Elintarvike. Kehittyvä. Hygienia, turvallisuus & vastuullisuus ja Lihateollisuus 3/11. Vastuullisuus suomalaisen ruokaketjun vahvuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvike. Kehittyvä. Hygienia, turvallisuus & vastuullisuus ja Lihateollisuus 3/11. Vastuullisuus suomalaisen ruokaketjun vahvuus"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 3/11 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Vastuullisuus suomalaisen ruokaketjun vahvuus Rehu-maitoketjun turvallisuus Keniassa paranee suomalaisvoimin Lihalla on paikka lautasella Hygienia, turvallisuus & vastuullisuus ja Lihateollisuus

2 kylmäsäilytys jääkaapit, pakastimet, syväjääpakastimet, lämpötilanvalvontajärjestelmät höyrysterilointi autoklaavit, elatusainekeittimet, indikaattorit, annostelijat olosuhteiden hallinta biosuojakaapit, co₂-inkubaattorit, inkubaattorit, lämpökaapit mittaus & laadun varmistus automaattiset osmometrit, refraktometrit, polarimetrit laboline on laboratorioalan palveleva asiantuntija. oikein valitulla laitteella parhaat tulokset kaikissa olosuhteissa. huipputeknologian ohella tarjoamme myös koulutus-, huolto-, kalibrointija validointipalvelut. näytteenkäsittely sentrifuugit, vesihauteet, ravistelijat labo line oy karjalankatu helsinki tel fax

3 n PÄÄKIRJOITUS 3/2011 Keinoa vai kloonia? Toimituksen väki toivottaa lämmintä leppoisaa kesää! & Toivottavasti ei kumpaakaan! Mistä on kysymys? Lihastapa tietenkin. Maailmanlaajuisen ruokapulan lisääntyessä aidon lihan korvikkeeksi on ehdoteltu niin reaktorissa tuotettua keinolihaa kuin kloonieläimiä. Tiettävästi vielä niitä ei ole kaupoissa, mutta puheet niitten puolesta lisääntyvät huolestuttavasti. Mutta aitoa ruuan pitää olla, lihankin! Lihasta saa myös monenlaisia maukkaita valmisteita. Valmisteiden koostamiseksi sekä säilyvyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi teollisuus on oppinut myös käyttämään lisäaineita kohtuullisesti ja vastuullisesti, oikeita määriä oikeisiin tarpeisiin. Ja tämä hyvä suuntaus jatkuu tulevina päivinä. Harva meistä enää jaksaa muistaa, että vielä sotien jälkeenkin teurastuksen jälkeen liha jouduttiin usein säilyttämään kyllästetyssä suolaliuoksessa. Lihateknologian, kylmätekniikan ja pakkaustekniikoitten kehittyessä alkukantaisista säilytysmenetelmistä on voitu luopua. Näitten myötä suolan saanti on pienentynyt huomattavasti terveellisempään suuntaan ja lihavalmisteiden tarjonta on monipuolistunut huikeasti turvallisuudesta tinkimättä. Suomessa on paljon syvällistä liha-alan osaamista. Tätä pääomaa alettiin koota varsinkin Helsingin yliopiston lihateknologian opetuksen ja tutkimuksen käynnistyessä 50 vuotta sitten. Suomalainen lihateollisuus onkin pärjännyt kohtuullisesti maailman muuttuessa. Tästä on kiittäminen niin edesmennyttä professori Fritz Niinivaaraa kuin nykyistä lihateknologian professoria Eero Puolannetta ja hänen tiimiään. He ovat tehneet merkittävän päivätyön. Mutta jatkuuko tämä hyvä kehitys? Olen ollut ja olemme myös Elintarviketieteiden Seurassa huolestuneita niin sanottujen perinteisten elintarvikealan osaajien puolesta. Koulutetaanko heitä riittävästi tulevina vuosina? Riittääkö tutkijoita pitämään alan kehitystä yllä? Ilahduttava uutinen on, että kevään korvilla Lihateollisuuden tutkimuslaitos sai tauon jälkeen uuden kokopäivätoimisen johtajan, ETT Pekka Turkin. Hän on myös edellä mainittujen professoreitten kasvatteja. Liha-alan tulevaisuus on kuitenkin nyt vaakalaudalla. Ei vähiten sen takia, että me kuluttajat haluamme halpoja elintarvikkeita. Hyvästä, turvallisesta ja vastuullisesti tuotetusta ruuasta, niin lihasta kuin muistakin tuotteista, kannattaa kuitenkin maksaa oikea hinta. Jos rehellisesti ajattelemme, tuskinpa kenenkään talous vielä kaatuu, jos ruokakorin osuus talouden kokonaismenoista olisi muutaman prosenttiyksikön enemmän kuin nykyisin. Ehkäpä vähemmän tarvitaan lääkkeitä ja ravitsemusta täydentäviä valmisteita, jolloin myös lisäainekuorma elimistössä pienenee. Haastan jokaista hyvän ruuan ystävää taistelemaan luonnollisesti ja eettisesti tuotettujen elintarvikkeitten puolesta. Tasapainoiseen ruokavalioon kuuluu myös aito liha ja aidosta lihasta tehdyt valmisteet kohtuullisessa määrin. Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS. Syksy on lähempänä kuin arvaammekaan. Olemme Elintarviketeollisuusmessuilla Tampereella Tervetuloa osastolle A 60! KUVA: TAUNO RANTALA I Kehittyvä Elintarvike 3/2011 3

4 s.14 Itämeren maat koulutusyhteistyöhön? Vuorineuvos Simo Palokangas ehdottaa elintarvikealan korkeakouluopinnoissa yhteistyötä Itämeren rantavaltioiden kesken. s.36 Tuotantoeläinten hyvinvointi paranee Tuotantoeläinten hyvinvointia arvioidaan entistä tarkemmin kansainvälisen tutkijaverkoston kehittämällä Welfare Quality - menetelmällä. s.46 Votkin panostaa valmisruokaan Lihatukku Veijo Votkinin uusi suurkeittiö mahdollistaa valmisruokatuotannon yli kymmenkertaistamisen. KUVA: ReimA RöNNqViST KUVA: PLUgi KUVA: RAiSiO Sisältö Pääkirjoitus: Keinoa vai kloonia? Raija Ahvenainen-Rantala... 3 Kolumni: Vastuullista ruokaa, Maarit Kyyrö... 6 Puheenvuoro: Ravinnon kemiallinen turvallisuus on monitahoinen haaste, Marina Heinonen... 8 Puheenvuoro: Laatukuplaa puhkomassa harhauttavat tuotteet pois kaupan hyllyiltä, Annikka Marniemi...10 Tuulahduksia: Helteisiltä pelloilta ilmastoituihin vähittäiskauppoihin, Anna Erkkilä...12 n Ajankohtaista Simo Palokangas: Alan koulutus Itämeren alueen yhteistyönä? Pirjo Huhtakangas...14 Viikin elintarviketieteissä uusia linjauksia pohdinnassa, Hannu Salovaara & Vieno Piironen...15 Ympäristöpassi kannustaa ruokapalvelun ammattilaisia kestävän ruokaketjun osaajiksi, Meri Eloheimo...16 Valio Maito Plus Vuoden Tähtituote EU-käytännöt yhtenäistyvät vierasaineiden raportoinnissa, Ulla Karlström...19 n Teema: Hygienia, turvallisuus & vastuullisuus Lainsäädäntö ohjaa vastuulliseen lisäaineiden käyttöön, Krista Korpela-Kosonen Lihavalmisteissa käytetään harkitusti lisäaineita, Markku Niemistö Kasvisten käyttöä voi turvallisesti lisätä Millainen on yrityksesi elintarviketurvallisuuden kulttuuri? Liisa Paaso Itämerestä löytyy vähemmän saastunutta, hyvää ruokakalaa, Anja Hallikainen GlobalG.A.P -sertifikaatti auttaa maataloustuotteiden viennissä, Pirjo Huhtakangas Kiantama Oy kehittää marja-alan vastuullisuutta uudella yhteiskuntavastuuoppaalla, Riitta Ryyti...31 Vastuullisuus suomalaisen ruokaketjun vahvuus, Jaana Kotro Elintarvikeketjun vastuullisuusmittaristo tekeillä, Lotta Jalkanen Jauhelihan tuotantotavat ja hiilijalanjälki kiinnostavat tiedostavia kuluttajia, Laura Koistinen Welfare Quality arvioi laajasti tuotantoeläinten hyvinvointia, Pirjo Huhtakangas Uusin dioksiiniskandaali Saksassa on ohi, Anja Hallikainen Kuluttaja on kiinnostunut ruuan alkuperästä, Anni-Mari Syväniemi Elintarviketurvallisuus- ja jäljitettävyysteknologian klusteri käynnistyy elokuussa, Suvi Kuparinen Rehu-maitoketjun turvallisuus Keniassa paranee suomalaisin voimin, Hannu Korhonen n Erikoisteema: Lihateollisuus Terveellisimmät liharuuat tehdään broilerista ja kalkkunasta, Riitta Stirkkinen Lihalla on paikka lautasella, Soile Käkönen Votkin panostaa valmisruokaan, Pirjo Huhtakangas Sikojen hyvinvointi paranee, Sanna Nikunen Lea Lastikka: Broilerintuotannon vahvuutena terveet linnut, Pirjo Huhtakangas Biisonin kasvatus yleistymässä Yhdysvalloissa, Eeva Vänskä...51 Perimä, käsittely ja ph-arvo vaikuttavat sianlihan laatuun, Marita Ruusunen Puolella teurasikäisistä sioista tautia aiheuttavaa yersiniaa, Riikka Laukkanen-Ninios Salmonellatartuntojen vastustaminen sioissa ja naudassa on hyvällä mallilla, Terhi Laaksonen n Talous & Markkina Lähtisitkö yrittämään?, Mira Halonen Pk-yritykset hyödyntävät yrittäjyyden edistämispolitiikkoja eri tavalla...61 n Palstat Haarukassa Nimityksiä Tunnustuksia Hankintaopas Tapahtumakalenteri n ETS-sivut Jäsenesittely: Laatu- ja ympäristökonsultti Juha-Pekka Vieno on pitkän linjan mäkkäriläinen ETS-palsta, Anna Kojo... 70

5 s.20 KUVA: PLUgi Lainsäädäntö ohjaa vastuulliseen lisäaineiden käyttöön Elintarvikelisäaineiden käytön ehdot on määritelty EU:n lisäainelainsäädännössä. Vain tutkittuja, turvalliseksi todettuja ja lainsäädännössä listattuja lisäaineita saa käyttää. Jos lisäaineella havaitaan turvallisuusarvioinnissa kielteisiä vaikutuksia suurina käyttömäärinä, sille määritellään ADI-arvo: hyväksyttävän päiväsaannin enimmäisraja. Lasten kohdalla on syytä noudattaa suurempaa tarkkuutta, koska heillä ADI-arvo ylittyy helpommin pienen painon vuoksi. Vuoden 2011 teemat & erikoisteemat Nro Ilmestyy Teema 1/ Analytiikka, laboratoriot ja valvonta & meijeriteollisuus 2/ Prosessit, laatu ja ravitsemus 3/ Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus & lihateollisuus 4/ Pakkaukset ja logistiikka 5/ Vesi, valmistus- ja lisäaineet & leivontatekniikka 6/ Markkinointi ja kansainvälinen kauppa n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 3/2011 5

6 Vastuullista ruokaa kolumni Ruokaa tarvitaan, jotta eläisimme. Ruokaa tarvitaan kasvamiseen. Ruokaa tarvitaan, jotta pysyisimme terveinä. Ruoka tuottaa meille nautintoja ja mielihyvän hetkiä. Ruokaan liittyy erilaisia sosiaalisia tilanteita. Ruoka on mukana arjessa ja juhlassa. Kokkiohjelmat ovat suosittuja. Tehokas tuotanto on lähes kirosana ja kaikki pieni kaunista. Mediassa keskustellaan ahkerasti ruuasta ja erilaisia näkökulmia ruokaan nostetaan esille päivittäin. Karppaus, lähiruoka, luomu, superfood, hiilijalanjälki, hitaat hiilihydraatit, funktionaaliset elintarvikkeet, GDA. Uusia ruokaan liittyviä käsitteitä syntyy kuin sieniä sateella. Maatalousyhteiskunnassa tiesit, mistä ruoka oli peräisin, koska itse harjoitit alkutuotantoa. Tänä päivänä tuotanto ja kulutus ovat etääntyneet toisistaan. Tavarat liikkuvat globaalisti, ja erilaisia jalostettuja elintarvikkeita on runsaasti saatavilla. Et enää tunne elintarvikkeita samalla tavalla kuin silloin, kun ne valmistettiin itse kasvatetuista raaka-aineista kotona. Epäilet, koska et itse ole ruuan alkulähteillä. Julkisessa keskustelussa kyseenalaistetaan elintarviketeollisuudessa toimivien moraalia. Mediassa esiintyy mielipiteitä, joissa pidetään elintarviketoimijoita täysin vastuuttomina ja heidän päämääränään kuluttajien huijausta. Ruoka puhuttaa, ja vastuullisuutta peräänkuulutetaan. Kestävä kehitys on mahdollista vain, jos kannetaan vastuu sekä ihmisistä että ympäristöstä. Tänä päivänä tiedämme, että elintarviketuotanto on suuri ympäristökuormittaja. Suurin osa elintarvikeketjun ympäristökuormituksesta syntyy alkutuotannossa. Valitettavasti vain osa alkutuotannon sadosta saavuttaa tarkoitetun määränpään eli se syödään. Ympäristöä rasittaa eniten valmistettu tuote, joka päätyy jätteeksi. Mitä myöhemmässä vaiheessa elintarvikeketjua, sitä pahempi se on ympäristön kannalta. Kuluttajilla itsellään on tärkeä rooli vastuullisessa ruokaketjussa. Olin joskus vuosia sitten seminaarissa, jossa käsiteltiin elintarviketuotannon materiaalitehokkuutta ympäristönäkökulmasta. Ensimmäistä kertaa ko. käsitteen kanssa tekemisissä olevana olin etukäteen ajatellut, että materiaalitehokkuus tarkoittaa sitä, että materiaalimassat tulevat tehokkaasti hyödynnettyä alkuperäisiin tarkoituksiinsa eikä hävikkiä synny. Moni luennoitsija oli kuitenkin mieltänyt materiaalitehokkuuden logistiseksi tehokkuudeksi, jossa mitattiin materiaalin käsittelyn tehokkuutta ja logistisia ratkaisuja rahalla. Puhuttiin logistiikkakeskuksista ja niin edelleen. Toki sekin on tärkeä näkökulma, mutta edelleenkin itse mittaisin asiaa ennemmin kiloina. Ruuan ympäristövaikutuksista keskusteltaessa painopisteet ovat vaihdelleet. Pakkaukset on koettu suurena ympäristökuormittajana. Nehän näkyvät hyvin selvästi kuluttajan omassa kodissa, koska roskiksen pääsisältö lienee käytetyt pakkaukset eri muodoissa. On hyvä kuitenkin muistaa, että elintarvikepakkauksella on vastuullinen tehtävä, suojata elintarvike pilaantumiselta. Säädökset velvoittavat myös kertomaan elintarvikkeista hyvinkin paljon tietoa kuluttajalle tuotepakkauksissa. Säädökset perustuvat kuluttajan oikeuteen tiedonsaannista, ja tiedon muoto on hyvinkin tarkkaan määrätty. Se puolestaan voi johtaa merkintöihin, joihin kuluttajat suhtautuvat epäillen. Pakkausmerkintöjen lukutaito on heikkoa osittain hankalasti ymmärrettävien tekstien vuoksi. Esimerkiksi käytetyt lisäaineet on kerrottava ryhmänimellä. Tämän lisäksi ne yksilöidään joko kemiallisella nimellä tai E-koodilla. Kuluttajat ovat oppineet etsimään E-koodeja, joita pidetään ei-toivottavina. E-koodit ovat päivän kirosana. Teollisuutta syytetään huijauksesta, jos tuotteessa on lisäaineita, mutta ne on ilmoitettu kemiallisella nimellä E-koodin sijasta. Lisäaineet ovat kuitenkin se raaka-aineryhmä, jonka käyttöä tutkitaan ja säädellään eniten. Mediaa kiinnostaa ruoka yhä enemmän. Jokaista meitähän kiinnostaa, mitä syö. Vanha sanonta, olet mitä syöt, pitää paikkansa. Jokainen suhtautuu tunteella siihen, mitä suuhunsa laittaa. Omat arvot ohjaavat kuluttajien elintarvikevalintoja, ja he kysyvät tietoja omien arvovalintojensa tueksi. Tieto on valtaa, mutta vanha totuus on, että tieto lisää tuskaa. On haaste, nimenomaan vastuullisuuden kannalta, esittää tieto ymmärrystä lisäävässä muodossa. Hetkellisiin ilmiöihin reagoimisen sijasta alan toimijoiden pitää olla proaktiivisia ja panostaa yhdessä kokonaisvaltaisen ymmärryksen lisäämiseen. Vasta ymmärrys mahdollistaa vastuullisen ruokatarjonnan ja kuluttajien vastuulliset ruokavalinnat. Näemmekö metsän puilta, kun keskustelemme vastuullisesta ruoasta? Globaalisti vastuullinen ruoka tarkoittaa mielestäni sitä, että ruokaa riittää kaikille. Tämä on näkökulma, joka on syytä ottaa huomioon kotimaassakin. Säävaihtelut tuntuvat jyrkkenevän, ja luonnon katastrofit tuhoavat alueita ja satoja. Omavaraisuuskin on mitä suurimmassa määrin vastuullisuutta. Kotimainen ruoka on mahdollista vain, jos meillä on kotimaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta. Tarvitsemme toisiamme. π Maarit Kyyrö johtaja, toiminnanohjaus Saarioinen Oy KUVA: KATi KyyRö 6 Kehittyvä Elintarvike 3/2011 I

7 Kehittyvä Elintarvike 22. vuosikerta ISSN JULKAISIJA TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ AVUSTAJAT Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki p./f. (09) Raija Ahvenainen-Rantala p Pirjo Huhtakangas p Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Irma Ryynänen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA 3/2011 Sari Forsman-Hugg HYGIENIA, TURVALLISUUS Maarit Kyyrö & VASTUULLISUUS Heikki Manner Annikka Marniemi Arja Martikainen Henna Moisio Maija Peltola Ilkka Nieminen Leena Suojala Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas TOIMITUSKUNTA 3/2011 LIHATEOLLISUUS NEUVOTTELUKUNTA ILMOITUSMYYNTI Markku Niemistö Marita Ruusunen Kari Sipilä Riitta Stirkkinen Marika Säynevirta Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Heikki Manner Liisa Rosi Janne Sallinen Tarja Suomalainen Päivi Tähtinen Infoteam Oy p. (09) f. (09) ULKOASU JA PAINO Vammalan Kirjapaino Oy TILAUSHINTA Kestotilaus 55 määräaikaistilaus 60 oppilaitokset 45 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9 /kpl + postituskulut KANSIKUVA LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Aikakauslehtien liiton jäsenlehti plugi Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI p f. (09)

8 n PUHeeNVUORO KUVA: LiNdA TAmmiSTO Ravinnon kemiallinen turvallisuus on monitahoinen haaste Ruuan kemiallinen turvallisuus on noussut yhä merkittävämmäksi huolenaiheeksi elintarvikkeiden kansainvälisen liikkuvuuden myötä, ja se on entistä tärkeämpi ihmisen hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Helsingin yliopisto panostaa ravinnon kemialliseen turvallisuuteen kouluttamalla uusia alan osaajia sekä perustamalla uuden professuurin. Ruuassa esiintyy monenlaisia kemiallisia aineita, jotka saattavat suurina määrinä olla ihmisen terveydelle haitallisia. Viimeaikaisen mediakeskustelun perusteella kuluttajat ovat erityisen huolestuneita lisäaineista. Monet lisäaineina käytetyt aineet, kuten värit, happamuudensäätö- ja sakeuttamisaineet, ovat kuitenkin ruuassa läsnä myös luontaisesti. Yksittäisten lisäaineiden turvallisuus on EU:ssa tarkoin arvioitu, samoin kuin Euroopan markkinoille tuotujen uuselintarvikkeiden ja niiden ainesosien turvallisuus. Vierasaineita on löydetty viljoista, kalasta ja maidosta sekä kasviperäisistä ravintolisistä, joita on käsitelty kuivaamalla tai uuttamalla. Vierasaineet, kuten raskasmetallit, hometoksiinit, dioksiini ja muut ympäristömyrkyt voivat lisätä ruuan kemikaalikuormaa (Evira 15/2010), mutta monipuolinen ruokavalio useimmiten riittää mahdollisten riskien välttämiseen. Monet muut luontaiset tai lisätyt kemialliset aineet ja niiden vuorovaikutukset ruuan muiden ainesosien kanssa ovat vähemmän tutkittuja. Esimerkiksi luontaisesti esiintyvän ja myös lisäaineena käytettävän nitraatin osalta on äskettäin sekä kansallisesti (Evira) että Euroopan tasolla (EFSA) tehty riskinarviointia. Myös soijatuotteiden isoflavonoidien merkitystä ruuan vaaratekijänä kartoitetaan (EFSA). Eri alojen asiantuntijoiden kiistellessä keskenään mm. D-vitamiinin riittävästä saannista on syytä muistaa, että etenkin rasvaliukoisille A-, D- ja E-vitamiineille on asetettu ylin turvallinen saantimäärä (EFSA 2002). Valtioneuvoston vuosittain eduskunnalle laatimassa elintarviketurvallisuusselonteossa todetaan muun muassa, että elintarvikkeiden kemiallisista vaaroista tulee erityisesti huomioida elohopea, nitraatti, bentsoehappo, uuselintarvikkeet sekä eräiden suurkuluttajien altistus vitamiineille ja kivennäisaineille. Haasteena ainesosien vuorovaikutukset ja väärentäminen Ruuan kemialliseen turvallisuuteen liittyvää osaamista tarvitaan. Valvonta- ja tutkimuslaboratorioilla on oltava analyyttinen valmius monenlaisten kemiallisten vaaratekijöiden identifioimiseksi, mukaan lukien ruuan valmistuksen ja säilytyksen aikana muodostuneiden uusien ja mahdollisesti terveydelle haitallisten kemiallisten yhdisteiden analytiikka. Tutkimuksen voimavaroja tulisi kohdistaa ruuassa tapahtuvien kemiallisten vuorovaikutusten selvittämiseen, oli sitten kyse lisäaineiden yhteisvaikutuksesta tai ravintoaineiden välisistä reaktioista. Ruuan valmistuksen yhteydessä voi tavallisista ravintoaineista muodostua elimistölle haitallisia aineita, kuten akryyliamidia. Toisaalta ruuan rasva ja proteiinit voivat hapettuessaan tai korkeiden lämpötilojen vaikutuksesta aikaansaada ruuan laadun ja ihmisen terveyden kannalta haitallisia kemiallisia yhdisteitä. Elintarvikkeisiin tarkoituksella lisättyjen vitamiinien sekä säilöntä-, väri- ja muiden elintarvikelisäaineiden reaktiivisuus ravinnon muiden ainesosien kanssa saattaa olla riskitekijä, kuten ilmeni virvoitusjuomissa bentseenin muodostumisena bentsoehapon ja C-vitamiinin reagoidessa keskenään. Selvittämättä on myös atsoväriaineiden ja bentsoehapon välinen mahdollinen vuorovaikutus, joka saa lapset ylivilkkaiksi. Uusi vaaratekijä on ruuan koostumuksen tai alkuperän väärentäminen. Taloudellista etua tavoiteltaessa ruokaa on väärennetty käyttämällä kiellettyjä aineita, kuten teollisuuskemikaali melamiinia tai elintarvikekäyttöön sopimattomia väriaineita. Tällaiset väärinkäytökset on voitava analyyttisin keinoin havaita ja tunnistaa terveydellisten riskien välttämiseksi. Elintarvikkeiden, mukaan lukien ravintolisien, väärentäminen voi olla riskitekijä silloin, kun kasviperäisen raaka-aineen alkuperä on puutteellisesti dokumentoitu. Esimerkiksi samaan sitrushedelmien lajikkeeseen kuuluva, mutta eri alalajike, voi sisältää monin verroin enemmän terveydelle haitallisia yhdisteitä. Luontainen ei ole yhtä kuin turvallinen ja terveellinen Ravintolisät ja nk. superruuat kiinnostavat kuluttajia, jotka haluavat välttää ruuassa olevia kemiallisia aineita. Kasviperäisistä valmisteista, kuten kapseleista, jauheista, uutteista ja puristeista haetaan terveyttä ja hyvää oloa. Tämä trendi on huolestuttava, sillä luontaisuus ei takaa tuotteen turvallisuutta saati edullista vaikutusta terveyteen. Valtaosa ravintolisinä myytävistä kasviperäisistä valmisteista eivät ole turvallisuuden osalta testattuja. Kemiallisia vaaratekijöitä, kuten raskasmetalleja, on löydetty kasviperäisistä ravintolisistä sekä Tullilaboratorion äskettäisen selvityksen mukaan EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevista nk. superruuista, kuten pestisidijäämiä kuivatuissa goji-marjoissa ja hometoksiineja violetista maissista valmistetusta jauheesta. Haastan elintarvikealan asiantuntijoita osallistumaan julkiseen keskusteluun ruuan turvallisuudesta. Meidän vakuuttavaa kannanottoamme tarvitaan, jotta kuluttajien käsitystä ruuan turvallisuudesta ei horjuta itseoppineiden asianharrastajien uskomukset. π Marina Heinonen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 8 Kehittyvä Elintarvike 3/2011 I

9 Pyydä tarjous messuosastosta: Irma Ruunu, myyntipäällikkö puh , Johanna Pyykkö, myyntipäällikkö puh Elintarviketeollisuuden ammattimessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Pöytä on katettu kontakteilla, myynnillä, verkostoitumisella, uusilla asiakkailla sekä alan tuoreimmilla tuotteilla ja palveluilla. Ole mukana! Merkitse kalenteriisi! Elintarviketeollisuus messut kerää taas lokakuussa 2011 yhteen kehittyvän elintarvikealan tärkeimmät toimijat. Messuosastoilla ja seminaareissa ovat esillä muun muassa vilja-, liha-, meijeri- ja juomateollisuuden uutuudet, laitteet, prosessit sekä raaka-aineet. Samaan aikaan: Puhtausalan kansainväliset ammattimessut TaME_elintarvike_kehelintarvike_032011_175x257.indd

10 n PUHeeNVUORO Laatukuplaa puhkomassa harhauttavat tuotteet pois kaupan hyllyiltä Laatukupla ei ole mittava ongelma, mutta se vaivaa erityisesti halvempia ja pitkälle prosessoituja tuotteita. Elintarvikkeet eivät aina ole sitä, mitä pakkauksessa näyttää lukevan tai minkälaisen mielikuvan mainokset antavat. Pettymys on väistämätön, kun törmää tuotteeseen, jonka laatu onkin kupla. Pakkausmerkintöjä tarkasti lukeva kuluttaja kokee tulleensa huijatuksi, kun tuote antaa ymmärtää sisältävänsä jotain vähemmän tai enemmän kuin mitä se todellisuudessa sisältää. Myös lainsäädäntö mahdollistaa kuluttajan harhauttamisen, vaikka kuluttajan johtaminen harhaan on lainvastaista. Ongelma ei ole mittava, mutta se vaivaa erityisesti halvempia ja pitkälle prosessoituja tuotteita. Tehokkaampi valvonta ja tarkka ohjeistus yrityksille ovat avainasemassa. Tuotteen nimi antaa lupauksen, jonka perusteella moni kuluttaja tekee ostopäätöksensä. Nimen tulisi lyhyesti ja täsmällisesti kuvata, mitä pakkaus sisältää. Halvempia tuotteita valmistetaan karsimalla oikeita raaka-aineita, jolloin tuotteiden nimeäminen tulee hankalammaksi. Esimerkkejä löytyy useita. Virheellisesti nimetty on salamipizza, jonka salami onkin meetvurstintyyppinen A-luokan leikkelemakkara oikean salamimakkaran sijaan. Väärin nimettyjä ovat edelleen markkinoilla olevat lukuisat lihapyörykät ja -jauhelihapihvit, joiden pääraaka-aine on broilerin liha ja nahka naudan- ja porsaanlihan sijaan. Quacamole, jossa avokadoa on 1,5 % ja majoneesi, jossa ei ole lainkaan kananmunaa, tuottavat varmasti ainesosaluetteloa tarkemmin tutkivalle kuluttajalle pettymyksen. Leivonnaiset, joissa nimestään huolimatta on marjaa tai hedelmää vain aromin verran, tuntuvat huijaukselta. Marja- ja hedelmämyslien marja- tai hedelmäpitoisuudet vaihtelevat muutamasta prosentista yli viiteenkymmeneen prosenttiin. Silti kaikki saavat kantaa samaa nimeä. Mielikuvia mainonnalla Kuluttajat harhautuvat tehokkaasti mielikuvamarkkinoinnilla. Huijausta on tuotemainonta, joka lupaa lihatuotteen olevan sydämelle parempi. Tuote voi rasvan laadun osalta erota jonkin verran muista vastaavista tuotteista, mutta samalla se on kymmenystä vaille voimakassuolainen ja suolaisempi kuin monet vastaavat tuotteet. Vastaavantyyppinen, joskaan ei yhtä räikeä ilmiö kiusaa jogurtteja, joiden alhaista rasvapitoisuutta korostetaan korkeasta sokeripitoisuudesta huolimatta. Pitkään EU:ssa puuhatut ravintosisältöprofiilit toisivat avun tähän ongelmaan. Siihen asti kuluttajien on tehtävä salapoliisityötä pakkausten äärellä. Tuotteista poistetaan trendien mukaan eitoivottuja aineksia. Huijauksen makua tässä on silloin, kun poistettu aine korvataan vaivihkaa toisella ei-toivotulla aineksella. Pois jätettyä ainesta mainostetaan, toista ei mainita näkyvästi. Esimerkkinä tästä on viipalekurkut, joita mainostetaan tekstillä Ilman lisättyä sokeria. Ainesosaluettelosta selviää, KUVA: JOOA marniemi että sokerin sijaan kurkkuihin on saatu makeutta makeutusaineella. Monet kuluttajat ovat halukkaita karttamaan makeutusaineita, joita tässä tapauksessa on yllättävästi lisätty peruselintarvikkeena käytettävään tuotteeseen. Sisältöä vähemmän kuin kuluttaja odottaa Ruisleipien suhteen saatiin joitain vuosia sitten Elintarviketurvallisuusvirastolta ohjeistus, joka vaatii ruisleiviksi nimettyjen leipien sisältävän ruista vähintään 50 % viljaraakaaineista. Kauraleipien kohdalla moinen vaatimus on tuotantosyistä astetta hankalampaa. Kuitenkin kun kauraleiväksi nimetty leipä sisältää vain 9 % kauraa, voi perustellusti olla pettynyt. Huijaukselta se tuntuu erityisesti siksi, että tarjolla on runsaasti leipiä, joissa kaura on ollut ainoa leivässä käytetty vilja. Kauraleiville kaivattaisiin ruisleipiä vastaava ohjeistus. Toisaalta haitarin toisessa päässäkin voi törmätä ongelmaan: joitain lihaleikkeleitä markkinoidaan hyvin näkyvästi 100 % lihapitoisuudella. Tämä ei teoriassakaan ole mahdollista sisältäväthän leikkeleet aina muutakin, lähinnä suolaa ja lisäaineita. 10 Kehittyvä Elintarvike 3/2011 I

11 Food Safety Lisäainehämmennystä hyväksikäyttäen Kuluttajien lisäainekiinnostuksen myötä yritykset ovat ryhtyneet merkitsemään lisäaineita niiden kemiallisilla nimillä. E- koodikielen avaaminen voi auttaa kuluttajia ymmärtämään, että tietyt lisäaineet ovat tavallisia ja tuttuja aineita. Yritysten tarkoituksena on kuitenkin hämärtää kuluttajien ymmärrystä tuotteiden sisältämistä lisäaineista. Harmiton esimerkki tästä on makeispakkaus, jonka sisältö on luonnollisen hyvää, sisältäen aitoja hedelmämehuja, luonnon värejä ja 30 % vähemmän sokeria. Värit lienevät luonnosta peräisin, mutta muissa makeisissa ne ilmaistaan koodein E163, E140, E100, E161b ja E160c. Lisäainelainsäädäntöä ja sen puutteita hyödynnetään aromivahventeiden käytössä. Natriumglutamaattia on suurella kohulla poistettu tuotteista, mutta tilalle on samalla tuotu toisia kuluttajalle vielä toistaiseksi vähemmän tuttuja aineita, jolla on sama makua vahvistava vaikutus tuotteeseen. Ksylitolilla 100 % makeutetuista tuotteista voi hämmästyttävästi löytää myös asesulfaami-k:ta. Lisäainelainsäädäntö kummallisesti sallii makeutusaineen tässä tuotteessa, jos sitä sanotaan käytettävän vain aromivahventeena. Elintarviketurvallisuusjärjestelmät Tehokas tapa osoittaa kyky tuottaa turvallisia tuotteita ja palveluita elintarvikeketjussa on ottaa käyttöön ja sertifioida kansainvälisesti tunnustettu elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä, kuten ISO 22000, FSSC 22000, BRC, HACCP, FAMI-QS LRQA Kansainvälistä kokemusta ja osaamista Meillä on yli 300 elintarvikkeisiin erikoistunutta arvioijaa eri puolilla maailmaa. Asiantuntemukseemme luotetaan, sillä jo yli 4000 elintarvikealan toimijalla on LRQA:n myöntämä arvostettu sertifikaatti. LRQA tarjoaa elintarviketurvallisuuden lisäksi muiden laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmien arviointi- ja sertifiointipalveluja, kuten ISO 9001, ISO 14001, OHSAS Lloyd s Register Quality Assurance Ltd, LRQA Suomi Lue lisää palveluistamme: Vastuuta ja valvontaa Osa kuluttajien kokemista pettymyksistä väistämättä johtuu tietämättömyydestä tuotantoprosesseista. On kuitenkin vaikea uskoa, että yritykset nimeävät tuotteitaan väärin tai johtavat kuluttajia harhaan vahingossa. Ongelman aiheuttanevat kova kilpailutilanne sekä erilaiset tavat tulkita lainsäädäntöä ja mahdollisuudet kiertää sitä. Tuotehuijausten ja kyseenalaisten markkinointiviestien karsimiseksi tarvitaan vastuullisempaa toimintaa yrityksiltä, selkeämpää lainsäädäntöä, tehokkaampaa ohjeistusta ja valvontaa sekä tiedostavampia kuluttajia. Kuluttajien keino välttää pettymyksiä on sulkea korvansa yli-innokkaalta mainonnalta ja lukea tarkasti kaikki merkinnät, jotka elintarvikepakkauksissa annetaan. Kuluttajien tiedon taso ja kiinnostus elintarvikkeita kohtaan kasvaa kovaa vauhtia. Ennen pitkää pettymyksiä aiheuttaneet tuotteet jäävät kaupan hyllylle. Harmillista on se, että väärin nimetyt ja huijaukselta tuntuvat tuotteet ovat usein niitä halvimpia vaihtoehtoja. Niitä ostavat ne kuluttajat, jotka eivät juuri kiinnitä huomiota muuhun kuin tuotteen nimeen ja hintaan. Sama kuluttajaryhmä ei ehkä ole se, joka vaatii muutosta tähän ongelmaan. Muiden on se tehtävä. π Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry annikka.marniemi(at)kuluttajaliitto.fi 11

12 n TUULAHd UKSi A Intialaisissa häissä tuntuvat välillä tarjoilut olevan se tärkein asia. Ruokatiskien ääressä vietetään erilaisia seremonioita odotellessa helposti enemmän aikaa kuin hääparia onnittelemassa. KUVA: ANNA erkkilän KUVA-ARKiSTO Helteisiltä pelloilta ilmastoituihin vähittäiskauppaketjuihin Muistan elävästi kohtaamisen 3,5 vuotta sitten juuri Intiaan muutettuani. Olin ostamassa juustoa ruokakaupassa, joka on tuontituotteitakin myyvä deli-myymälä. Ihmettelin kaupan omistajalle, miksi juusto on huoneenlämmössä. Yritin selittää mahdollisimman yksinkertaisella englannilla, että se kuuluu säilyttää kylmässä ja etten voisi ostaa huoneenlämmössä päiväkaudet seissyttä juustoa. Kauppias kiikutti minulle yksittäispakattuja juustosiivuja edelleen huoneenlämpöisiä. Selitin vielä suhteellisen kärsivällisesti, että ne pitää säilyttää kylmässä ja esittelin pakkauksen kyljessä olevaa tekstiä säilyvyydestä. Kauppias puisteli päätään nipotukselleni ja toi viimeisenä valttikorttinaan vakuumipakatun feta-juuston. Siinä vaiheessa aloin jo hermostua ja näytin, että tämänkin pakkauksen kyljessä komeilee maaginen +4 C. Pidin pitkän monologin kylmäketjusta ja marssin ulos ilman juustoa. Kauppias varmaankin kuittasi koko kohtauksen vasta maahan muuttaneen ulkomaalaisen kotkotuksena. Kyllä minä samaan kauppaan olen sen jälkeenkin palannut, mutta juusto ei kuulu ostoslistalleni. Toisella kerralla ihmettelin, miksi minulle juuri jääkaapista ojennettu dahi eli intialainen maustamaton jogurtti on lämmintä. Selitys kuului, että pakkaukset oli vasta tuotu varastosta jääkaappiin. Se siitä kylmäketjusta ilman kylmävarastoa ja kylmäkuljetuksia! Koko käsite tuntui olevan tuntematon vähittäiskauppiaalle. Sittemmin ovat ilmastoidut ruokakauppaketjut jääkaappeineen ja pakastealtaineen yleistyneet ja modernit vähittäiskauppaketjut avanneet liikkeitä pienempiinkin kaupunkeihin. Uusi lainsäädäntö yhtenäistää laadunvalvontaa Vielä pari vuotta sitten kuvasimme Intian kylmäketjun edelläkävijöinä McDonaldsin sekä suurimman meijerialan yrityksen Amulin. Ne hoitivat itse kylmäketjunsa alusta loppuun voidakseen taata kuluttajille hyvälaatuiset tuotteet. Vuonna 2006 annetun uuden elintarvikelain (Food Safety and Standard Act) voimaantuloa odotellaan edelleen aivan näinä päivinä eli todennäköisimmin vuoden 2011 aikana, kunhan viranomaiset ovat käsitelleet ehdotukseen tulleet kommentit. Byrokratian luvatussa maassa on tällä välin perustettu alan valvontavirasto, nimitetty sinne virkamiehet, kirjattu lain täytäntöönpanoksi tarvittavat säännöt ja määräykset, jotka olivat lähes vuoden lausuntokierroksella. Tämä laki tulee harmonisoimaan käytännöt Intian 26 osavaltiossa kaikkien alasektoreiden osalta, joille aiemmin on ollut erilliset maito-, liha-, kasvis- jne. asetuksensa. Sen sanotaan edellyttävän laajoja uudistuksia niin elintarviketuotannossa kuin -valvonnassakin. Johtavat intialaiset elintarvikealan yritykset ovat jo rakentaneet omat laatuketjunsa kuntoon tätä ennakoiden sekä rakentaakseen ja varjellakseen omaa brändiään. Elintarvikeviejiä ovat tähänkin asti koskeneet vientimaiden vaatimukset. Aivan koko elintarvikesektori ei siis vaadi uusimista, mutta toisaalta Intiassa riittää eritasoisia valmistajia onhan maa maailman suurimpia maataloustuottajia. Osaamista löytyy myös omasta maasta, mutta lakiuudistus ja sen tuomat vaatimukset tarjoavat mahdollisuuksia sekä ulkomaisille elintarviketeknologia-alan yrityksille että esimerkiksi omavalvontajärjestelmien koulutukselle ja konsultoinnille. Valtion tukirahoja jää roimasti käyttämättä Intian elintarviketeollisuusministeriö (Ministry of Food Processing Industries) on aset- 12 Kehittyvä Elintarvike 3/2011 I

13 tanut tavoitteeksi elintarvikeketjun hävikin pienentämisen, tuotekehityksen lisäämisen ja infrastruktuurin kehittämisen. Työsarkaa riittää, kun keskimääräinen hävikki pellolta kauppaan on 30 prosenttia, liha- ja maitoketjussa peräti 50 prosenttia, ja suurimmat haasteet ovat kuljetuksessa ja varastoinnissa. Toisaalta tuloksiakin on nähtävissä. Erilaisia T&K -palveluja tarjoavia tutkimuslaitoksia on perustettu, ja testauslaboratoriot saavat valtiontukea. Markkinoille on tullut uusia tuotteita kuten intialainen juotava probioottijogurtti sekä jogurtti, johon on lisätty kuitua. Probioottijäätelö sekä kolesterolia alentava jauhoseos ovat olleet markkinoilla jo jonkin aikaa. Kiinnostus terveysvaikutteisia elintarvikkeita kohtaan on herännyt ainakin kaupunkien kasvavan keskiluokan keskuudessa. Niille onkin tarvetta, sillä elintapasairaudet kuten diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvät räjähdysmäisesti. Tämän näkee aivan konkreettisesti, sillä lähimpien ystävieni joukossa on neljä diabeetikkoa, eikä taudin mainitseminen ole mitenkään kummallista liikeillallisillakaan jälkiruokien kohdalla. Vuosina Intia on budjetoinut elintarviketeollisuuden kehittämiseen: mm. teknologian modernisointiin, kylmäketjun kehitykseen, laadunvalvonnan kehittämiseen ja koulutukseen. Uusia tukiorganisaatioita on perustettu koko maahan ja osavaltioihin. Joka vuosi näitä varoja jää roimasti käyttämättä, koska ministeriölle ei tule riittävästi hyviä ehdotuksia. Olen yrittänyt tarjota apua tukirahojen hyödyntämiseen, mutta avainkysymys on pystyä esittämään konkreettisia ehdotuksia. Suomalaisia toimijoita tarvitaankin tarjoamaan osaamistaan tai teknologiaansa sekä mukaan intialainen yhteistyökumppani, jonka kanssa kehitysprojekti voidaan toteuttaa ja joka esittää projektiehdotuksen virallisesti. Monien mahdollisuuksien maa Vielä pari vuotta sitten piknikille tuomaani hummusta tai tomaatti-mozzarellasalaattia katseltiin Intiassa kummastuneina. Nyt intialaiset ystäväni antavat myös minulle vinkkejä uusista tuotteista tai ruisleipää myyvistä leipomoista sekä tilaavat minulta retkievääksi salaattia kysellen, mistä salaatinkastiketta saa ostaa. Intian kasvavan ja vaurastuvan keskiluokan kulutustottumukset muuttuvat. Kun kyseessä on 1,2 miljardin väestö, tällä on merkittävät vaikutukset, semminkin kun trendi alkaa näkyä jokapäiväisissä valinnoissa myös suurimpien metropolien ulkopuolella. Intian elintarviketeollisuuden vahvuuksia ovat hyvä raaka-aineiden saatavuus ja laaja valmistavan teollisuuden verkosto, suuri, kasvava ja uusille tuotteille avautuva kotimarkkina sekä valtion vahvasti tukeman prioriteettisektorin asema. Haasteita toki riittää. Laadunvalvonta on kaukana kansainvälisestä tasosta, toimitusketju on tehoton, ja linkki valmistajien sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen välillä on heikko. Suuri maataloustuotanto on mahdollisuus, jota ei toistaiseksi ole kyetty hyödyntämään. Nyt on kuitenkin perustettu ja perusteilla uusia, elintarviketuotantoon keskittyviä erikoistalousalueita ja teollisuuspuistoja, joissa on yhteiskäytössä valmistus- ja pakkauslinjastoja. Mahdollisuudet yhteistyöstä tutkimuslaitosten kanssa mm. bioteknologiassa on tunnistettu myös elintarvikesektorilla. Kulutustottumukset muuttuvat hitaasti, mutta varmasti myös kotimarkkinoilla. Vaikka valmisruokia ostavatkin enimmäkseen turistit tuliaisiksi, kaikkia maustetahnoja, pikkelssejä ja leipiä ei enää jokaisessa taloudessa haluta tai ehditä valmistaa alusta alkaen. Uudentyyppisiä ruokia ja makuja kokeillaan mielellään ainakin trendikkäämmän kaupunkilaisväestön piireissä. Esimerkiksi aiemmin harvinaisen tuontimozzarellan rinnalle on tullut minun suussani jopa paremmalta maistuva intialainen vastine. Veikkaan, että Punjabin osavaltiossa paikallisten puhveleiden maitoa prosessoivat laitteet ja tuotantoprosessi on tuotu Italiasta. Mitähän elintarviketeollisuuden teknologioita ja prosesseja meillä olisi Suomesta tarjota Intiaan? π Anna Erkkilä Vientikeskuksen päällikkö Finpro, Mumbai anna.erkkila(at)finpro.fi Kuumassa ilmastossa myös merkkisuklaat säilytetään jääkaapissa. KUVA: martti JeRKKU KUVA: ANNA erkkilän KUVA-ARKiSTO Kaksi tyypillistä eteläintialaista ruoka-annosta. Elintarviketeollisuuden avaintrendit Intiassa 2011 Tuotteisiin liittyvät trendit: Kasvava kansainvälisten yritysten läsnäolo Pakkauslaitteiden lisääntynyt määrä Alueellisten brändien voimistuminen Järjestäytyneen vähittäiskaupan vahvistuminen Niche-tuotteiden laajentuva valikoima Prosessoitujen elintarvikkeiden viennin kasvu Tuontielintarvikkeiden laajentunut valikoima Kuluttajiin liittyvät trendit: Kasvava kiinnostus länsimaisia elintarvikkeita kohtaan Valmisruokien suurempi kysyntä Kasvava tietoisuus terveellisyydestä ja turvallisuudesta Valmisruokien ja prosessoitujen tuotteiden arvostuksen kasvu Viranomaisiin ja yrityksiin liittyvät trendit: Standardeihin ja pakkausmerkintöihin liittyvät lait Yrityskauppojen lisääntyminen Ulkomaisiin investointeihin ja tuontitulleihin liittyvien säädösten liberalisoituminen Tuotantolaitosten kehittäminen ja modernisointi Tuotantoketjujen kehittyminen Lähde: indian food processing industry changing contours (ministry of Food Processing industry, World Trade Centre mumbai, All india Association of industries) I Kehittyvä Elintarvike 3/

14 n AJANKOHTAi S T A Agronomi, vuorineuvos Simo Palokangas näkee lihateollisuuden tilanteen tällä hetkellä kohtuullisen hyvänä. Isot yritykset pärjäävät isoilla sarjoilla ja pienet yritykset erikoistuotteilla, mutta keskisuurilla yrityksillä voi olla ongelmia löytää sopivia markkinoita. KUVA: RAiSiO OyJ Ruoka ja vesi kansallisia niukkuushyödykkeitä Alan koulutus Itämeren alueen yhteistyönä? Vuorineuvos, agronomi Simo Palokangas on huolissaan elintarvikealan korkeakouluopetuksen tulevaisuudesta Helsingin yliopistossa. Palokankaan mukaan yliopisto elää nyt liiaksi omassa maailmassaan. Hän kaipaa tiukempaa yhteistyötä teollisuuden ja yliopiston kesken, mikä tuli esille myös kansallista ruokastrategiaa laadittaessa. Itämeren alueella liha-alalla on hyvää, korkeakoulutasoista opetusta Puolassa ja Tanskassa, Suomessa se ontuu. Ruotsissa ja Baltiassa opetusta ei ole lainkaan. Pitäisikö Itämeren alueella tehdä koulutusyhteistyötä, jos omat voimat eivät riitä. Viikki voisi olla mukana Itämeren alueen yliopistojen yhteistyössä. Myös Lihateollisuuden tutkimuskeskus pitäisi siirtää Hämeenlinnasta Viikkiin, Palokangas visioi. Hänen mukaansa myös liha-alaa voi kehittää vastuullisempaan suuntaan, mutta teollisuuden on oltava itse aktiivisesti kehittämässä uusia toimintatapoja. Prosessit pitää ajatella uusiksi raaka-aineista ja alkutuotannosta aina kuluttajille saakka ympäristön näkökulmasta katsottuna. Kuluttajien arvot muuttuvat. Suomessa sadanta on suurempaa kuin haihtuminen. Se luo edellytyksiä kotieläintuotannolle myös pitkällä tähtäimellä, Palokangas tarkentaa. Suomessa tarvitaan liha- ja maitoalan koulutusta Hän muistuttaa, että liha ja maito ovat keskeisiä elintarvikkeita, jotka ansaitsevat oman korkeakouluopetuksen kotimaassa: elintarviketeknologeja tarvitaan. Voisiko elintarvikealan korkeakouluopetuksen järjestää niin, että kaikille olisi ensin sama perusopetus, minkä jälkeen opiskelijat erikoistuvat. Koko koulutuksen ajan elintarviketeollisuuteen pitää tutustua nykyistä enemmän teollisuuskäynnein ja harjoittelujaksoilla, Palokangas hahmottelee. Hän toivoo, että Viikin kasvateista löytyisi myös johtajia. Ylätasolla bisnes on johtamisen osaamista ihmisten ja organisaatioiden kautta. Toivottavasti nousee myös niitä, jotka ovat valmiita ottamaan isomman vastuun. Lihayrityksissä ei ole enää montaa Viikin kasvattia johtajana eikä tohtoreita, Palokangas pohtii. Hän muistuttaa, että HKScanin Puolan yhteistyöyrityksessä, Sokolówilla, lähes koko johtoryhmä koostuu tohtoreista. Palokangas tähdentää, että ruoka ja vesi ovat niukkuushyödykkeitä, ja siksi kansallisesti elintärkeitä. Elintarvikealan isoimmat yritykset ovat onneksemme ankkuroituneet Suomeen, samoin osuustoiminnallisten yritysten omistajuus. Tuoretuotteiden tuotanto pysyy lähellä, mutta liha-alallakin muualta voidaan tuoda muun muassa meetvursteja ja makkaroita. Palokangas näkee lihateollisuuden tilanteen tällä hetkellä kohtuullisen hyvänä: Isot yritykset pärjäävät isoilla sarjoilla ja pienet erikoistuotteilla, mutta keskisuurilla yrityksillä voi olla ongelmia löytää sopivia markkinoita. Pienet yritykset valmistavat alueellisia ja paikallisia erikoisuuksia ja menestyvät. Snellman on onnistunut keskisuurena yrityksenä hyvin ja kasvanut. Pienten yritysten tuotteet eivät tule aina edes kauppaan asti. Saarioinen on ylivoimainen valmisruuissa, Palokangas listaa. Hän muistuttaa, että perheyritys voi olla markkinoilla ylivoimaisen tehokas, sillä niissä tehdään töitä sydämestä ilman byrokratiaa. Perheyritys syntyy yleensä yhden ihmisen päässä, mutta kun pitää johtaa asioita muiden kautta, tilanne on jo uusi. Pienempien yritysten voima on alueellisuudessa ja erikoistumisessa. Niiden kannattaa tehdä sitä, missä ne ovat hyviä, Palokangas vakuuttaa. Toimitusjohtaja johtaa ihmisiä ja asioita Palokankaan mukaan elintarvikeyrityksen toimitusjohtajan pitää tuntea ainakin tuotannon ja markkinoiden perusasiat sekä numerot ja ymmärtää liiketoimintaympäristöä ja tuottajia. Toimitusjohtajan työssä Palokangas näkee kaksi isoa osaamisaluetta: ihmisten ja asioiden johtamisen. Johtajien kannattaakin opiskella myös psykologiaa, sillä se auttaa ymmärtämään ihmisiä ja heidän erilaisuuttaan. Kun hän aloitti itse HK Ruokatalon toimitusjohtajana vuonna 1994, yritys oli konkurssikypsä. Kotimaassa sille oli tarjolla vain puolustusasema. 14 Kehittyvä Elintarvike 3/2011 I

15 Viikin elintarviketieteissä uusia linjauksia pohdinnassa Viikin elintarviketieteiden piirissä on käyty alkuvuodesta keskustelua elintarviketieteiden profiilista ja rakenteesta. Tavoite on toisaalta lisätä kiinnostusta elintarviketieteitä kohtaan opiskelemaan pyrkivien keskuudessa, toisaalta palvella yhteiskuntaa ja työelämää oikeanlaisen opetuksen avulla. Syynä tarkasteluun on myös nyt täyttämättä olevien ja lähitulevaisuudessa vapautuvien yliopistotehtävien (virkojen) alojen pohdinta. Elintarviketieteissä kymmenen professuuria Viikin elintarviketieteet ovat vuoden 2010 alusta lukien pääasiassa elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksessa. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella kokonaisuutta uudella tavalla. Professuureittain edustettuina ovat elintarvikekemia, ravinnon kemiallinen turvallisuus, elintarviketeknologia, lihateknologia, maitoteknologia, viljateknologia, aistinvarainen laatututkimus, elintarvikemikrobiologia, ravitsemustiede (ravitsemusfysiologia) ja ravitsemustiede (kansanravitsemus) Taloustietieteiden laitoksessa on lisäksi mm. elintarvike-ekonomian ja (elintarvikkei- den) markkinoinnin sekä kuluttajaekonomian professuurit, joista varsinkin elintarvike-ekonomia on luettu elintarviketieteisiin kuuluvaksi. Opetuksen rakenteet ja sisällöt uudistuksen alla Meneillään on prosessi, jossa tarkastellaan elintarviketieteiden profiilia, vastuita ja tehtävärakennetta myös sidosryhmien kannalta ottaen huomioon, että elintarviketieteiden opetus on maassamme keskittynyt maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan Viikin kampukselle. Monet alat kuten elintarviketeknologia ovat edustettuina vain Viikissä. Vuosittain lähes sata opiskelijaa aloittaakin kampuksella elintarviketieteiden opinnot. Valmistelua varten elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos on asettanut työryhmän, jonka puitteissa on järjestetty elintarvikeoppiaineiden työpaja profiilin pohtimiseksi ja tavattu sidosryhmien edustajia. Samalla ollaan muodostamassa neuvottelukuntaa elintarvikeopetuksen alalle. Keskustelussa on esitetty mm. opiskelijoiden sisäänoton uudistamista, yhteistä kandidaatin tutkintoa ja maisterivaiheen linjajaon kehittämistä. Pohdinnassa on pyritty ottamaan huomioon muualla saatuja kokemuksia, mutta toisaalta tilannetta on arvioitu kotimaisten edellytysten kannalta. Keskustelussa esillä olleita opiskelun linjauksia ovat olleet mm.: Tuotantoteknologiat ja prosessit (raaka-aineista tuotteiksi, prosessien ja laadun hallinta ja johtaminen) Tuotekehitys, ainesosat ja laatu Ruokaturvallisuus Ravitsemus ja ruokakäyttäytyminen Talous, markkinat ja kuluttajat Käynnissä on siis opetuksen rakenteiden ja myös sisältöjen pohdinta mm. substanssiosaamisen ydinalueiden kannalta. Näin syntyy pohja tehtävärakenteen kehittämiselle. Opetuksessa uudistukset näkynevät lukuvuonna π Hannu Salovaara professori hannu.salovaara(at)helsinki.fi Vieno Piironen professori vieno.piironen(at)helsinki.fi Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Näin ollen lähdimme selvittämään kansainvälistymistä. Nollasta piti lähteä, ja kiire oli kova. Teimme työtä Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä pari vuotta. Lopulta ostimme ensin Rakvere Lihakombinaatin Virosta vanhoilta vallanpitäjiltä, joilla ei ollut rahaa ylläpitää ja kehittää yritystä. Laitos oli suhteellisen uusi, mutta yritys huonossa kunnossa: pääomia syötiin koko ajan. Tuotanto saatiin rullaamaan suomalaisella osaamisella. HK hankki noin 300 miljoonaa markkaa ulkomaista riskirahaa lähinnä Lontoon sijoittajilta ja listautui pörssiin. Sillä rahalla ostimme ensiksi Rakveren, joka on maksanut itsensä takaisin moneen kertaan, Palokangas tähdentää. Nykyisin HKScan Oyj:n kotimarkkina-alue kattaa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Baltian maat sekä Puolan. Suomessa lihateollisuus on jalostusarvoltaan maan suurin elintarviketeollisuuden ala. Vuonna 2009 koko elintarviketeollisuuden jalostusarvo oli 2,338 miljardia euroa, josta lihanjalostus ja teurastus lohkaisivat noin viidenneksen. π Elintarvikeala kiinnostaa eläkkeelläkin Ovesta astuu päivettynyt, hyväntuulinen ja hyvinvoiva eläkeläinen, jolle haastattelu on päivän kolmas tapaaminen. Elintarvikeala kiinnostaa edelleen viisi vuotta sitten HK Ruokatalon toimitusjohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyttä Simo Palokangasta. Hän on Raision hallituksen puheenjohtaja, Huoltovarmuuskeskuksen varapuheenjohtaja, Wihurin rahaston puheenjohtaja sekä muun muassa Wihurin ja Biolanin hallituksen jäsen. Näiden lisäksi hänellä on useita pienempiä luottamustehtäviä. Kaikkiin on pyydetty, mutta voin valita, mihin menen. Minusta ei ole kokopäiväiseksi golfaajaksi, mutta kyllä tässä hiljalleen ollaan jättämässä tehtävät nuoremmille, Simo Palokangas sanoo. Hän oli HK Ruokatalon toimitusjohtajana vuodet ja sitä ennen Lännen Tehtaiden toimitusjohtajana vuosina ja Munakunnan toimitusjohtajana vuosina Hallitustyöskentelyn lisäksi hän on nyt mukana muun muassa Nestors Partners ry:n nestorina. Yhdistyksen jäsenet ovat varttuneempaan ikään ehtineitä henkilöitä, jotka ovat kouliutuneet johto- ja asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Palokangas oli myös kansallisen ruokastrategiatyöryhmän puheenjohtaja. Hän käy puhumassa esimerkiksi kauppakamarien seminaareissa ja yliopistolla bisneksestä ja ihmisten johtamisesta, kunhan saa puhua ilman papereita ja power pointeja. Osaajalla on ollut vientiä eläkepäivinäkin. Pirjo Huhtakangas I Kehittyvä Elintarvike 3/

16 n AJANKOHTAi S T A Ympäristöpassi kannustaa ruokapalvelun ammattilaisia kestävän ruokaketjun osaajiksi Huhtikuussa 2011 avautunut Ympäristöpassi ruokapalveluun on valmennusaineiston ja osaamistestin käsittävä verkkosivusto. Se tarjoaa ruokapalveluiden ammattilaisille ja marata-alan opiskelijoille tietoa alan ympäristövaikutuksista. Ympäristöpassi haastaa ammattikeittiöitä ympäristövastuulliseen toimintaan ja edistämään koko ruokaketjun vastuullisuutta. Ympäristöpassin voi opiskella itsenäisesti ja ilmaiseksi netissä. Hyväksytysti suoritetusta osaamistestistä saa henkilökohtaisen osaamistodistuksen, joka on voimassa kolme vuotta. Aineisto ja testi käsittelevät ruokapalveluiden ympäristövaikutuksia, kestäviä elintarvikevalintoja ja toimintatapoja (mm. energian ja veden kulutusta, jätteiden vähentämistä ja osaavaa asiakaspalvelua) sekä ympäristöasioiden säädöksiä ja työkaluja. Aineistoa ja testiä päivitetään, kun tieto alan ympäristövaikutuksista lisääntyy, ja siksi myös ympäristöosaamisen päivittäminen määräajoin on tarpeen. Ammattikeittiöille ja ruokapalveluorganisaatioille Ympäristöpassi on helppokäyttöinen koulutustyökalu. Ne voivat luoda sivustolla oman Ympäristöpassi-tilin, jonne henkilöstön hyväksytyt suoritukset kirjataan. Keittiökohtainen osaamistodistus kertoo asiakkaille ja sidosryhmille henkilökunnan sitoutumisesta ympäristöasioiden hoitoon. Ruokapalveluiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan koko ruokaketjun osalta ja valotetaan myös ruuan tuotannon sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ulottuvuuksia. Toimialalla ei ole mielekästä keskittyä vain omien suorien ympäristövaikutusten vähentämiseen, sillä ammattikeittiössä tarjottavan ruuan ympäristövaikutukset ovat yleensä suuremmat kuin sen valmistuksesta ja keittiön muista toiminnoista aiheutuva kuormitus. Ruokapalvelut ovat ruokaketjussa merkittävässä portinvartijan roolissa. Ne tekevät raaka-ainevalintoja ja hankintoja asiakkaidensa puolesta. Ammattikeittiöiden on oltava aktiivisia ympäristö- ja alkuperätiedon peräämisessä ja välittämisessä, jotta vastuullinen ruokaketju on mahdollinen asiakkaan lautaselle asti. Läpinäkyvä ja asiakaslähtöinen ympäristöviestintä edellyttää, että koko henkilökunta on perillä ruuan laadusta ja tuotantotavasta. Ruokapalveluiden rooli on tärkeä, koska kulutuksen ympäristövaikutuksista suuri osa aiheutuu ruokailusta ja suuri osa suomalaisten päivittäin syömistä aterioista valmistetaan ammattikeittiöissä. Ruokapalvelujen tarjonta voi muokata kuluttajien ruokailutottumuksia kestävämpään suuntaan ja. Erityisesti julkiset ruokapalvelut voivat sekä ostomäärillään että esimerkillään edistää kestävien elintarvikevaihtoehtojen markkinoita. Ympäristövastuullinen ruokatarjonta ei ole vaikeaa Aktiiviset ammattikeittiöt luovat elintarvikealalle painetta kehittää uusia ympäristövastuullisia tuotteita, jossa raaka-aineen ja tuotteen koko elinkaaren vaikutukset on huomioitu. Tuotteen ympäristöominaisuuksista olisi lisäksi kyettävä viestimään ammattikeittiöille käyttökelpoisella tavalla. Julkisissa ruokapalveluissa hankintojen kriteereinä voitaisiin vertailukelpoisia jalanjälkimerkintöjä odoteltaessa käyttää esimerkiksi tuotantoketjun energiaperustaa (uusiutuva vs. fossiilinen). Esimerkiksi paljon energiaa vaativien kasvihuonevihannesten ympäristökuorma vähenee merkittävästi, kun niiden kasvattamisessa käytetään uusiutuvaa energiaa. Toistaiseksi tieto esimerkiksi alkutuotannossa tai vaikka leivän paistamisessa käytetystä energianlähteestä ei välity ostajalle. Ympäristövastuullinen ruokatarjonta ei muutenkaan ole aivan niin vaikea asia, kuin työläästi laskettavien jalanjälkimerkintöjen kehittämisestä voi päätellä. Vastuullisia valintoja voidaan tehdä yksinkertaisesti suosimalla ruokalistalla kausiruokaa, säilyviä kasviksia ja kotimaista järvikalaa. Ruokatarjonnan kasvispainotuksen lisääminen on sekä ympäristön että terveyden näkökulmasta perusteltua ja siihen on monia keinoja. Raaka-ainevalinnoilla voi aterian hiilijalanjälkeä pienentää ja vesistökuormitusta vähentää tehokkaammin kuin keittiön prosesseihin vaikuttamalla. Ne ovat myös ruokapalveluiden tärkein keino edistää luonnon monimuotoisuutta, tuotantoeläinten hyvinvointia ja ruuan tuotannon sosiaalista kestävyyttä. Vaikka elintarvikehankintojen rooli korostuu, Ruoka on tärkeintä ympäristönkin kannalta Ympäristövaikutukset huomioiva lautasmalli on kestävän ruokalistasuunnittelun työkalu. 16 Kehittyvä Elintarvike 3/2011 I

17 HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA tarjottavien aterioiden ympäristökuormaan voi vaikuttaa paljon myös asiakaspalvelun ja viestinnän keinoilla. Ruokatarjonnan muutokset edellyttävät usein pitkäjänteisyyttä, sillä haluttua raaka-ainetta ei välttämättä ole heti saatavilla. Elintarvikeketjun tärkeitä kehittämiskohteita ammattikeittiöiden ympäristövaikutusten näkökulmasta ovat muun muassa kotimaiset järvikalatuotteet sekä ammattikeittiöille sopivat luomujalosteet. Ympäristöpassi herättelee ja auttaa alkuun Ympäristöpassia testanneiden ja kehittämistyössä mukana olleiden ruokapalvelualan ammattilaisten mukaan sivuston tarjoama tietopohja avaa uusia näkökulmia omaan ammattiosaamiseen. Ammattikeittiöiden toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseen ei usein ole valmiita helppoja ratkaisuja. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisen ja ruokahävikin vähentämisen parhaat keinot löytyvät usein koko työyhteisön yhteisen pohdinnan tuloksena ja voivat edellyttää uusia työtapoja tai innovaatioita. Ympäristöpassin testaajat pitivät sitä hyvänä lähtökohtana ruokapalvelun eri ammattiryhmien yhteiseen ympäristötyöhön. Sivusto on otettu innokkaasti käyttöön etenkin julkisissa ruokapalveluissa. Ympäristöpassin julkistamistilaisuudessa osaamistestin suorittaneet kertoivat kokemuksiaan aineistosta ja testistä. Palmian Latokartanon peruskoulun keittiön esimies Jaana Bremer toivoi, että Ympäristöpassi herättelisi ruoka-ammattilaisia kyseenalaistamaan totuttuja toimintatapoja. Alallamme pystytään tekemään paljon ympäristön hyväksi, olemme vielä aika alkutekijöissä sekä ruoka- että energiakysymyksissä. Myös kokki Sami Garam arvioi, että kaikki keittiön ympäristöasiat eivät ole mitään itsestään selviä juttuja. On hyvä ajatella omaa työtä vähän laajemmin, yhteiskunnallisesti. Ympäristöpassi on tuotettu Savon ammatti- ja aikuisopiston EkoCentrian hankkeena laaja-alaisen valtakunnallisen kehittämisryhmän kanssa. Hanketta on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriön Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sekä Laatuketju. Tavoitteena on vakiinnuttaa Ympäristöpassi ruokapalveluiden työvälineeksi ja alan kestävän kehityksen opintojen osaksi. Sivustolle pyritään tekemään yhdessä alan toimijoiden kanssa myös ruokapalvelun kestävien käytäntöjen kierrätyskeskus. π ELINTARVIKEALAN TUOTEKEHITYSASIANTUNTIJA, 30 OP Vuoden kestävä koulutuskokonaisuus antaa valmiuksia ja päivittää osaamista elintarvikealan tuotekehitystehtävissä toimiville asiantuntijoille. Koulutus on monimuotoista sisältäen: 11 lähipäivää verkko- ja etäopiskelua mentoriryhmän tapaamisia työssäoppimista oman työn ohessa näyttöjä Koulutus on osallistujille maksutonta ja sen rahoittaa Opetusministeriö. Koulutus toteutetaan korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisenä koulutuksena. Haku päättyy FOOD SAFETY PROSESSIHYGIENIA Kasvisten tuotantoketjun hygienia, Helsinki, Viikki, Koulutus tarjoaa uusinta tietoa kasvisten käsittelyn prosessihygieniasta koko tuotantoketjun näkökulmasta. Koulutus soveltuu asiantuntijoille, jotka työskentelevät kasvisten parissa alkutuotannossa, teollisuudessa tai ruokapalveluissa. Hinta 375. Tiedustelut: Irma Isotalo, p , Aija Kortesmaa, p , Ilmoittautuminen ja lisätiedot Meri Elonheimo hankepäällikkö EkoCentria, Savon ammatti- ja aikuisopisto Untitled

18 n AJANKOHTAi S T A Valio Maito Plus Vuoden Tähtituote 2011 Vuoden Tähtituote kilpailun kuluttajaäänestyksen voitti Valio Oy:n Jyväskylän meijerissä valmistama Valio Maito Plus. Kuluttajat äänestivät sen voittajaksi viidestä asiantuntijaraadin finaaliin valitsemasta uutuustuotteesta. Ensimmäistä kertaa Vuoden Tähtituote -kilpailussa kuluttajat ratkaisivat voittajan. Kilpailu keräsi kolmen äänestysviikon aikana yli 5000 ääntä, ja kisa oli tiukka. Asiantuntijaraadin mukaan finalistit on innovoitu perustuotteista kuluttajien elämäntavat ja odotukset huomioiden. Niissä korostuu herkullisuus, aitous, terveellisyys ja vastuullisuus. Valio Maito Plussaa raati luonnehti seuraavasti: Supertuote kaikille, etenkin lapsille, urheilijoille ja vanhuksille, jotka tarvitsevat rakennusaineita luustolle ja lihaksille. Sisältää tavallista maitoa enemmän maidon luonnollista proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia. Koska maitoa käytetään päivittäin, tällä tuotteella voi vaikuttaa oikeasti ravinnon saantiin ja kansanterveyteen. Maku kohdallaan! Lisäksi tuotteen säilyvyys ja väri ansaitsevat kiitosta. päällikkö ja Ruokatoimittajien puheenjohtaja Helena Saine-Laitinen. Raati arvioi erityisesti kilpailuun osallistuneiden tuotteiden innovatiivisuutta, kaupallisia näkymiä ja aistittavaa laatua. Äänestystulos julkistettiin Suomen suurimmassa elintarvikealan koulutustapahtumassa Elintarvikepäivä 2011:ssä Helsingin Messukeskuksessa. π Lisätietoja: Kovatasoinen kilpailu Kovatasoiseen kilpailuun osallistui yhteensä 35 elintarviketeollisuuden innovatiivista tuoteuutuutta ja tuoteperhettä. Valio Maito Plussan lisäksi finaalissa olivat Biokia marjatuoteperhe, Kanniston Leipomon Piparkakku, Linkosuon RuisSipsi-tuoteperhe sekä Tammisen Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa -tuoteperhe. Yhdeksänjäsenisen asiantuntijaraadin puheenjohtajana toimi Maku-lehden toimitus- Tuotepäällikkö Paula Viikari, tuoteryhmäpäällikkö Jani Pasanen ja markkinointipäällikkö Tuija Rantanen iloitsivat Tähtituote-kilpailun voitosta. KUVA: marjo KOiVUmäKi/STUdiO APRiS Oy 18 Kehittyvä Elintarvike 3/2011 I

19 EU-käytännöt yhtenäistyvät vierasaineiden raportoinnissa Valvontaviranomaiset Suomessa ja muissa EU-maissa keräävät vuosittain tuhansia näytteitä, joista analysoidaan lukuisa joukko erilaisia vierasaineita. Monitorointia tehdään sekä Euroopan komission suosituksiin perustuen että kansallisen riskinarvioinnin näkökulmasta. Vuosittain Suomessa tutkitaan mm. kasvinsuojeluainejäämiä, pysyviä orgaanisia yhdisteitä kuten dioksiineja, hometoksiineja, raskasmetalleja, nitraattia ja polyaromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä. Monitorointi antaa työkaluja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Määräystenvastaisia tuotteita ei saa toimittaa markkinoille ja valvonnan tehtävänä onkin varmistaa, että lainsäädäntöä noudatetaan. Monitoroinneista saadaan myös runsaasti informaatiota vierasaineiden esiintyvyydestä elintarvikkeissa ja niiden perusteella voidaan arvioida kuluttajien altistumista näille aineille. Monitorointia EU-tasolla Monitoroinnilla kerätään myös arvokasta tietoa koko EU:n tasolla. Vaikka yksittäisen jäsenmaan näytemäärä jäisikin pieneksi, on yhteisnäytemäärä kuitenkin valtava. Esimerkiksi kasvinsuojeluainejäämiä tutkitaan EU-tasolla vuosittain noin näytteestä. Tällainen näytemäärä antaa jo mahdollisuudet tulosten tilastolliseen käsittelyyn ja entistä tarkempiin saanninarviointeihin. Vierasainetulokset kerätään keskitetysti Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tietokantaan, joka on myös komission käytettävissä. Myös jäsenmailla on tulevaisuudessa mahdollisuus hyödyntää tietokannan tuloksia. EU:ssa on pyrkimys siirtyä pysyvään käytäntöön, jossa jäsenmaat tuottavat jatkuvasti tuloksia EFSAn tietokantaan. Näin tuloksia voidaan hyödyntää entistä paremmin mm. uuden lainsäädännön kehitystyössä. Kun näytemäärät ovat samanaikaisesti kasvaneet ja tulosten laatuun on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, on noussut tarve kehittää myös raportointijärjestelmää ja työkaluja. Raportoinnissa siirrytään nykyaikaan EFSAn raportointipyyntö vierasaineista perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 178/2002. Raportoinnin yhtenäistämiseksi EFSA on kehittänyt uuden raportointimallin, jota kutsutaan lyhenteellä SSD. Kirjaimet tulevat sanoista Standard Sample Description. Mallin avulla on tarkoitus yhtenäistää kaikkien jäsenmaiden raportointi niin, että tulosten käsittely ja analysoiminen tapahtuisivat mahdollisimman helposti EU-tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen näytteeseen, menetelmään ja tulokseen liittyvä tieto koodataan EFSAn mallin mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten EFSA on luonut yhtenäiset luettelot mm. elintarvikeryhmille, tutkittaville yhdisteille sekä elintarvikkeiden prosessointitekniikoille. Vaikka EU-tasolla moni asia helpottuu uudistuksen myötä, uuden mallin käyttöönotto on haastavaa jäsenmaille. Koska malli on jo otettu käyttöön ja kaikki tulokset tulee lähettää EFSAan mallin mukaisesti, kehitetään Evirassakin parhaillaan tiedonhallintajärjestelmiä, jotta arvokkaat monitorointitulokset saataisiin myös EFSAn käyttöön. π Ulla Karlström ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira ulla.karlstrom(at)evira.fi Lisätietoja: datexcallsfordata/datexsubmitdata.htm Luotettava kumppanisi elintarvikeriskien hallinnassa Sertifioinnilla järjestelmällistä turvallisuutta Elintarvikkeiden turvallisuuden hallintaan soveltuva johtamisjärjestelmä on tehokas työkalu vaarojen tunnistamiseen ja riskien minimointiin. Arviointi ja sertifiointi varmistavat vaatimukset täyttävän elintarviketurvallisuusjärjestelmän, jonka avulla yritys pystyy kehittämään ja ylläpitämään ruuan turvallista laatutasoa. Tuotantolaitoksissa ja logistiikassa Inspecta tarkastaa laitteet ja koneet, palonilmaisimista kylmäkoneisiin ja mittalaitteisiin. Yhdessä tehostamme toimintaanne ja mahdollistamme kestävät toimintatavat sekä turvallisemman työympäristön. Lue lisää: I Kehittyvä Elintarvike 3/

20 n T eema Lainsäädäntö ohjaa vastuulliseen lisäaineiden käyttöön Elintarvikelisäaineita ei voi käyttää turhaan. Niiden käytölle on aina oltava jokin perusteltu tarkoitus. Käytön ehdot on määritelty lisäainelainsäädännössä, joka on yhteneväinen koko EU:n alueella. Keskustelu lisäaineista on ollut tänä keväänä kiivasta. Erilaisten E-koodien kirjoa elintarvikepakkauksissa on kauhisteltu, ja lisäaineiden tarpeellisuus tuotteissa on asetettu kyseenalaiseksi. Myös lisäaineiden mahdolliset haitalliset vaikutukset terveydelle ovat nousseet toistuvasti esiin. Keskustelua lisäaineista on pitänyt yllä ennen kaikkea media, mutta myös kuluttajien kriittisyys lisäaineita kohtaan on selvästi lisääntynyt. Mitä näiden paljon parjattujen E-koodien taakse oikein kätkeytyy? Miksi elintarviketeollisuus laittaa lisäaineita lautasellemme? Lisäaineen tuotava hyötyä kuluttajalle Ehdot lisäaineiden käytölle on määritelty lisäaineita koskevassa lainsäädännössä, joka on yhteneväinen koko EU:n alueella. Lainsäädännön mukaan lisäaineen käytölle on oltava jokin teknologinen tarve. Vain tutkittuja, turvallisiksi todettuja ja lainsäädännössä listattuja lisäaineita saa käyttää. Lisäaineiden käytöstä tulee olla jotakin hyötyä kuluttajalle, eikä niiden käytöllä saa johtaa kuluttajaa harhaan. Tärkeimpiä syitä elintarviketeollisuuden lisäaineiden käytölle ovat tuoteturvallisuuden lisääminen mikrobien kasvua estämällä, elintarvikkeen aistinvaraisten ominaisuuksien kuten ulkonäön, rakenteen ja maun parantaminen sekä elintarvikkeen rakenteen, maun ja ravitsemuksellisen laadun säilymisen varmistaminen koko myyntiajan. ADI kertoo hyväksyttävän enimmäissaannin rajan Lisäaineen on käytävä läpi perusteellinen turvallisuusarviointi, ennen kuin se hyväksytään Evira yhdenmukaistaa lisäainevalvontaa Elintarviketeollisuudella olisi nyt otollinen hetki perusteelliseen lisäaineiden arviointityöhön, ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen patistaa. KUVA: mirja KALLiO Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on parhaillaan ohjeistamassa uudelleen lisäaineiden käytön valvontaa. Evirassa on valmisteilla lisäaineiden valvontaohje, joka on tarkoitettu käytännön valvontatyötä tekevien kunnallisten elintarvike- ja terveystarkastajien käyttöön. Lisäaineiden käyttöön liittyvää erillistä valvontaohjetta ei aikaisemmin ole ollut saatavilla. Ylitarkastaja Kirsi-Helena Kannisen mukaan uuden valvontaohjeen on tarkoitus helpottaa kunnallisten valvontaviranomaisten työtä ja yhdenmukaistaa lisäainevalvonnan käytäntöjä. Tarvetta erilliselle valvontaohjeelle on lisännyt myös uuden tiedon tulva. Viime aikoina on annettu lisäaineiden, aromien ja entsyymien käyttöön liittyviä uusia asetuksia. Aivan pian on myös tulossa uudistettu sallittujen lisäaineiden luettelo, jossa käytön ehdot säädetään ruokaryhmittäin toisin kuin aiemmin, jolloin ne ovat olleet lisäaineittain. Samaan aikaan on valmistumassa hyväksyttyjen aromien lista, joka kattaa noin 2000 aromiainetta sekä hyväksyttyjen savuaromivalmisteiden lista. Muutaman vuoden sisällä saadaan 20 Kehittyvä Elintarvike 3/2011 I

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys

Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidin tarkoitus Toimia linkkinä työelämän ja opiskelijoiden välillä Ajaa opiskelijoiden etua (MMYL:n kautta) Järjestää viihdyttävää ohjelmaa jäsenistölleen

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Pohjoisen luonnon puhdas maku Aitous ja konstailemattomuus Luonnonmarjoilla, sienillä, kaloilla ja riistalla herkutellaan

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 6.-7.11.2007 Liisanpuiston auditorio, PORI Lehtori, tiedottaja Irma Kärkkäinen

Lisätiedot

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Park Hotel Käpylä 16.11.2012 Jaana Kotro, tutkija, ETM Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sähköposti: jaana.kotro@mtt.fi,

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö puhuttavat Raportti: Lihantuotanto aiheuttaa yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä 20.11.2009 (HS) Bioethics professor

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon suoramyynti = Alkutuotannon toimijoiden harjoittama omien alkutuotannon tuotteiden myynti Ei vaadi

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS BERRY SMOOTHIE NATURAL Robertsin marjasmoothieissa on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Smoothiet on valmistettu

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT UUTUUSTUOTTEET PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT Aito karjalanpiirakka 4337 100 x 65 g Kypsäpakaste 6 10 220ºC Höyrytä. Voitele lämpimällä voisulalla. Jäisen tuotteen mitat: pituus 130 mm, leveys 80 mm, korkeus

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Elintarvikepakkausmateriaalit ja lähiruoka

Elintarvikepakkausmateriaalit ja lähiruoka Elintarvikepakkausmateriaalit ja lähiruoka Kooste oppilastöiden tuloksista Ruokis hanke Forssa, 2014 Antti Sillman SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISET HUOMIOT... 1 3 LÖYTÖJÄ... 2 LÄHTEET... 3 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Marika Jestoi Evira/Tuoteturvallisuusyksikkö Yleistä ohjeistusta aiheesta toivottu jo pitkään miten

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Tuotekohtaiset omavalvonnan vaatimukset

Tuotekohtaiset omavalvonnan vaatimukset Tuotekohtaiset omavalvonnan vaatimukset Tytti Itkonen Evira / TUTU Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät 2012 1 Tuotekohtaisella omavalvonnalla Tarkoitetaan tässä omavalvontaa, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Megatrendi Niukkenevat resurssit, kasvava kulutus väestön määrä kasvaa keskiluokka kasvaa kehittyvillä markkinoilla

Lisätiedot

Luonnon tuntematon ruoka-aitta

Luonnon tuntematon ruoka-aitta Luonnon tuntematon ruoka-aitta MIKÄ OLISIKAAN SUUREMPI ILO KUIN KATSOA MAATA, JOTA KASVIT VERHOAVAT KUIN KIRJALTU VIITTA, JOHON ON OMMELTU ITÄMAISIA PÄÄRLYJÄ JA JOKA ON KORISTELTU MONENMOISIN HARVINAISIN

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot