KANSANTALOUDEN TILINPITO

Transkriptio

1 KANSANTALOUS 2015 NATIONALRÄKENSKAPER NATIONAL ACCOUNTS KANSANTALOUDEN TILINPITO NATIONAL ACCOUNTS Taulukot I Tables

2

3 KANSANTALOUS 2015 NATIONALRÄKENSKAPER NATIONAL ACCOUNTS KANSANTALOUDEN TILINPITO NATIONAL ACCOUNTS Taulukot I Tables Helsinki Helsingfors 2015

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Olli Savela Tuomas Rothovius sähköposti: Tilaston kuvaus: /til/vtp/meta.html Tilaston laatuseloste: /til/vtp/laa.html Statistikbeskrivning: /til/vtp/meta_sv.html Description of statistics: /til/vtp/meta_en.html Kansikuva Pärmbild Cover graphics: Shutterstock/Reamolko Kannen suunnittelu Pärmplanering Cover design: Irene Koumolou Taitto Ombrytning Layout: Hilkka Lehtonen Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISBN (pdf) Helsinki Helsingfors 2015

5 Alkusanat Tilastokeskus julkaisee tässä pdf-julkaisussa kansantalouden tilinpidon tiedot vuosilta Vuosien 2013 ja 2014 tiedot ovat osittain ennakollisia. Tiedot on laskettu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän, EKT 2010:n ja maailmanlaajuisen System of National Accounts 2008-järjestelmän käsitteiden ja määritelmien mukaisina. Kansantalouden tilinpidossa esitetään Suomen kansantalouden tilaa ja kehitystä kuvaavat keskeiset tunnusluvut, bruttokansantuote ja bruttokansantulo ja näiden komponentit sekä tuotteiden tarjontaa ja käyttöä koskevat tiedot. Kansantalouden tuotantoa, tuloja, tulojen käyttöä ja pääomanmuodostusta kuvataan sektoreittain. Tuotanto-, työllisyys- ja pääomanmuodostustiedot esitetään myös toimialoittain. Lisäksi tässä julkaisussa esitetään tietoja kulutuksesta, veroista ja sosiaalivakuutusmaksuista. Tämän julkaisun tietosisältö vuodesta 1975 alkaen on saatavissa Tilastokeskuksen internet-sivuilta ( > kansantalous > kansantalouden tilinpito > taulukot > Px-Web). Vuositilinpidon laadinnasta on vastannut Olli Savela. Laskentaan on osallistunut koko kansantalouden tilinpidon henkilöstö. Luettelo laskentaan osallistuneesta henkilöstöstä on julkaisun liitteenä. Helsingissä, syyskuussa 2015 Ville Vertanen Tilastojohtaja Foreword Statistics Finland publishes here in pdf-format national accounts data for the years The published figures for the years 2013 and 2014 are partly preliminary. The presented data have been calculated in accordance with the concepts and definitions of the European System of Accounts, ESA 2010, and the global System of National Accounts The national accounts present key figures describing the state and development of the Finnish national economy, gross domestic product and gross national income and their components, and supply and use by product. The national accounts output, incomes, use of incomes and capital formation are described by sector. Data on production, employment and capital formation are also presented by industry. This publication also gives information about final consumption, taxes and social security contributions. The data contents of this publication from the year 1975 are obtainable from Statistics Finland s Internet pages ( > Home > National Accounts > Annual National Accounts > Tables > PX-Web). Olli Savela was in charge of the compilation of the annual national accounts. All national accounts personnel contributed to the calculation. A list of the persons who were involved in the final stage of the revision is appended to this publication. Helsinki, September 2015 Ville Vertanen Director, Economic Statistic Tilastokeskus KANSANTALOUDEN TILINPITO

6 Sisällys Alkusanat Bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia viime vuonna... 6 Laadintaprosessi lyhyesti Pääaggregaatit 1.1 Bruttokansantuote ja -tulo käypiin hintoihin Kotitaloussektorin tunnuslukuja Henkeä kohti laskettuja tunnuslukuja Pääaggregaatit, prosenttiosuudet Pääaggregaatit viitevuoden 2010 hintoihin, volyymi-indeksit, volyymin muutokset Pääaggregaatit, hintaindeksit ja hinnan muutokset Toimialoittainen tarkastelu Tuotos toimialoittain käypiin hintoihin Tuotos toimialoittain viitevuoden 2010 hintoihin, ei summautuvia Välituotekäyttö toimialoittain käypiin hintoihin Välituotekäyttö toimialoittain viitevuoden 2010 hintoihin, ei summautuvia Arvonlisäys toimialoittain käypiin hintoihin Arvonlisäys toimialoittain viitevuoden 2010 hintoihin, ei summautuvia Arvonlisäys toimialoittain volyymin muutokset Toimialojen arvonlisäysten osuus bruttoarvonlisäyksestä, perushintaan Kiinteän pääoman kuluminen toimialoittain käypiin hintoihin Kiinteän pääoman kuluminen toimialoittain viitevuoden 2010 hintoihin, ei summautuvia Palkansaajakorvaukset toimialoittain käypiin hintoihin Palkat ja palkkiot toimialoittain käypiin hintoihin Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut toimialoittain käypiin hintoihin Toimintaylijäämä/sekatulo toimialoittain käypiin hintoihin Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain käypiin hintoihin Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain viitevuoden 2010 hintoihin Varastojen muutos toimialoittain käypiin hintoihin Työllisyys toimialoittain Palkansaajat toimialoittain Yrittäjät toimialoittain Tehdyt työtunnit toimialoittain Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain Yrittäjien tehdyt työtunnit toimialoittain Kulutus 3.1 Yksityiset kulutusmenot käyttötarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan käypiin hintoihin Yksityiset kulutusmenot käyttötarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan vv hintoihin Yksityiset kulutusmenot käyttötarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan prosenttiosuudet Julkisyhteisöjen kulutusmenot käypiin hintoihin Julkisyhteisöjen kulutusmenot viitevuoden 2010 hintoihin Sektorittainen tarkastelu 4.1 Koko kansantalous (kotimaiset sektorit) (S1) Yritykset (S11) Rahoitus- ja vakuutuslaitokset (S12) Julkisyhteisöt (S13) sulautetut tilit Valtionhallinto (S1311) Paikallishallinto (S1313) Työeläkelaitokset (S13141) Muut sosiaaliturvarahastot (S13149) Kotitaloudet (S14) Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S15) Ulkomaat (S2) Rest of the world (S2) Verot ja sosiaaliturvamaksut Luokitukset Sektoriluokitus (S) Tuottajatyyppiluokitus (T) Toimialaluokitus (TOL2008) Toimialojen ja sektoreiden ristiintaulukointi Tuoteluokitus Tasapainoerien ja taloustoimien luokitukset Kansantalouden vuositilinpidon tehtävät ja henkilöstö (heinäkuu 2015) KANSANTALOUDEN TILINPITO Tilastokeskus

7 Contents Foreword Gross domestic product decreased by 0.4 per cent last year Brief description of the compilation process Main aggregates 1.1 Gross domestic product and national income at current prices Key indicators of households sector Key indicators per capita Main aggregates, percentages Main aggregates at reference year 2010 prices, volume indexes, changes in volume Main aggregates, price indices and changes in prices Industry approach Output by industries at current prices Output by industries at reference year 2010 prices, not additive Intermediate consumption by industries at current prices Intermediate consumption by industries at reference year 2010 prices, not additive Value added by industries at current prices Value added by industries at reference year 2010 prices, not additive Value added by industries changes in volume Value added by industries as a proportion of the gross value added, at basic prices Consumption of fixed capital by industries at current prices Consumption of fixed capital by industries at reference year 2010 prices, not additive Compensation of employees by industries at current prices Wages and salaries by industries at current prices Employers social contributions by industries at current prices Operating surplus and mixed income by industries at current prices Gross fixed capital formation by industries at current prices Gross fixed capital formation by industries at reference year 2010 prices Changes in inventories by industries at current prices Employment by industries Employees by industries Self-employed by industries Total hours worked by industries Employees hours worked by industries Self-employed hours worked by industries Consumption 3.1 Private consumption expenditure by purpose and durability at current prices Private consumption expenditure by purpose and durability at ref. year 2010 prices Private consumption expenditure by purpose and durability percentages General government final consumption expenditure at current prices General government final consumption expenditure, at reference year 2010 prices Sector approach 4.1 Total economy (resident sectors) (S1) Non-financial corporations (S11) Financial and insurance corporations (S12) General government (S13) consolidated accounts Central government (S1311) Local government (S1313) Employment pension schemes (S13141) Other social security funds (S13149) Households (S14) Non-profit institutions serving households (S15) Taxes and social contributions Classifications Classification of sectors (S) Classification of producers by type Industrial classification (TOL2008) Cross-classification of industries and sectors Product classification Classification of balancing items and transactions Tasks and staff of the Annual National Accounts (July 2015) Innehåll Bruttonationalprodukten minskade med 0,4 procent i fjol Kort om upprättandet av nationalräkenskaperna Tilastokeskus KANSANTALOUDEN TILINPITO

8 Bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia viime vuonna Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia vuonna Maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan väheneminen oli 0,1 prosenttia. Kansantuote tarkentui, koska erityisesti eri alojen välituotekäytöstä saatiin uusia tietoja. Vuonna 2013 bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,1 prosenttia, kun sen aiemmin arvioitiin supistuneen 1,3 prosenttia. Tuotanto väheni viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin ja oli vuoden 2006 tasolla. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli vuonna 2014 käyvin hinnoin 205 miljardia euroa. Bruttokansantuote oli asukasta kohti euroa. Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo supistui vuonna 2014 reaalisesti 0,8 prosenttia. Kotitalouksien oikaistuun tuloon luetaan nettotulojen lisäksi myös julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat hyvinvointipalvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia 6 5,2 4,1 4 2,8 2 0,7 3,0 2, ,4 1,1 0, , * 2014* Tuotanto supistui useimmilla aloilla Arvonlisäyksen volyymi väheni viime vuonna useimmilla toimialoilla, kuten teollisuudessa, rakentamisessa, liikenteessä, julkisessa hallinnossa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Arvonlisäyksen volyymi kasvoi sen sijaan muun muassa rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, tietojenkäsittelypalveluissa, metallien jalostuksessa ja lääketeollisuudessa. Käyvin hinnoin tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, tietojenkäsittelypalveluissa, elektroniikkateollisuudessa ja lääketeollisuudessa. Arvonlisäys väheni eniten rakentamisessa ja kaupassa. Kysyntä ei tuottanut kasvua Kansantalouden kysyntäerät säilyivät edellisen vuoden tasolla tai pienenivät. Vain kulutusmenojen volyymi kasvoi lievästi, 0,3 prosenttia. Yksityiset kulutusmenot kasvoivat 0,5 prosenttia, mutta julkisten kulutusmenojen volyymi väheni 0,2 prosenttia. Kulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 80,2 prosenttiin. Investointien volyymi väheni 3,3 prosenttia. Erityisesti vähenivät investoinnit talonrakennuksiin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Sen sijaan investoinnit koneisiin ja laitteisiin, tietokoneohjelmistoihin sekä maa- ja vesirakennuksiin kasvoivat hieman. Investointiaste eli investointien suhde bruttokansantuotteeseen aleni 20,3 prosenttiin. Viennin volyymi väheni 0,7 prosenttia vuonna 2014 ja tuonnin volyymi säilyi entisellä tasolla. Tavaroiden viennin ja tuonnin volyymit kasvoivat hieman, mutta palveluiden vienti ja tuonti vähenivät selvästi. Viennin suhde bruttokansantuotteeseen aleni 37,9 prosenttiin ja tuonnin suhde 38,7 prosenttiin. Työpanos väheni viime vuonna Työllisten määrä väheni kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna henkeä. Työpaikat vähenivät eniten tehdasteollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa. Tehdyt työtunnit vähenivät 27 miljoonaa tuntia eli 0,7 prosenttia. Koko kansantalouden työn tuottavuus eli kiinteähintainen bruttoarvonlisäys jaettuna tehdyillä työtunneilla parani viime vuonna 0,3 prosenttia. Hinnat nousivat vähän Koko kansantalouden hintataso kohosi viime vuonna bruttokansantuotteen hintaindeksillä mitattuna 1,6 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi nousi 1,0 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 1,7 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä. Vaihtosuhde parani 0,8 prosenttia, koska tuontihinnat laskivat hieman enemmän kuin vientihinnat. 6 KANSANTALOUDEN TILINPITO Tilastokeskus

9 Myös kansantulo supistui reaalisesti 0,4 prosenttia Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 1 prosentin ja oli henkeä kohti euroa. Reaalisesti nettokansantulo väheni 0,4 prosenttia. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 205 miljardia euroa. Se oli hieman pienempi kuin bruttokansantuote. Myös bruttokansantulo supistui reaalisesti viime vuonna. Kotitalouksien palkkatulot lisääntyivät 0,3 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut vähenivät 0,2 prosenttia vuonna Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta oli 61,1 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 61,6 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 3,6 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta nousi 22,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 22,2 prosenttia. Yritysten voitot kasvoivat hieman Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 5 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi enemmän, 8 prosenttia, koska korkomenot vähenivät. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna yhteisöveron alentamisen vuoksi. Osinkoja yritysten arvioidaan maksaneen 2 prosenttia vähemmän. Yritysten nettosäästö kasvoi edellisestä vuodesta 1,7 miljardia euroa. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 5,4 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 4,4 miljardia euroa. Rahoitusasemaa paransi myös se, että yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna 3 prosenttia. Varastot sen sijaan kasvoivat. Kuvio 2. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen verojen ja osinkojen yms. maksua (= toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja niiden jälkeen (= nettosäästö, oikea pylväs), miljardia euroa * 2014* Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 0,1 miljardia euroa. Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) ja palkkiotuotot kasvoivat. Korot olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Vakuutuslaitosten tuotot vakuutusmaksuista kasvoivat selvästi. Julkisen talouden alijäämä 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 6,8 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli viime vuonna 3,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kuudetta vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 7,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa. Valtion verotulot kasvoivat 1,1 prosenttia. Verotuloja kasvattivat muun muassa osinkojen ennakonpidätyskäytäntöön tehty muutos ja eräiden veroperusteiden muutokset. Verotuloja taas pienensi yhteisöveroprosentin alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kääntyivät laskuun ja supistuivat 0,4 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille kasvoivat 3,9 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,3 prosenttia ja investoinnit 1 prosentin. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien yms.) alijäämä eli nettoluotonotto oli 1,7 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 2,2 prosenttia lähinnä kunnallisveron ja kiinteistöveron korotusten takia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,5 prosenttia erityisesti palveluostojen takia ja investointien arvioidaan kasvaneen 1,8 prosenttia. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni hieman edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 3,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 3,7 miljardia euroa. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 2,4 prosenttia, mutta työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 4,9 prosenttia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,7 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Edellisenä vuonna niiden talous oli tasapainossa. Julkisen talouden kokoa kuvaava julkisyhteisöjen osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 20,8 prosenttia vuonna Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 58,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhdeluku Tilastokeskus KANSANTALOUDEN TILINPITO

10 Kuvio 3. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia bruttokansantuotteesta ,6 3,9 5,1 4,2 1,0 2,1 2,5 2,6 2,5 3, * 2014* oli 57,6 prosenttia. Julkiset kokonaismenot sisältävät huomattavan määrän julkisen sektorin sisäisiä menoja, jotka tulevat laskelmaan kahteen kertaan. Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 43,9 prosenttia. Veroaste kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kotitalouksien reaalitulot supistuivat Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 0,5 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 1,2 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 0,8 prosenttia, mutta väheni reaalisesti 0,8 prosenttia vuonna Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien saama palkkatulo kasvoi vain 0,3 prosenttia mutta sosiaalietuudet 5 prosenttia. Palkkasumma Kuvio 4. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia. 4 3,7 3,1 3 3,0 2,7 2,3 2,22,3 2,4 2 1,7 1,3 1,2 1,2 1,21,1 1 0,2 0,1 0 0,3 0,1 1 0,8 1, * 2014* kasvoi ansiotason nousun takia, vaikka työllisyys heikkeni. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,7 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,1 prosenttia vuonna Asumisen osuus kotitalouksien kulutusmenoista kasvoi 27,6 prosenttiin. Kotitalouksien kulutusmenot jäivät pienemmiksi kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli vuonna 2014 positiivinen, 0,4 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti 4,4 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. Kotitalouksien rahoitusasema oli 3,5 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 2,7 miljardia euroa. Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2014 lopussa 121,7 prosenttia eli se kasvoi 3,7 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde saman vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Vaihtotaseen alijäämä kasvoi Suomen vaihtotaseen alijäämä oli viime vuonna 4,5 miljardia euroa, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 3,6 miljardia euroa. Tavarakauppa oli ylijäämäinen 0,9 miljardia euroa, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla), päinvastoin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa. Palveluiden kaupan tase oli sen sijaan 2,5 miljardia euroa alijäämäinen. Omaisuusmenoja maksettiin ulkomaille 0,9 miljardia euroa enemmän kuin ulkomailta saatiin omaisuustuloja. Tulonsiirtoja maksettiin ulkomaille 2,7 miljardia euroa enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja. Seuraava tarkistus tammikuussa 2016 Vuosien 2013 ja 2014 kansantalouden tilinpitoa tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa Tarkistetut ennakkotiedot perustuvat käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: vtp/men.html. 8 KANSANTALOUDEN TILINPITO Tilastokeskus

11 Gross domestic product decreased by 0.4 per cent last year According to Statistics Finland s revised preliminary data, the volume of Finland s GDP contracted by 0.4 per cent in According to the initial preliminary data released in March, the decrease was 0.1 per cent. The GDP became revised as new data on intermediate consumption in various industries in particular became available. In 2013, the volume of GDP contracted by 1.1 per cent whereas previous estimates put the decline at 1.3 per cent. Production contracted for the third year in a row last year and was at the 2006 level. Figure 1. Annual change in the volume of gross domestic product, per cent * 2014* Gross domestic product, or the value added created in the production of goods and services, amounted to EUR 205 billion in 2014 at current prices. GDP per capita was EUR 37,600. Households adjusted disposable income describing their economic well-being declined by 0.8 per cent in real terms in In addition to net income, adjusted income also takes into consideration welfare services produced by the public sector and organisations for households, such as educational, health and social services. Demand did not generate growth Demand items in the national economy remained at previous year s level or declined. Only the volume of public consumption expenditure grew slightly by 0.3 per cent. Private consumption expenditure increased by 0.5 per cent but public consumption expenditure decreased by 0.2 per cent. The proportion of consumption expenditure to GDP grew to 80.2 per cent. The volume of investments decreased by 3.3 per cent. Investments in building constructions and in research and development declined in particular. By contrast, investments in machinery and equipment, computer software and civil engineering grew a little. The investment rate or the proportion of investments of gross domestic product fell to 20.3 per cent. The volume of exports shrunk by 0.7 per cent in 2014 and that of imports remained unchanged. The volume of goods exports and imports increased slightly but the imports and exports of services decreased clearly. The share of exports of gross domestic product decreased to 37.9 per cent and the share of imports to 38.7 per cent. Work input decreased last year According to the National Accounts, the number of employed persons declined by 21,000 last year. Jobs decreased most in manufacturing, construction and trade. Hours worked diminished by 27 million hours or 0.7 per cent. The productivity of labour in the whole national economy, i.e. gross value added at constant prices divided by number of hours worked improved by 0.3 per cent last year. Production contracted in most industries The volume of value added decreased in most industries last year, such as in manufacturing, construction, transport, public administration, and health and social services. By contrast, the volume of value added increased, for example, in financial and insurance activities, computer and related services, manufacture of basic metals, and pharmaceutical preparations. Viewed by current price, value added increased most in financial and insurance activities, computer and related services, the electronics industry, and pharmaceutical preparations. Value added decreased most in construction and trade. Prices went up a little The economy s overall price level rose by 1.6 per cent last year as measured by the GDP price index. The Consumer Price Index went up by 1.0 per cent, but the price index of household consumption expenditure in National Accounts by 1.7 per cent. In National Accounts, the prices of housing services are measured with changes in market rents, whereas the Consumer Price Index also takes into consideration the expenditure on owner-occupied housing. The methods used in National Accounts and in the Consumer Price Index for measuring development in the prices of insurance and financial intermediation services also deviate from each other. Tilastokeskus KANSANTALOUDEN TILINPITO

12 The terms of trade improved by 0.8 per cent because import prices fell by slightly more than export prices. National income also contracted by 0.4 per cent in real terms Net national income grew by one per cent in nominal terms last year, and stood at EUR 30,400 per capita. Net national income went down by 0.4 per cent in real terms. Finland s gross national income amounted to EUR 205 billion last year. It was slightly smaller than the gross domestic product. The gross national income also diminished in real terms last year. Households wage and salary income increased by 0.3 per cent and employers social insurance contributions declined by 0.2 per cent in In all, the share of compensation of employees of national income was 61.1 per cent. The respective proportion in the previous year was 61.6 per cent. Property and entrepreneurial income in the national economy increased by 3.6 per cent and its share of the national income rose to 22.8 per cent. The respective proportion in the previous year was 22.2 per cent. Non-financial corporations profits grew a bit Non-financial corporations operating surplus describing profits from their actual operations went up by five per cent from the previous year. Non-financial corporations entrepreneurial income increased more, by eight per cent, because interest expenses decreased. Entrepreneurial income also takes into consideration property income and paid interests and rents, and corresponds roughly with profit before payment of taxes and dividends. Last year, non-financial corporations paid 17 per cent less direct taxes than in the year before due to the cut in the corporation tax. Non-financial corporations are estimated to have paid two per cent less dividends. The net saving of non-financial corporations increased by EUR 1.7 billion from the previous year. Non-financial corporations net lending, or financial position, showed a surplus of EUR 5.4 billion, as against EUR 4.4 billion in the previous year. The financial position was also improved by the fact that fixed investments in Finland diminished by three per cent last year. By contrast, inventories grew. The financial position of financial and insurance corporations showed a surplus of EUR 0.3 billion while it was EUR 0.1 billion in the previous year. Financial corporations interest income (financial intermediation services indirectly measured) and commission income increased. Interests were roughly on level with the previous year. Insurance corporations income from insurance premiums grew clearly. Figure 2. Non-financial corporations, operating profit from the operations proper before payment of taxes and dividends, etc. (= operating surplus, left column) and after (= net saving, right column), EUR billion * 2014* General government deficit 3.3 per cent of GDP General government s net lending or financial position, showed a deficit of EUR 6.8 billion, while the deficit was EUR 5.1 billion in the previous year. Last year, the deficit was 3.3 per cent of the gross domestic product, which exceeds the three per cent threshold value of the European Union s Growth and Stability Pact for the first time since Last year, the financial position of central government showed a notable deficit for the sixth successive year. The deficit (net borrowing) was EUR 7.9 billion, while one year before it was EUR 7.4 billion. State revenues from taxes went up by 1.1 per cent. Tax revenues were boosted, for example, by a change to the tax withholding practice on dividends and changes to certain bases of taxation. Tax revenues were, in turn, depressed by the corporation tax rate being lowered from 24.5 to 20 per cent. Current transfers to local government (incl. repayments of value added tax) made a downturn and declined by 0.4 per cent. Current transfers to social security funds grew by 3.9 per cent. In nominal terms, final consumption expenditure rose by 0.3 per cent and investments by one per cent. The deficit or net borrowing of local government (municipalities and joint municipal authorities, etc.) was EUR 1.7 billion, having been EUR 1.5 billion in the year before. Municipalities tax revenues grew by 2.2 per cent mainly as a result of increases in the municipal tax and real estate tax. Final consumption expenditure went up by 1.5 per cent in nominal terms particularly due to purchasing of services, and gross fixed capital formation is estimated to have grown by 1.8 per cent. The surplus of employment pension schemes decreased slightly from the previous year. The surplus was now EUR 3.4 billion, while one year before it was EUR 3.7 billion. The surplus does not include holding gains in assets. Revenues from pension contributions grew by 2.4 per cent, but employment pensions paid by employment pension funds 10 KANSANTALOUDEN TILINPITO Tilastokeskus

13 increased by 4.9 per cent. Other social security funds were EUR 0.7 billion in deficit mainly due to increased unemployment expenses. In the previous year, their economy was in balance. General government s share of the gross value added that describes the size of the public economy was 20.8 per cent in The proportion of total public expenditure to GDP grew to 58.3 per cent. In the previous year the figure was 57.6 per cent. Total public expenditure includes a notable amount of internal public sector expenses that are included in the calculations twice. The tax ratio, or the proportion of taxes and statutory social security contributions of GDP, was 43.9 per cent last year. The tax ratio increased by 0.2 percentage points from the previous year. Households real income contracted Last year, households disposable income increased by 0.5 per cent in nominal terms but decreased by 1.2 per cent in Figure 3. General government surplus/deficit, per cent of GDP * 2014* real terms. Households adjusted disposable income grew by 0.8 per cent in nominal terms but went down by 0.8 per cent in real terms in Adjusted income also takes into consideration welfare services, i.e. the individual services that general government and organisations produce for households, such as educational, health and social services. Households wage and salary income only went up by 0.3 per cent but social benefits by five per cent. The wages and salaries sum went up due to the risen level of earnings even though employment weakened. Social benefits increased because the number of pensioners and unemployed grew. Households property and entrepreneurial income went up by 0.7 per cent. Direct taxes paid by households increased by 5.8 per cent, i.e. clearly more than income. In nominal terms, households final consumption expenditure increased by 2.1 per cent in Share of housing of households consumption expenditure grew to 27.6 per cent. Households consumption expenditure was lower than the disposable income. Households savings rate, i.e. Figure 4. Annual change in households disposable real income (left column) and household s adjusted real income (right column), per cent * 2014* the ratio of savings to disposable income, was positive in 2014, 0.4 per cent. Households fixed investments went down by 4.4 per cent in nominal terms as newbuilding decreased. The financial position of households showed a deficit of EUR 3.5 billion, while the deficit in the previous year was EUR 2.7 billion. Households indebtedness rate was per cent at the end of 2014, in other words, it grew by 3.7 percentage points over the year. The indebtedness rate expresses the ratio between the loans and annual disposable net income during the year in accordance with financial accounts. Current account deficit increased The deficit of the current account was EUR 4.5 billion in 2014, while one year before it was EUR 3.6 billion. When imports are also valued at FOB price (at the border of the export country) and not at CIF price (at the border of the import country), as is done in the foreign trade statistics of Finnish Customs, the goods trade showed a deficit of EUR 0.9 billion. By contrast, the balance of services trade showed a deficit of EUR 2.5 billion. EUR 0.9 billion more property income was paid to the rest of the world than was received from it. The current transfer outflow was EUR 2.7 billion higher than received income transfers. Next revision in January 2016 National Accounts for 2013 and 2014 will next be revised in January These revised preliminary data are based on the information on economic development that was available by 3 July Methodological descriptions of National Accounts can be found on Statistics Finland s website at: Tilastokeskus KANSANTALOUDEN TILINPITO

14 Bruttonationalprodukten minskade med 0,4 procent i fjol Enligt Statistikcentralens reviderade preliminära uppgifter minskade volymen av Finlands bruttonationalprodukt med 0,4 procent år Enligt de första preliminära uppgifterna som publicerades i mars var minskningen 0,1 procent. Nationalprodukten reviderades, eftersom nya uppgifter erhölls om i synnerhet insatsförbrukningen för olika branscher. År 2013 minskade bruttonationalproduktens volym med 1,1 procent, medan den tidigare uppskattades ha minskat med 1,3 procent. Produktionen minskade i fjol för tredje året i följd och var på samma nivå som år Bruttonationalprodukten, dvs. förädlingsvärdet vid produktionen av varor och tjänster, var 205 miljarder euro år 2014 sett till löpande priser. Bruttonationalprodukten per capita var euro. Hushållens justerade disponibla inkomst, som beskriver den ekonomiska välfärden, minskade år 2014 reellt med 0,8 procent. Utöver nettoinkomster omfattar hushållens justerade inkomst också välfärdstjänster, såsom utbildnings- och hälsovårdstjänster samt sociala tjänster, som den offentliga sektorn och organisationer producerar för hushållen. Figur 1. Bruttonationalproduktens volymförändring på årsnivå, procent 6 5,2 4,1 4 2,8 2 0,7 3,0 2, ,4 1,1 0, , * 2014* Produktionen minskade inom de flesta näringsgrenar Volymen av förädlingsvärdet minskade i fjol inom de flesta näringsgrenarna, bl.a. inom tillverkning, byggverksamhet, transport, offentlig förvaltning samt hälsovårdstjänster och sociala tjänster. Volymen av förädlingsvärdet ökade däremot bl.a. inom finansierings- och försäkringsverksamhet, databehandlingstjänster, metallframställning och läkemedelsindustrin. Sett till löpande priser ökade förädlingsvärdet mest inom finansierings- och försäkringsverksamhet, databehandlingstjänster, elektronikindustrin och läkemedelsindustrin. Förädlingsvärdet minskade mest inom byggverksamhet och handel. Efterfrågan genererade inte tillväxt Efterfrågeposterna i samhällsekonomin var antingen på samma nivå som året innan eller minskade. Bara volymen av konsumtionsutgifterna ökade något, med 0,3 procent. De privata konsumtionsutgifterna steg med 0,5 procent, medan volymen av de offentliga konsumtionsutgifterna sjönk med 0,2 procent. Konsumtionsutgifterna i förhållande till bruttonationalprodukten steg till 80,2 procent. Investeringsvolymen minskade med 3,3 procent. I synnerhet minskade investeringarna i byggnader samt i forskning och utveckling. Däremot ökade investeringarna i maskiner och inventarier, datorprogram samt anläggningar något. Investeringskvoten, dvs. investeringarna i förhållande till bruttonationalprodukten, sjönk till 20,3 procent. Exportvolymen minskade med 0,7 procent år 2014, medan importvolymen var oförändrad. Volymerna av varuexport och -import ökade något, men exporten och importen av tjänster minskade klart. Exporten i förhållande till bruttonationalprodukten sjönk till 37,9 procent och importen till 38,7 procent. Arbetsinsatsen minskade i fjol Enligt nationalräkenskaperna minskade antalet sysselsatta i fjol med personer. Arbetsplatserna minskade mest inom fabriksindustrin, byggverksamheten och handeln. Antalet arbetade timmar minskade med 27 miljoner timmar, dvs. med 0,7 procent. Arbetsproduktiviteten inom hela samhällsekonomin, dvs. bruttoförädlingsvärdet till fasta priser dividerat med arbetade timmar, förbättrades i fjol med 0,3 procent. Priserna steg något Prisnivån inom hela samhällsekonomin steg med 1,6 procent i fjol, mätt med prisindexet för bruttonationalprodukten. Konsumentprisindexet steg med 1,0 procent, medan prisindexet för hushållens konsumtionsutgifter inom nationalräkenskaperna steg med 1,7 procent. I nationalräkenskaperna mäts priset på boendetjänster med hyresförändringar, medan man i konsumentprisindexet också beaktar utgifterna för ägarboende. Också prisutvecklingen av försäkrings- och finansieringstjänster mäts på ett annat sätt i nationalräkenskaperna än i konsumentprisindexet. Bytesförhållandet förbättrades med 0,8 procent, då importpriserna sjönk något mer än exportpriserna. 12 KANSANTALOUDEN TILINPITO Tilastokeskus

15 Även nationalinkomsten sjönk reellt med 0,4 procent I fjol ökade nettonationalinkomsten nominellt med 1 procent och var euro per capita. Bruttonationalinkomsten minskade reellt med 0,4 procent. Finlands bruttonationalinkomst var i fjol 205 miljarder euro. Den var något lägre än bruttonationalprodukten. Också bruttonationalinkomsten minskade reellt i fjol. Hushållens löneinkomster ökade med 0,3 procent och arbetsgivarnas socialförsäkringsavgifter minskade med 0,2 procent år Sammanlagt var löntagarersättningarnas andel av nationalinkomsten 61,1 procent. Föregående år var andelen 61,6 procent. Kapital- och företagarinkomsterna inom samhällsekonomin ökade med 3,6 procent och deras andel av nationalinkomsten steg till 22,8 procent. Föregående år var andelen 22,2 procent. Företagens vinster ökade något Figur 2. Företag, rörelsevinst av egentlig verksamhet före skatter och dividender o.d. (= driftsöverskott, vänster stapel) och efter skatter och dividender o.d. (= nettoinbesparning, höger stapel) miljarder euro * 2014* Driftsöverskottet som beskriver vinster från icke-finansiella företagens huvudsakliga verksamhet ökade med 5 procent från året innan. Företagens företagarinkomst ökade mer, dvs. med 8 procent, eftersom ränteutgifterna minskade. I företagarinkomsten beaktas också kapitalinkomster och betalda räntor och markarrenden. Den motsvarar grovt vinsten före skatter och dividender. Företagen betalade i fjol 17 procent mindre i direkta skatter än året innan på grund av lägre samfundsskatt. Företagen uppskattas ha betalat 2 procent mindre i dividender. Företagens nettoinbesparing ökade med 1,7 miljarder euro från året innan. Företagens nettoutlåning, dvs. finansiella ställning, visade ett överskott på 5,4 miljarder euro, året innan var överskottet 4,4 miljarder euro. Företagens fasta investeringar inom landet minskade i fjol med 3 procent, vilket också gjorde att den finansiella ställningen blev bättre. Lagren ökade däremot. De finansiella företagens och försäkringsföretagens finansiella ställning visade ett överskott på 0,3 miljarder euro, medan överskottet året innan var 0,1 miljarder euro. De finansiella företagens ränteintäkter netto (de indirekt mätta finansiella tjänsterna) och provisionsintäkterna ökade. Räntorna var ungefär på samma nivå som året innan. Försäkringsföretagens intäkter av försäkringspremierna ökade klart. Den offentliga ekonomins underskott var 3,3 procent av bruttonationalprodukten Den offentliga sektorns finansiella ställning, dvs. nettoutlåning, visade ett underskott på 6,8 miljarder euro, medan underskottet året innan var 5,1 miljarder euro. Underskottet var i fjol 3,3 procent i förhållande till bruttonationalprodukten, vilket överstiger tröskelvärdet på 3 procent i EU:s stabilitets- och tillväxtpakt, för första gången sedan år I fjol visade statsförvaltningens finansiella ställning för sjätte året i rad ett betydande underskott. Underskottet (nettoupplåning) var 7,9 miljarder euro, medan det året innan var 7,4 miljarder euro. Statens skatteinkomster steg med 1,1 procent. Skatteinkomsterna ökade bl.a. på grund av ändringen av förskottsinnehållningspraxis gällande dividender och vissa ändringar i skattegrunder. Skatteinkomsterna minskade åter på grund av sänkningen av samfundsskatteprocenten från 24,5 procent till 20 procent. Löpande transfereringar till kommuner och samkommuner (inkl. momsåterbäringar) vände nedåt och minskade med 0,4 procent. Transfereringar till socialskyddsfonder steg med 3,9 procent. Statens konsumtionsutgifter ökade nominellt med 0,3 procent och investeringarna med 1 procent. Lokalförvaltningen (kommunerna och samkommunerna o.d.) hade ett underskott, dvs. nettoupplåning, på 1,7 miljarder euro, året innan var underskottet 1,5 miljarder euro. Kommunernas skatteinkomster ökade med 2,2 procent närmast på grund av höjningen av kommunalskatten och fastighetsskatten. Konsumtionsutgifterna ökade nominellt med 1,5 procent närmast på grund av köp av tjänster och investeringarna uppskattas ha ökat med 1,8 procent. Arbetspensionsanstalternas överskott minskade något från året innan. Överskottet var nu 3,4 miljarder euro, medan det året innan var 3,7 miljarder euro. I överskottet ingår inte förändringar i investeringarnas värde. Pensionsavgiftsinkomsterna ökade med 2,4 procent, medan arbetspensionerna som arbetspensionsanstalterna betalar ökade med 4,9 procent. Övriga socialskyddsfonder visade ett underskott på Tilastokeskus KANSANTALOUDEN TILINPITO

16 0,7 miljarder euro närmast på grund av ökade arbetslöshetsutgifter. Föregående år var deras ekonomi i balans. Den offentliga sektorns andel av bruttoförädlingsvärdet, som beskriver storleken av den offentliga ekonomin, var 20,8 procent år De totala offentliga utgifterna i förhållande till bruttonationalprodukten steg till 58,3 procent. Föregående år var förhållandet 57,6 procent. De totala offentliga utgifterna omfattar ett betydande antal interna utgifter inom den offentliga sektorn, som ingår i kalkylen två gånger. Skattekvoten, dvs. skatterna och avgifterna av skattenatur i förhållande till bruttonationalprodukten, var i fjol 43,9 procent. Skattekvoten ökade med 0,2 procentenheter från året innan. Hushållens realinkomster minskade Hushållens disponibla inkomst ökade i fjol nominellt med 0,5 procent, men minskade reellt med 1,2 procent. Hushållens justerade disponibla inkomst ökade nominellt med 0,8 procent, men minskade reellt med 0,8 procent år I den justerade inkomsten ingår också välfärdstjänster, såsom utbildnings- och hälsovårdstjänster samt sociala tjänster, som den offentliga sektorn och olika organisationer producerar för hushållen. Hushållens löneinkomster ökade bara med 0,3 procent, men de sociala förmånerna med 5 procent. Lönesumman ökade på grund av att inkomstnivån steg, även om sysselsättningen minskade. De sociala förmånerna ökade bl.a. på grund av att antalet pensionärer och arbetslösa steg. Hushållens kapital- och företagarinkomster steg med 0,7 procent. Hushållens direkta skatter ökade med 5,8 procent, dvs. klart mer än inkomsterna. Hushållens konsumtionsutgifter ökade nominellt med 2,1 procent år Boendets andel av hushållens konsumtionsutgifter steg till 27,6 procent. Hushållens konsumtionsutgifter var mindre än den disponibla inkomsten. Hushållens sparkvot, dvs. sparande i förhållande till den disponibla inkomsten, var positiv år 2014, dvs. 0,4 procent. Figur 3. Den offentliga sektorns överskott/underskott, procent av bruttonationalprodukten ,6 3,9 5,1 4,2 1,0 2,1 2,5 2,6 2,5 3, * 2014* Figur 4. Årsförändring av hushållens disponibla realinkomster (vänster stapel) och hushållens justerade realinkomst (höger stapel), procent. 4 3,7 3,1 3 3,0 2,7 2,3 2,22,3 2,4 2 1,7 1,3 1,2 1,2 1,21,1 1 0,2 0,1 0 0,3 0,1 1 0,8 1, * 2014* Hushållens fasta investeringar minskade nominellt med 4,4 procent eftersom nybyggandet minskade. Hushållens finansiella ställning visade ett underskott på 3,5 miljarder euro, medan underskottet året innan var 2,7 miljarder euro. Hushållens skuldsättningsgrad var 121,7 procent i slutet av år 2014, dvs. den ökade med 3,7 procentenheter under året. Skuldsättningsgraden är förhållandet mellan lånen enligt finansräkenskaperna och den disponibla nettoinkomsten under samma år. Underskottet i bytesbalansen ökade Underskottet i Finlands bytesbalans var i fjol 4,5 miljarder euro, medan underskottet året innan var 3,6 miljarder euro. Varuhandeln visade ett överskott på 0,9 miljarder euro, då också importen värderas till fob-pris (exportlandets gräns) och inte till cif-pris (importlandets gräns) i motsats till värderingen i tullens utrikeshandelsstatistik. Handelsbalansen för tjänster visade däremot ett underskott på 2,5 miljarder euro. Kapitalutgifterna som betalades till utlandet var 0,9 miljarder euro mer än vad som erhölls från utlandet. Till utlandet betalades 2,7 miljarder euro mer i transfereringar än vad som erhölls från utlandet. Följande revidering i januari 2016 Nationalräkenskaperna för åren 2013 och 2014 revideras nästa gång i januari De reviderade preliminära uppgifterna baserar sig på de uppgifter om den ekonomiska utvecklingen som var tillgängliga Mer detaljerade uppgifter om metoderna inom nationalräkenskaperna finns på Statistikcentralens webbsidor: 14 KANSANTALOUDEN TILINPITO Tilastokeskus

17 Laadintaprosessi lyhyesti Kansantalouden tilinpidon laadinta on organisoitu yli 30 tehtäväkokonaisuuteen ilmiöalueittain, esimerkiksi toimialoittain, sektoreittain tai taloustoimittain. Tiedot lasketaan ensin näille ilmiöalueille kansantalouden tilinpidon käsitteiden ja luokitusten mukaisesti. Tietolähteinä käytetään osin kunkin kuvattavan ilmiöalueen omia lähteitä (esimerkiksi teollisuustilasto, valtion tilinpäätösaineisto, vakuutusyhtiötilasto), osin useille alueille yhteisiä lähteitä (esimerkiksi yritysrekisteri, yritysten rakennetilastoaineisto, työvoimatutkimus). Ilmiöaluetiedot ovat lähtökohta talouden kuvauksen yhteenvedolle, kansantalouden tilinpidon kokonaisuuden muodostamiselle: huoltotaseelle, tarjonta- ja käyttötaulukoille ja sektoritileille. Lisäksi tarjonta- ja käyttötaulukoiden laadinnan keskeisiä aineistoja ovat teollisuuden hyödyketilasto ja ulkomaankauppatilasto sekä verotiedot. Kansantalouden tilinpidon tietolähteet kattavat valtaosan Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista sekä lukuisan määrän Tilastokeskuksen ulkopuolisten tiedontuottajien aineistoja. Alustava ilmiöalueista koottu huoltotase tarvitaan ennen tarjonta- ja käyttötaulukoiden laatimista. Huoltotaseessa kootaan ilmiöalueittain lasketut tiedot bruttokansantuotteen laskennan kolmen päämenetelmän mukaisesti: tuotos-, lopputuote- ja tulomenetelmän. Tavaroiden ja palveluiden tarjonta ja kysyntä sekä bruttokansantuotteen tuloerät esitetään huoltotaseessa. Tarjonta- ja käyttötaulukoissa tarkastellaan nimensä mukaisesti tuotteiden tarjontaa ja niiden käyttöä. Tätä varten tuotosta ja välituotteita koskevat toimialatiedot jaetaan tuotteisiin ja hyödynnetään teollisuuden ja ulkomaankaupan tuotetilastoja. Tuoteveroja sekä kaupan ja kuljetuksen lisiä koskevat tiedot ovat olennainen osa tarjonta- ja käyttötaulukoiden laadintaa, hinnanmuodostusprosessia. Tarjonta- ja käyttötaulukoiden laadinnan perusidea on tuotevirran systemaattinen käsittely tarjonnasta käyttöön. Jotta kysyntä ja tarjonta saataisiin tasapainoon, lähdeaineistojen perusteella laskettuja lähtöestimaatteja joudutaan muuttamaan, lähdeaineistojen tietoihin tekemään korjauksia ja hakemaan kokonaisuuden kannalta oikeaa tietoa sovittamalla yhteen useita tietolähteitä. Taulukoiden laadinnan lopputuloksena syntyy tasapainotettu tuotetase, joka muodostaa samalla kansantalouden huoltotaseen ja jossa tarjonta on yhtä suuri kuin käyttö eikä tilastoeroa esiinny. Sektoritileillä kuvataan osittain samoja taloustoimia kuin huoltotaseessa ja tarjonta- ja käyttötaulukoissa, mutta ne esitetään sektorin näkökulmasta, esimerkiksi tuotanto sektoreittain. Tulot ja tulonkäyttö sekä pääomanmuodostus ja sen rahoitus kuvataan sektoreittain ja saadaan selville kunkin sektorin rahoitusasema (nettoluotonanto tai -otto). Ilmiöalueittaisia tietoja laskettaessa tietojen oikeellisuutta tarkastellaan usealla eri tavalla. Samaa ilmiötä kuvaavien eri aineistojen välillä tehdään vertailuja oikeiden vuosimuutosten ja kattavuuden varmistamiseksi. Useiden tilinpidon muuttujien eli taloustoimien kohdalla tiedot lasketaan sekä tarkasteluajankohdan nimellisiin arvoihin että edellisen vuoden hintaisina. Tämä tekee mahdolliseksi eri ajankohtien välisten arvo-, volyymi- ja hintamuutosten tarkastelun. Tällöin pätee yhteys: arvon muutos = volyymin muutos x hinnan muutos (1+ Δv = (1+ Δq) x (1+ Δp) ). Vastaavalla tavalla työn tuottavuuden muutosta mitataan arvonlisäyksen tai tuotoksen volyymin muutoksen ja työpanoksen muutoksen suhteella ja ansiotason kehitystä laskettuna palkkojen ja työllisten tai työpanoksen muutosten suhteella. Sektoritileillä tarkistetaan sektoreittain laskettujen tulojen ja menojen yhtäsuuruus koko kansantalouden tasolla. Saadut tulon- ja pääomansiirrot ovat yhtä suuret kuin vastaavat maksetut siirrot. Sektoritilit sovitetaan huoltotaseen tietoihin: huoltotaseen ja sektoritilien yhteisten taloustoimien, esimerkiksi kulutusmenojen tai pääoman muodostuksen on oltava yhtä suuret. Sektoritilien keskeisiä tunnuslukuja ovat säästämisaste ja nettoluotonanto. Säästämisaste eli säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta on kiinnostava erityisesti kotitaloussektorin kohdalla, kun taas nettoluotonanto, joka kuvaa sektorin rahoitusasemaa, on erityisen tärkeä julkisyhteisöillä. Kiinteähintaiset tiedot lasketaan edellisen vuoden hintoihin ja ne esitetään tässä julkaisussa viitevuoden 2010 hintaisina. Lopulliset kiinteähintaiset laskelmat perustuvat tuotteittaisiin tarjonta- ja käyttötaulukoihin. Ennakollisten lukujen laskenta perustuu pääosin toimiala- ja ilmiöaluetason tietoihin, ennakollisia tarjonta- ja käyttötaulukoita ei ole laadittu. Tästä syystä ennakollisissa luvuissa esitetään myös tilastoero kysynnän ja tarjonnan välillä. Tilinpidon tietolähteitä ja laskentamenetelmiä on kuvattu menetelmäkuvauksessa Suomen BKTL -menetelmäkuvaus EKT 95:n mukaan, joka on saatavilla Tilastokeskuksen internet-sivuilta, osoitteesta: vtp/2007/vtp_2007_ _men_498.html Englanniksi menetelmäkuvaus löytyy Eurostatin julkisilta CIRCA sivuilta. Luokitukset Tuoteluokitus Lopullisten lukujen laskennan perustana on tuoteluokitus, jossa on 776 tuotetta. Luokitus perustuu EU:n tuoteluokitukseen, CPA:han. Toimialaluokitus Toimialatiedot julkaistaan kirjaintasolla erikseen suuruusluokasta riippumatta (esim. B, P). Julkaisussa käytetään lisäksi useampimerkkistä numerotasoa vaihdellen tarpeen mukaan. Toimialaluokitus perustuu TOL2008 ja NACE Rev. 2 luokituksiin. Tilastokeskus KANSANTALOUDEN TILINPITO