PERUSKOULUN KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSKOULUN KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 PERUSKOULUN KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI Asta Pietilä (toim.) OPETUSHALLITUS 2002 Opetushallitus Moniste 3/2002 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN

2 2 ESIPUHE 3 1. KERHOTOIMINTAHANKKEEN KUVAUS JA TAVOITTEET 4 2. KERHOTOIMINNAN ORGANISOIMINEN KUNNISSA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA HANGON MALLIIN 9 Hanko KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA SEUDULLISENA YHTEISTYÖNÄ 18 Kerava KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA KUMPPANUUDELLA LAPSEN PARHAAKSI 26 Lahti ILTAPÄIVÄTOIMINTA OSTOPALVELUINA 33 Mikkeli KERHOTYÖSSÄ ESIINTYNEITÄ ONGELMIA JA NIIDEN RATKAISUJA 37 Nurmo KEHITTYVÄ JA KEHITTÄVÄ KERHOTOIMINTA 40 Oulainen ILTIS, AVOIMIN MIELIN TUULTA PÄIN 45 Pori KOKONAISVALTAISTA KERHOTOIMINTAA 53 Pudasjärvi ILTAPÄIVÄKERHOSTA TURVALLISUUTTA JA TOIMINTAA PIENILLE KOULULAISILLE 59 Rovaniemi KERHOTOIMINTA PIENESSÄ KUNNASSA 65 Siuntio ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TARVETTA JA TARJONTAA 68 Turku 68 Liite 72

3 3 ESIPUHE Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäminen ei Suomessa ole uusi asia. Sitä on vuosikymmeniä järjestetty joko koulujen kerhotoimintana tai sosiaalitoimen koululaisten iltapäivähoitona. Myös järjestöt ja seurakunnat ovat huolehtineet lasten iltapäivän vietosta. Taloudellinen lama 1990-luvun alussa vähensi kuitenkin toimintaa merkittävästi ja useat lapset jäivät ilman aikuisen huolenpitoa koulun jälkeen. Asia huolestutti myös rouva Eeva Ahtisaarta ja hän nosti julk i- suudessa esiin koululaisten yksinäiset iltapäivät. Kerhotoiminta, järjestettiinpä se sitten kouluissa tai joissain muissa tiloissa, antaa lapselle mahdollisuuden yhdessäoloon ja erilaisiin harrastuksiin. Kerhoissa lapsi voi muodostaa positiivisia suhteita ikätovereihin sekä aikuisiin. Yhtenä kerhotoiminnan tavoitteena on antaa lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää kiireisen koulutyön jälkeistä aikaa ja rauhoittua ennen vanhempien tuloa töistä kotiin. Se voi olla myös turvallinen paikka lapsen odottaa koulupäivän alkamista. Jokaisen lapsen tulisi myös saada joskus kokea erinomaisuutta, ja osaamisen elämyksen pitäisikin kuulua jokaisen lapsen identiteettiin. Kerhotoiminta vo i- kin parhaimmillaan tarjota sellaisia osaamiskokemuksia, joita varsinainen koulutyö ei anna. Tällaisen tehtävän hoitamiseen eivät koulun voimavarat yksin riitä. Koulupäivän ulkopuolisen, sekä aamu- että iltapäivän toiminnan järjestämiseksi tarvitaan yhteiskunnan monien eri tahojen sekä kotien ja koulun välistä yhteistyötä. Kerhotoiminnan kehittämisen kannalta onkin erittäin tärkeää, että toimintaan osallistuvat koulun ohella kunnan eri hallintokunnat, oppilaiden vanhemmat sekä eri kansalaisjärjestöt, yhteisöt ja yritykset. Tehtävän hoitamiseen tarvitaan mukaan koko yhteiskuntaa. Syksyllä asetettiinkin työryhmä pohtimaan ehdotusta valtioneuvoston päätökseksi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Ryhmä pohtii vastuunjakoa, rahoitusperusteita ja muita periaatteellisia linjauksia. Kerhotoiminta on merkittävää niin lapsille, nuorille, kodeille, kouluille kuin koko yhteiskunnalle. Kerhotoiminta voi auttaa nuoria kasvamaan aktiivisiksi kansalaisiksi ja auttaa heitä kehittämään elämänhallintataitojaan. Tällaisissa nuorissa kasvaa yhteiskuntamme tulevaisuus. Aslak Lindström ylijohtaja

4 4 1. KERHOTOIMINTAHANKKEEN KUVAUS JA TAVOITTEET Ylitarkastaja Asta Pietilä Taustaa Kerhotoimintaa on kautta aikojen pidetty kouluissa tärkeänä. Sen merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle on todettu useassa tutkimuksessa. Virikkeinen kerhotoiminta koulutyön jälkeen tukee lasten harrastuksia, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja auttaa heitä elämänhallinnassaan. Kerhotoiminta tuo lapselle ma h- dollisuuksia uusiin harrastuksiin ja turvalliseen yhdessäoloon vapaa-ajan ryhmissä. Viime vuosikymmenen taloudelliset vaikeudet heijastuivat myös koulujen toimintaan. Kunnat joutuivat pienentämään koulutyöhön osoitettuja määrärahoja ja nämä vähennykset kohdistuivat useinkin koulujen kerhotoimintaan. Huoli lasten koulu- ja vapaa-ajasta nousi yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi 1990-luvun loppupuolella. Tästä syystä opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää nykyisen kerhotoiminnan laatu ja laajuus sekä tehdä ehdotus siitä, miten peruskoulun kerhotoimintaa voidaan kehittää erityisesti yhteistyössä paikallisten järjestöjen, yhteisöjen sekä yritysten kanssa. Työryhmän tuli myös selvittää se, millaisia valtakunnallisia tukitoimia kehittäminen edellyttää. Työryhmä luovutti muistion opetusministeri Olli-Pekka Heinoselle Muistiossa se esitti sivistyspoliittiseksi tavoitteeksi, että jokaisella peruskoululaisella on mahdollisuus osallistua koulupäivinä ohjattuun ja riittävän monipuoliseen kerhotoimintaan koulutyön jälkeen. Työryhmän mukaan kerhotoiminnan kehittäminen on kiinteä osa koulun kehittämistä. Työryhmä totesi myös, että kerhotoiminnan järjestämistä vaikeuttaa eri tahojen tottumattomuus yhteistyöhön. Kunnan eri hallintokunnat ovat sektoroituneet siten, että kukin taho vastaa vain omasta tehtävästään. Toinen ongelma on koulujen tottumattomuus toimia paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Näin merkittävä voimavara jää käyttämättä tai vähäiseksi. Työryhmä totesi, että kerhotoiminnan järjestäminen edellyttää paikkakuntakohtaisia suunnitelmia kerhotoiminnan vastuukysymyksistä, kerhoista tiedottamisesta sekä kerhonohjaajien rekrytoinnista ja koulutuksesta. Hankkeen organisointi Muistion lausuntokierroksen jälkeen opetusministeriö järjesti syksyllä 1998 keskustelutilaisuuden, johon kutsuttiin mukaan iltapäivä- ja kerhotoiminnan yhteistyötahoja. Mukana oli edustajia noin 30 eri virastosta, järjestöstä ja yhteisöstä. Tilaisuudessa todettiin, että Opetushallitus aloittaa välittömästi kolmevuotisen kerhotoimintahankkeen erilaisten laajojen yhteistoiminnallisten järjestämistapojen löytämiseksi ja asettaa laajapohjaisen ohjausryhmän kerhotoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi todettiin, että Opetushallitus perustaa kerhotoiminnan tietopankin ja tietoverkoston.

5 5 Opetushallitus asetti ohjausryhmän koordinoimaan perusopetuksen kerhotoiminnan kehittämishanketta ja kutsui puheenjohtajaksi ylijohtaja Aslak Lindströmin. Ohjausryhmän jäseniksi kutsuttiin edustajat opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, työvoimaministeriöstä, Stakesista ja noin 20 eri järjestöstä ja yhteisöstä. Työryhmän sihteeriksi määrättiin ylitarkastaja Asta Pietilä Opetushallituksesta. Hankkeen tavoitteet Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishankkeeseen valittiin mukaan 12 yhteistyökuntaa: Hanko, Iisalmi, Kerava, Lahti, Mikkeli, Nurmo, Oulainen, Pori, Pudasjärvi, Rovaniemi, Siuntio ja Turku. Yhteistyökuntien kanssa solmittiin sopimukset kehittämishankkeeseen osallistumisesta ja niille myönnettiin markan määrärahan hankkeen suunnittelua ja organisointia varten. Iisalmi irtautui hankkeesta ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Muut hakemuksensa jättäneet kunnat koottiin kerhotoimintaverkoksi ja ne kehittivät kerhotoimintaansa hankkeen yhteistyökuntien kanssa. Työryhmä asetti muistiossaan kerhotoiminnan tavoitteeksi vision 2000-luvun koulusta. Vision mukaan kerhotoiminnan tukema koulu on koko päivän avoinna oleva toimintakeskus, jossa lapset ja nuoret viihtyvät ja voivat koulutyön ohella kehittää itseään omien harrastustensa ja taipumustensa mukaisesti. Edelleen jokaisella peruskoululaisella on tasavertainen, tosiasiallinen mahdollisuus osallistua koulupäivinä ohjattuun ja riittävän monipuoliseen kerhotoimintaan koulupäivän jälkeen. Opetushallitus asetti kehittämishankkeen päätavoitteeksi kehittää erilaisia hyväksi koettuja ja toimivia ratkaisumalleja kerhotoiminnan järjestämiseksi ja lisäämiseksi kunnissa laajassa yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien, koulujen, kotien ja yhteiskunnassa toimivien eri yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten yhteistyönä. Hankkeen osatavoitteiksi määriteltiin: koulun oma kerhotoiminta suunnitelman laatiminen kerhotoiminnan vastuukysymysten jakamisesta kerhotoiminnan järjestelyihin liittyvien kysymysten selvittäminen sekä työjärjestyksen laadintamenettelyjen kehittäminen kerhoista tiedottaminen kerhonohjaajien järjestelmällinen rekrytointi ja koulutus yhteistyössä kerhotoimintaan osallistuvien tahojen kanssa kerhotyölle sopivien tilojen käyttö sekä tilojen valvontaan ja siivoukseen liittyvät seikat kerhotyössä tarvittavien välineiden ja materiaalien hankinta yhteistyönä kerhotoiminnan talouden hoitoon, kustannusten jakautumiseen ja maksujen perimiseen liittyvät kysymykset. Kaikki hankkeen kunnat kehittivät kerhotoiminnan organisointia laajassa yhteistyössä. Sen lisäksi kunnat profiloituvat tiettyihin osatavoitteisiin ja sitou-

6 6 tuivat kehittämään toimivia malleja erityisesti valitsemillaan osa-alueilla. Liitteenä kuntien valitsemat profilointialueet. Hankkeen vaiheet Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishanke alkoi Kerhotoimintahankkeen ohjausryhmä oli hyvin laaja, jossa oli edustettuna lähes kaikki kerhotoiminnassa mukana olevat yhteisöt ja järjestöt. Ohjausryhmä kokoontui vuosittain ja käsitteli kokouksissaan kerhotoiminnan kehittämislinjauksia, yhteistyökuntien profilointia sekä hankkeessa organisoitavaa koulutustoimintaa. Lisäksi se kartoitti omien taustayhteisöjensä järjestämää kerhotoimintaa ja järjestön antamaa ohjaajien koulutusta. Hankkeen alkuvaiheessa yhteistyökunnat kutsuttiin aloitustilaisuuteen, joka pidettiin kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa Aloitustilaisuudesta valmistettiin muistio, joka jaettiin yhteistyökuntien ja verkkokuntien käyttöön. Hankkeesta valmistettiin myös esite, jonka avulla tiedotettiin hyvin laajasti hankkeen tavoitteista ja toiminnasta sekä yhteistyökumppaneista. Ensimmäinen yhteinen seminaari järjestettiin Heinolassa Opetusalan Koulutuskeskuksessa kesäkuuta Seminaarissa kunnat kertoivat omista kokemuksistaan kerhotoiminnan järjestämisestä laajassa yhteistoiminnassa sekä pohtivat kerhotoiminnan merkitystä lapsen kasvussa ja kehityksessä. Seminaariin osallistui noin 65 kuntien kerhotoiminnassa mukana olevaa opettajaa ja eri sidosryhmien edustajaa. Muut hankkeet Seuraavan kerran tavattiin Helsingissä, jolloin Opetushallitus järjesti yhteistyökuntien ja kerhoverkkokuntien neuvottelupäivät kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa. Päivillä käsiteltiin kerhotoiminnan valtakunnallista tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä sekä viimeisen toimintavuoden tavoitetta. Päivillä pohdittiin myös sitä, millä tavoin kuntien erilaisista kerhotoiminnan järjestämismalleista raportoidaan hankkeen loputtua. Päiville osallistui edustajia kaikista yhteistyökunnista sekä muutamia verkkokuntien edustajia. Osa Opetusministeriön Kerhotyöryhmän jäsenistä muodosti keskenään muistion luovutuksen jälkeen Yhteinen Iltapäivä -ryhmittymän, jonka kokoonpano on vaihdellut vuosien mittaan. Uusia tahoja on myös tullut mukaan toimintaan. Ryhmän kokoukset ovat tarjonneet foorumin uusien ideoiden, tapahtumien ja kokemusten esilletuomiseksi ja edelleen kehitettäväksi. Toimintansa alussa ryhmä järjesti kolmipäiväisen kerhobussikiertueen tutustuen eri kuntien kerhotoimintaan. Kiertue sai huomiota myös tiedotusvälineissä. Osa vierailupaikkakunnista valittiin myöhemmin kerhoyhteistyökunniksi. Ryhmän aloitteesta on järjestetty vuosittain Kansallinen iltapäivä - laivaseminaari käytännön työssä oleville kerhonohjaajille ja toiminnan järjestäjille. Seminaarien vastuujärjestäjänä toimi Nuori Suomi ry. Näiden risteily-

7 7 jen yhteydessä on käyty myös tutustumassa ruotsalaisten koulujen käytännön iltapäiväratkaisuihin. Lisäksi vuosittain on järjestetty Katajanokalla kirkkoha l- lituksen tiloissa Koululaisen hyvä iltapäivä -seminaari. Eduskunnan Lapsen puolesta ryhmä ja Yhteinen iltapäiväryhmä järjestivät syksyllä 2001 Eduskunnan Auditoriossa Pienen koululaisen turvallinen iltapäivä -seminaarin tavoitteena herättää yhteiskunnallista keskustelua koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämisestä sekä valtiovallan, kuntien ja järjestöjen roolista iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Kaikkiin näihin seminaareihin kutsuttiin mukaan myös Opetushallituksen kerhotoiminnan yhteistyö- ja verkkokunnat. Kaikki yhteistyökunnat ja osa verkkokunnista ovat lähettäneet edustajiansa näihin seminaareihin. Opetushallitus ja Kerhokeskus koulutyön tuki muodostivat syksyllä 1998 kerhotoiminnan tietoverkon kehittämiseksi kerhotietopankkiryhmän tavoitteena luoda kerhotoiminnan tietopankki ja tietoverkko www sivuille. Yhteistyönä valmistettu portaali otettiin käyttöön marraskuun 2000 aikana. Kerhokeskus toimii verkon ylläpitäjänä. Sivujen käyttäjiksi on rekisteröitynyt useita kerhoja ja kuntia. Opetusministeriö asetti lokakuussa 2001 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Ehdotuksen tulee sisältää lasten ja nuorten tarpeita vastaavan aamu- ja iltapäivätoiminnan aloittamisen sekä toiminnan järjestämistä koskevan työ- ja vastuunjaon sekä rahoitusperusteet ja muut periaatteelliset linjaukset. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Kirsi Lindroos opetusministeriöstä ja jäseninä edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetusministeriöstä, Opetushallituksesta sekä Suomen kuntaliitosta. Työryhmän avuksi nimettiin laaja asiantuntijaryhmä. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi Raportointi Kerhotoiminnan yhteistyökunnat toimittivat Opetushallitukselle kunkin vuoden lopussa vuosikertomukset, joissa ne selostivat toimintansa etenemisestä kuluneena vuonna. Toimintakertomuksista koottiin vuosittain yhteenveto, joka lähetettiin myös verkkokunnille. Viimeisenä toimintavuonna ei tehty vuosikertomusta erikseen, vaan Opetushallitus pyysi yhteistyökunnilta artikkelit kehittämishankkeen loppuraporttiin. Kunkin kunnan artikkeli on kaksiosainen siten, että aluksi selostetaan, miten kerhotoiminta ja laaja sidosryhmäyhteistyö organisoitiin kunnassa ja miten siinä onnistuttiin. Artikkelin loppuosassa selvitetään, mitä toimenpiteitä kunnassa tehtiin omalla profiloitumisalueella. Kukin kunta kirjoitti yhdestä osaalueestaan. Täten loppuraportissa käsitellään myös kaikkia hankkeen osatavoitteita.

8 Näistä artikkeleista on koottu tämä hankkeen loppuraportti. Raportin avulla on tarkoitus esittää laajasti kerhotoiminnan järjestämisestä saatuja kokemuksia ja erilaisia tapoja organisoida kerho- ja iltapäivätoimintaa kunnissa peruskoululaisten hyvinvoinnin tueksi. 8

9 9 2. KERHOTOIMINNAN ORGANISOIMINEN KUNNISSA 2.1 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA HANGON MALLIIN Hanko Kerhotoiminnan järjestäminen Sivistystoimenjohtaja Terhi Mantere Hangon iltapäivätoiminnan ohjausryhmään kuuluvat sivistystoimenjohtaja, sosiaalitoimen osastopäällikkö, kaupungin vastaava nuoriso-ohjaaja, suomen ja ruotsinkielisen lapsityön vastaavat, MLL:n Hangon osaston puheenjohtaja ja yhdistyksen iltapäivätoiminnan vastaava. Ohjausryhmä kokoontuu pari kertaa vuodessa. Yhdessä on pyritty ratkaisemaan esille tulevat ongelmat. Sosiaalitoimi hoitaa keskitetysti ilmoittautumisen kerhoihin. Sivistystoimen alaisina ovat kaikki kolmasluokkalaisten iltapäiväkerhot, joita toimii Hangöby- ja Centralskolanissa sekä Hanko Pohjoisen koulun ja Keskuskoulun tiloissa. Kerhojen vetäjinä toimivat koulunkäyntiavustajat. Sosiaalitoimen alaisena toimii nuorisotalon lähellä sijaitseva suomenkielinen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille tarkoitettu kerho sekä Keskustan koulun aamu- ja iltapäiväkerho. Kerhojen ohjaajina toimivat lastentarhanopettaja, sosiaalikasvattaja, vammaishoitaja, koulunkäyntiavustajia sekä MLL:n ohjaaja aamukerhoissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisena toimii Centralskolanin ruotsinkielinen iltapäiväkerho, joka on tarkoitettu luokkalaisille. Ohjaajina toimivat nuoriso- ja kerho-ohjaajat. Hangonkylän koulun iltapäivätoiminnasta vastaa suomen- ja ruotsinkielinen seurakunta. Toiminta on kaksikielistä ja ohjaajina toimii nuoriso-ohjaaja ja harjoittelija. Hanko Pohjoisen iltapäiväkerho kuulu seurakunnan vastuualueeseen. Kerhossa toimii kaksi seurakunnan ohjaajaa sekä MLL:n yhdistelmätuella palkattu ohjaaja. MLL:n Hangon yhdistys on myös antanut tukea iltapäiväkerhoille materiaalija koulutuskustannuksiin. Puheenjohtaja on hoitanut kerhonohjaajan palkkaukseen kuuluvat asiat. Yhdistyksen iltapäivätoiminnan vastaava on koonnut nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä ja muita tahoja aloittamaan harrastekerhotoimintaa kouluilla. Yhdistys on aloittanut perhekahvilatoiminnan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Sidosryhmäyhteistyö on sujunut hyvin. Mukaan on tullut henkilöitä, jotka todella osaavat tehdä yhteistyötä. Tällä hetkellä hoivatyyppisessä iltapäivätoiminnassa on mukana noin 90 lasta. Energia ja varat ovat lähinnä riittäneet perustoimintoihin. Olemme kuitenkin saaneet pienimuotoisesti alkamaan MLL:n kotipesämallin mukaista toimintaa. Kotipesässä on luotettava, aikuinen ohjaaja lasten kanssa koko iltapäivän ajan. Kotipesästä on mahdollisuus siirtyä sen ympärille organisoituihin erilaisiin harrastuskerhoihin. Myös lapset, jotka käyvät yksinomaan harrastekerhoissa

10 10 tarvitsisivat paikan, jonne mennä koulun jälkeen välipalalle tai tekemään läksyjä. Jonkinlainen kotipesän ja nuorisokahvilan välimuoto olisi ehkä sopiva. Toiminnan kehittämisen kannalta olisi tärkeää löytää yhteistä aikaa kokoontumisille, jossa kaikki iltapäivätoiminnan ohjaajat ja vastuuhenkilöt voisivat vaihtaa mielipiteitä ja löytää lisää yhteistyömahdollisuuksia. Samalla eri tahot voisivat erikoistua omaksi koetulla osa-alueella ja kaikki täydentäisivät toisiaan muodostaen hyvän toimivan kokonaisuuden yhteisten lasten ja nuorten hyväksi. Koko Hangon kaupungin iltapäivätoiminnan yhteyshenkilönä toimii sivistystoimen johtaja Terhi Mantere.

11 11 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN HANGON MALLI KOULUT, KOTI- JA VAPAAEHTOISTOIMINTAA KOULUYHDISTYKSET KOULUTOIMI MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO Sosiaalitoimi on osallistunut yhteistyökumppanina koulun kerhotoiminnan kehittämisprojektiin. Hankkeen aikana toiminta on kehittynyt niin, että sosiaalitoimi on koordinoinut luokan oppilaiden iltapäivätoimintaa. Tavoite on ollut mm. luoda oppilaille aikuiskontakteja koulun jälkeen ja vähentää iltapäi- SOSIAALI- NUORISO- TTOIMI KOULU- TOIMI LAISET SVENSKA FÖRSAMLINGEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA PÄIVÄKODIT JÄRJESTÖT SEURAKUNTIEN LAPSITYÖ Pienten oppilaiden iltapäivätoiminta Sosiaalitoimen osastopäällikkö Kerstin Lundqvist Toiminta

12 12 vän yksinäisyyttä. Pyrkimys on ollut perustaa toiminta koulujen yhteyteen tai läheisyyteen. Iltapäivätoimintaan osallistuminen on myönnetty hakemuksen perusteella. Sosiaalitoimi on ilmoittanut paikat haettaviksi ja koordinoinut ja hoitanut lasten sisäänoton kerhoihin. Kerhot ovat sen jälkeen toimineet itsenäisesti oman ha l- linnon johtamana. Toiminta on seurannut koulun toiminta-aikoja, ja kerhojen aukioloajat ovat olleet klo Kerhoissa lapset saavat välipalan. Yksi kerhoista tarjoaa myös aamutoimintaa. Kaupungin muilla alueilla on pyritty järjestämään tarvittavaa aamutoimintaa perhepäivähoidossa tai päiväkodissa. Iltapäivätoiminnasta on peritty kuukausimaksuna 200 mk/kk. Syksystä 2001 peritään lisäksi 50 mk/kk aamutoiminnasta ennen klo 8:aa aamulla, mikäli lapsi syö aamupalan kerhossa. Kerhomaksu on kaikissa kerhoissa sama. Kerhoissa noudatetaan muutenkin yhteisiä ohjeita ja pelisääntöjä. Syksystä 2001 läht i- en peritään kuukausimaksu etukäteen, ja lapset saavat kerhopassin. Tämä sen takia, että joissakin tapauksissa on ollut vaikeuksia saada maksut perittyä. Kerhot Resurssit Syksystä 2001 lähtien kaupungissa on toiminut 7 iltapäiväkerhoa, jossa on noin 80 lasta. Hangon ruotsalainen ja Hangon suomalainen seurakunta vetävät yhteistä iltapäiväkerhoa Hangonkylässä. Hangon suomalainen seurakunta pitää yhteistyössä MLL:n kanssa iltapäiväkerhoa Hanko Pohjoisessa. Nuorisotoimi pitää kahta kerhoa, ruotsinkielistä kerhoa keskustassa ja kaksikielistä Lappohjassa. Sosiaalitoimi pitää yhteistyössä koulun kanssa iltapäiväkerhon koulun tiloissa ja toisen kerhon Täktomin koulun tiloissa. Ja syksystä 2001 lähtien sosiaalitoimi on pitänyt suomenkielistä iltapäiväkerhoa keskustassa. Sosiaalitoimi on vastannut kahden kerhotilan kiinteistökustannuksista, kolmen kerhon henkilökuntakustannuksista ja lasten välipalakustannuksista. Koulun kouluavustajat hoitavat kahta kerhoa, ja heidän palkkakustannuksensa jaetaan koulun ja sosiaalitoimen välillä. Yhteen kerhoon on siirretty henkilökunta sosiaalitoimen sisällä. Sosiaalitoimi maksaa lisäksi kolmen henkilökohtaisen avustajan palkkakustannukset kolmesta lapsesta, jotka hoidetaan koulun tiloissa. Koululomien aikana on joku kerhoista ollut auki tarpeen mukaan. Kesällä sosiaalitoimi on järjestänyt yhden kerhon tiloissa kesähoitoa koululaisille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat hoitoa. Hoidosta on peritty normaali päivähoitomaksu. Arviointi Iltapäivätoiminta luokan oppilaille on kehittynyt laajaksi palvelumuodoksi ja sitä on annettu kaikille sitä hakeneille. Kustannukset eivät ole olleet liian raskaita, koska eri hallintokunnat ovat itse vastanneet toimintansa kustannuksista. Lisäksi MLL:n kautta on saatu säätiövarjoa kerhojen toimintaan. Yhteisiä kysymyksiä on pohdittu yhteistyöryhmän kokouksissa. Ryhmä on kokoontunut tarpeen mukaan. Säännölliset kokoukset voisivat vastaisuudessa vahvistaa toimintaa sekä organisaation että laadun kannalta.

13 13 Toiminnan organisaatio oli alussa vähän epäselvä, mutta se on vähitellen kehittynyt. Eri henkilöt ovat luonnollisella tavalla nousseet esiin ja ottaneet vastuuta toiminnan eri asioista. Yhteistyö on toiminut hyvin ja toiminta on palvellut hankolaisia lapsiperheitä. Harrastekerhotoiminta iltapäivisin Iltapäivätoiminnan vastaava Merja Aho Lokakuun alussa 2001 jaettiin koulujen kautta taide- ja liikuntakerhojen ilmoittautumislomakkeet yhteensä noin 950:lle 7 15-vuotiaalle oppilaalle. Kerhoihin ilmoittautui 154 oppilasta, joista 29 yläasteelta, taidekerhoihin 83 ja 71 liikuntakerhoihin. Osa lapsista tulee harrastekerhoihin suoraan koulusta, osa iltapäiväkerhoista tai vanhemmat tuovat. Eri yhdistykset rahoittavat toimintaa avustuksilla, joita ne ovat saaneet mm Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Nuori Suomelta ja Brita Renlundin säätiöltä yhteensä noin mk. Toimintaa tukevat yhdistykset ovat MLL:n Hangon osasto, Koti- ja kouluyhdistys, Hanero-erityisoppijat, Hangon Ideaco - käsityöyhdistys ja Hanko Beach. Harrastekerhotoimintaa koordinoi MLL:n Hangon osaston iltapäivätoiminnan vastaava Merja Aho ja erityiskerhoja Haneron Pipsa Jääskeläinen. He tekevät yhteistyötä oppilashuoltotiimin kanssa ja ovat mukana eri projekteissa. Taidekerhot Taidekerhot saivat omat tilat Keskuskoulun vanhasta puutyöluokasta. Taidekerhotoiminnan tavoitteena on, että oppilaat eri kieliryhmistä ja eri kouluista ovat samassa harrastekerhossa, tarvittaessa avustajan kanssa. Lapsille halutaan opettaa luovaa ajattelua. He oppivat samalla vieraita kieliä ja suvaitsevaisuutta. Tavoitteena on myös se, että lapset saisivat harrastuksen, jossa he voivat kehittyä ja saisivat onnistumisen elämyksiä. Mielikuva- ja kädentaidotkerhossa tutustutaan eri tekniikoihin ja materiaale i- hin. Maanantaisin taiteilija Anneli Visapää vetää mielikuvakerhoa 7 9-vuotiaille. Kerhossa puhutaan ruotsin ja suomen kieltä. Tiistaisin venäläisellä taiteilija Irina Serebrjakovalla on ryhmä, jossa puhutaan ruotsia, suomea, englantia ja venäjää lapsille, joiden kotona puhutaan venäjää. Torstaisin askartelunohjaaja Anita Salo vetää kädentaidotkerhoa 9 10-vuotiaille. Haagapuiston koululla kuvaamataidon opettaja Eero Caseliuksella on oma ryhmä vuotiaille. Kaikki ryhmät ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Lapset ovat olleet hyvin innokkaita ja tiedonhaluisia. Kerhopäivä on ollut hartaasti odotettu hetki. Kaikki halukkaat lapset ovat saaneet tulla mukaan, minkä vuoksi ryhmäkoot ovat suuria ja ohjaajien työ on melko raskasta. Onneksi kaikki ohjaajat ovat innokkaita ja haluavat kehittää toimintaa. Keväällä on tarkoitus järjestää näyttely, johon liitetään tanssiliikuntakerhon esitys.

14 14 Tanssiliikuntakerhot Aivan Keskuskoulun ja Keskustan koulun lähellä on Soulasmaan baletti- ja liikuntakoulu. Halusimme madaltaa kynnystä harrastaa tanssia, koska tiesimme, että monille varsinainen balettikoulu on liian vaativaa tai taloudellisesti mahdotonta. Ajatuksena on saada lapset innostumaan ja tekemään kaikenlaista yhdessä vuotiaille tarkoitettuun kerhotuntiin sisältyy aivan perusliikuntaa erilaisissa muodoissa, esimerkiksi hippatyyppisinä leikkeinä. Joka tunti harjoitellaan erästä tanssipätkää, jota ryhdyttiin harjoittelemaan heti ensimmäisellä tunnilla. Isompien kanssa ollaankin jo hiontapisteessä eli käydään liikkeitä läpi siten, että tanssista tulisi yhtenäinen. On ollut ilo huomata, että lapset osallistuvat innokkaasti tunneilla ja ryhmätkin ovat pysyneet melkein yhtä suurina kuin alkuun oli ilmoittautuneita. On tärkeää, että lapset voivat purkaa sisäistä energiaansa ja luovuuttansa tanssillisen liikunnan kautta. Musikaalikerho Kerho on tarkoitettu yläasteikäisille. Nuoret tekevät itse musikaalin alusta loppuun. Musiikkiterapeutti Iina Lyytikäinen ja ohjaaja Riitta Ketelimäki ohjaavat ja opastavat nuoria musiikin ja näyttelemisen maailmaan. Nuoret saavat valita osaamisensa ja kiinnostuksensa mukaan tekemistä, esimerkiksi tanssiminen, soittaminen, näytteleminen, laulaminen, maskeeraus/puvustus/valot, roudaaminen sekä julisteiden ja käsiohjelmien tekeminen. Puvustamiseen nuoria opastaa artenomi Arja Savikko ja tekstiilitaiteilija/opettaja Riitta Tamminen- Tallgren. Tällä hetkellä musikaalin työnimenä on Aito tunne mun kanssain jaa, mutta nimi voi vielä matkan varrella ja tekstin kehittyessä muuttua. Liikuntakerhot Järjestäjänä ovat MLL, KKY Hanero ja nuoriso- ja koulutoimi yhteistyössä. Keskuskoululla toimii aerobic-ryhmän vetäjänä yläasteen oppilas Eleonor Saarinen. Ryhmässä on vuotiaita tyttöjä. Liikunnanopettaja Teppo Smola n- der vetää liikuntakerhoa liikunnallisille pojille. Kaupungin nuorisoohjaajaopiskelija Marko Tissari tutustuttaa nuoria eri liikuntalajeihin. Koululiikuntaa on nykyään liian vähän ja monelle pojalle on ollut tärkeää, että on voinut purkaa liikaa energiaansa urheiluun ja he ovat saaneet miesohjaajat, joihin voivat myös samaistua. Erityisliikuntakerhot Ohjaajana toimii tanssitaiteilija Katja Laine avustajien kanssa. Kerhossa käytetään mm. sherborne-liikuntametodia. Menetelmä kehittää lapsen oppimisen edellytyksiä ja ryhmässä toteutettuna se antaa myös mahdollisuuden sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Se on menetelmä, jonka avulla pyritään tukemaan lapsen kokonaiskehitystä. Liikuntatuokiot rakennetaan monipuolisiksi, lapselle elämyksellisiksi ja hauskoiksi hetkiksi. Katja Laine teki koulunkäyntiavustajan

15 15 näyttötyön erityisliikuntakerhossa. Näyttötyön arvioija ihasteli liikuntakerhon ohjauksen korkeaa tasoa. Toiminta projektin jälkeen Harrastekerhotoiminta on laajentunut ja sitä halutaan laajentaa käsittämään myös nuorten taide- ja mediapajaa sekä seikkailukerhoa. Kohderyhmänä ovat viides- ja kuudesluokkalaiset. Toiminta halutaan järjestää kaksikielisenä, koska nuoret jakautuvat liiaksi kieliryhmien mukaan. Jotta toiminnan laajeneminen olisi mahdollista, MLL on hakenut Leader+rahaa koordinaattorin palkkaan ja nykyisin jo noin 40 kerho- ohjaajan jatko- ja lisäkoulutukseen ensi vuodeksi. Ohjaajilla olisi mahdollisuus erikoistua haluamalleen alueelle ja ohjata vapaa-ajantoimintaa iltapäivisin ja koululaisten loma-aikoina. Ohjaajat ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi taide- ja ratsastusterapiasta sekä seikkailu- ja leiritoiminnasta. Yhdistys Haneron erityisoppijoilla olisi myös tarvetta ja halua laajentaa toimintaansa, jotta oppilaiden integrointi onnistuisi ja he saisivat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan eivätkä syrjäytyisi. Harrastekerhotoiminta on saanut paljon myönteistä palautetta, mutta myös kritiikkiä, koska kaikilla ei ole kulkuyhteyksien takia samanlaiset mahdollisuudet harrastaa. Harrastetoiminnasta ovat nyt hyötyneet lähinnä Keskuskoulun ja Keskustan koulun oppilaat. Mutta nyt on suunnitteilla paja- sekä seikkailupäivä myös Hangonkylän ja Hanko Pohjoisen koulun oppilaille. Kiertävä taiteilija ja liikunnanohjaaja olisivat myös hyvä vaihtoehto, jotta saataisiin vaihtelua normaaliin iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoiminnalla on usean tahon kasvatuksellisia mahdollisuuksia. Monen opettajan haave on saada keskittyä opettamiseen eikä järjestyksen pitämiseen, johon kuluu nykyään liian paljon aikaa. Iltapäivätoiminnassa voi olla mahdollisuus yhdessä kehittää vuorovaikutusta lasten ja aikuisten kesken, jolloin lapsi tai nuori saisi mahdollisuuden yksilölliseen kasvuun osana laajempaa yhteisöä. MLL:n yksi päämäärä on rakentaa ja kehittää perheiden tuki- ja huolenpitoverkostoa. Jos perhe voi hyvin, lapsikin voi hyvin. Aloitimme juuri kauan odotetun perhekahvilatoiminnan, johon sosiaalitoimi antoi tilat. Uskon, että toiminnan laajentamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet. Osoituksena siitä on koulujen avautuminen eri yhdistysten toiminnalle ja erilaiset projektit, kuten elämyslabyrintti Camera obscura yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kun muistamme työssämme MLL:n keskeiset arvot, jotka ovat lasten ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja ilo, uskon että tiemme on oikea. Hangon Keskustan koulun aamu- ja iltapäiväkerhon kehitys Sosiaalikasvattaja, iltapäiväkerhonohjaaja Kirsti Malmsten Iltapäivätoiminnan alkaessa vuonna 1997 Hangossa Keskustan koulussa oli vain kolme lasta, jotka tarvitsivat hoitoa. Koulunkäyntiavustaja meni näiden lasten kanssa iltapäiväkerhoon kahden kilometrin päähän. Seuraavana vuonna

16 16 olikin jo enemmän tarvetta. Samassa ilmeni, että joillakin lapsilla oli myös aamuhoidon tarvetta. Koska koulumme on erityiskoulu ja lapsilla monenlaisia hoidossa huomioon otettavia seikkoja, aloitettiin aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta koulun yhteydessä olevassa huoneessa. Lapsia oli 4 5. Koulunkäyntiavustajat hoitivat työn saadakseen lisätunteja. Vieressä olevan Keskuskoulun alaluokkien oppilaiden vanhemmat saivat tietää aamuista ja niinpä vähitellen meillä alkoi olla myös sieltä 8 10 aamulasta. Tämän lukuvuoden alkaessa MLL:n Hangon osasto työllisti kerhotoimintaan henkilön ja kerhomme sai tämän työllistetyn kolmeksi aamuksi. Tämä helpottaa koulunkäyntiavustajia, sillä puoli seitsemältä alkanut työpäivä vie jo voimavaroja ennen varsinaisen koulutyön alkamista. Sosiaalitoimen erityisnuorisotyöntekijät ovat ottaneet meidän lapsemme siipiensä suojaan järjestämällä liikunnallista elämystoimintaa. Tällä toiminnalla pyritään vahvistamaan erityislasten itsetuntoa, jotta he pystyvät mm. paremmin torjumaan kavereiden taholta tulevia negatiivisia kommentteja. Suurena yhteisenä unelmana ja haasteena meillä olisi saada kunnollinen auto, jolla siirtyminen paikasta toiseen onnistuisi paremmin kuin nuorisotoimen nykyisellä levis-tyyppisellä autolla. Autolla olisi myös käyttöä eri kerhojen lasten kuljettamisessa harrastekerhoihin. Nuorisotoimi tarvitsisi sitä nuorten syrjäytymisprojektissaan. Harrastekerhojen alkaminen tänä syksynä on antanut työntekijöille uusia haasteita kehittää iltapäiväkerhotoimintaa uudella tavalla. Lapsille on etsitty ikään kuin mittatilauksena lapsen, vanhempien ja opettajan kanssa koulun tiloissa tai välittömässä läheisyydessä toimiva harrastekerho. Lapset lähtevät harrastekerhoihinsa iltiksestä ja tulevat takaisin odottelemaan vanhempiaan. Harrastekerhojen vaikutus koululaisten iltapäiväkerhotoimintaan Harrastekerhojen alkaminen iltapäivisin on antanut lapsille uusia haasteita ja monipuolista tekemistä. Enää eivät iltapäivähoidossa olevat ole niitä raukkoja, jotka jäävät tätien silmien alle pois kavereiden kanssa touhuamisesta. Nyt iltislapset voivat mennä kotiin pääsevien tovereidensa kanssa yhdessä harrastamaan jotain järkevää. Kerhoissa he eivät myöskään toimi keskustankoululaisina, vaan tasa-arvoisina muiden koulujen oppilaiden kanssa. Harrastustoiminta antaa varsinkin erityiskoulun oppilaan tarvitsemaa itsetuntoa kohentavaa toimintaa. Minä osaan näkyy ja kuuluu jo muutaman kerhokäynnin jälkeen niin koulun kuin iltapäivätoiminnan puolellakin. Se myös tarjoaa monelle ainutlaatuisen tilaisuuden tutussa turvallisessa ryhmässä tutustua uusiin ja erilaisiin harrastuksiin. Erityislapsilla onkin usein vaikeuksia löytää juuri sitä omaa harrastusta. Monipuolisten mahdollisuuksien joukosta hän voi nyt kokeilla useampaa kerhoa ja valita niistä itselleen mieluisan aiheen, jota myöhemmin voi itsenäisestikin harrastaa. Jos harrastekerhot ovat koulujen ja iltapäivätoiminnan lähettyvillä ei ole ongelmia oppilaiden kuljettamisessa kerhoihin. Kun kerhoajat ovat iltapäivisin ja kun useimmat lapset tekevät osan kotitehtävistä jo iltapäivätoiminnassa, jäävät

17 17 illat perheen yhteiseksi ajaksi. Näin ollen ei vanhempien tarvitse viettää iltojaan kerhokuskeina. Vanhemmat eivät stressaannu ja lapsetkin ovat rauhallisempia. Kerhot ovat myös enimmäkseen maksuttomia, joten ne eivät ole esteenä mukaan pääsemiselle, eivätkä siten rasita vanhempien talouttakaan. Vapaampien iltojen negatiivisena puolena ja samalla haasteena ovat ne lapset, joiden vanhemmilla ei ole aikaa tai voimia lapselle, vaan antavat heidän kuljeksia kaduilla, pelata illat tietokoneella ja katsoa televisiosta mitä vaan. Aamu- ja iltapäivätoiminta toimii Keskustankoulun tiloissa vanhassa puutalossa, joka on ollut aikaisemmin asuin- ja asuntolakäytössä. Iltapäivätoiminnan tiloina on vain yksi huone, jonka seinän takana toimii koululuokka. Tämä rajoittaa suuremman lapsiryhmän toimintaa. Mahdollisuus päästä pois näistä tiloista toisenlaiseen ympäristöön rauhoittaa iltapäivätoimintaan jääviä sekä suo hoitajille mahdollisuuden antaa aikaa pienemmälle ryhmälle. Tiloista pois siirtyminen vahvistaa myös lasta hahmottamaan vapaa-ajan alkamisen.

18 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA SEUDULLISENA YHTEISTYÖNÄ Kerava Johtava ohjaaja Salla Pajunen Keravan kaupunki pääsi mukaan vuonna 1999 Opetushallituksen perusopetuksen kerhotoiminnan kolmivuotiseen kehittämishankkeeseen yhtenä kahdestatoista yhteistyökunnasta. Keravan painopisteenä hankkeessa olivat seuraavat: 1) laajan sidosryhmäyhteistyömallin kehittäminen iltapäivätoiminnan organisoinnissa 2) iltapäivätoimitilojen käyttöön liittyvät kysymykset ja 3) kerho-ohjaajien koulutuksen organisointi. Kolmivuotinen hanke on päättymässä ja on aika tarkastella aikaansaannoksia ja kehitysnäkymiä iltapäivätoiminnan jatkon kannalta Keravan kaupungissa. Tässä katsauksessa tarkastellaan lähemmin laajaa sidosryhmäyhteistyömallia ja kerhotilojen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Iltapäivätoiminnan pitkä perinne Keravan kaupungissa on pitkät perinteet pienten koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisessä osana avointa päivähoitoa. Vuonna 1975 Keravalla aloitti ensimmäinen koululaisten iltapäiväryhmä Kurkelan koululla. Kerhotoiminta saavutti nopeasti suuren suosion ja lapsia oli toiminnan piirissä monilta luokka-asteilta. Hoivatyyppistä toimintaa järjestettiin myös päiväkotien yhteydessä ja toimintakeskuksissa, jotka tarjosivat jo tuolloin niin kipeästi kaivattua aamutoimintaa. Talouden paraneminen ja yhteiskunnan nopea muuttuminen lisäsivät kuitenkin nopeasti pienten koululaisten kerhotoiminnan tarvetta. Vuonna luokkalaisia oli 100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Radanvarsikunnan muuttovoittoisuus ja päivähoidon lakivelvoitteet subjektiivisen päivähoito-oikeuden voimaan astuessa asettivat uusia haasteita iltapäivätoiminnan järjestämiselle. Kunnallinen toiminta kaipasi rinnalleen uusia toimijoita ja uudenlaista ajattelutapaa toiminnan mahdollistamiseksi. Kolmas sektori, järjestöt, urheiluseurat, vanhempainyhdistykset sekä Keravan seurakunnat omasivat tietoa ja taitoa toimia lasten ja perheiden parissa päivähoito siirtyi hallinnollisesti koulutoimen alaisuuteen. Keväällä 1998 aloitettiin tunnustelut iltapäivätoiminnan yhteistyön aloittamiseksi. Verkostoituminen alkoi koulutoimenjohtajan ja päivähoidonjohtajan kutsuessa nämä eri tahot yhteisen pöydän ääreen. Kutsu otettiin positiivisesti vastaan, sillä pienten koululaisten turvallista ja hyvää iltapäivää pidettiin kaikkien yhteisenä asiana. KIP-allianssi, laaja sidosryhmäyhteistyömalli Kehittämishankkeeseen mukaanpääsy sopi hyvin Keravalla alkaneeseen verkostoitumiseen. Hankkeen alkuvaiheessa kutsuttiin koolle kaikki pienten koululaisten ja perheiden kanssa työtä tekevät tahot. Kokouskutsun ensimmäiseen tapaamiseen sai seitsemäntoista keravalaista osapuolta. Aluksi yhteistyö oli löyhää, mutta vähitellen toiminnan lisääntyessä ryhdyttiin puhumaan yhteistyöelin KIP-allianssista (KIP=Keravan iltapäivätoiminta).

19 19 Yhteistyökumppaneiksi sitoutuivat kaupungin ja seurakunnan rinnalle MLL:n paikallisyhdistys, vanhempainyhdistyksiä, koulujen kannatusyhdistyksiä sekä urheiluseuroja. Keravan kaupunki sai Opetushallitukselta mk hankkeen aloittamiseen. Vuonna 2000 ehkäisevän työn toimikunta myönsi hankkeelle mk avustuksen. Hankkeen alkaessa kaupungin järjestämä hoidollinen iltapäivätoiminta järjestettiin kouluilla ja toimintakeskuksissa. Kaupungin ylläpitämien kerhojen mä ä- rä nousi lasten lukumäärän kasvaessa kuudesta yhdeksään. Aamutoimintaa on järjestetty kaupungin toimintakeskuksissa Ahjossa, Untolassa sekä Savion alueella päivähoidon toimesta. Kaupungin rooli koko toiminnan koordinoijana ja ohjaajana sekä moottorina oli erittäin tärkeä. Seurakunnan kerhotoiminta alkoi Killan alueelta, jossa kaikille avoin Killan tupa tarjosi alueen lapsiperheille seurakunnan perinteisen toiminnan ohella maksutonta kerhotoimintaa välipaloineen. Kerhotoiminta laajeni hankkeen myötä niin, että hankeen päättyessä Keravan seurakunnalla on neljä hoivatyyppistä kerhoa ja kaikille avoin maksuton Killan tupa. MLL:n paikallisyhdistyksessä perustettiin yksityisten päiväkotien rinnalle koululaisten kerho, jonka toiminnassa vanhemmat olivat aktiivisesti mukana heti alusta lähtien. Vankan taustaorganisaation läsnäolo ja tuki on ollut erittäin merkittävää toiminnan onnistumiselle ja jatkumiselle vastakin. Yksityisen päiväkotitoiminnan hyvät kokemukset rohkaisivat myös uuden toimintamuodon aloitusta. Keravan kristillisen koulun kannatusyhdistys aloitti kerhotoimintansa myös heti koulun perustamisesta lähtien. Se tarjosi kerhotoimintaa Kristillisen päiväkodin ja koulun yhteydessä osana sen omaa toimintaa. Toiminta jatkuu elinvoimaisena. Kerhotoimintansa aloitti myös urheiluseura Keravan Pesis ry. Sen toiminta alkoi Ahjosta ja on hankkeen myötä laajentunut, niin että vuonna 2001 sillä on Keravalla yksi hoivatyyppinen kerho luokkalaisille ja Sporttikerho luokkalaisille. Lisäksi Keravan Pesis ry:llä on hoivatyyppistä iltapäivätoimintaa ja Sportti-kerhotoimintaa myös Sipoon Talmassa. Syksyllä 2001 toiminta laajeni myös Vantaalle ja Nurmijärvelle. Perinteinen urheiluseuratoiminta on hankkeen myötävaikutuksella muodostunut ammattimaiseksi palveluntuottamiseksi, jonka tyyppiselle toiminnalle on paljon kysyntää. Keskuskoulun Vanhempainyhdistys ry ja Keravan kaupunki aloittivat yhdessä yksityisen ammatinharjoittajan kanssa kerhotoimintakokeilun. Tässä kolmikantayhteistyömallissa vanhempainyhdistys tuki yksityisen ammatinharjoittajan järjestämää kerhotoimintaa avustuksin, hoitamalla yrittäjän palkkionmaksun ja kerholaisten maksunperinnän sekä yhteistyön koulun kanssa kerhon toimintaan liittyvissä asioissa. Ohjaajan tukihenkilönä kaupungin taholta toimi iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koordinaattori huolehti sijaisjärjestelyistä ja oli muutoinkin yrittäjän tukena toimintaan liittyvissä asioissa. Keskuskoulun kerho toimi kaksi vuotta, minkä jälkeen vanhempainyhdistys luopui toiminnasta. Toiminta vaati mukana olevilta vanhemmilta erittäin paljon aikaa ja

20 20 Toiminnan tavoitteet, tehtävät ja koordinointi vaivaa. Sitoutuminen vapaaehtoiseen ja vaativaan toimintaan omalla ajalla oli pioneerityötä iltapäivätoiminnan saralla. KIP-allianssin tavoitteet, tehtävät ja koordinointi Kerhotoiminnan kehittämishankeen myötä KIP-allianssi asetti järjestämälleen iltapäivätoiminnalle seuraavat tavoitteet: 1) tarjota 1. luokkalaisille turvallinen, ohjattu iltapäivätoiminta, johon sisältyy välipala 2) ennaltaehkäistä syrjäytymistä ohjaamalla lapsia liikunnan ja hyvien ha r- rastusten pariin 3) ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia ja tukea sosiaalistumista erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativien lasten toiminnassa ja 4) kehittää luokkalaisten harrastekerhotoimintaa yhdessä nuorisotoimen kanssa KIP-allianssin toiminnnan tavoitteita ja tehtäviä tarkastellaan tässä Keravan päivähoidon käyttämään mittaristoon kuuluvan tuottavuuden - taloudellisuuden - sisäisen palvelukyvyn - ulkoisen palvelukyvyn -nelikentän kautta: Sisäinen palvelukyky 1) säännölliset kokoukset ja tiedottaminen 2) toiminnan koordinointi: iltapäiväkoordinaattori 3) toiminnan laadullinen kehittäminen 4) yhteinen toiminta-ajatus 5) yhteiset toimintasäännöt kaikissa kerhoissa 6) arvokeskustelu ja sitoutuminen 7) ryhmäkoon määrittely: 15 lasta/ohjaaja 8) ohjaajien koulutukset ja välinehankinnat kerhoihin:valtion avustukset, Nuori Suomi ry:n Liikkuva iltapäivä-avustukset vuonna mk vuonna mk vuonna mk 9) sisäinen koulutus: esim. erityislapset iltapäivätoiminnassa 10) ohjaajien vierailut eri kerhoissa ja tapaamiset: yhteisöllisyys, kokemusten vaihto Ulkoinen palvelukyky 1) kaikille 1-luokkalaisille taattu iltapäivätoiminta 2) tiedotus asiakkaille: lehdistö, asiakasesitteet 3) yhteinen haku: yhteiset hakulomakkeet ja käytännöt 4) yhtäläiset maksut ja maksukäytännöt 5) lähipalvelun-periaate kerhopaikkaa määritettäessä

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 22.10.2008 20 1. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT.. 2 1. Lainsäädäntö.. 2 2. Toiminta

Lisätiedot

Koululaisten iltapäivätoiminta

Koululaisten iltapäivätoiminta Koululaisten iltapäivätoiminta Lukuvuosi 2015 2016 Huolenpitoa ja kavereita Turvallinen iltapäivä koulupäivän jälkeen Helsingissä järjestetään 1. 2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille iltapäivätoimintaa

Lisätiedot

KH 29.1.2013 LIITE. Paltamon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2012

KH 29.1.2013 LIITE. Paltamon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2012 KH 29.1.2013 LIITE Paltamon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2012 1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet Koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota lapselle turvallinen

Lisätiedot

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen Oulun Liikkuvat koulut Susanna Hellsten Kai Lotvonen Liikkuvat koulut Oulussa Liikkuva koulu hankkeessa on tällä hetkellä mukana 3+1 koulua On lähdetty liikkeelle koulujen omista lähtökohdista Uusia hankekouluja

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0

K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0 K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0 1 S einäjoen kaupunki Kerhotoiminnan kehittämissuunnitelma 2014 2020 s isällysluettelo 1. Kerhotoiminnan valtakunnalliset

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013

Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013 Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013 Erityisasiantuntija LASTEN HYVINVOINTIA RAKENNETAAN YHTEISTYÖN KAUTTA Aikuisen malli

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ

ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ 1 (7) Liite 4 Sivistyslautakunta 26.8.2015 52 ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ Toimintasuunnitelma 1.9.2015 lähtien HÄMEENKYRÖN KUNTA SIVISTYSPALVELUT 2 Iltapäivätoiminta Hämeenkyrössä Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan

Aamu- ja iltapäivätoiminnan 1 Sivistyslautakunta 73/2011 Yli-Iin kunnan koululaisten Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1.8.2011 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaa Opetushallituksen julkaisema Perusopetuksen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

Isonkyrön kunnan perusopetus

Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön perusopetus, kerhotoiminta 2015-2016 Isonkyrön kunnan peruskoulut järjestävät kerhotoimintaa opetushallituksen myöntämän valtionavustuksen turvin. Tähän lehtiseen

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Joustava koulupäivä Ylitornion kunnan näkökulmasta. Jarkko Niiranen Sivistystoimenjohtaja Ylitornion kunta

Joustava koulupäivä Ylitornion kunnan näkökulmasta. Jarkko Niiranen Sivistystoimenjohtaja Ylitornion kunta Joustava koulupäivä Ylitornion kunnan näkökulmasta Jarkko Niiranen Sivistystoimenjohtaja Ylitornion kunta Ylitornio Harvaanasuttu kunta Lapissa Laaja pinta-ala ja pitkät etäisyydet (n.100 km laidasta laitaan)

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta

Hyvinvoinnin puolesta Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNGIN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA

LAITILAN KAUPUNGIN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNGIN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Päivitetty 1.9.2015 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 3 2. Sisällölliset painoalueet ja suunnittelun periaatteet... 3 3. Toiminnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015. 1. Soveltamisala

KAARINAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015. 1. Soveltamisala KAARINAN KAUPUNKI 1 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015 1. Soveltamisala Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelee Perusopetuslaki (628/1998). Mikäli kunta

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma

KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma Tominta-ajatus ja tavoitteet Tavoitteena on tukea erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempia heidän kasvatustyössään sekä mahdollistaa vanhempien

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 5/2008. Sivistyslautakunta 11.08.2008

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 5/2008. Sivistyslautakunta 11.08.2008 ASIALISTA 5/2008 Sivistyslautakunta 11.08.2008 **************************************************************************************** Kokousaika Ma 11.08.2008 klo 16:30 Kokouspaikka Paloaseman johtokeskus

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA ISONKYRÖN KUNNASSA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA ISONKYRÖN KUNNASSA Liite nro 4, sivltk. 1/2014, 10 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA ISONKYRÖN KUNNASSA TOIMINTASUUNNITELMA Sisällys 1. Toiminnan yleiset periaatteet 2. Toiminnan laajuus 3. Valintaperusteet 4. Toiminnan sisältö

Lisätiedot

Ohjaajien perehdyttämiskansio

Ohjaajien perehdyttämiskansio Ohjaajien perehdyttämiskansio Perehdyttämiskansio ohjaajien tueksi Opetushallitus yhdessä Kymenlaakson/Etelä-Karjalan kehittämisverkoston kanssa on toteuttanut ohjaajien perehdyttämisen tueksi perehdyttämiskansion.

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Koululautakunta 29.09.2011 33, liite 2. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi. Sisällysluettelo

Koululautakunta 29.09.2011 33, liite 2. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi. Sisällysluettelo 1 Koululautakunta 29.09.2011 33, liite 2 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin,

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mukana olevat kunnat v. 2008-09 *Espoo Hamina *Helsinki Hämeenlinna Iisalmi

Lisätiedot

KOULULAISTEN RUOTSINKIELISET ILTAPÄIVÄHOITOPAIKAT KAARINASSA

KOULULAISTEN RUOTSINKIELISET ILTAPÄIVÄHOITOPAIKAT KAARINASSA TARJOUSPYYNTÖ 1 (6) Sivistyspalvelut / KOULULAISTEN RUOTSINKIELISET ILTAPÄIVÄHOITOPAIKAT KAARINASSA Kaarinan kaupungin sivistyspalvelut pyytää tarjouksia Kaarinan kaupungissa järjestettävästä ruotsinkielisestä

Lisätiedot

Perustettu vuonna 1993.

Perustettu vuonna 1993. LiikU lukuina Perustettu vuonna 1993. Yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii yli tuhannen liikunta- ja urheiluseuran asialla. Jäsenet ovat liikuntaseuroja ja järjestöjä. Vaikuttaa Satakunnan ja Varsinais-

Lisätiedot

Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja

Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja Liikuntaolosuhteet Uimahalli Jäähalli Curlinghalli Tennishalli Ulkotenniskentät Lumilautarinne Skeittipaikka

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006 VANTAAN NUORISOJÄRJESTÖT - Vannu ry Perustettu huhtikuussa 2006 YLEISTÄ VANNUSTA Vantaan alueella a toimivien alueellisten nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen yhteistyöelin. Tehtävänä edunvalvonta ja

Lisätiedot

Koululaisten iltapäivätoiminta

Koululaisten iltapäivätoiminta Koululaisten iltapäivätoiminta Lukuvuosi 2014 2015 Huolenpitoa ja kavereita Turvallinen iltapäivä koulupäivän jälkeen Helsingissä järjestetään 1. 2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille iltapäivätoimintaa

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

TORNIONLAAKSON SEUTUKUNTA

TORNIONLAAKSON SEUTUKUNTA TORNIONLAAKSON SEUTUKUNTA Ylitornio: Pinta ala 2213 km² Asukkaita 4742 Asukastiheys 2,14/km² Oppilaita lv 2011 2012 420 Kouluja 5 Pello: Pinta ala 1864 km² Asukkaita 3974 Asukastiheys 2,13/km² Oppilaita

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot