Pisara-rata-hankintaklinikan tulosraportti. Maaliskuu 2012
|
|
- Anna Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pisara-rata-hankintaklinikan tulosraportti Maaliskuu 2012
2 2 Sisällysluettelo Pisara-ratahanke...3 Pisara-hankkeen haasteet...4 RAKLIn hankintaklinikka...5 Hankintaklinikan tavoitteet...5 Klinikkatyöskentely...6 Pisara-hankintaklinikan tuloksia...7 Hankkeelle heti alkuun vahva johto ja näkyvä identiteetti...7 Jatkosuunnittelun organisoinnille kaksi vaihtoehtoista mallia...7 Miten turvataan suunnittelun pätevyys ja laadun yhteneväisyys?...10 Miten varmistetaan suunnitelmien toteutettavuus ja löydetään toteuttajien innovaatiot?...10 Minkälaisina hankintakokonaisuuksina ja urakkamuotoina?...11 Miten järjestetään kustannushallinta?...12 Miten järjestetään jatkuva riskien hallinta?...12 Odotukset tilaajan projektin johtamiselle?...12 Mistä ja miten parhaat palveluinnovaatiot ja asemien kehittämisideat?...13 Mistä ja miten parhaat asiantuntijat ja palvelut Pisara-hankkeelle?...15 Tukholman Citybanan-projekti...16 Suunnittelu...17 Rakentaminen...17 Asemat...18 Kumppanuussopimukset...19 Muuta...19 Pisara/Citybanan-vertailua...20 Pisara-hankintaklinikan työskentelyyn osallistuivat...21 Julkaisija: Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Teksti: Pekka Vaara ja Matti Kuronen Kuvat: RAKLI, Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki Taitto: Pirjo Kosunen Helsinki, maaliskuu 2012
3 3 Pisara-ratahanke Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alla kiertävä rautatie, joka yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Pisara-rataa pitkin lähiliikenteen junat voivat alittaa Helsingin keskustan. Se lisää mer kittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta sekä vähentää Helsingin päärautatieaseman kuormitusta. Pisara-radalle siirtyvät kaupunkiradan kaikilla liikennepaikoilla pysähtyvät lähijunat, jolloin Helsingin rautatieasemalta vapau tuu raiteita taajama- ja kaukoliikenteelle. Pisara-radalla on kolme uutta lähiliikenteen asemaa: Töölö, Keskusta ja Hakaniemi. Pisara-rata mahdollistaa henkilöjunaliikenteen lisäämisen, nopeuttaa joukkoliikennettä, parantaa matkustusmukavuutta ja vähentää junien myöhästymisiä. Pisara-rata lisää joukkoliikenteen käyttäjiä ja nopeuttaa joukkoliikennematkoja pääkaupunkiseudulla. Kävelymatkat ja vaihto ajat lyhenevät, ja Helsingin kantakaupunkiin suuntautuvat mat kat nopeutuvat. Pisara-rata avaa uuden, suoran junayhteyden Hakaniemeen ja Töölöön, mikä vähentää joukkoliikennematkustajien vaihtotarvetta. Hakaniemessä junan ja metron välille syntyy nopea vaihtoyhteys, koska junan ja metron laiturit sijaitsevat vierekkäin lähellä toisiaan. Töölön asema helpottaa matkustamista suuriin yleisöta pahtumiin Olympiastadionille, oopperaan, jalkapallostadionille ja jäähalliin. Helsingin keskustan palveluiden saavutettavuus paranee, kun Pisara-radan keskustan asemalta on suora yhteys Kampin kauppakeskukseen, Forumiin ja Kolmensepän aukiolle. Pisara-radan hyödyt ovat selvästi kustannuksia suuremmat. Lyhimmän vaihtoehdon rakennuskustannukset ovat noin 740 miljoonaa euroa arvioidun rakennusvuoden 2019 hinta tasossa. Hyötykustannussuhde, jossa hankkeen rahaksi muutet tuja hyötyjä on verrattu kustannuksiin, on 1,54. Hyödyt ovat siis yli puolitoistakertaiset kustannuksiin verrattuna. Pisara-radasta on Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin toimesta laadittu Yleissuunnitelma ja Ympäristövaikutusten arviointi. Helmikuussa 2012 Liikennevirasto teki päätöksen yleissuunnitelman hyväksy misestä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on esitetty, että Pisara-radasta tehdään suunnittelupäätös. Valtion vuoden 2012 talousarviossa Pisara-radan suunnitteluun on varattu määräraha. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa HLJ:ssä Pisara-rata esitetään toteutettavaksi ensimmäisessä vaiheessa eli vuosina
4 4 Pisara-hankkeen haasteet Pisara-rata on Suomen oloissa poikkeuksellisen merkittävä ja haastava joukkoliikenneinvestointi. Hankkeeseen liittyy monia ulkoisia riippuvuustekijöitä ja projektin toteutuksen haasteita. Pisara-rata suunnitellaan ja rakennetaan lähes kokonaan maanalaisena keskelle Helsingin tiheintä kaupunkirakennetta. Rata ja sen asemat liittyvät lukemattomiin maanalaisiin ja -päällisiin tiloihin, rakenteisiin ja infraverkostoihin, toimiviin liikennejärjestelmiin sekä asuinja palvelukiinteistöihin. Pisara-rataprojektin rinnalla ja siitä riippuen etenee monia muita suunnittelu- ja toteutusprosesseja mm. kaavoitukseen, sidosryhmien kuulemiseen sekä julkisten liikennejärjestelmien, väestönsuojelun ja yksityisten kiinteistöjen kehittämiseen liittyen. Rata ja sen synnyttämät ihmisvirrat myös luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pisara-projektiorganisaation on hallittava monet projektinhallinnan vaativat osa-alueet, mm. suunnittelu, laadunvarmistus, turvallisuus, riskit, viestintä, kustannukset, hankinnat, rakentaminen, testaukset, käyttöönotto. Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala evästi Pisara-radan suunnittelijoita ja toteuttajia tulosseminaarissa mm. seuraavasti: Helsinki ja valtio panostavat Pisararadan suunnitteluun Panostamme kumppanuuteen hankintamenettelyissä Vaativassa kohteessa on hallittava Toteuttamiskelpoiset ratkaisut Toteutuskustannukset Riskit Tiedonkulku Kiinteistökehityksen hyödyntäminen Asiakas on kuningas
5 5 RAKLIn hankintaklinikka Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI on kehittänyt hankintaklinikan rakennus- ja kiinteistöalalle uudentyyppiseksi ratkaisu- ja kehitysalustaksi. Hankintaklinikka-toiminnan tavoitteena on vaativien rakennushankkeiden parhaiden suunnittelu- ja toteutusratkaisujen sekä hankintamenettelyjen etsiminen ja hankintainnovaatioiden edistäminen. Hankintaklinikalla arvioidaan rakennusalan markkinoiden tilannetta konkreettisten rakennushankkeiden haasteiden valossa sekä edistetään tilaajien ja palveluntuottajien avointa vuorovaikutusta ennen tarjouskilpailuja. Lisätietoa RAKLIn klinikkatoiminnasta Hankintaklinikan tavoitteet Pisara-projektin omistajilla on valmius soveltaa hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen ennakkoluulottomasti parhaita nykyaikaisia toteutusmalleja ja organisointitapoja. Parhaiden käytäntöjen löytäminen oli klinikkatyöskentelyn keskeinen haaste. Hankintaklinikan tavoitteeksi asetettiin: Selvittää vaihtoehtoiset ratkaisut hankkeen suunnittelu organisoimiseksi ja suunnittelun tavoitteiden määrittelemiseksi sekä yhteensovittamiseksi valittavaan toteutusmuotoon. Selvittää vaihtoehtoiset ratkaisut rakentamisen organisoimiseksi sekä hankinta- ja toteutusmalleiksi. Tarkastella eräitä erityistä huomiota vaativia osa-alueita, mm. riskien analysointi ja hallinta, laadunvarmistus ja tarkastustoiminta, digitaalisen tiedon hallinta sekä rataturvallisuuden, väestönsuojelun ja pelastustoimen asettamat vaatimukset. Arvioida hankkeen vaikutuksia ja riippuvuuksia samaan aikaan kehitettäviin ja toteutettaviin julkisiin ja yksityisiin hankkeisiin ja Pisaran vaikutusalueen kiinteistöihin.
6 6 Klinikkatyöskentely Pisara-hankintaklinikan työskentely tapahtui kolmena seminaarina Aloitusseminaarissa esiteltiin Pisara-hankkeen tavoitteet ja yleissuunnitelma, arvioitiin Pisara-hankkeen haasteita Liikenneviraston ja Helsingin näkökulmasta sekä pohdittiin alustavasti mahdollisuuksia Pisaraan tukeutuvalle kaupunkirakentamiselle. Aloitusseminaariin osallistui noin 80 henkeä. Laivaseminaarin painopiste oli pienryhmissä tapahtuvassa työpajatyöskentelyssä. Työpajojen tehtävänä oli hankkeen suunnittelun, toteutuksen ja asemien kehittämisen kokonaistarkastelu, vaihtoehtojen arviointi ja ehdotusten tuottaminen. Lisäksi tutustuttiin Tukholmassa rakenteilla olevaan Citybanan-projektiin. Laivaseminaarissa oli noin 40 osallistujaa. Tulosseminaarissa tarkasteltiin laivaseminaarin tuloksia sekä kuultiin näkemyksiä hankkeen organisoitumisesta, päätöksenteosta, jatkosuunnittelun tavoitteista ja jatkovaiheissa tarvittavista palveluista. Tulosseminaariin osallistui noin 80 henkeä. Seminaarien osallistujaluettelo on tämän raportin liitteenä.
7 7 Pisara-hankintaklinikan tuloksia Seuraavassa on esitelty lähinnä seminaarien yleiskeskustelujen ja laivaseminaarin työpajatyöskentelyn tuottamia tuloksia ja ehdotuksia hankkeen tilaajille. Johtopäätökset ovat tämän raportin kirjoittajien omia ja perustuvat työpajojen tuottamiin aineistoihin ja keskusteluista tehtyihin muistiinpanoihin. Seminaareissa esitetty aineisto on julkaistu kokonaisuudessaan fi sivuilla. Hankkeelle heti alkuun vahva johto ja näkyvä identiteetti Laivaseminaarin työpajat suosittelevat tilaajille, että Pisara-hankkeelle muodostetaan heti suunnitteluvaiheen alussa vahva ja selkeä suunnitteluorganisaatio. Organisaation tulisi olla Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteinen projektiorganisaatio, jolla on selkeä tavoitteiden määrittely, osapuolten työnjako sekä linjakas päätöksenteko. Suunnitteluorganisaation haasteena nähdään kaavoittajien ja suunnittelijoiden tiivis yhteistyö. Erityisesti kaupungin virastorajat ovat projektin kannalta haastavia ja ne olisi ratkaistava tiiviillä vuorovaikutuksella. Heti alkuun pitäisi Pisara-hankkeelle määritellä ja koota yhtenäiseksi dokumentiksi yhtenäiset suunnitteluperusteet, joita olisi suunnittelun edetessä aktiivisesti ylläpidettävä. Ennen laajan suunnitteluprojektin käynnistämistä olisi hyvä pysähtyä ajattelemaan ja teettämään tarpeellisia taustaselvityksiä. Hankkeen näkyvän identiteetin syntymisen ja sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun avaamisen kannalta on tärkeää, että hankkeelle avataan ja miehitetään heti suunnittelun alkuvaiheessa Pisara-toimisto hyvälle paikalle. Jatkosuunnittelun organisoinnille kaksi vaihtoehtoista mallia Pisara-hankkeen suunnittelun organisoinnille nähtiin alkuvaiheen perusselvitysten jälkeen kaksi vaihtoehtoista mallia Tilaajavetoinen suunnitteluryhmä, vaiheittainen eteneminen Koko hankkeen kattava suunnitteluallianssi Tilaajajohtoinen suunnitteluryhmä koottaisiin erillisillä sopimuksilla suunnitteluyrityksiltä hankintalain mukaisin menettelyin osaamista vahvasti painottaen.
8 8 Ensimmäisen suunnitteluvaiheen tavoitteena on luoda edellytykset varsinaiselle toteutuspäätökselle. Tämä tarkoittaa ratasuunnitelman laatimista ja sen rinnalla asemakaavoitusta pääkaavan tasolle. Tilaaja suunnitteluttaa jotkut hankkeen läpi menevät mm. tunneliturvallisuuteen ja ohjausjärjestelmiin liittyvät ratkaisut pidemmälle kuin ratasuunnitelma edellyttää. Ensi vaiheen suunnittelun rinnalla hahmotellaan jatkosuunnittelun hankinta, vaiheistus ja yhteys toteutusmuotoihin. Toteutusvaiheen urakoitsijoilla/järjestelmätoimittajilla voi olla joihinkin hankintakokonaisuuksiin laajempi ST-vastuu (suunnittelu ja toteutus). Työn aikaisen suunnittelun tilaaminen voisi olla siirretty myös urakoitsijoiden vastuulle. Jos suunnittelu hankitaan jaetulla mallilla, olisi työpajojen mielestä suunnittelualueet hankittava riittävän suurina kokonaisuuksina, joissa vastuualueet ovat selvät. Mitä enemmän suunnittelua pilkotaan, sitä raskaampi tilaajan organisaatio tarvitaan ja seuraa haasteita tiedonkulussa. Toinen esitetty vaihtoehto on suunnitteluallianssi, joka kattaisi huomattavan osan hankkeen suunnittelulaajuudesta ja joka hankittaisiin vapaaehtoisin liittoutumin muotoutuneilta suunnitteluyhteenliittymiltä. Allianssista olisi kuitenkin rajattu ulos eräät läpi koko hankkeen menevät erikoissuunnittelupaketit ja sellaiset suunnittelualueet, joihin on todennäköisesti tarjolla Suomessa vain yksi pätevä yritys. Nämä tilaaja hankkisi suoraan ja alistaisi aikataulullisesti allianssin ohjaukseen. Tämänlaisista vapaaehtoisiin liittoutumiin perustuvista suunnittelupalveluista on hyviä kokemuksia tiepuolella vuoden ajalta. Kokemusten mukaan malli turvaa resurssien saatavuuden hankkeeseen eikä yksittäisten suunnitteluyritysten talous ole liiaksi kiinni yhdestä projektista. Suunnitteluallianssin hankinta voisi tapahtua hankintalain mukaisella neuvottelumenettelyllä, jossa valinnan painotus olisi tarjoajien laadussa ja osaamisessa. Sopimusten veloitusperusteet tulisi neuvotella järkevään markkinatasoon. Tarjouksissaan yhteenliittymät esittäisivät käsityksensä mukaisia konsepteja, joilla hankkeen haasteista selvitään. On odotettavissa, että suunnitteluallianssista saataisiin tarjouksia vain kahdelta-kolmelta yhteenliittymältä, mutta joiden sisäisen yhteistyön ja motivaation voi arvioida olevan kohdallaan. Tarjouskilpailussa hävinneitä yrityksiä voidaan käyttää laadunvalvontapalveluihin. Toteutuksen osalta myös tähän malliin sopisi ST-malli joihinkin järjestelmätoimituksiin ja urakoihin. Asemien suunnittelu tulisi pitää omina kokonaisuuksinaan suunnitteluperusteiden määrittelyn ja perussuunnittelun jälkeen. Kullakin asemalla tulee olla yksi tilaajan vastuuhenkilö, asemapäällikkö. Suunnittelijoiden puolella voidaan asemien kolme pääsuunnittelijaa organisoida vastuuseen rinkinä, jossa ratkaisujen tarkastus ja suunnittelun sparraus asemien välillä tapahtuu. Yhden aseman suunnittelu voi edetä muiden edellä tuottaen malliratkaisuja muille asemille.
9 9 Molempiin edellä kuvattuihin malleihin sopii suunnittelukilpailujen järjestäminen, mikäli se on aikataulun puitteissa mahdollista. Suunnittelukilpailulle soveltuvia kohteita voisivat olla Eläintarhan silta, Alppipuiston maisemasuunnittelu ja mahdollisesti jotkut asemat.
10 10 Miten turvataan suunnittelun pätevyys ja laadun yhteneväisyys? Pisara-hankkeen suunnitteluperiaatteet (mm. laituriovet, junapituudet, kulkusuunnat) tulee lyödä lukkoon mahdollisimman aikaisin ja ylläpitää suunnittelun edetessä. Vaativia tekniikkaalueita varten tulisi hankkia yksi pätevyytensä osoittanut pääsuunnittelija. Hanketta valvovat viranomaistahot mm. Pelastuslaitos, Trafi ja Rakennusvalvonta tulisi kytkeä mahdollisimman aikaisin mukaan vuorovaikutukseen sekä testata vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja heidän kanssaan. Nykyaikaiset ICT-työkalut tulisi ottaa hankkeen suunnittelussa tilaajan päätöksin käyttöön alusta lähtien. BIM/3D-tietomallinnuksen työkalujen ja menetelmien ja osaamisen katsotaan nykyisellään olevan riittävällä tasolla mallinnuksen käyttämiseksi koko hankkeen laajuudella koko kestolla suunnittelusta ylläpitoon saakka. Ensimmäisenä vaiheena voisi olla lähtötietoaineiston (maastomallit, maaperätiedot, olevat rakenteet, tilavaraukset, tutkimustulokset ) koostaminen tietomalliin lähtötietomalliksi ja tietopankiksi. Aktiivinen tiedonjakelu tulee olemaan hankkeessa suuri haaste. Hankkeessa on monta osapuolta ja ryhmää. Näiden väliseen tietojenvaihtoon ja koordinaatioon ovat megakokoukset uuvuttavia. Pitäisi löytää tapoja hyödyntää pienryhmätyöskentelyä, työpajoja ja seminaareja. Hankkeeseen pitäisi saada syntymään positiivinen virheistä oppimisen kierre, allianssimalliin. Tarvitaan myös suunnitelmien organisoitua ristiintarkastusta osallistuvien suunnittelutoimistojen kesken. Ulkopuolista tarkastusta tarvitaan suunnitelmien määräysten mukaisuudelle ja sisällölle; lainsäädäntö, turvallisuus, normit ja sisäiset suunnitteluohjeet. Ulkopuolisia pakollisia tarkastuksia ovat ISA (Independent Safety Assessment), joka tarkastaa että CSM (Common Safety Methods) on noudatettu sekä NoBo (Notify Body), joka tarkastaa että EU:n rautateitä koskevia YTE-määräyksiä (Yhteensopivuuden teknilliset määräykset) on noudatettu tai poikkeukset on hoidettu säädösten mukaan. Klinikalla todettiin, että ulkopuolisen tarkastusyrityksen käyttö ei aina ole toiminut halutulla tavalla, tarkastajalla pitää olla aito intressi ja insentiivi todella tarkastaa. Suunnittelijoiden pitää nähdä laadunvarmistaja sparraajana eikä hidastajana. Tarkastuksen resurssit tulee olla mitoitettu oikein. Miten varmistetaan suunnitelmien toteutettavuus ja löydetään toteuttajien innovaatiot? Suunnitelmien toteutettavuuden perusta on pätevät lähtötiedot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarvitaan tutkittua tietoa tärinärajoituksista, pohjatutkimuksia, materiaalikuljetuksien rajoituksista, mahdollisista reiteistä ja välivarastoista. Perinteisesti työmaajärjestelyjen ja logistiikan suunnittelu on ollut urakoitsijoiden vastuulla. Työpajoissa esitettiin kysymys, pitäisikö nämä liittää alkuvaiheessa rakennuttamispalveluun.
11 11 Toteuttajien asiantuntemus pitäisi saada alan perinteistä poikkeavalla tavalla mukaan jo suunnitteluvaiheeseen. Pitäisi löytää systemaattisia työskentelytapoja ja kannustimia, joilla urakoitsijat kytketään mukaan ideointiin ja toteutettavuuden arviointiin. Systemaattinen rakennettavuusanalyysi pitäisi laatia hankkeen suunnitelmista muutamassa vaiheessa. Keinona voivat olla toteuttajien ja suunnittelijoiden yhteiset työpajat ja asiantuntijaryhmät, joista kulut korvataan ja joissa luottamuksellisuus turvataan. Innovaatiohyötyjen jakamisen pelisääntöjen tulisi olla selvillä työskentelyn alussa. Tunnelirakentamisen työmaajärjestelyjen sekä henkilö- ja materiaalilogistiikan haastavuus kävivät havainnollisesti ilmi kun laivaseminaarin osanottajat tutustuivat Tukholman Citybananin City-aseman työmaahan. Minkälaisina hankintakokonaisuuksina ja urakkamuotoina? Laivaseminaarin keskustelussa tuli selväksi, että kokonaisvaltaiset toteutusmallit eivät sovellu Pisara-hankkeeseen. Todettiin mm. Kehäradan ja Länsimetron ennakkokartoituksiin viitaten, että Suomesta ei löydy urakoitsijoita, jotka voisivat ottaa kokonaisvastuun näin laajan hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhtenä PPP-/elinkaarihankkeena tai ST-hankkeena myös hankinta-asiakirjojen laadinta ja kilpailutus olisi hyvin raskas prosessi. Kokonaisvaltaisissa hankintamuodoissa sopimukseen sisältyisi paljon riskejä, joista palveluntuottajan on lähes mahdotonta ottaa vastuuta ilman että riskivaraukset nostaisivat kohtuuttomasti kustannuksia. Suunnittelun ja toteutuksen sisältävästä allianssista on Suomessa varsin vähän kokemusta eikä tämän suuruusluokan hankkeesta ollenkaan. Hankkeen haasteena allianssin kannalta olisivat mm. monet osapuolet ja kahden tilaajan organisaatio. Näin ollen laivaseminaarin johtopäätökseksi jäi, että soveltuvin toteutusmalli on budjettirahoitettu ja tilaajajohtoinen projekti. Organisaatioksi soveltuu suurissa infrahankkeissa koeteltu projektinjohtokonsultilla vahvistettu tilaajan projektiorganisaatio, joka toteuttaa hankkeen osaurakoina erilaisin kuhunkin osaan soveltuvin urakkamuodoin. Joiltakin osin voidaan suunnittelu ja rakentaminen yhdistää ST-urakoiksi.
12 12 Miten järjestetään kustannushallinta? Läpi koko hankkeen ulottuva aktiivinen kustannusohjaus on avain kustannusten pysymiseen asetetussa tavoitteessa. Laivaseminaarin työpajojen käsityksen mukaan hankkeelle on heti alkuvaiheessa valittava yksi kustannuslaskenta- ja seurantajärjestelmä ja yksi riittävä pätevyyden omaava vastuuhenkilö jatkuvaan kustannuslaskentaan ja ohjaukseen. Paitsi investointikustannuksia, myös elinkaarikustannuksia on tarkasteltava projektin edetessä. Kustannusarvioita ja -ennustetta tulee ylläpitää suunnittelun aikana. Suunnitelmaratkaisuista ja vaihtoehdoista on tuotettava kustannusarvioita, jotta päätöksiä tehtäessä tiedetään niiden kustannusvaikutukset. Kustannusmuutosten perustelut on huolella dokumentoitava. Mikäli suunnitelma- tai hankintaratkaisut aiheuttavat kustannuspaineita on oltava valmiutta etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Valittava toteutusmalli vaikuttaa kustannuksiin ja kustannusten seurantaan. Hankintajako on mietittävä kustannusten hallinnan ja kilpailun tehokkuuden kannalta toimivaksi. On myös muistettava, että riskien siirrolla on aina hintansa. Näin ollen kustannushallinnalla ja riskien hallinnalla on oltava tiivis yhteys. Miten järjestetään jatkuva riskien hallinta? Laivaseminaarissa todettiin, että suurten infrahankkeiden riskien hallintaan on olemassa varsin vakiintuneet menetelmät ja osaamista. Riskienhallinnan työpajamenettelyt ja jatkuva riskien analysointi, seuranta ja systemaattinen torjunta ovat järjestettävissä erikoisosaajan vetämänä. Työpajoissa riskejä analysoivan ja torjuntakeinoja pohtivan ryhmän on oltava riittävän monialainen. Riskien jakamiselle hankintasopimuksissa on oltava selkeät periaatteet, joiden pääsääntönä on, että sen, joka voi vaikuttaa riskiin, tulisi myös kantaa se. Jos vaikuttajia on useita, riski jaetaan järkevästi. Julkinen toimija ei ole yleensä halukas maksamaan toteutumattomasta riskistä., Tämä vaikuttaa hankintamalleihin ja riskien jakamiseen. Lupa- ja valitusprosessien riskit osataan pääsääntöisesti ottaa huomioon ja ne on todettu tarkoituksenmukaisena sälyttää tilaajan kannettavaksi. Työpajassa tuotiin esille myös kokemuksia, että ympäristölupia haettaessa pitää löytää konkreettisia vaihtoehtoja ja voidaan käydä kauppaa riskeillä/haitoilla. Vaihtoehtoina voi olla esimerkiksi murskaamon sijoittaminen alueelle tai jatkuva rekkaralli. Tämä tulee pystyä viestimään myös asukkaille. Odotukset tilaajan projektin johtamiselle? Laivaseminaarissa esitettiin osallistujille kysymys myös odotuksista tilaajan projektin johtamiselle ja ohjausmallille. Keskeisenä odotuksena tuli esille vahva ja sitoutunut projektinjohto sekä hankkeen näköinen ja näkyvä projektitoimisto. Projektin sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen suunnittelu olisi otettava osaksi hankesuunnittelua. Mm. Vuosaaren satama- ja liikenneväylähankkeiden kokemusten mukaan yleinen mielipide muuttui hankkeelle positiiviseksi aktiivisen viestinnän myötä.
13 13 Palveluntuottajien odotukset tilaajan projektinjohdolle ovat mittavia Selkeä rooli- ja vastuujako Nopeat ja sujuvat päätökset Riittävä toimivalta Luottamuksen ilmapiiri Asiantunteva, vastuuntuntoinen Kannustava hengen nostattaja Keskustelussa todettiin, että kahden tilaajatahon projektin johtamiseen liittyviä haasteita riittää. Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin eri virastojen työnjakoon ja rooleihin kaivataan selkeyttä. Tilaajan tulisi keskittyä ohjaamaan hanke tavoitteisiin, mutta ei ryhtyä suunnittelijaksi. Päätökset olisi tehtävä riittävillä lähtötiedoilla silloin, kun aika on kypsä päätöksenteolle. Päätöksentekijän tulisi myös olla organisaatiossa selkeästi osoitettu ja vastuutettu. Mistä ja miten parhaat palveluinnovaatiot ja asemien kehittämisideat? Asemaseutujen kehittämistä koskeva keskustelu jäi varsin ohueksi klinikkatyöskentelyssä. Useimmat asemaseutujen kiinteistöjen omistajat eivät tunteneet tarvetta osallistua keskusteluun hankkeen tiimoilta ainakaan tässä vaiheessa. Seminaarikeskusteluissa pidettiin kuitenkin tärkeänä kiinteistöjen omistajien ja kehittäjien mukaantuloa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ideoimaan kunkin asemanseudun tarjoamia mahdollisuuksia ja palvelujen järjestämistä. Länsimetron kokemuksien mukaan kiinteistösijoittajat heräävät vasta kun infraa jo rakennetaan. Keskustelussa tuotiin esille, että kiinteistönomistajat eivät välttämättä koe olevansa hyötymässä Pisara-radasta, joka voidaan kokea lähinnä joukkoliikennehankkeena. Hankkeen aikajänne on varsin pitkä, joten kiinteistöjen omistajat eivät vielä ole aktivoituneet pohtimaan radan tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia. Todettiin toistaiseksi olevan epäselvää, mikä taho tulee omistamaan asemat ja laituritasot ja mihin asti liputtoman liikkumisen alue ulottuu. Kiinteistönomistajien ja kehittäjien aktivoimiseksi todettiin tarvittavan hankkeelle julkisuutta ja aktiivista viestintää. Asemaseutujen vaihtoehtoisten kehittämiskonseptien tutkiminen voisi tapahtua kiinteistökehittäjille annettavina toimeksiantoina. Ratasuunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä tulisi tutkia ja määritellä kaavoituksen vapausasteet. Suunnitelmissa tulisi olla tilaa vaihtoehdoille, joista voi neuvotella toimijoiden kesken. Asemanseutujen kehittämisen käynnistyminen on paljolti kiinni Kaupunkisuunnitteluviraston mahdollisuuksista myöntää suunnitteluvarauksia.
14 14 Hakaniemen asema Pisara-yleissuunnitelmassa Keskusta asema Pisara-yleissuunnitelmassa Töölön asema Pisara-yleissuunnitelmassa
15 15 Mistä ja miten parhaat asiantuntijat ja palvelut Pisara-hankkeelle? Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n puheenjohtaja, toimitusjohtaja Kimmo Fischer totesi tulosseminaarissa, että Pisara-rata on haastavin ja vaativin infrahanke, mitä Suomessa on koskaan tehty. Hanke edellyttää Fischerin mukaan vahvaa tilaajaorganisaatiota, kaavoitusprosessin pikaista käynnistämistä, tiiviitä neuvotteluja kiinteistönomistajien kanssa sekä innovaatiojärjestelmän luomista projektitoimiston ohjaukseen. Ratasuunnitelma tulisi laatia yhden suunnittelijaryhmän toimesta tilaajan ohjauksessa. Jatkosuunnitteluun hän piti parhaana kokonaismallia, jossa omaehtoisesti muodostuneet konsulttiryhmät tarjoavat ja vastaavat hankkeen suunnittelusta. Pisaran kaltaisessa erittäin suuressa hankkeessa kilpailullinen neuvottelumenettely olisi sekä tilaajan että toimittajan näkökulmasta paras vaihtoehto hankinnalle. Lisätietoa Pisara-radan suunnitelmista
16 16 Tukholman Citybanan-projekti Pisara-laivaseminaari sai perusteellisen esittelyn ja kävi tutustumassa Tukholmassa rakenteilla olevaan Citybanan-hankkeeseen, jossa on monia yhtäläisyyksiä Pisarahankkeeseen. Citybanan on Tukholman alittava uusi ratayhteys, joka tulee pelkästään paikallisjunien käyttöön. Nyt pohjois-eteläsuunnassa kulkee kaksi raidetta. Rata on rakennettu vuonna 1871, jolloin liikennettä oli 10 junaa päivässä. Nyt junia kulkee päivittäin 550, joista 60 % on paikallisjunia. Ymmärrettävistä syistä liikenne on ajoittain ruuhkaista ja järjestelmä on erittäin haavoittuvainen. Ruotsin rautateillä % junista joko lähtee tai saapuu Tukholmasta, ja kahta olemassa olevaa rataa jakavat paikallisjunat, pitkän matkan junat, taajamajunat sekä tavarajunat. Citybananin valmistuttua pitkän matkan junat, taajamajunat ja tavarajunat jatkavat vanhan yhteyden käyttöä. Yhteyden parantamista on suunniteltu yli 20 vuotta. Vakavin vaihtoehto tunnelille oli rakentaa nykyisten raiteiden viereen kolmas, mutta tämä olisi ollut mahdotonta koska Riddarholmenin saari rakennuksineen on kokonaisuudessaan tiukasti suojeltu, sekä toisaalta, koska kolmannen raiteen tuoma kapasiteetti olisi ollut täydessä käytössä heti yhteyden avaamisesta lähtien. Kolmas tutkittu vaihtoehto oli Kungsholmenbanan, tunneli Älvsjön, Fridhemsplanin ja Tomtebodan välillä. Citybanan kaksinkertaistaa Tukholman läpikulkukapasiteetin Mälaren-järven yli tai ali. Hanke lisää kaksi rataa nykyisiin kahteen. Hanke sisältää kuusi kilometriä rautatietunnelia kantakaupunkiin sekä 1,4 km rautatiesiltaa Årstaan metrin pilareilla seisova silta tulee kaikkien junien käyttöön. Tunneliosuudelle tulee kaksi uutta asemaa: City ja Odenplan. Hankkeen budjetti 1/2007 hintatasossa on 1,70 miljardia euroa (1,92 mrd 1/2008; 1/2004 kirjaus on ollut 7,5 mrd SEK eli 890 miljoonaa euroa). Ruotsin valtion liikenneviraston, Trafikverketin, osuus on tästä miljardi, ympäröivien maakuntien ja kuntien 200 miljoonaa sekä Tukholman kaupungin, Tukholman läänin ja Tukholman paikallisliikennettä hoitavan SL:n osuus yhteensä 500 miljoonaa.
17 17 Citybanan parantaa olennaisesti Tukholman läpi kulkevan rautatieliikenteen kapasiteettia, palvelukykyä ja toimintavarmuutta. Liikenne-ennusteiden mukaan Citybananin tuoma lisäkapasiteetti riittää vuoteen 2030 saakka. Suunnittelu Hankkeen suunnittelu alkoi vuonna Esiselvitys valmistui helmikuussa Kuten Suomessakin, myös Ruotsin rautateiden rakentamista käsittelevä laki vaati ympäristövaikutusten arvioinnin sekä yleissuunnitelman. Suunnitteluprojektin vahvuus on ollut parhaimmillaan 180 henkeä, jotka edustavat kuuttakymmentä eri yritystä. Esimerkiksi klinikkalaisten tapaama WSP:n edustaja Jan Wage oli ollut hankkeen palveluksessa kahdeksan vuotta. Suunnittelun aikana projektinjohtajan alaisuudessa toimi viisi suunnitteluryhmää: maankäytön suunnittelu, kiinteistö, insinöörisuunnittelu (rata, asemat, tekniikka), rakennussuunnittelu ja ylläpidon suunnittelu. Suunnitteluhankinnat oli pilkottu kahdeksaan osaan: asemat, rata, arkkitehtuuri, palo ja turvallisuus, geotekniikka, liikenne, ilmanvaihto ja ympäristö. Suunnittelu toimii tilaajan alaisuudessa. Rakentaminen Citybananin rakennustyöt alkoivat vuonna 2009 ja hankkeen on tarkoitus valmistua vuonna Tällä hetkellä hanke kokonaisuudessaan on aikataulussa ja kustannusarvio pitää.
18 18 Rakentamisen aikana projektinjohtajan alaisuudessa toimii kuusi alaprojektia: neljä alueellista projektia, näiden yhteiset osat sekä radan rakentaminen. Näillä on yhteinen projektimanuaali ja projektisuunnitelma. Rata puolestaan on pilkottu kahdeksaan eri urakkaan. Toteuttajana on sekä ruotsalaisia (Peab ja NCC) että saksalaisia, itävaltalaisia ja tanskalaisia (Pihl, Bilfinger Berger, Strabag ja Züblin) yrityksiä. Työtunneleita on seitsemän, joista ainoastaan neljä jää pelastus- ja huoltoteiksi. Lisäksi viestinnällä, insinöörisuunnittelulla, hankinnoilla, ympäristöasioilla, kiinteistöasioilla sekä projektin tuella on omat vastuuryhmänsä. Kaikkiaan hankkeen piirissä työskentelee 2500 ihmistä. Asemat Stockholm Cityn asema tulee nykyisen metroaseman alle ja aseman päälle tulee uusi hotellihanke. Olemassa oleva rakennus on tarkoitus purkaa. Cityn asemalla on kaikkiaan 50 liukuportaat ja 20 hissiä, Odenplanin asemalla 25 liukuportaat ja seitsemän hissiä. Molempien asemien laiturit ovat noin 250 metriä pitkät. Asemille tulee automaattiovet, joiden nähdään turvallisuusseikkojen lisäksi myös parantavan asemien viihtyisyyttä. Ne vähentävät melua ja pienhiukkasia. Kummaltakin asemalta on vaihtomahdollisuus metroon ja busseihin. Citybanan Stockholm City asema on vahvasti integroitunut metroverkkoon, kaupunkirakenteisiin ja kiinteistöihin
19 19 Kumppanuussopimukset Rakennustyöt kahdella tunneliosuudella (Vasatunneln ja Norrströmstunneln) on toteutettu kumppanuusmallisesti tavoitehintasopimuksin. Toteuttaja osallistuu suunnitteluun ja palkkio on kiinteä. Tilaajan suunnitteluvaiheessa valitsemat suunnittelijat jatkavat toteutuksen aikana yhteistyösuhteessa toteuttajaurakoitsijoihin. Mikäli tavoitehinta alittuu, hyöty jaetaan tilaajan ja urakoitsijan välillä suhteella 60:40. Bonuksia aiheuttavat myös sovittua nopeampi valmistuminen, laatutavoitteisiin pääseminen, yhteistyövalmius sekä häiriöiden ja onnettomuuksien minimointi. Tilaajan vaatimuksena on osaavan työvoiman käyttäminen. Vastaavasti viiveet on sanktioitu ja tavoitehinnan ylittyminen johtaa palkkion putoamiseen kahteen prosenttiin. Syntyneet suorat kustannukset maksetaan kuitenkin aina. Kumppanuusmalli on käytännössä hyvin lähellä allianssimallia. Tavoitehintakumppanuuteen päädyttiin, koska urakkasopimusehtoja on vaikea arvioida ja tiedettiin, että muutoksia tulee ja että muu liikenne sekä muu toiminta kaupungissa vaikuttaa hankkeeseen. Kustannushallintaa tehdään läpi suunnittelun. Muut urakkasopimukset on tehty kiinteähintaisina. Muuta Citybanan kulkee metriä maanpinnan alapuolella. Ratatunnelin rinnalle rakennetaan huolto- ja pelastustunneli josta on yhteys ratatunneliin 300 metrin välein. Kallioperä sopii tunnelinrakentamiseen hyvin, mutta lain mukaan kiinteistönomistajat omistavat myös maan kiinteistön alla joten heidän kanssaan neuvotellaan. Kiinteistörekisteri on siis kolmiulotteinen. Metroliikenne on toiminnassa koko ajan (pl. sommarstoppet 6-10/2011), metrolinja kulkee Citybananin yläpuolella ja Cityn asemalla sininen metrolinja risteää Citybananin (mutta eri tasossa). Metrolla ja Citybananilla on kuitenkin yhteisiä sisäänkäyntejä. Hanke joutuu kiinnittämään erityishuomiota kirkkojen ja muiden historiallisten rakennusten suojeluun. Kaikki rakennukset 150 metriä lähempänä tunnelia tutkitaan. Hankkeen riskinhallinta tehdään ISO prosessin mukaisesti. Se sisältää riskien tunnistamisen, analyysin, arvioinnin ja riskien pienentämisen. Citybananilla on oma projektitoimisto, viestintä sekä infoa myös Facebookissa ja videoita YouTubessa. Lisätietoa
PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014
PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö
LisätiedotAsemat ja reitti. Pisararata Pisararadan alkutilanne (sis 10. laituriraiteen Pasilassa) PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ
Asemat ja reitti PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ 26.9.2013 Jussi Lindberg, Jukka Tarkkala Töölö, Keskusta ja Laituripituus 230 metriä Nopeus 80 km/h Tunneleiden suuaukot Eläintarhan kentän eteläpuolella ja
Lisätiedot1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako
1. päivä 10.9.2014 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön
LisätiedotHankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin
Hankintaklinikka Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kauppalehti 14.6.2007: Urakkatarjouksissa
LisätiedotVt 12 Lahden eteläinen kehätie
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 17.5.2017 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus, esittäytyminen Mt167 esittelyvideo, n. 2-3 min Tilannekatsaus Suomen Maastorakentaja Oy:n puheenvuoro Keskustelua ja
LisätiedotPasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne
LisätiedotRAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS Loppuseminaari Miten tästä eteenpäin?
RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS Loppuseminaari 11.12.2018 Miten tästä eteenpäin? Onko pakko muuttua? Jos on, miten? ARVON TUOTTO Video https://www.youtube.com/watch?v=uligi3lagao RAIN-hanke 2015-2018
LisätiedotInfrahankkeiden projektipäällikkökoulutus 1. jakso 16. 17.3.2016 Helsinki 2. jakso 6. 7.4.2016 Helsinki 3. jakso 27. 28.4.
1. päivä 16.3.2016 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön
LisätiedotVt 12 Lahden eteläinen kehätie
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 18.5.2017 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus Tilannekatsaus ja tulevat työt Mt167 esittelyvideo, n. 2-3 min Hollolan kunnan kuulumiset Suomen Maastorakentajat Oy:n
Lisätiedot8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa
2. jakso 5 7.10.2010, Sokos Hotel Vantaa, Vantaa PROJEKTIHALLINTA I: 1. jakso 1 2.9.2010 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 1.9.2010: Projektin kokonaishallinta 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin
LisätiedotInfrahankkeiden projektipäällikkö
1. Jakso 14.-15.11.2018 Keskiviikko 14.11.2018 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Projektipäällikön vaatimukset ja valmiudet tiimi motivointi & kuunteleminen viestintä valmentaminen
LisätiedotAllianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen
Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia
LisätiedotKOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto
IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä
LisätiedotSija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.
OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion
LisätiedotUusiomateriaalien mahdollisuudet
Uusiomateriaalien mahdollisuudet Vt 12 Lahden eteläinen kehätie, Kiertotalous kuntien maarakentamisessa -seminaari 7.6.2017 Kehätie & Uudenmaankatu 7.6.2017 Juha-Pekka Hämäläinen 2 Yhteinen hanke Liikennevirasto
LisätiedotEi aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry
Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon
LisätiedotRT-ohjeet suunnittelu- ja konsultointipalveluiden. julkiseen hankintaan
RT-ohjeet suunnittelu- ja konsultointipalveluiden julkiseen hankintaan Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue Jyväskylä 11.12.2017 Jaana Matilainen> Jyväskylä> 11.12.2017 1 RT-ohjeet suunnittelu- ja
LisätiedotHankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa
Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotPANK ry:n toimielimet 2016
PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen
LisätiedotRT-ohjeet suunnittelu- ja konsultointipalveluiden julkiseen hankintaan. Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue Turku 22.1.
1 RT-ohjeet suunnittelu- ja konsultointipalveluiden julkiseen hankintaan Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue Turku 22.1.2018 2 1 RT-ohjeet suunnittelu- ja konsultointipalveluiden julkiseen hankintaan.
LisätiedotCase Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto
Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto LCI-Päivä 2016 Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 8.12.2016 Naistenlahti
LisätiedotSiltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi
Pöytäkirja 1(13) Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus 2016-2017
LisätiedotRT-ohjeet suunnittelu- ja konsultointipalveluiden. julkiseen hankintaan
RT-ohjeet suunnittelu- ja konsultointipalveluiden julkiseen hankintaan Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue Porissa 10.4.2018 Jaana Matilainen, Liiketoimintajohtaja 1 RT-ohjeet suunnittelu- ja konsultointipalveluiden
LisätiedotPISARARATA, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
10.8.2012 Oas 1056-00/12 1 (5) PISARARATA, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Helsingin kantakaupungin alueelle, Pasilasta etelään suunnitellaan pääradan
LisätiedotMuutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2016 1 (5) 151 Tripla-rakennushankkeen HKL:n kustannusosuuksien hyväksyminen HEL 2016-008432 T 02 08 03 01 Päätös Käsittely päättää hyväksyä Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen
LisätiedotHelsingin kävelykeskustan laajentaminen ja maanalainen kokoojakatu Ideakartoitus
Helsingin kävelykeskustan laajentaminen ja maanalainen kokoojakatu Ideakartoitus Aloitustilaisuus 27.4.2018 1 Agenda Avaus, Kimmo Kurunmäki Esittäytyminen Helsingin kaupungin johdatus ideatyöskentelyyn
LisätiedotURAKKAMUODOT JA VALVONTA
URAKKAMUODOT JA VALVONTA Valvojakurssi Hannu Äystö Hankkeen toteutusmuoto 2 Toteutusmuodolla tarkoitetaan hankkeen toteutustapaa Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatapa Tilaaja
LisätiedotKokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa
Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %
LisätiedotMissä mennään? Rakentamisjohtaja Tero Palmu
Missä mennään? Rakentamisjohtaja Tero Palmu 17.1.2019 Aineiston käyttö ja kopiointi ilman Länsimetron lupaa on kiellettyä. Itäjatke Länsimetro 21 km 13 asemaa Varikko Sammalvuoressa Kantametro (avattu
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS 2014-2015 TARJOUSTEN LAATUARVIOINTI 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Infrahankkeiden projektinjohtopalvelut, puitesopimus
LisätiedotRakennusliitto ry:n liittokokousvaalit 2011 Tulos vertailulukujärjestyksessä vaaliliitoittain
Rakennusliitto ry:n liittokokousvaalit 2011 Koko maa Lähetetty: 85578 Äänestys%: 31,0 Hyväksytty: 26323 Hyväksytty%: 99,1 Hylätty: 228 Hylätty%: 0,9 Valitaan: 222 Hyväksytty: 4152 Hyväksytty%: 99,2 Hylätty:
LisätiedotIPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Ryhmä 1 Ville Alajoki, Helsinki HKR
LisätiedotInfra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke
Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra
LisätiedotMITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa
31.5.2016 MIKÄ? Helsingin kaupunkitilaohje on julkisen tilan hankintojen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käsikirja suunnittelijoille, viranomaisille ja päättäjille. Lisäksi ohje toimii taustatietona
LisätiedotRautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen
LisätiedotClassic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)
16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotIPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Tavoitteet Tunnistaa integroitujen
LisätiedotY-tunnus Panuntie 11, Helsinki Perustamisvuosi 1999 Yhtiön kotipaikka Helsinki Tilikausi alkaa Tilikausi päättyy
Yrityksen nimi YIT Rakennus Oy Yhtiömuoto Osakeyhtiö Y-tunnus 15655835 Osoite Panuntie 11, Helsinki Perustamisvuosi 1999 Yhtiön kotipaikka Helsinki Tilikausi alkaa 01.01. Tilikausi päättyy 31.12. Osakepääoma
LisätiedotLIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!
LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA
LisätiedotTAITAVA KUNTARAKENNUTTAJA JA VESIHUOLTO
TAITAVA KUNTARAKENNUTTAJA JA VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT Finlandia-talo 4.6.2014 Teemu Vehmaskoski SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 1 1. Lähtökohdat 2. Ohjaava
LisätiedotAllianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa
Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa KOKEMUKSIA ALLIANSSIHANKKEEN TOTEUTUKSISTA MEILLÄ JA MAAILMALLA Sakari Pesonen Fira Oy 4.2.2015 Allianssiurakka Ei vakioitua Mallia! Olemassa olevia
LisätiedotRAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1
RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset
LisätiedotKalliorakennussuunnittelun tehtäväluettelo KAT18
Kalliorakennussuunnittelun tehtäväluettelo KAT18 Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 17.-18.1.2019 / Sitowise Oy 2 KAT-tehtäväluettelon uudistusprosessi Edellisen voimassa olleen tehtäväluettelo KAT95
LisätiedotHirvenjuoksun ISM-kisa
Hirvenjuoksun ISM-kisa Juuka, 04.07.2015 Yksilökilpailut Kävelijät Sarjalle ei lasketa aikapisteitä. Sarjassa on 4 arviomatkaa. Nimi Nro Piiri Arviointi Ammunta Pisteet 1. Lemmetty Tuomas 164 PS 548 (+9m/+3m/+8m/+6m)
LisätiedotSisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa
Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan
LisätiedotBuild Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi
Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda
LisätiedotMetro länteen Kuukausi-info Länsimetro Oy
Metro länteen Kuukausi-info 15.9.2016 Länsimetro Oy Länsimetro Oy Helsingin ja Espoon yhteisesti omistama yhtiö Tehtävänä metron rakentaminen Ruoholahdesta Kivenlahteen Toimii läheisessä yhteistyössä molempien
LisätiedotRaitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys
Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä
LisätiedotLiikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä
suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen
LisätiedotKäyttö ja ylläpito - toimikunta 1/
Käyttö ja ylläpito - toimikunta 1/2018 1.2.2018 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Toimikuntalaisten esittely ja odotukset 3. Toimikunnan tehtävä ja toimintamalli 4. Toimintasuunnitelma 2018-2019 5. Ajankohtaista
LisätiedotEsittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta
Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU
LisätiedotKiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen
LisätiedotMallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden
LisätiedotKerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus
Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Turun läntisten alueiden kehittäminen 27.05.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen ja korjaaminen Ikääntyvien
LisätiedotVirtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero
Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat
LisätiedotUudet RT-ohjeet työkalu koulurakennuksen tilaamiseen ja suunnitteluun
1 Uudet RT-ohjeet työkalu koulurakennuksen tilaamiseen ja suunnitteluun Tietoisku, Kuntamarkkinat 12.9.2018 Mervi Alaluusua, Suunnittelupäällikkö, FCG Jaana Matilainen, Liiketoimintajohtaja, Rakennustieto
LisätiedotRIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011
RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,
LisätiedotClassic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A)
1 (129) 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 3:12,46 0:24,17 2 2:48,29 0:00,00 1 2:38,80 2 2:40,66 0:00,00 3 2:45,05 0:04,39 4 8:44,45 6:03,79 1 2:36,81 2 2:42,99 0:02,31 3 2:41,95 0:01,27 4 2:42,56 0:01,88 5
LisätiedotRT-ohjeet suunnittelu- ja konsultointipalveluiden julkiseen hankintaan. Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue Vantaa
RT-ohjeet suunnittelu- ja konsultointipalveluiden julkiseen hankintaan Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue Vantaa 27.10.2017 Jaana Matilainen> Vantaa> 27.10.2017 2 RT-ohjeet suunnittelu- ja konsultointi-palveluiden
LisätiedotInnovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa
Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa KOKO-hankintakoulutus, Hyvinkää 26.10.2010 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia haasteellisissa
LisätiedotRASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10
RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP
LisätiedotMAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki
MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN 29.9.2019 57 54,30 Johanna Forsström / 88 77,5 28.9.2019 SM - kilpailut Loppi 57N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40,0 8.6.2019 Helsinki 63 62,30 Aino Askala / 92 72,5
LisätiedotHankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin
Hankintaklinikka Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Lahti 23.5.2012 Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Uudentyyppisiä hankintatilanteita
LisätiedotRIL 266-2014. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys ry. Kalliopultitusohje
RIL 266-2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys ry Kalliopultitusohje 2 RIL 266-2014 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa
LisätiedotNäkemyksiämme integroinnin ja yhteistyön merkityksestä
Etunimi Sukunimi Saukonpaasi Jätkäsaari, Helsinki Näkemyksiämme integroinnin ja yhteistyön merkityksestä Timo Lehmus, YIT 20.6.2016 YIT Pääkonttori yit.fi Rakennamme koteja ja toimivaa yhteiskuntaa Luomme
LisätiedotIPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 12.9.2017 Hankkeen tavoitteet 12.9.2017 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja elinkeinoelämälle.
LisätiedotLivin allianssi/ipt-hankkeiden käynnistysvaiheista. IPT , LIVI Mauri Mäkiaho
Livin allianssi/ipt-hankkeiden käynnistysvaiheista IPT 9.5.-17, LIVI Mauri Mäkiaho Väylämuodot Hyödynnämme tietoa monipuolisesti Koko yhteiskunnan käytössä oleva liikennetieto mahdollistaa liikennejärjestelmän
LisätiedotSuomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija
A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian
LisätiedotHassen 12/12 Tervasaari-hölkkämaratoonin ja Paras kolmesta ja kymmenestä kilpailun tulokset 2018 ( ) Maraton
Maraton Hassen 12/12 Tervasaari-hölkkämaratoonin ja Paras kolmesta ja kymmenestä kilpailun tulokset 2018 (20.11.2018) 1.Tolksdorf Jonathan 3.21.10 (M 40/1) 2.Laitinen Seppo 3.27.50 (M 65/1) 3.Mäenpää Seppo
LisätiedotINFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.
INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta
LisätiedotRaitiotiehankkeen eteneminen
23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti
LisätiedotPori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän
LisätiedotRAHOLAN RADANVARSI TARJOUS
Tampere Kaupunkiympäristön palvelualue Kaupunkiympäristön suunnittelu RAHOLAN RADANVARSI TARJOUS 7.11.2017 SERUM ARKKITEHDIT OY PÄLKÄNEENTIE 19 A FIN-00510 HELSINKI FINLAND WWW.SERUM.FI Tampere Kaupunkiympäristön
LisätiedotHankintaklinikka uusi menettelytapa hankinnoissa
Hankintaklinikka uusi menettelytapa hankinnoissa case Keskuskatu 12.3.2009 Finlandiatalo Reijo Järvinen Esityksen sisältö Hankintaklinikasta yleisesti Keskuskatu projekti Urakoitsijan valintamenettely
LisätiedotRaide-Jokeri Päätös toteuttajien valinnasta Johtoryhmä
Raide-Jokeri Päätös toteuttajien valinnasta Johtoryhmä 24.10.2017 Tarjoajien valintaprosessi Hankinta toteutettiin eritysalojen hankintalain mukaisesti neuvottelumenettelynä. Hankinnasta julkaistiin 20.4.2017
LisätiedotKEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi
PROJEKTISUUNNITELMA 1 (10) Tampereen raitiotiehanke KEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi PROJEKTISUUNNITELMA 2 (10) Sisällys 1. Osan 2 kehitysvaiheen sisältö ja tavoitteet...
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 2/ (6) Liikenneliikelaitoksen johtokunta Asia/
Helsingin kaupunki Esityslista 2/2017 1 (6) 6 Raide-Jokeri-projektin suunnittelusta vastaavan konsortion valinta HEL 2017-007065 T 02 08 02 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Hankintailmoitus ja tarjoajien
LisätiedotKaupallinen malli -ryhmä
Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet
LisätiedotHankintaklinikan kokemukset markkinavuoropuhelusta
Innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäjäklubi Hankintaklinikan kokemukset markkinavuoropuhelusta 28.11.2012 Erkki Aalto kehitysjohtaja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry RAKLIn klinikat
Lisätiedotammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.
LAUSUNTO 1 (5) Uudenmaan liitto toimisto@uudenmaanliitto.fi Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Viite: Lausuntopyyntö 14.6.2010 KOKO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014, LUONNOS Lausunnonantajasta Asunto-,
LisätiedotITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN
TULOKSET..009 19:09 SARJA M Kainulainen Olavi PS 95 9 191 1 45 51 Mankinen Mika PS 89 95 184 5 Seppä Timo SS 91 90 181 Eskelinen 4 1 Jukka PS 95 81 17 5 59 Hassinen Ari PK 89 81 170 Kirjavainen 4 Mikko
LisätiedotYleisötilaisuus Tesoman seisake, ratasuunnitelma, Tampere
Yleisötilaisuus Tesoman seisake, ratasuunnitelma, Tampere 4.6.2019 Yleisötilaisuuden sisältö Väyläviraston rooli ja tehtävät Ratasuunnitelma Hankkeen taustat ja lähtökohdat Tampereen kaupungin näkökulmasta
LisätiedotTIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen
TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2012
SÄHKÖTIETO RY TOIMINTAKERTOMUS 2012 6.2.2013 1(3) TOIMINTAKERTOMUS 2012 1. Kortiston tarkoitus ja tavoite 2. Julkaisuversiot ST- kortiston perustamisasiakirjan mukaisesti ST- kortisto kehittää sähköurakoinnin
LisätiedotMiten varmistan parhaan toimittajan suunnitteluprojektiini. hankinta-asiantuntija
Miten varmistan parhaan toimittajan suunnitteluprojektiini Jari Kaukonen, hankinta-asiantuntija Haasta nykyhetki Kuvittele huominen Luo tulevaa Asiantuntijapalvelun hankintatapa Hankinnassa pitäisi korostaa
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011
Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.
LisätiedotMetro länteen. Länsimetro Oy
Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ
LisätiedotTampereen raitiotiehanke
Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.
LisätiedotTietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015
Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella
LisätiedotVaalitoimikunnan esitys FIGBC:n vuosikokoukseen
Vaalitoimikunnan esitys FIGBC:n vuosikokoukseen 19.11.2012 1. Vaalitoimikunta ja sen tehtävät FIGBC:n vaalitoimikunta ja sen tehtävät Yhdistyksen sääntöjen mukaan: 7. Muut toimielimet Vaalitoimikunta Vaalitoimikunnan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (7) 701 Liikenne- ja viestintäministeriön selvityspyyntö Helsingin ja Espoon kaupunkiraitiotien (Raide-Jokeri) suunnittelutilanteesta HEL 2013-006172 T 08 00 02
LisätiedotLiikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia
Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia Toimialajohtaja Mirja Noukka, Liikennevirasto 9.2.2018 Kehittämisellä yhteiskunnallista vaikuttavuutta..vaikutuksia tutkitaan paljon
LisätiedotTarveselvityksestä takuuaikaan
Korjausrakentaminen 2017- tapahtuma Tarveselvityksestä takuuaikaan 7.2.2017 Kari Uusikukka Sisällysluettelo 1. Tarveselvitys + esiselvitykset 2. Hankesuunnittelu 3. Toteutussuunnittelu 4. Rakentamisen
LisätiedotHLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset
HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla
LisätiedotJuhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne
Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun
LisätiedotLAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013
LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 M I E H E T 60 m 7,12 +1,5 Joonas Makkonen -88 2008 hallissa 6,67 Nnamdi Anusim -72 2005 100m 10,46 +1,1 Nnamdi Anusim -72 2007 150 m 17,15-0,3 Joonas Makkonen
Lisätiedot