Professori Esa Vakkilainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Professori Esa Vakkilainen"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Ulla Ikonen SUOMEN KEMIALLISEN METSÄTEOLLISUUDEN PÄÄSTÖKEHITYS VUOTEEN 2020 Työn tarkastajat: Työn ohjaaja: Professori Risto Soukka Professori Esa Vakkilainen TkL Juha Pesari

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Ulla Ikonen Suomen kemiallisen metsäteollisuuden päästökehitys vuoteen 2020 Diplomityö sivua, 44 kuvaa, 23 taulukkoa ja 1 liite. Tarkastajat: Professori Risto Soukka Professori Esa Vakkilainen Hakusanat: metsäteollisuus, paras käytettävissä oleva tekniikka, päästöt ilmaan, päästöt vesistöön, skenaario, ympäristölupa Keywords: forest industry, best available technology, emissions to air, emissions to water, scenario, environmental permit Metsäteollisuudessa on käynnissä rakennemuutos, joka tuo haasteita toimialan ympäristöasioiden hallintaan sekä ympäristölupia myöntävän ja valvovan viranomaisen toimintaan. Lähivuosina tulee myös runsaasti voimaan uutta lainsäädäntöä, joka vaikuttaa metsäteollisuuden ympäristöasioiden hallintaan. Tämän työn tarkoituksena oli arvioida Suomen kemiallisen metsäteollisuuden päästökehitystä vuoteen 2020 huomioiden metsäteollisuuden uusi tuotanto sekä lähivuosina voimaan tuleva ympäristölainsäädäntö, erityisesti päivitettävänä oleva massa- ja paperiteollisuuden BREF-asiakirja. Päästökehitystä arvioitiin viiden skenaarion avulla. Vesistöpäästöjen osalta tarkasteltiin COD- ja AOX-päästöjä sekä typpi- ja fosforipäästöjä, ja ilmapäästöjen osalta sellun tuotannon rikki- ja typpioksidi- sekä hiukkaspäästöjä. Massan- ja paperintuotannon oletettiin pysyvän muutaman prosentin nykyistä tasoa korkeammalla tasolla. Uuden tuotannon osalta kahdessa skenaariossa huomioitiin nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto kolmella laitoksella, yhteensä t/a. Päästölaskennassa käytettiin päivitettävänä olevan massa- ja paperiteollisuuden BREF-asiakirjan BAT-päätelmissä annettuja luonnoksia uusista päästötasoista. Skenaarioiden pohjalta havaittiin, että massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmien mukaiset päästötasot eivät tuo merkittäviä muutoksia metsäteollisuuden vesistöpäästöihin vuoteen 2020 mennessä. Biojalosteiden tuotannon vaikutus vesistöpäästöihin todettiin myös hyvin vähäiseksi. Sen sijaan ilmaan johdettavat päästöt pienenevät huomattavasti: hiukkaspäästöt vähenivät prosenttia uusien päästötasojen myötä. Biojalosteiden tuotannon vaikutus oli myös merkittävämpi kuin ilmapäästöihin kuin vesistöpäästöihin. Prosentuaalisesti eniten biojalostus lisäsi rikkidioksidipäästöjä.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Degree Programme in Environmental Technology Ulla Ikonen Emissions of Finnish Chemical Forest Industry by the Year 2020 Master s thesis pages, 44 figures, 23 tables and 1 appendice Examiners: Professor Risto Soukka Professor Esa Vakkilainen Keywords: forest industry, best available technology, emissions to air, emissions to water, scenario, environmental permit Forest industry is going through a global structural change which brings challenges to the environmental management of the industry as well as to the operation of the authorities responsible for granting and monitoring environmental permits of forest industry. In the near future, number of new environmental laws and regulations will be coming into force, which increases the challenges in environmental management of the industry. The purpose of this study was to estimate the development of emissions of Finnish chemical forest industry by the year 2020, taking into account the new production of forest industry and the new environmental legislation coming into force in the near future, particularly the new emission levels given in the BREF document of pulp and paper industry, which is currently being updated. The development of emissions was estimated with the help of five scenarios. From the water emissions, the COD, AOX, nitrogen and phosphorus emissions were studied, and from the air emissions the nitrogen dioxide, sulphur dioxide and dust emissions of pulping processes were studied. The production of pulp and paper were assumed to be on a level which was few percentages higher than the current production quantity. Of the new products, the liquid biofuels produced in three mills (in total tonnes/a) were taken into account. The emission calculations were made using the draft of new emission levels given in the BAT conclusions of the BREF document of pulp and paper industry which is currently being updated. The scenarios showed that the new levels of water emissions given in the BAT conclusions will not bring remarkable changes to the total emissions to water of forest industry by the year Biofuel production will neither affect the total emissions to water from forest industry significantly. However, the new emission levels for air emissions would significantly reduce the total emissions: the dust emissions would decrease from 42 percent up to 50 percent from the level of the year Biofuel production caused the highest percentual increase in sulphur dioxide emissions.

4 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (KAS ELY) Lappeenrannassa. Kiitän KAS ELYä mahdollisuudesta työskennellä osana metsäteollisuuden erikoistumisryhmää ja tehdä tästä aiheesta opinnäytetyöni. Juha Pesaria kiitän hyvästä työn ohjauksesta sekä rohkaisusta työn eri vaiheissa. Mika Toikkaa kiitän kaikesta avusta, arvokkaista vinkeistä sekä monista päivän piristyksistä. Kiitän myös koko Lappeenrannan KAS ELYn ympäristöväkeä hyvästä työtoveruudesta. Työn tarkastajia, Risto Soukkaa sekä Esa Vakkilaista Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kiitän asiantuntevista neuvoista ja ohjeista sekä hyvästä yhteistyöstä. KAS ELY:n koordinoiman metsäteollisuuden ympäristöstrategian (hallinnon näkökulma) työryhmää kiitän antoisasta yhteistyöstä, jonka ansiosta opin paljon uutta ja mielenkiintoista Suomen metsäteollisuudesta ja sen ympäristöasioista. Kiitän myös vaivaamiani asiantuntijoita, erityisesti Tiina Vuoristoa Metsäteollisuus ry:stä, saamistani tarpeellisista tiedoista ja muusta avusta. Lopuksi haluan kiittää lämpimästi perhettäni, sukulaisiani sekä ystäviäni mukana olostanne tässä projektissa. Tukenne ja kannustuksenne olivat suureksi avuksi tämän työn valmistumisessa.

5 LYHENTEET AOX BAT BAT-AEL BOD 7 BREF CO CO 2 COD Cr IED IPPC N NO 2 NO x P PP BREF SO 2 SO x TRS adsorpoituva orgaaninen halogeeniyhdiste best available technology, paras käytettävissä oleva tekniikka BAT associated emission level, parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyvä päästötaso biological oxygen demand, biologinen hapenkulutus, koeaika 7 vrk BAT-reference document, BAT-vertailuasiakirja hiilimonoksidi hiilidioksidi chemical oxygen demand, kemiallinen hapenkulutus, joka on määritetty hapettamalla näyte dikromaatilla industrial emission directive, teollisuuden päästödirektiivi integrated pollution prevention and control, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen typpi typpidioksidi typen oksidit fosfori massa- ja paperiteollisuuden BAT-vertailuasiakirja rikkidioksidi rikin oksidit total reduced sulphur compounds, haisevat rikkiyhdisteet

6 6 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Metsäteollisuuden rakenne ja tuotantoprosessit Kemiallisen massan valmistus Mekaanisen massan valmistus Uusiomassan valmistus Paperin ja kartongin valmistus Sahatavara Vaneri Lastulevy Kuitulevy Metsäteollisuuden tuotanto Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto Puutuoteteollisuuden tuotanto Muut tuotteet Tuotannon tulevaisuudennäkymiä Massa- ja paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Uudet tuotteet Metsäteollisuuden investoinnit SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Metsäteollisuuden ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan Jätteet Melu Pilaantuneet maat ja pohjasedimentit Puutuoteteollisuus Kemiallinen metsäteollisuus... 69

7 7 3.7 Energian kulutus Sähkö ja lämpö Energiapolttoaineet Raaka-aineiden kulutus Raakapuun käyttö Kierrätyskuidun käyttö Kemikaalien käyttö Veden kulutus METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN OHJAUSKEINOT VIRANOMAISTOIMINNASSA Ympäristölupien käytössä ja valvonnassa käytettävä lainsäädäntö ja tulevat muutokset IE-direktiivi ja BAT-periaatteet Ympäristönsuojelulaki Vesiensuojelun lainsäädäntö Ilmansuojelun lainsäädäntö Jätelainsäädäntö Kemikaalilainsäädäntö Meluntorjunnan lainsäädäntö Ympäristölupamääräysten vesistöön ja ilmaan johdettavien päästöjen tasot ja tulevat muutokset Vesistöön johdettavia päästöjä koskevat määräykset Ilmaan johdettavia päästöjä koskevat määräykset Ympäristölupa- ja valvontakäytäntöjen haasteet METSÄTEOLLISUUDEN TUOTANTO JA YMPÄRISTÖKUORMITUS VUOTEEN Tarkasteltavat skenaariot Skenaarioiden päästöjen laskentaperusteet Vesistöön johdettavien päästöjen laskenta Ilmaan johdettavien päästöjen laskenta TULOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan Virhemahdolllisuudet

8 8 7 POHDINTAA YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE 1: Sulfaattisellun tuotannon ilmaan johdettavien päästöjen BAT-tasot

9 9 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Metsäteollisuus on Suomessa merkittävä teollisuudenala, joka tuottaa erilaisia paperituotteita 100 miljoonalle ja puutuotteita 50 miljoonalle kuluttajalle eri puolille maailmaa, erityisesti EU-maihin. Metsäteollisuuden osuus koko Suomen viennistä sekä metsäteollisuustuotteiden viennillä ansaitut tulot asukasta kohden laskettuina ovat suuremmat kuin missään muussa maassa. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Metsäteollisuudessa on parhaillaan käynnissä maailmanlaajuinen rakennemuutos. Tuotantoa siirtyy Euroopan ja Pohjois-Amerikan perinteisistä metsäteollisuusmaista enenevässä määrin Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Myös Suomen metsäteollisuus elää voimakasta murrosvaihetta. Paperi- ja kartonkituotteiden rinnalle on kehittymässä uusia tuotteita kuten biopolttoaineita, kemikaaleja, nanosellujohdannaisia, terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja uusia puutuoteratkaisuja. Puutuoteteollisuudessakin toimintaympäristö muuttuu, ja uusia tuotteita kehitetään. Metsäteollisuudella on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia ympäristöön. Metsäteollisuuden ympäristövaikutukset aiheutuvat pääasiassa raaka-aineiden kulutuksesta, energian tuotannosta, ympäristöä kuormittavista päästöistä ilmaan, vesistöön ja maaperään sekä haju- ja meluhaitoista. Massa-, paperi- ja kartonkitehtaat sekä osa puutuoteteollisuuden tuotantolaitoksista tarvitsee toiminnalleen ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jossa määrätään mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä sekä niiden vähentämisestä. Suomen ympäristönsuojelulain mukaan päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (best available technologies, BAT). Massa- ja paperiteollisuuden ympäristölupia myöntävät aluehallintovirastot (AVI), ja valvovana viranomaisena toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Joidenkin mekaanisen metsäteollisuuden toimintojen lupa-asiat käsitellään kunnan ympäristöviranomaisessa. Rakennemuutos tuo mukanaan uusia haasteita Suomen metsäteollisuuden ympäristöasioiden hallinnalle. Laitosten sulkemiset, laitoskoon kasvu, uudet tuotteet ja niiden val-

10 10 mistuksessa käytettävät kemikaalit sekä vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttöönotto muiden muassa asettavat uusia vaatimuksia niin toiminnanharjoittajien ympäristöasioiden hallinnalle kuin viranomaistoiminnallekin. Haastetta lisää hallinnon jatkuva muutos ja voimavarojen väheneminen, joiden seurauksena käytännön ympäristölupa- ja valvontatyöhön on jatkossa mahdollisesti käytettävissä yhä vähemmän aikaa. Uudistuva EU:n ja kansallinen ympäristölainsäädäntö vaikuttavat osaltaan metsäteollisuuden ympäristöasioiden tulevaisuudennäkymiin. Merkittävin ajankohtainen metsäteollisuuden ympäristöasioita koskeva muutos on voimaan astunut teollisuuden päästödirektiivi (IED), joka saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä parhaillaan käynnissä olevalla ympäristönsuojelulain uudistuksella. IED:n voimaantulon myötä mm. teollisuuden toimialojen BAT-vertailuasiakirjojen (BREF) BAT-päätelmissä annetut parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot tulevat aiempaa sitovammiksi raja-arvoja määritettäessä. Lisäksi ympäristölupa- ja valvontakäytäntöjä sääteleviin ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen sekä sektorikohtaiseen lainsäädäntöön on tulossa muutoksia. Myös voimassa olevaa, vuodelta 2001 olevaa massa- ja paperiteollisuuden BREFiä päivitetään parhaillaan. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (KAS ELY), erityisesti sen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, on erikoistunut metsäteollisuuden ja siihen liittyvän kemianteollisuuden ympäristökysymysten asiantuntijatehtäviin. KAS ELY:ssa käynnistyi vuonna 2011 hanke "Metsäteollisuuden ympäristöstrategia vuoteen hallinnon näkökulma", jolla pyritään vastaamaan metsäteollisuuden rakennemuutoksen sekä hallinnon muutosten aiheuttamiin haasteisiin metsäteollisuuden ympäristövaikutusten hallinnassa sekä lupa- ja valvontatoiminnassa. Hankkeessa tarkastellaan metsäteollisuuden ympäristönäkökohtia lähtökohdista, joihin yritys voi vaikuttaa raaka-aineen tulosta ja lähdöstä tehtaalle sekä tehtaan perustamisesta sulkemiseen ja jälkihoitoon asti. Hankkeen tuloksena laaditaan metsäteollisuuden toiminnoille hallinnon näkökulmasta toimiva ympäristöstrategia, jonka tavoitteena on metsäteollisuuden ympäristövaikutusten minimointi sekä energia- ja ekotehokkuuden parantaminen.

11 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus Tämä diplomityö on osa luvussa 1.1 esiteltyä KAS ELY:n metsäteollisuusstrategiahanketta. Työssä laaditaan viisi skenaariota metsäteollisuuden ympäristökuormituksesta keskeisten päästöjen osalta vuoteen Tarkoituksena on arvioida metsäteollisuuden tuotantokehityksen sekä uudistuvan ympäristölainsäädännön vaikutuksia metsäteollisuuden ympäristökuormitukseen. Päästöarvioilla pyritään hahmottamaan siitä, millaisessa toimintaympäristössä lupa- ja valvontaviranomaiset vuonna 2020 toimivat metsäteollisuuden osalta. Arvioista viranomaiset saavat taustatietoa sen pohtimiseen ja suunnitteluun, miten ympäristöhallinnon väheneviä voimavaroja tulisi suunnata ja mihin asioihin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa huomiota, jotta esim. valvonnan riittävä laatu ja sen myötä ympäristön saastumisen ehkäisy voidaan turvata. Työ toimii taustaselvityksenä metsäteollisuuden ympäristöstrategiahankkeelle. Skenaarioissa metsäteollisuuden tuotantokehitystä tarkastellaan kahden eri vaihtoehdon osalta. Ensimmäisessä metsäteollisuuden rakenne pysyy ennallaan ja tuotantomäärät asettuvat tasolle, joka vastaa aikajakson tuotantomäärien keskiarvoa. Tämä taso on myös taantumavuosien 2008 ja 2009 sekä niitä edeltäneiden huippuvuosien välillä. Toisessa vaihtoehdossa perinteiden metsäteollisuuden tuotantomäärät pysyvät samoina kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa, mutta niiden rinnalla metsäteollisuus tuottaa vuonna 2020 nestemäisiä biojalosteita kolmella tuotantolaitoksella, joissa on myös perinteistä tuotantoa. Tuotantotasojen määrityksessä huomioidaan välttämättömät muutokset, kuten tiedossa olevat tuotantoyksiköiden tai niiden osien lakkautukset ja uuden tuotannon laitokset, esim. biojalostamot. Tuotannon lisäksi skenaarioita määrittävät tulevat päästörajat, joihin vaikuttavat merkittävimmin pian valmistuva, päivitetty massa- ja paperiteollisuuden BREF-asiakirja. Sen toisessa luonnoksessa esitetyissä BATpäätelmissä annetut parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT- AELit) toimivat pohjana vuoden 2020 päästöarvioille. Yhdessä skenaariossa päästöarviot laaditaan sillä oletuksella, ettei lainsäädännöstä tule tiukennuksia päästörajoihin, muissa päästörajojen muutokset huomioidaan. Kahdessa skenaariovaihtoehdossa tarkastellaan myös päästökehitystä sellaisessa tapauksessa, jossa kolmen merkittävästi ympäristöä kuormittavan sellutehtaan tuotanto siirtyy sellaisiin tuotantolaitoksiin, joiden ominaiskuormitus vastaa muiden sellutehtaiden päästökeskiarvoja. Skenaarioiden tarkoituksena ei ole ensisijaisesti tuottaa tarkkoja numeerisia arvoja vuoden 2020 päästö-

12 12 määristä, vaan arvioida pikemminkin päästökehitystrendejä sekä tarkastella muutoksia eri vaihtoehtojen välillä. Työn perusosassa selvitetään Suomen metsäteollisuuden nykytilaa, jossa tarkastellaan sen rakennetta, tuotantokehitystä ja ympäristökuormitusta keskeisten päästöjen, energian ja raaka-aineiden kulutuksen osalta. Lisäksi käsitellään metsäteollisuuden ympäristökuormituksen lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja ja niiden ajankohtaisia muutoksia sekä tulevia muutoksia ympäristölupien päästörajojen lainsäädännöllisissä perusteissa. Työn tutkimusosassa laaditaan arviot Suomen metsäteollisuuden tuotannosta sekä ympäristökuormituksesta vesistö- ja ilmapäästöjen osalta vuoteen 2020 edellä esiteltyjen viiden skenaarion pohjalta. Ympäristökuormituksen tarkastelu rajataan tehdasalueella tapahtuvaan metsäteollisuuden tuotantotoimintaan. Tehdastoiminnan ulkopuoliset elinkaarivaiheet, kuten puunkorjuu ja kuljetukset, eivät sisälly selvitykseen. Työn perusosassa käsitellään sekä kemiallista että mekaanista metsäteollisuutta, mutta skenaariotarkastelu keskittyy kemialliseen metsäteollisuuteen, sillä sen ympäristövaikutuksetkin ovat merkittävämmät. Lisäksi mekaaniselle metsäteollisuudelle ei ole olemassa vastaavaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjaa kuin massa- ja paperiteollisuudelle on. Useimpien mekaanisen metsäteollisuuden tuotantolaitosten valvonta kuuluu lisäksi kunnan ympäristöviranomaiselle eikä näin ollen ole elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialuetta.

13 13 2 SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Suomen metsäteollisuuden synty ajoittuu 1500-luvulle, jolloin maahan perustettiin ensimmäiset vesisahat. Sahatavaran vienti ulkomaille aloitettiin 1700-luvulla. Paperin valmistus alkoi 1660-luvulla luvun puolivälin jälkeen sekä mekaaninen että kemiallinen metsäteollisuus alkoivat kehittyä nopeasti. Ensimmäinen paperikone käynnistettiin 1842, ja ensimmäinen puuraaka-ainetta käyttävä sellutehdas Vaneriteollisuus alkoi 1900-luvun alussa, kuitulevyn valmistus 1930-luvun alussa ja lastulevyn valmistus 1950-luvulla luvun aikana metsäteollisuuden tuotanto ja vienti kasvoivat voimakkaasti. (Metsäteollisuus ry 2011a.) Nykyään teollisia sahoja on Suomessa noin 170, vaneritehtaita 11, lastulevytehtaita 2 ja kuitulevytehtaita 2. Paperi- ja kartonkitehtaita on 40. Näistä viisi toimii välittömässä yhteydessä toisiinsa, joten toimipaikkoja on yhteensä 34. Sellutehtaita on 15. (Metsäteollisuus ry 2011a.) Kuvassa 1 on esitetty Suomen metsäteollisuuden tuotantolaitokset. Kuva 1. Suomen metsäteollisuuden tuotantolaitokset (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012)

14 Metsäteollisuuden rakenne ja tuotantoprosessit Suomen metsäteollisuus jakautuu kahteen osa-alueeseen, puutuoteteollisuuteen (toimialaluokitus TOL 2008:n mukaan 16) ja massa- ja paperiteollisuuteen (toimialaluokitus TOL 2008:n mukaan 17). Massa- ja paperiteollisuus eli kemiallinen metsäteollisuus valmistaa sellua, paperia, paperin jatkojalosteita ja erikoispapereita sekä kartonkia ja pakkausratkaisuja. Puutuoteteollisuus eli mekaaninen metsäteollisuus tuottaa mm. sahatavaraa, vaneria, puulevyjä, puurakentamisen ratkaisuja, pientaloja, ovia ja ikkunoita. Huonekaluteollisuutta ei lasketa kuuluvaksi metsäteollisuuteen. Suomen metsäteollisuudelle on suuren laitoskoon ohella tyypillistä integrointi eli erilaisten peräkkäisten tuotantovaiheiden liittäminen ketjuksi. Tehdasintegraateissa massaja paperitehdas toimivat toistensa yhteydessä, jolloin raaka-aineiden käyttö tehostuu, tuotanto on taloudellisempaa ja ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Integroimattomissa sellutehtaissa valmistetaan pelkästään sellua, joka myydään avoimilla markkinoilla. Integroimattomat paperitehtaat tuottavat ostosellusta paperia. Integroiduissa massa- ja paperitehtaissa sellua ja paperia tuotetaan samalla tehdasalueella. Monituoteintegraateissa samalla tehdasalueella valmistetaan useita erilaisia puupohjaisia tuotteita sahatavarasta paperin ja kartongin jatkojalosteisiin. Monituoteintegraateissa saattaa olla useita kuitulinjoja ja paperikoneita, ja niillä voidaan valmistaa erilaisia paperi- ja kartonkilaatuja samanaikaisesti. Varsinaisten tuotantotoimintojen lisäksi tehdasalueella on erilaisia tukitoimintoja kuten energiantuotanto ja päästöjen hallinta. (EC 2010, ) Euroopan metsäteollisuuden rakenne ja prosessit on kuvattu kattavasti toimialan BREFasiakirjassa (EC 2000), joka on IPPC-direktiivin (2008/1/EY) mukaisen parhaan käytettävissä olevan tekniikan (best available technologies, BAT) tietojen vaihdon tulos toimialalla. Kuvassa 2 on esitetty monituoteintegraatille tyypilliset tuotantoprosessit (yhtenäinen viiva) sekä tukitoiminnot (katkoviiva) kuten ne on toimialan BREFissä kuvattu.

15 15 Kuva 2. Massan ja paperin valmistuksen keskeiset prosessit Euroopassa (Ojanen (toim.) 2011, 11) Puupohjaista paperia, kartonkia sekä niiden jatkojalosteita valmistetaan erilaisilla tekniikoilla ja prosessiyhdistelmillä. Osa prosesseista ja toiminnoista on yhteisiä koko toimialalle riippumatta valmistettavasta tuotteesta. Seuraavissa luvuissa esitellään lyhyesti Suomen metsäteollisuuden keskeisimmät tuotantoprosessit Kemiallisen massan valmistus Paperia valmistetaan kemiallisella sekä mekaanisella menetelmällä. Kemiallisessa massanvalmistuksessa eli sellunkeitossa puut kuoritaan, katkaistaan sopivan pituisiksi ja haketetaan. Seuraavaksi puun kuidut irrotetaan keittämällä puuhaketta lipeäliuoksessa, jossa on natriumhydroksidia ja natriumsulfidia (sulfaattimenetelmä). Sulfaattisellu on ruskeaa, joten se täytyy valkaista, mikäli halutaan valkoista paperia. (Metsäteollisuus ry 2011b.) Valkaisu tapahtuu kemikaalien, esim. klooridioksidin, hapen, otsonin tai vety-

16 16 peroksidin avulla (Puusta jalosteeksi 1998, 41). Valkaisun jälkeen massa pumpataan integroidussa tehtaassa yleensä suoraan paperikoneeseen. Mikäli massa menee myytäväksi, se kuivataan ja arkitetaan. Sellun valmistukseen käytetään Suomessa pääasiassa mäntyä ja koivua. Sellun keittoliemi, mustalipeä, keitetään soodakattilassa, jolloin saadaan talteen mustalipeään liuenneen puuaineksen energia. Samalla sellunkeitossa käytetyt kemikaalit muutetaan uudelleen käyttökelpoisiksi. Mustalipeällä tuotettua energiaa voidaan toimittaa muualle yhteiskuntaan sähkönä ja lämpönä. Sellusta valmistetaan mm. toimistopaperia ja kartonkia. (Metsäteollisuus ry 2011b.) Sellua voidaan valmistaa myös sulfiittimenetelmällä, jossa käytetään hapanta keittoliuosta. Suomessa sellua valmistetaan kuitenkin ainoastaan sulfaattimenetelmällä. Sulfiittisellun valmistus lopetettiin vuonna (Metsäteollisuus ry 1998, 51.) Mekaanisen massan valmistus Mekaanisessa massanvalmistuksessa puun kuidut irrotetaan toisistaan mekaanisesti joko hiertämällä tai hiomalla. Hioke valmistetaan painamalla puupölkyt pyörivää hiomakiveä vasten. Hierre valmistetaan jauhamalla puuhake massaksi pyörivien kiekkojen välissä. Kuitujen irtoamista voidaan tehostaa lämmön ja kemikaalien avulla. Mekaanista massaa valmistetaan pääasiassa kuusipuusta. Mekaanisesta massasta valmistetaan etenkin sanoma- ja aikakauslehtipaperia. (Metsäteollisuus ry 2011b.) Kemiallisen ja mekaanisen massanvalmistuksen lisäksi on olemassa näiden välimuoto, kemimekaaninen massanvalmistus (CTMP). Siinä hake kuidutetaan mekaanisesti lyhyen kemiallisen käsittelyn jälkeen. (KnowPulp 2012.) Uusiomassan valmistus Kierrätyspaperista valmistetaan ns. uusiomassaa. Siinä keräyspaperin kuidut erotetaan painoväristä ja muista paperinvalmistukseen soveltumattomista materiaaleista niin sanotussa siistauksessa, joka on monivaiheinen lajittelu- ja puhdistusprosessi. Ensin keräyspaperi hajotetaan vedessä ja painoväri irrotetaan vaahdottamalla. Sen jälkeen massasta

17 17 poistetaan muut epäpuhtaudet, kuten niitit ja muovi. Siistausprosessi tuottaa painovärilietettä ja lajittelujätettä, joista suurin osa poltetaan tehtaan voimalaitoksessa. Lopuksi kemiallinen tai mekaaninen tai uusiomassa sekä lisäaineet sekoitetaan veteen. (Metsäteollisuus ry 2011b.) Paperin ja kartongin valmistus Massaseoksesta valmistetaan paperia paperikoneessa, jossa on viiraosa, puristinosa ja kuivatusosa. Massaseos syötetään tasaisesti vettä läpäisevälle paperikoneen viiralle, joka liikkuu. Vesi poistuu viiran rei'istä, ja viiralle jääneet kuidut muodostavat tasaisen kuitumaton eli paperirainan, jonka kuiva-ainepitoisuus on viiran jälkeen noin 20 %. Puristinosassa rainasta puristetaan mahdollisimman paljon vettä pois. Lisäksi rainaa tiivistetään. Puristimella tavoitellaan riittävän suurta märkälujuutta, jotta raina voidaan siirtää kuivatusosalle katkoitta. Rainan tiivistyksen ansiosta kuitujen välille syntyy myös lujia sidoksia kuivausvaiheessa. Puristinosan jälkeen paperirainan kuivaainepitoisuus on prosenttia paperilajista ja puristimesta riippuen. (Metsäteollisuus ry 2011b.) Kuivatusosassa raina ohjataan kuumia sylintereitä vasten, jolloin rainasta haihtuu lisää vettä. Vettä haihdutetaan niin pitkään, että saavutetaan haluttu kuiva-ainepitoisuus. Käyttötarkoituksesta riippuen paperi voidaan vielä esim. päällystää tai kiillottaa. Päällystyksellä voidaan parantaa paperin painatusominaisuuksia, kiiltoa, sileyttä ja vaaleutta. Kalanteroinnilla voidaan puolestaan silittää ja kiillottaa paperi puristamalla rainaa pyörivien telojen välissä. Lopuksi paperi leikataan arkeiksi tai rulliksi. (Metsäteollisuus ry 2011b.) Sahatavara Suomalainen sahatavara on pääasiassa mänty- ja kuusisahatavaraa. Aluksi tukit lajitellaan koon ja laadun mukaan ja kuoritaan. Tukin pintaosasta tehdään tyypillisesti haketta. Pintapuusta tuotetaan ohuita sivulautoja, ja tukin keskiosasta järeämpää sydänpuutavaraa, soiroja ja lankkuja. Valmiit tuotteet lajitellaan koon perusteella, kuivataan ja lajitellaan laadun mukaan. (Metsäteollisuus ry 1998, 48 49).

18 Vaneri Vaneria valmistetaan koivu- ja kuusitukista. Tukkeja haudotaan lämpimässä vedessä, jonka jälkeen ne kuoritaan ja katkaistaan sorvipölkyiksi. Sorvi leikkaa tukista poikkisuuntaisen yhtenäisen viilumaton. Sorvauksesta jää tähteeksi puun keskiosa, joka haketetaan ja toimitetaan sellun tai lastulevyn raaka-aineeksi. Viilumatto leikataan arkeiksi, kuivataan, lajitellaan eri laatuluokkiin, paikataan, jatketaan tarvittaessa ja liimataan levyiksi. Levyt puristetaan, kuivataan ja sahataan mittoihin, ja pinnat hiotaan ja jalostetaan usein erilaisilla pinnoitteilla. (Metsäteollisuus ry 1998, 49.) Lastulevy Lastulevy valmistetaan puulastuista ja osin sahanpurusta, joita saadaan muun mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteina. Puulastut kuivataan ja lajitellaan koon mukaan, ja ne liitetään toisiinsa lämmössä kovettuvalla liimalla. Lastuliimaseos sirotellaan kerroksittain levyaihioiksi ja puristetaan kuumapuristimessa yhtenäiseksi levyksi. Levyt jäähdytetään ja niiden reunat sahataan, jonka jälkeen levyt paloitellaan myyntikokoon, hiotaan ja lajitellaan. (Metsäteollisuus ry 1998, 50.) Kuitulevy Kuitulevy valmistetaan puukuiduista, jota saadaan muun mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotepuusta. Hake kuidutetaan ja saatu massa lisäksi jauhetaan. Kuidut sitoutuvat toisiinsa ensisijaisesti huopautuksen ansiosta. Kuitujen joukkoon lisätään vettä ja mahdollisesti lisäaineita kuten liimaa. Märkä massa ohjataan viiralle, jossa siitä poistetaan ylimääräinen vesi. Kuituraina katkaistaan arkeiksi, jotka kuivataan tai puristetaan ja lopuksi lämpökäsitellään lujuuden lisäämiseksi. (Metsäteollisuus ry 1998, 50.) 2.2 Metsäteollisuuden tuotanto Suomi on maailman kuudenneksi suurin paperin ja kartongin tuottajamaa, kymmenenneksi suurin havusahatavaran tuottaja sekä kymmenenneksi suurin vanerin valmistaja. Noin 60 prosenttia Suomen paperintuotantokapasiteetista sijaitsee ulkomailla, sahateol-

19 19 lisuuden tuotantokapasiteetista vastaavasti noin kolmannes. (Metsäteollisuus ry 2010.) Suomen metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2010 oli 19,3 miljardia euroa, josta massa- ja paperiteollisuuden osuus oli noin 70 prosenttia (Metla 2011a, 315). Metsäteollisuus ry:n arvion mukaan sellun, paperin ja kartongin viennin arvo vuonna 2011 oli n. 8,5 miljardia euroa. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Globaali talouden taantuma aiheutti vuosien 2008 ja 2009 metsäteollisuuden tuotantoon notkahduksen, mutta sen jälkeen tuotanto on jälleen kääntynyt kasvuun. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi 12 prosenttia vuodesta 2009, mutta ei saavuttanut vielä vuoden 2008 tuotannon tasoa. Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi runsaat 11 prosenttia ja puutuoteteollisuuden noin 14 prosenttia vuodesta Vuonna 2011 paperin ja kartongin tuotanto puolestaan laski 4 prosenttia vuoden 2010 tasosta ollen 11,3 miljoonaa tonnia. Sellun tuotanto pysyi samalla tasolla edellisvuoteen nähden, 6,7 miljoonassa tonnissa. Metsäteollisuuden tuotantomäärät vuosina 2010 ja 2011 on esitetty taulukossa 1.

20 20 Taulukko 1. Suomen metsäteollisuuden tuotantomäärät vuosina 2010 ja (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012, FAOSTAT 2011) yks Havusahatavara m (arvio) Vaneri m (arvio) Lastulevy m (arvio) Kuitulevy m Mekaaniset massat ja puolisellu t Sellu t Massat yhteensä t Paperi t paino- ja kirjoituspaperi 1 t mekaaninen p&k 1 t puuvapaa p&k t muu paperi t Kartonki t Paperi ja kartonki yhteensä t ml. sanomalehtipaperi Puutuoteteollisuudessa sahatavaran tuotanto kasvoi vuonna 2011 edellisvuodesta 7 prosenttia kymmeneen miljoonaan kuutiometriin. Sahatavaralle olisi ollut markkinoilla kysyntää enemmänkin, mutta tukkipuun saatavuus rajoitti tuotantoa alkuvuonna. Vanerin tuotanto kasvoi 6 prosenttia vuodesta (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Seuraavissa luvuissa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Suomen metsäteollisuuden tuotantokehitystä viime vuosikymmeninä Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto Suomen kemiallisen metsäteollisuuden tuotannon kasvu on ollut voimakasta luvulta lähtien. Vuosikymmenien aikana tuotannon jalostusaste on noussut, ja tuotantoyksiköt ovat entistä suurempia ja tehokkaampia. Sellun tuotanto on kasvanut vuoden 1961 noin 2,6 miljoonasta tonnista vuoden 2010 noin 6,7 miljoonaan tonniin, ja mekaa-

21 1000 tonnia/a 21 nisten massojen tuotanto vastaavasti vuoden 1961 noin 1,4 miljoonasta tonnista vuoden 2010 noin 3,4 miljoonaan tonniin. Puolisellun tuotantomäärät sen sijaan ovat pysytelleet ja tonnin välillä. Massojen tuotantomäärät on esitetty kuvassa 3. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012; FAOSTAT 2011.) Sellu Mekaaniset massat Puolisellu Kuva 3. Massojen tuotanto Suomessa (FAOSTAT 2011, Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) Suomessa valmistettava sellu on sulfaattisellua. Sulfiittisellun valmistus lopetettiin vuonna Eri puumassalajien tuotanto on esitetty kuvassa 4.

22 milj. tonnia/a 22 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Mekaaniset massat Valkaistu havusulfaattisellu Valkaistu lehtisulfaattisellu Valkaisematon sulfaattisellu Sulfiittisellu Kuva 4. Puumassojen tuotanto Suomessa massalajeittain. (Metla 2011a, 329) Paperin ja kartongin tuotanto on lähes viisinkertaistunut Suomessa 1960-luvulta vuoteen 2010: vuonna 1961 paperin ja kartongin tuotanto oli n. 2,4 miljoonaa tonnia, kun se vuonna 2010 oli noin 11,8 miljoonaa tonnia (kuva 5). Erityisesti paino- ja kirjoituspaperin tuotantomäärien kasvu on ollut voimakasta. Sanomalehtipaperin tuotanto sen sijaan on vähentynyt tasaisesti 1980-luvun puolivälistä lähtien, erityisesti 2000-luvulla.

23 milj. t/a 23 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 - Sanomalehtipaperi Paino- ja kirjoituspaperi Kartonki Muu paperi Kuva 5. Paperin ja kartongin tuotanto Suomessa (FAOSTAT 2011) Kartongin osuus paperi- ja kartonkituotteiden tuotannosta on vaihdellut 20 ja 30 prosentin välillä. Suomessa valmistettavista paperi- ja kartonkituotteista merkittävä osa sijoittuu kasvaviin tuoteryhmiin, kuten erikoispapereihin, pakkausmateriaaleihin ja hygieniatuotteisiin. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Puutuoteteollisuuden tuotanto Mekaaninen metsäteollisuus poikkeaa rakenteeltaan monista muista teollisuudenaloista, sillä se koostuu pääosin suhteellisen pienistä yksiköistä. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä riippuu suurimmalta osalta rakennustoiminnan kehityksestä sekä rakennuttajien materiaalivalinnoista. Muun muassa ympäristöystävällisyytensä ja helpon työstettävyytensä ansiosta kiinnostus puun käyttöä kohtaan rakennusmateriaalina on lisääntymässä. Puutuotteiden osalta etenkin havusahatavaran tuotanto on ollut kasvussa (kuva 6). Kasvu oli voimakasta etenkin 1990-luvun puolivälistä vuoteen Ennätysvuonna 2003 havusahatavaraa tuotettiin 13,65 miljoonaa kuutiometriä. Vuosien 2008 ja 2009 notkahduksen jälkeen tuotanto on kääntynyt jälleen kasvuun.

24 m 3 /a 1000 m 3 /a Kuva 6. Havusahatavaran tuotanto Suomessa (FAOSTAT 2011, Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) Vanerin tuotannon kasvu oli voimakasta 1990-luvulta vuoteen 2006 asti: tuotanto vuonna 1990 oli m 3 /a, josta se kasvoi kaikkien aikojen huipputuotantoon, 1,415 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2006 (kuva 7). Lastulevyn ja kuitulevyn tuotantomäärät sen sijaan ovat olleet laskusuuntaisia 1970-luvulta lähtien. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Lastulevy Vaneri Kuitulevy

25 m 3 /a 25 Kuva 7. Vanerin, lastulevyn ja kuitulevyn tuotanto Suomessa (FAOSTAT 2011; Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) Muut tuotteet Kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuustuotteiden valmistuksen ohessa syntyy erilaisia energiaksi hyödynnettäviä jakeita, ns. sivutuotteita, joista merkittävimpiä ovat mustalipeä, kuori, purut ja puutähdehakkeet. Näillä jakeilla on katettu suurin osa luvulla tuotetusta puuenergiasta, joka on vastannut vuosittain noin viidennestä koko Suomen energiankulutuksesta. Suurin osa puunjalostuksen lopputuotteista hyödynnetään metsäteollisuuden lämmön ja sähkön tuotannossa. Metsäteollisuus käyttää itse suurimman osan puupohjaisista energiapolttoaineista, mutta osa niistä toimitetaan myös alueellisille energialaitoksille ja kiinteistöjen polttoaineiksi. (Motiva 2012.) Puupolttoaineiden käyttö on lisääntynyt Suomessa rinnan metsäteollisuuden tuotannon kasvun kanssa. Vuonna 2010 puupolttoaineita tuotettiin yhteensä 5 miljoonaa kuutiometriä (FAOSTAT 2012). Kuvassa 8 on esitetty puupolttoaineiden tuotanto Suomessa Kuva 8. Puupolttoaineiden tuotanto Suomessa (FAOSTAT 2012.)

26 26 Kemiallisen massanvalmistusprosessin sivutuotteena syntyvä mustalipeä koostuu pääasiassa puuperäisestä ligniinistä ja keittolipeästä. Mustalipeästä haihdutetaan vettä, jonka jälkeen se poltetaan soodakattilassa. Muut puuperäiset jakeet ovat metsäteollisuuden kiinteitä sivutuotteita. Kuorta, puruja, lastuja ja hiontapölyä syntyy etenkin sahoilla. Kuori hyödynnetään yleensä kokonaan energiantuotannossa, mutta nykyään sitä käytetään myös esim. maanparannusaineena. (Motiva 2012.) Metsähaketta käytettiin Suomessa vuonna 2010 lähes 7 miljoonaa kuutiometriä; tästä 6,2 miljoonaa kuutiometriä lämpö- ja voimalaitoksissa ja noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä pientaloissa (kuva 9). (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Kuva 9. Metsähakkeen käyttö Suomessa (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) * Pientalojen käyttämästä metsähakkeesta pääosa on valmistettu karsitusta rankahakkeesta. Puupelletit Puupellettejä valmistetaan pääasiassa mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteista kuten sahanpurusta ja kutterinlastusta. Pellettejä puristetaan myös metsäpohjaisista raakaaineista kuten runkopuusta, kuoresta tai hakkuutähteestä, mutta näiden käyttö pelletin valmistuksessa on Suomessa vähäisempää teollisessa mittakaavassa. Pellettien käyttö on lisääntynyt uusiutuvan energian edistämisen myötä etenkin Euroopassa. Suomessa pellettien tuotanto kasvoi melko nopeasti 2000-luvulla, sen sijaan kuluttajamarkkinoiden

27 27 kasvu ei ole ollut yhtä nopeaa (kuva 10). Suurin osa tuotetuista pelleteistä onkin viety Euroopan markkinoille. Eurooppaan pellettejä tulee erityisesti Pohjois-Amerikasta ja tulevaisuudessa entistä enemmän Venäjältä. Sahanpurun ja kutterin saatavuus on viime vuosina heikentynyt, metsäpohjaisten raaka-aineiden käyttö pelletintuotannossa sen sijaan lisääntynyt. Tähän vaikuttaa osaltaan raaka-ainekustannusten kohoaminen, mikä on nostanut myös pelletin kuluttajahintaa. (Rouvinen et al. 2010, 5 6.) Kuva 10. Puupellettien tuotanto, käyttö, vienti ja tuonti Suomessa (Rouvinen et al. 2010, 6.) Mäntyöljy ja tärpätti Raakamäntyöljyä ja tärpättiä saadaan sulfaattiselluprosessin sivutuotteina. Raakamäntyöljyä saadaan n kg sellutonnia kohden ja sitä käytetään muun muassa kasvinsuojeluaineiden valmistukseen. Pääosa mäntyöljystä kuitenkin tislataan ja käytetään esimerkiksi maali- ja liimateollisuuden sekä mäntysaippuan raaka-aineeksi. Lisäksi siitä valmistetaan kasvisterolia, jonka on todettu alentavan veren kolesterolia. Mäntyöljystä voidaan valmistaa myös biodieseliä. Tärpättiä käytetään pääasiassa maali- ja lakkateollisuuden liuottimena ja ohentimena sekä lääkeaineiden ja parfyymien raaka-aineena.

28 tonnia/a 28 (Puusta jalosteeksi 1998, ) Mäntyöljyn ja tärpätin tuotantomäärät Suomessa on esitetty kuvassa Kuva 11. Mäntyöljyn ja tärpätin tuotanto Suomessa (VAHTI) Ksylitoli Ksylitoli eli koivusokeri on makealta maistuva yhdiste, jota saadaan koivun hemiselluloosasta. Se on kemialliselta rakenteeltaan alkoholi. Ksylitolia käytetään makeis- ja elintarviketeollisuudessa. Lisäksi sitä on lääketuotteissa, mm. yskänlääkkeissä. Ksylitolin on todettu ehkäisevän hampaiden reikiintymistä, ja siitä on saatu uusi lääke myös lasten korvatulehdusten ehkäisyyn. (Puusta jalosteeksi 1998, 56.) 2.3 Tuotannon tulevaisuudennäkymiä Toisen maailmansodan jälkeen Suomen metsäsektorin menestyksen perustana ovat olleet metsäteollisuustuotteiden kasvava kysyntä, laajentunut puuraaka-ainepohja, edullinen energia, metsäteollisuuden kehittynyt tuotantoteknologia ja tehokas tuotantokoneisto sekä talouspoliittinen erityisasema. Viimeisten vuosikymmenten aikana näiden tähänastisten menestystekijöiden vaikutus on murentunut tai merkittävästi vähentynyt,

29 29 toteaa professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitokselta Pellervon taloustutkimuskatsauksessa 2/2010. (Pellervon Taloustutkimus 2010, 25.) Seppälä muistuttaa, että metsäteollisuutemme nykytuotteiden kysyntä kasvaa myös tulevaisuudessa, mutta kasvu on siirtymässä kehittyviin maihin. Tuotannossa on myös tapahtunut sisäisiä rakennemuutoksia, joista merkittävimpiä ovat paperin ja puumassan osuuden supistuminen. Sanomalehtipaperin kapasiteetti on vähentynyt jo merkittävästi. Kasvua sen sijaan on mm. pehmopapereiden ja pakkausten tuotannossa. Seppälä tiivistää metsäteollisuuden rakennemuutoksen taustalla olevat megatrendit kolmeen globaaliin ja yhteen kotimaiseen tekijään. Ensimmäinen globaalimuuttuja on talouskasvun painopisteen siirtyminen pohjoisesta etelään, ja toinen kustannustehokkaan puunkasvatuksen painopisteen siirtyminen samoin pohjoisesta etelään. Näistä johtuen suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat vuodesta 1998 alkaen investoineet enemmän ulkomaille kuin kotimaahan. Kolmanneksi globaalimuuttujaksi Seppälä nimeää sähköisen viestintäteknologian kehityksen, jonka seurauksena joidenkin paperituotteiden kysyntä on jo saavuttamassa huippupistettään. Seppälän mainitsema kotimainen megatrendi on metsäsektorin suhteellisen merkityksen pieneneminen. (Pellervon Taloustutkimus 2010, ) Paperituotteiden reaalisten yksikköhintojen lasku on kiihtynyt 2000 luvulla. Professori Seppälän mukaan laskevien hintojen ongelma on pystytty tähän asti ratkaisemaan jalostusasteen nostolla ja kustannustehokkuuden parantamisella, mutta näillä keinoilla eteneminen on käynyt yhä vaikeammaksi. Epäedulliseen hintakehitykseen on alettu reagoida sulkemalla kilpailukyvyttömiä laitoksia ja keskittymällä tuotteisiin, joiden kysyntä kasvaa riittävästi kohtuullisen hintakehityksen takaamiseksi. (Pellervon Taloustutkimus 2010, 26.) Metsäteollisuusyhtiöt hakevat voimakkaasti uutta ajattelua tuotantoonsa. Euroopan paperiteollisuuden liitto CEPIn vuoden 2012 alkupuolella julkaisemassa tulevaisuusraportissa Unfold the future kuvaillaan metsäteollisuuden näkymistä vuoden 2050 arjessa seuraavasti: Eräänä aamuna ihmiset heräävät puukuitupeitteidensä alla 20-kerroksisessa puutalossa. Aamupalaksi kaadetaan muroja kartonkipakkauksesta puukomposiittilautaselle ja kahvia juodaan paperimukista. Pehmopaperilla siivotaan sotkut pöydältä. Työmatka taittuu biopolttoaineita käyttävällä bussilla tai puupohjaisista biokomposiiteista

30 30 valmistetulla henkilöautolla, jossa on hybridi- tai biodieseliä käyttävä moottori. Töissä käytetään biokomposiiteista tehtyä elektroniikkaa, ja matkapuhelimet toimivat paperipohjaisilla paristoilla. Lounas on pakattu kierrätyspaperista valmistettuun rasiaan, joka lämmitettäessä ilmoittaa ruuan lämpötilan. Töiden jälkeen vanhempien luona käydessä voi tarkistaa, että lääkerasia on ajastettu oikein, jotta vanhemmat ottavat puupohjaiset lääkkeensä oikeaan aikaan. Päivän päätteeksi katsotaan kotona hyvä elokuva viihdeelektroniikkalaitteistolla, joka on valmistettu biokomposiittipohjaisista nanokuiduista. (Presas 2012, 5.) Myös Suomessa metsäteollisuusyhtiöt ovat lähteneet hakemaan uutta suuntaa tuotannolleen ja pyrkivät tuomaan suunnitelmiaan vahvasti kuluttajien tietouteen, kuten Hannes Mäntyranta Suomen Metsäyhdistyksestä (2012) CEPIn tulevaisuusraporttia tarkastelevassa artikkelissaan toteaa. Mäntyranta viittaa mm. UPM Kymmenen näyttäviin viimeaikaisiin koko sivun ilmoituksiin tulevaisuudensuunnitelmistaan, Stora Enson sisäisen kehittämisen Rethink-ohjelmaan, joka on tullut onnistuneesti myös ulkopuolisille tutuksi, ja Metsäliiton (Metsä Group) nimenmuutokseen sekä yhtiön viestintähankkeeseen, jolla pyritään osoittamaan metsän ja metsätuotteiden keskeinen rooli ihmisten arjessa. (Mäntyranta 2012a.) Seuraavissa luvuissa tarkastellaan Suomen metsäteollisuuden tuotannon tulevaisuudennäkymiä toimialan maailmanlaajuisen rakennemuutoksen pohjalta mm. ajankohtaisten kapasiteetin ja tuotannon muutosten, metsäteollisuustuotteiden kulutustrendien ja niihin vaikuttavien asioiden, uusien tuotteiden ja kilpailukykyyn vaikuttavien asioiden valossa Massa- ja paperiteollisuus Taloustaantuma romahdutti paperin kulutuksen maailmalla vuonna 2008, ja lasku jatkui vielä vuoden 2009 alussa. Suomen ja Euroopan paperiteollisuus on kärsinyt koko luvun ylitarjonnasta, sillä paperin kulutus on kasvanut hitaasti ja tuotantokapasiteetti on lisääntynyt selvästi kulutuksen kasvua nopeammin. (Metla 2009a, 21.) Ylitarjonnan seurauksena Euroopassa suljettiin vuosina 2009 ja 2010 paino- ja kirjoituspaperin tuotantokapasiteettia yli kolme miljoonaa tonnia. Kapasiteettia on tosin myös lisätty, mutta kokonaisuutena tuotantokapasiteetin määrä on vähentynyt Länsi-Euroopassa. (Pellervon taloustutkimus 2011, 2.) Myös Suomessa metsäteollisuus on vähentänyt

31 31 sellun ja paperin tuotantokapasiteettia, ja taloudellista taantumaa seurannut kysynnän ja viennin romahdus vuonna 2008 vauhditti tätä suuntausta. Vuosina Suomen sellukapasiteettia vähennettiin noin miljoona tonnia ja paperi- ja kartonkiteollisuuden kapasiteettia noin 1,4 miljoonaa tonnia. (Metla 2010b, 21, 26.) Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin sulkemiset vuosina on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin sulkemiset Suomessa (Metla 2011a, 317; Metla 2010a, 315; Metla 2009b, 295) Yhtiö Paikkakunta Tuote Kapasiteetin poistuma Metsä- Kaskinen (2009) Valkaistu lehtisulfaattisellu t Botnia Metsä- Mänttä (2011) Tiivispaperi t Tissue M-real Jyväskylä (2008) Päällystetty hienopaperi t Simpele (2010) Erikoispaperi t Tampere: Lielahti Kemihierre (CTMP) t (2008) Sappi Jyväskylä (2010) Päällystetty aikakauslehtipaperi t Limited Stora Enso Hamina: Summa Sanomalehtipaperi ja päällystämätön (2008) aikakauslehtipaperi t Imatra (2010) Päällystämätön hienopaperi t Kemijärvi (2008) Valkaistu havusulfaattisellu t Kouvola (2008) Kirjapaperi t Varkaus (2008) (2010) Hylsykartonki Sanomalehti- ja luettelopaperit t t UPM Kajaani (2008) Sanomalehtipaperi ja päällystämätön t aikakauslehtipaperi Myllykoski (2011) Aikakauslehtipaperi t Valkeakoski (2008) Valkaisematon sulfaattisellu t Marraskuun alussa 2011 M-real ilmoitti suunnitelmistaan sulkea päällystettyä hienopaperia valmistava kone Äänekosken paperi- ja kartonkitehtaalla ja siirtää tehtaan paperintuotanto Ruotsin Husumiin, jossa yhtiöllä on yksi Euroopan uudenaikaisimmista ja tehokkaimmista päällystetyn paperin tuotantolinjoista. Samalla Äänekosken tehtaan arkituskapasiteetti aiotaan muuttaa kokonaan taivekartongin arkitukseen. (Paperiliitto 2011.)

32 32 Kapasiteetin sulkemisten rinnalla Suomen paperintuotannossa on tapahtunut kuitenkin myös toisensuuntaista kehitystä. Kauppalehti uutisoi helmikuussa 2012 UPM:n siirtäneen tonnia paperinvalmistusta Keski-Euroopan tehtailta Suomeen alkuvuonna Siirto on kohdistunut useille eri tehtaille Suomeen. Uusia koneita ei ole käynnistetty, vaan tuotantoa on lisätty kapasiteetin käyttöasteita nostamalla. Siirron taustalla on hallituksen päättämä energiaveroleikkurin muutos, jossa leikkurin kynnys aleni 3,7 prosentista 0,5 prosenttiin. T'ämän mukaisesti energiaverot, jotka ylittävät 0,5 prosenttia jalostusarvosta palautetaan jatkossa 85-prosenttisesti. Muutos otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta. Muutoksen ansiosta kokonaisvalmistuskustannukset ovat laskeneet niin, että tuotantoa on alkanut ohjautua takaisin kotimaan tehtaille. (Kauppalehti 2012b, 4.) Myös muita esimerkkejä tuotannon palauttamisista on Suomen metsäteollisuudessa ollut. Esimerkiksi Stora Enso ajoi alas Sunilan sellutehtaan tuotannon keväällä 2009 osana yhtiön ohjelmaa tuotannon sopeuttamiseksi vähentyneeseen kysyntään, ja ilmoitti elokuussa sulkevansa tehtaan vuoden 2010 alussa. Marraskuun lopussa 2009 yhtiö kuitenkin perui päätöksen ja ilmoitti, että tehdas käynnistetään uudelleen, sillä sellun markkinatilanne oli kehittynyt kesän aikana suotuisasti. Toiminnan jatko oli tosin tuolloin vielä epävarmaa, mutta laitos on ollut siitä lähtien toiminnassa. (Tekniikka & Talous 2009.) UPM uutisoi maaliskuun lopussa 2012 käynnistäneensä Tervasaaren tehtaalla tarran taustapaperia valmistavan paperikoneensa sekä uudistaneensa koko paperikonelinjaa nopeuden nostamiseksi ja paperin laadun parantamiseksi. Uusinnan myötä paperikoneen kapasiteetti nousi tonnilla. (UPM Kymmene Oyj 2012a.) On esitetty arvioita, ettei painopaperin kulutus Euroopassa tulevaisuudessa enää nouse lamaa edeltäneelle tasolle, sillä paperiset painotuotteet ovat menettäneet osuuttaan sähköiselle medialle. (Metla 2009a, 26.) Digitaalisten lukulaitteiden ja muiden viestintävälineiden kehittymisen myötä tämä suuntaus voimistunee ja nopeutunee tulevaisuudessa. Professori Risto Seppälä arvioi paperinkulutuksen kasvumahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla ja toteaa, että kehitysmaissa saatetaan siirtyä suoraan tai ainakin nopealla aikataululla sähköiseen viestintään, jolloin niissä ei välttämättä koettaisi ollenkaan runsaan toimistopaperimäärän tai laajalevikkisten painettujen sanomalehtien aikakautta. (Pellervon Taloustutkimus 2010, ) Suomessa esim. koulujen paperisten oppimateriaalien korvaamisesta ainakin osittain sähköisillä oppimisympäristöillä on keskusteltu

33 33 jo pitkään. Paperituotteiden kysynnälle Euroopassa arvioidaankin vain lievää kasvua (Metla 2009a, 26). Massa- ja paperiteollisuuden globaaleilla markkinoilla kasvu on nopeinta Aasiassa etupäässä Kiinan ripeästi kasvavan teollisuuden ansiosta. Aasian osuus koko maailman paperin ja kartongin tuotannosta on jo yli kolmanneksen, Pohjois-Amerikan tuotanto sen sijaan on supistumassa. Tuotannon kasvua Aasiassa vauhdittaa paperin ja kartongin kulutuksen kiihtyvä kasvu: Aasian osuus koko maailman kulutuksesta on jo lähes 40 prosenttia, tästä Kiinan osuus on vähän yli puolet. (Metsäteollisuus 2011: Paperi- ja kartonkiteollisuus globaaleilla markkinoilla.) Myös itäisen Euroopan maissa kysyntä kasvaa nopeammin kuin perinteisillä markkinoilla. Euroopan ja Pohjois-Amerikan osuus kulutuksesta on lähes kolmannes. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Aasian paperintuotannon nopea kasvu viime vuosina on vahvistanut maanosan omavaraisuutta ja kaventanut eurooppalaisten ja amerikkalaisten vientimahdollisuuksia. Lisäksi Aasiasta, erityisesti Kiinasta, tuodaan jo paperia myös länsimarkkinoille. Uusissa tuottajamaissa kustannustaso on huomattavasti matalampi kuin läntisissä kilpailijamaissa, ja näin ollen globaali kilpailu on voimistunut huomattavasti. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Sellun osalta Kiinan oma puukuidun tuotanto kattaa alle puolet puukuidun kulutuksesta, joten maa joutuu täyttämään puukuidun tarpeestaan yli puolet tuontikuidulla. Suomen valkaistun havusellun viennistä Kiinan osuus nousi jo kolmasosaan vuonna (Metla 2009a, 27.) Asiantuntijalausunnossaan Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja sähkönkulutusarvioista eduskunnan ympäristövaliokunnalle Hetemäki (2010) toteaa, että eri toimijoiden arviot vientimarkkinoiden kehityksestä ovat varsin yhteneviä. Hetemäki viittaa mm. RISI:n (globaalin metsäteollisuuden johtava tiedontuottaja) arvioihin, joiden mukaan Länsi-Euroopan (mukaan lukien Suomi) paino- ja kirjoituspaperin kulutus vähenisi vuoden 2008 tasosta vuoteen 2024 runsaat 8 miljoonaa tonnia, eli lähes kolmanneksen. Paino- ja kirjoituspaperikapasiteetin RISI arvioi vähenevän Länsi-Euroopassa tätäkin enemmän, mikä johtuu Kiinan kasvavan tuotannon ja viennin aiheuttamasta kilpailun kiristymisestä. RISIn arvioiden mukaan Länsi-Euroopan kapasiteetti supistuisi noin 14

34 34 miljoonaa tonnia, eli 36 % vuoden 2008 tasosta. Arvion mukainen kehitys on jo vaikuttanut kapasiteetin supistuksia Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja yritykset muuttavat strategioitaan kehityksen mukaan. Esimerkiksi Metsä Board (aiemmin M-real) on siirtynyt entistä enemmän kuluttajapakkauskartonkeihin ja vähentänyt sellaisten paperilaatujen tuotantoa, joiden kysyntää digitalisoituminen vähentää, ja joiden kulutus ei kehittyvissä maissa pitkällä aikavälillä kasva. Hetemäki toteaa muutoksen olevan ongelmallinen Suomen kohdalla, sillä UPM:n, Stora Enson ja Myllykosken tuotanto on edelleen keskittynyt viestintään käytettäviin papereihin. (Hetemäki 2010, 2.) Suomen metsäteollisuuden tuotannon kehitystä on arvioitu mm. Hetemäen ja Hännisen (2009) muistiossa maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvostolle. Arviossa on käytetty vertailutasona taantumavuoden 2008 tuotantomääriä, ja siinä massojen tuotanto vähenisi 11,6 miljoonasta tonnista 8,4 miljoonaan tonniin, ja paperin ja kartongin tuotanto vähenisi 13,1 miljoonasta tonnista 9,4 miljoonaan tonniin, jossa suurin vähennys tapahtuisi aikakauslehtipaperin tuotannossa. Hetemäen ja Hännisen arviot tuotantokehityksestä vuonna 2015 ja 2020 on esitetty taulukossa 3.

35 35 Taulukko 3. Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto 2008 (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) ja arviot vuosille 2015 ja (Hetemäki ja Hänninen 2009, 5.) milj.t, milj. m 3. Hienopaperi (puuvapaa p&k) Aikakauslehtipaperi (mekaaninen p&k) 2008 tuotanto 2015 tuotanto 2015 muutosmäärä vrt tuotanto 2020 muutosmäärä vrt ,940 2,530-0,410 2,168-0,772 5,894 4,111-1,783 3,524-2,370 Muu paperi 1,394 1,265-0,129 1,084-0,310 Paperi yhteensä 10,200 7,900-2,300 6,800-3,400 Kartonki 2,897 2,632-0,265 2,613-0,284 Paperi ja kartonki yhteensä 13,097 10,537-2,559 9,397-3,709 Sellu 7,159 6,318-0,841 5,414-1,745 Havusellu 3,781 3,240 Lehtisellu 2,537 2,175 Mekaaninen massa ja puolisellu 4,441 3,498-0,943 2,997-1,444 Massat yhteensä 11,600 9,816-1,784 8,412-3,188 Myöhemmässä asiantuntijalausunnossaan Hetemäki (2010) kuitenkin toteaa, että kapasiteetti on vähentynyt vuonna 2009 laadittuja arvioita nopeammin, ja vuoden 2015 tuotantoarviot saattavat toteutua jo aiemmin. Hetemäen ja Hännisen vuonna 2009 laatimiin arvioihin nähden ne merkitsisivät sitä, että kuluvan vuosikymmenen aikana paperintuotanto vähenisi vielä 2,3 ja massojen tuotanto 2,9 miljoonaa tonnia lisää vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna. Kartongintuotanto pysyisi kuitenkin nykytasolla. Näin ollen kapasiteetin sopeutusvauhti hidastuisi selvästi viime vuosista, ja massa- ja paperiteollisuuden tuotanto olisi suuruudeltaan samaa tasoa kuin 1990-luvulla. Hetemäen mukaan nämä arviot vaikuttavat kuitenkin optimistisilta tämänhetkiseen taloustilanteeseen sekä Kiinan kasvavaan vientiin nähden. (Hetemäki 2010, 2 3.) Suomen kustannustaso vaikuttaa merkittävästi metsäteollisuuteen, jonka tuotanto perustuu pitkälti kotimaiseen raaka-aineeseen ja tuotantopanoksiin, mutta joka kilpailee vientimarkkinoilla. Jatkuvina ongelmina Suomen kilpailukyvyssä suhteessa esimerkiksi eurooppalaisiin kilpailijamaihin ovat pitkät etäisyydet kulutuskeskuksiin ja siitä aiheutuvat

36 36 kuljetuskustannukset. (Metla 2009a.) Kilpailukyvyn kannalta raaka-aineiden kustannuskehitys on erittäin tärkeä. Sen merkitys on kuitenkin suhteellisesti pieni verrattuna muutoksiin lopputuotteiden hinnoissa ja kulutuksessa. Puuraaka-aineen osuus kemiallisen metsäteollisuuden tuotantokustannuksista vuonna 2007 oli 16 % ja sähkön osuus 5 %. (Hetemäki 2010, 3.) Kotimaan puumarkkinoilla puun lisääntyvä käyttö energiantuotantoon on aiheuttanut metsäteollisuudessa huolta siitä, että puumassateollisuus joutuu kilpailemaan energiateollisuuden kanssa kuitupuusta erityisesti bioenergian tuotantoon kohdistuvien tukien myötä. Kuljetuskustannuksiin liittyvä, suomalaisen metsäteollisuuden viennin kilpailukyvyn kannalta ajankohtainen huolenaihe on EU:ssa valmisteltavana oleva merikuljetuksia koskeva rikkidirektiivi, jonka seurauksena Suomen metsäteollisuuden merikuljetuksia uhkaisivat Metsäteollisuus ry:n mukaan n. 200 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset. EU- komission ehdotus rikkidirektiiviksi alentaisi laivapolttoaineiden rikkipäästörajaa Itämerellä 0,1 %:iin vuonna Päästöraja ja sen voimaantulon aikataulu ovat kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) nimeämällä erityisalueella Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin Kanaalissa tiukempia kuin globaalisti. Direktiivi nostaisi Suomen metsäteollisuuden merenkulun kustannuksia 50 prosenttia vuodessa. (Metsäteollisuus ry 2012a.) Metsäteollisuus ry on vaatinut, että rikkipäätös tulee saattaa voimaan samassa aikataulussa kuin muillakin alueilla ja ettei kansainvälisillä poliittisilla päätöksillä saa asettaa maita eriarvoiseen asemaan maantieteellisen sijainnin perusteella. Metsäteollisuus ry pelkää direktiivin aiheuttavan rikkivuotoa eli tuotannon siirtämistä Euroopan ulkopuolelle. (Metsäteollisuus ry 2012a.) Keskeinen edellytys metsäteollisuuden kehitykselle on puun saatavuuden varmistaminen. Puuston kasvu on Suomessa viimeisenä kolmena vuosikymmenenä puolitoistakertaistunut ja lisääntyy edelleen. Hakkumahdollisuudet ovat kuitenkin kasvua pienemmät pääosin puuston rakenteesta ja metsien suojelusta johtuen. Vuosina hakkuumahdollisuuksista saatiin käytettyä 80 %, ja jatkossa tämän osuuden arvioidaan vähenevän. Suomen metsäteollisuus onkin turvautunut puuntuontiin erityisesti Venäjältä. Venäjän ilmoittamien vientitullien vuoksi sieltä tuodun puun määrä on kuitenkin viime vuosina pudonnut jyrkästi. (Pellervon taloustutkimus 2/2010,

37 37 25.) Tilanne on muuttumassa, kun Venäjä elokuussa 2012 liittyy WTO:n jäseneksi. Jäsenyyden myötä puutullien vaikutukset eivät jatkossa kohdistu Suomeen tuotaviin puutavaralajeihin yhtä voimakkaasti kun tähän asti. Lehtipuiden tullit pienenevät noin 75 prosenttia nykyisestä ja havupuiden noin puolet. (Metsäteollisuus ry:n tietopalvelu 2012.) Kotimaisen puun saatavuuteen liittyvänä huolenaiheena on viime aikoina noussut esiin tieinfran kunto. Etenkin Itä-Suomessa on valtakunnallisella tasolla poikkeuksellisen paljon sorateitä, joiden riittävä kunto on välttämätöntä puutavarakuljetuksille. Tähän saakka kelirikkoisia teitä on voitu kunnostaa erillisellä puuhuoltorahoituksella, mutta tämä rahoitusmuoto päättyy vuonna Pohjois-Savon Ely-keskus arvioikin, että kelirikon torjumiseen käytettävät määrärahat vähenevät lähivuosina. (YLE Uutiset 2012b.) Puustoon kohdistuu uhkia myös erilaisten kasvitautien ja vieraslajien taholta. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi sukkulamatoihin kuuluvasta mäntyankeroisesta, joka voi tappaa puun muutamassa kuukaudessa. Mäntyankeroinen on kotoisin Pohjois-Amerikasta, josta se on levinnyt puutavaran ja -pakkausten mukana Aasiaan. Japanissa laji tappaa vuosittain noin miljoona kuutiometriä puuta. Euroopassa sitä on tavattu 1999 Portugalissa ja sen jälkeen Madeiralla ja Espanjassa. Suomessa mäntyankeroisesta on havaintoja vain maahantuodussa puutavarassa ja pakkausmateriaaleissa mutta ei luonnossa. Mikäli suomalaisesta metsästä löytyisi mäntyankeroisen saastuttamia puita, kaikki havupuut 0,5 3 km:n säteeltä tulisi hävittää, eikä aluetta saisi uudistaa havupuulle jopa 15 vuoteen. Todennäköisesti mäntyankeroinen voisi tappaa puita vain Suomen eteläosissa. Muualla se ei kylmistä ilmasto-olosuhteista johtuen todennäköisesti aiheuttaisi metsätuhoja, mutta sen esiintyminen vaikeuttaisi kuitenkin puutavaran vientiä. (Maaseudun Tulevaisuus 2012b, 12.) Puutuoteteollisuus Suomen puutuoteteollisuuden tuotanto romahti ennätyksellisen alhaalle vuosina , kun kansainvälisen talouskriisin seurauksena puutuotteiden kulutus väheni, niistä

38 38 tuli ylitarjontaa, ja tuotteiden vientihinnat putosivat. Taantumavuosien jälkeen tuotanto on ollut kasvussa. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Viime vuosikymmeninä sahojen määrä on vähentynyt huomattavasti. Taantumavuodet olivat erityisen haasteellisia sahojen toiminnalle. Yli kuutiometriä puuta sahaavien ns. teollisuussahojen puun käyttö väheni vuodesta 1998 yli kolmasosan syvimpään lamavuoteen Vuosina niiden sahaaman puun määrä oli keskimäärin neljäsosan pienempi. Piensahojen tuotanto supistui teollisuussahojakin enemmän, ja niiden osuus Suomen sahatavaratuotannossa pieneni. Piensahojen raakapuun käyttö kattoi vuosina noin runsaat 3 prosenttia koko sahateollisuuden puun käytöstä, kun osuus vielä vuonna 1998 oli lähes 7 prosenttia. Piensahayrittäjien mukaan toimintaedellytyksiä hankaloittavat maaseudun ja erityisesti maatalouden rakennustoiminnan käytön väheneminen, puun korkea hinta ja hankintavaikeudet sekä sahatavaran vähittäismyynnin kova hintakilpailu. (Metla 2012.) Sahatavaran kysyntään vaikuttaa eniten rakentamisen kehitys. Pientaloissa puu on ylivoimaisesti suosituin materiaali: Suomessa vuonna 2010 valmistuneiden pientalojen runkorakenteista puuta oli 84 prosenttia ja julkisivuista 79 prosenttia. Nykyiset rakennusmääräykset sallivat muun muassa kaksikerroksisten puukerrostalojen tekemisen, mutta vuonna 2010 valmistuneista kerrostaloista ainoastaan yksi prosentti oli puusta. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Puurakentamista pyritään edistämään lisäämään Suomessa aktiivisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman toimenpiteillä on tarkoitus nostaa puukerrostalojen markkinaosuus kymmeneen prosenttiin tämän hallituskauden aikana. Puurakentamista vievät eteenpäin siihen liittyvät myönteiset ympäristönäkökohdat. Puurakentamista on pyritty edistämään aiemminkin, mutta Peab Oy:n toimitusjohtajan Petri Suuperkon mukaan rakentajat, kaavoittajat, puutuoteteollisuus ja määräykset eivät olleet vielä 1990-luvulla valmiita puurakentamiseen. Suuperko odottaa nyt puutavararakentamisesta varteenotettavaa haastajaa betonille ja toteaa, että kysyntä ja henki puurakentamiselle ovat hyvät. (Rakennuslehti 2012, 11.) Parhaillaan eri puolille Suomea on suunnitteilla puukerrostalohankkeita, jotka sisältävät kaiken kaikkiaan noin puukerrostaloa. Lähivuosien puurakentamishankkeiden määrän kehitys on esitetty kuvassa 12.

39 Kerrosalaneliömetrit Rakentamisen aloitusvuosi Kuva 12. Suunniteltujen puurakentamishankkeiden määrän kehitys Suomessa (Rakennuslehti 2012, 11.) Kasvumahdollisuudet kotimaassa ovat kuitenkin rajalliset. Puutuoteteollisuudessa on käynnissä panostus sahatavaran ja muiden puutuotteiden käytön edistämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen myös kansainvälisillä markkinoilla. Onnistuessaan se tuo toimialan tuotantoon nykyistä suurempaa lisäarvoa. Tuotteiden kysynnän pääkasvualueet ovat Aasiassa, jossa perinteinen puunkäyttö painottuu sisustukseen ja huonekaluihin. (Hetemäki & Hänninen 2009, 3.) Kansainvälisiin sahatavaramarkkinoihin merkittävin vaikutus on Yhdysvaltojen asuinrakentamisella, joka ei ole vielä taloustaantuman jälkeen elpynyt. Epävakaat talousnäkymät heikentävät uskoa tilanteen kohentumiseen. Myös sahatavaran ja sahatavarajalosteiden merkittävämmässä kohdemaassa Japanissa rakentamisen taantuma on jatkunut. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän poliittiset liikehdinnät ovat osaltaan aiheuttaneet väliaikaisia keskeytyksiä alueen kaupankäynnissä. Euroopassa rakentamisen arvioidaan elpyvän ja kasvavan hitaasti seuraavina vuosina. Joissakin Euroopan maissa, esim. Saksassa, Britanniassa, Tanskassa ja Hollannissa on odotettavissa rakentamisen piristymistä. Eteläisen Euroopan talousvaikeudet ovat kuitenkin lisänneet epävarmuutta koko Euroopan talouskehityksestä ja sen myötä rakentamisen näkymistä. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012; Metla 2010b, 17.)

40 40 Hetemäen ja Hännisen (2009) arvioissa puutuoteteollisuuden tuotantokehityksestä vuoteen 2020 sekä sahatavaran, vanerin että muiden puulevyjen tuotannon uskotaan hieman kasvavan (taulukko 4). Arviot perustuvat puutuoteteollisuuden arvioon, jonka mukaan sahatavaran tuotanto ja puunkäyttö olisivat arviointijaksolla ( ) lähellä vuosien tasoa ja vanerin tuotanto ja puunkäyttö lähellä huippuvuosien 2006 ja 2007 tasoa. Taulukko 4. Arvio Suomen puutuoteteollisuuden tuotantokehityksestä vuoteen (Hetemäki & Hänninen 2009, 5.) milj. m tuotanto 2015 tuotanto 2015 muutosmäärä vrt tuotanto 2020 muutosmäärä vrt Sahatavara 9,8 10,0 +0,2 10,0 +0,2 Vaneri 1,3 1,4 +0,1 1,5 +0,1 Muut puulevyt 0,32 0,4 0,08 0,4 +0,08 Puutuoteteollisuus yhteensä 11,42 11,8 +0,38 11,9 +0,48 Tuotantoarvion taustalla on oletus Euroopan sahatavaramarkkinoiden kysynnän hitaasta kasvusta sekä tarjonnan huomattavasta lisääntymisestä Venäjältä ja muista Itä-Euroopan maista. Tällöin ylitarjonta jatkuisi ja tuottajien välinen kilpailu pysyisi kovana. Vanerin tuotannon kasvuennusteen taustalla on vanerin kulutuksen kasvun jatkuminen Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vanerin kulutus on tuotantoa suurempaa, ja vanerin tarvetta onkin Euroopan markkinoilla katettu tuonnilla Aasiasta, Venäjältä, Baltiasta ja Suomesta. Suomalaisen tuotannon etuna on korkealaatuinen koivuvaneri, jolle on kilpailijoita lähinnä Venäjällä ja Baltiassa. Tukin saatavuus on kriittinen tekijä koivuvanerin tuotannon jatkumiselle Suomessa. (Hetemäki & Hänninen 2009, ) Uudet tuotteet Massa- ja paperiteollisuuden sekä puutuoteteollisuuden perinteisten tuotteiden rinnalle on kehittymässä uusia innovatiivisia tuotteita. Eräs ajankohtainen tutkimuksen kohteena oleva sellu- ja paperiteollisuuden tuote on nanoselluloosa. Nanosellun kuidut ovat kooltaan noin mikrometrin mittaisia ja 5 20 nanometriä leveitä. Nanosellussa sellun puumaisuus katoaa, ja siitä tulee valkoista, jopa läpinäkyvää tahnaa, joka tekee tuotteista keveitä, lujia ja helposti muovattavia. Nanosellun sovellusmahdollisuudet ovat moninai-

41 41 set. Metsäteollisuuden lisäksi sillä on kysyntää auto-, huonekalu-, rakennus-, elektroniikka-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. (Aalto-yliopisto 2011.) Hetemäki ja Hänninen (2009, 3 4) arvioivat, että puukuitujen nanotasolla tapahtuva mahdollinen uusi tuotanto käynnistyisi todennäköisesti vasta vuoden 2020 jälkeen, eikä sen tuotanto tai puunkäyttö lopputuotetta kohti olisi suuruusluokaltaan sellaista, että se merkittävästi muuttaisi Suomen puunkäyttöä. Nanosellun ohella tutkitaan mikrofibrillisellua, jossa kuidut ovat kooltaan muutamista mikrometreistä muutamiin satoihin mikrometreihin. Mikrofibrillisellulla voidaan mahdollistaa aiempaa kevyemmän ja vahvemman raaka-aineen valmistus papereihin, pakkauksiin ja uusiin käyttökohteisiin mm. rakennus-, huonekalu- ja elintarviketeollisuudessa. Sillä voidaan myös korvata yleisemminkin fossiilisia raaka-aineita kuten muovia. Stora Enso ja UPM ovat aloittaneet mikrofibrillisellun esikaupallisen tuotannon Imatralla ja Lappeenrannassa. Myös Metsä Board tutkii Äänekoskella mikroselluloosasovelluksia. (Metsäteollisuus ry:n tietopalvelu 2012.) Uutta tuotantoa markkinoille odotetaan myös painetusta älystä, jota hyödynnetään mm. pakkauksissa. Stora Enso on kehittänyt esim. älykkään lääkepakkauksen, jossa lääkelevyn kartonkialustaan upotettu lääkekapselien läpipainolevy on yhdistetty sähköä johtavan painovärin kautta pakkauksessa olevaan langattomaan tiedonsiirtomoduuliin. Kun lääkekapseli painetaan levyn läpi, tieto tapahtumasta siirtyy langattomasti sähköisiin potilastietojärjestelmiin. (Metsäteollisuus ry:n tietopalvelu 2012.) Syksyllä 2011 Stora Enso lanseerasi lämpömuovattavan Primeforma-erikoiskartongin, joka on kehitetty lämpömuovattavia elintarvikepakkauksia varten. Sitä voidaan käyttää pakkauslinjoilla muovipakkausten sijasta. (Metsäteollisuus ry:n tietopalvelu 2012.) Metsäteollisuus ry:n arvioiden mukaan perinteiset tuotteet paperi ja kartonki, sellu ja sahatavara säilynevät vielä pitkään massa- ja paperiteollisuuden perustana, mutta tulevaisuuden painopiste on energiaa ja muita tuotantoresursseja säästävissä teknologioissa ja tuotteissa. Tällaisia ovat muun muassa kiinteät biopolttoaineet sekä toisen sukupolven biojalostamot, jotka voivat tuottaa tulevaisuudessa mm. nestemäisiä biopolttoaineita energiatuotteiksi sekä biokemikaaleja ja biopolymeerejä elintarvike-, lääke- ja kemianteollisuuden tarpeisiin. (Metsäteollisuus ry:n tietopalvelu 2012.)

42 42 EU on linjannut, että vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteen polttoaineista tulee olla uusiutuvasta energiasta valmistettuja. Suomessa tavoite on 20 prosenttia. Suomella on pyrkimyksenä olla biopolttoaineiden edelläkävijämarkkina. Biojalostamoiden investointien syntyä Suomeen edistetään Euroopan unionin NER300-tuilla sekä kansallisilla tukijärjestelmillä. Vuosien 2011 ja 2012 valtion talousarvioissa biojalostamoille on luvattu miljoona euroa kansallisia investointitukia. (Metsäteollisuus ry:n tietopalvelu 2012.) Suomalaisten metsä- ja energiayhtiöiden keskuudessa kiinnostus biojalosteiden tuotantoon on korkealla. Muun muassa UPM-Kymmene on profiloitunut voimakkaasti biotuotantoon kutsumalla itseään biometsäteollisuusyhtiöksi (Biofore Company). Tällä hetkellä kahdella metsäteollisuuden yrityksellä (Stora Enso/Neste Oil sekä UPM) on kehitteillä toisen sukupolven biojalostamoja, jotka perustuvat biomassan kaasutukseen ja Fischer-Tropsch-synteesiin (FT-synteesi). Suunnitteilla olevien laitosten vuosituotannot olisivat tonnia biodieseliä. (Metsäteollisuus ry:n tietopalvelu ) Myös Metsä Group ja VAPO ovat selvittäneet keväästä 2009 lähtien biodieseltehtaan rakentamista Suomeen tai lähialueille. Esiselvityksen perusteella yhtiö päätti kuitenkin luopua hankkeesta, sillä kokonaistarkastelun pohjalta se ei nähnyt biodieselhanketta riittävän kannattavana. (Maaseudun Tulevaisuus 2012a, 9.) UPM aloittaa Lappeenrannan Kaukaan tehtaiden biojalostamon rakentamisen kesällä UPM investoi 150 miljoonaa euroa biojalostamoonsa, joka tuottaa vuosittain noin tonnia pitkälle jalostettua toisen sukupolven Bioverno-biodieseliä liikennekäyttöön. Pääraaka-aine on raakamäntyöljy, jota valmistuu sellunvalmistuksen sivutuotteena. Lappeenrannan jalostamosta tulee maailman ensimmäinen puupohjaista biodieseliä valmistava biojalostamo. Jalostamon tulisi aloittaa kaupallinen toiminta vuonna Jalostamohanke toteutetaan ilman julkista tukea. (Etelä-Saimaa 2012b, 4 5, Metsäteollisuus ry:n tietopalvelu 2012.) UPM:ssä biopolttoaineliiketoiminnan kehityspäällikkönä toimivan Heli Laumolan mukaan UPM todennäköisesti rakentaa lisää vastaavia laitoksia, kunhan Lappeenrannan laitos on saatu täyteen toimintaan vuoden 2014 aikana. (TEK-lehti 3/2012, 25.) Yhtiöllä on myös käynnissä selvitys uudentyyppisiä nestemäisiä biopolttoaineita ja biokemikaaleja valmistavan biojalostamon rakentamisesta jonkin UPM:n sellu- tai paperitehtaan yhteyteen. Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on tonnia biopolttoaineita. Hankevaihtoehtoina on tarkasteltu metsäenergiapuuta hyödyn-

43 43 tävän biojalostamon rakentamista UPM:n Kymin tehtaalle Kuusankoskelle tai UPM:n Rauman tehtaalle. (UPM 2009, 2.) Metsä Fibre rakentaa Joutsenoon uutta kaasutuslaitosta, jonka tuotannollinen koekäyttö on alkanut kesällä Metsähake kaasutetaan ja jalostetaan biokaasuksi, jolla korvataan meesauunissa käytettävää maakaasua. Näin ollen sellutehdas ei jatkossa käytä normaalioloissa lainkaan fossiilisia polttoaineita. Laitos tuottaa biokaasua jopa 48 megawattia. Kaasutuslaitoksen investointi on noin 20 miljoonaa, johon Metsä Fibre saa julkista tukea 4,2 miljoonaa euroa (Etelä-Saimaa 2012a, 11). Puutuoteteollisuudessa puuta ja muita materiaaleja yhdistäviä komposiittirakenteita kehitetään aktiivisesti. Onbobe valmistaa puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista hyvin muotoutuvaa OMNICAST -puukipsiä. Puukipsi on kipsausalan uusin innovaatio luvun jälkeen. UPM puolestaan yhdistää ProFi-tuotteessaan paperista saatavia puuperäisiä kuituja ja muovia. Enimmäkseen kierrätysmateriaalista valmistettavalla ProFilla on hyvät lujuus- ja kosteudensieto-ominaisuudet. UPM:n toinen komposiittituote UPM ForMi valmistetaan puhtaista polymeereistä ja sellusta. Se soveltuu mm. huonekalujen, elektroniikan, auton osien ja kulutustavaroiden valmistukseen. (Metsäteollisuus ry:n tietopalvelu 2012.) Stora Enso hakee uutta pohjaa kasvulleen uuden polven lämpöpuusta. Yhtiö on rakentanut Uimaharjuun myrkyttömillä aineilla käsitellyn lämpöpuun koetehtaan, jonka kapasiteetti on kuutiota vuodessa. Uudentyyppisen lämpöpuun kehittäminen on osa Stora Enson uutta strategiaa, jolla se pyrkii ottamaan askeleita puhtaasta sahaustoiminnasta jatkojalostukseen. Stora Enson mukaan modifioidusta puusta voi tulla yhtiölle muutamien vuosien kuluessa kymmenien miljoonien eurojen liiketoimintaa. Lupaavimpia käyttökohteita lämpöpuulle ovat satamarakenteet, sillat sekä sähkö- ja valaisintolpat. Se sopii myös ulkoverhouksiin ja terassirakenteisiin. Lämpöpuulle luo kysyntää mm. pula trooppisesta puusta. (Kauppalehti 2012a, ) Stora Enson tavoin monet muutkin metsäyhtiöt pyrkivät lisäämään kasvua yhä pidemmälle jalostetuilla puutuotteilla. Huonekalualalla UPM:n muotoiltava Grada-vaneri on merkittävä uutuus. Gradateknologia perustuu erityiseen liimakalvoon, jolla kerrosrakenteet voidaan liittää yhteen

44 44 ja muotoilla valmistamisen jälkeen. Grada-vanerista valmistettuja tuotteita on jo markkinoilla. (Metsäteollisuus ry:n tietopalvelu 2012.) Metsäteollisuuden investoinnit Metsäteollisuus on investoinut merkittävästi kotimaahan 2000-luvulla. Vuoden 2010 investoinnit olivat runsaat 580 miljoonaa euroa, mikä on alin investointitaso vuosikausiin (kuva 13). Vuoden 2011 investointien arvioidaan nousevan edellisvuoden tasosta lähes 50 prosenttia ja pysyvän samalla tasolla vuonna (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Kuluvan vuoden investoinneista 36 prosenttia on suunniteltu korvaamaan vanhaa kapasiteettia, 27 prosenttia suuntautuu uuteen kapasiteettiin ja 30 rationalisointiin (Mäntyranta 2012b). Metsäteollisuuden investointien osuus koko tehdasteollisuuden kiinteistä kotimaan investoinneista on vaihdellut viidenneksestä kolmannekseen lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin investoinnit yleisesti laskivat merkittävästi. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) milj. EUR Metsäteollisuus yhteensä, ml huonekalut Massa- ja paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Investointiaste (%) investoinnit/tuoto s 6% 5% 800 4% 600 3% 400 2% 200 1% e 2012e 0% Kuva 13. Suomen metsäteollisuuden investoinnit (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.)

45 Koneet kpl 45 Suomen paperi- ja kartongintuotantokapasiteetti oli vuonna 2010 yhteensä noin 13 miljoonaa tonnia. Viime vuosina tehtyjen supistusten seurauksena metsäteollisuuden tuotantokapasiteetti on aikaisempaa kilpailukykyisempää ja pääosin myös modernia. Toisaalta lähes neljännes tuotantokapasiteetista tehdään koneilla, joiden rakentamisesta tai merkittävästä uusimisesta on kulunut vähintään 20 vuotta ja enimmillään 45 vuotta. Tässä vaiheessa on epävarmaa, missä määrin näihin koneisiin (19 kpl vuonna 2010) investoidaan tulevina vuosina ja miten hyvin ne selviävät kiristyvässä kilpailutilanteessa. (Hetemäki 2010, 3.) Kuvassa 14 on esitetty Suomen paperi- ja kartonkikonekannan kehitys Kartonkikoneet Paperikoneet Kuva 14. Suomen metsäteollisuuden paperi- ja kartonkikoneiden määrän kehitys (VAHTI) Myös uudenaikainen kapasiteetti vanhenee. Suomen uusin paperikone (Rauma) on rakennettu vuonna Kotimaassa toimivien kansainvälisten yritysten moderneimmat tehtaat sijaitsevat Suomen ulkopuolella, ja ne ovat myös olleet edellisen vuosikymmenen aikana investointien pääkohde. Kahden suurimman "suomalaisen" metsäteollisuusyrityksen, UPM:n ja Stora Enson, nykyiset strategialinjaukset painottavat jatkossakin Suomen ulkopuolisia alueita. Mikäli uusia koneita ei jatkossa rakenneta Suomeen, tuotantoyksiköiden vanhentuessa kapasiteetti vähenisi merkittävästi vuosien 2020 ja 2030 välisenä aikana. (Hetemäki 2010, 3.)

46 46 Merkittäviä viimeaikaisia investointeja Suomeen on mm. paperi- ja kartonkivalmistaja Metsä-Boardin (aiemmin M-real) 26 miljoonan euron sijoitus Simpeleen kartonkikoneen parannustoimiin. Simpeleen kartonkikoneen kapasiteettia nostetaan reilulla kolmanneksella, jolloin se pystyy tuottamaan jatkossa tonnia taivekartonkia vuodessa. Tehtaan arkituskapasiteetti nousee tonnilla. Investointi toteutetaan kesällä 2012, ja sen myötä kartonkikoneesta tulee lajissaan Euroopan suurin. (Etelä-Saimaa 2012c, 10.) Metsä Group investoi Joutsenon tehtaallaan 15 miljoonaa euroa tuotantoprosessin kehittämiseen: yksilinjainen havusellutehdas siirtyy muutoksen myötä polysulfidikeittoon. Vastaavaa teknologiaa ei ole aiemmin sovellettu näin suuressa mittakaavassa. Investoinnin myötä yhtiö tuo markkinoille uudenlaisen havusellun, joka parantaa paperin ja kartongin teknisiä ominaisuuksia. Rakennustyöt alkavat syksyllä 2012 ja prosessi otetaan käyttöön kesällä (Yle Uutiset 2012a.) Toinen esimerkki on Stora Enson investointi ligniinin mustalipeästä erottavaan laitteistoon, josta työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) uutisoi verkko-uutisissaan joulukuussa Lämpöarvoltaan kivihiiltä vastaavaa ligniiniä on tarkoitus käyttää meesauunin polttoaineena Sunilan tehtaalla. Ligniinin erotus mustalipeästä tapahtuu Metson patentoimalla Lignoboost-menetelmällä, minkä jälkeen se kuivataan pölypolttoon soveltuvaksi. Kuivatulla ligniinillä korvattaisiin 90 prosenttia meesauunin käyttämästä maakaasusta vuodessa, mikä tarkoittaisi noin MWh vuodessa ja samalla hiilidioksidipäästöjen vähenemistä noin tonnilla. TEM on myöntänyt hankkeeseen lähes neljä miljoonaa euroa energiatukea. (TEM 2011.)

47 47 3 SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TU- LEVAISUUDEN NÄKYMÄT 3.1 Metsäteollisuuden ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Metsäteollisuudella on sekä välillisiä että välittömiä ympäristövaikutuksia. Sellu- ja paperiteollisuudesta aiheutuu vesistöihin happea kuluttavaa kuormitusta. Merkittävimmät päästöt ilmaan ovat selluprosessista peräisin olevat erilaiset rikkiyhdisteet sekä pääasiassa energiantuotannon ja kuljetusten aiheuttamat typenoksidipäästöt. Rikki- ja typpiyhdisteet voivat aiheuttaa maaperän ja vesistön happamoitumista, lisäksi typpiyhdisteet rehevöittävät vesistöjä. Metsäteollisuudessa syntyy jätteitä, joita raaka-aineiden tehokkaasta käytöstä ja sivutuotteiden hyödyntämisestä huolimatta sijoitetaan myös kaatopaikoille. Mekaanisen metsäteollisuuden päästöt ovat huomattavasti vähäisemmät kuin kemiallisen metsäteollisuuden. Mekaanisessa metsäteollisuudessa ympäristöhaittoja aiheuttavat lähinnä melu, hajut ja pölyt. (Metsäteollisuus ry 1998, 50, 63.) Metsäteollisuus kuluttaa myös runsaasti raaka-aineita kuten puuta ja vettä. Välillisiä vaikutuksia aiheutuu muun muassa puutuotteiden ja kemikaalien kuljetuksista. Valmistettava tuote ja sen tuotantotapa vaikuttavat merkittävästi energian ja veden kulutukseen sekä prosessi- ja apukemikaalien käyttömääriin. Massa- ja paperiteollisuudessa käytettävien raaka-aineiden prosessoinnin tarve on suuri verrattuna tuotteiden jatkojalostukseen. Raaka-aineiden muokkaaminen uudeksi materiaaliksi edellyttää yleensä ensin niiden pilkkomista hyvin pieniin osiin, seuraavaksi mahdollisesti jatkokäsittelyyn menevän materiaalin erottamista ja lopuksi osien yhdistämistä uudelleen. Paperiteollisuuden ja erityisesti massan valmistuksen ympäristöhaitat liittyvät osittain juuri materiaalin suureen prosessointitarpeeseen. (Lahti-Nuuttila 1998, 7.) Viime vuosikymmeninä ympäristövaikutuksiin on kiinnitetty lisääntyvästi huomiota, ja ympäristövaikutukset ovat pienentyneet merkittävästi. Metsäteollisuus on käyttänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittain yli 150 miljoonaa euroa ympäristönsuojeluun (kuva 15). Tästä osa käytetään ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin ja osa käyttökustannuksiin, esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden käyttökuluihin. Viime vuosina käyttökustannusten osuus on ollut investointeja suurempi. (Metsäteollisuus ry:n tietopalvelu 2012.)

48 milj. EUR Ympäristönsuojeluinvestoinnit (jätehuolto, vesien-, ilman- ja muu ymp.suojelu) Käyttökustannukset Kuva 15. Metsäteollisuuden ympäristönsuojelukustannukset (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2011) Laitosten normaalitoiminnan päästöjen hallinta on nykyisellään hyvällä tasolla, sen sijaan erilaisten häiriö- ja poikkeustilanteiden päästöjen hallinta aiheuttaa haasteita. Tällaiset satunnaispäästöt liittyvät usein ajotapamuutoksiin, laitehuoltoihin, laitteiden rikkoutumisiin, ajo- ja annosteluvirheisiin tai putkistojen ja puhdistusjärjestelmien tukkeutumisiin (Seppälä & Jouttijärvi 1997, 31). Metsäteollisuuden ympäristövaikutusten pienenemiseen ovat osaltaan vaikuttaneet sekä pyrkimykset tuotannon tehostamisella saataviin kustannussäästöihin että lainsäädännölliset ohjauskeinot. Lainsäädännön osalta tuotantolaitoksen ympäristökuormitusta pyritään hallitsemaan ympäristönsuojelulain mukaisella ympäristöluvalla, jollainen tarvitaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille. Ympäristöluvassa määrätään mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä sekä niiden vähentämisestä. Luvituksen ohella muita viranomaisten käyttämiä ympäristönsuojelun ohjauskeinoja ovat taloudelliset ohjauskeinot, kuten erilaiset verot, maksut, avustukset ja vero- ja rahoitustuet, sekä tiedollinen ohjaus kuten ympäristön tilan seuranta ja siitä tiedottaminen, koulutus ja tutkimus (Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2012). Ympäristövaikutusten lain-

49 49 säädännöllisiä ohjauskeinoja erityisesti ympäristölupa- ja valvontakäytäntöjen näkökulmasta tarkastellaan luvussa 4. Lainsäädännöllisten keinojen ohella toiminnan ympäristövaikutuksia ohjaavia vapaaehtoisia työkaluja ovat erilaiset ympäristö- ja laatujärjestelmät, joista Suomen metsäteollisuudessa ovat yleisesti käytössä kansainvälisen standardoimisjärjestö ISOn (International Organization for Standardization) ympäristöasioita käsittelevä standardi ISO sekä EU:n asetukseen perustuva ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä EMAS (Eco-Management Scheme. Vuonna 2010 ISO ympäristöjärjestelmä oli käytössä 37 tehtaalla 39:stä massa- ja paperitehtaasta, EMAS sen sijaan oli käytössä 11 tehtaalla 39:stä. Suomessa toimivista kemiallisen metsäteollisuuden yrityksistä ainoastaan UPM-Kymmene Oyj:llä oli käytössään sekä ISO että EMAS kaikilla tuotantolaitoksillaan. Sen sijaan esim. Stora Enso Oyj, jolla vielä vuonna 2008 oli käytössään EMAS kaikilla tehtaallaan, on luopunut EMASjärjestelmästä: vuonna 2010 EMAS oli käytössä ainoastaan Stora Enson Veitsiluodon tehtailla. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012). Tässä luvussa käsitellään Suomen metsäteollisuuden ympäristökuormitusta keskeisten päästöjen, energian ja raaka-aineiden kulutuksen osalta. Massa- ja paperiteollisuuden päästötiedot sisältävät kaikkien Suomen massa- ja paperitehtaiden tiedot. Päästötiedot perustuvat pääosin Metsäteollisuus ry:n tilastoihin sekä valtion hallinnon VAHTItietojärjestelmän tietoihin. Osa päästötiedoista on ollut saatavilla Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelussa yhdistyksen julkisilla internet-sivuilla, mutta joiltakin osin tietoihin on pyydetty täydennystä suoraan Metsäteollisuus ry:stä tai tuotantolaitoksilta. Metsäteollisuus ry:n ilmoittamissa päästötiedoissa sellun- ja paperintuotannon päästöt sisältävät soodakattilan, meesauunin, haihduttamon, keittämön, pesemön, hajukaasukattilan, valkaisimon ja kemikaalien valmistuksen (klooridioksidi) päästöt sekä paperikoneiden suorasta polttoainekäytöstä aiheutuvat päästöt (esim. infrapuna- ja kaasukuivainten ilmapäästöt). Muut kuin paperikoneen suorat ilmapäästöt sisältyvät energiantuotannon päästöihin. Energiantuotannon päästötietoihin sisältyvät kuorikattiloiden sekä muiden höyryä ja sähköä tehtaalle tuottavien voimalaitosten päästöt. Metsäteollisuus ry:hyn kuuluvien laitosten päästötilastointiohjeiston mukaan päästöissä ilmoitetaan myös tehtaiden osuudet ulkoistetun energiantuotannon eli ns. vierikattiloiden sekä jätevedenpuh-

50 Tuotanto t/a Jätevesivirtaama milj. m 3 /a 50 distamojen päästöistä. (Vuoristo 2012.) Sen sijaan mahdollisen kaukolämmön osuus energiantuotannon päästöistä ei käy ilmi Metsäteollisuus ry:n tilastoista. Vuoriston arvioiden mukaan merkittävästi kaukolämpöä tuottavat laitokset ovat todennäköisesti vähentäneet kaukolämmön osuuden päästöistä. 3.2 Päästöt vesistöön Massa- ja paperiteollisuus käyttää prosesseissaan runsaasti vettä. Kaikki vesi puhdistetaan ennen sen laskemista takaisin vesistöön. Metsäteollisuus kuormittaa vesistöjä erityisesti typpi- ja fosforipäästöillä sekä happea kuluttavilla päästöillä. Metsäteollisuusyritykset ovat tehostaneet vedenkäyttöään, ja tämän seurauksena vesistövaikutuksia on pystytty pienentämään. Kuvassa 16 on esitetty kemiallisen metsäteollisuuden jätevesivirtaamat Massat Paperi ja kartonki Virtaama Kuva 16. Kemiallisen metsäteollisuuden jätevesivirtaamat Suomessa (VAHTI 2011, FAOS- TAT 2011, Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) Vesistöjen rehevöitymiseen herättiin Suomessa 1970-luvulla, kun vesistöjen happikato sekä kalakuolemat alkoivat lisääntyä. Yhtenä kuormituslähteenä oli metsäteollisuus. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana paperin ja kartongin tuotanto on yli kolminkertaistunut ja sellun tuotanto yli kaksinkertaistunut, mutta sellu- ja paperiteollisuuden

51 51 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet merkittävästi. (Metsäteollisuus ry 2007, 5.) Massan valmistuksen eri vaiheissa puusta liukenee aineita, pääasiassa hiilihydraatteja, jotka vedessä hajotessaan kuluttavat happea. BOD-luku eli biologinen hapenkulutus kertoo jäteveden helposti hajoavan aineksen määrän, ja COD Cr eli kemiallinen hapenkulutus jäteveden vaikeasti hajoavan aineksen määrän. Kiintoainekuormitusta aiheutuu kuidun palasten, paperitehtaiden käyttämien täyte- ja päällystysaineiden sekä puun kuoren osien joutumisesta vesistöön. Kiintoainetta syntyy myös, kun liuenneita epäpuhtauksia muutetaan biologisessa jätevedenpuhdistuksessa kiinteään muotoon. (Metsäteollisuus ry 1997, ) Kiintoaines sameuttaa pintavesiä, estää vesikasvien yhteyttämistä ja pienentää näkösyvyyttä. Ravinteet ovat peräisin raaka-aineesta: niitä liukenee jätevesiin puun kuorinnassa sekä hiokkeen ja sellun valmistuksessa (Metsäteollisuus ry 1997, 65 66). Valtaosa metsäteollisuuslaitoksista puhdistaa jätevetensä biologisilla puhdistusmenetelmillä aktiivilietelaitoksissa. Menetelmällä saadaan vähennettyä jätevesistä vesistöjen happea kuluttavia päästöjä prosenttia, orgaanisia klooriyhdisteitä prosenttia, fosforia prosenttia, parhaimmillaan jopa 90 prosenttia, ja typpeä prosenttia. (Metsäteollisuus ry 2007, 5.) Verrattuna vuoden 1992 tasoon jätevesien BOD-kuormitus (biologinen hapenkulutus) on vähentynyt 90 % ja kiintoainekuormitus 75 % (kuva 17). Vuonna 2010 kemiallisen metsäteollisuuden kiintoainekuormitus oli yhteensä tonnia ja biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) tonnia. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.)

52 Tuotanto milj. t/a Päästöt 1000 t/a Paperi ja kartonki Kiintoainepäästö Sellu Biologinen hapenkulutus (BOD7) Kuva 17. Kemiallisen metsäteollisuuden kiintoainepäästöjen sekä biologisen hapenkulutuksen kehitys (Metsäteollisuus ry 2011) Sellua alettiin valkaista ympäristöä vähemmän kuormittavilla kemikaaleilla luvulla, ja nykyaikaisissa tehtaissa klooridioksidi on korvattu hapella, otsonilla ja peroksidilla. Näin on pystytty vähentämään jätevesien orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin määrää, jota kuvataan AOX-kuormituksella. (Metsäteollisuus ry 2007, 5.) Vuonna 2010 Suomen massa- ja paperiteollisuuden AOX-päästöt olivat noin tonnia (kuva 18). AOX-päästöt ovat vähentyneet 85 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 vuoteen 2010.

53 Tuotanto milj. t/a Päästöt t/a Tuotanto milj. t/a Päästöt t/a 53 14, , ,0 8,0 6,0 4, , Massat AOX Kuva 18. Kemiallisen metsäteollisuuden AOX-päästöt Suomessa (Metsäteollisuus ry 2011, VAHTI 2011). Verrattuna vuoden 1992 tasoon massa- ja paperiteollisuuden jätevesien kemiallinen hapenkulutus (COD) on vähentynyt 66 % tuotettua tonnia kohti (kuva 19). Vuonna 2010 COD-päästöt olivat yhteensä n tonnia (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012). 30,0 25,0 20, ,0 10,0 5, Paperi ja kartonki Massat CODcr

54 Tuotanto milj. t/a Päästöt t/a 54 Kuva 19. Massa- ja paperiteollisuuden kemiallinen hapenkulutus (COD cr ) (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012, VAHTI.) Ravinnepäästöistä fosforikuormitus on vähentynyt 75 prosenttia tuotettua tonnia kohti vuoden 1992 tasosta vuoteen Fosforipäästöt vuonna 2010 olivat yhteensä n. 150 tonnia (kuva 20). (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5, Paperi ja kartonki Massat Kokonaisfosfori Kuva 20. Massa- ja paperiteollisuuden kokonaisfosforipäästöt (Tuotantotiedot: FAOSTAT 2011 ja Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012, päästötiedot Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Typpikuormitus tuotettua tonnia kohti on vähentynyt vuoden 1992 tasosta 55 prosenttia vuoteen Vuonna 2010 massa- ja paperiteollisuuden typpipäästöt olivat yhteensä n tonnia (kuva 21). (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.)

55 Tuotanto milj. t/a Päästöt t/a 55 30,0 25,0 20, ,0 10,0 5, Paperi ja kartonki Massat Kokonaistyppi Kuva 21. Massa- ja paperiteollisuuden kokonaistyppipäästöt (Tuotantotiedot: FAOSTAT 2011 ja Metsäteollisuus ry 2011, päästötiedot Metsäteollisuus ry) Massa- ja paperiteollisuuden ominaispäästöt tuotettua tonnia kohti on koottu taulukkoon 5. Taulukko 5. Massa- ja paperiteollisuuden ominaispäästöt vesistöön vuosina 1992 ja (Metsäteollisuus ry 2009, 9.) päästöt kg/tuotantotonni päästöt kg/tuotantotonni COD 31,12 10,31 BOD 5,70 0,64 P 3,32 0,91 N 0,04 0,01 AOX 0,31 0,15 Prosessiveden käyttö milj. m ,92

56 56 Puutuoteteollisuuden tuotannossa käytetään vettä hyvin vähän tai ei ollenkaan. Erillistä jätevesien käsittelyä ei tarvita, vaan jätevedet voidaan puhdistaa kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa tai metsäteollisuusintegraatin omassa jätevedenpuhdistamossa. (Metsäteollisuus 2007, 5.) Vuonna 2010 puutuoteteollisuuden osuus metsäteollisuuden vesistöpäästöistä oli kiintoaineen osalta 0,4 %, biologisen hapenkulutuksen osalta 3,1 %, fosforin osalta 0,4 % ja typen osalta 0,1 % (Metla 2011a, 341). Uuden tuotannon osalta biojalostamoiden tuottamia jätevesipäästöjä on tarkasteltu esim. laitosten ympäristövaikutusten arviointiohjelmissa. Nestebiojalostamojen prosessijätevesien sisältämien haitta-aineiden on todettu olevan laadultaan pääosin samankaltaisia kuin sellu- ja paperitehtaiden jätevesien komponenttien, kun raaka-aineet ovat selluteollisuuden sivuainevirtoja. UPM Kymmene Oyj:n toisen sukupolven biojalostamon ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa (UPM Kymmene Oyj 2009, 16) tarkasteltavan biojalostamon kaasupesurin jätevesien on todettu sisältävän epäpuhtauksina lähinnä pieniä määriä erilaisia tervayhdisteitä, kuten bentseeniä, naftaleenia, PAH-yhdisteitä sekä fenoleja. Katalyyttisessä synteesissä syntyvät reaktiovedet sisältäisivät epäpuhtauksina puolestaan alkoholeja kuten metanolia ja etanolia. 3.3 Päästöt ilmaan Metsäteollisuuden merkittävimmät päästöt ilmaan ovat selluprosessista peräisin olevat rikkiyhdisteet sekä pääasiassa energiantuotannon aiheuttamat typenoksidipäästöt, jotka voivat aiheuttaa vesistöjen ja maaperän happamoitumista. Savukaasujen hiukkaspäästöjä puhdistetaan sähkösuodattimin, ja pesureilla puhdistetaan erityisesti rikki- ja klooriyhdisteitä. (Metsäteollisuus ry 1997, 66.) Prosessin merkittävimmät päästöt aiheutuvat keittämöltä, soodakattilasta ja meesauunista. (Metsäteollisuus ry 1997, 66.) Vesistökuormituksen tavoin myös metsäteollisuuden päästöt ilmaan ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Vuoden 1992 tasoon verrattuna typpioksidipäästöt ovat vähentyneet 25 %, rikki- ja hiukkaspäästöt 85 % sekä fossiiliset hiilidioksidipäästöt 45 % tuotettua tonnia kohti. (Metsäteollisuus ry 2010). Metsäteollisuuden osuus Suomen rikki- ja typpipäästöistä on noin 10 prosenttia (Metsäteollisuus ry 2007, 5).

57 57 Sellun keitossa käytetään rikkiä sisältäviä kemikaaleja, joista kaasumaiset rikkiyhdisteet ovat peräisin (Metsäteollisuus ry 1997, 66). Suurin osa rikkidioksidipäästöistä syntyy soodakattilassa, lisäksi sitä muodostuu myös meesauunissa sekä poltettaessa haisevia rikkiyhdisteitä. Energiantuotannossa SO 2 -päästöjä aiheutuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita. (Metsäteollisuus ry 1997, 66). Sulfaattisellutehtaille tyypillinen haju johtuu valmistusprosessissa syntyvistä pelkistyneistä rikkiyhdisteistä. Ihmisen hajukynnys näille rikkiyhdisteille on varsin alhainen. Hajukaasut kerätään talteen ja käsitellään yleensä polttamalla. Häiriö- ja poikkeustilanteissa hajukaasuja voidaan joutua johtamaan ilmaan käsittelemättömänä. Pelkistyneet rikkiyhdisteet hapettuvat ilmassa nopeasti rikkidioksidiksi. Pelkistyneitä rikkidioksideja syntyy pääasiassa sellutehtaan keittämössä, happivalkaisussa, mustalipeän haihdutuksessa, soodakattilassa sekä meesauunissa. (Metsäteollisuus ry 1997, 66 67). Vuoden 1990 tasoon verrattuna sellun, paperin ja kartongin tuotantoon suhteutetut rikkipäästöt ovat vähentyneet yli 90 prosenttia. Päästöjä ovat pienentäneet mm. siirtyminen vähärikkisten, puuperäisten polttoaineiden käyttöön sekä savukaasujen rikinpoistojärjestelmien kehittäminen. Vuonna 2010 massa- ja paperiteollisuuden SO 2 -päästöt olivat yhteensä noin tonnia, josta sellun- ja paperintuotannon päästöt olivat noin tonnia ja energiantuotannon päästöt noin tonnia. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS, total reduced sulphur) suorat ilmapäästöt olivat noin 400 tonnia (S). (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu). Massa- ja paperiteollisuuden rikkipäästöt (TRS ja rikkidioksidi) ilmaan on esitetty kuvassa 22. Vuonna 2009 puutuoteteollisuuden osuus metsäteollisuuden rikkipäästöistä ilmaan oli 4,6 prosenttia (Metla 2011a, 340).

58 Rikkipäästö 1000 S-t/a TRS (sellu) Rikkidioksidi (prosessi+energia) Tuotanto milj. t/a Kuva 22. Suomen massa- ja paperiteollisuuden rikkipäästöt ilmaan (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Metsäteollisuudessa typenoksidipäästöjä syntyy pääasiassa energiantuotannossa, mutta jonkin verran myös soodakattiloissa ja meesauuneissa. Nykyaikaisella polttotekniikalla ja mm. ilmajaon ja ruiskutuksen säädöllä voidaan vähentää energiantuotannon päästöjä, mutta typenoksidipäästöjä ei voida vähentää parantamalla puhdistustoimia. Tästä johtuen typenoksidipäästöt ovat kasvaneet tuotannon kasvun mukana. (Metsäteollisuus 1998, 67.) Metsäteollisuuden aiheuttamat typenoksidipäästöt ilmaan vuonna 2010 olivat typpidioksidina yhteensä noin tonnia, josta sellun- ja paperintuotannon päästöt olivat noin tonnia ja energiantuotannon päästöt noin tonnia. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu, Metsäteollisuus ry 1997, 67.) Puutuoteteollisuuden osuus metsäteollisuuden typenoksidipäästöistä vuonna 2010 oli 2,9 prosenttia (Metla 2011a, 340). Kemiallisen metsäteollisuuden typenoksidipäästöt Suomessa on esitetty kuvassa 23.

59 Päästö 1000 NO2-t/a Tuotanto milj. t/v Prosessiperäiset päästöt Energian tuotannon päästöt Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Kuva 23. Suomen massa- ja paperiteollisuuden NO 2 -päästöt ilmaan (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Metsäteollisuuden hiukkaspäästöistä suurin osa on peräisin puuperäisistä polttoaineista ja turpeesta. Hiukkaset aiheuttavat likaantumista ja ovat haitallisia terveydelle: niillä on havaittu olevan yhteyksiä hengityselinsairauksiin ja mahdollisesti myös sydänsairauksiin. Hiukkaspäästöt ovat nykyään vähäisiä tehokkaiden talteenottojärjestelmien, tyypillisesti sähkösuodattimien, ansiosta. Metsäteollisuuden osuus Suomen hiukkaspäästöistä on alle 10 prosenttia. Vuonna 2010 metsäteollisuuden hiukkaspäästöt olivat kaiken kaikkiaan noin tonnia, josta sellun- ja paperintuotannon päästöt olivat noin tonnia ja energiantuotannon päästöt noin 460 tonnia. (Metsäteollisuus 2008, 6.) Massaja paperiteollisuuden hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 85 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 vuoteen 2010 (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012). Suomen metsäteollisuuden prosessiperäiset sekä energian tuotannon hiukkaspäästöt on esitetty kuvassa 24.

60 Hiukkasia 1000 t/a Tuotanto milj. t /a Prosessiperäiset päästöt Energian tuotannon päästöt Kuva 24. Suomen massa- ja paperiteollisuuden hiukkaspäästöt (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) Ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonekaasuja syntyy metsäteollisuudessa jonkin verran. Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat pääasiassa peräisin energiantuotannosta, jossa polttoaineina ovat enimmäkseen tuotannon sivutuotteet kuten mustalipeä ja puunkuori. Puu sitoo hiiltä kasvaessaan, ja siksi on tehty poliittinen päätös, että puu on hiilineutraali polttoaine, josta ei aiheudu ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Fossiilisten polttoaineiden osuus on nykyään pieni, joten niistä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen määrä on suhteellisen vähäinen. Fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet noin 40 prosenttia tuotantoon suhteutettuna vuoden 1990 tasosta. (Metsäteollisuus ry 2008.) Metsäteollisuuden osuus Suomen fossiilisista hiilidioksidipäästöistä on noin 6 % (2009) (kuva 25). Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 4,2 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv. vuonna Koko tehdasteollisuuden polttoaineperäisistä khk-päästöistä metsäteollisuuden osuus oli kolmannes (kuva 25). (Metla 2011a, 338.)

61 milj. t CO 2 -ekv./a Metsäteollisuuden päästöt Koko Suomen khk-päästöt Koko tehdasteollisuuden päästöt Kuva 25. Metsäteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt koko tehdasteollisuuden sekä koko Suomen päästöihin suhteutettuna. (Metla 2011a, 338.) Uuden tuotannon osalta biojalostamoiden ilmaan johdettavat päästöt ovat samankaltaisia kuin sellunkeittoprosessissa syntyvät päästöt. UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan biojalostamon ympäristöluvassa on mainittu, että nestebiojalostamolla syntyy biogeenistä ja fossiilista hiilidioksidia sekä hajapäästöinä pääosin haihtuvia hiilivetyjä (VOC) sekä pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2011, 13.) Puutuoteteollisuuden osuus koko metsäteollisuuden kasvihuonekaasupäästöistä on vaihdellut 1,3 ja 3,0 prosentin välillä (Metla 2011a, 338). Suomen metsäteollisuuden polttoaineperäisten kasvihuonekaasujen jakautuminen puutuoteteollisuuden, massa- ja paperiteollisuuden sekä metsäteollisuuden vierivoimalaitosten khk-päästöihin on esitetty kuvassa 26.

62 milj. t CO 2 -ekv./a Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Vierivoimalaitokset Kuva 26. Metsäteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt (CO 2-ekv -päästöt) (Metla 2011a, 338) Muita metsäteollisuudessa syntyviä kasvihuonekaasuja ovat muun muassa metaani ja dityppioksidi (N 2 O). Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuonekaasupäästöt polttoaineryhmittäin on esitetty kuvassa 27.

63 milj. t CO 2 ekv/a Fossiiliset polttoaineet Turve CH4- ja N2O-päästöt Kuva 27. Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuonekaasupäästöt polttoaineryhmittäin (Metla 2011a, 339) Taulukkoon 6 on koottu Suomen massa- ja paperiteollisuuden ominaispäästöt ilmaan vuonna Taulukko 6. Massa- ja paperiteollisuuden ominaispäästöt ilmaan vuosina 1992 ja (Metsäteollisuus ry 2009, 9.) päästöt kg/tuotantotonni päästöt kg/tuotantotonni NOx 1,81 1,35 Rikkipäästöt (sellu) 1,93 0,27 Hiukkaset 1,23 0,20 Fossiilinen CO (v. 1990) 284

64 Jätteet Metsäteollisuudessa yhden tuotantovaiheen tähteeksi jääneet raaka-aineet hyödynnetään usein toisessa tuotantovaiheessa. Esimerkiksi kuorimon kuoritähde ja sellunkeiton mustalipeä käytetään teollisuuden omassa energiantuotannossa. Tämänkaltaisten sivutuotteiden määritteleminen lainsäädännössä jätteeksi on hankaloittanut niiden hyötykäyttöä. Uudessa jätelaissa jätteen ja sivutuotteen määritelmää on tarkennettu, lisäksi on määritelty sitä, missä vaiheessa jäte lakkaa olemasta jätettä. Muutoksen myötä sivutuotteiden hyötykäyttö helpottuu. Sivutuotteita ja prosessitähteitä hyödynnetään metsäteollisuudessa tehokkaasti. Puuraaka-aine hyödynnetään 95-prosenttisesti, jätevedenpuhdistamojen liete hyödynnetään energiaksi kuorikattiloissa ja energiantuotannossa syntyvää tuhkaa käytetään mm. lannoitteena ja maanrakennusaineena. Puutuhkan hyötykäyttöä metsälannoitteena kehitetään mm. rakeistusta ja levitystekniikoita parantamalla. Lähes kaikki metallijätteet ja keräyspaperi voidaan ohjata uudelleen raaka-aineeksi. (Metsäteollisuus ry 1998, 68.) Taulukossa 7 on esitetty massa- ja paperiteollisuudessa vuonna 2008 muodostuneiden jätteiden määrä sekä hyötykäyttöasteet. Taulukko 7. Suomen massa- ja paperiteollisuudessa vuonna 2008 muodostuneiden määrä kuivaainetonneina sekä hyötykäyttöasteet. (Linnunmaa Oy 2011, 11) Jätelaji Keräyspaperi, -pahvi ja -kartonki Jätevedenpuhdistamon lietteet Muodostuu [t] Energiahyödyntäminen [t] Muu hyödyntäminen [t] Hyöty käyttöaste [%] Kaatopaikkajätteet [t] Siistausjätteet Kuitu- ja pastalietteet Tuhkat Meesa, kalkkihiekka Soodasakka Puujäte Muut jätteet yhteensä Kaikki yhteensä

65 65 Massa- ja paperiteollisuuden kaatopaikkajätteiden määrä tuotettua tonnia kohti on vähentynyt 85 prosenttia vuodesta 1992 vuoteen 2010: vuonna 1992 kaatopaikkajätteitä syntyi 88,71 kg/tuotantotonni, kun niitä vuonna 2008 syntyi 14,92 kg/tuotantotonni. Vuonna 2010 massa- ja paperiteollisuuden kaatopaikkajätteiden kokonaismäärä ml. käsittelyyn toimitettu ongelmajäte oli n tonnia (ka-t) (kuva 28). (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu.) Jätteet 1000 t/a Tuotanto milj. t/a Kaatopaikkajätteet Paperin ja kartongin tuotanto Kuva 28. Massa- ja paperiteollisuuden kaatopaikkajätteiden määrä (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) Tuotannossa syntyy kuitenkin yhä suuria määriä jätettä, joka sijoitetaan tehtaiden omille kaatopaikoille. Eniten jätettä syntyy viherlipeäsakoista, tuhkasta, meesasta, kuitu- ja pastalietteistä sekä siistauslietteistä. Vaarallisia jätteitä syntyy vain vähän, ja ne toimitetaan joko uudelleen käytettäviksi (esim. jäteöljyt) tai ongelmajätteiden käsittelylaitoksiin. (Metsäteollisuus ry 1998, 68.) Kuvassa 29 on esitetty massa- ja paperiteollisuuden kaatopaikkajätteiden jakautuminen vuonna 2010.

66 66 Kuitu- ja pastalietteet 3 % Muut jätteet yhteensä 3 % Puujätteet 1 % Metsäteollisuuslaitoksilla melua aiheutuu mm. teollisuusalueen ajoneuvoista ja rekkaliikenteestä, tukkien käsittelystä, sahaustoiminnasta, murskauksesta, varoventtiileistä, tulo- ja poistoilmapuhaltimista ja ilmakanavista. Meluhaittoja ehkäistään mm. sijoittamalla melua aiheuttavat toiminnot ja laitteistot tehdasalueen sisäpuolelle ja varustamalla melua aiheuttavat laitteet äänenvaimennuksin. Meluhaittojen voidaan vähentää myös meluaidoin ja suojapuustoaluein. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylitarkastaja Erja Monton mukaan ( ) kemiallisen metsäteollisuuslaitosten meluntorjuntaan on investoitu viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittä- Jätevedenpuhdistamon lietteet 23 % Tuhkat 32 % Meesa 16 % Siistauslietteet 0 % Soodasakka 22 % Kuva 29. Massa- ja paperiteollisuuden kaatopaikkajätteiden jakautuminen vuonna (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) Jatkossa tuhkan hyötykäyttöä esim. metsien lannoituksessa pyritään tehostamaan. Lisäksi biojätteiden sijoitus kaatopaikalle loppuu. Näistä syistä kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrä pienenee tulevaisuudessa. Puutuoteteollisuudessa jätettä syntyy vähemmän kuin massa- ja paperiteollisuudessa. Sivutuotteet käytetään yleensä joko massa- ja paperiteollisuuden raaka-aineena tai kattamaan oman tuotannon energiantarvetta. (Metsäteollisuus ry 1999, 68.) 3.5 Melu

67 67 västi, ja melunhallintaa on saatu näin parannettua huomattavasti. Meluhaitat ovatkin kemiallisessa metsäteollisuudessa nykyään lähinnä yksittäistapauksia. Mekaanisessa metsäteollisuudessa meluhaitat ovat merkittävämpi ongelma. 3.6 Pilaantuneet maat ja pohjasedimentit Metsäteollisuudessa maata pilaavaa toimintaa on esiintynyt yleisemmin mekaanisessa metsäteollisuudessa. Sahat ja kyllästämöt ovat käyttäneet ympäristölle vaarallisia aineita puunsuojaukseen, ja aineiden käyttö on ollut toisinaan varsin huolimatonta. Tietämättömyys kemikaalien myrkyllisyydestä on saattanut lisätä niiden huolimatonta käyttöä. (Puolanne et. al (toim.) 1994, 84.) Suojakemikaaleja on saatettu jopa kaataa syksyisin käytön jälkeen maahan. Monilla sahoilla ja kyllästämöillä maaperän ja pohjaveden on todettu pilaantuneen, ja haitta-aineet ovat voineet valua läheiseen vesistöön aiheuttaen sedimentin pilaantumista. (Jaakkonen 2011, 14.) Puutuoteteollisuus Puutuoteteollisuudessa puun jalostus tapahtuu pääasiallisesti mekaanisesti, mutta käsittelyyn liittyy usein kemiallisten aineiden kuten puunsuoja-aineiden, liimojen ja lakkojen käyttöä. Sahoilla suoja-aineita on päässyt ympäristöön kastelun, kuljetuksen ja varastoinnin yhteydessä. Kastelualtaiden jäteliuoksia ja -sakkoja on valutettu tai lapioitu käsittelypaikan viereen tai sekoitettu kuorikasoihin. (Puolanne et. al (toim.) 1994, 84.) Kuorikasojen ja täyttömaiden mukana haitta-aineita on voinut joutua vesistöön (Jaakkonen 2011, 14). Sahojen ja kyllästämöiden merkittävimmät haitta-aineet ovat peräisin puunsuojaaineista kuten sinistymisenesto- ja kyllästysaineista. Sahatavaran suojaus alkoi luvulla, ja siinä käytettiin KY-5:tä (tehoaineena kloorifenolia, epäpuhtautena mm. heksaklooridibentsodioksiinia), Kemtox S 10:tä (tehoaineina lähinnä 2- (tiosyantometyylitio) bentsotiasoli ja 2-n-oktyyli-4-isotiatsoliini), Sinesto B:tä (tehoaineena lähinnä trimetyylikookosammoniumkloridi ja 2-etyyliheksaanihapon natriumsuola) ja Improsolia (tehoaineena fluoridiyhdisteitä). Kyllästämöillä on käytetty kahta erityyppistä suojausainetta; suolakyllästyksessä metallisuoloja (tehoaineina arseeni, kromi,

68 68 kupari ja bifluoridi) ja kreosoottikyllästyksessä kivihiilitervan tislettä, kreosoottiöljyä, joka sisältää PAH-yhdisteitä. (Puolanne et. al (toim.) 1994, 85; Jaakkonen 2011, 14.) Lastulevyn ja vanerin valmistuksessa käytetään puumassan ohella formaldehydiä sisältäviä hartsipohjaisia liimoja, jotka sisältävät kovetinta, täyte-, väri-, levynsuojaus- tmv. aineita. Niissä on mm. natriumfenolaatteja, formaldehydejä ja fenoleja. Lisäksi liimaan on lisätty mm. heptaklooria, tributyylitinaoksidia, kloorattuja fenoleja ja klordaania suojaksi hometta ja hyönteisiä vastaan. (Puolanne et. al (toim.) 1994, 85.) Suomen maaperän saastuneisuutta selvitettiin saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojektissa (SAMASE-projekti) SAMASE-rekisterissä oli vuoden 1992 lopussa 1037 puutuoteteollisuuden toimipaikkaa, joista suurin osa oli sahoja. Kyllästämöitä oli 130 ja vaneri- ja lastulevytehtaita 20. Toimintansa lopettaneita sahoja ja kyllästämöitä oli runsaasti (noin 46 %). Pylväiden ja pölkkyjen kyllästäminen on ollut lyhytaikaista, joten lopettaneita toimipaikkoja on ollut suhteellisen paljon luvun alussa sahojen määrä putosi kolmasosaan 1960-lukuun verrattuna. (Puolanne et. al (toim.) 1994, 85.) Todettuja ympäristön saastumistapauksia oli puutuoteteollisuudessa 154, näistä sahoja oli kolmasosa. Lähes kaikissa kohteissa maaperä todettiin saastuneeksi. Pohjavesialueilla saastuneita kohteita oli 32. Lisäksi pintavesistä ja ilmasta oli mitattu merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Todennäköisesti saastuneiksi todettiin 326 kohdetta. Saastuneiksi epäiltyjen tai sellaisiksi todettujen maa-alueiden luokituksessa ympäristö- ja terveysvaaran suhteen käytettiin seuraavaa riskiluokitusta: 01 = haitan leviämistä ympäristöön ei ole tapahtunut tai se on merkityksetöntä 02 = haitan leviäminen ympäristöön on mahdollista 03 = haitan leviämistä ympäristöön epäillään perustellusti 04 = haitan esiintyminen on todettu mittauksin Noin puolet SAMASE-rekisterin puutuoteteollisuuden kohteista sijoittui riskiluokkaan 02, mikä on melko paljon, kun huomioidaan saastuneiksi todettujen kohteiden yleisyys. (Puolanne et. al (toim.) 1994, 85.)

69 69 Eri puolilla Suomea toteutetuissa selvityksissä on tutkittu vanhojen saha- ja kyllästämöalueiden läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia. Sedimenteistä on löytynyt kloorifenoleita, PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja sekä pieniä dioksiini- ja furaanipitoisuuksia. Mm. Keski-Suomessa sijaitsevan Jämsänveden sedimentissä on havaittu PAH-yhdisteitä, jotka ovat peräisin rannalla toimineesta kreosoottikyllästämöstä. Vesiliukoiset kloorifenolit liikkuvat maaperässä veden mukana, ja pintavesiin joutuessaan ne voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja. Auringonvalon ja bakteeritoiminnan vaikutuksesta kloorifenolit hajoavat melko nopeasti. Hajoaminen ei kuitenkaan ole täydellistä, vaan kloorifenoleita havaitaan merkittäviä pitoisuuksia sedimenteissä, vesistöissä ja maaperässä. Kloorifenolivalmisteissa epäpuhtauksina esiintyvät dioksiinit ja furaanit sitoutuvat rasvaliukoisina humukseen, saveen ja hiekkaan. PCDD/F-yhdisteet ovat vedessä niukkaliukoisia, vesistöissä ne leviävät kiintoaineen ja liuenneen orgaanisen aineen mukana ja sedimentoituvat tai sitoutuvat eliöihin. (Jaakkonen 2011, 14.) Kemiallinen metsäteollisuus Massa- ja paperiteollisuuden merkitys ympäristön kuormittajana on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, mutta se on edelleen merkittävä. Lietteistä on löytynyt mm. PCB:tä, kloorifenoleja ja kloorien biometyloitumistuotteita. (Puolanne et. al (toim.) 1994, 86.) Vuoden 1994 elokuussa SAMASE-rekisterissä oli 51 kemiallisen metsäteollisuuden laitosta, joista 16 sijoittui riskiluokkaan 04 (ks. sivun yläosa). Haitan leviäminen pintavesiin oli todettu kolmessatoista, ilmaan viidessä ja maaperään kolmessa kohteessa. Pohjaveden pilaantumistapauksia ei sen sijaan ollut rekisteröity. Kaikki riskiluokkaan 04 kuuluneet laitokset jatkoivat toimintaansa. Haitta-aineiden leviämistä ympäristöön pidettiin todennäköisenä 14 kohteessa. (Puolanne et. al (toim.) 1994, 86.) Kemiallisen metsäteollisuuden vesistöpäästöt ovat nykyään murto-osa aiempien vuosikymmenien päästöistä, joten suurimmat sedimentin haitta-ainepitoisuudet ovat yleensä pintakerrosta syvemmällä. Selluteollisuuden merkittävimmät vesistöpäästöt ovat aiheutuneet sellun valkaisusta. Vuoteen 1992 saakka sellua valkaistiin alkuainekloorilla, joka saattoi muodostaa orgaanisia klooriyhdisteitä jäteveden orgaanisten ainesten kanssa.

70 70 Kloorivalkaisussa tarvittavaa klooria valmistettiin yleisesti elohopeamenetelmällä, jossa elohopea toimi katodina. Lisäksi elohopeaa käytettiin limantorjuntaan vuoteen 1968 asti. Tämän seurauksena tehtaiden jätevesissä ja alapuolisen vesistön sedimenteissä on todettu elohopeaa. Nykyään alkuaineklooria ei enää sellun valkaisussa käytetä, mutta edelleen valkaisun jätevedet aiheuttavat merkittävimmän osan sellutehtaiden jätevesikuormituksesta (Jaakkonen 2011, ) Vuonna 1992 tehdyn selvityksen mukaan kemiallisessa metsäteollisuudessa käytettiin yli 900 erilaista kemikaalia, joista osa on vesistölle haitallisia. Merkittävimpiä sedimenteissä esiintyviä massa- ja paperiteollisuuden haitta-aineita ovat elohopea, PCB ja selluloosan valkaisussa syntyvät orgaaniset klooriyhdisteet. Aikaisemmin biosideinä on käytetty mm. elohopeaa ja tributyylitinaa (TBT). Biosidejä käytetään limantorjuntaan ja tukkeumien ehkäisyyn kiertovesijärjestelmissä sekä suojaamaan massoja, täyte- ja pinnoitusainelietteitä pieneliöiden aiheuttamalta pilaantumiselta. Paperin impregnointiin on käytetty heksaklooribentseeniä (HCB). Paperiteollisuudessa käytettiin myös merkittäviä määriä ns. PFAS-yhdisteitä paperin ja kartongin pintakäsittelyaineina. Useiden metsäteollisuuspaikkakuntien sedimenteistä on havaittu TBT:tä sekä muita organotinayhdisteitä. (Jaakkonen 2011, ) 3.7 Energian kulutus Metsäteollisuus on energiaintensiivinen teollisuudenala. Suomessa se käyttää esimerkiksi noin kolmasosan koko maan sähkönkulutuksesta. Sellun tuotannossa kuluu energiaa lämpönä (höyry) mm. veden, ilman ja kemikaalien lämmitykseen, massan kuivaukseen, mustalipeän haihdutukseen ja sähkön tuotantoon, sekä sähkönä erilaisten pumppujen, puhaltimien ja kuljettimien moottoreihin. Meesauunissa käytetään polttoaineena pääasiassa maakaasua. Paperin ja kartongin tuotannossa energiaa kuluttavat erityisesti paperikuidun valmistusprosessi sekä itse paperikone ja pumput. Laitosten energian kulutukseen vaikuttavat mm. niiden koko ja ikä, kapasiteetin käyttöaste, vuodenaika sekä käytetty puulaji. Massa- ja paperiteollisuuden tuotekohtaiset sähkön ominaiskulutukset on koottu taulukkoon 8. Jalostusasteen noston ja tuotannon laajentamisen ohella lisääntyvän ympäristötekniikan (mm. jätevedenpuhdistamot, sähkösuodattimet) käyttö on lisännyt massa- ja paperiteollisuuden sähkön tarvetta. (Metsäteollisuus ry 1998, 39.)

71 71 Taulukko 8. Massa- ja paperiteollisuuden sähkön ominaiskulutukset (Hetemäki 2010, 9) Tuote (osuus tuotantomäärästä % v. 2008) Sähkön ominaiskulutus kwh/t Paperi ja kartonki (100 %) - Aikakauslehtipaperi (45 %) Hienopaperi (22 %) Muu paperi (11 %) Kartonki (22 %) Massat (100 %) - Havusellu (59 %) 820 (ml. kuivatus) - Lehtisellu (41 %) 760 (ml. kuivatus) - Mekaaninen ja puolikemiallinen massa, puolikem. massan osuus arviolta n. 10 % (38 %) Sähkö ja lämpö Metsäteollisuus kuluttaa runsaasti sähköä. Vuonna 2010 metsäteollisuuden kokonaissähkönkäyttö oli 22,2 TWh. Suurimmillaan toimialan sähkönkäyttö oli vuonna 2006, jolloin se oli noin 28 TWh. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelut 2012.) Valtaosa metsäteollisuuden sähköntarpeesta kulutetaan massa- ja paperiteollisuudessa. Puutuoteteollisuuden sähkönkäytön osuus massa- ja paperiteollisuuden sekä puutuoteteollisuuden kokonaissähkönkäytöstä on vuosina vaihdellut 5 ja 10 prosentin välillä. Massa- ja paperiteollisuuden sähkönkulutus Suomessa on esitetty kuvassa 30.

72 Sähkö GWh Tuotanto milj. tonnia , , , , , ,0 - - Sähkön kulutus Massan ja paperin tuotanto Kuva 30. Suomen massa- ja paperiteollisuuden sähkönkulutus suhteessa massa- ja paperiteollisuuden tuotantoon (Tilastokeskus 2006, Westergren 2011.) Metsäteollisuus tuottaa yli 40 prosenttia sähköntarpeestaan itse. Kemiallisessa metsäteollisuudessa syntyy huomattava määrä energiaa sellunkeiton yhteydessä. Keitossa puusta liukenee keittoliuokseen ligniiniä, jonka sisältämä energia otetaan talteen soodakattilassa. Noin puolet puusta päätyy pääasiassa keittoliemen mukana energiantuotantoon. Myös puun kuori hyödynnetään energiana. Näin ollen sellutehdas voi toimittaa sähköä esim. integraatissa toimivalle paperitehtaalle tai valtakunnan verkkoon ja prosessihöyryä toiselle teollisuudelle sekä kaukolämpöä lähitaajamiin. Mekaanisilla massanvalmistusmenetelmillä puu hyödynnetään lähes kokonaan, prosenttisesti. Mekaaniset menetelmät kuluttavat tuotettua massatonnia kohti 2 4 kertaa enemmän sähköä kuin kemialliset menetelmät. Hiomot ja hiertämöt hankkivatkin tarvitsemansa sähkön prosessin ulkopuolelta. (Metsäteollisuus ry 1998, ) Lämpöenergian tuotannossaan puutuoteteollisuus sen sijaan on omavarainen, sillä puun kuori ja sahauksessa syntyvä jalostukseen kelpaamaton puuaines poltetaan. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Suomen metsäteollisuuden sähkönhankinnan jakautuminen omaan sähköntuotantoon ja ostosähköön on esitetty kuvassa 31.

73 73 Kuva 31. Oman sähkönkäytön ja ostosähkön osuudet metsäteollisuuden sähkön käytöstä (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) Yli kolmannes metsäteollisuuden sähkönhankinnasta tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla. Puun ohella keskeisimmät sähkönhankinnan tuotantomuodot ovat ydinvoima ja vesivoima. Metsäteollisuuden sähkönhankinta energialähteittäin vuonna 2010 on esitetty kuvassa 32. Kuva 32. Suomen metsäteollisuuden sähkönhankinta energialähteittäin (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.)

74 Energiapolttoaineet Metsäteollisuuden tarvitsemasta energiasta suurin osa tuotetaan vähäpäästöisillä polttoaineilla, pääasiassa puupolttoaineilla. Puun ohella tärkeimmät energialähteet ovat vesivoima, ydinvoima ja maakaasu. Vuonna 2010 tehdaspolttoaineista noin 76 prosenttia oli puupohjaisia (kuva 33). Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineiden kulutus vuonna 2010 oli yhteensä TJ. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Kuva 33. Suomen metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet vuonna 2010 (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) Uusiutuvien energialähteiden osuutta metsäteollisuudessa on lisätty jo pitkään (kuva 34). Fossiilisia polttoaineita käytetään nykyisin lähinnä käynnistys- tai muissa poikkeustilanteissa sekä meesauunissa (maakaasu). Pyrkimys pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä on vähähiilistä tulevaisuutta tavoittelevassa metsäteollisuudessa kova. Myös meesauunin maakaasulle pyritään etsimään vaihtoehtoja biopolttoaineista. Yhtenä vaihtoehtona kehitetään biomassan kaasutusta: Metsä Fibren Joutsenon kaasutuslaitoksen koekäyttö alkoi kesällä 2012.

75 75 Kuva 34. Suomen metsäteollisuuden tehdaspolttoaineiden kulutus Lukuihin sisältyy vierivoimaloiden polttoaineiden kulutus. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) Metsäteollisuuden energiatehokkuutta pyritään parantamaan jatkuvasti. Tällä hetkellä tutkimus- ja kehitystyötä tehdään mm. seuraavien merkittävästi energiatehokkuutta parantavien menetelmien osalta: uusi mekaanisen massan valmistusmenetelmä, entsyymien ja biokemikaalien käyttö massan valmistuksessa, paperinvalmistuksen jäähdytysvesien käyttö prosessivetenä, monikerrosteknologiat paperinvalmistuksessa, jauhepäällystys, suorat ajojärjestelmät ja lämmön talteenotto lämpöpumpuilla. (GK/EIPPCB/PP_Draft_2, 2012, ) 3.8 Raaka-aineiden kulutus Raakapuun käyttö Suomen metsäteollisuus käytti raakapuuta vuonna 2010 yhteensä 62,5 miljoonaa kuutiometriä. Tästä kotimaista puuta oli 53,1 miljoonaa kuutiometriä eli 85 prosenttia. Puutuoteteollisuuden raakapuun käyttö oli 24,6 miljoonaa kuutiometriä. Sahateollisuus käytti puuta 21,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 19 prosenttia enemmän kuin vuonna Vaneriteollisuuden osuus puutuoteteollisuuden puunkäytöstä oli vajaa kymmenesosa. (Metla 2011b.)

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna Metsäteollisuustuotteiden

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna Metsäteollisuustuotteiden Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu 2 Toimittaja: Aarre Peltola 1..21 68 Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna 2 Metsäteollisuustuotteiden entinen vientiennätys lyötiin jälleen Raaka- ja

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

Puunjalostuksen näkymät Suomessa Puunjalostuksen näkymät Suomessa Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Tasavallan presidentin talouspoliittinen työlounas, Presidentinlinna, 15.4.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät

Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät Lauri Hetemäki Metsätalouden ja politiikan uudet linjat seminaari, Metla ja Tapio, Eduskunta, 23.9.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit

CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Biotuoteteollisuuden prosesseista ja taseista Kyösti Ruuttunen 2015 Kalvoja ovat olleet laatimassa myös Lauri Rautkari ja Olli Dahl Taseet KnowPulp

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, 13.10.2016 Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS RY EDUSTAA NOIN 80 METSÄTEOLLISUUTTA HARJOITTAVAA JÄSENYRITYSTÄ

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 9/2013 8.3.2013 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti ja puun tuonti supistuivat

Lisätiedot

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Bioenergian sääntelyn monet ulottuvuudet seminaari, 11.4.2014 Uusiutuva raaka-aine,

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013 9/2014 13.3.2014 Aarre Peltola Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 37/2010 8.9.2010 Aarre Peltola Puun tuonti on lisääntynyt tasaisesti Puun tuonti

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2011 2012 Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen 20.10.2011 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden näkymät

Lisätiedot

UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS

UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS Kainuun kauppakamariosaston talousseminaari Toimitusjohtaja Timo Jaatinen Metsäteollisuus ry 150 000 588 milj. 4,7 mrd 11,7 mrd Metsäteollisuuden Suomessa suoraan ja välillisesti

Lisätiedot

Suomen metsäsektori 2020: Analyysin perusteet ja kommentointi

Suomen metsäsektori 2020: Analyysin perusteet ja kommentointi Suomen metsäsektori 2020: Analyysin perusteet ja kommentointi Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen MTK:n ja Metlan seminaari, Kettula, Suomusjärvi, 24.6.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT Metsäbiomassa ja metsäteollisuus-asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy/ Sami Pastila METSÄTEOLLISUUDEN PUUNKÄYTTÖ YLI 70 MILJ. KUUTIOTA Kotimaiset

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2008

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2008 7/2009 6.3.2009 Aarre Peltola Puuta tuotiin yli 20 miljoonaa kuutiometriä vuonna

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2009

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2009 46/2009 11.12.2009 Aarre Peltola Puun tuontivauhti jäi alle puoleen viime vuodesta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitoksen suhdannetyöryhmä Jari Viitanen

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitoksen suhdannetyöryhmä Jari Viitanen METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2012 2013 Metsäntutkimuslaitoksen suhdannetyöryhmä Jari Viitanen 18.10.2012 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 17/2011 6.5.2011 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo jatkoi kasvuaan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 8.2.2017 Puulämmityspäivä 1 Kokonaisenergian kulutus Suomessa: Fossiiliset ja uusiutuvat energianlähteet 1970-2015

Lisätiedot

MASSA JA PAPERITEOLLISUUDEN BREF VAIKUTUKSET ILMANSUOJELUUN

MASSA JA PAPERITEOLLISUUDEN BREF VAIKUTUKSET ILMANSUOJELUUN 27.8.2012 MASSA JA PAPERITEOLLISUUDEN BREF VAIKUTUKSET ILMANSUOJELUUN ILMANSUOJELUPÄIVÄT LAPPEENRANTA 21. 22.8.2012 Timo Jouttijärvi BATIN SOVELTAMISKETJU IE direktiivi (2010/75/EU) 6.1.2013 mennessä IPPC

Lisätiedot

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle Puutuotealan tutkimuksen painopisteet FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle 1. Puutuoteteollisuus 2. Finnish Wood Research (FWR) Oy 3. FWR:n puutuotealan tutkimuksen painopisteet 4. Yhteenveto Puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström Sijoittajasuhdejohtaja Pörssi-ilta, Turku 16.11.2016 METSÄ GROUP Liikevaihto EUR 5.0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2009

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2009 36/2009 9.9.2009 Aarre Peltola Polttopuun tuonti on moninkertaistunut edellisvuodesta

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

M-real Oyj Toimitusjohtajan katsaus. Mikko Helander Toimitusjohtaja

M-real Oyj Toimitusjohtajan katsaus. Mikko Helander Toimitusjohtaja M-real Oyj Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander Toimitusjohtaja Sisältö 1. M-real tänään 2. Onnistunut rakennemuutos 3. Vuoden 2009 tulos ja lähiajan näkymät 4. Uusi M-real painopiste kartongeissa 5.

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot