POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Gastroenterologiset tutkimukset kehittyvät s. 6 Nimikesuojatuille hoitajille lisävastuuta lääkehoidosta s Synnytys- ja naistentautien klinikka edelläkävijänä s. 18

2 Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias toteuttaa fysioterapiaa ja kuntoutusta kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti. Päätavoitteeseemme kuuluu palvella asiakkaitamme laadukkaalla ja luotettavalla toiminnalla. Tutustu uusiin verkkosivuihimme Kiviharjunlenkki 7, OULU Soita apua meiltä Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su Ilmoita Pohjanpiirissä! Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoito piirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Toivoamme hyvää keää! Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM Seuraava Pohjanpiiri ilmestyy Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , POHJANPIIRI 3/2015

3 Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja pääkirjoitus Kohti suurempia kokonaisuuksia Maamme on saanut uuden hallituksen ja hallitusohjelman. Yhteiskuntamme kehittäminen ja palvelujen turvaaminen vaativat nyt suuria muutoksia. Niitä uusi hallitus lupaa tuleville vuosille. Osa muutoksista vaatii vyön kiristystä ja uhrauksia meiltä kaikilta. SOTE on meitä kaikista lähinnä, ja siihen kohdistuvat odotukset ovat kaikkein suurimmat. Yksittäisen kansalaisen kannalta linjaukset ovat kuitenkin palvelujen saannin turvaamista painottavia. Linjauksista menee aikamoinen tovi, ennen kuin laadittu yhteinen ohjelma on valmisteltu lakiesityksen muotoon. Vielä enemmän aikaa menee siihen, että uusi laki on voimassa. Mitä tilanne ja ennakoitavissa oleva tulevaisuus merkitsee meille? Mielestäni meidän ei kannata vain odottaa ja tuumia. Varmaa on, että etenemme kohti suurempia, koko sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavia kokonaisuuksia. Nyt näyttää, että Pohjois- Pohjanmaasta tulee yksi sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava aluekokonaisuus (Sote-alue). Ratkaisuilla haetaan kansalaisten yhdenvertaisuuden parantamista ja kustannustehokkaampaa tapaa palvelujen tuottamiseksi. Keskeisinä keinoina nähdään mahdollisimman laaja integraatio ja vahva ohjaus sekä kansalaisten ja henkilöstön vahvempi osallistuminen. Integraatio mitä se on? Soten integraatio eli yhdentyminen tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien tehtävien ja palvelujen kokoamista yhden toimijan vastuulle. Tulevassa järjestelmässä tämä toimija on sote-alue. Se vastaa niin sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon ja muiden erityistason palvelujen päätöksenteosta, johtamisesta ja rahoituksesta. Palvelut se voi tuottaa itse tai hankkia ne osaksi tai tarvittaessa kokonaan muilta tuottajilta, myös yksityisiltä toimijoilta. Asiakkaan näkökulmasta sote-integraatio tarkoittaa, että palvelut on mahdollista saada sujuvana hoito- tai palveluketjuna, eikä asiakas putoa palvelujen tai eri organisaatioiden väliin. Keskeistä on siis asiakas ja asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyydessä on kyse toimintatavasta, jonka mukaan jokainen asiakas kohdataan ihmisarvoisena yksilönä palvelutarpeesta riippumatta. Keskeistä on, ettei palveluja järjestetä pelkästään organisaation, vaan asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi. Asiakas osallistuu itse alusta asti palvelutoiminnan suunnitteluun yhdessä palvelun tarjoajien kanssa. Palvelutoiminnan tulee alkaa asiakkaan esittämistä asioista ja kysymyksistä sekä olla vastavuoroista. Tämä edellyttää asiakkaalta ja palvelutarjoajalta vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä, miten tarpeet ja palvelumahdollisuudet voidaan tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Riippumatta kansallisen lainsäädännön etenemisestä, meidän alueella onkin rohkeasti haettava sellaisia toimintatapoja ja käytäntöjä hallinnollisista raja-aidoista riippumatta, joilla palvelut voidaan saada asiakkaille nykyistä joustavammin, asiakkaan tarpeet oikeasti huomioon ottaen. Tähän meillä yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluista vastaavien kanssa on mahdollisuudet. Kyse on paljolti siitä, haluammeko ja osaammeko käyttää näitä mahdollisuuksia. Vastauksen pitää olla kyllä molempiin kohtiin. n kuva Antti Suistola Rentouttavaa ja lämmintä kesää kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Hannu Leskinen POHJANPIIRI 3/2015 3

4 sisältö Pohjanpiiri numero 3 / kesäkuu Pääkirjoitus: Kohti suurempia kokonaisuuksia 5 Työ ja tekijä: Lääkintävahtimestarit huolehtivat laitteiden toimintakunnosta 6 Gastroenterologiset tutkimustoimenpiteet kehittyneet potilasta säästävimmiksi 10 Vatsakeskus uudistaa toimintatapojaan 11 Nimikesuojatuille hoitajille lisävastuuta lääkehoidosta 12 Apuraha kolmelle tutkimushankkeelle 13 Aivotutkimus on klinikkarajat ylittävää tutkimusta 14 Uusia aivoja sairaalan kehittämiseen 15 Minun vaparini 16 Vuoden Hyvä Ihminen on johdon sihteeri Kati Ervasti 18 Synnytys- ja naistentautien klinikka: Puoli vuosisataa edelläkävijänä 20 Tutkijasta sairaalakemistiksi 21 Ervan kuulumisia: OYS-erva tutkimustoimikunta 22 OYS:n uudistaminen käynnistyy pohjoisesta 26 Hoitohenkilökunnan kokemuksia: MAPA KOULUTUS väkivaltatilanteiden ehkäisijänä 28 Ramppa kalakattaa: Tuomaripeliä! 29 Psykiatrinen sairaanhoitaja yhteispäivystyksessä päivä Oulaskankaalla 30 Kiitokset 31 Hoitoketjut: Uniapnean virtaviivaistettu hoitoketju 32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Kunnioitus ja arvostus yhteistoiminnan ja yhteistyön lähtökohtana 33 Kuntotestauspäivän ryhmät täyttyivät ennakkoilmoittautujilla 34 Alijäämän kasvu huolestuttaa tarkastajia 34 Kolme porrasta SOTEeen 35 Monivaiheinen tie sairaalan lämmittäjästä tekniseksi isännöitsijäksi POHJANPIIRI 40. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa JULKAISIJA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PÄÄTOIMITTAJA Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP TOIMITUS Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Jaakko Ahlstén VALOKUVAAJAT Pirjo Pyhäluoto, PPSHP Sylvi Savolainen, PPSHP Tiina Mäki, PPSHP Pekka Huovinen, PPSHP Jukka Veijola, PPSHP SIVUNVALMISTUS Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) TOIMITUSNEUVOSTO Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik TOIMITUKSEN OSOITE Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS OSOITTEEN MUUTOKSET ILMOITUKSET Olavi Määttä POHJANPIIRI ILMESTYY V Nro Nro Nro PAINOPAIKKA Erweko Oy KANNEN KUVA Tiina Mäki

5 TEKSTI Jaakko Ahlstén työ ja tekijä Lääkintävahtimestarit huolehtivat LAITTEIDEN TOIMINTAKUNNOSTA Lääkintävahtimestarin työssä saa olla tekemisissä sekä potilaiden että laitteiden kanssa. Aarno Luukinen ja Juha Kainu, kahden eri sukupolven lääkintävahtimestarit, pitävät huolen siitä, että leikkaussaleissa laitteisto on kunnossa ja potilaan hoito on siltä osin mutkatonta. Lääkintävahtimestarin työssä on suuresti vaihtelua ja koulutuskin on muuttunut 30 vuodessa. Osa lääkintävahtimestareista työskentelee potilaiden parissa, osalla työnkuvaan kuuluu pääasiassa hoitolaitteiston toimintakunnosta huolehtiminen. Laitteistot kehittyvät yhä nopeammassa tahdissa ja se näkyy työssä. Anestesiaklinikassa keskusleikkausosastolla työskentelevä lääkintävahtimestari Aarno Luukinen aloitti OYS:ssa vuonna 1985 trukkimiehenä, mutta kouluttautui työn ohessa lääkintävahtimestariksi, siinä työssä hän aloitti vuonna Pitkästä työkokemuksesta on tietenkin apua. Kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana aloittanut lääkintävaksi lienee yhtä perillä laitteista kuin minä. Olen nyt ollut 30 vuotta talossa, joista 25 lääkintävahtimestarina. Sinä aikana varmaan koko laitteisto on muuttunut ja vaihtunut, Luukinen naurahtaa. Pään ja kaulan sairauksien anestesiaosastolla työskentelevä lääkintävahtimestari Juha Kainu on työskennellyt lähes seitsemän vuotta lääkintävahtimestarina OYS:ssa. Hän tuli sairaalaan töihin perushoitajana ja siirtyi Tehy-taistelun aikana lääkintävahtimestariksi. Lääkintävahtimestarien kouluttaminen lopetettiin joskus 90-luvun puolivälin tienoilla. Minusta tuli lääkintävahtimestari, koska olin kiinnostunut alasta ja taloon piti saada osaavaa henkilökuntaa lääkintävahtimestareiksi, Kainu muistelee. Vaikka Kainu ja Luukinen ovat eri sukupolven lääkintävahtimestareita, heidän näkemyksensä työstään ovat hyvin yhtenevät. He ovat juuri niitä, joiden päätyönä on anestesialaitteiston toimintakunnosta huolehtiminen. Päivä alkaa potilasturvallisuuden kannalta oleellisilla tehtävillä, laitteiden ja kaasupullojen tarkistuksella. Tarpeen vaatiessa kaasupullot vaihdetaan. Tämä työ ei kuitenkaan ole mitään liukuhihnahommaa, koskaan ei voi tietää mitä sattuu ja tapahtuu. Laitteet pitää tuntea hyvin, jotta tietää voiko sen korjata itse vai pitääkö kääntyä huollon puoleen. Lisäksi me annamme käyttökoulutusta uusille hoitajille, Kainu toteaa. Kainun ja Luukisen työ lääkintävahtimestareina poikkeaa monen muun lääkintävahtimestarin työnkuvasta siinä, että he eivät ole juuri potilastyössä mukana. Tämä on OYS:n oma toimintamalli, sillä muissa yliopistosairaaloissa lääkintävahtimestarit ovat mukana potilastyössä hoitolaitteiston huoltamisen ohella. Uudet laitteet vaativat jatkuvaa kouluttautumista, eikä työ rajoitu vain yhteen osastoon, joten verkostoituminen esimerkiksi elektroniikkahuollon ja kalustokorjaamon kanssa on tärkeää. Kun tietää kenen puoleen kääntyä niin apu löytyy tarvittaessa nopeasti. Se onkin mutkatonta, kun on näin verraton työyhteisö, ja työ mielekästä ja haasteellista, Luukinen komppaa eikä vain puheissa. Musiikkiharrastus terapiana ja perhe tärkeimpänä Vapaa-ajallaan Luukinen ja Kainu soittavat In Trouble -nimisessä bändissä, Luukinen komppaa kitaralla ja Kainu soittaa rumpuja. Kumpikin pitää musiikkiharrastusta terapeuttisena ja henkireikänä. Luukinen sanoo soittaneensa koko ikänsä ja on reilun parinkymmenen vuoden aikana tehnyt parisensataa keikkaa. Keikkaa ei tehdä hampaat irvessä, mutta kuitenkin tosissaan, Juha Kainu sanoo. Hän on soittanut bändissä viime syksystä alkaen, kun aikaisempi rumpali joutui lopettamaan. Molemmat miehet ovat perheellisiä, ja pitävät perhettä prioriteettina. Nuorimmainen valmistuu jo ylioppilaaksi ja armeija odottaa, joten pian koti kyllä hiljenee, Luukinen nauraa. n kuva Jouni Ylisuutari kuva Tiina Mäki n Juha Kainu ja Aarno Luukinen työn ja musiikin äärellä, Kainu rummuissa ja Luukinen kitarassa. kuva Jouni Ylisuutari POHJANPIIRI 3/2015 5

6 TEKSTI Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Gastroenterologiset tutkimustoimenpiteet kehittyneet potilasta säästävimmiksi Maha- ja suolikanavan tähystyksiä tehdään sekä diagnostiikan että hoidon tarpeita ajatellen. Uusin on endoskooppinen ultraäänitutkimus. 6 POHJANPIIRI 3/2015

7 POHJANPIIRI 3/2015 7

8 Lähinnä diagnostiikasta on kysymys silloin, kun mahalaukun tähystyksellä eli gastroskopialla tutkitaan esimerkiksi ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen alun sairauksia. Tähystyksen perusteella tehdään päätös jatkohoidosta, kuten siitä tarvitaanko kirurgista hoitoa. Paksusuolen tähystyksellä eli kolonoskopialla diagnosoidaan suolistosairauksia. Tähystyksessä voidaan myös tehdä limakalvomuutosten eli polyyppien poistoja. Tähystyksessä on jopa mahdollista limakalvoon paikantuvien syöpäkasvaimien hoito. Tämä on potilasta säästävä, koska tällöin suolta ei tarvitse poistaa, osastonylilääkäri Juha Saarnio kertoo. Jos ruokatorvessa, pohjukaissuolessa tai paksusuolessa on ahtauma, voidaan sitä tähystyksessä laajentaa ja asentaa ahtaumakohtaan metalliverkkoproteesi. Proteesitoimenpiteet tehdään yleensä leikkaussaliolosuhteissa, koska toimenpiteen aikana tarvitaan hyvää röntgenlaitetta. Oulu etujoukoissa Viime kesänä OYS:ssa aloitetut endoskooppiset ultraäänitutkimukset ovat mallinäyte kahden erikoisalan, kirurgian ja sisätautien, onnistuneesta yhteistyöstä. Tutkimusmäärät eivät ole vielä kovin suuria, mutta tutkimusten tarve on kasvamassa, vatsakeskuksen johtaja, gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova sanoo. Endoskooppisessa ultraäänitutkimuksessa vatsalaukun tähystimen mukana viedään suolikanavaan ultraääniantura, jonka avulla voidaan tehdä ultraäänitutkimus joko vatsalaukun seinämän tai suolen seinämän läpi. Tutkimukseen voidaan liittää myös terapeuttisia toimenpiteitä. Haima on vatsaontelon takatilassa, Juha Saarnion mukaan hankalassa paikassa. Haimasta ei vatsanpeitteiden läpi oikein pääase ottamaan neulanäytettä. Endoskooppisessa ultraäänitutkimuksessa neulanäyte otetaan mahalaukun tai pohjukaissuolen kautta. Näin saadaan solukuva ja sen perusteella voidaan päätellä, mikä tauti on kyseessä. Haimatulehdukseen liittyy usein nestekertymä haiman ympäristössä. Endoskooppisella ultraäänitutkimuksella paikannetaan kertymä ja rakennetaan yhteys mahalaukun seinämän läpi. Tällä menetelmässä haiman nestelammikon kanavoinnit ovat vaativia, mutta potilasta säästäviä toimenpiteitä. Endoskooppisia ultraäänitutkimuksia on aiemmin tehty Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopistosairaalassa. Jyväskylässä toimintaa ollaan aloittelemassa. Oulussa tutkimuksia on nyt tehty joka toinen maanantai kahden tai kolmen lääkärin yhteistyönä. Gastrokirurgeista näitä tutkimuksia tekevät Heikki Karjula ja Juha Saarnio, sisätautipuolelta gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova. Kapseliendoskopia etenkin verenvuotopotilaille Etenkin ohutsuolen tähystystä täydentävänä tutkimuksena verenvuotopotilailla voidaan käyttää myös kapseliendoskopiatutkimusta. Tutkimuksessa potilas n Koepalan otto on keskeinen osa tähystystutkimuksia. Keskellä nykyaikainen koepalaneula. Oikealla endoskooppisen ultraäänitähystimen päässä oleva ultraääniantura ja endoskopiakamera. Endoskooppisen ultraäänen tekeminen on tiimityötä. 8 POHJANPIIRI 3/2015

9 nielaisee reilusti Burana 800:sta isomman kamerakapselin, joka ottaa 2 6 kuvaa sekunnissa noin kahdeksan tunnin ajan, Koivurova kertoo. Tutkimus on potilaalle tähystystä miellyttävämpi, mutta se ei sinänsä ole vaihtoehto tähystystutkimukselle, koska tutkimuksessa ei voi ottaa näytepaloja, kapselia ei voi ohjata, eikä sen aikana myöskään voida hoitaa pois esimerkiksi verenvuodon aiheuttajia suolen pinnalta. Lisäksi tutkimuksen analysointi on aikaa vievää, eikä siksi kovin tehokasta. Edellä mainittujen lisäksi maha-suolikanavan tutkimuksia on lukuisia. Kirurgit esimerkiksi tekevät vatsakeskuksen tiimin kanssa sappi- ja haimateiden varjoainetutkimuksia. Jos sappitiehyessä on kivi, se poistetaan. Saarnion mukaan näissäkin tutkimuksissa tarvitaan hyvää röntgenlaitetta ja siksi ne tehdään pohjoisessa keskusröntgenissä. Kirurgien työmaata on myös PEG-ravitsemusletkujen asentaminen. Ravitsemusletkuja asennetaan potilaille, joilla on hankala nielemisvaikeus esimerkiksi aivoinfarktin jäljiltä tai jonkun muun neurologisen sairauden vuoksi. Toimenpide tehdään yleensä kahden kirurgin voimin. Parkinson-potilaille asennettavasta PEG-/J-toimenpiteestä olemme tehneet kansainväliseen opetuskäyttöön tarkoitetun opetusvideon, Saarnio sanoo. n Kuvassa kapseliendoskopiassa käytettävä kamerakapseli. POHJANPIIRI 3/2015 9

10 TEKSTI Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki VATSAKESKUS uudistaa toimintatapojaan n Vatsakeskuksessa remontoidaan sekä tiloja että toimintamalleja. Uudistus on tarpeen potilasmäärien lisääntyessä. Kuvassa 1. oikealla, hall.ayl Olli-Pekka Koivurova, os.yl. Juha Saarnio ja sh Minna Mäkelin Kuvassa 2. oikealla Olli-Pekka Koivurova, Minna Mäkelin, selin anestesia el ja Juha Saarnio. Vatsakeskus yhdistää OYS:n ja Oulun kaupungin gastroenterologisen tutkimuksen ja hoidon yhdeksi kokonaisuudeksi. Tiloja saneerataan ja henkilöstön työnkuvaa muokataan entistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Tavoitteena on turvata hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon taitekohdassa entistä paremmin. Oululaisilla perusterveydenhuollon potilaalla on jo aiemminkin ollut mahdollisuus päästä häntä jo ennestään hoitaneen vatsalääkärin vastaanotolle. Toimintamallia uudistamalla halutaan parantaa hoidon jatkuvuutta myös vatsakeskukseen tuleville erikoissairaanhoidon potilaille. Vatsakeskuksessa onkin nyt, aiemmasta poiketen, otettu käyttöön henkilökohtaiset työlistat, jotka tämän mahdollistavat. Maha-suolikanavan tutkimuksissa ja hoidoissa oli osittaista päällekkäisyyttä OYS:n ja Oulun kaupungin kanssa. Uhkana oli resurssipula, kun esimerkiksi kolonoskopioiden määrät lisääntyivät koko ajan. Oulun kaupunginsairaalassa paksunsuolen tähystykset tuplaantuivat neljän vuoden välein, vatsakeskuksen johtaja, gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova kertoo. Toiminnot yhdistämällä henkilöstö-, välineistö- ja tilaresurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön. Henkilöstö on jo yhdistynyt, tiloja saneerataan vielä kesän ajan vastaamaan uudentyyppistä toimintamallia. Vatsakeskuksessa toimintamallia uudistettaessa periaatteena on potilaslähtöisyys. Kaikki vatsakeskuksen potilaat eivät tarvitse samanlaista hoitoprosessia, esimerkiksi maksansiirtopotilailla ja närästyspotilailla on erilaiset tarpeet. Kunniahimoisena tavoitteenamme on pystyä toimimaan nopeammin vähentämällä byrokratiaa niin, että potilaita ei pompotella paikasta toiseen, Koivurova toteaa. Uudessa mallissa myös työnjakoa pyritään muuttamaan. Sairaanhoitajien osaamista on järkevä käyttää hyväksi entistä tehokkaammin mm. vatsa-alueen sairauksien seurannassa ja potilasohjeiden antamisessa. Potilaiden ajanvarausprosessin hoito taas on tarkoitus keskittää entistä kokonaisvaltaisemmin osaston sihteereille. Saumatonta yhteistyötä Maha-suolikanavan tutkimuksissa lähtökohtana ovat potilaan kertomat oireet. Jos ne vaikuttavat hälyttäviltä, useimmiten laajemmat tutkimukset, kuten tähystystutkimukset ovat aiheelliset. Jos ei hälyttäviä oireita ole, voi peruslaboratoriotutkimukset olla usein riittäviä asian selvittelyissä, varsinkin nuorilla potilailla, kertoo Olli-Pekka Koivurova. Näiden tutkimusten jälkeen lääkäri miettii onko tarvetta muille tutkimuksille, kuten vatsan ultraäänitutkimukselle, CTtai magneettikuvaukselle. Vatsakeskus on kokonaisuus, jossa kaksi erikoisalaa, sisätaudit ja kirurgia, yhdistävät voimavaransa ja osaamisensa. Vierekkäisissä tähystyshuoneissa voi kummankin erikoisalan lääkäri olla tekemässä omaa tutkimustaan. Tarvittaessa konsultointi onnistuu molempiin suuntiin, Juha Saarnio kertoo. Kirurgien toiminnassa on enemmän toimenpidekeskeisyyttä ja mm. leikkaustarpeen arviointiin liittyvää tutkimusta. Kirurgien tähystyksiä tehdäänkin monessa paikassa, vatsakeskuksen lisäksi leikkaussalissa, tehoosastolla ja pohjoisessa keskusröntgenissä. Aina siellä, missä se potilaalle on turvallisinta. Vatsakeskuksessa toimitaan vielä kesän ajan remontin keskellä, keuhkotähystyksille varatut tilat sen sijaan valmistuivat jo ennen kesää. Keuhkotähystysten välineistö on samantyyppistä kuin ruoansulatuskanavan tähystyksissä ja osa siitä on jopa yhteiskäytössä. Siksi keuhkotähystyksille varattu huone ja välinehuolto oli järkevää sijoittaa vatsakeskuksen tiloihin. n 10 POHJANPIIRI 3/2015

11 TEKSTI Liisa Ahlstén KUVA OYS Nimikesuojatuille hoitajille LISÄVASTUUTA LÄÄKEHOIDOSTA Nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattilaisten lääkehoitoon osallistumisen käytänteet uudistetaan OYS:n vuodeosastoilla. Eri aikakausina koulutettujen perus- ja lähihoitajien lääkehoidon osaamista yhtenäistetään ja päivitetään koulutuksen kautta. Kaikkien sairaanhoitopiirin vuodeosastoiila työskentelevien nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattilaisten on pitänyt suorittaa nimikesuojatun lääkehoidon perusosaamisen lupa lokakuun 2013 loppuun mennessä. Nimikesuojatut ovat erittäin hyvin, prosenttisesti, suorittaneet tämän perusosaamisen luvan. Yksiköiden omassa lääkehoitosuunnitelmassa tulee määritellä mikä on työnjako lääkehoidon toteuttamisessa. Lääkehoitosuunnitelmia tarkasteltaessa totesimme, että nimikesuojattujen lääkehoidon osaamista ei kuitenkaan ole hyödynnetty kaikilla vuodeosastoilla. Tämän vuoksi päätimme toukokuussa johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan kanssa antaa asiasta yhtenäisen ohjeistuksen, hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen sanoo. Nimikesuojattujen koulutus ja erityisesti lääkehoidon koulutus on koko ajan kehittynyt. Heidän lääkehoidon osaamistaan meidän pitäisi pystyä hyödyntämään entistä tehokkaammin, jo pelkästään siksi että tulevaisuuden hoitohenkilöstön saatavuus heikkenee ja kaikkien ammattiryhmien osaamista tulee hyödyntää mahdollisimman optimaalisesti, myös nimikesuojattujen, hän jatkaa. Osastoilla 33 sekä 20 toteutetut uudistukset ovat hänen mukaansa hyvä esimerkki siitä, miten muutokset on viety käytäntöön. Se on juuri sitä, mitä toivomme. Uusi työnjako jo käytössä Kun nimikesuojattujen eli perus- ja lähihoitajien tehtävänkuvaa potilaan lääkehoitoprosessissa alettiin uudistaa, muutoksen tavoitteena ja lähtökohtana meillä oli entistä parempi potilasturvallisuus, osaston 33 osastonhoitaja Eija Kauranta kertoo. Perus- ja lähihoitajat tekevät työtään lähellä potilasta ja siten heillä on hyvät mahdollisuudet seurata potilaan vointia mm. lääkkeen antamisen jälkeen. Jotkut lääkkeet saattavat esimerkiksi laskea verenpainetta liian matalalle tai jollakin toisella lääkkeellä saattaa olla vaikutuksia potilaan tajunnantilaan. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikilla potilasta hoitavilla hoitajilla on tietoa lääkkeiden vaikutuksista. Osaamisvajeet paikataan koulutuksella Tehtäväkuvan muutos ei ko. osastoilla tapahtunut kädenkäänteessä. Ensin selvitettiin osaamisvajeet, sen jälkeen suunniteltiin ja toteutettiin täsmäkoulutusta ja lopuksi siirrettiin muutos käytäntöön. Osastofarmaseutti Kaisu Lappalaisen mukaan muutosta lähdettiin valmistelemaan velvoittamalla kaikki osaston perusja lähihoitajat osallistumaan sairaala-apteekin järjestämään koulutukseen, jossa käytiin läpi koko lääkehoidon kaari lääkkeen tilaamisesta lääkkeen antamiseen potilaalle. Sen lisäksi sairaanhoitopiirissä järjestettiin lääkehoidon laskuharjoituksia, joihin perus- ja lähihoitajamme osallistuivat. PPSHP:n tarjoaman koulutuksen lisäksi suunnitelimme yhdessä lääkehoidosta vastaavan sairaanhoitaja Maija Normanin kanssa kaksi samansisältöistä koulutuspäivää. Kaikki osastomme perus- ja lähihoitajat osallistuivat koulutuspäivään ja lisäksi jokainen työskenteli päivän kanssani. Osaston 33 ja 20 näytönvastaanottajat, sekä osaston 20 perus- ja lähihoitajat osallistuivat myös samaan koulutukseen, Kaisu Lappalainen kertoo. Toteutetun koulutuksemme myötä osastojen perus- ja lähihoitajat saivat paremmat valmiudet nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden laajennettuun näyttökokeeseen sekä laajennettuun tehtävän kuvaan lääkehoidon osalta. Uutena asiana tuli mm. lääketietokantojen käytön hallinta. Kun tehtäväkuvan laajennus lääkehoidossa edellyttää tietoa lääkkeen vaikuttavuudesta, täytyy myös tietää mistä ja miten sitä löytyy. Lääkehoidossa ja lääkkeissä/rinnakkaislääkkeissä tapahtuu koko ajan muutoksia. Osa lääkehoidosta edelleen vain sairaanhoitajilla Maija Normanin mukaan perusja lähihoitajat olivat koulutukseen erittäin tyytyväisiä. Koulutuksesta saadun hyvän palautteen perusteella, järjestettiin myös sairaanhoitajille vastaavanlaista koulutusta. Lääkehoidon kokonaisvastuu on edelleen sairaanhoitajilla, ja esimerkiksi laskimon sisäinen lääkehoito kuuluu vain sairaanhoitajille. Eija Kaurannan mielestä uusi malli, jossa perus- ja lähihoitajat ovat mukana potilaan lääkehoidossa ja työskentelevät yhdessä tasavertaisena työparina sairaanhoitajan kanssa, edesauttaa potilasturvallisuuden toteutumista. Työtä tehdään potilaan parhaaksi. n POHJANPIIRI 3/

12 TEKSTI Martti Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Apuraha kolmelle TUTKIMUSHANKKEELLE Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö jakoi apurahoina euroa kolmelle tutkimusryhmälle. on pregnaani X reseptori (PXR) -aktivaatio tyypin 2 diabeteksen ja verenpainetaudin aiheuttajana. Professori Kaisa Tasanen- Määttä ja tutkimusryhmä sai euroa Pemfigoidin riskitekijät ja autoimmunisaation mekanismit ( euroa). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on perustanut tukisäätiön vuonna Säätiön tarkoitus on tukea terveystieteellistä tutkimusta, kehittää terveydenhuollon palveluja sekä tukea ja järjestää alan koulutusta. Säätiö tukee erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää väestötutkimusta ja jakoi hankeapurahoja nyt kuudennen kerran. Nina Hautala (vas.) ja tutkimusryhmän jäsen Aura Falck. Ilman lääketieteellistä tutkimusta emme pystyisi tarjoamaan parasta mahdollista hoitoa pohjoisen asukkaille. Jos emme tekisi tutkimustyötä, tämä sairaala ei olisi se, mikä se on tänä päivänä, johtajaylilääkäri Aino-Liisa Janne Hukkanen Kaisa Tasanen ja tutkimusryhmän jäsen Nina Kokkonen. Oukka painotti julkistaessaan Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiön apurahojen saajat. Dosentti Nina Hautala ja tutkimusryhmä sai euroa tutkimukseen, jonka aiheena on diabeettisen retinopatian seulonnan ja komplikaatioiden varhaisdiagnostiikan kehittäminen Pohjois-Suomessa. Dosentti Janne Hukkanen ja tutkimusryhmä sai euroa tutkimukseen, jonka aiheena Uudet tohtorit ja dosentit kukitettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettiin viime vuonna 50 tohtorin tutkintoa. Uusista tohtoreista 15 on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa. Dosentin arvoja tiedekunta myönsi yhdeksän. Uusista dosenteista viisi on sairaanhoitopiirin palveluksessa. Sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat tohtorit ja dosentit kukitettiin osoituksena arvostuksesta, jota sairaanhoitopiiri tuntee heidän työtään kohtaan. n Sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat uudet tohtorit vasemmalta: Miia Jansson, Sanna Häkli, Jaana Karhu, Riitta Niinimäki, Kaija Lipponen, Anna-Sofia Silvola, Anna- Leena Manninen, Tuomo Starck ja Ulla Jämsä. Kuvaan eivät päässeet mukaan Johanna Huusko, Merja Kallio, Tuukka Niinimäki, Riikka Roisko, Seija Sipola ja Pirjo Åström. Dosentti Johanna Liinamaa. Uusista dosenteista kuvaukseen eivät päässeet Vuokko Anttonen, Airi Jartti, Eveliina Lammentausta ja Aare Mehik. 12 POHJANPIIRI 3/2015

13 TEKSTI Jaakko Ahlstén KUVA Tiina Mäki Aivotutkimus on klinikkarajat YLITTÄVÄÄ TUTKIMUSTA Sami Tetrin työryhmä sai Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiöltä euron apurahan aivovamma- ja aivoverenvuototutkimukselleen. Työryhmän tutkimus jatkaa oululaisen aivotutkimuksen pitkää perinnettä. Aivovammojen pitkäaikaisseuranta ja -tutkimus ovat tärkeitä, koska aivovammoista voi seurata ongelmia pitkänkin ajan jälkeen, ja ennusteen tekeminen voi olla vaikeaa. Neurokirurgian professori (ma) Sami Tetrin työryhmä käyttää tutkimuksessaan vuoden 1999 aivovammapotilaskohorttia jotta he voivat tutkia vammojen pitkäaikaisvaikutuksia. Työryhmän tutkimus on kolmitahoinen. Yhtenä osa-alueena on epidemiologinen aivovammatutkimus, johon käytetään edellä mainittua kohorttiaineistoa. Toinen osa-alue on aivoverenvuodolle altistavat tekijät, ennusteeseen vaikuttavat tekijät ja hoitojen vaikutus. Lisäksi seurannalla tutkitaan kuinka monelle aivoverenvuotopotilaalle tulee jälkioireena epilepsia tai riski sairastua siihen. Kolmas osa-alue on aivoverenvuotopotilaiden prospektiivinen seurantatutkimus, jossa selvitetään miten voitaisiin estää näiden potilaiden tromboembolisia komplikaatioita, eli laskimotukoksia ja keuhkoveritulppia. Tromboembolisten komplikaatioiden hoitokäytännöstä on kaksi eri vallitsevaa mallia, amerikkalainen ja eurooppalainen malli. Eurooppalaisessa mallissa verenohennushoito aloitetaan 24 tuntia vuodon alkamisesta, kun taas amerikkalaisessa mallissa se aloitetaan 72 tuntia vuodon alkamisesta. Tutkimuksessa selvitetään, aloitetaanko verenohennushoito eurooppalaisessa mallissa liian varhain ja toisaalta amerikkalaisessa mallissa liian myöhään. Monialaisuus ja avoimuus tärkeitä tutkimuksessa Tetrin työryhmä muodostuu monialaisista ammattilaisista. Vaikka aivotutkimuksen kuvittelisi kuuluvan tietyn erikoisalan tutkijoille, Tetri sanoo sen olevan klinikkarajat ylittävää. Teemme yhteistyötä niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin keskusten kanssa. Emme halua tehdä tutkimusta omassa kopperossamme, siten ei mielestäni saada riittävän tasokasta tutkimusta aikaiseksi. Jos haluaa tehdä kansainvälistä yhteistyötä, tutkijan ei pidä olla liian mustasukkainen omista rekistereistään ja tiedoistaan. Kerättyä tietoa pitää jakaa toisille ryhmille, ja sieltä voi vastineeksi saada tietoa itselle, Tetri toteaa. Työryhmän saama apuraha on oleellinen tutkimuksen jatkamisen kannalta. Tähän mennessä siitä on käytetty noin neljännes. Apurahaa käytetään nuorten tutkijoiden ja kahden postdoktoraalisten tutkijoiden palkattomien virkavapaiden mahdollistamiseen. Tetrin työryhmään kuuluvat myös väitöskirjatutkijat LL Pekka Löppönen, LL Cheng Qian ja LL Anna-Maija Lahti. Tutkimusryhmässä on pyritty siihen, että nuoret nimenomaan saisivat vietyä omaa väitöskir- jaansa ja samalla myös tutkimusta eteenpäin. Tetri pitääkin tärkeänä, että väitöskirjatutkijat saavat nimeä tutkimuspiireissä tulevaisuuden tutkimuksiaan varten. Tetrin mukaan työryhmä on pystynyt tekemään tutkimusasetelmia jotka ovat oikeasti merkittäviä potilaan kannalta ja niillä on siten kliinistä merkitystä. Tutkimustuloksia on tarkoitus julkistaa jo vuonna n Työryhmän jäsenet Cheng Qian, Sami Tetri ja Anna-Maija Lahti kuvattuna Neurokirurgian tutkimusyksikössä. POHJANPIIRI 3/

14 TEKSTI JA KUVA Martti Ahlstén UUSIA AIVOJA sairaalan kehittämiseen Sairaaloihin tarvitaan uusia toimintamalleja ja uutta teknologiaa. OYS avasi ovensa ideoita etsiville ja niitä kehittäville. 30 tekniikan ammattilaista vietti toukokuussa useita päiviä Oulun yliopistollisen sairaalan yksiköissä tutustumassa sairaalaan toimintaan. Kyseessä oli Oulun Yritystakomon järjestämä Terveydenhuollon laitteista liiketoimintaa -ohjelma (Telli). Ohjelma oli suunnattu kaikille terveydenhuoltoalan kehittämisestä ja liiketoiminnasta kiinnostuneille työttömille työnhakijoille sekä alan yritysten edustajille, jotka etsivät tuotekehityksen kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelma sisälsi terveysteknologiaan liittyviä asiantuntijaluentoja, yritysesittelyjä ja vierailuja OYS:n eri yksiköihin. Kurssilaiset havainnoivat toimintaa, raportoivat ja hakivat ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin ja saivat samalla liiketoiminta-aihioita yritysten tarpeisiin. Ulkopuolisia ideoita kaivataan Sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Juha Korpelainen sanoo, että Telli on aivan uudenlainen tapa tuoda yhteen eri alojen ammattilaisia ja hyödyntää heidän osaamistaan. Käytännössä Telli toi uudet, insinöörin innovatiiviset aivot mukaan sairaalan kehittämiseen. Telli tukee OYS:n tavoitetta kehittyä maailman älykkäimmäksi sairaalaksi Tulevaisuuden sairaala OYS muutosohjelman avulla, hän pohtii. Sairaalat tarvitsevat kipeästi uusia toimintamalleja ja -tapoja selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista, joista tärkeimmät ovat väestön ikääntyminen, nopea kustannusten kasvu ja pula osaavasta henkilökunnasta. Ideoita on haettava ennakkoluulottomasti terveydenhuollon ulkopuolelta. Tarvitaan uskallusta muuttaa totuttuja toimintatapoja ja uudistua rohkeasti, Korpelainen sanoo. Vuorovaikutteinen koulutusohjelma Kurssilaisista neljä, Esko Kurttila, Mika Häkkinen, Hilkka Kiesilä ja Mika Saren ovat kokoontuneet OYS:n neurokirurgian yksikköön, jossa fyysikko Sanna Yrjänä esittelee heille automaattisen ilmoittautumisen tietojärjestelmää. Kysymyksiä satelee paljon, mutta myös vinkkejä järjestelmän parantamiseksi. Mika Häkkinen kiteyttää kurssilaisten tuntoja sanomalla, että on ollut mielenkiintoista päästä katsomaan aivan uudenlaisen maailman toimintaprosesseja ja sitä miten teknologiaa niissä hyödynnetään. Tietojärjestelmien lisäksi logistiikka on alue, jolla hän näkee merkittäviä kehittämistarpeita. Hilkka Kiesilän mukaan yksi hyvä esimerkki vuorovaikutteisuudesta oli tutustuminen ruokahuollon toimintaan. Puhuttiin sekä logistiikasta että tietojärjestelmistä, kun vieraat ja isännät pohtivat yhdessä, miten tarjottimien kulkua hinnalla voitaisiin parantaa. Esko Kurttila näkee, että uusilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia erityisesti mobiililaitteissa. Niiden valmistuksessa peli on Suomessa jo menetetty, mutta sairaalakäyttöön tarkoitettujen laitteiden suunnittelussa voisi olla mahdollisuuksia. Mika Saren on samaa mieltä. Taustalla pitää silloin olla sellainen innovaatio, että vastaavaa laitetta ei vielä ole olemassa. Lisäksi laitteen pitää tuottaa selvää lisäarvoa käyttäjilleen, hän painottaa. n Esko Kurttila (vas.), Mika Saren, Mika Häkkinen ja Hilkka Kiesilä tutustumassa automaattisen ilmoittautumisen tietojärjestelmään, jota esittelee Sanna Yrjänä (edessä). Telli-ohjelman aikana tuotetut liiketoiminta-aihiot esitellään Innofest-tapahtumassa. 14 POHJANPIIRI 3/2015

15 KUVAT Merja Puolanne-Törmälä Vapari järjesti jäsenilleen kirjoituskilpailun, johon tuli neljä tekstiä. Vaparin hallitus päätti palkita ne kaikki yhdenvertaisina. Palkinnoksi annettiin aktiivisuusrannekkeet. Pohjanpiiri julkaisee kirjoitukset tästä numerosta alkaen. Minun vaparini Kaisla Kirppu Törmälä, Voittajan on helppo hymyillä! Mun äiti aina innostuu: nyt hiihtokisat mukaan juu! Ipana, napero, muksu, ei vaan tenava, jolla on pipossa tupsu! Vaparilaisen muru mussukka oma tai isovanhemman aarre ihana! Nyt on aika kisata! Vaparin hiihdot aina lujaa hiihdetään, kisan lopuksi numeroliivit rinnasta pois kerätään! Kuumaa mehua levähdykseen yhdessä hörpitään. Luento salissa kisat videon avulla uudestaan hiihdetään. Äidit, isät, mummut, papat, tenavat; Vaparilais kisaajat ihanat yhdessä nauttii kisafiilistä. Ajat verrataan, tarkistetaan ja kerrataan. Jokainen on voittaja! On pokaaleja pöydällä iso rivi, kimaltaa ne ja suurimman saa se jolla oli paras kiri. Kaulamitallitkin kilisee, sijoittuneita luentosali vilisee! Salamavalot välkkää, Vapari kivat kisat aina järkkää! Posket on punassa, hiki sukassa ja namuja aina luvassa! Hip hei hurraa, ensi keväänä taas mukaan tullaan! Kiidä katuja, Hiihdä latuja. Ammu rikkaa, Saumat uuteen takkiin tikkaa. Pumppaa tai hummaa, väännä rautaa tai koita soutaa! Lasityöt voit pian valmiina noutaa. Vaivaa savea tai taputa pollen povea. Vaparilaisella on mahkuja, enemmän kuin työpuvussa on taskuja! Sara Samppuli Törmälä, numerolla 16. Merja Puolanne-Törmälä rekrytoija, rekrytointipalvelut Sara Törmälä ja Risto-ukki. Numerolla 8 Kaisla Kirppu Törmälä. POHJANPIIRI 3/

16 TEKSTI Tatu Tiala KUVAT OYS VUODEN HYVÄ IHMINEN on johdon sihteeri Katariina Kati Ervasti on reipas, positiivinen ja huumorintajuinen. Hän on aina ystävällinen kaikkia kohtaan ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Aina Katin luo mennessä on sellainen olo, että on tervetullut. Kati on helposti tavoitettavissa: Hän vastaa viesteihin nopeasti ja soittaa aina takaisin, jos ei jostain syystä pysty puheluun vastaamaan. Katin asenne työhön on ammattimainen. Hän tietää paljon asioista ja jos ei tiedä, hän kyllä selvittää. Kati on luotettava ja jämpti, ja tekee aina mitä lupaa. Tilanteeseen kuin tilanteeseen löytyy apu näin vuolasti perusteltiin Katin valintaa vuoden 2015 Hyväksi Ihmiseksi. Esittäjänä oli kolmisenkymmentä sairaanhoitopiiriläistä, yli tulosalue- ja järjestörajojen. Yllätimme Katin kakkukahveilla kesken työpäivän! Kiitos siis myös Katin esimiehelle yllätykseen osallistumisesta. Tunnustusta olivat luovuttamassa ammattiosaston edustajat puheenjohtaja Tatu Tialan johdolla, ja kahville osallistui hallinnon henkilökuntaa runsain määrin. Tehyn Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ammattiosasto 707 ry:n hallitus valitsee jäsenten ehdotuksen perusteella vuosittain Hyvä Ihminen -tunnustuksen saajan. Kuten aiempinakin vuosina, ehdotuksia tuli paljon, mikä osoittaa, että meillä on hyvä työpaikka täynnä hienoja ihmisiä! Hyvä ihminen -kriteerit ovat Ihminen, joka on työssään tai muuten toiminnallaan vaikuttanut meidän jäsentemme hyvinvointiin, työn sujuvuuteen, työilmapiiriin, auttanut, opastanut ja kannustanut. Hän on ystävällinen, positiivinen, iloinen, rohkeasti ja luontevasti oma persoona. Hän on asiansa osaava, auttaa vaikeissa asioissa ja huomioi toiset tasapuolisesti. Ehdokkaita voivat esittää ammattiosaston jäsenet. Ehdokkaalla tulee olla takanaan useamman henkilön kannatus. Tunnustuksen saaja voi olla ammattiosaston jäsen, mutta se ei ole tunnustuksen saamisen edellytys. Hän voi olla myös sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Samalle henkilölle ei tunnustusta myönnetä peräkkäisinä vuosina. Ammattiosaston hallitus valitsee Kahvitilaisuudessa Kati kukitettiin. tunnustuksen saajan. Hallitus ei voi esittää omaa ehdokasta, mutta sen jäsenet voivat kuitenkin olla mukana esittämässä jotain ehdokasta tai olla ehdokkaana. Hyvää Ihmistä muistettiin lahjakortilla, kukilla ja yhteisellä kahvittelulla. Onnittelut Katille! n 16 POHJANPIIRI 3/2015

17 Tarkista varaustilanne asuntomyynnistä! Aamukasteen kodeissa voi keskittyä aktiiviseen elämään Pilketieltä on matkaa kaupungin keskustaan, OYS:iin ja Kontinkankaan hyvinvointikeskukseen vain noin 5 kilometriä. Asunto Oy Oulun Aamukaste KIULUKANGAS: Pilketie 2, OULU TYÖT KÄYNNISSÄ VALMISTUMINEN ELOKUUSSA 2015 KORVENSUORA Huonesuo Rannanperä SOVI ESITTELY KALUSTETTUUN/STAILATTUUN MALLIHUONEISTOON! Jouni Puurunen, p Aamukaste sijaitsee suositulla uudella pientalovaltaisella asuntoalueella Oulun Kiulukankaalla. Alueelta on erinomaiset pyörätiet ja hyvät liikenneyhteydet keskustaan, OYS:iin ja Kontinkankaalle. Valaistu kuntopolku, joka toimii talvisin hiihtolatuna on vain kävelymatkan päässä Aamukasteesta. Kuusamontie KYNSILEHTO Raitotie Parkkisenkankaantie Muuripadantie Kiulukangas Kiulukankaantie Kiulutie Vesipadantie Tulipesäntie Pilketie Huurutie Aamukaste muodostuu kahdesta kaksitasoisesta paritalosta, yhdestä kaksitasoisesta omakotitalosta ja kahdesta luhtitalosta: huoneistojen pihat, terassit ja parvekkeet avautuvat etelään ja länteen huoneistokohtaiset varastot asuntojen yhteydessä väljät ja valoisat huoneistopohjat kaikissa huoneistoissa laadukkaat kodinkoneet ja suomalaiset Topi-Kalustajan kalusteet LED-valaistus eteisessä, kylpyhuoneessa ja saunassa vesikiertoinen lattialämmitys kaukolämmöllä tuo vapautta sisustamiseen Hinnat alkaen LUHTITALOHUONEISTOT Tyyppi m 2 Mh Vh 1h+kk+s alk. 31, h+kk+s alk. 43, h+kk+s alk. 47, h+k+s alk. 54, h+k+s alk. 56, h+k+s alk. 69, TASOISET PARITALOHUONEISTOT Tyyppi m 2 Mh Vh 4h+k+s 91, TASOINEN ERILLISTALO 4h+k+s 110, LIIKETILA 56, Erkkolansilta Parkkisenkankaantie PARKKISENKANGAS Sangintie Vaalantie Koivumaantie HAAPALEHTO Ala-Haapalehto Maanmittarintie Haapalehdontie Raitotie Saunamajurintie Ylä-Haapalehto Savusaunantie Räppänät. Kiuast. Lakeisentie Nappotie Asunto Oy Oulun Aamukaste Autopaikka 2 500, autokatospaikka ESITTELY JA MYYNTI: Hartela-Forum Oy, Kasarmintie 23, Oulu, Jouni Puurunen LKV, p , POHJANPIIRI 3/

18 Aika ennen ultraääntä. Kätilö Pirjo Härmä kuuntelee sikiön sydänääniä sikiöstetoskoopilla 1970-luvun alussa. TEKSTI Liisa Ahlstén KUVAT Pentti Jouppilan arkisto Synnytys- ja naistentautien klinikka Puoli vuosisataa edelläkävijänä Oulun yliopistollisen sairaalan synnytys- ja naistentautien klinikan toiminnan katsotaan alkaneen 50 vuotta sitten, kun Pentti A. Järvinen nimitettiin klinikan ensimmäiseksi professoriksi. Ennen nykyisen OYS:n rakentamista synnytyksiä oli Oulussa hoidettu kahdessa paikassa, oululaiset äidit kävivät synnyttämässä Tuirassa kaupungin sairaalan synnytyslaitoksena tunnetussa sairaalarakennuksessa ja ulkopaikkakuntalaiset ensin pitkään Oulun Lääninsairaalassa ja sitten Oulun Diakonissalaitoksella. Synnytys- ja naistentautien klinikan toiminnassa on koko sen historian aikana ollut pioneerihenkeä. Monessa asiassa olemme olleet ensimmäisenä tai ainakin kärkijoukoissa, klinikan historiikin koonnut emeritusprofessori Pentti Jouppila kertoo. Hänen omana kiinnostuksen kohteenaan, josta väitöskirjakin valmistui, oli uhkaavan keskenmenon diagnostiikka. Jos alkuraskaudessa oli verenvuotoa, ei vielä 60-luvun alkupuolellakaan ollut mitään muuta keinoa kuin odottaa ja katsoa jatkaako kohtu kasvamista, vai päättyykö raskaus keskenmenoon, hän muistelee. Raskaushäiriöissä oltiin sikiön voinnin suhteen hyvin epävarman tiedon varassa, kun seurattiin lähinnä vain kohdun kokoa ja kasvua. Ainoana seurantalaitteena oli vain sikiöstetoskooppi eli torvi ja esimerkiksi kaksosraskaudet todettiin usein vasta synnytystilanteessa. Ultraääni mullisti siköseurannan Vuonna 1966, vain vuosi klinikan perustamisen jälkeen, saatiin Ouluun ensimmäinen ultraäänilaite. Se oli Suomessa ensimmäinen sikiöseurantaan tarkoitettu laite. Aikaisemmin Tampereen Keskussairaalan silmälääkärit olivat käyttäneet ultraäänilaitetta silmätutkimuksissa. Oulun ensimmäinen koeputkihedelmöityslapsi syntyi Mukana tohtorit Lars Rönnberg ja Hannu Martikainen. Siitä lähtien ultraäänitutkimus on ollut synnytyslääkärin tärkein apuväline. Kun laitteiden ominaisuudet kehittyivät vuosien varrella, päästiin sikiön kasvun lisäksi näkemään sikiön rakenteita. Esimerkiksi sydänviat ja monet muut rakennepoikkeavuudet on nykyään mahdollista huomata jo raskausaikana, ja hoito päästään aloittamaan heti synnytyksen jälkeen, eikä enää menetetä hoidon onnistumisen kannalta tärkeitä tunteja ja päiviä. Uusilla ultraäänilaitteilla voidaan tutkia myös sikiön verenkiertoa ja sitä kautta saadaan tärkeää tietoa sikiön voinnista. Lapsettomuuden hoito Myös lapsettomuuden hoidossa ultraääni on ollut aivan keskeisessä asemassa. Koeputkihedelmöitys tehdään ultraääniohjauksessa. OYS:ssa ensimmäinen koeputkilapsi syntyi 20 vuotta klinikan pe- 18 POHJANPIIRI 3/2015

19 Professori Pentti Jouppila sai nimikkokadun jäädessään eläkkeelle v Neljä Oulun Naistenklinikan professoria tri Marianne Hinkulan väitöskaronkassa v Vasemmalta Juha Tapanainen, Pentti Jouppila, Antti Kauppila ja Markku Ryynänen. Marsalkka Mannerheim valvoo taustalla. Vasemmalla ensimmäinen A-ultraäänilaite vuodelta 1966, ylhäällä ensimmäinen reaaliaikaultraäänilaite, joka saatiin klinikalle vuonna Alimmaisena nykyaikaisella 3D-ultraäänilaitteella otettu kuva 12-viikkoisesta sikiöstä. rustamisen jälkeen vuonna Nuoret tohtorit Lars Rönnberg ja Hannu Martikainen olivat Pentti Jouppilan mielestä onnistuneesta hoitoprosessista ja lapsen syntymästä ainakin kuvan perusteella yhtä hämillään kuin tuoreet isät konsanaan prosentilla pariskunnista on lapsettomuusongelmia. Suomessa syntyvistä lapsista neljä prosenttia syntyy näiden hoitojen avulla, mikä tarkoittaa noin 2000 lasta vuodessa. Oulu oli lapsettomuuden hoidossa pioneeriklinikka siinä mielessä, että koeputkihedelmöityksessä aloimme siirtää kohtuun vain yhden alkion. Tällä vältettiin epätoivotut monikkoraskaudet, Jouppila kertoo. Säästävää kirurgia Ennen laparoskooppisia tähystysleikkauksia gynekologiset leikkaukset jouduttiin suurimmaksi osaksi tekemään pitkillä viilloilla, minkä seurauksena potilaat joutuvat olemaan sairaalassa pitkiä aikoja. Hoitoajat ovat nykyään huomattavasti lyhentyneet kun useita toimenpiteitä, munasarjakasvaimien poistosta kohdunpoistoon ja jopa gynekologiseen syöpäkasvaimen poistoon voidaan tehdä laparoskooppisesti tai robottikirurgialla. Lyhytjälkihoitoinen tai polikliininen hoito on vaikuttanut niin, että synnytys- ja naistentautien klinikassa on voitu sulkea osastoja. Tähän kehitykseen on vaikuttanut myös synnytysten jälkeisten hoitoaikojen lyhentyminen. Nykykäytännön mukaan äiti ja vauva voivat lähteä sairaalasta halutessaan kotiin jo 1 3 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Kätilö synnytysten avustajana Vielä 80-luvulla ensisynnyttäjiä pidettiin sairaalassa 7 vuorokautta, uudelleen synnyttäjiä 5 vuorokautta ja sektion jälkeen 10 vuorokautta. Pitkiä hoitoaikoja perusteltiin imetyksen opettamisella ja sillä, että kotona äidit voisivat saada synnytyksen jälkeisiä infektioita. Kuitenkin 50-luvulle asti enemmistö lapsista, myös Pentti Jouppila itse, syntyi kotona kunnan kätilön avustamina. Nykyäänkin kätilöiden rooli synnytysten hoitamisessa on keskeinen. Yhteistyö lääkäreiden kanssa on kiinteää, mutta toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa lääkäri tulee synnytykseen mukaan vasta sitten, jos ilmenee jotain ongelmia. OYS:n synnytys- naistentautien klinikan historiikki 50 vuotta naisen parhaaksi Pohjolassa, julkistettiin klinikan 50-vuotisjuhlassa toukokuussa. Kirjankin perusteella voi päätellä, että ryppyotsaisuus ei kuulu gynekologien piirteisiin. Huumorintajua kuvaa mm. Oulun Naistenklinikan kulttuuri- ja urheiluseuran nimi Alapään Koitto. n Vastuualuejohtaja Eila Suvanto, professori Hannu Martikainen ja ylihoitaja Jaana Roininen kuuntelivat keskittyneesti dekaani Kyösti Oikarisen puhetta. POHJANPIIRI 3/

20 TEKSTI JA KUVAT L iisa A h lstén Tutkijasta SAIRAALAKEMISTIKSI Sairaalakemistin työnä on valvoa, että analyysiprosessit laboratoriossa toimivat niin kuin pitääkin. Erikoistuva sairaalakemisti on kouluttautumassa näihin tehtäviin sairaalakemistin ohjauksessa. Sairaalakemistiksi erikoistuvan Minna Juntusen kiinnostus sairaalan laboratoriotyötä kohtaan heräsi jo opiskeluvaiheessa, kun hän oli OYS:n laboratoriossa kesätöissä. Hyppy väitöskirjatyöskentelystä ja yliopiston tutkijasta sairaalamaailmaan on kuitenkin melkoinen paljon on opittavaa ja omaksuttavaa. Enää sairaalakemisti ei kulje ruuvimeisseli taskussa, vaan laboratorion huolto ja laitetoimittajat huolehtivat laitteiden teknisestä toimivuudesta. Kemistit sen sijaan hoitavat validoinnin, tarkistavat että laitteiden analyysit ovat luotettavia ja täyttävät niille asetetut kriteerit. Parhaillaan NordLabin Oulun laboratoriossa on validoitavana toistakymmentä terveyskeskuksiin menossa olevaa virtsan liuskalukulaitetta. Samaa tehtävää Oulun laboratorioon hoitamaan hankitut kaksi isompaa laitetta ovat myös validoinnin kohteena. Ne tulevat korvaamaan nyt käytössä olevat laitteet. Päivystyslaboratorion pitkä analyysilinjasto on myös tarkoitus uusia kokonaan. Vanha linjasto on vielä paikoillaan ja siksi linjastolle tulevia uusia analysaattoreita on alettu testata muissa tiloissa. Uuden linjaston kapasiteetti kasvaa jonkin verran, siihen tulee kemian ja immunokemian analysaattoreita enemmän kuin nyt käytössä olevassa linjastossa nykyään on. Laadunvarmistus vie aikaa Erikoistuva sairaalakemisti on myös mukana laadunvarmistusprosessissa, joka NordLab Oulun lisäksi koskee myös ympäristön terveyskeskusten laadunvarmistusta. Laadunvarmistuksessa tarkastellaan koko analyysiprosessia tutkimuksen tilauksesta tuloksen toimittamiseen tilaajalle. Laadunvarmistus on välttämätöntä, jotta voidaan olla varmoja siitä, että tutkimustulokset ovat luotettavia. Apulaiskemistin paikoista kilpaillaan Työ sairaalalaboratoriossa on mielenkiintoista ja koko ajan on paljon uutta opittavaa. Kiire lisää paineita, mutta sekin varmaan helpottaa, kun asiat alkavat tulla tutummiksi. Uskallan suositella, Minna Juntunen toteaa vakuuttavasti. Yliopistosairaaloissa toimivien isojen laboratorioiden apulaiskemistin paikoista kilpaillaan, mutta aluelaboratorioihin on nykyään jo vaikea saada kemistejä, koska heitä koulutetaan niin vähän. n Minna Juntunen esittelee validoitavana olevaa uutta virtsan liuskanlukulaitetta. 20 POHJANPIIRI 3/2015

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella VTR-hakuohjeet 2015 1 (6) Hakuaika päättyy: tutkimusryhmille 30.5.2014 klo 15.45 organisaatioille 22.8.2014 klo 15.45 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015

Lisätiedot

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten

Lisätiedot

28.2.2012 klo 13.00-15.58. Yhtymähallinnon neuvotteluhuone G 340

28.2.2012 klo 13.00-15.58. Yhtymähallinnon neuvotteluhuone G 340 PÖYTÄKIRJA 1/2012 Kokousaika Kokouspaikka Osallistujat klo 13.00-15.58 Yhtymähallinnon neuvotteluhuone G 340 Varsinaiset jäsenet Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, puheenjohtaja, PPSHP Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi

Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri, dos., emba Esityksen sisältö Tutkimusrahoituksen ja tutkimustoiminnan kehitys Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE

LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE ERVA- SAIRAANHOITOPIIRIEN HALLINTOYLIHOITAJIEN, YLIHOITAJIEN JA LABORATORIOIDEN OSASTONHOITAJIEN KANNANOTTO ALUSTAVAAN

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010 Kuntayhtymähallitus 19 16.02.2010 Kuntayhtymävaltuusto 8 25.05.2010 Sosterin talouden ja toiminnan sopeuttaminen koskien osastoja 4 A, 4 B ja 5 A (hanke 17) sekä kirurgian, synnytys- ja naistentautien

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Lähtötilanne. Vatsakeskus-OYS-alueen vatsapotilaiden tutkimuksen ja hoidon uudelleen järjestely

Lähtötilanne. Vatsakeskus-OYS-alueen vatsapotilaiden tutkimuksen ja hoidon uudelleen järjestely Vatsakeskus-OYS-alueen vatsapotilaiden tutkimuksen ja hoidon uudelleen järjestely Olli-Pekka Koivurova Hall.ayl OYS Medisiininen tulosalue Vatsakeskus/Gastro Center Lähtötilanne Oulun kaupungilla ja OYS:lla

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari

MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari Miksi MRC? 1. Tarve luoda aito sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteisorganisaatio 2. Tarve luoda lääketieteellisen tutkimuksen koti

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 24 25.05.2011 Kari Haukipuro AHT kerroksittain

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008 Terve sairaala Janne Aaltonen Logica 2008. All rights reserved Yritys ja esittäjä Logica (aiemmin WM-data)! Eurooppalainen IT-palveluyritys, joka palvelee 36 maassa! Suomessa meitä on lähes 2 800, maailmalla

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot