Uutta tuulta esteettömyyteen Invalidiliiton Esteettömyysprojektin ulkoisen arvioinnin loppuraportti. Joulukuu 2008 Maija Säkäjärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta tuulta esteettömyyteen Invalidiliiton Esteettömyysprojektin ulkoisen arvioinnin loppuraportti. Joulukuu 2008 Maija Säkäjärvi"

Transkriptio

1 Uutta tuulta esteettömyyteen Invalidiliiton Esteettömyysprojektin ulkoisen arvioinnin loppuraportti Joulukuu 2008 Maija Säkäjärvi

2 Esteettömyysprojekti on Invalidiliiton vuosina toteuttama projekti. Sosiaalikehitys Oy on arvioinut projektia vuosina Uutta tuulta esteettömyyteen on ulkoisen arvioinnin loppuraportti.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Rakennetun ympäristön esteettömyyden nykytila ja haasteet Esteettömyysprojektin toimintalogiikka Arvioinnin toteutus Arvioinnin kohdentuminen Arviointiaineistot ja analysointimenetelmät Arvioinnin tulokset Tavoitteiden asettelu Projektin toimijat ja toteutus Projektin toiminta, tuotokset ja tulokset Projektin merkitys esteettömyyden edistämisessä Yhteenveto arvioinnin tuloksista Projektin tulevaisuus / Invalidiliiton esteettömyystyön jatkonäkymät Johtopäätökset LIITE 1 Verkostokyselyyn vastanneiden taustatietoja LIITE 2 Kyselyn avovastauksia LIITE 3 Kyselylomake LIITE 4 Haastateltavat

4 1 Johdanto Rakennetun ympäristön esteettömyyden haasteellisuutta kuvaa se, että asia on ollut esillä eri painoarvoilla ja eri lähtökohdista jo vuosikymmeniä. Ponnisteluista huolimatta ympäristömme ei ole kuitenkaan vielä täysin esteetön. Esteettömyyttä käsiteltiin pitkään lähinnä vammaispoliittisena kysymyksenä. 1 Väestön ikääntymiskehitykseen havahtumisen myötä esteettömyys on viime vuosina alettu ymmärtää laaja-alaisemmin kaikkia ihmisiä vähintään jossain elämänvaiheessa hyödyttävänä asiana. Aivan viime aikoina esteettömyydestä on keskusteltu myös rakentamiskustannuksia nostattavasta näkökulmasta 2. Lisähaasteensa esteettömyyskeskusteluun tuo se, ettei esteettömyyden kustannuksista ole kuitenkaan olemassa tarkkaa tietoa, eikä esteettömyyden toteutumisesta ylipäätään kerätä systemaattista tilastotietoa. Keskustelua on siten pitkälti täytynyt käydä arviotiedon ja tuntemuksien pohjalta, jolloin toimijoiden asenteet ovat saaneet suuren merkityksen luvulla on uusittu useita rakentamissäädöksiä, mitkä asettavat nykyisen määräysten mukaisen esteettömyyden minimitason. Ongelmana on ollut määräysten aluekohtaisten tulkintojen kirjavuus. Olemassa olevan asuntokannan uusiutumisen hitaus asettaa myös omat haasteensa esteettömyyden toteutumiselle. Esteettömyyden haasteet ovat siten moninaiset. Invalidiliiton vuosina toteuttama Esteettömyysprojekti on ottanut haasteen omalta osaltaan vastaan ja pyrkinyt lisäämään eri toimijoiden tietoisuutta ja osaamista rakennetun ympäristön esteettömyydestä sekä saattamaan konkreettisestikin yhteen esteettömyyden parissa toimivia tahoja. Projektissa on pyritty kokoamaan esteettömyydestä entuudestaan ollutta, osin hajallaan sijainnutta tietoa sekä tuottamaan myös uutta materiaalia. Projektissa yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi on otettu tiedostamattomien herättely eli niiden tahojen tavoittaminen, jotka eivät ole vielä ymmärtäneet esteettömän asuin- ja liikkumisympäristön merkitystä omalla kohdalla. Projektissa on pyritty tuomaan esille, ettei esteettömyys koske vain vammaisia, vaan yhtä lailla kaikkia ihmisiä eri elämänvaiheissa ja - tilanteissa. Projektin onnistumisen kannalta yksi keskeinen kysymys on, miten tätä esteettömyyden ilosanomaa on pystytty projektin myötä edistämään siten, että se tulevaisuudessa voisi näkyä konkreettisestikin rakennuskannan esteettömyytenä. Esteettömyysprojektissa erityisen kiinnostavaa onkin se, onko projektin aikana löytynyt sellaisia keinoja / 1 Esteettömyys on edelleenkin vammaisten näkökulmasta keskeinen arvo. Esteettömyys on nostettu vahvasti esiin vuoden 2006 Euroopan neuvoston uudessa vammaispoliittisessa ohjelmassa sekä vuoden 2007 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa. 2 Kuluneen vuoden aikana asuntoministerin toimesta ns. normitalkoissa on pyritty kartoittamaan sellaisia normeja, joiden nähdään turhaan nostavan rakentamisen kustannuksia. Normitalkoissa esteettömyys on noussut esiin yhtenä tekijänä muiden joukossa. Ks. normitalkoista tarkemmin 1

5 menetelmiä, joilla esteettömyystietoa voidaan siirtää käytännöksi tai onko löytynyt erityisiä syitä, mitkä selittävät miksi asiassa ei ole vuosien saatossa edistytty. Projektin ulkoisesta arvioinnista on vastannut Sosiaalikehitys Oy, missä arvioinnin on toteuttanut tutkija Maija Säkäjärvi. Arviointi on seurannut projektia vuodesta 2006 lähtien eli lähes projektin alusta alkaen. Arvioinnin tehtäväksi oli asetettu arvioida projektin ohjautumista ja prosessia, projektin asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä projektin lopputulosta. Arvioinnista on valmistunut aiemmin kaksi väliraporttia. 3 Vuotta 2006 koskeva arviointiraportti käsitteli ennen kaikkea projektin liikkeelle lähdön kokemuksia ja tavoitteiden asettelua. Seuraavana vuonna projektin toteutusta ja sen hetkistä tuloksellisuutta tarkasteltiin valitun arviointiasetelman mukaisesti projektin toimeenpanon, johtamisen, asiakkuuden sekä yhteistyösuhteiden näkökulmista. Projektin toteutuksen kannalta ulkoisen arvioinnin keskeisin viesti tuotiin esille tässä raportissa. Käsillä oleva raportti on arvioinnin loppuraportti, jossa vedetään yhteen tähänastisia arvioinnin tuloksia sekä esitetään arvio projektin tuloksellisuudesta sen päättyessä. Loppuraporttia varten on päivitetty olemassa olevia aineistoja. Lisäksi arviota on täydennetty uusilla näkökulmilla, kuten esimerkiksi paikallisten vammaisneuvostojen edustajien haastatteluilla. Projektin laaja-alaisuudesta johtuen arviointiraportti liikkuu toisaalla varsin yleisellä tasolla ja toisaalla arvioidaan hyvinkin yksityiskohtaisesti esimerkiksi projektin yksittäisiä tuotoksia. Raportissa painottuu arvioinnin kyselyaineistojen tulosten esittely. Etenkin esteettömyyden tilaa ja haasteita koskevia tuloksia toivotaan voitavan hyödyntää Invalidiliiton ja myös muiden toimijoiden tulevassa esteettömyystyössä. Raporttiin on poimittu tästä syystä runsaastikin suoria lainauksia verkostokyselyn avokysymyksistä. Raporttiin voi kuitenkin perehtyä paneutumatta avovastauksiin. Ulkoiset arvioinnit tilataan usein hankkeiden viimeisten kuukausien aikana, jolloin ulkoisen arvioitsijan havaintoja ja kehittämisehdotuksia on päästy hyödyntämään käytännössä vasta tulevissa hankkeissa. Ainoan arviointiraportin valmistuttua samaan aikaan kuin projektikin päättyy, on valitettavan usein käynyt niin, että projektihenkilöstön ajatukset ovat jo muissa asioissa. Tällöin arviointitulosten ja arvioinnista muutoin saatavien oppien hyödyntäminen ovat jääneet varsin vähäisiksi. Viime vuosina on kuitenkin ollut ilahduttavaa havaita, että yhä useammin ulkoinen arvioitsija on otettu projektin peiliksi ja kriittiseksi ystäväksi jo varhaisemmassa vaiheessa. Tällöin on tarvittaessa mahdollista tehdä ulkopuoli- 3 Säkäjärvi, Maija Invalidiliiton Esteettömyysprojektin ulkoinen arviointi. Ensimmäinen väliraportti: Tilannekatsaus arvioinnin etenemiseen ja projektin alkuvaiheita koskeviin havaintoihin. Joulukuu Säkäjärvi, Maija ESTEETTÖMÄMPÄÄN SUUNTAAN Invalidiliiton Esteettömyysprojektin ulkoisen arvioinnin toinen väliraportti. Tammikuu

6 sen tahon havaintojen pohjalta korjaavia liikkeitä jo hankkeen toteutusaikana. Loppuraportin sijaan hankkeiden toteuttajille tärkeämmäksi voi edellä mainitusta johtuen nousta arvioinnin väliraportit. Esteettömyysprojektin ulkoisella arvioitsijalla on ollut hieno mahdollisuus seurata projektin etenemistä pitemmällä jänteellä. Projektihenkilöstö on ollut selvästi innostunut tärkeäksi kokemansa teeman edistämisestä ja on periksi antamattomuudella sekä ahkeruudella pyrkinyt edistämään projektin tavoitteiden toteutumista. Ulkoinen arviointi kuitenkin päättyy tässäkin projektissa samaan aikaan kuin projekti itsekin. Ulkoisen arvioinnin mukana olo ei siten poista sitä yleisempää haastetta, mikä usein liittyy järjestöjen toteuttamiin hankkeisiin, joissa tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta ja osaamista ja missä vaikuttavuus tulee näkymään vasta vuosien kuluttua. Eli ulkoisen arvioinnin mukanaolosta huolimatta vaikuttavuuden osoittaminen jää tässäkin projektissa todentamatta. Esteettömyysprojektin kohdalla vasta vuosien kuluttua mahdollisesti vasta uuden arkkitehti- ja suunnittelijasukupolven myötä nähdään miten esteettömiä asuntoja ja tiloja on todella rakennettu. Tällöinkin on mahdoton osoittaa, mikä on ollut yhden yksittäisen hankkeen merkitys. Tähän keskusteluun palataan raportissa tarkemmin. Projektin perustamaan ja ylläpitämään esteettömyysverkostoon kuuluu lähes neljä sataa eri alojen esteettömyysasiantuntijaa ja -toimijaa. Ulkoisen arvioinnin toimesta on koottu verkostolle suunnattujen kyselyiden kautta seurantatietoa yleisemminkin rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta ja haasteista. Seuraavassa luvussa kuvaillaan lähinnä tämän aineiston pohjalta projektin toimintaympäristöä ja siinä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Luvussa kolme kuvataan lyhyesti ulkoisen arvioinnin näkökulmasta projektin tavoitteiden saavuttamiseksi tarkoitettua toiminta- ja vaikuttavuuslogiikkaa. Luvussa neljä esitetään täsmennetyt arviointikysymykset ja kuvataan arvioinnin toteutusta. Luvussa viisi esitetään varsinaiset arviointitulokset projektin toteutuksesta ja tuloksellisuudesta. Luvussa kuusi kuvataan projektin tulevaisuuden näkymiä eli miltä projektin hyviksi koettujen tulosten juurruttaminen tällä hetkellä näyttää. Viimeisessä luvussa esitetään arvioinnin johtopäätökset, joita lukijat toivon mukaan voivat hyödyntää ennen kaikkea tulevassa esteettömyystyössä, mutta myös yleisemmin hanketyöskentelyssä. 3

7 2 Rakennetun ympäristön esteettömyyden nykytila ja haasteet Seuraavassa projektin toimintaympäristöön liittyviä asioita käsitellään projektin luoman toimijaverkoston näkökulmasta. 4 Esteettömyyden nykytilaa koskevia tuloksia esitellään ensisijaisesti syksyllä 2008 toteutetun kyselyn kautta. Tuloksia vertaillaan soveltuvin osin viimevuotiseen kyselyyn. Eroja voidaan tulkita lähinnä suuntaa antavina. Tulokset vaativat vielä esteettömyystoimijoiden omaa tulkintaa ja tulosten onkin tarkoitus osaltaan herättää toimijoita pohtimaan omaa työtään ja sen kehittämistä esteettömyyden edistämisen näkökulmasta. Rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutuminen Verkostoon kuuluvien henkilöiden mukaan rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutuminen on pysynyt kuluneen vuoden aikana ennallaan. Kouluarvosanalla 4 10 arvioiden keskiarvo on edelleen 6,6. Kuviosta 2 näkee, että annettujen arvosanojen jakauma kuitenkin vaihtelee jonkin verran vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. % (N=92) 2008 (N=93) Kuvio 1. Kouluarvosana (4-10) rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutumisesta Suomessa vuosina 2007 ja Parhaimpia arvosanoja on annettu siitä, että uudisrakentamisessa esteettömyys on otettu huomioon aiempaa paremmin ja rakentamisen jälki on uudiskohteissa kohtuullisen estee- 4 Vuonna 2008 verkoston silloisesta 333 jäsenestä kyselyyn vastasi 93 henkilöä. Verkoston jäsenistä kymmenkunta koki olevansa joko esteellinen vastaamaan kyselyyn tai esimerkiksi työpaikan vaihdon vuoksi ei kokenut enää olevansa relevantti osallistumaan kyselyyn. Lisäksi muutama yhteydenotto ei tavoittanut vastaanottajaa lainkaan. Vastausprosenttia 29 voidaan pitää kohtuullisena, sillä kyselyyn vastasi taustan mukaan erilaisia verkoston jäseniä (LIITE 1, liitetaulukko 1). Suurin yksittäinen vastaajaryhmä oli erilaiset järjestötoimijat. Vastanneita on myös eri puolelta Suomea (LIITE 1, liitetaulukko 2). Vuonna 2007 vastaavaan kyselyyn vastasi 92 henkilöä. Vastaajista osa on pysynyt samana. Vuosien 2007 ja 2008 tulokset ovat kohtuullisen vertailukelpoisia, joten raportissa tulokset esitetään mahdollisuuksien mukaan molemmista vuosista. Kyselyn tuloksia esitetään raportin eri luvuissa. 4

8 töntä. Sen sijaan vanhan rakennuskannan esteellisyys ja vanhan korjaamiseen liittyvät ongelmat laskevat arvosanoja. Vanhoissa rakennuksissa ongelmaksi on koettu etenkin hissien puute ja wc-tilojen toimimattomuus. Esteettömyyden kokonaisuus koetaan kuitenkin tärkeäksi eli ei riitä, että taloon on rakennettu hissi jos asunnon muut tilat eivät ole soveltuvia esimerkiksi pyörätuolia käyttäville. - Uudisrakentaminen toteuttaa määräysten mukaisen esteettömän rakennuskannan, mutta peruskorjaukset ja suojellut kohteet tulevat hitaammin perässä. - Uudet kohteet pääsääntöisesti rakennetaan esteettömiksi, mutta vanhempien kohteiden, erityisesti liiketilojen sisäänkäynnin korjaamiset esteettömiksi jäävät enimmäkseen hoitamatta. Toinen vastinpari on julkisen ja yksityisen rakennuskannan esteettömyys. Parempia arvioita on annettu siitä, että julkisissa kohteissa esteettömyys toteutuu entistä paremmin. Yksityisissä asunnoissa ja rakennuksissa, joita eivät ohjeistukset vastaavassa määrin koske, esteettömyys koetaan yhä ongelmaksi. Esimerkiksi rivitalokohteet voivat jäädä varsin esteellisiksi. Osa vastaajista onkin perustellut alhaisempaa arviotaan tällä näkökulmalla. - Julkisissa rakennuksissa esteettömyys huomioidaan jo hyvin, mutta esim. rivitalorakennuksissa esteettömyys huomioidaan huonosti. Miinusta on tullut esteettömyyden kapea-alaisesta tulkinnasta. Esteettömyyttä tarkastellaan monien mielestä yhä liikaa pelkästään liikuntaesteisten näkökulmasta. Esimerkiksi akustiikan ja valaistuksen huomioon ottaminen koetaan tärkeäksi näkö- ja kuulovammaisten esteettömyyden toteutumisen kannalta. - Jossakin esteettömyys otetaan hyvin huomioon, jossakin taas ei lainkaan. Toimimisesteettömän rakentamisen lainsäädäntöä myös kierretään. Esteettömyys mielletään usein myös pelkästään liikkumisen esteettömyydeksi esim. huonokuuloisia, kuuroutuneita ja kuuroja ei välttämättä huomioida. Yleinen linjaus näyttäisi olevan, että esteettömyyden koetaan menneen parempaan suuntaan. Osa kyselyyn vastanneista kokee Suomen kuitenkin olevan muita maita jäljessä esteettömyysasioissa. Henkilöt, joilla on vertailukohtaa muistakin maista, antoivat tästä syytä alhaisimpia arvosanoja. Esteettömyyden koetaan liian usein jäävän juhlapuhetermiksi, jolloin kauniista ja hyvää tarkoittavista puheista huolimatta esteettömyys ei siirry käytäntöön. Useat vastanneista kokevat, että tieto tavoittaa enimmäkseen asiasta kiinnostuneet. Tällöin kaikki asiantuntijatkaan eivät miellä asiaa loppuun asti. Voi riittää, että ratkaisut ovat erään vastaajan sanoin sinne päin. Myös hyvästä suunnittelusta huolimatta rakentamisvaiheen välinpitä- 5

9 mättömyys ja tietämättömyys voivat pilata hyvän aikomuksen. Siten myös tästä näkökulmasta perusteltiin alhaisia arvosanoja. - Esteetöntä rakennetaan lakien mukaan, mutta ei kuitenkaan varmisteta että se yksittäinen rakennusmies/nainen varmasti ymmärtää asian. Esim. uuteen kerrostaloon tehty hieno luiska mutta ei tarkistettu että kiveys johon luiska päättyy olisi tasaisesti samalla tasolla luiskan pinnan kanssa TAI parvekkeeen lattia nostetaan mutta ei huomioida kynnystä/rakoa mikä on parvekkeen oven ja korotuksen välillä. Pyörätuolin etupyörät jäävät jumiin. - Esteettömyys on juhlapuhetermi, jolle harvoin annetaan käytännön rakennusratkaisuissa huomiota. Kun annetaan, rakennetut ratkaisut ovat sinnepäin, detaljit puuttuvat ja ymmärrys siitä, miten vaikkapa pyörätuolilla tai edes rollaattorilla ko paikassa liikutaan. - Ohjeet ja säännökset ovat periaatteessa hyvät, mutta toteutuksen viimeistely ontuu ja huonolla ylläpidolla tuhotaan moni hyvä asia. - Teoriatasolla asia tiedetään, mutta käytännön ratkaisuissa ei useinkaan ole ajateltu asiaa loppuun asti, jolloin lopputulos on torso. - Suunnittelijoilla on kyllä tarpeeksi tietoa siitä, että mitenkä rakennukset ja pihat tehdään esteettömiksi, mutta sitä tietoa ei vaan käytetä. En ymmärrä tällaista yhteiskuntaa, kun ei pidetä lakipykälistä kiinni näinkin tärkeissä asioissa. Tavallinen maalaisjärkikin sen sanoo, että missä on hyvä liikkua. Tarkempi ja jyrkempi valvonta pitää saada asialle. Yhdeksi selkeäksi ongelmaksi ja arvosanaa laskevaksi tekijäksi nähdään se, ettei esteettömyyttä ole riittävässä määrin vastuutettu kuntatasolla ja korkeammalla tasolla. Useat vastaajat olivat myös huolissaan meneillään olevasta rakentamisnormien tarkistuksesta. - Kunnilta ja kaupungeilta puuttuu esteettömyysstrategia tai vastuuhenkilö.joka veisi esteettömyyttä eteenpäin. - Pitäisi vihdoinkin saada päätös eri tahojen vastuista: ministeriöt ym. Yksittäisenä kielteisenä kommenttina mainittiin isokokoisten sivuuttaminen esteettömyyskeskustelussa. Jo vuosi sitten rakennetun ympäristön esteettömyyden todettiin menevän parempaan suuntaan, tosin hitaasti. Kuvioihin 2-6 on koottu tietoa siitä, miten laaja-alaisesti erilaisia esteettömyyden parissa toimivia tahoja edustavat verkoston jäsenet kokevat tilanteen tällä hetkellä. Vastaajia pyydettiin tänäkin vuonna arvioimaan mahdollista muutosta ja muutoksen suuntaa yleisesti esteettömyyden toteutumisessa rakennetussa ympäristössä, tiedon saatavuutta, yleistä tietoisuutta esteettömyydestä sekä asiantuntijoiden tietoisuutta esteettömyydestä kuluneina parina viime vuotena. Kuluneen vuoden aikana projektissa on pyritty entistä aktiivisemmin tavoittamaan myös tavallisia kuluttajia, joten tänä vuonna tämän lisäksi tiedusteltiin näkemystä erilaisten asunnon hankkijoiden ja korjaajien esteettömyystietoisuudesta. Kuvioiden alle on koottu lainauksia vastaajien arvioiden perusteluista. 6

10 Kyselyn perusteella esteettömyyden toteutumisen kokemisessa näyttäisi tapahtuneen vähäistä muutosta kuluneen vuoden aikana. Edellisen vuoden tapaan enemmistön mielestä esteettömyydessä on menty edelleen eteenpäin, mutta asian näin kokevien osuus on alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Tämä voinee johtua monistakin seikoista. Myönteisin tulkinta lienee se, että yhä suuremman joukon mielestä ihannetila esteettömyyden suhteen olisi saavutettu, jolloin parempaan suuntaan ei enää ole mahdollista mennä. Kysely tehtiin syksyllä, jolloin on käyty keskustelua rakentamista koskevista normeista myös esteettömyyden kannalta. Käyty keskustelu on voinut heikentää arvioita. Esteettömyyden toteutuminen rakennetussa ympäristössä 2008 (N=93) (N=92) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muutosta tapahtunut parempaan suuntaan Ei merkittävää muutosta/ tilanne pysynyt ennallaan Muutosta tapahtunut huonompaan suuntaan Kuvio 2. Kyselyyn vastanneiden näkemykset vuonna 2007 ja 2008 esteettömyyden toteutumisesta rakennetussa ympäristössä - ainakin suunnitelmissa mainittu - Aktiivisella yhteyden pidolla viranomaisiin. - tietoa on, mutta ei toteudu käytännössä - YM:n julkiset linjaukset ja esim menossa oleva normiperkaus - lisää hissejä, luiskia - On saatu käyttöön uusia ohjeita (SuRaKu, ym) - Miten ministeriön normiohjaus vaikuttaa tähän tulevaisuudessa? - lausuntoja vammaisneuvostolta kysytään hyvin... - Asiasta puhutaan, invaliidiliitolla hyviä matkasaarnaajia. - muutosta parempaan varsinkin X:n katuverkostossa. Museot jo osittain hyviä! - uudet rakennukset 7

11 Verkoston jäsenten mukaan tiedon saatavuus esteettömyyteen liittyvistä asioista on parantunut. Tietoon liittyy kuitenkin huoli siitä, miten kattavasti tieto tavoittaa nimenomaan oleelliset tahot. Tiedon saatavuus rakennetun ympäristön esteettömyydestä 2008 (N=93) (N=92) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muutosta tapahtunut parempaan suuntaan Ei merkittävää muutosta/ tilanne pysynyt ennallaan Muutosta tapahtunut huonompaan suuntaan Kuvio 3. Kyselyyn vastanneiden näkemykset vuonna 2007 ja 2008 tiedon saatavuudesta rakennetun ympäristön esteettömyydestä - tiedotusta tehostettu hyvin - Tietoa kyllä löytyy, mutta sitä ei vaan jostain syystä haluta käyttää oikein. - Lehdissä aihe ollut esillä - Julkaisuja on paljon. Nykyisin myös paljon esteettömyystietoa netissä. - tietoa saa monipuolisesti esim. netissä, lehdistä, tv-ohjelmista - esteettömyysasiamiehiä on jo 6 kpl, jotka levittävät tehokkaasti tietoa - Tietoa on selkeästi enemmän, mutta tavoittaako se kaikkia tarvitsijoita - netti - On saatavilla tietoa, kunhan vaan osaa hakea. - aina pitää selvittää itse etukäteen - esim. tämän projektin myötä loistavaa tiedottamista - Huomioitava tiedotuksessa myös se, miten pitkät on otettu huomioon ko. yksityiskohtien mitoituksissa. 8

12 Tiedon tavoittamisen haaste liittyy juuri yleisen esteettömyystietoisuuden tasoon. Siinä tilanne näyttäisi pysyneen ennallaan, jopa hieman heikentyneen. Yleinen tietoisuus esteettömyydestä 2008 (N=93) (N=92) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muutosta tapahtunut parempaan suuntaan Ei merkittävää muutosta/ tilanne pysynyt ennallaan Muutosta tapahtunut huonompaan suuntaan Kuvio 4. Kyselyyn vastanneiden näkemykset vuonna 2007 ja 2008 yleisen tietoisuuden tasosta esteettömyydestä - Ei silti toimi - tiedotus edesauttanut - ns. asiantuntijat tietää esteet, mutta ei pidetä väliä niiden poistamisessa. Vammaiset itse joutuu vaatimaan parannukset. Arkkitehdeiltä ym. vaadittava lakien noudattamista. - Termi tunnetaan mutta uskotaan että sinnepäin rakentaminen riittää - Muutkin kuin vammaiset henkilöt alkavat ymmärtää tilanteen. - Mielipidekirjoitukset levittävät tietoisuutta sekä eri järjestöt toimivat tässä tehokkaasti - asenteet tökkivät - Joita se ei koske eivät välttämättä huomaa. Reilu puolet vastanneista arvioi asiantuntijoiden, kuten esimerkiksi suunnittelijoiden ja rakennusvalvonnan tietoisuuden kehittyneen kuluneina parina viime vuotena parempaan suuntaan. Vuosi sitten parempaan suuntaan kehittymisen osuus oli kuitenkin selkeästi suurempi. Ne, ketkä arvioivat tilanteen pysyneen ennallaan, perustelivat näkemystään mm. sillä, ettei asian tiedostaminen kuitenkaan näy lopputuloksen esteettömyytenä. Lisäksi esteettömyyden toteutuminen edellyttäisi, että kaikki suunnittelijat sitoutuisivat siihen. 9

13 Asiantuntijoiden tietoisuus esteettömyydestä (esim. suunnittelijat, rakennusvalvonta) 2008 (N=93) (N=92) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muutosta tapahtunut parempaan suuntaan Ei merkittävää muutosta/ tilanne pysynyt ennallaan Muutosta tapahtunut huonompaan suuntaan Kuvio 5. Kyselyyn vastanneiden näkemykset vuonna 2007 ja 2008 asiantuntijoiden tietoisuuden tasosta esteettömyydestä - harvoja asiantuntijoita jotka huomioivat - kuuluu perustietoihin - Talopakettien suunnittelijat syvältä:( - Tietoa on hyvin saatavilla, mutta ei pidetä väliä sen noudattamisesta. Liiton täytyy vaatia lakien noudattamista. - Tiedostavat asian, mutta ne kustannukset... - hieman heräämistä ehkä - Samat tietäjät jatkavat vuodesta toiseen - Ilmenee toteuttamishaluttomuutta - Ministeriöille tulee yhä puutteellisia hakemuksia kunnista. - onko todellista muutosta? - esim. pyörätuolikäyttäjien asiantuntemusta tulisi hyödyntää enemmän esim. suunitellessa luiskien kaltevuuden. - Esteettömyydestä puhutaan jo kaupungin virastoissa, joten tietoa on. - asenteet tökkivät - Rakennuksen valvonta jo ajantasalla, suunnittelijat kannattais laittaa viikoksi pyörätuoliin! - Jos seuraa aikaansa, tietoa saa runsaasti eri paikoista Vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista arvioi, että tavallisten asunnon hankkijoiden tietoisuus esteettömyydestä on mennyt parina viime vuotena parempaan suuntaan. Kuluttajien tavoittaminen näyttää kuitenkin selkeältä haasteelta. Edelleen tarvitaan toimia, jotta kuluttajat jatkossa osaisivat itsekin vaatia esteetöntä suunnittelua. Erityisryhmien uskotaan tuntevan tarpeensa, mutta muille kuluttajille arvellaan yhä edelleen olevan vaikea mieltää hyötyvänsä esteettömyydestä. 10

14 Kuluttajien tietoisuus esteettömyydestä (asunnon hankkijat, korjaajat) 2008 (N=93) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muutosta tapahtunut parempaan suuntaan Ei merkittävää muutosta/ tilanne pysynyt ennallaan Muutosta tapahtunut huonompaan suuntaan (ei kysytty vuonna 2007) Kuvio 6. Kyselyyn vastanneiden näkemykset vuonna 2008 kuluttajien tietoisuuden tasosta esteettömyydestä - hinta määräävä tekijä - Tästä en osaa sanoa - Eihän kuluttaja pykälistä tiedä. Viranomaisilta täytyy vaatia, että he noudattavat lakia. Lakipykälistä löytyy tietoa, kun vaan sitä käytettäisiin. - Asuntomessut (joita valtio tukee) eivät tunnusta tätä asiaa kuin "erityiskohteissa" - yleisöllä omia pelkoja toimintakyvyn rajoitteiden lisääntymisestä, ajatus halutaan torjua - asia kiinnostaa esim. ikääntyviä ihmisiä, monet ovat jo hyvin valveutuneita :) Asia arkipäiväistyy kuluttajille vaikkapa "remontti-reiskan" ohjelmissa - "Ei koske mua (olen terve)" - tiedonkulkua/-saanti kuluttajille tulisi parantaa - On levinnyt kuulopuheiden avulla - Ei osata katsoa osto hetkellä ympäristöä vaan asunto ja sen esteettömyys on vain mielessä - kts. kysymys 3. Kun ei asia vielä heitä koske, ei välttämättä olla kiinnostuneita asiasta! Rakennetun ympäristön esteettömyyden haasteet Asenteet koetaan yhä edelleen suurimmaksi haasteeksi rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutumisessa. Myönteistä on, että pientä kohentumista asenteisiin liittyen on kuitenkin havaittavissa. Myös tietoa on koettu olevan nyt paremmin, sillä yleinen tiedon puute on koettu vähemmän haasteelliseksi tänä vuonna kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan nimenomaan oikean tiedon löytämisen ovat useammat kokeneet viime vuotta haasteellisemmaksi. Reilu 40 prosenttia vastanneista arvioi resurssien puutteen haasteeksi. Materiaalin puutetta ei sen sijaan tänä vuonna koettu juuri lainkaan ongelmalliseksi. 11

15 Asenteet Resurssien puute Yleinen tiedon puute Oikean tiedon löytäminen Jokin muu Materiaalin puute % 2007 (N=92) 2008 (N=93) Kuvio 7. Suurimmat haasteet rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutumisessa vuosina 2007 ja Selkeä enemmistö vastanneista (85 %) kokeekin rakennetun ympäristön esteettömyydestä olevan nykyisin riittävästi tietoa saatavilla. Reilun kymmenenneksen mielestä tietoa on täysin riittävästi ja vajaan kahden kolmasosan mielestä jokseenkin riittävästi. Edelliseen vuoteen nähden tiedon riittävänä kokevien osuus on lisääntynyt. Vuosi sitten neljännes kyselyyn vastanneista koki, ettei tietoa ole saatavilla riittävästi. Onko rakennetun ympäristön esteettömyydestä mielestäsi saatavilla nykyisin riittävästi tietoa? (N=92) Täysin riittävästi (n=11) 12 % Täysin riittämättömästi (n=0) 0 % Jokseenkin riittämättömästi (n=14) 15 % Jokseenkin riittävästi (n=67) 73 % Kuvio 8. Tiedon riittävyys rakennetun ympäristön esteettömyydestä (2008) Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan esteettömyyttä tukevaa yleistä yhteiskunnallista asenneilmapiiriä asteikolla asenteet myönteiset asenteet kielteiset. Tämän pohjalta asenteiden voidaan todeta olevan suhteellisen myönteisiä. Viisikohtaisella asteikolla keskiarvoksi tulee 3,5. 12

16 Taulukko 1. Esteettömyyttä tukeva yleinen asenneilmapiiri Asteikko lkm % Asenteet myönteiset 4 4% % % % Asenteet kielteiset 0 0 % Asenneilmapiiriä koskevat kommentit olivat lähinnä esimerkkejä kielteisistä asenteista. Hyvää tahtoa uskotaan olevan, mutta puheet eivät valitettavan usein kanna tekoihin asti. - Asenteet ovat periaatetasolla myönteisiä esteettömyyttä kohtaan, mutta käytännön tasolla ollaan kovastikin kielteisiä. - "Mitä siinä sellasella tekee" niitähän on niin vähän. - Asenteet kiristyy kun esim kerrotaan hinta ja että normien purku olisi muuten mahdollista - Ihmiset pelkäävät oman toimintakyvyn menetystä, niin he eivät uskalla ja halua paneutua esteettömyyteenkään - Mutta asenne näyttää riittävän vain juhlapuheisiin saakka - "Selvin päin kukaan ei vastusta" - ymmärretään, että lapsiperheetkin hyötyvät estettömyydestä - suhtaudutaan myönteisesti periaatteessa, mutta käytännön tilanteissa, joissa pitäisi tehdä esteettömyyteen vaikuttavia päätöksiä nousee "kyllä aina löytyy kantajia!" -asenne. - Ns. terveet myöntävät esteettömyyden olevan tärkeää, mutta käytännössä ei kuitenkaan olla rahan antamisen puolella esim. valtuustoissa. Asiaa ei pidetä riittävän tärkeänä tiukassa taloustilanteessa. Muiksi esteettömyyden toteutumisen haasteiksi mainittiin ammattitaidottomuus, ymmärtämättömyys, välinpitämättömyys, piittaamattomuus ylläpidossa sekä määräysten ylimalkaisuus. Ristiriitatilanteita voi syntyä jos joudutaan asettamaan vastakkain esimerkiksi kulttuurihistorialliset arvot ja esteettömyys. Viime vuosien merkittävimmät tulokset esteettömyyden saralla Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin merkittävimpiä tuloksia rakennetun ympäristön esteettömyyden saralla viimeksi kuluneina parina vuotena. Tulokset liittyvät seuraaviin asioihin: ohjeistuksen paraneminen konkreettisia tekoja: enemmän esim. luiskia, hissejä, invaparkkipaikkoja, invavessoja esteettömyyden esillä pysyminen lisääntyneen julkisen keskustelun myötä parantunut tiedonsaatavuus kuntien esteettömyysasiamiehet 13

17 esteettömyyden huomioon ottaminen yritysten tuotesuunnittelussa esteettömyyden ymmärtäminen liikuntaesteisiä laajemmin - Merkittävimmät parannukset ovat tulleet rakennuslainsäädännön kautta. Esimerkiksi uusi lainsäädäntö on tuonut sen, että rakennetun ympäristön korjausrakentamisessa esteettömyysnormeja on otettava huomioon korjausrakentamisessa. -Ulkotilojen suunnittelussa Suraku ja sen tuloksena tehdyt tyyppipiirustukset -näin varmistetaan uuden ja korjattavien kohteiden esteettömyys luonnollisena osana prosessia. - Selkeä ohjeistus uudistuotantoa varten. ja soveltamisohjeet korjausrakentamiseen. Paikallisten rakennusvalvontaviranomaisten erilainen osaaminen ongelmana korjausrakentamisessa. - Luiskia on tehty edes jonkin verran. - Pyörätuolilla liikkuminen on parantunut merkittävästi esim. automaattiovet, luiskat, hissit lisääntyneet. Myös asenteet ovat parantuneet. - Julkisten rakennusten esteettömyys, museoiden saavutettavuus - Tiedon välitys internetissä - Hissittömät talot poistuvat pikkuhiljaa peruskorjausten myötä - hissiavustukset asuntoosakeyhtiölle erittäin tärkeä asia. - Valaistukseen kiinnitetään enemmän huomiota Liikennevalojen äänisignaalien muuttaminen nakutukseen Uusien pintamateriaalien kehittäminen Moniaistisen rakentamisen käsite alkaa tulla tutuksi - muistetaan paremmin että esteettömyyttä on muutakin kuin liikkumisesteet (näkö. kuulo, tietotekniikka) - Hissiasiamies Helsingissä, SuRaKu-projekti ja sen jatkona tulleet katutyyppipiirustukset, Lemminkäisen luiskattureunatuki suojatielle, joka on hyväksytetty eri vammaisjärjestöillä yleiseen käyttöön sopivana, esteettömien pysäkkien lisääntyminen ja esteettömyysasiamiesten kasvava joukko katsomassa, että jotain konkreettista tapahtuu. - On alettu huomioida rakennetun ympäristön saavutettavuus aikaisempaa paremmin. Kehitetty luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia mm, kaupoissa asioimisen helpottamista ja huomioitu tarpeet kulttuuripalveluissa jne.. Aistivammoista kärsivien tarpeita ei ehkä osata huomioida samassa määrin kuin liikuntarajoitteisten tarpeita. Selkokielistä materiaalia on heikosti saatavilla. - Esteettömyys on noussut julkiseen keskusteluun vielä paremmin, mediatoimittajat ovat tietoisempia ja se näkyy artikkeleiden käsittelyssä. - Esteettömyydestä puhumisen kautta ajattelun lisääminen tästä näkökulmasta jo suunnitteluvaiheessa. Toivottavasti se tie on kuljettu loppuun, jolloin uusiin rakennuksiin pitää heti tehdä asunnon muutostöitä esteettömyyden varmistamiseksi. 14

18 3 Esteettömyysprojektin toimintalogiikka Projektin tavoitteena on ollut osaamisen ja tiedon lisääminen rakennetun ympäristön esteettömyydestä projektin kohderyhmän eli asiantuntijoiden, paikallistoimijoiden ja käyttäjien keskuudessa. Asiantuntijoiksi on määritelty suunnittelijat, rakennuttajat, näiden alojen opiskelijat, pientalovalmistajat ja rakennustuoteteollisuuden edustajat. Paikallistoimijoita ovat kuntien virkamiehet ja vammaisneuvostojen jäsenet. Käyttäjät voivat olla taustaltaan erilaisia henkilöitä, jotka haluavat hankkia itselleen esteettömän kodin. Hankkeessa on ollut tarkoitus tuottaa kohderyhmille suunnattua tuki- ja koulutusmateriaalia sekä järjestää koulutusta yksin ja ennen kaikkea yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Hankkeen yksi keskeinen lähtökohta oli olemassa olevan esteettömyystiedon koordinoimattomuus. Tietoa koettiin olevan osin jo runsaastikin, mutta se oli hajallaan ja ei kovinkaan käyttäjäystävällisessä muodossa. Tiedon koordinointia ja tiedon saattamista käytäntöön asti on haluttu tukea eri toimijoiden verkostoitumista lisäämällä. Tähän haasteeseen vastaamiseksi projektin tarkoituksena oli koordinoidun esteettömyysverkoston luominen. Projektissa on myös pyritty vaikuttamaan esteettömyyden toteutumiseen osallistumalla laajasti eri tahojen suunnittelutyöhön sekä ohjaamalla ja neuvomalla toimijoita. Projektille asetetut tavoitteet on pyritty saavuttamaan vuosikohtaisten osatavoitteiden kautta. Niiden mukaisesti vuonna 2008 oli tarkoitus saada valmiiksi suunnitellut koulutusja opasmateriaalit, ylläpitää ja edelleen kehittää verkostotoimintaa sekä jatkaa edellisten vuosien tapaan vaikuttamistyötä sekä ohjausta ja neuvontaa. Viimeisen toimintavuoden aikana on ollut myös tarkoitus suunnitella Invalidiliiton tulevan esteettömyystyön jatkamista. Projektia on toteuttanut kolmihenkinen projektiryhmä, jossa jokainen asiantuntija on vastannut omasta kohderyhmästään. Projektin asiantuntijoiden tukena on toiminut eri kohderyhmien edustajista koostuneet kehittämistyöryhmät. Johtoryhmän tehtävänä on ollut vahvistaa projektin tavoitteet ja aikataulu, päättää mahdollisista muutoksista tavoitteissa sekä sitouttaa organisaatioitaan projektin tavoitteisiin. Esteettömyysprojektin toimijat, toiminnassa mukana olevat yhteistyötahot, yleinen toimintakonteksti ja lopullinen kohderyhmä ovat kootusti esitetty kuviossa 9. 5 Tähän niin sanot- 5 Huey-Tsyh Chen on kehittänyt teoriaperusteista arviointimallia. Malli sisältää ns. muutos- ja toimintamallit, joiden avulla voidaan kuvata pelkistetysti projektin syy-seurausyhteydet sekä projektin organisoituminen. Ks. tarkemmin Chen (2005) Practical Program Evaluation. 15

19 tuun toimintamalliin liittyen samassa kuviossa on esitetty myös muutosmalli, jossa tiivistetysti esitetään projektin käytännön toimenpiteet, näiden vaikuttavuuteen liittyvät muutosagentit sekä näiden toiminnasta odotettavissa olevat tulokset. Kuvio 9. Esteettömyysprojektin pelkistetty toteutustapa ja sen toteuttamiseksi tarkoitettu muutosmalli (Chen 2005, kuvio muokattu) 16

20 4 Arvioinnin toteutus 4.1 Arvioinnin kohdentuminen Ulkoisen arvioinnin tehtäviksi asetettiin arvioida Esteettömyysprojektin ohjautumista ja prosessia, asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä projektin lopputulosta. Arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa projektin aikana sen käytännön toteutusta tukevaa tietoa sekä projektin päätyttyä esittää arvio siitä, miten projekti on saavuttanut sille asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Arvioinnin vuosikohtaisesta kohdentumisesta on sovittu vuosittain yhdessä tilaajan kanssa. Projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista arvioitiin vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten projekti eteni omiin tavoitteisiinsa nähden eri tavoitealueilla? 2) Mitkä toimintamallit / toimenpiteet erityisesti edistivät tavoitteiden saavuttamista? 3) Millaisia onnistumisia saavutettiin? 4) Millaisia kehittämiskohteita projektin toteutuksessa ilmeni? 5) Tapahtuiko projektin edetessä palautteesta oppimista? Projektin lopputulosta puolestaan arvioitiin hakemalla vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 6) Millaisia tuotoksia projektissa tuotettiin suhteessa asetettuihin tavoitteisiin? 7) Millaisia projektin aikaisia tuloksia oli havaittavissa? (projektin lyhyen aikavälin vaikutukset) 8) Miten projektin toteutus, tuotokset ja projektinaikaiset tulokset indikoivat projektin perimmäisen päämäärän eli esteettömän rakennetun ympäristön toteutumista? (projektin pitkän aikavälin vaikuttavuus) Arvioinnin lähestymistapana ollutta 360-asteen arviointiasetelmaa on avattu tarkemmin arviointisuunnitelmassa sekä arvioinnin edellisissä väliraporteissa. Keskeinen ajatus oli tarkastella projektin toteutusta mahdollisimman monipuolisesti projektin toimeenpanon, johtamisen, emo-organisaation, asiakasnäkökulman, yhteistyötahojen sekä tuloksellisuuden näkökulmista seuraavasti. Projektin toimeenpano: Miten Esteettömyysprojektin toteutus on edistänyt tavoitteiden mukaista toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista? Johtaminen, ohjaus: Miten Esteettömyysprojektin johtaminen ja kokonaishallinta ovat tukeneet toteutusta? 17

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti vuoden 2016 kevään ja kesän aikana selvityksen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti alkuvuonna 2016 tutkimuksen kansalaisten asenteista rakennetun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot