Vienninedistämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vienninedistämissuunnitelma"

Transkriptio

1 ArviD-ohjelma Vienninedistämissuunnitelma ArviD-digi-tv-klusteri ArviD-ohjelman raportteja 06/2005 Toukokuu 2005, Helsinki. i

2 Tiivistelmä Tämä ArviD-digi-tv-klusterin vienninedistämissuunnitelma käsittää kahdeksan toimenpidettä, joiden avulla voidaan edistää suomalaisen interaktiivisen television sisältö- ja teknologiavientiä. Vientitoimet perustuvat kattavaan tarvekartoitukseen, jossa tunnistettiin vientiyritysten tuotteet ja tarjonta sekä odotukset kansainväliselle liiketoiminnalle. Keskeisiksi kohdemarkkinoiksi on valittu viisi maata (Saksa, Espanja, Etelä-Korea, Englanti ja Italia), joiden digitaalisen television kehitysvaihe on analysoitu useiden muuttujien kautta. Italian markkinatilanne ja mahdollisuudet suomalaisyrityksille on kartoitettu syvemmin tavalla, jota voidaan myöhemmin toteuttaa kunkin markkinaalueen kohdalla. Toimintaympäristö on kuvattu markkinoiden muodostumisen, kuluttajakäyttäytymisen, business drivereiden ja suomalaisten tukiorganisaatioiden kautta. Kansainvälistymisen painopisteet perustuvat yhtäältä suomalaiseen erityisosaamiseen, toisaalta resurssien keskittämisestä saatavaan kriittiseen massaan, jonka avulla nämä vientikiilat voidaan iskeä kansainväliseen markkinamaaperään. Vienninedistämissuunnitelman keskeinen johtopäätös on, että suomalaisella interaktiivisen television osaamisella on kansainvälistä vientipotentiaalia. Pieni yrityskoko ja vähäinen kansainvälisen kaupan kokemus kuitenkin heikentävät vientimahdollisuuksia. Suunnitelmassa esitetyillä, koko digi-tv klusterin kattavilla vienninedistämistoimenpiteillä on mahdollista edistää alan yritysten vientiä ja nostaa Suomen roolia kansainvälisillä sisältöliiketoiminnan markkinoilla. Suunnitelmassa korostuvat digi-tv-klusterin viennin edistämisen pitkäjänteinen koordinointi ja veturiyritysten merkitys. ii

3 Sisältö Tiivistelmä...ii Sisältö...iii 1 Johdanto Tarveanalyysi Yritykset Tuotteet ja tarjonta Kansainvälinen liiketoiminta Odotukset vientihankkeelle...4 Oman toiminnan kehittäminen...4 Tuotenäkökulma...4 Toimenpiteiden rahoitus...4 Yhteistyö...4 Jatkuvuus...5 Käytännön apu Yhteenveto Markkinakuvaukset Markkinarajaus Keskeisten markkinoiden vertailu...8 Saksa...9 Espanja...11 Etelä-Korea...13 UK...15 Italia Toimintaympäristö Kansainvälinen toimintaympäristö...20 Markkinoiden muodostuminen...21 Tekninen murros ja standardien kehittyminen...22 Käyttäjän valintamahdollisuudet lisääntyvät...22 Business drivers, liiketoiminnan ajurit Tukiorganisaatiot Suomessa...23 iii

4 5 Kansainvälistymisen painopisteet Sisältöpainotukset ja kiila-ajatus...26 Peliklusteri...28 e-government...28 e-learning...29 Urheilun sisältötuotanto...29 Yhteenveto Markkina-alueet Julkiset tukitoimet Teknologia Toimenpidesuunnitelma Toimenpiteiden yleiskuva Toimenpiteiden kuvaus Toimenpiteiden ajoitus...39 Luonnos aikataulusta...39 Yhteenveto toimenpiteistä...40 Liite 1: Italian markkinakuvaus...41 Liite 2: Lista haastatelluista...47 Teknologiayritykset...47 Sisältötuottajat...47 Jakelijat...47 Klusteritoimijat...47 Rahoittajat...47 iv

5 1 Johdanto Vienninedistämissuunnitelman lähtökohta on ArviD-digi-tv-klusteriohjelmaan kuuluva kansainvälisen kilpailukyvyn kohottamista koskeva tavoite. ArviD-työpajassa Gustavelundissa pohdittiin reseptiä, jolla digi-tv-klusterin uusyritykset saadaan menestymään maailmalla. Työryhmä piti kaikkein tärkeimpinä asioina teknologian ja sisältötuotannon paketointia kilpailukykyisiksi tuotteiksi. Yhteistyö eri toimijoiden välillä ja arvoverkon tuntemus nähtiin myös tärkeinä. Tekesin kanssa tehdyn valmistelun pohjalta liikenne ja viestintäministeriö tilasi suunnitelman vauhdittamaan kansainvälistymistä interaktiivisten sisältöjen vienninedistämisestä. Tavoite on suunnitella ArviD-ohjelman toiminnassa mukana olevien teknologiayhtiöiden ja sisällöntuottajien yhteiset vienninedistämistoimet. Tässä suunnitelmassa kuvataan klusteriyritysten kansainvälistymistarpeet ja valittujen kohdemaiden markkinatilanne, sekä esitetään toimenpidesuunnitelma. Kansainvälistymisen painopisteiksi on valittu neljä osaamisaluetta: pelit, e-government, e- Learning ja urheilun sisältötuotanto. Nämä kiilat ovat esimerkkejä sisällöistä, joiden avulla voidaan yhdistää useiden toimijoiden osaaminen ja tuotteet vientikelpoisiksi kokonaisuuksiksi. Toimenpidesuunnitelma kattaa konkreettiset vientitoimet ja ehdotuksen niiden toteuttamisaikataulusta. ArviD-vienninedistämissuunnitelman ovat tehneet Timo Tuovinen (DoorStories), Karri Hautanen ja Kim Hurtta (Finpro). 1

6 2 Tarveanalyysi Vienninedistämissuunnitelman tarveanalyysissä on koottu aikaisemmin ArviD-ohjelman aikana tehdyt tarvekartoitukset ja täydennetty niitä uusilla haastatteluilla alan yritysten ja sidosryhmien keskuudessa. Keskeiset tiedonlähteet ovat Gustavelundin workshop tammikuussa 2004, Digitaalisten sisältöjen kansainväliset markkinanäkymät-selvitys, ArviD:in puitteissa järjestetty kansainvälistymisseminaari helmikuussa 2005 sekä tätä projektia varten maalis-huhtikuussa 2005 tehdyt uudet haastattelut. Tarpeet pyrittiin keräämään eri yritysryhmien edustajilta kattavasti. Edustettuna oli niin teknologiayrityksiä, sisältö- ja mediayhtiöitä kuin myös muita tahoja, jotka ovat tekemisissä suomalaisen sisältöliiketoiminnan edellytysten, erityisesti kansainvälistymisen kanssa. Haastatellut yritykset ja henkilöt ovat listattu liitteessä Yritykset Vientisuunnitelman asiakasyritysten koko vaihtelee yhden ihmisen aloittavasta yrityksestä parinsadan hengen, jo asemansa kansainvälisillä markkinoilla vakiinnuttaneeseen yritykseen. Eräät yritykset ovat jo hankkineet kokemusta ulkomaisilla messuilla ja asiakastapaamisissa, muutamilla on tytäryhtiöitä ja toimistoja ympäri maailmaa. Osalla firmoista ei ole kansainvälistä kokemusta lainkaan. Yritysten erilaisista vienninedistämistarpeista löytyy kuitenkin paljon lähes kaikille yhteisiä asioita, kuten teknologian ja sisällöntuotannon paketointi kilpailukykyisiksi tuotteiksi, kärkituotteisiin keskittyminen, suorien kontaktien luominen, verkostoituminen, jne. Suorat kontaktit ulkomaisten ja suomalaisten yritysten välillä ovat tärkeitä, pilotointi ja sisältöjen paketointi ei välttämättä tapahdu pelkästään suomalaisten toimijoiden keskuudessa. 2.2 Tuotteet ja tarjonta Yritysten vientituotteet eroavat teknisesti ja toiminnallisesti suuresti toisistaan ja tämä hanke tarkasteleekin tarjontaa enemmän asiakasnäkökulmasta. Kenelle tuote on suunniteltu? Miten se jaellaan? Onko primääriasiakas broadcaster, tuotantoyhtiö, laitevalmistaja, teleoperaattori vai kuluttaja? Tämä tarkastelutapa palvelee parhaiten kansainvälistymisen painopisteiden ja toimenpiteiden suunnittelua. 2

7 Suurin osa yrityksistä näkee kohderyhmänä broadcasterit ja tuotantoyhtiöt. Joidenkin yritysten kohdalla kohdeasiakkaat eivät ole niin selvästi määritelty, eli yritykset eivät ole löytäneet oikeaa paikkaa omille tuotteille tai osaamiselle. Kun ala on muodostumassa ja muuttuu nopeasti, niin osaaminen onkin monesti tärkeämpi kuin nykyinen tuote. Haastatteluissa kartoitettiin myös tuotteen teknologiariippuvuus ja suhde valittuihin standardeihin, sekä liitännät muuhun vuorovaikutteiseen mediaan. Moni vastaaja piti MHPstandardiin rajoittumista markkinamahdollisuuksiaan rajoittavana tekijänä. 2.3 Kansainvälinen liiketoiminta Monen asiakasyrityksen kansainvälistyminen on vielä aloitusvaiheessa. Vientitoimia luonnehdittiin haastatteluissa sattumanvaraisiksi ja jopa sohimiseksi ja sähläämiseksi. Kohdemaan toimijat (jälleenmyyjät paketoijat operaattorit kuluttajat) eivät ole usealle yrityksille vielä selvillä. Tarvekartoituksessa käytettiin ArviDin ansaintalogiikkaselvityksen arvoverkkokuvaa, josta yritykset tunnistivat keskeisimmät asiakasryhmänsä. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi asiakasryhmäksi nousivat tv kanavat ja tuotantoyhtiöt. Tuotteista ja toimintamallista riippuen myös sisällöntuottajat ja muut jakelijat (tele- ja kaapelioperaattorit) ovat tärkeä asiakasryhmä. Jo saatujen asiakkaiden analyysissä kartoitettiin, keitä ovat tärkeimmät kumppanit ja millainen liikesuhde on; kertakauppoja vai kiinteämpi partneruus. Tuloksena oli, että liiketoimintamallit vaihtelevat suuresti; suoramyynti on edelleen tavallista, edustajia ja jälleenmyyjiä käytetään, mutta ei ehkä niin paljon kun olisi yritysten tavoitetila. Ääritapauksissa on perustettu myös omia tytäryrityksiä, vaikkakin tämä on harvinaista. Edelleen käsiteltiin markkinatiedon hankkimista, verkostoitumista kohdemarkkinoilla ja kilpailukyvyn ylläpitämistä. Tässä asiassa on paljon kehitettävää ja mitä erilaisimpia tapoja käytettiin messukatalogeista ja Googlesta lähtien. Toisaalta kaikki yritykset korostivat verkostoitumisen ja kilpailukyvyn ylläpitämisen tarvetta (kts. kappale 2.4 alla). Jokaisessa haastattelussa listattiin myös kohdemarkkinat tärkeysjärjestyksessä. Odotetusti tärkeimmäksi markkina-alueeksi osoittautui Italia, missä MHP laitepenetraatio on suurin. Usealla vastaajalla on jo liiketoimintaa siellä. Muita tärkeitä markkina-alueita olivat Saksa, Englanti, Espanja, Etelä-Korea, Pohjoismaat (Ruotsi) ja Belgia. Hajamainintoja saivat myös Venäjä, Itä-Euroopan maat, Australia ja Brasilia. Tämän listan perusteella valittiin tarkasteltavat markkinat, jotka on kuvattu kappaleessa 3. Kohdemarkkinan tärkeyttä vastaajat arvioivat mm. markkinakoon, analogilähetysten päättämisajankohdan, teknologisen kehittyneisyyden ja käyttäjätottumusten (esim. mobiilitai nettivetoinen kulttuuri) kautta. 3

8 2.4 Odotukset vientihankkeelle Helmikuun vientiworkshopissa ilmaistu toive vientihankkeen konkreettisuudesta toistui yrityshaastatteluissa. Samalla kun tarvittavat vienninedistämistoimet kartoitettiin, arvioitiin myös erilaisten toimenpiteiden tehokkuus vientitulosten kannalta. Geneerisen markkinatiedon lisäämistä ei pidetty tärkeänä. Hands on apua tarvitaan, ei yleisiä markkinakuvauksia. Tärkeimpänä onnistumisen edellytyksenä pidettiin kohdemaan toimijoiden tuntemusta ja suoria kontakteja. Yleisimmin esitetty toive oli yrityskohtainen apu oikeiden kohteiden tunnistamisessa ja kontaktin luomisessa. Arvoverkon tuntemuksen lisäämistä ja asiakkaiden toimintatapoihin perehdyttämistä toivottiin. Markkinatuntemukseen kuuluu oman kilpailukyvyn kriittinen arviointi ja markkinointitoimien oikea ajoitus. Jokaiselle markkinalle pitää myös löytää sille ominainen draiveri, joka voi olla nouseva teknologia tai uusi kohderyhmä. Tämä edellyttää syvällistä kohdemaan tuntemusta. Yritysten odotukset vientihankkeen suhteen voidaan jakaa seuraavasti. Oman toiminnan kehittäminen Oman tuotteen merkityksen löytäminen kansainvälisessä tarjonnassa ja toimijakentässä. Kehittämiskohteita ovat kansainvälinen markkinaosaaminen, liiketoimintaosaaminen ja kvstrategian laatiminen. Tämä edellyttää syvällistä kohdemaatuntemusta ja pitkäjänteistä toimintaa markkinoilla. Tuotenäkökulma Tuotenäkökulmasta tärkeimmät odotukset liittyvät siihen, miten tuotekehitystä voi johtaa asiakkaiden tarpeista lähtien ja samalla hallita liitännäisteknologioita. Asiakaspreferenssien vaikutus liiketoimintamalliin voi olla merkittävä (esim. ostaako asiakas jotain tiettyä palvelua tai saman asian mahdollistavan tuotteen). Lisäksi toivottiin toimivia testialustoja. Yritykset ovat myös haluttomia sitoutumaan pelkästään MHP-standardiin ja haluavat. Toimenpiteiden rahoitus Niukat resurssit toistuvat haastatteluissa kansainvälistymistä rajoittavana tekijänä, joten julkisen tuen rooli kansainvälistymisen vauhdittajana on merkittävä. Rahallisen tuen olisi oltava etupainotteista; kansainvälistymisen kustannukset toteutuvat paljon ennen mahdollisia kauppoja. Yhteistyö Suomalaisten yritysten yhteistyötä toivottiin ja valmiutta siihen tuotiin vahvasti esiin. Vain pari haastateltua epäili kilpailuasetelmassa toimivien yritysten yhteistyöhalukkuutta. Sen 4

9 sijaan toisiaan täydentävät tuoteominaisuudet sopivat hyvin yhteismarkkinoitavaksi. Yhteistyökumppani voi olla esimerkiksi iso mainostaja tai pelitalo. Myös kilpailevat toimijat voivat profiloitua eri tavoin ja heidän roolinsa voi muuttua case- tai asiakaskohtaisesti. Tästä on esimerkkejä usealla alalla, joten ei ole mitään syytä miksei se toimisi suomalaisessa digitv klusterissa. Partnereiden avulla arvoverkon hahmottamista pidettiin yksin toimimista tehokkaampana. Yhteistyötä ulkomaalaisten toimijoiden kanssa pidettiin tärkeänä. Partneroitumisella voi edistää kohdemaan asiakasrajapintaan pääsyä. Messuille ehdotettiin esimerkiksi osallistumista yhteisellä Finnish/Nordic/Scandinavian paviljongilla. Jatkuvuus Vientikaupan rakentaminen on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää systemaattisia panostuksia vuosien tähtäimellä. Vain muutamalla yrityksellä oli valmiina useamman vuoden kansainvälistymisstrategia. Markkinatietoisuuden lisääminen edellyttää johdettua keskustelufoorumia ohjelman puitteissa. Haastateltavat arvioivat ArviD-ohjelman hyvin tärkeäksi ja pitivät sen toimia onnistuneina. Ohjelman päättyessä vuoden 2005 lopussa kannettiin huolta siitä, mikä taho voisi pyörittää klusterille kuuluvia yhteisiä toimia jatkossa. Tämä tarve tuli haastatteluissa korostetusti esiin. Käytännön apu Seuraavassa joukko konkreettisia esimerkkejä toimenpiteistä, joita haastatteluissa tuotiin esiin. - Subventoitu messuosallistuminen. Esimerkkinä mainittiin suomalaisten oma, edustava parinsadan neliön osasto keskeisille messuille. Tärkeinä messutapahtumina haastatteluissa mainittiin MIP/MILIA, IBC, MIPCOM ja ECCA. - Kutsutaan joukko keskeisiä asiakkaita Suomeen kohdennetulle vierailulle. Parikymmentä vaikuttajaa isännöidään businessmyönteisessä hengessä, esim. marraskuisen Mind Trekin aikana. Vertaa tv- ja elokuvadraaman vientimarket FAVEX Tampereen elokuvajuhlien yhteydessä maaliskuussa Markkinamuutokset edellyttävät joskus nopeita toimia ja näitä varten pitäisi olla nopean reagoinnin puskurirahasto. Toisaalta tavanomainen vientituki on liian lyhytkestoista ja edellyttää älytöntä byrokratiaa. - Räätälöidyt asiakastapaamiset oli haastatteluissa usein toistunut toive. - Päättävässä asemassa olevien asiakkaiden tunnistaminen ja tapaamisten sopiminen. Myynti pitää aloittaa suoraan huipulta, broadcastereiden Hyvä veli verkosto pitää tuntea. 5

10 - Suomalaisten roadshow, kohteena oikeat kontaktit, mukana riittävä volyymi yrityksiä ja tuotteita kiinnostuksen herättämiseksi. Erottuvuus. - Yhteisen markkinointimateriaalin tuottaminen; suomalainen tuote- ja palveluportfolio, kohdemaittainen tarjonnan räätälöinti. - Vientirengas mainittiin hyvänä toimenpiteenä saada aikaan konkreettisia tuloksia kohdemarkkinoilla. 2.5 Yhteenveto Yhteenvetona tarveanalyysistä voi todeta, että yritysten tarpeet vaihtelevat mutta painottuvat kohdemarkkinoilla tehtävän työn tukemiseen. Usean yrityksen taholta kuultiin, ettei yleisiä markkinoiden tunnuslukuja kuvaavia selvityksiä tarvita. Kohdemarkkinoilla pitää päästä konkreettiselle tekemisen tasolle. Yhteenvetona tarveanalyysistä voidaan myös pitää niitä haasteita ja toteutettavia vaiheita, joita yritykset toivat esiin. Ne on koottu alla esitettyyn listaukseen, joka voisi toimia kansainvälistyvän digi-tv-yrityksen checklistana. Osa listan kohdista on yleisiä kansainvälistyvän pk-yrityksen tarpeita ja osa on tässä klusterissa korostuvia. Kaikki kohdat ovat tulleet tarveanalyysissä esiin. Haasteissa korostuvat referenssit ja uskottavuus, markkina- ja kilpailutilanteen tunteminen, oma osaaminen ja resurssit, sekä valmius toimia pitkäjänteisesti kohdemarkkinoilla (verkostoituminen, aktiivinen myyntityö, jne). 6

11 KANSAINVÄLISTYVÄN DIGITV-YRITYKSEN CHECKLIST: Onko tuote valmis, tuotteistettu ja lahjapakkaukseen paketoitu Ymmärrämmekö miten paikalliset tarpeet eroavat kotimarkkinoiden tilanteesta? Pystymmekö lokalisoimaan tuotetta riittävästi? Onko referenssejä kotimarkkinoilla case kuvauksia siitä, miten teknologiaa on sovellettu ja hyödynnetty? Onko tarvittava markkinointimateriaali olemassa? Onko meillä jotain ainutlaatuista osaamista tai innovaatiota jota kohdemarkkinoilla ei ole? Onko yrityksemme kansainvälistyminen uskottavaa? Onko markkinoiden pelureiden toimintatavat kartoitettu? Ymmärretäänkö eri markkinoiden eroja jotta pystytään keskittämään resurssit oikein Olemmeko tunnistaneet markkinoilla yrityksellemme sopivankokoisen tarpeen? Onko liiketoimintaprosesseissamme lisääntyvien asiakas- ja kumppanimäärien vaatimaa skaalautuvuutta? Onko meillä kyky palvella kohdemarkkinoilla toimivaa asiakasta tai kumppania? Onko tunnistettu markkinoilla jo toimivia tahoja, jotka voivat edistää toimintamme? Voimmeko hyödyntää jonkun paikallisen pelurin brandia markkinoinnissamme? Onko meillä kykyä verkostoitua paikallisiin tahoihin pitkäjänteisesti? Voimmeko kertoa asiakkaille ja jälleenmyyjille että rahaa on riittävästi 2-3 vuodeks Riittääkö kompetenssimme kansainvälisillä markkinoilla? 7

12 3 Markkinakuvaukset 3.1 Markkinarajaus Vienninedistämissuunnitelmaa varten tehtiin markkinakuvaukset viidestä maasta. Laajempi kartoitus tehtiin Italiassa, hieman suppeampi kartoitus tehtiin Espanjassa, Saksassa, Englannissa, sekä Etelä-Koreassa. Markkinat valittiin yrityshaastattelujen perusteella. Myös aiemmissa ArviD-ohjelman tapahtumissa ovat nousseet esiin tärkeät maat suomalaisen digi-tv-klusterin toimijoiden kannalta. Italia valittiin laajemman tarkastelun kohdemaaksi, koska: - Digi-tv-laitepenetraatio on Italiassa huippuluokkaa, - Teknologiastandardit ovat samat kuin Suomessa, - Valtiolla on aktiivisia panostuksia digi-tv:n edistämiseksi, - Suomalaisilla alan yrityksillä on suutin kiinnostus Italiaa kohtaan sekä parhaat referenssit sieltä. Espanja ja Saksa valittiin tarkasteltaviksi pääosin samoista syistä. Englanti valittiin digi-tv:n edelläkävijyyden vuoksi, ottaen kuitenkin huomioon, että maassa käytetyt teknologiat ovat hajanaiset ja erilaiset esimerkiksi Suomeen verrattuna.. Etelä-Korean laitevalmistajapuoli tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia, mutta myös maa markkinana on erittäin mielenkiintoinen. Nämä maat nousivat selvästi esiin myös yrityshaastatteluissa. 3.2 Keskeisten markkinoiden vertailu Valittujen indikaattoreiden avulla pyrittiin selvittämään digi-tv-tilanne valituissa maissa siten, että pystyttiin suorittamaan vertailua maiden välillä. Indikaattoreiksi valittiin seuraavat määreet: - Bruttokansantuote - Asukasmäärä - TV-kotitalouksien lukumäärä - Digi-tv-kotitalouksien lukumäärä 8

13 - Digi-tv-penetraatioaste (%) - Digitaalisten kaapelitalouksien lukumäärä - Digitaalisten satelliittitalouksien lukumäärä - Digitaalisten terrestriaalitalouksien lukumäärä - Analogisten lähetysten lopettamispäivämäärä - TV-broadcastereiden / kanavien kuvaus Seuraavassa taulukossa on esitetty perustieto jokaisesta mukana olevasta maasta: Taulukko 1 Perustietotaulukko. BASIC DATA: Germany Spain UK South Korea GNP / Capita: USD USD USD USD GNP / Capita (PPP) USD USD USD 17,700 USD Population: 82,424,609 40,280,780 60,270,708 48,598,175 TV households: Digital TV households Digital TV penetration (%) 20 % 24 % 59 % 15 % Digital Cable households: Digital Satellite households: Digital Terrestrial households: Analogue switch-off date (2005 in densly populated areas) (broadcasters plea 2008) Saksa Saksan digi-tv-markkina on tähän asti ollut vahvasti satelliitti- ja kaapelivetoista. Koko tvmarkkinasta 56% vastaanottaa tv-lähetykset satelliitin kautta, 36% kaapelista ja loput (8%) maanpäällisenä (terrestriaali). Sama painotus (kts. alla oleva kuva) näkyy myös digi-tvpuolella. Vahvan kaapeli- ja satelliittikäytön selittää niiden kautta tarjottavien kanavien määrä ja laatu (92% Saksan kotitalouksista vastaanottaa yli 30 kanavaa). 9

14 Digital TV in Germany Digital Terrestrial households: 0,62 million 9 % Digital Cable households:; 1,98 million 28 % Digital Satellite households: 4,51 million 63 % Kuva 1 Saksan digi-tv-jakelun tilanne. DVB-T:n käyttäjämäärien nousuun uskotaan vahvasti koska: - Kanavien määrä ja laatu on kasvanut siirryttäessä digitaalisuuteen - Island-by Island lähestymistapa pakottaa analogisten lähetysten lopettamiseen (ensimmäiset alueet jo pelkästään digitaalisten lähetysten alaisina: Berlin 2003). TV-yhtiöiden vahva panostus digi-tv:oon näkyy selvästi. Sekä kaapelitoimijat että satelliittikanavat ovat panostaneet huomattavasti digitaalisuuteen ja se näkyy tarjottavien digitaalisten kanavien määrässä. Mm. maan suurin satelliittipalvelun tarjoaja, Premiere on siirtynyt kokonaan digitaalisiin lähetyksiin. Saksassa on myös vahva panostus MHP:lla toteutettuihin interaktiivisiin palveluihin. Kaikki pääkanavat (ARD, ZDF, Pro7 ja RTL) ovat sitoutuneet MHP-palveluiden tuottajiksi ja tarjoavat jo useita MHP-sovelluksia. Seuraavassa kuvassa on esitetty Saksan tv-alan tärkeimmät pelaajat: 10

15 Kuva 2 Saksan tv:n tärkeimmät toimijat. Tärkeimmät kanavat ovat ARD, ZDF, RTL, Pro7 sekä Premiere. Espanja Espanjan digi-tv-markkina on tällä hetkellä pääasiassa satelliittivetoista. Digi-tv-penetraatio on lähes 20%, mistä valtaosa on satelliittitalouksia. Kaapelitalouksia on alle 5% analogisella puolella. Espanjan digi-tv-markkina koki kovan kolauksen, kun maanpäällistä maksutv:ta pyörittävä Quiero meni konkurssin vuonna Eräs suurimmista tähän johtavista syistä oli se, että TVE ei lähtenyt mukaan Quieron tarjontaan, joten koko tarjonta oli maksullista. Käyttäjät joutuivat näin pitämään myös analogisen vastaanoton. Konkurssin seurauksena alan yritykset tulivat hyvin varovaisiksi ja tällä hetkellä odottavat valtion päätöksiä jatkon suhteen. Päätöksiä MUXien jaosta on luvassa kevään 2005 aikana. Quieron MUXit ovat edelleen jakamatta, minkä vuoksi ala on ollut lähes pysähtyneenä jo vuosia. Tästä huolimatta paikalliset TV-yhtiöt, Antena 3 ja Tele5 etunenässä painostavat hallitusta ripeään toimintaan. Hallitus kuitenkin haluaisi valtiollisen tv-yhtiö TVE:n toimivan digi-tv:n veturina, mutta koska yhtiö on vahvasti velkainen, tämä on hyvin epätodennäköistä. 11

16 Kuva 3 Espanjan tv-operaattorit. Espanjan kanavista huomattavimmat ovat TVE, Antena 3, Tele5 ja Canal+. Yhteenveto: Huolimatta Espanjan markkinoiden vahvasta satelliittipainotteisuudesta (Canal+), sen tarjoamat mahdollisuudet suomalaisille alan yrityksille ovat huomattavat. Maa on sitoutunut DVB-T-lähetyksissä MHP:iin ja esimerkiksi Katalonian alue pilotoi tällä hetkellä interaktiivisia digi-tv-palveluita. Kuva 4 Ruutukaappauksia Espanjasta. 12

17 Etelä-Korea Etelä-Korean tv-markkinaa, kuten muitakin markkinoita kuvaa valtion vahva rooli kehityksessä. Etelä-Korea on jo pitemmän aikaa ollut vahvasti tuomassa digi-tv:ta kuluttajille. Etelä-Korean digi-tv-penetraatio on 15%, mikä on pitkälti satelliitti- ja maanpäällisten lähetysten varassa. Kaapelipuoli ei ole panostanut vahvasti digi-tv:oon, vaikka esimerkiksi CJ CableNet julkisti OCAP-pohjaisen interaktiivisen palvelutarjonnan vuoden 2005 alussa.. Yhteensä siis yli 2 miljoonaa taloutta on digi-tv-lähetysten parissa. Huomattavin toimija alalla on SkyLife, joka tarjoaa kuluttajille maksimissa 160 kanavaa interaktiivisine palveluineen. Huomattavaa on, että mikäli Skylifen katsoja haluaa käyttää interaktiivisia palveluita, hänen pitää tilata uusi kanavapaketti (SkyTouch) ja maksaa siitä suurempaa kuukausimaksua. Yli kotitaloutta on tilannut tämän kanavapaketin (eli lähes kolmannes kaikista käyttäjistä). Skylife on myös DVB-S standardia käyttävä MHP:iin sitoutunut yhtiö. Myös muut yhtiöt ovat painostaneet Korean alasta vastaavaa ministeriötä DVB-T:n / MHP:n käyttöönottoon. Kuva 5 Etelä-Korean tv-lisäpalveluita. 13

18 Kuva 6 Etelä-Korean tv-operaattorit. Huomattavimmat eteläkorealaiset kanavat ovat valtiorahoitteinen KBS (sekä sen spin-off EBS), SBS, MBC sekä Skylife. Kaapelipuolella on satoja eri palveluntarjoajia loppukäyttäjän näkökulmasta. Etelä-Korea on myös maailman johtava set top boxien valmistaja. (Humax, Samsung, LG jne). Etelä-Korean hallitus on asettanut tavoitteeksi, että 40% maailmalla vuonna 2007 myytävistä set top boxeista olisi korealaisia. Tällä hetkellä markkinaosuus on 24%. Myös set top boxeissa käytettävien ohjelmien kehitys on Koreassa huippuluokkaa (Alticast jne.). Tämä tarjoaa huomattavan mahdollisuuden suomalaisille alan yrityksille. Etelä-Korea on myös panostamassa huomattavat resurssit mobiili-tv:n kehitykseen. Huhtikuussa 2004 Korean hallitus myönsi kuusi lisenssiä mobiili-tv-kanaville:kbs, MBC, SBS, kaapelitv-yhtiö YTN, radiokanava CBS sekä konsortio, jossa on mukana PSK Tech, Homecast ja Siging tech. Digitodayn mukaan toukokuun alussa aloitti SK Telecom-operaattorin tytäryhtiö TU Media maailma ensimmäisen mobiili-tv palvelun, joka välittää 7 video- ja 2 audiokanavaa arviolta vastaanotinlaitteelle. Myöhemmin määrä kasvaa yli 40 kanavaan. Palvelu on ilmaista toukokuun ajan mutta kesäkuusta alkaen se maksaa 13 dollaria kuukaudessa. 14

19 Taulukko 2 Etelä-Koreassa käytettävät digi-tv-standardit.. DTV Standard Datacast Standard Digital Terrestrial ATSC ATSC-DASE Digital Satellite DVB-S DVB-MHP Digital CATV Open Cable OCAP UK UK:n digitaalisen television kenttää hallitsee vahvasti sen hajautuminen erilaisten pelaajien ja teknologioiden suhteen. Englanti on kuitenkin maailman ehdottomasti edistyksellisin digitv-maa melkein 60%:n käyttöasteellaan. Digi-tv-puolta hallitsee vahvasti satelliittitoimija Sky Digital, jonka asiakkaana on noin 7.2 miljoonaa taloutta. Se vastaakin melkein puolta koko Englannin digi-tv-markkinasta. Digital TV in UK Digital Cable households: 2,5 million 17 % Digital Terrestrial households: 4,6 million 31 % Digital Satellite households: 7,7 million 52 % Kuva 7 Digi-tv Iso-Britanniassa. Englannin digi-tv-markkinaa varjosti pitkään ITV-Digital maksu-tv yhtiön konkurssi vuonna Sen raunioille rakennettiin kuitenkin BBC:n, Crown Castlen ja Skyn omistama Freeview joka tarjoaa free-to-air terrestriaalikanavia kuluttajille. Freeview on kohdistettu selkeästi keski-ikäisille. 75% sen katsojista on yli 35-vuotiaita ja 40% yli 55-vuotiaita. 80% Freeviewn katselusta kohdistuu kuitenkin edelleen peruskanaviin (samat kuin analogisella puolella). Freeview:lla on tällä hetkellä noin 5 miljoonaa katsojaa. Sen etuna on ilmaisuus (set top boxia lukuunottamatta) muihin tarjoajiin verrattuna. Maksu-tv:n paluuta epäiltiin pitkään, mutta kaksi Sky:n johtajaa perusti Top Up TV:n joka aloitti lähetyksensä maaliskuussa Top Up TV on kohdistettu kuluttajille, jotka haluavat hieman enemmän tarjontaa kuin minkä Freeview tarjoaa, mutta eivät ole valmiita maksamaan Sky Digitalin tarjonnasta. Top Up TV.llä on tällä hetkellä noin tilaajaa. Top Up TV maksaa 7.99 / kk. 15

20 Sky Digital on vahvin pelaaja Englannin markkinalla. Sky Digital aloitti toimintansa virallisesti vuonna 1998 toimien sitä ennen epävirallisesti. News Corporationin Rupert Murdoch omistaa Sky:sta 38%. Sky tarjoaa erilaisia kanavapaketteja alkaen / kk. Sillä on yli seitsemän miljoonaa tilaajaa. Kuva 8 Englannin TV-toimijat: Kuten aiemmin on jo mainittu, Englannin digi-tv-markkina on maailman kehittynein. Siellä on tarjontaa myös interaktiivisten palveluiden puolella. Tutkimuksen mukaan 80% digi-tvkäyttäjistä on käyttänyt / kokeillut interaktiivisia palveluita (painanut punaista nappia. Kanavat haluavat erottautua kilpailijoistaan myös tällä puolella: Night Fantastic: BBC:n dokumenttisarjan Light Fantastic yhteydessä toteutettu interaktiivinen palvelu, jossa katsojat pystyivät tv:n kaukosäätimellä tuomaan paikkasidonnaisen tähtikartan tv:n ruudulle ja hakemaan tietoa taivaalla näkyvistä tähdistä. Kuva 9 Night Fantastic (lähde: BBC). Pop Idol-ohjelman yhteyteen rakennettu interaktiivinen paketti Skylla tarjosi huomattavan määrän erilaisia palveluita. Katsojat pystyivät äänestämään suosikkiaan, hakemaan 16

21 lisätietoja esiintyjistä jne. Tämä, samoin kun Big Brother äänestykset, olivat erittäin suosittuja. Kuva 10. Pop Idols ruutukaappaus. Englannin markkinaa tarkasteltaessa on huomattava, että vaikka käytössä olevat teknologiat eroavat toisistaan suuresti, tarjoaa Englanti myös huomattavia mahdollisuuksia suomalaisille alan toimijoille. Ala on siellä erittäin kehittynyt, minkä vuoksi muu maailma tarkkailee Englannin markkinaa suurella mielenkiinnolla. Kuva 11 Interaktiivinen televisiomainonta.. 17

22 Interaktiivinen televisiomainonta on esimerkki Englannin mallin onnistumisesta. Vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla ajettiin yli 500 interaktiivista kampanjaa ja yli 60% digitalouksista on painanut punaista nappia näiden kohdalla. Interaktiivinen mainonta on vahva kasvualue ja alue, missä suomalaisilla on paljon opittavaa Englannissa toteutetuista ratkaisuista. Italia Italian digi-tv markkina on yksi Euroopan ja maailman kehittyneimmistä. Tähän on osaltaan vaikuttanut Italian valtion puolelta tapahtuva vahva panostus digitaalisuuden edistämiseen mm. subventoitujen digi-tv-boksien kautta (110 MEUR vuonna 2004). Analogiset maanpäälliset lähetykset on tarkoitus lopettaa vuonna Italia on myös haastattelujen perusteella yksi vahvimmista vientimarkkinoista suomalaisille alan yrityksille. Monilla yrityksillä on jo aktiiviset ponnistelut käynnissä kauppojen saamiseksi ja kumppaneiden löytämiseksi. Italian markkinaa kuvaa vahva sateliitti-painotus, mutta maanpäällisten lähetysten suosioon uskotaan vahvasti. MHP-sovelluksia on Italiassa tarjolla jo huomattavia määriä (esim. Mediasetilla yli 40kpl). Tarkempi kuvaus Italian digi-tv-markkinaan on alla: Consuming Housing and TV Set Top Box Market Estimated figures TV Audience Mobile and Broadband TV 25 million households countrywide Third European player (after UK and Germany) with a high penetration rate. DTT households: 1,5 million Set Top Boxes sold (April 2005) Potential market: 25 million STBs According to Fondazione Ugo Bordoni: Market: MEUR in five years (estimate) STB potential market: MEUR (estimate) DTT Services invoicing model analogies with the mobile VAS market (Italy: SMS services in the last 5 years = MEUR) TV viewers (source: Censis 2005): Generalist TV viewers: 98% of people Satellite TV viewers: 16% Internet users: 28,8% Audience (source: Mediaset): 9 million viewers (average). Prime time: 28,5 million viewers TV Consumption: 234 minutes/day Mobile: 55,9 million subscribers Penetration rate: 101.8% ADSL connections: 9,5 million 28/03/2005 /11 Kuva 12 Italian digi-tv-toimintaympäristön kuvaus. 18

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013 World Alliance for Low Carbon Cities 10. huhtikuuta WALCC Finland 10.4. 13.00 Tilaisuuden avaus, Johan Wallin, WALCC 13.10 Mitä yritykset ovat tekemässä? WALCC tilannepäivitys 4-6 yrityspuheenvuoroa +

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5. FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.2012 Projektin päätavoitteet Kuvata teollisuusautomaation ajurit Kuvata kiinalaisen

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen

Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen KIVI roadshow 2009 23.04.2009 Juha Aspinen Jyväsdata perustettu 1981 Nimi muutettu Jydacomiksi 2000 Rakennusalan tietojärjestelmätoimittaja ( ERP ) N 700 asiakasta

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

Aiesopimus - Future Learning Finland

Aiesopimus - Future Learning Finland Aiesopimus 1 (5) Aiesopimus - Future Learning Finland Future Learning Finland kansalliseen koulutusvientiklusteriin haetaan jäseniksi alan johtavia toimijoita, yrityksiä ja oppilaitoksia, joilla on tuotteita,

Lisätiedot

YellowTab on uudenlainen, asiakkaan ehdoilla tuotettu yritysten oma media.

YellowTab on uudenlainen, asiakkaan ehdoilla tuotettu yritysten oma media. YellowTab yrityksesi oma media YellowTab on uudenlainen, asiakkaan ehdoilla tuotettu yritysten oma media. YellowTab parantaa asiakasviihtyvyyttä ja asiakaskokemusta mielenkiintoisen, räätälöidyn, sisällön

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Infrarakentamisen kansainvälistyminen

Infrarakentamisen kansainvälistyminen Alveo Consulting Infrarakentamisen kansainvälistyminen XLI Rakennuskonepäivät 3.11.2016 3.11.2016 Suomalaisten rakennusyritysten kansainvälistyminen Suomalaisista nykykonserneista infraa ulkomaille: Lemminkäinen

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Future Learning Lapland

Future Learning Lapland Future Learning Lapland LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN KANSAINVÄLINEN KOULUTUSVIENTI Hankkeen tavoitteet ja toiminta Heikki Konttaniemi Projektipäällikkö Miksi koulutusvientiä? Taustalla OPM:n 2009 julkaistu

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY Jorma Kaimio toimitusjohtaja CMD, 2003 2 Liikevaihto, milj. euroa EBITA, milj. euroa 80 70 60 2,6 1,1 1,1 16,1 1,3 1,4 5,0 12,7 50 40 30 20 10 0-10 1,6 1,0 13,4 11,8 17,0 15,1 14,7 31,3 44,2 29,2 37,9-6,6-6,7-5,9-7,9

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Team Finland -uudistus. Mikko Härkönen

Team Finland -uudistus. Mikko Härkönen Team Finland -uudistus Mikko Härkönen 8.2.2016 Uudistustyön fokus Kansainvälistymispalveluiden selkeyttäminen asiakaslähtöisiksi Pk-yrityksille tarjottavien innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Kuinka USA:n markkinoille?

Kuinka USA:n markkinoille? Team Finland North America Kuinka USA:n markkinoille? Veijo Komulainen 25/10/2016 Footer text 1 Iso maa, paljon mahdollisuuksia. Mistä aloittaa? USA:n markkinoista Markkinoiden koko: 2x Kiina Itärannikko

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

RST-kalusteet perustarpeista vaativiin erikoiskohteisiin. "Asiakaskeskeiset ratkaisut - Palvelemme paremmin!"

RST-kalusteet perustarpeista vaativiin erikoiskohteisiin. Asiakaskeskeiset ratkaisut - Palvelemme paremmin! RST-kalusteet perustarpeista vaativiin erikoiskohteisiin "Asiakaskeskeiset ratkaisut - Palvelemme paremmin!" Miksi VisioMediltä? Ammatilaisosaamista Me VisioMedillä olemme perehtyneet erilaisiin vaativiin

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

JulkICT Lab Stakeholder -työpaja Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Stakeholder -työpaja Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Stakeholder -työpaja Työpajan yhteenveto Perjantai 23.5.2014 klo 9.00-12.00 CSC, Keilaniemi 14, Espoo 0 JulkICT Lab Sisällys 1 Alku 2 Prosessi 3 Roolit ja resurssit 4 Loppu 5 Sidosryhmät 6

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot