Kemi. Milestone ETHOS One LUOLA- HÄRÄN TITAANIEN KULLAN KELTTIEN. kova kohtalo. taistelu biodieselistä. kallista jätevettä. keksinnöt kestävät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemi. Milestone ETHOS One LUOLA- HÄRÄN TITAANIEN KULLAN KELTTIEN. kova kohtalo. taistelu biodieselistä. kallista jätevettä. keksinnöt kestävät"

Transkriptio

1 3/2014KEMIA Kemi LUOLA- HÄRÄN kova kohtalo TITAANIEN taistelu biodieselistä KULLAN kallista jätevettä KELTTIEN keksinnöt kestävät Milestone ETHOS One Paras mikroaaltouuni näytteenhajotukseen Helppokäyttöinen Suorituskykyinen Turvallinen Tehokas Joustava Milestone-näytteenhajotuslaitteistot, Hg-analysaattorit, tarvikkeet ja tukipalvelut nyt GWB:ltä! - RATKAISUJEN TEKIJÄ - Oy G.W. Berg & Co Ab

2 KEMIA Kemi Potkua myyntiin Suorapostituksella alan ammattilaisille Sähköinen suorapostitus on tehokas tapa tavoittaa alan ammattilaiset. Kemia-lehden tai Uusiouutisten asiakkaana Teillä on tilaisuus kertoa tuotteistanne ja palveluistanne suorapostituksella molempien lehtien uutiskirjeiden lukijoille. Kemia-lehti ja Uusiouutiset eivät luovuta tilaajarekistereitään ulkopuolisille. Sen sijaan valmistamme viestinne ja lähetämme sen haluamananne päivänä uutiskirjeidemme tilaajille. Otsikko, teksti, linkit, logot ja ulkoasu ovat toiveidenne mukaiset. Suorapostitus on tehokas vaihtoehto, kun haluatte kertoa tuotteistanne ja palveluistanne markkinoida koulutuksia, kursseja ja tulevia tapahtumia tehdä täsmä- ja erikoistarjouksia asiantuntijoille tavoittaa juuri oikean kohderyhmän ja alan avainhenkilöt saada uusia kontakteja ja asiakkaita rekrytoida parhaat osaajat riveihinne houkutella ammattilaiset kotisivuillenne. Kampanja maksoi itsensä nopeasti takaisin. Sain parissa päivässä ensimmäisen tarjouspyynnön, joka johti merkittävään toimeksiantoon. FT Ilkka Helander, Transland Oy Suorapostitus tavoitti oikean kohderyhmän ja antoi tapahtumallemme hyvän näkyvyyden. Tulokset olivat niin hyvät, että käytämme jatkossakin tätä kanavaa. toimitusjohtaja Harri Köymäri, Hosmed Oy HINNASTO Hintoihin lisätään alv 24 %. Suorapostitus Kemian uutiskirjeen lukijoille Suorapostitus Verkkoviestin lukijoille Suorapostitus molempien uutiskirjeiden lukijoille pakettihintaan euroa 900 euroa euroa Kemian uutiskirjeen yli 4200 tilaajaa ovat kemian ja lähialojen päättäjiä ja ammattilaisia. Verkkoviestin yli 2500 tilaajaa ovat jätehuollon ja ympäristönsuojelun ammattilaisia ja asiantuntijoita. Arvoisa lukija, joko sinulle tulee Kemian uutiskirje ja Uusiouutisten Verkkoviesti? Tutustu ja tilaa: Uutiskirjeiden ilmoitukset ja suorapostitukset mahdollistavat sen, että voimme tuottaa uutiskirjeet Teille veloituksetta! LISÄTIETOJA ja VARAUKSET puh puh

3 Celebrate PI s 100th anniversary an extraordinary event! Experience a truly unique pulp and paper event. Welcome to Helsinki and PulPaper 2014 the most important and influential event of the year. Celebrate PI s 100th anniversary with an unforgettable gala evening in the Helsinki Music Centre, June 4, 2014 Biofuture for Mankind Inspiring presentations on burning issues at the PulPaper 2014 Conference. Running alongside is the International Mechanical Pulping Conference (IMPC). Exhibition Trends, innovations and the latest industry know-how at the PulPaper exhibition, this time involving the Bioforest Industry. Helsinki Exhibition & Convention Centre, June 3 5, Organisers:

4 SISÄLLYS 6 Biosidit eivät pelastaneet luolataidetta Kuinka käy esihistoriallisen härän? Katja Pulkkinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Biotalous tarjoaa Suomelle kasvun eväitä Sirpa Pietikäinen 14 Titaanien taistelu biodieselmarkkinoilla Juha Granath Tämä härkä on katsellut maailmaa kivikautisen luolan seinältä jo vuotta. Paljonko sillä on aikaa jäljellä? (s. 6) 40 Uudet hoitomenetelmät auttavat lapsettomia Arja-Leena Paavola UPM haastaa Neste Oilin uusiutuvien polttoaineiden markkinoilla. Lappeenrannan laboratorio on valmiina uuden biojalostamon starttiin. (s. 14) 20 AJANKOHTAISTA Reach koskee joka alaa Biopolttoaineen valmistaja ei pääse helpolla Joonas Alaranta 22 UUTISIA 27 REACH RAKENTUU Uudet määräajat lähestyvät Jan Nylund 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 NÄKÖKULMA Cityhirvet tulevat Anja Nystén 38 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 NAISET JA KEMIA Yvette Cauchois oli röntgentutkimuksen pioneeri Sisko Loikkanen Jari Leino/UPM Scanstockphoto 43 ULJAS UUSI BIOTALOUS Viruksilla syövän kimppuun Maija Pohjakallio 44 Genomitiedon kilpajuoksu Kerkiääkö Suomi kärkeen? Riikka Paasikivi 46 Jätevesi voi pian olla kullan kallista Katja Pulkkinen 48 Metallien analytiikassa puhaltavat uudet tuulet ICP-MS valtaa alaa Jussi Laiho 50 LAL:n Jari Lehto: Kemistejä koulutetaan suoraan kortistoon Anna Melkas Genomitiedon hyödyntäjät etenevät vauhdikkaasti kohti terveempää tulevaisuutta. (s. 44) Geneetikko Noora Sirkkasen työ tuottaa uutta elämää. (s. 40) 52 Kelttien keksinnöt kantavat nykyaikaan asti Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen 56 ULKOMAILTA 58 KEEMIKKO Pelimiehen pankkilaina 59 TUOTEUUTISIA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Lontoo tarjoaa tiedettä kaikille Sisko Loikkanen Anna Kaskimies 4 KEMIA 3/2014

5 KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 5. toukokuuta 2014 Vol. 41 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäpäällikkö Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2014 ISO 9002 Markku Joutsen Fiksua ja ei niin fiksua kemiaa Tässä lehdessä on ilahduttavan monta tarinaa suomalaisen kemian uusista aluevaltauksista ja elämänlaatua parantavista oivalluksista. Kemian ja bioteknologian avulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla (s. 14) ja ottaa arvoaineet talteen kännyköistä ja jätevesistä (s. 36 ja 46). Virukset voidaan valjastaa tuhoamaan syöpäsoluja (s. 37) ja uudet kromosomitutkimukset auttamaan lapsettomia (s. 40). Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnosta kisasi tänä vuonna ennätysmäärä tasokkaita ehdokkaita, joiden keksinnöillä parannetaan ihmisen ja ympäristön hyvinvointia. Voittajatiimit ovat kehittäneet ihmishenkiä pelastavan diagnosointijärjestelmän ja uudentyyppisen Alzheimer-lääkekandidaatin (s. 22). Kemisteillä on täysi syy olla ylpeitä alan osaamisesta ja innovaatioista. Samalla on pysyttävä valppaana, sillä aina löytyy niitä, jotka eivät osaa tai halua käyttää kemiaa ja kemikaaleja vastuullisesti. Kun käytettävissä on tehokkaat aineet ja näköpiirissä hyvä bisnes, varovaisuusperiaate voi unohtua. Suomalaisittain vakava esimerkki on uutinen padasjokelaisesta kierrätysyrityksestä, joka mainosti prosessinsa vihreyttä ja säilöi vuosikaudet edesvastuuttomasti vaarallisia aineita (s. 24). Aiheellista keskustelua on virinnyt myös muun muassa antibakteeristen aineiden ja eliöitä tuhoavien biosidien järkevästä käytöstä. Avausjuttu kymmeniätuhansia vuosia vanhojen taideaarteiden kovasta kohtalosta on surullista luettavaa. Oma lukunsa ovat muodin oikut ja kilvoittelu nuoruuden illuusiosta. On helppoa kauhistella menneiden aikojen erikoisia kauneudenhoitokikkoja, kuten ihon vaalentamista lyijyllä, huulten punaamista elohopeasulfidilla tai painonhallintaa amfetamiinilla. Jonain päivänä meidän jälkeläisemme eivät ota uskoakseen luvun hullutuksia, kuten kasvolihasten halvauttamista hermomyrkyllä, intiimialueiden valkaisua hapolla, lihasten kasvattamista hormoneilla tai kehonosien muhkeuttamista polysiloksaaneilla. 3/2014 KEMIA 5

6 Biosidit eivät pelastaneet luolataidetta Kuinka käy esihistoriallisen härän? Euroopan esihistoriallisia luolamaalauksia uhkaavat modernin maailman mukanaan tuomat mikroskooppiset viholliset, joita biosiditkaan eivät karkottaneet. Luolien suojelemisesta vastaavat tahot ovat vaikean päätöksen edessä. Katja Pulkkinen Ranskalainen Lascaux ja espanjalainen Altamira ovat komeimpia esimerkkejä Euroopan esihistoriallisista luolista ja kivikautisesta taiteesta. Ainutlaatuisten kulttuurikohteiden kohtalo on kuitenkin nyt vaakalaudalla. Maanosan esihistorialliset luolat ja niiden maalaukset olivat tuhansia vuosia vain paikallisen väestön tiedossa tai kokonaan tuntemattomia luvun mittaan ne alkoivat herättää laajempaa kiinnostusta, ja monet luolat päätettiin avata yleisön nähtäviksi. Koskemattomassa tilassa levänneet luolat ovat sen jälkeen käyneet läpi merkittäviä muutoksia. Niihin on rakennettu muun muassa portaikkoja, ilmanvaihtokoneistoja ja valaistusjärjestelmiä. 6 KEMIA 3/2014

7 Tämä härkä on askeltanut Lascaux n luolan seinällä jo noin vuotta. 3/2014 KEMIA

8 Lascaux n luola sijaitsee Lounais-Ranskassa. Luolan seiniä koristaa parituhatta maalausta, jotka on tehty noin vuotta sitten. Maalauksiin on ikuistettu tuhansia ihmis- ja eläinhahmoja sekä abstrakteja kuvioita. Luola löytyi vuonna 1940 ja avattiin kävijöille vuonna Se jouduttiin kuitenkin sulkemaan yleisöltä jo 1963, kun ihmismassojen ja leväepidemian huomattiin vahingoittavan maalauksia. Matkailijoita varten lähistölle rakennettiin luolasta kopio, joka yhä palvelee turistikohteena. Vuonna 2008 aitoon luolaan meno kiellettiin joksikin aikaa myös tutkijoilta. Tätä nykyä luolaan päästetään tutkijoita joinakin päivinä kuukaudessa muutama henki kerrallaan. Virtuaalivierailulla luolassa voi käydä osoitteessa Kuin Picasson pensselistä. Hevonen on kuitenkin tuntemattomaksi jääneen kivikauden taiteilijan työ Lascaux n luolasta. Altamiran luola sijaitsee Pohjois-Espanjassa. Myös Altamira on täynnä kalliomaalauksia, joiden on oletettu olevan noin vuotta vanhoja. Luola löydettiin esihistoriallisista luolista ensimmäisenä vuonna 1879, ja siitä tuli 1900-luvun mittaan suosittu turistikohde. Altamiran luola suljettiin matkailijoilta ensi kerran vuonna 1977 ja uudelleen vuonna luvulla on jälleen pohdittu luolan avaamista, ja alkuvuodesta 2014 sinne päästettiin kokeeksi pieni kävijäryhmä. Myös Altamirasta on tehty maan päälle jäljennös, jossa vieraat voivat tutustua luolan esihistorialliseen taiteeseen. Sekä Lascaux n että Altamiran luolat ovat Unescon maailmanperintökohteiden listalla. Ihmisten mukana maan uumeniin on kulkeutunut hiilidioksidia, vesihöyryä ja vieraita mikrobeja. Luoliin on päässyt myös ulkoilmaa ja valumavesien mukana uusia kemikaaleja. Kaikki tämä on osoittautunut uhaksi muinaistaiteen säilymiselle. Espanjan kansallisen tutkimusneuvoston CSIC:n tutkija Cesario Saiz-Jimenez on kemianinsinööri ja biologian tohtori, joka on tutkinut esihistoriallisia luolia pitkään. Eri tieteenaloja yhdistelevälle tutkijalle korvaamattoman kulttuuriperinnön suojelu on intohimo, jolle tämä on omistautunut kokonaan. Luolien osalta tehtävä on erityisen vaikea. Ihminen on muuttanut luolien herkän ekologisen tasapainon, tutkija pahoittelee. Espanjalainen Saiz-Jimenez on perehtynyt sekä Lascaux hon että kotimaansa pohjoisosassa sijaitsevaan Altamiran luolaan. Tutkijan merkittävimpiä saavutuksia on luolan vallanneen bakteeri-infektion taustojen kuvaaminen. Luolan luontaiset bakteerit tuottavat antibiootteja, jotka pitävät kilpailevat sienet kurissa luvulla luolan bakteeritasapaino järkkyi, minkä seurauksena Altamiran maalaukset peittyivät kirjaviin kasvustoihin. Lascaux n mustat vuodet Lounais-Ranskassa sijaitseva Lascaux n luola suljettiin suurelta yleisöltä jo vuonna 1963, kun sen uumenissa oli alkanut kasvaa suuria määriä levää. Syylliseksi tilanteeseen todettiin luolan valaistusjärjestelmä, joka mahdollisti yhteyttävien, valosta ravintonsa saavien levien nopean lisääntymisen. Sittemmin ymmärrettiin, ettei valoja tule pitää luolissa päällä ainakaan jatkuvasti, jos ollenkaan. Lisäksi valaisuun tulee käyttää monokromaattista eli vain yhtä aallonpituutta sisältävää valoa luvun epidemian jälkeen Lascaux hon rakennettiin myös luonnollinen ilmanvaihtojärjestelmä estämään veden kondensoitumista. Lisäksi sinne tehtiin joitakin rakenteellisia muutoksia. Sen jälkeen luola avattiin uudestaan, mutta kävijämääriä rajoitettiin huomattavasti. Vuonna 2001 ilmanvaihtojärjestelmä korvattiin modernimmalla versiolla. Joitakin viikkoja myöhemmin luolassa puhkesi uusi mikrobiologinen epidemia. Kivisille seinämille ilmestyi valkeaa kasvustoa, joka osoittautui Fusarium solani -sieneksi. Vaalea vihollinen eteni räjähdysmäisesti. Näytti kuin luolaan maalattujen tuhansien ihmis- ja eläinhahmojen ylitse olisi puhaltanut lumipuhuri. Ei tiedetä tarkkaan, mitä tapahtui. Mutta ilmanvaihtojärjestelmää vaihdettaessa luolaan ehkä kulkeutui orgaanista ainesta ja homeita, joista kontaminaatio lähti, Saiz- 8 KEMIA 3/2014

9 Neandertalilaista taidetta? Ikivanhojen maalausten elävyys ja anatominen tarkkuus hämmästyttää. Villihevonen ja villikarju ovat toisintoja Altamirasta. Altamiran luola ei herätä keskustelua ensimmäistä kertaa. Luolan maalaukset alun perin julkisuuteen tuonut harrastaja-arkeologi Marcelino de Sautuola joutui 1800-luvun lopulla naurunalaiseksi esittäessään, että kuvat ovat esihistoriallisia. Miehen kunnia palautui vasta tämän kuoleman jälkeen, kun maalausten vuonna 1902 todistettiin olevan peräisin paleoliittiselta kaudelta. Hämmentävä tieto muutti ajan käsityksen varhaisten ihmisten henkisistä kyvyistä. Tällä hetkellä tutkijat pohtivat, minkä ihmislajin taiteilijoita luolan maalausten takaa löytyy. Uusimmat mittaukset nimittäin kertovat, että osa Altamiran taideteoksista on ilmeisesti jopa vuoden ikäisiä. Jos tämä pitää paikkansa, ne saattavat olla neandertalinihmisen tuotoksia. Nykyihminen oli vuotta sitten Euroopassa aivan tuore tulokas. Neandertalilaiset taas olivat tuolloin asuttaneet maanosaa jo vuotta. Kaksi ihmislajia elivät rinnakkain, kunnes neandertalinihmisen taru vuotta sitten päättyi. Altamirassa pääsemme ehkä kurkistamaan jo kadonneeksi luultuun maailmaan. Jimenez pohtii. Toinen vaihtoehto on, että sieni piileskeli vanhassa ilmanvaihtokoneistossa, josta se järjestelmää uusittaessa pääsi leviämään luolaan. Altamiran luolan seinämälle ikuistettu biisoni on ehkä neandertalinihmisen kätten jälkeä. Biosidien karhunpalvelus Muitakin näkemyksiä on. Lascaux n historiallisten kohteiden tutkimuslaboratorion LRMH:n johtaja Isabelle Pallot-Frossard on esittänyt toisenlaisen teorian. Hänen mukaansa syypää voi olla formaldehydi, jolla luolavierailijoiden kengät on desinfioitu. For- 3/2014 KEMIA 9

10 niitä on noin 45 prosenttia. Tutkijat esittävätkin, että pääosin proteobakteereista koostuva mikrobisto on ihmisen muuntaman luolan tunnusmerkki. Lascaux n luolataide käsittää tuhansien eläin- ja ihmishahmojen lisäksi myös abstrakteja merkkejä ja kuvioita. maldehydi olisi vähentänyt luolan luontaiseen mikrobikantaan kuuluvia lajeja, minkä seurauksena formaldehydille vastustuskykyiset fusarium-sienen kannat olisivat päässeet lisääntymään, ranskalaistutkija sanoo. Pian vuoden 2001 sieniepidemian jälkeen Lascaux n luolassa suoritettiin biosidikäsittelyjä bentsalkoniumkloridilla. Lisäksi luolaa käsiteltiin antibiooteilla, ja sen lattia peitettiin kalkilla. Neljä kuukautta myöhemmin luolan seiniin alkoi ilmestyä tummia läiskiä. Vuoteen 2007 mennessä mustat kasvustot olivat kasvaneet niin suuriksi, että ne määrittävät luolan kohtaloa edelleen. Luolassa tehdyt tutkimukset kertovat, että maan uumenissa pääsivät valloilleen bentsalkoniumkloridille vastustuskykyiset Ochroconis-homelajit. Kasvustoista eristettiin kaksi aivan uuttakin lajia, O. Anomala ja O. Lascauxensis. Lisäksi luolaan kehittyi ameebapopulaatio. Bakteerit kykenevät helposti hajottamaan bentsalkoniumkloridia, sanoo Cesario Saiz-Jimenez, jonka johtama tutkimusryhmä selvitti hajoamistuotteiden ja mustista läiskistä eristettyjen mikrobien kasvua laboratorio-olosuhteissa. Kasvustoista eristetyt mikrobit menestyivät hyvin biosidin hajoamistuotteilla ja pystyivät metaboloimaan sitä. Poikkeava bakteerikirjo Tutkijat tekivät toisenkin yllättävän havainnon: luolan käsitteleminen biosideillä ei pienentänyt sen mikrobivalikoimaa vaan päinvastoin lisäsi sitä. Se, kaventaako vai laajentaako biosidikäsittely lajistoa, riippuu käytetystä aineesta ja sen hajoamistavasta, espanjalaistutkija selittää. Lascaux n tapauksessa biosidit tuottivat valtavasti ravinteita muille mikro-organismeille, joten luolan mikrobiologinen monimuotoisuus kasvoi. Käsittelyjä kuitenkin jatkettiin vuonna 2008 isotiatsoloni-johdannaisilla ja kvaternaarisilla ammoniumyhdisteillä. Myöhemmissä mittauksissa luolan pääasiallisiksi mikrobeiksi osoittautuivat mustat hiivat ja Acremonium Nepalense -home. Biosidikäsittelyt ovat siirtäneet luolan entistä kauemmas sen luonnontilasta. Lascaux n bakteerikirjo myös poikkeaa muista tutkituista luolista, sillä siellä ei juuri ole asidoeikä aktinobakteereja. Sen sijaan sen mikrobeista 98 prosenttia oli proteobakteereja, kun tavallisesti Päättäjät ja tutkijat erimielisiä Esihistorialliset luolat houkuttelevat paljon turisteja, jotkut jopa 1,5 miljoonaa vuodessa. Luolien sulkemisesta koituu siis suuria taloudellisia tappioita. Kulttuurista ja matkailusta päättävien tahojen ja toisaalta tutkijoiden välillä on mielipide-eroja siitä, kuinka luolia pitäisi kohdella. Ranskan kulttuuriministeriö ja sen asettama Lascaux n tieteellinen komitea ovat saaneet kovaa arvostelua niin huonosta tiedottamisesta, valvonnan puutteesta kuin toiminnastaan luolan suojelemiseksi. Lascaux on suljettu muilta kuin välttämättömiltä konservointityötä tekeviltä ammattilaisilta. Luola ei ole tervehtynyt, vaan siellä puhkeavia mikrobiepidemioita vastaan taistellaan jatkuvasti. Altamira on ollut suljettuna yleisöltä vuodesta Espanjan kulttuuriministeriö kuitenkin harkitsee luolan avaamista uudelleen. Käyntilupia tutkijoille alettiin myöntää entistä enemmän tammikuussa, ja helmikuussa 2014 sinne päästettiin kokeeksi ensimmäinen pieni ryhmä matkailijoita. Vierailujen aikana luolan kemiallisia ja fysikaalisia muuttujia seurataan huolellisesti. Kokeilu toimii pohjana päätökselle luolan tulevaisuudesta. Vastaavanlainen, 1990-luvulla tehty kokeilu tosin jo osoitti, ettei luolan ekologia kestänyt käyntejä. Cesario Saiz-Jimenezin ei tarvitse miettiä, mikä olisi järkevää. Ainoa tapa, jolla esihistoriallisten luolien tilan huononemista voidaan lykätä, on pitää ne kiinni yleisöltä. Seinämien jatkuva kosketus ulkopuoliseen maailmaan on maalauksille tuhoisaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 10 KEMIA 3/2014

11 Biosidit hometorjunnassa ovat kuuma kysymys Suomessa biosideista on tullut viime vuosina suosittuja aineita rakennusten hometorjunnassa, vaikka asiaan liittyykin kysymysmerkkejä. Havaittujen homeiden torjunta kemiallisesti on ongelmallista, toteaa ylitarkastaja Kimmo Karhi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista. Voi olla, että joissakin kohteissa biosidikäsittely on muiden toimien lisänä toimiva keino, mutta toisinaan se saattaa aiheuttaa vielä enemmän ongelmia. Homeita ei saada kunnolla pois. Kun osa homeista kuolee ja hajoaa, jäljelle jääneille tai uusille kannoille ympäristö voi olla erilainen. Lisäksi ihmiset saattavat altistua käsittelyn seurauksena kemikaaleille. Nurkkaan ajettuina mikrobit voivat tuottaa entistä myrkyllisempiä aineenvaihduntatuotteita. Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa todettiin boori- ja PHMG/B-biosidikäsittelyjen suosivan myrkyntuottokykyisten homekantojen kasvua. Ruotsin ympäristöinstituutin ja Lundin yliopiston yhteistutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia. Kemikaalikäsittelyt olivat joko tehottomia tai toimivat arvaamattomasti. Tutkimustietoa siitä, kuinka mikrobisto mahdollisesti muuttuu käsittelyjen seurauksena, on kuitenkin vasta vähän. Yksi syy asiaan on, että tutkittavaa aineistoa on saatavissa niukasti. Rakennusten biosidikäsittelyjä ei ole kovin hyvin dokumentoitu, Karhi sanoo. Riskinarviointi keskittyy terveyteen ja ympäristöhaittoihin EU:n uusi biosidiasetuskaan ei velvoita dokumentoimaan rakennusten kemikaalikäsittelyjä. Karhin mukaan olisi silti järkevää, että kemiallisilla aineilla tehdyt käsittelyt rakennuksissa kirjattaisiin ylös. Onhan huoltojen dokumentointikin yleistynyt. Biosidien riskinarvioinnin yhteydessä otetaan periaatteessa huomioon myös niiden vaikutus vastustuskykyisten eliökantojen syntymiseen. Pääasiallinen huomio on kuitenkin biosidien terveys- ja ympäristöriskeissä, Karhi sanoo. Biosidit ovat aineita, jotka tuhoavat haitallisia eliöitä. Osa biosideista on pysyviä, toiset hajoavat nopeasti. Jälkimmäisten mikrobeja tuhoava vaikutus perustuu esimerkiksi hapettamiseen. Homeiden torjuntaan käytetyt biosidit eli fungisidit ovat monenkirjavia. Suomessa rakennusten homeista on yritetty päästä eroon esimerkiksi hapettimilla, guanidibiosideilla ja kvaternaarisilla ammoniumyhdisteillä. Biosideja käytetään myös muun muassa maaleissa, puunsuoja-aineina ja huonekaluissa. Katja Pulkkinen 79% MEISTÄ PULAHTAA MIELUUMMIN JÄRVEEN KUIN MEREEN* Perusarvomme ja toimintamme heijastavat sitoutumistamme kestävän kehityksen periaatteisiin sekä yhteiskunnan olojen parantamiseen. Tässä tuhansien järvien maassa riittää vettä. Kasvava väestö ja siitä seuraavan ihmistoiminnan vaikutus vesistöille on tutkitusti ja todistetusti suuri. Me haluamme, että tulevat sukupolvet saavat nauttia puhtaasta vedestä. Myös sata vuotta tästä eteenpäin. Tarjoamme monipuolisia laboratorio- ja mittauspalveluja. Olemme Suomen suurin ympäristölaboratorio ja siksi saat meiltä kaikki palvelut samasta paikasta. Lue meistä ja juhlavuotemme tapahtumista lisää: * Ramboll/Vesi ja ympäristö henkilöstötutkimus 2/2014

12 TÄTÄ MIELTÄ Biotalous tarjoaa Suomelle kasvun eväitä SUOMEN tulevaisuudennäkymistä on riittänyt viime aikoina puhetta. Talouskasvun pelätään hukkuvan syventyvään budjettivajeeseen, ikääntyvään väestöön, ilmasto- ja energiatavoitteisiin ja katoaviin työpaikkoihin. Haasteiden mittavuutta ei pidä aliarvioida. Kasvun eväät ovat kuitenkin löydettävissä juuri kohtaamistamme haasteista. Työ ei häviä Suomesta, ja uutta työtä syntyy uusien ideoiden pohjalta. Niillä vastataan uusiin tarpeisiin ja varmistetaan nykyisten entistä parempi hoito. Menneisyyteen takertumalla kasvun aineksia ei löydy. Kasvuyrityksiä ovat kaikilla toimialoilla ne, jotka ovat kääntäneet katseensa tulevaisuuteen. Ne myös luovat innovatiivisuudellaan työpaikkoja ja verotuloja. Yksi lupaavimmista aloista Suomessa on cleantech ja biotalous, jossa meillä on jo nyt äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista. Arvioiden mukaan Suomi voisi jopa tuplata biotaloutensa arvon vuoteen 2030 mennessä. Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko. Biotalouden päämääränä on tuottaa luonnon resursseilla kestäviä tuotteita, energiaa, ruokaa ja palveluita. Samalla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, pyritään välttämään ekosysteemien rappioituminen sekä luomaan kestävälle pohjalle rakentuvaa talouskasvua ja työllisyyttä. TULEVAISUUDEN strategioiden hiomisen tulee lähteä realistisista ennusteista. Tästä näkökulmasta cleantechille ja siihen kiinteästi linkittyvälle resurssitehokkuudelle voi povata vain hyvää. Kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Jos tahti jatkuisi, käyttäisimme vuoteen 2050 tultaessa luonnonvaroja 4,5 maapallon verran. Vaikkei piittaisi katastrofaalisista ympäristöseuraamuksista pätkääkään, fakta on tämä: meillä on vain yksi maapallo. Tässä tilanteessa pärjäävät ne, jotka tekevät vähemmästä enemmän. Suomella on hyvät lähtöasetelmat: maamme osuus cleantech-alan maailmanmarkkinoista on tällä hetkellä noin 2,5-kertainen kansantaloutemme kokoon verrattuna. EU-LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ pyritään tukemaan cleantechin ja biotalouden kasvua. Hiljattain hyväksytyt korkean tason resurssityöryhmän suositukset sisältävät laajan työkalupakin, jolla muutosta edistetään. Keskeisiä keinoja resurssitehokkuuteen kannustavalla tiellä ovat sitovat tehokkuustavoitteet, selkeät indikaattorit niiden mittaamiseksi, ympäristölle haitallisten tukien karsiminen sekä tutkimus- ja tuotekehityspanostus. Lisäksi resurssikannusteita sisällytetään finanssilainsäädäntöön. Esimerkiksi luottoluokittajille asetetaan velvollisuus luokittaa myös ympäristöriskit. Komission kierrätystaloutta koskeva toimenpidepaketti julkaistaan näillä näkymin toukokuun aikana. Ennakkohuhujen mukaan paketti sisältäisi muun muassa ehdotuksen sitovaksi energiatehokkuustavoitteeksi. EDESSÄMME on joka tapauksessa muutos. Se tapahtuu joko täydellisen katastrofin, täydellisen epäjatkuvuuden tai hallitun rakennemuutoksen kautta. Politiikan tehtävänä on tukea kasvuyrityksiä ja pyrkiä varmistamaan, että muutos uuteen käy hallitun rakennemuutoksen eikä täyden katastrofin kautta. Niin meillä Suomessa kuin EU:ssa tulisi tosissaan pohtia, minkälaiselle teollisuudelle tukemme myönnämme. Keskeiseksi kilpailutekijäksi nousee muun muassa kestävä kemia. Tarvitaan keskustelua siitä, miten EU voi omalta osaltaan tukea ympäristöä säästävien, tehokkaiden kemian työkalujen ja sovellusten kehittämistä. Kaiken keskellä pitää muistaa pitää huolta ihmisestä. Ilman koulutettuja ihmisiä, sosiaalista hyvinvointia ja koheesiota emme pärjää emmekä voi muuttua. Sirpa Pietikäinen 12 KEMIA 3/2014

13 KUUDES KANSAINVÄLINEN Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi, joka järjestetään vuosittain Helsingissä. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja. Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskien hallintaan. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen paikka verkostoitua. Konferenssin kieli on englanti. Poimintoja ohjelmasta Torstai Making the Most Out of Knowledge and Science for Safer Chemicals Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: On the Road to the World Summit on Sustainable Development 2020 Goal, and Beyond Bjorn Hansen, Head of Unit, European Commission Panel 1: EU and US Chemicals Regulations / TTIP* Impact on Innovation and Regulatory Processes Moderator: Yves Verschueren, Director General, Essenscia, Belgium * EU-US Transatlantic Trade and Investment Partnership Panel 2: Chemicals Used in Fracking Is the Political Controversy Scientifically Justified? Moderator: Bob Diderich, Head of Division, OECD Perjantai Keynote: Chemical Categories What Matters, Structure or Activity? Prof. Maurice Whelan, Head of Systems Toxicology Unit, ISPRA, European Commission Panel 3: Recent Developments in Chemicals Management Around the World Are We All in the Same Boat? Moderator: Mamta Patel, Editorial Director, Chemical Watch Panel 4: Raising the Baseline What Path to Choose in Promoting Sound Chemicals Management? Moderator: Andreas Herdina, Director of Cooperation, ECHA Ohjelma päättyy vierailuun Vuosaaren satamaan Debate: Endocrine Disruptors Do We Need Special Controls? Moderator: Rob Visser, Former Deputy Director, OECD Dr Ninja Reineke, Senior Policy Adviser, CHEM Trust, UK Peter Smith, Executive Director, Programme Product Stewardship, Cefic Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu: Mediakumppani: Yhteistyössä:

14 Titaanien taistelu biodieselmarkkinoilla Maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja Neste Oil saa uuden kotimaisen kilpailijan, kun UPM:n biojalostamo käynnistyy kesällä Lappeenrannassa. Yhtiöiden patenttiriitaa ratkotaan parhaillaan oikeudessa. Juha Granath Honkajokiselta teurastamolta tullut säiliöauto purkaa lastiaan Neste Oilin Porvoon jalostamolla. Yhtiö on korvannut aasialaisen palmuöljyn teurasjätteillä ja tähteillä Suomessa valmistettavan biodieselinsä raaka-aineena. Kotimaisten teurastamoiden lisäksi yhtiö ostaa jätteitä ja tähteitä Euroopasta, Australiasta, Amerikasta ja Aasiasta runsaat 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa, kertoo johtaja Matti Lehmus. Lisäsimme viime vuonna eläinrasvajätteiden ja palmuöljyn rasvahappotisleen käyttöä. Otimme käyttöön ensi kertaa myös teknisen maissiöljyn. Jätteiden ja tähteiden osuus Neste Oilin uusiutuvien raaka-aineiden käytöstä oli viime vuonna 52 prosenttia, palmuöljyn osuus 48 prosenttia. Kaikkiaan raaka-ainepaletissa on jo kaksitoista vaihtoehtoa, ja uusia on kehitteillä. Ympäristöjärjestöt kritisoivat tropiikin metsistä saatavan palmuöljyn käyttöä biodieselin raaka-aineena. Lehmus vakuuttaa, että vastuullisesti tuotetusta palmuöljystä ei aiheudu sademetsätuhoja. Tuotannossamme käytetty raakapalmuöljy on sertifioitua kansainvälisten järjestelmien mukaisesti. Emme osta sertifikaatteja maailmanmarkkinoilta vaan hankimme sertifioitua palmuöljyä suoraan tuottajilta. Tulevaisuuden biodiesel syntyy levästä ja oljesta Nesteen Porvoon jalostamon yhteydessä toimivassa tutkimus- ja kehitysyksikössä etsitään noin 30 miljoonan euron vuosibudjetilla uusia ratkaisuja nykyisten raaka-aineiden rinnalle. Neste Oil Liikevaihto 17,5 miljardia euroa vuonna Henkilöstöä noin yhteensä 15 maassa. Biopolttoaineiden osuus liikevaihdosta 13 % eli 2,5 miljardia euroa. Biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti noin 2 miljoonaa tonnia eli noin 2,4 miljardia litraa vuodessa. Tavoitekapasiteetti 2,3 miljoonaa tonnia vuonna Mitä jatkossa: Uusiutuvan dieselin raaka-ainepohjaa laajennetaan ja uusia tuotesovelluksia kehitetään muun muassa kemianteollisuuden tarpeisiin. Tutkimusjohtaja Petri Lehmus on ylpeä siitä, että yhtiö loi viidessä vuodessa uusiutuvista polttoaineista globaalin ja kannattavan liiketoiminnan. Tutkimuksemme keskittyy nykyisten jäte- ja tähderaaka-aineiden käytön lisäämiseen sekä uusien lignoselluloosapohjaisten raakaaineiden ja leväöljyn käyttöön. Uusiutuvien polttoaineiden yksi kiinnostavimmista tulevaisuuden raaka-ainevaihtoehdoista on juuri levä. Maailmalla sadat tutkijaryhmät selvittävät leväöljyn soveltuvuutta, ja myös Neste Oil on tehnyt viime vuosina yhteistyötä useiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Petri Lehmuksen mukaan tutkimuksissa on selvitetty sopivia levälajeja ja oloja, joissa ne tuottavat parhaiten öljyä. Teimme omia kenttäkokeita Espanjassa vuosina 2010 ja 2011, ja olemme nyt partnereita pilottitutkimusprojekteissa Hollannissa ja Australiassa. Olemme valmiit ostamaan leväöljyä heti, kun määrät ovat riittävän suuret ja kasvatuskustannukset on saatu sopivalle tasolle. 14 KEMIA 2/2014

Titaanien taistelu. biodieselmarkkinoilla

Titaanien taistelu. biodieselmarkkinoilla Titaanien taistelu biodieselmarkkinoilla Maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja Neste Oil saa uuden kotimaisen kilpailijan, kun UPM:n biojalostamo käynnistyy kesällä Lappeenrannassa. Yhtiöiden

Lisätiedot

Kuinka käy esihistoriallisen härän?

Kuinka käy esihistoriallisen härän? Biosidit eivät pelastaneet luolataidetta Kuinka käy esihistoriallisen härän? Euroopan esihistoriallisia luolamaalauksia uhkaavat modernin maailman mukanaan tuomat mikroskooppiset viholliset, joita biosiditkaan

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia

REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia MEMO/08/240 Bryssel 11. huhtikuuta 2008 REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia EU:n uusi kemikaaliasetus REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta PÄÄTTÄJIEN 34. METSÄAKATEMIA Maastojakso 22.-24.5.2013 Jaakko Nousiainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Kestävä perusta Biofore 2. Uudistu rohkeasti BioVerno

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4. Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.2009 Juha Pyötsiä17042009 1 REACH Asetus kemikaalien rekisteröinnistä,

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

REACH-asetus Kemikaalien arviointi ja GLP-vaatimukset

REACH-asetus Kemikaalien arviointi ja GLP-vaatimukset REACH-asetus Kemikaalien arviointi ja GLP-vaatimukset GLP-seminaari, FIMEA 10.2.2010 Kirsi Sihvonen Euroopan kemikaalivirasto - ECHA Sisältö REACH-asetus Prosessit Rekisteröinnin aikataulu Rekisteröintiasiakirja

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: Biojalostamo pelastaa Kaasutuksessa muhii miljardibisnes Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3. Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 18.5. 19.5.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Mikroskopia Ympäristöanalytiikka Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien

Lisätiedot

joutsenmerkityt takat

joutsenmerkityt takat joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

pure white tea Senior Principal Account Manager Hanna Savolainen

pure white tea Senior Principal Account Manager Hanna Savolainen pure white tea Senior Principal Account Manager Hanna Savolainen White tea taustaa Suomessa teemarkkinan koko 22 M vs. kahvi 193 M Valkoinen tee on vihreän teen jälkeen seuraava maailmalta Suomeen saapunut

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013 Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta SAARA SIVONEN Esityksen sisältö Biosidivalmisteiden hyväksyminen Kansallinen lupa

Lisätiedot

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Merkinnät hankinnan apuna Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Kiilto Family -konserni Suomalainen perheyritys, perustettu 1919 Tampereella Henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä?

Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä? Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä? Olki energiantuotantoon seminaari Loimaa 27.5.2014 Sisällysluettelo 1. Tarvitaanko uusiutuvia polttoaineita Fossiilisten polttoaineiden riittävyys Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Farmasialiiton tilaisuus/ Ajankohtaista Lääketeollisuudesta Orionin puheenvuoro. 27.9.2014 Janne Maksimainen Johtaja, Suomen lääkeliiketoiminta

Farmasialiiton tilaisuus/ Ajankohtaista Lääketeollisuudesta Orionin puheenvuoro. 27.9.2014 Janne Maksimainen Johtaja, Suomen lääkeliiketoiminta Farmasialiiton tilaisuus/ Ajankohtaista Lääketeollisuudesta Orionin puheenvuoro 27.9.2014 Janne Maksimainen Johtaja, Suomen lääkeliiketoiminta Orionin osavuosikatsaus 1 6/2014 29.7.2014 Timo Lappalainen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa

Lisätiedot

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Globaali energiahaaste

Globaali energiahaaste Bio-öljyssä mahdollisuus Lämmitystekniikkapäivät 2015 Turku Matti Pentti St1 oy 1 Globaali energiahaaste 2 1 Maailmantalous ja energia 2030 Population Primary energy GDP 3 Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista?

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015 Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Sisältö Tukes? Käyttöturvallisuustiedote Kemikaalien rajoitukset Erityistä huolta aiheuttavat aineet 6.5.2015

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot