PERUSKOULUN KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSKOULUN KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 PERUSKOULUN KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI Asta Pietilä (toim.) OPETUSHALLITUS 2002 Opetushallitus Moniste 3/2002 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN

2 2 ESIPUHE 3 1. KERHOTOIMINTAHANKKEEN KUVAUS JA TAVOITTEET 4 2. KERHOTOIMINNAN ORGANISOIMINEN KUNNISSA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA HANGON MALLIIN 9 Hanko KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA SEUDULLISENA YHTEISTYÖNÄ 18 Kerava KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA KUMPPANUUDELLA LAPSEN PARHAAKSI 26 Lahti ILTAPÄIVÄTOIMINTA OSTOPALVELUINA 33 Mikkeli KERHOTYÖSSÄ ESIINTYNEITÄ ONGELMIA JA NIIDEN RATKAISUJA 37 Nurmo KEHITTYVÄ JA KEHITTÄVÄ KERHOTOIMINTA 40 Oulainen ILTIS, AVOIMIN MIELIN TUULTA PÄIN 45 Pori KOKONAISVALTAISTA KERHOTOIMINTAA 53 Pudasjärvi ILTAPÄIVÄKERHOSTA TURVALLISUUTTA JA TOIMINTAA PIENILLE KOULULAISILLE 59 Rovaniemi KERHOTOIMINTA PIENESSÄ KUNNASSA 65 Siuntio ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TARVETTA JA TARJONTAA 68 Turku 68 Liite 72

3 3 ESIPUHE Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäminen ei Suomessa ole uusi asia. Sitä on vuosikymmeniä järjestetty joko koulujen kerhotoimintana tai sosiaalitoimen koululaisten iltapäivähoitona. Myös järjestöt ja seurakunnat ovat huolehtineet lasten iltapäivän vietosta. Taloudellinen lama 1990-luvun alussa vähensi kuitenkin toimintaa merkittävästi ja useat lapset jäivät ilman aikuisen huolenpitoa koulun jälkeen. Asia huolestutti myös rouva Eeva Ahtisaarta ja hän nosti julk i- suudessa esiin koululaisten yksinäiset iltapäivät. Kerhotoiminta, järjestettiinpä se sitten kouluissa tai joissain muissa tiloissa, antaa lapselle mahdollisuuden yhdessäoloon ja erilaisiin harrastuksiin. Kerhoissa lapsi voi muodostaa positiivisia suhteita ikätovereihin sekä aikuisiin. Yhtenä kerhotoiminnan tavoitteena on antaa lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää kiireisen koulutyön jälkeistä aikaa ja rauhoittua ennen vanhempien tuloa töistä kotiin. Se voi olla myös turvallinen paikka lapsen odottaa koulupäivän alkamista. Jokaisen lapsen tulisi myös saada joskus kokea erinomaisuutta, ja osaamisen elämyksen pitäisikin kuulua jokaisen lapsen identiteettiin. Kerhotoiminta vo i- kin parhaimmillaan tarjota sellaisia osaamiskokemuksia, joita varsinainen koulutyö ei anna. Tällaisen tehtävän hoitamiseen eivät koulun voimavarat yksin riitä. Koulupäivän ulkopuolisen, sekä aamu- että iltapäivän toiminnan järjestämiseksi tarvitaan yhteiskunnan monien eri tahojen sekä kotien ja koulun välistä yhteistyötä. Kerhotoiminnan kehittämisen kannalta onkin erittäin tärkeää, että toimintaan osallistuvat koulun ohella kunnan eri hallintokunnat, oppilaiden vanhemmat sekä eri kansalaisjärjestöt, yhteisöt ja yritykset. Tehtävän hoitamiseen tarvitaan mukaan koko yhteiskuntaa. Syksyllä asetettiinkin työryhmä pohtimaan ehdotusta valtioneuvoston päätökseksi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Ryhmä pohtii vastuunjakoa, rahoitusperusteita ja muita periaatteellisia linjauksia. Kerhotoiminta on merkittävää niin lapsille, nuorille, kodeille, kouluille kuin koko yhteiskunnalle. Kerhotoiminta voi auttaa nuoria kasvamaan aktiivisiksi kansalaisiksi ja auttaa heitä kehittämään elämänhallintataitojaan. Tällaisissa nuorissa kasvaa yhteiskuntamme tulevaisuus. Aslak Lindström ylijohtaja

4 4 1. KERHOTOIMINTAHANKKEEN KUVAUS JA TAVOITTEET Ylitarkastaja Asta Pietilä Taustaa Kerhotoimintaa on kautta aikojen pidetty kouluissa tärkeänä. Sen merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle on todettu useassa tutkimuksessa. Virikkeinen kerhotoiminta koulutyön jälkeen tukee lasten harrastuksia, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja auttaa heitä elämänhallinnassaan. Kerhotoiminta tuo lapselle ma h- dollisuuksia uusiin harrastuksiin ja turvalliseen yhdessäoloon vapaa-ajan ryhmissä. Viime vuosikymmenen taloudelliset vaikeudet heijastuivat myös koulujen toimintaan. Kunnat joutuivat pienentämään koulutyöhön osoitettuja määrärahoja ja nämä vähennykset kohdistuivat useinkin koulujen kerhotoimintaan. Huoli lasten koulu- ja vapaa-ajasta nousi yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi 1990-luvun loppupuolella. Tästä syystä opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää nykyisen kerhotoiminnan laatu ja laajuus sekä tehdä ehdotus siitä, miten peruskoulun kerhotoimintaa voidaan kehittää erityisesti yhteistyössä paikallisten järjestöjen, yhteisöjen sekä yritysten kanssa. Työryhmän tuli myös selvittää se, millaisia valtakunnallisia tukitoimia kehittäminen edellyttää. Työryhmä luovutti muistion opetusministeri Olli-Pekka Heinoselle Muistiossa se esitti sivistyspoliittiseksi tavoitteeksi, että jokaisella peruskoululaisella on mahdollisuus osallistua koulupäivinä ohjattuun ja riittävän monipuoliseen kerhotoimintaan koulutyön jälkeen. Työryhmän mukaan kerhotoiminnan kehittäminen on kiinteä osa koulun kehittämistä. Työryhmä totesi myös, että kerhotoiminnan järjestämistä vaikeuttaa eri tahojen tottumattomuus yhteistyöhön. Kunnan eri hallintokunnat ovat sektoroituneet siten, että kukin taho vastaa vain omasta tehtävästään. Toinen ongelma on koulujen tottumattomuus toimia paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Näin merkittävä voimavara jää käyttämättä tai vähäiseksi. Työryhmä totesi, että kerhotoiminnan järjestäminen edellyttää paikkakuntakohtaisia suunnitelmia kerhotoiminnan vastuukysymyksistä, kerhoista tiedottamisesta sekä kerhonohjaajien rekrytoinnista ja koulutuksesta. Hankkeen organisointi Muistion lausuntokierroksen jälkeen opetusministeriö järjesti syksyllä 1998 keskustelutilaisuuden, johon kutsuttiin mukaan iltapäivä- ja kerhotoiminnan yhteistyötahoja. Mukana oli edustajia noin 30 eri virastosta, järjestöstä ja yhteisöstä. Tilaisuudessa todettiin, että Opetushallitus aloittaa välittömästi kolmevuotisen kerhotoimintahankkeen erilaisten laajojen yhteistoiminnallisten järjestämistapojen löytämiseksi ja asettaa laajapohjaisen ohjausryhmän kerhotoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi todettiin, että Opetushallitus perustaa kerhotoiminnan tietopankin ja tietoverkoston.

5 5 Opetushallitus asetti ohjausryhmän koordinoimaan perusopetuksen kerhotoiminnan kehittämishanketta ja kutsui puheenjohtajaksi ylijohtaja Aslak Lindströmin. Ohjausryhmän jäseniksi kutsuttiin edustajat opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, työvoimaministeriöstä, Stakesista ja noin 20 eri järjestöstä ja yhteisöstä. Työryhmän sihteeriksi määrättiin ylitarkastaja Asta Pietilä Opetushallituksesta. Hankkeen tavoitteet Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishankkeeseen valittiin mukaan 12 yhteistyökuntaa: Hanko, Iisalmi, Kerava, Lahti, Mikkeli, Nurmo, Oulainen, Pori, Pudasjärvi, Rovaniemi, Siuntio ja Turku. Yhteistyökuntien kanssa solmittiin sopimukset kehittämishankkeeseen osallistumisesta ja niille myönnettiin markan määrärahan hankkeen suunnittelua ja organisointia varten. Iisalmi irtautui hankkeesta ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Muut hakemuksensa jättäneet kunnat koottiin kerhotoimintaverkoksi ja ne kehittivät kerhotoimintaansa hankkeen yhteistyökuntien kanssa. Työryhmä asetti muistiossaan kerhotoiminnan tavoitteeksi vision 2000-luvun koulusta. Vision mukaan kerhotoiminnan tukema koulu on koko päivän avoinna oleva toimintakeskus, jossa lapset ja nuoret viihtyvät ja voivat koulutyön ohella kehittää itseään omien harrastustensa ja taipumustensa mukaisesti. Edelleen jokaisella peruskoululaisella on tasavertainen, tosiasiallinen mahdollisuus osallistua koulupäivinä ohjattuun ja riittävän monipuoliseen kerhotoimintaan koulupäivän jälkeen. Opetushallitus asetti kehittämishankkeen päätavoitteeksi kehittää erilaisia hyväksi koettuja ja toimivia ratkaisumalleja kerhotoiminnan järjestämiseksi ja lisäämiseksi kunnissa laajassa yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien, koulujen, kotien ja yhteiskunnassa toimivien eri yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten yhteistyönä. Hankkeen osatavoitteiksi määriteltiin: koulun oma kerhotoiminta suunnitelman laatiminen kerhotoiminnan vastuukysymysten jakamisesta kerhotoiminnan järjestelyihin liittyvien kysymysten selvittäminen sekä työjärjestyksen laadintamenettelyjen kehittäminen kerhoista tiedottaminen kerhonohjaajien järjestelmällinen rekrytointi ja koulutus yhteistyössä kerhotoimintaan osallistuvien tahojen kanssa kerhotyölle sopivien tilojen käyttö sekä tilojen valvontaan ja siivoukseen liittyvät seikat kerhotyössä tarvittavien välineiden ja materiaalien hankinta yhteistyönä kerhotoiminnan talouden hoitoon, kustannusten jakautumiseen ja maksujen perimiseen liittyvät kysymykset. Kaikki hankkeen kunnat kehittivät kerhotoiminnan organisointia laajassa yhteistyössä. Sen lisäksi kunnat profiloituvat tiettyihin osatavoitteisiin ja sitou-

6 6 tuivat kehittämään toimivia malleja erityisesti valitsemillaan osa-alueilla. Liitteenä kuntien valitsemat profilointialueet. Hankkeen vaiheet Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishanke alkoi Kerhotoimintahankkeen ohjausryhmä oli hyvin laaja, jossa oli edustettuna lähes kaikki kerhotoiminnassa mukana olevat yhteisöt ja järjestöt. Ohjausryhmä kokoontui vuosittain ja käsitteli kokouksissaan kerhotoiminnan kehittämislinjauksia, yhteistyökuntien profilointia sekä hankkeessa organisoitavaa koulutustoimintaa. Lisäksi se kartoitti omien taustayhteisöjensä järjestämää kerhotoimintaa ja järjestön antamaa ohjaajien koulutusta. Hankkeen alkuvaiheessa yhteistyökunnat kutsuttiin aloitustilaisuuteen, joka pidettiin kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa Aloitustilaisuudesta valmistettiin muistio, joka jaettiin yhteistyökuntien ja verkkokuntien käyttöön. Hankkeesta valmistettiin myös esite, jonka avulla tiedotettiin hyvin laajasti hankkeen tavoitteista ja toiminnasta sekä yhteistyökumppaneista. Ensimmäinen yhteinen seminaari järjestettiin Heinolassa Opetusalan Koulutuskeskuksessa kesäkuuta Seminaarissa kunnat kertoivat omista kokemuksistaan kerhotoiminnan järjestämisestä laajassa yhteistoiminnassa sekä pohtivat kerhotoiminnan merkitystä lapsen kasvussa ja kehityksessä. Seminaariin osallistui noin 65 kuntien kerhotoiminnassa mukana olevaa opettajaa ja eri sidosryhmien edustajaa. Muut hankkeet Seuraavan kerran tavattiin Helsingissä, jolloin Opetushallitus järjesti yhteistyökuntien ja kerhoverkkokuntien neuvottelupäivät kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa. Päivillä käsiteltiin kerhotoiminnan valtakunnallista tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä sekä viimeisen toimintavuoden tavoitetta. Päivillä pohdittiin myös sitä, millä tavoin kuntien erilaisista kerhotoiminnan järjestämismalleista raportoidaan hankkeen loputtua. Päiville osallistui edustajia kaikista yhteistyökunnista sekä muutamia verkkokuntien edustajia. Osa Opetusministeriön Kerhotyöryhmän jäsenistä muodosti keskenään muistion luovutuksen jälkeen Yhteinen Iltapäivä -ryhmittymän, jonka kokoonpano on vaihdellut vuosien mittaan. Uusia tahoja on myös tullut mukaan toimintaan. Ryhmän kokoukset ovat tarjonneet foorumin uusien ideoiden, tapahtumien ja kokemusten esilletuomiseksi ja edelleen kehitettäväksi. Toimintansa alussa ryhmä järjesti kolmipäiväisen kerhobussikiertueen tutustuen eri kuntien kerhotoimintaan. Kiertue sai huomiota myös tiedotusvälineissä. Osa vierailupaikkakunnista valittiin myöhemmin kerhoyhteistyökunniksi. Ryhmän aloitteesta on järjestetty vuosittain Kansallinen iltapäivä - laivaseminaari käytännön työssä oleville kerhonohjaajille ja toiminnan järjestäjille. Seminaarien vastuujärjestäjänä toimi Nuori Suomi ry. Näiden risteily-

7 7 jen yhteydessä on käyty myös tutustumassa ruotsalaisten koulujen käytännön iltapäiväratkaisuihin. Lisäksi vuosittain on järjestetty Katajanokalla kirkkoha l- lituksen tiloissa Koululaisen hyvä iltapäivä -seminaari. Eduskunnan Lapsen puolesta ryhmä ja Yhteinen iltapäiväryhmä järjestivät syksyllä 2001 Eduskunnan Auditoriossa Pienen koululaisen turvallinen iltapäivä -seminaarin tavoitteena herättää yhteiskunnallista keskustelua koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämisestä sekä valtiovallan, kuntien ja järjestöjen roolista iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Kaikkiin näihin seminaareihin kutsuttiin mukaan myös Opetushallituksen kerhotoiminnan yhteistyö- ja verkkokunnat. Kaikki yhteistyökunnat ja osa verkkokunnista ovat lähettäneet edustajiansa näihin seminaareihin. Opetushallitus ja Kerhokeskus koulutyön tuki muodostivat syksyllä 1998 kerhotoiminnan tietoverkon kehittämiseksi kerhotietopankkiryhmän tavoitteena luoda kerhotoiminnan tietopankki ja tietoverkko www sivuille. Yhteistyönä valmistettu portaali otettiin käyttöön marraskuun 2000 aikana. Kerhokeskus toimii verkon ylläpitäjänä. Sivujen käyttäjiksi on rekisteröitynyt useita kerhoja ja kuntia. Opetusministeriö asetti lokakuussa 2001 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Ehdotuksen tulee sisältää lasten ja nuorten tarpeita vastaavan aamu- ja iltapäivätoiminnan aloittamisen sekä toiminnan järjestämistä koskevan työ- ja vastuunjaon sekä rahoitusperusteet ja muut periaatteelliset linjaukset. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Kirsi Lindroos opetusministeriöstä ja jäseninä edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetusministeriöstä, Opetushallituksesta sekä Suomen kuntaliitosta. Työryhmän avuksi nimettiin laaja asiantuntijaryhmä. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi Raportointi Kerhotoiminnan yhteistyökunnat toimittivat Opetushallitukselle kunkin vuoden lopussa vuosikertomukset, joissa ne selostivat toimintansa etenemisestä kuluneena vuonna. Toimintakertomuksista koottiin vuosittain yhteenveto, joka lähetettiin myös verkkokunnille. Viimeisenä toimintavuonna ei tehty vuosikertomusta erikseen, vaan Opetushallitus pyysi yhteistyökunnilta artikkelit kehittämishankkeen loppuraporttiin. Kunkin kunnan artikkeli on kaksiosainen siten, että aluksi selostetaan, miten kerhotoiminta ja laaja sidosryhmäyhteistyö organisoitiin kunnassa ja miten siinä onnistuttiin. Artikkelin loppuosassa selvitetään, mitä toimenpiteitä kunnassa tehtiin omalla profiloitumisalueella. Kukin kunta kirjoitti yhdestä osaalueestaan. Täten loppuraportissa käsitellään myös kaikkia hankkeen osatavoitteita.

8 Näistä artikkeleista on koottu tämä hankkeen loppuraportti. Raportin avulla on tarkoitus esittää laajasti kerhotoiminnan järjestämisestä saatuja kokemuksia ja erilaisia tapoja organisoida kerho- ja iltapäivätoimintaa kunnissa peruskoululaisten hyvinvoinnin tueksi. 8

9 9 2. KERHOTOIMINNAN ORGANISOIMINEN KUNNISSA 2.1 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA HANGON MALLIIN Hanko Kerhotoiminnan järjestäminen Sivistystoimenjohtaja Terhi Mantere Hangon iltapäivätoiminnan ohjausryhmään kuuluvat sivistystoimenjohtaja, sosiaalitoimen osastopäällikkö, kaupungin vastaava nuoriso-ohjaaja, suomen ja ruotsinkielisen lapsityön vastaavat, MLL:n Hangon osaston puheenjohtaja ja yhdistyksen iltapäivätoiminnan vastaava. Ohjausryhmä kokoontuu pari kertaa vuodessa. Yhdessä on pyritty ratkaisemaan esille tulevat ongelmat. Sosiaalitoimi hoitaa keskitetysti ilmoittautumisen kerhoihin. Sivistystoimen alaisina ovat kaikki kolmasluokkalaisten iltapäiväkerhot, joita toimii Hangöby- ja Centralskolanissa sekä Hanko Pohjoisen koulun ja Keskuskoulun tiloissa. Kerhojen vetäjinä toimivat koulunkäyntiavustajat. Sosiaalitoimen alaisena toimii nuorisotalon lähellä sijaitseva suomenkielinen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille tarkoitettu kerho sekä Keskustan koulun aamu- ja iltapäiväkerho. Kerhojen ohjaajina toimivat lastentarhanopettaja, sosiaalikasvattaja, vammaishoitaja, koulunkäyntiavustajia sekä MLL:n ohjaaja aamukerhoissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisena toimii Centralskolanin ruotsinkielinen iltapäiväkerho, joka on tarkoitettu luokkalaisille. Ohjaajina toimivat nuoriso- ja kerho-ohjaajat. Hangonkylän koulun iltapäivätoiminnasta vastaa suomen- ja ruotsinkielinen seurakunta. Toiminta on kaksikielistä ja ohjaajina toimii nuoriso-ohjaaja ja harjoittelija. Hanko Pohjoisen iltapäiväkerho kuulu seurakunnan vastuualueeseen. Kerhossa toimii kaksi seurakunnan ohjaajaa sekä MLL:n yhdistelmätuella palkattu ohjaaja. MLL:n Hangon yhdistys on myös antanut tukea iltapäiväkerhoille materiaalija koulutuskustannuksiin. Puheenjohtaja on hoitanut kerhonohjaajan palkkaukseen kuuluvat asiat. Yhdistyksen iltapäivätoiminnan vastaava on koonnut nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä ja muita tahoja aloittamaan harrastekerhotoimintaa kouluilla. Yhdistys on aloittanut perhekahvilatoiminnan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Sidosryhmäyhteistyö on sujunut hyvin. Mukaan on tullut henkilöitä, jotka todella osaavat tehdä yhteistyötä. Tällä hetkellä hoivatyyppisessä iltapäivätoiminnassa on mukana noin 90 lasta. Energia ja varat ovat lähinnä riittäneet perustoimintoihin. Olemme kuitenkin saaneet pienimuotoisesti alkamaan MLL:n kotipesämallin mukaista toimintaa. Kotipesässä on luotettava, aikuinen ohjaaja lasten kanssa koko iltapäivän ajan. Kotipesästä on mahdollisuus siirtyä sen ympärille organisoituihin erilaisiin harrastuskerhoihin. Myös lapset, jotka käyvät yksinomaan harrastekerhoissa

10 10 tarvitsisivat paikan, jonne mennä koulun jälkeen välipalalle tai tekemään läksyjä. Jonkinlainen kotipesän ja nuorisokahvilan välimuoto olisi ehkä sopiva. Toiminnan kehittämisen kannalta olisi tärkeää löytää yhteistä aikaa kokoontumisille, jossa kaikki iltapäivätoiminnan ohjaajat ja vastuuhenkilöt voisivat vaihtaa mielipiteitä ja löytää lisää yhteistyömahdollisuuksia. Samalla eri tahot voisivat erikoistua omaksi koetulla osa-alueella ja kaikki täydentäisivät toisiaan muodostaen hyvän toimivan kokonaisuuden yhteisten lasten ja nuorten hyväksi. Koko Hangon kaupungin iltapäivätoiminnan yhteyshenkilönä toimii sivistystoimen johtaja Terhi Mantere.

11 11 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN HANGON MALLI KOULUT, KOTI- JA VAPAAEHTOISTOIMINTAA KOULUYHDISTYKSET KOULUTOIMI MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO Sosiaalitoimi on osallistunut yhteistyökumppanina koulun kerhotoiminnan kehittämisprojektiin. Hankkeen aikana toiminta on kehittynyt niin, että sosiaalitoimi on koordinoinut luokan oppilaiden iltapäivätoimintaa. Tavoite on ollut mm. luoda oppilaille aikuiskontakteja koulun jälkeen ja vähentää iltapäi- SOSIAALI- NUORISO- TTOIMI KOULU- TOIMI LAISET SVENSKA FÖRSAMLINGEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA PÄIVÄKODIT JÄRJESTÖT SEURAKUNTIEN LAPSITYÖ Pienten oppilaiden iltapäivätoiminta Sosiaalitoimen osastopäällikkö Kerstin Lundqvist Toiminta

12 12 vän yksinäisyyttä. Pyrkimys on ollut perustaa toiminta koulujen yhteyteen tai läheisyyteen. Iltapäivätoimintaan osallistuminen on myönnetty hakemuksen perusteella. Sosiaalitoimi on ilmoittanut paikat haettaviksi ja koordinoinut ja hoitanut lasten sisäänoton kerhoihin. Kerhot ovat sen jälkeen toimineet itsenäisesti oman ha l- linnon johtamana. Toiminta on seurannut koulun toiminta-aikoja, ja kerhojen aukioloajat ovat olleet klo Kerhoissa lapset saavat välipalan. Yksi kerhoista tarjoaa myös aamutoimintaa. Kaupungin muilla alueilla on pyritty järjestämään tarvittavaa aamutoimintaa perhepäivähoidossa tai päiväkodissa. Iltapäivätoiminnasta on peritty kuukausimaksuna 200 mk/kk. Syksystä 2001 peritään lisäksi 50 mk/kk aamutoiminnasta ennen klo 8:aa aamulla, mikäli lapsi syö aamupalan kerhossa. Kerhomaksu on kaikissa kerhoissa sama. Kerhoissa noudatetaan muutenkin yhteisiä ohjeita ja pelisääntöjä. Syksystä 2001 läht i- en peritään kuukausimaksu etukäteen, ja lapset saavat kerhopassin. Tämä sen takia, että joissakin tapauksissa on ollut vaikeuksia saada maksut perittyä. Kerhot Resurssit Syksystä 2001 lähtien kaupungissa on toiminut 7 iltapäiväkerhoa, jossa on noin 80 lasta. Hangon ruotsalainen ja Hangon suomalainen seurakunta vetävät yhteistä iltapäiväkerhoa Hangonkylässä. Hangon suomalainen seurakunta pitää yhteistyössä MLL:n kanssa iltapäiväkerhoa Hanko Pohjoisessa. Nuorisotoimi pitää kahta kerhoa, ruotsinkielistä kerhoa keskustassa ja kaksikielistä Lappohjassa. Sosiaalitoimi pitää yhteistyössä koulun kanssa iltapäiväkerhon koulun tiloissa ja toisen kerhon Täktomin koulun tiloissa. Ja syksystä 2001 lähtien sosiaalitoimi on pitänyt suomenkielistä iltapäiväkerhoa keskustassa. Sosiaalitoimi on vastannut kahden kerhotilan kiinteistökustannuksista, kolmen kerhon henkilökuntakustannuksista ja lasten välipalakustannuksista. Koulun kouluavustajat hoitavat kahta kerhoa, ja heidän palkkakustannuksensa jaetaan koulun ja sosiaalitoimen välillä. Yhteen kerhoon on siirretty henkilökunta sosiaalitoimen sisällä. Sosiaalitoimi maksaa lisäksi kolmen henkilökohtaisen avustajan palkkakustannukset kolmesta lapsesta, jotka hoidetaan koulun tiloissa. Koululomien aikana on joku kerhoista ollut auki tarpeen mukaan. Kesällä sosiaalitoimi on järjestänyt yhden kerhon tiloissa kesähoitoa koululaisille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat hoitoa. Hoidosta on peritty normaali päivähoitomaksu. Arviointi Iltapäivätoiminta luokan oppilaille on kehittynyt laajaksi palvelumuodoksi ja sitä on annettu kaikille sitä hakeneille. Kustannukset eivät ole olleet liian raskaita, koska eri hallintokunnat ovat itse vastanneet toimintansa kustannuksista. Lisäksi MLL:n kautta on saatu säätiövarjoa kerhojen toimintaan. Yhteisiä kysymyksiä on pohdittu yhteistyöryhmän kokouksissa. Ryhmä on kokoontunut tarpeen mukaan. Säännölliset kokoukset voisivat vastaisuudessa vahvistaa toimintaa sekä organisaation että laadun kannalta.

13 13 Toiminnan organisaatio oli alussa vähän epäselvä, mutta se on vähitellen kehittynyt. Eri henkilöt ovat luonnollisella tavalla nousseet esiin ja ottaneet vastuuta toiminnan eri asioista. Yhteistyö on toiminut hyvin ja toiminta on palvellut hankolaisia lapsiperheitä. Harrastekerhotoiminta iltapäivisin Iltapäivätoiminnan vastaava Merja Aho Lokakuun alussa 2001 jaettiin koulujen kautta taide- ja liikuntakerhojen ilmoittautumislomakkeet yhteensä noin 950:lle 7 15-vuotiaalle oppilaalle. Kerhoihin ilmoittautui 154 oppilasta, joista 29 yläasteelta, taidekerhoihin 83 ja 71 liikuntakerhoihin. Osa lapsista tulee harrastekerhoihin suoraan koulusta, osa iltapäiväkerhoista tai vanhemmat tuovat. Eri yhdistykset rahoittavat toimintaa avustuksilla, joita ne ovat saaneet mm Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Nuori Suomelta ja Brita Renlundin säätiöltä yhteensä noin mk. Toimintaa tukevat yhdistykset ovat MLL:n Hangon osasto, Koti- ja kouluyhdistys, Hanero-erityisoppijat, Hangon Ideaco - käsityöyhdistys ja Hanko Beach. Harrastekerhotoimintaa koordinoi MLL:n Hangon osaston iltapäivätoiminnan vastaava Merja Aho ja erityiskerhoja Haneron Pipsa Jääskeläinen. He tekevät yhteistyötä oppilashuoltotiimin kanssa ja ovat mukana eri projekteissa. Taidekerhot Taidekerhot saivat omat tilat Keskuskoulun vanhasta puutyöluokasta. Taidekerhotoiminnan tavoitteena on, että oppilaat eri kieliryhmistä ja eri kouluista ovat samassa harrastekerhossa, tarvittaessa avustajan kanssa. Lapsille halutaan opettaa luovaa ajattelua. He oppivat samalla vieraita kieliä ja suvaitsevaisuutta. Tavoitteena on myös se, että lapset saisivat harrastuksen, jossa he voivat kehittyä ja saisivat onnistumisen elämyksiä. Mielikuva- ja kädentaidotkerhossa tutustutaan eri tekniikoihin ja materiaale i- hin. Maanantaisin taiteilija Anneli Visapää vetää mielikuvakerhoa 7 9-vuotiaille. Kerhossa puhutaan ruotsin ja suomen kieltä. Tiistaisin venäläisellä taiteilija Irina Serebrjakovalla on ryhmä, jossa puhutaan ruotsia, suomea, englantia ja venäjää lapsille, joiden kotona puhutaan venäjää. Torstaisin askartelunohjaaja Anita Salo vetää kädentaidotkerhoa 9 10-vuotiaille. Haagapuiston koululla kuvaamataidon opettaja Eero Caseliuksella on oma ryhmä vuotiaille. Kaikki ryhmät ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Lapset ovat olleet hyvin innokkaita ja tiedonhaluisia. Kerhopäivä on ollut hartaasti odotettu hetki. Kaikki halukkaat lapset ovat saaneet tulla mukaan, minkä vuoksi ryhmäkoot ovat suuria ja ohjaajien työ on melko raskasta. Onneksi kaikki ohjaajat ovat innokkaita ja haluavat kehittää toimintaa. Keväällä on tarkoitus järjestää näyttely, johon liitetään tanssiliikuntakerhon esitys.

14 14 Tanssiliikuntakerhot Aivan Keskuskoulun ja Keskustan koulun lähellä on Soulasmaan baletti- ja liikuntakoulu. Halusimme madaltaa kynnystä harrastaa tanssia, koska tiesimme, että monille varsinainen balettikoulu on liian vaativaa tai taloudellisesti mahdotonta. Ajatuksena on saada lapset innostumaan ja tekemään kaikenlaista yhdessä vuotiaille tarkoitettuun kerhotuntiin sisältyy aivan perusliikuntaa erilaisissa muodoissa, esimerkiksi hippatyyppisinä leikkeinä. Joka tunti harjoitellaan erästä tanssipätkää, jota ryhdyttiin harjoittelemaan heti ensimmäisellä tunnilla. Isompien kanssa ollaankin jo hiontapisteessä eli käydään liikkeitä läpi siten, että tanssista tulisi yhtenäinen. On ollut ilo huomata, että lapset osallistuvat innokkaasti tunneilla ja ryhmätkin ovat pysyneet melkein yhtä suurina kuin alkuun oli ilmoittautuneita. On tärkeää, että lapset voivat purkaa sisäistä energiaansa ja luovuuttansa tanssillisen liikunnan kautta. Musikaalikerho Kerho on tarkoitettu yläasteikäisille. Nuoret tekevät itse musikaalin alusta loppuun. Musiikkiterapeutti Iina Lyytikäinen ja ohjaaja Riitta Ketelimäki ohjaavat ja opastavat nuoria musiikin ja näyttelemisen maailmaan. Nuoret saavat valita osaamisensa ja kiinnostuksensa mukaan tekemistä, esimerkiksi tanssiminen, soittaminen, näytteleminen, laulaminen, maskeeraus/puvustus/valot, roudaaminen sekä julisteiden ja käsiohjelmien tekeminen. Puvustamiseen nuoria opastaa artenomi Arja Savikko ja tekstiilitaiteilija/opettaja Riitta Tamminen- Tallgren. Tällä hetkellä musikaalin työnimenä on Aito tunne mun kanssain jaa, mutta nimi voi vielä matkan varrella ja tekstin kehittyessä muuttua. Liikuntakerhot Järjestäjänä ovat MLL, KKY Hanero ja nuoriso- ja koulutoimi yhteistyössä. Keskuskoululla toimii aerobic-ryhmän vetäjänä yläasteen oppilas Eleonor Saarinen. Ryhmässä on vuotiaita tyttöjä. Liikunnanopettaja Teppo Smola n- der vetää liikuntakerhoa liikunnallisille pojille. Kaupungin nuorisoohjaajaopiskelija Marko Tissari tutustuttaa nuoria eri liikuntalajeihin. Koululiikuntaa on nykyään liian vähän ja monelle pojalle on ollut tärkeää, että on voinut purkaa liikaa energiaansa urheiluun ja he ovat saaneet miesohjaajat, joihin voivat myös samaistua. Erityisliikuntakerhot Ohjaajana toimii tanssitaiteilija Katja Laine avustajien kanssa. Kerhossa käytetään mm. sherborne-liikuntametodia. Menetelmä kehittää lapsen oppimisen edellytyksiä ja ryhmässä toteutettuna se antaa myös mahdollisuuden sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Se on menetelmä, jonka avulla pyritään tukemaan lapsen kokonaiskehitystä. Liikuntatuokiot rakennetaan monipuolisiksi, lapselle elämyksellisiksi ja hauskoiksi hetkiksi. Katja Laine teki koulunkäyntiavustajan

15 15 näyttötyön erityisliikuntakerhossa. Näyttötyön arvioija ihasteli liikuntakerhon ohjauksen korkeaa tasoa. Toiminta projektin jälkeen Harrastekerhotoiminta on laajentunut ja sitä halutaan laajentaa käsittämään myös nuorten taide- ja mediapajaa sekä seikkailukerhoa. Kohderyhmänä ovat viides- ja kuudesluokkalaiset. Toiminta halutaan järjestää kaksikielisenä, koska nuoret jakautuvat liiaksi kieliryhmien mukaan. Jotta toiminnan laajeneminen olisi mahdollista, MLL on hakenut Leader+rahaa koordinaattorin palkkaan ja nykyisin jo noin 40 kerho- ohjaajan jatko- ja lisäkoulutukseen ensi vuodeksi. Ohjaajilla olisi mahdollisuus erikoistua haluamalleen alueelle ja ohjata vapaa-ajantoimintaa iltapäivisin ja koululaisten loma-aikoina. Ohjaajat ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi taide- ja ratsastusterapiasta sekä seikkailu- ja leiritoiminnasta. Yhdistys Haneron erityisoppijoilla olisi myös tarvetta ja halua laajentaa toimintaansa, jotta oppilaiden integrointi onnistuisi ja he saisivat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan eivätkä syrjäytyisi. Harrastekerhotoiminta on saanut paljon myönteistä palautetta, mutta myös kritiikkiä, koska kaikilla ei ole kulkuyhteyksien takia samanlaiset mahdollisuudet harrastaa. Harrastetoiminnasta ovat nyt hyötyneet lähinnä Keskuskoulun ja Keskustan koulun oppilaat. Mutta nyt on suunnitteilla paja- sekä seikkailupäivä myös Hangonkylän ja Hanko Pohjoisen koulun oppilaille. Kiertävä taiteilija ja liikunnanohjaaja olisivat myös hyvä vaihtoehto, jotta saataisiin vaihtelua normaaliin iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoiminnalla on usean tahon kasvatuksellisia mahdollisuuksia. Monen opettajan haave on saada keskittyä opettamiseen eikä järjestyksen pitämiseen, johon kuluu nykyään liian paljon aikaa. Iltapäivätoiminnassa voi olla mahdollisuus yhdessä kehittää vuorovaikutusta lasten ja aikuisten kesken, jolloin lapsi tai nuori saisi mahdollisuuden yksilölliseen kasvuun osana laajempaa yhteisöä. MLL:n yksi päämäärä on rakentaa ja kehittää perheiden tuki- ja huolenpitoverkostoa. Jos perhe voi hyvin, lapsikin voi hyvin. Aloitimme juuri kauan odotetun perhekahvilatoiminnan, johon sosiaalitoimi antoi tilat. Uskon, että toiminnan laajentamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet. Osoituksena siitä on koulujen avautuminen eri yhdistysten toiminnalle ja erilaiset projektit, kuten elämyslabyrintti Camera obscura yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kun muistamme työssämme MLL:n keskeiset arvot, jotka ovat lasten ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja ilo, uskon että tiemme on oikea. Hangon Keskustan koulun aamu- ja iltapäiväkerhon kehitys Sosiaalikasvattaja, iltapäiväkerhonohjaaja Kirsti Malmsten Iltapäivätoiminnan alkaessa vuonna 1997 Hangossa Keskustan koulussa oli vain kolme lasta, jotka tarvitsivat hoitoa. Koulunkäyntiavustaja meni näiden lasten kanssa iltapäiväkerhoon kahden kilometrin päähän. Seuraavana vuonna

16 16 olikin jo enemmän tarvetta. Samassa ilmeni, että joillakin lapsilla oli myös aamuhoidon tarvetta. Koska koulumme on erityiskoulu ja lapsilla monenlaisia hoidossa huomioon otettavia seikkoja, aloitettiin aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta koulun yhteydessä olevassa huoneessa. Lapsia oli 4 5. Koulunkäyntiavustajat hoitivat työn saadakseen lisätunteja. Vieressä olevan Keskuskoulun alaluokkien oppilaiden vanhemmat saivat tietää aamuista ja niinpä vähitellen meillä alkoi olla myös sieltä 8 10 aamulasta. Tämän lukuvuoden alkaessa MLL:n Hangon osasto työllisti kerhotoimintaan henkilön ja kerhomme sai tämän työllistetyn kolmeksi aamuksi. Tämä helpottaa koulunkäyntiavustajia, sillä puoli seitsemältä alkanut työpäivä vie jo voimavaroja ennen varsinaisen koulutyön alkamista. Sosiaalitoimen erityisnuorisotyöntekijät ovat ottaneet meidän lapsemme siipiensä suojaan järjestämällä liikunnallista elämystoimintaa. Tällä toiminnalla pyritään vahvistamaan erityislasten itsetuntoa, jotta he pystyvät mm. paremmin torjumaan kavereiden taholta tulevia negatiivisia kommentteja. Suurena yhteisenä unelmana ja haasteena meillä olisi saada kunnollinen auto, jolla siirtyminen paikasta toiseen onnistuisi paremmin kuin nuorisotoimen nykyisellä levis-tyyppisellä autolla. Autolla olisi myös käyttöä eri kerhojen lasten kuljettamisessa harrastekerhoihin. Nuorisotoimi tarvitsisi sitä nuorten syrjäytymisprojektissaan. Harrastekerhojen alkaminen tänä syksynä on antanut työntekijöille uusia haasteita kehittää iltapäiväkerhotoimintaa uudella tavalla. Lapsille on etsitty ikään kuin mittatilauksena lapsen, vanhempien ja opettajan kanssa koulun tiloissa tai välittömässä läheisyydessä toimiva harrastekerho. Lapset lähtevät harrastekerhoihinsa iltiksestä ja tulevat takaisin odottelemaan vanhempiaan. Harrastekerhojen vaikutus koululaisten iltapäiväkerhotoimintaan Harrastekerhojen alkaminen iltapäivisin on antanut lapsille uusia haasteita ja monipuolista tekemistä. Enää eivät iltapäivähoidossa olevat ole niitä raukkoja, jotka jäävät tätien silmien alle pois kavereiden kanssa touhuamisesta. Nyt iltislapset voivat mennä kotiin pääsevien tovereidensa kanssa yhdessä harrastamaan jotain järkevää. Kerhoissa he eivät myöskään toimi keskustankoululaisina, vaan tasa-arvoisina muiden koulujen oppilaiden kanssa. Harrastustoiminta antaa varsinkin erityiskoulun oppilaan tarvitsemaa itsetuntoa kohentavaa toimintaa. Minä osaan näkyy ja kuuluu jo muutaman kerhokäynnin jälkeen niin koulun kuin iltapäivätoiminnan puolellakin. Se myös tarjoaa monelle ainutlaatuisen tilaisuuden tutussa turvallisessa ryhmässä tutustua uusiin ja erilaisiin harrastuksiin. Erityislapsilla onkin usein vaikeuksia löytää juuri sitä omaa harrastusta. Monipuolisten mahdollisuuksien joukosta hän voi nyt kokeilla useampaa kerhoa ja valita niistä itselleen mieluisan aiheen, jota myöhemmin voi itsenäisestikin harrastaa. Jos harrastekerhot ovat koulujen ja iltapäivätoiminnan lähettyvillä ei ole ongelmia oppilaiden kuljettamisessa kerhoihin. Kun kerhoajat ovat iltapäivisin ja kun useimmat lapset tekevät osan kotitehtävistä jo iltapäivätoiminnassa, jäävät

17 17 illat perheen yhteiseksi ajaksi. Näin ollen ei vanhempien tarvitse viettää iltojaan kerhokuskeina. Vanhemmat eivät stressaannu ja lapsetkin ovat rauhallisempia. Kerhot ovat myös enimmäkseen maksuttomia, joten ne eivät ole esteenä mukaan pääsemiselle, eivätkä siten rasita vanhempien talouttakaan. Vapaampien iltojen negatiivisena puolena ja samalla haasteena ovat ne lapset, joiden vanhemmilla ei ole aikaa tai voimia lapselle, vaan antavat heidän kuljeksia kaduilla, pelata illat tietokoneella ja katsoa televisiosta mitä vaan. Aamu- ja iltapäivätoiminta toimii Keskustankoulun tiloissa vanhassa puutalossa, joka on ollut aikaisemmin asuin- ja asuntolakäytössä. Iltapäivätoiminnan tiloina on vain yksi huone, jonka seinän takana toimii koululuokka. Tämä rajoittaa suuremman lapsiryhmän toimintaa. Mahdollisuus päästä pois näistä tiloista toisenlaiseen ympäristöön rauhoittaa iltapäivätoimintaan jääviä sekä suo hoitajille mahdollisuuden antaa aikaa pienemmälle ryhmälle. Tiloista pois siirtyminen vahvistaa myös lasta hahmottamaan vapaa-ajan alkamisen.

18 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA SEUDULLISENA YHTEISTYÖNÄ Kerava Johtava ohjaaja Salla Pajunen Keravan kaupunki pääsi mukaan vuonna 1999 Opetushallituksen perusopetuksen kerhotoiminnan kolmivuotiseen kehittämishankkeeseen yhtenä kahdestatoista yhteistyökunnasta. Keravan painopisteenä hankkeessa olivat seuraavat: 1) laajan sidosryhmäyhteistyömallin kehittäminen iltapäivätoiminnan organisoinnissa 2) iltapäivätoimitilojen käyttöön liittyvät kysymykset ja 3) kerho-ohjaajien koulutuksen organisointi. Kolmivuotinen hanke on päättymässä ja on aika tarkastella aikaansaannoksia ja kehitysnäkymiä iltapäivätoiminnan jatkon kannalta Keravan kaupungissa. Tässä katsauksessa tarkastellaan lähemmin laajaa sidosryhmäyhteistyömallia ja kerhotilojen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Iltapäivätoiminnan pitkä perinne Keravan kaupungissa on pitkät perinteet pienten koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisessä osana avointa päivähoitoa. Vuonna 1975 Keravalla aloitti ensimmäinen koululaisten iltapäiväryhmä Kurkelan koululla. Kerhotoiminta saavutti nopeasti suuren suosion ja lapsia oli toiminnan piirissä monilta luokka-asteilta. Hoivatyyppistä toimintaa järjestettiin myös päiväkotien yhteydessä ja toimintakeskuksissa, jotka tarjosivat jo tuolloin niin kipeästi kaivattua aamutoimintaa. Talouden paraneminen ja yhteiskunnan nopea muuttuminen lisäsivät kuitenkin nopeasti pienten koululaisten kerhotoiminnan tarvetta. Vuonna luokkalaisia oli 100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Radanvarsikunnan muuttovoittoisuus ja päivähoidon lakivelvoitteet subjektiivisen päivähoito-oikeuden voimaan astuessa asettivat uusia haasteita iltapäivätoiminnan järjestämiselle. Kunnallinen toiminta kaipasi rinnalleen uusia toimijoita ja uudenlaista ajattelutapaa toiminnan mahdollistamiseksi. Kolmas sektori, järjestöt, urheiluseurat, vanhempainyhdistykset sekä Keravan seurakunnat omasivat tietoa ja taitoa toimia lasten ja perheiden parissa päivähoito siirtyi hallinnollisesti koulutoimen alaisuuteen. Keväällä 1998 aloitettiin tunnustelut iltapäivätoiminnan yhteistyön aloittamiseksi. Verkostoituminen alkoi koulutoimenjohtajan ja päivähoidonjohtajan kutsuessa nämä eri tahot yhteisen pöydän ääreen. Kutsu otettiin positiivisesti vastaan, sillä pienten koululaisten turvallista ja hyvää iltapäivää pidettiin kaikkien yhteisenä asiana. KIP-allianssi, laaja sidosryhmäyhteistyömalli Kehittämishankkeeseen mukaanpääsy sopi hyvin Keravalla alkaneeseen verkostoitumiseen. Hankkeen alkuvaiheessa kutsuttiin koolle kaikki pienten koululaisten ja perheiden kanssa työtä tekevät tahot. Kokouskutsun ensimmäiseen tapaamiseen sai seitsemäntoista keravalaista osapuolta. Aluksi yhteistyö oli löyhää, mutta vähitellen toiminnan lisääntyessä ryhdyttiin puhumaan yhteistyöelin KIP-allianssista (KIP=Keravan iltapäivätoiminta).

19 19 Yhteistyökumppaneiksi sitoutuivat kaupungin ja seurakunnan rinnalle MLL:n paikallisyhdistys, vanhempainyhdistyksiä, koulujen kannatusyhdistyksiä sekä urheiluseuroja. Keravan kaupunki sai Opetushallitukselta mk hankkeen aloittamiseen. Vuonna 2000 ehkäisevän työn toimikunta myönsi hankkeelle mk avustuksen. Hankkeen alkaessa kaupungin järjestämä hoidollinen iltapäivätoiminta järjestettiin kouluilla ja toimintakeskuksissa. Kaupungin ylläpitämien kerhojen mä ä- rä nousi lasten lukumäärän kasvaessa kuudesta yhdeksään. Aamutoimintaa on järjestetty kaupungin toimintakeskuksissa Ahjossa, Untolassa sekä Savion alueella päivähoidon toimesta. Kaupungin rooli koko toiminnan koordinoijana ja ohjaajana sekä moottorina oli erittäin tärkeä. Seurakunnan kerhotoiminta alkoi Killan alueelta, jossa kaikille avoin Killan tupa tarjosi alueen lapsiperheille seurakunnan perinteisen toiminnan ohella maksutonta kerhotoimintaa välipaloineen. Kerhotoiminta laajeni hankkeen myötä niin, että hankeen päättyessä Keravan seurakunnalla on neljä hoivatyyppistä kerhoa ja kaikille avoin maksuton Killan tupa. MLL:n paikallisyhdistyksessä perustettiin yksityisten päiväkotien rinnalle koululaisten kerho, jonka toiminnassa vanhemmat olivat aktiivisesti mukana heti alusta lähtien. Vankan taustaorganisaation läsnäolo ja tuki on ollut erittäin merkittävää toiminnan onnistumiselle ja jatkumiselle vastakin. Yksityisen päiväkotitoiminnan hyvät kokemukset rohkaisivat myös uuden toimintamuodon aloitusta. Keravan kristillisen koulun kannatusyhdistys aloitti kerhotoimintansa myös heti koulun perustamisesta lähtien. Se tarjosi kerhotoimintaa Kristillisen päiväkodin ja koulun yhteydessä osana sen omaa toimintaa. Toiminta jatkuu elinvoimaisena. Kerhotoimintansa aloitti myös urheiluseura Keravan Pesis ry. Sen toiminta alkoi Ahjosta ja on hankkeen myötä laajentunut, niin että vuonna 2001 sillä on Keravalla yksi hoivatyyppinen kerho luokkalaisille ja Sporttikerho luokkalaisille. Lisäksi Keravan Pesis ry:llä on hoivatyyppistä iltapäivätoimintaa ja Sportti-kerhotoimintaa myös Sipoon Talmassa. Syksyllä 2001 toiminta laajeni myös Vantaalle ja Nurmijärvelle. Perinteinen urheiluseuratoiminta on hankkeen myötävaikutuksella muodostunut ammattimaiseksi palveluntuottamiseksi, jonka tyyppiselle toiminnalle on paljon kysyntää. Keskuskoulun Vanhempainyhdistys ry ja Keravan kaupunki aloittivat yhdessä yksityisen ammatinharjoittajan kanssa kerhotoimintakokeilun. Tässä kolmikantayhteistyömallissa vanhempainyhdistys tuki yksityisen ammatinharjoittajan järjestämää kerhotoimintaa avustuksin, hoitamalla yrittäjän palkkionmaksun ja kerholaisten maksunperinnän sekä yhteistyön koulun kanssa kerhon toimintaan liittyvissä asioissa. Ohjaajan tukihenkilönä kaupungin taholta toimi iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koordinaattori huolehti sijaisjärjestelyistä ja oli muutoinkin yrittäjän tukena toimintaan liittyvissä asioissa. Keskuskoulun kerho toimi kaksi vuotta, minkä jälkeen vanhempainyhdistys luopui toiminnasta. Toiminta vaati mukana olevilta vanhemmilta erittäin paljon aikaa ja

20 20 Toiminnan tavoitteet, tehtävät ja koordinointi vaivaa. Sitoutuminen vapaaehtoiseen ja vaativaan toimintaan omalla ajalla oli pioneerityötä iltapäivätoiminnan saralla. KIP-allianssin tavoitteet, tehtävät ja koordinointi Kerhotoiminnan kehittämishankeen myötä KIP-allianssi asetti järjestämälleen iltapäivätoiminnalle seuraavat tavoitteet: 1) tarjota 1. luokkalaisille turvallinen, ohjattu iltapäivätoiminta, johon sisältyy välipala 2) ennaltaehkäistä syrjäytymistä ohjaamalla lapsia liikunnan ja hyvien ha r- rastusten pariin 3) ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia ja tukea sosiaalistumista erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativien lasten toiminnassa ja 4) kehittää luokkalaisten harrastekerhotoimintaa yhdessä nuorisotoimen kanssa KIP-allianssin toiminnnan tavoitteita ja tehtäviä tarkastellaan tässä Keravan päivähoidon käyttämään mittaristoon kuuluvan tuottavuuden - taloudellisuuden - sisäisen palvelukyvyn - ulkoisen palvelukyvyn -nelikentän kautta: Sisäinen palvelukyky 1) säännölliset kokoukset ja tiedottaminen 2) toiminnan koordinointi: iltapäiväkoordinaattori 3) toiminnan laadullinen kehittäminen 4) yhteinen toiminta-ajatus 5) yhteiset toimintasäännöt kaikissa kerhoissa 6) arvokeskustelu ja sitoutuminen 7) ryhmäkoon määrittely: 15 lasta/ohjaaja 8) ohjaajien koulutukset ja välinehankinnat kerhoihin:valtion avustukset, Nuori Suomi ry:n Liikkuva iltapäivä-avustukset vuonna mk vuonna mk vuonna mk 9) sisäinen koulutus: esim. erityislapset iltapäivätoiminnassa 10) ohjaajien vierailut eri kerhoissa ja tapaamiset: yhteisöllisyys, kokemusten vaihto Ulkoinen palvelukyky 1) kaikille 1-luokkalaisille taattu iltapäivätoiminta 2) tiedotus asiakkaille: lehdistö, asiakasesitteet 3) yhteinen haku: yhteiset hakulomakkeet ja käytännöt 4) yhtäläiset maksut ja maksukäytännöt 5) lähipalvelun-periaate kerhopaikkaa määritettäessä

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Yhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto

Yhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto Helsingissä 5.6.2007 Yhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto Sisällys Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuuden selvitys...2 1. Nykytilanne...2 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Turvallinen koulupäivä Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus 1 9 VUOSILUOKAT N. 50 000 lasta N. 300 000 lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Koko Suomi leikkii hanke

Koko Suomi leikkii hanke Koko Suomi leikkii hanke 2014 2016 Koko Suomi leikkii Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen hanke (2014 2016), jonka toteutuksesta vastaavat Mannerheimin

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 5/2014 Aika Paikka 13.5.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Iltapäivätoiminnan järjestäminen Raisiossa lukuvuoden alusta

Iltapäivätoiminnan järjestäminen Raisiossa lukuvuoden alusta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 758/12.01.03/2016 50 Iltapäivätoiminnan järjestäminen Raisiossa lukuvuoden 2017-2018 alusta Sivistysjohtaja Matti Sivonen 24.8.2016: Perusopetuksen iltapäivätoiminta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen työ- ja loma-ajat lukuvuonna

Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen työ- ja loma-ajat lukuvuonna Sivistyslautakunta 81 26.10.2016 Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2017-2018 625/12.00.01/2016 Sivistyslautakunta 26.10.2016 81 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Atalan koulu lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Atalan koulu lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Atalan koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat suunnattuja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Annalan koulu, Annalan ja Karosen koulutalot. lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Annalan koulu, Annalan ja Karosen koulutalot. lv 13.9.2016 HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Annalan koulu, Annalan ja Karosen koulutalot lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Riitta Rajala

Riitta Rajala Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Huoltajat - (N = 11) Riitta Rajala 29.4.2011 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen koululaisten aamu-

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot. lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot. lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017.

Lisätiedot

Ohjaajien perehdyttämiskansio

Ohjaajien perehdyttämiskansio Ohjaajien perehdyttämiskansio Perehdyttämiskansio ohjaajien tueksi Opetushallitus yhdessä Kymenlaakson/Etelä-Karjalan kehittämisverkoston kanssa on toteuttanut ohjaajien perehdyttämisen tueksi perehdyttämiskansion.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Uudenkaupungin perusopetuksen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Uudenkaupungin perusopetuksen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Uudenkaupungin perusopetuksen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1 Sisällysluettelo 1. Toiminnan tavoitteet ja tehtävät 3 2. Toiminnan laajuus 3 3. Toiminnan järjestämisen periaatteet

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Koordinaattoreiden tulokset (n=229)

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Koordinaattoreiden tulokset (n=229) Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta 2014 Koordinaattoreiden tulokset (n=229) Aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantaa vuodesta 2007 Opetushallitus toteutti yhdessä Fountain Parkin kanssa valtakunnallisen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Siikajoki (N = 29) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Siikajoki (N = 29) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 29) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Lielahden koulu lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Lielahden koulu lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Lielahden koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat suunnattuja

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Juhannuskylän koulu lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Juhannuskylän koulu lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Juhannuskylän koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat suunnattuja

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Leinolan koulu lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Leinolan koulu lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Leinolan koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat suunnattuja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS OPPILASKUNTA 2012-2013 1. KALEVANKANKAAN KOULUN OPPILASKUNNAN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄ Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa Kalevankankaan kouluyhteisöä. Sen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia toimia

Lisätiedot

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA 100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA Rahaa lippukunnan toimintaan Partio saa osan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Osa tästä rahasta jaetaan lippukunnille toimintaan,

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

Koululaisten iltapäivätoiminta

Koululaisten iltapäivätoiminta Koululaisten iltapäivätoiminta Lukuvuosi 2014 2015 Huolenpitoa ja kavereita Turvallinen iltapäivä koulupäivän jälkeen Helsingissä järjestetään 1. 2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille iltapäivätoimintaa

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 YHDISTYKSEN ARVOT Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus VISIO MLL Leppävaaran yhdistyksen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN TOIMINTASUUNNITELMA

UUDENKAUPUNGIN TOIMINTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1. TOIMINNAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Aamu-iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 8 a luvun mukaista lapsille ja nuorille suunnattua

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Koiviston koulu lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Koiviston koulu lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Koiviston koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat suunnattuja

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika HAKURYHMÄ: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika Hakutiedote, ammattikoulutus, Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen18.4.2011

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi

Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Varhaiskasvatus: Johtajuuden haasteet uudistuvassa varhaiskasvatuksessa Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2013 Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Kissanmaan koulu lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Kissanmaan koulu lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Kissanmaan koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat suunnattuja

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 220

Espoon kaupunki Pöytäkirja 220 16.12.2015 Sivu 1 / 1 5193/2015 02.05.00 220 Varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan maksut Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Jaana Suihkonen,

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot