Esitelmöitsijät ja panelistit Julkisen taiteen seminaarissa

Transkriptio

1 Esitelmöitsijät ja panelistit Julkisen taiteen seminaarissa Järjestäjä: Helsingin kaupungin taidemuseo, Uudenmaan aluetaidemuseo Paikka: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston (KSV) auditorio, Kansakoulukatu 3 Arkkitehti Klas Fontell on työskennellyt Helsingin kaupungin julkisen taiteen hankinta- ja toteutusryhmässä vuodesta Fontell on toiminut myös mm. Ympäristötaiteen säätiön hallituksessa ja jäsenenä Valtion taideteostoimikunnassa. Lisäksi hän on ollut sihteerinä ja jäsenenä lukuisissa julkisen taiteen palkintolautakunnissa. Fontell on ollut mukana useimmissa Helsingin kaupungin prosenttirahahankkeissa ja vetänyt kaupungin julkisen taiteen projekteja. Hän on pitänyt useita aihepiiriin liittyviä luentoja. Seminaarissa Klas Fontell esittelee julkisen taiteen erilaisia prosesseja ja niiden avainkohtia. Hän havainnoi esitystään Helsingin kaupungin uusimmilla julkisen taiteen hankkeilla. FT Liisa-Maria Hakala-Zilliacus työskentelee kulttuuriasiainneuvoksena opetusministeriön taideyksikössä. Valtion taideteostoimikunnan puheenjohtaja hän on ollut vuodesta Sitä ennen hän toimi pitkään eduskunnan intendenttinä ja oli käynnistämässä eduskunnan taidehankinnat vuonna Hän on ollut mukana useissa julkisen taiteen kilpailuissa, kuten Risto Rytin, Lauri Kristian Relanderin sekä Urho Kekkosen muistomerkkikilpailujen palkintolautakunnissa sekä lisäksi myös eduskunnan molempien lisärakennusten taidekilpailujen järjestelyissä ja palkintolautakunnissa. Tällä hetkellä hän on Helsingin Musiikkitalon taidekilpailun palkintolautakunnan puheenjohtaja. Hakala-Zilliacus on myös kirjoittanut ja luennoinut julkisesta taiteesta. Hakala-Zilliacus pohtii esityksessään sitä, mikä on julkinen tila ja mitä haasteita se taideteokselle asettaa. Valtion julkisiin rakennuksiin on hankittu taideteoksia yli viidenkymmenen vuoden ajan. Valtion taideteostoimikunta perustettiin Hankinnoista karttuvassa valtion taidekokoelmassa on noin teosta, joten se on Ateneumin Taidemuseon kokoelman jälkeen Suomen toiseksi suurin taidekokoelma. Hankinnoissaan valtio ei noudata prosenttiperiaatetta. Maisema-arkkitehti Lotta Kontula Maisema-arkkitehti Lotta Kontula työskentelee projektinjohtajana ja vihertoimialavastaavana Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla. Hän vastaa Investointitoimistossa puisto- ja viherrakentamisen asiantuntija ohjauksesta ja laadunvalvonnasta. Hän oli mukana mm. Jätkäsaaren julkisen taiteen kilpailun

2 palkintolautakunnassa Lotta Kontula esitelmöi aiheesta Taide puistosuunnittelussa. Suunnitteluinsinööri Marko Jylhänlehto työskentelee Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puistoosastolla, vastuualueenaan yleisten katu- ja viheralueiden tekninen suunnittelu ja kaavalausunnot sekä muut selvittelytehtävät. Viimeaikoina hän on perehtynyt erityisesti rakennettujen vesiaiheiden ja suihkulähteiden tekniikkaan ja ylläpitoon. Jylhänlehto on toiminut aikaisemmin yksityisessä konsulttiyrityksessä katu- ja vesihuollon suunnittelijana. Jylhänlehto esittelee HKR:n vuonna 2008 teettämän selvityksen, jossa tarkastellaan Helsingin kaupungin hallinnassa olevia suihkulähteitä ja muita vesiaiheita toimivuuden ja kunnossapidon näkökulmasta. FT Liisa Lindgren on Helsingin ja Turun yliopistojen taidehistorian dosentti, joka työskentelee eduskunnan intendenttinä. Liisa Lindgren on tehnyt väitöskirjan suomalaisesta kuvanveistosta. Lisäksi hän on julkaissut tieteellisiä tutkimuksia ja tutkielmia sekä yleistajuisia artikkeleita ja 1900-luvun kuvanveistosta sekä nykytaiteesta. Taide- ja kulttuurihistoriallinen tutkimus Memoria - hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri ilmestyy toukokuussa 2009 suomeksi ja ruotsiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska litteratursällskapetin kustantamana. Esitelmässään Liisa Lindgren, muutaman esimerkin avulla, haluaa herättää kysymyksen: kuka ottaa vastuun arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttämisestä? Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa on herätty ymmärtämään historiallisesti merkittävien hautausmaiden ja niiden muistomerkkien erityislaatu. Suomessa sen sijaan monet 1800-luvun, mutta myös 1900-luvun alkupuolen hautaveistokset rapistuvat ja uhkaavat tuhoutua hoidon puutteessa. Yksityisten hautamuistomerkkien taideteokset eivät kuulu seurakuntien eivätkä museolaitoksen hoitovastuun piiriin. FM Teija Mononen työskentelee Helsingin kaupungin taidemuseossa ja on erikoistunut Helsingin julkisiin veistoksiin. Hän on ollut mukana Helsingin kaupungin ensimmäisissä prosenttitaidehankkeissa 1990-luvun alussa sekä on toiminut julkisten taidekilpailujen sihteerinä. Hän on ollut www. taidemuseo.fi / julkinen taide -veistossivujen vastaava toimittaja vuodesta 1997 ja on pitänyt esitelmiä Helsingin julkisesta taiteesta kotimaassa ja ulkomailla. Hänen toimenkuvaansa kuuluu Helsingin julkisen taiteen ylläpidon ja huollon suunnittelu ja koordinointi sekä alueellisen taidemuseotoiminnan ja yhteistyön kehittäminen.

3 Helsingin alueella on yli 400 pysyväksi tarkoitettua ulkoveistosta, muistomerkkiä tai ympäristötaiteen teosta, joista keskimäärin puolet on kaupungin hallinnoimilla puisto- ja katualueilla. Esitelmässään Keisarihahmosta hologrammilehmiin Teija Mononen pohtii julkisen taiteen käsitettä sekä selvittää ulkona olevien teosten ylläpidon ja huollon organisointia Helsingissä. Lisäksi hän luo katsauksen ulkoteosten monimuotoisuuteen, materiaalien ja tekniikoiden laajaan skaalaan sekä urbaanin ympäristön yllätyksellisyyteen taiteen ylläpidon kannalta. Arkkitehti Veli Silvo toimii Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla kaupunkikuvaa ja rakennusviraston intressejä valvovana arkkitehtina. Hän työskentelee läheisessä yhteistyössä Helsingin kaupungin taidemuseon kanssa rakennuttajan edustajana ja asiantuntijana erityisesti ns. prosenttitaiteen hankkeissa. Arkkitehti Pia Rantanen on juuri aloittanut Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puistoosastolla kaupunkikuvaa ja rakennusviraston intressejä valvovana arkkitehtina Veli Silvon työparina ja seuraajana. Pia Rantasella on kokemusta työskentelystä myös yksityisissä arkkitehtitoimistoissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Lisäksi hän on suorittanut opintoja teollisesta muotoilusta. Veli Silvon ja Pia Rantasen esitelmän aiheena on Taide yleisillä alueilla rakennusviraston näkökulmasta: prosenttirahaperiaatteen soveltaminen, prosessi ja muutamia esimerkkejä. Konservaattori Tiina Sonninen on erikoistunut koviin materiaaleihin kuten kiveen, rappaus- ja betonipintoihin sekä kipsiin ja julkisivujen keramiikkaan. Työkohteita ovat mm. veistosten jalustat, jalustarakenteet, hautamuistomerkit ja muut vastaavat kivipinnat. Tiina Sonninen on tutkinut tiilirakenteiden suolarapautumista ja kalkkirappausta sekä konservoinut seinämaalauksia ja rakennusten sisä- ja ulkopintoja. Hän on ollut mukana mm. Mikael Schilkinin Kauppatori-reliefin uudelleenkiinnitystiimissä Helsingin Kaupungintalolla Lisäksi hän on osallistunut kansainvälisiin tutkimusprojekteihin ja kirjoittanut konservointialaan liittyviä artikkeleita. Omaa konservointialan yritystä hän on johtanut vuodesta Tiina Sonnisen esitelmän aiheena on kivi-, tiili- ja betonipintojen huolto osana veistosten tai veistoskokonaisuuksien ylläpitoa; mitä ongelmia yleensä esiintyy ja kuinka niistä mahdollisesti voi selviytyä vai voiko lainkaan selviytyä. Lähemmän tarkastelun kohteena ovat mm. Mannerheimin ratsastajapatsas ja erityisesti sen jalusta sekä Ernst Billgrenin Kohtauspaikat-teoksen ylläpito-ongelmat Kampin torilla.

4 Konservaattori Lasse Mattilalla on useiden vuosien kokemus ulkoveistosten ja erityisesti pronssiteosten konservoinnista Helsingissä ja Turussa. Lasse Mattila on aloittanut uransa Oy Ars Longa Ab:n palveluksessa Oma yritys hänellä on ollut vuodesta Konservointi- ja museopalvelut Lasse Mattila Oy on tehnyt lukuisia suuria konservointiprojekteja Helsingissä mm.: J. V. Snellmanin patsas Suomen pankin aukiolla (kuvanveistäjä Emil Wikström), Albert Edelfeltin näköispatsas Ateneumin päätynurmikolla (kuvanveistäjä Ville Vallgren), Yrjö Liipolan Tellervo-patsas Diana-puistossa (kuvanveistäjä Yrjö Liipola), Fredrick Paciuksen rintakuva (kuvanveistäjä Emil Wikström) Kaisaniemen puistossa. Esitelmässään Lasse Mattila valottaa ulkoveistosten konservointiongelmia omien projektiensa kautta. Lisäksi hänellä on lähemmän tarkastelun kohteena helsinkiläisen ala-asteen pihalle ns. prosenttirahateoksena pystytetyn maalilla kokonaan töhrityn pronssiveistoksen tapaus. Taidemuseon johtaja Markku Valkonen on monipuolinen ja pitkäaikainen taidevaikuttaja. Hän toimi Uuden Suomen taidearvostelijana ja kulttuuritoimittajana 1960-luvulla. Tämän jälkeen hän työskenteli kolmen vuosikymmenen ajan Helsingin Sanomien taidearvostelijana ja kuvataiteista vastaavana toimittajana. Hän on Suomen ja maailman taiteen 1-12 julkaisujen päätoimittaja. Lisäksi Valkonen toimi useita vuosia FRAMEn johtajana sekä Taidekeskus Retretin toimitusjohtajana, kunnes aloitti Espoon nykytaiteen museon EMMAn ensimmäisenä johtajana Markku Valkonen käsittelee esitelmässään Espoon viimeaikaisia julkisia taidehankintoja. Kuvanveistäjä Helena Hietanen ja kuvataiteilija Jaakko Niemelä Kuvanveistäjä Helena Hietanen ja kuvataiteilija Jaakko Niemelä ovat tehneet lukuisia julkisia teoksia Suomessa ja ulkomailla näyttelytoimintansa lisäksi. Taiteilijapariskunnan kiinnostuksen kohteena ja teostensa lähtökohtana ovat valo ja tila. Heidän viimeisin yhteinen julkinen teoksensa Helsingissä on Arabianrantaan vuonna 2008 valmistunut VALOPELI, joka on asuinrakennuksen julkisivun valaistus ja valoteos. Esitelmän aiheena on Teoksia valosta ja julkisen taiteen prosesseista kuvataitelijoiden näkökulmasta. Puheenvuoroissaan Hietanen ja Niemelä kertovat teostensa syntyprosesseista kuvaesimerkein ja tuovat esille näkökulmiaan julkisen taiteen mahdollisuuksista.

5 Arkkitehti Annukka Lindroos on Asemakaava-arkkitehti, joka työskentelee Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston apulaisosastopäällikkönä. Hänen monipuoliseen toimenkuvansa kuuluu mm. erilaiset hallintokuntien ja ulkopuolisten tahojen yhteiset kehittämishankkeet ja julkisen kaupunkitilan parantamiseen tähtäävien suunnittelutöiden koordinointi. Hän on kartoittanut julkisen taiteen sijoituspaikkoja, ollut mukana käynnistämässä kilpailuja ja toiminut palkintolautakuntien jäsenenä. Kaupunkisuunnitteluun ja kaupunkitilan parantamiseen liittyvistä aiheista hän on esitelmöinyt eri tilaisuuksissa ja kirjoittanut lukuisia artikkeleita eri julkaisuihin. Intendentti Anne Kaarna toimii Vantaan taidemuseon näyttelyistä, kokoelmatoiminnasta ja julkisesta taiteesta vastaava intendenttinä. Vantaalla on toteutettu merkittäviä taidehankkeita, vaikka määrärahat ovat pienet. Anne Kaarna ollut mukana mm.tikkurilan lukion ja Pakkalan opetus- ja informaatiotalon (POINT) taidehankkeissa sekä ideoimassa vuorovaikutteista verkkosovellusta, jossa voi interaktiivisesti tutustua edellä mainittujen kohteiden taideteoksiin ja arkkitehtuuriin ( Kaarna toimii julkisen taiteen asiantuntijana Vantaan kaupungin kaavoitus-, ympäristö- ja talosuunnittelun projekteissa. Hän on ollut myös mukana käynnistämässä Leinelän taideprojektia, jossa joukko kuvataiteilijoita on otettu suunnittelemaan uutta Kehäradan varteen valmistuvaa asuinaluetta. Anne Kaarna pohtii taiteen ja kaupunkisuunnittelun suhdetta. Toimittaja-kriitikko Otso Kantokorpi on helsinkiläinen toimittaja, vapaa kirjailija ja taidekriitikko. Vuosina hän oli Taide-lehden päätoimittaja, minkä jälkeen hän on toiminut freelance-taidekriitikkona. Kantokorpi on myös kuratoinut useita näyttelyitä ja toimittanut näyttelyluetteloita. Lisäksi hän on toiminut kustantajana ja kirjoittanut itse useita kirjoja. Kantokorpi on myös opettanut taiteen sosiologiaa eri korkeakouluissa. Maisema-arkkitehti Jussi Luomanen on työskennellyt Helsingin kaupungin rakennusvirastossa maisemaarkkitehtina vuodesta Hän on tällä hetkellä rakennusviraston katuja puisto-osaston suunnittelutoimiston va. toimistopäällikkö. Hän on ollut maisemasuunnittelijana mukana puistohankkeissa, joissa taide on ollut merkittävänä osana suunnittelukonseptia. Näissä projekteissa hän on tehnyt yhteistyötä Helsingin kaupungin taidemuseon ja taiteilijoiden kanssa.