4/2004. Kohti uutta KTJ:tä. Karjaastako puutarhakaupunki. Lohkominen muutoksessa. Kiinteistöjohtaminen yrityksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2004. Kohti uutta KTJ:tä. Karjaastako puutarhakaupunki. Lohkominen muutoksessa. Kiinteistöjohtaminen yrityksessä"

Transkriptio

1 4/2004 Kohti uutta KTJ:tä Karjaastako puutarhakaupunki Lohkominen muutoksessa Kiinteistöjohtaminen yrityksessä Maastotietokanta ja kuntien aineistot MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET NYKYAIKAISET TAKYMETRIT MAANMITTAUSOSASTON TUTKINTORAKENNE UUDISTUU TYYNTÄ VESIALUEMARKKINOILLA INSPIRE-HANKE VIRTUAALISTA GPS-MITTAUSTA

2 LEICA System 1200 Saumattomasti yhdessä Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2005 Olemme lahjoittaneet joulukortteihin varatut rahat hyväntekeväisyyteen. SAUMATTOMASTI YHDESSÄ FUNCTION integrated LEICA SYSTEM 1200 LEICA System 1200 mittauksen nykyaikaa. Uusissa TPS1200-takymetreissä on kaikki mitä tarvitset, prismattomasta PinPoint-etäisyysmittarista töittesi tulosten graafiseen esittämiseen. System 1200:n X-Funktio myös linkittää TPS:n täydellisesti uusiin GPS1200-vastaanottimiin. X-Funktiolla voit vaihtaa saumattomasti TPS:n ja GPS:n välillä ja valita työhösi sopivan kojeen. Nauti vapaudesta, joustavuudesta ja tehosta, jonka Leica System 1200 tarjoaa. Lisätietoja: Leica Nilomark Oy P Soita meille ja sovi esittelystä.

3 4/2004 SISÄLTÖ Kuva: Antero Aal to nen. 5 Arvo Vitikainen TEKNIIKAN KANDIDAATIT TULEVAT! 6 Juha Tuomaala ja Harri Kovanen Pekka Lehtosen haastattelussa: LOHKOMISEN MULLISTUS JATKUU 10 Jürgen Grönfors MARSSILLA KOHTI UUTTA KIINTEISTÖTIETOJÄRJESTELMÄÄ 13 Vesa Rintamäki MAANKÄYTTÖSOPIMUS MAAPOLITIIKKAA JA KAAVOITUSTA SAMASSA PAKETISSA 17 Kukka-Maaria Luukkonen ja Pekka V. Virtanen kirjeenvaihdossa: KARJAA, OIKEA PUUTARHAKAUPUNKI VIIMEISTÄÄN VUONNA 2012! 22 Anna-Liisa Lindholm KIINTEISTÖJOHTAMINEN YRITYKSISSÄ PAKOLLINEN MENOERÄ VAI LISÄARVOA TUOTTAVA RESURSSI? 25 PÄÄKAUPUNGIN HORISONTISTA 26 Antti Jakobsson MAASTOTIETOKANTAA KUNTIEN AINEISTOISTA VAI KUNTIEN AINEISTOT OSANA MAASTOTIETOKANTAA? 30 KAISAN PÄIVÄKIRJA 31 Arvo Vitikainen MAANMITTAUSOSASTON TUTKINTORAKENNE UUDISTUU 34 Helka-Marja Kohonen VESIALUEMARKKINOILLA TYYNTÄ 38 Antti Vertanen INSPIRAATIOTA PAIKKATIETOJEN YHTEISKÄYTTÖÖN 40 Pasi Häkli VIRTUAALISTA GPS-MITTAUSTA ILMAN TUKIASEMIA 44 Esa Wikman NYKYAIKAISEN TAKYMETRIN ANATOMIA 46 Hanne Junnilainen POLIGONI MATKASI PERUSSA 49 RAJALINJALLA 50 FIG-UUTISIA 52 VETURIMIES 53 NAISMAANMITTARIT VERKOSTOITUMISTA JA YHTEISTÄ TOIMINTAA 54 KESKUSTELUA: KASVUKESKUSTEN MAAPOLITIIKASTA (Risto Peltola) 58 UUTISIA 68 RESUMÉ 72 PALVELUHAKEMISTO PÄÄTOIMITTAJA DI Pekka Lehtonen, Maanmittauslaitos/Myyntipalvelut, PL 84, Helsinki, puh (työ), faksi , TOIMITUS Maankäyttö ry, Kello silta 10, Hel sin ki, puh , faksi , HALLITUS Erkki Tienhaara (MAKLI) pj., Pekka Halme (MIL), Vesa Virtanen (MAKLI), Maria Hakala (SKY), Mikko Uimonen (MIL), Leena Vikman (MAKLI) ja Arvo Vitikainen (MIL). Hallitukselle voi lähettää sähköpostia osoitteella TALOUS JA HALLINTO MIL ry., Kellosilta 10, Helsinki, puh , faksi , Taloudenhoitaja Mikko Hovi, puh , KUSTANTAJA Maankäyttö ry. Lehti edustaa Suomen Maan mittausinsinöörien Liittoa (MIL), Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLIa ja Suo men Kartoittajayhdistys SKY:tä. SUOMEN MAANMITTAUSINSINÖÖRIEN LIITTO ry Toimisto: Kellosilta 10, Helsinki, puh , faksi , MAKLI ry Toimisto: Kulmakatu 8 A, Helsinki, puh , faksi , SUOMEN KARTOITTAJAYHDISTYS SKY ry Toimisto: Päärynäkuja 6, Mikkeli, puh (vaihde). ILMOITUSMYYNTI Raija Valonen, MIL ry, Kellosilta 10, Helsinki, puh , faksi , ILMOITUSHINNAT ( ) mustavalkoinen monivärinen Ta ka kan si 1 500, 2 350, Si sä kan net 1 000, 1 650, Pääkirj. vieressä 1 000, 1 650, Koko sivu 800, 1 350, 1/2 sivua 500, 750, 1/4 sivua 400, 500, Liitteet Sopimuksen mukaan ILMESTYMISAIKATAULU ilm.päivä juttujen ilmoitusten sisäänjättö sisäänjättö 1/ / / / TILAUSHINNAT Lehti ilmestyy vuonna 2005 neljä kertaa. Tilaushinnat ovat 50 /vsk kotimaahan, 60 /vsk Poh jois mai hin ja Eurooppaan ja 65 /vsk muihin maihin. Irtonumerot 12 + pos ti ku lut. TOTEUTUS Lagarto / Arto Tenkanen ja Jaana Jäntti, Vuorenpeikontie 5 A 67, Helsinki, puh , faksi , PAINOPAIKKA Uusimaa Oy, PL 15, Porvoo, yhteyshenkilö Markus Westerholm puh , faksi , Painos kpl. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsen. ISSN Ly-tunnus

4 GPS + GLONASS MILLIMETER GPS GPS-satelliitit GLONASS-satelliitit GPS-satelliitit GLONASS-satelliitit Puskutraktori Tiehöylä Maanmittari Tukiasema 35 satelliittia Parempi tarkkuus, nopeampi alustusaika ja mahdollisuus työskennellä peitteisillä alueilla ympäri vuorokauden. Puskutraktori PZL-1 Tiehöylä STANDARD GPS Maanmittari Tukiasema GPS-satelliitit Puskutraktori Tiehöylä 35 satelliittia ja LaserZone Kaikkien GPS+-ominaisuuksien lisäksi millimetritarkkuus. Maanmittari 24 satelliittia Tukiasema LAZER ZONE Millimetrin tarkkoihin mittauksiin MILLIMETER GPS on täydellinen ratkaisu tilanteisiin, joissa vaaditaan tarkkoja korkeusmittauksia. Mittaus sujuu yhdeltä henkilöltä käyttäen olemassa olevaa Topcon GPS-järjestelmää. Topcon RTK GPS+ -järjestelmään liitetään langaton PZS-1-vastaanotin ja PZL-1-lähetin. Saat millimetrin tarkkoja mittauksia koko LazerZone-alueella. Lähetin PZL-1 Vastaanotin PZS-1 ja HiPer+ Maailman ensimmäinen millimetrin tarkka GPS-järjestelmä jopa 200 % tarkempi kuin perus-gps LazerZone-lähetin takaa tarkat korkeusmittaukset alueella, jonka halkaisija on maks. 2,4 km ja korkeus maks. 40 m (4 lähetintä) Toimii olemassa olevien Topcon GPS-järjestelmien kanssa 4 TOPGEO OY, Luutnantintie 1, Helsinki MAANKÄYTTÖ Puhelin 4/2004(09) , Fax (09) , Internet:

5 PÄÄKIRJOITUS TEKNIIKAN KANDIDAATIT TULEVAT! Teknillinen korkeakoulu on toteuttamassa historiansa tähän asti laajinta tutkintorakenneuudistusta. Uudistus merkitsee siirtymistä yksiportaisesta diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnosta uuteen, alemmasta korkeakoulututkinnosta (tekniikan kandidaatti) ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta (DI ja arkkitehdit) koostuvaan perustutkintorakenteeseen. Vuonna 2005 käyttöönotettavan uuden tutkintorakenteen mukaan tekniikan kandidaatiksi voi maanmittausosastolta valmistua kolmessa ja diplomi-insinööriksi sen jälkeen kahdessa vuodessa. Uudistus on osa yleiseurooppalaista Bolognan prosessia, jonka tarkoituksena on selkiinnyttää ja yhdenmukaistaa eurooppalaisten yliopistojen tutkintoja sekä lisätä opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuutta Euroopassa. Tutkintouudistusta on esitelty tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Maanmittausalan elinehto tiedekorkeakoulussa on se, että tutkimuksen ja opetuksen tavoitteet määräytyvät tieteen asettamista lähtökohdista ja että maanmittausosasto kykenee jatkuvasti uudistamaan ja kehittämään tutkimus- ja opetustoimintaansa. Tässä viitekehyksestä tarkasteltuna tutkinnonrakenneuudistuksen toteuttaminen maanmittausalalla Bolognan prosessin tavoitteiden mukaisesti on kaikilta osin alan kehityksen kannalta myönteistä. Aidosti toteutettuna tutkintorakenneuudistus tarjoaa maanmittausosastolle mahdollisuuden pysyä kansainvälisesti kilpailukykyisenä opetus- ja tiedeyhteisönä kaikilla maanmittauksen aloilla. Samalla uusi tutkintorakenne takaa sen, että diplomi-insinöörin tutkinto maanmittausalalla antaa jatkossakin valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen ja toimimiseen työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Tutkintorakenneuudistus ei tässä vaiheessa kosketa tieteellisiä jatkotutkintoja, TKK:n maanmittausosastolla toteutettava tutkinnonrakenneuudistus on haasteellinen mahdollisuus maanmittausalan opetuksen kehittämiseksi. Käytännössä tutkintouudistus näkyy alkaen kaksiportaisena tutkintorakenteena. Maanmittausalallekin alkaa Otaniemestä valmistua tekniikan kandidaatteja. joiden uudistusvuoro tulee myöhemmin. Tohtorintutkintojen yhtenäistämiseen ja tohtorintutkinnon suoritusajan lyhentämiseen on kuitenkin selvää tarvetta. Tavoitteena on oltava maisteriopintojen jälkeinen kolmivuotinen tutkijakoulutus, joka päättyy tohtorin tutkintoon. Toimiva esimerkki tästä tutkijakoulujärjestelmästä on maanmittausalalla kaksi vuotta käynnissä ollut kiinteistöalan tutkijakoulu KIITO, jossa on tällä hetkellä viisi päätoimista tutkijanpaikkaa tohtoriopiskelijoille ja kirjoilla tässä tutkijakoulussa yhteensä noin 50 jatko-opiskelijaa. Maanmittausalan ammattikorkeakouluopetuksen näkökulmasta TKK:n tutkintouudistuksessa on merkillepantavaa se, ettei uusi tekniikan kandidaatin tutkinto ole tarkoitettu kilpailevaksi rinnakkaistutkinnoksi amk-insinööreille, vaan sen ensisijaisena tavoitteena on luoda valmiudet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiselle. Toisaalta uusi tutkintorakenne tarjoaa amk-insinööreille nykyistä joustavamman väylän ylempään korkeakoulututkintoon. Uudistuksen toteuduttua maanmittausalan amk-tutkinnon suorittaneilla insinööreillä on nimittäin mahdollisuus hakea opiskelemaan suoraan maanmittausosaston maisteriohjelmiin. Vastaisuudessa tämä koulutusväylä voikin tarjota varteenotettavan vaihtoehdon amk-insinöörien jatko-opinnoille. Maanmittausalan vahvuus tutkintorakenteen uudistusprosessissa on ollut toimiva yhteistyö työnantajien, alan ammatillisten ja aatteellisten yhdistysten sekä maanmittausosaston opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden kesken. Tavoitteena tässä yhteistyössä on ollut ottaa huomioon maanmittausalan erityistarpeet toisaalta koko alan ja toisaalta yhteistyön eri osapuolten näkökulmista. Toivottavasti tämän yhteistyön pohjalta muotoutuva uusi tutkintorakenne varmistaa myös sen, että koulutuksen painopisteitä voidaan tarpeen mukaan joustavasti muuttaa ja nostaa tutkinto-ohjelmien sisällä esille työelämän tarpeista lähteviä uusia teemoja. Konkreettinen esimerkki tästä maanmittausalan yhteistyön tarpeesta saatiin viime keväänä, jolloin osana TKK:n strategista rakenneuudistusta tuli esille vaihtoehto maanmittausosaston lakkauttamisesta. Tämä tutkintorakenneuudistuksen rinnalla valmisteltu ehdotus todettiin kaikissa maanmittausalan toimijoiden siitä antamissa lausunnoissa alan tulevaisuuden kannalta turmiolliseksi. Ilmeisesti vasta tämän voimakkaan yhteisesiintymisen seurauksena korkeakoulu havahtui huomaamaan ne synergiaedut, joita maanmittausalan opetuksen ja tutkimuksen säilyttäminen kokonaisuutena tarjoaa. Maanmittausosaston osalta rakenneuudistuksen valmistelusta onkin tältä osin luovuttu kuluvan syksyn aikana. ARVO VITIKAINEN Kiinteistötekniikan professori Teknillinen korkeakoulu 5

6 Haastattelut: Pekka Lehtonen LOHKOMISEN MULLISTUS JATKUU Lohkominen ajasta ja paikasta riippumattomaksi Juha Tuomaala on perustoimitusten lohkomisten, rajankäyntien ja yksityistietoimitusten kehittämispäällikkö, nykysuomeksi prosessinomistaja. Hänen johdollaan valtakunnallinen työryhmä, prosessitiimi, ohjaa ja kehittää toimitustuotantoa. Ennen nykyistä tehtäväänsä Juha työskenteli Maanmittauslaitoksessa sovelluskehittäjänä, JAKO-tietojärjestelmän toteutusprojektin projektipäällikkönä ja viimeksi Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksessa tietojärjestelmien kehittämisen ja ylläpidon vastuualuepäällikkönä. 90-luvun alussa vierähti kolme vuotta toimitusinsinöörin tehtävissä Pohjanmaan lakeuksilla. Nykyinen tehtävä on 1,5 vuoden määräaikainen urakierto Maanmittauslaitoksen keskushallinnossa. Palvelutason yhtenäistäminen tavoitteena Tavoitteena on minimoida tuotanto-, palvelu- ja kannattavuuserot eri maanmittaustoimistojen välillä. Nämä erot ovat vielä liian suuria, kertoo Juha Tuomaala. Asiakkaalle on pystyttävä tarjoamaan samanlainen tuote maanmittaustoimistosta ja toimitusinsinööristä riippumatta. Eroja selittävät osaltaan maanmittaustoimistojen toisistaan poikkeavat henkilökuntarakenteet. Myös johtamistavoissa on selkeitä eroja. Yhtenäisyyteen päästään kehittämällä lainsäädäntöä, omaksumalla uudenlaiset yhtenäiset työskentelytavat, lisäämällä uuden teknologian käyttöä ja yhtenäistämällä prosessin johtamistapa. Lainsäädäntöä kehittämällä voidaan saada merkittävääkin toiminnallista tehostumista. Kuva: Pekka Lehtonen Tavoitteena on minimoida tuo tanto-, palvelu- ja kannattavuuserot eri maanmittaustoimistoissa. Nämä erot ovat vielä huomattavan suuria. Esimerkkinä hän mainitsee parhaillaan keskustelussa olevan muutosehdotuksen tieoikeuden perustamisesta lohkomisessa vain lähimmälle usean käyttäjän tielle saakka sen sijaan, että nyt tieoikeus joudutaan perustamaan aina yleiselle tielle saakka. GPS-teknologian käyttäminen VRS-verkkoa hyödyntäen tehostaa maastotöitä ja työkin on varmasti mielekkäämpää ja antoisampaa. On vain ajan kysymys että GPSlaite on jokaisella toimitusmiehellä koko ajan mukana tai ainakin tarvittaessa käytettävissä, Juha uskoo. Työskentely ajasta ja paikasta riippumattomaksi Uusia näköaloja avaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelytavan tulo. Työntekijä voi ajantasaistaa rekisteritietoja kenttätyössä kiinteiden verkkojen kautta palvelupisteissä tai esimerkiksi kotoa. Tarvitaan vain kiinteä laajakaistayhteys. Tämä on kokonaisuudessaan isompi muutos kuin JAKO:n käyttöönotto Maanmittauslaitoksessa, Juha hehkuttaa. Työpäivän vapaaksi jääviä tunteja voi hyödyntää vaikkapa toimituksen valmistamiseksi rekisteröintikuntoon kotona tai missä tahansa laajakaistayhteyden päässä. Ei tarvitse ajaa edestakaisin maanmittaustoimistolle muutaman tunnin takia, Juha kuvailee. Tehokkaiden langattomien tietoverkkojen saatavuuden parannuttua ja käytön kustannusten muututtua kilpailukykyisiksi rekisterin ajantasaistaminen ja kaikki tietopalvelutoiminnot ovat mahdollisia paikasta riippumatta, jopa suoraan asiakkaan luona. Juhan mielestä kaikkien organisaatiossa työskentelevien kustannustietoisuutta pitäisi parantaa. Tarvittaisiin enemmän yrittäjyysajattelua nettobudjetoidun organisaation kaikilla tasoilla, myös budjettirahoitteisessa toiminnassa. Maanmittauslaitoksessa perustoimitustuotannossa työskentelevät kokevat konkreettisimmin nämä vuosittaiset kovenevat tulonhankkimisvaateet. Jokaisen toimitustuotannossa työskentelevän pitää jatkossa laajentaa omaa osaamistaan, jotta pystyy tulevaisuudessa työskentelemään osa-aikaisesti myös muissa 6

7 Lohkominen on yleisin maanmittaustoimitus. Niitä tehdään noin vuodessa. Lohkomisen luonne on muuttunut sekä lainsäädännön että uusien työvälineiden vuoksi. Myös asiakkaiden kalenterit käyvät tarkemmiksi. Muutoksia on edelleen tulossa ajasta ja paikasta riippumaton toimitus. Perustoimitustuotannon kehittämisestä vastaava Juha Tuomaala ja saarijärveläinen toimitusinsinööri Harri Kovanen valottavat muutosta kumpikin taholtansa. Maastotyö on fyysisesti helpompaa ja mielekkäämpää Harri Kovanen, maanmittausteknikko, on työs kennellyt kaksi vuosi kymmentä eli koko virkauransa Saarijärvellä Keski-Suomen maanmittaustoimistossa. Harrin työpiirinä ovat Saarijärven Paavon hallaiset maat: Saarijärvi ja Pihtipudas. Sen lisäksi hän avustaa naapuritoimistoa eräissä Pohjanmaan kunnissa. Toimituksista on aika paljon peltomaiden lohkomisia, kun ne vaihtavat omistajaa lisämaiksi. Sen sijaan metsiä luovutetaan harvemmin: ne jäävät sijoitusomaisuudeksi. Lohkominen on yleisin maanmittaustoimitus. Niitä tehdään Suomessa noin kappaletta vuosittain. Lohkomisessa myyty kiinteistön osa, määräala, erotetaan omaksi rekisteriyksikökseen: merkitään maastoon, tehdään kartta ja muita toimituskirjoja sekä rekisteröidään oikeuksineen kiinteistörekisteriin. Yhden miehen toimitus arveluttaa Kahden vuosikymmenen aikana ovat työtavat kehittyneet radikaalisti: takymetrit ja sittemmin GPS-paikantimet ovat muuttaneet työtä. Siitä on tullut fyysisesti helpompaa ja mielekkäämpää. Rajakarttaa varten pystyy kiertämään useammankin tilan rajan päivässä, sanoo Harri. Hänen mielestä olisikin tärkeää, että kaikilla toimituksentekijöillä olisi mahdollisuus käyttää uusia välineitä. Niiden avulla voi parhaimmillaan huiskaista kolme lohkomista päivässä. Harri mainitsee esimerkkinä 450 ha:n tilalla tehdyn toimituksen, jossa tila jaettiin puoliksi. Päivässä kierrettiin rajat ja rakennettiin pyykit. Ilman GPS-laitetta tämä ei olisi mahdollista. JAKO-järjestelmä on vienyt valmistelutyökalut uusiin sfääreihin. Se on huipputuote! Tämä vaati aikanaan perusteellisen koulutuksen mutta nyt ohjelmisto taipuu luonnikkaasti osaajan käsissä. Nykyään puhutaan yhden miehen toimituksista mutta tätä ajatusta Harri ei suoraan allekirjoita: Se on ristiriidassa kohonneiden suoritetavoitteiden kanssa. Tavoitteisiin ei päästä, ellei työtä rationalisoida toimitusvalmistelijan kanssa tehtäväksi. Yhden miehen toimitus johtaa resurssien haaskautumiseen eikä se ole realismia tavoitteisiin pääsemiseksi, hän painottaa. Maastokauteen painottuvat sisätyöt vähentävät kokonaistulosta. Asiakkaat odottavat palvelutasoa Asiakkaat ovat tulleet aikataulu- ja palvelutietoisemmiksi. Tärkeää ei kuitenkaan ole toimituksen kestoaika, mitä laitoksessa kovasti seurataan. Asiakasta kiinnostaa, että toimitus voidaan tehdä hänelle sopivana aikana. Kiireisyys liittyy nykyelämän rytmiin. Toimitusaikoja yritetään sovitella asiakkaan tarpeisiin. Toisaalta asiakkaan kiirettä vähensi takavuosien maakaaren muutos, kun lainhuuto haetaan ennen Tavoitteisiin ei päästä, ellei työtä rationalisoida toimitusvalmistelijan kanssa tehtäväksi. Kuva: Eero Hirvonen lohkomista ja lainhuudon jälkeen voi jo määräalansa kiinnittää. Rakentamistilanteessa rakennuslautakunta usein edellyttää tai asiakas haluaa, että lohkominen on tehty ja näin rajat määrätty, jottei vahingossa rakenneta vieraalle maalle tai liian lähelle rajaa. Eipä enää tarjota toimituksessa ruokaakaan kuten ennen vanhaan, milloin toimitusinsinööri määräsi etukäteen, montako minuuttia kananmunia keitetään, Harri naureskelee. Kahvia kyllä saa ja muutenkin tilanne on yleensä lupsakka. Vesurinvarteen käypäisistä apumiehistä alkaa olla pulaa. Tulostavoitteet tarkkoja Tavoitteena on tehdä noin 100 lohkomista vuodessa, mikä vastaa noin euron laskutusta. Liian paljon tuijotetaan tuloksiin ja seuranta muistuttaa kvartaalitaloutta, Harri sanoo, vaikka ei pidäkään asiaa henkilökohtaisesti ongelmallisena. Se on joissakin tilanteissa melko säälimätöntä. Voi olla, että joillekin syntyy yksityiselämääkin varjostavia paineita. Tilikausi pitäisi muuttaa kalenterivuodesta maaliskuun alkuun, Harri esittää, se olisi ilmaston säätelemässä työrytmissä luontevampaa. Vaikeuttaako uusbyrokratia työn tekoa? Harrin mielestä raportointitalous ei paljoakaan toimitusmiestä hetkauta. Tiimikokouksiakin pidetään sopivan harvakseen. Toimituksen tekijöiden tiimiytyminen kohtaa myös käytännön ongelmia, koska työskennellään eri paikkakunnilla. Harri muistelee, kuinka ennen aloittelija kulki vanhemman toimitusinsinöörin mukana maastokauden, jolloin ehti työtavat oppia. Nykyisin koulutetaan mutta käytännön työhön ohjaus on varsin niukkaa. Moni kokematon jää aika paljon omilleen. Palkkausjärjestelmän suhteen hän on aina 7

8 Kuva: Pekka Lehtonen tehtävissä, esimerkiksi kiinteistörekisterin perusparannustehtävissä tai maastokarttatuotannossa. Tällä voidaan tasata toimitustuotannon kausivaihtelua. Asiakaspalautteen kestohuomautus: toimituskustannukset Lohkomisista saatava asiakaspalaute on suurelta osin positiivista. Se osoittaa, että palveluun on panostettu ja asiakkaiden kanssa toimivat toimitusmiehemme ovat rautaisia ammattilaisia. Negatiivista palautetta tulee eniten toimituskustannuksista, joskus toimituksen lopputuloksesta sekä asiakirjojen ymmärrettävyydestä. Maanmittausmaksun suuruus lasketaan omakustannushintaan ja laskenta uusitaan vuosittain, Juha painottaa. Kaksi vuotta sitten siirryttiin lohkomisissa kokonaan pinta-alaperusteiseen hinnoitteluun. Näin asiakkaalle voidaan kertoa laskun suuruus jo etukäteen. Tietysti maanmittausmaksun perusteissa on muuttujia, jotka saattavat tehdä laskutusperusteet asianosaisille hankalaksi ymmärtää. Niillä on kuitenkin pyritty varmistamaan asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Maanmittauslaitoksen kustannuslaskenta on valovuoden edellä monia muita valtion virastoja, jopa monia suuria yksityissektorin yrityksiäkin. Näin maanmittausmaksunkin perusteet voidaan laskea tarkasti, Juha vakuuttaa. Kaiken lähtökohtana on tietenkin toimitustuotannossa työskentelevien mahdollisimman tarkka ja oikealle tuotteelle tapahtuva työajankirjaus. Toimituksen lopputulokseen tyytymättömyyteen vaikuttanee joskus se, että toimituksessa joudutaan joskus myös ratkomaan erimielisyyksiä eikä päätös aina tyydytä kaikkia osapuolia. JAKOakin isompi muutos, on ajasta ja paikasta riippumaton toimitus. Asiakirjojen selkeysongelmat Juha myöntää. Tässäkin on vireillä useita parannushankkeita. Uusi KTJ uudistaa ja selkeyttää kiinteistörekisteriotteet. Asiakirjojen selkeyden parantamiseksi Maanmittauslaitoksessa on käynnistymässä sekä sisällön että teknisen rakenteen parantamiseen tähtäävät asiakirjaprojektit. Maanmittauksen ja suomalaisen kiinteistörekisterijärjestelmän sanasto ja käsitteistö ovat kuitenkin melko haastavia, jotta ne kaikissa tilanteissa pystyttäisiin selkeästi ja ymmärrettävästi esittämään yleensä vain kerran elämässään lohkomisessa mukana oleville asiakkaille. Toimituskokouksen pöytäkirjan pitämisessä useimmilla toimitusmiehillä olisi vielä paljonkin parannettavaa, jotta kaikki vaatimukset, päätöksen perustelut ja itse päätös tulisivat tarkasti ja ymmärrettävästi kirjatuiksi. On syytä muistaa pitää myös ripaus muodollisuutta lupsakassakin toimituskokouksessa, jotta asianosaiset tietävät, koska itse virallinen toimituskokous alkoi ja loppui. Adlerista JAKO:on, prismasta GPS-laitteisiin Työskentelytavassa on tapahtunut suuri muutos. Kirjoituskoneaikakaudelta toimitusvalmistelija puhtaaksikirjoitti lohkomiskirjat toimitusinsinöörin pöytäkirjan ja muistiinpanojen perusteella ja piirsi mittaushavainnoista ja konseptikartoista toimituskartat. Toimitus lähetettiin rekisteröitäväksi maanmittauskonttoriin. Maanmittauskonttorissa kiinteistön ominaisuustiedot rekisteröitiin ja vasta sen jälkeen ajantasaistettiin (digitaalinen) rekisterikartta. JAKO käänsi valmistelun ympäri. Ominaisuus- ja sijaintitietojen käsittely tapahtuu samanaikaisesti toimitusta tehtäessä. Toimitusinsinööri tallentaa toimituksessa muuttuvat tiedot suoraan järjestelmään ja nykymuotoiset asiakirjat tuotetaan suoraan toimituksen rekisteritiedoista. Itse toimituksen rekisteröinti tapahtuu nappia painamalla. Tämä muutos mahdollisti toimituksen rekisteröintivastuun siirtämisen toimitusmiehelle. Näin hän voi ottaa itse vastuun siitä, että toimituksessa tehtävät päätökset näkyvät oikein kiinteistörekisterissä, sanoo Juha. Maastotöissä GPS-mittaus ja VRS-verkon hyödyntäminen ovat mullistamassa työtavat. Mittanauha ja prisma joutavat museoon tai ainakin kodin kirjahyllyn lasivitriiniin. Kiinteistönmuodostamislainsäädännön voimaantulo laajensi tieoikeuksien käsittelyvelvollisuutta lisäten siten lohkomiseen käytettävää työaikaa. Monet lainsäädäntömuutokset ovat kuitenkin yksinkertaistaneet toimitusmenettelyä. Maakaariuudistuksen yhteydessä toteutettu muutos lainhuudon myöntämisestä määräalalle helpottaa asiakkaan kiirettä lohkomisen tekemiseen. Kiireellisten toimitusten määrät ovat vähentyneet huomattavasti. Juha sanoo aikoinaan lanseeranneensa yhden miehen toimitus -käsitteen. Se on monissa yhteyksissä kuitenkin ymmärretty väärin. Se ei hänen mukaansa tarkoita sitä, etteikö työssä voisi käyttää toimitusvalmistelijaa tietyissä työvaiheissa, mutta toimitusinsinöörin on itse otettava vastuu rekisteriä muuttavista tiedoista. Hänhän ne toimituksessa tehdyt päätöksetkin on tehnyt. Tehokkuus syntyy siitä, että tekemällä itse keskeiset rekisterin ajantasaistamiseen liittyvät tehtävät toisen työtä ei tarvitse tulkita eikä esivalmistelua tarkastaa. Työ ei myöskään seiso pinossa odottamassa käsittelyyn pääsemistä siirtyessään toisen suoritettavaksi. Yhden miehen toimitus -malli vaatii Juhan mielestä kuitenkin toimitusmieheltä aikaisempaa tarkempaa omien töiden suunnittelua, jotta toimitusten rekisteröinnillekin varataan säännöllisiä kalenteripäiviä ja mahdolliset iltapäivän viimeiset tunnit pystytään ja halutaan hyödyntää toimituksen rekisteröintikuntoon saattamiseen. Hän kuitenkin myöntää, että molemmilla malleilla yhden miehen toimituksella ja perinteisemmällä työnjaolla on saatu hyviä tuottavuustuloksia eri maanmittaustoimistoissa. Toimituksen kestoaika vaatii huomiota Juha pitää tärkeänä asiakkaiden tasavertaista kohtelua: voiko kiirehtijällä olla parempi oikeus kuin hiljaa jonossa 8

9 odottavalla? Ehkä meidän pitäisi pystyä antamaan jonkinlainen lohkomisen hoitotakuu : toimitus tehdään varmasti esimerkiksi 1,5 vuodessa. Muussa tapauksessa toimituksesta annettaisiin huomattavaa alennusta, jos kestoaikaan ei ole vaikuttanut erityisiä syitä kuten esim. kaavoitustilanne tai asiakkaan oma tahto. Voisiko kiirehdittäville alle kahdessa kuukaudessa tehtäville lohkomisille olla eri hinnat? Ehkä aika ei sille viranomaistoiminnassa vielä ole kypsä. Kentältä usein vastataan, että kiireelliset toimitukset ehditään tekemään sovittuna aikana. On aina jossain määrin ongelmallista erottaa asiakkaan aidot kiireet ja kiireet. Asiaa ei kuitenkaan tällä hetkellä pystytä mittaamaan. Asiakas ei ehkä tiedä, kuinka paljon etukäteisvalmisteluja toimituksessa on: arkistotutkimuksia, tiedottamista, työsuunnittelua. Kuva: Eero Hirvonen kpl kpl Lunastus-toimitus 2 % Halkominen 4 % Yleistietoimitus 25 % Rajankäynti 2 % 2000 Muut toimitukset 9 % Yksityistietoimitus 5 % 2001 Vuosi Lohkomisten tuotantomäärät Vuosi Lohkomisten kysyntä. Maksullinen toimitustuotanto v Lohkominen 53 % 2003 ollut suoritevaikutuksen kannalla, ehkäpä nykyistä enemmänkin. Raportointi ja kustannusseuranta ovat tietysti osa luonnollista toimintaa. Lohkomisen hinta on keskeisin kritiikin kohde Kyllähän lohkominen kalliilta tuntuu. Asiakas ei ehkä tiedä, kuinka paljon etukäteisvalmisteluja toimituksessa on: arkistotutkimuksia, tiedottamista, työsuunnittelua. Samoin toimituksen jälkeen on vielä tehtävä runsaasti asiakirjatöitä ennen kuin toimitus JAKOn kautta täräytetään rekisteriin. Siihen liittyy paljon työvaiheita, jotka eivät ole asiakkaan näkyvissä. Lohkominen on kuitenkin halvempi kuin vastaava toimitus Ruotsissa tai vaikkapa kaupunkien tekemät toimitukset, Harri pohdiskelee. Kannattaa myös arvioida niitä hyötyjä, joita lohkomisen kautta syntyy vaikka se onkin pakollinen, lainhuudosta seuraava toimenpide. Selkeästä kiinteistöjärjestelmästä siis siitä, että tiedetään kuka omistaa ja missä ja rajamerkit voidaan maastossakin todeta hyötyy koko yhteiskunta ja taloudellinen toiminta, Harri listaa. Kiinteistöjen kulkuoikeuksien rekisteröinti säästää monelta harmilta. Myöskään myyjän myöhemmät velkakiinnitykset eivät kohdistu uuteen tilaan lainhuudon saamisen jälkeen. Pitkää pinnaa ja ihmistuntemusta Mitkä sitten ovat hyvän toimitusmiehen ominaisuuksia? Hyvä ihmistuntemus ainakin on tarpeen. Pitää olla pitkäpinnainen kaikenlaisissa tilanteissa mutta pystyttävä tekemään päätöksiä jahkailematta. Maastossa kulkijalla on oltava myös hyvä fyysinen kunto. Harri sanoo olevansa omassa työssään itsenäinen, vaihteleva ja sosiaalisesti antava työ, johon on mukava lähteä joka aamu. 9

10 Uuden kiinteistötietojärjestelmähankkeen tarkoituksena on saada maahan yhtenäinen kattava kiinteistötietojärjestelmä. Sen ensimmäisessä vaiheessa yhdistetään valtion ja rekisteriä pitävien kuntien kiinteistörekisterit (UKTJkii). Jürgen Grönfors Marssilla kohti uutta Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti jo 1990-luvun puolella hankkeen, jonka tarkoituksena on toteuttaa Suomeen yksi yhtenäinen kiinteistörekisteri. Hanketta tukemaan on annettu Laki kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ-laki) ja siitä annettavasta tietopalvelusta (453/2002) ja se on tullut voimaan Siihen liittyen on samanaikaisesti annettu kiinteistörekisterilain (KR-laki) muutos, joka tulee voimaan ja jossa määrätään, että kiinteistö on virallisesti rekisteröity vasta, kun se on merkitty tähän yhtenäiseen kiinteistörekisteriin. Tässä rekisterissä olisi myös numeerinen kiinteistörekisterikartta. Uusi kiinteistörekisteri on osa yhtenäistä kiinteistötietojärjestelmää. Tausta ja ongelmat Vaikka valtakunnallinen yhtenäinen kiinteistörekisteri on sinänsä kannatettava asia, niin kuntien kannalta siihen liittyy monia ongelmia. Suurimmilla kunnilla oli käytössään vasta uusitut kunnalliset kuntatietojärjes- telmät, joiden osana on kunnan nykyinen lakisääteinen kiinteistörekisteri. Kunnan kiinteistörekisterin tunnusjärjestelmä sitoo kuntatietojärjestelmän osat toisiinsa ja on siten välttämätön kuntatietojärjestelmälle. Kuntatietojärjestelmän sisältämän tietokokonaisuuden vastinetta ei ole valtiolla, joten kunnan on tietotarpeittensa tyydyttämiseksi jatkossa edelleen ylläpidettävä myös omaa järjestelmää. Nykyisistä kuntien kiinteistörekistereistä siirretään tiedot ilman karttaa pääsääntöisesti automaattisin tiedonsiirroin nykyiseen oikeusministeriön kiinteistötietojärjestelmään. Ongelmana on pidetty sitä, että nykyinen kiinteistörekisteri ei sisällä kiinteistörekisterikarttaa ja sitä, että valtion kiinteistörekisterin tiedot päivitetään liian hitaasti kuntien kiinteistötoimitusten osalta. Tätä viivettä on aiemmin yritetty jo korjata muuttamalla kiinteistörekisterilakia niin, että kunnan kiinteistörekisterinpitäjä on koko kaava-alueen rekisterinpitäjä. Koska teknisiä edellytyksiä tähän ei kuitenkaan ole ollut, eikä asiaa ole siis käytännössä voitu hoitaa, on tilanne ratkaistu sopimuksin maanmittauslaitoksen kanssa, joten käytäntö on toistaiseksi säilynyt entisellään. Käynnistyneen hankkeen ratkaisu perustui siihen, että maanmittauslaitos laajentaa oman JAKO-toimitustietojärjestelmänsä rekisteriosan kattamaan myös kuntien rekisteritiedot. JAKO-järjestelmä on toteutettu Smallworld-nimisellä järjestelmällä, joka ei ole missään kunnassa käytössä. Sittemmin rekisteriosa on päätetty uusia kokonaan. Lait ja asetukset Kuten aiemmin on todettu uuden kiinteistötietojärjestelmän perustamista koskevaa hanketta (UKTJ-hanke) tuetaan annetulla KTJ-lailla ja yhtenäisen kiinteistörekisterin toteuttamista (UKTJkii-hanke) KR-lain muutoksella. Yhtenäinen kiinteistörekisteri pitäisi siis saada tuotantokäyttöön alkaen. Kun uusi KTJ-laki lähtee siitä, että myös kuntien kiinteistörekisterit ovat osa uutta kiinteistötietojärjestelmää, oli huo- 10

11 lehdittava siitä, että rekisteriä ylläpitävät kunnat olisivat tasapuolisesti edustettuina uuden järjestelmän hallinnoinnissa. Edelleen, koska UKTJkii-hankkeen toteuttaminen edellyttää erityisesti muutoksia kunnan järjestelmiin ja tiedonsiirtoihin, tuli siitä saada korvaus. Niinpä suurin ponnistuksin saatiin lakiin lisäys, että ne kunnat, jotka ovat rekisterinpitäjiä, saavat UKTJkii-hankkeen aiheuttamien kustannusten korvauksia KTJ-tuloista, tosin vain maa- ja metsätalousministeriön säätämällä asetuksella (5 3 mom). Toinen merkittävä lisäys oli saada neuvottelukunnan asema määrättyä jo laissa, vaikkakin sen kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella (12 ). Syksyn 2002 lopulla käytiinkin sitten neuvonpitoa KTJ-lain asetuksista. Asetus, joka koski laissa säädetyn neuvottelukunnan tehtäviä ja kokoonpanoa, aiheutti jonkin verran keskustelua, mutta johti kuntien osalta asetuksessa tasapuoliseen kohteluun. Tosin neuvottelukunnan jäseniä nimettäessä saivat kunnat sitten kuitenkin vain kaksi edustajaa haluamansa kolmen sijasta. Toisena asetuksena käsiteltiin KTJ:n tietopalvelun maksuja. Niitä päätettiin nostaa, eikä se aiheuttanut erimielisyyksiä, koska paikalla oli vain tiedon tuottajia. Kolmantena asetuksena taulu on siis lailla määrätty. Aikataulun realistisuudesta on keskusteltu usein, koska ratkaisumallien vatvomiseen meni huomattavan pitkä aika ja vasta, kun päädyttiin ns. rekisteröintivälineeseen, alkoi työ kunnolla päästä vauhtiin vuoden 2003 syksyllä. Hankkeen organisoituminen Maanmittauslaitos käynnisti UKTJ-hankkeen jo v Laitoksen valmistelutapa, tilauksen valmistelu ja laista käydyt tiukat neuvottelut venyttivät kuitenkin kuntien roolin ja aseman selkeytymistä, minkä takia kunnat vasta keväällä 2002 alustavien tunnustelujen jälkeen alkoivat valmistautua ja järjestäytyä UKTJkii-hankkeen edellyttämällä tavalla. Kun lisäksi myös maanmittauslaitos etsi omaa organisoitumistapaansa, veivät eri välivaiheet oman aikansa ennen kuin syksyllä 2002 päädyttiin nykyiseen toimintamalliin. Hankkeen ohjausryhmän muodostavat maanmittauslaitoksen puheenjohdolla laitoksen, oikeusministeriön ja kuntien edustajat. Kunnilla on oma johtoryhmänsä ja vuoden 2003 ajan työryhmä, joka yhdistettiin vuoden 2004 alussa johtoryhmään. Maanmittauslaitoksen ns. väline- ja käyttöönottohanke muodostivat yhdessä oman ja sihteerin kustannukset ja näin toimittiin myös vuoden 2003 osalta. Kustannusarvioita ja laskutusperusteita tarkistettiin vuodelle Kunnat rahoittavat yhteiset kustannukset KTJ:stä saatavien tulojen suhteessa. Koska kunnille UKTJkii-hankkeesta koituvien kustannusten suuruudesta on ollut erimielisyyksiä valtion kanssa, on kaikkia kuntia kehotettu seuraamaan tarkasti kaikkia niitä kustannuksia, joita hanke kunnalle aiheuttaa, koska niitä tarvitaan tulonjakoasetusta jatkossa käsiteltäessä. Yhteistyöongelmia Vuoden 2003 kuluessa, kun oikeantapaista ratkaisua epätoivoisesti etsittiin ja työ ei tahtonut päästä kunnolla etenemään, syntyi erimielisyyksiä maanmittauslaitoksen ja kuntien välille monesta yksityiskohdasta. Väännettiin kättä koordinaateista, määräaloista, rakennusrasitteista ja monesta muustakin yksityiskohdasta. Alkoi tuntua, että kuntien kiinteistönmuodostuslogiikka ja -prosessi ei saanut mitään vastakaikua. Kunnat edellyttivät kuitenkin, että tasapuolisuutta tulisi saada enemmän. Tämän takia käytiin erikseen läpi päätöksentekotapa, kehittäminen käyttöönoton kiinteistötietojärjestelmää käsiteltiin KTJ:n tulojen jakamista. Tulot on entuudestaan jaettu tiettyjen kriteerien perusteella oikeusministeriön, maanmittauslaitoksen, väestörekisterikeskuksen ja kuntien välillä. Nyt ilmeni, että mikään osapuoli ei tahtonut luopua omasta osuudestaan. Katsottiin, että kunnille koituvat erilliskustannukset UKTJkiihankkeesta tulisivat katetuiksi hintojen nostojen kautta. Kunnille suostuttiin antamaan aivan marginaalisesti myöten. KTJ-neuvottelukunta käsitteli tulonjakoasetusta koko viime talven ja uuteen voimaantulleeseen asetukseen saatiin jo merkittävämpiä muutoksia aikaiseksi ja sovittiin jo alustavasti seuraavan asetuksen tulonjaosta. Kunnat saavat jo ensimmäiset investointikorvauksensa vuoden 2004 aikana. Maanmittauslaitoksen kustannukset tulevat hankkeen pääurakoitsijana olemaan suuret ja sen korvaukset alkavat vasta vuoden 2005 aikana. Aiemmin mainitun KR-lain muutoksen voimaan tulo määrittää hankkeen päättymisajan ja uuden järjestelmän tuotantokäytön alkamisen. Projektiaikajohtoryhmänsä, johon vuoden 2003 ajan osallistui myös kuntien edustaja. Hankkeen kannalta on merkittävä myös KTJ-lain mukainen neuvottelukunta, josta on myös edellä kerrotun mukaan annettu asetus. Neuvottelukunta on nimetty ja sen puheenjohtajana toimii oikeusministeriön edustaja. Kustannukset Kuntien yhteisissä kokouksissa sovittiin, että yhteisiä kuluja maksetaan v loppuun asti kuntaliitolle hankkeen hallinnoinnista ja kunnan projektipäällikön jälkeen, aikataulu, kustannusseuranta ja rahoitus, rekisterin erillisyys, käyttöoikeudet ja omistajuus, käytännön yhteistyö kiinteistönmuodostuksessa sekä toiminnalliset ja tekniset asiat. Useamman kuukauden neuvottelun jälkeen päästiin asioissa sovintoon, mutta meneillään on vielä jatkoneuvottelut tietopalvelun toimintaperiaatteista. Tässä on käsitelty ja pääosin sovittu tietopalvelun käyttöoikeuksista, maksuttomasta käytöstä, otteiden myynnistä, oman tietopalvelun roolista, rekisterinpitosovellutuksen käytöstä, muun kuin lakisääteisen tie- Näin monen osapuolen yhteinen hanke edellyttää avointa mieltä ja nöyryyttä, jotta kaikkien osapuolien aidot tarpeet ollaan valmiit ymmärtämään, ottamaan huomioon ja ratkaisemaan niin, että kenenkään tulevaa työtä ei vaikeuteta kohtuuttomasti. 11

12 don laskutuksesta, julkaisuoikeuksista, tulojen jakamisesta kuntien kesken ja eräluovutuksista. Ratkaisutapa Kunnilla on nykyisin käytössä eri toimittajien tuottamia kuntatietojärjestelmiä ja niiden liittymät karttoihin ovat erilaisia. On mm. Teklan, Novon, Centroidin ja DLW:n järjestelmät. Järjestelmissä ominaisuus- ja karttatiedot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden tai sitten ominaisuustiedot muodostavat oman kokonaisuuden ja ne on linkitetty karttaan taikka ominaisuustietoja ja karttoja ei ole lainkaan linkitetty toisiinsa. Lisäksi tuleva yhtenäinen valtakunnallinen kiinteistörekisteri poikkeaa kuntien ratkaisusta. Kaikki tiedot tulisi siis jatkossa kuitenkin voida rekisteröidä valtakunnan rekisteriin sekä ominaisuustietojen että kiinteistörekisterikartan osalta vieläpä joutuisasti, koska rakentaminen edellyttää rekisteröidyn kiinteistön olemassa oloa. Lain valmisteluvaiheessa itse asiassa sovittiin, että mikäli alkaa ilmetä, että rekisteröintiä ei voida hoitaa riittävän nopeasti, niin KR-lain voimaantuloa voidaan siirtää. Useat kunnat toimivat vielä omassa paikalliskoordinaatistossa, joka poikkeaa valtakunnan koordinaatistosta. Ajatus siitä, että kunnatkin käynnistäisivät toimituksensa valtion järjestelmästä ei ole oikein toimiva, koska kunnan toimitus perustuu nimenomaan tonttijakoon, jossa kiinteistön muodostuminen on jo numeerisesti ratkaistu ja sijaintitietojen osalta kunnan toimitus on lähinnä tonttijaon vahvistamista. Toimituksen yhteydessä tarvitaan luonnollisesti valtion rekisterissä olevien kiinteistöjen oikeuksien tietoja ja niitä on tarvittaessa muutettava omissa toimituksissa ja rekisteröitävä. Lisäksi on otettava huomioon kunnan tarve rekisteröidä kaavat, tonttijaot, rakennuskiellot, rakennusrasitteet ja määräalat alueina. Lataus Kuntien järjestelmistä ja KTJ:stä poimittuja (!) merkkitiedostoja verrattaessa vaikuttaa siltä, että KTJ:n tiedot ovat siinä määrin hyviä, että ominaisuustietojen poiminnat voidaan KTJ:tä kohtuullisesti korjaamalla tehdä sieltä. Tämä helpottaa tietenkin monella tavalla uuden rekisterin perustamista. Lisäksi on käynyt selväksi, että tuleva valtion kiinteistörekisterikartta ei tule olemaan riittävän tarkka kunnallista toimintaa varten. Tavoitteena on saada sen topologia oikeaksi, mutta kaikkien rajojen osalta ei. Rajapisteet kyllä siirretään koordinaateiltaan oikeina siten, että myös kunnan koordinaatit ovat mukana. Mikäli kunta on paikalliskoordinaatistossa, aiheuttaa jo projektioero mittaeroja. Lisäksi tulee huomata, että kunnassa rajapisteiden koordinaatit ovat yleensä rajapisteen määräävä arvo. Osa kuntarekisteriä Lakisääteinen Tietojen tarkistus aloitusmerkinnät Toimitus, päätökset yms n OM Lh.r. Kiin.r. osa KTJ:ta Kr-tiedot Tietopalvelu kävijää 4,5 milj. tulostetta 31,3 milj. mk tulot 4,6 milj. kiinteistöä Oma rekisteri (Primas) XML/GML Kiinteistörekisteri- kantakartta 1 = käsittelykertoja Sopimus 2 MML Kr (suunn.tietoja) osa KTJ:ta (maarekisteri) Kunta Ongelma: kaavaalueiden maarekisterin ylläpito Nykyaikainen KTJ. Esitiedot Rekister. väline Rekisteröintiväline. set ovat vaivana. Kunnat halusivat pääsääntöisesti rekisteröidä tiedot omista järjestelmistään käsin. Ottaen huomioon kuntien käyttämät useat järjestelmät, tuskin yhtä yhteistä toimitustietojärjestelmää ainakaan käytettävissä olevan ajan puitteissa olisi voitu toteuttaa. Niinpä keskeistä piti olla yhtenäisen ja toimivan liittymäpinnan saaminen valtion järjestelmään, jonka kautta kuntien järjestelmät olisivat voineet kommunikoida valtion järjestelmän kanssa. Ilmeistä oli myös, että ne kunnat, jotka ylläpitävät omalta osaltaan vain omaa kiinteistörekisteriään, halusivat mahdollisimman suoran ja yksinkertaisen tavan rekisteröidä kiinteistönsä valtakunnan rekisteriin. Todennäköistä oli, että kun yhtenäinen Kr-kartta Kr-kartta MML UKTJkii 0-n tietoa 3 Rekisteriin Maarekisterin korj. Sopimus Kr (suunn.tietoja) osa KTJ:ta (tonttikirja) Ylläpito Keskeiseksi ongelmaksi muodostuvat kuitenkin tavat, joilla sekä kunnan kuntatietojärjestelmä että uusi valtakunnallinen kiinteistörekisteri ja sen vanhat kiinteistötiedot (maarekisterikiinteistöt) voidaan muuttaa, rekisteröidä ja ylläpitää jotakuinkin nopeasti ja samanaikaisesti. Ongelma ei ole ehkä niin suuri ominaisuustietojen kuin kiinteistörekisterikartan osalta, jossa maarekisterialueiden rajojen liikkuminen ja koordinaatistojen muutok- Lakisääteinen Lakisääteinen 0-n tietoa Tiedonsiirto 12

13 liittymäpinta olisi saatu määritettyä. niin kunnat olisivat pyytäneet omilta järjestelmätoimittajiltaan ohjelmistoratkaisuja, joilla rekisteröinti olisi voitu toteuttaa kunnan järjestelmästä käsin ylläpitäen samalla omaa kuntatietojärjestelmää ja kartastoa. Maanmittauslaitos ilmoitti kuitenkin huhtikuussa 2003, että sillä ei ole edellytyksiä annetussa ajassa mennessä toteuttaa ns. automaattista rekisteröintijärjestelmää, joka mahdollistaisi rekisteröitävien tietojen siirron kuntien rekistereistä valtion rekisteriin. Maanmittauslaitos päätti sen sijaan alkaa suunnitella erillistä rekisteröintivälinettä, joka annettaisiin kuntien käyttöön rekisteröintiä varten. Tällä ratkaisulla päästään hallitusti eteenpäin, mutta se johtaa niissä kunnissa, jotka hoitavat kuntatietojärjestelmäänsäkin, selvästi työläänpään rekisteröintiprosessiin. Toisaalta taas automaattirekisteröintivaihtoehto olisi johtanut huomattaviin muutoksiin kuntatietojärjestelmissä, mikä on paitsi kallista myös liian paljon aikaa vievä. Asiaan on tarkoitus kuitenkin palata käyttöönoton jälkeen. Työt ovat täydessä käynnissä Moninaisten vaiheiden jälkeen voidaan todeta, että viime talvesta lähtien ovat työt olleet johdonmukaisesti ja eteenpäin vievästi käynnissä. Kuntien, joita on mukana 86, aineistojen koelataukset ovat käynnistyneet ja rekisteröintivälinettä koekäytetään. Kunnat valmistelevat aineistoansa siirtokuntoon minkä kerkeävät ja kuntien järjestelmätoimittavat vääntävät siirto-ohjelmiaan. Nyt toimitaan siihen malliin, että olisi valmista. KTJneuvottelukunnassa tilannetta arvioidaan kuitenkin vielä vuoden vaihteessa. Kirjoittaja on Helsingin kaupungingeodeetti ja UKTJkiihankkeen kuntajohtoryhmän puheenjohtaja. Sähköposti Vesa Rintamäki Maankäyttösopimus maapolitiikkaa ja kaavoitusta samassa paketissa Sopimusten väljä lakisääntely lisää maapoliittisia mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa ongelmia maanomistajien yhdenvertaisuuden ja osallisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumiselle. K untien maapolitiikka ja maankäyttösopimukset liitetään toisiinsa mm. niin, että maankäyttösopimus on yksi maapolitiikan keino tai katsotaan maankäyttösopimusmenettelyn tarjoavan kunnille muita maapoliittisia toimintamahdollisuuksia täydentävän välineen myönteisen yhdyskuntakehityksen edistämisessä. Toisaalta maankäyttösopimuksia sääntelevä maankäyttö- ja rakennuslain uusi 12 a luku on otsikoitu Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen, mikä liittää sopimukset kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen. Maapolitiikan sisältö Pekka V. Virtanen, joka on paljon kirjoittanut maapolitiikasta, määrittelee maapolitiikan niiksi julkisen vallan toimenpiteiksi, jotka liittyvät alueiden hankintaan, luovutukseen ja hintaan sekä omistus- ja hallintasuhteiden kehittämiseen. Se on osa maankäyttöpolitiikkaa, joka puolestaan tarkoittaa niitä julkisen vallan tavoitteita ja ohjelmia, joiden avulla maankäyttöä halutaan ohjata haluttuun suuntaan. Maapolitiikka osana maankäyttöpolitiikkaa näyttäisikin olevan lähempänä englannin kielen policy-termiä kuin politicsia, jolloin policy tarkoittaa jotakin tavoitteellista toimintaa ja/tai toimintoja, jotka perustuvat harkittujen vaihtoehtoehtoisten menettelytapojen tai keinojen käyttöön jonkin tavoitteen tai ohjelman toteuttamiseksi. Tai sitten maapolitiikka on tarkoituksenmukaisten keinojen valintaa ja toteutusta maankäyttöpolitiikan päämäärien ja preferenssien pohjalta. Virtasen esittämä yleinen tavoite on estää tai poistaa kunnan toimintaa haittaavat maaongelmat tai ainakin lievittää niitä. Lähtökohta voisi tietysti olla myös positiivisesti tavoitteellinen. Maapolitiikka voi sisältää myös arvopäämääriä sekä poliittisia tavoitteita, kuten Virtasen kannanotoissa ansiottomasta arvonnoususta. Varmaan pitää keskustella ainakin arvonnousun jakamisesta ja jakoperusteista, esim. kunnan ja maanomistajien kesken. Tähänkin on jo kehitetty erilaisia järjestelmiä; esim. kiinteistöverot, myyntivoiton verot, varainsiirtoverot, ilmaisluovutukset, maankäyttösopimukset ja viimeisimpänä kehittämiskorvaukset. Maankäyttö- ja rakennuslaista löytyy tehokas kustannusten ja hyötyjen jakojärjestelmä kehittämisalueita koskevista säännöksistä (MRL 15 luku). Kaavan mahdollisesti tuoma arvonnousu realisoituu itse asiassa vasta kiinteistökaupan yhteydessä. Rakennusliikkeille tämä ei ole ongelma, mutta omia toimitilojaan laajentaville yrityksille voi olla. Maapolitiikka ja elinkeinopolitiikka voivat joutua vastakkain. Kuitenkin maanomistajia pitäisi kohdella yhdenvertaisesti, kuten perustuslain 6 ja MRL 91a.1 edellyttävät. Maapolitiikan tavoitteeksi on joskus esitetty ajatuksia kaiken kaavoitettavan maan hankkimisesta kunnan omistukseen ja että kunta kaavoittaa pääasiassa vain 13

14 Kuva: Antero Aaltonen Maankäyttösopimus on maapolitiikkaa ja kaavoitusta samassa paketissa. omaa maata. Nämä tavoitteet/toiveet ovat aika epärealistisia. Kaavojen sisältövaatimukset ovat kaavoituksen lähtökohta. Ei voida ajatella, että kaavoja laadittaisiin ensisijaisesti kunnan omistamalle maalle laissa määritellyistä sisältövaatimuksista ja yleisistä tavoitteista riippumatta. Tämä pitäisi selkeästi tuoda esille myös maapoliittisissa ohjelmissa. Harva kunta pystyisi, maankäyttö- ja rakennuslain kaavojen sisältövaatimuksia rikkomatta, aina tai pääasiassakaan kaavoittamaan vain omaa maata. Voi olla, että nämä ajatukset kuuluvatkin menneeseen aikaan. Nyt maankäyttösopimuksia ja kehittämiskorvauksia koskevat määräykset pääosin poistavat ne ongelmat, joita on liittynyt yksityisen maan kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamisen kustannuksiin. Yksityisen maan kaavoittamiseen tai kaavamuutoksiin liittyy nyt se ongelma, että kunnat ikään kuin edellyttävät maanomistajan aloitteellisuutta kaavojen muutosten suhteen, vaikka laissa kunnalle annetaan velvollisuus laatia asemakaava ja pitää se ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys ja maankäytön ohjaus- 14

15 tarve sitä edellyttävät. Maankäyttösopimusten aikakaudella tässä edetään usein väärässä järjestyksessä. Maapolitiikkaan kuuluva kuntien maanhankinta voisi nostaa esiin eettiset kysymykset, esimerkkeinä eräät raakamaan ostotilanteet. Maapolitiikan oppaassa todetaan, että kunnan päättäjän on houkuttelevaa sekoittaa tarkoitushakuisesti julkisyhteisön ja organisaation roolit, ts. puhua yleisestä edusta perusteltaessa organisaation etua. Oppaassa todetaan edelleen, että maapolitiikan puhtaan julkisen vallankäytön arvojen liukuminen väärään suuntaan on aktiivisesti estettävä. Maankäyttösopimus ei kovin selkeää lainsäädäntöä Maankäyttö- ja rakennuslain uuden 12a luvun 91a (tuli voimaan ) sisältää säännöksen maanomistajan velvollisuudesta osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin (yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset on määritelty 91d :ssä). Tämä koskee vain maanomistajia, joille asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä. MRL 91b.1 :n mukaan: Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei kuitenkaan voida sitovasti sopia kaavojen sisällöstä. Kunnat.netin maapolitiikan opas muotoilee saman asian hiukan toisin: Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. HE 167/2002 (s.20) määrittelee vielä omalla tavallaan: Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen maankäytön muuttamiseen liittyvistä tavoitteista ja näiden muutosten toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä velvoitteista. Määrittelyissä on eroja, joilla voi olla vaikutuksia myös sopimusten sisältöön. MRL 91b.3 :n mukaan: Maankäyttösopimuksilla voidaan tämän luvun kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Kuntien opas sanoo hiukan toisin: laajemminkin ja muutenkin kuin kustannusperusteisesti sopia maanomistajan ja kunnan keskinäisistä kaavan toteuttamiseen liittyvistä velvoitteista. Hallituksen esityksessä (s. 22) sanotaan vielä, että sopimusmenettelyssä kustannussidonnaisuus on myös voinut olla sillä tavoin väljää, ettei kysymys aina ole ollut juuri kaavamuutokseen liittyvien toteuttamiskustannusten korvaamisesta. Tällöin sopimuskorvaus on voinut perustua arvioon arvonnoususta ja sen jakamiseen maanomistajan ja kunnan kesken taustanaan ajatus kunnalle keskimäärin vastaavasta hankkeesta aiheutuvien kustannusten summaarisesta kattamisesta. Sopimuskäytäntöä ei tältäkään osin ole tarkoitus muuttaa. Kuntien opas on vielä sitä mieltä, että maankäyttösopimus voidaan tehdä silloinkin, kun maanomistajalle ei synny kaavasta merkittävää hyötyä ja vaikka maanomistajalla ei tällöin ole lakiin perustuvaa velvoitetta osallistua kaavan toteuttamisen kustannuksiin. Onkohan realistista ajatella, että tältä pohjalta sopimus syntyisi? 91c :n mukainen kehittämiskorvaus taas perustuu kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioituihin kustannuksiin. Edellä olevasta voidaan päätyä siihen, että maankäyttösopimuksilta puuttuu yhtenäinen pohja. MRL 91a.2 :ssä säädetään, että 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden (osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin) täyttämisessä on maanomistajia kohdeltava yhdenvertaisesti. Kun sopimusten sisältö ja perusta voi vaihdella edellä olevan perusteella, yhdenvertaisuuden toteuttaminen ja valvonta on vaikeaa. Lakiehdotuksen perusteluissa sanotaan vielä, että ehdotuksessa turvataan yhdenvertainen kohtelu kaava-alueittain kehittämiskorvausta määrättäessä. Vastaavasti turvataan yhdenvertaisuus sopimusmenettelyn ja kehittämiskorvausmenettelyn välillä. Edelleen kehittämiskorvausta koskevan 91c :n perusteluissa sanotaan, että yhdenvertaisia periaatteita kustannusten perimisessä tulisi soveltaa paitsi kunnan eri kaava-alueilla, myös sopimusperusteisen ja kehittämiskorvausmenettelyn välillä. Ja jatketaan: Kehittämiskorvausten tason tulee siten noudattaa sopimuskäytännössä noudatettua tasoa. Eikö mieluummin toisin päin, koska kehittämiskorvauksen perusteet on määritetty, maankäyttösopimusten perusteita ei ole. Maankäyttösopimus on hallintosopimus? Kuntien maapolitiikan opas ei maankäyttösopimuksia käsittelevässä luvussa lainkaan puutu siihen, että voimaan tulleen uuden hallintolain mukaan maankäyttösopimus olisi hallintosopimus. Sillä tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa sopimusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta, joka liittyy julkisen vallan käyttöön. Perustelujen mukaan (HE 72/2002 s. 50), kun sopimus nykyisessä hallinnossa mielletään yhdeksi hallinnon tavoitteiden toteuttamisvälineeksi, on tarpeen, että sopimusmenettelyssä huolehditaan riittävistä oikeusturvajärjestelyistä ja hyvän hallinnon takeiden toteutumisesta. Tämän vuoksi on perusteltua saattaa viranomaisen sopimustoiminta hallintolain soveltamisalan piiriin. Perustelujen mukaan sopimusta tehtäessä olisi noudatettava keskeisiä hallinto-oikeudellisia periaatteita sekä toimittava muutenkin asianmukaisesti ja hallinnon palveluperiaatteen suuntaisesti. Yleisiä hallinto-oikeudellisia periaatteita ovat mm. tarkoitussidonnaisuus, objektiivisuus, suhteellisuus ja luottamuksensuoja. Jos valmisteltava sopimus koskee muita kuin sopijapuolina olevia asianosaisia, olisi huolehdittava siitä, että näillä henkilöillä on riittävät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa valmistelun kohteena olevan sopimuksen sisältöön. Hallintosopimusta ei pidetä hallintopäätökseen rinnastettavana täytäntöönpanokelpoisena viranomaisratkaisuna. Perustelujen mukaan tämän vuoksi laissa olisi säädettävä erikseen sopimusta koskevan riidan saattamisesta hallintoriita-asiana hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Hallintolain 66 :ssä sanotaankin selkeästi, että hallintosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Mitä samaan pakettiin? Maankäyttöpolitiikka on yleensä jaettu maapolitiikkaan ja kaavoitukseen/kaavoituspolitiikkaan. Kaavoituspolitiikaksi voisi luonnehtia alueiden käytön suunnittelun tavoitteita, jotka vaikuttavat mm. yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimuksiin. Sisältövaatimukset ovatkin sitten jo velvoittavia oikeusnormeja. Kaavoitukseen liittyy kiinteästi kaavojen toteuttaminen. Julkaisussa Land management public policy, control and participation (G. Larsson, 1997) tekijä päätyy mm. siihen, että suunnittelu ja toteutus muodostavat yhtenäisen järjestelmän keskinäisin vaikutuksin ja molemmat ovat tärkeitä. Läheinen yhteys suunnittelun ja toteuttamisen välillä voi johtaa kalliiden ja vaikeiden ratkaisujen hylkäämiseen, suurempaan joustavuuteen ja suunnittelun parempaan sopeutumiseen todellisuuteen ja vapaampaan, tehokkaampaan ja edullisempaan toteut- 15

16 tamiseen. Uusien säännösten perusteella tulee se vaikutelma, että maankäyttösopimukset liittyvät enemmän kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen kuin varsinaiseen maapolitiikkaan, kuten esimerkiksi kuntien maanhankintaan. Maankäyttösopimukset yhdistetään kuitenkin myös kunnan maapolitiikkaan mm. lakiehdotuksen perusteluissa, jossa todetaan, että sopimusmenettelystä on muodostunut vaihtoehto perinteiselle maapolitiikalle, jossa kunta ostamalla tai lunastamalla hankkii maan ennen kaavoitusta ja sitten sen kaavoitettuna luovuttaessaan voi luovutushinnalla kattaa paitsi maan hankintakustannukset myös kaavan toteuttamisesta koituvat kustannukset. Kaavan toteuttamisen kustannusten korvaaminen olisi tämän mukaan maapolitiikkaa. Kuntien maapolitiikan opas lähestyy myös kunnan maanhankintaa. Vapaaehtoista maanhankintaa käsittelevässä luvussa sanotaan näin: Kauppaa edistävissä maankäyttösopimuksissa maata hankittaessa voidaan myyjälle kaavoittaa rakennusoikeutta osana kauppahintaa. Tässä näyttäisi olevan kysymys rakennusoikeuden myynnistä, joka vakiintuneen käsityksen mukaan on kiellettyä. MRL 91b :n yksityiskohtaisissa perusteluissa maankäyttösopimuksella tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen maankäytön muuttamiseen liittyvistä tavoitteista ja näiden muutosten toteuttamiseen liittyvistä velvoitteista. Epäselvää on kenellä näissä neuvotteluissa on aloiteoikeus tai -velvollisuus. Maankäyttösopimukset näyttäisivät, kuten hallituksen esityksen perusteluissa useaan kertaan todetaan, varmistavan kaavojen toteuttamisen taloudelliset edellytykset erityisesti tilanteissa, joissa kaavoituksen kohteena on yksityinen maa ja näin mahdollistaa paremmin myös yksityisen maan kaavoituksen. Kaavoitus voi näin ollen kunnissa edetä MRL 51 :n mukaisesti maanomistusoloista riippumatta? Sopiminen, osallistumismahdollisuudet ja vaikuttaminen Pekka Vihervuori kirjoittaa eduskunnan perustuslakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että säännös siitä, ettei maankäyttösopimuksissa voida sitovasti sopia kaavojen sisällöstä, on pelkästään kaavojen materiaalista sisältöä koskeva. Se ei lausu mitään siitä, minkälaisia menettelyllisiä vaikutuksia sopimuksella voi olla tai ei voi olla. Vihervuoren mukaan on vakavasti kysyttävä, täyttääkö sopimuksen jälkeinen kaavoitusmenettely sen perustuslain 20.2 :n vaatimuksen, että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Vihervuori on sitä mieltä, että 91b :n mukaisesti legalisoitu sopimuskäytäntö olisi perustuslain vastainen, samoin kuin MRL 1.2 :n tavoitesäännöksen vastainen. Voidaan myös ajatella, että kaavojen sisällöstä ei voida sitovasti sopia, mutta muu sitovuus, ja sitä kautta myös velvollisuuksia voi syntyä sopimusoikeuden yleisten oppien mukaisesti mikä merkitys tällä sitten on kaavan sisällön kannalta, on hyvin mielenkiintoista. Hallintolain 41.1 :n mukaan vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen edellyttää, että asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai olosuhteisiin. Myös hallintosopimus/ maankäyttösopimus voi koskea muita kuin asianosaisia. Pykälää olisikin hallintolakiesityksen mukaan sovellettava hallintosopimuksen valmisteluun aina silloin, kun sopimus koskee asioita, jotka vaikuttavat elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Näille henkilöille tulee varata mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Kaikissa tapauksissa olisi tärkeätä pyrkiä siihen, etteivät osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmät jäisi tyhjäksi muodoksi. Entäpä sitten Kokemuksia uuden lainsäädännön käytäntöön soveltamisesta on toistaiseksi vähän. Maankäyttösopimusten osalta voisi arvata ainakin maanomistajien yhdenvertaisuuden toteuttamisen tuottavan ongelmia, samoin kuin asianosaisten ja muidenkin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sopimusten valmisteluun ja sisältöön. Hallintolaki on vielä tuonut hallintosopimusten valmisteluun uusia säännöksiä, joihin jo vakiintunutta sopimiskäytäntöä voi olla vaikea sopeuttaa. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva diplomi-insinööri, joka valmistelee väitöskirjaa artikkelin aiheesta, sähköposti Karjaa sijaitsee radan varressa. Karjaan kaupunki. Vajaan tunnin junamatkan ja alle 80 maantiekilometrin päässä Helsingistä sijaitseva nytkin jo vihreä Karjaan kaupunki haluaa olla oikeaoppinen puutarhakaupunki viimeistään vuonna Ajatus sisältyy kaupungin kehitysstrategiaan. Kaavoitusinsinööri Kukka-Maaria Luukkonen kävi asiasta sähköpostikirjeenvaihtoa emeritusprofessori Pekka V. Virtasen kanssa. 16

17 Karjaa, oikea puutarhakaupunki viimeistään vuonna 2012! Kukka-Maaria Luukkonen: Lienet jo kuullutkin, että meillä on Karjaalla aikomus olla puutarhakaupunki viimeistään vuonna Se on osa kaupungin kehittymisstrategiaa. Olen tässä vuoden verran paneutunut asiaan ja alkanut oivaltaa, mistä oikein on kysymys. Ja mitä enemmän aikaa on kulunut, sitä vannoutuneempi oikean puutarhakaupungin kannattaja minusta on tullut. Vai pitäisikö Karjaan tapauksessa sanoa kaupunkikylän. (Huomannet, että olen lukenut kirjasi Ebenezer Howardin perintö, Puutarhakaupungista urban villageen. Sekin herätti monia ajatuksia.) Syy miksi sinua nyt lähestyn, on kysyä, miten näet Karjaan mahdollisuudet tässä noin yleisesti? Mitä olisi tärkeää huomioida strategian toteuttamisessa? Miten viedä viestiä kaupungin oman organisaation sisällä eteenpäin ja yhtäläisesti ymmärrettynä? Itse pidän puutarhakaupunki-ideologiassa hyvin tärkeänä sosiaalisen aspektin olemassa oloa. Että on kysymys muustakin kuin vain maankäytön suunnittelusta, kaavoituksesta tai kerroskorkeuksista. Minä ajattelen, että puutarhakaupunki-ajatuksessa korostuu nimenomaan ajatus elävästä kaupungista. Yksityinen erottuu yhteisestä, mutta yhteinen on aidosti kaikkien käytössä ja käytettävissä. Luonnollisesti kaupunkikuvan kauneus ja vehreys ovat osa tätä. Mutta kyllä puutarhakaupungin pitäisi olla puutarhakaupunki myös syksyllä ja talvella, eikö vain? Pekka V. Virtanen: Ebenezer Howardin kehittämä puutarhakaupunkiaate on ilmeisesti laajimmin levinnyt ja parhaiten menestynyt kaupunkisuunnitteluideologia maailmassa. Tätä voi perustella sillä, että toinen laajalle levinnyt oppi eli Le Corbusierin kirjoituksiin ja sovelluksiin perustuva funktionalis-modernistinen kaupunkirakentaminen on synnyttänyt runsaasti epäkohtia: pahimpia sovelluksia on jopa räjäytetty pois, ja monia muita on eri tavoin pyritty saneeraamaan ja elävöittä- 17

18 Karjaan kaupunki Karjaalta löytyy vehreyttä. mään. Puutarhakaupungit ovat sen sijaan menestyneet hyvin, usein niiden (ja niissä olevien asuntojen) arvo on vain noussut ajan mittaan. On kuitenkin syytä mainita, että puutarhakaupunki-käsitettä on myös väärinkäytetty; sen myönteistä imagoa on tuotu esiin joskus vain markkinointimielessä, vaikka itse kohde ei läheskään täyttäisi puutarhakaupungille asetettavia vaatimuksia. Mitä ne vaatimukset sitten ovat? Kun tähän kysymykseen etsitään vastausta, on syytä lähteä Howardin itsensä hyväksymistä perusvaatimuksista, joita olivat seuraavat: puutarhakaupungin maapohjan on oltava julkisessa tai yleishyödyllisessä omistuksessa maa on hankittava maatalousmaan hinnalla, ns. ansioton arvonnousu on perittävä kaupungille (tai em. yleishyödylliselle yhteisölle) rakennustontit luovutetaan vuokraamalla. Kun tätä luetteloa tarkastellaan, on tietysti otettava huomioon, että ne asetettiin vuonna 1919, ja mietittävä miten ne ovat sovellettavissa nykyhetkeen. Samalla on syytä todeta, että Howardin puutarhakaupunki-kirja (The Garden Cities of Tomorrow) käsitteli pääosiltaan nimenomaan sosiaalisia ja taloudellisia seikkoja, jotka kaupunkisuunnittelijoilta ja kaupunkien päättäjiltä ovat jääneet unohduksiin. Olennainen talousasia liittyy juuri ansiottoman arvonnousun perimiseen yhteisölle: tällä voidaan kattaa maanhankintakulut sekä kunnallistekniikan kustannukset. Sen sijaan on myöhemmissä sovelluksissa lähes yksinomaan keskitetty Howardin ajatuksiin kaupungin koosta ja sen rakenteesta. K-ML: Tuot esille tuon maapohjakysymyksen. Siis, että maapohjan on oltava julkisessa tai yleishyödyllisessä omistuksessa jne. Asema meillä on keskellä kaupunkia ja raideliikenne toimii hyvin. Kahden kilometrin säteen sisään mahtuu lähes koko keskustaajama. Ymmärrän, että se oli Howardin ajatus ja ratkaisu sille, miten puutarhakaupungille luodaan taloudellinen pohja. Jotenkin se kuitenkin tuntuu aika vieraalta ajatukselta tänä päivänä. Vaikka muistuttaa kyllä siitä, että kunnalla on oltava myös omaa tonttitarjontaa vähintään hintojen ylikuumentumisen estämiseksi. Kaikki maa ei luonnollisesti voi olla yksityisomistuksessa ja -tarjonnassa. Karjaalla on koetettu tehdä maapoliittista yhteistyötä yksityisten maanomistajien kanssa mm. yhteisen tonttitorin muodossa. Kaupunki markkinoi omien tonttiensa lisäksi seurakunnan ja parin yksityisen maanomistajan tontteja. Mutta hyöty tietysti aina menee kulloisellekin omistajalle, myös ansioton arvonnousu. Onko sinusta siis tuo maapohjan omistuskysymys jotenkin perustavaa laatua oleva seikka puutarhakaupunkiajattelussa? Kuten jo ensimmäisessä viestissäni mainitsin, minä pidän kovasti sosiaalis-toiminnallisesta tunnelmasta, joka mielessäni liittyy puutarhakaupunkikäsitteeseen. Vai pitäisikö puhua modernista puutarhakaupungista erotukseksi 18

19 Karjaan kaupunki Howardin ajatuksista? Kjell Forshedin mukaan moderni puutarhakaupunki on täysiarvoinen yhteiskunta, jossa on erilaisia ja eri hintaisia asuntoja, moninainen väestöpohja, palvelut pyöräylietäisyydellä, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja rautatieasema keskustassa kauniin kadun yhteiskunta, jossa liikkuminen on helppoa, kaunista ja vaihtelevaa jokaisella talolla on puutarha selkeästi erotettuna yleisestä alueista rakentaminen on mittakaavaltaan matalaa. Miltä tämä lista sinusta näyttää? PVV: Maapohjan omistuksesta hyvän puutarhakaupungin edellytyksenä totean ensiksi, että kyllä se on mielestäni yksi vielä nytkin tärkeä seikka, vaikka kaikkia Howardin alun perin esittämiä vaatimuksia ei enää voi pitää aivan yhtä tärkeinä kuin viime vuosisadan alussa. Maan ansiottoman arvonnousun saaminen yhteisön hyväksi on sen sijaan yhä merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen perusta terveelle yhteisölle, ja se on myös eettisesti puolustettavissa. Sen sijaan ei ole helppo löytää eettisiä perusteita sille, että yksityiset maanomistajat rikastuvat ilman omaa panostaan, siis vain yhteiskunnan yleisen kehityksen seurauksena. Tätä kunnan vahvan maapolitiikan periaatettahan noudatetaan vielä monissa Suomen kaupungeissa. Jopa Nurmijärven maalaiskunnassakin on omaksuttu periaate, että 60 % arvonnoususta peritään kunnalle maana tai rahana. Mitä tulee kysymykseesi modernista puutarhakaupungista niin luettelemasi (Kjell Forshedin mainitsemat) kriteerit ovat tietenkin myönteisiä, mutta voi kysyä ovatko ne myös yleispäteviä? Kun ajattelen omaa kotiseutuani Tapiolaa, jota mielestäni voi sekä Howardin kriteerien että muiden arviointien perusteella pitää hyvänä puutarhakaupunkina, niin kaikki modernin puutarhakaupungin edellä mainitut kriteerit eivät täällä toteudu. Esimerkiksi kaikki talot eivät ole matalia eikä jokaisen talon puutarha ole selvästi erotettuna yleisistä alueista. (Tämä viime mainittu seikka onkin ollut ihmettelyn aihe mm. monille ulkomaisille vierailijoille.) Ei täällä myöskään ole raideliikenteen asemaa keskustassa, vaikka metroasiaa on mietiskelty jo kauan; muuten joukkoliikenneyhteydet ovat melko hyvät. Talojen moninaisuus on mielestäni rikkautta, ja tämä koskee sekä talotyyppejä että hallintasuhteita. K-ML: Arvonnousun leikkaamisen periaat teet eivät ole meillekään vieras aja tus, mutta sitä ei ole säännönmukaisesti toteutettu, vaan tapauskohtaisten maankäyttösopimusten muodossa. Toisaalta kehitys on viime vuosina alkanut olla meilläkin senluokkaista, että maapoliittisia toimintatapojamme joudumme miettimään. Merkittävää tässä yleisemmin on se, että maankäyttö- ja rakennuslakiin tuli uudet pykälät v kehittämiskorvausten lunastamiseksi. Se ikään kuin luo pienemmillekin kaupungeille ja kunnille oikeuden edellyttää, että 19

20 maanomistajat ovat selkeämmin osallistumassa kaupungistumisen kustannuksiin. Tuot esille Tapiolan mielestäsi oivana esimerkkinä hyvästä puutarhakaupungista. Mikä tekee Tapiolasta hyvän puutarhakaupungin? Mitkä siis ovat ne kriteerit, jotka eniten painavat? Joukkoliikenneyhteyksien ja talojen moninaisuuksien lisäksi? Kaipaan edelleen ymmärryksen valoa tähän puutarhakaupunki-ideologiaan? PVV: Kun viittasit maankäyttö- ja rakennuslain uusiin pykäliin v kehittämiskorvauksesta, joka ikään kuin luo pienemmillekin kaupungeille ja kunnille oikeuden edellyttää, että maanomistajat ovat selkeämmin mukana osallistumassa kaupungistumisen kustannuksiin, niin olet varmaan ihan oikeassa esimerkiksi Karjaan (ja monen muunkin pienen kunnan) osalta, mutta kyllä vanhempienkin lakien mukaan isoilla ja pienillä kunnilla on ollut hyvät lailliset edellytykset vahvaan maapolitiikkaan ja sitä tietä ansiottoman arvonnousun (osittaiseen) saamiseen kunnalle. Itse sitä ajoin hyvällä menestyksellä Lauritsalassa. Sen sijaan pienissä kunnissa on usein puuttunut tarvittava poliittinen tahto ja sellainen asiantunteva virkamiehistö, joka olisi voinut valistaa poliitikkoja. Nyt tuo mainitsemasi uusi laki kyllä auttaa asian edistämisessä. Kun kysyt, mikä tekee Tapiolasta hyvän puutarhakaupungin, niin seuraavassa esitän näkemykseni melko suppeasti: Riittävä, mutta ei liian suuri koko. Ebenezer Howard edellytti (vuosisadan takaisissa oloissa) n asukkaan väestöpohjaa. Alkuperäisessä Tapiolassa oli noin , mutta lähivaikutusalueilla jonkin verran lisää. Edellisestä seuraa kohtalaisen hyvä palvelutaso vaikka täälläkin osa lähipalveluista on kadonnut. Tapiolassa on ympäristö (siis kaikki mitä on talojen välissä) on tärkeämpi kuin hyvät asunnot. Itse asiassa asuintalojen pääosa on vain ja 70-lukujen aravatasoa, tosin ehkä sen parhaimmistoa. Laajat viheralueet ja metsäkaupunkiluonne (jota jotkut arkkitehdit ovat kyllä inhonneet, mutta jota asukkaat arvostavat). Maiseman avoimuus, johon kuuluu muun muassa varsin yleinen aidattomuus. Hyvät kevyen liikenteen väylät, paljolti pitkin puistoja. Asuntojen ja asuintalojen monipuolisuus erilaisista pientaloista moninaisiin kerrostaloihin. Myös asuntojen koot vaihtelevat, joskin suuria asuntoja on em. historiasta johtuen liian vähän nykyistä tarvetta ajatellen. Asuntoalueiden monipuolisuus, koska em. talotyyppejä on sekoitettu toistensa tuntumaan. Monipuolinen väestörakenne varsinkin ensimmäisen asukaspolven aikana. Alueen hyvä laatu on aiheuttanut asuntojen hintojen nousua, sitä mukaa Karjaan kaupunki 20

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: Noin 20 % toimituksen valmistelu ja arkistotutkimukset Noin 30 % toimituskokoukset ja maastotyöt Noin 50 %

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

3D kiinteistönmuodostus. Kuntien paikkatietoseminaari 10.2.2015 Annamari Räty apulaiskaupungingeodeetti Espoon kaupunki

3D kiinteistönmuodostus. Kuntien paikkatietoseminaari 10.2.2015 Annamari Räty apulaiskaupungingeodeetti Espoon kaupunki 3D kiinteistönmuodostus Kuntien paikkatietoseminaari 10.2.2015 Annamari Räty apulaiskaupungingeodeetti Espoon kaupunki 3D projektiryhmä - Pekka Halme, puheenjohtaja MML - Markku Markkula MML - Jani Hokkanen

Lisätiedot

Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan perushinta /tontti:

Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan perushinta /tontti: KAUPUNKIMITTAUKSEN HINNASTO 2014 KIINTEISTÖTOIMITUSTEN HINNASTO jonka mukaan Porin kaupungille suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

3Dkiinteistönmuodostaminen

3Dkiinteistönmuodostaminen 3Dkiinteistönmuodostaminen Maankäyttötieteiden päivä Paavo Häikiö 29.10.2015 3Dkiinteistönmuodostaminen lainsäädäntö tekninen toteutus tietopalvelu asemakaava 3D-kiinteistönmuodostamisen edellytyksenä

Lisätiedot

ASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta

ASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta Voimaantulo 1.1.2014 ASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta I luokka II luokka III luokka IV luokka V luokka Kielteinen Vähäinen muutos (yhtä tonttia koskeva tai muu

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN Mika Järvelä, Lahden kaupunki Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 21.9.2010 KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN KUNNAN TOIMITUSTUOTANTO JA KIRJAAMISASIAT

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ

KAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ KAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ Taksa, jonka mukaan kunnalle suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista,

Lisätiedot

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Tampereen seudun mittauspäivät Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Mitä kartoittajan tulee osata? Miksi tehdään tarkkavaaituksia? Mitä eroa on painokairauksella ja tärykairauksella? Mikä on ortokuva?

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna

Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN

RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN Lomakkeet ja neuvonta Rakennusvalvonta, Rauhankatu 3 (1.krs), 18100 Heinola puh. (03) 849 3573 ja 849 3574 Hakemusasiakirjat hakemus rasitesopimus 2 kpl asemapiirros ja/tai

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4)

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu

Lisätiedot

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 TAUSTA Ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Rakennusvalvonta PL 38 53101 LAPPEENRANTA HAKEMUS RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMISEKSI RASITTEEN PERUSTAMISEN HAKIJAKIINTEISTÖT Kaupunginosa Kortteli Tontti Katuosoite Tontin haltijat

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005. Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus

DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005. Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005 Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus Tutkija Esa Hakkola Yksityisoikeuden laitos Oikeustieteellinen tiedekunta HY Lähtökohtia työryhmän toiminnalle

Lisätiedot

Kiinteistötoimitusmaksutaksa

Kiinteistötoimitusmaksutaksa Imatran kaupunki TAKSA 1 (6) Kiinteistötoimitusmaksutaksa Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 19.10.2015 72, lainvoimainen 27.11.2015, kuulutettu voimaan 2.12.2015. Tämä taksa tulee voimaan 1.1.2016. (Maksuluokka

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kittilän Kunta (y-tunnus 0191406-6), Valtatie 15, 99100 Kittilä. Jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta

Kittilän Kunta (y-tunnus 0191406-6), Valtatie 15, 99100 Kittilä. Jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta 1 MAANKÄYTTÖSOPIMUS 1. Johdanto Kunta ja Maanomistajat sopivat asemakaavoitusta koskevasta kaavoitus- ja toteuttamiskustannusten jakamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n mukaisesti seuraavaa: 2.

Lisätiedot

Yksityistietoimitus. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivät 19.-20.5.2011 Mikko Kuoppala Johtava asiantuntija Maanmittauslaitos

Yksityistietoimitus. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivät 19.-20.5.2011 Mikko Kuoppala Johtava asiantuntija Maanmittauslaitos Yksityistietoimitus Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivät 19.-20.5.2011 Mikko Kuoppala Johtava asiantuntija Maanmittauslaitos 1 Yksityinen tie Yksityinen tie: Ei ole julkisin varoin ylläpidetty Sitä voivat

Lisätiedot

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola Kunnanhallitus 205 08.12.2014 Kauppakirja, Relander 967/41.411/2014 Kunnanhallitus 205 Pär-Gustaf Relanderin ja Nastolan kunnan kesken on 27.11.2014 alle kir joi tet tu seuraavan sisältöinen kauppakirja.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto 20.5.2013 Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja

Lisätiedot

1) Parikkalan kunta, osoite: Harjukuja 6, 59100 Parikkala.

1) Parikkalan kunta, osoite: Harjukuja 6, 59100 Parikkala. 1 SOPIMUS (LUONNOS) Sopijapuolet 1) Parikkalan kunta, osoite: Harjukuja 6, 59100 Parikkala. 2) Kiinteistö Oy Aatunniemen konkurssipesä, Parikkala, c/o Asianajaja Jussi Luukko, Asianajotoimisto Laine Nikkanen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) ESISOPIMUS JA SOPIMUS Osapuolet A Paulig Oy Y-tunnus 0112563-0 PL 15, 00991 HELSINKI (jäljempänä tontinomistaja) (jäljempänä B Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

MAKSUT 2015 MIKKELIN KAUPUNKI MITTAUS JA KIINTEISTÖT

MAKSUT 2015 MIKKELIN KAUPUNKI MITTAUS JA KIINTEISTÖT MAKSUT 2015 MIKKELIN KAUPUNKI MITTAUS JA KIINTEISTÖT KOPIOLAITOKSEN HINNASTO KOPIOT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN KARTOISTA Koko Mustavalkoinen Värillinen paperi muovi paperi muovi A4 2,60 3,10 3,20 3,70

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Paikannimet viranomaisviestinnässä

Paikannimet viranomaisviestinnässä Paikannimet viranomaisviestinnässä Viestinnässä on tärkeää voida puhua yksittäisistä paikoista ja kohteista. Oikein perille mennyt sanoma auttaa toimimaan ja ajattelemaan oikein kussakin tilanteessa. Sirkka

Lisätiedot

1. Haltuunottokokous (14.3.2013)

1. Haltuunottokokous (14.3.2013) Maantietoimitus 2012-428465 Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT19 1. Haltuunottokokous (14.3.2013) 2. Näyttökokous (Tietöiden valmistuttua) 3. Loppukokous Maantietoimitus. Asialista. 1. Tiedottaminen ja kokouksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja )

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja ) 1/5 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) OSTAJA Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen (jäljempänä Ostaja ) KAUPAN KOHDE Nousiaisten kunnassa sijaitsevien

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014 SOPIMUSLUONNOS 1 Kannuksen kaupungin, Toholammin, Kaustisen, Perhon, Vetelin ja Halsuan kuntien, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kaustisen evankelisen opiston keskeinen sopimus kuraattoripalvelujen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT 2013 KOPIOLAITOKSEN HINNASTO KOPIOT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN KARTOISTA Koko Mustavalkoinen Värillinen paperi muovi paperi muovi A4 2,40

Lisätiedot

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola Kunnanhallitus 203 08.12.2014 Kauppakirja, Relander 967/41.411/2014 Kunnanhallitus 203 Pär-Gustaf Relanderin ja Nastolan kunnan kesken on 27.11.2014 alle kir joi tet tu seuraavan sisältöinen kauppakirja.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Hakemus tietojen luovuttamisesta Salon Jätehuolto Oy:lle jätehuoltolautakunnan ylläpitämästä jäterekisteristä. Jätehuoltolautakunta 11.11.

Hakemus tietojen luovuttamisesta Salon Jätehuolto Oy:lle jätehuoltolautakunnan ylläpitämästä jäterekisteristä. Jätehuoltolautakunta 11.11. Jätehuoltolautakunta 46 11.11.2014 Jätehuoltolautakunta 18 09.06.2015 Hakemus tietojen luovuttamisesta Salon Jätehuolto Oy:lle jätehuoltolautakunnan ylläpitämästä jäterekisteristä 2373/07.01.04.01.02/2014

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki.

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 1 Sopijapuolet 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. 1.2 Asunto Oy Kreivinniitty, y-tunnus 0135532-1

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Liite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset

Liite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset Liite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset Kunnan maanomistus sinisellä. Yksityisten maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset. i SISÄLLYSLUETTELO KHALL, 4.11.2013

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti)

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) 1 (5) 1. SOPIJAOSAPUOLET OSTAJA: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS Yhteystiedot: OSTAJAN YHTEYSHENKILÖ: Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) (Yhteystiedot, jos poikkeavat

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT 2013 KOPIOLAITOKSEN HINNASTO KOPIOT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN KARTOISTA Koko Mustavalkoinen Värillinen paperi muovi paperi muovi A4 2,40

Lisätiedot

Asemakaavoista ja asemakaavan muutoksista perittävät maksut (MRL 59 ) hinta

Asemakaavoista ja asemakaavan muutoksista perittävät maksut (MRL 59 ) hinta 1 Voimaantulo 1.1.2016 Asemakaavoista ja asemakaavan muutoksista perittävät maksut (MRL 59 ) I luokka II luokka III luokka IV luokka V luokka Kielteinen Peruutettu Vähäinen muutos (yhtä tonttia koskeva

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Kuntamarkkinat 1092015 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2015:58 Kiinteistön kauppa Laatuvirhe Kaupan purkaminen Maakaari A oli vuonna 2011 tehdyllä

Lisätiedot