No 2 ~ Esimiespassi tukee johtamista. Osasairauspäiväraha auttaa työhönpaluuta. Kaupunginorkesterin vilkas kevät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 2 ~ 2011. Esimiespassi tukee johtamista. Osasairauspäiväraha auttaa työhönpaluuta. Kaupunginorkesterin vilkas kevät"

Transkriptio

1 No 2 ~ 2011 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING Esimiespassi tukee johtamista Osasairauspäiväraha auttaa työhönpaluuta Kaupunginorkesterin vilkas kevät

2 sisältö / innehåll 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Esimiespassi tukee johtamista 6 Osasairauspäiväraha tukee työhönpaluuta 8 Pelastuslaitos 9 Liukkaat kelit 10 Vaasan kaupunginorkesterilla on luvassa vilkas kevät 12 Lyseon tyky-toiminta VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 13 Talot tutuksi 14 Kaupunginkirjastolla on aktiivinen kehittämisryhmä 15 Vuoden 2011 palkkaratkaisu 16 Uusi työntekijä 17 Kiitokset No 2 ~ Kevään koulutukset 19 Kevään koulutukset Merituuli Havsvinden Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning 31. vuosikerta / årgången ISSN Osoite adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Puh. tel. (06) , Päätoimittaja Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Timo Kankaanpää, puh. / tel Taitto ja ulkoasu: Timo Kankaanpää Painopaikka Tryckeri: Litoset Painos Upplaga: 4 100kpl/st. Seuraava lehti ilmestyy Följande tidning utkommer: Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är: Kannen kuva: Vaasan kaupunginorkesteri Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi

3 Henkilöstöstrategia Personalstrategi PÄÄKIRJOITUS LEDARE Kevät etenee ja samaa tahtia valmistuu viime vuoden lopulla aloitettu kaupungin henkilöstöstrategian päivitystyö. Toimialojen ja henkilöstön edustajat ovat osallistuneet workshoppeihin kiitettävällä aktiivisuudella. Prosessin yhtenä tarkoituksena on ollut kytkeä henkilöstöstrategia palvelustrategiaan ja sitä kautta hallintokuntien toimintaan tiiviimmin. Prosessin tuloksena tulee olemaan entistä selkeämpi näkemys hallintokuntien tulevaisuuden suuntaviivoista ja niiden vaikutuksesta osaamistarpeisiin. Suurkiitokset kaikille osallistujille ja Silverialle kokousjärjestelyistä! Tavoitteenamme on saada henkilöstöstrategia valmiiksi ja käsittelyprosessiin ennen kesälomille lähtöä. Painopistealueiksi ovat nousseet osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin, johtamiseen, työhyvinvointiin ja palkitsemiseen liittyvät asiat. Esille on noussut myös muutoksen tematiikka - miten esimiehinä osaamme luotsata työyhteisöjä muutoshaasteiden keskellä, tuemmeko ja kannustammeko työntekijöitämme ja kollegoitamme itsensä kehittämiseen ja miten se näkyy päivittäisessä toiminnassamme? Kunnianhimoisena tavoitteenamme on saada toimenpideohjelma, jonka tulokset konkreettisesti ovat mitattavissa ja uloskirjattavissa vuosittain laadittavaan henkilöstöraporttiin. Våren framskrider och i samma takt färdigställs också uppdateringsarbetet med stadens personalstrategi som inleddes i slutet av fjolåret. Representanter för de olika sektorerna och personalen har deltagit i workshopar med berömvärd aktivitet. Ett av projektets syften har varit att koppla personalstrategin till servicestrategin och därmed till förvaltningarnas verksamhet allt intimare. Resultatet av processen kommer att bli en klarare uppfattning om förvaltningarnas framtida riktlinjer och deras inverkan på kunskapsbehoven. Ett stort tack till alla deltagare och till Silveria för mötesarrangemangen! Vårt mål är att färdigställa personalstrategin och att få in den i behandlingsprocessen före semestrarna. Tyngdpunkter som lyfts fram är ärenden som anknyter till kompetensutveckling, rekrytering, ledarskap, arbetshälsa och belöning. Också förändringstematiken har kommit upp hur kan vi som förmän lotsa arbetsgemenskaperna genom förändringsutmaningarna, kan vi stöda och sporra våra arbetstagare och kolleger till självutveckling och hur syns detta i vår dagliga verksamhet? Vårt ambitiösa mål är att åstadkomma ett åtgärdsprogram, vars resultat konkret kan mätas och skrivas ut i den årliga personalrapporten. Leena Kaunisto vt. henkilöstöjohtaja tf. personaldirektör MERITUULI / HAVSVINDEN 3

4 Esimiespassi tukee johtamista ja kasvattaa itseluottamusta Huhtikuun 4.päivänä järjestettävässä kick-off-tilaisuudessa kerrotaan esimiehille suunnatusta esimiespassi-koulutuskokonaisuudesta. Vt. Henkilöstöjohtaja Leena Kauniston mukaan esimiehet joutuvat työssään toimimaan moninaisten odotusten ja vaatimusten ristitulessa. Koulutuksella pyritään antamaan valmiuksia ja tukea toimia nopeasti muuttuvan pelikentän haasteissa, Kaunisto kertoo. Esimiespassikoulutusta varten perustettiin viime vuoden elokuussa työryhmä, joka on kokoontunut henkilöstöpalveluiden johdolla. Esimiespassikoulutuksen painoalueita ovat muun muassa hallintoon ja talouteen liittyvät päätösmenettelyn ohjeistukset, palkka- ja palvelusuhteiden normisto, sekä työhyvinvointiin ja palkitsemiseen liittyvät asiat. Tärkein osio on kuitenkin esimiehen tukeminen työssään, Kaunisto luettelee. Vastuiden selkiyttämistä Koulutussuunnittelija Tea Laaksoharju-Elprenin mukaan tarve esimiespassikoulutukseen on kirvonnut eri lähteistä. Näihin kuuluu esimerkiksi johtamisen selkiyttäminen ja vastuiden täsmentäminen. Esimiespassikoulutuksen avulla selkiytetään sääntöjä ja vähennetään tulkinnanvaraisuuksia. Talouden ja hallinnon osaaminen ovat tärkeitä esimiespassin osa-alueita, joita käsitellään koulutuksen alkuvaiheessa Laaksoharju-Elpren luettelee. Uusille ja vanhoille Esimiespassityöryhmään kuuluva työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto korostaa että esimiespassikoulutus antaa eväitä niin uusille kuin vanhoillekin esimiehille. Uusille esimiehille koulutus tuo itsevarmuutta ja näkemystä tuoreissa tehtävissä ja vanhemmat esimiehet saavat hyvää päivitystä tietoihinsa, Lehto näkee. Esimiespassikoulutuksen tavoite on että jokainen esimiestehtävässä toimiva henkilö tietää toimintaa ohjaavan lainsäädännön, ohjeistukset ja sopimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Koulutus antaa tietyn tason tiedolliset valmiudet esimiestyöhön. Esimiespassityöryhmä Leena Kaunisto, vt. henkilöstöjohtaja Lea Kamila, tekninen toimi, talousjohtaja Sari Mylläri, sos.terv.toimi, osastonhoitaja Ulla Rautio, taloustoimi, talouspalvelujohtaja Kati Vuorenmaa, kaupunginkirjasto, osastonjohtaja Tea Laaksoharju-Elpren, koulutussuunnittelija Mikael Gädda, hallintojohtaja Tapio Lehto, työturvallisuuspäällikkö Lillemor Gammelgård, varhaiskasvatuksen johtaja Maarit Broms, koulutussuunnittelija Arja Tuomaala, johtava ylihoitaja Jarmo Peltonen, vs. aluepalopäällikkö Taito Gromov, rehtori w teksti: Timo Kankaanpää 4

5 Chefspasskursen syftar till att hjälpa och stöda förmännen Vid kick-off-mötet den 4 april får förmännen information om chefspasskursen som kommer att ordnas för dem. Enligt tf personaldirektör Leena Kaunisto befinner sig förmännen i sitt arbete mitt i korselden av olika förväntningar och krav. Med utbildningen försöker vi ge färdigheter och stöd för snabbt agerande vid olika utmaningar på den föränderliga spelplanen, berättar Kaunisto. För chefspasskursen grundades i augusti i fjol en arbetsgrupp, som har samlats under ledning av personalservicen. Tyngdpunktsområden inom chefspassutbildningen är bl.a. anvisningar för beslutsförfarandet i anslutning till förvaltning och ekonomi, normuppsättningen då det gäller löne- och anställningsärenden samt ärenden som har att göra med arbetshälsa och belöning. Det viktigaste är ändå att stöda förmannen i hans/hennes arbete, säger Kaunisto. Klarläggande av ansvar Enligt utbildningsplanerare Tea Laaksoharju-Elpren har chefspassutbildningen sitt ursprung i behoven på fältet. Bl.a. har man önskat att ledarskapet klarläggs och ansvaren preciseras. Genom chefspasskursen förtydligas reglerna och reduceras tolkningsmöjligheterna. Kunskaper i ekonomi och förvaltning är viktiga delområden i chefspasset och dessa behandlas i början av kursen, säger Laaksoharju-Elpren. För nya och gamla Arbetarskyddschef Tapio Lehto, som hör till chefspassarbetsgruppen, betonar att kursen har något att ge både åt nya och gamla förmän. Nya förmän får självsäkerhet och insikt i sina nya uppgifter och de gamla förmännen bygger på sina tidigare kunskaper, konstaterar Lehto. Målet för chefspassutbildningen är att alla som jobbar i förmansuppgifter ska känna till den lagstiftning som styr verksamheten, anvisningar och avtal och kunna agera i enlighet med dem. Utbildningen tillför kunskapsmässiga färdigheter på en viss nivå i förmansarbetet. En arbetsgrupp Leena Kaunisto, t.f personaldirektör Lea Kamila, ekonomidirektör Sari Mylläri, Avdelningsskötare Ulla Rautio, ekonomiservicechef Kati Vuorenmaa, avdelningschef Tea Laaksoharju-Elpren, Utbildningsplanerare Mikael Gädda, förvaltningsdirektör Tapio Lehto, arbetarskyddschef Lillemor Gammelgård, Direktör för småbarnsfostran Maarit Broms, Utbildningsplanerare Arja Tuomaala, Ledande överskötare Jarmo Peltonen, Kretsbrandchef Taito Gromov, rektor text: Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 5

6 Osasairauspäiväraha tukee työssä pysymistä j Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Työtä tehdään % työajasta päivän ajan, kunnes oma työ aloitetaan taas täysiaikaisesti. Osasairauspäivärahalla osa-aikaiseen työhön palaavan tulee olla sairausvakuutuslain mukaisesti työkyvytön, mutta työolot tuntevan lääkärin arvion mukaan pystyvä osaan työtehtävistään. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman yhdeksän päivän omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntotusrahan jälkeen. Jos osasairauspävärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairauspävärahassa on omavastuuaika. Omavastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä ja osa-aikainen työskentely voidaan aloittaa vasta tämän jälkeen. Työterveysylilääkäri Asko Martikaisen mukaan osasairauspäiväraha sopii erityisesti tapauksiin, jossa sairastuneen toipumisennuste on selvästi määriteltävissä. Tapaturmien ja leikkausten jälkitilat ovat tyypillisiä esimerkkejä. Ja yleensä tapaukset, jossa työntekijän on hyvä ja mahdollista tehdä töitä hetken aikaa kevennetysti, Martikainen näkee. Mahdollisuus takaisinpaluuseen Martikaisen mukaan osasairauspäiväraha on sopimuspohjainen ja sen käyttö perustuu työntekijän ja työnantajan yhteiseen haluun järjestää työ siirtymävaiheen avulla kuntoutumista tukevaksi. Työterveyshuollon asiantuntijatukea tarvitaan toimintamallin kehittämisessä, työkyvyn arvioinnissa, terveyttä tukevan työn määrittelyssä lyhyttä kuntoutumisjaksoa varten sekä Kuva: Mira Sparf 6

7 ja antaa helpotusta työhönpaluuseen pulmatilanteiden ratkaisemisessa. Kaupungilla osasairauspäivärahaa on käytetty jonkin verran, vaikka edelleen siihen liittyy hiukan turhaakin byrokratiaa, Martikainen näkee. Myös työsuojeluvaltuutettu Liisa Siren näkee osasairauspäivärahan mahdollisuutena. Näen sen hyvänä työhönpaluun kannalta. Työntekijälle annetaan mahdollisuus kokeilla, miltä palaaminen pikkuhiljaa takaisin töihin tuntuu. Vaikka osasairauspäiväraha lähtee työntekijän aloitteesta, tarvitaan siihen myös työnantajan näkökulmaa, Siren korostaa. Teksti: Timo Kankaanpää Lähde: Työterveyslaitos Varhainen tukeminen Varhaisen tukemisen ja onnistuneen työhönpaluun toimintaohjelma on päivitetty vuonna Toimintaohjelma löytyy henkilöstöpalveluiden sivuilta kohdasta > julkaisut > ohjeet ja oppaat. Vartu on osa yleisjaoston hyväksymää Vaasan kaupungin työhyvinvointiohjelmaa. "Osasairauspäivärahan käyttö saattaisi vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä" Viime vuonna julkaistun seurantatutkimuksen mukaan osasairauspäivärahaa saaneet siirtyvät harvemmin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuin täyttä sairauspäivärahaa saaneet. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sen sijaan oli yleisempää osasairauspäivärahaa saaneiden joukossa. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja KELAn tutkimuksesta. Vuonna 2007 käyttöön otetun osasairauspäivärahan tarkoituksena on helpottaa sairauslomalla olleen ansiotyöhön paluuta. Työterveyslaitoksen ja Kelan rekisteritutkimuksessa verrattiin kahta vuonna 2007 sairauspäivärahaa saanutta ryhmää. Tutkimustulosten mukaan osasairauspäivärahaa saaneet siirtyivät harvemmin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle (8 %) ja useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle (12 %) kuin ainoastaan täyttä sairauspäivärahaa saaneet (vastaavat luvut 23 % ja 4 %). Suomessa suurimman osan osatyökyvyttömyyseläkettä saavista tiedetään jatkavan ansiotyössä osa-aikaisesti. Tutkimustulokset antavat myönteisiä viitteitä siitä, että yleistyessään osasairauspäivärahan käyttö saattaisi vähentää työkyvyttömyyseläkekustannuksia lisäämällä osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuutta kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä, kertovat tutkijat. Seuranta-aika on toistaiseksi kuitenkin lyhyt. Myös tutkittavien ryhmien muodostaminen siten, että ne ovat toisiinsa verrattavissa, oli haasteellista", tutkijat toteavat. Seurannassa oli mukana työssäkäyviä henkilöitä, joista 1047 oli saanut sekä täyttä sairauspäivärahaa että osasairauspäivärahaa. Vertailuryhmän muodostivat vain täyttä sairauspäivärahaa saanutta henkilöä. Sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläketiedot saatiin Kelan ja Eläketurvakeskuksen hallinnoimista rekistereistä. Tulosten voidaan katsoa edustavan koko työssäkäyvää väestöä. Seurannan alkaessa kummankin ryhmän tutkittavilla oli takanaan pitkä sairauspoissaolo. Osasairauspäivärahaa saaneiden sairauspoissaolot uusiutuivat ensimmäisen seurantakuukauden aikana useammin kuin täyttä sairauspäivärahaa saaneilla. Ryhmien väliset erot kuitenkin tasoittuivat seurannan edetessä. Lähde: Työterveyslaitos MERITUULI / HAVSVINDEN 7

8 Talvi on ollut haastava pelastuslaitokselle Lumen tulon vaikutukset näkyvät pelastuslaitoksen toiminnassa monin eri tavoin. Lumi sinänsä ei aiheuta pelastuslaitokselle tehtäviä, vaan se hankaloittaa tehtävien suorittamista. Voimakas lumetulo kaventaa ja saattaa jopa tukkia ajo- ja pelastustiet. Pelastusteiden tukkeutuminen taas voi hidastaa tai jopa estää pelastuskaluston pääsyn apua tarvitsevaan kohteeseen. Raskasta kalustoa haittaavat pääasiassa kapenevat tiet ja niiden varteen pysäköidyt ajoneuvot. Ambulanssien ns. maavara on henkilöautoluokkaa, joten korkeat kinoksetkin saattavat estää kulkemista. Viivettä avun saantiin voi tällöin syntyä, mutta ylimääräisiä viiveitä voidaan myös välttää omatoimisella varautumisella. Kuva: Juha Ruotsalainen Pelastuslaitos suosittelee pitämään asunnon pihat ja välittömän pihaan johtavan tieosuuden lumesta vapaana, asukkaiden oman turvallisuuden vuoksi. Myös katoilta putoavien lumi- ja jäämassojen torjunnasta tulee avunpyyntöjä pelastuslaitokselle. Muistutamme, että tämä ennalta ehkäisevä työ on kuitenkin kiinteistönomistajan omalla vastuulla. Mikäli tällaisia tilanteita syntyy, on kiinteistönomistajan estettävä kulku vaara-alueella ja varoittaa vaarasta näkyvästi. Tämän jälkeen lumen ja jään poistoon tulee ryhtyä viivytyksettä. Pakkasen vaikutus operatiiviseen toimintaan Pelastustoiminnassa on huomioitava pakkasen vaikutus kalustoon, henkilöstöön sekä henkilökohtaisiin varustusteisiin. Sammutustyössä - varsinkin pitkään jatkuessa - on uhkana kaluston jäätyminen. Sammutustyön suunnittelussa on tämä aina huomioitava. Esimerkiksi vesisäiliöillä varustettuja isoja ajoneuvoja ei voida seisottaa pitkään vesi säiliöissään vaan vettä täytyy kierrättää. Myös sammutusletkuissa täytyy säilyttää vesivirtaus. Maahan virtaava vesi voi sinänsä aiheuttaa työskentelypaikoilla riskien kasvua, kun maan pinta jäätyy. Sisätilojen sammutustyössä palomiesten suojavarusteet yleensä kastuvat. Siksi sammutustehtäviin osallistunut pelastushenkilöstö ei voi työn jälkeen jäädä pitkään ulos, sillä pakkanen aiheuttaa tällöin paleltumista. Myös paineilmalaitteet - lähinnä niiden kasvo-osat - saattavat jäätyä kovan pakkasen takia. Siten henkilöstön ja henkilökohtaisen varustuksen vaihtoja täytyy nopeuttaa ja suunnitella etukäteen normaalia tarkemmin. Teksti: Tanja Lillback-Peltonen Pohjanmaan pelastuslaitos Pelastustoimen alue jaetaan kolmeen toiminta-alueeseen, joita johtavat aluepalopäälliköt. Eteläinen toiminta-alue: Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö. Keskinen toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Mustasaari, Vaasa ja Vähäkyrö. Pohjoinen toiminta-alue: Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Vöyri. Henkilöstö muodostuu vakituisesta päätoimisesta henkilöstöstä sekä sopimuspalokuntalaisista, sivutoimisesta ja vapaaehtoispalokuntiin kuuluvasta henkilöstöstä. 8

9 Lähes puolet liukastumisista johtaa lääkärin pakeille Talvi ja kevätaikaan jalankulkijoille sattuu paljon liukastumistapaturmia. Niistä aiheutuvat haitat ja kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät. Eniten liukastumis vammoja sattuu työikäisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämien tietojen mukaan liukastumistapaturmia sattuu ulkona kuukausittain joulu-maaliskuussa. Näistä tapauksista reilussa 40 prosen tissa oli tarvittu lääkärissä käyntiä ja sairaalahoitoa. Luunmurtumia ilmoitettiin seuranneen noin 10 prosentissa sattuneissa tapauksissa. Vuosittain meneh tyy noin 10 henkilöä jäisellä kelillä sattuneen tapaturman seurauksena, kommentoi neuvotteleva virkamies Merja Söderholm sosiaali- ja terveysministeriöstä. Murtumia, nyrjähtämisiä Myös kaupungin työterveydessä liukkaat kevättalven kelit ovat näkyneet. Ylilääkäri Asko Martikaisen mukaan etenkin helmi-maaliskuussa sattuu paljon liukastumisesta johtuvia tapaturmia. Vammat tietysti vaihtelevat vakavuusasteeltaan. Tyypillisiä ovat nilkan nyrjähtämiset, mutta kyllä kaaduttaessa on käsiäkin katkennut. Liukkaalla kelillä kyllä todella kannattaa olla varovainen, sillä harmittomasta tilanteesta voi seurata pitkäkin sairausloma, Martikainen muistuttaa. Kengät kelin mukaan, lisäturvaa liukuesteillä Kengät tulisi valita kelin mukaan. Kevätoloihin soveltuu parhaiten kenkä, jonka pohja on valmistettu pehmeästä ja huokoisesta materiaalista eikä se kovetu kovalla pakkasellakaan. Kengän pohja on voimakkaasti kuvioitu ja pohjakuvio on sivuilta avoin. Viistetty kanta jatkaa pohjakuviota taaksepäin, jolloin se lisää askeleen rullaavuutta ja pohjan pitävyyttä. Jos uusien talvi tai kevätkenkien korkolappu on muovinen, se kannattaa vaihdattaa suutarilla pitävämpään kumiseen. Kun hankkii liukuesteet, on syytä ottaa mukaan kengät, joiden kanssa niitä aikoo käyttää. Ennen ostopäätöstä voi sitten testata, miten helposti ne saa laitettua kenkien päällä ja otettua pois, toteaa suutari Hannu Heiskanen. Teksti: Timo Kankaanpää Jutussa on käytetty lähteenä Kotitapaturmien ehkäisykampanjaa Pysy Pystyssä. Katso mihin astut, kevätkeleilläkin, neuvovat asiantuntijat. MERITUULI / HAVSVINDEN 9

10 Kaupunginorkesterilla vilkas kevät Vaasan kaupunginorkesterin kevään 2011 odotetuimpia solistivierailuja on viulutaiteilija Elizabeth Pitcairnin esiintyminen Vaasan kaupunginorkesterin kanssa. Pitcairn lukeutuu Amerikan suosituimpiin viulusolisteihin, josta tuli Stradivariuksen onnellinen omistaja jo 16 -vuotiaana. Red Mendelssohniksi nimetty viulu on yksi kaunein ja upeimmin soiva Stradivarius. Pian valmistumisensa jälkeen soitin katosi yli 200 vuodeksi, kunnes tuli esiin luvulla Berliinissä. Instrumentin salaperäinen historia on ollut innoittajana 1999 valmistuneelle Punainen viulu -elokuvalle. UHRI - kärsimysnäytelmä ilman sanoja UHRI -esitys on Novian fyysisen teatteri -linjan ja Vaasan kaupunginorkesterin poikkitaiteellinen yhteistyöprojekti, jossa yhdistetään musiikin ja fyysisen teatterin avulla Stravinskyn musiikkia pääsiäisen ajan evankeliumin tekstiin. Stravinskin kuuluisimpien balettien, Tulilinnun ja Kevätuhrin musiikki luovat UHRI -esityksessä täysin uudenlaisen kärsimysnäytelmän. Fyysisen teatterin opiskelijat loihtivat katsojalle pysäytettyjä kuvia pääsiäisen ajan tapahtumista esikuvinaan kuuluisat renessanssiajan mestarimaalaukset. Hauskaa Vappua! Perinteisen Vappukonsertin tulee johtamaan nuori kapellimestarilahjakkuus James Lowe. Hänet muistetaan Vaasassa parhaiten Jorma Panula kapellimestarikilpailun semifinalistina, jonka orkesterin jäsenet äänestivät parhaaksi kilpailijaksi. Solistina laulaa hurmaava sopraanotähti Helena Juntunen, jonka taipuisaa ääntä ja ilmeikäistä fraseerausta on kansainvälisestikin kiitelty. Koululaiskonserttisarja nro 7 Suurta suosiota saanut Koululaiskonserttisarja jatkuu nyt jo seitsemättä kertaa. Konsertit johtaa James Lowe ja juontaa näyttelijä Lasse Hjelt. Uutta konserttisarjassa ovat solistinumerot, joissa esiintyvät Nuoret Solistit -konsertin solisteja. Teksti: Jukka Mäkelä Kuva: Vaasan kaupunginorkesteri 10

11 Tulevaa ohjelmistoa Punainen Stradivarius - Den Röda Stradivarius to klo - kl * Hannu Koivula, joht. Elizabeth Pitcairn, viulu - violin Franz Schreker: Kammersymphonie Samuel Barber: Viulukonsertto - Violinkonsert Francis Poulenc: Sinfonietta Liput - Biljetter: 25/10 opiskelijat, eläkeläiset 20 kaupungin työntekijät - Stadens anställda Kapellimestarikurssin konsertti -Kapellmästarkursens konsert la - lö klo - kl * Liput - Biljetter: 10/5 UHRI - OFFER to klo - kl Vaasan kirkko - Trefaldighetskyrkan Hannu Koivula, joht. - dir. Fyysisen teatterin oppilaita NOVIAsta Fysiska teaterns elever från NOVIA Hannu Koivula, mus.dram Maya Tångeberg-Grischin, ohjaaja - regissör Riina Ahonen, puvut - kostym Liput - Biljetter: 20/8 Kaupungin työntekijät - Stadens anställda 16 Elizabeth Pitcairn kuva: Cristian Steiner Vappukonsertti - Valborgskonsert la-lö klo - kl * James Lowe, joht. - dir. Helena Juntunen, sopraano - sopran Liput - Biljetter: 20/8 Kaupungin työntekijät - Stadens anställda 16 * Vaasan kaupungintalo - Vasa stadshus Helena Juntunen kuva: Heikki Tuuli MERITUULI / HAVSVINDEN 11

12 HYVÄKSI KOETTUA Juha-Pekka Rauhala, opintosihteeri Katri Kerrman ja opinto-ohjaaja Marjatta Saikkonen pilateksessa. Vaasan Lyseon aktiivista tyky-toimintaa arvostetaan Kuva: J-P Rauhala Vaasan Lyseon apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala valittiin vuoden työkyvyn ylläpitäjäksi vuonna Rauhalan mukaan työhyvinvointi ja työyhteisön hyvinvointi ovat keskeisessä asemassa jokaisessa organisaatiossa. Juha-Pekka Rauhala suhtautuu kaupungin yhteistyöryhmän myöntämään palkintoon hämmentynein mielin. Aktiivinen organisoija kuitenkin uskoo tunnustuksen tulleen vuosia jatkuneesta harrastustoiminnasta. Olemme jo vuosien ajan täällä Lyskassa järjestäneet kollegoiden kanssa erilaista harrastustoimintaa; luontoretkiä, ruokakulttuuria sekä kuntoilutempauksia. Näitä on suunniteltu yhdessä kollegoiden kanssa, enkä missään nimessä halua viedä kunniaa itselleni. Tämä tunnustus oli kiitos koko porukalle ja vuosien työlle. Rauhalan mukaan on silti myönteistä, että tyky-toimintaa arvostetaan. Mielestäni on tärkeää, että me täällä koulumaailmassakaan emme ole vain töissä. Hektinen opetustyö on kuitenkin täynnä sosiaalista kanssakäymistä, ja on tärkeää että opimme tuntemaan työkavereita myös ihmisinä. Erityisen tärkeäksi tämä toiminta nousi reilut viisi vuotta sitten, kun Lyseot yhdistyivät. Erilaiset tempaukset varmasti auttoivat henkilökunnan yhteen hitsautumista, Rauhala arvioi. Omalla ajalla Rauhala korostaa, että Lyseon kaikki tyky-tempaukset ja tapahtumat järjestetään työajan ulkopuolella, joko iltaisin tai viikonloppuisin. Lyseon pilateskerho pyörii säännöllisesti ja pari kertaa vuodessa ryhmä ideoi isompia tempauksia. Vaikka työnantaja suhtautuukin toimintaan ymmärtäväisesti, koulutunteja ei näihin tapahtumiin käytetä. Rauhalan mukaan kaikki perustuukin henkilökunnan omaan aktiivisuuteen. Toiminta on vapaaehtoista sekä omakustanteista ja koskee koko Lyskan henkilökuntaa. Lyseon henkilökunta onkin lähtenyt toimintaan ja tempauksiin mukaan aktiivisesti. Jopa kaksi kolmasosaa koko talon väestä osallistuu tapahtumiiwn säännöllisesti ja se on oikein mukava määrä. Teksti: Timo Kankaanpää 12

13 TALOT TUTUKSI Ritarilinnasta lastentarhaksi C.A.Setterbergin talo 1856, Rantakatu 6 Ruotsissa syntynyt Carl Axel Setterberg toimi opiskelunsa jälkeen vuodesta 1841 lähtien Gefleborgin läänin rakennusmestarina, mutta työt vähenivät Ruotsissa ja hän päätti hakea arkkitehdin paikkaa Vaasasta. Ja töitä riitti. Ensimmäisiä olivat uuden Vaasan asemakaava ja hovioikeuden talo. Mutta myös unelma omasta talosta oli mielessä. Niinpä lokakuussa 1856 hän osallistui tonttihuutokauppaan ja huusi Rantakadulta tontin viidellä ruplalla. Hinta oli halpa, koska ehtona oli, että talo on rakennettava kivestä. Hän tiesi, että kaupunkilaiset odottivat uudelta lääninarkkitehdiltä edustavan näköistä rakennusta, joka olisi muiden kivisten yksityistalojen esikuva. Taloa piirtäessään oli hänellä ilmeisesti mielessään onnistuneen hovioikeudentalon pääpiirteet ja yksityiskohdat. Alkuperäisissä piirustuksissa on rannan puoleisessa julkisivussa ollut kaksi valurautaparveketta. Setterbergille tyypilliset viisikulmaiset tornit tekevät talosta englantilaisen pienoislinnan näköisen. Siitä syystä ovat aikalaisensa kutsuneet sitä ritarilinnaksi. Paloturvallinen Talo on rakennettu pystyhirsitekniikkaa käyttäen ja päällystetty tiilellä. Hirret ovat harvassa, vain ikkuna-aukkojen molemmin puolin, joten niiden väliin muodostuu ilma-aukko. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin kaupunkipalot olivat hyvin yleisiä ja rakennusalalla oli kova tarve löytää uusia rakentamistapoja. Setterberg ehdottikin tätä paloturvallisempaa tekniikkaa otettavaksi yleiseen käyttöön, hänhän oli käyttänyt sitä jo Gävlessä. Jo vuodesta 1953 lähtien ovat vaasalaiset päiväkotilapset saaneet asustaa ritarilinnassa. Nykyisin talossa hääräävät 33 kolmesta kuuteen -vuotiasta lasta ja kahdeksan aikuista. Talossa on kodikas tunnelma, jonka saavat aikaan lasten leikit ja askartelut sekä pohjakerroksessa sijaitsevasta keittiöstä tuleva vieno ruoan tuoksu. Siellä on emäntä Katri Lehtimäki valmistamassa lounaaksi lasagnea ja vihersalaattia. Katri on viihtynyt talossa yli 20 vuotta. Lähteet: C.A. Setterberg, Mirjam Lahtikanto Rantakatu - helmi Vaasassa; Vaasan työväenopisto Vaasa 400-opintopiirin julkaisu nro 7 Wikipedia Teksti : Eva Hudd Kuvat: Eva Hudd MERITUULI / HAVSVINDEN 13

14 Marja Mikolan, Irma Kivisaaren ja Anna Härmän mukaan kirjaston kehittämisryhmä toimii oivana viestinviejänä. Kuva: Susanna Saari Kehittämisryhmä luo yhteistoimintaa Kehittämisryhmätoiminnan tarkoituksena on johtamisen välineenä toteuttaa hallintokunnan tavoitteet siten, että se mahdollistaa henkilöstölle osallistumisen omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Kaupungin yhteistoiminnan menettelytapojen mukaisesti kehittämisryhmiin valitaan yhdessä sopien pääsääntöisesti puolet ja puolet, kuitenkin vähintään kolmasosa työnantajan ja/tai henkilöstön edustajia ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Työnantajan edustajina kehittämisryhmässä ovat hallintokunnan päällikkö ja hänen nimeämänsä työnantajan edustajat. Vaasan kaupunginkirjastossa kehittämistyöryhmän toiminta koetaan myönteisenä kanavana vaikuttaa ja antaa mahdollisuus esittää mielipiteitä. Kirjaston kehittämisryhmässä on edustus työnantajan lisäksi henkilöjärjes- töistä Jukosta ja Jytystä. Kirjaston kehittämisryhmässä käsiteltävät asiat ovat moninaisia. Tyky-asiat ovat mukana aina, lisäksi käymme muun muassa läpi aloitteita sekä työsuojeluun liittyviä kysymyksiä. Olemme ikään kuin henkilökunnan ja työnantajan välissä toimiva valmisteleva elin, joka tuo ruohonjuuritason tietämystä päättäjille, kertoo osastonjohtaja Anna Härmä, joka istuu ryhmässä Jukon edustajana. Kirjastotoimen apulaisjohtaja ja ryhmän työnantajan edustaja Marja Mikolan mukaan kehittämisryhmä antaa henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. Ryhmässä käsitellään henkilöstölle tärkeitä asioita, suunnitellaan tulevaa sekä keskustellaan budjetista ja otetaan kantaa henkilöstösuunnitteluun. Aktiivisen kehittämisryhmämme roolia voi pitää erittäin tärkeänä, Mikola toteaa. Kirjaston kehittämisryhmän jäsenet korostavat ryhmän roolia yhteistyöelimenä. Ryhmässä voi jokainen ottaa kantaa ja saada äänensä kuuluville. Asiat voivat olla pieniä tai isoja, mutta pääasia on, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, toteaa Jytyn edustaja ja erikoiskirjastovirkailija Irma Kivisaari. Kivisaaren mukaan kirjastolla on käytössä palautelaatikko, jonne jokainen työntekijä voi jättää terveisiä kehittämisryhmälle. Laatikko tyhjätään ennen kehittämisryhmän kokousta, ja viestit sekä toiveet käsitellään kokouksessa. Tämä järjestelmä lisää koko henkilöstön vaikutusvaltaa osallistua päätöksentekoon, Kivisaari muistuttaa. Teksti: Timo Kankaanpää 14

15 Neuvottelutulos vuoden 2011 palkantarkistuksista Sopimusratkaisu nostaa palkkoja Neuvottelutuloksen mukaan palkkoja tarkistetaan: Yleiskorotuksella, joka maksetaan kaikilla sopimusaloilla 1.5. lukien samansuuruisena prosentuaalisena 1,2 prosentin korotuksena 2. Kaikilla sopimusaloilla samansuuruisella 0,8 prosentin paikallisella järjestelyerällä 1.5. alkaen. Henkilöstöpalvelut ja järjestöt neuvottelevat erän kohdentumisesta kevään aikana. Erät pyritään saamaan maksuun kesäkuussa. 3. Kertaerällä 1.5., jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), teknisten sopimukseen (TS) ja tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvilla se on100 euroa. OVTES:n piiriin kuuluvilla kertaerä on140 euroa ja lääkärisopimuksen (LS) piiriin kuuluvilla 250 euroa. Kertaerä maksetaan viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on jatkunut keskeytymättä saakka. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa toukokuulta Vaasan kaupungin henkilökunnan liikuntatoiminnan tuki vuonna 2011 Vaasan kaupungin henkilökunnasta muodostuvat joukkueet voivat hakea tukea vuoden 2011 kilpailujen osallistumiskuluihin vapaa-aikaviraston liikuntaosastolta (jolloin työntekijät edustavat Vaasan kaupunkia joukkueena). Tuki koko vuoden määrärahatarpeeseen (mahdollisimman realistinen arvio tapahtumakohtaisesti) on haettavana saakka. Anomuksessa tulee näkyä työpiste ja joukkue + laji/tapahtuma, anojan nimi, puhelinnumero sekä pankkitili (IBA:n muoto), jolle mahdollinen avustus maksetaan. Myönnetystä avustuksesta ilmoitetaan kirjallisesti anojalle ja tuki maksetaan kuitteja vastaan mennessä. Anomukset toimitetaan liikuntaosastolle Vaasanpuist. 20 B 3.kerros tai -osoitteeseen: Lisätietoja puh. (325) Vapaa-aikavirasto Liikuntaosasto MERITUULI / HAVSVINDEN 15

16 Uusi työntekijä - Hedvig Grannas-Honkanen 1.Nimi, ikä, ammatti? Hedvig Grannas-Honkanen, 54 vuotias yleislääketeiteen erikoislääkäri, sosiaali-ja terveysviraston ylilääkäri. Vastuualueeni on kuntoutustoiminnot. 2. Miten päädyit Vaasan kaupungille töihin? Olen ollut Vaasan kaupungilla terveyskeskuslääkärinä aikaisemmin 15 vuotta, jolloin hoidin lapsia, perheitä ja ikääntyneempiä henkilöitä. Siirryin sen jälkeen työterveyshuoltoon yksityiselle puolelle yhdeksäksi vuodeksi. Kun ylilääkärin vakanssi tuli avoimeksi hyvä kolleegani houkutteli minua hakemaan ja tässä ollaan 3. Millainen kuva sinulla on Vaasasta asuinpaikkana ja kaupungista työnantajana? Olen syntyperäinen vaasalainen ja palasin kotikaupunkiini heti opiskelujen jälkeen. Vaasa on monipuolinen ja viihtyisä kaupunki, jossa on ollut hyvä elää ja tehdä työtä, kasvattaa kolme lasta, nauttia kulttuuritarjonnasta kahdella kielellä. 4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? Monipuolinen, haastava, yhteisöllinen, ratkaisukeskeinen, innostava! 5. Mikä on parasta työssäsi? Se, että saan miettiä isoja kokonaisuuksia, toimia moniammatillisissa ja osaavissa työryhmissä, jossa kokee oppivansa jotakin uutta joka päivä. Saan olla mukana hiomassa prosesseja ja kehittämässä toimintaa. 6. Miten voisimme kehittää toimintaamme? Vastuualani on varsin monitahoinen ja toivonkin, että yhteistyö niin sosiaali-ja terveysvirastossa kuten myös eri virastojen kesken hioutuisi tiiviimmäksi ja että voisimme innokkaasti ja aidosti etsiä parhaita kaupungin asukkaita palvelevia ratkaisuja toiminnassamme. 7. Miten vietät vapaa-aikasi? Olen aina nauttinut kuntoliikunnasta, nykyään sauvakävelen mielelläni. Olen harrastanut perinteistä kuntojumppaa koko elämäni, viime vuosian myös pilatesta. Luen mielelläni kaunokirjallisuutta, nautin teatterista ja elokuvista, käyn konserteissa ja taidenäyttelyissä. 8. Mitä tarjoat yllätysvieraille? Nykyään vierailut ovat harvemmin niin yllätyksellisiä Viime aikoina olen suosinut kalaa eri muodoissa. 9. Minkä kirjan luit viimeksi? Klaled Hossini: Tusen strålande solar 10. Mikä on mottosi? Ole armollinen itsellesi ja muille! Teksti ja kuva: Tuula Seppo 16

17 Lämmin kiitos monenmoisista muistamisista ja kauniista sanoista kaupungin johdolle, eri hallintokuntien väelle niin työpaikoilla kuin mukana juhlassa olleille, yhteistyökumppaneille ja ennen kaikkea omalle väelleni kentällä ja hallinnossa! Oli mieluisa juhla, johon on mukava palata vielä uudelleen ja uudelleen. Rakkaus työhön on rakkautta elämään, sen juhlaan ja arkeen. (Sylvi Kekkonen) Yhteistyöstä ja työtoveruudesta kiittäen Eeva Lampinen Kiitokset Tack till PAINONHALLINTARYHMÄ (suomenkielinen) KOHDERYHMÄ Kriteerinä ryhmään pääsemiselle ovat BMI (painoindeksi) ja motivaatio elämäntapamuutokseen. TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Osallistujalle annetaan valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämäntapamuutokseen, joka tukee aluk-si painonpudotusta ja jatkossa pysyvää painonhallintaa. Tietoa annetaan ravinnosta ja liikunnasta sekä mietitään uusia toimintatapoja painonhallinnan tueksi. Ryhmä sisältää käytännön harjoituksia sekä tutustumista turvallisesti erilaisiin liikuntamuotoihin. Liikunta on oleellinen osa kurssia. Edellytämme osallistumista jokaiseen kokoontumiskertaan sekä sitoutumista ryhmän toimintaan. Lämmin kiitos - ett varmt tack till Hietalahden koulun koko henkilökunnalle, oppilaille, heidän vanhemmilleen ja kaikille muille Vaasan kaupungin tutuille työyhteisöille. - Ihanin muistoin yhdessä koetusta ja eletyistä vuosista. Voimia tärkeään työhönne jatkossakin. Ada Ojanen Kiitos Talotoimelle, työnjohdolle ja työntekijöille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Aimo Ahvenlampi Lämpimät kiitokset työkavereille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Pirjo Strömberg TOTEUTTAJAT Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti TOTEUTTAMISPAIKKA Vaasan Aluetyöterveys Erikseen sovittava tila kaupungin alueella KESTO JA AIKATAULU Ryhmä kokoontuu 10 kertaa/1,5 h aina tiistaisin klo seuraavasti: 19.4., 26.4, 3.5., 10.5., 17.5., 24.5., 31.5., 7.6., ja Seurantakokoontuminen syksyllä Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin kokoontumiskertojen osalta. ILMOITTAUTUMINEN Ryhmään ilmoittauminen mennessä Vaasan Aluetyöterveyteen ensisijaisesti s-postitse: tai vaasa.fi. Ilmoita nimesi, pituutesi ja painosi. Voit ilmoittautua myös puhelimitse puh klo ma-to Satu Kyntäjä tai klo ma-pe Anette Utriainen. Valitsemme ryhmään 10 osallistujaa. MERITUULI / HAVSVINDEN 17

18 Kevään koulutuksia VAASAN KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄN ESIMIESPASSIKOULUTUSSARJAN KICK OFF COCKTAIL- TILAISUUS klo : Kaupunginteatterissa/Romeo-sali Tilaisuuden avaa vt. kaupunginjohtaja Tomas Häyry. Tohtori Tuula Eloranta Helsingin yliopistosta pitää esitelmän aiheesta Esimiestyön ja henkilöstön kehittämisen haasteet ja vt. henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Vaasan Kaupungin henkilöstöpalveluista kertoo esimiespassikoulutuksen sisällöstä ja tavoitteista ESIMIESTEN JA ASIANTUNTIJOIDEN ILTAPÄIVÄKAHVIT klo : Vuoden työpaikka 2010, Tiina Ojala-Paloposki iivouspalvelusta esittelee työpaikkansa teatterikahvio Kulmassa klo : työhyvinvointi, tuloksellisuus ja esimiestyö: läike-hankkeen esittelyä Timo-Pekka Uotila hepake / Vaasan yliopisto, teatterikahvio Kulmassa ESIMIESKOULUTUS (YHTEISTYÖSSÄ KESÄYLIOPISTON KANSSA) klo : Esimies työhyvinvoinnin tukena, luennoitsija: Liisa Mäkelä, KTT, tutkija Vaasan yliopistosta, Sali: B203 Wolff, Tervahovi /yliopis- -ton päärakennus. Järjestäjä: kesäyliopisto ESIMIEHEN VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT , Neljän päivän koulutussarja esimiehille ja asiantuntijoille, kouluttajana FM Tero Eloranta, puhe -ja työyhteisöviestinnän kouluttaja, Viestintä Oy Prodictum. Koulutussarjan avaa Timo-Pekka Uotila, kehittämissuunnittelija, henkilöstöpalvelut klo.11-15: Työyhteisöviestintä kohti vastuullista dialogia, Sali B203/Tervahovi klo.11-15: Viesti tehokkaasti miten hoidan ulkoista viestintää ja toimin median kanssa, Sali F140/Fabriikki klo.11-15: Varmuutta työelämän esiintymistilanteisiin, osa 1, Sali F119/Fabriikki klo.11-15: Varmuutta työelämän esiintymistilanteisiin, osa 2, Sali F118/Fabriikki Tarkemmat sisältökuvaukset kurssiohjelmassa. Koulutuksen järjestäjä: kesäyliopisto YHTEISTYÖSSÄ KESÄYLIOPISTON KANSSA: klo : Tietosuojakoulutus, luennoitsija: kunnallisliiton lakimies Sami Uotinen, Paikka: Vaasan yliopisto, Sali F141/Fabriikki Hinta: 85, jäsenille 65, kaupungin henkilöstölle maksuton, sis. kahvituksen klo. 9-16: Tiedottajakurssi, Sali F119/Fabriikki, Vaasan yliopisto 18

19 VAIVATTOMASTI VERKOSSA klo : Tieto hukassa? Paikka: Draama-sali, Vaasan kaupunginkirjasto Sisältö: Informaatiolukutaito, verkkotiedonhakumahdollisuudet, tiedon eettinen käyttö Luennoitsija: Ari Haasio, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ilmoittautuminen mennessä Hinta: kl : Har du koll på informationen? Plats: Draama-salen, Vasa stadsbibliotek Innehåll: Informationskompetens om informationskompetens, informationssökning på nätet, etisk användning av information. Föreläsare: Gunilla Widen-Wulff, professor, Åbo Akademi Kursavgift: del 11, klo : Upphovsrätt i digital miljö, nätverk och sociala medier mina, dina eller allas rättigheter? Föreläsare Alfred Streng, forskare, ED, PL, Vasa Universitet, plats: Draama-salen, Vasa Stadsbibliotek osa 10, klo : Tekijänoikeudet hanskassa, kirjaston draamasali MUU ATK-KOULUTUS klo : Excel, kikat ja konstit, kouluttaja: Kimmo Paulaharju opistotalo, h klo : Word, käytön tehostaminen, kouluttaja: Kimmo Paulaharju opistotalo, h klo : Word, käytön tehostaminen, kouluttaja: Kimmo Paulaharju opistotalo, h.216 DEN KOMMUNALA LÖNEUPPGÖRELSEN 2011 OCH ÖVRIGA AKTUALITETER Finlands Kommunförbund anordnar en aktualitetsdag gällande det nya kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet 2011 fredagen den 1 april 2011 på Hotel Radisson Blu i Vasa. Föreläsare är KT Kommunarbetsgivarnas ledande arbetsmarknadsjurist Henrika Nybondas- Kangas. Anmälning Anmäl dig på Finlands Kommunförbundswebbplats senast den Deltagaravgiften är 120 euro/person exklusive moms och i den ingår utbildning, kursmaterial, lunch och kaffe. MERITUULI / HAVSVINDEN 19

20 kuoro kör choir Kaupungin työntekijät alemmalla lipunhinnalla / Stadens anställda för lägre biljettpris IFCM Merituuli 2/2011.indd :20:18

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

YLIHYVÄ VAASA VETOVOIMAINEN TYÖNANTAJA

YLIHYVÄ VAASA VETOVOIMAINEN TYÖNANTAJA VAASAN KAUPUNKI YLIHYVÄ VAASA VETOVOIMAINEN TYÖNANTAJA Vaasan kaupungin henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategiaa valmistelluttyöryhmä: Förberedandearbetsgruppen: Henkilöstöpalvelut: Personalservice: VilleRintamäki

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

T A L V I T Y H Y T - S E M I N A A R I - Turvallisuutta - Terveyttä - Työkykyä -

T A L V I T Y H Y T - S E M I N A A R I - Turvallisuutta - Terveyttä - Työkykyä - 10.- 1 1. 2. 2 0 1 5 V A A S A T A L V I T Y H Y T - S E M I N A A R I - Turvallisuutta - Terveyttä - Työkykyä - Aika: ti 10.2. klo 8-16 ke 11.2. klo 8-14 Paikka: auditorio Levón, Tervahovi Wolffintie

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0 Pirjo Juvonen-Posti UUDISTUVA JOHTAMINEN TYÖKYVYN TUKEMISESSA KUNNALLISESSA LIIKELAITOKSESSA - TAPAUSTUTKIMUS 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa. Esimieskoulutukset 2015-2016

Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa. Esimieskoulutukset 2015-2016 Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa Esimieskoulutukset 2015-2016 Taustaa Pelastustoimen henkilöjohtamisen koulutusohjelmat toteutettiin 2010 2012 Tuolloin nousi esiin tarve lähiesimieskoulutuksille

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kokemuksia talviliukastumisista tutkimusten valossa Pysy pystyssä - talvijalankulun turvallisuusseminaari 11.1.2012 Mikko Hirvonen 2 Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll.

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll. sivu 1(9) nro 3/2009 Elin: Hallitus Aika: 16.2.2009 klo 9.00 10.35 Paikka: Päätöksentekijät Läsnäolijat: Hallituksen kokoushuone, R 0, Vaasan keskussairaala Gun Kapténs Per Hellman, varapj. Jan Erik Granö

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Yleissivistävän opetuksen koulutushanke 2008 2010 Turussa KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää kouluille ja oppilaitoksille asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Ilmoittautuminen onnistuu myös ilmoittautumislomakkeella internetsivuiltamme. http://www.diagno.fi/lomake.html?id=3

Ilmoittautuminen onnistuu myös ilmoittautumislomakkeella internetsivuiltamme. http://www.diagno.fi/lomake.html?id=3 DIAGNO FINLAND OY KOULUTUS Ari Katila 28.1.2016 DIAGNON KOULUTUSOHJELMA KEVÄT / KESÄ 2016 Ohessa Diagnon tarjoamat koulutukset keväällä 2016. Viimeisimmät ja ajankohtaisimmat tiedot kaikista järjestämistämme

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin

Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin Sairausvakuutuslain muutos L 459-463/2006 astui voimaan 1.1.2007, muutos 1.1.20104 HE 128/2013 Osasairauspäivärahan idea Osasairauspäivärahajärjestelmässä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot