Pisara-rata-hankintaklinikan tulosraportti. Maaliskuu 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pisara-rata-hankintaklinikan tulosraportti. Maaliskuu 2012"

Transkriptio

1 Pisara-rata-hankintaklinikan tulosraportti Maaliskuu 2012

2 2 Sisällysluettelo Pisara-ratahanke...3 Pisara-hankkeen haasteet...4 RAKLIn hankintaklinikka...5 Hankintaklinikan tavoitteet...5 Klinikkatyöskentely...6 Pisara-hankintaklinikan tuloksia...7 Hankkeelle heti alkuun vahva johto ja näkyvä identiteetti...7 Jatkosuunnittelun organisoinnille kaksi vaihtoehtoista mallia...7 Miten turvataan suunnittelun pätevyys ja laadun yhteneväisyys?...10 Miten varmistetaan suunnitelmien toteutettavuus ja löydetään toteuttajien innovaatiot?...10 Minkälaisina hankintakokonaisuuksina ja urakkamuotoina?...11 Miten järjestetään kustannushallinta?...12 Miten järjestetään jatkuva riskien hallinta?...12 Odotukset tilaajan projektin johtamiselle?...12 Mistä ja miten parhaat palveluinnovaatiot ja asemien kehittämisideat?...13 Mistä ja miten parhaat asiantuntijat ja palvelut Pisara-hankkeelle?...15 Tukholman Citybanan-projekti...16 Suunnittelu...17 Rakentaminen...17 Asemat...18 Kumppanuussopimukset...19 Muuta...19 Pisara/Citybanan-vertailua...20 Pisara-hankintaklinikan työskentelyyn osallistuivat...21 Julkaisija: Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Teksti: Pekka Vaara ja Matti Kuronen Kuvat: RAKLI, Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki Taitto: Pirjo Kosunen Helsinki, maaliskuu 2012

3 3 Pisara-ratahanke Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alla kiertävä rautatie, joka yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Pisara-rataa pitkin lähiliikenteen junat voivat alittaa Helsingin keskustan. Se lisää mer kittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta sekä vähentää Helsingin päärautatieaseman kuormitusta. Pisara-radalle siirtyvät kaupunkiradan kaikilla liikennepaikoilla pysähtyvät lähijunat, jolloin Helsingin rautatieasemalta vapau tuu raiteita taajama- ja kaukoliikenteelle. Pisara-radalla on kolme uutta lähiliikenteen asemaa: Töölö, Keskusta ja Hakaniemi. Pisara-rata mahdollistaa henkilöjunaliikenteen lisäämisen, nopeuttaa joukkoliikennettä, parantaa matkustusmukavuutta ja vähentää junien myöhästymisiä. Pisara-rata lisää joukkoliikenteen käyttäjiä ja nopeuttaa joukkoliikennematkoja pääkaupunkiseudulla. Kävelymatkat ja vaihto ajat lyhenevät, ja Helsingin kantakaupunkiin suuntautuvat mat kat nopeutuvat. Pisara-rata avaa uuden, suoran junayhteyden Hakaniemeen ja Töölöön, mikä vähentää joukkoliikennematkustajien vaihtotarvetta. Hakaniemessä junan ja metron välille syntyy nopea vaihtoyhteys, koska junan ja metron laiturit sijaitsevat vierekkäin lähellä toisiaan. Töölön asema helpottaa matkustamista suuriin yleisöta pahtumiin Olympiastadionille, oopperaan, jalkapallostadionille ja jäähalliin. Helsingin keskustan palveluiden saavutettavuus paranee, kun Pisara-radan keskustan asemalta on suora yhteys Kampin kauppakeskukseen, Forumiin ja Kolmensepän aukiolle. Pisara-radan hyödyt ovat selvästi kustannuksia suuremmat. Lyhimmän vaihtoehdon rakennuskustannukset ovat noin 740 miljoonaa euroa arvioidun rakennusvuoden 2019 hinta tasossa. Hyötykustannussuhde, jossa hankkeen rahaksi muutet tuja hyötyjä on verrattu kustannuksiin, on 1,54. Hyödyt ovat siis yli puolitoistakertaiset kustannuksiin verrattuna. Pisara-radasta on Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin toimesta laadittu Yleissuunnitelma ja Ympäristövaikutusten arviointi. Helmikuussa 2012 Liikennevirasto teki päätöksen yleissuunnitelman hyväksy misestä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on esitetty, että Pisara-radasta tehdään suunnittelupäätös. Valtion vuoden 2012 talousarviossa Pisara-radan suunnitteluun on varattu määräraha. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa HLJ:ssä Pisara-rata esitetään toteutettavaksi ensimmäisessä vaiheessa eli vuosina

4 4 Pisara-hankkeen haasteet Pisara-rata on Suomen oloissa poikkeuksellisen merkittävä ja haastava joukkoliikenneinvestointi. Hankkeeseen liittyy monia ulkoisia riippuvuustekijöitä ja projektin toteutuksen haasteita. Pisara-rata suunnitellaan ja rakennetaan lähes kokonaan maanalaisena keskelle Helsingin tiheintä kaupunkirakennetta. Rata ja sen asemat liittyvät lukemattomiin maanalaisiin ja -päällisiin tiloihin, rakenteisiin ja infraverkostoihin, toimiviin liikennejärjestelmiin sekä asuinja palvelukiinteistöihin. Pisara-rataprojektin rinnalla ja siitä riippuen etenee monia muita suunnittelu- ja toteutusprosesseja mm. kaavoitukseen, sidosryhmien kuulemiseen sekä julkisten liikennejärjestelmien, väestönsuojelun ja yksityisten kiinteistöjen kehittämiseen liittyen. Rata ja sen synnyttämät ihmisvirrat myös luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pisara-projektiorganisaation on hallittava monet projektinhallinnan vaativat osa-alueet, mm. suunnittelu, laadunvarmistus, turvallisuus, riskit, viestintä, kustannukset, hankinnat, rakentaminen, testaukset, käyttöönotto. Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala evästi Pisara-radan suunnittelijoita ja toteuttajia tulosseminaarissa mm. seuraavasti: Helsinki ja valtio panostavat Pisararadan suunnitteluun Panostamme kumppanuuteen hankintamenettelyissä Vaativassa kohteessa on hallittava Toteuttamiskelpoiset ratkaisut Toteutuskustannukset Riskit Tiedonkulku Kiinteistökehityksen hyödyntäminen Asiakas on kuningas

5 5 RAKLIn hankintaklinikka Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI on kehittänyt hankintaklinikan rakennus- ja kiinteistöalalle uudentyyppiseksi ratkaisu- ja kehitysalustaksi. Hankintaklinikka-toiminnan tavoitteena on vaativien rakennushankkeiden parhaiden suunnittelu- ja toteutusratkaisujen sekä hankintamenettelyjen etsiminen ja hankintainnovaatioiden edistäminen. Hankintaklinikalla arvioidaan rakennusalan markkinoiden tilannetta konkreettisten rakennushankkeiden haasteiden valossa sekä edistetään tilaajien ja palveluntuottajien avointa vuorovaikutusta ennen tarjouskilpailuja. Lisätietoa RAKLIn klinikkatoiminnasta Hankintaklinikan tavoitteet Pisara-projektin omistajilla on valmius soveltaa hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen ennakkoluulottomasti parhaita nykyaikaisia toteutusmalleja ja organisointitapoja. Parhaiden käytäntöjen löytäminen oli klinikkatyöskentelyn keskeinen haaste. Hankintaklinikan tavoitteeksi asetettiin: Selvittää vaihtoehtoiset ratkaisut hankkeen suunnittelu organisoimiseksi ja suunnittelun tavoitteiden määrittelemiseksi sekä yhteensovittamiseksi valittavaan toteutusmuotoon. Selvittää vaihtoehtoiset ratkaisut rakentamisen organisoimiseksi sekä hankinta- ja toteutusmalleiksi. Tarkastella eräitä erityistä huomiota vaativia osa-alueita, mm. riskien analysointi ja hallinta, laadunvarmistus ja tarkastustoiminta, digitaalisen tiedon hallinta sekä rataturvallisuuden, väestönsuojelun ja pelastustoimen asettamat vaatimukset. Arvioida hankkeen vaikutuksia ja riippuvuuksia samaan aikaan kehitettäviin ja toteutettaviin julkisiin ja yksityisiin hankkeisiin ja Pisaran vaikutusalueen kiinteistöihin.

6 6 Klinikkatyöskentely Pisara-hankintaklinikan työskentely tapahtui kolmena seminaarina Aloitusseminaarissa esiteltiin Pisara-hankkeen tavoitteet ja yleissuunnitelma, arvioitiin Pisara-hankkeen haasteita Liikenneviraston ja Helsingin näkökulmasta sekä pohdittiin alustavasti mahdollisuuksia Pisaraan tukeutuvalle kaupunkirakentamiselle. Aloitusseminaariin osallistui noin 80 henkeä. Laivaseminaarin painopiste oli pienryhmissä tapahtuvassa työpajatyöskentelyssä. Työpajojen tehtävänä oli hankkeen suunnittelun, toteutuksen ja asemien kehittämisen kokonaistarkastelu, vaihtoehtojen arviointi ja ehdotusten tuottaminen. Lisäksi tutustuttiin Tukholmassa rakenteilla olevaan Citybanan-projektiin. Laivaseminaarissa oli noin 40 osallistujaa. Tulosseminaarissa tarkasteltiin laivaseminaarin tuloksia sekä kuultiin näkemyksiä hankkeen organisoitumisesta, päätöksenteosta, jatkosuunnittelun tavoitteista ja jatkovaiheissa tarvittavista palveluista. Tulosseminaariin osallistui noin 80 henkeä. Seminaarien osallistujaluettelo on tämän raportin liitteenä.

7 7 Pisara-hankintaklinikan tuloksia Seuraavassa on esitelty lähinnä seminaarien yleiskeskustelujen ja laivaseminaarin työpajatyöskentelyn tuottamia tuloksia ja ehdotuksia hankkeen tilaajille. Johtopäätökset ovat tämän raportin kirjoittajien omia ja perustuvat työpajojen tuottamiin aineistoihin ja keskusteluista tehtyihin muistiinpanoihin. Seminaareissa esitetty aineisto on julkaistu kokonaisuudessaan fi sivuilla. Hankkeelle heti alkuun vahva johto ja näkyvä identiteetti Laivaseminaarin työpajat suosittelevat tilaajille, että Pisara-hankkeelle muodostetaan heti suunnitteluvaiheen alussa vahva ja selkeä suunnitteluorganisaatio. Organisaation tulisi olla Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteinen projektiorganisaatio, jolla on selkeä tavoitteiden määrittely, osapuolten työnjako sekä linjakas päätöksenteko. Suunnitteluorganisaation haasteena nähdään kaavoittajien ja suunnittelijoiden tiivis yhteistyö. Erityisesti kaupungin virastorajat ovat projektin kannalta haastavia ja ne olisi ratkaistava tiiviillä vuorovaikutuksella. Heti alkuun pitäisi Pisara-hankkeelle määritellä ja koota yhtenäiseksi dokumentiksi yhtenäiset suunnitteluperusteet, joita olisi suunnittelun edetessä aktiivisesti ylläpidettävä. Ennen laajan suunnitteluprojektin käynnistämistä olisi hyvä pysähtyä ajattelemaan ja teettämään tarpeellisia taustaselvityksiä. Hankkeen näkyvän identiteetin syntymisen ja sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun avaamisen kannalta on tärkeää, että hankkeelle avataan ja miehitetään heti suunnittelun alkuvaiheessa Pisara-toimisto hyvälle paikalle. Jatkosuunnittelun organisoinnille kaksi vaihtoehtoista mallia Pisara-hankkeen suunnittelun organisoinnille nähtiin alkuvaiheen perusselvitysten jälkeen kaksi vaihtoehtoista mallia Tilaajavetoinen suunnitteluryhmä, vaiheittainen eteneminen Koko hankkeen kattava suunnitteluallianssi Tilaajajohtoinen suunnitteluryhmä koottaisiin erillisillä sopimuksilla suunnitteluyrityksiltä hankintalain mukaisin menettelyin osaamista vahvasti painottaen.

8 8 Ensimmäisen suunnitteluvaiheen tavoitteena on luoda edellytykset varsinaiselle toteutuspäätökselle. Tämä tarkoittaa ratasuunnitelman laatimista ja sen rinnalla asemakaavoitusta pääkaavan tasolle. Tilaaja suunnitteluttaa jotkut hankkeen läpi menevät mm. tunneliturvallisuuteen ja ohjausjärjestelmiin liittyvät ratkaisut pidemmälle kuin ratasuunnitelma edellyttää. Ensi vaiheen suunnittelun rinnalla hahmotellaan jatkosuunnittelun hankinta, vaiheistus ja yhteys toteutusmuotoihin. Toteutusvaiheen urakoitsijoilla/järjestelmätoimittajilla voi olla joihinkin hankintakokonaisuuksiin laajempi ST-vastuu (suunnittelu ja toteutus). Työn aikaisen suunnittelun tilaaminen voisi olla siirretty myös urakoitsijoiden vastuulle. Jos suunnittelu hankitaan jaetulla mallilla, olisi työpajojen mielestä suunnittelualueet hankittava riittävän suurina kokonaisuuksina, joissa vastuualueet ovat selvät. Mitä enemmän suunnittelua pilkotaan, sitä raskaampi tilaajan organisaatio tarvitaan ja seuraa haasteita tiedonkulussa. Toinen esitetty vaihtoehto on suunnitteluallianssi, joka kattaisi huomattavan osan hankkeen suunnittelulaajuudesta ja joka hankittaisiin vapaaehtoisin liittoutumin muotoutuneilta suunnitteluyhteenliittymiltä. Allianssista olisi kuitenkin rajattu ulos eräät läpi koko hankkeen menevät erikoissuunnittelupaketit ja sellaiset suunnittelualueet, joihin on todennäköisesti tarjolla Suomessa vain yksi pätevä yritys. Nämä tilaaja hankkisi suoraan ja alistaisi aikataulullisesti allianssin ohjaukseen. Tämänlaisista vapaaehtoisiin liittoutumiin perustuvista suunnittelupalveluista on hyviä kokemuksia tiepuolella vuoden ajalta. Kokemusten mukaan malli turvaa resurssien saatavuuden hankkeeseen eikä yksittäisten suunnitteluyritysten talous ole liiaksi kiinni yhdestä projektista. Suunnitteluallianssin hankinta voisi tapahtua hankintalain mukaisella neuvottelumenettelyllä, jossa valinnan painotus olisi tarjoajien laadussa ja osaamisessa. Sopimusten veloitusperusteet tulisi neuvotella järkevään markkinatasoon. Tarjouksissaan yhteenliittymät esittäisivät käsityksensä mukaisia konsepteja, joilla hankkeen haasteista selvitään. On odotettavissa, että suunnitteluallianssista saataisiin tarjouksia vain kahdelta-kolmelta yhteenliittymältä, mutta joiden sisäisen yhteistyön ja motivaation voi arvioida olevan kohdallaan. Tarjouskilpailussa hävinneitä yrityksiä voidaan käyttää laadunvalvontapalveluihin. Toteutuksen osalta myös tähän malliin sopisi ST-malli joihinkin järjestelmätoimituksiin ja urakoihin. Asemien suunnittelu tulisi pitää omina kokonaisuuksinaan suunnitteluperusteiden määrittelyn ja perussuunnittelun jälkeen. Kullakin asemalla tulee olla yksi tilaajan vastuuhenkilö, asemapäällikkö. Suunnittelijoiden puolella voidaan asemien kolme pääsuunnittelijaa organisoida vastuuseen rinkinä, jossa ratkaisujen tarkastus ja suunnittelun sparraus asemien välillä tapahtuu. Yhden aseman suunnittelu voi edetä muiden edellä tuottaen malliratkaisuja muille asemille.

9 9 Molempiin edellä kuvattuihin malleihin sopii suunnittelukilpailujen järjestäminen, mikäli se on aikataulun puitteissa mahdollista. Suunnittelukilpailulle soveltuvia kohteita voisivat olla Eläintarhan silta, Alppipuiston maisemasuunnittelu ja mahdollisesti jotkut asemat.

10 10 Miten turvataan suunnittelun pätevyys ja laadun yhteneväisyys? Pisara-hankkeen suunnitteluperiaatteet (mm. laituriovet, junapituudet, kulkusuunnat) tulee lyödä lukkoon mahdollisimman aikaisin ja ylläpitää suunnittelun edetessä. Vaativia tekniikkaalueita varten tulisi hankkia yksi pätevyytensä osoittanut pääsuunnittelija. Hanketta valvovat viranomaistahot mm. Pelastuslaitos, Trafi ja Rakennusvalvonta tulisi kytkeä mahdollisimman aikaisin mukaan vuorovaikutukseen sekä testata vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja heidän kanssaan. Nykyaikaiset ICT-työkalut tulisi ottaa hankkeen suunnittelussa tilaajan päätöksin käyttöön alusta lähtien. BIM/3D-tietomallinnuksen työkalujen ja menetelmien ja osaamisen katsotaan nykyisellään olevan riittävällä tasolla mallinnuksen käyttämiseksi koko hankkeen laajuudella koko kestolla suunnittelusta ylläpitoon saakka. Ensimmäisenä vaiheena voisi olla lähtötietoaineiston (maastomallit, maaperätiedot, olevat rakenteet, tilavaraukset, tutkimustulokset ) koostaminen tietomalliin lähtötietomalliksi ja tietopankiksi. Aktiivinen tiedonjakelu tulee olemaan hankkeessa suuri haaste. Hankkeessa on monta osapuolta ja ryhmää. Näiden väliseen tietojenvaihtoon ja koordinaatioon ovat megakokoukset uuvuttavia. Pitäisi löytää tapoja hyödyntää pienryhmätyöskentelyä, työpajoja ja seminaareja. Hankkeeseen pitäisi saada syntymään positiivinen virheistä oppimisen kierre, allianssimalliin. Tarvitaan myös suunnitelmien organisoitua ristiintarkastusta osallistuvien suunnittelutoimistojen kesken. Ulkopuolista tarkastusta tarvitaan suunnitelmien määräysten mukaisuudelle ja sisällölle; lainsäädäntö, turvallisuus, normit ja sisäiset suunnitteluohjeet. Ulkopuolisia pakollisia tarkastuksia ovat ISA (Independent Safety Assessment), joka tarkastaa että CSM (Common Safety Methods) on noudatettu sekä NoBo (Notify Body), joka tarkastaa että EU:n rautateitä koskevia YTE-määräyksiä (Yhteensopivuuden teknilliset määräykset) on noudatettu tai poikkeukset on hoidettu säädösten mukaan. Klinikalla todettiin, että ulkopuolisen tarkastusyrityksen käyttö ei aina ole toiminut halutulla tavalla, tarkastajalla pitää olla aito intressi ja insentiivi todella tarkastaa. Suunnittelijoiden pitää nähdä laadunvarmistaja sparraajana eikä hidastajana. Tarkastuksen resurssit tulee olla mitoitettu oikein. Miten varmistetaan suunnitelmien toteutettavuus ja löydetään toteuttajien innovaatiot? Suunnitelmien toteutettavuuden perusta on pätevät lähtötiedot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarvitaan tutkittua tietoa tärinärajoituksista, pohjatutkimuksia, materiaalikuljetuksien rajoituksista, mahdollisista reiteistä ja välivarastoista. Perinteisesti työmaajärjestelyjen ja logistiikan suunnittelu on ollut urakoitsijoiden vastuulla. Työpajoissa esitettiin kysymys, pitäisikö nämä liittää alkuvaiheessa rakennuttamispalveluun.

11 11 Toteuttajien asiantuntemus pitäisi saada alan perinteistä poikkeavalla tavalla mukaan jo suunnitteluvaiheeseen. Pitäisi löytää systemaattisia työskentelytapoja ja kannustimia, joilla urakoitsijat kytketään mukaan ideointiin ja toteutettavuuden arviointiin. Systemaattinen rakennettavuusanalyysi pitäisi laatia hankkeen suunnitelmista muutamassa vaiheessa. Keinona voivat olla toteuttajien ja suunnittelijoiden yhteiset työpajat ja asiantuntijaryhmät, joista kulut korvataan ja joissa luottamuksellisuus turvataan. Innovaatiohyötyjen jakamisen pelisääntöjen tulisi olla selvillä työskentelyn alussa. Tunnelirakentamisen työmaajärjestelyjen sekä henkilö- ja materiaalilogistiikan haastavuus kävivät havainnollisesti ilmi kun laivaseminaarin osanottajat tutustuivat Tukholman Citybananin City-aseman työmaahan. Minkälaisina hankintakokonaisuuksina ja urakkamuotoina? Laivaseminaarin keskustelussa tuli selväksi, että kokonaisvaltaiset toteutusmallit eivät sovellu Pisara-hankkeeseen. Todettiin mm. Kehäradan ja Länsimetron ennakkokartoituksiin viitaten, että Suomesta ei löydy urakoitsijoita, jotka voisivat ottaa kokonaisvastuun näin laajan hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhtenä PPP-/elinkaarihankkeena tai ST-hankkeena myös hankinta-asiakirjojen laadinta ja kilpailutus olisi hyvin raskas prosessi. Kokonaisvaltaisissa hankintamuodoissa sopimukseen sisältyisi paljon riskejä, joista palveluntuottajan on lähes mahdotonta ottaa vastuuta ilman että riskivaraukset nostaisivat kohtuuttomasti kustannuksia. Suunnittelun ja toteutuksen sisältävästä allianssista on Suomessa varsin vähän kokemusta eikä tämän suuruusluokan hankkeesta ollenkaan. Hankkeen haasteena allianssin kannalta olisivat mm. monet osapuolet ja kahden tilaajan organisaatio. Näin ollen laivaseminaarin johtopäätökseksi jäi, että soveltuvin toteutusmalli on budjettirahoitettu ja tilaajajohtoinen projekti. Organisaatioksi soveltuu suurissa infrahankkeissa koeteltu projektinjohtokonsultilla vahvistettu tilaajan projektiorganisaatio, joka toteuttaa hankkeen osaurakoina erilaisin kuhunkin osaan soveltuvin urakkamuodoin. Joiltakin osin voidaan suunnittelu ja rakentaminen yhdistää ST-urakoiksi.

12 12 Miten järjestetään kustannushallinta? Läpi koko hankkeen ulottuva aktiivinen kustannusohjaus on avain kustannusten pysymiseen asetetussa tavoitteessa. Laivaseminaarin työpajojen käsityksen mukaan hankkeelle on heti alkuvaiheessa valittava yksi kustannuslaskenta- ja seurantajärjestelmä ja yksi riittävä pätevyyden omaava vastuuhenkilö jatkuvaan kustannuslaskentaan ja ohjaukseen. Paitsi investointikustannuksia, myös elinkaarikustannuksia on tarkasteltava projektin edetessä. Kustannusarvioita ja -ennustetta tulee ylläpitää suunnittelun aikana. Suunnitelmaratkaisuista ja vaihtoehdoista on tuotettava kustannusarvioita, jotta päätöksiä tehtäessä tiedetään niiden kustannusvaikutukset. Kustannusmuutosten perustelut on huolella dokumentoitava. Mikäli suunnitelma- tai hankintaratkaisut aiheuttavat kustannuspaineita on oltava valmiutta etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Valittava toteutusmalli vaikuttaa kustannuksiin ja kustannusten seurantaan. Hankintajako on mietittävä kustannusten hallinnan ja kilpailun tehokkuuden kannalta toimivaksi. On myös muistettava, että riskien siirrolla on aina hintansa. Näin ollen kustannushallinnalla ja riskien hallinnalla on oltava tiivis yhteys. Miten järjestetään jatkuva riskien hallinta? Laivaseminaarissa todettiin, että suurten infrahankkeiden riskien hallintaan on olemassa varsin vakiintuneet menetelmät ja osaamista. Riskienhallinnan työpajamenettelyt ja jatkuva riskien analysointi, seuranta ja systemaattinen torjunta ovat järjestettävissä erikoisosaajan vetämänä. Työpajoissa riskejä analysoivan ja torjuntakeinoja pohtivan ryhmän on oltava riittävän monialainen. Riskien jakamiselle hankintasopimuksissa on oltava selkeät periaatteet, joiden pääsääntönä on, että sen, joka voi vaikuttaa riskiin, tulisi myös kantaa se. Jos vaikuttajia on useita, riski jaetaan järkevästi. Julkinen toimija ei ole yleensä halukas maksamaan toteutumattomasta riskistä., Tämä vaikuttaa hankintamalleihin ja riskien jakamiseen. Lupa- ja valitusprosessien riskit osataan pääsääntöisesti ottaa huomioon ja ne on todettu tarkoituksenmukaisena sälyttää tilaajan kannettavaksi. Työpajassa tuotiin esille myös kokemuksia, että ympäristölupia haettaessa pitää löytää konkreettisia vaihtoehtoja ja voidaan käydä kauppaa riskeillä/haitoilla. Vaihtoehtoina voi olla esimerkiksi murskaamon sijoittaminen alueelle tai jatkuva rekkaralli. Tämä tulee pystyä viestimään myös asukkaille. Odotukset tilaajan projektin johtamiselle? Laivaseminaarissa esitettiin osallistujille kysymys myös odotuksista tilaajan projektin johtamiselle ja ohjausmallille. Keskeisenä odotuksena tuli esille vahva ja sitoutunut projektinjohto sekä hankkeen näköinen ja näkyvä projektitoimisto. Projektin sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen suunnittelu olisi otettava osaksi hankesuunnittelua. Mm. Vuosaaren satama- ja liikenneväylähankkeiden kokemusten mukaan yleinen mielipide muuttui hankkeelle positiiviseksi aktiivisen viestinnän myötä.

13 13 Palveluntuottajien odotukset tilaajan projektinjohdolle ovat mittavia Selkeä rooli- ja vastuujako Nopeat ja sujuvat päätökset Riittävä toimivalta Luottamuksen ilmapiiri Asiantunteva, vastuuntuntoinen Kannustava hengen nostattaja Keskustelussa todettiin, että kahden tilaajatahon projektin johtamiseen liittyviä haasteita riittää. Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin eri virastojen työnjakoon ja rooleihin kaivataan selkeyttä. Tilaajan tulisi keskittyä ohjaamaan hanke tavoitteisiin, mutta ei ryhtyä suunnittelijaksi. Päätökset olisi tehtävä riittävillä lähtötiedoilla silloin, kun aika on kypsä päätöksenteolle. Päätöksentekijän tulisi myös olla organisaatiossa selkeästi osoitettu ja vastuutettu. Mistä ja miten parhaat palveluinnovaatiot ja asemien kehittämisideat? Asemaseutujen kehittämistä koskeva keskustelu jäi varsin ohueksi klinikkatyöskentelyssä. Useimmat asemaseutujen kiinteistöjen omistajat eivät tunteneet tarvetta osallistua keskusteluun hankkeen tiimoilta ainakaan tässä vaiheessa. Seminaarikeskusteluissa pidettiin kuitenkin tärkeänä kiinteistöjen omistajien ja kehittäjien mukaantuloa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ideoimaan kunkin asemanseudun tarjoamia mahdollisuuksia ja palvelujen järjestämistä. Länsimetron kokemuksien mukaan kiinteistösijoittajat heräävät vasta kun infraa jo rakennetaan. Keskustelussa tuotiin esille, että kiinteistönomistajat eivät välttämättä koe olevansa hyötymässä Pisara-radasta, joka voidaan kokea lähinnä joukkoliikennehankkeena. Hankkeen aikajänne on varsin pitkä, joten kiinteistöjen omistajat eivät vielä ole aktivoituneet pohtimaan radan tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia. Todettiin toistaiseksi olevan epäselvää, mikä taho tulee omistamaan asemat ja laituritasot ja mihin asti liputtoman liikkumisen alue ulottuu. Kiinteistönomistajien ja kehittäjien aktivoimiseksi todettiin tarvittavan hankkeelle julkisuutta ja aktiivista viestintää. Asemaseutujen vaihtoehtoisten kehittämiskonseptien tutkiminen voisi tapahtua kiinteistökehittäjille annettavina toimeksiantoina. Ratasuunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä tulisi tutkia ja määritellä kaavoituksen vapausasteet. Suunnitelmissa tulisi olla tilaa vaihtoehdoille, joista voi neuvotella toimijoiden kesken. Asemanseutujen kehittämisen käynnistyminen on paljolti kiinni Kaupunkisuunnitteluviraston mahdollisuuksista myöntää suunnitteluvarauksia.

14 14 Hakaniemen asema Pisara-yleissuunnitelmassa Keskusta asema Pisara-yleissuunnitelmassa Töölön asema Pisara-yleissuunnitelmassa

15 15 Mistä ja miten parhaat asiantuntijat ja palvelut Pisara-hankkeelle? Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n puheenjohtaja, toimitusjohtaja Kimmo Fischer totesi tulosseminaarissa, että Pisara-rata on haastavin ja vaativin infrahanke, mitä Suomessa on koskaan tehty. Hanke edellyttää Fischerin mukaan vahvaa tilaajaorganisaatiota, kaavoitusprosessin pikaista käynnistämistä, tiiviitä neuvotteluja kiinteistönomistajien kanssa sekä innovaatiojärjestelmän luomista projektitoimiston ohjaukseen. Ratasuunnitelma tulisi laatia yhden suunnittelijaryhmän toimesta tilaajan ohjauksessa. Jatkosuunnitteluun hän piti parhaana kokonaismallia, jossa omaehtoisesti muodostuneet konsulttiryhmät tarjoavat ja vastaavat hankkeen suunnittelusta. Pisaran kaltaisessa erittäin suuressa hankkeessa kilpailullinen neuvottelumenettely olisi sekä tilaajan että toimittajan näkökulmasta paras vaihtoehto hankinnalle. Lisätietoa Pisara-radan suunnitelmista

16 16 Tukholman Citybanan-projekti Pisara-laivaseminaari sai perusteellisen esittelyn ja kävi tutustumassa Tukholmassa rakenteilla olevaan Citybanan-hankkeeseen, jossa on monia yhtäläisyyksiä Pisarahankkeeseen. Citybanan on Tukholman alittava uusi ratayhteys, joka tulee pelkästään paikallisjunien käyttöön. Nyt pohjois-eteläsuunnassa kulkee kaksi raidetta. Rata on rakennettu vuonna 1871, jolloin liikennettä oli 10 junaa päivässä. Nyt junia kulkee päivittäin 550, joista 60 % on paikallisjunia. Ymmärrettävistä syistä liikenne on ajoittain ruuhkaista ja järjestelmä on erittäin haavoittuvainen. Ruotsin rautateillä % junista joko lähtee tai saapuu Tukholmasta, ja kahta olemassa olevaa rataa jakavat paikallisjunat, pitkän matkan junat, taajamajunat sekä tavarajunat. Citybananin valmistuttua pitkän matkan junat, taajamajunat ja tavarajunat jatkavat vanhan yhteyden käyttöä. Yhteyden parantamista on suunniteltu yli 20 vuotta. Vakavin vaihtoehto tunnelille oli rakentaa nykyisten raiteiden viereen kolmas, mutta tämä olisi ollut mahdotonta koska Riddarholmenin saari rakennuksineen on kokonaisuudessaan tiukasti suojeltu, sekä toisaalta, koska kolmannen raiteen tuoma kapasiteetti olisi ollut täydessä käytössä heti yhteyden avaamisesta lähtien. Kolmas tutkittu vaihtoehto oli Kungsholmenbanan, tunneli Älvsjön, Fridhemsplanin ja Tomtebodan välillä. Citybanan kaksinkertaistaa Tukholman läpikulkukapasiteetin Mälaren-järven yli tai ali. Hanke lisää kaksi rataa nykyisiin kahteen. Hanke sisältää kuusi kilometriä rautatietunnelia kantakaupunkiin sekä 1,4 km rautatiesiltaa Årstaan metrin pilareilla seisova silta tulee kaikkien junien käyttöön. Tunneliosuudelle tulee kaksi uutta asemaa: City ja Odenplan. Hankkeen budjetti 1/2007 hintatasossa on 1,70 miljardia euroa (1,92 mrd 1/2008; 1/2004 kirjaus on ollut 7,5 mrd SEK eli 890 miljoonaa euroa). Ruotsin valtion liikenneviraston, Trafikverketin, osuus on tästä miljardi, ympäröivien maakuntien ja kuntien 200 miljoonaa sekä Tukholman kaupungin, Tukholman läänin ja Tukholman paikallisliikennettä hoitavan SL:n osuus yhteensä 500 miljoonaa.

17 17 Citybanan parantaa olennaisesti Tukholman läpi kulkevan rautatieliikenteen kapasiteettia, palvelukykyä ja toimintavarmuutta. Liikenne-ennusteiden mukaan Citybananin tuoma lisäkapasiteetti riittää vuoteen 2030 saakka. Suunnittelu Hankkeen suunnittelu alkoi vuonna Esiselvitys valmistui helmikuussa Kuten Suomessakin, myös Ruotsin rautateiden rakentamista käsittelevä laki vaati ympäristövaikutusten arvioinnin sekä yleissuunnitelman. Suunnitteluprojektin vahvuus on ollut parhaimmillaan 180 henkeä, jotka edustavat kuuttakymmentä eri yritystä. Esimerkiksi klinikkalaisten tapaama WSP:n edustaja Jan Wage oli ollut hankkeen palveluksessa kahdeksan vuotta. Suunnittelun aikana projektinjohtajan alaisuudessa toimi viisi suunnitteluryhmää: maankäytön suunnittelu, kiinteistö, insinöörisuunnittelu (rata, asemat, tekniikka), rakennussuunnittelu ja ylläpidon suunnittelu. Suunnitteluhankinnat oli pilkottu kahdeksaan osaan: asemat, rata, arkkitehtuuri, palo ja turvallisuus, geotekniikka, liikenne, ilmanvaihto ja ympäristö. Suunnittelu toimii tilaajan alaisuudessa. Rakentaminen Citybananin rakennustyöt alkoivat vuonna 2009 ja hankkeen on tarkoitus valmistua vuonna Tällä hetkellä hanke kokonaisuudessaan on aikataulussa ja kustannusarvio pitää.

18 18 Rakentamisen aikana projektinjohtajan alaisuudessa toimii kuusi alaprojektia: neljä alueellista projektia, näiden yhteiset osat sekä radan rakentaminen. Näillä on yhteinen projektimanuaali ja projektisuunnitelma. Rata puolestaan on pilkottu kahdeksaan eri urakkaan. Toteuttajana on sekä ruotsalaisia (Peab ja NCC) että saksalaisia, itävaltalaisia ja tanskalaisia (Pihl, Bilfinger Berger, Strabag ja Züblin) yrityksiä. Työtunneleita on seitsemän, joista ainoastaan neljä jää pelastus- ja huoltoteiksi. Lisäksi viestinnällä, insinöörisuunnittelulla, hankinnoilla, ympäristöasioilla, kiinteistöasioilla sekä projektin tuella on omat vastuuryhmänsä. Kaikkiaan hankkeen piirissä työskentelee 2500 ihmistä. Asemat Stockholm Cityn asema tulee nykyisen metroaseman alle ja aseman päälle tulee uusi hotellihanke. Olemassa oleva rakennus on tarkoitus purkaa. Cityn asemalla on kaikkiaan 50 liukuportaat ja 20 hissiä, Odenplanin asemalla 25 liukuportaat ja seitsemän hissiä. Molempien asemien laiturit ovat noin 250 metriä pitkät. Asemille tulee automaattiovet, joiden nähdään turvallisuusseikkojen lisäksi myös parantavan asemien viihtyisyyttä. Ne vähentävät melua ja pienhiukkasia. Kummaltakin asemalta on vaihtomahdollisuus metroon ja busseihin. Citybanan Stockholm City asema on vahvasti integroitunut metroverkkoon, kaupunkirakenteisiin ja kiinteistöihin

19 19 Kumppanuussopimukset Rakennustyöt kahdella tunneliosuudella (Vasatunneln ja Norrströmstunneln) on toteutettu kumppanuusmallisesti tavoitehintasopimuksin. Toteuttaja osallistuu suunnitteluun ja palkkio on kiinteä. Tilaajan suunnitteluvaiheessa valitsemat suunnittelijat jatkavat toteutuksen aikana yhteistyösuhteessa toteuttajaurakoitsijoihin. Mikäli tavoitehinta alittuu, hyöty jaetaan tilaajan ja urakoitsijan välillä suhteella 60:40. Bonuksia aiheuttavat myös sovittua nopeampi valmistuminen, laatutavoitteisiin pääseminen, yhteistyövalmius sekä häiriöiden ja onnettomuuksien minimointi. Tilaajan vaatimuksena on osaavan työvoiman käyttäminen. Vastaavasti viiveet on sanktioitu ja tavoitehinnan ylittyminen johtaa palkkion putoamiseen kahteen prosenttiin. Syntyneet suorat kustannukset maksetaan kuitenkin aina. Kumppanuusmalli on käytännössä hyvin lähellä allianssimallia. Tavoitehintakumppanuuteen päädyttiin, koska urakkasopimusehtoja on vaikea arvioida ja tiedettiin, että muutoksia tulee ja että muu liikenne sekä muu toiminta kaupungissa vaikuttaa hankkeeseen. Kustannushallintaa tehdään läpi suunnittelun. Muut urakkasopimukset on tehty kiinteähintaisina. Muuta Citybanan kulkee metriä maanpinnan alapuolella. Ratatunnelin rinnalle rakennetaan huolto- ja pelastustunneli josta on yhteys ratatunneliin 300 metrin välein. Kallioperä sopii tunnelinrakentamiseen hyvin, mutta lain mukaan kiinteistönomistajat omistavat myös maan kiinteistön alla joten heidän kanssaan neuvotellaan. Kiinteistörekisteri on siis kolmiulotteinen. Metroliikenne on toiminnassa koko ajan (pl. sommarstoppet 6-10/2011), metrolinja kulkee Citybananin yläpuolella ja Cityn asemalla sininen metrolinja risteää Citybananin (mutta eri tasossa). Metrolla ja Citybananilla on kuitenkin yhteisiä sisäänkäyntejä. Hanke joutuu kiinnittämään erityishuomiota kirkkojen ja muiden historiallisten rakennusten suojeluun. Kaikki rakennukset 150 metriä lähempänä tunnelia tutkitaan. Hankkeen riskinhallinta tehdään ISO prosessin mukaisesti. Se sisältää riskien tunnistamisen, analyysin, arvioinnin ja riskien pienentämisen. Citybananilla on oma projektitoimisto, viestintä sekä infoa myös Facebookissa ja videoita YouTubessa. Lisätietoa

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

Asemat ja reitti. Pisararata Pisararadan alkutilanne (sis 10. laituriraiteen Pasilassa) PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ

Asemat ja reitti. Pisararata Pisararadan alkutilanne (sis 10. laituriraiteen Pasilassa) PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ Asemat ja reitti PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ 26.9.2013 Jussi Lindberg, Jukka Tarkkala Töölö, Keskusta ja Laituripituus 230 metriä Nopeus 80 km/h Tunneleiden suuaukot Eläintarhan kentän eteläpuolella ja

Lisätiedot

Infrahankkeiden projektipäällikkökoulutus 1. jakso 16. 17.3.2016 Helsinki 2. jakso 6. 7.4.2016 Helsinki 3. jakso 27. 28.4.

Infrahankkeiden projektipäällikkökoulutus 1. jakso 16. 17.3.2016 Helsinki 2. jakso 6. 7.4.2016 Helsinki 3. jakso 27. 28.4. 1. päivä 16.3.2016 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto LCI-Päivä 2016 Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 8.12.2016 Naistenlahti

Lisätiedot

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi Pöytäkirja 1(13) Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus 2016-2017

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

URAKKAMUODOT JA VALVONTA

URAKKAMUODOT JA VALVONTA URAKKAMUODOT JA VALVONTA Valvojakurssi Hannu Äystö Hankkeen toteutusmuoto 2 Toteutusmuodolla tarkoitetaan hankkeen toteutustapaa Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatapa Tilaaja

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS 2014-2015 TARJOUSTEN LAATUARVIOINTI 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Infrahankkeiden projektinjohtopalvelut, puitesopimus

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A)

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 (129) 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 3:12,46 0:24,17 2 2:48,29 0:00,00 1 2:38,80 2 2:40,66 0:00,00 3 2:45,05 0:04,39 4 8:44,45 6:03,79 1 2:36,81 2 2:42,99 0:02,31 3 2:41,95 0:01,27 4 2:42,56 0:01,88 5

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN TULOKSET..009 19:09 SARJA M Kainulainen Olavi PS 95 9 191 1 45 51 Mankinen Mika PS 89 95 184 5 Seppä Timo SS 91 90 181 Eskelinen 4 1 Jukka PS 95 81 17 5 59 Hassinen Ari PK 89 81 170 Kirjavainen 4 Mikko

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Hankintaklinikka Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Lahti 23.5.2012 Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Uudentyyppisiä hankintatilanteita

Lisätiedot

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 M I E H E T 60 m 7,12 +1,5 Joonas Makkonen -88 2008 hallissa 6,67 Nnamdi Anusim -72 2005 100m 10,46 +1,1 Nnamdi Anusim -72 2007 150 m 17,15-0,3 Joonas Makkonen

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Workshop Urakkamuotojen. ongelmat ja niiden ratkaisu. SR-urakka. Torstaina

Workshop Urakkamuotojen. ongelmat ja niiden ratkaisu. SR-urakka. Torstaina Workshop Urakkamuotojen ongelmat ja niiden ratkaisu SR-urakka Torstaina 18.1.2017 SR-urakka: Pj Jukka Vasara, Granlund Kuopio Matti Pätynen, JL-Rakentajat Olli Kuronen, Niiralan Kulma Reino Pyy, PSSHP

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 SÄHKÖTIETO RY TOIMINTAKERTOMUS 2012 6.2.2013 1(3) TOIMINTAKERTOMUS 2012 1. Kortiston tarkoitus ja tavoite 2. Julkaisuversiot ST- kortiston perustamisasiakirjan mukaisesti ST- kortisto kehittää sähköurakoinnin

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

SM SPORTING OULAINEN TULOKSET

SM SPORTING OULAINEN TULOKSET SM SPORTING OULAINEN 19-20.7.2014 TULOKSET NAISET LA LA SU SU NIMI SEURA L 1/ 60L 2/ 60 L 1/ 40L 2/ 40YHT. 1 Saija Hautaoja 67 SA 45 45 32 29 151 2 Johanna Huotari 47 OulA 37 37 31 32 137 3 Leena Korhonen

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1 Lohkonumero: 1 Ottelut: Lohkonumero: 1 1 Kim Viljanen 7 6 1 0 19 27 7 20 1 Kim Viljanen - Janne Uutela 4-1 Jarmo Kontkanen Jyri Rita - Heikki isoranta 4-2 Ossi Salmela 10:30 2 Janne Uutela 7 1 2 4 5 12

Lisätiedot

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta 20 Smolander Åke 94 Rasku Hannu 22 Toivanen Jouni 95 Rasku Jukka 24 Soini Jukka 98 Fred Christer 25 Partanen Pentti 99 Salo Sakari 27 Ruotsalainen

Lisätiedot

OPEN SEMI-AUTO -- Overall Stage Results Mini Rifle SM Sipoo Printed huhtikuu 28, 2014 at 7:33

OPEN SEMI-AUTO -- Overall Stage Results Mini Rifle SM Sipoo Printed huhtikuu 28, 2014 at 7:33 Stage 1 -- Perässä vedettävä 1 140 24,60 5,6911 150,0000 100,00 13 Matero, Ari 2 138 24,88 5,5466 146,1932 97,46 91 Kervola, Marko 3 122 22,37 5,4537 143,7448 95,83 7 Laukia, Jarkko 4 144 29,56 4,8714

Lisätiedot

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M 1 Vesa Saviahde M PH 96 98 194 2 Sami Heikkilä M PH 95 98 193 3 Mikko Autio M Po 92 96 188 4 Tomi-Pekka Heikkilä M PH 91 96 187 5 Kari Koskinen M PH 95 90

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Ceder Ulf Elijoki Jani. Finnilä Pauli. Kaltti Teemu

Ceder Ulf Elijoki Jani. Finnilä Pauli. Kaltti Teemu SM B KISASTA ULOS JÄÄVÄT PELAAJAT Rankinglistan perusteella ulos jäävät miehet Kantele Marko Ceder Ulf Pehkonen Tatu Niskala Asko Viinikka Veijo Takkinen Uki Finnilä Pauli Alanentalo Tony Haverinen Teuvo

Lisätiedot

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic 11.6.-15.6.2016 tulokset 1 SAARINEN, Jari Par 72 10 2 VIINIKAINEN, Jarkko 1 73 8 3 LESKINEN, Jouko 1 73 6 4 TIAINEN, Eetu 2 74 5 5 PULKKINEN, Jari 2 74 4 6 MUTANEN, Jyrki

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

VIIDEN PELAAJAN LOHKO

VIIDEN PELAAJAN LOHKO Kim Viljanen (1) Peli 1 11:10 Kim Viljanen (1) - Teemu Kaltti Janne Tilus - Teemu Kaltti Peli 2 11:50 Ville Salo - Juuso Raittila Kim Viljanen (1) - Ville Salo Peli 3 12:30 Janne Tilus - Teemu Kaltti Juuso

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

HRK- uistelu

HRK- uistelu HSVU Tulostettu 2.8.2014 Sivut 1 / 21 39 Niko Saarinen, Jyri Korkeila 6805 kuha 5480 6805 13610 1 17 Salonen Kari, Niittymaa Jani, 5210 2800 kuha 2800 8010 10810 2 30 Huhkamo, Virtanen, Karjalainen 10060

Lisätiedot

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 1/2015

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 1/2015 Aika: 28.1.2015 klo 18 Paikka: Seurakuntatalo, neuvotteluhuone Puheenjohtaja Matti Piispanen paikalla Varapuheenjohtaja Oksanen Ohto paikalla Jäsen Arraste-Kihlakaski Mervi paikalla Eskola Päivi paikalla

Lisätiedot

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet 1. Sosiaali- ja terveysryhmä Aulis Laaksonen, pj. Pori Terttu Nordman Eija Kuokka Hanna-Leena Markki Harjavalta Jaana Karrimaa Eero Mattsson Pomarkku

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M 1 Sami Heikkilä M PH 96 98 194 10 2 Lauri Seppälä M Po 96 98 194 5 3 Tomi-Pekka Heikkilä M PH 97 94 191 4 Vesa Saviahde M PH 96 94 190 5 Kari Äikäs M KS

Lisätiedot

Classic Motocross Sipoo Kierrosajat 35 (54) Jukka Lahti (A)

Classic Motocross Sipoo Kierrosajat 35 (54) Jukka Lahti (A) 1 (118) 35 (54) Jukka Lahti (A) 1 0:36,56 2 2:49,70 0:00,00 3 2:51,92 0:02,22 1 0:14,71 2 2:46,62 0:00,37 3 2:46,25 0:00,00 4 2:55,04 0:08,79 5 2:55,30 0:09,05 6 2:48,96 0:02,71 1 0:15,91 2 2:51,75 0:00,00

Lisätiedot

Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut. Tuusula, Hyvinkää

Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut. Tuusula, Hyvinkää Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja H 1. Ltn Jarmo Järvelä P-H 99 100 96 98 97 98 588 2. Vänr Antti Puhakka Kym 98 95 97 98 100 98 586 3. Ltn Kalle Hasu Kym 95 100 95 99 97 96 582 4. Vänr Olli Kontu Var

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2016 MIEHET YLEINEN. Kilpnro: Nimi: Seura: Paino / g

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2016 MIEHET YLEINEN. Kilpnro: Nimi: Seura: Paino / g LAPIN MESTARUUSPILKKI 2016 MIEHET YLEINEN 1. 8. Kokkonen Jouni Meri-Lapin urheilukalastajat 9780 2. 6. Uusitalo Jari Meri-Lapin urheilukalastajat 5545 3. 41. Ohtonen Kari 5520 4. 17. Sipola Jani Keminseudun

Lisätiedot

Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä Tervetuloa!

Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä Tervetuloa! Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015 Tervetuloa! RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset. Jäsenemme ovat

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

3. FIN-746 Lexica Pasi Kaukinen, Mika Karaila, Jussi Karjalainen 5. FIN-784 Hookaksoo Harri Nurmio, Janne Levula, Jyrki Saloniemi

3. FIN-746 Lexica Pasi Kaukinen, Mika Karaila, Jussi Karjalainen 5. FIN-784 Hookaksoo Harri Nurmio, Janne Levula, Jyrki Saloniemi Tapsilaiset toiminnassa 2006. Rieväkylän regatta. 6. FIN-746 Lexica Pasi Kaukinen, Miku Olkkonen 7. FIN-129 Tampereen asuntomeklarit Jaakko Tuominen, Vesa Martikainen 9. FIN-137 Margitta Olli Wuori, Topi

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET

Lisätiedot

Hirvenjuoksun ISM-kisa

Hirvenjuoksun ISM-kisa Hirvenjuoksun ISM-kisa Juuka, 04.07.2015 Yksilökilpailut Kävelijät Sarjalle ei lasketa aikapisteitä. Sarjassa on 4 arviomatkaa. Nimi Nro Piiri Arviointi Ammunta Pisteet 1. Lemmetty Tuomas 164 PS 548 (+9m/+3m/+8m/+6m)

Lisätiedot

ISM ja SM-esikisat 2016

ISM ja SM-esikisat 2016 ISM ja SM-esikisat 2016 Vesanto, 10.07.2016 Yksilökilpailut M 1. Seppä Timo 9 SS 300 (20:19) 292 (0m/-4m) 564 (94) 1156 2. Hiltunen Petri 29 PK 283 (23:09) 278 (+5m/+6m) 594 (99) 1155 3. Mikkonen Harri

Lisätiedot

English Sporting SM 2016, Pori. TULOKSET Y17 sarja

English Sporting SM 2016, Pori. TULOKSET Y17 sarja TULOKSET Y17 sarja 1 Rissanen Jarkko Y17 TorSA 98 2 Ojansuu Oliver Y17 SSG 91 3 Lindh Oliver Y17 SSG 86 4 Markkula Pekka Y17 SA 76 5 Mäkinen Ukko-Pekka Y17 (tyhjä) 73 6 Selen Anton Y17 SSG 68 TULOKSET

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

RAKENTAMINEN KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA Puheenjohtaja: Tampere: Kaupunkistratregiasta keskustakehitykseen

RAKENTAMINEN KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA Puheenjohtaja: Tampere: Kaupunkistratregiasta keskustakehitykseen Sivu 1 (10) 1. jakso 19..20.10.2016 Tampere 19.10.2016 RAKENTAMINEN KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30 Avauspuheenvuoro Rakentamisen yhteiskunnallinen merkitys

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2 Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki M 100 m Tuuli: - 1,2 1. Pertti Huovinen LP 11,51 2. Timo Rouhiainen Pirkm 11,65 3. Matti Röppänen

Lisätiedot

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Teemu Alavenetmäki RI (AMK) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos rakennuttajainsinööri Sisältö Suunnittelu Kilpailutus ja urakoitsijoiden valinta Rakentaminen

Lisätiedot

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen http://kesa.sporttisaitti.com Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen 28.06.2014 Päivitetty Lopputulokset 28.6.2014 20:46 Sarja M 1 54 MARKO HOLOPAINEN M PK 19 22 41 0 2 61 JUHA HEIKKILÄ M PK 20 18 38 1

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

Kehärata, Tunnelin sähkön pääjakelu-urakka.

Kehärata, Tunnelin sähkön pääjakelu-urakka. Kehärata, Tunnelin sähkön pääjakelu-urakka. Tieto Versio 2 URL http://dk.mercell.com/permalink/29559525.aspx Ulkoinen hankinta ID 378471-2012 Hankinnan tyyppi Jälki-ilmoitus Asiakirjan tyyppi Contract

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 10/2015. Kokousaika 14.10.2015. Tekninen toimisto. Asiat :t 50-54. Asialista

TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 10/2015. Kokousaika 14.10.2015. Tekninen toimisto. Asiat :t 50-54. Asialista ASIALISTA TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 10/2015 Kokousaika 14.10.2015 Paikka Tekninen toimisto Asiat :t 50-54 Asialista 50 TEKNIIKKATALON SISÄILMAONGELMAT JA TILARATKAISUT... 129 51 MONITOIMIKESKUS; KOULUN

Lisätiedot

LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo

LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo Yrityksen nimi LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Yhtiömuoto Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus 01395577 Osoite Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo n tyyppi aloitettu

Lisätiedot

Raide-Jokeri infrastruktuurihankkeen johtoryhmä

Raide-Jokeri infrastruktuurihankkeen johtoryhmä Raide-Jokeri infrastruktuurihankkeen johtoryhmä Kokous 4 Aika: 3.11.2016 klo 14 15.30 Paikka: HKL:n pääkonttori, Toinen linja 7A (6. krs Johtoryhmän nh.) Kutsutut: Ville Lehmuskoski (pj.) HKL Artturi Lähdetie

Lisätiedot

Hämeen Aluemestaruuskilpailut ruutiaseilla (p, pk)

Hämeen Aluemestaruuskilpailut ruutiaseilla (p, pk) 19:37:16 Hämeen Aluemestaruuskilpailut ruutiaseilla (p, pk) TUA:n Ruskeakiven ampumarata, Akaa 30. - 25m Isopistooli, sarja Y 1. Ari Meinander LAS 98 90 97 285 97 93 97 287 572 2. Marko Inovaara HlAS 94

Lisätiedot

Länsimetron jatke, PS Arkkitehti.

Länsimetron jatke, PS Arkkitehti. Länsimetron jatke, PS Arkkitehti. Tieto Versio 2 URL http://dk.mercell.com/permalink/34971865.aspx Ulkoinen hankinta ID 300860-2013 Hankinnan tyyppi Jälki-ilmoitus Asiakirjan tyyppi Contract award Hankintamenettely

Lisätiedot

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81 Lapin Mestaruuspilkki 13.3.2010 Kemijärvi / Kaisanlahti Tulokset: Nuoret alle 12v. 1. Heidi Harju 780 g Ivalon Erämiehet 2. Ville Harju 287 3. Riikka Kumpula 250 Sodankylän Perhokalastajat 4. Jonna Harju

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(10) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto SILTOJEN JA TAITORAKENTEIDEN SUUNNITTELUN PUITESOPIMUS

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(10) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto SILTOJEN JA TAITORAKENTEIDEN SUUNNITTELUN PUITESOPIMUS HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(10) SILTOJEN JA TAITORAKENTEIDEN SUUNNITTELUN PUITESOPIMUS 2014-2015 TARJOUSTEN LAATUARVIOINTI 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Siltojen ja taitorakenteiden suunnittelun puitesopimus

Lisätiedot

JULKISIVUYHDISTYS R.Y.

JULKISIVUYHDISTYS R.Y. JULKISIVUYHDISTYS R.Y. JULKISIVUJEN KORJAUSOPAS Julkisivujen korjausopas Päätoimittaja: Eero Jukkola Julkaisija: Julkisivuyhdistys r.y. Kustantaja: Suomen Media-Kamari Oy Ulkoasu ja taitto: Riina Takala

Lisätiedot

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( )

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( ) 1. Timo Korpiola 68 1963 80 1967,1969,1970 (3. 1966) 93 1971 +93 1972 (3. Yleismestaruus 1963) 2. Max Jensen 80 1963,1964 Yleismestaruus 1963 (2. 1964) 3. Pauli Hissa +80 1963,1964 Yleismestaruus 1964

Lisätiedot

Tampereen raitiotie, projektiallianssi. Toteutusvaiheen allianssisopimuksen liite 1. TL Osa 1. Dnro 6365/2016. Luonnos

Tampereen raitiotie, projektiallianssi. Toteutusvaiheen allianssisopimuksen liite 1. TL Osa 1. Dnro 6365/2016. Luonnos Tampereen raitiotie, projektiallianssi Toteutusvaiheen allianssisopimuksen liite 1 TL Osa 1 Dnro 6365/2016 Luonnos 16.9.2016 Tampereen raitiotie, projektiallianssi 2 (6) Sisällysluettelo LIITTEEN TAUSTA

Lisätiedot

VSVU Salo , kansalliset halliyleisurheilukilpailut

VSVU Salo , kansalliset halliyleisurheilukilpailut VSVU Salo 29.1.2017, kansalliset halliyleisurheilukilpailut M35 60 m aj. 1) Ville Ryhänen EspoIF 9,90 M50 60 m aj. 1) Kari Pohjola LUU 10,39 2) Tuomo Vanhanen TapanErä 11,40 M55 60 m aj. 1) Lauri Lindberg

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta

Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta MAARAKENNUSPÄIVÄ 2015 Finlandia-talo 24.9.2015 Teema 1 Hankkeet ja investoinnit, Sali A, 16:00 Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta - Haasteita ja mahdollisuuksia infrarakentamiselle kaupungininsinööri

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja 50 Osanottajia yhteensä 49 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Thure Seppo Suur-Savon SB 50 191 94 97 2 9 9 2 Riihiluoma Tapio

Lisätiedot

Tulokset Honkasaari parikilpailu

Tulokset Honkasaari parikilpailu Tulokset 20.1.2013 Honkasaari parikilpailu 1 Pekka Turunen 7305 Pekka Leskinen 2733 10038 gr 2 Jaakko Villanen 5949 Terttu Huhtiniemi 1847 7796 gr 3 Jaakko Pöntinen 4449 Jari Karhu 3030 7479 gr 4 Leo Korhonen

Lisätiedot

Päällerakentamiskohteet Suomessa Mikko A. Heiskanen ja Jarmo Nirhamo, Liikennevirasto

Päällerakentamiskohteet Suomessa Mikko A. Heiskanen ja Jarmo Nirhamo, Liikennevirasto Päällerakentamiskohteet Suomessa 4.2.2016 Mikko A. Heiskanen ja Jarmo Nirhamo, Liikennevirasto PÄÄLLERAKENTAMISKOHTEET SUOMESSA KYSYMYKSIÄ YHTEISHANKE VAI EI TEKNISET VAATIMUKSET RAKENNUSOIKEUS VASTUUT

Lisätiedot

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa Suunta-Jurva 1(5) E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa 17.2.2013 Lopputulokset H21 (2+2+2+2+2+2) 1) Pohjankyrön Rasti 1 52:47 (Saari Petri 8:18/2., Heiska Samu 9:25/1., Saari Petri 8:59/2., Heiska

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Viitasalo Mikko 10 Kokoomus 975 5197,00 valittu 2 Leppiniemi Raili 12 Sitoutumattomat 1674 3262,00 valittu 3 Rautava Risto 8 Kokoomus 737 2598,50 valittu 4 Heinäluoma Eero 16 SDP 1299

Lisätiedot