Uusi, nopea kotimainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi, nopea kotimainen"

Transkriptio

1 h a m m a s st et ken ki sne in s ea n l a n a l ea r n i k oei sr l ei hk t oi i s1 l/ 2e 0h 1t 1i 3 tässä numerossa Lisää aikaa käsityölle s. 4-5 Uusi, nopea kotimainen Himoksen kevätluentopäivien ohjelma s. 6 Tuottavuus ratkaisee Plandent tarjoaa hammaslaboratorioille nyt kotimaisen vaihtoehdon CAD/CAMtyöskentelyyn: suomenkielisen PlanEasyMill-palvelun. 3Shape-järjestelmällä skannaat jäljennöksen tai kipsimallin nopeasti ja suunnittelet työsi monipuolisella ohjelmistolla. Tilaat suunnittelemasi työn PlanEasyMill-palvelusta napin painalluksella. Valmis tuote voidaan toimittaa kätevästi muiden tarviketilaustesi ohessa. Tehokasta ja vaivatonta! Erikoishammasteknikkojen työtilanne s. 8 Osalaminaatit, painajainen vai pelastus? s. 16 Asentajankatu 6, Helsinki Laboratoriotuotteet puh fax

2 Kolme keramiaa. Yksi kerrostusmenetelmä. Yksi poltto-ohjelma. Täydellinen estetiikka. Helppo, varma ja nopea, tinkimättä esteettisistä ominaisuuk - sista. Heraeuksen ainutlaatuisella keramiaohjelmalla saavutat täydellisen estetiikan riippumatta käytettävästä runkomateri - aalista. HeraCeram voidaan polttaa ilman hidasta jäähdytystä kaikkien tunnettujen korkeapolttoisten jalometalliseosten ja keramian polttoon soveltuvien epäjalojen seosten päälle. HeraCeram Press on prässäyskeramia maalaus- ja kerrostustek - niikkaan. Kerrostukseen käytetään HeraCeram keramiaa. HeraCeram Zirkonia voidaan polttaa kaikkien markkinoilla ole - vien zirkonium runkomateriaalien päälle. HeraCeram, HeraCeram Press ja HeraCeram Zirkonia kaikilla sama poltto-ohjelma. Kokeile HeraCeram keramiaa ja totea edut! Lisätietoja HeraCeram keramiasta: Heraeus Kulzer partnership laboratorio, Hammaslaboratorio Impladent Jälleenmyyjä Suomessa: Hammasväline Oy, soita ja pyydä tarjous.

3 Pääkirjoitus Maaliskuun loppupuolella, heti Himoksen kevätluentopäivien jälkeen, on taas aika katsastaa hammastekniikan tulevaisuus IDS 2011 messuilla Kölnissä. Tämänkin lehden sisältö on hammastekniikan tulevaisuutta pullollaan. Sisältäen useamman skanneri- ja jyrsinvalmistajan mainoksia ja artikkelin Plandentin tulevasta jyrsinpalvelusta. Hammastekniikka on kiinteän protetiikan osalta kokenut suuria mullistuksia viime vuosina. Hammaslaboratorioiden perinteisesti hallitsemille markkinoille tuli ensin Nobel Biocare, Procera alumiinioksidirungoilla. Erilaisia materiaaleja on näistä päivistä tullut valtavasti lisää: zirkonia, titaani, kobolttikromi, lasikeramia, poispalavat muovit, muoviset VA-silta materiaalit jne. Materiaalvalikoiman kasvaessa on myös kilpailu markkinoilla kiristynyt ja uusia pelaajia on astunut kentälle huomattava määrä lisää. Ennen muinoin hammaslaboratorioiden suurimpana uhkana oli naapurikorttelin labra, ulkomaantuonti ja hammaslääkärivastaanotoille myydyt jyrsinlaitteet. Nyt kaikki haluavat palan hammasteknisten töiden kakusta. Lähes kaikilla implanttivalmistajilla on jonkinlainen jyrsintä- tai skanneripalvelu. Materiaalivalmistajat ovat myös vahvasti rynnineet markkinoile. Plandentin mukaantulon myötä ovat jälleenmyyjätkin hamuamassa palaa kakusta muullakin tavoin kuin laite- ja materiaalimyynnillä. Ja jos sinä rangantekijä huokaiset helpotuksesta ja toteat ei koske minua, VÄÄ- RIN! Jyrsittävät ja lasersintratut rangat ovat jo arkipäivää. Seuraavaksi ovat vuorossa purentakiskot. Intraoraaliskannauksen kehittyessä suuri osa töistä ei koskaan saavukaan laboratorion kynnyksen yli. Työt tulevat suoraan vastaanotolle ja hammaslaboratorio, puhtaasti ylimääräisenä kulurakenteena, on saatu kätevästi ohitettua. Akryyliproteesit saavat todennäköisesti olla vielä pitkään vain laboratoriossa valmistettavien töiden listalla, lähinnä monimutkaisen rakenteensa ansiosta. Elämme hammastekniikassa mullistavia aikoja. Tekniikan kehittyessä ei mikään ole mahdotonta ja tulevaisuudessa aidon käsityöläisen rooli tulee muuttumaan radikaalisti. Käsikappaleen ja vahaveitsen sijaan näyttämölle astuvat tietokoneen hiiri ja muut 3D-skannauksessa käytettävissä olevat apuvälineet. Hammaslaboratorion selviytymiselle elintärkeäksi muodostuu laadukkaan työn lisäksi, hyppääminen oikeaan kelkkaan. Mistä ja miten hankin tulevaisuudessa rungot kiinteän protetiikan töihin. Investointi väärän valmistajan laitteisiin voi pahimmassa tapauksessa tulla todella kalliiksi. Markkinat ovat ylikuumentuneet ja pudotuspeli on jo käynnissä. Suomen marginaalisilla markkinoilla, voidaan helposti luoda erheellinen käsitys markkinoiden rauhallisuudesta ja tasapainosta. Keski-Euroopassa on tällä hetkellä täysi sota käynnissä ja nähtäväksi jää ketkä selviävät voittajina. Kylmää kyytiä on luvassa ja siihen ei tarvita talven koviksi muodostuneita pakkasia. Himoksella nähdään. Anders Wollstén, päätoimittaja Sisältö: Pääkirjoitus... 3 Lisää aikaa käsityölle Tiina Lehtinen/Plandent Himoksen kevätluentopäivät Ilkka Tuominen Erikoishammasteknikkojen. työtilanne Eeva Widström Hanna Suokko Käsityöneuvos Lars Nordberg. In memoriam Kalevi Ilkkka, Mikko Rikkonen, Olavi Kautto Osalaminaatit, painajainen vai. pelastus? Anders Wollstén EHT-liiton sivu Tuula Mohtaschemi 50 VUOTTA SITTEN. Ikkunakruunu proteesin. tukihampaana Jäsener ilmoittavat Teppo Kariluoto Julkaisija: Suomen Hammasteknikkoseura ry 66. vuosikerta No 1/2011 ISSN Päätoimittaja: Laskutusasiat: SHtS ry:n Hallitus Anders Wollstén Juha Pentikäinen Puheenjohtaja: Puh: Puh: Ilkka Tuominen, Helsinki Toimituksen osoite: Taitto: Eero Mattila Jäsenet: Mannerheimintie 52 A1 Puh Piia Rauhamäki, Lappeenranta Helsinki Toimituskunta: Jussi Karttunen, Pori Teppo Kariluoto, SHtS Teppo Kariluoto, Helsinki Henry Salmelainen, HL-liitto Kirsi Ehoniemi, Eura Puh: Varajäsenet: Fax: Tapio Suonperä, Helsingin AMK Hemmo Kurunmäki,Vaasa Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Pasi Alander, Turun yliopisto Jukka Salonen, Kerava Hammasteknikko on Suomen Hammasteknikkoseura ry:n jäsenlehti, joka jaetaan jäsenille jäsenmaksua vastaan. Lehden artikkelit ovat valistusaineistona vapaasti lainattavissa. Lähde mainittava. Hallitukset ja toimikunnat Mediakortti Hammasteknikko 2/2011 ilmestyy Aineisto toimitukseen mennessä 1/2011

4 Lisää aikaa käsityölle Digitaalinen jäljentäminen ja jyrsinpalvelut muuttavat perinteisiä toimintamalleja Plandentin jyrsinpalvelu avaa hammaslaboratoriolle mahdollisuuden teettää alihankintana hammasteknisiä töitä laajasta materiaalivalikoimasta. Lisäksi digitaalinen jäljentäminen on hyvää vauhtia tulossa hammaslääkäreiden vastaanotoille, joten avoin skanneriohjelmisto tarjoaa laboratorioille mahdollisuuden tarjota palveluita myös digitaaliseen jäljentämiseen siirtyneille hammaslääkäreille. Avoin CAD/CAMteknologia tuo joustoa Avoin CAD-teknologia tuo työskentelyyn uudenlaista joustavuutta. Avoimuus tarkoittaa sitä, että avoimeen teknologiaan perustuva skanneri voi ottaa vastaan stl-muotoisia tiedostoja, eli avointen suukameroiden tekemiä digitaalijäljennöksiä. Perinteinen jäljennös tai siitä valettu kipsimalli voidaan myös skannata laboratoriossa suoraan suunnitteluohjelmalla työstettäväksi. Tehdyn suunnitelman voi lähettää mille tahansa jyrsimelle, joka pystyy vastaanottamaan stl-muodossa olevaa avointa dataa. Ohjelmiston monipuolisuus taataan tuotekehityksellä Skannerin mukana tuleva suunnitteluohjelmisto on yksi markkinoiden monipuolisimmista. Ohjelmistolla pystyy tekemään esimerkiksi kruunujen ja siltojen rungot, inlayt, onlayt, laminaatit, yksilölliset jatkeet, juurikanavanastat, rankojen rungot tai useasta materiaalista rakentuvat sillat. Ohjelmiston avulla voi myös suunnitella erilaiset kiinnikkeet, kuten pallot ja kruunujen kylkeen kiinnitettävät liukukiinnikkeet. Kiinnikkeitä voi virtuaalisesti pyörittää ja kääntää kunnes proteesin optimaalinen asento löytyy. Ohjelmisto siis mahdollistaa erittäin laajamittaisen hammastekniikan suunnittelun. Viimeisimpänä lisäyksenä ohjelmistoon on tullut rangansuunnittelumoduuli. Perinteisesti laboratorioissa on vahattu kipsimallille runko, ja nyt se on mahdollista tehdä virtuaalisesti suoraan 3D-mallille näyttöruudussa. Näin vahaus ja valamistyöhön kuluva työaika voidaan käyttää tuottavammin. Toki ohjelmisto mahdollistaa tarvittaessa myös perinteisten suunnitteluvahausten skannaukset. Ohjelmistossa on virtuaalinen artikulaattori, jolla voidaan tarkistaa purennan liikkeet ja kontaktikohdat. Suunnitelmasta tulee näin tarkempi ja viimeistelyn tarve pienenee. Ohjelmisto, johon skannerin ostajalle tarjotaan perusteellinen koulutus, ohjaa hammasteknikon työtä, ja tekee tarkistuksia hälyttäen mahdollisista ongelmakohdista automaattisesti. Jyrsinpalvelu laajentaa materiaalivalikoimaa ja säästää aikaa Plandentin uusi PlanEasyMill-konsepti tarjoaa jatkossa laboratorioille kotimaisen vaihtoehdon jyrsinpalveluille. PlanEasyMill pystyy työstämään niitä materiaaleja, joita laboratorioiden käsitai automaattijyrsimillä ei voi tai kannata jyrsiä: kobolttikromia ja titaania. Jyrsinpalvelun kautta on siis mahdollista tehdä titaanista esimerkiksi runkoja ja jyrsimellä voidaan työstää myös koko leuan siltoja. 1/2011

5 PlanEasyMill-palvelun hammasteknikko tarkastaa aina jyrsittävät työt ja selvittää mahdolliset epäselvät kohdat laboratorion kanssa. Palveluun on mahdollista lähettää esim. ajankäytöllisistä syistä normaalisti laboratoriossa tehtäviä jyrsintätöitä. Alihankinnnan hyöty tulee ilmeiseksi erityisesti pienten laboratorioiden kohdalla, joissa säästynyt aika voidaan käyttää uusiin töihin tai niihin työvaiheisiin, jotka vaativat tarkkaa käsityötä. Tiina Lehtinen/Plandent Infolaatikko Avoimeen CAD/CAM-teknologiaan perustuva jyrsinpalvelu Mahdollistaa digitaalisten jäljennösten vastaanottamisen. Jyrsinkeskus antaa hammaslaboratoriolle mahdollisuuden hyödyntää laajaa materiaalivalikoimaa, sillä jyrsimellä voidaan työstää mm. zirkoniaa, titaania ja kobolttikromia. Jyrsitty lopputulos on erittäin sileä, joten aikaa säästyy työn viimeistelyssä. PlanEasyMill-palvelun valmistusmenetelmiä ovat esimerkiksi jyrsintä, laser-sintraus ja 3D-printtaus. Suomenkielinen asiakaspalvelu ja kilpailukykyiset toimitusajat. PlanEasyMill-järjestelmän testaukset aloitetaan huhtikuussa. Ohjelmistopaketista voi räätälöidä juuri itselleen sopivan - ja moduulien lisääminen myöhemmin on myös mahdollista. Vuosilisenssit takaavat ohjelmiston jatkuvan kehittymisen. 1/2011

6 Kevätluentopäivät Himoksella Hammasteknikkoseura järjestää yhdessä Erikoishammasteknikkoliiton ja Hammaslaboratorioliiton kanssa perinteiset kevätpäivät. Varaa majoitus ajoissa. Ilmoittaudu nyt! Hinta 90 euroa/opiskelijoilta 25 euroa 1/2011

7 East City BluesBand HimosAreenalla 2010 Kuvat: Petteri Ehoniemi Kevätluentopäivien ohjelma Perjantai Saapuminen HimosLomille ja klo alkaen majoittuminen HimosHotellin kokoustila: klo Suomen Hammasteknikkoseura Ry:n vuosikokous klo Erikoishammasteknikkoliitto Ry:n vuosikokous klo Hammaslaboratorioliitto Ry:n vuosikokous Lauantai Klo Kokoustilat Salamanteri ja Murri Klo Päivän avaus, Ht Ilkka Tuominen Klo Hammaslaboratorion kannattavuus ja kustannuslaskenta - katsaus historiaan ja sen suhde nykyaikaan Klo kahvi ja suolainen kahvileipä Klo Dokumentointivelvollisuuden uudet tuulet... - Hannu Seitsonen / Valvira Klo Vaihtoehdoksi mini-implantti... - Artti Juusela / 3M Klo lounas HimosHotelli Klo Määritänkö purennan oikein... Hemmo Kurunmäki, HTM, EHT Klo Cerekin mahdollisuudet ja rajoitukset... - Hammasväline Klo kahvi ja makea kahvileipä, HimosAreena Klo Päivällinen ja illanvietto, HimosAreena....East City BluesBand (HT-opettajien bändi) Sunnuntai Klo mennessä mökkien luovuttaminen ja kotiin lähtö 1/2011

8 Erikoishammasteknikkojen työtilanne - kyselytutkimus keväällä 2010 Eeva Widström Hanna Suokko Terveyden ja hyvinvoinninlaitos teki viime keväänä kyselytutkimuksen erikoishammasteknikoille. Siinä selvitettiin erikoishammasteknikoitten työolosuhteita, asiakkaita, työtehtäviä, hinnoittelua, toiminnan kannattavuutta ja alan tulevaisuuden näkymiä. Useimmat vastaajat olisivat halunneet tehdä hieman pidempää työviikkoa, kolmannes piti asiakasmääräänsä liian vähäisenä ja myös kolmannes oli havainnut kysynnän vähentyneen. Näiltä osin tulokset olivat hyvin linjassa Terveys 2000 tutkimuksen kanssa, joka osoitti hampaattomuuden vähentyneen maassamme. Puolet vastaajista koki kilpailun kiristyneen, ja tärkeimmäksi kilpakumppaniksi koettiin terveyskeskushammaslääkärit. Työn kannattavuus koettiin kohtalaiseksi. Kyselyyn vastanneet olivat hyvin yksimielisiä siitä, että erikoishammasteknikkojen toimenkuvaa tulisi laajentaa käsittämään myös osaproteesien valmistaminen suoraan asiakkaille. Johdanto Koko maassa 1950-luvulla käynnistetty kouluhammashoito ja terveyskeskuksissa 1970-luvulla aloitettu lasten ja nuorten järjestelmällinen hammashoito ovat elintason ja koulutustason nousun ohella vaikuttaneet suun terveyden kohenemiseen erityisesti nuorella ja työikäisellä väestöllä. Tämä näkyy hampaattomuuden vähenemisenä. Vuonna 2000 työikäisistä oli enää 6 % hampaattomia (1), kun vielä 1980-luvulla vuotiaistakin 21 % ja vuotiaista 42 % oli menettänyt kaikki omat hampaansa. Eläkeikäisistä lähes puolet (44 %) on yhä vielä hampaattomia, mutta vastaava osuus oli paljon suurempi (67 %) 1980-luvulla. Omien hampaiden säilyminen lisää kuitenkin korjaavan hammashoidon tarvetta. Keski-ikäisillä ja vanhemmilla aikuisilla on Terveys 2000 tutkimuksen mukaan yhä runsaasti paikkaushoidon tarvetta, hoitamattomia iensairauksia ja puuttuvien hampaiden korvaamisen tarvetta (1). Suun terveys ja hoidon tarve ovat myös selvästi yhteydessä sosiaaliseen taustaan. Korkeasti koulutetuilla ja hyvätuloisilla suut ovat hyvässä kunnossa, vähän koulutetuilla ja pienituloisilla hammassairauksia esiintyy runsaammin. Ylemmissä sosiaaliryhmissä saatu hoito on yleensä teknologisesti kehittyneempää (kruunuja, siltoja, implantteja) kuin alemmissa (puuttuvia hampaita näkyvillä alueilla, irtoproteeseja; 2). Proteettisen hoidon saatavuus terveyskeskuksissa on ollut niukkaa, ja yksityissektorilla hoito on ollut kallista eikä sairausvakuutus ole korvannut proteettisia hoitoja pientä rintamaveteraaniryhmää lukuun ottamatta. Aikuisten hammashoitokysynnän kasvaessa hoitopalvelujen järjestämiskysymykset ovat tulleet poliittisesti aikaisempaa tärkeämmiksi. Vuosina toteutettu hammashoitouudistus poisti aikuisten terveyskeskuksiin pääsyä rajoittaneet ikärajat. Samassa yhteydessä myös ennen vuotta 1956 syntyneet alkoivat saada korvauksia sairausvakuutuksesta yksityisiä hammashoitopalveluita käyttäessään; protetiikka jätettiin kuitenkin korvausten ulkopuolelle. Uudistus lisäsi hoidossa käymistä erityisesti terveyskeskuksissa, ja niihin jouduttiin palkkaamaan lisää hammaslääkäreitä ja suuhygienistejä. Myös työnjakoa tehostettiin ja tehtäviä siirrettiin hammaslääkäreiltä suuhygienisteille ja hammashoitajille (3). Silti moniin terveyskeskuksiin muodostui pitkiä jonoja, eivätkä kaikki hoitoa tarvitsevat ole päässeet hoitoon hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa. Monissa terveyskeskuksissa on pelätty hoitoon pääsyn vaikeutuvan entisestään lähitulevaisuudessa hammaslääkäripulan takia (4). Yksityissektorilla ei ole jonoja, eikä sairausvakuutuskorvausten laajennus juurikaan lisännyt potilasmääriä. Kutsujärjestelmän piirissä olleet vakioasiakkaat takasivat työllisyyden ja uusien asiakkaiden hankkimiseen ei ollut tarvetta erityisemmin panostaa (5). Hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien lisäksi myös erikoishammasteknikot osallistuvat asiakkaille palveluja tuottavaan kliiniseen hammashoitotyöhön. Meillä on vähän tietoa erikoishammasteknikkojen roolista hammashoitopalvelujen tuottajina, vaikka Valviran rekisterissä on 340 erikoishammasteknikon tutkinnon suorittanutta työikäistä (alle 66-vuotiasta) hammasteknikkoa. Erikoishammasteknikkoliiton oman arvion mukaan erikoishammasteknikon töitä tekee noin 250 henkilöä. Tutkimuksen tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erikoishammasteknikoiden työtilannetta ja alan haasteita. Aineisto ja menetelmät Tutkimusta varten laadittiin Terveyden - ja hyvinvoinninlaitoksessa (THL) kyselylomake, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Osa kysymyksistä pohjautui Kauppa- ja teollisuusministeriön 2000-luvun alussa tekemään selvitykseen hammasteknisestä alasta (6). Kysymykset koskivat erikoishammasteknikoiden työolosuhteita, työaikoja, asiakkaita, työtehtäviä, hinnoittelua ja toiminnan kannattavuutta sekä alan tulevaisuuden näkymiä. Kyselylomake esitestattiin muutamalla erikoishammasteknikolla ja kysymyksiä muokattiin saatujen kommenttien perusteella. Erikoishammasteknikkoliitosta saatiin sen 202 jäsenen osoitetiedot ja kysely postitettiin heille keväällä Kyselyyn vastasi yhden muistutuskierroksen jälkeen 157 henkilöä ja vastausprosentiksi tuli 77,7 %. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin, joten n-arvot vaihtelevat yksittäisten kysymysten kohdalla. 1/2011

9 Kyselyyn vastanneista 76,8 % oli miehiä. Vastaajista 36,4 % oli yli 60-vuotiaita, 33,1 % oli vuotiaita ja 26,4 % oli vuotiaita. Alle 40-vuotiaita vastaajia oli vain 6 (4,0 %). Kyselyyn vastanneet olivat toimineet alalla keskimäärin 18,3 vuotta, mutta vaihteluväli vastauksissa oli laaja: 1 41 vuotta. Suurin osa vastaajista (42,2 %) työskenteli keskisuurissa, asukkaan kaupungeissa, kolmannes (33,3 %) suurissa kaupungeissa ja loput pienemmillä paikkakunnilla. Eniten vastaajia oli Etelä-Suomen (42,0 %) ja Länsi-Suomen lääneistä (28,7 %). Itä- Suomen läänistä vastaajista oli 10,0 %, Oulun läänistä 12,7 % ja Lapin läänistä 6,7 %. Tulokset Työpaikka ja henkilöstö Lähes kaikilla vastaajilla (97,3 %) oli oma yritys, ja vain muutama vastaaja (2,7 %) oli toisen palveluksessa. Suurin osa kyselyyn vastanneista työskenteli sellaisilla työpaikoilla, joilla oli vain yksi erikoishammasteknikko (91,3 %) ja 8,7 % työpaikoilla, joilla heitä oli useampia. Vastaajista 24 työskenteli sellaisilla työpaikoilla, joilla oli myös 1-2 tavallista hammasteknikkoa. Hammaslaborantteja oli 31 vastaajan (19,7 %) työpaikalla.vain seitsemän vastaajaa (4,5 %) työskenteli työpaikassa, jossa oli myös hammaslääkäreitä ja hammashoitajia. Toimistohenkilökuntaa oli 11 vastaajan työpaikoilla. Lääni Runsas kolmannes (39,5 %) vastaajista ilmoitti käyttävänsä alihankintaa, ja heistä muutama (3,7 %) kertoi käyttävänsä ulkomaista alihankintaa. Työaika ja työtehtävät Vastaajien keskimääräinen työaika oli 35,0 tuntia viikossa. Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä työskenneltiin keskimäärin yhtä paljon, tuntia viikossa. Oulun läänissä työaika oli hieman lyhyempi, 33 tuntia viikossa. Toisaalta siellä viikoittainen työaika vaihteli eniten. Lapin läänissä keskimääräinen viikoittainen työaika oli muita läänejä huomattavasti pidempi, 41 tuntia viikossa. Vastaajat ilmoittivat työskentelevänsä pääsääntöisesti arkisin ja klo 8 16 välillä. Arkiaamuina kahdeksan vastaajaa ilmoitti aloittavansa työt yhtenä tai useampana päivänä jo ennen klo 8, ja 18 vastaajaa ilmoitti olevansa iltaisin töissä klo 18 asti. Muutama (1-5 vastaajaa päivästä riippuen) teki töitä vielä klo 18 jälkeenkin. Lauantaisin ja pyhäpäivinä työskenteli kaksi vastaajaa. Kun kysyttiin nykyisen työajan sopivuutta, suurin osa (95,5 %) vastasi haluavansa tehdä 1-3 tuntia enemmän töitä viikossa. Kokonaistyöajasta tehtiin keskimäärin 57,8 % erikoishammasteknikon töitä (vastaajia 149). Kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tekevänsä myös perinteisiä hammasteknikon töitä - keskimäärin 42,1 % työajasta. Hallinnollisiin tehtäviin käytettiin työajasta keskimäärin 7,6 % (vastaajia 120). Markkinointiin ja Asiakasmäärä Vastaajien keskiarvo lukumäärä Keskihajonta Etelä-Suomi 265, ,2 Itä-Suomi 308, ,1 Länsi-Suomi 254, ,0 Oulu 231, ,5 Lappi 357, ,0 Yhteensä 269, ,8 Taulukko 1. Erikoishammasteknikoiden ilmoittamat asiakasmäärät lääneittäin vuonna 2008 tiedottamiseen käytti aikaa vain puolet vastaajista, tällöin noin 5,6 % työajasta. Erikoishammasteknikon työn osuutta kokonaistyöajasta piti sopivana 109 vastaajaa 150:stä, ja eli noin 72,6 %. Hallinnollisen työn osuutta piti sopivana 82,0 % ja markkinoinnin osuutta 86,0 % vastaajista.vähän yli puolet (keskimäärin 53,1 %) vastaajien viikottaisesta kliinisestä työajasta kului uusien proteesien valmistamiseen ja vajaa kolmannes (29,6%) vanhojen proteesien korjaamiseen. Muuhun työhön kului kliinisestä viikkotyöajasta keskimäärin 13,2 %. Asiakkaat Asiakasmääriä koskeviin kysymyksiin vastasi 113 henkilöä (71,0 %). Heillä oli vuoden aikana ollut keskimäärin 269 asiakasta. Tämä oli kuusi henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna eli potilasmäärät olivat kahden vuoden aikana pysyneet suunnilleen samalla tasolla. Naisilla oli ollut keskimäärin potilasta vähemmän kuin miehillä. Vähiten potilaita oli ollut Oulun läänissä työskentelevillä ja eniten Lapin läänissä (Taulukko 1). Suurin osa vastaajista (65,1 %) piti asiakasmääräänsä sopivana. Vajaa kolmasosa (30,2 %) oli sitä mieltä, että asiakkaita oli liian vähän ja vain 4,7 %:n mielestä heitä oli liikaa. Lomakkeessa kysyttiin myös, mistä asiakkaat tulivat (Taulukko 2). Tavallisinta oli, että hoitoa tarvitsevat hakeutuivat itse vastaanotoille. Pieni osa tuli hammaslääkärien kautta tai muun terveydenhuollon henkilön lähettämänä. Hoitoon kutsuminen (recall) ei ollut kovin tavallista. Asiakkaiden ikää kysyttäessä kävi ilmi, että valtaosa (91,7 %) oli yli 50 vuotiaita ja että eniten asiakkaita tuli vuotiaiden ikäryhmästä (44,3 % asikkaista, vastaajia 151). Yli 75 vuotiaiden ikäryhmästä tuli keskimäärin 24,7 % ja vuotiaiden ikäryhmästä keskimäärin 25,6 % asiakkaista. Kysymykseen Onko erikoishammasteknisen hoidon kysynnässä tapahtunut muutoksia viimeisten viiden vuoden aikana? annetut vastaukset vaihtelivat suuresti. Kolmannes vastaajista (36,4 %) ilmoitti, että kysyntä oli pysynyt ennallaan ja toisen kolmanneksen (31,4 %) mielestä kysyntä oli vähentynyt. Osa vastaajista (18,6 %) kertoi kysynnän 1/2011 9

10 kasvaneen ja pieni osa (13,6 %) kertoi sen vaihdelleen vuosittain. Eniten kysynnän vähenemistä kokeneita vastaajia oli Oulun läänissä (41,2% ). Suurempi osa miehistä (35,5 %) kuin naisista (18,2 %) koki kysynnän vähentyneen. Noin puolet niistä vastaajista, jotka kokivat kysynnän vähentyneen, koki myös, että potilaita oli liian vähän. Toisaalta ne, joiden mielestä kysyntä oli kasvanut, ilmoittivat useimmiten, että potilaita oli sopivasti. Vajaa puolet (40,6 %) vastaajista ilmoitti osallistuneensa tarjouskilpailuihin ostopalveluista, ja heistä 39 (65 %), oli tehnyt myös sopimuksia hintakilpailun pohjalta. Koettu kilpailu Mahdollista kilpailutilannetta alalla kartoitettiin kysymyksellä Onko mielestäsi kilpailu erikoishammasteknikoiden töiden osalta muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Enemmistön (46,2 %) mielestä kilpailu oli kasvanut. Runsas kolmannes (36,6 %) oli sitä mieltä, että se oli pysynyt ennallaan ja 4,8 % vastaajista koki kilpailun vähentyneen. Noin yksi kymmenestä (12,4 %) koki, ettei kilpailua juuri ollut. Naisten ja miesten välillä ei kilpailun kokemisessa ollut merkittäviä eroja. Alueellisesti kilpailun kasvu oli koettu kaikissa lääneissä lähes yhtä suurena kun taas kilpailun vähenemistä tai sen puuttumista oli koettu etupäässä Etelä- tai Länsi-Suomessa. Useimmat kilpailua kokeneet vastaajat (64,8 %) pitivät terveyskeskushammaslääkäreitä tärkeimpänä kilpakumppaninaan (Kuvio 1). Suurin osa niistä, jotka vastasivat että heillä oli liian vähän asiakkaita, koki kilpailun kasvaneen (64,8 %), kun taas niistä, joiden mielestä kilpailua ei juuri ollut, 88,9 % vastasi, että asiakkaita oli sopivasti. Kilpailun koettiin kasvaneen myös silloin kun kysyntä oli vähentynyt. Kun kysyntä oli pysynyt ennallaan, myös kilpailutilanne oli pysynyt ennallaan. Myös silloin kun erikoishammasteknikkoja koettiin olevan liikaa suhteessa asiakkaiden määriin, kilpailun koettiin kasvaneen. Hinnat Kyselylomakkeessa kysyttiin myös muutamien toimenpiteiden hinnastohintoja. Kysymykseen vastasi 150 henkilöä kokoproteesien ja pohjauksen osalta, 94 vastaajaa ilmoitti tarkastuksen ja 104 Asiakkaat tulevat Vastaajien Keskiarvo (%)... lukumäärä Olen itse kutsunut hoitoon 26 11,9 Suoraan vastaanotolle ,4 Hammaslääkärin kautta ,0 Muun terveydenhuollon henkilön lähettämänä 89 8,4 Taulukko 2. Vastaukset kysymykseen Miten asiakkaat tulevat erikoishammasteknikoiden vastaanotolle? Kuvio 1. Erikoishammasteknikkojen kanssa kilpailevat ammattiryhmät vastaajien kokemuksen mukaan. Toimenpide keskiarvo(eur) Vaihteluväli/EUR Tarkastus 21,5 11,7-150 Kokoproteesit (kp/kp) 956, Yläkokoproteesin pohjaus 157, Kotikäynti 37, Taulukko 2. Eräiden hoitotoimenpiteiden hintojen keskiarvot ja vaihteluvälit euroissa. 10 1/2011

11 kotikäynnin hinnan. Kuten taulukosta 2 ilmenee, hintojen vaihtelu oli suurta. Korkein ilmoitettu kokoproteesien hinta oli yli kaksinkertainen halvimpaan hintaan verrattuna ja proteesin pohjauksessa erot olivat viisinkertaisia. Naisilla toimenpiteiden keskimääräiset hinnat olivat tarkastuksia lukuunottamatta alemmat kuin miehillä. Esimerkiksi kokoproteesi maksoi naisilla keskimäärin 50 euroa vähemmän kuin miehillä. Hinnoittelussa oli myös alueellisia eroja, ei kuitenkaan niin, että joku lääni olisi ollut selkeästi muita kalliimpi tai halvempi. Etelä-Suomessa tarkastus ja kokoproteesit olivat keskimäärin kalliimmat kuin muualla Suomessa. Kotikäynti oli kalleinta Lapissa ja proteesin pohjaus Itä-Suomessa. Halvimmat palvelut sijoittuivat nekin ympäri Suomea; keskimäärin halvimmat tarkastukset sai Lapissa, kokoproteesit Oulussa, proteesin pohjauksen Länsi-Suomessa ja kotikäynnin Itä-Suomessa. Hinnastohintojen lisäksi kysyttiin, kuinka usein hintoja muutettiin. Kerran vuodessa hintoja muutti 39,7 % vastaajista, ja kerran kahdessa vuodessa 37,0 % ja harvemmin kuin kerran kahdessa vuodessa 21,9 % vastaajista.useammin kuin kerran vuodessa hintoja ilmoitti muuttavansa vain kaksi hemkilöä (1,4 %). Kysymykseen vastanneita oli 146. Hintojen muuttamiseen kilpailulla ei näyttänyt olevan suurta vaikutusta, niin tasaisesti vastaukset jakautuvat eri kilpailutilanteiden kesken. Toiminnan kannattavuus Suurin osa vastaajista (73,5 %) koki erikoishammasteknikon työn kannattavuuden kohtalaiseksi. Pieni osa (15,9 %) piti kannattavuutta hyvänä ja vain kymmenesosa vastaajista huonona. Itä-Suomessa kannattavuutta pidettiin parhaimpana ja siellä melkein puolet vastaajista (46,7 %) koki, että se oli hyvä. Muissa lääneissä vastaava luku vaihteli %:n välillä, mutta Lapissa kukaan ei vastannut kannattavuuden olevan hyvä. Suhteellisesti huonointa kannattavuus oli Länsi-Suomessa, jossa 13,9 % oli sitä mieltä, että kannattavuus oli huonoa. Muissa läänissä, pois lukien Itä-Suomi, kannattavuuden koki huonoksi keskimäärin 10 %. Lähes puolet vastaajista (44,8 %) koki, että kannattavuus oli huonontunut viimeisten viiden vuoden aikana. Toisen puolen (46,9 %) mielestä kannattavuudessa ei ollut tapahtunut muutoksia. Ne, jotka kokivat kannattavuuden huonontuneen, kokivat myös kysynnän vähentyneen suhteellisesti enemmän kuin muut ja ne, jotka kokivat kannattavuuden olevan hyvää, kokivat myös kysynnän kasvaneen suhteellisesti eniten. Samanlaista yhteyttä ei havaittu kilpailun ja kannattavuuden välillä. Alan tulevaisuus ja kehittämistarpeet Kysyttäessä saavatko erikoishammasteknikot käyttää työssään ammattiosaamistaan ja taitojaan täysipainoisesti hyväkseen, 76,0 % vastasi, että saivat. Vajaa 15,4 % koki, etteivät he saaneet kylliksi hyödyntää osaamistaan ja pieni osa ei osannut vastata kysymykseen. Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä että erikoishammasteknikkojen oikeuksia tulisi laajentaa koskemaan osaproteesien valmistamista suoraan asiakkaille (Kuvio 2). Lomakkeessa kysyttiin myös mielipidettä erikoishammasteknikoiden määristä. Useimpien vastaajien (59,6 %) mielestä erikoishammasteknikoita oli sopivasti suhteessa hoidon kysyntään. Runsas kolmannes (37,8 % oli sitä mieltä, että erikoishammasteknikoita on liikaa ja vain muutama (2,6 %) vastaaja oli sitä mieltä, että heitä on liian vähän. Edelliseen kysymykseen liittyen kysyttiin, pitäisikö erikoishammasteknikkojen koulutusmääriä nostaa. Suurin osa (63,2 %) vastasi ettei pitäisi. Vain 11,5 % on sitä mieltä, että koulutusmääriä pitäisi nostaa ja neljännes vastaajista (25,2 %) ei osanut ottaa kantaa kysymykseen. Pohdinta Tämän kyselyn vastausprosentti oli aika korkea, mitä voidaan pitää osoituksena siitä, että erikoishammasteknikkoliiton jäsenet pitivät kyselyä tarpeellisena. Omaan liittoon kuulumattomia, pääasiassa erikoishammasteknikon töitä tekeviä henkilöitä, arvioidaan olevan melko vähän, joten käytännön syistä johtuneella kyselyn kohdistamisella pelkästään erikoishammasteknikkoliiton Kuvio 2. Vastaukset kysymykseen Pitäisikö erikoishammasteknikkojen ammatillisia oikeuksia laajentaa osaproteesien valmistamiseen suoraan asiakkaille? 1/

12 jäsenille, ei todennäköisesti ole kovin suurta merkitystä tulosten kannalta. Kauppa- ja teollisuusministeriön noin kymmenen vuotta sitten teettämässä koko hammasteknisen alan kehittämisanalyysissä (6) todettiin, ettei toimiala tuolloin ollut välittömästi kovien haasteiden edessä, vaikka jo 1990-luvulla oli uumoiltu hammaslaboratorioiden keskinäisen kilpailun kiristyvän ja kannattavuuden heikkenevän. Samaisessa selvityksessä todettiin kuitenkin että vuosikymmenen lopussa, eli juuri tämän tutkimuksen tekoaikaan suurten ikäluokkien alkaessa siirtyä eläkkeelle, teknologian kehitys ja kansainvälistyminen aiheuttaisivat jonkinlaisia suurempia muutoksia alalla. Tässä selvityksessä pääpaino oli erikoishammasteknikkojen työtilanteessa, työn ja asiakkaiden riittävyydessä ja toiminnan kannattavuudessa ja tulokset osoittivat, että muutoksia oli tapahtunut. Muutokset eivät erikoishammasteknikkojen työssä niinkään liittyneet kansainvälistymiseen ja uuteen teknologiaan, vaan muutoksiin väestön terveydentilassa ja hoidon tarpeessa. Suurin osa vastaajista olisi halunnut tehdä hieman pitempää työviikkoa ja noin kolmannes piti asiakasmääräänsä liian vähäisenä ja myös kolmannes oli havainnut kysynnän vähentyneen. Näiltä osin tulokset ovat hyvin linjassa Terveys 2000 tutkimuksen tulosten kanssa, jotka osoittavat hampaattomuuden vähentyneen maassamme. Hampaattomuus on vielä kuitenkin yleisempää Pohjois- Suomessa kuin Etelä-Suomessa ja siksi tämän tutkimuksen tulos suurimmista asiakasmääristä Lapin läänissä ei ollut yllättävä (1). Oulun läänin odotettua vähäisemmät asiakasmäärät voivat selittyä läänin korkealla hammaslääkäritiheydellä ja hammaslääkärikoulutuksen potilastarpeilla. Tutkimus toi myös selvästi esille erikoishammasteknikkojen asiakkaiden korkean iän, mikä sekin on linjassa Terveys 2000 tutkimuksen epidemiologisten tulosten kanssa (1). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo kymmenen vuoden kuluttua alle 60- vuotiaita ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua alle 70-vuotiaita kokoproteeseja tarvitsevia asiakkaita tulee olemaan aika vähän. Tällöin on kuitenkin odotettavissa että yhä iäkkäämmät asiakkaat ovat aikaisempaa vaativampia ja vaikeahoitoisempia, jolloin tarvitaan kokenutta hoitohenkilökuntaa, joka tekee riittävästi irtoproteeseja ammattitaidon säilymisen näkökulmasta. Riittäviin toimenpidemääriin hoitoyksiköissä on viime aikoina kiinnitetty paljon huomiota lääketieteessä, kun on keskitetty synnytyksiä ja erikoishoitoja. Toisaalta tutkimuksemme osoitti että kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli melko korkea ja voidaan ajatella että myös erikoishammasteknikkojen määrä vähenee kokoproteesin tarvitsijoiden vähetessä, jos koulutusta ei lisätä. Aikaisempien selvitysten mukaan suuri osa hammasteknikoista on syntynyt 1960-luvulla (7). Kaiken kaikkiaan aikuisten hammashoitopalvelujen käyttö on tasaisesti noussut hammashoitouudistuksen jälkeen 2000-luvun alusta. Vuonna 2009 terveyskeskukset hoitivat noin 1,9 miljoonaa henkilöä, noin lasta ja aikuista. Yksityinen sektori hoiti noin aikuista ja lasta. Iäkkäämpien aikuisten (ennen vuotta 1956 syntyneiden) osuus hoidossa käyneistä on kasvanut ja nuorempien osuus vähentynyt (8). Kuten jo aikaisemmin mainittiin, Terveys 2000 tutkimuksen mukaan hoidon tarve aikuisilla on suurta ja myös proteettisten hoitojen tarvetta on runsaasti (1). Uusimmat tutkimustulokset Etelä- Ruotsista ovat osoittaneet, ettei aikuisväestöllä enää juuri ole kokoproteeseita eikä edes irtoproteeseita, vaan puuttuvat hampaat on useimmiten korvattu kiintein ratkaisuin (9). Siellä sairausvakuutus on pitkään subventoinut myös kiinteää protetiikkaa erityisesti iäkkäämmälle väestölle ja hammashoitoon on ylipäätään käytetty paljon enemmän rahaa kuin meillä ja tulokset näkyvät. Meillä Etelä-Ruotsin tilanne on vielä kovin kaukana ja pikemminkin on odotettavissa että irtoproteesien kysyntä entisestään kasvaa. Tämän kyselyn vastaajat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että erikoishammasteknikkojen toimenkuvaa tulisi laajentaa käsittämään myös osaproteesien valmistaminen suoraan asiakkaille. Näin tapahtuu jo esimerkiksi Hollannissa, missä erikoishammasteknikot saavat itsenäisesti tehdä kaikki irrotettavat proteesit myös hampaallisiin suihin sen jälkeen kun hammaslääkäri on tarkastanut potilaan. Hammaslääketieteellisesti kiinteitä proteettisia ratkaisuja pidetään yleensä osaproteeseja parempina hoitovaihtoehtoina mm hygieniasyistä. Kiinteät proteettiset ratkaisut ovat kuitenkin kalliita ja kun omia hampaita puuttuu paljon, myös irtoproteesit koetaan hyvinkin tarpeelliseksi. Silloin kun hammaslääkäreistä on puutetta eikä suun terveydenhuollon rahoituksen lisäystä ole näköpiirissä, erikoishammasteknikkojen osaamisen laajempi hyödyntäminen olisi väestönäkökulmasta hyvinkin tarkoituksenmukaista. Suun terveydenhuollon eri ammattiryhmien oikeuksista on ammattiryhmien kesken aina ollut kiistaa ja eturistiriitoja. Silloin kun työtä on riittävästi tarjolla kaikille osapuolille, tulisi ammattilaisten, kouluttajien ja päättäjien pystyä sopimaan tarkoituksenmukaisista käytännöistä. Voidaan ajatella, että irrotettavat levy- ja rankaproteesit kuuluisivat erikoishammasteknikoitten toimenkuvaan esimerkiksi hammaslääkärin lähetteen pohjalta, jolloin riittävän laaja osaaminen asiakkkaan suun terveydestä ja purennasta tulisi huomioitua. Luonnollisesti erikoishammasteknikoitten perus- ja täydennyskoulutukseen tulisi lisätä tämä osio. Aikaisemmassa Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksessä hammaslaboratorioiden kannattavuus koettiin hyväksi tai jopa erittäin hyväksi (6). Tässä tutkimuksessa suurin osa vastaajista koki työnsä kannattavuuden kohtalaiseksi. Kokoproteesien kysynnän vähenemistä oli ilmeisesti jossain määrin pystytty kompensoimaan perinteistä hammasteknikon työtä tekemällä. Myös työajoissa pyrittiin joustamaan tarjoamalla asiakkaille ilta- ja aamuaikoja. Jonkin verran aikaa käytettiin myös markkinointiin. Sen sijaan yksityishammaslääkäreiden tärkein markkinointikeino - potilaitten uudelleen kutsujärjestelmä recall - ei näyttänyt erityisemmin olevan käytössä erikoishammasteknikoilla (5). Osasyynä tähän on varmasti asiakkaitten erilainen sosioekonominen tausta. Yksityisessä hammashoidossa myös rohkeasti laskuttavat ryhmävastaanotot ovat osoittautuneet paremmin kannattaviksi kuin soolovastaanotot. Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksessä taas pienet hammaslaboratoriot, joissa omistajan työpanos oli merkittävä, olivat kaikkein kannattavimpia (6). Hinnoittelulla on suuri merkitys toiminnan kannattavuudelle. Tässä tutkimuksessa hinnat vaihtelivat suuresti. Hintaerot saattoivat johtua monesta tekijästä:hinnoittelun menetelmät ja kuluttajien ostopäätökset voivat olla hyvinkin erilaisia lääneittäin, ikäryhmittäin tai tulotasosta riippuen. Koska erikoishammasteknikkojen tarjoamia tuotteita ei hankita kovin usein, ei asiakkailla välttämättä ole käsitystä käyvästä hinnasta. 12 1/2011

13 Useimmiten iäkkäiden asiakkaiden ei myöskään ole helppo verrata hintoja. Talousterioiden mukaan hinnoittelu on yleensä joko markkinaperusteista tai kustannusperusteista. Markkinalähtöisessä hinnoittelussa hinnan perustuksen luo kilpailijan ja asiakkaan odotetut reaktiot, kun kustannusperusteisessa hinnoittelussa hinnan perusta muodostuu yksinkertaisesti tuotteen tuotanto- ja myyntikustannuksista. Tässä selvityksessä ei hinnoittelun perusteista esitetty kysymyksiä. Sen sijaan kysyttiin hintojen muuttamisesta. Erikoishammasteknikot näyttäisivät muuttavan hintojaan hieman harvemmin kuin yksityishammaslääkärit, joista suurin osa korotti hintojaan kerran vuodessa. Hammaslääkärien hinnoittelua ohjasivat hammaslääkäriliiton ohjeet kustannusten noususta ja tilastokeskuksen julkaisemat katsaukset perityistä hinnoista (5). Tämän tutkimuksen mukaan hintoja muutettiin hieman harvemmin silloin kun kysynnän koettiin pysyneen ennallaan. Muuten hinnoittelussa ei näyttänyt olevan selkeää strategiaa. Pikemminkin se näytti olevan rutiininomaista toimintaa. Puolet vastaajista koki kilpailun kiristyneen viime vuosina ja tärkeimmäksi kilpakumppaniksi koettiin terveyskeskushammaslääkärit. Kilpailuasetelmaa vaikeuttaa se, että terveyskeskushammaslääkärit työskentelevät julkisella sektorilla, eikä heidän kanssaan voi kilpailla hinnoilla. Tällöin kilpailuvalteiksi jäävät ammattitaito, asiakaslähtöisyys ja nopea hoitoon pääsy. Korvaavien palvelujen tuottajat eli hammaslääkärit ovat olleet kiireisiä hammashoitouudistuksen nostettua hoidon kysyntää ja lisäksi hammaslääkärien määrä on ollut lievässä laskussa viime vuosina (n. 7 % vuodesta 2000) eläkkeelle jäämisten takia. Jonkin verran kilpailua koettiin myös erikoishammasteknikoitten välillä ja melkein puolet vastaajista oli sitä mieltä, että erikoishammasteknikkoja on tällä hetkellä liikaa. Juuri kukaan ei ollut lisäämässä alan koulutusta. Tämän tutkimuksen tulokset tuovat yhdessä aikaisempien väestön suun ja hampaiden hoidontarvetta selvittäneiden epidemiologisten tutkimusten kanssa selvästi esille tarpeen uudelleenarvioida erikoishammasteknikoitten roolia suun terveydenhuollossa. Kirjallisuus 1. Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, Aromaa A (toim.). Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16. Kansanterveyslaitos, Helsinki, Nihtilä A, Widström E. Haasteena oikeudenmukaisuus - keski-ikäisten kokemuksia hammashoitouudistuksesta pääkaupunkiseudulla. Yhteiskuntapolitiikka 2005: 70(3): Vesivalo A, Widström E, Mikkola H, Tampsi-Jarvala T. Terveyskeskusten hammashoidon tavoitteet ja kannusteet hammashoitouudistuksen implementoinnissa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2006; 43: Widström E. Suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa (85-88). Kirjassa Kokko S, Peltonen E, Honkanen V (toim.). Perusterveydenhuollon kehittämisen suuntaviivoja. Raportti perusterveydenhuollon vahvistamistoimien suunnittelutyöstä. Avauksia 13. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, Widström E, Väisänen A, Mikkola H. Pricing and competition in the private dental market. Community Dental Health Painossa. 6. Vasara T, Mäkelä K. Hammastekninen ala esimerkkinä käsiteollisuuden kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 12. Edita Publishing Oy, Helsinki, Kaartinen O, Rajapuro A. Hammasteknikoiden työvoimaennuste Opinnäytetyö, Helsingin ammattikorkeakoulu Metropolia, Sosiaali- ja terveysala, hammastekniikan koulutusohjelma, Helsinki, Sotkanet. 9. Lundegren N, Axtelius B, Åkerman S. Self perceived oral health, treatment need and the use of oral health care of the adult population in Skåne, Sweden. Swedish Dental Journal 2011, painossa. Kirjoittajat Eeva Widström hlt, vtk, ehl, professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki Hanna Suokko hammaslääketieteen ja kauppatieteiden yo, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, Helsinki 1/

14 Käsityöneuvos Lars Nordberg in memoriam Me käsityöneuvos Lars Norbergin ystävät ja ammattitoverit saimme joulun 2010 ja uudenvuodenpyhien 2011 aikana suruviestin Lars Nordbergin poistumisesta keskuudestamme, jonka järkyttyneinä otimme vastaan. Hän oli ollut viettämässä jouluaattoa perheineen lapsenlapsensa kotona ja oli valmistelemassa illan päätteeksi kotimatkaa. Valmisteluiden aikana hän oli saanut sairaskohtauksen ja kotimatka olikin muuttunut matkaksi tuonpuoleiseen. Tapahtuman johdosta menetimme suuren persoonan, jolla olisi 80-vuotisesta iästään huolimatta ollut vielä paljon annettavaa ammattikunnallemme. Ensikosketuksen hammastekniseen alaan hän sai jo vuonna 1942 ollessaan 11-vuotias pestautuessaan J.Krogeruksen hammaslaboratorioon lähetti- ja oppipojaksi hänelle tarjottiin työpaikkaa Dentaldepot Oy:ssä ja sitäkautta Axel Salingren Oy:n laboratorioon oppilaaksi. Sodanjälkeinen Suomi haki uomiaan ja Lasse joutui hakemaan uutta työpaikkaa ja sai sen Turusta K.Laineen laboratoriosta. Asepalveluksesta vapauduttuaan hän palasi J.Krogeruksen laboratorioon ollen siellä vuoteen Hammasteknikoksi hän valmistui Tuo vuosi 1954 oli käänteentekevä hänen hammasteknisellä urallaan. Hän haki ja sai työpaikan Allan Raij: n Erikoishammasproteesilaboratoriosta. Raij:n laboratorio oli edelläkävijä rankaproteesi ja implanttiprotetiikassa. Viisivuotisen työrupeaman jälkeen hänet pyydettiin Udo Heiselerin laboratorioon, kunnes 1970 hän perusti oman hammaslaboratorioyrityksen. Taitavan osaamisensa johdosta ja hyvän henkilökunnan ansiosta Dental-Lab Lars Nordberg Oy kasvoi kymmenhenkiseksi laboratorioksi. Laboratorio erikoistui ranka- ja implanttiproteesien valmistukseen, ollen myös muun hammasteknisen protetiikan laboratorio. Toimittuaan 30 vuotta yrittäjänä hän luopui yrityksestään siirtyen eläkkeelle 58-vuotisen työrupeaman jälkeen. Lars Nordbergin toiminta alan ja alaan liittyvissä järjestöissä oli mittava, josta voisi kirjoittaa koko Hammasteknikko-lehden täyttävän ansioluettelon, olihan hän aikoinaan tämän lehden toimituksessakin ja on vuosikymmenien aikana kirjoittanut lukuisia artikkeleita lehteemme. Suomen Hammasteknikkojen liittoon hän liittyi Liiton toiminnassa hän oli urheilutoimikunnassa, hallituksessa ja liiton 50-vuotisjuhlatoimikunnassa, joka järjesti mittavan näyttelyn hotelli Inter-Continentalissa. Perustettuaan oman yrityksen hän liittyi Hammaslaboratorioliittoon toimien liiton hallituksessa ja puheenjohtajana. Hän oli myös maamme ensimmäisiä hammasteknikkomestareita ja näin ollen Hammasteknikkomestarit ry:n merkkihenkilöitä. Toiminta Hammaslaboratorioliitossa ja Mestarikillassa johti hänet Helsingin Käsityö ja pienteollisuusliitto ry:n toimintaan. Liiton täyttäessä 125 vuotta Lars Nordberg oli liiton puheenjohtaja. Liiton vuosijuhlatilaisuus pidettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa vuonna /2011

15 Valtion Hammasteknikko-opiston johtokunnassa hän toimi 20 vuotta. Tätä ennen hän oli ollut HTkäsikirjatoimikunnan sihteeri. Toimikunta suomensi ruotsinkielisen Hadbok I Dental- laboratorieteknik nimiset kirjat kahdeksan ja puolisataa sivuiseksi suomennokseksi ja siihen liittyi 1000 kuvaa käsittävä kuvateos. Toimikunnasta muodostui myöhemmin Hammasteknikkojen Koulutustoimikunta. Lasse toimi toimikunnan sihteerinä v ja puheenjohtajana Maamme rajojen ulkopuolelle suuntautui hänen aktiivisuutensa mm. ollessaan Nordiska Tandtekniker Unionin johtokunnassa v ja järjestön presidentti v Viron vapautumisen jälkeen hänen osuutensa maan elvyttämiseksi hammasteknisellä alalla eurooppalaiselle tasolle oli merkittävä. Tästä toiminnasta Lars Nordberg kutsuttiin Eesti Hambateknikute Liit:n kunniajäseneksi. Lisäksi hän toimi erilaisissa komiteoissa ja johtokunnissa vaikuttaen merkittävästi alamme koulutukseen ja edistykseen. Vuoden hammasteknikko hän oli Huomionosoituksen kohde hän oli saadessaan mm. SVR ansioristin, SY timanttiristin, sotilaspoikaristin, hänellä oli veteraanitunnus sotilaspoikatoimistaan ja von Wright ritariston jäsenyys. Huomattavimmat huomionosoitukset hänen merkittävästä toiminnastaan alalla ja alan järjestöissä eittämättä ovat käsityöneuvoksen arvon myöntäminen hänelle ja Suomen Hammaslääkäriseuran kutsuessa Lars Nordbergin kunniajäsenekseen. Tämän kaiken jälkeen tulee kysymys, oliko hänellä lainkaan vapaa-aikaa. Hänen taitonsa tuli juuri tässä esiin. Tarmokkaasti ja rationaalisesti hän järjesti asiat niin, että vapaa-aikaakin oli. Alan erilaisissa juhlatilaisuuksissa hän oli, korottamatta itseään seurallinen ja huumorintajuinen, eikä kaihtanut kuninkaallistakaan seuruetta pöytäseurassaan Stockholm Handverksföreningin 150-vuotisjuhlassa hän vaimonsa Airin kanssa oli kutsuvieraspöydässä kuninkaallisten kanssa. Jo 1940 vuoden puolivälissä hän oli liittynyt urheiluseura Helsingin Toverien jäseneksi harrastaen yleisurheilua ja jalkapalloa. Myöhemmin hän valmensi ja johti tämän seuran jalkapallojoukkueen lähelle mestaruussarjaa. Seuran taloudelllinen romahdus kuitenkin esti jatkon. Syntyjään helsinkiläisenä meri oli elementti, jossa hän viihtyi. Sieltä merellisen laajasta perspektiivistä hän etsi uusia ulottuvuuksia arkeen ja toimintaan. Ensin hankittuaan hyvän veneen ja myöhemmin oman saaripaikan Sipoon saaristosta hänen akkunsa latautui sillä kapasiteetilla, jota voi vain ihmetellä. Veneillen ja purjehtien Itämeri tuli tutuksi, eikä Atlanttikaan vieras ollut. Atlantin ylitys perheineen tapahtui Queen Mary II:la vuonna Loppiaisaattona täyttyi Helsingin Laajasalon kirkko Lars Nordbergin siunaustilaisuuteen, saattaen hänet viimeiselle matkalleen. Raskaimman surun kantavat Lassen poismenosta Airi-vaimo ja heidän poikansa Markus perheineen. Me läheiset ammattitoverit ja koko ammattikunta muistamme Lars Nordbergin rehtinä avoimena ammattiveljenä, joka aina oli valmis jakamaan tietämystään ja neuvottelemaan sovittelevasti kärjistyneissäkin asioissa. Tulemme suuresti kunnioittamaan Lars Nordbergin muistoa ja olemme kiitollisia hänen osuudestaan hammastekniikan edistyksestä Suomessa. Kalevi Ilkka Mikko Rikkonen Olavi Kautto 1/

16 Luonnollisen kaltainen lopputulos. Hampaat syljen kostuttamat, keramian ja hampaan välistä saumaa mahdoton havaita. Hampaiden muoto korjattu pelkästään osalaminaateilla. Osalaminaatit, painajainen vai pelastus? Teksti ja kuvat: Anders Wollstén Keraamisten laminaattien suunnittelussa lähtökohtana on yleensä hampaan koko labiaalipinnan yli ulottuva hionta. Jos tilaa on riittävästi, hionta voi olla minimaalinen. Mahdollisimman vähäisellä hionnalla pyritään säästämään hammaskudosta mahdollisimman paljon. Tämä aiheuttaa laboratoriossa usein ongelmia laminaatin muotoilussa, materiaalin valinnassa ja valmistustekniikassa. Minimaalisen laminaattihionnan perusedellytys on pinnoitettavan hampaan mahdollisimman hyvä väri. Kun keraamiset laminaatit ovat ohuimmillaan jopa 0,2-0,3 mm paksuja, ei keramialla voida tehdä kovin suuria värin korjauksia. Tästä syystä ohuilla laminaateilla korjataan pääsääntöisesti erilaisia hampaan pinnassa olevia virheitä. Lohkeamisia, pieniä paikkoja jne. Kun hampaan väriä halutaan muuttaa radikaalisti on hionnan tarvekin suurempi. Laminaatin valmistustekniikalla ja materiaalilla on erittäin suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Tänä päivänä laminaattien valmistamiseen käytetään karkeasti arvioiden kolmea erilaista laminaattityyppiä. Päällepolttokeramiasta kerrostettu laminaatti, prässäyskeramiasta prässäämällä ja maalaamalla tehty laminaatti sekä prässäyskeramiasta prässätyn rungon päälle kerrostettu laminaatti. Prässäyskeramialla saadaan todennäköisesti vahvimmat laminaatit ja prässäyskeramia toimiikin Alkutilanne edestä. Usein vaihdetut värjäytyneet muovipaikat. Hampaiden muoto ei symmetrinen. Alkutilanne sivusta katsottuna. 16 1/2011

17 loistavasti kun laminaatista saadaan tehtyä riittävän paksu. Estetiikaltaan prässäyskeramia ei kuitenkaan koskaan vastaa kerrostettua laminaattia. Edellytyksenä tietenkin, että keramian kerrostaja ymmärtää ja hallitsee hampaan ja käyttämänsä keramian optiset ominaisuudet. Opalisoinnin, läpikuultavuuden ja keramiassa olevien pigmenttien merkityksen. Jos hampaan kärkialueella oleva defekti voidaan korjata laminaatilla onko silloin tarvetta koko hampaan pinnan yli ulottuvalle hionnalle? Kun hammaslääkäri ymmärtää hammasteknikon työn onnistumiselle välttämättömät elementit ja laminaattihionnan vaatimukset sekä hallitsee sementoinnin, ei koko fasadipinnan yli ulottuva hionta ole välttämätön. Lähikuva muovipaikoista. Huomaa hampaiden muoto- ja kokoero. Tapauskertomus Potilaalla hampaissa d.11,21 synnynnäinen kärkialueen värjäymä. Hampaan kervikaalinen 2/3 intakti. Defektiä korjailtu muovilla useamman kerran. Muovin ongelmana värjäytyminen ja muutaman vuoden välein muovipinnoitteet onkin uusittava. Ensimmäiset kuvat värjäytyneistä muovipinnoitteista. Potilas ei ollut tyytyväinen hampaidensa väriin ja hampaat valkaistiin. Hampaiden valkaisu on ongelmallinen tekijä hammaslaboratoriolle. Laminaattihoitoa ja värinmääritystä ei voi tehdä heti valkaisun jälkeen. Valkaisuhoidon jälkeen on hampaiden värin annettava tasaantua vähintään 2 viikkoa, mieluummin enemmän. Potilaalle tehtiin värinmääritys 3 viikkoa valkaisun jälkeen. Hionta: Osalaminaattihoidossa hionnan merkitys on onnistuneelle lopputulokselle erittäin tärkeä. Defektialueelta on hiottava mahdollisimman paljon, jotta laminaatti olisi kyseisellä alueella mahdollisimman peittävä. Hampaan ja laminaatin sauma aiheuttaa ongelmia, ei värin takia vaan optisten ominaisuuksien johdosta. Hionta on ehdottomasti tehtävä viistehiontana. Tällöin laminaatin ja kiilteen sauma-alueelle ei muodostu näkyvää halkeamaa joka johtuu valonsäteiden heijastumisesta keramiaan muodostuvasta taitekohdasta. Lasissa oleva halkeama käyttäytyy samalla tavalla. Vaikka lasi on ehjä, valonsäteiden heijastuminen halkeamapinnasta paljastaa halkeaman. Laminaatti viistehionnalla on haastava valmistaa, mutta ei ylivoimainen. Viistehiontaa voidaan käyttää myös ns osakruunuissa premolaari ja molaarialueella bukkaalipinnalla olevan sauman häivyttämiseksi. Kerrostus: Kerrostuksessa käytetty HeraCeram -päällepolttokeramiaa. Hampaan kärjessä oleva opaakki, valkoinen laikku, peitetään ohuella kerroksella paljon väripigmenttejä sisältävää intensiividentiini -massalla ja normaalilla dentiini -massalla. Massat kerrostetaan vuorotellen ohuina kaistaleina valkoisen alueen päälle. Näin saadaan valkoinen väri häivytettyä ja kahden eri keramiamassan käytöllä aikaansaadaan luonnollisen kal- Lähikuva viistehionnasta. Se on ainoa keino häivyttää keramian ja hampaan raja. Väriskaalan oikea puoli: opalisoivat, kiilteen valontaitto ja -heijastusominaisuuksia imitoivat tehostemassat. 1/

18 Hampaat kuivattu paperilla keramian ja hampaan sauman havainnollistamiseksi. Keramiasta tehty kärki matkii ja toistaa luonnollisella tavalla hampaan optisia ominaisuuksia. Opalisointia ja läpikuultavuutta. tainen valon heijastuminen hampaan pinnalta. Pelkästään intensiividentiiniä käyttämällä muodostuisi hampaan pinnalle vain hieman tummempi läikkä. Kahden, erilaisilla valontaitto-ominaisuuksilla olevan, keramiamassan käytöllä saadaan aikaan luonnollinen valontaittoefekti. Kun vaalea alue on saatu hajoitettua ja peitettyä intensiivi- ja dentiinimassalla, käytetään laminaatin kerrostamiseen opalisoivia kärki- ja transpamassoja. Käytettävät massat valitaan hampaan värinmäärityksessä. Vähemmän läpikuultavia opalisoivia kärkivärejä (HeraCeram OS1-OS4) käytetään alueilla joissa ei tarvita läpikuultavuutta. Opalisioivia transpamassoja (HeraCeram OT1-OT10, OTY, OTB, OTIce) käytetään nillä alueilla joihin halutaan enemmän läpikuultavuutta. Kerrostus on helppoa ja nopeaa. Perusedellytyksenä onnistumiselle on oman keramian optisten ominaisuuksien tunteminen. Kerrostustekniikalla voidaan pigmenttejä laittaa sinne missä niitä tarvitaan ja opalisoivia ja eri läpikuultavuusasteella olevia keramiamassoja käyttämällä saadaan mahdollismman luonnollinen lopputulos. Maalamalla ei voida koskaan saavuttaa luonnollisen kaltaisia efektejä. Maalaustekniikassa käytetään pigmenttejä, ei kiilteessä ja kerrostuskeramiassa olevia luonnollisia valontaitto- ja heijastusominaisuuksia. 18 1/2011

19 Erikoishammasteknikon tulevaisuus lähtölaskennassa. uuteen hallitusohjelmaan Pian on kulunut kolme vuotta siitä kun Erikoishammasteknikkoliiton jäsenet vierailivat eduskunnassa ja veivät viestiä huolestaan alansa tulevaisuudesta. Tässä lehdessä on THL:n kattava tutkimus Eht:n ammattikunnasta, jonka loppupohdinnan tuloksena on tarve ammattimme roolin uudelleen arviointi terveydenhuollon palveluntuottajana. Osaproteesin tarve tulee entisestään lisääntymään ja se tulisi huomioida myös Eht-koulutuksessa. Terveyskeskuksissa on selvästi tarvetta suunterveydenhuollon ammattilaisten joustavaan yhteistyöhön: Hammaslääkäri -lehden artikkeli 8/2010 Hammashoito uudistus terveyskeskushammaslääkärien näkökulmasta: Hampaattomuuden väheneminen on lisännyt aikuisten ja ikäihmisten suunhoidon tarvetta ja hoidon tarve tulee jatkossa vielä kasvamaan. Tarkoituksenmukaisten hoitopalveluiden järjestäminen vaatii suunterveydenhuollon ammattilaisten yhteistyön parantamista ja tilanteen ymmärtämistä myös poliittisilta päätöksentekijöiltä. Nykyiset ja tulevat ministerit ja kansanedustajat kiertävät maakuntaa vaalien alla. Viemällä viestiämme heille nyt kun kuunteleva korva on herkimmillään, voimme ehkä kasvattaa sitä pientä itua, jonka olemme ministeriöön saaneet vietyä. Terveydenhuollon uudistus on yksi suuremmista haasteista tulevalla hallituskaudella ja puhutaan usein suurista kokonaisuuksista, joissa oma alamme on pieni ja vaikeasti ymmärrettävä. Viestiämme viemään tarvitaan koko hammasteknisen alan yhteistyötä. -Tuula Mohtaschemi- ERIKOISHAMMASTEKNIKKOLIITTO RY ONNITTELEE MERKKIPÄIVIÄÄN VIETTÄVIÄ 50 vuotta Ropponen Jukka Eht Kumpulainen Jussi Eht 60 vuotta Uuttu Marjukka Eht Melamies Erkki Eht Nurmi Jouko Eht Järvinen Seija Eht Orell Hannu Eht 65 vuotta Heikkonen Eero 70 vuotta Heikkinen Veli Eht 75 vuotta Ehrstedt Jarl-Johan Eht 80 vuotta Kuukkanen Sakari Eht ERIKOISHAMMASTEKNIKKOLIITTO RY Olympiastadion A - rappu Helsinki Puh Fax JÄSENPALVELUTUOTTEET NUMEROSTA MARKETTA RAUTIALA VASTAANOTTAA JA POSTITTAA TILAUKSET. 1/

20 Hammasteknikko 50 vuotta sitten on juttusarja, jossa julkaisemme.hammasteknikko-lehdessä ilmestyneitä artikkeleita vuosien takaa. Toimitus Ikkunakruunu proteesin tukihampaana Jo vuosikausia on ollut havaittavissa kehitystä siihen suuntaan, että proteettiset työt pyritään saamaan mahdollisimman näkymättömiksi, ts. naamioimaan ne ympäristön kaltaisiksi. Kun aikaisemmin katsottiin kultakruunun sijoittamista kultahampaaseen tarpeelliseksi, jopa potilaan omasta toivomuksesta, suhtaudutaan nykyisin kielteisesti jo Inlay-paikkaankin näkyvässä hampaassa. Korkeintaan kokopurennan ollessa kysymyksessä palataan menneeseen»kulta-aikaan», tarkoituksena naamioida kultakruunun tms. avulla proteesin olemassaolo. Emme ryhdy tässä käsittelemään syitä siihen, miksi kehitys on mennyt tähän suuntaan, vaan kiinnitämme huomiomme tosiasioihin. Tosiasiahan on, että täysmetallikruunu on siirtynyt yhä enemmän premolaari ja molaari alueelle. Ensimmäisissä ja toisissakin premolaareissa on nykyisin joko Jacket tai ikkunaruunu paikallaan. Tästä syystä meillä on edessämme uudet pulmat, tällaisten kruunujen ollessa proteesin tukihampaina. lkkunakruunu irtoproteesin pinnehampaana Suunniteltaessa huolellisesti proteettista työtä, - niin täytyisi aina tehdä suuremman työn ollessa kysymyksessä, - osoittautuu usein välttämättömäksi päällystää joku tukihampaista pinnettä varten kruunulla. Kun sivuhampaissa turvaudutaan ilman muuta täysmetallikruunuun, ovat etuhammasalueella usein hyvät neuvot kalliita. Toiselta puolen olisi tällaisessa tapauksessa Jacket tai akryylikruunu kosmeettisesti paras ratkaisu, toiselta puolen taas tällaisen kruunun kestävyys proteesin kiinnityshampaana on sangen kyseenalainen. Usein koko tämä pulma ratkaistaan yksinkertaisesti tavallisella Inlay-pinteellä kosmetiikan kustannuksella. Inlaypinne on juuri etuhammaspinteen tyypillinen edustaja. Hyvin harvoin tällainen pinne varustetaan mesioincisaalituella, joka on kuitenkin välttämätön proteesin tukemisen kannalta. (katso kuvaa 1 a - 1 e). Kaavamainen esitys tavallisen inlay-pinteen huonoista ominaisuuksista. Kiinnitys ja tuki puutteellisia, proteesi liikkuu nuolien osoittamaan suuntaan (1 a - 1 b) 1 c esittää inlaypinteen oikeata muotoa mesio-incisaalisakaroilla. N:o 3: 17. vuosikerta 1960 Kuva 1. Konkreettisen proteettisen tapauksen ollessa kysymyksessä havaitsemme usein olevamme vaikeuksien edessä, jos työ on osittain tuettava Jacket kruunuihin. Olettakaamme, että on kysymyksessä tapaus, jossa potilaalla on jäljellä :iin on tehtävä kuorikot ja kosmeettisista syistä ainoastaan Jacketkruunut tulevat kysymykseen. Pinteet kolmosiin on tehtävä mahdollisimman näkymättömiksi. Itse proteesilevy on tehtävä metallista ilman kitalakiosaa. Käytännöllisesti katsoen tulee kysymykseen joko: 1) Kitalaeton levy lyhyillä inlay tyyppisillä pinteillä kolmosissa sekä 2- haaraisilla pinteillä 7 + ja + 7 :ssä. (kuva 2), tai: Esimerkki epätyydyttävästä tuesta etuhammasalueella. lnlay-pinteet 3+ +3:ssa. 2)»tuettu» skeletta-byygeliproteesi juoksevalla pinteellä sekä haarapinteillä 7+ 7 :ssä purupintatuella. (kuva 3). Molemmissa tapauksissa ei tuki etuhammasalueella ole 20 1/2011

Hammastekniikka tutuksi

Hammastekniikka tutuksi Hammastekniikka tutuksi Hammasteknikko on suun terveydenhuollon ammattilainen, joka suunnittelee ja valmistaa erilaisia hammasproteeseja ja -kojeita yhteistyössä hammaslääkärin kanssa. Hammasteknisessä

Lisätiedot

Hybridijatkeet. Anders Wollstén

Hybridijatkeet. Anders Wollstén teksti, kuvat Anders Wollstén Hybridijatkeet Hybridijatkeiden käyttö on jo muutaman vuoden ollut hammaslaboratorioissa normaalirutiineihin laskettava tapa tehdä implanttiprotetiikkaa. Hybridijatke -nimitys

Lisätiedot

Potilastapaus. Hammasteknisten töiden valmistus CAD/CAM tekniikalla. hammasteknikoiden keskuudessa. Valitettavasti

Potilastapaus. Hammasteknisten töiden valmistus CAD/CAM tekniikalla. hammasteknikoiden keskuudessa. Valitettavasti Hammasteknisten töiden valmistus CAD/CAM tekniikalla herättää paljon kysymyksiä hammasteknikoiden keskuudessa. Valitettavasti CAD/CAM tekniikkaan perehtymättömän teknikon käsitys aiheesta voi olla varsin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Hammaslaboratorio Precident Oy. Hyvä Hammas Oy Hinta euro Hinta euro Hinta euro Hinta euro. Dentec Oy. Tarjoajat: Tilausarvio vuodessa

Hammaslaboratorio Precident Oy. Hyvä Hammas Oy Hinta euro Hinta euro Hinta euro Hinta euro. Dentec Oy. Tarjoajat: Tilausarvio vuodessa HAMMASLABORATORIOPALVELUT H023-12-1 HEL 2011-009227 OSIO 1. TAVANOMAINEN PROTETIIKKA JA PURENTAFYSIOLOGIA Hinnnan painoarvo 80 % Laadun painoarvo 20% = valittu toimittaja Tarjoajat: Tilausarvio vuodessa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013. Toimitusjohtaja Martin Forss

Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013. Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013 Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 30 hammaslääkäriasemaa 22 paikkakunnalla

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Stick Techin kuitulujitteiset hoitoratkaisut www.sticktech.com Stick, everstick Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Kysy miellyttävästä, hampaitasi säästävästä hoitoratkaisusta hammaslääkäriltäsi.

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj

Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Lehdistö- ja sijoittajatilaisuus 25.10.2013 Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009. Ei säädöksiä Ryhmäkertoja on yleensä 10.

Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009. Ei säädöksiä Ryhmäkertoja on yleensä 10. Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009 1 (5) Perusturva Terveydenhuollon asiakast 1.1.2009 alkaen Avoterveydenhuolto nimi Terveyskeskuksen lääkäripalvelun Terveyskeskuksen päivystyksen 12,80 1*)

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon PALVELUSETELI 2014. Informaatiotilaisuus palvelusetelihammaslääkäreille 5.2.2014

Suun terveydenhuollon PALVELUSETELI 2014. Informaatiotilaisuus palvelusetelihammaslääkäreille 5.2.2014 Suun terveydenhuollon PALVELUSETELI 2014 Informaatiotilaisuus palvelusetelihammaslääkäreille 5.2.2014 Tarja Kallio Vastaava hammaslääkäri Ostopalvelut Suun terveydenhuolto Palveluseteli Vakinaistettu Yksi

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151 hoitoyksikköä 700 hammashoidon

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 23 hammaslääkäriasemaa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Hankintaohjelma / Hintaliite

Hankintaohjelma / Hintaliite Liite 2. 1 (14) Hankintaohjelma / Hintaliite OSIO 1. TAVANOMAINEN PROTETIIKKA JA PURENTAFYSIOLOGIA Hinnat sisältävät kaikki seuraavat kulut: tuotteiden kuljetus, toimistomaksu, laskutuslisä, digitaaliseen

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Marina Vahtola. Oral Hammaslääkärit Oyj

Toimitusjohtaja Marina Vahtola. Oral Hammaslääkärit Oyj Varsinainen yhtiökokous 24.3.2011 Toimitusjohtaja Marina Vahtola Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 21 hammaslääkäriasemaa,

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Kun yritän luoda täydellisen kuvan, käytän aina tarkoin määriteltyjä

Kun yritän luoda täydellisen kuvan, käytän aina tarkoin määriteltyjä Täydellisen kuvan niksit Kun yritän luoda täydellisen kuvan, käytän aina tarkoin määriteltyjä suuntaviivoja. Kutsun niitä 9 elementiksi. Tässä artikkelissa käyn läpi mitä tarvitsen ja mitä otan huomioon

Lisätiedot

Hammaskeskus Oy. 170,00 138,00 80,00 100,00 38,00 kipsistä, jotka kipsattu artikulaattoriin kasvokaariindeksin

Hammaskeskus Oy. 170,00 138,00 80,00 100,00 38,00 kipsistä, jotka kipsattu artikulaattoriin kasvokaariindeksin Hammaslaborpalvelut H023-12-1 HEL 2011-009227 OSIO 2. ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRITASOISET PROTEETTISET JA PURENTAFYSIOLOGISET TYÖT = valittu toimittaja Hinnan painoarvo 40% Laadun painoarvo 60 % Tarjoajat: Tilausarvio

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti 1 HAMMASLÄÄKÄRIEN - JA SV-KOODIEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIEN TOIMENPIDELUETTELOSSA MÄÄRÄTTYJEN JA SAIRAUSVAKUUTUKSEN PALAUTUSTAKSASSA MÄÄRÄTTYJEN TOIMENPITEIDEN 1.9.2001 LUKIEN Tutkimukset 201 Tutkimus,

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013. Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013. Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Mitä kertoo hammashoitouudistuksen

Mitä kertoo hammashoitouudistuksen Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta Eeva Widström ja Hennamari Mikkola Mitä kertoo hammashoitouudistuksen arviointi? Hammashoitojärjestelyt Pohjoismaissa poikkeavat selvästi muun Euroopan käytännöistä

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011 Silmälasien käyttötutkimus 0 Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 0 Miten tutkimus tehtiin Tämä tutkimus on tehty Optisen alan tiedostuskeskuksen toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä osana Omnibus-monitilaajatutkimusta.

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Hämeen Hammashoito osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Riitta Serlachius Perustettu 9.10. 2007 Tampereella Perustajajäseniä 9 Jäsenet, 12 hammaslääkäriä, toimivat yksityissektorilla ammatinharjoittajina

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot