Kylät taidon näyttämöinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kylät taidon näyttämöinä"

Transkriptio

1 Kylät taidon näyttämöinä Kulttuurirakka-jatkohanke

2 6 Sisällys Esittävä taide kuuluu kaikille Kulttuurirakka-jatkohanke elävöitti Lapin kuntien kulttuuritarjontaa... 3 Maaseudun Sivistysliitto ja Kulttuurirakka-jatkohanke... 4 Lapin esittävien taiteiden keskus yhdistää Lapin vapaan kentän ammattilaiset... 5 Tällä ei ole rajoja ihmiset ovat nyt irti! Käkilavasta kesäteatterikyläksi... 6 Onnistunut paluu Teatteri-ilmaisun ohjaajana kotipaikkakunnalla Hovineitona Prinsessa Homssantomssan kuninkaallisella valtiovierailulla Kylätarinoita ja sirkusta matkailijoille Oivalsin, että olen tärkeä Taiteen soveltava käyttö avaa uusia mahdollisuuksia tekijöille ja kokijoille Kulttuurirakka-jatkohankkeessa elävöitettiin Lapin maaseutua esittävien taiteiden avulla. Seitsemässä yhteistyökunnassa ammattilaisohjaajat yhdessä paikallisten harrastajien kanssa toteuttivat toinen toistaan upeampia kylätarinoita, joiden aiheet syntyivät tekijöistä ja paikallisesta kulttuurista. Lisäksi esittävän taiteen ammattilaiset kiersivät yhteensä seitsemässätoista Lapin kunnassa esittämässä omia esityksiään ja pitämässä erilaisia työpajoja. Mukana toiminnassa oli kaiken ikäisiä ihmisiä päiväkoti-ikäisistä lapsista aina vanhuksiin saakka. Hankkeen tulokset numeroina ovat vaikuttavia esityksiä näki ja työpajoihin osallistui tuhansia ihmisiä. Lapin laajalla maaperällä vaikuttavuutena voi kuitenkin pitää myös sitä, kuinka pieniä yleisöjä tai kuntakeskuksista kaukaisia kohteita tavoitettiin. Mieltä lämmittää esimerkiksi se, kuinka lähes koko Lokan koulu Sodankylässä sai osallistua teatterityöpajaan neljän koululaisen voimin. Esittävä taide kuuluu kaikille KULTTUURIRAKKA JATKOHANKE EL ÄVÖITTI L APIN KUNTIEN KULTTUURI- TARJONTAA Hanke osoitti, että vapaan kentän esittävän taiteen ammattilaisille on oma paikkansa Lapissa. Uusille mielenkiintoisille esityksille on kysyntää ja päteviä harrastajaryhmien ohjaajia tarvitaan useissa kunnissa. Toisaalta perinteisten työmuotojen rinnalle on vähitellen muodostumassa uusia malleja, mikä näkyi myös hankkeessa. Etenkin taiteen soveltava käyttö antaa monia uusia mahdollisuuksia hyödyntää esittävän taiteen ammattilaisten osaamista esimerkiksi kouluissa, vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Taiteella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia ihmisten sekä organisaatioiden hyvinvoinnille ja esittävän taiteen eri osa-alueet tarjoavat sen edistämiseen erinomaisia työkaluja. Tähän julkaisuun on kerätty kokemuksia ja tietoa Kulttuurirakka-jatkohankkeen saavutuksista. Kahteen vuoteen mahtuu monia hienoja hetkiä, onnistumisia ja haasteita. Siksi aiheiden valinta ja rajaaminen artikkeleihin oli erityisen vaikeaa. Tästä huolimatta onnistuimme tehtävässä hyvin. Valitut teemat kuvaavat monipuolisesti ja melko kattavasti hankkeessa toteutettua toimintaa. Erityisenä helmenä voidaan varmasti pitää Sieppijärven kylässä toteutettua kylätarinaa, jonka seurauksena paikkakunnalle perustettiin oma harrastajateatteriryhmä ja kulttuurikahvila. Kyläläiset kertoivat iloksemme myös, että koko kylän yhteinen projekti edisti asukkaiden yhteistöllisyyttä ja hyvinvointia. Haluamme kiittää omasta puolestamme kaikkia hankkeessa työskennelleitä esittävän taiteen ammattilaisia, kuntien työntekijöitä sekä niitä ihmisiä, jotka omalla osallistumisellaan tekivät kaiken mahdolliseksi. Ilman Letkeä työ olisi ollut mahdotonta. Yhdistystoiminta osoitti voimansa ja tehdyllä työllä on koti, jossa se jatkuu. Malla Alatalo Hankevetäjä Maaseudun Sivistysliitto Matti Selin Hankevetäjä Maaseudun Sivistysliitto Konkarin iloinen yllätys Erityisryhmätyöskentelyä Ranualla Toimittaneet: Malla Alatalo ja Matti Selin Kirjoittajat: Malla Alatalo, Matti Selin, Janne Rosenvall ja Paula Yliselä Valokuvat: Janne Airaksinen, Malla Alatalo, Petteri Jakobson, Joonas Martikainen, Hanna-Leena Metsävainio ja Matti Selin Taitto: Ulla Ollila / Kuohu Design Paino: Pohjolan Painotuote Oy Kustantaja: Maaseudun Sivistysliitto ry ISBN Kirjoittajat, kuvaajat ja Maaseudun Sivistysliitto Maaseudun Sivistysliiton hallinnoiman Kulttuurirakka-jatkohankkeen päätavoitteena oli edistää esittävien taiteiden harrastusmahdollisuuksia Lapin maakunnassa sekä työllistää alan ammattilaisia. Hanke toteutettiin yhdessä Lapin esittävien taiteiden keskuksen (Letken) kanssa. Osatavoitteena oli myös kehittää Letken toimintaa muun muassa lisäämällä yhteistyötä esittävän taiteen ammattilaisten ja matkailusektorin välillä. Yhteistyökuntia olivat Enontekiö, Inari, Kolari, Pelkosenniemi, Posio, Ranua ja Sodankylä. Kulttuurirakka-jatkohanke oli osa EU:n osarahoittamaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Vuosina hankkeen järjestämässä toiminnassa oli mukana yli 6000 osallistujaa, 17:ssä Lapin kunnassa. Hanke työllisti vuosina yli 30 esittävän taiteen ammattilaista eri mittaisiin työsuhteisiin. 3

3 Lapin esittävien taiteiden keskus yhdis tää L apin vapaan kentän ammattil aiset Maaseudun Sivistysliitto ja Kulttuurirakka -jatkohanke Jokaisella on oikeus luovuuteen. Itsensä toteuttaminen tavalla tai toisella on perustarve ja siksi luovuus sekä sen kehittäminen lisäävät hyvinvointia. Hyvinvointia lisää myös se, kun asioita tehdään ja niistä päätetään yhdessä. Syntyy luottamusta, arvostusta, huolenpitoa ja demokraattista keskustelua. Parhaimmillaan yhteisö perustaa yhdistyksen vaikuttamaan johonkin asiaan omassa elinympäristössään. Uskon, että pärjäämisessä nimenomaan paikallisuus on entistä tärkeämpää. Hyvään elämään kuuluu vahva identiteetti. Sen rakentumisessa keskeistä on tietää mistä tulee, missä juuret ovat. Globaali maailma ei ole paikallisuuden vihollinen. Ajattelemalla globaalisti ja toimimalla paikallisesti on mahdollisuus entistä parempaan elämään. Paikallisuuteen liittyy myös ympäristösivistys. Se ymmärtää ja edistää ihmisen ja ympäristön suhdetta kestävällä tavalla. Siihen kuuluu yksilön ja yhteisön luontosuhde, mutta myös suhde rakennettuun ympäristöön ja paikalliseen kulttuuriin. Luovuuden, vaikuttamisen ja ympäristösivistyksen edistäminen ovat Maaseudun Sivistysliiton keskeisiä teemoja kun tavoitteenamme on Itse Tehty Elämä. Se on elämää, jossa kukkii luovuus, rohkeus, yrittäjyys, paikallisuus, vastuullisuus, moniäänisyys ja yhteisöllisyys. Letken toteuttama Kulttuurirakka syntyi edistämään kaikkea tätä: kyläläisten luovaa toimintaa, paikalliskulttuuria, yhdistystoimintaa ja sen jäsenten toimintamahdollisuuksia. Sen jatkohankkeeseen Letke pyysi mukaan Maaseudun Sivistysliittoa. Oli helppoa vastata kyllä. Tämä julkaisu syntyi tarpeesta dokumentoida ja jakaa Kulttuurirakka-jatkohankkeen kokemukset vielä kerran yhdessä ja myös muiden iloksi ja hyödyksi. Kiitos MSL:n ja Letken tiimille erinomaisesta yhteistyöstä. Työ jatkuu Letkessä. Paula Yliselä toiminnanjohtaja Maaseudun Sivistysliitto MSL:n toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet MSL:n strategiset linjaukset ja niiden kehittäminen yhteisöllisyys YMPÄRISTÖ JA kokemuksellisuus ME paikallisuus itse tehty luovuus LUO JA ELÄ elämä VAIKUTA SIIS yritteliäisyys rohkeus vastuullisuus monikulttuurisuus Kulttuurirakka-jatkohankkeen tavoitteiden mukaisesti muodostimme ryhmän tuumimaan yhdistyksen tilaa ja tulevaisuutta. Tapaamisiin saapuivat Malla Alatalo, Hannu Friman, Pieta Koskenniemi, Joonas Martikainen, Janne Rosenvall, Johanna Salo sekä Matti Selin. Keitä me olemme, minne olemme menossa, miksi ja miten? Keskeisimmiksi sisällöiksi kirkastuivat kiertuetoiminnan kehittäminen, hankkeet ja projektit sekä yhteisöllisyyden ja jäsenten ammatti-identiteettien vahvistaminen. Haluamme yhdistyksen toimivan avoimesti, tasapuolisesti ja monimuotoisuutta tukien. Jäseninä meillä on kirjava porukka eri esittävän taiteen aloilta. Se merkitsee laajaa osaamiskenttää; ammattilaisia, jotka ovat tottuneet sietämään epävarmuutta, sujahtavat erilaisiin työryhmiin ja ammattikuviin nykypäivän työelämän vaatimalla liukkaudella. Samalla taiteellinen työ vaatii pitkäjänteisyyttä, jonka pätkätyöt harvoin mahdollistavat. Alojen väliset ristiriidat ja arvoasteikot ovat myös vaanimassa varomatonta, etenkin kun kilpailu kiristyy resurssien niuketessa. Työvoimaa ei voi käyttää niissä määrin, kuin kulloisenkin esityksen kannalta olisi tarpeen. Olisiko mahdollista tehdä kevyen mallin konsultoivaa vertaisapua? Ja äkkiä jäseniksi ne alueen ammattilaiset, jotka eivät vielä yhdistyksemme jäseniä ole! Esittävää taidetta ei ole ilman yleisöä. Alueella asuu vain asukasta, mikä on vähän. Asenteet kulttuuria kohtaan ovat kovenemassa ja vakiintuneet laitokset ovat etulyöntiasemassa vapaaseen kenttään nähden. Eikä nyt puhuta metreistä. Harrastustoiminta, jonka arvoa ei kukaan kiistä, syö huomiota ja resursseja myös ammattilaisilta, sillä rahoituskanavien päätöksissä on mm. ammatillisten kriteereiden osalta epäjohdonmukaisuutta. Meidän on siis pidettävä itsestämme mölyä, vaikka se useimmiten turhauttaakin. Ja meidän on etsittävä yleisöä, vietävä esityksiä sinne missä ihmiset Teksti: Janne Rosenvall ovat. Kiertueiden järjestämistä pilotoidaan kesällä Käytännön järjestelyjen, hankintojen ja kokemusten kautta haetaan tuntumaa turnee-elämän romantiikkaan ja realismiin. Pohjoisessa on totuttu siirtymään rajojen yli, luon- T ekijöinä tiedämme, nollista kansainvälisyyttä tulee hyödyntää tehokkaammin. Kas- ettei kaikille voi tarvavat turistivirrat pitäisi myös ohjata heitä varten suunniteltujen jota kaikkea, asioiden esitysten äärelle. Lappi kiinnostaa, miksei siis lappilainen taide? loksahdellessa kohdilleen voi jokaiselle Tarvitsemme tukea ja osaamista markkinoinnin kehittämiseen. kuitenkin Monet kaipaavat ammatti-identiteettinsä tueksi yrittäjämäis- löytyä jotakin. tä otetta. Lähitulevaisuudessa tulee uudistaa nettisivut sekä yhdistyksen ilme suhteessa mediaan ja yhteistyökumppaneihin. Ja kuten kaikissa yhteisöissä, myös Letkessä on jatkuvasti kehitettävä sisäistä viestintää. Tällä vältämme kuppikunnat, tietämättömyydestä johtuvat juorupuuskat sekä ydinjoukon väsymisen. Taidealojen ulkopuolella avautuu monia mahdollisuuksia osaaville ja ennakkoluulottomille tekijöille. Soveltava taide tarjoaa työkaluja ja tietämystä uusille kohderyhmille. Tiivistämme yhteistyötä myös poikkitaiteellisissa projekteissa, hyvää yhteistyötä Lapin taiteilijaseuran kanssa jatketaan entistäkin intensiivisemmin ja samalla haemme innokkaasti kontakteja myös muihin toimijoihin. Tekijöinä tiedämme, ettei kaikille voi tarjota kaikkea, asioiden loksahdellessa kohdilleen voi jokaiselle kuitenkin löytyä jotakin. Vapaus ja vastuu esityksistä ovat tekijöillä ja työryhmillä. Yhdistyksemme tehtävänä on koota yhteen, tarjota mahdollisuuksia ja kirkasta näkyvyyttä yhä monipuolisemmalle, taidokkaammalle ja mielenkiintoisammalle esittävälle taiteelle Lapin alueella. 4 5

4 S iitä minkä tekee, on aina hyötyä, mutta siitä minkä jättää tekemättä voi olla haittaa. Tällä ei ole rajoja ihmiset ovat nyt irti! KÄKIL AVAS TA KESÄTEATTERIKYL ÄKSI Viimekesäinen Sieppijärven kylätarina Käkilava keräsi yli tuhat katsojaa ja onnistui muutenkin yli odotusten sitä on aina mukava muistella. Vielä innostavampaa on kuitenkin suunnata katseet kohti kylää nyt vuotta myöhemmin. Näytelmän vaikutukset pureutuvat paljon syvemmälle kyläyhteisöön kuin pelkän numerofaktan perusteella arvaisikaan. Tulevalle kesälle kyläläiset touhuavat jo uutta näytelmää omin voimin. Vaikka ryhmä on viimevuotisesta yhä kasvanut, kolmikymmenpäisen joukon sparraajina toimii ryhmä edelliskesän aktiiveja. Koko kylän Käkilava Kun Kulttuurirakka-jatkohankkeeseen työllistynyt sieppijärveläinen teatteri-ilmaisun ohjaaja Anna-Leena Nordberg käynnisti kylällä näytelmätoimintaa kesällä 2013, innostui Sieppijärven kylälle paluumuuttanut Berit Siitonen ehdottamaan aiheeksi lukujen Käkilavaa, joka oli tuolloin tunnettu tanssipaikka. Siitonen ryhtyi yhdessä ohjaajan kanssa myös näytelmän toiseksi kirjoittajaksi, Käkilavalla kun oli vahvat kytkökset hänen oman sukunsa historiaan. Siitonen toi näytelmään mukaan myös lapsensa. - Ilman lapsia minä en ainakaan tätä näytelmää halunnut tehdä, vakuuttaa Siitonen, joka toimii myös tänä kesänä 2014 paitsi uuden näytelmän käsikirjoittajana myös päävastuullisena ohjaajana. - Äiti päätti sen meidän puolesta, täydentää Siitosen nyt 6-vuotias kuopus, Aku Siitonen. Keväällä 2013 aivoinfarktista toipuvalla Jyrki Vaattovaaralla ei ollut aikomusta lähteä mukaan näytelmätouhuihin. Toisin kuitenkin kävi. Tyttärensä pyynnöstä Vaattovaara lähti katsomaan, mistä oli kyse. - Olin tuolloin aika syvässä masennuksessa. Olin ensin opetellut puhumaan asiat oikein päin ja täytellyt lähinnä sanaristikoita pari vuotta. Olin itselleni uskotellut, ettei minusta ole enää mihinkään. En luottanut, että oppisin vuorosanoja tai mitään uutta. Mutta paljon opin ja vasta myöhemmin todella oivalsin, mistä olisin jäänyt paitsi ilman näytelmää. Elämä aukesi moneen suuntaan, Vaattovaara kiteyttää. Ohjaaja Anna-Leena Nordberg sai houkuteltua mukaan myös Ahti Hiltusen. - Lupauduin mukaan, enkä ole katunut. Siitä minkä tekee, on aina hyötyä, mutta siitä minkä jättää tekemättä voi olla haittaa. Tekemisiään voi pyytää anteeksi, mutta ei tekemättä jättämisiään, perustelee Hiltunen. 6 7

5 Uusi näytelmä ja uusia tuulia Nordbergin työ Sieppijärven kylässä jätti jälkeensä paitsi valtavan innostuksen, myös oppia tulevaa varten. Osa porukasta oli toki vastuullisissa tehtävissä viime kesänäkin, mutta nyt kaikki tehdään itse. Tuore kesänäytelmä ei suinkaan ole ainoa Käkilavan kaikuina kylälle syntynyt tulos; sen lisäksi kylällä viriää yritystoimintaa, teatteriyhdistys, kulttuurikahvila, kirjaprojekteja, ohjelmapalveluideoita. Positiivisuuden lähettiläät Kun pohditaan näytelmän vaikutuksia Sieppijärven kylän kannalta, korostuu ryhmän puheissa yhteisöllisyyden tunteen vahvistuminen. Yhteisöllisyys ulottuu harjoitusten ulkopuolellakin ihmissuhteisiin. - Meistä on tullut yksi suuri perhe. Onhan meillä kylällä ristiriitoja, kateutta ja katkeruutta, mutta todella uskon, että näytelmä yhdistää meitä, kuvailee Vaattovaara. Vaattovaara tietää, että lähikylissä piilee monenlaista osaamista ja hän toivookin, että muuallakin löydettäisiin samanlainen tekemisen henki. eistä on tullut yksi suuri perhe. Onhan meillä kylällä ristiriitoja, mutta todella uskon, että näytelmä yhdistää meitä. - Toivon, että näyttäytyisimme muille positiivisuuden lähettiläinä. Näen, että tällaisella toiminnalla voisi kehittää myös kylien välistä verkostoitumista ja yhteistyötä, Vaattovaara visioi. - Haluaisin, että näytelmäpaikkana oleva uimaranta profiloituisi tapahtumaympäristönä siistiksi kesäteatteripaikaksi, jossa voisi nähdä esityksiä myös naapurikylistä, Vaattovaara ideoi edelleen. Kaikkea tätä palvelemaan on vanha liiketila Sieppijärven keskustassa otettu uuteen käyttöön. Tällä hetkellä siinä toimii tuore yhdistys Amatöörikööri Käkilava ry ja sen toimisto ja pian samaan tilaan avautuu Kulttuurikahvila, jossa paikalliset käsityöläiset voivat myydä tuotteitaan ja jonne yhdistykset ja yritykset voivat jättää esitteitään jakoon. Kahvilan voimakaksikkona häärii aktiivisena Siitonen sekä viime vuonnakin näytelmän puvustajana ja näyttelijänä ansioitunut Katja Saukkoriipi. Molemmat naiset aloittavat tilassa myös omaa yritystoimintaa; Saukkoriipi ompelijana ja Siitonen monialaisena yrittäjänä. Viimekesän näytelmä ja luovan tekemisen henki on totta tosiaan tuottanut tulosta kylässä. Vaattovaara itse on rohkaistunut säveltämään omia musiikkikappaleita, joita kuullaan tulevan kesän näytelmässä ja ehkäpä vielä jonain päivänä levytyksenäkin. Siitosella on käynnissä kaksikin kirjaprojektia ja lisäksi työstetään kyläläisten yhteistä julkaisua, jonne tekstejään kirjoittaa Siitosen lisäksi myös näytelmätoiminnassa mukana oleva Jaana Lipo. - Tällä touhulla ei ole rajoja ihmiset ovat nyt irti! Vaattovaara innostuu. Teksti: Malla Alatalo Valokuvat: Malla Alatalo ja Matti Selin 8 9

6 Heli Huovinen Onnistunut paluu Teatteri-ilmaisun ohjaajana kotipaikkakunnall a Esittävän taiteen ammattilaisille on tarvetta monilla paikkakunnilla Lapissa. Erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskentelevistä kulttuuriohjaajista on suuri pula. Kulttuurirakka-jatkohankkeen yhtenä tavoitteena oli tukea harrastustoiminnan kehittymistä ja luoda maaseudulle kulttuuriohjaajille työpaikkoja. Anna-Leena Nordberg ja Heli Huovinen ovat nuoria teatteriilmaisun ohjaajia ja paluumuuttajia. Molemmat opiskelivat esittävän taiteen koulutusohjelmassa Kokkolassa Keskipohjanmaan Ammattikorkeakoulussa. O Opiskeluiden jälkeen Nordberg työskenteli Oulussa. Työ nuorille suunnatussa Outoguru-hankkeessa antoi mahdollisuuden palata takaisin Lappiin, Kolarin Sieppijärvelle. Myös Huoviselle muutto kotipaikkakunnalle oli selvää jo opiskeluaikana. Saamenkielisiä teatteri-ilmaisun ohjaajia ei Inarissa ole ja heidän ammattitaidolleen on yhteisölle. kova kysyntä. - Tunnen, että olen itse saanut omalta yhteisöltä ja ympäristöltä niin paljon tukea ja kannustusta, että nyt haluan antaa jotain takaisin. Olen käynyt hakemassa ammattitaidon, jonka välitän eteenpäin tälle yhteisölle. Kulttuurialan ammattilaisille on kysyntää Työ Kulttuurirakka-jatkohankkeessa antoi Huoviselle mahdollisuuden päästä kiinni työelämään jo opintojen loppuvaiheessa. - Oli jännittävää aloittaa ohjaaminen ennen valmistumista mutta toisaalta se oli myös hyvää harjoitusta kun tutustui ihmisiin ja sai oman nimensä kuuluviin paikkakunnalla. len käynyt hakemassa ammattitaidon, jonka välitän eteenpäin tälle Heli Huovinen Huovinen käsikirjoitti ja ohjasi inarilaisille harrastajille Kätkettynäytelmän. Esitys ammensi ideoita ja ajatuksia paikallisista tarinoista, joita oli kerätty aiemmin toteutetussa Tarinat talteenhankkeessa. - Kulttuurialan ammattilaisille on kysyntää, mikä näkyy esimerkiksi harrastajien asenteessa, kertoo Huovinen. Itsensä kehittämisen tarve luovalla alalla osoittautui harrastajien keskuudessa suureksi. Kun koulutuksen hankkinut ohjaaja palasi, halusivat kaikki kovasti oppia uusia tekniikoita ja saada tekemiseen tuoreita ajatuksia. Norberg puolestaan ohjasi ja käsikirjoitti Kolarin Sieppijärvellä Käkilava-näytelmän, josta muodostui suurmenestys. Vastaanotto kotipaikkakunnalla oli erittäin hyvä. - Ilmapiiri oli todella kannustava ja halu työllistää paluumuuttajia näkyi monessa yhteydessä. Esimerkiksi minä tein viiden kuukauden sijaisuuden nuorisotyönohjaajana, missä 70% työajasta oli seurakunnalla ja 30% kunnalla. 20% sain käyttää nuorisoteatteriin. Rohkeutta ja monialaisuutta tarvitaan Työskentely Lapissa vaatii rohkeutta ja kykyä soveltaa omaa osaamistaan. Kulttuurialan osaajille ei välttämättä löydy valmiita työpaikkoja, jotka tarjoaisivat toimeentuloa pitkälle tulevaisuuteen. Nordberg opiskelee parhaillaan luonto- ja eräoppaaksi ja uskoo, että työt tulevat jakaantumaan tasaisesti matkailu- ja kulttuurialojen välillä. Huovinen puolestaan tekee teatteri-ilmaisun ohjaajan lisäksi muun muassa toimittajan töitä. Anna-Leena Nordberg Ilmapiiri oli todella kannustava ja halu työllistää paluumuuttajia näkyi monessa yhteydessä. Anna-Leena Nordberg Teksti ja valokuvat: Matti Selin Kulttuurirakka-jatkohanke työllisti vuosina Lapissa yli 30 esittävän taiteen ammattilaista eri mittaisiin työsuhteisiin. Ammattilaiset ohjasivat 10 kylätarinoita, työpajoja ja esiintyivät 17 eri paikkakunnalla. 11

7 Hovineitona Prinsessa Homssantomssan kuninkaallisella valtiovierailulla Kulttuurirakka-jatkohankkeen tavoitteisiin on olennaisesti kuulunut se, että luodaan uudenlaisia mahdollisuuksia maaseudun asukkaille osallistua aktiivisesti esittävän taiteen toimintaan. Tähän tavoitteeseen ovat vastan- P neet ympäri Lappia järjestetyt esitys- ja työpajakiertueet. Toukokuun lopulla pääsin seuraamaan kiertuetaiteilijan työpäivää Kemijärvellä. Kyseessä oli toinen ja viimeinen kemijärveläisille esikoululaisille ja viisivuotiaille järjestetyistä retkipäivistä, joiden osaksi oli toivottu taidepainotteista, osallistavaa toimintaa. Anne Niskalan osallistavan teatterin keinoja hyödyntävä esitys Prinsessa Homssantomssan tähtivierailu ja siihen kytkeytyvä työpaja Prinssit, prinsessat ja sammakot järjestettiin varta vasten päivän teemaan sopivaksi. Tapahtumapaikaksi oli valittu vanha, tunnelmallinen Oinaan koulu noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Kemijärven keskustasta. Tämä erityinen paikka takasi lapsille arjesta irtautumisen tunnelman. Esitysten tilaaja oli Kemijärven kaupunki ja työpajat järjestettiin hankkeemme resursseilla. Lähdin matkaan Rovaniemeltä jo aamuvarhaisella, jotta minulla olisi aikaa tarvittaessa harhaillakin matkalla ja jotta olisin ajoissa auttamassa työpajapäivän valmisteluissa. Harmajassa säässä, tihkusateessa, kaitaa kylätietä körötellessäni meinasi jo epäusko kohteen löytymisestä vallata mielen. Löysin kuin löysinkin kyltin, joka kertoi Oinaan kylän olevan enää kuuden kilometrin päässä. aikka näytti Pian päällystetty tie päättyi, mutta sitä vastoin tihenevä asutus kertoi minun olevan autiolta, mutta kylän tuntumassa. Kaarsin autoni kyltin opastamana kohti Oinaan koulun pihaa. Paikka näytti autiolta, mutta äkkiä koulun ikkunassa näkyi räiskyvän pinkki peruukki Prinsessa Homssantomssa siellä minua jo odotti. äkkiä koulun ikkunassa näkyi räiskyvän pinkki peruukki Prinsessa Homssantomssa siellä minua jo odotti. - Kieltämättä olin vähän hämilläni ensimmäisen kerran tänne saapuessani, kertoi punanenäinen Anne. - Täällä ei ollut ketään paikalla, mutta ovi oli raollaan ja pääsin sisään. Kylmäkin täällä oli, mutta joku oli onneksi juuri käynyt laittamassa tulet kaminaan. Laitoin esitystilan valmiiksi ja etsin itselleni pukuhuoneen vaatteiden ja maskin vaihtamista varten. Vessaa en sisätiloista löytänyt, joten prinsessan piti käydä nurkan takana ennen lapsiyleisön saapumista, jatkoi Anne seikkailukertomustaan nauraen. En voinut olla ääneen ihailematta pohjoisten freelance-taiteilijoiden joustavuutta, ammattitaitoa ja sisukkuutta. Annen saapuminen Oinaan koululle ei sisältänyt prinsessan arvolle sopi

8 P rinsessa Homssantomssa suoritti kuningas-isänsä oppien mukaista virallista valtiovierailua, joka ei kuitenkaan mennyt ihan niinkuin piti. Innokas yleisö sai auttaa hieman hömelöä Homssantomssaa muun muassa kadonneen kruunun etsimisessä. vaa glamouria, mutta oikeanlaisella asenteella ja touhukkaalla otteella kaikki järjestelyt olivat hoituneet yhden naisen voimin. Nyt tarjosin apuani ja saimme siirrettyä suuret pöydät paikoilleen ja esitystilan nopeasti ojennukseen. Katselimme ikkunasta, kun pihaan ajaneesta linja-autosta laskeutuvat lapset asettuivat jonoon saapuakseen prinsessaa tapaamaan. Anne räpsäytti punanenän paikoilleen, avasi keltaisen sateenvarjonsa ja lähti vastaanottamaan vieraita. mukaista virallista valtiovierailua, joka ei kuitenkaan mennyt ihan niinkuin piti. Innokas yleisö sai auttaa hieman hömelöä Homssantomssaa muun muassa kadonneen kruunun etsimisessä. Kun esityksen osuus oli saatu päätökseen, pääsivät kaikki askartelemaan itselleen kruunun ja sitten kokeilemaan, miltä elämä kuninkaallisena tuntuu. Käskyjen antaminen toisille, etenkin itse Homssantomssalle vaikutti hauskalta mikäs siinä katsellessa, kun saat prinsessan tanssimaan gangnam-styleä! Myös päiväkodin henkilökunnalta saatiin hyvää palautetta esitys- ja työpajatoiminnasta. Osallistaminen ja pedagoginen ote tekivät vaikutuksen. Toisekseen se, että ammattimaisesti tuotettua taidetoimintaa tuotiin omalle paikkakunnalle, koettiin tärkeäksi. Mieluummin kutsumme teitä tänne meille, kun lähdemme lasten kanssa pitkille kaupunkireissuille. Tällaista lisää! kiitteli Sinikka Lampela Kemijärven varhaiskasvatuksen puolesta. Paluumatkalla Oinaalta Rovaniemelle mietin kuinka valaisevaa kaltaiselleni hankehallinnon puolella työskentelevälle on nähdä aluille saattelemieni toimenpiteiden toteutumista käytännössä. Koskaan ei tiedä varmaksi, kuinka huolellakin tehdyt suunnitelmat muotoutuvat muuttuvissa tilanteissa. Vahva luottamus raudanlujiin paikallisiin ammattilaisiin auttaa tulevaisuudessakin ei yhtään epäilytä lähettää taiteilijoita syrjäseuduille vastaisuudessakaan. Hommat hoituu kyllä! Esitys noudatti väljää tarinan runkoa ja oli vahvasti yleisöä osallistava. Prinsessa Homssantomssa suoritti kuningas-isänsä oppien - Tämä oli hauskaa! kuuluikin onnellinen huudahdus osallistujien joukosta työpajan päätteeksi. Teksti ja valokuvat: Malla Alatalo 14 15

9 Kulttuurista on vähitellen muodostumassa merkittävä matkailun vetovoimatekijä Suomessa. Luontoelämysten ja perinteisten turistikohteiden lisäksi matkailijat haluavat yhä useammin tutustua myös paikallisiin tapoihin ja oppia uusia asioita. Kulttuurirakka-jatkohankkeessa tähän nousevaan trendiin vastattiin käynnistämällä yhteistyö esittävän taiteen ammattilaisten ja matkailusektorin välillä. Hankkeen aikana matkailijoille oli tarjolla kylissä tuotettuja esityksiä sekä ammattilaisten toteuttamana kokoperheen sirkusta. Kylätarinoita ja sirkusta matkailijoille Ajatus paikallisten harrastajien valmistamista, oman alueen tarinoihin pohjautuvista esityksistä matkailijoille sai alkunsa Kylämatka-esityssarjasta, joka toteutettiin ensimmäisen kerran Turussa osana kulttuuripääkaupunkivuotta Tätä hienoa ideaa haluttiin hyödyntää myös Lapissa. Posiolla Eemeli- Erakon tarina Eemelin tarina pohjautui Posiolla Lapiosalmessa asuneen paikallisen erakon elämään. Näytelmässä Eemeli, Lapiosalmen erakko seurattiin Eemelin vaiheita huutolaispojasta oman mökin asujaksi. Esityksestä muodostui hauska ja koskettava tarina, joka käsitteli yhden ihmiskohtalon kautta ulkopuolisuutta ja sielun herkkyyttä. Teoksen ohjasi teatteri-ilmaisun ohjaaja Hanna-Leena Metsävainio ja käsikirjoituksesta vastasivat yhdessä Marja-Leena Mattila sekä Janne Rosenvall. Yhteistyö posiolaisen matkailuyrittäjän Ari Saukon vetämän Lapiosalmen erämatkailukeskuksen kanssa lähti liikkeelle jo varhaisessa vaiheessa prosessia. - Halusimme tehdä ulkoilmaesityksen ja mietimme aluksi Posion keskustaa mutta siellä käytännön järjestelyt olisivat olleet melko työläitä. Tuolloin sain ajatuksen esityksen viemisestä Eemelin autenttiseen ympäristöön, muistelee Metsävainio

10 Oivalsin, että olen tärkeä Taiteen soveltava käyttö avaa uusia mahdollisuuksia tekijöille ja kokijoille Niinpä esityspaikaksi valittiin posiolaisen matkailuyrittäjän Ari Saukon vetämä Lapiosalmen erämatkailukeskus, jonka läheisyydessä sijaitsivat Eemelin alkuperäinen asuintalo sekä hänelle tärkeät Lapiolampi ja Salmijärvet. Vastaanotto ja suhtautuminen erämatkailukeskuksessa oli alusta alkaen positiivista ja kannustavaa. Esitystoiminnasta toivottiin jatkuvaa ja se nähtiin mahdollisuutena paikan kehittymiselle. Matkailijoiden lisäksi yhteistyöllä oli merkitystä Lapiosalmen erämatkailukeskuksen tekemisestä uudelleen tunnetuksi myös paikallisesti. Yleisössä nähtiin paljon posiolaisia katsojia. Matkailullisen näkökulman ja taiteellisen prosessin yhdistäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Harrastajavetoisessa teatterissa erityisesti markkinointi on usein haastavaa. - Esitys toteutettiin prosessilähtöisesti ja sisältö syntyi matkan varrella. Kunnan työntekijät olisivat halunneet tietää markkinointia varten jo hyvissä ajoin yksityiskohtaisia tietoja esityksestä kuten nimeä, kestoa tai esityspaikkaa. Näistä ei prosessin alussa työryhmällä vielä ollut tietoa, toteaa Metsävainio. Sirkusta Levillä Kylätarinoiden lisäksi hanke oli mukana tuottamassa sirkusta Levillä yhdessä Lapin esittävien taiteiden keskuksen sekä Levin Matkailu Oy:n ja paikallisten matkailuyrittäjien kanssa. Hiihtolomien aikaan matkailijoille oli mahdollisuus käydä katsomassa koko perheen sirkusesitys Von Wuff ja osallistua Kreivittären sirkuskouluun. Lisäksi tarjolla oli maksuttomia sirkustyöpajoja Kylpylähotelli Levitunturin päivällisasiakkaille. Esityksissä kävi yhteensä 148 katsojaa ja työpajoissa oli mukana noin 60 osallistujaa. Kulttuurimatkailun tuomia haasteita Kulttuurirakka-jatkohankkeen aikana toteutettujen esitysten positiivinen vastaanotto osoitti käytännössä, että kulttuurimatkailutuotteille on kysyntää. Yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa paljasti myös kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen vaikeuden. Kulttuurialan osaajien ja taiteilijoiden sekä matkailuyrittäjien yhteistyön synnyttämisessä yksi selkeä haaste tällä hetkellä on toimintakulttuurien erilaisuus. Yritystoiminnassa ydinajatus on liiketaloudellinen kannattavuus ja markkinaehtoisuus. Kulttuuri- sekä taidealanyhdistyksissä puolestaan lähtökohtana on ensisijaisesti mahdollistaa ideologisista tai muista syistä tärkeäksi koetun toiminnan toteuttaminen. Kulttuurimatkailun kehittäminen vaatii lisää konkreettisia yhteistyöprojekteja, joiden avulla eri lähtökohdista työskentelevät ihmiset oppivat ymmärtämään toisiaan. Teksti: Matti Selin Valokuvat: Janne Airaksinen ja Joonas Martikainen 18 Kulttuurirakka-jatkohankkeessa valmistettiin yhdeksän kylätarinaa seitsemällä eri paikkakunnalla ja niitä esitettiin yhteensä 27 kertaa. Ryhmien toimintaan osallistui kaiken kaikkiaan 388 harrastajaa ja esityksissä kävi yli 2600 katsojaa. Näistä esityksistä erityisesti Posion Näyttämön Eemeli, Lapiosalmen erakko toteutettiin yhteistyössä matkailusektorin kanssa. Taiteen soveltava käyttö yhteiskunnan eri osa-alueilla on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Soveltavasta draamasta puhuttaessa tarkoitetaan teatterin tekemisen työkalujen hyödyntämistä perinteisen esityskeskeisen prosessin ulkopuolella. Soveltavassa draaman pääasialliset tavoitteet ovat usein sosiaalisia, kuten syrjäytymisen ehkäiseminen tai hyvinvoinnin lisääminen. Työskentelylle on tyypillistä matala osallistumiskynnys, erilaisten ihmisten välinen vuorovaikutus sekä prosessikeskeisyys. Soveltava draama tarjoaa teatteri-ilmaisun ohjaajille mahdollisuuden työskennellä perinteisen harrastuskentän ulkopuolella.

11 Osa Kulttuurirakka-jatkohankkeessa työskennelleistä esittävän taiteen ammattilaisista lähestyi kylätarinan valmistamista soveltavan draaman näkökulmasta. Sodankylässä draamalliset työmenetelmät tulivat tutuiksi Vaalajärven ja Syväjärven kyläkouluilla, joissa teatteri-ilmaisun ohjaajat Karoliina Kangasniemi ja Hanna-Leena Metsävainio tutustuttivat sekä oppilaat että henkilökunnan uusien mielenkiintoisten työmenetelmien käyttöön. Lähestymistavan valinta oli molemmille ohjaajille selvää jo alussa. - Jokaisen pitäisi päästä tekemään sellaisia asioita, joista he itse tykkäävät. Kaikki eivät ole esiintyjiä, eivät edes halua olla. Soveltavan draaman käyttö antaa mahdollisuuden siihen, että jokainen voi olla osallistujana ilman esiintymispakkoa. Tämä madaltaa osallistumiskynnystä, toteaa Metsävainio. Kangasnimen mielestä esityksen valmistamisen sijaan soveltavassa draamassa korostuvat monet sosiaalisesti tärkeät teemat. - Siinä keskiössä ovat tekijä sekä prosessi. Pinnan alla liikkuu hirveästi merkittäviä asioita, kuten itsetunnon kehittäminen, omien rajojen ylittäminen, uusien puolien löytäminen itsestä, rohkaistuminen sekä haaveet. Hirveän tärkeää on myös ryhmä ja ryhmässä toimiminen. Samaa mieltä on Metsävainio. - Draamalähtöiset harjoitteet auttavat oppilaita löytämään vastauksia moniin tärkeisiin kysymyksiin kuten siihen kuka minä olen, mihin minä olen menossa tai missä asioissa minä olen hyvä. Opettajat ja oppilaat työskentelivät yhdessä Sodankylän kyläkouluilla yhtenä keskeisenä tavoitteena oli saada koulujen oppilaat ja opettajat työskentelemään yhdessä. Tavoitteen saavuttamisen kannalta merkittävää oli opettajille järjestetty kouluttautumispäivä, jossa avattiin tekemisen tapoja ja käytiin läpi erilaisia työskentelymetodeja. Suurin osa opettajista osallistui koulutukseen ja antoi päivästä erittäin hyvää palautetta. - Siellä jopa rehtori sanoi, ettei ollut aiemmin tehnyt mitään näin jännittävää, muistelee Metsävainio. Monet opettajat myös kertoivat jälkeenpäin saaneensa paljon uusia ideoita ja työkaluja siihen kuinka hyödyntää soveltavan taiteen työmenetelmiä omassa työskentelyssään myös jatkossa. Kangasniemi ja Metsävainio käsittelivät työskentelyprosessin aikana hyvinkin erilaisia teemoja eri ikäisten oppilaiden kanssa. - Ihan pikkuisten kanssa tee- van draaman käyttö antaa mana olivat tarinat sekä äänet. Teimme heidän kanssaan mahdollisuuden siihen, että jokainen voi aika paljon eläintarinoita. Kakkoskolmosilla aiheena oli tutkimusmatka omaan kouluun ilman esiintymis- olla osallistujana ja omaan ympäristöön. Isommilla käsiteltiin puolestaan san- pakkoa. karuutta ja idoleita. Vanhimpien oppilaiden kanssa pohdittiin tulevaisuutta tai utopistista tulevaisuutta, kertoo Metsävainio. Koulut kylässä - tapahtuma Työskentely huipentui oppilaiden ja opettajien järjestämään ja koko perheelle suunnattuun Koulut kylässä -tapahtumaan, joka pidettiin Syväjärven kylätalolla. Tapahtuman avulla haluttiin tuoda kouluissa tehtävää työtä näkyväksi kyläläisille. Osallistujille oli järjestetty makkaran paistoa, hullunkuriset olympialaiset, lyhytelokuvia, esityksiä, ja erilaisia kuvataidenäyttelyitä. Koulun oppilaskunta hoiti tapahtuman kahvitarjoilun. Sekä Metsävainiolle, että Kangasniemellä työskentely Syväjärven ja Vaalajärven kyläkouluilla oli merkittävä kokemus. Molemmat saivat erittäin hyvää palautetta sekä oppilailta, että opettajilta. Mieleenpainuvimman kommentin tokaisi yksi pienemmistä oppilaista. - Oivalsin, että olen tärkeä. Kaikki eivät ole esiintyjiä, eivät edes halua olla. Sovelta- Teksti: Matti Selin Valokuvat: Hanna-Leena Metsävainio 20 21

12 Konkarin iloinen yllätys Erit yisryhmät yöskentelyä ranuall a Ranualla kylätarina toteutettiin yhdessä Päiväkeskus Niittyvillan väen kanssa. Niittyvillan asiakkaat ovat eriasteisia kehitysvammaisia; osa tarvitsee jatkuvasti henkilökohtaisen avustajan apua, osa liikkuu pyörätuolilla. Projektiin ohjaajiksi palkattiin teatteri-ilmaisun ohjaaja Hanna-Leena Metsävainio sekä sirkusohjaaja Mette Ylikorva, joilla molemmilla oli jo runsaasti kokemusta erityisryhmien kanssa työskentelystä. Kylätarinan mutkaton eteneminen oli ohjaajille kuitenkin positiivinen yllätys. - Oli hauska huomata, että tämä työ voi olla myös helppoa, Ylikorva iloitsee. - Marjukan henkilökunta ja asiakkaat lähtivät heti innokkaasti mukaan. - Tuntui, että toiminta kohdistui juuri sinne minne pitikin eikä meillä ei ollut yhden yhtä ongelmaa koko aikana, kiittelee Ylikorva henkilökunnan asennoitumista projektiin. - Osaamme tarvittaessa kyllä motivoida henkilökuntaa ja olemme siihen aina varautuneetkin, mutta nyt siihen ei ollut tarvetta, Ylikorva jatkaa. Esiintyjäryhmän innokkaasta asenteesta kertoo hyvin se, että jo toisiin harjoituksiin ohjaajat otettiin vastaan lämpöisin halauksin. T ällainen taiteellinen toiminta antaa siipiä. Se kun ei ole pelkkää jumppaa, vaan mukana on paljon myös itseilmaisua. Koko syksyn 2013 jatkuneen toiminnan tuloksena syntyi Supersankarit -niminen esitys, jonka ryhmä esitti kahdesti. Ensi-ilta pidettiin Palvelutalo Marjukassa omaisten päivänä joulukuun alussa ja toinen esitys oli osa Ranuan kehitysvammaisten tukiyhdistyksen pikkujouluohjelmaa. Esityksessä näkyy molempien ohjaajien omat erityisosaamisalat: teatteri-ilmaisu ja sirkus. Tarina ja dialogi syntyivät yhteistyössä ohjaajien, esiintyjien ja hoitohenkilökunnan kanssa. - Tällainen taiteellinen toiminta antaa siipiä. Se kun ei ole pelkkää jumppaa, vaan mukana on paljon myös itseilmaisua. Siinä löytää keinoja tuoda esiin tunteita ja vaikeitakin asioita, Ylikorva pohtii. - Oli myös tärkeää, että esiintyjät saivat olla esillä positiivisella elämänasenteella. Ja kun kyse oli taiteesta niin siinä ei ollut mukana minkäänlaista kilpailua. Projektin jälkeen ryhmään jäi palo jatkaa toimintaa ja mahdollisuuksia siihen onkin jo yhdessä ideoitu. - Hienointa prosessissa oli saada seurata kuinka monet kylätarinan tekemiseen osallistuneet heittäytyivät rooleihinsa ja nauttivat siitä suurella sydämellä. Muutama ensimmäistä kertaa esiintynyt löysi itsestään oikean näyttelijän, summaa Ylikorva toiminnan tuloksia. Teksti: Malla Alatalo Valokuvat: Joonas Martikainen 22 23

13 Tämä oli hauskaa!

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

MAAILMAN KANSALAISENA SUOMESSA Elina Koskela Päivi Koski-Andberg Terhi Lehtinen

MAAILMAN KANSALAISENA SUOMESSA Elina Koskela Päivi Koski-Andberg Terhi Lehtinen MAAILMAN KANSALAISENA SUOMESSA 2011 Elina Koskela Päivi Koski-Andberg Terhi Lehtinen TAVOITTEET Maailmankansalaisen taidot Erilaisuuden ymmärtäminen Omien ja ympäristön asenteiden tiedostaminen Suomalainen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan toimintaa , 8 luokka

Yrittäjyysluokan toimintaa , 8 luokka Yrittäjyysluokan toimintaa 2013 2014, 8 luokka Yrittäjyysluokan opetussuunnitelmassa painottui 8 luokalla oma valinnaisaine Yrittäjyys ja työelämä. Valinnaisaineessa kaikilla oppilailla oli oma kummiyritys,

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki Työrauhaprojektin taustaa Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilashuoltotyöryhmä alkoi keväällä 2009 valmistella projektia, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu -koulutus Tampere 26.11.2015 Erityispalvelujen tiimi Tiimin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa palveluja,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Koulutus Aloitin opinnot Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1

Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1 Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1 Pointteja ja Ideoita: Keskitetyt materiaalihankinnat TATKU2 & Vantaa (Reeli Karimäki), vaikutus henkilöstöön. Voisiko tästä Taitelija päiväkodissa -mallista

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija TAITEEN EDISTÄMISKESKUS TAITEEN EDISTÄMISKESKUS Taiteen edistämiskeskus on valtion asiantuntija-

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 7/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta pohjoissavo Lisätietoja antavat Ylä-Savon Kehitys Oy Projektipäällikkö Jari Parkkonen jari.parkkonen@yla-savo.fi +358 40 841

Lisätiedot