Uusi, nopea kotimainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi, nopea kotimainen"

Transkriptio

1 h a m m a s st et ken ki sne in s ea n l a n a l ea r n i k oei sr l ei hk t oi i s1 l/ 2e 0h 1t 1i 3 tässä numerossa Lisää aikaa käsityölle s. 4-5 Uusi, nopea kotimainen Himoksen kevätluentopäivien ohjelma s. 6 Tuottavuus ratkaisee Plandent tarjoaa hammaslaboratorioille nyt kotimaisen vaihtoehdon CAD/CAMtyöskentelyyn: suomenkielisen PlanEasyMill-palvelun. 3Shape-järjestelmällä skannaat jäljennöksen tai kipsimallin nopeasti ja suunnittelet työsi monipuolisella ohjelmistolla. Tilaat suunnittelemasi työn PlanEasyMill-palvelusta napin painalluksella. Valmis tuote voidaan toimittaa kätevästi muiden tarviketilaustesi ohessa. Tehokasta ja vaivatonta! Erikoishammasteknikkojen työtilanne s. 8 Osalaminaatit, painajainen vai pelastus? s. 16 Asentajankatu 6, Helsinki Laboratoriotuotteet puh fax

2 Kolme keramiaa. Yksi kerrostusmenetelmä. Yksi poltto-ohjelma. Täydellinen estetiikka. Helppo, varma ja nopea, tinkimättä esteettisistä ominaisuuk - sista. Heraeuksen ainutlaatuisella keramiaohjelmalla saavutat täydellisen estetiikan riippumatta käytettävästä runkomateri - aalista. HeraCeram voidaan polttaa ilman hidasta jäähdytystä kaikkien tunnettujen korkeapolttoisten jalometalliseosten ja keramian polttoon soveltuvien epäjalojen seosten päälle. HeraCeram Press on prässäyskeramia maalaus- ja kerrostustek - niikkaan. Kerrostukseen käytetään HeraCeram keramiaa. HeraCeram Zirkonia voidaan polttaa kaikkien markkinoilla ole - vien zirkonium runkomateriaalien päälle. HeraCeram, HeraCeram Press ja HeraCeram Zirkonia kaikilla sama poltto-ohjelma. Kokeile HeraCeram keramiaa ja totea edut! Lisätietoja HeraCeram keramiasta: Heraeus Kulzer partnership laboratorio, Hammaslaboratorio Impladent Jälleenmyyjä Suomessa: Hammasväline Oy, soita ja pyydä tarjous.

3 Pääkirjoitus Maaliskuun loppupuolella, heti Himoksen kevätluentopäivien jälkeen, on taas aika katsastaa hammastekniikan tulevaisuus IDS 2011 messuilla Kölnissä. Tämänkin lehden sisältö on hammastekniikan tulevaisuutta pullollaan. Sisältäen useamman skanneri- ja jyrsinvalmistajan mainoksia ja artikkelin Plandentin tulevasta jyrsinpalvelusta. Hammastekniikka on kiinteän protetiikan osalta kokenut suuria mullistuksia viime vuosina. Hammaslaboratorioiden perinteisesti hallitsemille markkinoille tuli ensin Nobel Biocare, Procera alumiinioksidirungoilla. Erilaisia materiaaleja on näistä päivistä tullut valtavasti lisää: zirkonia, titaani, kobolttikromi, lasikeramia, poispalavat muovit, muoviset VA-silta materiaalit jne. Materiaalvalikoiman kasvaessa on myös kilpailu markkinoilla kiristynyt ja uusia pelaajia on astunut kentälle huomattava määrä lisää. Ennen muinoin hammaslaboratorioiden suurimpana uhkana oli naapurikorttelin labra, ulkomaantuonti ja hammaslääkärivastaanotoille myydyt jyrsinlaitteet. Nyt kaikki haluavat palan hammasteknisten töiden kakusta. Lähes kaikilla implanttivalmistajilla on jonkinlainen jyrsintä- tai skanneripalvelu. Materiaalivalmistajat ovat myös vahvasti rynnineet markkinoile. Plandentin mukaantulon myötä ovat jälleenmyyjätkin hamuamassa palaa kakusta muullakin tavoin kuin laite- ja materiaalimyynnillä. Ja jos sinä rangantekijä huokaiset helpotuksesta ja toteat ei koske minua, VÄÄ- RIN! Jyrsittävät ja lasersintratut rangat ovat jo arkipäivää. Seuraavaksi ovat vuorossa purentakiskot. Intraoraaliskannauksen kehittyessä suuri osa töistä ei koskaan saavukaan laboratorion kynnyksen yli. Työt tulevat suoraan vastaanotolle ja hammaslaboratorio, puhtaasti ylimääräisenä kulurakenteena, on saatu kätevästi ohitettua. Akryyliproteesit saavat todennäköisesti olla vielä pitkään vain laboratoriossa valmistettavien töiden listalla, lähinnä monimutkaisen rakenteensa ansiosta. Elämme hammastekniikassa mullistavia aikoja. Tekniikan kehittyessä ei mikään ole mahdotonta ja tulevaisuudessa aidon käsityöläisen rooli tulee muuttumaan radikaalisti. Käsikappaleen ja vahaveitsen sijaan näyttämölle astuvat tietokoneen hiiri ja muut 3D-skannauksessa käytettävissä olevat apuvälineet. Hammaslaboratorion selviytymiselle elintärkeäksi muodostuu laadukkaan työn lisäksi, hyppääminen oikeaan kelkkaan. Mistä ja miten hankin tulevaisuudessa rungot kiinteän protetiikan töihin. Investointi väärän valmistajan laitteisiin voi pahimmassa tapauksessa tulla todella kalliiksi. Markkinat ovat ylikuumentuneet ja pudotuspeli on jo käynnissä. Suomen marginaalisilla markkinoilla, voidaan helposti luoda erheellinen käsitys markkinoiden rauhallisuudesta ja tasapainosta. Keski-Euroopassa on tällä hetkellä täysi sota käynnissä ja nähtäväksi jää ketkä selviävät voittajina. Kylmää kyytiä on luvassa ja siihen ei tarvita talven koviksi muodostuneita pakkasia. Himoksella nähdään. Anders Wollstén, päätoimittaja Sisältö: Pääkirjoitus... 3 Lisää aikaa käsityölle Tiina Lehtinen/Plandent Himoksen kevätluentopäivät Ilkka Tuominen Erikoishammasteknikkojen. työtilanne Eeva Widström Hanna Suokko Käsityöneuvos Lars Nordberg. In memoriam Kalevi Ilkkka, Mikko Rikkonen, Olavi Kautto Osalaminaatit, painajainen vai. pelastus? Anders Wollstén EHT-liiton sivu Tuula Mohtaschemi 50 VUOTTA SITTEN. Ikkunakruunu proteesin. tukihampaana Jäsener ilmoittavat Teppo Kariluoto Julkaisija: Suomen Hammasteknikkoseura ry 66. vuosikerta No 1/2011 ISSN Päätoimittaja: Laskutusasiat: SHtS ry:n Hallitus Anders Wollstén Juha Pentikäinen Puheenjohtaja: Puh: Puh: Ilkka Tuominen, Helsinki Toimituksen osoite: Taitto: Eero Mattila Jäsenet: Mannerheimintie 52 A1 Puh Piia Rauhamäki, Lappeenranta Helsinki Toimituskunta: Jussi Karttunen, Pori Teppo Kariluoto, SHtS Teppo Kariluoto, Helsinki Henry Salmelainen, HL-liitto Kirsi Ehoniemi, Eura Puh: Varajäsenet: Fax: Tapio Suonperä, Helsingin AMK Hemmo Kurunmäki,Vaasa Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Pasi Alander, Turun yliopisto Jukka Salonen, Kerava Hammasteknikko on Suomen Hammasteknikkoseura ry:n jäsenlehti, joka jaetaan jäsenille jäsenmaksua vastaan. Lehden artikkelit ovat valistusaineistona vapaasti lainattavissa. Lähde mainittava. Hallitukset ja toimikunnat Mediakortti Hammasteknikko 2/2011 ilmestyy Aineisto toimitukseen mennessä 1/2011

4 Lisää aikaa käsityölle Digitaalinen jäljentäminen ja jyrsinpalvelut muuttavat perinteisiä toimintamalleja Plandentin jyrsinpalvelu avaa hammaslaboratoriolle mahdollisuuden teettää alihankintana hammasteknisiä töitä laajasta materiaalivalikoimasta. Lisäksi digitaalinen jäljentäminen on hyvää vauhtia tulossa hammaslääkäreiden vastaanotoille, joten avoin skanneriohjelmisto tarjoaa laboratorioille mahdollisuuden tarjota palveluita myös digitaaliseen jäljentämiseen siirtyneille hammaslääkäreille. Avoin CAD/CAMteknologia tuo joustoa Avoin CAD-teknologia tuo työskentelyyn uudenlaista joustavuutta. Avoimuus tarkoittaa sitä, että avoimeen teknologiaan perustuva skanneri voi ottaa vastaan stl-muotoisia tiedostoja, eli avointen suukameroiden tekemiä digitaalijäljennöksiä. Perinteinen jäljennös tai siitä valettu kipsimalli voidaan myös skannata laboratoriossa suoraan suunnitteluohjelmalla työstettäväksi. Tehdyn suunnitelman voi lähettää mille tahansa jyrsimelle, joka pystyy vastaanottamaan stl-muodossa olevaa avointa dataa. Ohjelmiston monipuolisuus taataan tuotekehityksellä Skannerin mukana tuleva suunnitteluohjelmisto on yksi markkinoiden monipuolisimmista. Ohjelmistolla pystyy tekemään esimerkiksi kruunujen ja siltojen rungot, inlayt, onlayt, laminaatit, yksilölliset jatkeet, juurikanavanastat, rankojen rungot tai useasta materiaalista rakentuvat sillat. Ohjelmiston avulla voi myös suunnitella erilaiset kiinnikkeet, kuten pallot ja kruunujen kylkeen kiinnitettävät liukukiinnikkeet. Kiinnikkeitä voi virtuaalisesti pyörittää ja kääntää kunnes proteesin optimaalinen asento löytyy. Ohjelmisto siis mahdollistaa erittäin laajamittaisen hammastekniikan suunnittelun. Viimeisimpänä lisäyksenä ohjelmistoon on tullut rangansuunnittelumoduuli. Perinteisesti laboratorioissa on vahattu kipsimallille runko, ja nyt se on mahdollista tehdä virtuaalisesti suoraan 3D-mallille näyttöruudussa. Näin vahaus ja valamistyöhön kuluva työaika voidaan käyttää tuottavammin. Toki ohjelmisto mahdollistaa tarvittaessa myös perinteisten suunnitteluvahausten skannaukset. Ohjelmistossa on virtuaalinen artikulaattori, jolla voidaan tarkistaa purennan liikkeet ja kontaktikohdat. Suunnitelmasta tulee näin tarkempi ja viimeistelyn tarve pienenee. Ohjelmisto, johon skannerin ostajalle tarjotaan perusteellinen koulutus, ohjaa hammasteknikon työtä, ja tekee tarkistuksia hälyttäen mahdollisista ongelmakohdista automaattisesti. Jyrsinpalvelu laajentaa materiaalivalikoimaa ja säästää aikaa Plandentin uusi PlanEasyMill-konsepti tarjoaa jatkossa laboratorioille kotimaisen vaihtoehdon jyrsinpalveluille. PlanEasyMill pystyy työstämään niitä materiaaleja, joita laboratorioiden käsitai automaattijyrsimillä ei voi tai kannata jyrsiä: kobolttikromia ja titaania. Jyrsinpalvelun kautta on siis mahdollista tehdä titaanista esimerkiksi runkoja ja jyrsimellä voidaan työstää myös koko leuan siltoja. 1/2011

5 PlanEasyMill-palvelun hammasteknikko tarkastaa aina jyrsittävät työt ja selvittää mahdolliset epäselvät kohdat laboratorion kanssa. Palveluun on mahdollista lähettää esim. ajankäytöllisistä syistä normaalisti laboratoriossa tehtäviä jyrsintätöitä. Alihankinnnan hyöty tulee ilmeiseksi erityisesti pienten laboratorioiden kohdalla, joissa säästynyt aika voidaan käyttää uusiin töihin tai niihin työvaiheisiin, jotka vaativat tarkkaa käsityötä. Tiina Lehtinen/Plandent Infolaatikko Avoimeen CAD/CAM-teknologiaan perustuva jyrsinpalvelu Mahdollistaa digitaalisten jäljennösten vastaanottamisen. Jyrsinkeskus antaa hammaslaboratoriolle mahdollisuuden hyödyntää laajaa materiaalivalikoimaa, sillä jyrsimellä voidaan työstää mm. zirkoniaa, titaania ja kobolttikromia. Jyrsitty lopputulos on erittäin sileä, joten aikaa säästyy työn viimeistelyssä. PlanEasyMill-palvelun valmistusmenetelmiä ovat esimerkiksi jyrsintä, laser-sintraus ja 3D-printtaus. Suomenkielinen asiakaspalvelu ja kilpailukykyiset toimitusajat. PlanEasyMill-järjestelmän testaukset aloitetaan huhtikuussa. Ohjelmistopaketista voi räätälöidä juuri itselleen sopivan - ja moduulien lisääminen myöhemmin on myös mahdollista. Vuosilisenssit takaavat ohjelmiston jatkuvan kehittymisen. 1/2011

6 Kevätluentopäivät Himoksella Hammasteknikkoseura järjestää yhdessä Erikoishammasteknikkoliiton ja Hammaslaboratorioliiton kanssa perinteiset kevätpäivät. Varaa majoitus ajoissa. Ilmoittaudu nyt! Hinta 90 euroa/opiskelijoilta 25 euroa 1/2011

7 East City BluesBand HimosAreenalla 2010 Kuvat: Petteri Ehoniemi Kevätluentopäivien ohjelma Perjantai Saapuminen HimosLomille ja klo alkaen majoittuminen HimosHotellin kokoustila: klo Suomen Hammasteknikkoseura Ry:n vuosikokous klo Erikoishammasteknikkoliitto Ry:n vuosikokous klo Hammaslaboratorioliitto Ry:n vuosikokous Lauantai Klo Kokoustilat Salamanteri ja Murri Klo Päivän avaus, Ht Ilkka Tuominen Klo Hammaslaboratorion kannattavuus ja kustannuslaskenta - katsaus historiaan ja sen suhde nykyaikaan Klo kahvi ja suolainen kahvileipä Klo Dokumentointivelvollisuuden uudet tuulet... - Hannu Seitsonen / Valvira Klo Vaihtoehdoksi mini-implantti... - Artti Juusela / 3M Klo lounas HimosHotelli Klo Määritänkö purennan oikein... Hemmo Kurunmäki, HTM, EHT Klo Cerekin mahdollisuudet ja rajoitukset... - Hammasväline Klo kahvi ja makea kahvileipä, HimosAreena Klo Päivällinen ja illanvietto, HimosAreena....East City BluesBand (HT-opettajien bändi) Sunnuntai Klo mennessä mökkien luovuttaminen ja kotiin lähtö 1/2011

8 Erikoishammasteknikkojen työtilanne - kyselytutkimus keväällä 2010 Eeva Widström Hanna Suokko Terveyden ja hyvinvoinninlaitos teki viime keväänä kyselytutkimuksen erikoishammasteknikoille. Siinä selvitettiin erikoishammasteknikoitten työolosuhteita, asiakkaita, työtehtäviä, hinnoittelua, toiminnan kannattavuutta ja alan tulevaisuuden näkymiä. Useimmat vastaajat olisivat halunneet tehdä hieman pidempää työviikkoa, kolmannes piti asiakasmääräänsä liian vähäisenä ja myös kolmannes oli havainnut kysynnän vähentyneen. Näiltä osin tulokset olivat hyvin linjassa Terveys 2000 tutkimuksen kanssa, joka osoitti hampaattomuuden vähentyneen maassamme. Puolet vastaajista koki kilpailun kiristyneen, ja tärkeimmäksi kilpakumppaniksi koettiin terveyskeskushammaslääkärit. Työn kannattavuus koettiin kohtalaiseksi. Kyselyyn vastanneet olivat hyvin yksimielisiä siitä, että erikoishammasteknikkojen toimenkuvaa tulisi laajentaa käsittämään myös osaproteesien valmistaminen suoraan asiakkaille. Johdanto Koko maassa 1950-luvulla käynnistetty kouluhammashoito ja terveyskeskuksissa 1970-luvulla aloitettu lasten ja nuorten järjestelmällinen hammashoito ovat elintason ja koulutustason nousun ohella vaikuttaneet suun terveyden kohenemiseen erityisesti nuorella ja työikäisellä väestöllä. Tämä näkyy hampaattomuuden vähenemisenä. Vuonna 2000 työikäisistä oli enää 6 % hampaattomia (1), kun vielä 1980-luvulla vuotiaistakin 21 % ja vuotiaista 42 % oli menettänyt kaikki omat hampaansa. Eläkeikäisistä lähes puolet (44 %) on yhä vielä hampaattomia, mutta vastaava osuus oli paljon suurempi (67 %) 1980-luvulla. Omien hampaiden säilyminen lisää kuitenkin korjaavan hammashoidon tarvetta. Keski-ikäisillä ja vanhemmilla aikuisilla on Terveys 2000 tutkimuksen mukaan yhä runsaasti paikkaushoidon tarvetta, hoitamattomia iensairauksia ja puuttuvien hampaiden korvaamisen tarvetta (1). Suun terveys ja hoidon tarve ovat myös selvästi yhteydessä sosiaaliseen taustaan. Korkeasti koulutetuilla ja hyvätuloisilla suut ovat hyvässä kunnossa, vähän koulutetuilla ja pienituloisilla hammassairauksia esiintyy runsaammin. Ylemmissä sosiaaliryhmissä saatu hoito on yleensä teknologisesti kehittyneempää (kruunuja, siltoja, implantteja) kuin alemmissa (puuttuvia hampaita näkyvillä alueilla, irtoproteeseja; 2). Proteettisen hoidon saatavuus terveyskeskuksissa on ollut niukkaa, ja yksityissektorilla hoito on ollut kallista eikä sairausvakuutus ole korvannut proteettisia hoitoja pientä rintamaveteraaniryhmää lukuun ottamatta. Aikuisten hammashoitokysynnän kasvaessa hoitopalvelujen järjestämiskysymykset ovat tulleet poliittisesti aikaisempaa tärkeämmiksi. Vuosina toteutettu hammashoitouudistus poisti aikuisten terveyskeskuksiin pääsyä rajoittaneet ikärajat. Samassa yhteydessä myös ennen vuotta 1956 syntyneet alkoivat saada korvauksia sairausvakuutuksesta yksityisiä hammashoitopalveluita käyttäessään; protetiikka jätettiin kuitenkin korvausten ulkopuolelle. Uudistus lisäsi hoidossa käymistä erityisesti terveyskeskuksissa, ja niihin jouduttiin palkkaamaan lisää hammaslääkäreitä ja suuhygienistejä. Myös työnjakoa tehostettiin ja tehtäviä siirrettiin hammaslääkäreiltä suuhygienisteille ja hammashoitajille (3). Silti moniin terveyskeskuksiin muodostui pitkiä jonoja, eivätkä kaikki hoitoa tarvitsevat ole päässeet hoitoon hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa. Monissa terveyskeskuksissa on pelätty hoitoon pääsyn vaikeutuvan entisestään lähitulevaisuudessa hammaslääkäripulan takia (4). Yksityissektorilla ei ole jonoja, eikä sairausvakuutuskorvausten laajennus juurikaan lisännyt potilasmääriä. Kutsujärjestelmän piirissä olleet vakioasiakkaat takasivat työllisyyden ja uusien asiakkaiden hankkimiseen ei ollut tarvetta erityisemmin panostaa (5). Hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien lisäksi myös erikoishammasteknikot osallistuvat asiakkaille palveluja tuottavaan kliiniseen hammashoitotyöhön. Meillä on vähän tietoa erikoishammasteknikkojen roolista hammashoitopalvelujen tuottajina, vaikka Valviran rekisterissä on 340 erikoishammasteknikon tutkinnon suorittanutta työikäistä (alle 66-vuotiasta) hammasteknikkoa. Erikoishammasteknikkoliiton oman arvion mukaan erikoishammasteknikon töitä tekee noin 250 henkilöä. Tutkimuksen tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erikoishammasteknikoiden työtilannetta ja alan haasteita. Aineisto ja menetelmät Tutkimusta varten laadittiin Terveyden - ja hyvinvoinninlaitoksessa (THL) kyselylomake, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Osa kysymyksistä pohjautui Kauppa- ja teollisuusministeriön 2000-luvun alussa tekemään selvitykseen hammasteknisestä alasta (6). Kysymykset koskivat erikoishammasteknikoiden työolosuhteita, työaikoja, asiakkaita, työtehtäviä, hinnoittelua ja toiminnan kannattavuutta sekä alan tulevaisuuden näkymiä. Kyselylomake esitestattiin muutamalla erikoishammasteknikolla ja kysymyksiä muokattiin saatujen kommenttien perusteella. Erikoishammasteknikkoliitosta saatiin sen 202 jäsenen osoitetiedot ja kysely postitettiin heille keväällä Kyselyyn vastasi yhden muistutuskierroksen jälkeen 157 henkilöä ja vastausprosentiksi tuli 77,7 %. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin, joten n-arvot vaihtelevat yksittäisten kysymysten kohdalla. 1/2011

9 Kyselyyn vastanneista 76,8 % oli miehiä. Vastaajista 36,4 % oli yli 60-vuotiaita, 33,1 % oli vuotiaita ja 26,4 % oli vuotiaita. Alle 40-vuotiaita vastaajia oli vain 6 (4,0 %). Kyselyyn vastanneet olivat toimineet alalla keskimäärin 18,3 vuotta, mutta vaihteluväli vastauksissa oli laaja: 1 41 vuotta. Suurin osa vastaajista (42,2 %) työskenteli keskisuurissa, asukkaan kaupungeissa, kolmannes (33,3 %) suurissa kaupungeissa ja loput pienemmillä paikkakunnilla. Eniten vastaajia oli Etelä-Suomen (42,0 %) ja Länsi-Suomen lääneistä (28,7 %). Itä- Suomen läänistä vastaajista oli 10,0 %, Oulun läänistä 12,7 % ja Lapin läänistä 6,7 %. Tulokset Työpaikka ja henkilöstö Lähes kaikilla vastaajilla (97,3 %) oli oma yritys, ja vain muutama vastaaja (2,7 %) oli toisen palveluksessa. Suurin osa kyselyyn vastanneista työskenteli sellaisilla työpaikoilla, joilla oli vain yksi erikoishammasteknikko (91,3 %) ja 8,7 % työpaikoilla, joilla heitä oli useampia. Vastaajista 24 työskenteli sellaisilla työpaikoilla, joilla oli myös 1-2 tavallista hammasteknikkoa. Hammaslaborantteja oli 31 vastaajan (19,7 %) työpaikalla.vain seitsemän vastaajaa (4,5 %) työskenteli työpaikassa, jossa oli myös hammaslääkäreitä ja hammashoitajia. Toimistohenkilökuntaa oli 11 vastaajan työpaikoilla. Lääni Runsas kolmannes (39,5 %) vastaajista ilmoitti käyttävänsä alihankintaa, ja heistä muutama (3,7 %) kertoi käyttävänsä ulkomaista alihankintaa. Työaika ja työtehtävät Vastaajien keskimääräinen työaika oli 35,0 tuntia viikossa. Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä työskenneltiin keskimäärin yhtä paljon, tuntia viikossa. Oulun läänissä työaika oli hieman lyhyempi, 33 tuntia viikossa. Toisaalta siellä viikoittainen työaika vaihteli eniten. Lapin läänissä keskimääräinen viikoittainen työaika oli muita läänejä huomattavasti pidempi, 41 tuntia viikossa. Vastaajat ilmoittivat työskentelevänsä pääsääntöisesti arkisin ja klo 8 16 välillä. Arkiaamuina kahdeksan vastaajaa ilmoitti aloittavansa työt yhtenä tai useampana päivänä jo ennen klo 8, ja 18 vastaajaa ilmoitti olevansa iltaisin töissä klo 18 asti. Muutama (1-5 vastaajaa päivästä riippuen) teki töitä vielä klo 18 jälkeenkin. Lauantaisin ja pyhäpäivinä työskenteli kaksi vastaajaa. Kun kysyttiin nykyisen työajan sopivuutta, suurin osa (95,5 %) vastasi haluavansa tehdä 1-3 tuntia enemmän töitä viikossa. Kokonaistyöajasta tehtiin keskimäärin 57,8 % erikoishammasteknikon töitä (vastaajia 149). Kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tekevänsä myös perinteisiä hammasteknikon töitä - keskimäärin 42,1 % työajasta. Hallinnollisiin tehtäviin käytettiin työajasta keskimäärin 7,6 % (vastaajia 120). Markkinointiin ja Asiakasmäärä Vastaajien keskiarvo lukumäärä Keskihajonta Etelä-Suomi 265, ,2 Itä-Suomi 308, ,1 Länsi-Suomi 254, ,0 Oulu 231, ,5 Lappi 357, ,0 Yhteensä 269, ,8 Taulukko 1. Erikoishammasteknikoiden ilmoittamat asiakasmäärät lääneittäin vuonna 2008 tiedottamiseen käytti aikaa vain puolet vastaajista, tällöin noin 5,6 % työajasta. Erikoishammasteknikon työn osuutta kokonaistyöajasta piti sopivana 109 vastaajaa 150:stä, ja eli noin 72,6 %. Hallinnollisen työn osuutta piti sopivana 82,0 % ja markkinoinnin osuutta 86,0 % vastaajista.vähän yli puolet (keskimäärin 53,1 %) vastaajien viikottaisesta kliinisestä työajasta kului uusien proteesien valmistamiseen ja vajaa kolmannes (29,6%) vanhojen proteesien korjaamiseen. Muuhun työhön kului kliinisestä viikkotyöajasta keskimäärin 13,2 %. Asiakkaat Asiakasmääriä koskeviin kysymyksiin vastasi 113 henkilöä (71,0 %). Heillä oli vuoden aikana ollut keskimäärin 269 asiakasta. Tämä oli kuusi henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna eli potilasmäärät olivat kahden vuoden aikana pysyneet suunnilleen samalla tasolla. Naisilla oli ollut keskimäärin potilasta vähemmän kuin miehillä. Vähiten potilaita oli ollut Oulun läänissä työskentelevillä ja eniten Lapin läänissä (Taulukko 1). Suurin osa vastaajista (65,1 %) piti asiakasmääräänsä sopivana. Vajaa kolmasosa (30,2 %) oli sitä mieltä, että asiakkaita oli liian vähän ja vain 4,7 %:n mielestä heitä oli liikaa. Lomakkeessa kysyttiin myös, mistä asiakkaat tulivat (Taulukko 2). Tavallisinta oli, että hoitoa tarvitsevat hakeutuivat itse vastaanotoille. Pieni osa tuli hammaslääkärien kautta tai muun terveydenhuollon henkilön lähettämänä. Hoitoon kutsuminen (recall) ei ollut kovin tavallista. Asiakkaiden ikää kysyttäessä kävi ilmi, että valtaosa (91,7 %) oli yli 50 vuotiaita ja että eniten asiakkaita tuli vuotiaiden ikäryhmästä (44,3 % asikkaista, vastaajia 151). Yli 75 vuotiaiden ikäryhmästä tuli keskimäärin 24,7 % ja vuotiaiden ikäryhmästä keskimäärin 25,6 % asiakkaista. Kysymykseen Onko erikoishammasteknisen hoidon kysynnässä tapahtunut muutoksia viimeisten viiden vuoden aikana? annetut vastaukset vaihtelivat suuresti. Kolmannes vastaajista (36,4 %) ilmoitti, että kysyntä oli pysynyt ennallaan ja toisen kolmanneksen (31,4 %) mielestä kysyntä oli vähentynyt. Osa vastaajista (18,6 %) kertoi kysynnän 1/2011 9

10 kasvaneen ja pieni osa (13,6 %) kertoi sen vaihdelleen vuosittain. Eniten kysynnän vähenemistä kokeneita vastaajia oli Oulun läänissä (41,2% ). Suurempi osa miehistä (35,5 %) kuin naisista (18,2 %) koki kysynnän vähentyneen. Noin puolet niistä vastaajista, jotka kokivat kysynnän vähentyneen, koki myös, että potilaita oli liian vähän. Toisaalta ne, joiden mielestä kysyntä oli kasvanut, ilmoittivat useimmiten, että potilaita oli sopivasti. Vajaa puolet (40,6 %) vastaajista ilmoitti osallistuneensa tarjouskilpailuihin ostopalveluista, ja heistä 39 (65 %), oli tehnyt myös sopimuksia hintakilpailun pohjalta. Koettu kilpailu Mahdollista kilpailutilannetta alalla kartoitettiin kysymyksellä Onko mielestäsi kilpailu erikoishammasteknikoiden töiden osalta muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Enemmistön (46,2 %) mielestä kilpailu oli kasvanut. Runsas kolmannes (36,6 %) oli sitä mieltä, että se oli pysynyt ennallaan ja 4,8 % vastaajista koki kilpailun vähentyneen. Noin yksi kymmenestä (12,4 %) koki, ettei kilpailua juuri ollut. Naisten ja miesten välillä ei kilpailun kokemisessa ollut merkittäviä eroja. Alueellisesti kilpailun kasvu oli koettu kaikissa lääneissä lähes yhtä suurena kun taas kilpailun vähenemistä tai sen puuttumista oli koettu etupäässä Etelä- tai Länsi-Suomessa. Useimmat kilpailua kokeneet vastaajat (64,8 %) pitivät terveyskeskushammaslääkäreitä tärkeimpänä kilpakumppaninaan (Kuvio 1). Suurin osa niistä, jotka vastasivat että heillä oli liian vähän asiakkaita, koki kilpailun kasvaneen (64,8 %), kun taas niistä, joiden mielestä kilpailua ei juuri ollut, 88,9 % vastasi, että asiakkaita oli sopivasti. Kilpailun koettiin kasvaneen myös silloin kun kysyntä oli vähentynyt. Kun kysyntä oli pysynyt ennallaan, myös kilpailutilanne oli pysynyt ennallaan. Myös silloin kun erikoishammasteknikkoja koettiin olevan liikaa suhteessa asiakkaiden määriin, kilpailun koettiin kasvaneen. Hinnat Kyselylomakkeessa kysyttiin myös muutamien toimenpiteiden hinnastohintoja. Kysymykseen vastasi 150 henkilöä kokoproteesien ja pohjauksen osalta, 94 vastaajaa ilmoitti tarkastuksen ja 104 Asiakkaat tulevat Vastaajien Keskiarvo (%)... lukumäärä Olen itse kutsunut hoitoon 26 11,9 Suoraan vastaanotolle ,4 Hammaslääkärin kautta ,0 Muun terveydenhuollon henkilön lähettämänä 89 8,4 Taulukko 2. Vastaukset kysymykseen Miten asiakkaat tulevat erikoishammasteknikoiden vastaanotolle? Kuvio 1. Erikoishammasteknikkojen kanssa kilpailevat ammattiryhmät vastaajien kokemuksen mukaan. Toimenpide keskiarvo(eur) Vaihteluväli/EUR Tarkastus 21,5 11,7-150 Kokoproteesit (kp/kp) 956, Yläkokoproteesin pohjaus 157, Kotikäynti 37, Taulukko 2. Eräiden hoitotoimenpiteiden hintojen keskiarvot ja vaihteluvälit euroissa. 10 1/2011

11 kotikäynnin hinnan. Kuten taulukosta 2 ilmenee, hintojen vaihtelu oli suurta. Korkein ilmoitettu kokoproteesien hinta oli yli kaksinkertainen halvimpaan hintaan verrattuna ja proteesin pohjauksessa erot olivat viisinkertaisia. Naisilla toimenpiteiden keskimääräiset hinnat olivat tarkastuksia lukuunottamatta alemmat kuin miehillä. Esimerkiksi kokoproteesi maksoi naisilla keskimäärin 50 euroa vähemmän kuin miehillä. Hinnoittelussa oli myös alueellisia eroja, ei kuitenkaan niin, että joku lääni olisi ollut selkeästi muita kalliimpi tai halvempi. Etelä-Suomessa tarkastus ja kokoproteesit olivat keskimäärin kalliimmat kuin muualla Suomessa. Kotikäynti oli kalleinta Lapissa ja proteesin pohjaus Itä-Suomessa. Halvimmat palvelut sijoittuivat nekin ympäri Suomea; keskimäärin halvimmat tarkastukset sai Lapissa, kokoproteesit Oulussa, proteesin pohjauksen Länsi-Suomessa ja kotikäynnin Itä-Suomessa. Hinnastohintojen lisäksi kysyttiin, kuinka usein hintoja muutettiin. Kerran vuodessa hintoja muutti 39,7 % vastaajista, ja kerran kahdessa vuodessa 37,0 % ja harvemmin kuin kerran kahdessa vuodessa 21,9 % vastaajista.useammin kuin kerran vuodessa hintoja ilmoitti muuttavansa vain kaksi hemkilöä (1,4 %). Kysymykseen vastanneita oli 146. Hintojen muuttamiseen kilpailulla ei näyttänyt olevan suurta vaikutusta, niin tasaisesti vastaukset jakautuvat eri kilpailutilanteiden kesken. Toiminnan kannattavuus Suurin osa vastaajista (73,5 %) koki erikoishammasteknikon työn kannattavuuden kohtalaiseksi. Pieni osa (15,9 %) piti kannattavuutta hyvänä ja vain kymmenesosa vastaajista huonona. Itä-Suomessa kannattavuutta pidettiin parhaimpana ja siellä melkein puolet vastaajista (46,7 %) koki, että se oli hyvä. Muissa lääneissä vastaava luku vaihteli %:n välillä, mutta Lapissa kukaan ei vastannut kannattavuuden olevan hyvä. Suhteellisesti huonointa kannattavuus oli Länsi-Suomessa, jossa 13,9 % oli sitä mieltä, että kannattavuus oli huonoa. Muissa läänissä, pois lukien Itä-Suomi, kannattavuuden koki huonoksi keskimäärin 10 %. Lähes puolet vastaajista (44,8 %) koki, että kannattavuus oli huonontunut viimeisten viiden vuoden aikana. Toisen puolen (46,9 %) mielestä kannattavuudessa ei ollut tapahtunut muutoksia. Ne, jotka kokivat kannattavuuden huonontuneen, kokivat myös kysynnän vähentyneen suhteellisesti enemmän kuin muut ja ne, jotka kokivat kannattavuuden olevan hyvää, kokivat myös kysynnän kasvaneen suhteellisesti eniten. Samanlaista yhteyttä ei havaittu kilpailun ja kannattavuuden välillä. Alan tulevaisuus ja kehittämistarpeet Kysyttäessä saavatko erikoishammasteknikot käyttää työssään ammattiosaamistaan ja taitojaan täysipainoisesti hyväkseen, 76,0 % vastasi, että saivat. Vajaa 15,4 % koki, etteivät he saaneet kylliksi hyödyntää osaamistaan ja pieni osa ei osannut vastata kysymykseen. Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä että erikoishammasteknikkojen oikeuksia tulisi laajentaa koskemaan osaproteesien valmistamista suoraan asiakkaille (Kuvio 2). Lomakkeessa kysyttiin myös mielipidettä erikoishammasteknikoiden määristä. Useimpien vastaajien (59,6 %) mielestä erikoishammasteknikoita oli sopivasti suhteessa hoidon kysyntään. Runsas kolmannes (37,8 % oli sitä mieltä, että erikoishammasteknikoita on liikaa ja vain muutama (2,6 %) vastaaja oli sitä mieltä, että heitä on liian vähän. Edelliseen kysymykseen liittyen kysyttiin, pitäisikö erikoishammasteknikkojen koulutusmääriä nostaa. Suurin osa (63,2 %) vastasi ettei pitäisi. Vain 11,5 % on sitä mieltä, että koulutusmääriä pitäisi nostaa ja neljännes vastaajista (25,2 %) ei osanut ottaa kantaa kysymykseen. Pohdinta Tämän kyselyn vastausprosentti oli aika korkea, mitä voidaan pitää osoituksena siitä, että erikoishammasteknikkoliiton jäsenet pitivät kyselyä tarpeellisena. Omaan liittoon kuulumattomia, pääasiassa erikoishammasteknikon töitä tekeviä henkilöitä, arvioidaan olevan melko vähän, joten käytännön syistä johtuneella kyselyn kohdistamisella pelkästään erikoishammasteknikkoliiton Kuvio 2. Vastaukset kysymykseen Pitäisikö erikoishammasteknikkojen ammatillisia oikeuksia laajentaa osaproteesien valmistamiseen suoraan asiakkaille? 1/

12 jäsenille, ei todennäköisesti ole kovin suurta merkitystä tulosten kannalta. Kauppa- ja teollisuusministeriön noin kymmenen vuotta sitten teettämässä koko hammasteknisen alan kehittämisanalyysissä (6) todettiin, ettei toimiala tuolloin ollut välittömästi kovien haasteiden edessä, vaikka jo 1990-luvulla oli uumoiltu hammaslaboratorioiden keskinäisen kilpailun kiristyvän ja kannattavuuden heikkenevän. Samaisessa selvityksessä todettiin kuitenkin että vuosikymmenen lopussa, eli juuri tämän tutkimuksen tekoaikaan suurten ikäluokkien alkaessa siirtyä eläkkeelle, teknologian kehitys ja kansainvälistyminen aiheuttaisivat jonkinlaisia suurempia muutoksia alalla. Tässä selvityksessä pääpaino oli erikoishammasteknikkojen työtilanteessa, työn ja asiakkaiden riittävyydessä ja toiminnan kannattavuudessa ja tulokset osoittivat, että muutoksia oli tapahtunut. Muutokset eivät erikoishammasteknikkojen työssä niinkään liittyneet kansainvälistymiseen ja uuteen teknologiaan, vaan muutoksiin väestön terveydentilassa ja hoidon tarpeessa. Suurin osa vastaajista olisi halunnut tehdä hieman pitempää työviikkoa ja noin kolmannes piti asiakasmääräänsä liian vähäisenä ja myös kolmannes oli havainnut kysynnän vähentyneen. Näiltä osin tulokset ovat hyvin linjassa Terveys 2000 tutkimuksen tulosten kanssa, jotka osoittavat hampaattomuuden vähentyneen maassamme. Hampaattomuus on vielä kuitenkin yleisempää Pohjois- Suomessa kuin Etelä-Suomessa ja siksi tämän tutkimuksen tulos suurimmista asiakasmääristä Lapin läänissä ei ollut yllättävä (1). Oulun läänin odotettua vähäisemmät asiakasmäärät voivat selittyä läänin korkealla hammaslääkäritiheydellä ja hammaslääkärikoulutuksen potilastarpeilla. Tutkimus toi myös selvästi esille erikoishammasteknikkojen asiakkaiden korkean iän, mikä sekin on linjassa Terveys 2000 tutkimuksen epidemiologisten tulosten kanssa (1). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo kymmenen vuoden kuluttua alle 60- vuotiaita ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua alle 70-vuotiaita kokoproteeseja tarvitsevia asiakkaita tulee olemaan aika vähän. Tällöin on kuitenkin odotettavissa että yhä iäkkäämmät asiakkaat ovat aikaisempaa vaativampia ja vaikeahoitoisempia, jolloin tarvitaan kokenutta hoitohenkilökuntaa, joka tekee riittävästi irtoproteeseja ammattitaidon säilymisen näkökulmasta. Riittäviin toimenpidemääriin hoitoyksiköissä on viime aikoina kiinnitetty paljon huomiota lääketieteessä, kun on keskitetty synnytyksiä ja erikoishoitoja. Toisaalta tutkimuksemme osoitti että kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli melko korkea ja voidaan ajatella että myös erikoishammasteknikkojen määrä vähenee kokoproteesin tarvitsijoiden vähetessä, jos koulutusta ei lisätä. Aikaisempien selvitysten mukaan suuri osa hammasteknikoista on syntynyt 1960-luvulla (7). Kaiken kaikkiaan aikuisten hammashoitopalvelujen käyttö on tasaisesti noussut hammashoitouudistuksen jälkeen 2000-luvun alusta. Vuonna 2009 terveyskeskukset hoitivat noin 1,9 miljoonaa henkilöä, noin lasta ja aikuista. Yksityinen sektori hoiti noin aikuista ja lasta. Iäkkäämpien aikuisten (ennen vuotta 1956 syntyneiden) osuus hoidossa käyneistä on kasvanut ja nuorempien osuus vähentynyt (8). Kuten jo aikaisemmin mainittiin, Terveys 2000 tutkimuksen mukaan hoidon tarve aikuisilla on suurta ja myös proteettisten hoitojen tarvetta on runsaasti (1). Uusimmat tutkimustulokset Etelä- Ruotsista ovat osoittaneet, ettei aikuisväestöllä enää juuri ole kokoproteeseita eikä edes irtoproteeseita, vaan puuttuvat hampaat on useimmiten korvattu kiintein ratkaisuin (9). Siellä sairausvakuutus on pitkään subventoinut myös kiinteää protetiikkaa erityisesti iäkkäämmälle väestölle ja hammashoitoon on ylipäätään käytetty paljon enemmän rahaa kuin meillä ja tulokset näkyvät. Meillä Etelä-Ruotsin tilanne on vielä kovin kaukana ja pikemminkin on odotettavissa että irtoproteesien kysyntä entisestään kasvaa. Tämän kyselyn vastaajat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että erikoishammasteknikkojen toimenkuvaa tulisi laajentaa käsittämään myös osaproteesien valmistaminen suoraan asiakkaille. Näin tapahtuu jo esimerkiksi Hollannissa, missä erikoishammasteknikot saavat itsenäisesti tehdä kaikki irrotettavat proteesit myös hampaallisiin suihin sen jälkeen kun hammaslääkäri on tarkastanut potilaan. Hammaslääketieteellisesti kiinteitä proteettisia ratkaisuja pidetään yleensä osaproteeseja parempina hoitovaihtoehtoina mm hygieniasyistä. Kiinteät proteettiset ratkaisut ovat kuitenkin kalliita ja kun omia hampaita puuttuu paljon, myös irtoproteesit koetaan hyvinkin tarpeelliseksi. Silloin kun hammaslääkäreistä on puutetta eikä suun terveydenhuollon rahoituksen lisäystä ole näköpiirissä, erikoishammasteknikkojen osaamisen laajempi hyödyntäminen olisi väestönäkökulmasta hyvinkin tarkoituksenmukaista. Suun terveydenhuollon eri ammattiryhmien oikeuksista on ammattiryhmien kesken aina ollut kiistaa ja eturistiriitoja. Silloin kun työtä on riittävästi tarjolla kaikille osapuolille, tulisi ammattilaisten, kouluttajien ja päättäjien pystyä sopimaan tarkoituksenmukaisista käytännöistä. Voidaan ajatella, että irrotettavat levy- ja rankaproteesit kuuluisivat erikoishammasteknikoitten toimenkuvaan esimerkiksi hammaslääkärin lähetteen pohjalta, jolloin riittävän laaja osaaminen asiakkkaan suun terveydestä ja purennasta tulisi huomioitua. Luonnollisesti erikoishammasteknikoitten perus- ja täydennyskoulutukseen tulisi lisätä tämä osio. Aikaisemmassa Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksessä hammaslaboratorioiden kannattavuus koettiin hyväksi tai jopa erittäin hyväksi (6). Tässä tutkimuksessa suurin osa vastaajista koki työnsä kannattavuuden kohtalaiseksi. Kokoproteesien kysynnän vähenemistä oli ilmeisesti jossain määrin pystytty kompensoimaan perinteistä hammasteknikon työtä tekemällä. Myös työajoissa pyrittiin joustamaan tarjoamalla asiakkaille ilta- ja aamuaikoja. Jonkin verran aikaa käytettiin myös markkinointiin. Sen sijaan yksityishammaslääkäreiden tärkein markkinointikeino - potilaitten uudelleen kutsujärjestelmä recall - ei näyttänyt erityisemmin olevan käytössä erikoishammasteknikoilla (5). Osasyynä tähän on varmasti asiakkaitten erilainen sosioekonominen tausta. Yksityisessä hammashoidossa myös rohkeasti laskuttavat ryhmävastaanotot ovat osoittautuneet paremmin kannattaviksi kuin soolovastaanotot. Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksessä taas pienet hammaslaboratoriot, joissa omistajan työpanos oli merkittävä, olivat kaikkein kannattavimpia (6). Hinnoittelulla on suuri merkitys toiminnan kannattavuudelle. Tässä tutkimuksessa hinnat vaihtelivat suuresti. Hintaerot saattoivat johtua monesta tekijästä:hinnoittelun menetelmät ja kuluttajien ostopäätökset voivat olla hyvinkin erilaisia lääneittäin, ikäryhmittäin tai tulotasosta riippuen. Koska erikoishammasteknikkojen tarjoamia tuotteita ei hankita kovin usein, ei asiakkailla välttämättä ole käsitystä käyvästä hinnasta. 12 1/2011

13 Useimmiten iäkkäiden asiakkaiden ei myöskään ole helppo verrata hintoja. Talousterioiden mukaan hinnoittelu on yleensä joko markkinaperusteista tai kustannusperusteista. Markkinalähtöisessä hinnoittelussa hinnan perustuksen luo kilpailijan ja asiakkaan odotetut reaktiot, kun kustannusperusteisessa hinnoittelussa hinnan perusta muodostuu yksinkertaisesti tuotteen tuotanto- ja myyntikustannuksista. Tässä selvityksessä ei hinnoittelun perusteista esitetty kysymyksiä. Sen sijaan kysyttiin hintojen muuttamisesta. Erikoishammasteknikot näyttäisivät muuttavan hintojaan hieman harvemmin kuin yksityishammaslääkärit, joista suurin osa korotti hintojaan kerran vuodessa. Hammaslääkärien hinnoittelua ohjasivat hammaslääkäriliiton ohjeet kustannusten noususta ja tilastokeskuksen julkaisemat katsaukset perityistä hinnoista (5). Tämän tutkimuksen mukaan hintoja muutettiin hieman harvemmin silloin kun kysynnän koettiin pysyneen ennallaan. Muuten hinnoittelussa ei näyttänyt olevan selkeää strategiaa. Pikemminkin se näytti olevan rutiininomaista toimintaa. Puolet vastaajista koki kilpailun kiristyneen viime vuosina ja tärkeimmäksi kilpakumppaniksi koettiin terveyskeskushammaslääkärit. Kilpailuasetelmaa vaikeuttaa se, että terveyskeskushammaslääkärit työskentelevät julkisella sektorilla, eikä heidän kanssaan voi kilpailla hinnoilla. Tällöin kilpailuvalteiksi jäävät ammattitaito, asiakaslähtöisyys ja nopea hoitoon pääsy. Korvaavien palvelujen tuottajat eli hammaslääkärit ovat olleet kiireisiä hammashoitouudistuksen nostettua hoidon kysyntää ja lisäksi hammaslääkärien määrä on ollut lievässä laskussa viime vuosina (n. 7 % vuodesta 2000) eläkkeelle jäämisten takia. Jonkin verran kilpailua koettiin myös erikoishammasteknikoitten välillä ja melkein puolet vastaajista oli sitä mieltä, että erikoishammasteknikkoja on tällä hetkellä liikaa. Juuri kukaan ei ollut lisäämässä alan koulutusta. Tämän tutkimuksen tulokset tuovat yhdessä aikaisempien väestön suun ja hampaiden hoidontarvetta selvittäneiden epidemiologisten tutkimusten kanssa selvästi esille tarpeen uudelleenarvioida erikoishammasteknikoitten roolia suun terveydenhuollossa. Kirjallisuus 1. Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, Aromaa A (toim.). Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16. Kansanterveyslaitos, Helsinki, Nihtilä A, Widström E. Haasteena oikeudenmukaisuus - keski-ikäisten kokemuksia hammashoitouudistuksesta pääkaupunkiseudulla. Yhteiskuntapolitiikka 2005: 70(3): Vesivalo A, Widström E, Mikkola H, Tampsi-Jarvala T. Terveyskeskusten hammashoidon tavoitteet ja kannusteet hammashoitouudistuksen implementoinnissa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2006; 43: Widström E. Suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa (85-88). Kirjassa Kokko S, Peltonen E, Honkanen V (toim.). Perusterveydenhuollon kehittämisen suuntaviivoja. Raportti perusterveydenhuollon vahvistamistoimien suunnittelutyöstä. Avauksia 13. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, Widström E, Väisänen A, Mikkola H. Pricing and competition in the private dental market. Community Dental Health Painossa. 6. Vasara T, Mäkelä K. Hammastekninen ala esimerkkinä käsiteollisuuden kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 12. Edita Publishing Oy, Helsinki, Kaartinen O, Rajapuro A. Hammasteknikoiden työvoimaennuste Opinnäytetyö, Helsingin ammattikorkeakoulu Metropolia, Sosiaali- ja terveysala, hammastekniikan koulutusohjelma, Helsinki, Sotkanet. 9. Lundegren N, Axtelius B, Åkerman S. Self perceived oral health, treatment need and the use of oral health care of the adult population in Skåne, Sweden. Swedish Dental Journal 2011, painossa. Kirjoittajat Eeva Widström hlt, vtk, ehl, professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki Hanna Suokko hammaslääketieteen ja kauppatieteiden yo, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, Helsinki 1/

14 Käsityöneuvos Lars Nordberg in memoriam Me käsityöneuvos Lars Norbergin ystävät ja ammattitoverit saimme joulun 2010 ja uudenvuodenpyhien 2011 aikana suruviestin Lars Nordbergin poistumisesta keskuudestamme, jonka järkyttyneinä otimme vastaan. Hän oli ollut viettämässä jouluaattoa perheineen lapsenlapsensa kotona ja oli valmistelemassa illan päätteeksi kotimatkaa. Valmisteluiden aikana hän oli saanut sairaskohtauksen ja kotimatka olikin muuttunut matkaksi tuonpuoleiseen. Tapahtuman johdosta menetimme suuren persoonan, jolla olisi 80-vuotisesta iästään huolimatta ollut vielä paljon annettavaa ammattikunnallemme. Ensikosketuksen hammastekniseen alaan hän sai jo vuonna 1942 ollessaan 11-vuotias pestautuessaan J.Krogeruksen hammaslaboratorioon lähetti- ja oppipojaksi hänelle tarjottiin työpaikkaa Dentaldepot Oy:ssä ja sitäkautta Axel Salingren Oy:n laboratorioon oppilaaksi. Sodanjälkeinen Suomi haki uomiaan ja Lasse joutui hakemaan uutta työpaikkaa ja sai sen Turusta K.Laineen laboratoriosta. Asepalveluksesta vapauduttuaan hän palasi J.Krogeruksen laboratorioon ollen siellä vuoteen Hammasteknikoksi hän valmistui Tuo vuosi 1954 oli käänteentekevä hänen hammasteknisellä urallaan. Hän haki ja sai työpaikan Allan Raij: n Erikoishammasproteesilaboratoriosta. Raij:n laboratorio oli edelläkävijä rankaproteesi ja implanttiprotetiikassa. Viisivuotisen työrupeaman jälkeen hänet pyydettiin Udo Heiselerin laboratorioon, kunnes 1970 hän perusti oman hammaslaboratorioyrityksen. Taitavan osaamisensa johdosta ja hyvän henkilökunnan ansiosta Dental-Lab Lars Nordberg Oy kasvoi kymmenhenkiseksi laboratorioksi. Laboratorio erikoistui ranka- ja implanttiproteesien valmistukseen, ollen myös muun hammasteknisen protetiikan laboratorio. Toimittuaan 30 vuotta yrittäjänä hän luopui yrityksestään siirtyen eläkkeelle 58-vuotisen työrupeaman jälkeen. Lars Nordbergin toiminta alan ja alaan liittyvissä järjestöissä oli mittava, josta voisi kirjoittaa koko Hammasteknikko-lehden täyttävän ansioluettelon, olihan hän aikoinaan tämän lehden toimituksessakin ja on vuosikymmenien aikana kirjoittanut lukuisia artikkeleita lehteemme. Suomen Hammasteknikkojen liittoon hän liittyi Liiton toiminnassa hän oli urheilutoimikunnassa, hallituksessa ja liiton 50-vuotisjuhlatoimikunnassa, joka järjesti mittavan näyttelyn hotelli Inter-Continentalissa. Perustettuaan oman yrityksen hän liittyi Hammaslaboratorioliittoon toimien liiton hallituksessa ja puheenjohtajana. Hän oli myös maamme ensimmäisiä hammasteknikkomestareita ja näin ollen Hammasteknikkomestarit ry:n merkkihenkilöitä. Toiminta Hammaslaboratorioliitossa ja Mestarikillassa johti hänet Helsingin Käsityö ja pienteollisuusliitto ry:n toimintaan. Liiton täyttäessä 125 vuotta Lars Nordberg oli liiton puheenjohtaja. Liiton vuosijuhlatilaisuus pidettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa vuonna /2011

15 Valtion Hammasteknikko-opiston johtokunnassa hän toimi 20 vuotta. Tätä ennen hän oli ollut HTkäsikirjatoimikunnan sihteeri. Toimikunta suomensi ruotsinkielisen Hadbok I Dental- laboratorieteknik nimiset kirjat kahdeksan ja puolisataa sivuiseksi suomennokseksi ja siihen liittyi 1000 kuvaa käsittävä kuvateos. Toimikunnasta muodostui myöhemmin Hammasteknikkojen Koulutustoimikunta. Lasse toimi toimikunnan sihteerinä v ja puheenjohtajana Maamme rajojen ulkopuolelle suuntautui hänen aktiivisuutensa mm. ollessaan Nordiska Tandtekniker Unionin johtokunnassa v ja järjestön presidentti v Viron vapautumisen jälkeen hänen osuutensa maan elvyttämiseksi hammasteknisellä alalla eurooppalaiselle tasolle oli merkittävä. Tästä toiminnasta Lars Nordberg kutsuttiin Eesti Hambateknikute Liit:n kunniajäseneksi. Lisäksi hän toimi erilaisissa komiteoissa ja johtokunnissa vaikuttaen merkittävästi alamme koulutukseen ja edistykseen. Vuoden hammasteknikko hän oli Huomionosoituksen kohde hän oli saadessaan mm. SVR ansioristin, SY timanttiristin, sotilaspoikaristin, hänellä oli veteraanitunnus sotilaspoikatoimistaan ja von Wright ritariston jäsenyys. Huomattavimmat huomionosoitukset hänen merkittävästä toiminnastaan alalla ja alan järjestöissä eittämättä ovat käsityöneuvoksen arvon myöntäminen hänelle ja Suomen Hammaslääkäriseuran kutsuessa Lars Nordbergin kunniajäsenekseen. Tämän kaiken jälkeen tulee kysymys, oliko hänellä lainkaan vapaa-aikaa. Hänen taitonsa tuli juuri tässä esiin. Tarmokkaasti ja rationaalisesti hän järjesti asiat niin, että vapaa-aikaakin oli. Alan erilaisissa juhlatilaisuuksissa hän oli, korottamatta itseään seurallinen ja huumorintajuinen, eikä kaihtanut kuninkaallistakaan seuruetta pöytäseurassaan Stockholm Handverksföreningin 150-vuotisjuhlassa hän vaimonsa Airin kanssa oli kutsuvieraspöydässä kuninkaallisten kanssa. Jo 1940 vuoden puolivälissä hän oli liittynyt urheiluseura Helsingin Toverien jäseneksi harrastaen yleisurheilua ja jalkapalloa. Myöhemmin hän valmensi ja johti tämän seuran jalkapallojoukkueen lähelle mestaruussarjaa. Seuran taloudelllinen romahdus kuitenkin esti jatkon. Syntyjään helsinkiläisenä meri oli elementti, jossa hän viihtyi. Sieltä merellisen laajasta perspektiivistä hän etsi uusia ulottuvuuksia arkeen ja toimintaan. Ensin hankittuaan hyvän veneen ja myöhemmin oman saaripaikan Sipoon saaristosta hänen akkunsa latautui sillä kapasiteetilla, jota voi vain ihmetellä. Veneillen ja purjehtien Itämeri tuli tutuksi, eikä Atlanttikaan vieras ollut. Atlantin ylitys perheineen tapahtui Queen Mary II:la vuonna Loppiaisaattona täyttyi Helsingin Laajasalon kirkko Lars Nordbergin siunaustilaisuuteen, saattaen hänet viimeiselle matkalleen. Raskaimman surun kantavat Lassen poismenosta Airi-vaimo ja heidän poikansa Markus perheineen. Me läheiset ammattitoverit ja koko ammattikunta muistamme Lars Nordbergin rehtinä avoimena ammattiveljenä, joka aina oli valmis jakamaan tietämystään ja neuvottelemaan sovittelevasti kärjistyneissäkin asioissa. Tulemme suuresti kunnioittamaan Lars Nordbergin muistoa ja olemme kiitollisia hänen osuudestaan hammastekniikan edistyksestä Suomessa. Kalevi Ilkka Mikko Rikkonen Olavi Kautto 1/

16 Luonnollisen kaltainen lopputulos. Hampaat syljen kostuttamat, keramian ja hampaan välistä saumaa mahdoton havaita. Hampaiden muoto korjattu pelkästään osalaminaateilla. Osalaminaatit, painajainen vai pelastus? Teksti ja kuvat: Anders Wollstén Keraamisten laminaattien suunnittelussa lähtökohtana on yleensä hampaan koko labiaalipinnan yli ulottuva hionta. Jos tilaa on riittävästi, hionta voi olla minimaalinen. Mahdollisimman vähäisellä hionnalla pyritään säästämään hammaskudosta mahdollisimman paljon. Tämä aiheuttaa laboratoriossa usein ongelmia laminaatin muotoilussa, materiaalin valinnassa ja valmistustekniikassa. Minimaalisen laminaattihionnan perusedellytys on pinnoitettavan hampaan mahdollisimman hyvä väri. Kun keraamiset laminaatit ovat ohuimmillaan jopa 0,2-0,3 mm paksuja, ei keramialla voida tehdä kovin suuria värin korjauksia. Tästä syystä ohuilla laminaateilla korjataan pääsääntöisesti erilaisia hampaan pinnassa olevia virheitä. Lohkeamisia, pieniä paikkoja jne. Kun hampaan väriä halutaan muuttaa radikaalisti on hionnan tarvekin suurempi. Laminaatin valmistustekniikalla ja materiaalilla on erittäin suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Tänä päivänä laminaattien valmistamiseen käytetään karkeasti arvioiden kolmea erilaista laminaattityyppiä. Päällepolttokeramiasta kerrostettu laminaatti, prässäyskeramiasta prässäämällä ja maalaamalla tehty laminaatti sekä prässäyskeramiasta prässätyn rungon päälle kerrostettu laminaatti. Prässäyskeramialla saadaan todennäköisesti vahvimmat laminaatit ja prässäyskeramia toimiikin Alkutilanne edestä. Usein vaihdetut värjäytyneet muovipaikat. Hampaiden muoto ei symmetrinen. Alkutilanne sivusta katsottuna. 16 1/2011

17 loistavasti kun laminaatista saadaan tehtyä riittävän paksu. Estetiikaltaan prässäyskeramia ei kuitenkaan koskaan vastaa kerrostettua laminaattia. Edellytyksenä tietenkin, että keramian kerrostaja ymmärtää ja hallitsee hampaan ja käyttämänsä keramian optiset ominaisuudet. Opalisoinnin, läpikuultavuuden ja keramiassa olevien pigmenttien merkityksen. Jos hampaan kärkialueella oleva defekti voidaan korjata laminaatilla onko silloin tarvetta koko hampaan pinnan yli ulottuvalle hionnalle? Kun hammaslääkäri ymmärtää hammasteknikon työn onnistumiselle välttämättömät elementit ja laminaattihionnan vaatimukset sekä hallitsee sementoinnin, ei koko fasadipinnan yli ulottuva hionta ole välttämätön. Lähikuva muovipaikoista. Huomaa hampaiden muoto- ja kokoero. Tapauskertomus Potilaalla hampaissa d.11,21 synnynnäinen kärkialueen värjäymä. Hampaan kervikaalinen 2/3 intakti. Defektiä korjailtu muovilla useamman kerran. Muovin ongelmana värjäytyminen ja muutaman vuoden välein muovipinnoitteet onkin uusittava. Ensimmäiset kuvat värjäytyneistä muovipinnoitteista. Potilas ei ollut tyytyväinen hampaidensa väriin ja hampaat valkaistiin. Hampaiden valkaisu on ongelmallinen tekijä hammaslaboratoriolle. Laminaattihoitoa ja värinmääritystä ei voi tehdä heti valkaisun jälkeen. Valkaisuhoidon jälkeen on hampaiden värin annettava tasaantua vähintään 2 viikkoa, mieluummin enemmän. Potilaalle tehtiin värinmääritys 3 viikkoa valkaisun jälkeen. Hionta: Osalaminaattihoidossa hionnan merkitys on onnistuneelle lopputulokselle erittäin tärkeä. Defektialueelta on hiottava mahdollisimman paljon, jotta laminaatti olisi kyseisellä alueella mahdollisimman peittävä. Hampaan ja laminaatin sauma aiheuttaa ongelmia, ei värin takia vaan optisten ominaisuuksien johdosta. Hionta on ehdottomasti tehtävä viistehiontana. Tällöin laminaatin ja kiilteen sauma-alueelle ei muodostu näkyvää halkeamaa joka johtuu valonsäteiden heijastumisesta keramiaan muodostuvasta taitekohdasta. Lasissa oleva halkeama käyttäytyy samalla tavalla. Vaikka lasi on ehjä, valonsäteiden heijastuminen halkeamapinnasta paljastaa halkeaman. Laminaatti viistehionnalla on haastava valmistaa, mutta ei ylivoimainen. Viistehiontaa voidaan käyttää myös ns osakruunuissa premolaari ja molaarialueella bukkaalipinnalla olevan sauman häivyttämiseksi. Kerrostus: Kerrostuksessa käytetty HeraCeram -päällepolttokeramiaa. Hampaan kärjessä oleva opaakki, valkoinen laikku, peitetään ohuella kerroksella paljon väripigmenttejä sisältävää intensiividentiini -massalla ja normaalilla dentiini -massalla. Massat kerrostetaan vuorotellen ohuina kaistaleina valkoisen alueen päälle. Näin saadaan valkoinen väri häivytettyä ja kahden eri keramiamassan käytöllä aikaansaadaan luonnollisen kal- Lähikuva viistehionnasta. Se on ainoa keino häivyttää keramian ja hampaan raja. Väriskaalan oikea puoli: opalisoivat, kiilteen valontaitto ja -heijastusominaisuuksia imitoivat tehostemassat. 1/

18 Hampaat kuivattu paperilla keramian ja hampaan sauman havainnollistamiseksi. Keramiasta tehty kärki matkii ja toistaa luonnollisella tavalla hampaan optisia ominaisuuksia. Opalisointia ja läpikuultavuutta. tainen valon heijastuminen hampaan pinnalta. Pelkästään intensiividentiiniä käyttämällä muodostuisi hampaan pinnalle vain hieman tummempi läikkä. Kahden, erilaisilla valontaitto-ominaisuuksilla olevan, keramiamassan käytöllä saadaan aikaan luonnollinen valontaittoefekti. Kun vaalea alue on saatu hajoitettua ja peitettyä intensiivi- ja dentiinimassalla, käytetään laminaatin kerrostamiseen opalisoivia kärki- ja transpamassoja. Käytettävät massat valitaan hampaan värinmäärityksessä. Vähemmän läpikuultavia opalisoivia kärkivärejä (HeraCeram OS1-OS4) käytetään alueilla joissa ei tarvita läpikuultavuutta. Opalisioivia transpamassoja (HeraCeram OT1-OT10, OTY, OTB, OTIce) käytetään nillä alueilla joihin halutaan enemmän läpikuultavuutta. Kerrostus on helppoa ja nopeaa. Perusedellytyksenä onnistumiselle on oman keramian optisten ominaisuuksien tunteminen. Kerrostustekniikalla voidaan pigmenttejä laittaa sinne missä niitä tarvitaan ja opalisoivia ja eri läpikuultavuusasteella olevia keramiamassoja käyttämällä saadaan mahdollismman luonnollinen lopputulos. Maalamalla ei voida koskaan saavuttaa luonnollisen kaltaisia efektejä. Maalaustekniikassa käytetään pigmenttejä, ei kiilteessä ja kerrostuskeramiassa olevia luonnollisia valontaitto- ja heijastusominaisuuksia. 18 1/2011

19 Erikoishammasteknikon tulevaisuus lähtölaskennassa. uuteen hallitusohjelmaan Pian on kulunut kolme vuotta siitä kun Erikoishammasteknikkoliiton jäsenet vierailivat eduskunnassa ja veivät viestiä huolestaan alansa tulevaisuudesta. Tässä lehdessä on THL:n kattava tutkimus Eht:n ammattikunnasta, jonka loppupohdinnan tuloksena on tarve ammattimme roolin uudelleen arviointi terveydenhuollon palveluntuottajana. Osaproteesin tarve tulee entisestään lisääntymään ja se tulisi huomioida myös Eht-koulutuksessa. Terveyskeskuksissa on selvästi tarvetta suunterveydenhuollon ammattilaisten joustavaan yhteistyöhön: Hammaslääkäri -lehden artikkeli 8/2010 Hammashoito uudistus terveyskeskushammaslääkärien näkökulmasta: Hampaattomuuden väheneminen on lisännyt aikuisten ja ikäihmisten suunhoidon tarvetta ja hoidon tarve tulee jatkossa vielä kasvamaan. Tarkoituksenmukaisten hoitopalveluiden järjestäminen vaatii suunterveydenhuollon ammattilaisten yhteistyön parantamista ja tilanteen ymmärtämistä myös poliittisilta päätöksentekijöiltä. Nykyiset ja tulevat ministerit ja kansanedustajat kiertävät maakuntaa vaalien alla. Viemällä viestiämme heille nyt kun kuunteleva korva on herkimmillään, voimme ehkä kasvattaa sitä pientä itua, jonka olemme ministeriöön saaneet vietyä. Terveydenhuollon uudistus on yksi suuremmista haasteista tulevalla hallituskaudella ja puhutaan usein suurista kokonaisuuksista, joissa oma alamme on pieni ja vaikeasti ymmärrettävä. Viestiämme viemään tarvitaan koko hammasteknisen alan yhteistyötä. -Tuula Mohtaschemi- ERIKOISHAMMASTEKNIKKOLIITTO RY ONNITTELEE MERKKIPÄIVIÄÄN VIETTÄVIÄ 50 vuotta Ropponen Jukka Eht Kumpulainen Jussi Eht 60 vuotta Uuttu Marjukka Eht Melamies Erkki Eht Nurmi Jouko Eht Järvinen Seija Eht Orell Hannu Eht 65 vuotta Heikkonen Eero 70 vuotta Heikkinen Veli Eht 75 vuotta Ehrstedt Jarl-Johan Eht 80 vuotta Kuukkanen Sakari Eht ERIKOISHAMMASTEKNIKKOLIITTO RY Olympiastadion A - rappu Helsinki Puh Fax JÄSENPALVELUTUOTTEET NUMEROSTA MARKETTA RAUTIALA VASTAANOTTAA JA POSTITTAA TILAUKSET. 1/

20 Hammasteknikko 50 vuotta sitten on juttusarja, jossa julkaisemme.hammasteknikko-lehdessä ilmestyneitä artikkeleita vuosien takaa. Toimitus Ikkunakruunu proteesin tukihampaana Jo vuosikausia on ollut havaittavissa kehitystä siihen suuntaan, että proteettiset työt pyritään saamaan mahdollisimman näkymättömiksi, ts. naamioimaan ne ympäristön kaltaisiksi. Kun aikaisemmin katsottiin kultakruunun sijoittamista kultahampaaseen tarpeelliseksi, jopa potilaan omasta toivomuksesta, suhtaudutaan nykyisin kielteisesti jo Inlay-paikkaankin näkyvässä hampaassa. Korkeintaan kokopurennan ollessa kysymyksessä palataan menneeseen»kulta-aikaan», tarkoituksena naamioida kultakruunun tms. avulla proteesin olemassaolo. Emme ryhdy tässä käsittelemään syitä siihen, miksi kehitys on mennyt tähän suuntaan, vaan kiinnitämme huomiomme tosiasioihin. Tosiasiahan on, että täysmetallikruunu on siirtynyt yhä enemmän premolaari ja molaari alueelle. Ensimmäisissä ja toisissakin premolaareissa on nykyisin joko Jacket tai ikkunaruunu paikallaan. Tästä syystä meillä on edessämme uudet pulmat, tällaisten kruunujen ollessa proteesin tukihampaina. lkkunakruunu irtoproteesin pinnehampaana Suunniteltaessa huolellisesti proteettista työtä, - niin täytyisi aina tehdä suuremman työn ollessa kysymyksessä, - osoittautuu usein välttämättömäksi päällystää joku tukihampaista pinnettä varten kruunulla. Kun sivuhampaissa turvaudutaan ilman muuta täysmetallikruunuun, ovat etuhammasalueella usein hyvät neuvot kalliita. Toiselta puolen olisi tällaisessa tapauksessa Jacket tai akryylikruunu kosmeettisesti paras ratkaisu, toiselta puolen taas tällaisen kruunun kestävyys proteesin kiinnityshampaana on sangen kyseenalainen. Usein koko tämä pulma ratkaistaan yksinkertaisesti tavallisella Inlay-pinteellä kosmetiikan kustannuksella. Inlaypinne on juuri etuhammaspinteen tyypillinen edustaja. Hyvin harvoin tällainen pinne varustetaan mesioincisaalituella, joka on kuitenkin välttämätön proteesin tukemisen kannalta. (katso kuvaa 1 a - 1 e). Kaavamainen esitys tavallisen inlay-pinteen huonoista ominaisuuksista. Kiinnitys ja tuki puutteellisia, proteesi liikkuu nuolien osoittamaan suuntaan (1 a - 1 b) 1 c esittää inlaypinteen oikeata muotoa mesio-incisaalisakaroilla. N:o 3: 17. vuosikerta 1960 Kuva 1. Konkreettisen proteettisen tapauksen ollessa kysymyksessä havaitsemme usein olevamme vaikeuksien edessä, jos työ on osittain tuettava Jacket kruunuihin. Olettakaamme, että on kysymyksessä tapaus, jossa potilaalla on jäljellä :iin on tehtävä kuorikot ja kosmeettisista syistä ainoastaan Jacketkruunut tulevat kysymykseen. Pinteet kolmosiin on tehtävä mahdollisimman näkymättömiksi. Itse proteesilevy on tehtävä metallista ilman kitalakiosaa. Käytännöllisesti katsoen tulee kysymykseen joko: 1) Kitalaeton levy lyhyillä inlay tyyppisillä pinteillä kolmosissa sekä 2- haaraisilla pinteillä 7 + ja + 7 :ssä. (kuva 2), tai: Esimerkki epätyydyttävästä tuesta etuhammasalueella. lnlay-pinteet 3+ +3:ssa. 2)»tuettu» skeletta-byygeliproteesi juoksevalla pinteellä sekä haarapinteillä 7+ 7 :ssä purupintatuella. (kuva 3). Molemmissa tapauksissa ei tuki etuhammasalueella ole 20 1/2011

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Dental Intelligence. Ensimmäiset kokemukset GC:n One Body IQ systeemistä

Dental Intelligence. Ensimmäiset kokemukset GC:n One Body IQ systeemistä Artikkelin kirjoittanut Michael Brusch, MDT Dusseldorf, Germany Käännös Esko Kähkönen ja Markku Mikkola Dental Intelligence Ensimmäiset kokemukset GC:n One Body IQ systeemistä Osa 2. Kuva 52. Kuva 53.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti 1 HAMMASLÄÄKÄRIEN - JA SV-KOODIEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIEN TOIMENPIDELUETTELOSSA MÄÄRÄTTYJEN JA SAIRAUSVAKUUTUKSEN PALAUTUSTAKSASSA MÄÄRÄTTYJEN TOIMENPITEIDEN 1.9.2001 LUKIEN Tutkimukset 201 Tutkimus,

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN Fabianinkatu 9 B, 00130 Helsinki, Finland Puh. (09) 622 0250 Fax. (09) 622 3050 email hammas@fimnet.fi internet www.hammasll.fi Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 12.10.2000 HAMMASLÄÄKÄRILIITON

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot