IMATRAN YLEISKAAVA KESTÄVÄ IMATRA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

Transkriptio

1 1 IMATRAN YLEISKAAVA KESTÄVÄ IMATRA 2020 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

2 2 IMATRAN KAUPUNKI Virastokatu Imatra. Puhelinvaihde: MML:n julkaisuluvanluvan numero 29/KASU/04 Kartat (c) maanmittauslaitos, Imatran kaupunki Valokuvat Etelä-Karjalan kuvapankki, Imatran kaupunki

3 3 IMATRAN YLEISKAAVA KESTÄVÄ IMATRA 2020

4 4 Sisältö ESIPUHE 5 YHTEENVETO 7 SUUNNITTELUPROSESSI 8 1. JOHDANTO 9 2. LÄHTÖKOHDAT Kaavasuunnitelmat Väestö, elinkeinot Maankäyttö ja rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Liikenne TAVOITTEET Teemavisiot Tarkennetut tavoitteet ja periaateratkaisut YLEISKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT Kokonaismitoitus yleiskaavan kapasiteetti Yleiskaavamerkinnät Kaupunkirakenne ja maankäyttö osa-alueittain 35 Imatrankoski Saareksiinmäki 37 Mansikkala 37 Karhumäki Tainionkoski 39 Vuoksenniska Kaukopää 41 Rautio Huhtanen 41 Sienimäki 43 Itä-Siitola 43 Rajapatsas Teppanala 45 Meltola 47 Virasoja, kylä- ja haja-asutusalueet Liikennejärjestelmä ja yhdyskuntatekniikka Viheraluejärjestelmä ja luonnonsuojelualueet YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 54 LIITTEET 55 Liite 1 Lähdeluettelo 55 Liite 2 Suojelumerkinnät 57 Liite 3 Kaavamerkinnät ja -määräykset 59 Liite 4 Maanomistuskartta 61 Yleiskaavakartta 1: Taulukot Taulukko ns. muut kotiperäiset matkat Taulukko Teemat ja visiot Taulukko Yleiskaavan vaikutukset Kuvat Kuva Ote Alvar Aallon yleisasemakaavasta Kuva Vuoden1982 yleiskaava Kuva Luonnonympäristön arvokohteita (Imatran luonnonsuojeluselvitys 2000) Kuva Pohjavesialueet Kuva Geologiset alueet Kuva Virkistysyhteydet Kuva Auton käyttömahdollisuus ikäryhmittäin (v. 2002) Kuva Matkaluku kulkutavoittain (v,2002) Kuva Keskimääräinen matkaluku henkilöä kohti ikäluokan ja sukupuolen mukaan (v. 2002) Kuva Matkat tarkoituksen mukaan (v. 2002) Kuva Matkat kulkutavan ja tarkoituksen mukaan Kuva Ajoneuvoliikenteen määrät 2002 Kuva Ajoneuvot Venäjälle kuukausittain vuonna 2001 Kuva Ajoneuvot Venäjälle kuukausittain vuonna Kuva Ajoneuvoliikenteen kokonaismäärät Venäjälle kuukausittain vuosina 2001 ja Kuva Imatran ja Svetogorskin raja-asema on kansainvälinen logistiikan solmukohta2002. Kuva Sijainti ja vuorovaikutustekijät Kuva Luonto ja maisematekijät Kuva Liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri Kuva Imago ja ilmapiiri Kuva Kehityskuva Kuva Esimerkki alustavan Vuoksistrategian teemoittaisista tarkasteluista Kuva Yleiskaavakartta Kuva Yleiskaavakartta, Imatrankoski Saareksiinmäki ja Mansikkala Kuva Yleiskaavakartta, Karhumäki Tainionkoski Kuva Yleiskaavakartta, Vuoksenniska Kaukopää ja Rautio Huhtanen Kuva Yleiskaavakartta, Sienimäki ja Itä-Siitola Kuva Yleiskaavakartta, Rajapatsas Teppanala Kuva Yleiskaavakartta, Meltola Kuva Yleiskaavakartta, Virasoja, kylä- ja haja-asutusalueet Kuva Autoliikenne 2020 Kuva Viheraluerakenne

5 5 ESIPUHE Maailma muuttuu Eurooppa, Suomi, Etelä-Karjala ja Imatra muuttuvat. Muutoksen tekijöitä ennen muita ovat olleet yhteiskuntataloudelliset ja geopoliittiset mullistukset. Imatran kauppalan muotoutumiseen vaikuttivat suljetun valtakunnanrajan vetäminen seudun halki sekä vahvan suurteollisuuden kehittäminen Salpausselälle, järvi- ja metsä-suomen eteläreunaan. Jäälleenrakennuskauden yhdyskunnalle etsittiin moderni hahmo ja toimiva koko yleis(asema)kaavan kautta. Puoli vuosiataa myöhemmin siirrytään jälkiteolliseen informaatioyhdyskuntaan samalla kun valtioiden välinen raja avautuu ja talousjärjestelmien välinen kuilu kapenee. Perinteisen teollisuuden asema on edelleenkin vahva, vaikka rooli imatralaisten massatyöllistäjänä on mennyt. Uuden talouden perusta on vielä vakiintumatta. Yksittäiset toimintayksiköt saattavat olla entistä pienempiä ja liikkuvampia, mutta toimintaympäristön mittakaava kasvaa. Kuntarajat saattavat taas muuttua, tällä kertaa kaupunkiseudun yhteistoiminnan puitteissa. On taas oikea ajankohta hahmottaa Imatran fyysistä kokoa ja muotoa yleiskaavoituksen kautta. Maankäyttö- ja rakennuslain 36 :n mukaan kaupungin tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta, ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Imatran yleiskaavatyön valmistelu ja ohjelmointi aloitettiin kaavoitus ja yleissuunnittelussa syksyllä Tavoitteena oli, että yleiskaavaehdotus olisi valmis vuoden 2002 loppuun mennessä. Yleiskaava koskee koko kaupungin aluetta ja se laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin yleiskaava on ohjeena asemakaavoitukselle, alueiden suunnittelulle ja rakentamiselle. Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan laatimisen käynnistämisen Selostus on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Yleiskaavatyöstä on Imatran kaupungilla vastannut liikenneinsinööri, kaavoitusyksikön päällikkö Erkki Pekkarinen. Lisäksi työtä valvovaan työryhmään ovat osallistuneet kehitysjohtaja Kari Ahonen, asemakaava-arkkitehdit Erkki Jouhki ja Kimmo Hartikainen ja kaavoitusarkkitehti Vuokko Jääskeläinen. Perusselvitysvaihe tehtiin pääosin kaupungin omana työnä ja konsultti (LT-Konsultit Oy ja A-Konsultit Oy) laati temaattisen tarkastelun, kehityskuvan, yleiskaavaluonnoksen ja yleiskaavaselostuksen sekä vaikutusten arvioinnit. Konsultin työryhmän ovat muodostaneet DI Björn Silfverberg ja maisema-arkkitehti Arto Kaituri LT-Konsultit Oy:stä sekä arkkitehti Staffan Lodenius A-Konsultit Oy:stä. Kaupan erikoisasiantuntijana työssä on osallistunut KTM Tuomas Santasalo. VTL Kari Hietala on vastannut aluetalouden näkökulman huomioonottamisesta. Helmikuu 2004 Erkki Pekkarinen Kaavoitusyksikön päällikkö Imatran kaupunki Björn Silfverberg Toimialajohtaja LT-Konsultit Oy Staffan Lodenius Arkkitehti, professori A-Konsultit Oy

6 6 Vuodesta 1983 lähtien järjestetty Imatra Big Band Festival on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisten kulttuuritapahtumien joukossa. Vuosittain festivaali kerää runsaat kävijää.

7 7 YHTEENVETO Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on laadittu tilanteessa, jossa kaupunkiin kohdistuu merkittäviä ulkoisia muutospaineita, ja jotka luovat myönteisiä ja samalla varsin haasteellisia edellytyksiä kaupungin kehittymiselle. Kaksoiskaupunki Imatra-Svetogorsk yhteistyön tiivistyminen ja kansainvälisen, erityisesti logistisen ja gateway aseman, vahvistuminen Lappeenranta Joutseno Imatra Ruokolahti Rautjärvi nauharakenteen kehittäminen seudullisena kokonaisuutena Elinkeinorakenteen muutokset ja suurteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen (mm. koulutetun työvoiman saatavuus) Yleiskaavan väestösuunnite perustuu muuttotappion kääntämiseen lievään kasvuun. Noin asukkaan väestöpohja pitkällä aikatähtäyksellä mahdollistaa aluevarausten joustavan toteuttamisen sopivan suuruisina yksikköinä ja hankkeina. Väestösuunnitteessa on varauduttu myös rajan ylittävään asuminen-työpaikka pendelöintiin. Yleiskaavan eräs keskeisimpiä tavoitteita on luoda edellytykset elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiselle. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea korkeatasoista ympäristöllistä laatua tehokkaan ja toimivan kaupunkirakenteen puitteissa. Yleiskaavan tarjoamat laatutekijät liittyvät ennen kaikkea seuraaviin ratkaisuihin. Imatrankoskea kehitetään jatkossa Imatran kaupunkimaisena pääkeskuksena, kun taas Mansikkalaa kehitetään, koulutuksen, hallinnon sekä kaupan suuryksiköiden alueena. Vuoksenrannan uusi monipuolinen aluekokonaisuus kuroo yhteen Mansikkalan ja Imatrankosken keskukset. Alue rakennetaan korkealaatuisena koostuen virkistys- ja vihervyöhykkeiden erottamista omaleimaisista pientalo- ja pienkerrostalovaltaisista alueista. Alueen eteläosassa Imatrankosken keskustatoiminnot työntyvät pohjoiseen Tainionkoskentien varressa. Kevytliikenne on alueen suunnittelussa erityisen korostuneessa asemassa osana puistoja viherverkostoa. Pientaloasutusta laajennetaan varovasti Saimaan rannan tuntumassa harjualueella kuitenkin niin, että rantaan varataan yhteinen vihervyöhyke yleistä virkistystä palvelemaan. Saimaan vesistön virkistyskäyttöä tuetaan kehittämällä veneilyyn liittyviä palveluita. Rajavyöhykkeen tuntumaan luodaan edellytykset logistiikkapalveluiden ja niihin tukeutuvien tuotantolaitosten kehittymiselle. Kaavavaraukset takaavat riittävän joustovaran nopeasti muuttuvien markkinoiden mukaisesti. Pitkän tähtäyksen varauksena yleiskaavaan on myös sisällytetty uusi Vuoksen ylittävä silta Keskuskadun jatkeena. Sillan myötä avautuu aivan uusia mahdollisuuksia tiivistää aluerakennetta ja samalla tukea kestävän liikkumisen mukaisia ratkaisuja. Suurteollisuuden aluevaraukset on turvattu pitkän tähtäyksen investointitarpeita vastaavasti. Aluevarauksia on jopa voitu vähäisessä määrin vähentää v kaavaan nähden. Ympäristön laatutekijöiden ja kulttuuriarvojen korostaminen nivoutuu keskeisesti Vuoksen käsittelyyn. Tavoitteeksi on asetettu, että Vuoksen ja Saimaan rantojen ja saariryhmien kokonaisuudesta voitaisiin muodostaa kansallisen kaupunkipuiston statuksen omaava vetovoimatekijä. Yleiskaavan toteuttaminen voi edetä ilman, että sitoudutaan raskaisiin ns. kynnysinvestointeihin. Kaava on kaupunkirakennetta tiivistävä, ja sen toteuttamisessa voidaan edetä kysynnän ohjaamana. Syytä on kuitenkin korostaa, että myönteisen kehityksen vauhdittamiseksi tarvitaan selkeä painopisteen keskittäminen Imatrankosken ja Vuoksenrannan alueiden kehittämiseen korkealuokkaisen yhdyskuntarakentamisen keinoin. Yleiskaava on laadittu varsin dynaamiseen aikapoikkileikkaukseen. Sen tarkistamiseen on syytä varautua n. 10 vuoden välein.

8 8 SUUNNITTELUPROSESSI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Imatran yleiskaava on laadittu koko kaupungin alueelle oikeusvaikutteisena. Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; sekä 10) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet. Työn aikana on käyty runsaasti neuvotteluja virnaomaisten, muiden sidosryhmien ja osallisten kanssa. Yleiskaavan laatimisen aikana järjestettiin viranomaisneuvotteluja, joihin kutsuttiin kaupungin viranomaisten lisäksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Etelä-Karjalan Liitto, museoviranomaiset, ratahallintokeskus, tiehallinto, rajavartiolaitos, metsähallitus ja naapurikunnat. Yleiskaavan laatimisen vireille tulosta ilmoitettiin kuulutuksella helmikuussa Yleiskaavan selvitykset ja ennusteet tehtiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Selvitykset, ennusteet, tavoitteet ja kehityskuva esiteltiin osallisille yleiskaavanäyttelyssä useissa paikoissa joulu-tammikuussa Selvitykset ilmenevät liitteestä 1. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti on ilmoitettu osallisille kuulutuksilla yleiskaavan laatimisen vireille tulosta ja työn edistyessä ilmoitettu esittely- ym. tilaisuuksista erikseen. Yleiskaavaluonnosta laadittaessa järjestettiin esittelytilaisuuksia nettibussissa ja kaupungintalolla marraskuussa Yleiskaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville 2003 mahdollisten muistutusten tekoa varten, ja siitä pyydettiin lausunnot sidosryhmiltä. Ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille lähetettiin kirje. Yleiskaavaehdotuksesta ja luonnoksesta saadun palautteen käsittelystä laadittiin yhteenveto. Yleiskaavan saadessa lainvoiman siitä ilmoitetaan kuulutuksella. Mahdollisimman suuri osa materiaalista sekä kaikki kuulutukset on laitettu internet-sivuille josta on myös linkki yleiskaava-aineistoon Lisätietoja on saanut ja yleiskaavaan liittyviä ehdotuksia on voinut tehdä os. Imatran kaupunki, kaavoitus ja yleissuunnittelu, Virastokatu 2, IMATRA tai puh tai erkki Imatran kaupungin yhteyshenkilö yleiskaava-asiassa on kaavoitusyksikön päällikkö Erkki Pekkarinen puh Yleiskaavakonsultin yhteyshenkilö on projektipäällikkö Björn Silfverberg, LT-Konsultit Oy, puh Yleiskaavan laatimisprosessiin kuuluu myös ympäristövaikutusten arviointi. Vaikutusten arviointi on tehty yleiskaavasta seuraavista näkökulmista: maankäytön ja toimintojen yhteensovittaminen yhdyskuntarakenteen toimivuus ja taloudellisuus ekologinen kestävyys olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö liikenneverkoston tarkoituksenmukainen järjestäminen asumisen tarpeet palveluiden saatavuus verkostojen kehittäminen

9 9 1. JOHDANTO Yleiskaavan tarkistamiseen ryhdyttiin syksyllä vuonna Tarkistamistarve perustuu keskeisesti seuraaville muutostekijöille: Seutuyhteistyön tiivistyminen (Lappeenranta Joutseno Imatra Ruokolahti Rautjärvi ) Elinkeinopoliittiset aloitteet elinkeinorakenteen vahvistamiseksi ja organisoituminen kärkihankkeiden toteuttamiseksi Imatrankosken keskustan kehittämishankkeet Venäjän rajan avautumisen myötä tarjoutuvat elinkeinorakenteen ja matkailun kehittämismahdollisuudet Muutokset 1982 hyväksytyn yleiskaavan aluevarausten ja alueiden käyttötarkoitusten välillä Yleiskaavan laadinta liittyy kiinteästi maakuntakaavan laadintaan antaen seutusuunnittelutyölle kaupunkikohtaiset lähtökohdat, joissa heijastuu Imatran kaupungin kehittämisen strategiset linjaukset. Keskeisimpiä linjauksia on kaksoiskaupunki-strategia, Imatra- Svetogorsk, jossa Imatran ja sen rajan takaisen lähinaapurin yhteinen tulevaisuus hahmotellaan. Kaksoiskaupunkistrategiaa lainataksemme: Yhteinen päämäärä Kaksoiskaupungin päämääränä on kehittyä malliksi eurooppalaisvenäläisestä yhteistyöalueesta, jossa aktiivisella alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä yhteistoiminnolla hyödynnetään eurooppalaisen ja venäläisen tietotaidon, infrastruktuurin ja yhteiskuntajärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet molempien kaupunkien kehittämiseksi ja niiden asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Yhteinen visio Vuonna 2006 kaksoiskaupunkihallinto toimii systemaattisesti ja konkreettinen yhteistoiminta on saatu käyntiin kaikilla keskeisillä yhteiskunnallisen toiminnan sektoreilla. Rajan ylitys tapahtuu joustavasti. Yhteistoiminnasta ja keskinäisestä vuorovaikutuksesta on tullut positiivinen ja jokapäiväinen asia. Säännöllinen liikenne, kaksoiskaupunkilehti, yhteiset tapahtumat ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kesken ovat luonnollinen osa ihmisten arkipäivää. Yhteistyö elinkeinopolitiikassa ja markkinoinnissa toimii hyvin. Svetogorskin teollisuuskeskuksesta ja Imatran yrityspuistosta on kehittynyt toimiva kokonaisuus ja houkutteleva sijoittautumiskohde. Rajan avaaminen on synnyttänyt myös lukuisia uusia matkailu- ja kaupallisia palveluja sekä uusia työpaikkoja. Työssäkäynti rajan toisella puolella on monelle asukkaalle itsestäänselvyys. Svetogorskin ympäristökysymykset on saatu hallintaan ja asumisviihtyvyys on oleellisesti lisääntynyt. Terveys-, koulutus- ja muut yhteiskunnan peruspalvelut ovat kohtuullisella tasolla ja Svetogorskista on tullut venäläisittäin kiinnostava asumiskohde. Kaksoiskaupungista on tullut käsite Venäjällä, Suomessa ja koko EU:n Pohjoisen ulottuvuuden alueella. Siitä on muodostunut suosittu kansainvälisten tapahtumien, messujen ja näyttelyjen pitopaikka. Ensimmäiset ulkomaiset organisaatiot ovat sijoittuneet alueelle. Tavoitteena yleiskaavan laadinnassa on ollut löytää ratkaisu, joka tukee Imatran kaupungin aseman kehittymistä sekä seutuyhteistyön että kansainvälisen kaksoiskaupunkilähtökohdan määrittämistä edellytyksistä. Tavoitteena on entistä virkeämpi ja elinvoimaisempi kaupunki, jossa asukkaat kokevat kaupungin omakseen ja josta asukkaat ovat ylpeitä. Haaste on vaativa. Yleiskaavan laadinnan taustalle on määritelty joukko visioita, jotka tukeutuvat tunnistettuihin alueellisiin vahvuuksiin. Nämä aiheet käsitellään eräänlaisina tarinoina jotka syventävät sisällöllisesti kaupungin imagotavoitetta: Imatran Vuoksi ennen, nyt ja tulevaisuudessa Kaksoiskaupunki verkottuneen seuturakenteen omaehtoinen kansainvälinen solmu Suurteollisuudesta elinvoimaa ammentava nuorekas, oppimiskykyinen ja omaleimainen laatukaupunki Ei ole Imatran ohittanutta liikenteellisen aseman täysmääräinen hyödyntäminen Paikallisuus yhteisön ja asumislaadun perustana

10 10 Kuva Ote Alvar Aallon yleisasemakaavasta

11 Kaavasuunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vuoksen vesistöalue on valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisesta alueidenkäyttötavoitteista (30 päivänä marraskuuta 2000) määritelty luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittäväksi aluekokonaisuudeksi. Päätöksessä todetaan: Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Maakuntakaava / seutukaava Imatran kaupunki muodostaa yhdessä 13 muun kunnan kanssa Etelä-Karjalan maakuntaliiton, joka vastaa alueellisesta strategisesta kehittämisestä ja maankäytön suunnittelusta. MRL:n mukaista maakuntakaavaa ei ole vielä laadittu, vaan ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Karjalan seutukaava 4 ohjaa tällä hetkellä maakunnassa tapahtuvaa maankäytön suunnittelua. Seutukaavan ajanmukaisuustarkastelussa arvioidaan mm. EU:n aluekehitysohjelmien eri hankkeista aiheutuneita ja kuluvana ohjelmakaudella aiheutuvia muutoksia. Maakuntasuunnitelman tekemisen jälkeen määritellään tarve maakuntakaavan laatimisesta. Seutukaavassa Imatran maankäyttö on osoitettu pääosin yleiskaavan 1982 mukaisesti. Asuntoalueita on varattu 3291 ha (21,2% maapinta-alasta), keskustatoimintojen alueita 240 ha (1,5%) ja teollisuusalueita 1049 ha (6,8%). Seutukaavan viestejä kuntakaavoitukselle ovat esim. yhtenäiset virkistysalueet Ukonniemi Saimaan ranta, Neitsytniemi Sienimäki ja Mellonmäki Onnela, suojelualuevaraukset Imatrankosken ja Hallikkaanjoen varsilla sekä seudulliset ulkoiluväylät mm. Meltolasta Karhumäen kautta Ukonniemeen ja Tainionkoskelta harjua pitkin koilliseen Ruokolahden suuntaan. Merkittäviä uusia liikenteen tai muun infrastruktuurin kohteita, linjauksia tai aluevarauksia ei seutukaavassa esitetä. Varhaisemmat yleiskaavasuunnitelmat Yleisasemakaava LÄHTÖKOHDAT Imatran ensimmäinen, 50 vuotta sitten valmistunut yleiskaava, on monessa suhteessa kiinnostava. Suunnittelumielessä kohde oli poikkeava: Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden ja Saimaan väliin jäi kapea ja pitkä maasuikale, Salpausselän jakso etelärinteineen. Enson keskustaajaman jäätyä rajan toiselle puolelle tehtäväksi tuli kolmen pienehkön keskittymän yhdistäminen vahvaksi teollisuusyhdyskunnaksi, uudeksi kauppalaksi. Yleisasemakaava laadittiin teollisuusyhtiön, valtiollisen Enso- Gutzeit Oy:n toimesta ja tekijäksi kutsuttiin v Alvar Aalto. Hänessähän yhtyi pitkä kokemus puunjalostusteollisuuden ja niihin liittyvien yhdyskuntien fyysisestä suunnittelusta sekä aktiivinen ja innovatiivinen osallistuminen sotien jälkeiseen jälleenrakentamistyöhön. Aallon tuotannossa Imatran yleisasemakaava pohjautuu Sunilan ( ) ja Kokemäenjoen (1942) puunjalostusyhdyskuntien suunnitteluun ensimmäinen paikallisella, toinen seudullisella tasolla ja sen rinnakkaistyönä voidaan pitää hävitetyn Rovaniemen jälleenrakentamisen yleissuunnitelmaa (1949), Poronsarvikaavaa. Myös USA:ssa v ideoitu kaupunkimalli Amerikkalaisen kaupungin rakentamiseksi Suomeen osana talvisodan jälkeistä jälleenrakentamistyötä sisältää aineksia, jotka ovat näkyvissä Imatran yleiskaavassa. Aallon kaupunkisuunnitelmille oli yhteistä arkkitehtonisen näkemyksellisyyden sekä sosiaalisen, taloudellisen ja toiminnallisen uudistusmielisyyden yhdistäminen. Imatran kohdalla tämä kiteytyi käsitteeseen metsäkauppala, myönteisessä hengessä tulkittu luonnon, asumisen ja taloudellisen toimeliaisuuden yhteiselo. Verrattuna samanaikaisesti muotoutuvaan Tapiolaan Imatra oli itsenäinen yhdyskunta ja merkittävä taloudellinen veturi, mutta ihanteellinen näkemys modernista ihmisestä, yhteisöstä ja toimintaympäristöstä oli samanlainen. Aallon ehdotus koko yhdyskuntaa kokoavasta uudesta keskustasta toteutettiin pari vuosikymmentä myöhemmin, tosin Vuoksen toiselle puolelle Mansikkalaan eikä Itä-Siitolaan. Itse ratkaisu italialaishenkisine piazzoineen ja hallinto- ja kulttuurirakennuksineen oli melko irrallinen ja arkkitehtonisesti vieras. Aallon yleiskaavasuunnitelma oli luonteeltaan intuitiivinen visio vaikka väestömäärän mitoitus ja asuntotarjonnan kerrostalovaltaisuus eivät olleet kovin osuvia, yhdyskunnan koko ja rakenne olivat kohdallaan. Mittavat infrastruktuurin uudelleenjärjestelyt olivat kuitenkin epärealistisia lyhyellä tähtäimellä ja pitkän tähtäimen vaiheistamista ajatellen joustamattomia. Kaupunkimaisen (tai metsäkauppalamaisen ) alueen ulottaminen Meltolan eteläpuolelle Vallinkoskelle Näträmälään asti sekä toisaalta Lappeenrannan suunnan vähäinen painotus olivat maankäytön laajuuden kannalta merkittävimmät erot myöhempiin yleiskaavasuunnitelmiin ja toteutuneeseen rakenteeseen verrattuna. Imatra tukeutui Vuoksen ja Saimaan rantavyöhykkeisiin, vaikkakin teollisuuskäyttöön painottuen. Imatran kauppalan yleisasemakaava on Suomen oloissa poikkeuksellinen. Se on tehty yhdyskuntaa varten, joka on vast ikään nykyisessä muodossa syntynyt siten, että useampia aiemmin itsenäisesti toimineita keskuksia on yhdistetty muodostamaan uusi suurempi kunnallinen yhteisö.... Useamman aikaisemmin erillään toimineen keskuksen yhteenliittäminen uudeksi suureksi kokonaisuudeksi on kunnallisteknisesti vaikea tehtävä. Suurten teollisuusalueitten sekä niitä ympäröivän sosiaalisen kentän: asutuksen, liikenteen, eri sivistysmuotojen ja aineellisen huollon hankaukseton rinnastaminen on niinikään teknillisesti vaativa tehtävä.... Imatralla kesäkuussa 1953, Enso-Gutzeit Oy, Wm Lehtinen, Toimitusjohtaja Ote yleisasemakaava 1953 Huomioonottaen väestön normaalin kasvun, jo tehdyt suunnitelmat puuteollisuuden laajentamiseksi sekä muunkin teollisuuden kehittymisen ja sen aiheuttaman väkiluvun kasvun on yhdyskunnan tulevaa suuruutta määriteltäessä päädytty asukaslukuun , jolloin mukaan on laskettu myös suunnitelman agraariluonteinen asutus periferisillä alueilla. Väestöprognoosien luotettavaisuus Imatran kauppalassa, niinkuin kaikkialla missä teollisuuden sijottaminen ja monet muut odottamattomat tekijät vaikuttavat kehityksen rytmiin, on sangen kyseenalaista. Tärkeätä on silloin, että käytettävissä on riittävän suuri asemakaavareservi turvaamaan yhdyskunnan kehityksen kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Asukasluku [ ,0] vastaa tehokkuuslukua e=0,08 omakotialueilla sekä e=0,3 kerrostaloalueilla. Näitä arvoja voidaan pitää erittäin hyvinä sekä asemakaavateknillisessä että sosiaalisessa mielessä. Ote yleisasemakaava 1953

12 12 Kuva Vuoden1982 yleiskaava

13 2. LÄHTÖKOHDAT 13 Kauppalanvaltuuston päätöksellä v Aallon laatima kaava asetettiin asemakaavoituksen yleisohjeeksi. Vuonna 1961 pidetty asemakaavakilpailu kauppalan keskustasta muutti kuitenkin huomattavasti kaavoituksen lähtökohtia: keskustaa kehitettiin länsirannalla eikä rata- tai päätielinjauksia muutettu yhtä estottomasti. Vuosina laadittiin yleiskaavallinen yhteenveto, jossa mitoitusväkiluku oli pudotettu asukkaaseen. V käynnistetylle yleiskaavan tarkistustyölle lähtökohdaksi päätettiin ottaa Etelä-Karjalan seutukaavaliiton väestöennuste asukasta (myöhemmin tarkistettu asukkaaksi). Yleiskaava laadittiin teknisen viraston kaavaosastolla asemakaava-arkkitehti Kari Pärssisen johdolla. Perusselvitykset valmistuivat 1970-luvulla, tavoiteosa 2000 hyväksyttiin v ja yleiskaava Yleiskaavan laadinnassa korostui vuorovaikutus osallisten kanssa v valtakunnallisen kaupunkiuudistushankkeen merkeissä. Yleiskaava vahvistettiin hajaasutusalueiden osalta, jotka kattavat noin puolet kaupungin maapinta-alasta. Immalanjärven ranta-alueelle hyväksyttiin rantakaava v Yleiskaavan 1982 päätavoitteita oli hajautuneen yhdyskuntarakenteen kiinteyttäminen. Pääkeskukseksi määriteltiin Mansikkala, aluekeskuksiksi Imatrankoski ja Vuoksenniska sekä alakeskuksiksi Rautio, Sienimäki, Tainionkoski ja Rajapatsas. Uusia käyttöönotettavia alueita osoitettiin vain keskeisimmiltä paikoilta. Asumisen osalta korostettiin täydennysrakentamista, asuinympäristön laatutekijöitä sekä iäkkään ja puutalovaltaisen asuntokannan perusparannustoimia. Uutta kerrostaloaluetta esitettiin ainoastaan Imatrankoskelle, Tainionkoskentien varrelle. AK-aluetta oli varattu 101 ha ja AP-aluetta ha eli yhteensä, 1491 ha, kun v yleisasemakaavassa oli ollut vastaavasti 434 ha ha = ha. Teollisuusaluevarauksia oli 990 ha, josta n. 60 ha alueille asetettiin ympäristöllisiä rajoituksia (TY). Vanhojen, lähinnä Saimaan ja Vuoksen rannoilla sijaitsevien tehdasalueiden lisäksi osoitettiin uutta teollisuusaluetta Korvenkannasta, Lakasenpellolta, sulattimolta, Itä-Siitolasta ja Virasojalta. Kaupunkirakenteellisesti vuoden 1982 yleiskaava merkitsi nauhakaupunkiaatteen soveltamista monikeskuksisen yhdyskunnan eheyttämiseksi, Imatran Ässä -käytävän Rajapatsas Imatrankoski Mansikkala Tainionkoski Vuoksenniska Rautio vahvistaminen luo esimerkiksi edellytyksiä kohtuullisen joukkoliikenteen ylläpitämiselle. Tainionkosken ja Karhumäen maankäyttöä tarkistettiin ja tarkennettiin erillisessä osayleiskaavassa v Liikenne- ja teknisen huollon varaukset noudattivat pääosin vallitsevaa tilannetta ja aiempia suunnitelmia. Valtatie 6:n itäistä moottoritielinjausta varten laadittiin kuitenkin erillinen yleiskaavan muutos ja osayleiskaava v Väestö, elinkeinot Väestö Yleiskaavan toteutumisen tavoiteaikataulu on käytännössä noin 20 vuotta. Yleiskaavan tarkistukseen tulisi kuitenkin ryhtyä 10 vuoden välein. Väestöennusteen laadinta on Imatran osalta erittäin vaikeaa ulkoisten muutostekijöiden vaikutusten takia. Näitä ovat ennen kaikkea maahanmuuton lisääntyminen nykyistä suuremmassa määrin sekä suurempiin kasvukeskuksiin suuntautuvan poismuuton torjuminen. On myös syytä korostaa, että koko Suomen väestö on nykyisellä kehityksellä vähenemässä ja ikääntymässä. Tässä työssä on lähdetty varovaisesta arviosta, jossa tehtyjen selvitysten perusteella näyttää siltä, että 1990-luvulla jatkunut väestön vähenemissuuntaus tulisi tasaantumaan. Tähän vaikuttaisi erityisesti suurteollisuuden jo suurelta osin ohitettu saneerausvaihe ja harjoitettu aktiivinen elinkeinopolitiikka. Ajoittaiset väestön lisäyspiikit ovat mahdollisia, kun suurteollisuuden suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja tekevät tilaa nuorille. Mikäli kärkihankkeet toteutuvat, kuten rajayhteistyön hyödyntäminen, työpaikkojen määrä kasvaa myös sen ansiosta. Mikäli kuitenkin ennakoitu yleinen kehitys johtaa väkiluvun vähenemiseen Suomessa, tarkoittaa se myös pitkällä tähtäyksellä Imatrankin asukasmäärän alentumista. Suomen vähenevä väestö keskittynee suurimpiin kasvukeskuksiin. Näissä väestöennakoinneissa saatetaan kuitenkin aliarvioida muun muassa maahanmuuttoa. Erityisesti rajan pinnassa olevalla Imatralla on syytä varautua pitkällä tähtäyksellä myös kasvavaan maahanmuuttoon sekä rajan ylittävään pendelöintiin. Aluevarauksien mitoituksen lähtökohtana on päädytty n väestöpohjaan. Lisäksi on varauduttava Imatra-Svetogorsk kaksoiskaupunkimallin synnyttämään pendelöintiin siten, että osa Svetogorskissa asuvasta työvoimasta käy töissä Imatran- Lappeenrannan alueella, ja asuu siten osan ajasta tällä seudulla. Kokonaismitoitus aluevarauksien kannalta asettuu tällöin n asukkaan tasolle. Erityisesti suurteollisuuden työvoimatarpeen on oletettu houkuttelevan maahanmuuttajia ja Kaksoiskaupunki- pendelöijiä. Väestön ikääntyminen tulee edelleen jatkumaan ja muodostaa tärkeän lähtökohdan suunnittelulle. Yli 65-vuotiaiden osuus

14 14 2. LÄHTÖKOHDAT Kävelykeskustaa Kaukopään tehtaat Imatrankosken voimalaitos Mansikkalan liikekeskustaa väestöstä oli v. 2000/2001 n. 18% ja osuuden on oletettu kasvavan n. 25%:iin parissakymmenessä vuodessa. Elinkeinot Aktiivinen elinkeinopolitiikka on onnistunut hidastamaan ja lykkäämään väestön pitkän aikavälin vähentymissuuntausta. Aktiiviselle ja menestykselliselle elinkeinopolitiikalle on jatkossakin mahdollisuuksia, koska suurteollisuus ja kaupungit ovat jopa poikkeuksellisenkin hyvin sitoutuneet paikkakunnan kehitykseen. Myös erilaiset oppilaitokset on kytketty mukaan Imatran elinkeinoelämän tukemiseen. Vetovoimainen Imatra on myös suurteollisuuden intressissä, koska työvoiman saatavuus on pitkällä tähtäyksellä kiinni Imatran vetovoimasta. Imatran tulevaisuudessa onkin kysymys lähinnä nuorison tahdosta asua ja työskennellä kaupungissa. Teollisuus Imatran toimialoittaiset tuottavuusluvut antavat jossain määrin pessimistisen kuvan. Luvut ovat muutamaa toimialaa lukuun ottamatta (esim. tukkukauppa) maan keskitason alapuolella. Tämä tilanne luo merkittävän haasteen elinkeinopolitiikan harjoittajille. Perustettu seudullinen kehitysyhtiö, ja sen toiminnan puitteissa käynnistetyt keihäänkärkihankkeet, on arvioitu erittäin lupaaviksi uusien tai vahvistuvien elinkeinoklusterien kannalta. Näistä mainittakoon: mekaaninen puunjalostus (mm. koivukeskus), korkean teknologian hankkeet sekä rajan logistiikkahankkeet. Elinkeinopolitiikan tueksi varataan uusille tai alueen sisällä siirtyville toimijoille aluevarauksia erityisesti Imatrankosken keskuksen vaikutuspiiriin, Valtatien 6 solmukohtiin sekä rajan läheisyyteen. Muilta osin voidaan esim. teollisuuden aluevarauksia jopa vähäisessä määrin karsia v yleiskaavaan nähden (Saimaan ja Vuoksen ranta-alueilla). Aluevaraustarkistuksilla tuetaan ensisijassa toimivien vihervyöhykkeiden kehittämistä. Elinkeinorakenne tulee edelleen nojautumaan kemialliseen puunjalostusteollisuuteen, jonka osuus teollisuuden vajaasta 4000 työpaikasta on 2/3. Suurteollisuuden saneerausvaihe lienee päättynyt, ja sen ympärille kasvavat uudet elinkeinoklusterit alkavat hahmottua. Lisänä on erityisesti itärajan avautumisen myötä syntynyt lähinnä logistiikkapainotteisten palvelujen potentiaali. Teollisuuden sijoittuminen riippuu siitä, mitä sijaintitekijöitä kukin yritystyyppi arvostaa. Monille yrityksille logistinen sijainti on tärkeä. Esimerkiksi suurteollisuus arvostaa rautatien ja mahdollisesti sataman läheisyyttä sekä jotkut korkean teknologian vientiyritykset pitävät tärkeänä lentokentän läheisyyttä. Imatralla on syytä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin yritystyyppeihin. Suurteollisuuden läheisyyttä arvostava yritystyyppi saa panostekijöitä suoraan suurteollisuudelta, tai teollisuuden läheisyys auttaa yrityksen panostekijöiden saantia, tai yritys toimittaa tuotteitaan suurteollisuudelle. Tämä yritystyyppi sijoittuu suurteollisuuden tuntumaan, mahdollisesti Vuoksenniskan alueelle. Vuoksenniskan ja sen lähialueiden suhteellinen sijaintietu on siis suurteollisuutta palvelevassa tai suurteollisuudesta riippuvaisessa yritystyypissä. Tosin tämä sijaintietu pienenee, kun fyysisen sijaintipaikan merkitys yrityksille vähenee. Ympäristöystävällinen tuotanto mukaan luettuna korkean teknologian yritykset sopivat hyvin Imatrankoskelle ja sen tuntumaan. Nämä yritykset poikivat kasvua ja kerrannaisvaikutuksia, sekä sopivat siitä syystä vahvistamaan Imatrankosken nousua tärkeimmäksi keskukseksi ja kaupungin käyntikortiksi. Näiden yritysten osalta on myös mahdollista suunnitella asuntojen ja työpaikkojen lähekkäisyys siten, että työpaikka on osalle työntekijöitä saavutettavissa kävellen. Tällaisten laadukkaiden ratkaisujen arvo saattaa tulevaisuudessa olla suurempi kuin mitä nyt osaamme kuvitella. Valtakunnan rajaa hyödyntävä yritystyyppi samoin kuin Venäjään liittyvät terminaali- ja varastotoiminnot sopivat uuden rajanylityspaikan tuntumaan. Alueella onkin otettava huomioon, että työpaikkojen määrä saattaa kasvaa selvästi, kun teollinen rajayhteistyö lopultakin kunnolla avautuu. Tällöin on olemassa mahdollisuus, että Imatralle syntyy vielä neljäs keskus nykyisten kolmen lisäksi. Tällä on hajauttava vaikutus aluerakenteeseen. Kannattaakin pohtia, onko osa rajan läheisyyteen sopivista työpaikoista sijoitettavissa Imatrankoskelle ja Rajapatsaan alueelle. Kauppa ja palvelut Imatran vähittäiskaupat ja palvelut ovat keskittyneet kolmeen keskukseen. Keskusten palveluiden rakenne on eriytynyt, ja niillä on omat vahvuutensa ja tehtävänsä kaupungin palveluverkossa. Imatrankoski on pääkeskus ja sen osuus kauppapalveluista on vajaa puolet. Vastaavasti Mansikkalan osuus on 19 % ja Vuoksenniskan 32 % toimipaikkakannan perusteella. Kun tarkasteluun otetaan mukaan palvelut, niin Imatrankosken osuus tarjonnasta ylittää 50 %. Vähittäiskaupan ja palveluyritysten toimipaikkoja on vuoden 2000 tietojen perusteella yhteensä 444 kappaletta. Näistä vähittäiskauppoja on 154 eli 35 % ja loput erilaisia palveluyrityksiä.

15 2. LÄHTÖKOHDAT 15 Vähittäiskaupan palveluiden määrä on vuodesta 1995 laskenut 4 % vuoteen Eniten on vähentynyt päivittäistavarakaupan toimipaikkoja, kun taas erikoiskauppojen määrä on vähentynyt vain prosentin eli yhdellä myymälällä. Myymäläkannassa on tapahtunut paljon muutoksia ja vaihdoksia. Kaupan myynnissä on tapahtunut kasvua 14 % tarkastellun neljän vuoden aikana. Hypermarkettien noin viidenneksen kasvu on selvästi laskenut päivittäistavarakaupan pienempien myymälöiden myyntiä. Erikoiskaupan 28 % kasvu on ollut hypermarketteja selvästi nopeampaa, vaikka markkamäärä jää alhaisemmaksi. Kaupan painopiste on myynnin perusteella siirtynyt noin viidellä prosenttiyksiköllä erikoiskaupan suuntaan. Kaupan kehityssuuntia on tarkasteltu yksityisen kulutuksen kehitysennusteiden mukaan. Yksityisen ostovoiman arvioidaan Imatran kaupungissa kasvavan 944 milj. markasta milj. markkaan kymmenessä vuodessa. Vastaavan suuruista kasvua odotetaan myös Imatran markkina-alueen muissa kunnissa Puumalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Imatran osuus markkina-alueen ostovoimasta on noin 70 %, joten Imatralla tapahtuvat muutokset ostovoimassa ovat hallitsevia koko kaupan kehityksen kannalta. Venäjältä tulevaa ostovoimaa ei ole laskettu mukaan markkina-alueen ostovoimaan. Ostovoiman muutos tuo odotuksia liiketilan lisäämiselle. Liiketilan tarvelaskelma laskee ostovoiman kasvun liiketilan lisäyksen perusteeksi. Oletuksena on, että kaupan myymälätehokkuus säilyy vakiona ja jokaista uutta kaupan neliötä kohden on vielä laskettu myymäläpoistuman tuoma liiketilan lisätarve. Uusi liiketila syntyy joko rakentamalla uutta liiketilaa tai muuttamalla kerrosalaa jostakin muusta toiminnasta kaupan käyttöön. Liiketilalaskelman mukaan markkina-alueella tarvitaan vähintään k-m² uutta liiketilaa päivittäistavarakaupan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Erikoiskauppa tarvitsee vähintään k-m² uutta liiketilaa viidentoista vuoden aikana. Kaavoituksessa tulee varata mahdollisuus kaksinkertaiseen liiketilaan, jotta kaavoitetusta maasta ei tule puutetta. Yleiskaavassa periaatteena on, että kaupallisia palveluita ei enää hajoteta nykyisestä, vaan uudet toiminnot sijoitetaan jo olemassa oleviin keskittymiin niiden nykyistä toimintaa vahvistaen. Kauppapalvelut ovat vahvasti kytkeytyneet nykyisellään asutukseen. Kaavoituksen kautta tulee jatkossakin vahvistaa tätä kytköstä. Imatrankoskea tulee myös tietoisesti vahvistaa, mutta pitää kuitenkin kaupallinen palvelualue suhteellisen suppeana. Kaavan mukaista rakentamistehokkuutta tulee kasvattaa sen sijaan, että palvelualuetta laajennetaan. Samaa suunnitteluperiaatetta tulee toteuttaa myös Mansikkalassa ja Vuoksenniskalla. Pääosa kaavoitusvarauksista tulee suunnata Imatrankoskelle, joka on koko seudun keskus. Päivittäistavarakaupan tilantarpeesta muihin keskuksiin tulee sijoittaa noin 30 % lisätarpeesta. Erikoiskaupan tilantarpeista pääosa sijoittuu Imatran kolmeen keskukseen. Lisäksi tulee suunnitella teknisen erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan keskittymille palvelurakenteen kannalta järkevä sijaintipaikka, johon tulee toiminnan kannalta riittävästi kerrosalavarauksia toiminnoille. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan suuret yksiköt sijoittuvat Imatrankoskelle. Ne tuovat eloa iltaelämään eikä tätä toimintaa riitä useampaan keskukseen. Iltaelämän eloisuuden kriittinen raja jää saavuttamatta, jos sitä ei keskitetä. Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut ovat nyt jossain määrin hajallaan, mutta jatkossa niiden tulee keskittyä Imatrankoskelle. Toiminnot vahvistavat Imatrankoskea, koska valtakunnan tasolla nämä palvelut kuuluvat niihin, joissa työpaikat kasvavat kaikkein voimakkaimmin. Lisäksi palvelut tukevat liike-elämää, jonka keskukseksi, suurteollisuutta ja kaupan suuryksikköjä lukuun ottamatta, Imatrankosken olisi kasvettava. Näin Imatran kokonaisuus muodostuu toimivaksi ja riittävän houkuttelevaksi. Hallinnon, kulttuurin, koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden sekä muiden yhteiskunnallisten palveluiden suuret yksiköt ovat nyt keskittyneet Mansikkalaan. Tätä keskittymistä ja sen tuomaa toimintojen välistä synenergiaetua tulee pyrkiä edelleen vahvistamaan. Vuoksenniskalla ja Imatrankoskella pyritään kehittämään ja turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. 2.3 Maankäyttö ja rakennettu ympäristö Imatran kaupunkirakennetta, toimintojen sijoittumista ja rakennettua ympäristöä leimaavat talousmaantieteelliset lähtökohdat erillisine voimakeskittymineen. Viime vuosikymmenten yleiskaavallinen suunnittelu onkin pyrkinyt yhdistämään hajanaista rakennetta, jäsentämään keskusten välistä työnjakoa ja painottamaan rantavyöhykkeiden käyttöä enemmän asutuksen ja virkistyksen tarpeisiin raskaan teollisuuden ja energiantuotannon ohella. Nämä suuntaukset jatkunetvat myös lähitulevaisuudessa. Tasainen tai laskeva väestökehitys rajoittaa mahdollisuuksia uudiskaavoituksen avulla muokata yhdyskuntarakennetta ehyemmäksi ja tasapainoisemmaksi. Yleiskaavaan syntyy helposti ylimitoitusta, kun perusteltujen täydennysrakentamis- Kolmen ristin kirkko Vuoksenniskalla Valtionhotelli Imatrankoskella Teollisuustyöväen asuntomuseo

16 16 2. LÄHTÖKOHDAT Imatrankoski Näkymä Ivonniemen kärjestä Varpasaaren kalastuspuisto Kaupungintalon puisto kohteiden lisäksi on syytä osoittaa uusia toimintoja tai tarpeita varten uusiakin rakentamisalueita. Käytännössä ylimitoitus ei ole ollut erityisen silmiinpistävä, mutta pitkät toteutusjaksot ja alueiden keskeneräisyys tai vajaakäyttöisyys heijastuvat epäedullisesti paitsi ympäristön laatuun myös yhdyskuntatalouteen. Imatra on hengeltään moderni yhdyskunta. Rakennetulle ympäristölle leimaa-antavia ovat erityisesti 1900-luvun alkupuoliskolla Vuoksen varrelle syntyneet alueet ja rakennukset sekä jälleenrakennuskauden metsäkauppala -arkkitehtuuri. Myöhemmät ajat ovat täydentäneet näitä kerrostumia monimuotoiseksi kudokseksi. Luonnonläheisys on yhteistä kaikille ajanjaksoille joskus tietoisesti ja joskus tahattomasti. Imatra onkin Euroopan vihreimpiä kaupunkeja. Kulttuuriperintö ja rakennussuojelu yleiskaavassa Imatran kaupungin toimesta on laadittu rakennetun ympäristön kohteiden selvitys (Imatran rakennetun ympäristön kohteet, 1994). Tämä selvitys sekä kaupungin virkamiehiltä tulleet suositukset ovat olleet ohjeena merkittäessä yleiskaavaan rakennetun ympäristön suojelukohteet. (Liite 2) 2.4 Luonnonympäristö Ympäristönsuojelu Imatran kaupungin aikaisemmin laatimat ympäristönsuojelulliset tavoitteet ovat selkeä lähtökohta myös nyt laadittavan yleiskaavan osalta (Imatran ympäristönsuojelullinen arvio, 1996). Näitä ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä asioita ovat mm. toimintojen keskittäminen ja sen myönteiset vaikutukset liikenteen määrään. Tärkeää on myös ekologisen kokonaisuuden kehittäminen, siten että ekologinen tasapaino on onnistunut, ja koko kaupungin alueella on huomioitu riittävät viher- ja virkistysalueet sekä arvokkaiden luontokohteiden säilyminen. Muita olennaisia asioita ovat vesien puhtauden säilyminen, jätehuollon järjestelyt sekä uusien asuinalueiden sijoittuminen luonnonoloiltaan puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön. Imatran kaupungin toimesta on laadittu myös arvokkaiden luontokohteiden selvitys (Imatran luonnonsuojeluselvitys, 2000). Tämä selvitys sekä aikaisempaan yleiskaavaan merkityt suojelukohteet sekä seutukaavan osoittamat luontokohteet ovat olleet lähtökohta valittaessa yleiskaavan merkittäviä luonnonympäristön arvokohteita. (kuva 2.4-1) Maisemarakenne Maantieteellisesti Imatra sijoittuu Viipurinlahden, Saimaan ja Laatokan rajaamaan kolmioon. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee Imatran pohjoisosien läpi lounaasta koilliseen ollen Imatran kohdalla matalimmillaan ja kapeimmillaan. Muutenkin Imatran maaperässä näkyvät viimeisen jääkauden vaikutukset. Suurin osa maa-alasta on peittynyt irtaimella, paikoin hyvinkin paksulla maa-aineskerroksella, mistä johtuen maaston muodot ovat Imatralla melko loivia. Nämä jääkauden aikana muodostuneet sora- ja moreenikerrostumat ovat myös varsin paksuja. Kaupungin kokonaispinta-alasta 13 % on sora- ja hiekkaesiintymiä, joita on paikoitellen myös hyödynnetty. Avokallioita Imatralla on vähän. Hienommista maalajeista muodostuneet savi- ja silttikerrostumat esiintyvät Imatralla laajoina alueina Salpausselän eteläpuolella, missä suurin osa niistä on muokattu pelloiksi. Ilmasto-oloiltaan Imatra on suhteellisen edullista aluetta sijaiten eteläboreaalisella vyöhykkeellä. Ilmastossa on tyypillistä mantereiset piirteet. Imatran ja Lappeenrannan seudulla on mitattu useina vuosina eniten hellepäiviä koko maassa. Imatralla on eteläiseen sijaintiin nähden usein myös paksu lumipeite, joka säilyy noin 4,5 kuukautta. Maaperästä johtuen Imatralla on runsaasti pohjavesialueita. Suurimmat niistä sijaitsevat Salpausselän tuntumassa. (kuva 2.4-2) Imatran pintavesialueet muodostuvat kaupungin läpi virtaavasta Vuoksesta, Saimaasta ja Immalanjärvestä sekä useista pienistä lammista ja joista. Vuoksi on nykyään kaupungin vesielementeistä hallitsevin. Immalanjärvi on luonnostaan kirkasvetinen ja niukkaravinteinen lähdeperäinen järvi, jonka vedenlaatu on viime aikoina tosin huonontunut. Saimaa on Imatran alueella rannoiltaan pääosin karu ja kivinen. Saimaan ja Vuoksen vedenlaatu on viime vuosina parantunut paljolti puujalostusteollisuuden uusittua jätevedenpuhdistustaan ja siirryttyä suljettuun vedenkiertoon. Imatra sijaitsee kahden eliömaakunnan rajalla. Salpausselän eteläpuoliset alueet kuuluvat Etelä-Karjalan eliömaakuntaan, kun taas Vuoksen suuosa sekä Salpausselkä ja sen pohjoispuoli kuuluvat Etelä-Savon eliömaakuntaan. Imatra on kasvillisuudeltaan ympäröiviä alueita rehevämpää, mikä näkyy myös eläinlajiston monipuolisuutena. Vuoksen rannat savikkoalueineen ovat ympäröiviä alueita hedelmällisempiä kasvupaikkoja. Olosuhteiden suotuisuuden takia Vuoksen rannoille onkin kehittynyt paikoin rehevä lehtokasvillisuus. Etenkin Vuokseen laskevien Hallikkaan- ja Holmanjoen varsilla esiintyy reheviä lehtoalueita. Myös muualla Salpausselän eteläpuolella esiintyy pienialaisia lehtolaikkuja.

17 2. LÄHTÖKOHDAT 17 1 Golfkentän ranta 2 Immalan liete 3 Hallikkaanjoki 4 Kapakan- ja Holmanjoki 5 Lampsiinjoki 6 Liippilahdentien lehto 7 Mansikkalan lettoräme 8 Mellonlahden ranta ja Onnelan lehto 9 Niskalammen lehto 10 Paavolanmäki 11 Palolaitoksen pohjoispuoleinen metsä 12 Pienmustalampi 13 Ruokolammen suo 14 Saunalahden lehmukset 15 Sienimäen laskuoja 16 Ahopellon keto 17 Immolan lentokenttä 18 Karhusuo 19 Kruunupuisto ja Voimalaitoksen niemi 20 Vuoksenniskan urheilukentän ketoraunikit 21 Haapa-, Malon- ja Mikonsaari 22 Itä-Siitolan kosteikko 23 Katsastusaseman ympäristö 24 Kurkisuo 25 Lammassaari 26 Leppälahden avokalliot 27 Linjapuisto 28 Mustalampi 29 Onnenmäki 30 Rakokivi ja Vaitinvuori 31 Rönnemäki 32 Saarlammen harjumaasto 33 Supat taimitarhan länsi- ja pohjoispuolella 34 Tainionkosken vanha uoma ja Neitsytniemen lahti 35 Tienhaaran metsikkö 36 Ukonniemenpuiston supat 37 Vaeluodononnet 38 Vuoksenniskan harju 39 Vuoksenranta Itä-Siitolassa km Kuva Luonnonympäristön arvokohteita (Imatran luonnonsuojeluselvitys 2000)

18 18 2. LÄHTÖKOHDAT Kuva Pohjavesialueet km

19 2. LÄHTÖKOHDAT km Kuva Geologiset alueet

20 20 2. LÄHTÖKOHDAT Monet Imatralla esiintyvistä uhanalaisista kasvilajeista ovat ns. kulttuurilajeja, jotka ovat levinneet ihmisen mukana. Ihmisen luomat perinneympäristöt alkavat kuitenkin vähetä Imatralla. Imatran monipuoliseen eläimistöön vaikuttaa myös rajan läheisyys. Muun Etelä-Karjalan tavoin kaupungista löytyy useita erinomaisia perhosalueita. Erityisesti Immolan lentokenttä ja joenvarsiniityt sekä suoalueet ovat perhosten kannalta tärkeitä. Imatralla pesivä linnusto on lajistoltaan Kaakkois-Suomelle tyypillistä. Nisäkäslajisto vaihtelee pienistä jyrsijöistä suurpetoihin. Myös hoidettuja puistoja on Imatralla suhteellisen vähän. Kaupunki on kuitenkin kesäisin varsin vehreä, sillä rakennetun ympäristön sekaan on jäänyt runsaasti kasvillisuutta. Paikoin kasvillisuus on liikaakin levinnyt aivan kaupungin ydinalueilla. Esimerkiksi Vuoksen merkitys kaupunkikuvassa on osittain puutteellinen mm. rantojen voimakkaan pensoittumisen takia. Maa- ja metsätalous Rakennetun kaupunkialueen ympärillä ovat laajat metsä- ja peltoalueet, jotka voimassa olevassa yleiskaavassa on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi tai virkistysalueeksi. Imatran maatalousalueet sijoittuvat Salpausselän eteläpuolisille alueille Vuoksen molemmin puolin. Laajimmat viljelymaisema-alueet ovat Salo-Issakan ympäristössä sekä Immalanjärven ranta-alueilla. Suurimmat metsäalueet sen sijaan sijaitsevat Etelä- ja Kaakkois-Imatralla sekä Ruokolahden rajan tuntumassa. Valtaosa Imatran metsistä on tuoreita kankaita, joissa pääpuulajina vaihtelevat kuusi ja mänty. Lehtipuuston, joka on paikoin runsasta, yleisimpiä lajeja ovat rauduskoivu, harmaaleppä ja haapa. Pääosa metsistä on metsätalouskäytössä. Ainoa laajempi avosuoalue Imatralla on Kurkisuo. Virkistysalueet Imatran keskeisimmät virkistys- ja ulkoilualueet ovat ranta-alueet Saimaalla sekä Immalanjärvellä, Vuoksen rannat ja Kruununpuisto, Lammassaaren-Ukonniemen ulkoilualue venesatamineen ja uimarantoineen, Saimaan saaret, Vuoksenniskan ja Mellonmäen ulkoilualueet sekä Käringinsalon, Saarlammen ja Kurkisuon metsäalueet. Myös viime aikoina laajennetut luontopolut ovat tärkeä osa virkistysreitistöä. (kuva 2.4-4) Imatran melko hajanaisesta rakenteesta johtuen viher- ja luontoalueet ovat usein varsin lähellä asuinalueita. Toisaalta hajanaisuus aiheuttaa sen, että viheraluekokonaisuuksien muodostuminen on puutteellista. Osin tärkeät viheralueyhteydet ovat vain kapeita rakennettujen alueiden väliin jääviä kaistaleita tai rakennetussa ympäristössä olevia kevyen liikenteen yhteyksiä. Tärkeät ranta-alueet ovat myös monin paikoin virkistyskäytön ulottumattomissa.