Uutta tuulta esteettömyyteen Invalidiliiton Esteettömyysprojektin ulkoisen arvioinnin loppuraportti. Joulukuu 2008 Maija Säkäjärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta tuulta esteettömyyteen Invalidiliiton Esteettömyysprojektin ulkoisen arvioinnin loppuraportti. Joulukuu 2008 Maija Säkäjärvi"

Transkriptio

1 Uutta tuulta esteettömyyteen Invalidiliiton Esteettömyysprojektin ulkoisen arvioinnin loppuraportti Joulukuu 2008 Maija Säkäjärvi

2 Esteettömyysprojekti on Invalidiliiton vuosina toteuttama projekti. Sosiaalikehitys Oy on arvioinut projektia vuosina Uutta tuulta esteettömyyteen on ulkoisen arvioinnin loppuraportti.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Rakennetun ympäristön esteettömyyden nykytila ja haasteet Esteettömyysprojektin toimintalogiikka Arvioinnin toteutus Arvioinnin kohdentuminen Arviointiaineistot ja analysointimenetelmät Arvioinnin tulokset Tavoitteiden asettelu Projektin toimijat ja toteutus Projektin toiminta, tuotokset ja tulokset Projektin merkitys esteettömyyden edistämisessä Yhteenveto arvioinnin tuloksista Projektin tulevaisuus / Invalidiliiton esteettömyystyön jatkonäkymät Johtopäätökset LIITE 1 Verkostokyselyyn vastanneiden taustatietoja LIITE 2 Kyselyn avovastauksia LIITE 3 Kyselylomake LIITE 4 Haastateltavat

4 1 Johdanto Rakennetun ympäristön esteettömyyden haasteellisuutta kuvaa se, että asia on ollut esillä eri painoarvoilla ja eri lähtökohdista jo vuosikymmeniä. Ponnisteluista huolimatta ympäristömme ei ole kuitenkaan vielä täysin esteetön. Esteettömyyttä käsiteltiin pitkään lähinnä vammaispoliittisena kysymyksenä. 1 Väestön ikääntymiskehitykseen havahtumisen myötä esteettömyys on viime vuosina alettu ymmärtää laaja-alaisemmin kaikkia ihmisiä vähintään jossain elämänvaiheessa hyödyttävänä asiana. Aivan viime aikoina esteettömyydestä on keskusteltu myös rakentamiskustannuksia nostattavasta näkökulmasta 2. Lisähaasteensa esteettömyyskeskusteluun tuo se, ettei esteettömyyden kustannuksista ole kuitenkaan olemassa tarkkaa tietoa, eikä esteettömyyden toteutumisesta ylipäätään kerätä systemaattista tilastotietoa. Keskustelua on siten pitkälti täytynyt käydä arviotiedon ja tuntemuksien pohjalta, jolloin toimijoiden asenteet ovat saaneet suuren merkityksen luvulla on uusittu useita rakentamissäädöksiä, mitkä asettavat nykyisen määräysten mukaisen esteettömyyden minimitason. Ongelmana on ollut määräysten aluekohtaisten tulkintojen kirjavuus. Olemassa olevan asuntokannan uusiutumisen hitaus asettaa myös omat haasteensa esteettömyyden toteutumiselle. Esteettömyyden haasteet ovat siten moninaiset. Invalidiliiton vuosina toteuttama Esteettömyysprojekti on ottanut haasteen omalta osaltaan vastaan ja pyrkinyt lisäämään eri toimijoiden tietoisuutta ja osaamista rakennetun ympäristön esteettömyydestä sekä saattamaan konkreettisestikin yhteen esteettömyyden parissa toimivia tahoja. Projektissa on pyritty kokoamaan esteettömyydestä entuudestaan ollutta, osin hajallaan sijainnutta tietoa sekä tuottamaan myös uutta materiaalia. Projektissa yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi on otettu tiedostamattomien herättely eli niiden tahojen tavoittaminen, jotka eivät ole vielä ymmärtäneet esteettömän asuin- ja liikkumisympäristön merkitystä omalla kohdalla. Projektissa on pyritty tuomaan esille, ettei esteettömyys koske vain vammaisia, vaan yhtä lailla kaikkia ihmisiä eri elämänvaiheissa ja - tilanteissa. Projektin onnistumisen kannalta yksi keskeinen kysymys on, miten tätä esteettömyyden ilosanomaa on pystytty projektin myötä edistämään siten, että se tulevaisuudessa voisi näkyä konkreettisestikin rakennuskannan esteettömyytenä. Esteettömyysprojektissa erityisen kiinnostavaa onkin se, onko projektin aikana löytynyt sellaisia keinoja / 1 Esteettömyys on edelleenkin vammaisten näkökulmasta keskeinen arvo. Esteettömyys on nostettu vahvasti esiin vuoden 2006 Euroopan neuvoston uudessa vammaispoliittisessa ohjelmassa sekä vuoden 2007 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa. 2 Kuluneen vuoden aikana asuntoministerin toimesta ns. normitalkoissa on pyritty kartoittamaan sellaisia normeja, joiden nähdään turhaan nostavan rakentamisen kustannuksia. Normitalkoissa esteettömyys on noussut esiin yhtenä tekijänä muiden joukossa. Ks. normitalkoista tarkemmin 1

5 menetelmiä, joilla esteettömyystietoa voidaan siirtää käytännöksi tai onko löytynyt erityisiä syitä, mitkä selittävät miksi asiassa ei ole vuosien saatossa edistytty. Projektin ulkoisesta arvioinnista on vastannut Sosiaalikehitys Oy, missä arvioinnin on toteuttanut tutkija Maija Säkäjärvi. Arviointi on seurannut projektia vuodesta 2006 lähtien eli lähes projektin alusta alkaen. Arvioinnin tehtäväksi oli asetettu arvioida projektin ohjautumista ja prosessia, projektin asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä projektin lopputulosta. Arvioinnista on valmistunut aiemmin kaksi väliraporttia. 3 Vuotta 2006 koskeva arviointiraportti käsitteli ennen kaikkea projektin liikkeelle lähdön kokemuksia ja tavoitteiden asettelua. Seuraavana vuonna projektin toteutusta ja sen hetkistä tuloksellisuutta tarkasteltiin valitun arviointiasetelman mukaisesti projektin toimeenpanon, johtamisen, asiakkuuden sekä yhteistyösuhteiden näkökulmista. Projektin toteutuksen kannalta ulkoisen arvioinnin keskeisin viesti tuotiin esille tässä raportissa. Käsillä oleva raportti on arvioinnin loppuraportti, jossa vedetään yhteen tähänastisia arvioinnin tuloksia sekä esitetään arvio projektin tuloksellisuudesta sen päättyessä. Loppuraporttia varten on päivitetty olemassa olevia aineistoja. Lisäksi arviota on täydennetty uusilla näkökulmilla, kuten esimerkiksi paikallisten vammaisneuvostojen edustajien haastatteluilla. Projektin laaja-alaisuudesta johtuen arviointiraportti liikkuu toisaalla varsin yleisellä tasolla ja toisaalla arvioidaan hyvinkin yksityiskohtaisesti esimerkiksi projektin yksittäisiä tuotoksia. Raportissa painottuu arvioinnin kyselyaineistojen tulosten esittely. Etenkin esteettömyyden tilaa ja haasteita koskevia tuloksia toivotaan voitavan hyödyntää Invalidiliiton ja myös muiden toimijoiden tulevassa esteettömyystyössä. Raporttiin on poimittu tästä syystä runsaastikin suoria lainauksia verkostokyselyn avokysymyksistä. Raporttiin voi kuitenkin perehtyä paneutumatta avovastauksiin. Ulkoiset arvioinnit tilataan usein hankkeiden viimeisten kuukausien aikana, jolloin ulkoisen arvioitsijan havaintoja ja kehittämisehdotuksia on päästy hyödyntämään käytännössä vasta tulevissa hankkeissa. Ainoan arviointiraportin valmistuttua samaan aikaan kuin projektikin päättyy, on valitettavan usein käynyt niin, että projektihenkilöstön ajatukset ovat jo muissa asioissa. Tällöin arviointitulosten ja arvioinnista muutoin saatavien oppien hyödyntäminen ovat jääneet varsin vähäisiksi. Viime vuosina on kuitenkin ollut ilahduttavaa havaita, että yhä useammin ulkoinen arvioitsija on otettu projektin peiliksi ja kriittiseksi ystäväksi jo varhaisemmassa vaiheessa. Tällöin on tarvittaessa mahdollista tehdä ulkopuoli- 3 Säkäjärvi, Maija Invalidiliiton Esteettömyysprojektin ulkoinen arviointi. Ensimmäinen väliraportti: Tilannekatsaus arvioinnin etenemiseen ja projektin alkuvaiheita koskeviin havaintoihin. Joulukuu Säkäjärvi, Maija ESTEETTÖMÄMPÄÄN SUUNTAAN Invalidiliiton Esteettömyysprojektin ulkoisen arvioinnin toinen väliraportti. Tammikuu

6 sen tahon havaintojen pohjalta korjaavia liikkeitä jo hankkeen toteutusaikana. Loppuraportin sijaan hankkeiden toteuttajille tärkeämmäksi voi edellä mainitusta johtuen nousta arvioinnin väliraportit. Esteettömyysprojektin ulkoisella arvioitsijalla on ollut hieno mahdollisuus seurata projektin etenemistä pitemmällä jänteellä. Projektihenkilöstö on ollut selvästi innostunut tärkeäksi kokemansa teeman edistämisestä ja on periksi antamattomuudella sekä ahkeruudella pyrkinyt edistämään projektin tavoitteiden toteutumista. Ulkoinen arviointi kuitenkin päättyy tässäkin projektissa samaan aikaan kuin projekti itsekin. Ulkoisen arvioinnin mukana olo ei siten poista sitä yleisempää haastetta, mikä usein liittyy järjestöjen toteuttamiin hankkeisiin, joissa tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta ja osaamista ja missä vaikuttavuus tulee näkymään vasta vuosien kuluttua. Eli ulkoisen arvioinnin mukanaolosta huolimatta vaikuttavuuden osoittaminen jää tässäkin projektissa todentamatta. Esteettömyysprojektin kohdalla vasta vuosien kuluttua mahdollisesti vasta uuden arkkitehti- ja suunnittelijasukupolven myötä nähdään miten esteettömiä asuntoja ja tiloja on todella rakennettu. Tällöinkin on mahdoton osoittaa, mikä on ollut yhden yksittäisen hankkeen merkitys. Tähän keskusteluun palataan raportissa tarkemmin. Projektin perustamaan ja ylläpitämään esteettömyysverkostoon kuuluu lähes neljä sataa eri alojen esteettömyysasiantuntijaa ja -toimijaa. Ulkoisen arvioinnin toimesta on koottu verkostolle suunnattujen kyselyiden kautta seurantatietoa yleisemminkin rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta ja haasteista. Seuraavassa luvussa kuvaillaan lähinnä tämän aineiston pohjalta projektin toimintaympäristöä ja siinä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Luvussa kolme kuvataan lyhyesti ulkoisen arvioinnin näkökulmasta projektin tavoitteiden saavuttamiseksi tarkoitettua toiminta- ja vaikuttavuuslogiikkaa. Luvussa neljä esitetään täsmennetyt arviointikysymykset ja kuvataan arvioinnin toteutusta. Luvussa viisi esitetään varsinaiset arviointitulokset projektin toteutuksesta ja tuloksellisuudesta. Luvussa kuusi kuvataan projektin tulevaisuuden näkymiä eli miltä projektin hyviksi koettujen tulosten juurruttaminen tällä hetkellä näyttää. Viimeisessä luvussa esitetään arvioinnin johtopäätökset, joita lukijat toivon mukaan voivat hyödyntää ennen kaikkea tulevassa esteettömyystyössä, mutta myös yleisemmin hanketyöskentelyssä. 3

7 2 Rakennetun ympäristön esteettömyyden nykytila ja haasteet Seuraavassa projektin toimintaympäristöön liittyviä asioita käsitellään projektin luoman toimijaverkoston näkökulmasta. 4 Esteettömyyden nykytilaa koskevia tuloksia esitellään ensisijaisesti syksyllä 2008 toteutetun kyselyn kautta. Tuloksia vertaillaan soveltuvin osin viimevuotiseen kyselyyn. Eroja voidaan tulkita lähinnä suuntaa antavina. Tulokset vaativat vielä esteettömyystoimijoiden omaa tulkintaa ja tulosten onkin tarkoitus osaltaan herättää toimijoita pohtimaan omaa työtään ja sen kehittämistä esteettömyyden edistämisen näkökulmasta. Rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutuminen Verkostoon kuuluvien henkilöiden mukaan rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutuminen on pysynyt kuluneen vuoden aikana ennallaan. Kouluarvosanalla 4 10 arvioiden keskiarvo on edelleen 6,6. Kuviosta 2 näkee, että annettujen arvosanojen jakauma kuitenkin vaihtelee jonkin verran vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. % (N=92) 2008 (N=93) Kuvio 1. Kouluarvosana (4-10) rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutumisesta Suomessa vuosina 2007 ja Parhaimpia arvosanoja on annettu siitä, että uudisrakentamisessa esteettömyys on otettu huomioon aiempaa paremmin ja rakentamisen jälki on uudiskohteissa kohtuullisen estee- 4 Vuonna 2008 verkoston silloisesta 333 jäsenestä kyselyyn vastasi 93 henkilöä. Verkoston jäsenistä kymmenkunta koki olevansa joko esteellinen vastaamaan kyselyyn tai esimerkiksi työpaikan vaihdon vuoksi ei kokenut enää olevansa relevantti osallistumaan kyselyyn. Lisäksi muutama yhteydenotto ei tavoittanut vastaanottajaa lainkaan. Vastausprosenttia 29 voidaan pitää kohtuullisena, sillä kyselyyn vastasi taustan mukaan erilaisia verkoston jäseniä (LIITE 1, liitetaulukko 1). Suurin yksittäinen vastaajaryhmä oli erilaiset järjestötoimijat. Vastanneita on myös eri puolelta Suomea (LIITE 1, liitetaulukko 2). Vuonna 2007 vastaavaan kyselyyn vastasi 92 henkilöä. Vastaajista osa on pysynyt samana. Vuosien 2007 ja 2008 tulokset ovat kohtuullisen vertailukelpoisia, joten raportissa tulokset esitetään mahdollisuuksien mukaan molemmista vuosista. Kyselyn tuloksia esitetään raportin eri luvuissa. 4

8 töntä. Sen sijaan vanhan rakennuskannan esteellisyys ja vanhan korjaamiseen liittyvät ongelmat laskevat arvosanoja. Vanhoissa rakennuksissa ongelmaksi on koettu etenkin hissien puute ja wc-tilojen toimimattomuus. Esteettömyyden kokonaisuus koetaan kuitenkin tärkeäksi eli ei riitä, että taloon on rakennettu hissi jos asunnon muut tilat eivät ole soveltuvia esimerkiksi pyörätuolia käyttäville. - Uudisrakentaminen toteuttaa määräysten mukaisen esteettömän rakennuskannan, mutta peruskorjaukset ja suojellut kohteet tulevat hitaammin perässä. - Uudet kohteet pääsääntöisesti rakennetaan esteettömiksi, mutta vanhempien kohteiden, erityisesti liiketilojen sisäänkäynnin korjaamiset esteettömiksi jäävät enimmäkseen hoitamatta. Toinen vastinpari on julkisen ja yksityisen rakennuskannan esteettömyys. Parempia arvioita on annettu siitä, että julkisissa kohteissa esteettömyys toteutuu entistä paremmin. Yksityisissä asunnoissa ja rakennuksissa, joita eivät ohjeistukset vastaavassa määrin koske, esteettömyys koetaan yhä ongelmaksi. Esimerkiksi rivitalokohteet voivat jäädä varsin esteellisiksi. Osa vastaajista onkin perustellut alhaisempaa arviotaan tällä näkökulmalla. - Julkisissa rakennuksissa esteettömyys huomioidaan jo hyvin, mutta esim. rivitalorakennuksissa esteettömyys huomioidaan huonosti. Miinusta on tullut esteettömyyden kapea-alaisesta tulkinnasta. Esteettömyyttä tarkastellaan monien mielestä yhä liikaa pelkästään liikuntaesteisten näkökulmasta. Esimerkiksi akustiikan ja valaistuksen huomioon ottaminen koetaan tärkeäksi näkö- ja kuulovammaisten esteettömyyden toteutumisen kannalta. - Jossakin esteettömyys otetaan hyvin huomioon, jossakin taas ei lainkaan. Toimimisesteettömän rakentamisen lainsäädäntöä myös kierretään. Esteettömyys mielletään usein myös pelkästään liikkumisen esteettömyydeksi esim. huonokuuloisia, kuuroutuneita ja kuuroja ei välttämättä huomioida. Yleinen linjaus näyttäisi olevan, että esteettömyyden koetaan menneen parempaan suuntaan. Osa kyselyyn vastanneista kokee Suomen kuitenkin olevan muita maita jäljessä esteettömyysasioissa. Henkilöt, joilla on vertailukohtaa muistakin maista, antoivat tästä syytä alhaisimpia arvosanoja. Esteettömyyden koetaan liian usein jäävän juhlapuhetermiksi, jolloin kauniista ja hyvää tarkoittavista puheista huolimatta esteettömyys ei siirry käytäntöön. Useat vastanneista kokevat, että tieto tavoittaa enimmäkseen asiasta kiinnostuneet. Tällöin kaikki asiantuntijatkaan eivät miellä asiaa loppuun asti. Voi riittää, että ratkaisut ovat erään vastaajan sanoin sinne päin. Myös hyvästä suunnittelusta huolimatta rakentamisvaiheen välinpitä- 5

9 mättömyys ja tietämättömyys voivat pilata hyvän aikomuksen. Siten myös tästä näkökulmasta perusteltiin alhaisia arvosanoja. - Esteetöntä rakennetaan lakien mukaan, mutta ei kuitenkaan varmisteta että se yksittäinen rakennusmies/nainen varmasti ymmärtää asian. Esim. uuteen kerrostaloon tehty hieno luiska mutta ei tarkistettu että kiveys johon luiska päättyy olisi tasaisesti samalla tasolla luiskan pinnan kanssa TAI parvekkeeen lattia nostetaan mutta ei huomioida kynnystä/rakoa mikä on parvekkeen oven ja korotuksen välillä. Pyörätuolin etupyörät jäävät jumiin. - Esteettömyys on juhlapuhetermi, jolle harvoin annetaan käytännön rakennusratkaisuissa huomiota. Kun annetaan, rakennetut ratkaisut ovat sinnepäin, detaljit puuttuvat ja ymmärrys siitä, miten vaikkapa pyörätuolilla tai edes rollaattorilla ko paikassa liikutaan. - Ohjeet ja säännökset ovat periaatteessa hyvät, mutta toteutuksen viimeistely ontuu ja huonolla ylläpidolla tuhotaan moni hyvä asia. - Teoriatasolla asia tiedetään, mutta käytännön ratkaisuissa ei useinkaan ole ajateltu asiaa loppuun asti, jolloin lopputulos on torso. - Suunnittelijoilla on kyllä tarpeeksi tietoa siitä, että mitenkä rakennukset ja pihat tehdään esteettömiksi, mutta sitä tietoa ei vaan käytetä. En ymmärrä tällaista yhteiskuntaa, kun ei pidetä lakipykälistä kiinni näinkin tärkeissä asioissa. Tavallinen maalaisjärkikin sen sanoo, että missä on hyvä liikkua. Tarkempi ja jyrkempi valvonta pitää saada asialle. Yhdeksi selkeäksi ongelmaksi ja arvosanaa laskevaksi tekijäksi nähdään se, ettei esteettömyyttä ole riittävässä määrin vastuutettu kuntatasolla ja korkeammalla tasolla. Useat vastaajat olivat myös huolissaan meneillään olevasta rakentamisnormien tarkistuksesta. - Kunnilta ja kaupungeilta puuttuu esteettömyysstrategia tai vastuuhenkilö.joka veisi esteettömyyttä eteenpäin. - Pitäisi vihdoinkin saada päätös eri tahojen vastuista: ministeriöt ym. Yksittäisenä kielteisenä kommenttina mainittiin isokokoisten sivuuttaminen esteettömyyskeskustelussa. Jo vuosi sitten rakennetun ympäristön esteettömyyden todettiin menevän parempaan suuntaan, tosin hitaasti. Kuvioihin 2-6 on koottu tietoa siitä, miten laaja-alaisesti erilaisia esteettömyyden parissa toimivia tahoja edustavat verkoston jäsenet kokevat tilanteen tällä hetkellä. Vastaajia pyydettiin tänäkin vuonna arvioimaan mahdollista muutosta ja muutoksen suuntaa yleisesti esteettömyyden toteutumisessa rakennetussa ympäristössä, tiedon saatavuutta, yleistä tietoisuutta esteettömyydestä sekä asiantuntijoiden tietoisuutta esteettömyydestä kuluneina parina viime vuotena. Kuluneen vuoden aikana projektissa on pyritty entistä aktiivisemmin tavoittamaan myös tavallisia kuluttajia, joten tänä vuonna tämän lisäksi tiedusteltiin näkemystä erilaisten asunnon hankkijoiden ja korjaajien esteettömyystietoisuudesta. Kuvioiden alle on koottu lainauksia vastaajien arvioiden perusteluista. 6

10 Kyselyn perusteella esteettömyyden toteutumisen kokemisessa näyttäisi tapahtuneen vähäistä muutosta kuluneen vuoden aikana. Edellisen vuoden tapaan enemmistön mielestä esteettömyydessä on menty edelleen eteenpäin, mutta asian näin kokevien osuus on alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Tämä voinee johtua monistakin seikoista. Myönteisin tulkinta lienee se, että yhä suuremman joukon mielestä ihannetila esteettömyyden suhteen olisi saavutettu, jolloin parempaan suuntaan ei enää ole mahdollista mennä. Kysely tehtiin syksyllä, jolloin on käyty keskustelua rakentamista koskevista normeista myös esteettömyyden kannalta. Käyty keskustelu on voinut heikentää arvioita. Esteettömyyden toteutuminen rakennetussa ympäristössä 2008 (N=93) (N=92) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muutosta tapahtunut parempaan suuntaan Ei merkittävää muutosta/ tilanne pysynyt ennallaan Muutosta tapahtunut huonompaan suuntaan Kuvio 2. Kyselyyn vastanneiden näkemykset vuonna 2007 ja 2008 esteettömyyden toteutumisesta rakennetussa ympäristössä - ainakin suunnitelmissa mainittu - Aktiivisella yhteyden pidolla viranomaisiin. - tietoa on, mutta ei toteudu käytännössä - YM:n julkiset linjaukset ja esim menossa oleva normiperkaus - lisää hissejä, luiskia - On saatu käyttöön uusia ohjeita (SuRaKu, ym) - Miten ministeriön normiohjaus vaikuttaa tähän tulevaisuudessa? - lausuntoja vammaisneuvostolta kysytään hyvin... - Asiasta puhutaan, invaliidiliitolla hyviä matkasaarnaajia. - muutosta parempaan varsinkin X:n katuverkostossa. Museot jo osittain hyviä! - uudet rakennukset 7

11 Verkoston jäsenten mukaan tiedon saatavuus esteettömyyteen liittyvistä asioista on parantunut. Tietoon liittyy kuitenkin huoli siitä, miten kattavasti tieto tavoittaa nimenomaan oleelliset tahot. Tiedon saatavuus rakennetun ympäristön esteettömyydestä 2008 (N=93) (N=92) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muutosta tapahtunut parempaan suuntaan Ei merkittävää muutosta/ tilanne pysynyt ennallaan Muutosta tapahtunut huonompaan suuntaan Kuvio 3. Kyselyyn vastanneiden näkemykset vuonna 2007 ja 2008 tiedon saatavuudesta rakennetun ympäristön esteettömyydestä - tiedotusta tehostettu hyvin - Tietoa kyllä löytyy, mutta sitä ei vaan jostain syystä haluta käyttää oikein. - Lehdissä aihe ollut esillä - Julkaisuja on paljon. Nykyisin myös paljon esteettömyystietoa netissä. - tietoa saa monipuolisesti esim. netissä, lehdistä, tv-ohjelmista - esteettömyysasiamiehiä on jo 6 kpl, jotka levittävät tehokkaasti tietoa - Tietoa on selkeästi enemmän, mutta tavoittaako se kaikkia tarvitsijoita - netti - On saatavilla tietoa, kunhan vaan osaa hakea. - aina pitää selvittää itse etukäteen - esim. tämän projektin myötä loistavaa tiedottamista - Huomioitava tiedotuksessa myös se, miten pitkät on otettu huomioon ko. yksityiskohtien mitoituksissa. 8

12 Tiedon tavoittamisen haaste liittyy juuri yleisen esteettömyystietoisuuden tasoon. Siinä tilanne näyttäisi pysyneen ennallaan, jopa hieman heikentyneen. Yleinen tietoisuus esteettömyydestä 2008 (N=93) (N=92) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muutosta tapahtunut parempaan suuntaan Ei merkittävää muutosta/ tilanne pysynyt ennallaan Muutosta tapahtunut huonompaan suuntaan Kuvio 4. Kyselyyn vastanneiden näkemykset vuonna 2007 ja 2008 yleisen tietoisuuden tasosta esteettömyydestä - Ei silti toimi - tiedotus edesauttanut - ns. asiantuntijat tietää esteet, mutta ei pidetä väliä niiden poistamisessa. Vammaiset itse joutuu vaatimaan parannukset. Arkkitehdeiltä ym. vaadittava lakien noudattamista. - Termi tunnetaan mutta uskotaan että sinnepäin rakentaminen riittää - Muutkin kuin vammaiset henkilöt alkavat ymmärtää tilanteen. - Mielipidekirjoitukset levittävät tietoisuutta sekä eri järjestöt toimivat tässä tehokkaasti - asenteet tökkivät - Joita se ei koske eivät välttämättä huomaa. Reilu puolet vastanneista arvioi asiantuntijoiden, kuten esimerkiksi suunnittelijoiden ja rakennusvalvonnan tietoisuuden kehittyneen kuluneina parina viime vuotena parempaan suuntaan. Vuosi sitten parempaan suuntaan kehittymisen osuus oli kuitenkin selkeästi suurempi. Ne, ketkä arvioivat tilanteen pysyneen ennallaan, perustelivat näkemystään mm. sillä, ettei asian tiedostaminen kuitenkaan näy lopputuloksen esteettömyytenä. Lisäksi esteettömyyden toteutuminen edellyttäisi, että kaikki suunnittelijat sitoutuisivat siihen. 9

13 Asiantuntijoiden tietoisuus esteettömyydestä (esim. suunnittelijat, rakennusvalvonta) 2008 (N=93) (N=92) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muutosta tapahtunut parempaan suuntaan Ei merkittävää muutosta/ tilanne pysynyt ennallaan Muutosta tapahtunut huonompaan suuntaan Kuvio 5. Kyselyyn vastanneiden näkemykset vuonna 2007 ja 2008 asiantuntijoiden tietoisuuden tasosta esteettömyydestä - harvoja asiantuntijoita jotka huomioivat - kuuluu perustietoihin - Talopakettien suunnittelijat syvältä:( - Tietoa on hyvin saatavilla, mutta ei pidetä väliä sen noudattamisesta. Liiton täytyy vaatia lakien noudattamista. - Tiedostavat asian, mutta ne kustannukset... - hieman heräämistä ehkä - Samat tietäjät jatkavat vuodesta toiseen - Ilmenee toteuttamishaluttomuutta - Ministeriöille tulee yhä puutteellisia hakemuksia kunnista. - onko todellista muutosta? - esim. pyörätuolikäyttäjien asiantuntemusta tulisi hyödyntää enemmän esim. suunitellessa luiskien kaltevuuden. - Esteettömyydestä puhutaan jo kaupungin virastoissa, joten tietoa on. - asenteet tökkivät - Rakennuksen valvonta jo ajantasalla, suunnittelijat kannattais laittaa viikoksi pyörätuoliin! - Jos seuraa aikaansa, tietoa saa runsaasti eri paikoista Vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista arvioi, että tavallisten asunnon hankkijoiden tietoisuus esteettömyydestä on mennyt parina viime vuotena parempaan suuntaan. Kuluttajien tavoittaminen näyttää kuitenkin selkeältä haasteelta. Edelleen tarvitaan toimia, jotta kuluttajat jatkossa osaisivat itsekin vaatia esteetöntä suunnittelua. Erityisryhmien uskotaan tuntevan tarpeensa, mutta muille kuluttajille arvellaan yhä edelleen olevan vaikea mieltää hyötyvänsä esteettömyydestä. 10

14 Kuluttajien tietoisuus esteettömyydestä (asunnon hankkijat, korjaajat) 2008 (N=93) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muutosta tapahtunut parempaan suuntaan Ei merkittävää muutosta/ tilanne pysynyt ennallaan Muutosta tapahtunut huonompaan suuntaan (ei kysytty vuonna 2007) Kuvio 6. Kyselyyn vastanneiden näkemykset vuonna 2008 kuluttajien tietoisuuden tasosta esteettömyydestä - hinta määräävä tekijä - Tästä en osaa sanoa - Eihän kuluttaja pykälistä tiedä. Viranomaisilta täytyy vaatia, että he noudattavat lakia. Lakipykälistä löytyy tietoa, kun vaan sitä käytettäisiin. - Asuntomessut (joita valtio tukee) eivät tunnusta tätä asiaa kuin "erityiskohteissa" - yleisöllä omia pelkoja toimintakyvyn rajoitteiden lisääntymisestä, ajatus halutaan torjua - asia kiinnostaa esim. ikääntyviä ihmisiä, monet ovat jo hyvin valveutuneita :) Asia arkipäiväistyy kuluttajille vaikkapa "remontti-reiskan" ohjelmissa - "Ei koske mua (olen terve)" - tiedonkulkua/-saanti kuluttajille tulisi parantaa - On levinnyt kuulopuheiden avulla - Ei osata katsoa osto hetkellä ympäristöä vaan asunto ja sen esteettömyys on vain mielessä - kts. kysymys 3. Kun ei asia vielä heitä koske, ei välttämättä olla kiinnostuneita asiasta! Rakennetun ympäristön esteettömyyden haasteet Asenteet koetaan yhä edelleen suurimmaksi haasteeksi rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutumisessa. Myönteistä on, että pientä kohentumista asenteisiin liittyen on kuitenkin havaittavissa. Myös tietoa on koettu olevan nyt paremmin, sillä yleinen tiedon puute on koettu vähemmän haasteelliseksi tänä vuonna kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan nimenomaan oikean tiedon löytämisen ovat useammat kokeneet viime vuotta haasteellisemmaksi. Reilu 40 prosenttia vastanneista arvioi resurssien puutteen haasteeksi. Materiaalin puutetta ei sen sijaan tänä vuonna koettu juuri lainkaan ongelmalliseksi. 11

15 Asenteet Resurssien puute Yleinen tiedon puute Oikean tiedon löytäminen Jokin muu Materiaalin puute % 2007 (N=92) 2008 (N=93) Kuvio 7. Suurimmat haasteet rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutumisessa vuosina 2007 ja Selkeä enemmistö vastanneista (85 %) kokeekin rakennetun ympäristön esteettömyydestä olevan nykyisin riittävästi tietoa saatavilla. Reilun kymmenenneksen mielestä tietoa on täysin riittävästi ja vajaan kahden kolmasosan mielestä jokseenkin riittävästi. Edelliseen vuoteen nähden tiedon riittävänä kokevien osuus on lisääntynyt. Vuosi sitten neljännes kyselyyn vastanneista koki, ettei tietoa ole saatavilla riittävästi. Onko rakennetun ympäristön esteettömyydestä mielestäsi saatavilla nykyisin riittävästi tietoa? (N=92) Täysin riittävästi (n=11) 12 % Täysin riittämättömästi (n=0) 0 % Jokseenkin riittämättömästi (n=14) 15 % Jokseenkin riittävästi (n=67) 73 % Kuvio 8. Tiedon riittävyys rakennetun ympäristön esteettömyydestä (2008) Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan esteettömyyttä tukevaa yleistä yhteiskunnallista asenneilmapiiriä asteikolla asenteet myönteiset asenteet kielteiset. Tämän pohjalta asenteiden voidaan todeta olevan suhteellisen myönteisiä. Viisikohtaisella asteikolla keskiarvoksi tulee 3,5. 12

16 Taulukko 1. Esteettömyyttä tukeva yleinen asenneilmapiiri Asteikko lkm % Asenteet myönteiset 4 4% % % % Asenteet kielteiset 0 0 % Asenneilmapiiriä koskevat kommentit olivat lähinnä esimerkkejä kielteisistä asenteista. Hyvää tahtoa uskotaan olevan, mutta puheet eivät valitettavan usein kanna tekoihin asti. - Asenteet ovat periaatetasolla myönteisiä esteettömyyttä kohtaan, mutta käytännön tasolla ollaan kovastikin kielteisiä. - "Mitä siinä sellasella tekee" niitähän on niin vähän. - Asenteet kiristyy kun esim kerrotaan hinta ja että normien purku olisi muuten mahdollista - Ihmiset pelkäävät oman toimintakyvyn menetystä, niin he eivät uskalla ja halua paneutua esteettömyyteenkään - Mutta asenne näyttää riittävän vain juhlapuheisiin saakka - "Selvin päin kukaan ei vastusta" - ymmärretään, että lapsiperheetkin hyötyvät estettömyydestä - suhtaudutaan myönteisesti periaatteessa, mutta käytännön tilanteissa, joissa pitäisi tehdä esteettömyyteen vaikuttavia päätöksiä nousee "kyllä aina löytyy kantajia!" -asenne. - Ns. terveet myöntävät esteettömyyden olevan tärkeää, mutta käytännössä ei kuitenkaan olla rahan antamisen puolella esim. valtuustoissa. Asiaa ei pidetä riittävän tärkeänä tiukassa taloustilanteessa. Muiksi esteettömyyden toteutumisen haasteiksi mainittiin ammattitaidottomuus, ymmärtämättömyys, välinpitämättömyys, piittaamattomuus ylläpidossa sekä määräysten ylimalkaisuus. Ristiriitatilanteita voi syntyä jos joudutaan asettamaan vastakkain esimerkiksi kulttuurihistorialliset arvot ja esteettömyys. Viime vuosien merkittävimmät tulokset esteettömyyden saralla Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin merkittävimpiä tuloksia rakennetun ympäristön esteettömyyden saralla viimeksi kuluneina parina vuotena. Tulokset liittyvät seuraaviin asioihin: ohjeistuksen paraneminen konkreettisia tekoja: enemmän esim. luiskia, hissejä, invaparkkipaikkoja, invavessoja esteettömyyden esillä pysyminen lisääntyneen julkisen keskustelun myötä parantunut tiedonsaatavuus kuntien esteettömyysasiamiehet 13

17 esteettömyyden huomioon ottaminen yritysten tuotesuunnittelussa esteettömyyden ymmärtäminen liikuntaesteisiä laajemmin - Merkittävimmät parannukset ovat tulleet rakennuslainsäädännön kautta. Esimerkiksi uusi lainsäädäntö on tuonut sen, että rakennetun ympäristön korjausrakentamisessa esteettömyysnormeja on otettava huomioon korjausrakentamisessa. -Ulkotilojen suunnittelussa Suraku ja sen tuloksena tehdyt tyyppipiirustukset -näin varmistetaan uuden ja korjattavien kohteiden esteettömyys luonnollisena osana prosessia. - Selkeä ohjeistus uudistuotantoa varten. ja soveltamisohjeet korjausrakentamiseen. Paikallisten rakennusvalvontaviranomaisten erilainen osaaminen ongelmana korjausrakentamisessa. - Luiskia on tehty edes jonkin verran. - Pyörätuolilla liikkuminen on parantunut merkittävästi esim. automaattiovet, luiskat, hissit lisääntyneet. Myös asenteet ovat parantuneet. - Julkisten rakennusten esteettömyys, museoiden saavutettavuus - Tiedon välitys internetissä - Hissittömät talot poistuvat pikkuhiljaa peruskorjausten myötä - hissiavustukset asuntoosakeyhtiölle erittäin tärkeä asia. - Valaistukseen kiinnitetään enemmän huomiota Liikennevalojen äänisignaalien muuttaminen nakutukseen Uusien pintamateriaalien kehittäminen Moniaistisen rakentamisen käsite alkaa tulla tutuksi - muistetaan paremmin että esteettömyyttä on muutakin kuin liikkumisesteet (näkö. kuulo, tietotekniikka) - Hissiasiamies Helsingissä, SuRaKu-projekti ja sen jatkona tulleet katutyyppipiirustukset, Lemminkäisen luiskattureunatuki suojatielle, joka on hyväksytetty eri vammaisjärjestöillä yleiseen käyttöön sopivana, esteettömien pysäkkien lisääntyminen ja esteettömyysasiamiesten kasvava joukko katsomassa, että jotain konkreettista tapahtuu. - On alettu huomioida rakennetun ympäristön saavutettavuus aikaisempaa paremmin. Kehitetty luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia mm, kaupoissa asioimisen helpottamista ja huomioitu tarpeet kulttuuripalveluissa jne.. Aistivammoista kärsivien tarpeita ei ehkä osata huomioida samassa määrin kuin liikuntarajoitteisten tarpeita. Selkokielistä materiaalia on heikosti saatavilla. - Esteettömyys on noussut julkiseen keskusteluun vielä paremmin, mediatoimittajat ovat tietoisempia ja se näkyy artikkeleiden käsittelyssä. - Esteettömyydestä puhumisen kautta ajattelun lisääminen tästä näkökulmasta jo suunnitteluvaiheessa. Toivottavasti se tie on kuljettu loppuun, jolloin uusiin rakennuksiin pitää heti tehdä asunnon muutostöitä esteettömyyden varmistamiseksi. 14

18 3 Esteettömyysprojektin toimintalogiikka Projektin tavoitteena on ollut osaamisen ja tiedon lisääminen rakennetun ympäristön esteettömyydestä projektin kohderyhmän eli asiantuntijoiden, paikallistoimijoiden ja käyttäjien keskuudessa. Asiantuntijoiksi on määritelty suunnittelijat, rakennuttajat, näiden alojen opiskelijat, pientalovalmistajat ja rakennustuoteteollisuuden edustajat. Paikallistoimijoita ovat kuntien virkamiehet ja vammaisneuvostojen jäsenet. Käyttäjät voivat olla taustaltaan erilaisia henkilöitä, jotka haluavat hankkia itselleen esteettömän kodin. Hankkeessa on ollut tarkoitus tuottaa kohderyhmille suunnattua tuki- ja koulutusmateriaalia sekä järjestää koulutusta yksin ja ennen kaikkea yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Hankkeen yksi keskeinen lähtökohta oli olemassa olevan esteettömyystiedon koordinoimattomuus. Tietoa koettiin olevan osin jo runsaastikin, mutta se oli hajallaan ja ei kovinkaan käyttäjäystävällisessä muodossa. Tiedon koordinointia ja tiedon saattamista käytäntöön asti on haluttu tukea eri toimijoiden verkostoitumista lisäämällä. Tähän haasteeseen vastaamiseksi projektin tarkoituksena oli koordinoidun esteettömyysverkoston luominen. Projektissa on myös pyritty vaikuttamaan esteettömyyden toteutumiseen osallistumalla laajasti eri tahojen suunnittelutyöhön sekä ohjaamalla ja neuvomalla toimijoita. Projektille asetetut tavoitteet on pyritty saavuttamaan vuosikohtaisten osatavoitteiden kautta. Niiden mukaisesti vuonna 2008 oli tarkoitus saada valmiiksi suunnitellut koulutusja opasmateriaalit, ylläpitää ja edelleen kehittää verkostotoimintaa sekä jatkaa edellisten vuosien tapaan vaikuttamistyötä sekä ohjausta ja neuvontaa. Viimeisen toimintavuoden aikana on ollut myös tarkoitus suunnitella Invalidiliiton tulevan esteettömyystyön jatkamista. Projektia on toteuttanut kolmihenkinen projektiryhmä, jossa jokainen asiantuntija on vastannut omasta kohderyhmästään. Projektin asiantuntijoiden tukena on toiminut eri kohderyhmien edustajista koostuneet kehittämistyöryhmät. Johtoryhmän tehtävänä on ollut vahvistaa projektin tavoitteet ja aikataulu, päättää mahdollisista muutoksista tavoitteissa sekä sitouttaa organisaatioitaan projektin tavoitteisiin. Esteettömyysprojektin toimijat, toiminnassa mukana olevat yhteistyötahot, yleinen toimintakonteksti ja lopullinen kohderyhmä ovat kootusti esitetty kuviossa 9. 5 Tähän niin sanot- 5 Huey-Tsyh Chen on kehittänyt teoriaperusteista arviointimallia. Malli sisältää ns. muutos- ja toimintamallit, joiden avulla voidaan kuvata pelkistetysti projektin syy-seurausyhteydet sekä projektin organisoituminen. Ks. tarkemmin Chen (2005) Practical Program Evaluation. 15

19 tuun toimintamalliin liittyen samassa kuviossa on esitetty myös muutosmalli, jossa tiivistetysti esitetään projektin käytännön toimenpiteet, näiden vaikuttavuuteen liittyvät muutosagentit sekä näiden toiminnasta odotettavissa olevat tulokset. Kuvio 9. Esteettömyysprojektin pelkistetty toteutustapa ja sen toteuttamiseksi tarkoitettu muutosmalli (Chen 2005, kuvio muokattu) 16

20 4 Arvioinnin toteutus 4.1 Arvioinnin kohdentuminen Ulkoisen arvioinnin tehtäviksi asetettiin arvioida Esteettömyysprojektin ohjautumista ja prosessia, asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä projektin lopputulosta. Arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa projektin aikana sen käytännön toteutusta tukevaa tietoa sekä projektin päätyttyä esittää arvio siitä, miten projekti on saavuttanut sille asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Arvioinnin vuosikohtaisesta kohdentumisesta on sovittu vuosittain yhdessä tilaajan kanssa. Projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista arvioitiin vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten projekti eteni omiin tavoitteisiinsa nähden eri tavoitealueilla? 2) Mitkä toimintamallit / toimenpiteet erityisesti edistivät tavoitteiden saavuttamista? 3) Millaisia onnistumisia saavutettiin? 4) Millaisia kehittämiskohteita projektin toteutuksessa ilmeni? 5) Tapahtuiko projektin edetessä palautteesta oppimista? Projektin lopputulosta puolestaan arvioitiin hakemalla vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 6) Millaisia tuotoksia projektissa tuotettiin suhteessa asetettuihin tavoitteisiin? 7) Millaisia projektin aikaisia tuloksia oli havaittavissa? (projektin lyhyen aikavälin vaikutukset) 8) Miten projektin toteutus, tuotokset ja projektinaikaiset tulokset indikoivat projektin perimmäisen päämäärän eli esteettömän rakennetun ympäristön toteutumista? (projektin pitkän aikavälin vaikuttavuus) Arvioinnin lähestymistapana ollutta 360-asteen arviointiasetelmaa on avattu tarkemmin arviointisuunnitelmassa sekä arvioinnin edellisissä väliraporteissa. Keskeinen ajatus oli tarkastella projektin toteutusta mahdollisimman monipuolisesti projektin toimeenpanon, johtamisen, emo-organisaation, asiakasnäkökulman, yhteistyötahojen sekä tuloksellisuuden näkökulmista seuraavasti. Projektin toimeenpano: Miten Esteettömyysprojektin toteutus on edistänyt tavoitteiden mukaista toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista? Johtaminen, ohjaus: Miten Esteettömyysprojektin johtaminen ja kokonaishallinta ovat tukeneet toteutusta? 17

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti vuoden 2016 kevään ja kesän aikana selvityksen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi MITÄ ESTEETTÖMYYS YLIOPISTOSSA ON? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet

Lisätiedot

Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä - kommenttipuheenvuoro

Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä - kommenttipuheenvuoro Päätösseminaari 10.3.2016: Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015 - havaitut vaikutukset Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä - kommenttipuheenvuoro Niina Kilpelä, arkkitehti

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti alkuvuonna 2016 tutkimuksen kansalaisten asenteista rakennetun

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kysely Suomen Design for All - verkostolle verkoston toiminnasta

Kysely Suomen Design for All - verkostolle verkoston toiminnasta Kysely Suomen Design for All - verkostolle verkoston toiminnasta Anu Autio, erikoissuunnittelija, THL 20.3.2014 Kysely Suomen Design for All -verkostolle 1 Kysely Suomen Design for All -verkostolle Kyselyn

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017 Päiväys 5.4.2017 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017 Pietarsaaren ympäristöterveydenhuolto on toteuttanut kyselytutkimuksen joulu-tammikuussa 2016 2017. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää,

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 21.09.2016 Sivu 1 / 1 1441/2013 00.01.02 Kaupunginhallitus 177 30.5.2016 Valtuusto 83 13.6.2016 Tekninen lautakunta 85 21.9.2016 85 Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

HYÖTY IRTI HENKILÖSTÖTUTKIMUKSISTA!

HYÖTY IRTI HENKILÖSTÖTUTKIMUKSISTA! Engaging people for success HYÖTY IRTI HENKILÖSTÖTUTKIMUKSISTA! Webinaari, 30.11.2016, Juha Ala-Lipasti, Katja Louhema-Santasärkkä CORPORATE SPIRIT MUUTOKSEN TUKENA Tiimien ja organisaation kehittäminen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot