Pentti Lahola, 68, sen tietää Kokemus on myrskysavotalla valttia

Transkriptio

1 Pentti Lahola, 68, sen tietää Kokemus on myrskysavotalla valttia Timberjack 1270 D -harvesteri etenee tammikuisessa pakkassäässä myrskyn kaatamien puiden keskellä tarkassa järjestyksessä konkelolta toiselle. Ollaan Turun tuntumassa, Sauvossa, jossa joulun pyhien myrskyt tekivät metsissä pahoja tuhoja. Myrskytyöt ovat kokeneiden miesten hommia ja harvesterin puikoissa on yksi kaikkein kokeneimmista, yli puoli vuosisataa metsätöitä tehnyt Pentti Lahola. Joulun ajan Tapani- ja Hannu -myrskyjen metsätuhot saivat nyt Piikkiössä asuvan Laholan pyörtämään päätöksensä ja siirtämään eläkkeelle siirtymistään eteenpäin, hamaan tulevaisuuteen. - Olin suunnitellut jääväni vuodenvaihteessa eläkkeelle ja lopullisesti vapaaherraksi, kun joulun aikoihin tuli jo 68 vuotta täyteen, kertoo veteraani- - Myrskysavottaa tehdessä ei hosuta, vaan työ on tehtävä järjellä ja järjestyksessä, sanoo Pentti Lahola. Kokenut mies tietää. kuljettaja. - Pidin pitkin syksyä jo kaikki lomat ja rästiin kertyneet vapaat. Toisin kävi. Joulun myrskytuhot kotikulmilla käänsivät pään ja huomattavasti ikäistään nuoremmalta vaikuttava mies päätti vielä jatkaa työuraansa. - Kyllä tämä eläkepäivät voittaa, sanoo Pentti. Lausahdus kertoo, että metsään ja koneen ohjaamoon on aina lähdetty mielellään. Yli 50 vuotta metsässä Nykyisin tuosta työurien pidentämisestä puhutaan paljon tasavallan ylintä johtoa myöten. Kaikilla olemassaolevilla mittareilla mitaten Pentti Lahola on jo kyllä osansa yhteiskunnan rakennustyössä tehnyt vuotiaana menin pokasahan kanssa metsään sanoo pohjalaislähtöinen Lahola. - Sitten työkaluksi vaihtui moottorisaha ja 60-luvun lopun ensimmäisen sukupolven metsäkoneiden myötä koittanut koneaika vei miehen mennessään vuotta on konehommiakin jo tehty. Laholan konemiehen taidot havaittiin pian ja osaavalle miehelle riitti kysyntää. Lahola poimittiin silloisen koivulahtelaisen konevalmistaja Norcarin esittelykuljettajaksi. Sen työn myötä mies kiersi pitkin Suomea ja Eurooppaa messuilla ja työnäytöksissä. Sittemmin elämä kuljetti miehen Varsinais-Suomeen ja Sauvoon. Viimeiset 25 vuotta konekonkari on ajanut sauvolaisen M & M Kanervon koneita. Ja ajaa vielä ties kuinka pitkään. 6

2 - Jos ainakin nämä myrskyn jäljet vielä... Pahempaa ei ole kohdalle osunut Metsätöissä miltei kaiken kokenut Pentti Lahola on viiden vuosikymmenen aikana ehtinyt olla korjaamassa yhden jos toisenkin myrskyn jälkiä. Ensin Pohjanmaalla ja sittemmin nykyisellä kotiseudulla. - Koskaan aiemmin ei minun kohdalleni kyllä ole näin pahoja tuhoja osunut. Joskus luvun taitteessa Pohjanmaalla riehunut myrsky teki melkoista jälkeä, mutta kyllä tämä on vielä pahempaa. Haastattelupäivän aikoihin osunut työmaa on Laholan mielestä aika tyypillinen seudun tuhoalue mäkirinteessä. Puut ovat kaatuneet valtaosin juurineen, katkenneitakin on toki joukossa. Myrskyleimikolta on matkaa Pentti Lahola on viihtynyt Kanervon töissä jo 25 vuotta. No Markku, milloinkas päästät tuon Pentin eläkkeelle? - Kyllä se pääsee sitten kun haluaa. Ollaan tosin tässä tuumiskeltu, jos lopetettaisiin kaikki yhtä aikaa ja päästetään nuorempia miehiä töihin, nauraa Markku. - Velimies Mauri on 65 ja minäkin jo 63 - vuotias. Seuraava myrsky kun tulee, silloin meitä ei varmaankaan enää tarvita. - Kun kouraa sovittelee kaatuneiden puiden rytöön pitää olla tarkkana. - Aikamoisia jännityksiä sinne on kertynyt sanoo Pentti Lahola. meren rantaan vain kilometri pari. - Sieltä se puhuri pääsi puiden kimppuun. Samainen mäkirinne on Laholan tuoreessa muistissa edellistalvelta. - Tuosta alarinteesta kaadettiin vuosi sitten sankka kuusikko ja nyt tuulet pääsivät kiinni ylempänä olevaan nuorempaan männikköön. Myrskytöitä riittää pitkään - Tukkimetsät ehditään ehkä korjata kevään aikana, mutta kuitupuut jäävät väkisinkin kesään. Tukkipuustakin iso osa joutuu kyllä sellukattilaan ja vessapaperiksi, on ne suurimmaksi osaksi niin sälöinä, toteaa Lahola. Laholan aikatauluarviot vahvistaa työnantaja, Markku Kanervo, joka ajaa ajokonetta Pentin jäljillä. - Tässä on varsin pienellä alueella paljon tuhoja, varsinkin Hiab kuormausnosturit Laajaan ja teknisesti edistyneeseen Hiab-tuotevalikoimaan kuuluu nykyisin noin 50 perusmallia, joiden nostokapasiteetti yltää 0,8 tonnimetristä 92 tonnimetriin. Teppo Humalainen / perävaunut, nosturit ja seulat Huoltopalvelu ja varaosat Tarjoamme ammattitaitoista Cargotec tuotteiden (Hiab, Loglift/ Jonsered, Multilift, Focolift) huoltopalvelua Lahden talousalueella. Laajasta varaosavarastosta varaosat kaikkiin edustamiimme tuotteisiin. Kari Asikainen / huolto- ja varaosat Työvälineitä 25 vuoden kokemuksella Ideachip Machine Oy Jokimäentie 1, Pennala 7

3 tuossa naapurissa Turun kaupungin metsät kärsivät aika lailla. Siellä on tuhansia kuutioita korjattavana. - Milteipä kaikki alueen koneet on ohjattu myrskytuhojen korjuuseen. Kanervon korjattavaksi on osunut enimmäkseen hehtaarin molemmin puolin olevia tuhoalueita. Puuta niistä kertyy muutama sata mottia, suurimmilta ehkä reilu Yhtenäisimpien tuhoalueiden lisäksi metsissä on paljon lähes yksittäisiä kaatuneita puita. Niiden korjuu ei kannata. -Varmaan ne jäävät sinne koppakuoriasten - ja luonnonsuojelijoiden - iloksi, arvelevat Lahola ja Kanervo. M&M Kanervo on urakoinut metsäkoneilla jo pitkään Metsänhoitoyhdistys Lounametsälle. - Takavuosina asiakkaina ovat olleet myös Rauma-Repola ja Metsäliitto, kertoo metsäkonetoimista vastaava Markku. Yrityksen toinen tukijalka Kun kuvan etualalta vuosi sitten korjattu sankka kuusikko ei enää suojannut, myrskytuuli pääsi tässä metsässä tekemään tuhojaan ylärinteen nuoremmassa männikössä. - Ehkäpä se kuusikkokin olisi joulun tuulissa mennyt nurin, oli se niin raju keli, arvelee Pentti Lahola. metsäurakoinnin lisäksi on tila 90-luvun alkuvuosista lähtien. - Tarton lähellä, täsmen- maatalous. Omistajista toinen, Markun veli Mauri, vastaa maatalouspuolesta: kotitilasta Sau- Markku Kanervo on ollut tää Markku. vossa ja toiminnasta Virossa, konevalinnoissaan vuosikymmenet jossa Kanervoilla on ollut maa- merkkiuskollinen. - Kyllä meillä on John Deeren koko nimihistoria käyty läpi, tuumii Markku. - Muitakin on kokeiltu ja kaupaakin tehty, mutta vihreässä on pysytty. Kanervon konehistoria alkaa Lokomosta. -Ensimmäinen taisi olla Lokomon 909 -mallin protosarjan kymmenes kone, muistaa Markku. Sen jälkeen tutuksi ovat tulleet FMG:n, Timberjack FMG:n, Timberjackin ja John Deeren eri mallit. Nyt moto on Timberjack 1270D m ja ajokone John Deere 1110D. Jos nyt saisi valita... Pitkän työuran tässä vaiheessa on mukava jossitella. Jos nyt Pentti olisit nuori mies ja pitäisi valita elänura ja ammatti? Vastaus tulee empimättä. 25 vuotta Varsinais-Suomessa on tehnyt tehtävänsä. Paikallinen murre on tarttunut jo pysyvästi puheenparteen.. - Kyl varmaan valitsisin metsähommat vieläkin. Arvio myrskytuhoista - 3,5 miljoona kuutiota Joulun pyhien Hannu ja Tapani myrskyissä vaurioitui ja kaatui puuta eri puolilla Suomea lähes 3,5 miljoonaa kuutiometriä eli noin 120 miljoonan euron arvosta, arvioi maaja metsätalousministeriö. Ministeriö teetti asiantuntija-arvion tuoreeltaan vain muutama päivä myrskyjen jälkeen. Todellisuus saattaa olla toinen, kuten myrskytuhoissa yleensä. Lopullinen myrskypuun määrä noussee ensiarvioita suuremmaksi. Siihen suuntaan viittaa ainakin vuoden ensimmäisten viikkojen aikana selvästi normaalia vilkkaampana käynyt puukauppa. Tammikuun ostomäärät olivat yli kaksinkertaiset edellisvuosiin verrattuna. Arviot tuhojen määrästä tarkentuvat pikkuhiljaa ja täsmentyvät vasta korjuutyön edetessä. Lopullinen myrskytuhojen määrä nähdään aikaisintaan syksyllä. Ministeriön asiantuntija-arvioiden mukaan myrskyjen pahimmilla raivoalueilla Lounais-Suomessa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla puustoa kaatui kolmisen miljoonaa kuutiometriä ja Savon ja Pohjois - Karjalan alueilla puolisen miljoonaa kuutiometriä. Myrskyssä kaatuneen ja vahingoittuneen puuston arvo on pienempi kuin normaalisti pystyyn myytävän puuston arvo. Arvon aleneminen johtuu kohonneista korjuukustannuksista, tuhoutuneista metsään jäävistä puista ja puun osista sekä puutavaran laadun heikkenemisestä. Edellisen kerran Suomen metsiä runtelivat kesällä 2010 Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvimyrskyt. Silloin ensiarviot vahingoista asettuivat 3-5 miljoonaan kuutioon. Lopullinen määrä kohosi kuitenkin yli 8 miljoonan kuutiometrin. Näitä tuhoja korjattiin viime kesään saakka. Marraskuussa 2001 Pyry- ja Janika -myrskyt kaatoivat yli seitsemän miljoonaa kuutiometriä puuta. 8