ELÄMÄÄ TUHOTUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Rovaniemen rakennuskanta ja yhteisön järjestäytyminen Lapin sodan jälkeen. Kandidaatintyö Hanna kuivalainen 12.5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄMÄÄ TUHOTUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Rovaniemen rakennuskanta ja yhteisön järjestäytyminen Lapin sodan jälkeen. Kandidaatintyö Hanna kuivalainen 12.5."

Transkriptio

1 ELÄMÄÄ TUHOTUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Rovaniemen rakennuskanta ja yhteisön järjestäytyminen Lapin sodan jälkeen Kandidaatintyö Hanna kuivalainen

2 2

3 Kandidaatintyön tiivistelmä Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma Tekijä: Hanna Kuivalainen Työn nimi: Elämää tuhotussa ympäristössä Rovaniemen rakennuskanta ja yhteisön järjestäytyminen Lapin sodan jälkeen Päiväys: Sivumäärä: 27 Vastuuopettaja: Prof. Aino Niskanen Ohjaaja: Sari Kivimäki, Arkkitehtuurin laitos Kandidaatintyössä on lähdetty tutkimaan Lapin sodasta säilynyttä Rovaniemen rakennuskantaa, sekä kuinka evakosta tuhoutuneeseen kaupunkiin palanneet asukkaat järjestivät toimintoja tuhon jälkeen. Rovaniemen kauppalan rakennuksista tuhoutui Lapin sodassa vuonna 1944 jopa 90%. Osa niistä rakennuksista, jotka jäivät pystyyn, kokivat kuitenkin mittavia vaurioita. Kauppalassa säilyi muutamia julkisia rakennuksia (mm. lastensairaala), asuintaloja (mm. Alaruokasen talo), liikerakennuksia (mm. kauppayhtiö sekä Karjapohjola), liikennettä palvelevia rakennuksia (postija linja-autovarikko), kaksi autoliikettä, sekä ainoana tehdasrakennuksena Marttiinin puukkotehdas. Muun muassa Blomstedtien suunnitteleman funktionalistisen hotelli Pohjanhovin kohtaloksi tuli tulla saksalaisten räjäyttämäksi. Useimpien talojen säilytymisen ansiona oli palamaton materiaali kantavana rakenteeni, yleensä tiili tai betoni. Muutama rakennus säilyi myös suomalaisten sotajoukkojen toimien ansiosta. 1 Koko Lappi oli evakuoitu ennen sotaa, ja ihmiset palasivat aluksi raunioina olevaan kaupunkiin. Ensimmäisinä palasivat yrittäjät, joista onnekkaimmat pääsivät säilyneisiin tiloihin. Kauppalan virastot maijoittuivat väliaikaisesti pystyyn jääneeseen lastensairaalaan. Koulua käytiin muun muassa parakeissa sekä entisessä käsityöopistossa. Perustettiin myös yleisiä saunoja, yksi muun muassa Karjapohjolan rakennukseen. Pohjanhovin jäljelle jääneeseen kellariin perustettiin ravintola Hovinpohja. Koska myös kirkko oli poltettu, pidettiin jumalanpalveluksia aluksi rauhanyhdistyksen talossa, myöhemmin lahjoituksena saadussa parakkikirkossa. Yhteenvetona voidaan todeta Lapin Sodan tuhojen jättäneen yhdessä myöhempien vuosien purkamisvimman kanssa selkeän jäljen nykypäivän Rovaniemen kaupunkikuvaan. Avainsanat: arkkitehtuuri, Rovaniemi, Lapin sota, Pohjanhovi Kieli: Suomi

4 2

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. TAUSTAA Rovaniemen kehittyminen maakuntakeskukseksi Lapin sota ja Rovaniemen hävitys 8 3. SÄILYNEITÄ RAKENNUKSIA Julkiset rakennukset Asuinrakennukset Liikerakennukset Liikenne Autoliikkeet Marttiinin puukkotehdas Pohjanhovi Pohjanhovin synty ja ensimmäinen vuosikymmen Hovinpohja Jälleenrakennuksesta nykypäivään SÄILYMISEN SYITÄ RAUNIOKAUPPALAN UUDELLEENRAKENTUMINEN Yhteisön järjestäytyminen Jälleenrakentamisesta YHTEENVETO LÄHTEET Saksalaisten miinoittaman Suutarinkorven sillan rauniot Rovaniemellä. 3

6 2. 1. JOHDANTO Lapin sota kuuluu Suomen jatkosodan viimeisiin vaiheisiin. Pohjois-Suomessa sijaitseva Rovaniemen kauppala tuhoutui sen tapahtumissa lokakuussa 1944 lähes täydellisesti. Säilyneiden rakennusten joukossa oli yksityisten asuintalojen lisäksi muutamia liiketaloja ja julkisia rakennuksia. Koko Lappi oli evakuoitu ennen sotaa ja ihmiset pääsivät palaamaan kotiseuduilleen keväästä 1945 alkaen. Mielenkiintoni Rovaniemen kaupunkia ja sen rakennuskantaa kohtaan kumpuaa osittain sieltä olevista sukujuuristani. Koska Rovaniemen tuho oli ollut lähes täydellinen, minua alkoi kiinnostamaan miksi yksittäisiä rakennuksia kuitenkin säilyi. Toinen erityisen kiinnostuksen kohde oli kuinka kauppalan yhteisö lähti rakentumaan uudelleen hävityksen jälkeen: mihin toimintoja sijoitettiin ihmisten palatessa raunioina olevaan kauppalaan, ja minkälaisia väliaikaisja hätäratkaisuja kehittyi. 4 Olen rajannut käsittelyni entisen kauppalan alueelle, eli nykyisen Rovaniemen kaupungin keskustan ympäristöön. Tässä työssä ei käsitellä entisen Rovaniemen maalaiskunnan aluetta, joka sekin kärsi mittavia tuhoja. Kauppalan alueella hävitystyö oli perusteellisinta: Rovaniemen ollessa Lapin hallinnollinen keskus sijaitsi siellä joukko merkittäviä rakennuksia toimintoineen, kuten lääninsairaala ja hallitus. Ajallisesti olen käsitellyt ajanjaksoa, joka alkaa välittömästi hävityksen lopusta, ja päättyy suunnilleen syksyyn 1946, jolloin suurin osa kauppalan asukkaista oli jo palannut koteihinsa, ja jälleenrakennustyö oli täydessä vauhdissa.

7 Olen etsinyt perustietoa Rovaniemeä ja Lapin sotaa käsittelevistä kirjoista, joista hyödyllisin on ollut Rovaniemen historia teos. Yksi tiedonlähde on myös ollut Martti Ursinin Pohjois-Suomen tuhoja ja jälleenrakennusta käsittelevä väitöskirja vuodelta Sodasta säilyneiden rakennusten tiedot ovat muiden lomassa hyvin listattuina Katoava Rovaniemi julkaisussa sekä Rovaniemen suojelukaavaehdotuksessa, kuin myös Lapin kulttuuriympäristöohjelmassa. Kuvauksia kauppalan yhteisön järjestäytymisestä ja arjesta hävityksen jälkeen olen löytänyt muutamasta muistelmateoksesta, ja suurena apuna ovat olleet myös henkilöhaastattelut. Hyviä tietolähteitä ovat olleet myös sanomalehti Lapin Kansan vuosikerrat ajalta Tuhon jälkeistä kuvamateriaalia olen saanut työhöni suurimmilta osin Lapin maakuntamuseon arkistosta, ja rakennusten tämän päivän tilan olen dokumentoinut valokuvaamalla. Johdatan aiheeseen kuvailemalla Rovaniemen kehitystä lappilaisesta pitäjästä 1900-luvun vilkkaaksi kauppalaksi. Lapin sodan taustoja ja kulkua selvittäessäni olen keskittynyt lähinnä Rovaniemeä koskeviin seikkoihin. Myöhemmissä luvuissa työssä syvennytään tuholta säilyneisiin rakennuksiin, joista muutama esitellään yksityiskohtaisemmin. Olen rajannut käsittelyn koskemaan lähinnä rakennuksia, joita ei ole vielä purettu, eli joissa on mahdollista vierailla tänäkin päivänä. Poikkeuksina tästä ovat vanha Pohjanhovi sekä Karjapohjolan rakennus. Tämän jälkeen pohdin syitä tiettyjen rakennusten säilymiseen. Kauppalan uudelleenrakentumista käsittelevän luvun yhteydessä pohdin yhteisön järjestäytymistä sekä käsittelen lyhyesti jälleenrakentamista. Lopuksi yhteenvedossa kokoan työn tulokset johtopäätöksineen. 3. Rovaniemi kesällä

8 2. TAUSTAA 2.1 Rovaniemen kehittyminen maakuntakeskukseksi Pitäjä on Suomessa jo esikristillisenä aikana käytössä ollut termi, jota on käytetty erilaisten hallinnollisten ja kirkollisten paikallisyhteisöjen nimenä 1800-luvulle asti. Kirkkopitäjät lakkautettiin vuoden 1865 kunnallisasetuksessa. Uusiksi maallisiksi paikallishallintoalueiksi perustettiin kunnat, jotka vastasivat käytännössä alueiltaan vanhoja kirkkopitäjiä, ja pitäjänkokoukset korvattiin kunnanvaltuustoilla. Hallintopitäjänimitys poistui käytöstä 1870-luvulla. Tämän jälkeen pitäjä-nimitys ei ole ollut Suomessa käytössä muuta kuin puhekielessä. Vuoteen 1977 asti oli Suomessa käytössä kolmijakoinen kuntahierarkia, johon kuuluivat maalaiskunta, kauppala ja kaupunki. Kuntalain muututtua kaikista kauppaloista tuli kaupunkeja, ja termi maalaiskunta ei enää esiintynyt laissa. Nykyään Suomessa on vain yksi kuntamuoto, kunta, joka voi itse päättää, käytetäänkö siitä nimitystä kaupunki. Maalaiskunta oli käytössä olleista kuntamuodoista yleisin. Niitä olivat kaikki kunnat, jotka eivät olleet kauppaloita tai kaupunkeja. Kauppala oli maalaiskunnasta erillinen kaupunkimainen taajama, jolla ei kuitenkaan ollut tuon aikaisten kaupunkien oikeuksia ja velvollisuuksia. Niitä alettiin perustaa 1800-luvulla. Rovaniemen kaupunki sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Se on Lapin maakunnan maakuntakeskus, ja siellä sijaitsee vuonna 1979 perustettu Lapin yliopisto. Nykyinen Rovaniemen alue vapautui mannerjäätikön alta 9000 vuotta sitten. Viitteitä asutuksesta on jo 7500 vuoden takaa, lähinnä Kemijoen varsilta. 1 Saamelaisasutus on alkanut jo esihistoriallisella ajalla, ja heitä oli Rovaniemellä vielä 1700-luvulla ennen siirtymistään pohjoisemmaksi. Suuri osa nykypäivän vakiintuneesta paikannimistöstä on saamenkielistä perua. Myös Rovaniemi-nimi on saamelaista alkuperää. Saamenkielen sana roavve tarkoittaa muun muassa metsää kasvavaa harjua tai vaaraa. 2 Rovaniemellä on alkanut olla pysyvää asutusta luvuilla, ja kiinteä asutus vakiintui luvuilla. Uudisasukkaat olivat sekä länsisuomalaisia että karjalaisia. Rajapaikkakuntana Rovaniemi joutui kokemaan lukuisia vienankarjalaisten vainoretkiä, ja alueen talot poltettiin useaan kertaan. Keskiajan päättyessä Rovaniemen alueella oli neljä kylää, joissa yhteensä 25 verotilaa. Rovaniemen alueen asutus kaksinkertaistui 1500-luvun aikana, koska Ruotsin hallintovalta halusi vahvistaa asemaansa pohjoisessa, ja ohjasi asutusta muun muassa myöntämällä uudisasukkaille kuuden vuoden verovapauden luvulla elämään toivat epävarmuutta muun muassa Ruotsin suurvaltasodat, venäläisten hävitysretket, kato- ja nälkävuodet sekä suuret tulvat. Rovaniemi oli jo tuolloin vilkkaiden kauppateiden solmukohdassa, ja kaupankäynti olikin kalastuksen, metsästyksen ja karjanhoidon ohella väestön tärkeimpiä elinkeinoja. 3 Rovaniemi muutettiin hallinnollisesti vuonna 1867 pitäjästä kunnaksi. Se koki 1800-luvun loppupuolella voimakkaan kasvun ajan metsäteollisuuden, karjatalouden sekä kauppa- ja liike-elämän kehittyessä. Kuuluisat Rovaniemen markkinat käynnistyivät 1880-luvulla, ja Rovaniemen kirkonkylästä kehittyi kahden joen risteyksessä sijaitseva kohtaus- ja kauppapaikka. Koko Rovaniemen alueella oli vuonna 1870 asukkaita yli Uitot olivat myös merkittävä osa Rovaniemen kirkonkylän elämää. Keväällä jokien vapautuessa jäistä alettiin tukkeja uittaa pohjoisen savotoilta etelän höyrysahoille jokia pitkin. Tukkilais- ja uittoperinne on leimallinen osa kaupungin historiaa: tänäkin päivänä rovaniemeläiset ylioppilaat lakittavat vappuisin Jätkän patsaan. 1 Aikio et al 1987, s.5. 2 Visit Rovaniemi, historia, Aikio et al 1987, s Enbuske et al 1997, s

9 Rautatien valmistuminen 1909 toi Rovaniemelle paljon uudisasukkaita, joita paikalliset kutsuivat junantuomiksi. 5 Toisaalta alueelta myös lähti vuosina vähän yli 400 henkeä Atlantin taakse Amerikkaan. Kirkonkylässä oli vuonna 1909 noin 1700 asukasta. 6 Rovaniemen kauppala perustettiin erilleen maalaiskunnasta vuonna 1929, ja vuonna 1938 siitä tehtiin Oulun läänistä erotetun Lapin läänin hallintokeskus. Ennen toista maailmansotaa 1930-luvulla Rovaniemen elinkeinoelämä monipuolistui, ja suurin osa kauppalan asukkaasta toimi palveluammateissa. Taloudellinen tilanne oli hyvä. 7 Lapin sodan päätyttyä saatiin Rovaniemen jälleenrakentaminen käyntiin, kun Lex Rovaniemi antoi mahdollisuuden maan pakkolunastukseen. Jälleenrakennus jatkui vuoteen 1953 saakka, ja tuona aikana rakennettiin enemmän kuin kauppalan hävityksessä oli tuhoutunut. 8 Rovaniemeä haaveiltiin kaupungiksi jo 1900-luvun alussa, mutta kaupunkioikeudet se sai vasta vuonna Kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät uudeksi Rovaniemen kaupungiksi kuntaliitosten myötä vuonna Kaupungilla oli joukko erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita muilla kunnilla ei ollut. Kaupungit muun muassa ylläpitivät maistraattia ja raastuvanoikeutta. Vuonna 1959 säädettiin laki, jonka mukaan nämä velvoitteet eivät koskeneet enää vastedes perustettavia kaupunkeja, ja jo seuraavana vuonna sai muun muassa Rovaniemi kaupunkioikeudet. Kaupungit jaettiin vuoden 1959 lain myötä uusiin ja vanhoihin kaupunkeihin. Lisäksi kirkonkyläksi kutsutaan maaseutumaisen kunnan kylää, jossa sijaitsee kunnan kirkko. Tavallisesti kirkonkylä on myös kunnan hallinnollinen keskus ja suurin asutuskeskittymä. Rovaniemen vanhin asemakaava on vuodelta 1904, mutta insinööri A. A. Gustafssonin ehdotus toteutui vain osin. Uudempi Oiva Kallion laatima asemakaava hyväksyttiin vuonna Nyky-Rovaniemen katu- ja viheralueverkosto pohjautuu Alvar Aallon jälleenrakennuksen ajan ikoniin, niin kutsuttuun poronsarvi-asemakaavaan. Aallon lisäksi ovat Rovaniemen rakennuskannan muotoutumiseen merkittävästi vaikuttaneet jälleenrakennusaikana muun muassa Ferdinand Salokangas, Ola Gottleben sekä Jorma Järvi. Arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä-Martas on ollut useiden ja 30-luvulla valmistuneiden rakennusten takana Ibid. 6 Aikio et al 1987, s Ibid, s Ibid, s Enbuske et al 1997, s Aikio et al 1987, s Uittomiehiä vuonna 1923

10 2.2 Lapin sota ja Rovaniemen hävitys Suomi teki jatkosodan päätteeksi aselevon Neuvostoliiton kanssa ja sitoutui samalla ajamaan saksalaiset alueeltaan kahden viikon kuluessa. Saksalaisten poistuminen olisi kuitenkin kestänyt kesäaikanakin kuukausia, joten aselevon ehtojen täyttyminen tiesi sodan uhkaa Lapissa, jonne suurin osa saksalaisista sotilaista oli sijoitettu. 11 Koko Lapin lääni määrättiin evakuoitavaksi Ruotsi vastaanotti noin pohjoissuomalaista evakkoa karjoineen. Ihmisten siirto Ruotsiin oli nopeampaa kuin Etelä-Suomeen, ja lisäksi käynnissä olevan Karjalan evakuoinnin takia Suomessa oli puute evakkojen sijoitusalueista. Rovaniemen kauppalasta evakuoitiin Ruotsiin 4800 ja Pohjanmaalle 3433 henkeä, maalaiskunnasta taas Ruotsiin ja Pohjanmaalle 1080 henkeä. 12 Aluksi suomalaiset ja saksalaiset elivät niin sanottua sovinnollisen yhteis-ymmärryksen aikaa. Vetäytymislinjat sovittiin etukäteen ja yhteydenottoja pyrittiin välttämään. Suhteet muuttuivat sodan tasolle vasta saksalaisten karkottamista seuraamaan tulleen Neuvostoliiton valvontakomission painostuksesta. 13 Suomalaisten joukkojen pysäyttämisyrityksistä huolimatta saksalaiset pääsivät perääntymään Rovaniemelle, ja lokakuun 10. päivä alkoi Rovaniemen järjestelmällinen polttaminen kostoksi suomalaisten kääntymisestä saksalaisia vastaan. Siltojen lisäksi räjäytettiin muun muassa tärkeimpiä kivirakennuksia. Kauppalan edustalle saapuneet suomalaiset joukot joutuivat Rovaniemen hävityksen todistajiksi. Hävitystyö jatkui saakka, jolloin poltettiin viimeiseksi kirkko Suomalaisten joukkojen liikkeet Lapin sodassa Rovaniemen tuhoprosentit vaihtelevat hieman lähteestä riippuen, mutta Matti Ursin pitää väitöskirjassaan luotettavimpina niin sanottuja Hämäläisen komitean lukuja, joiden mukaan maalaiskunnan tuhoprosentiksi on laskettu 60 % ja kauppalan jopa 90 %. 15 Aivan kauppalan keskustassa säilyi vain toistakymmentä rakennusta Enbuske et al 1997, s Ibid. 13 Ibid, s Ibid. 15 Ursin 1980, s Aikio et al, s

11 3. SÄILYNEITÄ RAKENNUKSIA 7. Rovaniemen kauppalassa tuhoutui yhteensä 548 rakennusta, joista 96 yksityistä liikerakennusta ja yhdeksän valtion, kunnan tai seurakunnan rakennusta. 17 Viereisessä kartassa näkyy suurimmat tuhot kokenut alue, kauppalan keskusta ja sen ympäristöä. Säilyneet talot näkyvät mustattuina. Seuraavaksi käsittelen säilyneitä rakennuksia jotka olen jakanut käyttö-tarkoituksensa mukaan omiin ryhmiin. Rakennuksia koskeviin tietolaatikoihin on merkitty ne tiedot, jotka olivat saatavissa. Talojen osoitteet ovat osoitteita kaupungin nykyisessä katuverkostossa, ellei toisin mainita. Rakennusvuositieto voi kuvata valmistumis- tai rakentamisvuotta. 6. Lapin Kansa Enbuske et al 1997, s

12 3.1 Julkiset rakennukset 8. Lapin lääninsairaala paloi hävityksessä pahasti, mutta seinät jäivät pystyyn. Lastensairaala Osoite Ranuantie Haavikko, Suvilehto 1986, s. 31. Rovaniemen kauppalassa säilyi muutamia julkisia rakennuksia, muun muassa lasten- ja lääninsairaalat, joista jälkimmäinen paloi hävityksessä pahasti. Myös näkyvällä paikalla Ounaskosken rannalla sijaitseva Kemijoen uittoyhdistyksen talo säilyi, sekä asukkaiden paluun jälkeen koulukäytössä ollut käsityöopisto. Näistä rakennuksista ainoa, joka on tähän päivään mennessä purettu, on käsityöopiston rakennus. Ounasvaaran rinteeseen rakennettu lastensairaalan vanhin osa on rakennettu 1932, ja se edustaa ulkoasultaan tyypillistä esifunktionalistista sairaalasuunnittelua. 18 Rakennus ei näy Rovaniemen tuhoja kuvaavalla kartalla, sillä se sijaitsee eri puolella Kemijokea kuin kauppalan keskusta. Kauppalan tuhon jälkeen lastensairaalaan sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalanjohtaja sekä virkamiehet myös asuivat rakennuksessa. 19 Varsinaista sairaalaosaa on sittemmin laajennettu ja läheisyyteen on rakennettu henkilökunnan asuntoja ja muita rakennuksia. 20 Rakennuksessa toimii nykyään Rovaniemen Steiner-koulu Lastensairaala sota-aikaan. 18 Haavikko, Suvilehto 1986, s Lapin Kansa Haavikko, Suvilehto 1986, s Kähkönen 2007, s

13 3.2 Asuinrakennukset Vuodelta 1944 olevan kartan perusteella Rovaniemen kauppalan alueella säilyi asuinrakennuksia noin kaksikymmentä. Joissakin näistä rakennuksista, esimerkiksi Robert Saastamoisen talossa, oli myös liiketiloja. Seuraavaksi esiteltävän Ala-Ruokasen talon lisäksi tuhosta säilyi muun muassa tänä päivänä Pohjolankadulla sijaitseva Konttijärven talo, sekä Kansankadulla oleva Kivikoulun opettajien asuntola. Jälkimmäinen rakennettiin 1920-luvulla silloisen ylpeydenaiheen, uuden kansakoulun opettajien asuinrakennukseksi Ala-Ruokasen talo tuhon jälkeen vuonna 1944 tai Ruokasen tila oli yksi kolmesta kantatilasta, joiden maille nykyinen Rovaniemen keskusta on rakennettu. Tila on mainittu julkisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran Talo on ainoa 1800-luvulta säilynyt rakennus Rovaniemen keskustassa. Ala-Ruokasen talo on yksikerroksinen, hirsirunkoinen rakennus joka edustaa peräpohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria. Se on myöhemmin vuorattu vaakalaudoituksella. Pihapiirissä on säilynyt myös vanha luhti sekä sauna, joka edustaa nuorempaa rakennuskantaa. 24 Rakennus on saanut nähdä monia käyttötarkoituksia: se on toiminut mm. kestikievarina, virkamiesten majoituspaikkana sekä saksalaisten joukkojen upseerikerhona. Siellä on myös pidetty sotaväen kutsuntoja vuosina Ala-Ruokasen talo luku Rakentaja Aapo Frans Ruokanen Osoite Valtakatu 8 27 Haavikko, Suvilehto 1986, s. 8. Talo peruskorjattiin 1990-luvulla, ja muun muassa vanhoissa valokuvissa näkyvistä kolmesta pihakuistista kaksi on purettu Haavikko, Suvilehto 1986, s Haavikko, Suvilehto 1986, s Ibid. 26 Karlsson, Schalin 2010, liite 1, s Ala-Ruokasen talo nykypäivänä.

14 3.3 Liikerakennukset 12. Osuuskaupan pääty näkyy pahoin tuhoutuneen kauppayhtiön rakennuksen takaa. Kauppayhtiö 32 Suunnittelijat Björklund & Myntti Rakennuttaja Rovaniemen kauppaosakeyhtiö 1920 (vanhin osa) Osoite Valtakatu 24 Harrikatu 2 32 Haavikko, Suvilehto 1986, s. 10. Kauppalan keskustassa säilyivät samassa korttelissa olevat Rovaniemen Osuuskauppa sekä Kauppayhtiö ja sen varastorakennus. Vastapäätä toisella puolen Valtakatua säilyivät Teräksen talo ja Osuuskassan tilat, sekä Osuuskassaa vastapäätä Koskikadun toisella puolella sijaitseva Kansallisosakepankki. Kaikki kyseiset rakennukset ovat valmistuneet 1930-luvulla, lukuun ottamatta Kauppayhtiön rakennusta ja varastoa, jotka ovat peräisin 1920-luvulta. Osuuskassan rakennusta lukuun ottamatta kaikki rakennukset ovat säilyneet tähän päivään asti. Näiden lisäksi säilyi liikerakennuksista muun muassa Karjapohjolan teurastamo. 28 Rovaniemen kauppaosakeyhtiö perustettiin aikoinaan rovaniemeläisten kauppiaiden yhteenliittymäksi helpottamaan tavaran varastointia ja kuljetusta yhteisen pääoman turvin. Osakeyhtiö rakennutti nykyisin Kauppayhtiönä tunnetun talon myymäläksi ja varastoksi. Se oli valmistuessaan yksi Rovaniemen huomattavimpia rakennuksia. 29 Rakennus vaurioitui pahoin hävityksessä, ja jouduttiin rakentamaan osin uudestaan, nyt hieman yksinkertaisempaan ja klassisistisempaan asuun. Kolmikerroksiseen rapattuun rakennukseen liittyy Valtakadun puolella 2-kerroksinen 1940-luvulla tehty liikerakennus. 30 Viereiselle tontille suunnitteli Antti Lepistö vuonna 1928 Kauppayhtiön myymälän varaston. Vuonna 1938 arkkitehti F.H. Granlund suunnitteli tämän osan päälle siipirakennuksen, jota käytettiin autotallina. Myös varasto vaurioitui hävityksessä pahoin, mutta kantavat rakenteet säilyivät. Varaston lisäksi rakennuksessa on toiminut muun muassa autoliike Rauman korjaamo ja Pakarin leipomo. Taloon on tehty lukuisia pieniä muutoksia Haavikko, Suvilehto 1986, s Kauppayhtiön kulma tänä päivänä samasta kohtaa: rakennusta tuskin tunnistaa samaksi. 29 Ibid. 30 Ibid. 31 Ibid. 12

15 Karjapohjolan teurastamon ja lihanjalostuslaitoksen vanhin osa on rakennettu 1938, ja sitä laajennettiin Rakennus oli lähinnä funktionalistinen, tiili- ja betonirunkoinen ja valkoiseksi rapattu. Varasto rakennettiin Karjapohjolan rakennus säilyi tuhossa, mutta paloi pahasti. Vuonna 1945 rakennukseen pohjoisosaan lisättiin kolmas kerros. 34 Rakennuksen tehtiin uusi teurastamo-osa Karjapohjola lopetti toimintansa tiloissa 1970-luvun lopussa, jonka jälkeen niissä sijaitsi useita pieniä liikeyrityksiä. Rakennus purettiin Karjapohjola (ent.) osoite Koskikatu Haavikko, Suvilehto 198, s Entinen Karjapohjolan talo 80-luvun asussaan. 14. Tuhossa palanut Karjapohjolan liikerakennus. 33 Haavikko, Suvilehto 198, s Ibid. 35 Ibid. 13

16 3.4 Liikenne 16. Myös Rovaniemen vanha rautatieasema on arkkitehti Thure Hellströmin käsialaa. Kuva vuodelta Rovaniemen kauppalassa säilyi suhteellisen monta liikennettä palvelevaa rakennusta. Näitä olivat muun muassa Thure Hellströmin suunnittelemat entinen asemapäällikön talo vuodelta 1909, rautatieasemarakennus samalta vuodelta sekä posti- ja linja-autovarikko. Myös vuodelta 1910 oleva rautatieläisten talo sekä Shellin huoltoasema säilyivät tuholta. Näistä kohteista on purettu ainoastaan huoltoasema, muut ovat edelleen nähtävissä ja koettavissa. 37 Posti- ja linja-autovarikko 40 Arkkitehti Thure Hellström 1933 Suuri kaksikerroksinen tiilirakennus toimi vuosikymmeniä Lapin posti- ja linja-autoliikenteen keskusvarikkona. Se sijaitsee näkyvällä paikalla Lapinkävijäntien varrella. Rakennuksen pohjoisosaan liittyy Rovaniemen raunioista kerätyistä tiilistä rakennettu laajennus. 38 Rakennus peruskorjattiin 1980-luvulla Rovaniemen taidemuseoksi. Muutossuunnittelusta vastasi arkkitehti Juhani Pallasmaa. Rakennuksen pohjoispuolelle valmistui vuonna 2011 Korundiksi nimetty laajennus. 39 Osoite Lapinkävijäntie 4 40 Haavikko, Suvilehto 1986, s Posti- ja linja-autovarikko nykypäivänä. 37 Haavikko, Suvilehto 1986, s Lokio 1996, s Karlsson, Schalin 2010, liite 1, s

17 3.5 Autoliikkeet Rovaniemellä toimi kaksi autoliikettä, Rauman ja Ahon autoliikkeet, jotka kumpikin säilyivät tuholta. Kuten Rauman autoliikkeen myös Ahon rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä-Martas ja se on valmistunut vuonna Kumpikin rakennuksista on edelleen alkuperäisillä paikoillaan, tosin uusi ostoskeskus on rakennettu kiinni Ahon taloon Ahon autoliike vuonna 1946 tai -47. Rakennuksen betoninen lippa on nykyään purettu. Ainonkadun varrella oleva kaksikerroksinen, satulakattoinen ja ruskeaksi rapattu Rauman autoliike on yksi useista Rovaniemelle 1930-luvulla valmistuneista funktionalistisista rakennuksista. 42 Rauman autoliike oli yksi ensimmäisistä liikkeistä, joka aloitti toimintansa Rovaniemellä sodan jälkeen. Sanomalehti Lapin Kansassa jonka toimitus oli vielä tuolloin evakossa Kokkolassa - oli ilmoitus, jonka mukaan liikkeen huoneistot ja korjaamo oli saatu tarpeeksi hyvään kuntoon liiketoiminnan aloittamiseksi uudelleen. Rovaniemelle kokonaisuudessaan takaisin siirtynyt henkilökunta myös asui ja nukkui kunnostetussa rakennuksessa. Paikalle asetettiin 70 watin puukaasugeneraattori, josta liike ja korjaamot saivat sähkövirtaa. Generaattorista pystyttiin jakamaan sähköä myös muutamille muille kauppalan taloille. 43 Rauman autoliike Arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä-Martas Osoite Kansakatu Haavikko, Suvilehto 1986, s Haavikko, Suvilehto 1986, s. 11 ja Ibid. 43 Lapin Kansa Rauman autoliikkeen talo nykypäivänä

18 Marttiinin puukkotehdas Suunnittelija tuntematon Osoite Pohjolankatu Haavikko, Suvilehto 1986, s Marttiinin puukkotehdas Vuonna 1928 Janne Marttiini perusti puukkoyrityksensä Rovaniemelle. Kysynnän kasvun myötä rakennettiin uusi tehdasrakennus vuonna , mutta sotatoimet viivyttivät sen käyttöönottoa. Tämä funkisvaikutteinen nelikerroksinen rakennus on Rovaniemen vanhimpia ja ainoita sodan yli säilyneitä teollisuusrakennuksia. 46 Rakennus ei näy tuhoja kuvaavalla kartalla, sillä se sijaitsee toisella puolen junarataa. Vuonna 1944 tuho turmeli rakennuksen sisätiloja rungon jäädessä kuitenkin ehjäksi, ja tehdas otettiin käyttöön jo pian sodan jälkeen. Sen ylintä kerrosta myös korotettiin samana vuonna, jotta sinne saataisiin asuintiloja. 47 Useat myöhemmät muutokset ovat muuttaneet tehtaan alkuperäistä ilmettä. Rakennukseen eteläpäähän tehtiin laajennus 1950-luvulla, ja puukkotehdas toimi rakennuksessa vuoteen 1974 asti kunnes uusi tehdasrakennus valmistui. Tämän jälkeen rakennus on ollut vuosia tyhjillään, jolloin sitä on välillä uhannut jopa purkaminen luvulla rakennuksessa sijaitsi erilaista pienteollisuutta ja verstaita, ja ylin kerros oli vuokrattu asuinkäyttöön. Rakennus peruskorjattiin 1990-luvulla tarkoituksena ottaa se pienteollisuus-, liike- ja asuinkäyttöön. Tänä päivänä vanhassa puukkotehtaassa on Marttiinin myymälä ja toimistotiloja J. Marttiinin puukkotehdas Oy 70 vuotta 46 Haavikko, Suvilehto 1986, s Marttiinin entinen puukkotehdas tänä päivänä. 47 Ibid. 48 Lokio 1996, s

19 3.7 Pohjanhovi Pohjanhovin synty ja ensimmäinen vuosikymmen 21. Pohjanhovin hotellin funktionalistinen rakennus. Aikaisemmin olivat Suomen Matkailijayhdistys ja sen silloinen puheenjohtaja Jalmar Castrén tulleet tulokseen, että hiljattain käyttökuntoon tulleen Itä-Lappi-Petsamo tien alkuun Rovaniemelle tarvittiin mittava tukikohta. Matkailu oli Suomen itsenäisyyden aikana lisääntynyt, ja etenkin koskematon Lappi kiinnosti myös ulkomaalaisia turisteja. 50 Pohjanhovin arkkitehtonisia tunnuspiirteitä olivat funktionalististen ihanteiden mukaisesti valkoiseksi rapatut sileät seinäpinnat, suuret lasiseinät, kattoa kannattavat pilarit sekä tilava sisääntulolipan päälle sijoitettu kattoterassi. Se oli valmistuessaan pohjoismaiden suurin hotelli, ja myös yksi loistokkaimmista. Sen rakennusvauhtia kuvailtiin lehdissä amerikkalaiseksi ja hotellia mannermaiseksi. Pohjanhovi saavutti maailmanmaineen lyhyessä ajassa ulkomaisten arkkitehtilehtien kuvaillessa sen arkkitehtuuria sankarifunkikseksi. Rakennus sijaitsi upealla paikalla joen rannassa pääraitin varrella. 51 Vanha Pohjanhovi Arkkitehdit Pauli ja Märta Blomstedt Rakennuttaja Suomen matkailijayhdistys 53 Virtamo 1997, s. 18. Sodan aikana Pohjanhovi toimi muun muassa esikuntana ja siellä pidettiin monia neuvotteluita Suomen ja Saksan sotajohdon kanssa Virtamo 1997, s Ibid, s Ibid, s

20 22. Hovinpohjan parakkirakennus Hovinpohja Saksalaiset sotilasjoukot räjäyttivät hotellirakennuksen 10. päivä lokakuuta Tuholta säilyneessä ensimmäisessä kerroksessa sekä siipirakennuksessa ja sen kellaritiloissa aloitettiin lähes välittömästi kunnostustyöt. Vuoden 1945 alussa avattiin uusi kunnostettu ravintola, joka ristittiin Hovinpohjaksi Lapin Kansa Ensimmäinen (tynnyrinpuolikkaasta tehty) ruokakeittiö toimi taivasalalla. Kellariravintolaan mahtui noin 60 henkeä, ja raunioiden vieressä olevassa parakkirakennuksessa oli 20 huonetta ihmisten majoittamiseen. Hovinpohjassa järjestettiin muun muassa vappujuhla, jolloin ravintolassa oli toistasataa henkeä. 55 Erkki Saraste kirjoittaa kirjassaan Rovaniemen kauppalassa lapsena ja koulupoikana seuraavasti: Hotelli Pohjanhovi oli rauniokasana, mutta tylsän pään alla olevaan kellariin oli tehty ravintola, Hovinpohja, jossa pääsin pistäytymään - - tosin vain virvokejuoman merkeissä. Muistelin, että talvisodan aikana Pohjanhovi oli toiminut sotilassairaalana Jälleenrakennuksesta nykypäivään 24. Hovinpohjan työntekijöitä Päätös uuden hotellin rakentamisesta tehtiin 1945 ja sen peruskivi laskettiin jo samana vuonna. Työmaata kiusasivat materiaalipula ja ankarat pakkaset, joiden takia rakennusta lämmitettiin kymmennillä kamiinoilla. Tulipaloja oli useita, sillä kamiinoiden valvonta oli vaikeaa. Vaikeuksista huolimatta Aulis E. Hämäläisen suunnittelema nelikerroksinen hotellirakennus valmistui ja vihittiin käyttöönsä elokuussa Sitä on vuosien varrella laajennettu, remontoitu ja ehostettu, ja se jatkaa toimintaansa tänäkin päivänä Virtamo 1997, s Ibid. 56 Saraste 2002, s Virtamo 1997, s. 43 ja

21 4. SÄILYMISEN SYITÄ Rovaniemen hävitystyössä räjäytettiin tärkeimpiä rakennuksia, muun muassa hotelli Pohjanhovi. Ne tiili- ja betonirakennukset, jotka eivät joutuneet räjäytyksen kohteeksi, säilyttivät runkonsa, mutta vaurioituivat muuten pahasti. Tulipalojen levitessä monesta rakennuksesta paloivat kaikki puiset osat ja rakenteet, sekä puusta tehdyt sivurakennukset ja varastot. Näitä rakennuksia olivat muun muassa Karjapohjola, Teräksen talo, Marttiinin puukkotehdas, Rauman autoliike, Osuuskaupan tilat sekä Kauppayhtiön rakennus. Osasta vanhoista valokuvista on nähtävissä, että useista rakennuksista jäivät pystyyn käytännössä vain kantavat rakenteet. Muutaman talon säilyminen Rovaniemen kauppalassa oli myös suomalaisten joukkojen ansiota. Ounaskosken itärannalle asettunut komppania yritti joen yli ampuen suojella vastarannalla olevia vielä polttamattomia taloja. Näin säilyivät muun muassa Ala-Ruokasen ja Huhtalan talot sekä yksi Kemiyhtiön asuinrakennuksista. 58 Saksalaisten joukkojen sijoittaminen Pohjois-Suomeen oli alkanut jo Lapin sota puhkesi aseveljien välille vasta neljä vuotta myöhemmin. Tässä ajassa olivat saksalaiset tulleet kauppalan asukkaille tutuiksi, ja heidän kanssaan oli vietetty yhteistä arkea ja juhlaa. Sodan jälkeen rovaniemeläisten mielissä eli sitkeästi käsityksiä, etteivät kauppalan polttamisesta olleet vastuussa samat tutut saksalaiset. Käsitykset olivatkin osittain totta, sillä saksalaiset olivat suorittaneet joukoissaan jonkin verran miesvaihdoksia ennen Lapin sotaa. 59 Hävityksen jälkeen rovaniemeläisten keskuudessa puhuttiin myös joidenkin rakennusten säilymisen takana olleen tuttavallisuus saksalaisten kanssa Suomalaisia sotilaita oli vastassa lohduton näky tuhon jälkeen. Rovaniemen vanhassa asemakaavassa olevat puiset talot olivat alttiita tulipaloille tiiviin sijoittelun ja yhteenrakentamisen takia, mikä on ehkä yksi syy Rovaniemen kokeman tuhon mittavuuteen Kallioniemi 1990, s Enbuske et al 1997, s. 314 ja Jaakko Kuivalainen, Muisto Kuivalainen, Timo Oksanen. 61 Enbuske et al 2007, s

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU. Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista.

JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU. Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista. JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista. Rovaniemi ennen hävitystä Millaista elämä oli Rovaniemellä? Millaiset liikenneyhteydet oli

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Suvilahti sota-aikana

Suvilahti sota-aikana Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

C A S E S A T A M A K A T U

C A S E S A T A M A K A T U C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

32 25.02.2014 97 28.09.2015

32 25.02.2014 97 28.09.2015 Meri-Lapin ympäristölautakunta Meri-Lapin ympäristölautakunta 32 25.02.2014 97 28.09.2015 LAPIN ELY-KESKUKSEN OIKAISUVAATIMUS PURKULUVASTA TERVO ANNA-LIISA, KEMINMAA/ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ/HALLINTO-OIKEUDEN

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1 2833/10.03.00/2014 98 Purkamislupa-asia, 2014-828, Länsituulentie 7 02100 ESPOO, Tapiolan Toimitalo Oy c/o Corbel Oy Päätöspäivämäärä 26.06.2014 Päätös annetaan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Käärmeniemi Kohteen nimi: Inventointinumero: Pikku paratiisi 176 Tiittala 177 Kalliola, museo 179 Aavala 180 Porukka 182 Käärmeniemen raitti

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 1 KURKIJOEN PITÄJÄ www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 2 KUR02: 27.01.1913 Alho -> Herr Lektor K.Ruhanen, Mustiala Kurkijoen pitäjä (ruots. Kronoborg)

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

RHS työvaiheet. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman. 2006 Tilkan keskussotilassairaalan RHS

RHS työvaiheet. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman. 2006 Tilkan keskussotilassairaalan RHS työvaiheet Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman 2006 Tilkan keskussotilassairaalan työvaiheet Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Johanna Luhtala - Markus Manninen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI SISÄLTÖ Viipurin evankelisluterilainen tuomiokirkko Ravintola Espilä Kauppatori ALKUSANAT SISÄLTÖ JOHDANTO KIRJE VIIPURISTA SYYSKUSSA 1939 SAAPUMINEN VIIPURIIN Rautatieasema Linja-autoasema Viipurin linna

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI SISÄLLYSLUETTELO Sijainti 3 Perustietoa kohteesta 4 Kaavatilanteesta 5 Perustietoa rakennuksesta 6 Sotamuseo 7 1. Kerros 8 2.

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015 VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT Tilanne 17.11.2015 TOIMITILAT (kaikki kaupungin omistamien tilojen vuokrat alv 0%) 1. BERGSTRÖMIN KIINTEISTÖ, Keskuskatu 2 Oulainen - Vuokra sisältää veden ja lämmön

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ Putajan kuulu kivisilta talviasussaan. 2013 Kartta, johon on merkitty tekstissä esitetyt kohteet. 1. Putajan Maatalous & Maansiirtomuseo Museo on Arto Vuorenniemen keräilyn

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot