Pisara-rata-hankintaklinikan tulosraportti. Maaliskuu 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pisara-rata-hankintaklinikan tulosraportti. Maaliskuu 2012"

Transkriptio

1 Pisara-rata-hankintaklinikan tulosraportti Maaliskuu 2012

2 2 Sisällysluettelo Pisara-ratahanke...3 Pisara-hankkeen haasteet...4 RAKLIn hankintaklinikka...5 Hankintaklinikan tavoitteet...5 Klinikkatyöskentely...6 Pisara-hankintaklinikan tuloksia...7 Hankkeelle heti alkuun vahva johto ja näkyvä identiteetti...7 Jatkosuunnittelun organisoinnille kaksi vaihtoehtoista mallia...7 Miten turvataan suunnittelun pätevyys ja laadun yhteneväisyys?...10 Miten varmistetaan suunnitelmien toteutettavuus ja löydetään toteuttajien innovaatiot?...10 Minkälaisina hankintakokonaisuuksina ja urakkamuotoina?...11 Miten järjestetään kustannushallinta?...12 Miten järjestetään jatkuva riskien hallinta?...12 Odotukset tilaajan projektin johtamiselle?...12 Mistä ja miten parhaat palveluinnovaatiot ja asemien kehittämisideat?...13 Mistä ja miten parhaat asiantuntijat ja palvelut Pisara-hankkeelle?...15 Tukholman Citybanan-projekti...16 Suunnittelu...17 Rakentaminen...17 Asemat...18 Kumppanuussopimukset...19 Muuta...19 Pisara/Citybanan-vertailua...20 Pisara-hankintaklinikan työskentelyyn osallistuivat...21 Julkaisija: Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Teksti: Pekka Vaara ja Matti Kuronen Kuvat: RAKLI, Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki Taitto: Pirjo Kosunen Helsinki, maaliskuu 2012

3 3 Pisara-ratahanke Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alla kiertävä rautatie, joka yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Pisara-rataa pitkin lähiliikenteen junat voivat alittaa Helsingin keskustan. Se lisää mer kittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta sekä vähentää Helsingin päärautatieaseman kuormitusta. Pisara-radalle siirtyvät kaupunkiradan kaikilla liikennepaikoilla pysähtyvät lähijunat, jolloin Helsingin rautatieasemalta vapau tuu raiteita taajama- ja kaukoliikenteelle. Pisara-radalla on kolme uutta lähiliikenteen asemaa: Töölö, Keskusta ja Hakaniemi. Pisara-rata mahdollistaa henkilöjunaliikenteen lisäämisen, nopeuttaa joukkoliikennettä, parantaa matkustusmukavuutta ja vähentää junien myöhästymisiä. Pisara-rata lisää joukkoliikenteen käyttäjiä ja nopeuttaa joukkoliikennematkoja pääkaupunkiseudulla. Kävelymatkat ja vaihto ajat lyhenevät, ja Helsingin kantakaupunkiin suuntautuvat mat kat nopeutuvat. Pisara-rata avaa uuden, suoran junayhteyden Hakaniemeen ja Töölöön, mikä vähentää joukkoliikennematkustajien vaihtotarvetta. Hakaniemessä junan ja metron välille syntyy nopea vaihtoyhteys, koska junan ja metron laiturit sijaitsevat vierekkäin lähellä toisiaan. Töölön asema helpottaa matkustamista suuriin yleisöta pahtumiin Olympiastadionille, oopperaan, jalkapallostadionille ja jäähalliin. Helsingin keskustan palveluiden saavutettavuus paranee, kun Pisara-radan keskustan asemalta on suora yhteys Kampin kauppakeskukseen, Forumiin ja Kolmensepän aukiolle. Pisara-radan hyödyt ovat selvästi kustannuksia suuremmat. Lyhimmän vaihtoehdon rakennuskustannukset ovat noin 740 miljoonaa euroa arvioidun rakennusvuoden 2019 hinta tasossa. Hyötykustannussuhde, jossa hankkeen rahaksi muutet tuja hyötyjä on verrattu kustannuksiin, on 1,54. Hyödyt ovat siis yli puolitoistakertaiset kustannuksiin verrattuna. Pisara-radasta on Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin toimesta laadittu Yleissuunnitelma ja Ympäristövaikutusten arviointi. Helmikuussa 2012 Liikennevirasto teki päätöksen yleissuunnitelman hyväksy misestä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on esitetty, että Pisara-radasta tehdään suunnittelupäätös. Valtion vuoden 2012 talousarviossa Pisara-radan suunnitteluun on varattu määräraha. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa HLJ:ssä Pisara-rata esitetään toteutettavaksi ensimmäisessä vaiheessa eli vuosina

4 4 Pisara-hankkeen haasteet Pisara-rata on Suomen oloissa poikkeuksellisen merkittävä ja haastava joukkoliikenneinvestointi. Hankkeeseen liittyy monia ulkoisia riippuvuustekijöitä ja projektin toteutuksen haasteita. Pisara-rata suunnitellaan ja rakennetaan lähes kokonaan maanalaisena keskelle Helsingin tiheintä kaupunkirakennetta. Rata ja sen asemat liittyvät lukemattomiin maanalaisiin ja -päällisiin tiloihin, rakenteisiin ja infraverkostoihin, toimiviin liikennejärjestelmiin sekä asuinja palvelukiinteistöihin. Pisara-rataprojektin rinnalla ja siitä riippuen etenee monia muita suunnittelu- ja toteutusprosesseja mm. kaavoitukseen, sidosryhmien kuulemiseen sekä julkisten liikennejärjestelmien, väestönsuojelun ja yksityisten kiinteistöjen kehittämiseen liittyen. Rata ja sen synnyttämät ihmisvirrat myös luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pisara-projektiorganisaation on hallittava monet projektinhallinnan vaativat osa-alueet, mm. suunnittelu, laadunvarmistus, turvallisuus, riskit, viestintä, kustannukset, hankinnat, rakentaminen, testaukset, käyttöönotto. Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala evästi Pisara-radan suunnittelijoita ja toteuttajia tulosseminaarissa mm. seuraavasti: Helsinki ja valtio panostavat Pisararadan suunnitteluun Panostamme kumppanuuteen hankintamenettelyissä Vaativassa kohteessa on hallittava Toteuttamiskelpoiset ratkaisut Toteutuskustannukset Riskit Tiedonkulku Kiinteistökehityksen hyödyntäminen Asiakas on kuningas

5 5 RAKLIn hankintaklinikka Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI on kehittänyt hankintaklinikan rakennus- ja kiinteistöalalle uudentyyppiseksi ratkaisu- ja kehitysalustaksi. Hankintaklinikka-toiminnan tavoitteena on vaativien rakennushankkeiden parhaiden suunnittelu- ja toteutusratkaisujen sekä hankintamenettelyjen etsiminen ja hankintainnovaatioiden edistäminen. Hankintaklinikalla arvioidaan rakennusalan markkinoiden tilannetta konkreettisten rakennushankkeiden haasteiden valossa sekä edistetään tilaajien ja palveluntuottajien avointa vuorovaikutusta ennen tarjouskilpailuja. Lisätietoa RAKLIn klinikkatoiminnasta Hankintaklinikan tavoitteet Pisara-projektin omistajilla on valmius soveltaa hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen ennakkoluulottomasti parhaita nykyaikaisia toteutusmalleja ja organisointitapoja. Parhaiden käytäntöjen löytäminen oli klinikkatyöskentelyn keskeinen haaste. Hankintaklinikan tavoitteeksi asetettiin: Selvittää vaihtoehtoiset ratkaisut hankkeen suunnittelu organisoimiseksi ja suunnittelun tavoitteiden määrittelemiseksi sekä yhteensovittamiseksi valittavaan toteutusmuotoon. Selvittää vaihtoehtoiset ratkaisut rakentamisen organisoimiseksi sekä hankinta- ja toteutusmalleiksi. Tarkastella eräitä erityistä huomiota vaativia osa-alueita, mm. riskien analysointi ja hallinta, laadunvarmistus ja tarkastustoiminta, digitaalisen tiedon hallinta sekä rataturvallisuuden, väestönsuojelun ja pelastustoimen asettamat vaatimukset. Arvioida hankkeen vaikutuksia ja riippuvuuksia samaan aikaan kehitettäviin ja toteutettaviin julkisiin ja yksityisiin hankkeisiin ja Pisaran vaikutusalueen kiinteistöihin.

6 6 Klinikkatyöskentely Pisara-hankintaklinikan työskentely tapahtui kolmena seminaarina Aloitusseminaarissa esiteltiin Pisara-hankkeen tavoitteet ja yleissuunnitelma, arvioitiin Pisara-hankkeen haasteita Liikenneviraston ja Helsingin näkökulmasta sekä pohdittiin alustavasti mahdollisuuksia Pisaraan tukeutuvalle kaupunkirakentamiselle. Aloitusseminaariin osallistui noin 80 henkeä. Laivaseminaarin painopiste oli pienryhmissä tapahtuvassa työpajatyöskentelyssä. Työpajojen tehtävänä oli hankkeen suunnittelun, toteutuksen ja asemien kehittämisen kokonaistarkastelu, vaihtoehtojen arviointi ja ehdotusten tuottaminen. Lisäksi tutustuttiin Tukholmassa rakenteilla olevaan Citybanan-projektiin. Laivaseminaarissa oli noin 40 osallistujaa. Tulosseminaarissa tarkasteltiin laivaseminaarin tuloksia sekä kuultiin näkemyksiä hankkeen organisoitumisesta, päätöksenteosta, jatkosuunnittelun tavoitteista ja jatkovaiheissa tarvittavista palveluista. Tulosseminaariin osallistui noin 80 henkeä. Seminaarien osallistujaluettelo on tämän raportin liitteenä.

7 7 Pisara-hankintaklinikan tuloksia Seuraavassa on esitelty lähinnä seminaarien yleiskeskustelujen ja laivaseminaarin työpajatyöskentelyn tuottamia tuloksia ja ehdotuksia hankkeen tilaajille. Johtopäätökset ovat tämän raportin kirjoittajien omia ja perustuvat työpajojen tuottamiin aineistoihin ja keskusteluista tehtyihin muistiinpanoihin. Seminaareissa esitetty aineisto on julkaistu kokonaisuudessaan fi sivuilla. Hankkeelle heti alkuun vahva johto ja näkyvä identiteetti Laivaseminaarin työpajat suosittelevat tilaajille, että Pisara-hankkeelle muodostetaan heti suunnitteluvaiheen alussa vahva ja selkeä suunnitteluorganisaatio. Organisaation tulisi olla Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteinen projektiorganisaatio, jolla on selkeä tavoitteiden määrittely, osapuolten työnjako sekä linjakas päätöksenteko. Suunnitteluorganisaation haasteena nähdään kaavoittajien ja suunnittelijoiden tiivis yhteistyö. Erityisesti kaupungin virastorajat ovat projektin kannalta haastavia ja ne olisi ratkaistava tiiviillä vuorovaikutuksella. Heti alkuun pitäisi Pisara-hankkeelle määritellä ja koota yhtenäiseksi dokumentiksi yhtenäiset suunnitteluperusteet, joita olisi suunnittelun edetessä aktiivisesti ylläpidettävä. Ennen laajan suunnitteluprojektin käynnistämistä olisi hyvä pysähtyä ajattelemaan ja teettämään tarpeellisia taustaselvityksiä. Hankkeen näkyvän identiteetin syntymisen ja sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun avaamisen kannalta on tärkeää, että hankkeelle avataan ja miehitetään heti suunnittelun alkuvaiheessa Pisara-toimisto hyvälle paikalle. Jatkosuunnittelun organisoinnille kaksi vaihtoehtoista mallia Pisara-hankkeen suunnittelun organisoinnille nähtiin alkuvaiheen perusselvitysten jälkeen kaksi vaihtoehtoista mallia Tilaajavetoinen suunnitteluryhmä, vaiheittainen eteneminen Koko hankkeen kattava suunnitteluallianssi Tilaajajohtoinen suunnitteluryhmä koottaisiin erillisillä sopimuksilla suunnitteluyrityksiltä hankintalain mukaisin menettelyin osaamista vahvasti painottaen.

8 8 Ensimmäisen suunnitteluvaiheen tavoitteena on luoda edellytykset varsinaiselle toteutuspäätökselle. Tämä tarkoittaa ratasuunnitelman laatimista ja sen rinnalla asemakaavoitusta pääkaavan tasolle. Tilaaja suunnitteluttaa jotkut hankkeen läpi menevät mm. tunneliturvallisuuteen ja ohjausjärjestelmiin liittyvät ratkaisut pidemmälle kuin ratasuunnitelma edellyttää. Ensi vaiheen suunnittelun rinnalla hahmotellaan jatkosuunnittelun hankinta, vaiheistus ja yhteys toteutusmuotoihin. Toteutusvaiheen urakoitsijoilla/järjestelmätoimittajilla voi olla joihinkin hankintakokonaisuuksiin laajempi ST-vastuu (suunnittelu ja toteutus). Työn aikaisen suunnittelun tilaaminen voisi olla siirretty myös urakoitsijoiden vastuulle. Jos suunnittelu hankitaan jaetulla mallilla, olisi työpajojen mielestä suunnittelualueet hankittava riittävän suurina kokonaisuuksina, joissa vastuualueet ovat selvät. Mitä enemmän suunnittelua pilkotaan, sitä raskaampi tilaajan organisaatio tarvitaan ja seuraa haasteita tiedonkulussa. Toinen esitetty vaihtoehto on suunnitteluallianssi, joka kattaisi huomattavan osan hankkeen suunnittelulaajuudesta ja joka hankittaisiin vapaaehtoisin liittoutumin muotoutuneilta suunnitteluyhteenliittymiltä. Allianssista olisi kuitenkin rajattu ulos eräät läpi koko hankkeen menevät erikoissuunnittelupaketit ja sellaiset suunnittelualueet, joihin on todennäköisesti tarjolla Suomessa vain yksi pätevä yritys. Nämä tilaaja hankkisi suoraan ja alistaisi aikataulullisesti allianssin ohjaukseen. Tämänlaisista vapaaehtoisiin liittoutumiin perustuvista suunnittelupalveluista on hyviä kokemuksia tiepuolella vuoden ajalta. Kokemusten mukaan malli turvaa resurssien saatavuuden hankkeeseen eikä yksittäisten suunnitteluyritysten talous ole liiaksi kiinni yhdestä projektista. Suunnitteluallianssin hankinta voisi tapahtua hankintalain mukaisella neuvottelumenettelyllä, jossa valinnan painotus olisi tarjoajien laadussa ja osaamisessa. Sopimusten veloitusperusteet tulisi neuvotella järkevään markkinatasoon. Tarjouksissaan yhteenliittymät esittäisivät käsityksensä mukaisia konsepteja, joilla hankkeen haasteista selvitään. On odotettavissa, että suunnitteluallianssista saataisiin tarjouksia vain kahdelta-kolmelta yhteenliittymältä, mutta joiden sisäisen yhteistyön ja motivaation voi arvioida olevan kohdallaan. Tarjouskilpailussa hävinneitä yrityksiä voidaan käyttää laadunvalvontapalveluihin. Toteutuksen osalta myös tähän malliin sopisi ST-malli joihinkin järjestelmätoimituksiin ja urakoihin. Asemien suunnittelu tulisi pitää omina kokonaisuuksinaan suunnitteluperusteiden määrittelyn ja perussuunnittelun jälkeen. Kullakin asemalla tulee olla yksi tilaajan vastuuhenkilö, asemapäällikkö. Suunnittelijoiden puolella voidaan asemien kolme pääsuunnittelijaa organisoida vastuuseen rinkinä, jossa ratkaisujen tarkastus ja suunnittelun sparraus asemien välillä tapahtuu. Yhden aseman suunnittelu voi edetä muiden edellä tuottaen malliratkaisuja muille asemille.

9 9 Molempiin edellä kuvattuihin malleihin sopii suunnittelukilpailujen järjestäminen, mikäli se on aikataulun puitteissa mahdollista. Suunnittelukilpailulle soveltuvia kohteita voisivat olla Eläintarhan silta, Alppipuiston maisemasuunnittelu ja mahdollisesti jotkut asemat.

10 10 Miten turvataan suunnittelun pätevyys ja laadun yhteneväisyys? Pisara-hankkeen suunnitteluperiaatteet (mm. laituriovet, junapituudet, kulkusuunnat) tulee lyödä lukkoon mahdollisimman aikaisin ja ylläpitää suunnittelun edetessä. Vaativia tekniikkaalueita varten tulisi hankkia yksi pätevyytensä osoittanut pääsuunnittelija. Hanketta valvovat viranomaistahot mm. Pelastuslaitos, Trafi ja Rakennusvalvonta tulisi kytkeä mahdollisimman aikaisin mukaan vuorovaikutukseen sekä testata vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja heidän kanssaan. Nykyaikaiset ICT-työkalut tulisi ottaa hankkeen suunnittelussa tilaajan päätöksin käyttöön alusta lähtien. BIM/3D-tietomallinnuksen työkalujen ja menetelmien ja osaamisen katsotaan nykyisellään olevan riittävällä tasolla mallinnuksen käyttämiseksi koko hankkeen laajuudella koko kestolla suunnittelusta ylläpitoon saakka. Ensimmäisenä vaiheena voisi olla lähtötietoaineiston (maastomallit, maaperätiedot, olevat rakenteet, tilavaraukset, tutkimustulokset ) koostaminen tietomalliin lähtötietomalliksi ja tietopankiksi. Aktiivinen tiedonjakelu tulee olemaan hankkeessa suuri haaste. Hankkeessa on monta osapuolta ja ryhmää. Näiden väliseen tietojenvaihtoon ja koordinaatioon ovat megakokoukset uuvuttavia. Pitäisi löytää tapoja hyödyntää pienryhmätyöskentelyä, työpajoja ja seminaareja. Hankkeeseen pitäisi saada syntymään positiivinen virheistä oppimisen kierre, allianssimalliin. Tarvitaan myös suunnitelmien organisoitua ristiintarkastusta osallistuvien suunnittelutoimistojen kesken. Ulkopuolista tarkastusta tarvitaan suunnitelmien määräysten mukaisuudelle ja sisällölle; lainsäädäntö, turvallisuus, normit ja sisäiset suunnitteluohjeet. Ulkopuolisia pakollisia tarkastuksia ovat ISA (Independent Safety Assessment), joka tarkastaa että CSM (Common Safety Methods) on noudatettu sekä NoBo (Notify Body), joka tarkastaa että EU:n rautateitä koskevia YTE-määräyksiä (Yhteensopivuuden teknilliset määräykset) on noudatettu tai poikkeukset on hoidettu säädösten mukaan. Klinikalla todettiin, että ulkopuolisen tarkastusyrityksen käyttö ei aina ole toiminut halutulla tavalla, tarkastajalla pitää olla aito intressi ja insentiivi todella tarkastaa. Suunnittelijoiden pitää nähdä laadunvarmistaja sparraajana eikä hidastajana. Tarkastuksen resurssit tulee olla mitoitettu oikein. Miten varmistetaan suunnitelmien toteutettavuus ja löydetään toteuttajien innovaatiot? Suunnitelmien toteutettavuuden perusta on pätevät lähtötiedot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarvitaan tutkittua tietoa tärinärajoituksista, pohjatutkimuksia, materiaalikuljetuksien rajoituksista, mahdollisista reiteistä ja välivarastoista. Perinteisesti työmaajärjestelyjen ja logistiikan suunnittelu on ollut urakoitsijoiden vastuulla. Työpajoissa esitettiin kysymys, pitäisikö nämä liittää alkuvaiheessa rakennuttamispalveluun.

11 11 Toteuttajien asiantuntemus pitäisi saada alan perinteistä poikkeavalla tavalla mukaan jo suunnitteluvaiheeseen. Pitäisi löytää systemaattisia työskentelytapoja ja kannustimia, joilla urakoitsijat kytketään mukaan ideointiin ja toteutettavuuden arviointiin. Systemaattinen rakennettavuusanalyysi pitäisi laatia hankkeen suunnitelmista muutamassa vaiheessa. Keinona voivat olla toteuttajien ja suunnittelijoiden yhteiset työpajat ja asiantuntijaryhmät, joista kulut korvataan ja joissa luottamuksellisuus turvataan. Innovaatiohyötyjen jakamisen pelisääntöjen tulisi olla selvillä työskentelyn alussa. Tunnelirakentamisen työmaajärjestelyjen sekä henkilö- ja materiaalilogistiikan haastavuus kävivät havainnollisesti ilmi kun laivaseminaarin osanottajat tutustuivat Tukholman Citybananin City-aseman työmaahan. Minkälaisina hankintakokonaisuuksina ja urakkamuotoina? Laivaseminaarin keskustelussa tuli selväksi, että kokonaisvaltaiset toteutusmallit eivät sovellu Pisara-hankkeeseen. Todettiin mm. Kehäradan ja Länsimetron ennakkokartoituksiin viitaten, että Suomesta ei löydy urakoitsijoita, jotka voisivat ottaa kokonaisvastuun näin laajan hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhtenä PPP-/elinkaarihankkeena tai ST-hankkeena myös hankinta-asiakirjojen laadinta ja kilpailutus olisi hyvin raskas prosessi. Kokonaisvaltaisissa hankintamuodoissa sopimukseen sisältyisi paljon riskejä, joista palveluntuottajan on lähes mahdotonta ottaa vastuuta ilman että riskivaraukset nostaisivat kohtuuttomasti kustannuksia. Suunnittelun ja toteutuksen sisältävästä allianssista on Suomessa varsin vähän kokemusta eikä tämän suuruusluokan hankkeesta ollenkaan. Hankkeen haasteena allianssin kannalta olisivat mm. monet osapuolet ja kahden tilaajan organisaatio. Näin ollen laivaseminaarin johtopäätökseksi jäi, että soveltuvin toteutusmalli on budjettirahoitettu ja tilaajajohtoinen projekti. Organisaatioksi soveltuu suurissa infrahankkeissa koeteltu projektinjohtokonsultilla vahvistettu tilaajan projektiorganisaatio, joka toteuttaa hankkeen osaurakoina erilaisin kuhunkin osaan soveltuvin urakkamuodoin. Joiltakin osin voidaan suunnittelu ja rakentaminen yhdistää ST-urakoiksi.

12 12 Miten järjestetään kustannushallinta? Läpi koko hankkeen ulottuva aktiivinen kustannusohjaus on avain kustannusten pysymiseen asetetussa tavoitteessa. Laivaseminaarin työpajojen käsityksen mukaan hankkeelle on heti alkuvaiheessa valittava yksi kustannuslaskenta- ja seurantajärjestelmä ja yksi riittävä pätevyyden omaava vastuuhenkilö jatkuvaan kustannuslaskentaan ja ohjaukseen. Paitsi investointikustannuksia, myös elinkaarikustannuksia on tarkasteltava projektin edetessä. Kustannusarvioita ja -ennustetta tulee ylläpitää suunnittelun aikana. Suunnitelmaratkaisuista ja vaihtoehdoista on tuotettava kustannusarvioita, jotta päätöksiä tehtäessä tiedetään niiden kustannusvaikutukset. Kustannusmuutosten perustelut on huolella dokumentoitava. Mikäli suunnitelma- tai hankintaratkaisut aiheuttavat kustannuspaineita on oltava valmiutta etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Valittava toteutusmalli vaikuttaa kustannuksiin ja kustannusten seurantaan. Hankintajako on mietittävä kustannusten hallinnan ja kilpailun tehokkuuden kannalta toimivaksi. On myös muistettava, että riskien siirrolla on aina hintansa. Näin ollen kustannushallinnalla ja riskien hallinnalla on oltava tiivis yhteys. Miten järjestetään jatkuva riskien hallinta? Laivaseminaarissa todettiin, että suurten infrahankkeiden riskien hallintaan on olemassa varsin vakiintuneet menetelmät ja osaamista. Riskienhallinnan työpajamenettelyt ja jatkuva riskien analysointi, seuranta ja systemaattinen torjunta ovat järjestettävissä erikoisosaajan vetämänä. Työpajoissa riskejä analysoivan ja torjuntakeinoja pohtivan ryhmän on oltava riittävän monialainen. Riskien jakamiselle hankintasopimuksissa on oltava selkeät periaatteet, joiden pääsääntönä on, että sen, joka voi vaikuttaa riskiin, tulisi myös kantaa se. Jos vaikuttajia on useita, riski jaetaan järkevästi. Julkinen toimija ei ole yleensä halukas maksamaan toteutumattomasta riskistä., Tämä vaikuttaa hankintamalleihin ja riskien jakamiseen. Lupa- ja valitusprosessien riskit osataan pääsääntöisesti ottaa huomioon ja ne on todettu tarkoituksenmukaisena sälyttää tilaajan kannettavaksi. Työpajassa tuotiin esille myös kokemuksia, että ympäristölupia haettaessa pitää löytää konkreettisia vaihtoehtoja ja voidaan käydä kauppaa riskeillä/haitoilla. Vaihtoehtoina voi olla esimerkiksi murskaamon sijoittaminen alueelle tai jatkuva rekkaralli. Tämä tulee pystyä viestimään myös asukkaille. Odotukset tilaajan projektin johtamiselle? Laivaseminaarissa esitettiin osallistujille kysymys myös odotuksista tilaajan projektin johtamiselle ja ohjausmallille. Keskeisenä odotuksena tuli esille vahva ja sitoutunut projektinjohto sekä hankkeen näköinen ja näkyvä projektitoimisto. Projektin sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen suunnittelu olisi otettava osaksi hankesuunnittelua. Mm. Vuosaaren satama- ja liikenneväylähankkeiden kokemusten mukaan yleinen mielipide muuttui hankkeelle positiiviseksi aktiivisen viestinnän myötä.

13 13 Palveluntuottajien odotukset tilaajan projektinjohdolle ovat mittavia Selkeä rooli- ja vastuujako Nopeat ja sujuvat päätökset Riittävä toimivalta Luottamuksen ilmapiiri Asiantunteva, vastuuntuntoinen Kannustava hengen nostattaja Keskustelussa todettiin, että kahden tilaajatahon projektin johtamiseen liittyviä haasteita riittää. Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin eri virastojen työnjakoon ja rooleihin kaivataan selkeyttä. Tilaajan tulisi keskittyä ohjaamaan hanke tavoitteisiin, mutta ei ryhtyä suunnittelijaksi. Päätökset olisi tehtävä riittävillä lähtötiedoilla silloin, kun aika on kypsä päätöksenteolle. Päätöksentekijän tulisi myös olla organisaatiossa selkeästi osoitettu ja vastuutettu. Mistä ja miten parhaat palveluinnovaatiot ja asemien kehittämisideat? Asemaseutujen kehittämistä koskeva keskustelu jäi varsin ohueksi klinikkatyöskentelyssä. Useimmat asemaseutujen kiinteistöjen omistajat eivät tunteneet tarvetta osallistua keskusteluun hankkeen tiimoilta ainakaan tässä vaiheessa. Seminaarikeskusteluissa pidettiin kuitenkin tärkeänä kiinteistöjen omistajien ja kehittäjien mukaantuloa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ideoimaan kunkin asemanseudun tarjoamia mahdollisuuksia ja palvelujen järjestämistä. Länsimetron kokemuksien mukaan kiinteistösijoittajat heräävät vasta kun infraa jo rakennetaan. Keskustelussa tuotiin esille, että kiinteistönomistajat eivät välttämättä koe olevansa hyötymässä Pisara-radasta, joka voidaan kokea lähinnä joukkoliikennehankkeena. Hankkeen aikajänne on varsin pitkä, joten kiinteistöjen omistajat eivät vielä ole aktivoituneet pohtimaan radan tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia. Todettiin toistaiseksi olevan epäselvää, mikä taho tulee omistamaan asemat ja laituritasot ja mihin asti liputtoman liikkumisen alue ulottuu. Kiinteistönomistajien ja kehittäjien aktivoimiseksi todettiin tarvittavan hankkeelle julkisuutta ja aktiivista viestintää. Asemaseutujen vaihtoehtoisten kehittämiskonseptien tutkiminen voisi tapahtua kiinteistökehittäjille annettavina toimeksiantoina. Ratasuunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä tulisi tutkia ja määritellä kaavoituksen vapausasteet. Suunnitelmissa tulisi olla tilaa vaihtoehdoille, joista voi neuvotella toimijoiden kesken. Asemanseutujen kehittämisen käynnistyminen on paljolti kiinni Kaupunkisuunnitteluviraston mahdollisuuksista myöntää suunnitteluvarauksia.

14 14 Hakaniemen asema Pisara-yleissuunnitelmassa Keskusta asema Pisara-yleissuunnitelmassa Töölön asema Pisara-yleissuunnitelmassa

15 15 Mistä ja miten parhaat asiantuntijat ja palvelut Pisara-hankkeelle? Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n puheenjohtaja, toimitusjohtaja Kimmo Fischer totesi tulosseminaarissa, että Pisara-rata on haastavin ja vaativin infrahanke, mitä Suomessa on koskaan tehty. Hanke edellyttää Fischerin mukaan vahvaa tilaajaorganisaatiota, kaavoitusprosessin pikaista käynnistämistä, tiiviitä neuvotteluja kiinteistönomistajien kanssa sekä innovaatiojärjestelmän luomista projektitoimiston ohjaukseen. Ratasuunnitelma tulisi laatia yhden suunnittelijaryhmän toimesta tilaajan ohjauksessa. Jatkosuunnitteluun hän piti parhaana kokonaismallia, jossa omaehtoisesti muodostuneet konsulttiryhmät tarjoavat ja vastaavat hankkeen suunnittelusta. Pisaran kaltaisessa erittäin suuressa hankkeessa kilpailullinen neuvottelumenettely olisi sekä tilaajan että toimittajan näkökulmasta paras vaihtoehto hankinnalle. Lisätietoa Pisara-radan suunnitelmista

16 16 Tukholman Citybanan-projekti Pisara-laivaseminaari sai perusteellisen esittelyn ja kävi tutustumassa Tukholmassa rakenteilla olevaan Citybanan-hankkeeseen, jossa on monia yhtäläisyyksiä Pisarahankkeeseen. Citybanan on Tukholman alittava uusi ratayhteys, joka tulee pelkästään paikallisjunien käyttöön. Nyt pohjois-eteläsuunnassa kulkee kaksi raidetta. Rata on rakennettu vuonna 1871, jolloin liikennettä oli 10 junaa päivässä. Nyt junia kulkee päivittäin 550, joista 60 % on paikallisjunia. Ymmärrettävistä syistä liikenne on ajoittain ruuhkaista ja järjestelmä on erittäin haavoittuvainen. Ruotsin rautateillä % junista joko lähtee tai saapuu Tukholmasta, ja kahta olemassa olevaa rataa jakavat paikallisjunat, pitkän matkan junat, taajamajunat sekä tavarajunat. Citybananin valmistuttua pitkän matkan junat, taajamajunat ja tavarajunat jatkavat vanhan yhteyden käyttöä. Yhteyden parantamista on suunniteltu yli 20 vuotta. Vakavin vaihtoehto tunnelille oli rakentaa nykyisten raiteiden viereen kolmas, mutta tämä olisi ollut mahdotonta koska Riddarholmenin saari rakennuksineen on kokonaisuudessaan tiukasti suojeltu, sekä toisaalta, koska kolmannen raiteen tuoma kapasiteetti olisi ollut täydessä käytössä heti yhteyden avaamisesta lähtien. Kolmas tutkittu vaihtoehto oli Kungsholmenbanan, tunneli Älvsjön, Fridhemsplanin ja Tomtebodan välillä. Citybanan kaksinkertaistaa Tukholman läpikulkukapasiteetin Mälaren-järven yli tai ali. Hanke lisää kaksi rataa nykyisiin kahteen. Hanke sisältää kuusi kilometriä rautatietunnelia kantakaupunkiin sekä 1,4 km rautatiesiltaa Årstaan metrin pilareilla seisova silta tulee kaikkien junien käyttöön. Tunneliosuudelle tulee kaksi uutta asemaa: City ja Odenplan. Hankkeen budjetti 1/2007 hintatasossa on 1,70 miljardia euroa (1,92 mrd 1/2008; 1/2004 kirjaus on ollut 7,5 mrd SEK eli 890 miljoonaa euroa). Ruotsin valtion liikenneviraston, Trafikverketin, osuus on tästä miljardi, ympäröivien maakuntien ja kuntien 200 miljoonaa sekä Tukholman kaupungin, Tukholman läänin ja Tukholman paikallisliikennettä hoitavan SL:n osuus yhteensä 500 miljoonaa.

17 17 Citybanan parantaa olennaisesti Tukholman läpi kulkevan rautatieliikenteen kapasiteettia, palvelukykyä ja toimintavarmuutta. Liikenne-ennusteiden mukaan Citybananin tuoma lisäkapasiteetti riittää vuoteen 2030 saakka. Suunnittelu Hankkeen suunnittelu alkoi vuonna Esiselvitys valmistui helmikuussa Kuten Suomessakin, myös Ruotsin rautateiden rakentamista käsittelevä laki vaati ympäristövaikutusten arvioinnin sekä yleissuunnitelman. Suunnitteluprojektin vahvuus on ollut parhaimmillaan 180 henkeä, jotka edustavat kuuttakymmentä eri yritystä. Esimerkiksi klinikkalaisten tapaama WSP:n edustaja Jan Wage oli ollut hankkeen palveluksessa kahdeksan vuotta. Suunnittelun aikana projektinjohtajan alaisuudessa toimi viisi suunnitteluryhmää: maankäytön suunnittelu, kiinteistö, insinöörisuunnittelu (rata, asemat, tekniikka), rakennussuunnittelu ja ylläpidon suunnittelu. Suunnitteluhankinnat oli pilkottu kahdeksaan osaan: asemat, rata, arkkitehtuuri, palo ja turvallisuus, geotekniikka, liikenne, ilmanvaihto ja ympäristö. Suunnittelu toimii tilaajan alaisuudessa. Rakentaminen Citybananin rakennustyöt alkoivat vuonna 2009 ja hankkeen on tarkoitus valmistua vuonna Tällä hetkellä hanke kokonaisuudessaan on aikataulussa ja kustannusarvio pitää.

18 18 Rakentamisen aikana projektinjohtajan alaisuudessa toimii kuusi alaprojektia: neljä alueellista projektia, näiden yhteiset osat sekä radan rakentaminen. Näillä on yhteinen projektimanuaali ja projektisuunnitelma. Rata puolestaan on pilkottu kahdeksaan eri urakkaan. Toteuttajana on sekä ruotsalaisia (Peab ja NCC) että saksalaisia, itävaltalaisia ja tanskalaisia (Pihl, Bilfinger Berger, Strabag ja Züblin) yrityksiä. Työtunneleita on seitsemän, joista ainoastaan neljä jää pelastus- ja huoltoteiksi. Lisäksi viestinnällä, insinöörisuunnittelulla, hankinnoilla, ympäristöasioilla, kiinteistöasioilla sekä projektin tuella on omat vastuuryhmänsä. Kaikkiaan hankkeen piirissä työskentelee 2500 ihmistä. Asemat Stockholm Cityn asema tulee nykyisen metroaseman alle ja aseman päälle tulee uusi hotellihanke. Olemassa oleva rakennus on tarkoitus purkaa. Cityn asemalla on kaikkiaan 50 liukuportaat ja 20 hissiä, Odenplanin asemalla 25 liukuportaat ja seitsemän hissiä. Molempien asemien laiturit ovat noin 250 metriä pitkät. Asemille tulee automaattiovet, joiden nähdään turvallisuusseikkojen lisäksi myös parantavan asemien viihtyisyyttä. Ne vähentävät melua ja pienhiukkasia. Kummaltakin asemalta on vaihtomahdollisuus metroon ja busseihin. Citybanan Stockholm City asema on vahvasti integroitunut metroverkkoon, kaupunkirakenteisiin ja kiinteistöihin

19 19 Kumppanuussopimukset Rakennustyöt kahdella tunneliosuudella (Vasatunneln ja Norrströmstunneln) on toteutettu kumppanuusmallisesti tavoitehintasopimuksin. Toteuttaja osallistuu suunnitteluun ja palkkio on kiinteä. Tilaajan suunnitteluvaiheessa valitsemat suunnittelijat jatkavat toteutuksen aikana yhteistyösuhteessa toteuttajaurakoitsijoihin. Mikäli tavoitehinta alittuu, hyöty jaetaan tilaajan ja urakoitsijan välillä suhteella 60:40. Bonuksia aiheuttavat myös sovittua nopeampi valmistuminen, laatutavoitteisiin pääseminen, yhteistyövalmius sekä häiriöiden ja onnettomuuksien minimointi. Tilaajan vaatimuksena on osaavan työvoiman käyttäminen. Vastaavasti viiveet on sanktioitu ja tavoitehinnan ylittyminen johtaa palkkion putoamiseen kahteen prosenttiin. Syntyneet suorat kustannukset maksetaan kuitenkin aina. Kumppanuusmalli on käytännössä hyvin lähellä allianssimallia. Tavoitehintakumppanuuteen päädyttiin, koska urakkasopimusehtoja on vaikea arvioida ja tiedettiin, että muutoksia tulee ja että muu liikenne sekä muu toiminta kaupungissa vaikuttaa hankkeeseen. Kustannushallintaa tehdään läpi suunnittelun. Muut urakkasopimukset on tehty kiinteähintaisina. Muuta Citybanan kulkee metriä maanpinnan alapuolella. Ratatunnelin rinnalle rakennetaan huolto- ja pelastustunneli josta on yhteys ratatunneliin 300 metrin välein. Kallioperä sopii tunnelinrakentamiseen hyvin, mutta lain mukaan kiinteistönomistajat omistavat myös maan kiinteistön alla joten heidän kanssaan neuvotellaan. Kiinteistörekisteri on siis kolmiulotteinen. Metroliikenne on toiminnassa koko ajan (pl. sommarstoppet 6-10/2011), metrolinja kulkee Citybananin yläpuolella ja Cityn asemalla sininen metrolinja risteää Citybananin (mutta eri tasossa). Metrolla ja Citybananilla on kuitenkin yhteisiä sisäänkäyntejä. Hanke joutuu kiinnittämään erityishuomiota kirkkojen ja muiden historiallisten rakennusten suojeluun. Kaikki rakennukset 150 metriä lähempänä tunnelia tutkitaan. Hankkeen riskinhallinta tehdään ISO prosessin mukaisesti. Se sisältää riskien tunnistamisen, analyysin, arvioinnin ja riskien pienentämisen. Citybananilla on oma projektitoimisto, viestintä sekä infoa myös Facebookissa ja videoita YouTubessa. Lisätietoa

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 1. päivä 10.9.2014 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Hankintaklinikka Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kauppalehti 14.6.2007: Urakkatarjouksissa

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa 2. jakso 5 7.10.2010, Sokos Hotel Vantaa, Vantaa PROJEKTIHALLINTA I: 1. jakso 1 2.9.2010 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 1.9.2010: Projektin kokonaishallinta 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin

Lisätiedot

Infrahankkeiden projektipäällikkökoulutus 1. jakso 16. 17.3.2016 Helsinki 2. jakso 6. 7.4.2016 Helsinki 3. jakso 27. 28.4.

Infrahankkeiden projektipäällikkökoulutus 1. jakso 16. 17.3.2016 Helsinki 2. jakso 6. 7.4.2016 Helsinki 3. jakso 27. 28.4. 1. päivä 16.3.2016 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

URAKKAMUODOT JA VALVONTA

URAKKAMUODOT JA VALVONTA URAKKAMUODOT JA VALVONTA Valvojakurssi Hannu Äystö Hankkeen toteutusmuoto 2 Toteutusmuodolla tarkoitetaan hankkeen toteutustapaa Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatapa Tilaaja

Lisätiedot

TAITAVA KUNTARAKENNUTTAJA JA VESIHUOLTO

TAITAVA KUNTARAKENNUTTAJA JA VESIHUOLTO TAITAVA KUNTARAKENNUTTAJA JA VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT Finlandia-talo 4.6.2014 Teemu Vehmaskoski SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 1 1. Lähtökohdat 2. Ohjaava

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Tavoitteet Tunnistaa integroitujen

Lisätiedot

IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa

IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Ryhmä 1 Ville Alajoki, Helsinki HKR

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa

Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa KOKO-hankintakoulutus, Hyvinkää 26.10.2010 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia haasteellisissa

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

RIL 266-2014. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys ry. Kalliopultitusohje

RIL 266-2014. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys ry. Kalliopultitusohje RIL 266-2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys ry Kalliopultitusohje 2 RIL 266-2014 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa

Lisätiedot

Vesihuollon aluesaneerausmallin kehittäminen

Vesihuollon aluesaneerausmallin kehittäminen 2013-11-22 Vesihuollon aluesaneerausmallin kehittäminen Heidi Hyppönen, nuorempi vesihuollonsuunnittelija, WSP Vesisama-hanke 2 Vesihuoltoverkostojen korjausvelka kasvaa Nykyiset saneerauskäytännöt riittämättömiä

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Hankintaklinikan kokemukset markkinavuoropuhelusta

Hankintaklinikan kokemukset markkinavuoropuhelusta Innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäjäklubi Hankintaklinikan kokemukset markkinavuoropuhelusta 28.11.2012 Erkki Aalto kehitysjohtaja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry RAKLIn klinikat

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Turun läntisten alueiden kehittäminen 27.05.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen ja korjaaminen Ikääntyvien

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa

Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa KOKEMUKSIA ALLIANSSIHANKKEEN TOTEUTUKSISTA MEILLÄ JA MAAILMALLA Sakari Pesonen Fira Oy 4.2.2015 Allianssiurakka Ei vakioitua Mallia! Olemassa olevia

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS)

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Koulutusohjelma 2014 Käyttäjälähtöinen infrastruktuuri Kestävä kehitys infrarakennuttamisessa Elinkaaren hallinta RAKLI ry ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Target Value Design Rantatunneli - hankkeessa LCI - päivä 4.12.2014 Niemi Center. Pekka Petäjäniemi Johtaja, Projektien toteutus Liikennevirasto

Target Value Design Rantatunneli - hankkeessa LCI - päivä 4.12.2014 Niemi Center. Pekka Petäjäniemi Johtaja, Projektien toteutus Liikennevirasto Target Value Design Rantatunneli - hankkeessa LCI - päivä 4.12.2014 Niemi Center Pekka Petäjäniemi Johtaja, Projektien toteutus Liikennevirasto VT12 RANTATUNNELI Urakka-alue 4.2km Tunneli 2+2, 2,3km Väylät

Lisätiedot

Hankintaklinikka uusi menettelytapa hankinnoissa

Hankintaklinikka uusi menettelytapa hankinnoissa Hankintaklinikka uusi menettelytapa hankinnoissa case Keskuskatu 12.3.2009 Finlandiatalo Reijo Järvinen Esityksen sisältö Hankintaklinikasta yleisesti Keskuskatu projekti Urakoitsijan valintamenettely

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 M I E H E T 60 m 7,12 +1,5 Joonas Makkonen -88 2008 hallissa 6,67 Nnamdi Anusim -72 2005 100m 10,46 +1,1 Nnamdi Anusim -72 2007 150 m 17,15-0,3 Joonas Makkonen

Lisätiedot

Toteutusmuodot. Tilaaja. Tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat yhdessä. Urakoitsija. Hankesuunnittelu. Luonnossuunnittelu. Toteutussuunnittelu

Toteutusmuodot. Tilaaja. Tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat yhdessä. Urakoitsija. Hankesuunnittelu. Luonnossuunnittelu. Toteutussuunnittelu Toteutusmuodot Hankesuunnittelu Luonnossuunnittelu Toteutussuunnittelu Hankintatoimi, työmaan johtaminen Rakennustyöt Urakoitsija Tilaaja Tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat yhdessä Takuuvaihe Suunnittele

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Kehäradan liikennöinti 2015

Kehäradan liikennöinti 2015 Kehäradan liikennöinti 2015 Suvi Rihtniemi 14.4.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kehäradan aikamatka 1975: Martinlaakson rata valmistuu. Aletaan puhua Marja-radasta Martinlaakson radan jatke:

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (3) Asfalttinormitoimikunta

PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (3) Asfalttinormitoimikunta PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (3) - kokous 3/2015 Aika Torstai 24.9.2015 kello 9:00-11:30 Paikka Liikennevirasto, Pasila Osallistujat Pirjo Kuula, TTY, puheenjohtaja Katri

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Olen Janne Korhonen ja toimin Joensuun kaupungin Teknisen keskuksen kiinteistöpalvelut yksikössä kiinteistönhoitopäällikkönä. Kiinteistöpalvelut yksikköön kuuluu vastuualueina kiinteistönhoito, rakennustekniikan

Lisätiedot

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1 Lohkonumero: 1 Ottelut: Lohkonumero: 1 1 Kim Viljanen 7 6 1 0 19 27 7 20 1 Kim Viljanen - Janne Uutela 4-1 Jarmo Kontkanen Jyri Rita - Heikki isoranta 4-2 Ossi Salmela 10:30 2 Janne Uutela 7 1 2 4 5 12

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma 2014. Helmikuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma 2014. Helmikuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma 2014 Helmikuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet

Lisätiedot

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 Myl 1 Antero Kotijärvi KuLs Myl 17:23,0 2 Jarkko Koponen Epäsuunta Myl 17:24,0 M-cupissa 3 Lauri Pohjola Epäsuunta Myl 18:38,0 4 Marko Tölli Epäsuunta Myl 18:38,0 5 Toni

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Vantaan linjastomuutoksen toteuttamisprojekti

Vantaan linjastomuutoksen toteuttamisprojekti Vantaan linjastomuutoksen toteuttamisprojekti Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Joukkoliikennesuunnittelija Petri Nissinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Muutokset lyhyesti Mikä

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI Ehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin, jotka koskevat nähtävillä olleen kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Kaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan

Kaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan Dnro 4308/0824/2014 LIIKENNEVIRASTON JA KAUNIAISTEN KAUPUNGIN VÄLINEN SOPIMUS KAUNIAISTEN RAUTATIEASEMAN LIITYNTÄPYSÄKÖINTIALUEEN YLLÄPIDOSTA JA KULKUYHTEYKSIEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 2 (5) Tämän

Lisätiedot

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Arkkitehtuura Oy Pääsuunnittelija arkkiteht SAFA Jarmo Sulonen, pätevyys ja kokemus hankkeeseen riittäviä Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

VIIDEN PELAAJAN LOHKO

VIIDEN PELAAJAN LOHKO Kim Viljanen (1) Peli 1 11:10 Kim Viljanen (1) - Teemu Kaltti Janne Tilus - Teemu Kaltti Peli 2 11:50 Ville Salo - Juuso Raittila Kim Viljanen (1) - Ville Salo Peli 3 12:30 Janne Tilus - Teemu Kaltti Juuso

Lisätiedot

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kehityshankkeen organisointi Johtoryhmä Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa puolustus-, ympäristö- sekä kauppa-

Lisätiedot

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta 20 Smolander Åke 94 Rasku Hannu 22 Toivanen Jouni 95 Rasku Jukka 24 Soini Jukka 98 Fred Christer 25 Partanen Pentti 99 Salo Sakari 27 Ruotsalainen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue Sairaalaturnaus 16.4.2011 Turku Impivaaran jäähalli OTTELUT LOHKOITTAIN 16.4.2011 Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO 1 Impivaara 1 Tulos 6 16.4.2011 08:00 Jyväskylä - Etelä-Karjala 4-4

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa kokemuksia hankintaklinikoista

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa kokemuksia hankintaklinikoista Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa kokemuksia hankintaklinikoista Tuotanto- ja operointi-innovaatiot: julkinen-yksityinen yhteistyöseminaari Tampereen yliopisto 7.10.2010 Pekka

Lisätiedot

Aloituskalvo PASILA. Mainitse Jari ja Petri Mainitse Popa Ari

Aloituskalvo PASILA. Mainitse Jari ja Petri Mainitse Popa Ari PASILA Aloituskalvo projektinjohtaja Niina Puumalainen projekti-insinööri Petri Hoppula ja projekti-insinööri Jari Virmanen Mainitse Jari ja Petri Mainitse Popa Ari PASILA PASILA NYT yli 23 000 työpaikkaa

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2016 MIEHET YLEINEN. Kilpnro: Nimi: Seura: Paino / g

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2016 MIEHET YLEINEN. Kilpnro: Nimi: Seura: Paino / g LAPIN MESTARUUSPILKKI 2016 MIEHET YLEINEN 1. 8. Kokkonen Jouni Meri-Lapin urheilukalastajat 9780 2. 6. Uusitalo Jari Meri-Lapin urheilukalastajat 5545 3. 41. Ohtonen Kari 5520 4. 17. Sipola Jani Keminseudun

Lisätiedot

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä Kehittämisen tiekartta Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä Prosessikommentit Ohjausryhmä Prosessi IPT-kehittäminen Prosessiin lisäys: Tarkistuspiste > Analysointi > Palaute (hyöty, haitta) > Korjaustoimenpide

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Lahden monitoimitalot

Lahden monitoimitalot Lahden monitoimitalot Lahden kaupungin tavoitteet hankintaklinikalle Hankintaklinikan tulosseminaari 20.8.2013 Rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, Lahden Tilakeskus Lähtökohta Lähtökohta - Kaksi 1970-luvun

Lisätiedot

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9. Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.2014 Nimi Helanterä Antero Laine Jukka Nuuttila Marja-Leena

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

3. FIN-746 Lexica Pasi Kaukinen, Mika Karaila, Jussi Karjalainen 5. FIN-784 Hookaksoo Harri Nurmio, Janne Levula, Jyrki Saloniemi

3. FIN-746 Lexica Pasi Kaukinen, Mika Karaila, Jussi Karjalainen 5. FIN-784 Hookaksoo Harri Nurmio, Janne Levula, Jyrki Saloniemi Tapsilaiset toiminnassa 2006. Rieväkylän regatta. 6. FIN-746 Lexica Pasi Kaukinen, Miku Olkkonen 7. FIN-129 Tampereen asuntomeklarit Jaakko Tuominen, Vesa Martikainen 9. FIN-137 Margitta Olli Wuori, Topi

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot