Laatua ja vaikuttavuutta kansain välistymisen johtamiseen AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN KANSAIN VÄLISTYMISEN NYKYTILA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatua ja vaikuttavuutta kansain välistymisen johtamiseen AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN KANSAIN VÄLISTYMISEN NYKYTILA"

Transkriptio

1 Laatua ja vaikuttavuutta kansain välistymisen johtamiseen AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN KANSAIN VÄLISTYMISEN NYKYTILA

2 2

3 Hyvä lukija Opetushallitus ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO käynnistivät loppuvuodesta 2007 selvityksen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen tilasta yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Selvityksen pohjalta laadittiin käsillä oleva raportti. Aikaisemmissa selvityksissä on tarkastelu valtion tuen vaikutusta ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälistymiseen. Tässä selvityksessä tarkastelun painopiste asetettiin oppilaitosten strategiatyöhön. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, miten kansainvälinen toiminta näkyy toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten strategioissa ja käytännön työssä, ja miten tämän toiminnan tuloksia hyödynnetään. Selvityksessä esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia kansainvälisen toiminnan tukemiseksi ja edistämiseksi koulutuksen järjestäjille, oppilaitoksille ja viranomaisille. Kansainvälistyvän toimintaympäristön muutos on suomalaisille mahdollisuus ja haaste, johon ammatillisen koulutuksen on vastattava. Erityisen tärkeää on panostaa koulutuksen ja osaamiseen jatkuvaan kehittämiseen, jotta voimme vahvistaa suomalaisen työelämän ja koulutuksen kilpailukykyä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tämä on kirjattu ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen tavoitteeksi Valtioneuvoston hyväksymään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Euroopan unionin tasolla Kööpenhaminan julistus määrittää tavoitteiksi ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden parantamisen sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien ja tutkinnon suorittaneiden liikkuvuuden edistämisen. Tutkintojen tunnustaminen ja vastaavuus sekä niihin liittyvä tiedonvaihto on myös oleellinen osa tätä kehitystä. Edellä mainitut tavoitteet näkyvät ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa. Perusteita uudistettaessa kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen sisällytetään elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Lähtökohta on, että opiskelijat saavat entistä paremmat valmiudet työskennellä sekä kotimaan kansainvälistyvissä työpaikoissa että työtehtävissä ulkomailla. Talouselämän globalisaatio ja Euroopan laajeneva integraatio lisäävät liikkuvuutta ja kilpailua osaavasta työvoimasta. Myös monikulttuurisuus oppilaitosten sisällä lisääntyy ja edellyttää opettajilta uusia valmiuksia. Ammatissa toimivien kieli- ja viestintätaidoille sekä vieraiden kulttuurien tuntemukselle asetetaan entistä suurempia haasteita ja kasvavia vaatimuksia. 3

4 Ammatilliset oppilaitokset ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä jo pitkään, mutta kansainvälisyyden asteissa on vielä merkittäviä eroja. Kansainvälisyys on osa monien oppilaitosten arkipäivää, toisilla kansainvälistyminen on vasta alkuvaiheessa. Toivomme, että selvitys ohjaa teitä koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitosten johtoa koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä. Selvitys on saatavissa kokonaisuudessaan Opetushallituksen verkkosivuilta: -> Kansainvälistyvä koulutus sekä CIMOn verkkosivuilta: Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Ulla Ekberg johtaja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO 4

5 Tiivistelmä Tämän Opetushallituksen ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tilaaman tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten kansainvälinen toiminta näkyy toisen asteen oppilaitoksissa käytännön työssä, mitä toimintamuotoja on käytössä ja miten kansainvälisyyden hyödyt ilmenevät. Lisäksi tutkittiin, miten kansainvälisyyttä johdetaan strategioiden ja resurssien näkökulmasta ja miten kansainvälisyys näkyy opetussuunnitelmissa ja opetuksessa. Tutkimuksessa haettiin myös erilaisia kansainvälistymisen ja verkostoitumisen malleja ja niiden piirteitä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat toisen asteen koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset. Tutkimus oli kolmivaiheinen ja sisälsi dokumenttianalyysin, kyselytutkimuksen ja haastatteluosuuden. Ensimmäinen yhteydenotto tehtiin 107 koulutuksen järjestäjään ja 8 suurikokoiseen oppilaitokseen, joista eri tutkimuksen osien osallistujat valikoituivat oman aktiivisuutensa mukaan. Dokumenttianalyysiä varten tutkijoille toimitettiin 60 vastausta, joista 29 oli varsinaisia kansainvälisyysstrategioita tai suunnitelmia. Kyselytutkimukseen vastasi 81 kv-vastaavaa, ja tapauskuvauksia varten haastateltiin 6 koulutuksen järjestäjän ja 1 oppilaitoksen edustajat sekä Helsingin kaupungin edustaja. Tutkimuksessa todettiin, että koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kansainvälisyysasiakirjat kuvastivat lähinnä organisaatioiden pyrkimystä lisätä kv-toimintojaan, mikä on ymmärrettävää kansallisten tavoitteiden ja kansainvälisten toimintojen nykyisen määrän valossa. Kun strategia-asiakirjoja heijastettiin Kaplanin ja Nortonin (2000) matriisiin, todettiin, että niissä kiinnitettiin erityistä huomiota mm. organisaation imagoon, kansainvälisyyden laadun ja saatavuuden parantamiseen opiskelijoiden näkökulmasta, opetusmateriaalien kehittämiseen sisäisestä näkökulmasta sekä opettajien tietojen ja taitojen kehittämiseen organisaation oppimisen ja kasvun näkökulmasta. Tyypittelyanalyysissä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten strategiat jaettiin neljään pääryhmään: 1) kotikansainvälistyneet oppilaitokset, 2) paikallisten työelämäkumppaneiden tahdissa kansainvälistyneet oppilaitokset, 3) vahvasti kansainvälisessä verkostoitumisprosessissa olevat oppilaitokset ja 4) kansainväliset oppilaitokset. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että vaikka koulutuksen järjestäjä strategia-asiakirjan perusteella kuului yhteen näistä ryhmistä, saattoi tilanne näyttää hyvin erilaiselta tapausanalyysien pohjalta. 5

6 Strategia-asiakirjat olivat pääasiassa kuvauksia oppilaitosten visioista eivätkä käytännön tilanteesta ja tulevista kehitysnäkymistä ja keinoista. Strategia-asiakirjoihin tulisikin saada entistä paremmin näkyviin koulutuksen järjestäjän käytännön alueellinen vaikuttavuus, kotikansainvälistyminen, opiskelijoiden tasa-arvon huomioon ottaminen, kv-toiminnan resursointi ja pedagoginen kehittäminen. Kv-toimintojen kehittämiseksi erityisesti palautejärjestelmien parantaminen olisi tärkeää. Vaikka kansainvälisyys on kehittynyt viime vuosina merkittävästi ja vaikka erityisesti hyvin tuetut verkostot toimivat tapaustutkimusten perusteella hyvin, tutkijat totesivat eräitä kehitystarpeita kansainvälisen toiminnan tukijärjestelmissä. Todettiin, että koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten maantieteellinen sijainti tulisi ottaa huomioon liikkuvuuden rahoituksessa. Samoin yhteisen kansainvälisyysstrategian puuttuminen toiselta asteelta aiheuttaa ongelmia koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille oman toimintansa suuntaamisessa. Tukijärjestelmiä kehitettäessä tulisi ottaa paremmin huomioon myös kansainvälisen toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset. 6

7 Sammandrag Syftet med denna undersökning som Utbildningsstyrelsen har beställt är att kartlägga hur internationell verksamhet syns i det praktiska arbetet i läroanstalter på andra stadiet, vilka är de praktiska verksamhetsformerna och hur nyttan av internationella kontakter uppskattas. Dessutom har man undersökt hur internationell verksamhet bedrivs ur strategiernas och resursernas synvinkel och hur den kan ses i läroplaner och undervisning. Undersökningen tog också fasta på olika modeller för internationalisering och nätverksbildning. Undersökningens målgrupp bestod av utbildningsarrangörer och läroanstalter på andra stadiet. Den var indelad i tre delar: en dokumentanalys, en förfrågan och en intervju. Först tog man kontakt med 107 utbildningsarrangörer och åtta stora läroanstalter. Av dessa tog utbildningsarrangörerna del i undersökningens olika delar utifrån sitt eget intresse. För dokumentanalysen fick forskarna 60 svar av vilka 29 handlade uttryckligen om internationaliseringsstrategier eller -planer. Förfrågan besvarades av sammanlagt 81 personer ansvariga för internationella frågor. För case-beskrivningar intervjuades sex representanter för utbildningsarrangörer, en representant för en läroanstalt samt en representant för Helsingfors stad. I undersökningen konstaterades att utbildningsarrangörernas och läroanstalternas internationella dokument närmast beskriver organisationernas strävan till att öka sin internationella verksamhet, vilket är förståeligt med tanke på gällande nationella mål och internationella funktioner. När strategidokument jämfördes med Kaplan och Nortons modell (2000), kunde man konstatera att strategidokumenten fäste speciell uppmärksamhet vid bl.a. organisationens image, bättre kvalitet och tillgång på internationella tjänster ur studerandenas synvinkel, utvecklandet av undervisningsmaterial ur en intern synvinkel samt utvecklandet av lärarnas kompetens ur inlärningens och uppväxtens synvinkel. I typanalysen delades utbildningsarrangörerna och läroanstalterna in i fyra huvudkategorier: 1) Läroanstalter som internationaliserats på hemmaplan 2) Läroanstalter som internationaliserats genom lokala samarbetspartners från arbetslivet 3) Läroanstalter som genomgår en stark process med internationell nätverksbildning och 4) Internationella läroanstalter. I undersökningen konstaterades att trots att utbildningsarrangören enligt strategidokumentet såg ut att tillhöra någon av de ovan nämnda kategorierna, kunde situationen te sig väldigt annorlunda på basis av olika case-analyser. 7

8 Strategidokumenten var huvudsakligen en beskrivning över läroanstalternas visioner de beskrev inte den praktiska situationen eller kommande utvecklingsvisioner och -verktyg. Strategidokumenten borde i ännu större utsträckning belysa utbildningsarrangörens praktiska och regionala inflytande, internationalisering, en jämlik behandling av studeranden, resurserna för internationell verksamhet samt det pedagogiska utvecklingsarbetet. Bättre responssystem vore speciellt viktigt med tanke på utvecklandet av internationella funktioner. Internationalisering har ökat starkt under de senaste åren och undersökningarna visar att stödjande nätverk fungerar väl. Trots detta kunde forskarna konstatera att det fortfarande fi nns vissa utvecklingsbehov i den internationella verksamhetens stödsystem. Utbildningsarrangörernas och läroanstalternas geografi ska belägenhet bör tas i beaktande i finansieringen. Läroanstalter på andra stadiet inte har en gemensam och övergripande internationaliseringsstrategi, vilket förorsakar problem för utbildningsarrangörer och läroanstalter med hänsyn till hur de riktar sin egen verksamhet. När stödsystem utvecklas, bör bättre hänsyn tas till den internationella verksamhetens samhälleliga konsekvenser. 8

9 Abstract The aim of this research, commissioned by the National Board of Education, was to find out what kinds of international activities are included in the daily work at vocational institutes and what kinds of benefits these activities have. In addition, it was studied how the internationalization is led from the point of view of strategies and resources and how these show up in curricula and education. The researchers also sought for different models of internationalization and described their characteristics. The research participants were the vocational education providers and institutes of Finland. The research was conducted in three parts and consisted of a document analysis, survey and an interview phase. The fi rst contact was made with 107 vocational education providers and 8 large vocational institutes from amongst whom the final participants were chosen based on their own activity. A total of 60 responses were sent in for the document analysis, but only 29 of these were actual internationalization strategies or plans. A total of 81 international relations workers responded to the survey questionnaire and a total of 6 education providers and 1 representative of a vocational institute, as well as a representative of the Helsinki City were interviewed for the case analysis. The researchers discovered that the internationalization strategies of vocational education providers and institutes mainly focussed on increasing the international activities of the organisations, which is natural considering the national goals and 9

10 the present levels of international activities. When the strategy documents were compared to the strategy matrix of Kaplan and Norton (2000), it was noted that the strategies paid special attention to the organisations image, improving the quality and availability of international activities from the students point of view, development of the learning materials from the internal point of view and the improvement of the skills and knowledge of teachers, from the point of view of organisation s growth and learning. In a phenomenographic classification analysis of the strategies, they were categorised into four groups: 1) home-internationalised education providers focussing on cultural studies in the form of food culture or theme weeks, 2) education providers that have internationalised according to the requirements of the local industry, 3) education providers building strong international networks, and 4) international education providers. However, the study showed that even if a particular education provider may have been categorised into one of these groups in the analysis of the strategy documents, the grouping could easily change in a more thorough case analysis of the same organisation. The researchers discovered that the internationalization strategies of the vocational education providers were mainly descriptions of an ideal situation or goals, but contained little or no actual strategies to reach those goals. It was concluded that the strategies should be improved to better describe the regional effect of the institutes, their at home internationalization efforts, the means to ensure the equality of the students, resources of international activities and the pedagogical development of international activities. Especially the feedback system from students to the decision-makers should be improved in order to develop the internationalization of the institutes. Although internationalization has improved over the past few years and especially national and international networks, which have been a focus of the support systems, work very well according to the case analysis, the researchers noted some development needs in the national support systems for the internationalization of vocational education providers. It will be necessary to take into account the geographical location of the education providers when providing support for mobility. Also, the absence of a joint internationalization strategy from the vocational education level causes problems for the education providers and institutes in directing their own work. When developing the support systems, the societal effects of international activities should also be considered better than they have been in the past. 10

11 Sisältö 12 Johdanto 13 Tutkimuksen toteutus 15 Tulokset 15 Strategiakartta-analyysi 19 Koulutuksen järjestäjien tyypittely kansainvälistymisen mukaan 21 Kyselytutkimus 23 Case-analyysit 25 Opiskelijoiden tasavertaisuus 26 Johtopäätökset ja pohdinta 31 Suositukset: Kohti monikulttuurista ammatillista koulutusta 32 Suositukset koulutuksen järjestäjille 32 Strategia-asiakirjat ja käytännön toiminta 34 Strategia-asiakirjojen painotukset 35 Kotikansainvälistyminen vaikuttavammaksi 37 Opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu vaihdoissa 38 Laatu- ja palautejärjestelmän kehittäminen 39 Kansainvälisen toiminnan resursointi 40 Pedagoginen kehittäminen 41 Kansainvälisyyden ja kansainvälisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 42 Optimaalinen koulutuksen järjestäjän koko 44 Suositukset kansainvälisen toiminnan tukitoiminnalle 44 Kansainvälisyystoiminnan tuki ja helpottaminen 46 Etäisyydet otettava huomioon vaihtoon suunnatussa rahoituksessa 46 Yhteiskunnallisen vastuun pohdintaa tuotava näkyväksi 47 Lähteet 11

12 Johdanto Tämä julkaisu perustuu tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa, miten kansainvälinen toiminta näkyy toisen asteen oppilaitoksissa käytännön työssä, mitä toimintamuotoja on käytössä ja miten kansainvälisyyden hyödyt ilmenevät. Lisäksi tutkittiin, miten kansainvälisyyttä johdetaan strategioiden ja resurssien näkökulmasta ja miten se näkyy opetussuunnitelmissa ja opetuksessa. Tutkimuksessa esitellään myös erilaisia kansainvälistymisen ja verkostoitumisen malleja ja niiden piirteitä. Lopussa esitetään suosituksia kansainvälisen toiminnan tukemiseksi. Tutkimusaineisto perustuu laadullisen näytteenoton logiikkaan, koska oli ennalta tiedossa, että kansainvälisyys ilmenee koulutuksen järjestäjien tasolla hyvin erimuotoisesti ja laadullinen vaihtelu on monimuotoista. Tulosten siirrettävyyttä ja hyötyä tulee tarkastella suhteessa paikallisiin oloihin. Tutkimuksen suoritti Hämeen ammattikorkeakoulu-, Ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksella ja haastatteluilla sekä dokumenttianalyyseinä ammatillisten oppilaitosten kansainvälisyysstrategioista ja muista kansainvälisyyden strategista suunnittelua ilmentävistä aineistoista. 12

13 Tutkimuksen toteutus Tutkimus jakautuu kolmeen pääosaan: strategia asiakirja-analyysiin kyselytutkimukseen tapaustutkimukseen. Tutkimusaineiston keräämiseksi lähetettiin pyyntö AOKK:n tutkijaryhmältä yhteensä 115 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjälle ja muutamalle huomattavan suurelle oppilaitokselle (esim. Helsingin kaupungin oppilaitokset). Koulutuksen järjestäjät valittiin siten, että tutkimus kattoi koko Suomen maantieteellisesti ja että erilaiset koulutuksen järjestäjätyypit ja koot tulivat edustetuksi. Lisäksi kiinnitettiin 13

14 huomiota siihen, että kohderyhmän edustajia oli mukana kattavasti sekä kaupungeista että maaseudulta ja että koulutuksen järjestäjistä olivat mukana tasapuolisesti kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset. Vuoden 2008 alussa tilastoissa oli yhteensä 175 koulutuksen järjestäjää, joten tämä tutkimus kattoi kohderyhmän hyvin. Strategia-asiakirjapyyntöön vastasi noin 60 koulutuksen järjestäjää, ja toimitettujen vastausten joukossa oli 29 varsinaista strategia-asiakirjaa tai sellaiseen läheisesti verrattavissa olevaa dokumenttia. Kerätyt strategia-asiakirjat ja kansainvälisyyssuunnitelmat analysoitiin tarkemmin NVivo-ohjelmalla käyttäen pohjana Nortonin ja Kaplanin strategiakarttaa. NVivo-tarkastelun ulkopuolelle jääneissä dokumenteissa kerrottiin enemmän tai vähemmän vapaasti, millaisia projekteja oppilaitoksissa on meneillään ja millaisin oppilaitosten vaihto-ohjelmat ovat, mutta varsinaiselta strategia-asiakirjalta tai suunnitelmalta vaadittava tavoitteellisuus ja toiminnan kehittäminen asiakirjoista puuttui. Kaikki lähetetyt asiakirjat olivat mukana yleisemmässä tyypittelyanalyysissä. Yhteensä 107 organisaatioon lähetettiin kutsu Webropol-järjestelmällä tehtyyn kyselytutkimukseen. Kyselylomakkeeseen vastasi 81 henkilöä eli 76 % kohdejoukosta. Lisäksi tapaustutkimusta varten tehtiin case-analyysi seitsemästä tutkimukseen osallistuneesta oppilaitoksesta. Tapaustutkimuksen kohteiksi valikoitui strategiaanalyysin pohjalta lähinnä sellaisia oppilaitoksia, joilla oli selkeästi olemassa erilaista kansainvälistä toimintaa ja joiden hyvistä käytännöistä olisi täten mahdollista ammentaa. 14

15 Tulokset Strategiakartta-analyysi Strategia-asiakirjojen analyysi tulkitsemalla niitä Kaplanin ja Nortonin strategiakartan perusteella osoitti, että alun perin yritysmaailmaan kehitetty kartta on tietyin tulkinnoin sovellettavissa myös koulutusorganisaatioiden kansainvälistymisstrategioiden analyysiin. Strategiakartassa on neljä näkökulmaa: 1) taloudellinen näkökulma 2) asiakasnäkökulma 3) sisäinen näkökulma 4) organisaation oppimisen ja kasvun näkökulma. Analyysissä tutkittiin, miten koulutuksen järjestäjät ovat strategioissaan paneutuneet kyseisen kartan eri osa-alueisiin. 1) Taloudellinen näkökulma oli otettu melko usein huomioon koulutuksen järjestäjien strategia-asiakirjoissa; ovathan strategioiden laatijat usein johto- ja budjettivastuussa olevia henkilöitä. Hinta- ja kustannustietoisuus näkyivät erityisesti siinä, 15

16 Koulutuksen kansainvälisyyden ja laadun parantaminen nähdään tärkeänä, mutta keinoja siihen ei osata mainita. että strategia-asiakirjoissa todettiin koulun oman budjetin pienuus ja siitä aiheutuvat rajoitukset kansainvälisen toiminnan kehittymiselle tai lueteltiin kustannukset, joita kansainvälisestä toiminnasta aiheutuu. Ulkopuolisen rahoituksen todettiin yleisesti tulevan hankerahoituksesta. 2) Asiakasnäkökulma oli myös selvästi esillä kaikissa strategia-asiakirjoissa. Päähuomio keskittyi opiskelija-asiakkaaseen, ei työelämään asiakkaana. Huomion kohteena olivat opiskelijan näkökulmasta kansainvälisyyden saatavuus ja valikoiman parantaminen sekä koulutuksen laadun kehittäminen. Kansainvälisyyden merkitys koulutuksen järjestäjän brändin kannalta oli asiakirjoissa helppo havaita. Palvelun kehittämiseen liittyvissä kuvauksissa tärkeintä vaikutti olevan koulun imago kansainvälisessä toiminnassa, ei välttämättä niinkään koulun toiminnan kehittäminen. Vaikka koulutuksen laadun parantaminen mainittiin asiakirjoissa usein, parantamisen keinoja mainittiin harvoin. Kansainvälisyyden saatavuudessa ja valikoiman laajentamisessa korostettiin lähinnä ulkomaan opintojaksojen sekä kieli- ja kulttuuriopintojen lisäämistä. Tavoitteita asetettiin korkealle, mutta keinoja niiden saavuttamiseksi ei kuitenkaan pohdittu. Käytännönläheisemmissä asiakirjoissa suunniteltiin mm. virtuaaliopetuksen hyväksikäyttöä kansainvälisessä verkostoitumisessa, jolloin ulkomaisia opintojaksoja voitaisiin tarjota oman koulun opiskelijoille. Pohdittiin myös kotoperäistä kansainvälistymistä eli kansainvälisyyden huomioon ottamista käytännön opetuksessa kotimaassa. 3) Sisäinen näkökulma jakautuu neljään pääalueeseen. Tarkemmassa analyysissä ilmeni, että asiakirjoissa keskityttiin kuitenkin vain muutamiin tärkeäksi nähtyihin seikkoihin näiden eri osa-alueiden sisällä. Strategioista puuttuvat yleisesti riskianalyysit ja A) Toimintojen johtamisprosessit olivat eniten huomion kohteena. keinot riskitilanteiden Palvelujen tuotantoon ja riskien hallintaan ei kuitenkaan kiinnitetty erityistä huomiota. Strategia-asiakirjoissa ei esimerkik- ratkaisemiseksi. si mainittu resurssien vähyyttä lukuun ottamatta toimintaa vaarantavia riskitekijöitä. Näin ollen ei myöskään analysoitu mahdollisia ratkaisuja, mikäli riskit konkretisoituisivat. B) Asiakasjohtamisprosesseihin viittaavia merkintöjä oli vain vähän tutkituissa asiakirjoissa, ja niiden sisältönä oli lähes aina pyrkimys lisätä kansainvälisiä toimintoja opiskelijavaihtoa lisäämällä. 16

17 C) Innovaatioprosesseihin kiinnitettiin huomiota melko monessa asiakirjassa. Suurin osa näistä merkinnöistä kohdistui suunnittelu- ja kehitystyöhön. Näihin sisältyi mainintoja muusta kansainvälisestä toiminnasta kuin opiskelijaliikkuvuudesta eli opettajavaihtoa, kansainvälisen verkoston laajentamissuunnitelmia ja opetusmateriaalien kehittämistä kuvaavia mainintoja. Sen sijaan uusien tilaisuuksien tunnistamista ja tuotekehitysajattelua ei juuri ilmennyt. D) Lainsäädännölliset ja yhteiskunnalliset prosessit eivät saaneet strategioissa suurta huomiota. Ympäristönsuojelu mainittiin sanana vain yhdessä strategiassa, mutta mitään toimenpiteitä ei tähän alueeseen liittynyt. Turvallisuutta ja terveyttä ei mainittu kertaakaan. Sen sijaan työllisyys sai vähän enemmän huomiota: koulutuksen järjestäjät kuvasivat tuottavansa hyviä työntekijöitä oman alueensa yrityksiin kansainvälisyyttä vahvistamalla. On mielenkiintoista havaita, että vaikka työelämän kansainvälistyminen on ollut vahvasti esillä viime aikojen keskustelussa, oppilaitokset eivät korostaneet merkitystään toiminta-alueensa työelämän kansainvälistymisessä. Ympäristönsuojelu ei myöskään noussut esille esimerkiksi liikkuvuuteen liittyvän ympäristönäkökulman osalta tai ammatillisena osaamisvaatimuksena, jota lähdettäisiin ulkomailta oppimaan. 17

18 Organisaation omaa oppimista korostetaan erityisesti kannustamalla opettajia kansainvälistymistä tukevaan lisäkoulutukseen. 4) Organisaation omaan oppimiseen ja osaamisen kasvuun oli kiinnitetty kiitettävästi huomiota. Koulutusta järjestävissä organisaatioissa nähtiin hyvin tärkeänä opettajien lisäkoulutus ja erityisesti kielitaito sekä ulkomaisten opiskelijoiden kohtaaminen ja muiden kulttuurien tuntemus. Johtajuuteen liittyvät maininnat koskivat useimmiten sitä, miten organisaatiossa hallitaan ja arvioidaan kansainvälistä toimintaa ja millaisia mittareita tähän arviointiin käytetään. Organisaation kulttuurin kehittämiseen liittyvät maininnat keskittyivät yleensä kansainvälisyyden sisällyttämiseen organisaatiokulttuuriin eli kansainvälisyyteen jokapäiväisessä työssä. 18

19 Koulutuksen järjestäjien tyypittely kansainvälistymisen mukaan Kansainvälistymisstrategioita ja suunnitelmia analysoitiin myös tyypittelemällä. Toimitettujen aineistojen pohjalta koulutuksen järjestäjät voitiin analyysissä jakaa neljään pääryhmään sen perusteella, millä tavoin strategioissa, suunnitelmissa ja toiminnan kuvauksissa pyritään lunastamaan kansainvälistymisen arvolupaukset. Tyypillistä oli, että kansainvälistyminen hahmottuu pikemminkin yksittäisen oppilaitoksen kuin koko koulutuksen järjestäjän kattavana ilmiönä. Nämä pääryhmät olivat 1) kotikansainvälistyneet oppilaitokset 2) paikallisten työelämäkumppaneiden tahdissa kansainvälistyneet oppilaitokset 3) vahvasti kansainvälisessä verkostoitumisprosessissa olevat oppilaitokset 4) kansainväliset oppilaitokset. On kuitenkin huomattava, että tyypittely on aina yksinkertaistamista ja että kyse on vain dokumenttien antamasta käsityksestä asioiden tilasta. Pelkistävä tyypittely voi silti antaa ajattelemisen aihetta ja toimia kehittämisen käynnistäjänä. Voi olla, että yksittäinen koulutuksen järjestäjä tai oppilaitos löytää itseensä sopivia piirteitä useammasta kuin yhdestä pääryhmästä tarkka rajanveto ryhmien välillä on mahdotonta johtuen eri koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten hyvin vaihtelevasta toiminnallisesta ja alueellisesta luonteesta. 1) Kotikansainvälistyneet oppilaitokset painottavat kansainvälisyydessä kulttuurien ja tapojen tuntemusta esimerkiksi teemaviikkojen ja ruokakulttuurin muodossa. Opiskelijat työllistyvät suhteellisen helposti lähialueen yrityksiin ja julkisiin palveluihin. Kansainvälisyys on tällöin opetussuunnitelman mukaisia opintoja, joihin sisältyy esimerkiksi kieliopintoja. Tähän tyyppiin lukeutuvat koulutuksen järjestäjät tai oppilaitokset eivät ole välttämättä tehneet kansainvälistymissuunnitelmaa tai strategiaa, ja ne ovat usein tilanteessa, jossa uhkana on opiskelijapula. Tukea kansainvälistymiseen ei välttämättä haeta aktiivisesti. 2) Paikallisten työelämäkumppaneiden tahdissa kansainvälistyneet oppilaitokset lisäävät kansainvälisiä toimintoja paikallisen työelämän luomien paineiden mukaan. Johdonmukaisesti kansainvälisyys on lähinnä opetussuunnitelman mukaisia Työelämäkumppaneiden tahdissa kansainvälistyvät oppilaitokset kehittävät kvtoimintaansa alueen yrityselämän tarpeiden mukaan. 19

20 Eri oppilaitostyypit eroavat toisistaan kansainvälisen toimintansa proaktiivisuudessa vs. passiivisuudessa. opintoja, ja pääpaino on ammatillisessa kasvatuksessa. Kansainvälisyys ei korostu sen enempää kuin sidosryhmiin kuuluvissa työelämän organisaatioissa. Kuitenkin kotikansainvälisyys ja kansainvälinen toiminta ovat usein keskeisemmässä roolissa kuin kotikansainvälistyneissä oppilaitoksissa. Osassa näistä koulutusta järjestävistä organisaatioista koulutetaan paljonkin maahanmuuttajia ja sidosryhmien ulkomaalaisia työntekijöitä. 3) Vahvasti kansainvälisessä verkostoitumisprosessissa olevissa oppilaitoksissa kansainvälisyys on arkipäivää, ja verkostoitumisen muihin koulutuksen järjestäjiin nähdään usein automaattisesti parantavan koulutuksen laatua. Asiakirjoista ei ilmene, mikä on opiskelijan saama hyöty koulutuksen järjestäjän verkostoista. Näillä koulutuksen järjestäjillä on lukuisia kansainvälisiä kehittämisprojekteja, joiden avulla oppilaitos- ym. verkostoja laajennetaan. Toiminta perustuu usein laajaan kansainvälistymissuunnitelmaan tai strategiaan. Oppilaitoksissa on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ja ilmapiiri on kansainvälinen. Kansainvälistymisen kehittämistoimintaan haetaan aktiivisesti tukea Opetushallitukselta ja EU:n eri ohjelmilta. 4) Kansainvälisillä oppilaitoksilla on pitkäaikaiset pysyvät yhteistyösuhteet muihin oppilaitoksiin, yrityksiin ym. sidosryhmiin. Oppilaitokset hakevat aktiivisesti kansainvälistymiseen Opetushallituksen ja EU:n eri ohjelmien tukea. Kansainvälinen toiminta perustuu kansainvälistymissuunnitelmaan tai strategiaan, joka on vuosien varrella hioutunut ja muuttunut. Strategia-asiakirjat eivät kuitenkaan välttämättä ole erityisen laajoja vaan laadukkaita ja sisällöllisesti perusteltuja. Eri tyypit eroavat toisistaan kansainvälisen toimintansa proaktiivisuudessa vs. passiivisuudessa. Vaikuttaa siltä, että toimintaympäristön työelämän paine kansainvälistyä näkyy koulutuksen järjestäjän kansainvälisyyden aktiivisuudessa. 20

21 Kyselytutkimus Koulutuksen järjestäjien nimeämille kansainvälisen toiminnan vastuuhenkilöille lähetetyssä kyselyssä haettiin vastauksia siihen, miten kansainvälisyys näkyy käytännön toimintana. Lisäksi selvitettiin kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja niiden toimivuutta koulutuksen järjestäjien näkökulmasta. Kutsu kyselyyn lähettiin sähköpostitse. Vastausprosentti oli 76 %, jota voi pitää varsin hyvänä. Kyselytutkimuksen antama kuva kansainvälisestä toiminnasta vaikuttaa paljon monipuolisemmalta ja laajemmalta kuin strategiset suunnitelmat antavat ymmärtää. Toiminnan taso on siis laadukkaampi kuin strategisen suunnittelun taso ainakin sen mukaan, mitä voi päätellä vain 29 tutkimukseen saadun kansainvälistymisstrategian ja yhteensä 60 strategista suunnittelua ilmentävän asiakirja-aineiston perusteella. Mielenkiintoista ja tavallaan ristiriitaista on, että kyselyyn vastanneiden kansainvälisyyskoordinaattorien mukaan koulutuksen järjestäjän kansainvälisyysstrategiat 21

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen kansain välistymisen nykytila johtamisen näkökulmasta

Ammatillisen peruskoulutuksen kansain välistymisen nykytila johtamisen näkökulmasta Ammatillisen peruskoulutuksen kansain välistymisen nykytila johtamisen näkökulmasta Seija Mahlamäki-Kultanen ja Marko Susimetsä (toim.) Ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälistymisen nykytila johtamisen

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

ChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto

ChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ChiNet Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ChiNet-verkosto Ammatillisten oppilaitosten Chinet-verkosto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSSTRATEGIA 2015 2016 Yhtymähallituksen hyväksymä (12.2.2015)

KANSAINVÄLISYYSSTRATEGIA 2015 2016 Yhtymähallituksen hyväksymä (12.2.2015) 1 (8) SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KANSAINVÄLISYYSSTRATEGIA 2015 2016 Yhtymähallituksen hyväksymä (12.2.2015) 2 (8) SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KANSAINVÄLISYYSSTRATEGIA 2015 2016 SISÄLLYSLUETTELO:

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen Kiina-, Intia-, Venäjä-, ja Japani-verkostot koulutuksen järjestäjien tukena

Ammatillisen koulutuksen Kiina-, Intia-, Venäjä-, ja Japani-verkostot koulutuksen järjestäjien tukena Ammatillisen koulutuksen Kiina-, Intia-, Venäjä-, ja Japani-verkostot koulutuksen järjestäjien tukena Skills-laivaseminaari 12.-14.5.2011 m/s Silja Serenade Erityisasiantuntija Annikki Häkkilä, Opetushallitus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisen koulutuksen kentällä Leonardo-ohjelman infotilaisuus, 25.9.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus,

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO Lähtökohtia

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Perustettu 1972 Tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yrityksille

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät 10.5.2012. Innovoimaa rehtorin työhön

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät 10.5.2012. Innovoimaa rehtorin työhön Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät 10.5.2012 Innovoimaa rehtorin työhön Heidi-Maria Listo ja Anne Teittinen Educode Oy Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kokemuksia hanketoiminnasta. Erasmus+ KA1. MITTApro. Mikä MITTApro?

Kokemuksia hanketoiminnasta. Erasmus+ KA1. MITTApro. Mikä MITTApro? Kokemuksia hanketoiminnasta Erasmus+ KA1 MITTApro Mikä MITTApro? Erasmus+ KA1 Pääasiassa henkilöstölle suunnattu liikkuvuusprojekti Itä Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 2014 2015 Yht. 36 liikkuvuutta Hakukierros

Lisätiedot

Kokemuksia hanketoiminnasta

Kokemuksia hanketoiminnasta Kokemuksia hanketoiminnasta Erasmus + -ohjelman infotilaisuus ammatilliselle ja yleissivistävälle koulutukselle Hakukierros 2015 Turku 22.10.2014/Hannu Koivisto, Kv-koordinaattori Kokemuksia hanketoiminnasta

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ChiNet-verkosto. Ensimmäinen delegaatiomatka lokakuussa 2006. PIRKOn aloitteesta alkanut: Vetovastuu 2009 syksyyn PIRKOlla, nykyään TAIlla

ChiNet-verkosto. Ensimmäinen delegaatiomatka lokakuussa 2006. PIRKOn aloitteesta alkanut: Vetovastuu 2009 syksyyn PIRKOlla, nykyään TAIlla ChiNet-verkosto OPHn verkosto Aloittanut toimintansa 2006 Ensimmäinen delegaatiomatka lokakuussa 2006 PIRKOn aloitteesta alkanut: Vetovastuu 2009 syksyyn PIRKOlla, nykyään TAIlla Suomalaiset verkostokoulut:

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Kansainvälisen toiminnan strategia 2013-2015. Yhtymähallitus 26.2.2013. Laatijat: Kristiina Jyläntö, Anne Mähönen, Antti Virtanen

Kansainvälisen toiminnan strategia 2013-2015. Yhtymähallitus 26.2.2013. Laatijat: Kristiina Jyläntö, Anne Mähönen, Antti Virtanen Kansainvälisen toiminnan strategia 2013-2015 Yhtymähallitus 26.2.2013 Laatijat: Kristiina Jyläntö, Anne Mähönen, Antti Virtanen Sisältö 1 TAUSTAA... 3 2 KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN LINJAUKSET JA MENESTYSTEKIJÄT...

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014 SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS Loppuseminaari 22.8.2014 ARVIOINTITYÖN TAVOITTEET Ramboll Management Consulting Oy:n arviointi on ulkopuolinen näkökulma Kilta-hankkeen ja laajemmin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Kansainvälisyysstrategia 2010-2012

Ammattiopisto Luovi Kansainvälisyysstrategia 2010-2012 Ammattiopisto Luovi Kansainvälisyysstrategia 2010-2012 Strategia 4.0/25.1.2010 2 (9) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Kansainvälisen toiminnan tehtävät, tarkoitus ja sidosryhmät... 3 3 Toimintaympäristö...

Lisätiedot

Let`s talk about being International. - kansainvälisyydestä

Let`s talk about being International. - kansainvälisyydestä Let`s talk about being International - kansainvälisyydestä Lapin matkailuopisto Ari Manninen 2013 Mitä on kansainvälisyys? Kansainvälisyys tarkoittaa kansojen tai valtioiden välistä asiaa. (Lähde:Wikipedia)

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

1 Ammattiopisto Nurmeksen kansainvälisen toiminnan lähtökohtia

1 Ammattiopisto Nurmeksen kansainvälisen toiminnan lähtökohtia 1 (5) KANSAINVÄLISTYMISTOIMINTASUUNNITELMA Vuosi 2014 1 Ammattiopisto Nurmeksen kansainvälisen toiminnan lähtökohtia Elinkeino- ja työelämän toimintaympäristöt kansainvälistyvät ja se vaikuttaa merkittävästi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Arviointi hakemuksissa

Arviointi hakemuksissa Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Arviointi hakemuksissa Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen

Lisätiedot

Verkostoyhteistyön merkitys ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Ammatillisen toisen asteen koulutuksen Intia-verkosto

Verkostoyhteistyön merkitys ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Ammatillisen toisen asteen koulutuksen Intia-verkosto Verkostoyhteistyön merkitys ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Ammatillisen toisen asteen koulutuksen Intia-verkosto Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari Paasitorni 17.4.2013 Mika Heino,

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTEN AINEIDEN OPETTAJIEN TIEDOLLISISTA, TAIDOLLISISTA JA ASENTEELLISISTA VALMIUKSISTA SEKÄ TYÖ- JA KOULUTUSTAUSTOISTA.

Lisätiedot