LPY. innovaatioita. Kumppanuudella. Eduskuntavaalit 2011: Kunnat markkinoille? Pääomasijoittajat kehittävät terveyspalveluita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LPY. innovaatioita. Kumppanuudella. Eduskuntavaalit 2011: Kunnat markkinoille? Pääomasijoittajat kehittävät terveyspalveluita"

Transkriptio

1 LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 2/2010 Kunnat markkinoille? Pääomasijoittajat kehittävät terveyspalveluita Terveyspalveluseteli toimii Kuusamossa Kumppanuudella innovaatioita Eduskuntavaalit 2011: Puolueet vastaavat

2 Pääkirjoitus Yritystoimintaa ja vientituloja terveydenhuollosta Kansainvälisen kaupan vapautuminen ja globalisaatio ovat muuttaneet merkittävästi suomalaisen yhteiskunnan toimintaympäristöä. Suomalaiset yritykset ja kansalaiset kohtaavat kansainvälisen kilpailun myös kotimarkkinoilla, halusivat tai eivät. Perinteisten vientialojen lisäksi myös muiden toimialojen tuotantoa ja sitä kautta työpaikkoja siirtyy sinne, missä tuotantokustannukset ovat edullisempia ja/tai markkinat lähellä. Devalvaatio, tuontitullit ja hintasääntely eivät ole enää keinovalikoimassa. Kansainvälinen verokilpailu kaventaa erityisesti yritysverotuksen osalta edelleen talouspolitiikan liikkumavaraa. Nyt on uudelleen arvioinnin aika mitkä ovat Suomen kilpailukyvyn menestystekijät tulevaisuudessa? Suomessa on jo 1990-luvun lamasta lähtien puhuttu korkean koulutuksen tason tuomasta kilpailuedusta. Tämä on tietysti totta, mutta riittääkö se, jos olemme valmiita kohtaamaan kansainvälisen kilpailun vain muutamilla teollisuuden aloilla? Ei riitä kaikista suomalaisista työikäisistä ei saada koulutettua huippuinsinöörejä. Meidän on pystyttävä tuotteistamaan myös palvelualan osaamista. Hyvinvointiyhteiskunta on onnistunut luomaan erittäin korkeatasoista osaamista ns. hyvinvointipalvelujen aloille. Sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamisen tuotteistaminen ja kehittäminen vientituotteiksi mahdollistaa osaltaan näiden palvelujen edelleen kehittämisen ja rahoittamisen myös suomalaisten tarpeisiin sekä sitä kautta saavutetun hyvinvointi- ja elintason ylläpitämisen myös tulevaisuudessa. Hyödykkeiden, tuotteiden ja palvelujen, kaupallistaminen ja vienti on avoimessa markkinatalousjärjestelmässä yritysten tehtävä. Siksi onkin välttämätöntä, että Suomeen luodaan toimintaympäristö, jossa myös hyvinvointialojen yritysten on mahdollista kehittyä ja kasvaa myös palvelujen viejiksi. Tällaisen toimintaympäristön luomisen ei tarvitse horjuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruskiviä, joita ovat hyvinvointipalvelujen oikeudenmukainen ja universaali saatavuus sekä näiden palvelujen verorahoitukseen perustuva rahoitus. Suomeen on luotavissa hyvinvointialojen palvelujärjestelmä, joka mahdollistaa alan yritystoiminnan kehittymisen ja niiden palvelujen hyödyntämisen sekä koti- että vientimarkkinoilla. Uskon, että ns. toimivien palvelumarkkinoiden myötä voimme entisestään parantaa hyvinvointipalvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä samalla luomme edellytykset kansainvälisessäkin kilpailussa menestyvälle palvelusektorille. Kasvavan palveluviennin kautta voimme kotiuttaa valuuttaa suomalaisten hyvinvoinnin rahoittamiseen. Suomeen voidaan luoda toimintaympäristö, jossa myös hyvinvointialojen yritysten on mahdollista kehittyä ja kasvaa myös palvelujen viejiksi. Suomalaisista terveyspalveluista kirjoitetaan melko vähän elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Tässä Lääkäripalveluyritykset ry:n jäsen- ja sidosryhmälehdessä pohditaan terveyspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuutta hieman uudesta lähestymiskulmasta. Eduskuntavaalien 2011 jälkeisellä hallituskaudella joudutaan tekemään ratkaisuja, joilla voidaan turvata Suomen kansainvälinen kilpailukyky sekä elintaso ja hyvinvointi myös seuraavina vuosikymmeninä. Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa! Ismo Partanen Toiminnanjohtaja 2 LPY 2/10

3 Sisältö 2/10 6 Tässä numerossa: 4 Terveyspalvelusetelin tyytyväiset käyttäjät Sähköinen resepti viivästyy Kumppanuudella innovaatioita Ministeri Rehulan haaste Työterveys pidentää työuria Sairaanhoitovakuutus on uudistettava Vastuulliset terveyspalvelumarkkinat Kohti avoimia palvelumarkkinoita Kuinka puolueet näkevät terveyspalvelut? Heikki Pälve: Opittavaa muilta Pääomasijoittajat terästävät yritysten kilpailukykyä ja palveluita Palvelut lähelle ihmistä Investoinnella kasvuun Vaihtoehtona ketjuuntuminen 7 16 Terveysteemat eduskuntavaalien alla. LPY Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, Päätoimittaja: Ismo Partanen, Mäkelänkatu 2 A, Helsinki, puh Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, tuottaja: Leena Roskala , tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Pia Hirvonen, Susanna Kallama, Jussi Partanen, Juha Tanhua Kannen kuva: istockphoto Muut kuvapankit: FutureImageBank 3

4 Sensori Palveluseteli sopii hyvin tuotteistettuihin palveluihin. Kuusamossa uskotaan: Markkinat pitävät hinnan ja laadun kohdillaan Kuusamo otti ensimmäisenä palvelusetelin käyttöön erikoissairaanhoidon palveluihin ja palaute palvelujen käyttäjiltä on ollut myönteistä. Vielä lyhyehkön käyttöajan jälkeen emme voi todentaa kunnan mahdollisia kustannussäästöjä, joita toisaalta on vaikea osoittaa muutenkaan. Se on varmaa, että palvelujen käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä, sillä hoidon laatu ja saatavuus ovat parantuneet, kertoo Kuusamon perusturvajohtaja Vesa Isoviita. Vesa Isoviita ei koe ongelmallisena, että kuntasektori ei voi määritellä lääkärikeskusten laatua ja hinnoittelua. Antaa markkinoiden hoitaa kaupankäynti. Meillä ei ole määriteltynä hintakattoa, vaan periaate on, että käytämme laadukkaita palveluntuottajia. Kyllä avoimet markkinat Kuusamo on saanut näkyvyyttä olemalla edelläkävijä. pitävät laadun ja hinnan kohdillaan kuluttajat äänestävät näistä asioista jaloillaan, Vesa Isoviita toteaa. Todelliset säästöt pitkällä aikavälillä Vesa Isoviita arvioi, että palveluseteli tuo ajan myötä myös säästöjä, mutta aikajänne voi olla pitkäkin. Me emme tuijota pelkästään hintaa vaan kokonaisuutta. Toivomme, että asiakas toipuu hoidosta nopeammin, mahdolliset komplikaatiot vähenevät ja vältytään esimerkiksi uusintaleikkauksilta. Tällaisten asioiden vertailua ei voida tehdä suoraan oletettuun toiseen palveluvaihtoehtoon. Kunnan näkyvyys mediassa on lisääntynyt selvästi palvelusetelin myötä. Kiinnostavuus Kuusamoa ja sen tekemiä ratkaisuja kohtaan on lisääntynyt merkittävästi. 4 LPY 2/10

5 Tiesitkö, että... jos mikään ei muutu, vuoteen 2025 mennessä tarvitaan terveydenhuoltoaloille uutta työntekijää. Valtiontalouden tutkimuslaitos Vielä arkistoidaan vanhalla menetelmällä Suomeen rakennettavan Kansallisen Terveysarkiston eli KanTan ja siihen liittyvien palveluiden tulo kestää vielä. Viimeisten tietojen mukaan siirtyminen tapahtuu vuosien aikana asteittain. Alun perin kaavailemamme aikataulu oli liian kunnianhimoinen, se on myönnettävä nyt. Kuitenkin hanke on edistynyt ja valmistuu, sekin on varmaa. Ei riitä, että saamme järjestelmän valmiiksi, vaan sen testaaminen, sertifiointi ja käyttöönotto perehdytyksineen vievät vielä aikaa, toteaa neuvotteleva virkamies Annakaisa Iivari sosiaali- ja terveysministeriöstä. KanTaan kuuluvat niin potilastiedon arkisto eli earkisto, sähköinen resepti eli eresepti, kansallinen lääketietokanta kuin kansalaisten terveystietojen katselu verkossa eli ekatselu. On selvä, että näin mittava projekti, jossa liikutellaan tällaista tietoa, vaatii aikaa ja kehittämistä ennen kuin tuotantokäyttö voidaan aloittaa. Kehitystyössä on huomioitu toteuttajien sekä käyttäjien mielipiteitä. Valitettavaa on, että käyttöönotto viivästyy, mutta kaikkien osapuolten on oltava valmiina ennen kuin päästään liikkeelle, kertoo johtaja Heikki Veinola Tiedosta. Tullessaan KanTa tuo yksityisille toimijoille uusia vaatimuksia tietoteknisiin ratkaisuihin. Se, mitä ne ovat ja millaisista kustannuksista puhutaan, jää vielä avoimeksi. Valinnanvapautta ja joustavuutta Asiakkaat osaavat valita. Palvelumarkkinat kehittyvät ja toimivat, kun asiakkaalla on aidosti mahdollisuus valita, mistä hän tarvitsemansa palvelun hankkii. Palveluseteli soveltuu hyvin mm. päiväkirurgiseen toimintaan, hammashuoltoon ja fysikaaliseen kuntoutukseen. Kyseiset palvelut ovat hyvin tuotteistettuja ja niiden kunnalle aiheuttama oma keskimääräinen omakustannushinta on laskettavissa. Vaikka palvelusetelit soveltuvat varsin hyvin useisiin hyvin tuotteistettuihin terveyspalveluihin, ei niiden käyttöönotto ole edennyt toivotulla tavalla. Palvelusetelin arvon pitää olla tasolla, joka ei aiheuta hoidon piiriin päässeelle kansalaiselle kohtuutonta omavastuuosuutta. Asiakkaan omavastuuosuudelle ei kuitenkaan saa asettaa kattoa Sähköinen resepti helpottaa lääkkeen määräämistä ja toimittamista Sähköinen resepti (eresepti) on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti sekä tallentaa valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Reseptikeskukseen kerätään myös apteekkien tekemät toimitusmerkinnät. Keskus muodostaa tietokannan, joka sisältää kaikki lääkkeen määräämiseen ja toimittamiseen liittyvät tiedot. Reseptikeskukseen pääsevät vain lääkärit, hammaslääkärit, proviisorit ja farmaseutit sekä alan opiskelijat, joilla on niin sanottu ammattikortti. Potilastiedot kootaan valtakunnalliseen arkistoon Sähköinen potilastietoarkisto (earkisto) mahdollistaa potilastietojen tallentamisen keskitetysti, tietoturvallisesti ja yhdenmukaisella tavalla valtakunnalliseen arkistoon. Potilastietoarkiston avulla potilasta hoitava ammattihenkilöstö terveydenhuollon eri yksiköissä voi välittää potilasta koskevia tietoja, jos hän antaa siihen luvan. Potilas saa aina päättää, mitä tietoja hänestä luovutetaan ja mille yksiköille. Omien tietojen katselu mahdollista netin kautta Kansalaisten kannalta uudistus merkitsee ennen kaikkea terveydenhuollon läpinäkyvyyden lisääntymistä, kun omat resepti- ja potilastiedot voi tulevaisuudessa tarkistaa internetin välityksellä. Myös hoidon laatu paranee, kun tiedot saadaan ajantasaisina käyttöön. Katseluyhteyden (ekatselu) kautta asiakas voi esimerkiksi saada yhteenvedon sähköisistä resepteistään tai tarkistaa, mihin terveydenhuollon organisaatioihin hänen tietojaan on luovutettu. 5

6 Sensori Kumppanuus avain innovatiivisiin ratkaisuihin Terveysalan palveluihin kaivataan kipeästi uusia toimintatapoja. Kumppanuus ja innovatiiviset julkiset hankinnat ovat tulevaisuutta, jota kohti tulisi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston neuvottelevan virkamiehen Mikko Martikaisen mukaan kulkea. Tämä on vaikea asia, joka vaatii aikaa toteutuakseen hyvin, hän toteaa. Tarve muutokselle on selkeä. Asiakkaat ovat tyytymättömiä nykyiseen tapaan järjestää julkisia palveluita. Kuluttajat ovat ennen kaikkea kiinnostuneita palvelun laadusta, saatavuudesta ja valinnanmahdollisuudesta ja he haluavat räätälöityjä ja yksilöllisiä palveluja. Väestön eläköitymisen myötä terveyspalvelujen kysyntä kasvaa ja samaan aikaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa työvoimapulaa. Innovaatio-osaston näkemys uudesta toimintatavasta muodostuu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta ja uusista innovaatioihin kannustavista ja ne mahdollistavista hankintakäytännöistä. Kumppanuus on toimintamalli, jossa julkisen sektorin toimija pyrkii yhdessä yksityisten yritysten tai järjestöjen kanssa jonkin julkisen sektorin vastuulla olevan tehtävän tuottamiseen ja jakeluun. Kumppanuus perustuu yhdessä sovittuihin ja mitattavissa oleviin tavoitteisiin. Toimivan kumppanuuden edellytyksenä ovat avoimuus ja luottamus sekä molempien osapuolien mahdollisuus hyötyä yhteistyöstä. Sitoutumalla pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen voidaan saada aikaan uusia innovaatioita, Mikko Martikainen kertoo. Asenteiden on muututtava Jotta yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus tulevaisuudessa toteutuisi, tarvitaan ajan lisäksi asenteiden ja roolien muutosta. Innovaatio-osasto näkee, että julkinen toimija, valtio tai kunta, olisi jatkossa palvelumarkkinoilla nykyistä vähemmin palveluiden tuottajan roolissa ja entistä enemmän managerin roolissa. Tällöin julkisen toimijan vastuulla olisi palveluketjun ja -kokonaisuuksien hallinta sekä resurssien ja osaamisen organisointi ja kehittäminen. Asenteiden on innovaatioiden näkökulmasta muututtava. Julkisen sektorin on nähtävä yritykset kumppaneina, jotka voivat tuoda uusia toimintatapoja palveluihin. Yhdistämällä julkisen ja yksityisen sektorin osaaminen pyritään mahdollistamaan asiakkaille korkeatasoisia palveluja. Kumppanuus on tulevaisuutta, mutta matka toimivaan yhteistyöhön on vielä pitkä. Kumppanuuden kautta voidaan hyödyntää laajasti eri toimijoiden resurssit ja osaaminen sekä näin synnyttää innovaatioita ja niiden kautta tuottavuutta. Innovaationäkökulmasta yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus on pragmaattinen kysymys, ei ideologinen, Mikko Martikainen tiivistää kumppanuuden edut. Miksi kumppanuutta? Innovaationäkökulmasta kumppanuuden suurimmat edut tiivistyvät viiteen kohtaan. 1. Innovaatiotutkimuksen mukaan toimittajat ja asiakkaat ovat tärkeimpiä innovaation lähteitä. Yritystoiminnassa kumppanuus on yleistä. Samankaltaista toimintamallia tulisi hyödyntää julkisella sektorilla innovaatioiden ja tuottavuuden aikaansaamiseksi. Iso osa palveluiden kustannuksista syntyy oman 2. organisaation ulkopuolella toimittajaverkostoissa. Vasta hallitsemalla toimittajaverkostoa, voidaan hallita innovaatioita ja tuottavuutta. Parhaat innovaatiot saadaan kokoamalla parhaat 3. resurssit ja osaaminen. Kaikki tarvittava osaaminen yhteiskunnan haasteiden ratkaisemiseen ei voi olla vain yhdellä taholla. Kuntalaiset haluavat 4. yksilöllisempiä palveluita. Uusia räätälöityjen palveluiden innovaatioita on helpompi kehittää yhteistyössä monipuolisen toimittajajoukon kanssa kuin yksin oman organisaation kesken. Kumppani pääsee lähelle 5. asiakasta, jonka tavoittaminen muuten olisi vaikeaa. Kumppani voi esimerkiksi luoda luottamuksen maahanmuuttajaryhmään, jonka luottamus julkiseen sektoriin muutoin olisi heikko. 6 LPY 2/10

7 Tiesitkö, että... jopa 75 prosenttia yksityisistä terveyspalveluiden tuottajista on kasvuhaluisia. Muualla sanottua Nykyisen monikanavarahoituksen ongelmat on tunnistettu. Vuosi 2020 tulee pian, kun kyse on mahdollisesta koko järjestelmän uudelleenarvioinnista ja toimeenpanosta. Päätöksiä terveys- ja hoivapalveluiden rahoituksesta pitää tehdä ennen kuin on viimeinen pakko. Haastan paitsi päättäjät, myös terveysalan ammattilaiset pohtimaan alan tulevaisuutta. - Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula, LPY:n syysseminaarissa Dextralle uusi toimipiste Lokakuussa lääkärikeskus Dextra avaa toisen toimipisteensä Helsingin ydinkeskustaan Kampin Sähkötaloon. Yksilölliset tutkimukset ammattitaidolla magneetti röntgen luuntiheysmittaus ultraääni mammografia hampaiston ja leuan erikoistutkimukset Magneettitutkimukset puh. (03) Muut kuvantamistutkimukset puh. (03) Koskikeskus, 4. krs Hatanpään valtatie1, Tampere Cordiaan potilaita Karjalasta ja Kymenlaaksosta Sairaala Cordia/Savon Sydänpalvelu Oy sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ovat sopineet sepelvaltimoiden elektiivisistä ja kiireellisistä ohitusleikkauksista sairaala Cordiassa. Sopimus tuo Cordiaan potilaita Kotkasta ja Lappeenrannasta. Nimityksiä Marco Hautalahti aloittaa Docrates Oy:n toimitusjohtajana alkaen. Carita Rantanen on nimitetty Lääkäriasema Pulssi Oy:n toimitusjohtajaksi Yrjö Närhinen nimitetty Terveystalo-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi alkaen. Kansainvälistä yhteistyötä Klinikka In-Tiimi aloitti IVF-hoidot luovutetuilla munasoluilla Espanjassa sijaitsevassa suomalais-espanjalaisessa yhteistyöklinikassaan. ELÄMYSKESKUS RANTASIPI RUKAHOVI Ruka elää täysillä kaikki vuodenajat ja aivan sen sydämessä sykkii monipuolinen tunturihotelli Rantasipi Rukahovi, jonka iltaelämässä tapahtuu joka ilta isänpäivästä vappuun. 2 YÖN TUNTURILOMA alk. 110,- Sis. 2 yötä/henkilö/2 hengen standard-huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen ja saunan. 3 YÖN SKIMBALOMA alk. 234,- 50 Sis. 3 yötä/henkilö/2 hengen standard-huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen, saunan ja 3 päivälle hissiliput. Hinnat voimassa YkkösBonus- ja K-Plussa-korteilla, ilman korttia ,- VARAUKSET JA LISÄTIEDOT TAI KATSO TAPAHTUMAT JA TÄHTIARTISTIT RANTASIPI RUKAHOVI Rukankyläntie 15, puh

8 Sensori Saatavilla työkykyinen työyhteisö Pitkittyneet sairauslomat muuttuvat liian usein työkyvyttömyyseläkkeiksi. Työterveyshuollon roolin muuttamista työurien pidentämiseksi ehdotetaan ns. Ahtelan raportissa. Aiemmin hoitavalta lääkäriltä tuli lausunto vakuutusyhtiön lääkärille ja asian käsittely vakuutusyhtiössä lähti liikkeelle. Nyt ehdotetaan, että hoitava lääkäri edelleen vastaa sairauden hoidosta ja pitkittyneiden sairauslomien käsittely siirtyisi työterveyshuollolle, jossa mietitään esimerkiksi työnkuvan muuttamista. Työterveyshuollon toimenpiteiden jälkeen asia siirtyisi vakuutusyhtiöön, ellei työntekijälle ole löydetty jo muuta ratkaisua näin saadaan hyödynnettyä kuntoutusmahdollisuudet nykyistä paremmin ja työntekijän yhteys työpaikkaan säilyy, kertoo ylilääkäri Jukka Kivekäs työeläkevakuutusyhtiö Varmasta. Prosessin toimivuudessa tarvitaan kaikkien osapuolten paneutumista ja yhteiskuntavastuun kantamista. Kun asiakkaan tunteva hoitava lääkäri kuvaa asiakkaan fyysiset ja henkiset voimavarat mahdollisimman tarkoin, helpottuu työterveyshuollon arviointi työntekijän roolin muuttamisesta tai uudelleen koulutuksen mahdollisuudesta. Päätöksenteko vakuutuskorvauksista helpottuu ja työstä poissaolo ei pitkity tarpeettomasti. Lopputulos on kaikkien kannalta parempi. Työkyvyn ylläpito ja työurien pidentäminen ei ole yksiselitteistä vaan monien tekijöiden summaa. Lääkärikeskus Irmeli Elomaa tuottaa työterveyspalveluja Kankaanpäässä ja lähiympäristössä. Jukka Kivekäs toivoo, että työterveyshuolto myisi entistä hanakammin toimivaa ja tervettä työyhteisöä kuin toimenpiteiden hintoja. Kyllä kaikessa terveydenhuollossa ennaltaehkäisy on avainasemassa. Mitä paremmin ehkäistään tulevat sairauslomat, sitä paremmin saadaan pidennettyä työuria. Työterveyshuollon pitäisi palvella näin työnantajaa pitää työyhteisöstä huolta, Jukka Kivekäs toteaa.

9 Pellervon taloustutkimus uudistaisi sairausvakuutusta Tiesitkö, että... LPY ihmettelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS:n) suunnitelmia. HUS valmistelee kliinisiä palveluja tuottavan yksityissairaalan perustamista ja tavoittelee uusia asiakkaita, vaikka sillä on ollut jo nyt ongelmia vastata hoitotakuuvelvoitteiden toteuttamisesta. PTT:n tutkimuksen mukaan useissa terveyspalveluissa sairaanhoitovakuutuksen korvaustason nostaminen kymmenellä prosenttiyksiköllä vähentäisi kuntien terveysmenoja eli verorahoituksen tarvetta. PTT:n vastavalmistuneen raportin mukaan sairausvakuutusjärjestelmää olisi kehitettävä, jotta saavutettaisiin sairausvakuutuslain alkuperäinen tavoite turvata kansalaiselle mahdollisuus valita yksityinen hoito. Koska hoitojen todelliset sairausvakuutuskorvaukset ovat lähes yhtäjaksoisesti laskeneet viime vuosien aikana, asiakkaiden taloudelliset kannustimet ja mahdollisuudet valita yksityisiä terveydenhuoltopalveluja ovat heikentyneet olennaisesti. Yksityisten palvelujen käyttö johtuu monesti siitä, ettei vastaavia terveyspalveluja ole saatavilla julkiselta sektorilta tai niiden jonotusaika on kuluttajan mielestä kohtuuttoman pitkä, toteaa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen. Tutkimuksessa arvioidaan, että sairaanhoitovakuutuskorvauksen kymmenen prosenttiyksikön nousu lisäisi yksityisten yleislääkärikäyntien määrää kuudella prosentilla ja vähentäisi julkisen perusterveydenhuollon käyntien määrää. Yksityisten erikoislääkärikäyntien keskimääräinen kuluttajahinta laskisi yhdeksän euroa. Sairaanhoitovakuutuksen korvaustason kymmenen prosenttiyksikön nostaminen alentaisi yksityisten suun terveydenhuoltokäyntien keskimääräistä kuluttajahintaa yhdeksän euroa, lisäisi yksityisten suun terveydenhuollon käyntien määrää 12,5 prosentilla ja vähentäisi aikuisten julkisten suun terveydenhoitokäyntien määrää saman verran. Sairaanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei ole korotettu 20 vuoteen ja todellinen korvaustaso on jäänyt nykyisin noin 25 prosenttiin. LPY:n teettämän tutkimuksen yhteydessä tuli myös esille tarve uudistaa ja yksinkertaistaa sairaanhoitovakuutuksen korvausperusteita.

10 Valistuneet kunnat ovat valppaina 10 LPY 2/10

11 Toimivilla palvelumarkkinoilla tuottajat kilpailevat asiakkaiden suosiosta samoilla pelisäännöillä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa mikään palvelutuottajataho ei saa saada perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi lainsäädännön, vakiintuneiden käytäntöjen tai rahoitusjärjestelmän ansiosta. Näin ajattelee myös EU. Suomalainen lainsäädäntö ja sitä kautta myös kunnat ovat muutospaineiden edessä. Edessä yhtiöittämisiä Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on valmistellut lakiesitystä, jonka tavoitteena on päästä eroon EU-lainsäädännön vastaisista tuista silloin, kun kunta toimii kilpailluilla markkinoilla. Näitä kilpailua vääristäviä tukia ovat muun muassa konkurssisuoja ja erilaiset veroedut. Kuntasektorilla on tärkeää määritellä, koska toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla ja koska tällaisesta ei ole kysymys. Tehtävä on haastava, koska kuntien tehtäväkenttä ja tapausten kirjo ovat laajoja, kommentoi kunnat ja kilpailunetraliteetti -työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu. Lausuntokierros osoitti, että päälinjauksiltaan esitys suurelta osin vastaa tavoitetta, mutta yksityistapausten kirjossa on vielä täsmennettävää. Keskeinen sanoma on, että toimittaessa kilpailutilanteessa markkinoilla toiminta tulee yhtiöittää. Lääkäripalveluyritykset ry:n varapuheenjohtaja Kari Varkila suhtautuu yhtiöittämiseen varauksella. Löytyykö kunnista rohkeutta toimia radikaalisti? Vaarana on, että veronmaksajien rahoilla subventoidaan yhtiötä, jotta sen toiminta saadaan näyttämään hyvältä tai että investoinnit tehdään yhteiskunnan varoilla, jotta yhtiön toiminta olisi kannattavaa, Varkila ennakoi. LPY toivoo esityksen vielä täsmentyvän monilta osin. Lakimuutosesityksen mukaan kunnilta kiellettäisiin vain liikelaitosmuotoinen elinkeinotoiminta, mutta sallittaisiin elinkeinotoiminnan harjoittaminen ilman yritysmuotoa yhdistyksenä tai säätiönä. LPY:n lähtökohtana on, että elinkeinotoiminnan harjoittaminen ei kuulu kunnan perustehtäviin. Työryhmän työssä erityisenä vaikeutena oli määritelmä, mitä tarkoittaa kilpailutilanne markkinoilla, kun otetaan huomioon tämä tehtävä- ja tapauskirjo. Toisaalta tapauskirjo voi jossain tapauksissa edellyttää muutakin kuin yhtiömuotoa, Valli-Lintu toteaa. LPY:n mielestä kunta voisi vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa harjoittaa elinkeinotoimintaa. Lausuntokierroksella kävi rintamalinja hyvin selväksi. Kuntasektori haluaisi enemmän poikkeuksia ja elinkeinoelämä vähemmän, Valli-Lintu kertoo. Erityisen vaativa hoito Suomen kokoisessa maassa ja muut vastaavat tehtävät, joille ei toimivia markkinoita tule, voivat olla poikkeustapauksia. Jos jokin palvelu voidaan tuottaa kilpailluilla, niin on vaikea nähdä sellaista tilannetta, jossa kunnalla pitäisi olla etuoikeus Toiveissa oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus LPY:n varapuheenjohtaja Kari Varkilan mielestä kunta hyötyy, jos se toimii markkinoilla samoilla säännöillä kuin muutkin. Terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen ja alan palvelumarkkinoiden hyödyntäminen kansalaisten eduksi edellyttää, että eduskuntavaalien jälkeisen hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen toimintaympäristö kaikille toimialoille, myös terveyspalveluihin. Terveyspalvelusektorilla on useita kilpailua vääristäviä tekijöitä, jotka johtavat resurssien väärään kohdentumiseen suosimalla julkisen sektorin palvelutuotantoa yksityisen sektorin toimijoiden kustannuksella. Niitä ovat erilaiset arvonlisäverojärjestelmät (ns. piilevä alv), suoraostot sekä kuntien liikelaitosten resurssointi ja toiminta markkinoilla. 11

12 toimia markkinoilla. Kunta itsekin hyötyy siitä, että se toimii samoin ehdoin kuin muutkin, kommentoi Varkila. Kunta hyötyy markkinoista Osa kunnista ja luottamushenkilöistä on huolissaan muutoksesta. LPY muistuttaa, että toimivilla markkinoilla tuottajien välinen kilpailu tehostaa toimintaa, parantaa laatua ja kannustaa uusien innovaatioiden kehittämiseen. Markkinoiden avaamisesta, kehittämisestä ja hyödyntämisestä on kunnissa saatu hyviä kokemuksia jo aiemminkin eri toimialoilta. Kunnan etu on veromaksajien ja kansalaisten etu. Kunnan pitäisi keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laadukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Silloin nähdäkseni kunnan rooli on toimia tilaajana, jolloin sillä on rajoittamaton vapaus tarkastella hankintaa kriittisesti. Jos tilaaja joutuu seuraavassa hetkessä tuottajan rooliin, niin tilaajan tehtävä vaikeutuu, kommentoi LPY:n varapuheenjohtaja Kari Varkila. Kari Varkila muistuttaa, että myös yritykset joutuvat jatkuvasti miettimään, mikä on omaa ydinosaamista ja milloin terveys- ja sosiaali palveluiden huippuosaamista Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen terveyden huolto- ja sosiaalipalveluiden tuottaja Suomessa. Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille. tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa ja ota yhteyttä p

13 on järkevintä hankkia osaaminen muualta. Joskus joutuu luopumaan osin omasta tuotannostaan, jos haluaa pitää toimintansa parhaassa mahdollisessa kunnossa. Kunnilla on nyt hyvä tilaisuus ymmärtää tilaajan roolin suomat mahdollisuudet, Kari Varkila sanoo. Kunnilla on nyt hyvä tilaisuus ymmärtää tilaajaroolin suomat mahdollisuudet. Esitys uudelle eduskunnalle Lakiesitys ei ehdi eduskunnalle alkuperäisen aikataulusuunnitelman mukaisesti, sillä lausuntokierroksella esille noussut valvonnan järjestäminen vaatii aikaa jatkovalmisteluille. Tarkoitus on selvittää, mikä on lakia valvova viranomainen: kilpailuvirasto vai aluehallintovirasto. Aluehallintovirastoilta löytyy halua, mutta enemmistö lausunnonantajista arvioi, että kilpailuvirasto olisi markkinatuntemuksen vuoksi parempi vaihtoehto. Asiasta pitää neuvotella, Valli- Lintu kertoo. Lakiesitys annetaan uudelle eduskunnalle. Tavoitteena on, että uusi laki on voimassa viimeistään 2012 alusta lukien. Osa kunnista on jo ryhtynyt valmistautumaan tulevaan, tietää Auli Valli-Lintu. Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus? Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa Hyvää työtä.

14 Uuden rakentaja Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen on aiemman uransa aikana nähnyt teleliiketoiminnan murroksen. Diplomiinsinööri työskenteli TeliaSoneralla ja sen edeltäjillä 18 vuotta ennen alan vaihtoa. Vuonna 2005 Anni Vepsäläinen jätti yhtiön Suomen maajohtajan paikalta. Lähdön takana oli halu tehdä vuosien jälkeen jotain aivan muuta sekä rehellisyys itselleni. Näin, että toimialalla oli edessään merkittävä saneeraus ja itse koen olevani parhaimmillani uuden rakentajana. Lyhyen sapatin jälkeen ura jatkui henkilöstömuutoksiin ja johtamiseen erikoistuneen konsultointiyritys HRM Partners Oy:n toimitusjohtajana, kunnes mahdollisuus siirtyä terveydenhuoltosektorille avautui. Uskon, että menestyäkseen johtajana täytyy tuntea aitoa kiinnostusta toimialaansa kohtaan. Terveyspalvelut on äärimmäisen mielenkiintoinen toimiala. Suomessa toimii alalla suuri joukko vastuullisia yrityksiä, jotka investoivat tulevaisuuteen ja ovat siten turvaamassa laadukkaiden terveyspalvelujen saatavuutta, toteaa Anni Vepsäläinen.

15 Kohti avoimia markkinoita Suomen haasteena on tuottaa yhä laadukkaampia terveyspalveluja nykyistä tehokkaammin. LPY:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen uskoo, että avoimet ja toimivat terveyspalvelumarkkinat ovat keino ratkaista tämä vaikea haaste. Suomalaisen terveyspalvelualan tulevaisuus näyttää Anni Vepsäläisen mukaan valoisalta. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Tästä kertoo myös kansainvälisten yritysten toimialaa kohtaan osoittama mielenkiinto. Suomalaiset elävät ja tekevät työtä yhä pidempään. Me kaikki haluamme myös elää yhä terveempinä. Tämä luo tarvetta niin ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle kuin sairaanhoidollekin. Pelkkä tuotannollinen tehokkuus ei ratkaise, koska kyseessä on aina ihminen ja ratkaisujen taustalla inhimillisyys. Haasteenamme on tuottaa yhä laadukkaampia palveluja entistä tehokkaammin. Miten onnistumme toteuttamaan tämän yhtä aikaa? Avautuminen ratkaisee Anni Vepsäläinen ei usko, että kenelläkään on tähän haasteeseen yhtä valmista vastausta. Terveyspalvelumarkkinoiden avaaminen on yksi mahdollisuus löytää ratkaisuja. Markkinoiden avautuminen antaa tilaa toimeliaisuudelle ja tuo alalle uusia toimijoita. Uudet toimijat tuovat mukanaan luovuutta ja innovaatioita. Koska lisääntynyt tarjonta yleensä luo parempia palveluita ja sitä kautta kysyntää, myös ihmisten halukkuus investoida terveyteensä todennäköisesti kasvaa. Valinnanvapauden ja päätösvallan antaminen palvelujen käyttäjille itselleen varmistaa, että vain parhaat palvelut menestyvät. Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet ovat valtavat. Miksi ajattelemme, että ratkaisujen pitäisi syntyä keskusjohtoisesti? Muilla toimialoilla ollaan yhä vakuuttuneempia siitä, että onnistunut kehitystyö tehdään mahdollisimman avoimesssa toimintaympäristössä. Terveyspalvelujen avaaminen kilpailulle ei tarkoita sääntelyn poistamista ja hyvinvointiyhteiskunnan terveyspoliittisista tavoitteista ja arvoista luopumista, Anni Vepsäläinen muistuttaa. Se tulee tehdä viisaasti ja näkemyksellisesti. Uskon, että suotuisissa olosuhteissa terveyspalveluista voi kasvaa Suomessa toimiala, jonka ratkaisuista syntyy myös kansainvälisiä menestystarinoita. Vielä viimeinen rohkeus Suomen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi on jo tehty paljon hyviä esityksiä. Pelkät suunnitelmat eivät kuitenkaan riitä, vaan luodut keinot pitää ottaa käyttöön. Lainsäädännön uudistamiseen ja palvelusetelin kehittämiseen on uhrattu valtavasti voimavaroja. Käyttöönottoa tukevia ratkaisuja on jo olemassa. Nyt kunnilta tarvitaan vielä rohkeutta ottaa palvelusetelit oikeasti käyttöön myös terveydenhuollossa. Aito palveluseteli antaa asiakkaalle vallan valita ja päättää. Erityisesti kuntatasolla on haasteena palvelujen säilyttäminen lähellä ihmistä, vaikka päätöksenteko olisikin keskitetty. Palveluseteli voi olla ratkaisu myös tähän. Tarvitaan uskallusta kokeilla uuden lainsäädännön luomia mahdollisuuksia. Tasavertaisesti tulevaisuuteen LPY:n puheenjohtajana Anni Vepsäläinen toivoo voivansa vaikuttaa siihen, että yksityinen terveyspalvelusektori nostetaan tasavertaiseksi osapuoleksi, kun suunnitellaan ja toteutetaan terveyspalvelujen tulevaisuutta. Mitä voidaan menettää, jos asiakkaalle annetaan valta valita? Minusta on koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää, että se osaaminen ja ne resurssit, jotka yksityisellä sektorilla ovat, saadaan hyötykäyttöön. On yhtä väärin leimata julkinen terveydenhuolto tehottomaksi kuin tuomita yksityiset terveyspalveluyritykset kapitalistiseksi riistoksi. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on kaikille alan toimijoille tärkeä. Murros on tapahtumassa. Uskon, että on parempi tehdä muutos yhdessä ennakkoon kuin pakon edessä kriisin kautta, sanoo Anni Vepsäläinen. 15

16 Eduskuntavaalit ja terveyspolitiikka Terveyspalveluiden rooli korostuu eduskuntavaaleissa. Puolueiden näkemyksissä on eroja, mutta terveyspalvelujen painoarvon nostavat kaikki korkealle. 16 LPY 2/10

17 Mikä on yksityisen palvelutuotannon rooli terveydenhuollossa? Päivi Räsänen: Yksityisellä palvelutuotannolla on tärkeä täydentävä rooli terveydenhuollossa. Se tuo valinnanvapautta palvelujen tarvitsijoille sekä joustoa julkisten palvelujen järjestämiseen. Timo Juurikkala: Yksityisellä ja myös kolmannella sektorilla on tärkeä rooli terveydenhuollossa kumppanina ja täydentävien palvelujen tuottajana. Kokonaisvastuu on kuitenkin julkisella puolella; näin kustannuskuri säilyy. Tapani Mäkinen: Kuntien oma palvelutuotanto ei ole itseisarvo. Yksityistä palvelutuotantoa tarvitaan täydentämään julkista palvelutuotantoa sekä sen rinnalle. Suurissa kunnissa, joissa on tarjontaa yksityisistä palveluista, on kuntien järkevä kilpailuttaa palveluita tai sen osia. Edellytyksenä on, että ostamisen osaamiseen panostetaan. Lähtökohta on joka tapauksessa se, että kuntalaisille pystytään järjestämään palvelut laadukkaasti ja kilpailukykyisesti. Ossi Sandvik: Täydentävä varsinkin erikoissairaanhoidossa ja lääkäripalveluissa Johan Johansson: Yksityisellä terveydenhuollolla on kolme eri roolia: a) täydentää julkista terveydenhuoltoa silloin, kun julkinen sektori ei pysty huolehtimaan terveydenhuoltovastuustaan ja b) antaa itse maksaville potilaille valinnanvapautta sekä c) parhaimmillaan kilpailun kautta tehostaa julkista terveydenhuoltoa. Juha Rehula: Terveydenhuollon julkinen ja yksityinen palvelutuotanto eivät ole vastakkaisia. Molemmilla on paikkansa. Kyse on kumppanuudesta, jossa yksityinen sektori täydentää julkista palvelutuotantoa. Tärkeintä on, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut kohtuullisessa ajassa ja riittävän lähellä. Yhteisessä tekemisessä on vielä paljon opittavaa. Tarvitaan osaamista ja sen parantamista puolin ja toisin esimerkiksi hankintaosaamisessa. Sopimusten on oltava riittävän yksityiskohtaisia. Ensiarvoista on, että ihmiset voivat turvallisin mielin antaa läheisensä ja itsensä hoivaaviin käsiin. Kunnilla on järjestäjinä vastuu, tapahtuipa palvelun tuottaminen kunnan omana tuotantona tai ostopalveluna. Yrjö Hakanen: Pääsääntöisesti lakisääteiset terveydenhuoltopalvelut pitäisi tarjota julkisina, valtion ja kuntien tuottamina palveluina. Yksityiset palvelut täydentävät niitä. Sirpa Puhakka: Vasemmistoliiton mielestä terveydenhuollon palvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti julkisina palveluina, jotka rahoitetaan verovaroin. Yksityisen palvelutuotannon rooli tulee olla täydentävä. Esa Suominen: Julkinen terveydenhuolto voi täydentää palveluitaan yksityisillä palveluilla, silloin kun julkisen palvelun tuottaminen ei ole järkevää tai mahdollista. Yksityisen palvelutuotannon rooli on siis täydentävä. Miten terveyspalvelujen rahoitus tulisi järjestää? Räsänen: Rahoituksessa olisi ihanteellista etsiä malli, joka ohjaisi monikanavaisesta rahoituksesta mahdollisimman selkeään yksikanavaiseen järjestelmään. Terveydenhuollon järjestämisvastuun yksiköitä tulee suurentaa. Juurikkala: Terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuus on purettava, jotta vältytään osaoptimoinnilta ja epätarkoituksenmukaiselta kustannusten vyöryttämiseltä toisen toimijan, esimerkiksi Kelan, vastuulle. Olemme vakavasti pohtimassa ns. ostopoolimallia, jossa niin Kelan, kuntien kuin valtionkin rahoitus koottaisiin yhteen pottiin, joka toimisi tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa esimerkiksi maakunta- tai erikoissairaanhoitopiiritasoisesti. Samalla perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito olisivat selkeämmin saman katon alla. Mäkinen: Terveyspalvelujen rahoitus tulee uudistaa. En kannata kansallisen terveysrahaston perustamista. Kuntien tehtävänä on palvelujen järjestäminen ja näin ollen niiden tulee olla vastuussa myös rahoituksesta. Siksi avainasemassa ovat vahvat peruskunnat. Suuremmat yksiköt varmistavat laadukkaat palvelut koko maassa. Sote-aluemallissa sote-alue järjestää perusterveydenhuollon, josta vastuussa ovat kunnat, ja erva-alueet erikoissairaanhoidon, joka on valtion vastuulla. Rahoituksen tulee liikkua näitä samoja kanavia. Palvelujen hinta kunnille määräytyy tällä hetkellä monista tekijöistä, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa. Valtionosuusjärjestelmää on muutettava kannustamaan kuntia hyvään taloudenpitoon. Terveyspalveluissa pitäisi myös keskittyä entistä enemmän ennaltaehkäisevään hoitoon ja terveyden edistämiseen. Sandvik: Valtion ja kuntien taakanjakoa on uudistettava niin, että rahoitusvaikeuksia olevissa kunnissa ja kuntainliitoissa turvataan yhdenvertaiset palvelut eli valtionosuuksien harkinnanvaraisuutta on lisättävä. Johansson: Sairaanhoitopiirien, tai niiden seuraajien, pitäisi vastata koko alueensa terveydenhuoltopalveluista, myös kustannuksista. Rehula: Yhtenä vaihtoehtona tulee selvittää kansallista terveysrahastoa. Eri toimijoiden osaoptimointi eli suomeksi sanottuna toimintatapa, jossa kaikki katsovat omaa tonttiaan hahmottamatta suurta kokonaisuutta maksaa liikaa. Rahoituksen monikanavaisuudessa on monia ongelmia. Jos keskitetyn terveysrahaston avulla voitaisiin karsia byrokratiaa ja kuluja sekä ihmisten pallottelua maksajalta toiselle, se kannattaisi toteuttaa. Hakanen: Ainakin vaativan tason erikoissairaanhoito, mahdollisesti koko erikoissairaanhoito pitäisi rahoittaa valtion budjetin kautta. Kunnilla säilyisi päävastuu perusterveydenhuollon palvelujen rahoituksesta. Jotta kuntien rahoitus koottaisiin nykyistä oikeudenmukaisemmin, sen tulee perustua progressiiviseen verotukseen. Valtion 17

18 Tapani Mäkinen Kansallinen Kokoomus kansanedustaja ja puolueen hyvinvointiverkoston puheenjohtaja terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 10 Johan Johansson Suomen ruotsalainen kansanpuolue puoluesihteeri terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 10 Juha Rehula Suomen Keskusta sosiaali- ja terveysministeri terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 9 10 tuloveron lisäksi kunnallisveron tulee olla progressiivinen ja myös pääomatulot tulee saattaa kunnallisveron piiriin. Puhakka: Terveydenhuollon kustannukset pitää kattaa verovaroin. Terveydenhuollon rahoituksessa tulee päästä vähintään eurooppalaiselle keskitasolle, joka tarkoittaa rahoituksen lisäämistä kolmella prosentilla jokaisena vuotena Potilaiden osuutta ei tule nostaa. Suomessa potilaat maksavat poikkeuksellisen suuren osan kustannuksista itse. Kunnille on taattava riittävä rahoitus valtionosuuksina. Verovarat on käytettävä julkisen palvelujen rahoitukseen. Suominen: Hallituksen esitys on poliittinen kompromissi eikä vastaa terveydenhuollossa oleviin haasteisiin. Uudistustyötä on jatkettava. Myös rahoitus tarvitsee remontin. Vaalien jälkeen aloittavan hallituksen on selvitettävä rahoitusjärjestelmän uudistamista, kun se jatkaa terveydenhuoltolainsäädännön uusimista. Sirpaleista rahoitusta on yksinkertaistettava ja selkeytettävä sekä julkista rahoitusta lisättävä. Soveltuuko palveluseteli terveyspalveluihin? Räsänen: Kyllä soveltuu. Palvelusetelin avulla voidaan oikein käytettynä purkaa hoitoruuhkia ja käytännössä nopeuttaa potilaan pääsyä hoitoon julkisella puolella. Parhaiten palveluseteli soveltuu selkeisiin toimenpiteisiin, joihin on pitkät hoitojonot, kuten esimerkiksi kaihileikkauksiin tai hammashuoltoon. Juurikkala: Kyllä, mutta rajoitetusti. On syytä varoa, ettei setelin myötä synny epätasa-arvoisia ohituskaistoja. Mäkinen: Palvelusetelistä on positiivisia kokemuksia. Niiden käyttö on kuntakohtaista ja niin pitää ollakin, sillä jos ei alueella ole toimivia markkinoita, ei palvelusetelistäkään ole mitään hyötyä. Terveyspalvelujen puolella hyviä kokemuksia palvelusetelin käytöstä on muun muassa hammashoidossa. Toivon, että tulevaisuudessa terveyspalveluissa olisi entistä enemmän valinnanmahdollisuuksia niin yksilöllä kuin kunnillakin. Tarkoituksenmukaista olisi myös hyödyntää yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin olemassa olevat resurssit. Sandvik: Ainakaan nykymuotoisena ei ole toimiva. Johansson: Kyllä. Palveluseteli antaa potilaille valinnanvapautta, mutta potilaille pitäisi antaa mahdollisuus valita myös kalliimpi palveluntuottaja maksamalla isompi omavastuu potilaan niin halutessa. Palvelusetelillä ostettavan palvelun hintakatto ei saisi olla liian matala, koska hyvin matala hintakatto rajaa suuren osan palveluntuottajista pois ja silloin potilaalla ei ole todellista valinnanvapautta. Rehula: Kyllä soveltuu. Palveluseteli tarjoaa yhden välineen kunnille tarjota niin sosiaali- kuin terveyspalveluita asukkailleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Kiireelliseen tai tahdosta riippumattomaan hoitoon se ei toki sovellu. Hakanen: Palvelusetelit eivät ole oikea tapa hoitaa valtion ja kuntien vastuulla olevia lakisääteisiä terveyspalveluja. Kokemus meiltä ja muualta osoittaa, että palvelusetelit ovat omiaan lisäämään palvelujen eriarvoisuutta ja niiden avulla yksityiset yritykset keräävät kannattavimpia toimintoja, mutta jättävät julkiselle puolelle raskaimmat tehtävät. 18 LPY 2/10

19 Mikä on terveyspalvelujen painoarvo lainsäädäntötyössä seuraavalla vaalikaudella? Räsänen: Pidän terveyspalvelujen painoarvoa erittäin suurena. Terveyspolitiikka ansaitsee nykyistä suuremman huomion poliittisessa päätöksenteossa. Juurikkala: Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet ovat kovat ja uudistuksia tarvitaan, jotta kustannukset eivät karkaa käsistä. Nyt homma on ollut aika hapuilevaa, ja kentällä eletään epävarmoissa tunnelmissa, kun tulevaisuuden linja on epäselvä. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipuolen raja-aidat pitää kaataa ja rahoitussysteemi uusia. Mäkinen: Terveyspalveluilla on ja tulee olemaan suuri merkitys myös lainsäädäntötyössä kahdesta syystä. Toinen on talous: suurella osalla kunnista tulee olemaan ongelmia selvitä tehtävissään, jos jatketaan entisellä mallilla eli nykyisillä palvelurakenteilla. Toinen on kansanterveys: suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole onnistunut kannustamaan kansalaisia riittävästi pitämään itse itsestään huolta. Sandvik: Työllisyyden parantaminen ja kasvun vauhdittaminen sekä valtion talouden tasapainottaminen luovat pohjan sekä perustan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti toimiville terveyspalveluille. Johansson: Terveyspalvelut muodostavat suuren osan julkisista menoistamme, ja kun väestö vanhenee, niin nämä menot tulevat kasvamaan huomattavasti. Uudet rakenteet ja rahoitusmallit sekä panostus ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön ovat ratkaisevat tekijät tässä hankkeessa. Rehula: Terveys on todella tärkeä tekijä. Se vaikuttaa elämänlaatuun ja kansantalouteen muun muassa työkyvyn sekä suoraan sairauksiin liittyvien kustannusten kautta. Sairauksien hoidosta tulisi siirtyä nykyistä vahvemmin terveyden hoitoon, jos kustannukset halutaan todella saada haltuun. Hakanen: Se on tärkeä, koska terveyden eriarvoisuus on lisääntynyt ja tähän tarvitaan muutos. Terveyspalveluja koskevan lainsäädännön merkitystä korostavat myös väestön ikääntyminen ja monien terveysongelmien lisääntyminen. Lisäksi tarvitaan lainsäädännön uudistamista kuntien terveyspalvelujen rahoituksen turvaamiseksi. Puhakka: Terveyspalvelujen saatavuuden ja rahoituksen sekä perusterveydenhuollon turvaaminen ovat keskeisiä terveydenhuollon kysymyksiä. Etenkin rahoitukseen liittyvät asiat nousevat esiin. Terveyserojen kasvu on taitettava, mutta sitä ei toki pystytä tekemään pelkästään terveydenhuollon keinoin. Suominen: Kyseessä on eräs tärkeimmistä kysymyksistä koko vaalikaudella, joka liittyy erittäin vahvasti yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Maahan on pikaisesti saatava terveydenhuollon oikeuspohja, joka varmistaa kustannustehokkuuden, laadunseurannan ja valvonnan, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisen ja hyvän hoidon. Terveys ennen kaikkea Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotot laboratorio kuvantamispalvelut toimenpiteet tutkimukset työterveyshuolto muut asiantuntijapalvelut MA-PE 8-20 LA 9-14 SU Käytössämme on KELA:n suorakorvausjärjestelmä. Jönsaksentie 6, Vantaa, puh. (09) Juvanmalmin työterveysasema, Juvan teollisuuskatu 15, Espoo Klinikka 22:n työterveysasema, Bulevardi 22, HKI, puh. (09) Ajanvaraus (09) ,

20 Puhakka: Vasemmistoliitto ei pidä järkevänä palvelusetelin tuomista terveydenhuoltoon. Hammashoidossa sitä voidaan käyttää täydentävänä muotona hoidon takaamisessa, mutta vain tapauskohtaisen arvioinnin jälkeen. Suominen: Kunnallisella palvelusetelillä on ollut paikkansa esimerkiksi suun terveydenhuollon ruuhkien ja jonojen purkamisessa. Palveluseteli soveltuu kuitenkin heikosti terveyspalveluihin yleisenä ratkaisuna. Palveluseteli tarkoittaa käytännössä tarvetta potilaan asiakasneuvontatoiminnalle, koska kaikki eivät voi valita hoidon tarjoajaa, eikä ihmistä tällaisessa tapauksessa voi jättää tyhjän päälle. Palveluseteli monimutkaistaa terveydenhuollon rahoitusta ja todellisuudessa nostaa kansalaisten omavastuuta terveyspalveluista. Voisiko kaikkien palveluntuottajien asettaminen kilpailulle alttiiksi olla ratkaisu tuottavuuden nousuun? Räsänen: Uuden rahoitusmallin luomisen yhteydessä tulee huomioida niin julkiset kuin yksityiset palvelut. Valinnanvapauden tulee olla tärkeä tavoite terveydenhuoltoa kehitettäessä. Juurikkala: Potilaiden valinnanvapauden lisääminen on hyvä asia, ja siihen suuntaan ollaan varovaisesti menossakin. Kilpailu sopii osin hieman vaikeasti varsinkin vaativien palveluiden puolelle, ainakin toistaiseksi, kun tietopohja esimerkiksi hoitojen vaikuttavuudesta on osin puutteellista. Soveltuvin osin kilpailua tuottajien kesken voidaan kyllä lisätä. Mäkinen: Potilaiden valinnanvapaus ja palveluntuottajien tasa-arvoisuus ovat minunkin listallani kärkisijoilla. Palvelujen saatavuus on kuitenkin ykkössijalla. Palvelujen täydellinen avaaminen markkinoille ei tule olemaan ratkaisu niin kauan Erikoislääkäripalveluiden huippuklinikka kattava erikoislääkärikirjo, 34 erikoisalaa ja yli 200 lääkäriä erikoislääkäripalvelut nopeasti ja jonottamatta kertakonsultaatio tai konsultaatiopaketti nopea palaute tutkimuksesta ja hoidosta polikliiniset tutkimukset ja toimenpiteet maksusitoumuksella laajat kuvantamis- ja laboratoritutkimusmahdollisuudet kliinisfysiologiset tutkimukset nopeasti päiväkirurgiset toimenpiteet Koskisairaalassa Asiakkaan hyvän palvelukokemuksen tiennäyttäjä LAATU- SERTIFIOITU Hatanpään valtatie 1, Koskikeskus, Tampere Puh. (03) ma - pe 8-19 la - su

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012

YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012 YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012 1 YKSITYISSEKTORISTA SANOTTUA: Kuorii kermat! Tuottaa vain sellaisia palveluja, joille on kysyntää Kahmii parhaat osaajat! Vapaus valita

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kumppanuus yrityksen näkökulmasta

Kumppanuus yrityksen näkökulmasta Kumppanuus yrityksen näkökulmasta Kari ivarkila Toimitusjohtaja, Koskiklinikka Puheenjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ä (LPY) Puheenjohtaja, Yrittäjät, Hyvinvointipalvelujen vk Tampereen lääkärikeskus

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis

elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis DIACOR TERVEYSPALVELUT OY Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä 13 täyden palvelun lääkäriasemaa, työterveysyksikkö ja

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

REKISTERIOTE. Yksityisten palvelujen antajien rekisteri 1(20) 6.11.2015 PALVELUJEN TUOTTAJAN PERUSTIEDOT

REKISTERIOTE. Yksityisten palvelujen antajien rekisteri 1(20) 6.11.2015 PALVELUJEN TUOTTAJAN PERUSTIEDOT Perus, oikeusturva ja luvat 1(20) REKISTERIOTE Yksityisten palvelujen antajien rekisteri PALVELUJEN TUOTTAJAN PERUSTIEDOT Diacor terveys Oy Y-tunnus 0110710-9 OID-koodi 1.2.246.10.1107109.10.0 Yhtiömuoto

Lisätiedot

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Suomalaiset päättäjät uskovat markkinatalouteen Teollisuudessa ja palveluissa yleisesti Siellä missä

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot