Kemi. Milestone ETHOS One LUOLA- HÄRÄN TITAANIEN KULLAN KELTTIEN. kova kohtalo. taistelu biodieselistä. kallista jätevettä. keksinnöt kestävät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemi. Milestone ETHOS One LUOLA- HÄRÄN TITAANIEN KULLAN KELTTIEN. kova kohtalo. taistelu biodieselistä. kallista jätevettä. keksinnöt kestävät"

Transkriptio

1 3/2014KEMIA Kemi LUOLA- HÄRÄN kova kohtalo TITAANIEN taistelu biodieselistä KULLAN kallista jätevettä KELTTIEN keksinnöt kestävät Milestone ETHOS One Paras mikroaaltouuni näytteenhajotukseen Helppokäyttöinen Suorituskykyinen Turvallinen Tehokas Joustava Milestone-näytteenhajotuslaitteistot, Hg-analysaattorit, tarvikkeet ja tukipalvelut nyt GWB:ltä! - RATKAISUJEN TEKIJÄ - Oy G.W. Berg & Co Ab

2 KEMIA Kemi Potkua myyntiin Suorapostituksella alan ammattilaisille Sähköinen suorapostitus on tehokas tapa tavoittaa alan ammattilaiset. Kemia-lehden tai Uusiouutisten asiakkaana Teillä on tilaisuus kertoa tuotteistanne ja palveluistanne suorapostituksella molempien lehtien uutiskirjeiden lukijoille. Kemia-lehti ja Uusiouutiset eivät luovuta tilaajarekistereitään ulkopuolisille. Sen sijaan valmistamme viestinne ja lähetämme sen haluamananne päivänä uutiskirjeidemme tilaajille. Otsikko, teksti, linkit, logot ja ulkoasu ovat toiveidenne mukaiset. Suorapostitus on tehokas vaihtoehto, kun haluatte kertoa tuotteistanne ja palveluistanne markkinoida koulutuksia, kursseja ja tulevia tapahtumia tehdä täsmä- ja erikoistarjouksia asiantuntijoille tavoittaa juuri oikean kohderyhmän ja alan avainhenkilöt saada uusia kontakteja ja asiakkaita rekrytoida parhaat osaajat riveihinne houkutella ammattilaiset kotisivuillenne. Kampanja maksoi itsensä nopeasti takaisin. Sain parissa päivässä ensimmäisen tarjouspyynnön, joka johti merkittävään toimeksiantoon. FT Ilkka Helander, Transland Oy Suorapostitus tavoitti oikean kohderyhmän ja antoi tapahtumallemme hyvän näkyvyyden. Tulokset olivat niin hyvät, että käytämme jatkossakin tätä kanavaa. toimitusjohtaja Harri Köymäri, Hosmed Oy HINNASTO Hintoihin lisätään alv 24 %. Suorapostitus Kemian uutiskirjeen lukijoille Suorapostitus Verkkoviestin lukijoille Suorapostitus molempien uutiskirjeiden lukijoille pakettihintaan euroa 900 euroa euroa Kemian uutiskirjeen yli 4200 tilaajaa ovat kemian ja lähialojen päättäjiä ja ammattilaisia. Verkkoviestin yli 2500 tilaajaa ovat jätehuollon ja ympäristönsuojelun ammattilaisia ja asiantuntijoita. Arvoisa lukija, joko sinulle tulee Kemian uutiskirje ja Uusiouutisten Verkkoviesti? Tutustu ja tilaa: Uutiskirjeiden ilmoitukset ja suorapostitukset mahdollistavat sen, että voimme tuottaa uutiskirjeet Teille veloituksetta! LISÄTIETOJA ja VARAUKSET puh puh

3 Celebrate PI s 100th anniversary an extraordinary event! Experience a truly unique pulp and paper event. Welcome to Helsinki and PulPaper 2014 the most important and influential event of the year. Celebrate PI s 100th anniversary with an unforgettable gala evening in the Helsinki Music Centre, June 4, 2014 Biofuture for Mankind Inspiring presentations on burning issues at the PulPaper 2014 Conference. Running alongside is the International Mechanical Pulping Conference (IMPC). Exhibition Trends, innovations and the latest industry know-how at the PulPaper exhibition, this time involving the Bioforest Industry. Helsinki Exhibition & Convention Centre, June 3 5, Organisers:

4 SISÄLLYS 6 Biosidit eivät pelastaneet luolataidetta Kuinka käy esihistoriallisen härän? Katja Pulkkinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Biotalous tarjoaa Suomelle kasvun eväitä Sirpa Pietikäinen 14 Titaanien taistelu biodieselmarkkinoilla Juha Granath Tämä härkä on katsellut maailmaa kivikautisen luolan seinältä jo vuotta. Paljonko sillä on aikaa jäljellä? (s. 6) 40 Uudet hoitomenetelmät auttavat lapsettomia Arja-Leena Paavola UPM haastaa Neste Oilin uusiutuvien polttoaineiden markkinoilla. Lappeenrannan laboratorio on valmiina uuden biojalostamon starttiin. (s. 14) 20 AJANKOHTAISTA Reach koskee joka alaa Biopolttoaineen valmistaja ei pääse helpolla Joonas Alaranta 22 UUTISIA 27 REACH RAKENTUU Uudet määräajat lähestyvät Jan Nylund 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 NÄKÖKULMA Cityhirvet tulevat Anja Nystén 38 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 NAISET JA KEMIA Yvette Cauchois oli röntgentutkimuksen pioneeri Sisko Loikkanen Jari Leino/UPM Scanstockphoto 43 ULJAS UUSI BIOTALOUS Viruksilla syövän kimppuun Maija Pohjakallio 44 Genomitiedon kilpajuoksu Kerkiääkö Suomi kärkeen? Riikka Paasikivi 46 Jätevesi voi pian olla kullan kallista Katja Pulkkinen 48 Metallien analytiikassa puhaltavat uudet tuulet ICP-MS valtaa alaa Jussi Laiho 50 LAL:n Jari Lehto: Kemistejä koulutetaan suoraan kortistoon Anna Melkas Genomitiedon hyödyntäjät etenevät vauhdikkaasti kohti terveempää tulevaisuutta. (s. 44) Geneetikko Noora Sirkkasen työ tuottaa uutta elämää. (s. 40) 52 Kelttien keksinnöt kantavat nykyaikaan asti Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen 56 ULKOMAILTA 58 KEEMIKKO Pelimiehen pankkilaina 59 TUOTEUUTISIA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Lontoo tarjoaa tiedettä kaikille Sisko Loikkanen Anna Kaskimies 4 KEMIA 3/2014

5 KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 5. toukokuuta 2014 Vol. 41 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäpäällikkö Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2014 ISO 9002 Markku Joutsen Fiksua ja ei niin fiksua kemiaa Tässä lehdessä on ilahduttavan monta tarinaa suomalaisen kemian uusista aluevaltauksista ja elämänlaatua parantavista oivalluksista. Kemian ja bioteknologian avulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla (s. 14) ja ottaa arvoaineet talteen kännyköistä ja jätevesistä (s. 36 ja 46). Virukset voidaan valjastaa tuhoamaan syöpäsoluja (s. 37) ja uudet kromosomitutkimukset auttamaan lapsettomia (s. 40). Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnosta kisasi tänä vuonna ennätysmäärä tasokkaita ehdokkaita, joiden keksinnöillä parannetaan ihmisen ja ympäristön hyvinvointia. Voittajatiimit ovat kehittäneet ihmishenkiä pelastavan diagnosointijärjestelmän ja uudentyyppisen Alzheimer-lääkekandidaatin (s. 22). Kemisteillä on täysi syy olla ylpeitä alan osaamisesta ja innovaatioista. Samalla on pysyttävä valppaana, sillä aina löytyy niitä, jotka eivät osaa tai halua käyttää kemiaa ja kemikaaleja vastuullisesti. Kun käytettävissä on tehokkaat aineet ja näköpiirissä hyvä bisnes, varovaisuusperiaate voi unohtua. Suomalaisittain vakava esimerkki on uutinen padasjokelaisesta kierrätysyrityksestä, joka mainosti prosessinsa vihreyttä ja säilöi vuosikaudet edesvastuuttomasti vaarallisia aineita (s. 24). Aiheellista keskustelua on virinnyt myös muun muassa antibakteeristen aineiden ja eliöitä tuhoavien biosidien järkevästä käytöstä. Avausjuttu kymmeniätuhansia vuosia vanhojen taideaarteiden kovasta kohtalosta on surullista luettavaa. Oma lukunsa ovat muodin oikut ja kilvoittelu nuoruuden illuusiosta. On helppoa kauhistella menneiden aikojen erikoisia kauneudenhoitokikkoja, kuten ihon vaalentamista lyijyllä, huulten punaamista elohopeasulfidilla tai painonhallintaa amfetamiinilla. Jonain päivänä meidän jälkeläisemme eivät ota uskoakseen luvun hullutuksia, kuten kasvolihasten halvauttamista hermomyrkyllä, intiimialueiden valkaisua hapolla, lihasten kasvattamista hormoneilla tai kehonosien muhkeuttamista polysiloksaaneilla. 3/2014 KEMIA 5

6 Biosidit eivät pelastaneet luolataidetta Kuinka käy esihistoriallisen härän? Euroopan esihistoriallisia luolamaalauksia uhkaavat modernin maailman mukanaan tuomat mikroskooppiset viholliset, joita biosiditkaan eivät karkottaneet. Luolien suojelemisesta vastaavat tahot ovat vaikean päätöksen edessä. Katja Pulkkinen Ranskalainen Lascaux ja espanjalainen Altamira ovat komeimpia esimerkkejä Euroopan esihistoriallisista luolista ja kivikautisesta taiteesta. Ainutlaatuisten kulttuurikohteiden kohtalo on kuitenkin nyt vaakalaudalla. Maanosan esihistorialliset luolat ja niiden maalaukset olivat tuhansia vuosia vain paikallisen väestön tiedossa tai kokonaan tuntemattomia luvun mittaan ne alkoivat herättää laajempaa kiinnostusta, ja monet luolat päätettiin avata yleisön nähtäviksi. Koskemattomassa tilassa levänneet luolat ovat sen jälkeen käyneet läpi merkittäviä muutoksia. Niihin on rakennettu muun muassa portaikkoja, ilmanvaihtokoneistoja ja valaistusjärjestelmiä. 6 KEMIA 3/2014

7 Tämä härkä on askeltanut Lascaux n luolan seinällä jo noin vuotta. 3/2014 KEMIA

8 Lascaux n luola sijaitsee Lounais-Ranskassa. Luolan seiniä koristaa parituhatta maalausta, jotka on tehty noin vuotta sitten. Maalauksiin on ikuistettu tuhansia ihmis- ja eläinhahmoja sekä abstrakteja kuvioita. Luola löytyi vuonna 1940 ja avattiin kävijöille vuonna Se jouduttiin kuitenkin sulkemaan yleisöltä jo 1963, kun ihmismassojen ja leväepidemian huomattiin vahingoittavan maalauksia. Matkailijoita varten lähistölle rakennettiin luolasta kopio, joka yhä palvelee turistikohteena. Vuonna 2008 aitoon luolaan meno kiellettiin joksikin aikaa myös tutkijoilta. Tätä nykyä luolaan päästetään tutkijoita joinakin päivinä kuukaudessa muutama henki kerrallaan. Virtuaalivierailulla luolassa voi käydä osoitteessa Kuin Picasson pensselistä. Hevonen on kuitenkin tuntemattomaksi jääneen kivikauden taiteilijan työ Lascaux n luolasta. Altamiran luola sijaitsee Pohjois-Espanjassa. Myös Altamira on täynnä kalliomaalauksia, joiden on oletettu olevan noin vuotta vanhoja. Luola löydettiin esihistoriallisista luolista ensimmäisenä vuonna 1879, ja siitä tuli 1900-luvun mittaan suosittu turistikohde. Altamiran luola suljettiin matkailijoilta ensi kerran vuonna 1977 ja uudelleen vuonna luvulla on jälleen pohdittu luolan avaamista, ja alkuvuodesta 2014 sinne päästettiin kokeeksi pieni kävijäryhmä. Myös Altamirasta on tehty maan päälle jäljennös, jossa vieraat voivat tutustua luolan esihistorialliseen taiteeseen. Sekä Lascaux n että Altamiran luolat ovat Unescon maailmanperintökohteiden listalla. Ihmisten mukana maan uumeniin on kulkeutunut hiilidioksidia, vesihöyryä ja vieraita mikrobeja. Luoliin on päässyt myös ulkoilmaa ja valumavesien mukana uusia kemikaaleja. Kaikki tämä on osoittautunut uhaksi muinaistaiteen säilymiselle. Espanjan kansallisen tutkimusneuvoston CSIC:n tutkija Cesario Saiz-Jimenez on kemianinsinööri ja biologian tohtori, joka on tutkinut esihistoriallisia luolia pitkään. Eri tieteenaloja yhdistelevälle tutkijalle korvaamattoman kulttuuriperinnön suojelu on intohimo, jolle tämä on omistautunut kokonaan. Luolien osalta tehtävä on erityisen vaikea. Ihminen on muuttanut luolien herkän ekologisen tasapainon, tutkija pahoittelee. Espanjalainen Saiz-Jimenez on perehtynyt sekä Lascaux hon että kotimaansa pohjoisosassa sijaitsevaan Altamiran luolaan. Tutkijan merkittävimpiä saavutuksia on luolan vallanneen bakteeri-infektion taustojen kuvaaminen. Luolan luontaiset bakteerit tuottavat antibiootteja, jotka pitävät kilpailevat sienet kurissa luvulla luolan bakteeritasapaino järkkyi, minkä seurauksena Altamiran maalaukset peittyivät kirjaviin kasvustoihin. Lascaux n mustat vuodet Lounais-Ranskassa sijaitseva Lascaux n luola suljettiin suurelta yleisöltä jo vuonna 1963, kun sen uumenissa oli alkanut kasvaa suuria määriä levää. Syylliseksi tilanteeseen todettiin luolan valaistusjärjestelmä, joka mahdollisti yhteyttävien, valosta ravintonsa saavien levien nopean lisääntymisen. Sittemmin ymmärrettiin, ettei valoja tule pitää luolissa päällä ainakaan jatkuvasti, jos ollenkaan. Lisäksi valaisuun tulee käyttää monokromaattista eli vain yhtä aallonpituutta sisältävää valoa luvun epidemian jälkeen Lascaux hon rakennettiin myös luonnollinen ilmanvaihtojärjestelmä estämään veden kondensoitumista. Lisäksi sinne tehtiin joitakin rakenteellisia muutoksia. Sen jälkeen luola avattiin uudestaan, mutta kävijämääriä rajoitettiin huomattavasti. Vuonna 2001 ilmanvaihtojärjestelmä korvattiin modernimmalla versiolla. Joitakin viikkoja myöhemmin luolassa puhkesi uusi mikrobiologinen epidemia. Kivisille seinämille ilmestyi valkeaa kasvustoa, joka osoittautui Fusarium solani -sieneksi. Vaalea vihollinen eteni räjähdysmäisesti. Näytti kuin luolaan maalattujen tuhansien ihmis- ja eläinhahmojen ylitse olisi puhaltanut lumipuhuri. Ei tiedetä tarkkaan, mitä tapahtui. Mutta ilmanvaihtojärjestelmää vaihdettaessa luolaan ehkä kulkeutui orgaanista ainesta ja homeita, joista kontaminaatio lähti, Saiz- 8 KEMIA 3/2014

9 Neandertalilaista taidetta? Ikivanhojen maalausten elävyys ja anatominen tarkkuus hämmästyttää. Villihevonen ja villikarju ovat toisintoja Altamirasta. Altamiran luola ei herätä keskustelua ensimmäistä kertaa. Luolan maalaukset alun perin julkisuuteen tuonut harrastaja-arkeologi Marcelino de Sautuola joutui 1800-luvun lopulla naurunalaiseksi esittäessään, että kuvat ovat esihistoriallisia. Miehen kunnia palautui vasta tämän kuoleman jälkeen, kun maalausten vuonna 1902 todistettiin olevan peräisin paleoliittiselta kaudelta. Hämmentävä tieto muutti ajan käsityksen varhaisten ihmisten henkisistä kyvyistä. Tällä hetkellä tutkijat pohtivat, minkä ihmislajin taiteilijoita luolan maalausten takaa löytyy. Uusimmat mittaukset nimittäin kertovat, että osa Altamiran taideteoksista on ilmeisesti jopa vuoden ikäisiä. Jos tämä pitää paikkansa, ne saattavat olla neandertalinihmisen tuotoksia. Nykyihminen oli vuotta sitten Euroopassa aivan tuore tulokas. Neandertalilaiset taas olivat tuolloin asuttaneet maanosaa jo vuotta. Kaksi ihmislajia elivät rinnakkain, kunnes neandertalinihmisen taru vuotta sitten päättyi. Altamirassa pääsemme ehkä kurkistamaan jo kadonneeksi luultuun maailmaan. Jimenez pohtii. Toinen vaihtoehto on, että sieni piileskeli vanhassa ilmanvaihtokoneistossa, josta se järjestelmää uusittaessa pääsi leviämään luolaan. Altamiran luolan seinämälle ikuistettu biisoni on ehkä neandertalinihmisen kätten jälkeä. Biosidien karhunpalvelus Muitakin näkemyksiä on. Lascaux n historiallisten kohteiden tutkimuslaboratorion LRMH:n johtaja Isabelle Pallot-Frossard on esittänyt toisenlaisen teorian. Hänen mukaansa syypää voi olla formaldehydi, jolla luolavierailijoiden kengät on desinfioitu. For- 3/2014 KEMIA 9

10 niitä on noin 45 prosenttia. Tutkijat esittävätkin, että pääosin proteobakteereista koostuva mikrobisto on ihmisen muuntaman luolan tunnusmerkki. Lascaux n luolataide käsittää tuhansien eläin- ja ihmishahmojen lisäksi myös abstrakteja merkkejä ja kuvioita. maldehydi olisi vähentänyt luolan luontaiseen mikrobikantaan kuuluvia lajeja, minkä seurauksena formaldehydille vastustuskykyiset fusarium-sienen kannat olisivat päässeet lisääntymään, ranskalaistutkija sanoo. Pian vuoden 2001 sieniepidemian jälkeen Lascaux n luolassa suoritettiin biosidikäsittelyjä bentsalkoniumkloridilla. Lisäksi luolaa käsiteltiin antibiooteilla, ja sen lattia peitettiin kalkilla. Neljä kuukautta myöhemmin luolan seiniin alkoi ilmestyä tummia läiskiä. Vuoteen 2007 mennessä mustat kasvustot olivat kasvaneet niin suuriksi, että ne määrittävät luolan kohtaloa edelleen. Luolassa tehdyt tutkimukset kertovat, että maan uumenissa pääsivät valloilleen bentsalkoniumkloridille vastustuskykyiset Ochroconis-homelajit. Kasvustoista eristettiin kaksi aivan uuttakin lajia, O. Anomala ja O. Lascauxensis. Lisäksi luolaan kehittyi ameebapopulaatio. Bakteerit kykenevät helposti hajottamaan bentsalkoniumkloridia, sanoo Cesario Saiz-Jimenez, jonka johtama tutkimusryhmä selvitti hajoamistuotteiden ja mustista läiskistä eristettyjen mikrobien kasvua laboratorio-olosuhteissa. Kasvustoista eristetyt mikrobit menestyivät hyvin biosidin hajoamistuotteilla ja pystyivät metaboloimaan sitä. Poikkeava bakteerikirjo Tutkijat tekivät toisenkin yllättävän havainnon: luolan käsitteleminen biosideillä ei pienentänyt sen mikrobivalikoimaa vaan päinvastoin lisäsi sitä. Se, kaventaako vai laajentaako biosidikäsittely lajistoa, riippuu käytetystä aineesta ja sen hajoamistavasta, espanjalaistutkija selittää. Lascaux n tapauksessa biosidit tuottivat valtavasti ravinteita muille mikro-organismeille, joten luolan mikrobiologinen monimuotoisuus kasvoi. Käsittelyjä kuitenkin jatkettiin vuonna 2008 isotiatsoloni-johdannaisilla ja kvaternaarisilla ammoniumyhdisteillä. Myöhemmissä mittauksissa luolan pääasiallisiksi mikrobeiksi osoittautuivat mustat hiivat ja Acremonium Nepalense -home. Biosidikäsittelyt ovat siirtäneet luolan entistä kauemmas sen luonnontilasta. Lascaux n bakteerikirjo myös poikkeaa muista tutkituista luolista, sillä siellä ei juuri ole asidoeikä aktinobakteereja. Sen sijaan sen mikrobeista 98 prosenttia oli proteobakteereja, kun tavallisesti Päättäjät ja tutkijat erimielisiä Esihistorialliset luolat houkuttelevat paljon turisteja, jotkut jopa 1,5 miljoonaa vuodessa. Luolien sulkemisesta koituu siis suuria taloudellisia tappioita. Kulttuurista ja matkailusta päättävien tahojen ja toisaalta tutkijoiden välillä on mielipide-eroja siitä, kuinka luolia pitäisi kohdella. Ranskan kulttuuriministeriö ja sen asettama Lascaux n tieteellinen komitea ovat saaneet kovaa arvostelua niin huonosta tiedottamisesta, valvonnan puutteesta kuin toiminnastaan luolan suojelemiseksi. Lascaux on suljettu muilta kuin välttämättömiltä konservointityötä tekeviltä ammattilaisilta. Luola ei ole tervehtynyt, vaan siellä puhkeavia mikrobiepidemioita vastaan taistellaan jatkuvasti. Altamira on ollut suljettuna yleisöltä vuodesta Espanjan kulttuuriministeriö kuitenkin harkitsee luolan avaamista uudelleen. Käyntilupia tutkijoille alettiin myöntää entistä enemmän tammikuussa, ja helmikuussa 2014 sinne päästettiin kokeeksi ensimmäinen pieni ryhmä matkailijoita. Vierailujen aikana luolan kemiallisia ja fysikaalisia muuttujia seurataan huolellisesti. Kokeilu toimii pohjana päätökselle luolan tulevaisuudesta. Vastaavanlainen, 1990-luvulla tehty kokeilu tosin jo osoitti, ettei luolan ekologia kestänyt käyntejä. Cesario Saiz-Jimenezin ei tarvitse miettiä, mikä olisi järkevää. Ainoa tapa, jolla esihistoriallisten luolien tilan huononemista voidaan lykätä, on pitää ne kiinni yleisöltä. Seinämien jatkuva kosketus ulkopuoliseen maailmaan on maalauksille tuhoisaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 10 KEMIA 3/2014

11 Biosidit hometorjunnassa ovat kuuma kysymys Suomessa biosideista on tullut viime vuosina suosittuja aineita rakennusten hometorjunnassa, vaikka asiaan liittyykin kysymysmerkkejä. Havaittujen homeiden torjunta kemiallisesti on ongelmallista, toteaa ylitarkastaja Kimmo Karhi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista. Voi olla, että joissakin kohteissa biosidikäsittely on muiden toimien lisänä toimiva keino, mutta toisinaan se saattaa aiheuttaa vielä enemmän ongelmia. Homeita ei saada kunnolla pois. Kun osa homeista kuolee ja hajoaa, jäljelle jääneille tai uusille kannoille ympäristö voi olla erilainen. Lisäksi ihmiset saattavat altistua käsittelyn seurauksena kemikaaleille. Nurkkaan ajettuina mikrobit voivat tuottaa entistä myrkyllisempiä aineenvaihduntatuotteita. Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa todettiin boori- ja PHMG/B-biosidikäsittelyjen suosivan myrkyntuottokykyisten homekantojen kasvua. Ruotsin ympäristöinstituutin ja Lundin yliopiston yhteistutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia. Kemikaalikäsittelyt olivat joko tehottomia tai toimivat arvaamattomasti. Tutkimustietoa siitä, kuinka mikrobisto mahdollisesti muuttuu käsittelyjen seurauksena, on kuitenkin vasta vähän. Yksi syy asiaan on, että tutkittavaa aineistoa on saatavissa niukasti. Rakennusten biosidikäsittelyjä ei ole kovin hyvin dokumentoitu, Karhi sanoo. Riskinarviointi keskittyy terveyteen ja ympäristöhaittoihin EU:n uusi biosidiasetuskaan ei velvoita dokumentoimaan rakennusten kemikaalikäsittelyjä. Karhin mukaan olisi silti järkevää, että kemiallisilla aineilla tehdyt käsittelyt rakennuksissa kirjattaisiin ylös. Onhan huoltojen dokumentointikin yleistynyt. Biosidien riskinarvioinnin yhteydessä otetaan periaatteessa huomioon myös niiden vaikutus vastustuskykyisten eliökantojen syntymiseen. Pääasiallinen huomio on kuitenkin biosidien terveys- ja ympäristöriskeissä, Karhi sanoo. Biosidit ovat aineita, jotka tuhoavat haitallisia eliöitä. Osa biosideista on pysyviä, toiset hajoavat nopeasti. Jälkimmäisten mikrobeja tuhoava vaikutus perustuu esimerkiksi hapettamiseen. Homeiden torjuntaan käytetyt biosidit eli fungisidit ovat monenkirjavia. Suomessa rakennusten homeista on yritetty päästä eroon esimerkiksi hapettimilla, guanidibiosideilla ja kvaternaarisilla ammoniumyhdisteillä. Biosideja käytetään myös muun muassa maaleissa, puunsuoja-aineina ja huonekaluissa. Katja Pulkkinen 79% MEISTÄ PULAHTAA MIELUUMMIN JÄRVEEN KUIN MEREEN* Perusarvomme ja toimintamme heijastavat sitoutumistamme kestävän kehityksen periaatteisiin sekä yhteiskunnan olojen parantamiseen. Tässä tuhansien järvien maassa riittää vettä. Kasvava väestö ja siitä seuraavan ihmistoiminnan vaikutus vesistöille on tutkitusti ja todistetusti suuri. Me haluamme, että tulevat sukupolvet saavat nauttia puhtaasta vedestä. Myös sata vuotta tästä eteenpäin. Tarjoamme monipuolisia laboratorio- ja mittauspalveluja. Olemme Suomen suurin ympäristölaboratorio ja siksi saat meiltä kaikki palvelut samasta paikasta. Lue meistä ja juhlavuotemme tapahtumista lisää: * Ramboll/Vesi ja ympäristö henkilöstötutkimus 2/2014

12 TÄTÄ MIELTÄ Biotalous tarjoaa Suomelle kasvun eväitä SUOMEN tulevaisuudennäkymistä on riittänyt viime aikoina puhetta. Talouskasvun pelätään hukkuvan syventyvään budjettivajeeseen, ikääntyvään väestöön, ilmasto- ja energiatavoitteisiin ja katoaviin työpaikkoihin. Haasteiden mittavuutta ei pidä aliarvioida. Kasvun eväät ovat kuitenkin löydettävissä juuri kohtaamistamme haasteista. Työ ei häviä Suomesta, ja uutta työtä syntyy uusien ideoiden pohjalta. Niillä vastataan uusiin tarpeisiin ja varmistetaan nykyisten entistä parempi hoito. Menneisyyteen takertumalla kasvun aineksia ei löydy. Kasvuyrityksiä ovat kaikilla toimialoilla ne, jotka ovat kääntäneet katseensa tulevaisuuteen. Ne myös luovat innovatiivisuudellaan työpaikkoja ja verotuloja. Yksi lupaavimmista aloista Suomessa on cleantech ja biotalous, jossa meillä on jo nyt äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista. Arvioiden mukaan Suomi voisi jopa tuplata biotaloutensa arvon vuoteen 2030 mennessä. Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko. Biotalouden päämääränä on tuottaa luonnon resursseilla kestäviä tuotteita, energiaa, ruokaa ja palveluita. Samalla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, pyritään välttämään ekosysteemien rappioituminen sekä luomaan kestävälle pohjalle rakentuvaa talouskasvua ja työllisyyttä. TULEVAISUUDEN strategioiden hiomisen tulee lähteä realistisista ennusteista. Tästä näkökulmasta cleantechille ja siihen kiinteästi linkittyvälle resurssitehokkuudelle voi povata vain hyvää. Kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Jos tahti jatkuisi, käyttäisimme vuoteen 2050 tultaessa luonnonvaroja 4,5 maapallon verran. Vaikkei piittaisi katastrofaalisista ympäristöseuraamuksista pätkääkään, fakta on tämä: meillä on vain yksi maapallo. Tässä tilanteessa pärjäävät ne, jotka tekevät vähemmästä enemmän. Suomella on hyvät lähtöasetelmat: maamme osuus cleantech-alan maailmanmarkkinoista on tällä hetkellä noin 2,5-kertainen kansantaloutemme kokoon verrattuna. EU-LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ pyritään tukemaan cleantechin ja biotalouden kasvua. Hiljattain hyväksytyt korkean tason resurssityöryhmän suositukset sisältävät laajan työkalupakin, jolla muutosta edistetään. Keskeisiä keinoja resurssitehokkuuteen kannustavalla tiellä ovat sitovat tehokkuustavoitteet, selkeät indikaattorit niiden mittaamiseksi, ympäristölle haitallisten tukien karsiminen sekä tutkimus- ja tuotekehityspanostus. Lisäksi resurssikannusteita sisällytetään finanssilainsäädäntöön. Esimerkiksi luottoluokittajille asetetaan velvollisuus luokittaa myös ympäristöriskit. Komission kierrätystaloutta koskeva toimenpidepaketti julkaistaan näillä näkymin toukokuun aikana. Ennakkohuhujen mukaan paketti sisältäisi muun muassa ehdotuksen sitovaksi energiatehokkuustavoitteeksi. EDESSÄMME on joka tapauksessa muutos. Se tapahtuu joko täydellisen katastrofin, täydellisen epäjatkuvuuden tai hallitun rakennemuutoksen kautta. Politiikan tehtävänä on tukea kasvuyrityksiä ja pyrkiä varmistamaan, että muutos uuteen käy hallitun rakennemuutoksen eikä täyden katastrofin kautta. Niin meillä Suomessa kuin EU:ssa tulisi tosissaan pohtia, minkälaiselle teollisuudelle tukemme myönnämme. Keskeiseksi kilpailutekijäksi nousee muun muassa kestävä kemia. Tarvitaan keskustelua siitä, miten EU voi omalta osaltaan tukea ympäristöä säästävien, tehokkaiden kemian työkalujen ja sovellusten kehittämistä. Kaiken keskellä pitää muistaa pitää huolta ihmisestä. Ilman koulutettuja ihmisiä, sosiaalista hyvinvointia ja koheesiota emme pärjää emmekä voi muuttua. Sirpa Pietikäinen 12 KEMIA 3/2014

13 KUUDES KANSAINVÄLINEN Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi, joka järjestetään vuosittain Helsingissä. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja. Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskien hallintaan. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen paikka verkostoitua. Konferenssin kieli on englanti. Poimintoja ohjelmasta Torstai Making the Most Out of Knowledge and Science for Safer Chemicals Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: On the Road to the World Summit on Sustainable Development 2020 Goal, and Beyond Bjorn Hansen, Head of Unit, European Commission Panel 1: EU and US Chemicals Regulations / TTIP* Impact on Innovation and Regulatory Processes Moderator: Yves Verschueren, Director General, Essenscia, Belgium * EU-US Transatlantic Trade and Investment Partnership Panel 2: Chemicals Used in Fracking Is the Political Controversy Scientifically Justified? Moderator: Bob Diderich, Head of Division, OECD Perjantai Keynote: Chemical Categories What Matters, Structure or Activity? Prof. Maurice Whelan, Head of Systems Toxicology Unit, ISPRA, European Commission Panel 3: Recent Developments in Chemicals Management Around the World Are We All in the Same Boat? Moderator: Mamta Patel, Editorial Director, Chemical Watch Panel 4: Raising the Baseline What Path to Choose in Promoting Sound Chemicals Management? Moderator: Andreas Herdina, Director of Cooperation, ECHA Ohjelma päättyy vierailuun Vuosaaren satamaan Debate: Endocrine Disruptors Do We Need Special Controls? Moderator: Rob Visser, Former Deputy Director, OECD Dr Ninja Reineke, Senior Policy Adviser, CHEM Trust, UK Peter Smith, Executive Director, Programme Product Stewardship, Cefic Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu: Mediakumppani: Yhteistyössä:

14 Titaanien taistelu biodieselmarkkinoilla Maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja Neste Oil saa uuden kotimaisen kilpailijan, kun UPM:n biojalostamo käynnistyy kesällä Lappeenrannassa. Yhtiöiden patenttiriitaa ratkotaan parhaillaan oikeudessa. Juha Granath Honkajokiselta teurastamolta tullut säiliöauto purkaa lastiaan Neste Oilin Porvoon jalostamolla. Yhtiö on korvannut aasialaisen palmuöljyn teurasjätteillä ja tähteillä Suomessa valmistettavan biodieselinsä raaka-aineena. Kotimaisten teurastamoiden lisäksi yhtiö ostaa jätteitä ja tähteitä Euroopasta, Australiasta, Amerikasta ja Aasiasta runsaat 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa, kertoo johtaja Matti Lehmus. Lisäsimme viime vuonna eläinrasvajätteiden ja palmuöljyn rasvahappotisleen käyttöä. Otimme käyttöön ensi kertaa myös teknisen maissiöljyn. Jätteiden ja tähteiden osuus Neste Oilin uusiutuvien raaka-aineiden käytöstä oli viime vuonna 52 prosenttia, palmuöljyn osuus 48 prosenttia. Kaikkiaan raaka-ainepaletissa on jo kaksitoista vaihtoehtoa, ja uusia on kehitteillä. Ympäristöjärjestöt kritisoivat tropiikin metsistä saatavan palmuöljyn käyttöä biodieselin raaka-aineena. Lehmus vakuuttaa, että vastuullisesti tuotetusta palmuöljystä ei aiheudu sademetsätuhoja. Tuotannossamme käytetty raakapalmuöljy on sertifioitua kansainvälisten järjestelmien mukaisesti. Emme osta sertifikaatteja maailmanmarkkinoilta vaan hankimme sertifioitua palmuöljyä suoraan tuottajilta. Tulevaisuuden biodiesel syntyy levästä ja oljesta Nesteen Porvoon jalostamon yhteydessä toimivassa tutkimus- ja kehitysyksikössä etsitään noin 30 miljoonan euron vuosibudjetilla uusia ratkaisuja nykyisten raaka-aineiden rinnalle. Neste Oil Liikevaihto 17,5 miljardia euroa vuonna Henkilöstöä noin yhteensä 15 maassa. Biopolttoaineiden osuus liikevaihdosta 13 % eli 2,5 miljardia euroa. Biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti noin 2 miljoonaa tonnia eli noin 2,4 miljardia litraa vuodessa. Tavoitekapasiteetti 2,3 miljoonaa tonnia vuonna Mitä jatkossa: Uusiutuvan dieselin raaka-ainepohjaa laajennetaan ja uusia tuotesovelluksia kehitetään muun muassa kemianteollisuuden tarpeisiin. Tutkimusjohtaja Petri Lehmus on ylpeä siitä, että yhtiö loi viidessä vuodessa uusiutuvista polttoaineista globaalin ja kannattavan liiketoiminnan. Tutkimuksemme keskittyy nykyisten jäte- ja tähderaaka-aineiden käytön lisäämiseen sekä uusien lignoselluloosapohjaisten raakaaineiden ja leväöljyn käyttöön. Uusiutuvien polttoaineiden yksi kiinnostavimmista tulevaisuuden raaka-ainevaihtoehdoista on juuri levä. Maailmalla sadat tutkijaryhmät selvittävät leväöljyn soveltuvuutta, ja myös Neste Oil on tehnyt viime vuosina yhteistyötä useiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Petri Lehmuksen mukaan tutkimuksissa on selvitetty sopivia levälajeja ja oloja, joissa ne tuottavat parhaiten öljyä. Teimme omia kenttäkokeita Espanjassa vuosina 2010 ja 2011, ja olemme nyt partnereita pilottitutkimusprojekteissa Hollannissa ja Australiassa. Olemme valmiit ostamaan leväöljyä heti, kun määrät ovat riittävän suuret ja kasvatuskustannukset on saatu sopivalle tasolle. 14 KEMIA 2/2014

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Biopolttoaineiden REACH-rekisteröinti Joonas Alaranta

Biopolttoaineiden REACH-rekisteröinti Joonas Alaranta Biopolttoaineiden REACH-rekisteröinti 11.4.2014 Joonas Alaranta Sisältö REACH-rekisteröinti biopolttoaineiden näkökulmasta Tuotantoprosessin eri jakeita koskevat velvollisuudet Tuote- ja prosessikehitystä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus Uuselintarvikkeet Terveys ja elintarviketurvallisuus Johdanto Uuselintarvikkeiksi kutsuta an elintarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia, joita on käytetty Euroopan unionissa (EU) vain vähän tai ei

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Jukka Malm Varapääjohtaja Euroopan kemikaalivirasto Johdanto Euroopan kemikaalivirasto Perustettu 1.6.2007 580

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013 Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta SAARA SIVONEN Esityksen sisältö Biosidivalmisteiden hyväksyminen Kansallinen lupa

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

REACH Roolit ja velvoitteet

REACH Roolit ja velvoitteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011 REACH Roolit ja velvoitteet Kemikaaliaamu 11.10.2016 Lyhyesti Tukesista Tukes valvoo

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon

Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon KENK infotilaisuus 12.10.2010 HTC Helsinki REACH- ja CLP-asetusten velvoitteet Kemialliset aineet on rekisteröitävä, niitä voidaan arvioida, niille

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä!

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä! Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 14.8.2014 Vielä ehtii! Vaikuta ja verkostoidu -iltapäivä 20.8. Tilaisuudessa on tarjolla asiaa hyvistä viestintäkäytänteistä ja kokemuksia

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

REACH- ja CLP-asetusten määräajat toiminnanharjoittajan näkökulmasta. apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry

REACH- ja CLP-asetusten määräajat toiminnanharjoittajan näkökulmasta. apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry REACH- ja CLP-asetusten määräajat toiminnanharjoittajan näkökulmasta apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 12.10.2010 Juha Pyötsiä 10/27/2010 1 Vuoden 2010 loppu ENSIMMÄINEN TODELLINEN TESTI

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN.

AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN. AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN. Minicaseja maailmalta Pieniä esimerkkejä aikkarimainonnan toimivuudesta Tabasco Labels Harley-Davidson Dream Bike Citibank Use Credit Wisely Taylor Guitars Something

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot