momentti 6_09.fm Page 1 Thursday, September 3, :17 AM 6/2009 Sisältö

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 momentti 6_09.fm Page 1 Thursday, September 3, :17 AM 6/2009 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 4 Valtioneuvoston asetukset 6 MIETINNÖT YM. 6 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 7 Korkein hallinto-oikeus 9 KKO:N VALITUSLUVAT 16

2 momentti 6_09.fm Page 2 Thursday, September 3, :17 AM Momentti 6/2009 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (626/2009) HE 70/2009 vp VaVM 10/2009 Laki tulee voimaan Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteenä olevaa verotaulukkoa muutetaan siten, että alkoholiveroa korotetaan 10 prosenttia. Korotuksen johdosta väkevien alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousevat keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin oluen ja viinin hinnat. Verotililaki (604/2009), laki arvonlisäverolain muuttamisesta (605/2009), laki eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta (606/ 2009), laki verontilityslain muuttamisesta (607/2009), laki ennakkoperintälain muuttamisesta (608/2009), laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 10 ja 13 :n muuttamisesta (609/2009), laki korkotulon lähdeverosta annetun lain muuttamisesta (610/2009), laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 11 :n muuttamisesta (611/ 2009), laki arpajaisverolain muuttamisesta (612/2009), laki veronkantolain muuttamisesta (613/2009), laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 1 :n muuttamisesta (614/ 2009) ja laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 21 :n muuttamisesta (615/2009) HE 221/2008 vp VaVM 7/2009 Lait tulivat voimaan Verotililaissa säädetään verojen maksamisesta, ilmoittamisesta ja palauttamisesta. Lain vuoksi tehdään sen edellyttämät muutokset useaan muuhun verolakiin. Laki koskee oma-aloitteisesti maksettavia veroja. Verohallinnon ylläpitämä verotilijärjestelmä koostuu verovelvolliskohtaisista verotileistä. Verotilille kootaan ilmoitus- ja maksutiedot sekä muut verotuksen toimittamiseen ja verojen perintään tarvittavat tiedot. Verot ilmoitetaan kuukausittain annettavalla kausiveroilmoituksella. Lakeja sovelletaan pääsääntöisesti tai sen jälkeen päättyvien kohdekausien verojen ilmoittamisessa ja maksamisessa. Laki maatalouden rakennetuista annetun lain muuttamisesta (598/2009) HE 65/2009 vp MmVM 6/2009 Laki tuli voimaan Eräitä maatalouden rakennetuen ehtoihin sisältyviä määräaikoja muutetaan. Tuetun rakentamisinvestoinnin toteutusaika lasketaan eräissä tapauksissa siitä, kun rakentamiseen tarvittava lupapäätös on saanut lainvoiman. Korkotukilainan nostamiselle säädettyä määräaikaa pidennetään eräiden nuoren viljelijän aloitustuen erityistilanteiden osalta. Lisäksi lakiin lisätään ylimääräisen avustuserän maksamista koskeva säännös. Muutos ei vaikuta maksettavan avustuksen kokonaismäärään. Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta (599/2009) HE 32/2009 vp ja HE 83/2009 vp LiVM 11/2009 Laki tuli voimaan Laissa säädetään niistä edellytyksistä, joilla toisesta jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa tilapäisesti sisäistä tavaraliikennettä Suomessa. Muualla kuin Suomessa myönnetyllä yhteisöluvalla saa luvanhaltijan käyttämällä ajoneuvolla tehdä enintään kolme Suomen sisäistä kuljetusta Suomeen päättyneen kansainvälisen kuljetuksen yhteydessä enintään viikon aikana siitä päivästä, jona Suomeen tuotu kuorma on purettu. Kuljetus Suomeen ja Suomen sisäinen kuljetus on osoitettava rahtikirjalla, kuljetustilauksella tai muulla luotettavalla todisteella. Lakiin lisätään myös säännös, jonka nojalla postitoimen luvan haltijan työntekijän käyttämällä autolla tapahtuvaan postin jakeluun ei tarvita liikennelupaa. Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009), laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta (618/ 2009), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 2 ja 9 :n muuttamisesta (619/2009), laki viestintähallinnosta annetun lain 2 :n muuttamisesta (620/ 2009), laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 18 :n muuttamisesta (621/2009), laki varainsiirtoverolain 56 b :n muuttamisesta (622/2009), laki verotusmenettelystä annetun lain 93a :n muuttamisesta (623/ 2009), laki ennakkoperintälain 6a :n muuttamisesta (624/2009) ja laki veripalvelulain 11 :n muuttamisesta (625/2009) HE 36/2009 vp LiVM 12/2009 2

3 momentti 6_09.fm Page 3 Thursday, September 3, :17 AM Lait tulivat voimaan Vahvaa sähköistä tunnistamista koskevat lain säännösten tavoitteena on luoda perustason edellytykset luotettavalle sähköisen tunnistamisen palveluiden tarjonnalle Suomessa. Vahva sähköinen tunnistaminen kohdistuu luonnollisen henkilön tunnistamiseen. Laki sisältää säännökset siitä, mikä on vahvaa sähköistä tunnistamista. Lisäksi laki sisältää säännökset vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajaan ja sen palveluun kohdistuvista vaatimuksista. Vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjoamista valvoo Viestintävirasto. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että lain toimivuutta ja sen vaikutuksia seurataan laajasti ottaen huomioon kaikkien tunnistuspalvelujen tarjontaan ja käyttöön liittyvien toimijoiden näkemykset ja käytännön kokemukset. Liikenne- ja viestintäministeriön on annettava liikenne- ja viestintävaliokunnalle selvitys lain toimivuudesta ja vaikutuksista viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Laki rikoslain muuttamisesta (641/2009), laki alkoholilain muuttamisesta (642/2009), laki pakkokeinolain 5 luvun 10 :n muuttamisesta (643/ 2009) ja laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä annetun lain 3 ja 4 :n muuttamisesta (644/2009) HE 84/2008 vp LaVM 11/2009 Lait tulevat voimaan Alkoholirikoksia koskevat säännökset uudistetaan. Rikoslakiin lisätään uusi luku alkoholirikoksista, johon kootaan rikoslain kokonaisuudistuksessa noudatetun keskittämisperiaatteen mukaisesti vankeusuhkaiset alkoholirikoksia koskevat säännökset. Luvussa säädetään lisäksi oikeushenkilön vastuusta ja määritelmistä. Väkevän alkoholijuoman ja alaikäisiin kohdistuvan miedon alkoholijuoman mainonta säädetään rangaistavaksi alkoholijuoman markkinointirikoksena rikoslain elinkeinorikoksia koskevassa luvussa. Alkoholilaissa säädetään edelleen sakonuhkaisesta alkoholirikkomuksesta. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta sovelletaan alkoholirikokseen, törkeään alkoholirikokseen ja alkoholijuoman markkinointirikokseen. Rikesakon soveltamisala laajennetaan koskemaan eräitä vähäisiä alkoholirikkomuksia. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää kevätistuntokauden 2010 loppuun mennessä voimaan tulleiden alkoholimainontarajoitusten vaikutukset sekä arvioi mielikuvamainontaa koskevien lisätoimenpiteiden tarpeen. Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta (627/2009), laki työntekijän eläkelain voimaanpanolain 30 :n muuttamisesta (628/2009), laki merimieseläkelain muuttamisesta (629/2009), laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta (630/ 2009), laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 14 :n muuttamisesta (631/ 2009), laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta (632/ 2009) ja laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 13 :n muuttamisesta (633/2009) HE 68/2009 vp StVM 20/2009 Lait tulevat voimaan Osa-aikaeläkettä koskevat muutokset tulevat voimaan kuitenkin Yksityisten alojen työeläkelakeja muutetaan. Työkyvyttömyyseläkkeen tasoa parannetaan korottamalla tulevalta ajalta laskettavan eläkkeen karttumisprosenttia ikävuosien välillä ja korottamalla työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtävän kertakorotuksen määrää. Lisäksi tulevan ajan ansiotasoa korottavasti otetaan huomioon tutkintoon johtava opiskelu ja alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen kotihoidontuella. Elinaikakertoimen soveltamista muutetaan työkyvyttömyyseläkkeiden osalta siten, että ennen vuotta 2010 alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin kerrointa ei sovelleta lainkaan ja vuodesta 2010 alkaen elinaikakerrointa sovelletaan lievennettynä työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Lisäksi muutetaan leskeneläkkeen eläkevähennysrajaa. Osa-aikaeläkkeen alaikärajaa korotetaan 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta poistetaan. Osa-aikaeläkkeen muutokset koskevat vuonna 1953 tai sen jälkeen syntyneitä. Työeläkkeen ansaintaa vuorotteluvapaan ajalta muutetaan siten, että 55 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta kartuttaa eläkettä. Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta (634/2009), laki merimieseläkelain muuttamisesta (635/2009), laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta (636/2009), laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta (637/2009), laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta (638/2009), laki valtion eläkelain muuttamisesta (639/ 2009) ja laki evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain muuttamisesta (640/2009) HE 73/2009 vp StVM 17/2009 Lait tulevat voimaan Viimeisen eläkelaitoksen periaatetta koskevat säännökset tulevat kuitenkin voimaan Työeläkelainsäädäntöä muutetaan siten, että yksityisten alojen toimivaltainen eläkelaitos ja toimivaltainen viimeinen eläkelaitos määräytyvät jatkossa vakuutettujen työansioiden perusteella. Viimeisen eläkelaitoksen periaatetta sovelletaan myös silloin, kun julkisten alojen eläkelaitos on viimeinen eläkelaitos ja yksityisten alojen eläkelaitoksille tulee työkyvyttömyyseläkkeestä laitoskohtainen vastuu. Lisäksi työntekijän eläkelain mukaisessa luottamustoimessa jatkaminen ei enää estä työsuhteen perusteella karttuneen vanhuuseläkkeen saamista vanhuuseläkeiässä. Työeläkelakeihin tehdään myös eräitä lähinnä teknisluonteisia tarkistuksia. Laki kiinteistörahastolain muuttamisesta (651/2009), laki kauppakamarilain 2 :n muuttamisesta (652/2009), laki Finanssivalvonnasta annetun lain 71 :n muuttamisesta (653/2009), laki arvopaperimarkkinalain 1 ja 2 luvun muuttamisesta (654/2009), Momentti 3 Momentti 6/2009

4 momentti 6_09.fm Page 4 Thursday, September 3, :17 AM laki kiinnitysluottopankkilain 8 :n muuttamisesta (655/ 2009) ja laki sijoitusrahastolain 48 :n muuttamisesta (656/2009) HE 175/2008 vp TaVM 4/2009 Lait tulevat voimaan Kiinteistörahastolakia täydennetään säännöksillä yksinomaan tai pääasiallisesti vuokra-asuntoihin varojaan sijoittavasta osakeyhtiömuotoisesta kiinteistörahastosta. Lisäksi säädetään Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnasta. Kiinteistörahastolle tulee myös velvollisuus perustella, jollei se arvosta omistamiaan kiinteistöjä käypään arvoon tai käytä riippumatonta kiinteistönarvioitsijaa. Lakeihin tehdään täsmennyksiä, jotka liittyvät kiinteistörahastolakiin tehtäviin muutoksiin kiinteistönarviointilautakunnasta ja kiinteistösijoittamista koskevasta erityisestä tiedonantovelvollisuudesta. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa kiinteistörahastolainsäädännön toimivuutta ja soveltamisalan asianmukaisuutta, esimerkiksi kiinteistörahastotoiminnan laajentamismahdollisuuksia infrastruktuurihankkeisiin, ja tarvittaessa valmistelee muutokset lainsäädäntöön sekä antaa vuoden 2010 loppuun mennessä talousvaliokunnalle selvityksen seurantansa tuloksista ja mahdollisista toimenpiteistä. Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/ 2009) HE 89/2008 vp HaVM 4/2009 Laki tulee voimaan Lailla ohjataan väestötietojärjestelmän tietojen sekä Väestörekisterikeskuksen varmennetun sähköisen asioinnin tehtävien ja palvelujen ylläpitoa, hyväksikäyttöä sekä järjestelmä- ja palvelukehitystä. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta (657/ 2009) ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 a :n muuttamisesta (658/2009) HE 67/2009 vp StVM 18/2009 Laki tuli voimaan Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan tehtäviä ja asiantuntemusta laajennetaan. Neuvottelukunnalle kuuluvat terveydenhuollon sekä potilaan asemaan liittyvien eettisten kysymysten lisäksi sosiaalialaan sekä sosiaalihuollon asiakkaiden asemaan liittyvät eettiset kysymykset. Neuvottelukunnan nimi muuttuu valtakunnalliseksi sosiaali- ja terveysalan eettiseksi neuvottelukunnaksi. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 107/2009 vp) laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia muutetaan siten, että siinä säädetään ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi järjestettävästä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta. Koulutus on suunnattu erityisesti sellaisille perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Koulutukseen voivat tarvittaessa osallistua myös ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen keskeyttäneet. Koulutus ei pääsääntöisesti ole tarkoitettu erityisopetuksen tarpeessa oleville opiskelijoille eikä se korvaa perusopetuksen lisäopetusta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan siten, että ammatilliseen peruskoulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta koskevia säännöksiä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotettua muutosta sovellettaisiin tai sen jälkeen alkavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Esitys (HE 108/2009 vp) laiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta Lailla Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta kumotaan nykyinen vastaava laki (545/1993), jota ei ole uudistettu koulutuksen lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten jälkeen. Saamelaisalueen koulutuskeskus on edelleen valtion oppilaitos, jonka keskeiset tehtävät ovat ammatillinen koulutus, saamen kielen ja kulttuurin opetus sekä oppimateriaalipalvelut. Koulutuskeskus antaa koulutusta lähinnä saamelaisten kotiseutualueen väestön ammatillisiin osaamistarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen osalta viitataan asianomaisiin ammatillisen koulutuksen lakeihin. Saamen kielen ja kulttuurin opetus palvelee ennen kaikkea saamelaisväestöä ja koulutusta voidaan antaa myös kotiseutualueen ulkopuolella. Koulutuskeskuksen toiminnan laajuudesta ja rahoituksesta sovitaan nykyiseen tapaan Opetushallituksen kanssa tehtävässä tulossopimuksessa valtiontalouden kehyksen antamissa rajoissa. Johtokunnan nimittää muiden valtion oppilaitosten tapaan Opetushallitus. Koulutuskeskuksen toimielimiä ja hallintoa koskevat säännökset otetaan pääosin lakiin, kun ne nykyisin ovat pääosin asetuksessa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 109/2009 vp) laiksi perusopetuslain muuttamisesta Perusopetuslain erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia säännöksiä muutetaan. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen ja riittävän varhaiseen oppimisen tehostettuun tukeen. Oppilaille, jotka tarvitsevat pidempikestoista ja laajempaa tukea, tehdään päätös erityisestä tuesta samoin perustein 4

5 momentti 6_09.fm Page 5 Thursday, September 3, :17 AM kuin nykyisin. Termeistä erityisopetukseen siirtäminen ja ottaminen luovutaan. Henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että perusopetuslaissa säädetään oppilaan asioiden käsittelystä ja kirjaamisesta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Lisäksi säädetään opetuksen järjestäjän tietojensaantioikeudesta sekä opetuksen järjestäjän velvollisuudesta antaa tietoja tietyissä tilanteissa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 110/2009 vp) joukkoliikennelaiksi sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Joukkoliikennelaki sisältää säännökset linja-autolla harjoitettavasta ammattimaisesta liikenteestä. Lakiin sisältyy säännöksiä myös kolmen Euroopan unionin asetuksen toimivaltaisista viranomaisista ja muusta soveltamisesta. Näistä uusi ja merkitykseltään keskeinen on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, jossa säädetään rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista. Muut asetukset koskevat kansainvälistä liikennettä ja ulkomaalaisten harjoittamaa kansallista liikennettä. Esitykseen sisältyy ehdotukset taksiliikennelain, Kainuun hallintokokeilusta annetun lain, indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain ja julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 111/2009 vp) laiksi energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista Lain tavoitteena on edistää loppukäyttäjien energian tehokasta ja säästäväistä käyttöä. Lailla säädetään energiayhtiöille velvollisuus tarjota energian mittaamiseen ja laskutukseen liittyviä palveluja, joilla on vaikutusta energiatehokkuuden parantumiseen. Energian vähittäismyyjän on toimitettava energian loppukäyttäjälle myös vuotuinen raportti tämän energiankäytöstä. Lisäksi energiayhtiöille säädetään velvollisuus toimittaa pyynnöstä viranomaisille energiankulutusta koskevia tietoja. Lailla pannaan täytäntöön energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2006/ 32/ETY). Esitys (HE 112/2009 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada vammaisten henkilöiden tulkkipalveluja koskevia asiakastietoja Laki Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada vammaisten henkilöiden tulkkipalveluja koskevia asiakastietoja säädetään tulkkipalvelujen toimeenpanoon valmistautumiseksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vammaisten henkilöiden tulkkipalvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu siirretään kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Asiaa koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Siirron on tarkoitus tapahtua syyskuun alusta 2010 lukien. Tätä ennen Kansaneläkelaitoksen on valmistauduttava uuteen tehtäväänsä muun muassa rakentamalla tietojärjestelmä, johon tulkkipalvelujen toimeenpanossa tarvittavat asiakastiedot siirretään kunnista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 113/2009 vp) Puolan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Puolan kanssa tehty tuloverosopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle kahdenkeskiselle mallisopimukselle. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa. Esitys (HE 116/2009 vp) Euroopan unionin ja Australian välillä lentoliikenteenharjoittajien Euroopan unionista peräisin olevien PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Australian tullilaitokselle tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta Sopimuksen mukaan lentoliikenteenharjoittajat, joilla on varausjärjestelmiä EU:n jäsenvaltioiden alueella tai joilla on siellä käsiteltyjä PNR-tietoja, velvoitetaan siirtämään Australiaan, Australiasta tai Australian kautta matkustavien henkilöiden PNR-tietoja Australian tullilaitokselle. Sopimuksen tarkoituksena on torjua terrorismia ja siihen liittyvää rikollisuutta sekä muita vakavia luonteeltaan kansainvälisiä rikoksia. Esitys (HE 117/2009 vp) laiksi kuntien valtionosuuslain 27 :n muuttamisesta Kuntien valtionosuuslakia muutetaan siten, että kunnalle vuosina myönnettävästä yleisestä valtionosuudesta vähennetään 0,37 euroa asukasta kohden viranomaisradioverkon rahoittamiseksi. Lakia olisi tarkoitus soveltaa vuoden 2009 alusta lukien. Esitys (HE 118/2009 vp) laiksi tuloverolain 48 :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Tuloverolakiin lisätään väliaikaisesti säännös, jonka perusteella pellon luovuttamisesta syntyvät luovutusvoitot ovat verovapaita. Verovapaus koskee luonnollisen henkilön ja kuolinpesän vuosina 2009 ja 2010 tekemiä pellon luovutuksia ammattimaista maataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille. Lisäksi tuloverolain sukulaisille tapahtuvan luovutuksen verova- Momentti 5 Momentti 6/2009

6 momentti 6_09.fm Page 6 Thursday, September 3, :17 AM pautta koskevaa säännöstä tarkennetaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt ehdotetun toimenpiteen valtiontukena. Lain voimaantuloajankohdasta on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. Tuloverolain väliaikainen muutos olisi voimassa vuoden 2010 loppuun ja sitä sovellettaisiin verovuosilta 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa. Esitys liittyy vuoden 2010 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esitys (HE 119/2009 vp) laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousee 0,50 1,00 prosentista 0,60 1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22 0,50 prosentista 0,32 0,75 prosenttiin. Lisäksi voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin sovellettavan kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 2,50 prosentista 2,85 prosenttiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus maanmittauslaitoksen kirjaamislakimiehiltä vaadittavasta kielitaidosta (600/2009) Asetus tulee voimaan Asetuksen mukaan kaksikielisen maanmittaustoimiston toimialueen väestön vähemmistön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi maanmittauslaitoksessa tulisi olla kolme maakaaren (540/1995) 5 luvun 2 :ssä tarkoitetun kirjaamislakimiehen virkaa, joihin kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena olisi toimialueen väestön vähemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Valtioneuvoston asetus ympäristöministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta (602/2009) Asetus tuli voimaan Ympäristöministeriön kansainvälisten asiain yksikön nimi muutetaan kansainvälisten ja EU-asiain yksiköksi, koska EU-asiain ryhmä on siirtynyt kansainvälisten asiain yksikköön kansliapäällikön alaisuudesta. Lisäksi asetukseen lisätään säännökset tutkimusjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista ja viran nimitystoimivallasta. Valtioneuvoston asetus maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (646/ 2009) Asetus tuli voimaan Nuoren viljelijän aloitustukea voidaan myöntää alle 40-vuotiaalle maatalousyrittäjälle, joka ensimmäistä kertaa ryhtyy tilanpidosta vastaavaksi elinkeinonharjoittajaksi. Asetuksella säädetään siitä, milloin ja mihin perustuen tilanpito on katsottava aloitetuksi tuen myöntämistä harkittaessa. Asetusta muutetaan siten, että tilanpidon aloittamista tarkastellaan pelkästään aloitustuen myöntämisen edellytyksenä olevassa elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen laskelmien ja tietojen perusteella. Lisäksi asetukseen tehdään eräitä täsmennyksiä. Asetusta sovelletaan hakemukseen, joka on tullut vireille tai sen jälkeen. Valtioneuvoston asetus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta (616/2009) Asetus tulee voimaan Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen johtavista virkamiehistä, kelpoisuusvaatimuksista ja palvelussuhteeseen ottamisesta, farmakopeakomitean kokoonpanosta sekä sen ja valvontalautakunnan toiminnan muusta järjestämisestä sekä keskuksen asiantuntijoista. Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (648/2009) Asetus tuli voimaan Asetuksen 3 :n 1 momentti muutetaan siten, että se vastaa sanamuodoiltaan valtioneuvoston kansliassa ja oikeusministeriössä asetuksen antamisen jälkeen tapahtuneita organisaatiomuutoksia. Asetuksen 5 kumotaan vanhentuneena. Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden ilmakuljetuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (659/2009) Asetus tuli voimaan Asetuksen soveltamisalassa otetaan huomioon Euroopan yhteisöjen asetusten ensisijaisuus Suomen lainsäädäntöön nähden. Lisäksi asetuksella pannaan täytäntöön viimeisimmät kansainväliset vaarallisten aineiden ilmakuljetusta koskevat määräykset. MIETINNÖT YM. Vakuutusoikeuden kehittämistyöryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa, että vakuutusoikeuden lääkärivarajäsenet muuttuisivat vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiksi, joiden lausunto olisi asianosaiselle julkinen toisin kuin vakuutusoikeuden lääkärijäsenen kannanotot tuomioneuvotteluissa. Asiantuntijalääkärit eivät voisi osallistua ratkaisukokoonpanoon, mutta heidän käyttöään asiantuntijalausuntojen antajina olisi tarkoitus olennaisesti kasvattaa vakuutusoikeuden lääketieteellisen arviointimenettelyn vuorovaikutteisuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Asiantuntijalääkäreiden käyttöönotto ei muuttaisi 6

7 momentti 6_09.fm Page 7 Thursday, September 3, :17 AM vakuutusoikeuden lääkärijäsenten asemaa. Lisäksi ehdotetaan, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenten ja asiantuntijalääkäreiden nimittämismenettely muuttuisi yksinkertaisemmaksi ja avoimemmaksi ja että vakuutusoikeuden lääkärijäsenet ja muut asiantuntijajäsenet velvoitettaisiin jatkossa ilmoittamaan sidonnaisuuksistaan kuten tuomarit. Mietintö on osoitteessa Luovien sisältöjen luvaton verkkojakelu; Lainsäädännölliset keinot muistio Opetusministeriön työryhmä pitää nykyisen lainsäädännön keinoja toimivina luovien sisältöjen, kuten elokuvan, musiikin ja pelien, luvattoman verkkojakelun vähentämiseksi. Lainsäädäntö mahdollistaa luvattomaan verkkojakeluun puuttumisen. Oikeudenhaltija voi nostaa tekijänoikeuden loukkaajaa vastaan siviilikanteen tuomioistuimessa tai pyytää asiassa poliisitutkintaa. Työryhmä määritti ne lainsäädäntöalueet, joihin olisi tarpeen tehdä muutoksia niin sanotun ilmoitusmenettelyn käyttöönottamiseksi. Ilmoitukset yksittäisille liittymänhaltijoille olisivat nykyisiä keinoja pehmeämpi vaikutuskeino. Varsinkin nuorilla olisi mahdollisuus korjata käyttäytymistään ilman, että asia etenee poliisitutkintaan tai tuomioistuimeen. Myös lasten ja nuorten vanhemmat saisivat tiedon, jos liittymää käytetään luvattomiin tarkoituksiin. Työryhmän työ on jatkoa syksyllä 2008 käydyille luovien sisältöjen toimialakeskusteluille. Muistio on osoitteessa tr21.pdf?lang=fi. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen asiantuntijaryhmän muistio Työryhmä selvitti, miten lasten seksuaalista hyväksikäyttöä olisi tutkittava koordinoidusti ja yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa. Tärkeimpänä tavoitteena on taata lasten oikeuksien parempi toteutuminen. Työryhmän mielestä on tärkeää, että lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittämiseen liittyvien tutkimusten laatua seurataan, kehitetään ja ohjeistetaan, jotta käytännöt ja menettelytavat olisivat yhtenäiset kaikkialla Suomessa. Muistio on osoitteessa get_file?folderid=39503&name=dlfe-9918.pdf. Varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämisjaoston raportti Kehittämisjaoston tavoitteena ja tehtävänä oli tehdä esitys varhaiskasvatuslain soveltamisalasta ja muista laissa säädettävistä asioista sekä tehdä esitys päivähoitolain kiireellisiksi muutoksiksi. Raportissa korostetaan, että lapsen etu ja oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä vanhempien ja julkisen varhaiskasvatuksen tasavertainen kasvatuskumppanuus täytyy nostaa uudistuvan lainsäädännön lähtökohdiksi. Raportissa tehdään lukuisia ehdotuksia nykyisen päivähoitolain uudistamiseksi. Erityisesti keskiöön nostetaan lasten ja henkilöstön määrää koskevan sääntelyn tarkentaminen sekä henkilöstörakenteen muuttaminen päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Tarkoituksena on turvata lapsen oikeus hoitoon sekä kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeen hänen kehitystasonsa ja muut edellytykset huomioon ottaen. Raportti on osoitteessa KORKEIN OIKEUS KKO:2009:42 Maanvuokra - Vuokramaksun tarkistaminen Vuokramies hallitsi maanvuokrasopimuksen perusteella maa-aluetta, jolla oli pieni vapaa-ajan asunto. Sittemmin vahvistettiin osayleiskaava, jonka nojalla vuokra-alueelle sai rakentaa ympärivuotiseen asumiseen käytettävän suuren asuinrakennuksen. Koska vuokraalueen käyttömahdollisuus oli siten olennaisesti lisääntynyt eikä tällainen muutos ollut vielä vuokrasopimusta tehtäessä ollut ennakoitavissa, voitiin vuokraa maanvuokralain 16 :n 2 momentin nojalla tarkistaa. Kysymys myös vuokran määrän korottamisen perusteista. MaanvuokraL 16 2 mom. KKO:2009:43 Tappo Törkeä kuolemantuottamus Rikokseen osallisuus Todistelu Kysymys näytön arvioinnista henkirikosta koskevassa asiassa. RL 21 luku 1 1 mom. RL 21 luku 9 RL 5 luku 3 KKO:2009:44 Ajoneuvoverorikkomus Liikennerikos - Ajoneuvorikkomus Rangaistava teko Ajoneuvoverorikkomus katsottiin rangaistavaksi vain tahallisena. Syyte tuottamuksellisesta ajoneuvoverorikkomuksesta hylättiin. Autoa tilapäisesti kuljettanutta henkilöä vastaan ajettu syyte ajoneuvorikkomuksista hylättiin, koska syyttäjä ei ollut esittänyt syytteen tueksi sellaisia seikkoja, joiden perusteella henkilön olisi pitänyt tarkastaa, oliko auto rekisteröity asianmukaisesti ja oliko siinä oikeat rekisterikilvet. (Ään.) AjoneuvoveroL 66 2 mom. AjoneuvoL 8 1 mom. (1090/2002) AjoneuvoL 66 4 mom. 1 kohta (1090/2002) AjoneuvoL 96 2 mom. 3 kohta (1090/2002) AjoneuvoL 96 2 mom. 9 kohta (1090/2002) A ajoneuvojen rekisteröinnistä 34 3 mom. (764/2000) KKO:2009:45 Sopimus - Sopimusneuvottelut - Sopimuksentekorikkomus Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko Osakeyhtiö oli neuvotellut kiinteistönomistajan kanssa liiketilojen vuokraamisesta tämän kiinteistöstä. Lähes vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen osakeyhtiö vetäytyi neuvotteluista. Koska osakeyhtiö oli neuvottelujen kuluessa menetellyt niin, että se oli synnyttänyt kiinteistönomistajassa perusteltuja odotuksia siitä, että vuokrasopimus syntyy, osakeyhtiö velvoitettiin korvaamaan kiinteistön- Momentti 7 Momentti 6/2009

8 KKO:2009:55 Oikeudenkäyntimenettely Muutoksenhaku - Vastavalitus A oli käräjäoikeudessa tuomittu yhteiseen vankeusrangaistukseen lukuisista eri rikoksista ja velvoitettu suorittamaan usean hänen syykseen luetun syytekohdan osalta korvausta vakuutusyhtiölle sen asianomistajille suorittamien korvausten johdosta. Syytekohdan x osalta vakuutusyhtiön korvausvaatimus oli osaksi hylätty. A:n valitus hovioikeudessa koski syytekohtaa x vain siten, että hän vaati yhteisen vankeusrangaistuksen alentamista. Vakuutusyhtiö, jolla ei ollut asiassa asianomistajan syyteoikeutta ja joka ei siten tuon syymomentti 6_09.fm Page 8 Thursday, September 3, :17 AM omistajalle ne vuokratuotot, jotka tämä oli menettänyt kieltäydyttyään sopimuksen syntymiseen luottaen jatkamasta aiempaa vuokrasuhdetta, sekä suorittamaan korvaus osakeyhtiön edellyttämien kiinteistöön suoritettujen korjausten kuluista. KKO:2009:46 Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Henkinen kärsimys A oli tuomittu rangaistukseen puolisoonsa B:hen kohdistuneista pahoinpitelyistä. Kysymys siitä, oliko B:llä oikeus saada korvausta näiden pahoinpitelyiden aiheuttamasta kärsimyksestä. (Ään.) VahL 5 luku 6 1 mom. 3 kohta KKO:2009:47 Metsän hakkuun estäminen Rikokseen osallisuus - Rikoskumppanuus Metsän hakkuuta vastustaneet luontoaktivistit olivat hakkuun käynnissä ollessa oleskelleet hakkuualueella ja sen läheisyydessä. Kysymys siitä, olivatko he menettelyllään syyllistyneet metsälain 18a :ssä rangaistavaksi säädettyyn metsän hakkuun estämiseen. Kysymys myös rikoskumppanuudesta. MetsäL 18 a RL 5 luku 3 KKO:2009:48 Rikoksen yritys - Tapon yritys Tehokas katuminen A oli lyönyt B:tä teräaseella kaulan alueelle aiheuttaen noin kahden senttimetrin pituisen pinnallisen, ihonalaiskudokseen ulottuneen haavan. Välittömästi teon jälkeen A oli kutsunut paikalle sairasauton. Ennen sairasauton saapumista verenvuoto haavasta oli tyrehtynyt. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt tapon yritykseen. (Ään.) Ks. KKO:1990:9 KKO:2005:63 RL 21 luku 1 2 mom. RL 5 luku 1 RL 5 luku 2 KKO:2009:49 Asuntokauppa Käsiraha Myytävänä olleessa asuinhuoneistossa oli ostotarjouksen tekemisen ja sovitun kaupantekopäivän välillä havaittu kosteusvaurio. Tarjouksen tekijä oli vetäytynyt kaupasta. Koska asunnossa oli tarjouksen tekemisen jälkeen havaittu objektiivisesti arvioituna merkityksellinen kunnon puutteellisuus, asuntokauppa ei ollut jäänyt syntymättä tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä eikä myyjällä ollut oikeutta pitää maksettua käsirahaa. AsuntokauppaL (843/1994) 3 luku 3 2 mom. KKO:2009:50 Rasite Määräalan päivätyssä kauppakirjassa annettiin kulku- ja venepaikkaoikeus "ostajalle". Rasitteita ei ollut määräalan lohkomistoimituksessa merkitty karttaan eikä toimituspöytäkirjaan, mutta maarekisterikirjan rasitteita koskevassa sarakkeessa oli viittaus kauppakirjan kulku- ja venepaikkaoikeutta koskevaan kohtaan. Rasitteista ei ollut merkintää rasitetun tilan muodostamista koskevissa asiakirjoissa. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kauppakirjassa ostajalle annetut tie- ja venevalkamaoikeus olivat kiinteistökohtaisia rasiteoikeuksia eivätkä alkuperäisen ostajan henkilökohtaisia oikeuksia. KKO:2009:51 Yksityistie Kiinteistön omistaja oli tiestä johtuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi vaatinut tien siirtoa alueillaan. Kysymys tieoikeuden siirtämisen edellytyksistä. YksitTL 38b 1 mom. KKO:2009:52 Työsopimus - Työsuhde-etuudet - Tasapuolinen kohtelu Rakennusurakointia harjoittava työnantaja oli järjestänyt toimihenkilöilleen lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltolain 14 :ssä tarkoitettuja muita terveydenhuollon palveluita tarkoituksenaan sitouttaa tätä tärkeänä pitämäänsä henkilöstöryhmää ja vähentää yhtiön toiminnan kannalta tärkeiden henkilöiden sairauspoissaoloja. Työnantajan palveluksessa oleville rakennustyöntekijöille oli järjestetty vain lakisääteinen työterveyshuolto. Kysymys siitä, oliko työnantaja rikkonut työsopimuslain 2 luvun 2 :n 3 momentissa säädettyä tasapuolisen kohtelun vaatimusta. (Ään.) TSL 2 luku 2 3 mom. TyöterveyshuoltoL 14 KKO:2009:53 Huumausainerikos - Törkeä huumausainerikos Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen Gammahydroksibutyraattia (GHB, gammahydroksivoihappo, natriumoksibaatti, gamma) pidettiin erittäin vaarallisena huumausaineena. Kysymys myös siitä, oliko hallussapidettyä määrää pidettävä rikoslain 50 luvun 2 :n 1 kohdan tarkoittamana suurena määränä huumausainetta. RL 50 luku 2 KKO:2009:54 Pakkokeino - Tekninen tarkkailu - Teknisen kuuntelun edellytykset Oikeudenkäyntimenettely - Tuomion perusteleminen Arvioitaessa sitä, onko huoneisto pakkokeinolain 5a luvun 4 :n 2 momentin mukaan "vakituiseen asumiseen tarkoitetun tilan ulkopuolella", on olennaista huoneiston tosiasiallinen käyttö silloin, kun tehdään vaatimus teknisestä kuuntelusta. Kysymys myös vakituisen tai tilapäisen asumisen selvittämisestä lupa-asiaa käsiteltäessä ja päätöksen perustelemisesta. PKL 5a luku 4 2 mom. 8

9 momentti 6_09.fm Page 9 Thursday, September 3, :17 AM tekohdan osalta ollut A:n valitukseen nähden tämän vastapuoli hovioikeudessa, ei saanut vastavalitusteitse vaatia syytekohdan x osalta korvauksen korottamista. (Ään.) Vrt. KKO:2006:2 OK 25 luku 14a KKO:2009:56 Vahingonkorvaus - Syyntakeettoman aiheuttama vahinko - Korvattava vahinko - Henkinen kärsimys - Korvauksen sovittelu Kysymys syyntakeettomana murhaan syyllistyneen vahingonaiheuttajan korvausvelvollisuuden sovittelusta. (Ään.) VahL 2 luku 3 VahL 5 luku 4 a KKO:2009:57 Tavaramerkki - Yhteisön tavaramerkki Mönkijöitä valmistavalle kiinalaiselle yhtiölle oli rekisteröity yhteisön tavaramerkki, joka sisälsi sanan "LONCIN". A toi Suomeen näitä valmistajayhtiön tavaramerkillä varustettuja mönkijöitä. Valmistajayhtiön suostumuksin oli myös M Oy:lle rekisteröity Suomessa kansallinen tavaramerkki, joka sisälsi saman sanan. Koska yhteisön tavaramerkki oli voimassa koko yhteisön alueella samanlaisin vaikutuksin ja koska A johti oman oikeutensa yhteisön tavaramerkin haltijalta, M Oy:llä ei ollut kansallisen tavaramerkkioikeutensa perusteella oikeutta kieltää A:ta jatkamasta valmistajayhtiön merkillä varustettujen mönkijöiden maahantuontia. KKO:2009:58 Konkurssi - Jako-osuus Maksu - Maksun kohdistaminen Yrityssaneeraus - Saneerausohjelma T oli antanut R:n velkojen vakuudeksi pantin K:lle ja I:lle sekä yleistakauksen N:lle. T:n yrityssaneeraus ja R:n konkurssi aloitettiin vuonna Vakuussitoumustensa perusteella T suoritti R:n konkurssin alkamisen jälkeen R:n velkoja K:lle, I:lle ja N:lle niin kuin saneerausohjelmassa oli määrätty. T vaati takautumisoikeutensa perusteella jako-osuutta R:n konkurssissa. Asiaan sovellettavassa konkurssisäännössä ei ollut säännöksiä siitä, miten jako-osuus oli jaettava velkojan saatavan ja takautumissaatavan kesken. Niillä katsottiin olevan velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 2 :n nojalla yhtäläinen oikeus maksuun. Koska saneerausohjelman mukaan T suoritti vain K:n, I:n ja N:n saatavien pääomaa, velkojilla ei ollut oikeutta kohdentaa uudelleen T:n maksuja R:n konkurssissa viimesijaisiin korkoihin. KKO:2009:59 Rahanpesu Tahallisuus Törkeään huumausainerikokseen syyllistyneen henkilön avopuoliso oli osallistunut rikoksella hankittujen varojen kuluttamiseen eri tavoin. Hänen katsottiin menettelyllään syyllistyneen rikoslain 32 luvun 6 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun rahanpesuun. (Ään.) RL 32 luku 6 1 mom. 1 kohta KKO:2009:60 Asunto-osakeyhtiö - Asuntoosakeyhtiön rakennus ja huoneistot - Rakennuksen kunnossapito Vuonna 1938 rakennetun asuintalon kellarikerroksessa oli osakkeenomistajan hallinnassa oleva lämminvarasto, jossa oli kosteusvaurioita. Kysymys asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuusta. KKO:2009:61 Kuluttajansuoja Irtaimen kauppa - Kaupan kohteen virheellisyys - Reklamaatio Eläinlääkäri oli hevosen myyjän ja ostajan läsnäollessa neljä kuukautta kaupanteon jälkeen todennut hevosen jalassa nivelrikon. Ostajan katsottiin tällä tavalla täyttäneen kuluttajansuojalain mukaisen reklamointivelvollisuutensa ja ilmoittaneen virheestä siten, että hän oli säilyttänyt oikeutensa vaatia myöhemmin kaupan purkamista. Kysymys myös siitä, oliko ostaja sittemmin menettänyt oikeutensa kaupan purkamiseen. (Ään.) KSL 5 luku 16 1 mom. KKO:2009:62 Virkarikos - Virka-aseman väärinkäyttäminen Viraltapano Käräjätuomari oli kolmessa hänen ratkaistavanaan olleessa asiassa merkinnyt totuudenvastaisesti käräjäoikeuden riita- ja hakemusasioiden asiankäsittelyjärjestelmään (Tuomas-järjestelmä) asiat ratkaistuiksi, vaikka niiden käsittely oli vielä kesken. Katsottiin, ettei käräjätuomari kyseisiä totuudenvastaisia merkintöjä tehdessään ollut rikoslain 40 luvun 7 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla osallistunut päätöksentekoon tai sen valmisteluun. Kysymys myös käräjätuomarin viraltapanosta virkavelvollisuuden rikkomisen perusteella. RL 40 luku 7 RL 40 luku 9 2 mom. KKO:2009:63 Velallisen petos - Törkeä velallisen petos - Yksityishenkilön velkajärjestely - Maksuohjelma A oli maksuohjelman aikana harjoittanut kiinteistöjen kauppaa, kunnostusta ja vuokrausta läheistensä omistamassa osakeyhtiössä nostamatta säännöllistä palkkaa työstään. A oli lisäksi lahjanluonteisella kaupalla saanut omistukseensa toisen osakeyhtiön osakkeita, joiden luovuttamista ulkopuoliselle rajoitti yhtiöjärjestyksessä oleva lunastuslauseke. A ei ollut ilmoittanut velkojilleen, että hänen maksukykynsä olisi parantunut, eikä maksanut lisäsuorituksia. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt velkajärjestelymenettelyn yhteydessä törkeään velallisen petokseen. Lisäksi kysymys siitä, mikä merkitys voimaan tulleella yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 7 :n 3 momentin muutoksella (1273/2002) on velallisen petoksen tunnusmerkistön täyttymiseen, kun uuden lain mukaan velallinen ei lisäsuoritusvelvollisuuden lisäksi ole velvollinen erikseen ilmoittamaan maksukykynsä paranemisesta. Ks. KKO:2004:112 RL 39 luku 2 1 mom. 1 kohta RL 39 luku 3 1 kohta VJL 7 3 mom. (57/1993) VJL 7 3 mom. (1273/2002) Momentti 9 Momentti 6/2009

10 momentti 6_09.fm Page 10 Thursday, September 3, :17 AM KKO:2009:64 Oikeudenkäyntimenettely - Kanne - Kanteen ennenaikaisuus A oli lainvoiman saaneella tuomiolla velvoitettu suorittamaan C:lle rikokseen perustuvaa vahingonkorvausta. A vaati B:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että B velvoitetaan suorittamaan A:lle vahingonkorvauksena se määrä, mikä A oli velvoitettu suorittamaan C:lle, koska A:n C:lle aiheuttama vahinko oli johtunut B:n antamista virheellisistä neuvoista. Kannetta ei saanut hylätä ennenaikaisena sillä perusteella, että A ei ollut suorittanut vahingonkorvausta C:lle eikä siten ollut näyttänyt, että hänelle olisi vielä syntynyt vahinkoa. Ks. KKO:1992:59 KKO:2001:67 Vrt. KKO:1982-II-131 KKO:1997:143 KKO:2009:65 Työsopimus - Työsopimuslain soveltamisala M sekä A ja B perustettavan yhtiön lukuun olivat sopineet, että M luovutti erään liikkeensä myyntitoiminnan perustettavan yhtiön hoidettavaksi. Kysymys siitä, olivatko myyntityön tehneet A ja B olleet työsuhteessa M:ään. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2009:52 Patentti - Julkinen kirjoitus - Tutkimusraportti - Yhteistutkimusprojekti - Johtoryhmä - Rajattu henkilöpiiri - Julkaisemislupa - Todistustaakka Usean yrityksen ja muun tahon yhteistutkimusprojektin yhteydessä laadittu osaraportti ei ollut patenttilain 2 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla julkinen kirjoitus, kun ei ollut osoitettu, että raportti olisi ollut rajoittamattoman henkilöpiirin saatavilla. Projektin tutkimustulosten esittäminen projektin johtoryhmälle ei tehnyt niistä julkisia kuten ei sekään, että tulokset olisi projektista tehdyn yhteistutkimussopimuksen mukaan saanut julkaista, kun ei ollut osoitettu, että julkaiseminen olisi todellisuudessa toteutunut. Patenttilaki 2 2 momentti KHO:2009:54 Kunnallisasia - Väliaikainen virantoimituksesta pidättäminen - Päätöksen valituskelpoisuus Viranhaltija A oli sivistystoimenjohtajan tekemällä päätöksellä pidätetty virantoimituksesta siihen saakka, kun asiassa on tehty lopullinen päätös. Väliaikaista virantoimituksesta pidättämistä koskevan päätöksen lainmukaisuus voitiin saattaa arvioitavaksi haettaessa muutosta sivistyslautakunnan asiassa tekemään lopulliseen päätökseen. Päätös väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä koski vain asian valmistelua eikä siitä saanut erikseen tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Äänestys 4-1. Laki kunnallisesta viranhaltijasta 47 1 momentti, 48 1 ja 4 momentti ja 50 Kuntalaki 89, 90 ja 91 KHO:2009:57 Kunnallisasia - Kunnallisvaalit - Vaalikelpoisuus kunnanvaltuustoon - Kunnan omistama elinkeinoyhtiö - Osakeyhtiön toimitusjohtaja - Määräaikainen vapauttaminen toimitusjohtajan tehtävästä A oli toiminut kunnan kokonaan omistaman ja sen määräämisvallassa olevan elinkeinoyhtiön toimitusjohtajana, mutta yhtiön hallitus oli vapauttanut hänet tästä tehtävästä kansanedustajan tehtävän nelivuotiskaudeksi. Kun tarkasteltiin vaalikelpoisuutta kunnanvaltuustoon, A:n palvelussuhde yhtiöön ei kuitenkaan ollut hänen itsensä tai yhtiön toimesta päättynyt niin, etteikö hänen asemansa olisi edelleen ollut sidoksissa yhtiöön. A oli edelleen asemaltaan rinnastettavissa lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä toimivaan henkilöön, eikä hän ollut vaalikelpoinen kunnanvaltuustoon. Vaalilaki 3 Kuntalaki 34 KHO:2009:59 Kunnallisvaalit - Vaalikelpoisuus - Kotikunta - Oma käsitys - Perhesuhteet - Toimeentulo - Kiinteä yhteys - Euroopan parlamentin jäsen Kotikuntalain 3 :n 5 kohdan mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa julkisesta luottamustoimesta. Säännöksestä on pääteltävissä, että kotikunta ei muutu sanotulla perusteella, mutta se voi muuttua julkisen luottamustoimen hoitamisen aikana muusta syystä. Kaupunginvaltuutetuksi valitun Euroopan parlamentin jäsenen oman käsityksen mukaan hänen kotikuntansa oli Rovaniemi, johon hänellä ilmoituksensa mukaan oli järjestötoimintansa vuoksi kiinteä yhteys ja jonne hän oli maksanut veronsa. Euroopan parlamentin jäsen ei kuitenkaan ollut vaalikelpoinen Rovaniemen kaupunginvaltuustoon, koska hänen perhesuhteensa eivät liittyneet kyseiseen kaupunkiin, koska hän ei työskennellyt Rovaniemellä eikä hän ollut ilmoittanut muustakaan taloudellisesta yhteydestä Rovaniemeen ja koska muidenkaan vastaavien seikkojen perusteella hänen kotikuntansa ei ollut tuo kaupunki. Vaalilaki 3 Kuntalaki 33 1 momentti Kotikuntalaki 2 1 ja 2 momentti sekä 3 5 kohta KHO:2009:60 Ajokielto - Ajokortti - Ajo-oikeus - Poliisi - Rikostuomio - Hallintotuomioistuin - Yleinen tuomioistuin Poliisilaitos oli määrännyt A:n määräaikaiseen ajokieltoon. Asiassa oli poliisilaitoksen päätöksen jälkeen annettu käräjäoikeuden lainvoiman saanut tuomio, jonka mukaan A:ta vastaan nostettu syyte liikenneturvallisuuden vaarantamisesta oli hylätty. Näin ollen A:n ei ollut katsottu syyllistyneen siihen ainoaan tekoon, jonka perusteella ajokielto oli määrätty. Tähän nähden ajokiellon määräämiselle ei tämän uuden selvityksen valossa jälkikäteen arvioituna ollut ollut perusteita. Tieliikennelaki 75 2 momentti 3 kohta, 76 1 momentti 3 kohta, 10

11 momentti 6_09.fm Page 11 Thursday, September 3, :17 AM 77 1, 3 ja 4 momentti ja 78 3 momentti Rikoslaki 23 luku 1 Ks. KHO T KHO:2009:68 Julkisoikeudellinen lastensuojelu - Toimivaltainen viranomainen - Bryssel IIa -asetus - Lasten asuinpaikka Korkein hallinto-oikeus oli päättänyt pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun ns. Bryssel IIa -asetuksen (Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003) soveltamisesta Suomen viranomaisten lasten huostaanottoa koskevaan päätökseen tilanteessa, jossa perhe on asunut sekä Suomessa että Ruotsissa. Saatuaan ennakkoratkaisun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta korkein hallintooikeus, katsottuaan, että asiassa tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella, ja kun otetaan huomioon lasten etu, on enemmän seikkoja jotka puoltavat pitämään Suomea pikemminkin kuin Ruotsia lasten asuinmaana, ratkaisi huostaanottoa koskevan asian Suomen lainsäädäntöä soveltaen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-523/07 antama tuomio Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/ 2003 ( ) tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempain vastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta Lastensuojelulaki (683/1983) 16 ja 95 KHO:2009:69 Sosiaalipalvelua koskeva päätös - Valituskelpoisuus X oli hakemuksessaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle pyytänyt, että hänet otettaisiin hoidettavaksi vanhainkotiin. Hakemuksessa oli kysymys sosiaalihuoltolain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun sosiaalipalvelun antamisesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hakemukseen antama päätös oli valituskelpoinen. Hallinto-oikeuden olisi tullut tutkia X:n sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksestä tekemä valitus. Sosiaalihuoltolaki 17 1 momentti, 22, 23, 24, 45 1 ja 2 momentti, 46 ja 49 1 momentti Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 6 Hallintolainkäyttölaki 4, 5, 63 ja 64 1 momentti KHO:2009:75 Kunnallisasia - Toimenpideohjelma - Alijäämän kattaminen - Talousarvio - Päätöksen valituskelpoisuus Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt vuoden 2007 talousarvioasiakirjaan sisältyvän alijäämän kattamista koskevan toimenpideohjelman vuosille Toimenpideohjelma sisälsi ratkaisun, josta sai tehdä kunnallisvalituksen. Kun ohjelmassa osoitetut yksilöidyt toimenpiteet kattoivat alijäämän, päätös ei ollut lainvastainen. Kuntalaki 90 ja 65 3 momentti Ks. taloussuunnitelman valituskelpoisuuden osalta KHO T KHO:2009:76 Kunnallisasia - Kuntajaon muuttaminen - Lakkaavan kunnan viranomaisen toimivalta - Maankäyttösopimuksen hyväksyminen Valtioneuvosto oli päättänyt, että Viljakkalan kunta liitetään Ylöjärven kaupunkiin lukien. Viljakkalan kunnanvaltuusto oli hyväksynyt kunnan ja maanomistajien välisen noin 9,7 hehtaarin suuruista aluetta koskevan maankäyttösopimuksen. Kuntajakolain 33 :n nojalla lakkaavan kunnan valtuustolla ei ollut kuntajaon muutoksesta määräämisen jälkeen toimivaltaa kysymyksessä olevan taloudellisesti merkittävän maankäyttösopimuksen hyväksymiseen. Kuntajakolaki 9 1 momentti, 33 ja 36 Kuntalaki 90 Verotusasiat KHO:2009:50 Henkilökohtaisen tulon verotus - Elinkeinotoiminta - Luovutusvoitto - Kiinteistönvälittäjä A oli ostanut yhdessä kahden muun henkilön kanssa samansuuruisin osuuksin kiinteistöosakeyhtiö osakekannan euron kauppahinnalla. Myyjänä oli suuri suomalainen yritys. Yhtiön omistamassa asuintalossa oli 24 huoneistoa. Kaupan jälkeen kiinteistöosakeyhtiö muutettiin huoneistojen edelleen myynnin mahdollistamiseksi asunto-osakeyhtiöksi. Huoneistosta kolmea remontoitiin yhteensä eurolla. Yhteisomistajat myivät sitten verovuoden aikana 12 huoneistoa ulkopuolisille. Myynneistä syntyi voittoa yhteensä kolmelle osakkaalle euroa. Vuoden 2003 lopussa yhteisomistuksessa oli vielä kuusi huoneistoa ja kunkin henkilökohtaisessa omistuksessa kaksi huoneistoa. A oli ammatiltaan kiinteistönvälittäjä ja myös muut ostajat olivat toimineet kiinteistönvälitysalalla. Asiassa tuli ratkaistavaksi, oliko osakkeiden luovutuksesta saatua tuloa pidettävä A:n elinkeinotulona vai pääomatulona verotettavana luovutusvoittona. Korkein hallinto-oikeus totesi, että kummassakaan tapauksessa ei seuraa verovapautta, vaan ratkaisulla on vaikutusta vain verotuksen tasoon, mihin vaikuttavat verovelvollisen yksilölliset olosuhteet. A ei ollut itse pitänyt toimintaansa elinkeinotoimintana, eikä ollut pitänyt siitä kirjanpitoa. Toiminta oli käsittänyt pelkästään julkisesti myytävänä olleen kerrostalon ostamisen yhdessä kahden muun henkilön kanssa. Kohteessa oli suoritettu vain vähäisiä vuosikorjauksen luonteisia korjauksia ja kiinteistön yhtiömuotoa oli muutettu kohteen edelleen myyntiä varten. Toimintaan ei ollut liittynyt elinkeinotoiminnalle luonteenomaista jatkuvuutta, eikä sitä kirjanpitolakia sovellettaessa olisi pidetty vastoin verovelvollisen omaa käsitystä liike- tai ammattitoimintana. Toiminnassa oli kysymys sijoituksesta kiinteistöön tuoton saamiseksi luovutusvoiton ja vuokratulon muodossa. Tällaista sijoittamista ei ollut perusteltua pitää elinkeinotoimintana vastoin verovelvollisen omaa käsitystä, eikä asiaan voinut vaikuttaa verojärjestelmän nykyinen rakenne huomioon ottaen sekään seikka, että A oli toiminut omistamansa osakeyhtiön puitteissa kiinteistönvälittäjänä. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n saama voitto oli verotettava tuloverolain luovutusvoiton verottamista koskevien säännösten mukaan. Verovuosi Momentti 11 Momentti 6/2009

12 momentti 6_09.fm Page 12 Thursday, September 3, :17 AM KHO:2009:53 Henkilökohtaisen tulon verotus - Luovutusvoitto - Luovutustappio - Luovutustappion vähentäminen - Arvopaperikauppa - Kaupat perättäisinä päivinä Henkilö A oli myynyt internetissä toimivan pankkipalvelun kautta kappaletta X Oyj:n ja 500 kappaletta Y Oyj:n osakkeita. Seuraavana päivänä A oli ostanut saman määrän X Oyj:n ja Y Oyj:n osakkeita takaisin myyntihintaa korkeammalla hinnalla. Osakkeet olivat pörssiosakkeita, joiden vaihto oli merkittävä. A:lle osakkeiden myynnistä aiheutunut tappio voitiin verotusmenettelystä annetun lain 28 :n säännöksen estämättä vähentää A:n saamista luovutusvoitoista, jotka olivat pääosin syntyneet A:n saamasta kiinteistön luovutusvoitosta. Verovuosi Äänestys 4-1. Tuloverolaki 50 Laki verotusmenettelystä 28 KHO:2009:64 Elinkeinotulon verotus - Pääomasijoitustoimintaa harjoittava osakeyhtiö - Holdingyhtiö - Hankitun yhtiön purkaminen - Purkutappio A Oy, jonka osakekannasta pääosan omisti pääomasijoitusrahasto, oli perustettu tuotannollista toimintaa harjoittavan B Oy:n osakkeiden hankkimista varten. Sen jälkeen kun A Oy oli hankkinut B Oy:n osakkeet, oli hankittu yhtiö tarkoitus purkaa ja siirtää B Oy:n liiketoiminta ja sillä olevat varat ja velat ennakkojako-osana A Oy:lle. A Oy:n ei katsottu harjoittavan pääomasijoitustoimintaa. Tämän vuoksi A Oy:llä ei ollut oikeutta vähentää B Oy:n purkautumisesta mahdollisesti aiheutuvaa purkutappiota. Ennakkoratkaisu vuosille 2008 ja Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 1 momentti 1 kohta, 6b ja 51d KHO:2009:65 Henkilökohtaisen tulon verotus - Omaisuuden luovutusvoitto - Osakkeiden luovutus edelleen - Luovutusvoiton laskeminen - Todellinen hankintameno - Hankintameno-olettama - Saantomiehen sukupolvenvaihdosluovutuksesta verottamatta jääneen luovutusvoiton verottaminen Kun A:n todellinen hankintameno ja voiton hankkimisesta aiheutuneet kulut tuloverolain 48 :n 5 momentin vähennys huomioon ottaen olivat vähemmän kuin 20 prosenttia luovutushinnasta, luovutushinnasta tuli luovutusvoiton määrää laskettaessa hankintamenona vähentää tuloverolain 46 :n 1 momentissa tarkoitettu vähimmäismäärä 20 prosenttia. Verovuosi Äänestys 4-1. Tuloverolaki 46 1 momentti (475/ 1998) Tuloverolaki 48 1 momentti 3 kohta ja 5 momentti (1535/1992) KHO:2009:66 Henkilökohtaisen tulon verotus - Osakkeiden luovutus osakeyhtiöön - Luovutushinta Henkilöt A, B ja C omistivat X Oy:n osakekannan. A, B ja C perustivat kukin osakeyhtiön jonka kaikki osakkeet perustaja merkitsi. Kun A, B ja C myivät omistamansa X Oy:n osakkeet perustamalleen uudelle yhtiölle käyvän arvon alittavaan hintaan, luovutusten katsottiin olevan apporttiin verrattavia sijoituksia. Osakeyhtiöön näin sijoitetun omaisuuden luovutushinnaksi henkilöiden verotuksessa katsottiin X Oy:n osakkeiden käypä arvo luovutushetkellä. Ennakkoratkaisu vuosille 2008 ja Tuloverolaki 45 1 momentti ja 46 1 momentti KHO:2009:70 Elinkeinotulon verotus - Peitelty osingonjako - Siirtohinnoitteluoikaisu Verotusmenettelystä annetun lain 31 :ää ei sovellettu A Oyj:n verotuksessa sen saadessa alihintaan osakkeita samaan konserniin kuuluvalta ruotsalaiselta yhtiöltä. A Oyj:n saaman edun osalta kysymys oli tilanteesta, johon verotusmenettelystä annetun lain 29 sanamuotonsa perusteella sinänsä soveltuu. Koska järjestelyn ei voitu katsoa tapahtuneen hakemuksessa ilmenneiden tietojen perusteella osingosta menevän veron välttämiseksi A Oyj:n saamaa etua ei ollut perusteltua lukea yhtiön tuloksi verotusmenettelystä annetun lain 29 :ssä tarkoitettuna peiteltynä osinkona. A Oyj:n suomalainen tytäryhtiö luovutti alihintaan ulkomaisen samaan konserniin kuuluvan yhtiön osakkeet konserniin kuuluvalle toiselle yhtiölle. Koska luovutettuja osakkeita voitiin hakemuksen olosuhteissa pitää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b :ssä tarkoitetulla tavalla verovapaasti luovutettavina osakkeina, luovuttavan yhtiön verotettava tulo ei jäänyt pienemmäksi tai tappio muodostunut suuremmaksi kuin se olisi muodostunut käypää hintaa käytettäessä. Näissä olosuhteissa verotusmenettelystä annetun lain 31 :n säännös ei tullut tytäryhtiön verotuksessa sovellettavaksi. Tytäryhtiön tuloon ei tullut tehdä lisäystä myöskään verotusmenettelystä annetun lain 29 :n nojalla. Ennakkoratkaisu verovuosille 2007 ja Laki verotusmenettelystä 28, 29 ja 31 Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 a ja 6 b KHO:2009:71 Henkilökohtaisen tulon verotus - Luovutusvoitto - Hankintamenoolettama - Osakesarjojen yhdistäminen X Oyj Abp:ssä oli luovuttu yhtiöjärjestyksen muutoksella vuonna 2002 kahdesta osakesarjasta. Muutokseen liittyen kompensaationa äänivaltaisen K-osakesarjan osakkeenomistajille oli suunnattu osakeanti, jossa he olivat saaneet merkitä kahdella K-sarjan osakkeella yhden A-sarjan osakkeen. Näiden osakkeiden luovutuksesta saatua voittoa laskettaessa verovelvollisen, joka oli hankkinut K-osakkeet yli kymmenen vuotta sitten oli verotuksessa katsottava omistaneen vuonna 2002 annissa merkityt osakkeet yli kymmenen vuoden ajan ja hankintameno-olettamana oli käytettävä 50 prosenttia. Verovuosi KHO:2009:73 Henkilökohtaisen tulon verotus - Kotitalousvähennys - Maalämpöjärjestelmä - Työkorvaus A:lla oli oikeus kotitalousvähennyksen tekemiseen maalämpöjärjestelmän toimitukseen liittyvästä työkorvauksesta, johon sisältyi 12

13 momentti 6_09.fm Page 13 Thursday, September 3, :17 AM palkkakustannukset, toimittajan kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia sekä porauksessa käytettävistä laitteista aiheutuvia kustannuksia. Ennakkoratkaisu verovuosille 2008 ja Äänestys 3-2. Tuloverolaki 127 a ja 127 b Ennakkoperintälaki 25 KHO:2009:74 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen - Pysäköintitoiminta - Veneiden talvisäilytys/-telakointitoiminta - Yleinen vähennysoikeus A Oy:n harjoittama veneiden talvisäilytys/-telakointitoiminta oli arvonlisäverolain 29 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua pysäköintitoiminnassa tapahtuvaa pysäköintipaikkojen verollista luovuttamista. Tämän vuoksi A Oy:llä oli arvonlisäverolain 102 :n nojalla oikeus vähentää tähän toimintaan kohdistuviin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot. Palautushakemus tilikaudelta Arvonlisäverolaki 1 1 momentti 1 kohta, 27 1 momentti, 28 1 momentti, 29 1 momentti 5 kohta, 65 ja 102 Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodirektiivi 77/388/ETY 13 artikla B kohta b alakohta Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY 135 artikla 1 kohta l alakohta ja 2 kohta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-428/02, Marselisborg Vrt. KHO:1995-B-562. Ympäristöasiat KHO:2009:51 Uusi ennakkoratkaisupyyntö Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle - Direktiivi 2000/76/EY - Ympäristölupa - Voimalaitos - Kaasutinlaitos - Jätteenpolttolaitos - Rinnakkaispolttolaitos - Lämpökäsittely - Kaasu - Puhdistamaton tuotekaasu - Jäte - Tuote - Suunnitelman muuttaminen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä oleva ympäristölupaasia koski yhtiön kahdesta erillisestä laitoksesta muodostuvaa yksikköä, johon kuuluivat kaasutinlaitos ja samalla sijoituspaikalla oleva voimalaitos. Kaasutinlaitoksen tarkoituksena oli lämpökäsittelemällä jätteenä pidettävää kierrätyspolttoainetta tuottaa kaasua poltettavaksi yhtiön voimalaitoksessa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin oli korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä antanut ennakkoratkaisun Euroopan parlamentin ja neuvoston jätteenpoltosta antaman direktiivin 2000/76/EY tulkinnasta asiassa C-317/07. Korkeimman hallinto-oikeuden välipäätöksellään esittämä ennakkoratkaisupyyntö oli perustunut sille yhtiön alkuperäiseen lupahakemukseen sisältyneelle ilmoitukselle, että jätettä kaasuttamalla synnytettävä kuuma raakakaasu, joka sisältää pölyä, jäähdytetään ja puhdistetaan letkusuodattimella. Myös yhteisöjen tuomioistuimen tuomiossa asiassa C-317/07 ennakkoratkaisukysymykseen 3 annettu vastaus oli kytketty pääasiassa kyseessä olevan kaltaisiin olosuhteisiin ja useissa perustelukappaleissa puhuttiin nimenomaan puhdistetusta tuotekaasusta. Yhtiö oli ennakkoratkaisun johdosta antamassaan selityksessä korkeimmalle hallinto-oikeudelle ilmoittanut, että se ei lupahakemuksessaan sekä valituksissaan hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle ilmoittamastaan poiketen aikonut toteuttaa suunniteltua kaasunpuhdistusta siten kuin korkeimman hallinto-oikeuden aikaisemmassa ennakkoratkaisupyynnössä oli kuvattu. Yhtiö oli siten ilmoittanut muuttavansa asiassa kysymyksessä olevan laitoksen toteuttamissuunnitelmaa ennakkoratkaisupyynnön kannalta olennaisella tavalla. Korkein hallinto-oikeus päätti näin muuttuneessa tilanteessa esittää yhteisöjen tuomioistuimelle uuden EY 234 artiklassa tarkoitetun ennakkoratkaisupyynnön: 1. Onko kaasutinlaitoksessa synnytetyn kaasun polttamista voimalaitoksen kattilassa lisäpolttoaineena pidettävä direktiivin 2000/76/EY 3 artiklassa tarkoitettuna toimintana, jos poltettavaksi johdettua kaasua ei kaasuttamisen jälkeen puhdisteta? 2. Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on lähtökohtaisesti kielteinen, onko asiaa arvioitaessa vaikutusta poltettavan jätteen laadulla tai poltettavaksi johdettavan kaasun hiukkaspitoisuudella tai siinä olevien muiden epäpuhtauksien pitoisuuksilla? Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta 1 1 momentti, 2 4 ja 5 kohta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/76/EY jätteenpoltosta Ks. KHO:2007:45. KHO:2009:55 Ympäristölupa - Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta - Satamatoiminta - Toiminnan harjoittajan vastuu - Toiminnan järjestäminen - Sataman tukitoiminnot - Lupamääräys - Määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Sataman ympäristölupaan sisältyi seuraava lupamääräys: "Luvan saajan on oltava selvillä satamaalueella toimivien yritysten toiminnasta. Luvan saajan on huolehdittava, että satama-alueella toimivat yritykset ovat tietoisia tämän päätöksen lupamääräyksistä esimerkiksi sopimusten tai satamajärjestyksen määräysten avulla ja että satamatoimintaa ja sen tukitoimintoja harjoittavat yritykset toimivat tämän päätöksen mukaisesti." Kysymyksessä oli ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin nojalla annettu lupamääräys. Korkein hallinto-oikeus ratkaisunsa perusteluissa katsoi, että lupamääräyksen tarkoituksena oli varmistaa, että sataman pitäjä toiminnan järjestämisestä vastaavana toiminnanharjoittajana oli riittävästi selvillä satama-alueella toimivien yritysten toiminnasta ja että satamatoimintaa ja sen tukitoimintoja harjoittavat yritykset toimivat satamatoiminnalle myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti. Tässä tarkoituksessa määräys oli omiaan ehkäisemään ja vähentämään satama-alueella harjoitettavasta toiminnasta aiheutuvaa pilaantumista tai sen vaaraa. Määräyksellä ei ollut annettu eikä ollut voitukaan antaa luvansaajalle niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuilla valvontaviran- Momentti 13 Momentti 6/2009

14 momentti 6_09.fm Page 14 Thursday, September 3, :17 AM omaisilla on. Määräyksellä ei myöskään ollut asetettu nyt kysymyksessä olevan ympäristöluvan haltijaa vastuuseen alueella toimivien itsenäisten yrittäjien toiminnasta. Määräyksellä satamatoiminnan järjestäjälle sille kuuluvien mahdollisuuksien rajoissa asetettu velvollisuus huolehtia siitä, että muiden yritysten toiminta on kysymyksessä olevan ympäristöluvan mukaista, kohdistui vain satamatoimintaan ja sen tukitoimintoihin. Ympäristönsuojelulaki 3 1 momentti ja 43 1 momentti 5 kohta KHO:2009:56 Jätteen käsite - Jätteenkäsittely - Lämpökäsittely - Elvytys(reaktivointi)laitos - Aktiivihiilisuodatin - Vedenpuhdistus - Toiminnan muutos - Ympäristölupa - Luvan tarve - Käsittelymaksu Yhtiön toiminnassa käsiteltiin (elvytettiin, reaktivoitiin) pelkästään vesilaitosten juomaveden puhdistuksessa käyttämää aktiivihiiltä poistamalla lämpökäsittelyllä hiilestä siihen juomaveden puhdistusprosessin aikana kertynyttä humusta ja muita aineita. Elvytyksen seurauksena puhdistettu aktiivihiili palautettiin takaisin omistajilleen eli suotimet puhdistettaviksi toimittaneille vesilaitoksille käytettäväksi edelleen entisessä tehtävässään juomaveden puhdistamisessa. Aktiivihiili ei ollut sen enempää vesihuoltolaitoksen kuin reaktivointilaitoksenkaan toiminnan sivu- tai jäännöstuote. Aktiivihiilen omistajien tarkoituksena ei ollut missään vaiheessa poistaa juomaveden puhdistusprosessissa käytettyä aktiivihiiltä käytöstä, vaan käyttää sitä edelleen samassa tarkoituksessa sen palattua reaktivivointikäsittelystä. Tilannetta voitiin verrata siihen, että vesilaitokset puhdistaisivat suodattimet omissa laitoksissaan. Nyt kysymyksessä olevan aktiivihiilen omistajille ei puhdistustarpeen ilmetessäkään aktiivihiilen ominaisuudet huomioon ottaen myöskään syntynyt velvollisuutta poistaa sitä käytöstä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jätteen käsitettä koskeva oikeuskäytäntö ei antanut aihetta muuhun arvioon. Kun puhdistettavaa aktiivihiiltä ei toiminnoista muutoinkin saatu selvitys huomioon ottaen ollut minkään osapuolen hallussa ollessaan pidettävä jätelain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna jätteenä, yhtiön suorittamaa elvytyskäsittelyä ei myöskään voitu pitää jätteen käsittelynä. Toiminta ei edellyttänyt ympäristölupaa. Jätelaki 3 1 momentti 1 kohta Jäteasetus 3 1 momentti 1 kohta ja asetuksen liite 1 Liite 1 luokka Q 5 ja Q 16 Ympäristönsuojelulaki 28 1, 2 ja 3momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 13 c kohta KHO:2009:58 Maankäyttö ja rakentaminen - Osayleiskaava - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Rakennettu kulttuuriympäristö - Asemakaavoitettava alue - Uusia ja olennaisesti muuttuvia alueita koskeva kaavamerkintä - Kaavamääräykset - Maisema - Liikenne - Alueen luonne Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt Askaisten Louhisaaren alueelle osayleiskaavan, jossa oli osoitettu alue uusia ja olennaisesti muuttuvia alueita koskevalla merkinnällä. Alue oli tarkoitettu suunniteltavaksi asemakaavalla, jossa alueelle voitiin osoittaa enintään kuusi omakotitalon rakennuspaikkaa. Korkeimman hallinto-oikeuden katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella asemakaavoitettava alue sijoittui selvästi sen itäpuolella olevista peltoalueista erilliseen metsäiseen maisematilaan. Kun otettiin huomioon alueen etäisyys Louhisaaren kartanolinnasta ja sen pihapiiristä, Mynämäen kulttuurimaisema-alueen kuvaus valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa viitatussa julkaisussa "Rakennettu kulttuuriympäristö" (1993) sekä osayleiskaavaan sisällytetyt, tulevaa asemakaavoitusta sitovasti ohjaavat määräykset, valituksen kohteena oleva aluevaraus ei maisemalliselta kannalta ollut maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentissa säädetyn eikä 39 :n 2 momentin ympäristön ja maiseman vaalimista koskevien sisältövaatimusten vastainen. Kaavamääräyksen tieyhteyttä koskevan osan mukaan alueelle sai rakentaa vain alueen koilliskulmasta alueen lounaispuolelle osoitettuun venevalkamaan johtavan tien. Tuleville omakotitalojen rakennuspaikoille tuli osoittaa tonttiliittymät suoraan tältä tieltä. Tähän nähden ja katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella tulevalle omakotitaloalueelle suuntautuva liikenne ei muuttanut suojellun valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön luonnetta siten, että kaavaratkaisu tällä perusteella olisi ollut lainvastainen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 39 2 momentti ja 24 2 momentti KHO:2009:61 Ympäristölupa - Toimivalta - Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - Alueellinen ympäristökeskus - Jätteen käsite - Hevostallitoiminta - Jätteenpoltto - Jätettä polttoaineena käyttävä energiantuotantolaitos - Hevosenlanta - Kutterinpuru - Kuivike - Briketti - Muuntamistoimet - Sivutuote - Maa- ja metsätalouden kasviperäinen jäte Yhtiön omistaman hevostallin toiminnassa syntyi hevosenlantaa sisältävää kuiviketta. Kuivike oli ympäristölupahakemuksen mukaan tarkoitus hyödyntää siten, että se syötettäisiin hevoskarsinoista imuputkiston kautta kuivuriin. Kuivatusta massasta oli edelleen tarkoitus tehdä brikettejä, jotka sitten poltettaisiin yhtiön polttolaitoksessa lämmön tuottamiseksi. Hevosenlannan ja kutterinpurun seosta samoin kuin niistä tehtäviä brikettejä oli pidettävä jätelaissa tarkoitettuna jätteenä, jonka polttamiseen oli sovellettava valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta. Tämän vuoksi toimivalta hevostallin ja sen lämmöntuotantoratkaisua koskevan ympäristölupa-asian ratkaisemiseen kuului alueelliselle ympäristökeskukselle eikä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätelaki 3 1 momentti 1 kohta Jäteasetus 3 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 13 kohta c alakohta ja 6 1 momentti 12 kohta b alakohta Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) 1 1 momentti Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) 1 14

15 momentti 6_09.fm Page 15 Thursday, September 3, :17 AM KHO:2009:62 Vesilaki - Vesitalouslupa - Säännöstely - Lyhytaikaissäännöstely - Lupamääräys - Haittojen vähentäminen - Edunmenetys - Jätevesi - Ympäristölupa - Sovellettava säännös Kysymys vesistön lyhytaikaissäännöstelyn vähimmäisjuoksutuksesta voimalaitoksen alapuoliseen uomaan haittojen vähentämiseksi oli ratkaistava vesilain 2 luvun 3 :n, ei 11 luvun 13 :n nojalla. Asiassa oli kysymys myös ympäristöluvan nojalla samaan vesistöön johdettavien jätevesien aiheuttaman vedenlaatuhaitan merkityksestä. Ks. myös KHO T 614. Vesilaki 2 luku 3 sekä 8 luku 9 ja 10 KHO:2009:63 Maankäyttö ja rakentaminen - Asemakaavan muutos - Ostoskeskus - Kaavoitusmenettely - Vuorovaikutus - Kuuleminen - Hallintolaki - Soveltamisala - Kohtuuton rajoitus tai kohtuuton haitta - Vuokralainen - Oikeuden haltija - Rakennuksen omistaja Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt Maunulan keskustaa koskevan asemakaavan muutoksen, joka mahdollisti muun ohella kaupungin vuokratonteilla Pakilantien länsipuolelle uuden liikekeskuksen rakentamisen ja Pakilantien itäpuolella olevan vanhan ostoskeskusrakennuksen purkamisen. Ostoskeskusrakennuksen paikalle oli kaavamuutoksella osoitettu uusia asuinkerrostaloja ja jonkin verran liiketiloja. Maankäyttö- ja rakennuslain tai -asetuksen säännöksistä ei ilmennyt, että kaava-alueella rakennuksen omistavaa yhtiötä tulisi kuulla kaava-asiassa erikseen asianosaisena. Kaavoitusmenettelyä koskevasta vuorovaikutuksesta, joka palvelee samalla asianosaisten kuulemisen tarpeita, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Sääntely on lähtökohtaisesti tyhjentävää, jolloin hallintolaki ei tule täydentävästi sovellettavaksi. Tähän nähden hallintolain säännöstä asianosaisen kuulemisesta ei ollut sovellettava nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaavassa nykyisen ostoskeskuksen paikalle oli osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue. Valtuuston päätöksellä ei kuitenkaan välittömästi ollut ratkaistu kysymystä ostoskeskuksen purkamisesta, vaikka kaavaratkaisu sen mahdollistikin. Kaavapäätöksellä ei ollut otettu kantaa maanomistajan ja vuokramiehen välisiin yksityisoikeudellisiin suhteisiin, vaan niiden osalta sovellettiin asianomaista lainsäädäntöä ja vuokrasopimusta. Asemakaavan muutoksella oli sovittu yhteen kyseisen alueen suunnittelulle asetetut erilaiset, osin keskenään vastakkaiset tavoitteet pääosin kaupungin omistamalla maalla. Se, että kaavan toteuttamisen seurauksena ostoskeskusrakennuksen omistavalle yhtiölle mahdollisesti aiheutui taloudellisia menetyksiä, ei kuitenkaan ollut kohtuutonta maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Pelkästään sitä, että kaavaratkaisu vaikutti haitallisesti elinkeinonharjoittajien kilpailuasemaan, ei voitu pitää edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheutuvana kohtuuttomana rajoituksena tai kohtuuttomana haittana. Asemakaavalla ei myöskään voitu määrätä alueelle tulevista liikkeenharjoittajista. Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 3 momentti, 62 1 momentti, 63 ja 65 Maankäyttö- ja rakennusasetus 27 ja 30 Hallintolaki 5 1 momentti Ks. myös KHO T 628. KHO:2009:67 Maankäyttö ja rakentaminen - Purkamislupa - Asemakaava - Suojelumääräys - Pakottava syy - Poikkeamisluvan tarve - Suojeluarvot - Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö - Voikkaan vanha selluloosatehdas Rakennusta koskevasta asemakaavan suojelumääräyksestä on ennen purkamisluvan myöntämistä saatava alueellisen ympäristökeskuksen myöntämä poikkeamislupa, jollei toimenpide ole suojelumääräyksessä sallittu. Asemakaavan suojelumääräyksen mukaan rakennusta ei saanut purkaa ilman pakottavaa syytä. Pakottavan syyn katsottiin olevan käsillä rakennuksen huonoon kuntoon ja sen aiheuttamaan ilmeiseen turvallisuusriskiin liittyvistä syistä, eikä purkamisluvan myöntäminen siten edellyttänyt poikkeusta kaavamääräyksestä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 118, ja 2 momentti, momentti, 139, 166 1, 2 ja 3 momentti ja 171 KHO:2009:72 Maankäyttö ja rakentaminen - Yleiskaava - Valmistelu - Metsähallitus - Esteellisyys - Viranhaltija - Kunnanjohtaja - Ohjausryhmä Osayleiskaavan hyväksymistä koskeva kunnanvaltuuston päätös oli syntynyt lainvastaisessa järjestyksessä asian valmisteluun osallistuneen kunnanjohtajan esteellisyyden vuoksi. Kunnanjohtaja oli ollut osayleiskaavan valmistelun ajan valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen johtokunnan ja sittemmin hallituksen jäsen. Valtio oli kaavoitettavan alueen suurin maanomistaja. Kunnanjohtaja oli ilmoittanut kaavoituksen vireillä ollessa olevansa Metsähallituksen hallituksen jäsenenä esteellinen esittelemään osayleiskaavoitusta. Kunnanjohtaja oli kuitenkin ilmoittanut esteellisyydestään kaavan valmistelun sellaisessa vaiheessa, jossa merkittävimmät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut oli jo tehty. Hän ei ollut myöskään vetäytynyt kokonaisuudessaan asian valmistelusta, vaan oli edelleen osallistunut kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokouksiin, joissa asiaa oli käsitelty. Esteellisyyden arviointiin kokonaisuutena vaikutti myös kunnanjohtajan osallistuminen kaavan laadintaa varten asetetun ohjausryhmän toimintaan ja muihin kaavan valmistelutoimiin. Kysymyksessä olevaa ympäristökeskuksen päätöksen nojalla asetettua ohjausryhmää ei ollut pidettävä kunnan toimielimenä. Ohjausryhmän toimintaan sinänsä ei siten ollut sovellettava hallintomenettelyyn liittyviä esteellisyyssäännöksiä. Hallintomenettelylaki 10 1 momentti ja 11 1 momentti Hallintolaki 71 Kuntalaki 17 KHO:2009:77 Maankäyttö ja rakentaminen - Asemakaava - Selvitysten riittä- Momentti 15 Momentti 6/2009

16 momentti 6_09.fm Page 16 Thursday, September 3, :17 AM vyys - Luonnonarvot - Linnusto - Lintudirektiivi Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt asemakaavan, joka mahdollisti venesataman huomattavan laajentamisen linnustollisesti arvokkaiden Suomenojan altaan ja Suomenojanpuron suualueen välittömässä läheisyydessä. Suomenojan allasta ei ollut ilmoitettu Euroopan yhteisöjen komissiolle lintudirektiivissä tarkoitetuksi erityiseksi suojelualueeksi (SPA). Kiistattomasta linnustollisesta arvostaan huolimatta kysymyksessä ei myöskään ollut sellainen alue, joka olisi täyttänyt lintudirektiivin 4 artiklasta ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevät kriteerit siten, että sitä olisi tullut kohdella SPA-alueena. Asemakaava-alue oli varsin pienialainen eikä alueen ja sen ympäristön maankäyttöä ollut ratkaistu yleiskaavassa. Asemakaavaa laadittaessa ei ollut riittävällä tarkkuudella selvitetty venesataman laajentamisen vaikutuksia Suomenojan altaan ja Suomenojanpuron suualueen linnustollisiin arvoihin. Näin ollen kaava-asiakirjojen perusteella ei ollut mahdollista ratkaista, täyttikö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 2 momentissa ja 39 :n 2 momentissa säädetyt vaatimukset luonnonarvojen vaalimisesta. Kun vielä otettiin huomioon lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan viimeisen virkkeen tulkintavaikutus, asemakaava ei tältä osin ollut perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä edellytettyihin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9, 39 2 momentti sekä 54 2 ja 4 momentti Neuvoston direktiivi 79/409/ETY luonnonvaraisten lintujen suojelusta 4 artikla KKO:N VALITUSLUVAT VL: Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Henkinen kärsimys Kysymys tapon yrityksellä aiheutetun kärsimyksen korvaamisesta. VL: Vakuutussopimus - Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus - Sijoitussidonnainen eläkevakuutus Kysymys siitä, oliko vakuutuksenantaja sijoitussidonnaisessa eläkevakuutuksessa antanut vakuutuksenottajalle riittävät tiedot perimistään kuluista ja niiden vaikutuksesta eläkevakuutuksen tuottoon. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely työsopimuksen purkamista koskevassa asiassa. VL: Ampuma-ase - Ampuma-aserikos Kysymys siitä, onko kaasusumutin rikoslain 41 luvun 1 :ssä tarkoitettu ampuma-ase. VL: Tapon yritys A oli teräaseella lyömällä aiheuttanut B:lle hengenvaaralliset vammat. Teon jälkeen A oli pyytänyt paikalla ollutta kolmatta henkilöä kutsumaan paikalle sairasauton, jolla B oli kuljetettu sairaalaan. B selvisi hengissä leikkauksen ansiosta. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt tapon yritykseen. VL: Veropetos - Törkeä veropetos Velallisen rikos - Velallisen epärehellisyys A oli tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä hänen nostettuaan yhtiöstä perusteettomasti varoja ja velvoitettu korvaamaan näin aiheuttamansa vahinko yhtiön konkurssipesälle. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt veropetokseen jättäessään ilmoittamatta mainitut yhtiöstä nostamansa varat tuloinaan henkilökohtaisessa verotuksessaan. VL: Törkeä rattijuopumus - Valvottu ajo-oikeus Kysymys valvotun ajo-oikeuden määräämisen edellytyksistä. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy