PERUSKOULUN KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 PERUSKOULUN KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI Asta Pietilä (toim.) OPETUSHALLITUS 2002 Opetushallitus Moniste 3/2002 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN

2 2 ESIPUHE 3 1. KERHOTOIMINTAHANKKEEN KUVAUS JA TAVOITTEET 4 2. KERHOTOIMINNAN ORGANISOIMINEN KUNNISSA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA HANGON MALLIIN 9 Hanko KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA SEUDULLISENA YHTEISTYÖNÄ 18 Kerava KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA KUMPPANUUDELLA LAPSEN PARHAAKSI 26 Lahti ILTAPÄIVÄTOIMINTA OSTOPALVELUINA 33 Mikkeli KERHOTYÖSSÄ ESIINTYNEITÄ ONGELMIA JA NIIDEN RATKAISUJA 37 Nurmo KEHITTYVÄ JA KEHITTÄVÄ KERHOTOIMINTA 40 Oulainen ILTIS, AVOIMIN MIELIN TUULTA PÄIN 45 Pori KOKONAISVALTAISTA KERHOTOIMINTAA 53 Pudasjärvi ILTAPÄIVÄKERHOSTA TURVALLISUUTTA JA TOIMINTAA PIENILLE KOULULAISILLE 59 Rovaniemi KERHOTOIMINTA PIENESSÄ KUNNASSA 65 Siuntio ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TARVETTA JA TARJONTAA 68 Turku 68 Liite 72

3 3 ESIPUHE Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäminen ei Suomessa ole uusi asia. Sitä on vuosikymmeniä järjestetty joko koulujen kerhotoimintana tai sosiaalitoimen koululaisten iltapäivähoitona. Myös järjestöt ja seurakunnat ovat huolehtineet lasten iltapäivän vietosta. Taloudellinen lama 1990-luvun alussa vähensi kuitenkin toimintaa merkittävästi ja useat lapset jäivät ilman aikuisen huolenpitoa koulun jälkeen. Asia huolestutti myös rouva Eeva Ahtisaarta ja hän nosti julk i- suudessa esiin koululaisten yksinäiset iltapäivät. Kerhotoiminta, järjestettiinpä se sitten kouluissa tai joissain muissa tiloissa, antaa lapselle mahdollisuuden yhdessäoloon ja erilaisiin harrastuksiin. Kerhoissa lapsi voi muodostaa positiivisia suhteita ikätovereihin sekä aikuisiin. Yhtenä kerhotoiminnan tavoitteena on antaa lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää kiireisen koulutyön jälkeistä aikaa ja rauhoittua ennen vanhempien tuloa töistä kotiin. Se voi olla myös turvallinen paikka lapsen odottaa koulupäivän alkamista. Jokaisen lapsen tulisi myös saada joskus kokea erinomaisuutta, ja osaamisen elämyksen pitäisikin kuulua jokaisen lapsen identiteettiin. Kerhotoiminta vo i- kin parhaimmillaan tarjota sellaisia osaamiskokemuksia, joita varsinainen koulutyö ei anna. Tällaisen tehtävän hoitamiseen eivät koulun voimavarat yksin riitä. Koulupäivän ulkopuolisen, sekä aamu- että iltapäivän toiminnan järjestämiseksi tarvitaan yhteiskunnan monien eri tahojen sekä kotien ja koulun välistä yhteistyötä. Kerhotoiminnan kehittämisen kannalta onkin erittäin tärkeää, että toimintaan osallistuvat koulun ohella kunnan eri hallintokunnat, oppilaiden vanhemmat sekä eri kansalaisjärjestöt, yhteisöt ja yritykset. Tehtävän hoitamiseen tarvitaan mukaan koko yhteiskuntaa. Syksyllä asetettiinkin työryhmä pohtimaan ehdotusta valtioneuvoston päätökseksi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Ryhmä pohtii vastuunjakoa, rahoitusperusteita ja muita periaatteellisia linjauksia. Kerhotoiminta on merkittävää niin lapsille, nuorille, kodeille, kouluille kuin koko yhteiskunnalle. Kerhotoiminta voi auttaa nuoria kasvamaan aktiivisiksi kansalaisiksi ja auttaa heitä kehittämään elämänhallintataitojaan. Tällaisissa nuorissa kasvaa yhteiskuntamme tulevaisuus. Aslak Lindström ylijohtaja

4 4 1. KERHOTOIMINTAHANKKEEN KUVAUS JA TAVOITTEET Ylitarkastaja Asta Pietilä Taustaa Kerhotoimintaa on kautta aikojen pidetty kouluissa tärkeänä. Sen merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle on todettu useassa tutkimuksessa. Virikkeinen kerhotoiminta koulutyön jälkeen tukee lasten harrastuksia, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja auttaa heitä elämänhallinnassaan. Kerhotoiminta tuo lapselle ma h- dollisuuksia uusiin harrastuksiin ja turvalliseen yhdessäoloon vapaa-ajan ryhmissä. Viime vuosikymmenen taloudelliset vaikeudet heijastuivat myös koulujen toimintaan. Kunnat joutuivat pienentämään koulutyöhön osoitettuja määrärahoja ja nämä vähennykset kohdistuivat useinkin koulujen kerhotoimintaan. Huoli lasten koulu- ja vapaa-ajasta nousi yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi 1990-luvun loppupuolella. Tästä syystä opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää nykyisen kerhotoiminnan laatu ja laajuus sekä tehdä ehdotus siitä, miten peruskoulun kerhotoimintaa voidaan kehittää erityisesti yhteistyössä paikallisten järjestöjen, yhteisöjen sekä yritysten kanssa. Työryhmän tuli myös selvittää se, millaisia valtakunnallisia tukitoimia kehittäminen edellyttää. Työryhmä luovutti muistion opetusministeri Olli-Pekka Heinoselle Muistiossa se esitti sivistyspoliittiseksi tavoitteeksi, että jokaisella peruskoululaisella on mahdollisuus osallistua koulupäivinä ohjattuun ja riittävän monipuoliseen kerhotoimintaan koulutyön jälkeen. Työryhmän mukaan kerhotoiminnan kehittäminen on kiinteä osa koulun kehittämistä. Työryhmä totesi myös, että kerhotoiminnan järjestämistä vaikeuttaa eri tahojen tottumattomuus yhteistyöhön. Kunnan eri hallintokunnat ovat sektoroituneet siten, että kukin taho vastaa vain omasta tehtävästään. Toinen ongelma on koulujen tottumattomuus toimia paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Näin merkittävä voimavara jää käyttämättä tai vähäiseksi. Työryhmä totesi, että kerhotoiminnan järjestäminen edellyttää paikkakuntakohtaisia suunnitelmia kerhotoiminnan vastuukysymyksistä, kerhoista tiedottamisesta sekä kerhonohjaajien rekrytoinnista ja koulutuksesta. Hankkeen organisointi Muistion lausuntokierroksen jälkeen opetusministeriö järjesti syksyllä 1998 keskustelutilaisuuden, johon kutsuttiin mukaan iltapäivä- ja kerhotoiminnan yhteistyötahoja. Mukana oli edustajia noin 30 eri virastosta, järjestöstä ja yhteisöstä. Tilaisuudessa todettiin, että Opetushallitus aloittaa välittömästi kolmevuotisen kerhotoimintahankkeen erilaisten laajojen yhteistoiminnallisten järjestämistapojen löytämiseksi ja asettaa laajapohjaisen ohjausryhmän kerhotoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi todettiin, että Opetushallitus perustaa kerhotoiminnan tietopankin ja tietoverkoston.

5 5 Opetushallitus asetti ohjausryhmän koordinoimaan perusopetuksen kerhotoiminnan kehittämishanketta ja kutsui puheenjohtajaksi ylijohtaja Aslak Lindströmin. Ohjausryhmän jäseniksi kutsuttiin edustajat opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, työvoimaministeriöstä, Stakesista ja noin 20 eri järjestöstä ja yhteisöstä. Työryhmän sihteeriksi määrättiin ylitarkastaja Asta Pietilä Opetushallituksesta. Hankkeen tavoitteet Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishankkeeseen valittiin mukaan 12 yhteistyökuntaa: Hanko, Iisalmi, Kerava, Lahti, Mikkeli, Nurmo, Oulainen, Pori, Pudasjärvi, Rovaniemi, Siuntio ja Turku. Yhteistyökuntien kanssa solmittiin sopimukset kehittämishankkeeseen osallistumisesta ja niille myönnettiin markan määrärahan hankkeen suunnittelua ja organisointia varten. Iisalmi irtautui hankkeesta ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Muut hakemuksensa jättäneet kunnat koottiin kerhotoimintaverkoksi ja ne kehittivät kerhotoimintaansa hankkeen yhteistyökuntien kanssa. Työryhmä asetti muistiossaan kerhotoiminnan tavoitteeksi vision 2000-luvun koulusta. Vision mukaan kerhotoiminnan tukema koulu on koko päivän avoinna oleva toimintakeskus, jossa lapset ja nuoret viihtyvät ja voivat koulutyön ohella kehittää itseään omien harrastustensa ja taipumustensa mukaisesti. Edelleen jokaisella peruskoululaisella on tasavertainen, tosiasiallinen mahdollisuus osallistua koulupäivinä ohjattuun ja riittävän monipuoliseen kerhotoimintaan koulupäivän jälkeen. Opetushallitus asetti kehittämishankkeen päätavoitteeksi kehittää erilaisia hyväksi koettuja ja toimivia ratkaisumalleja kerhotoiminnan järjestämiseksi ja lisäämiseksi kunnissa laajassa yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien, koulujen, kotien ja yhteiskunnassa toimivien eri yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten yhteistyönä. Hankkeen osatavoitteiksi määriteltiin: koulun oma kerhotoiminta suunnitelman laatiminen kerhotoiminnan vastuukysymysten jakamisesta kerhotoiminnan järjestelyihin liittyvien kysymysten selvittäminen sekä työjärjestyksen laadintamenettelyjen kehittäminen kerhoista tiedottaminen kerhonohjaajien järjestelmällinen rekrytointi ja koulutus yhteistyössä kerhotoimintaan osallistuvien tahojen kanssa kerhotyölle sopivien tilojen käyttö sekä tilojen valvontaan ja siivoukseen liittyvät seikat kerhotyössä tarvittavien välineiden ja materiaalien hankinta yhteistyönä kerhotoiminnan talouden hoitoon, kustannusten jakautumiseen ja maksujen perimiseen liittyvät kysymykset. Kaikki hankkeen kunnat kehittivät kerhotoiminnan organisointia laajassa yhteistyössä. Sen lisäksi kunnat profiloituvat tiettyihin osatavoitteisiin ja sitou-

6 6 tuivat kehittämään toimivia malleja erityisesti valitsemillaan osa-alueilla. Liitteenä kuntien valitsemat profilointialueet. Hankkeen vaiheet Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishanke alkoi Kerhotoimintahankkeen ohjausryhmä oli hyvin laaja, jossa oli edustettuna lähes kaikki kerhotoiminnassa mukana olevat yhteisöt ja järjestöt. Ohjausryhmä kokoontui vuosittain ja käsitteli kokouksissaan kerhotoiminnan kehittämislinjauksia, yhteistyökuntien profilointia sekä hankkeessa organisoitavaa koulutustoimintaa. Lisäksi se kartoitti omien taustayhteisöjensä järjestämää kerhotoimintaa ja järjestön antamaa ohjaajien koulutusta. Hankkeen alkuvaiheessa yhteistyökunnat kutsuttiin aloitustilaisuuteen, joka pidettiin kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa Aloitustilaisuudesta valmistettiin muistio, joka jaettiin yhteistyökuntien ja verkkokuntien käyttöön. Hankkeesta valmistettiin myös esite, jonka avulla tiedotettiin hyvin laajasti hankkeen tavoitteista ja toiminnasta sekä yhteistyökumppaneista. Ensimmäinen yhteinen seminaari järjestettiin Heinolassa Opetusalan Koulutuskeskuksessa kesäkuuta Seminaarissa kunnat kertoivat omista kokemuksistaan kerhotoiminnan järjestämisestä laajassa yhteistoiminnassa sekä pohtivat kerhotoiminnan merkitystä lapsen kasvussa ja kehityksessä. Seminaariin osallistui noin 65 kuntien kerhotoiminnassa mukana olevaa opettajaa ja eri sidosryhmien edustajaa. Muut hankkeet Seuraavan kerran tavattiin Helsingissä, jolloin Opetushallitus järjesti yhteistyökuntien ja kerhoverkkokuntien neuvottelupäivät kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa. Päivillä käsiteltiin kerhotoiminnan valtakunnallista tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä sekä viimeisen toimintavuoden tavoitetta. Päivillä pohdittiin myös sitä, millä tavoin kuntien erilaisista kerhotoiminnan järjestämismalleista raportoidaan hankkeen loputtua. Päiville osallistui edustajia kaikista yhteistyökunnista sekä muutamia verkkokuntien edustajia. Osa Opetusministeriön Kerhotyöryhmän jäsenistä muodosti keskenään muistion luovutuksen jälkeen Yhteinen Iltapäivä -ryhmittymän, jonka kokoonpano on vaihdellut vuosien mittaan. Uusia tahoja on myös tullut mukaan toimintaan. Ryhmän kokoukset ovat tarjonneet foorumin uusien ideoiden, tapahtumien ja kokemusten esilletuomiseksi ja edelleen kehitettäväksi. Toimintansa alussa ryhmä järjesti kolmipäiväisen kerhobussikiertueen tutustuen eri kuntien kerhotoimintaan. Kiertue sai huomiota myös tiedotusvälineissä. Osa vierailupaikkakunnista valittiin myöhemmin kerhoyhteistyökunniksi. Ryhmän aloitteesta on järjestetty vuosittain Kansallinen iltapäivä - laivaseminaari käytännön työssä oleville kerhonohjaajille ja toiminnan järjestäjille. Seminaarien vastuujärjestäjänä toimi Nuori Suomi ry. Näiden risteily-

7 7 jen yhteydessä on käyty myös tutustumassa ruotsalaisten koulujen käytännön iltapäiväratkaisuihin. Lisäksi vuosittain on järjestetty Katajanokalla kirkkoha l- lituksen tiloissa Koululaisen hyvä iltapäivä -seminaari. Eduskunnan Lapsen puolesta ryhmä ja Yhteinen iltapäiväryhmä järjestivät syksyllä 2001 Eduskunnan Auditoriossa Pienen koululaisen turvallinen iltapäivä -seminaarin tavoitteena herättää yhteiskunnallista keskustelua koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämisestä sekä valtiovallan, kuntien ja järjestöjen roolista iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Kaikkiin näihin seminaareihin kutsuttiin mukaan myös Opetushallituksen kerhotoiminnan yhteistyö- ja verkkokunnat. Kaikki yhteistyökunnat ja osa verkkokunnista ovat lähettäneet edustajiansa näihin seminaareihin. Opetushallitus ja Kerhokeskus koulutyön tuki muodostivat syksyllä 1998 kerhotoiminnan tietoverkon kehittämiseksi kerhotietopankkiryhmän tavoitteena luoda kerhotoiminnan tietopankki ja tietoverkko www sivuille. Yhteistyönä valmistettu portaali otettiin käyttöön marraskuun 2000 aikana. Kerhokeskus toimii verkon ylläpitäjänä. Sivujen käyttäjiksi on rekisteröitynyt useita kerhoja ja kuntia. Opetusministeriö asetti lokakuussa 2001 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Ehdotuksen tulee sisältää lasten ja nuorten tarpeita vastaavan aamu- ja iltapäivätoiminnan aloittamisen sekä toiminnan järjestämistä koskevan työ- ja vastuunjaon sekä rahoitusperusteet ja muut periaatteelliset linjaukset. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Kirsi Lindroos opetusministeriöstä ja jäseninä edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetusministeriöstä, Opetushallituksesta sekä Suomen kuntaliitosta. Työryhmän avuksi nimettiin laaja asiantuntijaryhmä. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi Raportointi Kerhotoiminnan yhteistyökunnat toimittivat Opetushallitukselle kunkin vuoden lopussa vuosikertomukset, joissa ne selostivat toimintansa etenemisestä kuluneena vuonna. Toimintakertomuksista koottiin vuosittain yhteenveto, joka lähetettiin myös verkkokunnille. Viimeisenä toimintavuonna ei tehty vuosikertomusta erikseen, vaan Opetushallitus pyysi yhteistyökunnilta artikkelit kehittämishankkeen loppuraporttiin. Kunkin kunnan artikkeli on kaksiosainen siten, että aluksi selostetaan, miten kerhotoiminta ja laaja sidosryhmäyhteistyö organisoitiin kunnassa ja miten siinä onnistuttiin. Artikkelin loppuosassa selvitetään, mitä toimenpiteitä kunnassa tehtiin omalla profiloitumisalueella. Kukin kunta kirjoitti yhdestä osaalueestaan. Täten loppuraportissa käsitellään myös kaikkia hankkeen osatavoitteita.

8 Näistä artikkeleista on koottu tämä hankkeen loppuraportti. Raportin avulla on tarkoitus esittää laajasti kerhotoiminnan järjestämisestä saatuja kokemuksia ja erilaisia tapoja organisoida kerho- ja iltapäivätoimintaa kunnissa peruskoululaisten hyvinvoinnin tueksi. 8

9 9 2. KERHOTOIMINNAN ORGANISOIMINEN KUNNISSA 2.1 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA HANGON MALLIIN Hanko Kerhotoiminnan järjestäminen Sivistystoimenjohtaja Terhi Mantere Hangon iltapäivätoiminnan ohjausryhmään kuuluvat sivistystoimenjohtaja, sosiaalitoimen osastopäällikkö, kaupungin vastaava nuoriso-ohjaaja, suomen ja ruotsinkielisen lapsityön vastaavat, MLL:n Hangon osaston puheenjohtaja ja yhdistyksen iltapäivätoiminnan vastaava. Ohjausryhmä kokoontuu pari kertaa vuodessa. Yhdessä on pyritty ratkaisemaan esille tulevat ongelmat. Sosiaalitoimi hoitaa keskitetysti ilmoittautumisen kerhoihin. Sivistystoimen alaisina ovat kaikki kolmasluokkalaisten iltapäiväkerhot, joita toimii Hangöby- ja Centralskolanissa sekä Hanko Pohjoisen koulun ja Keskuskoulun tiloissa. Kerhojen vetäjinä toimivat koulunkäyntiavustajat. Sosiaalitoimen alaisena toimii nuorisotalon lähellä sijaitseva suomenkielinen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille tarkoitettu kerho sekä Keskustan koulun aamu- ja iltapäiväkerho. Kerhojen ohjaajina toimivat lastentarhanopettaja, sosiaalikasvattaja, vammaishoitaja, koulunkäyntiavustajia sekä MLL:n ohjaaja aamukerhoissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisena toimii Centralskolanin ruotsinkielinen iltapäiväkerho, joka on tarkoitettu luokkalaisille. Ohjaajina toimivat nuoriso- ja kerho-ohjaajat. Hangonkylän koulun iltapäivätoiminnasta vastaa suomen- ja ruotsinkielinen seurakunta. Toiminta on kaksikielistä ja ohjaajina toimii nuoriso-ohjaaja ja harjoittelija. Hanko Pohjoisen iltapäiväkerho kuulu seurakunnan vastuualueeseen. Kerhossa toimii kaksi seurakunnan ohjaajaa sekä MLL:n yhdistelmätuella palkattu ohjaaja. MLL:n Hangon yhdistys on myös antanut tukea iltapäiväkerhoille materiaalija koulutuskustannuksiin. Puheenjohtaja on hoitanut kerhonohjaajan palkkaukseen kuuluvat asiat. Yhdistyksen iltapäivätoiminnan vastaava on koonnut nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä ja muita tahoja aloittamaan harrastekerhotoimintaa kouluilla. Yhdistys on aloittanut perhekahvilatoiminnan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Sidosryhmäyhteistyö on sujunut hyvin. Mukaan on tullut henkilöitä, jotka todella osaavat tehdä yhteistyötä. Tällä hetkellä hoivatyyppisessä iltapäivätoiminnassa on mukana noin 90 lasta. Energia ja varat ovat lähinnä riittäneet perustoimintoihin. Olemme kuitenkin saaneet pienimuotoisesti alkamaan MLL:n kotipesämallin mukaista toimintaa. Kotipesässä on luotettava, aikuinen ohjaaja lasten kanssa koko iltapäivän ajan. Kotipesästä on mahdollisuus siirtyä sen ympärille organisoituihin erilaisiin harrastuskerhoihin. Myös lapset, jotka käyvät yksinomaan harrastekerhoissa

10 10 tarvitsisivat paikan, jonne mennä koulun jälkeen välipalalle tai tekemään läksyjä. Jonkinlainen kotipesän ja nuorisokahvilan välimuoto olisi ehkä sopiva. Toiminnan kehittämisen kannalta olisi tärkeää löytää yhteistä aikaa kokoontumisille, jossa kaikki iltapäivätoiminnan ohjaajat ja vastuuhenkilöt voisivat vaihtaa mielipiteitä ja löytää lisää yhteistyömahdollisuuksia. Samalla eri tahot voisivat erikoistua omaksi koetulla osa-alueella ja kaikki täydentäisivät toisiaan muodostaen hyvän toimivan kokonaisuuden yhteisten lasten ja nuorten hyväksi. Koko Hangon kaupungin iltapäivätoiminnan yhteyshenkilönä toimii sivistystoimen johtaja Terhi Mantere.

11 11 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN HANGON MALLI KOULUT, KOTI- JA VAPAAEHTOISTOIMINTAA KOULUYHDISTYKSET KOULUTOIMI MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO Sosiaalitoimi on osallistunut yhteistyökumppanina koulun kerhotoiminnan kehittämisprojektiin. Hankkeen aikana toiminta on kehittynyt niin, että sosiaalitoimi on koordinoinut luokan oppilaiden iltapäivätoimintaa. Tavoite on ollut mm. luoda oppilaille aikuiskontakteja koulun jälkeen ja vähentää iltapäi- SOSIAALI- NUORISO- TTOIMI KOULU- TOIMI LAISET SVENSKA FÖRSAMLINGEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA PÄIVÄKODIT JÄRJESTÖT SEURAKUNTIEN LAPSITYÖ Pienten oppilaiden iltapäivätoiminta Sosiaalitoimen osastopäällikkö Kerstin Lundqvist Toiminta

12 12 vän yksinäisyyttä. Pyrkimys on ollut perustaa toiminta koulujen yhteyteen tai läheisyyteen. Iltapäivätoimintaan osallistuminen on myönnetty hakemuksen perusteella. Sosiaalitoimi on ilmoittanut paikat haettaviksi ja koordinoinut ja hoitanut lasten sisäänoton kerhoihin. Kerhot ovat sen jälkeen toimineet itsenäisesti oman ha l- linnon johtamana. Toiminta on seurannut koulun toiminta-aikoja, ja kerhojen aukioloajat ovat olleet klo Kerhoissa lapset saavat välipalan. Yksi kerhoista tarjoaa myös aamutoimintaa. Kaupungin muilla alueilla on pyritty järjestämään tarvittavaa aamutoimintaa perhepäivähoidossa tai päiväkodissa. Iltapäivätoiminnasta on peritty kuukausimaksuna 200 mk/kk. Syksystä 2001 peritään lisäksi 50 mk/kk aamutoiminnasta ennen klo 8:aa aamulla, mikäli lapsi syö aamupalan kerhossa. Kerhomaksu on kaikissa kerhoissa sama. Kerhoissa noudatetaan muutenkin yhteisiä ohjeita ja pelisääntöjä. Syksystä 2001 läht i- en peritään kuukausimaksu etukäteen, ja lapset saavat kerhopassin. Tämä sen takia, että joissakin tapauksissa on ollut vaikeuksia saada maksut perittyä. Kerhot Resurssit Syksystä 2001 lähtien kaupungissa on toiminut 7 iltapäiväkerhoa, jossa on noin 80 lasta. Hangon ruotsalainen ja Hangon suomalainen seurakunta vetävät yhteistä iltapäiväkerhoa Hangonkylässä. Hangon suomalainen seurakunta pitää yhteistyössä MLL:n kanssa iltapäiväkerhoa Hanko Pohjoisessa. Nuorisotoimi pitää kahta kerhoa, ruotsinkielistä kerhoa keskustassa ja kaksikielistä Lappohjassa. Sosiaalitoimi pitää yhteistyössä koulun kanssa iltapäiväkerhon koulun tiloissa ja toisen kerhon Täktomin koulun tiloissa. Ja syksystä 2001 lähtien sosiaalitoimi on pitänyt suomenkielistä iltapäiväkerhoa keskustassa. Sosiaalitoimi on vastannut kahden kerhotilan kiinteistökustannuksista, kolmen kerhon henkilökuntakustannuksista ja lasten välipalakustannuksista. Koulun kouluavustajat hoitavat kahta kerhoa, ja heidän palkkakustannuksensa jaetaan koulun ja sosiaalitoimen välillä. Yhteen kerhoon on siirretty henkilökunta sosiaalitoimen sisällä. Sosiaalitoimi maksaa lisäksi kolmen henkilökohtaisen avustajan palkkakustannukset kolmesta lapsesta, jotka hoidetaan koulun tiloissa. Koululomien aikana on joku kerhoista ollut auki tarpeen mukaan. Kesällä sosiaalitoimi on järjestänyt yhden kerhon tiloissa kesähoitoa koululaisille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat hoitoa. Hoidosta on peritty normaali päivähoitomaksu. Arviointi Iltapäivätoiminta luokan oppilaille on kehittynyt laajaksi palvelumuodoksi ja sitä on annettu kaikille sitä hakeneille. Kustannukset eivät ole olleet liian raskaita, koska eri hallintokunnat ovat itse vastanneet toimintansa kustannuksista. Lisäksi MLL:n kautta on saatu säätiövarjoa kerhojen toimintaan. Yhteisiä kysymyksiä on pohdittu yhteistyöryhmän kokouksissa. Ryhmä on kokoontunut tarpeen mukaan. Säännölliset kokoukset voisivat vastaisuudessa vahvistaa toimintaa sekä organisaation että laadun kannalta.

13 13 Toiminnan organisaatio oli alussa vähän epäselvä, mutta se on vähitellen kehittynyt. Eri henkilöt ovat luonnollisella tavalla nousseet esiin ja ottaneet vastuuta toiminnan eri asioista. Yhteistyö on toiminut hyvin ja toiminta on palvellut hankolaisia lapsiperheitä. Harrastekerhotoiminta iltapäivisin Iltapäivätoiminnan vastaava Merja Aho Lokakuun alussa 2001 jaettiin koulujen kautta taide- ja liikuntakerhojen ilmoittautumislomakkeet yhteensä noin 950:lle 7 15-vuotiaalle oppilaalle. Kerhoihin ilmoittautui 154 oppilasta, joista 29 yläasteelta, taidekerhoihin 83 ja 71 liikuntakerhoihin. Osa lapsista tulee harrastekerhoihin suoraan koulusta, osa iltapäiväkerhoista tai vanhemmat tuovat. Eri yhdistykset rahoittavat toimintaa avustuksilla, joita ne ovat saaneet mm Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Nuori Suomelta ja Brita Renlundin säätiöltä yhteensä noin mk. Toimintaa tukevat yhdistykset ovat MLL:n Hangon osasto, Koti- ja kouluyhdistys, Hanero-erityisoppijat, Hangon Ideaco - käsityöyhdistys ja Hanko Beach. Harrastekerhotoimintaa koordinoi MLL:n Hangon osaston iltapäivätoiminnan vastaava Merja Aho ja erityiskerhoja Haneron Pipsa Jääskeläinen. He tekevät yhteistyötä oppilashuoltotiimin kanssa ja ovat mukana eri projekteissa. Taidekerhot Taidekerhot saivat omat tilat Keskuskoulun vanhasta puutyöluokasta. Taidekerhotoiminnan tavoitteena on, että oppilaat eri kieliryhmistä ja eri kouluista ovat samassa harrastekerhossa, tarvittaessa avustajan kanssa. Lapsille halutaan opettaa luovaa ajattelua. He oppivat samalla vieraita kieliä ja suvaitsevaisuutta. Tavoitteena on myös se, että lapset saisivat harrastuksen, jossa he voivat kehittyä ja saisivat onnistumisen elämyksiä. Mielikuva- ja kädentaidotkerhossa tutustutaan eri tekniikoihin ja materiaale i- hin. Maanantaisin taiteilija Anneli Visapää vetää mielikuvakerhoa 7 9-vuotiaille. Kerhossa puhutaan ruotsin ja suomen kieltä. Tiistaisin venäläisellä taiteilija Irina Serebrjakovalla on ryhmä, jossa puhutaan ruotsia, suomea, englantia ja venäjää lapsille, joiden kotona puhutaan venäjää. Torstaisin askartelunohjaaja Anita Salo vetää kädentaidotkerhoa 9 10-vuotiaille. Haagapuiston koululla kuvaamataidon opettaja Eero Caseliuksella on oma ryhmä vuotiaille. Kaikki ryhmät ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Lapset ovat olleet hyvin innokkaita ja tiedonhaluisia. Kerhopäivä on ollut hartaasti odotettu hetki. Kaikki halukkaat lapset ovat saaneet tulla mukaan, minkä vuoksi ryhmäkoot ovat suuria ja ohjaajien työ on melko raskasta. Onneksi kaikki ohjaajat ovat innokkaita ja haluavat kehittää toimintaa. Keväällä on tarkoitus järjestää näyttely, johon liitetään tanssiliikuntakerhon esitys.

14 14 Tanssiliikuntakerhot Aivan Keskuskoulun ja Keskustan koulun lähellä on Soulasmaan baletti- ja liikuntakoulu. Halusimme madaltaa kynnystä harrastaa tanssia, koska tiesimme, että monille varsinainen balettikoulu on liian vaativaa tai taloudellisesti mahdotonta. Ajatuksena on saada lapset innostumaan ja tekemään kaikenlaista yhdessä vuotiaille tarkoitettuun kerhotuntiin sisältyy aivan perusliikuntaa erilaisissa muodoissa, esimerkiksi hippatyyppisinä leikkeinä. Joka tunti harjoitellaan erästä tanssipätkää, jota ryhdyttiin harjoittelemaan heti ensimmäisellä tunnilla. Isompien kanssa ollaankin jo hiontapisteessä eli käydään liikkeitä läpi siten, että tanssista tulisi yhtenäinen. On ollut ilo huomata, että lapset osallistuvat innokkaasti tunneilla ja ryhmätkin ovat pysyneet melkein yhtä suurina kuin alkuun oli ilmoittautuneita. On tärkeää, että lapset voivat purkaa sisäistä energiaansa ja luovuuttansa tanssillisen liikunnan kautta. Musikaalikerho Kerho on tarkoitettu yläasteikäisille. Nuoret tekevät itse musikaalin alusta loppuun. Musiikkiterapeutti Iina Lyytikäinen ja ohjaaja Riitta Ketelimäki ohjaavat ja opastavat nuoria musiikin ja näyttelemisen maailmaan. Nuoret saavat valita osaamisensa ja kiinnostuksensa mukaan tekemistä, esimerkiksi tanssiminen, soittaminen, näytteleminen, laulaminen, maskeeraus/puvustus/valot, roudaaminen sekä julisteiden ja käsiohjelmien tekeminen. Puvustamiseen nuoria opastaa artenomi Arja Savikko ja tekstiilitaiteilija/opettaja Riitta Tamminen- Tallgren. Tällä hetkellä musikaalin työnimenä on Aito tunne mun kanssain jaa, mutta nimi voi vielä matkan varrella ja tekstin kehittyessä muuttua. Liikuntakerhot Järjestäjänä ovat MLL, KKY Hanero ja nuoriso- ja koulutoimi yhteistyössä. Keskuskoululla toimii aerobic-ryhmän vetäjänä yläasteen oppilas Eleonor Saarinen. Ryhmässä on vuotiaita tyttöjä. Liikunnanopettaja Teppo Smola n- der vetää liikuntakerhoa liikunnallisille pojille. Kaupungin nuorisoohjaajaopiskelija Marko Tissari tutustuttaa nuoria eri liikuntalajeihin. Koululiikuntaa on nykyään liian vähän ja monelle pojalle on ollut tärkeää, että on voinut purkaa liikaa energiaansa urheiluun ja he ovat saaneet miesohjaajat, joihin voivat myös samaistua. Erityisliikuntakerhot Ohjaajana toimii tanssitaiteilija Katja Laine avustajien kanssa. Kerhossa käytetään mm. sherborne-liikuntametodia. Menetelmä kehittää lapsen oppimisen edellytyksiä ja ryhmässä toteutettuna se antaa myös mahdollisuuden sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Se on menetelmä, jonka avulla pyritään tukemaan lapsen kokonaiskehitystä. Liikuntatuokiot rakennetaan monipuolisiksi, lapselle elämyksellisiksi ja hauskoiksi hetkiksi. Katja Laine teki koulunkäyntiavustajan

15 15 näyttötyön erityisliikuntakerhossa. Näyttötyön arvioija ihasteli liikuntakerhon ohjauksen korkeaa tasoa. Toiminta projektin jälkeen Harrastekerhotoiminta on laajentunut ja sitä halutaan laajentaa käsittämään myös nuorten taide- ja mediapajaa sekä seikkailukerhoa. Kohderyhmänä ovat viides- ja kuudesluokkalaiset. Toiminta halutaan järjestää kaksikielisenä, koska nuoret jakautuvat liiaksi kieliryhmien mukaan. Jotta toiminnan laajeneminen olisi mahdollista, MLL on hakenut Leader+rahaa koordinaattorin palkkaan ja nykyisin jo noin 40 kerho- ohjaajan jatko- ja lisäkoulutukseen ensi vuodeksi. Ohjaajilla olisi mahdollisuus erikoistua haluamalleen alueelle ja ohjata vapaa-ajantoimintaa iltapäivisin ja koululaisten loma-aikoina. Ohjaajat ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi taide- ja ratsastusterapiasta sekä seikkailu- ja leiritoiminnasta. Yhdistys Haneron erityisoppijoilla olisi myös tarvetta ja halua laajentaa toimintaansa, jotta oppilaiden integrointi onnistuisi ja he saisivat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan eivätkä syrjäytyisi. Harrastekerhotoiminta on saanut paljon myönteistä palautetta, mutta myös kritiikkiä, koska kaikilla ei ole kulkuyhteyksien takia samanlaiset mahdollisuudet harrastaa. Harrastetoiminnasta ovat nyt hyötyneet lähinnä Keskuskoulun ja Keskustan koulun oppilaat. Mutta nyt on suunnitteilla paja- sekä seikkailupäivä myös Hangonkylän ja Hanko Pohjoisen koulun oppilaille. Kiertävä taiteilija ja liikunnanohjaaja olisivat myös hyvä vaihtoehto, jotta saataisiin vaihtelua normaaliin iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoiminnalla on usean tahon kasvatuksellisia mahdollisuuksia. Monen opettajan haave on saada keskittyä opettamiseen eikä järjestyksen pitämiseen, johon kuluu nykyään liian paljon aikaa. Iltapäivätoiminnassa voi olla mahdollisuus yhdessä kehittää vuorovaikutusta lasten ja aikuisten kesken, jolloin lapsi tai nuori saisi mahdollisuuden yksilölliseen kasvuun osana laajempaa yhteisöä. MLL:n yksi päämäärä on rakentaa ja kehittää perheiden tuki- ja huolenpitoverkostoa. Jos perhe voi hyvin, lapsikin voi hyvin. Aloitimme juuri kauan odotetun perhekahvilatoiminnan, johon sosiaalitoimi antoi tilat. Uskon, että toiminnan laajentamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet. Osoituksena siitä on koulujen avautuminen eri yhdistysten toiminnalle ja erilaiset projektit, kuten elämyslabyrintti Camera obscura yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kun muistamme työssämme MLL:n keskeiset arvot, jotka ovat lasten ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja ilo, uskon että tiemme on oikea. Hangon Keskustan koulun aamu- ja iltapäiväkerhon kehitys Sosiaalikasvattaja, iltapäiväkerhonohjaaja Kirsti Malmsten Iltapäivätoiminnan alkaessa vuonna 1997 Hangossa Keskustan koulussa oli vain kolme lasta, jotka tarvitsivat hoitoa. Koulunkäyntiavustaja meni näiden lasten kanssa iltapäiväkerhoon kahden kilometrin päähän. Seuraavana vuonna

16 16 olikin jo enemmän tarvetta. Samassa ilmeni, että joillakin lapsilla oli myös aamuhoidon tarvetta. Koska koulumme on erityiskoulu ja lapsilla monenlaisia hoidossa huomioon otettavia seikkoja, aloitettiin aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta koulun yhteydessä olevassa huoneessa. Lapsia oli 4 5. Koulunkäyntiavustajat hoitivat työn saadakseen lisätunteja. Vieressä olevan Keskuskoulun alaluokkien oppilaiden vanhemmat saivat tietää aamuista ja niinpä vähitellen meillä alkoi olla myös sieltä 8 10 aamulasta. Tämän lukuvuoden alkaessa MLL:n Hangon osasto työllisti kerhotoimintaan henkilön ja kerhomme sai tämän työllistetyn kolmeksi aamuksi. Tämä helpottaa koulunkäyntiavustajia, sillä puoli seitsemältä alkanut työpäivä vie jo voimavaroja ennen varsinaisen koulutyön alkamista. Sosiaalitoimen erityisnuorisotyöntekijät ovat ottaneet meidän lapsemme siipiensä suojaan järjestämällä liikunnallista elämystoimintaa. Tällä toiminnalla pyritään vahvistamaan erityislasten itsetuntoa, jotta he pystyvät mm. paremmin torjumaan kavereiden taholta tulevia negatiivisia kommentteja. Suurena yhteisenä unelmana ja haasteena meillä olisi saada kunnollinen auto, jolla siirtyminen paikasta toiseen onnistuisi paremmin kuin nuorisotoimen nykyisellä levis-tyyppisellä autolla. Autolla olisi myös käyttöä eri kerhojen lasten kuljettamisessa harrastekerhoihin. Nuorisotoimi tarvitsisi sitä nuorten syrjäytymisprojektissaan. Harrastekerhojen alkaminen tänä syksynä on antanut työntekijöille uusia haasteita kehittää iltapäiväkerhotoimintaa uudella tavalla. Lapsille on etsitty ikään kuin mittatilauksena lapsen, vanhempien ja opettajan kanssa koulun tiloissa tai välittömässä läheisyydessä toimiva harrastekerho. Lapset lähtevät harrastekerhoihinsa iltiksestä ja tulevat takaisin odottelemaan vanhempiaan. Harrastekerhojen vaikutus koululaisten iltapäiväkerhotoimintaan Harrastekerhojen alkaminen iltapäivisin on antanut lapsille uusia haasteita ja monipuolista tekemistä. Enää eivät iltapäivähoidossa olevat ole niitä raukkoja, jotka jäävät tätien silmien alle pois kavereiden kanssa touhuamisesta. Nyt iltislapset voivat mennä kotiin pääsevien tovereidensa kanssa yhdessä harrastamaan jotain järkevää. Kerhoissa he eivät myöskään toimi keskustankoululaisina, vaan tasa-arvoisina muiden koulujen oppilaiden kanssa. Harrastustoiminta antaa varsinkin erityiskoulun oppilaan tarvitsemaa itsetuntoa kohentavaa toimintaa. Minä osaan näkyy ja kuuluu jo muutaman kerhokäynnin jälkeen niin koulun kuin iltapäivätoiminnan puolellakin. Se myös tarjoaa monelle ainutlaatuisen tilaisuuden tutussa turvallisessa ryhmässä tutustua uusiin ja erilaisiin harrastuksiin. Erityislapsilla onkin usein vaikeuksia löytää juuri sitä omaa harrastusta. Monipuolisten mahdollisuuksien joukosta hän voi nyt kokeilla useampaa kerhoa ja valita niistä itselleen mieluisan aiheen, jota myöhemmin voi itsenäisestikin harrastaa. Jos harrastekerhot ovat koulujen ja iltapäivätoiminnan lähettyvillä ei ole ongelmia oppilaiden kuljettamisessa kerhoihin. Kun kerhoajat ovat iltapäivisin ja kun useimmat lapset tekevät osan kotitehtävistä jo iltapäivätoiminnassa, jäävät

17 17 illat perheen yhteiseksi ajaksi. Näin ollen ei vanhempien tarvitse viettää iltojaan kerhokuskeina. Vanhemmat eivät stressaannu ja lapsetkin ovat rauhallisempia. Kerhot ovat myös enimmäkseen maksuttomia, joten ne eivät ole esteenä mukaan pääsemiselle, eivätkä siten rasita vanhempien talouttakaan. Vapaampien iltojen negatiivisena puolena ja samalla haasteena ovat ne lapset, joiden vanhemmilla ei ole aikaa tai voimia lapselle, vaan antavat heidän kuljeksia kaduilla, pelata illat tietokoneella ja katsoa televisiosta mitä vaan. Aamu- ja iltapäivätoiminta toimii Keskustankoulun tiloissa vanhassa puutalossa, joka on ollut aikaisemmin asuin- ja asuntolakäytössä. Iltapäivätoiminnan tiloina on vain yksi huone, jonka seinän takana toimii koululuokka. Tämä rajoittaa suuremman lapsiryhmän toimintaa. Mahdollisuus päästä pois näistä tiloista toisenlaiseen ympäristöön rauhoittaa iltapäivätoimintaan jääviä sekä suo hoitajille mahdollisuuden antaa aikaa pienemmälle ryhmälle. Tiloista pois siirtyminen vahvistaa myös lasta hahmottamaan vapaa-ajan alkamisen.

18 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA SEUDULLISENA YHTEISTYÖNÄ Kerava Johtava ohjaaja Salla Pajunen Keravan kaupunki pääsi mukaan vuonna 1999 Opetushallituksen perusopetuksen kerhotoiminnan kolmivuotiseen kehittämishankkeeseen yhtenä kahdestatoista yhteistyökunnasta. Keravan painopisteenä hankkeessa olivat seuraavat: 1) laajan sidosryhmäyhteistyömallin kehittäminen iltapäivätoiminnan organisoinnissa 2) iltapäivätoimitilojen käyttöön liittyvät kysymykset ja 3) kerho-ohjaajien koulutuksen organisointi. Kolmivuotinen hanke on päättymässä ja on aika tarkastella aikaansaannoksia ja kehitysnäkymiä iltapäivätoiminnan jatkon kannalta Keravan kaupungissa. Tässä katsauksessa tarkastellaan lähemmin laajaa sidosryhmäyhteistyömallia ja kerhotilojen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Iltapäivätoiminnan pitkä perinne Keravan kaupungissa on pitkät perinteet pienten koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisessä osana avointa päivähoitoa. Vuonna 1975 Keravalla aloitti ensimmäinen koululaisten iltapäiväryhmä Kurkelan koululla. Kerhotoiminta saavutti nopeasti suuren suosion ja lapsia oli toiminnan piirissä monilta luokka-asteilta. Hoivatyyppistä toimintaa järjestettiin myös päiväkotien yhteydessä ja toimintakeskuksissa, jotka tarjosivat jo tuolloin niin kipeästi kaivattua aamutoimintaa. Talouden paraneminen ja yhteiskunnan nopea muuttuminen lisäsivät kuitenkin nopeasti pienten koululaisten kerhotoiminnan tarvetta. Vuonna luokkalaisia oli 100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Radanvarsikunnan muuttovoittoisuus ja päivähoidon lakivelvoitteet subjektiivisen päivähoito-oikeuden voimaan astuessa asettivat uusia haasteita iltapäivätoiminnan järjestämiselle. Kunnallinen toiminta kaipasi rinnalleen uusia toimijoita ja uudenlaista ajattelutapaa toiminnan mahdollistamiseksi. Kolmas sektori, järjestöt, urheiluseurat, vanhempainyhdistykset sekä Keravan seurakunnat omasivat tietoa ja taitoa toimia lasten ja perheiden parissa päivähoito siirtyi hallinnollisesti koulutoimen alaisuuteen. Keväällä 1998 aloitettiin tunnustelut iltapäivätoiminnan yhteistyön aloittamiseksi. Verkostoituminen alkoi koulutoimenjohtajan ja päivähoidonjohtajan kutsuessa nämä eri tahot yhteisen pöydän ääreen. Kutsu otettiin positiivisesti vastaan, sillä pienten koululaisten turvallista ja hyvää iltapäivää pidettiin kaikkien yhteisenä asiana. KIP-allianssi, laaja sidosryhmäyhteistyömalli Kehittämishankkeeseen mukaanpääsy sopi hyvin Keravalla alkaneeseen verkostoitumiseen. Hankkeen alkuvaiheessa kutsuttiin koolle kaikki pienten koululaisten ja perheiden kanssa työtä tekevät tahot. Kokouskutsun ensimmäiseen tapaamiseen sai seitsemäntoista keravalaista osapuolta. Aluksi yhteistyö oli löyhää, mutta vähitellen toiminnan lisääntyessä ryhdyttiin puhumaan yhteistyöelin KIP-allianssista (KIP=Keravan iltapäivätoiminta).

19 19 Yhteistyökumppaneiksi sitoutuivat kaupungin ja seurakunnan rinnalle MLL:n paikallisyhdistys, vanhempainyhdistyksiä, koulujen kannatusyhdistyksiä sekä urheiluseuroja. Keravan kaupunki sai Opetushallitukselta mk hankkeen aloittamiseen. Vuonna 2000 ehkäisevän työn toimikunta myönsi hankkeelle mk avustuksen. Hankkeen alkaessa kaupungin järjestämä hoidollinen iltapäivätoiminta järjestettiin kouluilla ja toimintakeskuksissa. Kaupungin ylläpitämien kerhojen mä ä- rä nousi lasten lukumäärän kasvaessa kuudesta yhdeksään. Aamutoimintaa on järjestetty kaupungin toimintakeskuksissa Ahjossa, Untolassa sekä Savion alueella päivähoidon toimesta. Kaupungin rooli koko toiminnan koordinoijana ja ohjaajana sekä moottorina oli erittäin tärkeä. Seurakunnan kerhotoiminta alkoi Killan alueelta, jossa kaikille avoin Killan tupa tarjosi alueen lapsiperheille seurakunnan perinteisen toiminnan ohella maksutonta kerhotoimintaa välipaloineen. Kerhotoiminta laajeni hankkeen myötä niin, että hankeen päättyessä Keravan seurakunnalla on neljä hoivatyyppistä kerhoa ja kaikille avoin maksuton Killan tupa. MLL:n paikallisyhdistyksessä perustettiin yksityisten päiväkotien rinnalle koululaisten kerho, jonka toiminnassa vanhemmat olivat aktiivisesti mukana heti alusta lähtien. Vankan taustaorganisaation läsnäolo ja tuki on ollut erittäin merkittävää toiminnan onnistumiselle ja jatkumiselle vastakin. Yksityisen päiväkotitoiminnan hyvät kokemukset rohkaisivat myös uuden toimintamuodon aloitusta. Keravan kristillisen koulun kannatusyhdistys aloitti kerhotoimintansa myös heti koulun perustamisesta lähtien. Se tarjosi kerhotoimintaa Kristillisen päiväkodin ja koulun yhteydessä osana sen omaa toimintaa. Toiminta jatkuu elinvoimaisena. Kerhotoimintansa aloitti myös urheiluseura Keravan Pesis ry. Sen toiminta alkoi Ahjosta ja on hankkeen myötä laajentunut, niin että vuonna 2001 sillä on Keravalla yksi hoivatyyppinen kerho luokkalaisille ja Sporttikerho luokkalaisille. Lisäksi Keravan Pesis ry:llä on hoivatyyppistä iltapäivätoimintaa ja Sportti-kerhotoimintaa myös Sipoon Talmassa. Syksyllä 2001 toiminta laajeni myös Vantaalle ja Nurmijärvelle. Perinteinen urheiluseuratoiminta on hankkeen myötävaikutuksella muodostunut ammattimaiseksi palveluntuottamiseksi, jonka tyyppiselle toiminnalle on paljon kysyntää. Keskuskoulun Vanhempainyhdistys ry ja Keravan kaupunki aloittivat yhdessä yksityisen ammatinharjoittajan kanssa kerhotoimintakokeilun. Tässä kolmikantayhteistyömallissa vanhempainyhdistys tuki yksityisen ammatinharjoittajan järjestämää kerhotoimintaa avustuksin, hoitamalla yrittäjän palkkionmaksun ja kerholaisten maksunperinnän sekä yhteistyön koulun kanssa kerhon toimintaan liittyvissä asioissa. Ohjaajan tukihenkilönä kaupungin taholta toimi iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koordinaattori huolehti sijaisjärjestelyistä ja oli muutoinkin yrittäjän tukena toimintaan liittyvissä asioissa. Keskuskoulun kerho toimi kaksi vuotta, minkä jälkeen vanhempainyhdistys luopui toiminnasta. Toiminta vaati mukana olevilta vanhemmilta erittäin paljon aikaa ja

20 20 Toiminnan tavoitteet, tehtävät ja koordinointi vaivaa. Sitoutuminen vapaaehtoiseen ja vaativaan toimintaan omalla ajalla oli pioneerityötä iltapäivätoiminnan saralla. KIP-allianssin tavoitteet, tehtävät ja koordinointi Kerhotoiminnan kehittämishankeen myötä KIP-allianssi asetti järjestämälleen iltapäivätoiminnalle seuraavat tavoitteet: 1) tarjota 1. luokkalaisille turvallinen, ohjattu iltapäivätoiminta, johon sisältyy välipala 2) ennaltaehkäistä syrjäytymistä ohjaamalla lapsia liikunnan ja hyvien ha r- rastusten pariin 3) ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia ja tukea sosiaalistumista erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativien lasten toiminnassa ja 4) kehittää luokkalaisten harrastekerhotoimintaa yhdessä nuorisotoimen kanssa KIP-allianssin toiminnnan tavoitteita ja tehtäviä tarkastellaan tässä Keravan päivähoidon käyttämään mittaristoon kuuluvan tuottavuuden - taloudellisuuden - sisäisen palvelukyvyn - ulkoisen palvelukyvyn -nelikentän kautta: Sisäinen palvelukyky 1) säännölliset kokoukset ja tiedottaminen 2) toiminnan koordinointi: iltapäiväkoordinaattori 3) toiminnan laadullinen kehittäminen 4) yhteinen toiminta-ajatus 5) yhteiset toimintasäännöt kaikissa kerhoissa 6) arvokeskustelu ja sitoutuminen 7) ryhmäkoon määrittely: 15 lasta/ohjaaja 8) ohjaajien koulutukset ja välinehankinnat kerhoihin:valtion avustukset, Nuori Suomi ry:n Liikkuva iltapäivä-avustukset vuonna mk vuonna mk vuonna mk 9) sisäinen koulutus: esim. erityislapset iltapäivätoiminnassa 10) ohjaajien vierailut eri kerhoissa ja tapaamiset: yhteisöllisyys, kokemusten vaihto Ulkoinen palvelukyky 1) kaikille 1-luokkalaisille taattu iltapäivätoiminta 2) tiedotus asiakkaille: lehdistö, asiakasesitteet 3) yhteinen haku: yhteiset hakulomakkeet ja käytännöt 4) yhtäläiset maksut ja maksukäytännöt 5) lähipalvelun-periaate kerhopaikkaa määritettäessä