Laatua ja vaikuttavuutta kansain välistymisen johtamiseen AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN KANSAIN VÄLISTYMISEN NYKYTILA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatua ja vaikuttavuutta kansain välistymisen johtamiseen AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN KANSAIN VÄLISTYMISEN NYKYTILA"

Transkriptio

1 Laatua ja vaikuttavuutta kansain välistymisen johtamiseen AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN KANSAIN VÄLISTYMISEN NYKYTILA

2 2

3 Hyvä lukija Opetushallitus ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO käynnistivät loppuvuodesta 2007 selvityksen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen tilasta yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Selvityksen pohjalta laadittiin käsillä oleva raportti. Aikaisemmissa selvityksissä on tarkastelu valtion tuen vaikutusta ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälistymiseen. Tässä selvityksessä tarkastelun painopiste asetettiin oppilaitosten strategiatyöhön. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, miten kansainvälinen toiminta näkyy toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten strategioissa ja käytännön työssä, ja miten tämän toiminnan tuloksia hyödynnetään. Selvityksessä esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia kansainvälisen toiminnan tukemiseksi ja edistämiseksi koulutuksen järjestäjille, oppilaitoksille ja viranomaisille. Kansainvälistyvän toimintaympäristön muutos on suomalaisille mahdollisuus ja haaste, johon ammatillisen koulutuksen on vastattava. Erityisen tärkeää on panostaa koulutuksen ja osaamiseen jatkuvaan kehittämiseen, jotta voimme vahvistaa suomalaisen työelämän ja koulutuksen kilpailukykyä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tämä on kirjattu ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen tavoitteeksi Valtioneuvoston hyväksymään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Euroopan unionin tasolla Kööpenhaminan julistus määrittää tavoitteiksi ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden parantamisen sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien ja tutkinnon suorittaneiden liikkuvuuden edistämisen. Tutkintojen tunnustaminen ja vastaavuus sekä niihin liittyvä tiedonvaihto on myös oleellinen osa tätä kehitystä. Edellä mainitut tavoitteet näkyvät ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa. Perusteita uudistettaessa kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen sisällytetään elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Lähtökohta on, että opiskelijat saavat entistä paremmat valmiudet työskennellä sekä kotimaan kansainvälistyvissä työpaikoissa että työtehtävissä ulkomailla. Talouselämän globalisaatio ja Euroopan laajeneva integraatio lisäävät liikkuvuutta ja kilpailua osaavasta työvoimasta. Myös monikulttuurisuus oppilaitosten sisällä lisääntyy ja edellyttää opettajilta uusia valmiuksia. Ammatissa toimivien kieli- ja viestintätaidoille sekä vieraiden kulttuurien tuntemukselle asetetaan entistä suurempia haasteita ja kasvavia vaatimuksia. 3

4 Ammatilliset oppilaitokset ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä jo pitkään, mutta kansainvälisyyden asteissa on vielä merkittäviä eroja. Kansainvälisyys on osa monien oppilaitosten arkipäivää, toisilla kansainvälistyminen on vasta alkuvaiheessa. Toivomme, että selvitys ohjaa teitä koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitosten johtoa koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä. Selvitys on saatavissa kokonaisuudessaan Opetushallituksen verkkosivuilta: -> Kansainvälistyvä koulutus sekä CIMOn verkkosivuilta: Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Ulla Ekberg johtaja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO 4

5 Tiivistelmä Tämän Opetushallituksen ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tilaaman tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten kansainvälinen toiminta näkyy toisen asteen oppilaitoksissa käytännön työssä, mitä toimintamuotoja on käytössä ja miten kansainvälisyyden hyödyt ilmenevät. Lisäksi tutkittiin, miten kansainvälisyyttä johdetaan strategioiden ja resurssien näkökulmasta ja miten kansainvälisyys näkyy opetussuunnitelmissa ja opetuksessa. Tutkimuksessa haettiin myös erilaisia kansainvälistymisen ja verkostoitumisen malleja ja niiden piirteitä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat toisen asteen koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset. Tutkimus oli kolmivaiheinen ja sisälsi dokumenttianalyysin, kyselytutkimuksen ja haastatteluosuuden. Ensimmäinen yhteydenotto tehtiin 107 koulutuksen järjestäjään ja 8 suurikokoiseen oppilaitokseen, joista eri tutkimuksen osien osallistujat valikoituivat oman aktiivisuutensa mukaan. Dokumenttianalyysiä varten tutkijoille toimitettiin 60 vastausta, joista 29 oli varsinaisia kansainvälisyysstrategioita tai suunnitelmia. Kyselytutkimukseen vastasi 81 kv-vastaavaa, ja tapauskuvauksia varten haastateltiin 6 koulutuksen järjestäjän ja 1 oppilaitoksen edustajat sekä Helsingin kaupungin edustaja. Tutkimuksessa todettiin, että koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kansainvälisyysasiakirjat kuvastivat lähinnä organisaatioiden pyrkimystä lisätä kv-toimintojaan, mikä on ymmärrettävää kansallisten tavoitteiden ja kansainvälisten toimintojen nykyisen määrän valossa. Kun strategia-asiakirjoja heijastettiin Kaplanin ja Nortonin (2000) matriisiin, todettiin, että niissä kiinnitettiin erityistä huomiota mm. organisaation imagoon, kansainvälisyyden laadun ja saatavuuden parantamiseen opiskelijoiden näkökulmasta, opetusmateriaalien kehittämiseen sisäisestä näkökulmasta sekä opettajien tietojen ja taitojen kehittämiseen organisaation oppimisen ja kasvun näkökulmasta. Tyypittelyanalyysissä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten strategiat jaettiin neljään pääryhmään: 1) kotikansainvälistyneet oppilaitokset, 2) paikallisten työelämäkumppaneiden tahdissa kansainvälistyneet oppilaitokset, 3) vahvasti kansainvälisessä verkostoitumisprosessissa olevat oppilaitokset ja 4) kansainväliset oppilaitokset. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että vaikka koulutuksen järjestäjä strategia-asiakirjan perusteella kuului yhteen näistä ryhmistä, saattoi tilanne näyttää hyvin erilaiselta tapausanalyysien pohjalta. 5

6 Strategia-asiakirjat olivat pääasiassa kuvauksia oppilaitosten visioista eivätkä käytännön tilanteesta ja tulevista kehitysnäkymistä ja keinoista. Strategia-asiakirjoihin tulisikin saada entistä paremmin näkyviin koulutuksen järjestäjän käytännön alueellinen vaikuttavuus, kotikansainvälistyminen, opiskelijoiden tasa-arvon huomioon ottaminen, kv-toiminnan resursointi ja pedagoginen kehittäminen. Kv-toimintojen kehittämiseksi erityisesti palautejärjestelmien parantaminen olisi tärkeää. Vaikka kansainvälisyys on kehittynyt viime vuosina merkittävästi ja vaikka erityisesti hyvin tuetut verkostot toimivat tapaustutkimusten perusteella hyvin, tutkijat totesivat eräitä kehitystarpeita kansainvälisen toiminnan tukijärjestelmissä. Todettiin, että koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten maantieteellinen sijainti tulisi ottaa huomioon liikkuvuuden rahoituksessa. Samoin yhteisen kansainvälisyysstrategian puuttuminen toiselta asteelta aiheuttaa ongelmia koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille oman toimintansa suuntaamisessa. Tukijärjestelmiä kehitettäessä tulisi ottaa paremmin huomioon myös kansainvälisen toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset. 6

7 Sammandrag Syftet med denna undersökning som Utbildningsstyrelsen har beställt är att kartlägga hur internationell verksamhet syns i det praktiska arbetet i läroanstalter på andra stadiet, vilka är de praktiska verksamhetsformerna och hur nyttan av internationella kontakter uppskattas. Dessutom har man undersökt hur internationell verksamhet bedrivs ur strategiernas och resursernas synvinkel och hur den kan ses i läroplaner och undervisning. Undersökningen tog också fasta på olika modeller för internationalisering och nätverksbildning. Undersökningens målgrupp bestod av utbildningsarrangörer och läroanstalter på andra stadiet. Den var indelad i tre delar: en dokumentanalys, en förfrågan och en intervju. Först tog man kontakt med 107 utbildningsarrangörer och åtta stora läroanstalter. Av dessa tog utbildningsarrangörerna del i undersökningens olika delar utifrån sitt eget intresse. För dokumentanalysen fick forskarna 60 svar av vilka 29 handlade uttryckligen om internationaliseringsstrategier eller -planer. Förfrågan besvarades av sammanlagt 81 personer ansvariga för internationella frågor. För case-beskrivningar intervjuades sex representanter för utbildningsarrangörer, en representant för en läroanstalt samt en representant för Helsingfors stad. I undersökningen konstaterades att utbildningsarrangörernas och läroanstalternas internationella dokument närmast beskriver organisationernas strävan till att öka sin internationella verksamhet, vilket är förståeligt med tanke på gällande nationella mål och internationella funktioner. När strategidokument jämfördes med Kaplan och Nortons modell (2000), kunde man konstatera att strategidokumenten fäste speciell uppmärksamhet vid bl.a. organisationens image, bättre kvalitet och tillgång på internationella tjänster ur studerandenas synvinkel, utvecklandet av undervisningsmaterial ur en intern synvinkel samt utvecklandet av lärarnas kompetens ur inlärningens och uppväxtens synvinkel. I typanalysen delades utbildningsarrangörerna och läroanstalterna in i fyra huvudkategorier: 1) Läroanstalter som internationaliserats på hemmaplan 2) Läroanstalter som internationaliserats genom lokala samarbetspartners från arbetslivet 3) Läroanstalter som genomgår en stark process med internationell nätverksbildning och 4) Internationella läroanstalter. I undersökningen konstaterades att trots att utbildningsarrangören enligt strategidokumentet såg ut att tillhöra någon av de ovan nämnda kategorierna, kunde situationen te sig väldigt annorlunda på basis av olika case-analyser. 7

8 Strategidokumenten var huvudsakligen en beskrivning över läroanstalternas visioner de beskrev inte den praktiska situationen eller kommande utvecklingsvisioner och -verktyg. Strategidokumenten borde i ännu större utsträckning belysa utbildningsarrangörens praktiska och regionala inflytande, internationalisering, en jämlik behandling av studeranden, resurserna för internationell verksamhet samt det pedagogiska utvecklingsarbetet. Bättre responssystem vore speciellt viktigt med tanke på utvecklandet av internationella funktioner. Internationalisering har ökat starkt under de senaste åren och undersökningarna visar att stödjande nätverk fungerar väl. Trots detta kunde forskarna konstatera att det fortfarande fi nns vissa utvecklingsbehov i den internationella verksamhetens stödsystem. Utbildningsarrangörernas och läroanstalternas geografi ska belägenhet bör tas i beaktande i finansieringen. Läroanstalter på andra stadiet inte har en gemensam och övergripande internationaliseringsstrategi, vilket förorsakar problem för utbildningsarrangörer och läroanstalter med hänsyn till hur de riktar sin egen verksamhet. När stödsystem utvecklas, bör bättre hänsyn tas till den internationella verksamhetens samhälleliga konsekvenser. 8

9 Abstract The aim of this research, commissioned by the National Board of Education, was to find out what kinds of international activities are included in the daily work at vocational institutes and what kinds of benefits these activities have. In addition, it was studied how the internationalization is led from the point of view of strategies and resources and how these show up in curricula and education. The researchers also sought for different models of internationalization and described their characteristics. The research participants were the vocational education providers and institutes of Finland. The research was conducted in three parts and consisted of a document analysis, survey and an interview phase. The fi rst contact was made with 107 vocational education providers and 8 large vocational institutes from amongst whom the final participants were chosen based on their own activity. A total of 60 responses were sent in for the document analysis, but only 29 of these were actual internationalization strategies or plans. A total of 81 international relations workers responded to the survey questionnaire and a total of 6 education providers and 1 representative of a vocational institute, as well as a representative of the Helsinki City were interviewed for the case analysis. The researchers discovered that the internationalization strategies of vocational education providers and institutes mainly focussed on increasing the international activities of the organisations, which is natural considering the national goals and 9

10 the present levels of international activities. When the strategy documents were compared to the strategy matrix of Kaplan and Norton (2000), it was noted that the strategies paid special attention to the organisations image, improving the quality and availability of international activities from the students point of view, development of the learning materials from the internal point of view and the improvement of the skills and knowledge of teachers, from the point of view of organisation s growth and learning. In a phenomenographic classification analysis of the strategies, they were categorised into four groups: 1) home-internationalised education providers focussing on cultural studies in the form of food culture or theme weeks, 2) education providers that have internationalised according to the requirements of the local industry, 3) education providers building strong international networks, and 4) international education providers. However, the study showed that even if a particular education provider may have been categorised into one of these groups in the analysis of the strategy documents, the grouping could easily change in a more thorough case analysis of the same organisation. The researchers discovered that the internationalization strategies of the vocational education providers were mainly descriptions of an ideal situation or goals, but contained little or no actual strategies to reach those goals. It was concluded that the strategies should be improved to better describe the regional effect of the institutes, their at home internationalization efforts, the means to ensure the equality of the students, resources of international activities and the pedagogical development of international activities. Especially the feedback system from students to the decision-makers should be improved in order to develop the internationalization of the institutes. Although internationalization has improved over the past few years and especially national and international networks, which have been a focus of the support systems, work very well according to the case analysis, the researchers noted some development needs in the national support systems for the internationalization of vocational education providers. It will be necessary to take into account the geographical location of the education providers when providing support for mobility. Also, the absence of a joint internationalization strategy from the vocational education level causes problems for the education providers and institutes in directing their own work. When developing the support systems, the societal effects of international activities should also be considered better than they have been in the past. 10

11 Sisältö 12 Johdanto 13 Tutkimuksen toteutus 15 Tulokset 15 Strategiakartta-analyysi 19 Koulutuksen järjestäjien tyypittely kansainvälistymisen mukaan 21 Kyselytutkimus 23 Case-analyysit 25 Opiskelijoiden tasavertaisuus 26 Johtopäätökset ja pohdinta 31 Suositukset: Kohti monikulttuurista ammatillista koulutusta 32 Suositukset koulutuksen järjestäjille 32 Strategia-asiakirjat ja käytännön toiminta 34 Strategia-asiakirjojen painotukset 35 Kotikansainvälistyminen vaikuttavammaksi 37 Opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu vaihdoissa 38 Laatu- ja palautejärjestelmän kehittäminen 39 Kansainvälisen toiminnan resursointi 40 Pedagoginen kehittäminen 41 Kansainvälisyyden ja kansainvälisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 42 Optimaalinen koulutuksen järjestäjän koko 44 Suositukset kansainvälisen toiminnan tukitoiminnalle 44 Kansainvälisyystoiminnan tuki ja helpottaminen 46 Etäisyydet otettava huomioon vaihtoon suunnatussa rahoituksessa 46 Yhteiskunnallisen vastuun pohdintaa tuotava näkyväksi 47 Lähteet 11

12 Johdanto Tämä julkaisu perustuu tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa, miten kansainvälinen toiminta näkyy toisen asteen oppilaitoksissa käytännön työssä, mitä toimintamuotoja on käytössä ja miten kansainvälisyyden hyödyt ilmenevät. Lisäksi tutkittiin, miten kansainvälisyyttä johdetaan strategioiden ja resurssien näkökulmasta ja miten se näkyy opetussuunnitelmissa ja opetuksessa. Tutkimuksessa esitellään myös erilaisia kansainvälistymisen ja verkostoitumisen malleja ja niiden piirteitä. Lopussa esitetään suosituksia kansainvälisen toiminnan tukemiseksi. Tutkimusaineisto perustuu laadullisen näytteenoton logiikkaan, koska oli ennalta tiedossa, että kansainvälisyys ilmenee koulutuksen järjestäjien tasolla hyvin erimuotoisesti ja laadullinen vaihtelu on monimuotoista. Tulosten siirrettävyyttä ja hyötyä tulee tarkastella suhteessa paikallisiin oloihin. Tutkimuksen suoritti Hämeen ammattikorkeakoulu-, Ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksella ja haastatteluilla sekä dokumenttianalyyseinä ammatillisten oppilaitosten kansainvälisyysstrategioista ja muista kansainvälisyyden strategista suunnittelua ilmentävistä aineistoista. 12

13 Tutkimuksen toteutus Tutkimus jakautuu kolmeen pääosaan: strategia asiakirja-analyysiin kyselytutkimukseen tapaustutkimukseen. Tutkimusaineiston keräämiseksi lähetettiin pyyntö AOKK:n tutkijaryhmältä yhteensä 115 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjälle ja muutamalle huomattavan suurelle oppilaitokselle (esim. Helsingin kaupungin oppilaitokset). Koulutuksen järjestäjät valittiin siten, että tutkimus kattoi koko Suomen maantieteellisesti ja että erilaiset koulutuksen järjestäjätyypit ja koot tulivat edustetuksi. Lisäksi kiinnitettiin 13

14 huomiota siihen, että kohderyhmän edustajia oli mukana kattavasti sekä kaupungeista että maaseudulta ja että koulutuksen järjestäjistä olivat mukana tasapuolisesti kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset. Vuoden 2008 alussa tilastoissa oli yhteensä 175 koulutuksen järjestäjää, joten tämä tutkimus kattoi kohderyhmän hyvin. Strategia-asiakirjapyyntöön vastasi noin 60 koulutuksen järjestäjää, ja toimitettujen vastausten joukossa oli 29 varsinaista strategia-asiakirjaa tai sellaiseen läheisesti verrattavissa olevaa dokumenttia. Kerätyt strategia-asiakirjat ja kansainvälisyyssuunnitelmat analysoitiin tarkemmin NVivo-ohjelmalla käyttäen pohjana Nortonin ja Kaplanin strategiakarttaa. NVivo-tarkastelun ulkopuolelle jääneissä dokumenteissa kerrottiin enemmän tai vähemmän vapaasti, millaisia projekteja oppilaitoksissa on meneillään ja millaisin oppilaitosten vaihto-ohjelmat ovat, mutta varsinaiselta strategia-asiakirjalta tai suunnitelmalta vaadittava tavoitteellisuus ja toiminnan kehittäminen asiakirjoista puuttui. Kaikki lähetetyt asiakirjat olivat mukana yleisemmässä tyypittelyanalyysissä. Yhteensä 107 organisaatioon lähetettiin kutsu Webropol-järjestelmällä tehtyyn kyselytutkimukseen. Kyselylomakkeeseen vastasi 81 henkilöä eli 76 % kohdejoukosta. Lisäksi tapaustutkimusta varten tehtiin case-analyysi seitsemästä tutkimukseen osallistuneesta oppilaitoksesta. Tapaustutkimuksen kohteiksi valikoitui strategiaanalyysin pohjalta lähinnä sellaisia oppilaitoksia, joilla oli selkeästi olemassa erilaista kansainvälistä toimintaa ja joiden hyvistä käytännöistä olisi täten mahdollista ammentaa. 14

15 Tulokset Strategiakartta-analyysi Strategia-asiakirjojen analyysi tulkitsemalla niitä Kaplanin ja Nortonin strategiakartan perusteella osoitti, että alun perin yritysmaailmaan kehitetty kartta on tietyin tulkinnoin sovellettavissa myös koulutusorganisaatioiden kansainvälistymisstrategioiden analyysiin. Strategiakartassa on neljä näkökulmaa: 1) taloudellinen näkökulma 2) asiakasnäkökulma 3) sisäinen näkökulma 4) organisaation oppimisen ja kasvun näkökulma. Analyysissä tutkittiin, miten koulutuksen järjestäjät ovat strategioissaan paneutuneet kyseisen kartan eri osa-alueisiin. 1) Taloudellinen näkökulma oli otettu melko usein huomioon koulutuksen järjestäjien strategia-asiakirjoissa; ovathan strategioiden laatijat usein johto- ja budjettivastuussa olevia henkilöitä. Hinta- ja kustannustietoisuus näkyivät erityisesti siinä, 15

16 Koulutuksen kansainvälisyyden ja laadun parantaminen nähdään tärkeänä, mutta keinoja siihen ei osata mainita. että strategia-asiakirjoissa todettiin koulun oman budjetin pienuus ja siitä aiheutuvat rajoitukset kansainvälisen toiminnan kehittymiselle tai lueteltiin kustannukset, joita kansainvälisestä toiminnasta aiheutuu. Ulkopuolisen rahoituksen todettiin yleisesti tulevan hankerahoituksesta. 2) Asiakasnäkökulma oli myös selvästi esillä kaikissa strategia-asiakirjoissa. Päähuomio keskittyi opiskelija-asiakkaaseen, ei työelämään asiakkaana. Huomion kohteena olivat opiskelijan näkökulmasta kansainvälisyyden saatavuus ja valikoiman parantaminen sekä koulutuksen laadun kehittäminen. Kansainvälisyyden merkitys koulutuksen järjestäjän brändin kannalta oli asiakirjoissa helppo havaita. Palvelun kehittämiseen liittyvissä kuvauksissa tärkeintä vaikutti olevan koulun imago kansainvälisessä toiminnassa, ei välttämättä niinkään koulun toiminnan kehittäminen. Vaikka koulutuksen laadun parantaminen mainittiin asiakirjoissa usein, parantamisen keinoja mainittiin harvoin. Kansainvälisyyden saatavuudessa ja valikoiman laajentamisessa korostettiin lähinnä ulkomaan opintojaksojen sekä kieli- ja kulttuuriopintojen lisäämistä. Tavoitteita asetettiin korkealle, mutta keinoja niiden saavuttamiseksi ei kuitenkaan pohdittu. Käytännönläheisemmissä asiakirjoissa suunniteltiin mm. virtuaaliopetuksen hyväksikäyttöä kansainvälisessä verkostoitumisessa, jolloin ulkomaisia opintojaksoja voitaisiin tarjota oman koulun opiskelijoille. Pohdittiin myös kotoperäistä kansainvälistymistä eli kansainvälisyyden huomioon ottamista käytännön opetuksessa kotimaassa. 3) Sisäinen näkökulma jakautuu neljään pääalueeseen. Tarkemmassa analyysissä ilmeni, että asiakirjoissa keskityttiin kuitenkin vain muutamiin tärkeäksi nähtyihin seikkoihin näiden eri osa-alueiden sisällä. Strategioista puuttuvat yleisesti riskianalyysit ja A) Toimintojen johtamisprosessit olivat eniten huomion kohteena. keinot riskitilanteiden Palvelujen tuotantoon ja riskien hallintaan ei kuitenkaan kiinnitetty erityistä huomiota. Strategia-asiakirjoissa ei esimerkik- ratkaisemiseksi. si mainittu resurssien vähyyttä lukuun ottamatta toimintaa vaarantavia riskitekijöitä. Näin ollen ei myöskään analysoitu mahdollisia ratkaisuja, mikäli riskit konkretisoituisivat. B) Asiakasjohtamisprosesseihin viittaavia merkintöjä oli vain vähän tutkituissa asiakirjoissa, ja niiden sisältönä oli lähes aina pyrkimys lisätä kansainvälisiä toimintoja opiskelijavaihtoa lisäämällä. 16

17 C) Innovaatioprosesseihin kiinnitettiin huomiota melko monessa asiakirjassa. Suurin osa näistä merkinnöistä kohdistui suunnittelu- ja kehitystyöhön. Näihin sisältyi mainintoja muusta kansainvälisestä toiminnasta kuin opiskelijaliikkuvuudesta eli opettajavaihtoa, kansainvälisen verkoston laajentamissuunnitelmia ja opetusmateriaalien kehittämistä kuvaavia mainintoja. Sen sijaan uusien tilaisuuksien tunnistamista ja tuotekehitysajattelua ei juuri ilmennyt. D) Lainsäädännölliset ja yhteiskunnalliset prosessit eivät saaneet strategioissa suurta huomiota. Ympäristönsuojelu mainittiin sanana vain yhdessä strategiassa, mutta mitään toimenpiteitä ei tähän alueeseen liittynyt. Turvallisuutta ja terveyttä ei mainittu kertaakaan. Sen sijaan työllisyys sai vähän enemmän huomiota: koulutuksen järjestäjät kuvasivat tuottavansa hyviä työntekijöitä oman alueensa yrityksiin kansainvälisyyttä vahvistamalla. On mielenkiintoista havaita, että vaikka työelämän kansainvälistyminen on ollut vahvasti esillä viime aikojen keskustelussa, oppilaitokset eivät korostaneet merkitystään toiminta-alueensa työelämän kansainvälistymisessä. Ympäristönsuojelu ei myöskään noussut esille esimerkiksi liikkuvuuteen liittyvän ympäristönäkökulman osalta tai ammatillisena osaamisvaatimuksena, jota lähdettäisiin ulkomailta oppimaan. 17

18 Organisaation omaa oppimista korostetaan erityisesti kannustamalla opettajia kansainvälistymistä tukevaan lisäkoulutukseen. 4) Organisaation omaan oppimiseen ja osaamisen kasvuun oli kiinnitetty kiitettävästi huomiota. Koulutusta järjestävissä organisaatioissa nähtiin hyvin tärkeänä opettajien lisäkoulutus ja erityisesti kielitaito sekä ulkomaisten opiskelijoiden kohtaaminen ja muiden kulttuurien tuntemus. Johtajuuteen liittyvät maininnat koskivat useimmiten sitä, miten organisaatiossa hallitaan ja arvioidaan kansainvälistä toimintaa ja millaisia mittareita tähän arviointiin käytetään. Organisaation kulttuurin kehittämiseen liittyvät maininnat keskittyivät yleensä kansainvälisyyden sisällyttämiseen organisaatiokulttuuriin eli kansainvälisyyteen jokapäiväisessä työssä. 18

19 Koulutuksen järjestäjien tyypittely kansainvälistymisen mukaan Kansainvälistymisstrategioita ja suunnitelmia analysoitiin myös tyypittelemällä. Toimitettujen aineistojen pohjalta koulutuksen järjestäjät voitiin analyysissä jakaa neljään pääryhmään sen perusteella, millä tavoin strategioissa, suunnitelmissa ja toiminnan kuvauksissa pyritään lunastamaan kansainvälistymisen arvolupaukset. Tyypillistä oli, että kansainvälistyminen hahmottuu pikemminkin yksittäisen oppilaitoksen kuin koko koulutuksen järjestäjän kattavana ilmiönä. Nämä pääryhmät olivat 1) kotikansainvälistyneet oppilaitokset 2) paikallisten työelämäkumppaneiden tahdissa kansainvälistyneet oppilaitokset 3) vahvasti kansainvälisessä verkostoitumisprosessissa olevat oppilaitokset 4) kansainväliset oppilaitokset. On kuitenkin huomattava, että tyypittely on aina yksinkertaistamista ja että kyse on vain dokumenttien antamasta käsityksestä asioiden tilasta. Pelkistävä tyypittely voi silti antaa ajattelemisen aihetta ja toimia kehittämisen käynnistäjänä. Voi olla, että yksittäinen koulutuksen järjestäjä tai oppilaitos löytää itseensä sopivia piirteitä useammasta kuin yhdestä pääryhmästä tarkka rajanveto ryhmien välillä on mahdotonta johtuen eri koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten hyvin vaihtelevasta toiminnallisesta ja alueellisesta luonteesta. 1) Kotikansainvälistyneet oppilaitokset painottavat kansainvälisyydessä kulttuurien ja tapojen tuntemusta esimerkiksi teemaviikkojen ja ruokakulttuurin muodossa. Opiskelijat työllistyvät suhteellisen helposti lähialueen yrityksiin ja julkisiin palveluihin. Kansainvälisyys on tällöin opetussuunnitelman mukaisia opintoja, joihin sisältyy esimerkiksi kieliopintoja. Tähän tyyppiin lukeutuvat koulutuksen järjestäjät tai oppilaitokset eivät ole välttämättä tehneet kansainvälistymissuunnitelmaa tai strategiaa, ja ne ovat usein tilanteessa, jossa uhkana on opiskelijapula. Tukea kansainvälistymiseen ei välttämättä haeta aktiivisesti. 2) Paikallisten työelämäkumppaneiden tahdissa kansainvälistyneet oppilaitokset lisäävät kansainvälisiä toimintoja paikallisen työelämän luomien paineiden mukaan. Johdonmukaisesti kansainvälisyys on lähinnä opetussuunnitelman mukaisia Työelämäkumppaneiden tahdissa kansainvälistyvät oppilaitokset kehittävät kvtoimintaansa alueen yrityselämän tarpeiden mukaan. 19

20 Eri oppilaitostyypit eroavat toisistaan kansainvälisen toimintansa proaktiivisuudessa vs. passiivisuudessa. opintoja, ja pääpaino on ammatillisessa kasvatuksessa. Kansainvälisyys ei korostu sen enempää kuin sidosryhmiin kuuluvissa työelämän organisaatioissa. Kuitenkin kotikansainvälisyys ja kansainvälinen toiminta ovat usein keskeisemmässä roolissa kuin kotikansainvälistyneissä oppilaitoksissa. Osassa näistä koulutusta järjestävistä organisaatioista koulutetaan paljonkin maahanmuuttajia ja sidosryhmien ulkomaalaisia työntekijöitä. 3) Vahvasti kansainvälisessä verkostoitumisprosessissa olevissa oppilaitoksissa kansainvälisyys on arkipäivää, ja verkostoitumisen muihin koulutuksen järjestäjiin nähdään usein automaattisesti parantavan koulutuksen laatua. Asiakirjoista ei ilmene, mikä on opiskelijan saama hyöty koulutuksen järjestäjän verkostoista. Näillä koulutuksen järjestäjillä on lukuisia kansainvälisiä kehittämisprojekteja, joiden avulla oppilaitos- ym. verkostoja laajennetaan. Toiminta perustuu usein laajaan kansainvälistymissuunnitelmaan tai strategiaan. Oppilaitoksissa on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ja ilmapiiri on kansainvälinen. Kansainvälistymisen kehittämistoimintaan haetaan aktiivisesti tukea Opetushallitukselta ja EU:n eri ohjelmilta. 4) Kansainvälisillä oppilaitoksilla on pitkäaikaiset pysyvät yhteistyösuhteet muihin oppilaitoksiin, yrityksiin ym. sidosryhmiin. Oppilaitokset hakevat aktiivisesti kansainvälistymiseen Opetushallituksen ja EU:n eri ohjelmien tukea. Kansainvälinen toiminta perustuu kansainvälistymissuunnitelmaan tai strategiaan, joka on vuosien varrella hioutunut ja muuttunut. Strategia-asiakirjat eivät kuitenkaan välttämättä ole erityisen laajoja vaan laadukkaita ja sisällöllisesti perusteltuja. Eri tyypit eroavat toisistaan kansainvälisen toimintansa proaktiivisuudessa vs. passiivisuudessa. Vaikuttaa siltä, että toimintaympäristön työelämän paine kansainvälistyä näkyy koulutuksen järjestäjän kansainvälisyyden aktiivisuudessa. 20

21 Kyselytutkimus Koulutuksen järjestäjien nimeämille kansainvälisen toiminnan vastuuhenkilöille lähetetyssä kyselyssä haettiin vastauksia siihen, miten kansainvälisyys näkyy käytännön toimintana. Lisäksi selvitettiin kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja niiden toimivuutta koulutuksen järjestäjien näkökulmasta. Kutsu kyselyyn lähettiin sähköpostitse. Vastausprosentti oli 76 %, jota voi pitää varsin hyvänä. Kyselytutkimuksen antama kuva kansainvälisestä toiminnasta vaikuttaa paljon monipuolisemmalta ja laajemmalta kuin strategiset suunnitelmat antavat ymmärtää. Toiminnan taso on siis laadukkaampi kuin strategisen suunnittelun taso ainakin sen mukaan, mitä voi päätellä vain 29 tutkimukseen saadun kansainvälistymisstrategian ja yhteensä 60 strategista suunnittelua ilmentävän asiakirja-aineiston perusteella. Mielenkiintoista ja tavallaan ristiriitaista on, että kyselyyn vastanneiden kansainvälisyyskoordinaattorien mukaan koulutuksen järjestäjän kansainvälisyysstrategiat 21

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 2 Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Uudistettujen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen 8.11.2013 Päivi Puutio Hankkeen taustaa Selvitys tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014 SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS Loppuseminaari 22.8.2014 ARVIOINTITYÖN TAVOITTEET Ramboll Management Consulting Oy:n arviointi on ulkopuolinen näkökulma Kilta-hankkeen ja laajemmin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita 2/2 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. NUMERO 2A/26 kotikansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Arviointi hakemuksissa

Arviointi hakemuksissa Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Arviointi hakemuksissa Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET Experttien toiminta 2012-2013 Kokkola 22.11.2013 Tuula Hautasaari, CIMO Kansallinen ECVET Expert -toiminto EU:n komissio käynnisti vuonna 2012 ECVET Expert - toiminnon

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot