No 2 ~ Esimiespassi tukee johtamista. Osasairauspäiväraha auttaa työhönpaluuta. Kaupunginorkesterin vilkas kevät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 2 ~ 2011. Esimiespassi tukee johtamista. Osasairauspäiväraha auttaa työhönpaluuta. Kaupunginorkesterin vilkas kevät"

Transkriptio

1 No 2 ~ 2011 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING Esimiespassi tukee johtamista Osasairauspäiväraha auttaa työhönpaluuta Kaupunginorkesterin vilkas kevät

2 sisältö / innehåll 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Esimiespassi tukee johtamista 6 Osasairauspäiväraha tukee työhönpaluuta 8 Pelastuslaitos 9 Liukkaat kelit 10 Vaasan kaupunginorkesterilla on luvassa vilkas kevät 12 Lyseon tyky-toiminta VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 13 Talot tutuksi 14 Kaupunginkirjastolla on aktiivinen kehittämisryhmä 15 Vuoden 2011 palkkaratkaisu 16 Uusi työntekijä 17 Kiitokset No 2 ~ Kevään koulutukset 19 Kevään koulutukset Merituuli Havsvinden Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning 31. vuosikerta / årgången ISSN Osoite adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Puh. tel. (06) , Päätoimittaja Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Timo Kankaanpää, puh. / tel Taitto ja ulkoasu: Timo Kankaanpää Painopaikka Tryckeri: Litoset Painos Upplaga: 4 100kpl/st. Seuraava lehti ilmestyy Följande tidning utkommer: Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är: Kannen kuva: Vaasan kaupunginorkesteri Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi

3 Henkilöstöstrategia Personalstrategi PÄÄKIRJOITUS LEDARE Kevät etenee ja samaa tahtia valmistuu viime vuoden lopulla aloitettu kaupungin henkilöstöstrategian päivitystyö. Toimialojen ja henkilöstön edustajat ovat osallistuneet workshoppeihin kiitettävällä aktiivisuudella. Prosessin yhtenä tarkoituksena on ollut kytkeä henkilöstöstrategia palvelustrategiaan ja sitä kautta hallintokuntien toimintaan tiiviimmin. Prosessin tuloksena tulee olemaan entistä selkeämpi näkemys hallintokuntien tulevaisuuden suuntaviivoista ja niiden vaikutuksesta osaamistarpeisiin. Suurkiitokset kaikille osallistujille ja Silverialle kokousjärjestelyistä! Tavoitteenamme on saada henkilöstöstrategia valmiiksi ja käsittelyprosessiin ennen kesälomille lähtöä. Painopistealueiksi ovat nousseet osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin, johtamiseen, työhyvinvointiin ja palkitsemiseen liittyvät asiat. Esille on noussut myös muutoksen tematiikka - miten esimiehinä osaamme luotsata työyhteisöjä muutoshaasteiden keskellä, tuemmeko ja kannustammeko työntekijöitämme ja kollegoitamme itsensä kehittämiseen ja miten se näkyy päivittäisessä toiminnassamme? Kunnianhimoisena tavoitteenamme on saada toimenpideohjelma, jonka tulokset konkreettisesti ovat mitattavissa ja uloskirjattavissa vuosittain laadittavaan henkilöstöraporttiin. Våren framskrider och i samma takt färdigställs också uppdateringsarbetet med stadens personalstrategi som inleddes i slutet av fjolåret. Representanter för de olika sektorerna och personalen har deltagit i workshopar med berömvärd aktivitet. Ett av projektets syften har varit att koppla personalstrategin till servicestrategin och därmed till förvaltningarnas verksamhet allt intimare. Resultatet av processen kommer att bli en klarare uppfattning om förvaltningarnas framtida riktlinjer och deras inverkan på kunskapsbehoven. Ett stort tack till alla deltagare och till Silveria för mötesarrangemangen! Vårt mål är att färdigställa personalstrategin och att få in den i behandlingsprocessen före semestrarna. Tyngdpunkter som lyfts fram är ärenden som anknyter till kompetensutveckling, rekrytering, ledarskap, arbetshälsa och belöning. Också förändringstematiken har kommit upp hur kan vi som förmän lotsa arbetsgemenskaperna genom förändringsutmaningarna, kan vi stöda och sporra våra arbetstagare och kolleger till självutveckling och hur syns detta i vår dagliga verksamhet? Vårt ambitiösa mål är att åstadkomma ett åtgärdsprogram, vars resultat konkret kan mätas och skrivas ut i den årliga personalrapporten. Leena Kaunisto vt. henkilöstöjohtaja tf. personaldirektör MERITUULI / HAVSVINDEN 3

4 Esimiespassi tukee johtamista ja kasvattaa itseluottamusta Huhtikuun 4.päivänä järjestettävässä kick-off-tilaisuudessa kerrotaan esimiehille suunnatusta esimiespassi-koulutuskokonaisuudesta. Vt. Henkilöstöjohtaja Leena Kauniston mukaan esimiehet joutuvat työssään toimimaan moninaisten odotusten ja vaatimusten ristitulessa. Koulutuksella pyritään antamaan valmiuksia ja tukea toimia nopeasti muuttuvan pelikentän haasteissa, Kaunisto kertoo. Esimiespassikoulutusta varten perustettiin viime vuoden elokuussa työryhmä, joka on kokoontunut henkilöstöpalveluiden johdolla. Esimiespassikoulutuksen painoalueita ovat muun muassa hallintoon ja talouteen liittyvät päätösmenettelyn ohjeistukset, palkka- ja palvelusuhteiden normisto, sekä työhyvinvointiin ja palkitsemiseen liittyvät asiat. Tärkein osio on kuitenkin esimiehen tukeminen työssään, Kaunisto luettelee. Vastuiden selkiyttämistä Koulutussuunnittelija Tea Laaksoharju-Elprenin mukaan tarve esimiespassikoulutukseen on kirvonnut eri lähteistä. Näihin kuuluu esimerkiksi johtamisen selkiyttäminen ja vastuiden täsmentäminen. Esimiespassikoulutuksen avulla selkiytetään sääntöjä ja vähennetään tulkinnanvaraisuuksia. Talouden ja hallinnon osaaminen ovat tärkeitä esimiespassin osa-alueita, joita käsitellään koulutuksen alkuvaiheessa Laaksoharju-Elpren luettelee. Uusille ja vanhoille Esimiespassityöryhmään kuuluva työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto korostaa että esimiespassikoulutus antaa eväitä niin uusille kuin vanhoillekin esimiehille. Uusille esimiehille koulutus tuo itsevarmuutta ja näkemystä tuoreissa tehtävissä ja vanhemmat esimiehet saavat hyvää päivitystä tietoihinsa, Lehto näkee. Esimiespassikoulutuksen tavoite on että jokainen esimiestehtävässä toimiva henkilö tietää toimintaa ohjaavan lainsäädännön, ohjeistukset ja sopimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Koulutus antaa tietyn tason tiedolliset valmiudet esimiestyöhön. Esimiespassityöryhmä Leena Kaunisto, vt. henkilöstöjohtaja Lea Kamila, tekninen toimi, talousjohtaja Sari Mylläri, sos.terv.toimi, osastonhoitaja Ulla Rautio, taloustoimi, talouspalvelujohtaja Kati Vuorenmaa, kaupunginkirjasto, osastonjohtaja Tea Laaksoharju-Elpren, koulutussuunnittelija Mikael Gädda, hallintojohtaja Tapio Lehto, työturvallisuuspäällikkö Lillemor Gammelgård, varhaiskasvatuksen johtaja Maarit Broms, koulutussuunnittelija Arja Tuomaala, johtava ylihoitaja Jarmo Peltonen, vs. aluepalopäällikkö Taito Gromov, rehtori w teksti: Timo Kankaanpää 4

5 Chefspasskursen syftar till att hjälpa och stöda förmännen Vid kick-off-mötet den 4 april får förmännen information om chefspasskursen som kommer att ordnas för dem. Enligt tf personaldirektör Leena Kaunisto befinner sig förmännen i sitt arbete mitt i korselden av olika förväntningar och krav. Med utbildningen försöker vi ge färdigheter och stöd för snabbt agerande vid olika utmaningar på den föränderliga spelplanen, berättar Kaunisto. För chefspasskursen grundades i augusti i fjol en arbetsgrupp, som har samlats under ledning av personalservicen. Tyngdpunktsområden inom chefspassutbildningen är bl.a. anvisningar för beslutsförfarandet i anslutning till förvaltning och ekonomi, normuppsättningen då det gäller löne- och anställningsärenden samt ärenden som har att göra med arbetshälsa och belöning. Det viktigaste är ändå att stöda förmannen i hans/hennes arbete, säger Kaunisto. Klarläggande av ansvar Enligt utbildningsplanerare Tea Laaksoharju-Elpren har chefspassutbildningen sitt ursprung i behoven på fältet. Bl.a. har man önskat att ledarskapet klarläggs och ansvaren preciseras. Genom chefspasskursen förtydligas reglerna och reduceras tolkningsmöjligheterna. Kunskaper i ekonomi och förvaltning är viktiga delområden i chefspasset och dessa behandlas i början av kursen, säger Laaksoharju-Elpren. För nya och gamla Arbetarskyddschef Tapio Lehto, som hör till chefspassarbetsgruppen, betonar att kursen har något att ge både åt nya och gamla förmän. Nya förmän får självsäkerhet och insikt i sina nya uppgifter och de gamla förmännen bygger på sina tidigare kunskaper, konstaterar Lehto. Målet för chefspassutbildningen är att alla som jobbar i förmansuppgifter ska känna till den lagstiftning som styr verksamheten, anvisningar och avtal och kunna agera i enlighet med dem. Utbildningen tillför kunskapsmässiga färdigheter på en viss nivå i förmansarbetet. En arbetsgrupp Leena Kaunisto, t.f personaldirektör Lea Kamila, ekonomidirektör Sari Mylläri, Avdelningsskötare Ulla Rautio, ekonomiservicechef Kati Vuorenmaa, avdelningschef Tea Laaksoharju-Elpren, Utbildningsplanerare Mikael Gädda, förvaltningsdirektör Tapio Lehto, arbetarskyddschef Lillemor Gammelgård, Direktör för småbarnsfostran Maarit Broms, Utbildningsplanerare Arja Tuomaala, Ledande överskötare Jarmo Peltonen, Kretsbrandchef Taito Gromov, rektor text: Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 5

6 Osasairauspäiväraha tukee työssä pysymistä j Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Työtä tehdään % työajasta päivän ajan, kunnes oma työ aloitetaan taas täysiaikaisesti. Osasairauspäivärahalla osa-aikaiseen työhön palaavan tulee olla sairausvakuutuslain mukaisesti työkyvytön, mutta työolot tuntevan lääkärin arvion mukaan pystyvä osaan työtehtävistään. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman yhdeksän päivän omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntotusrahan jälkeen. Jos osasairauspävärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairauspävärahassa on omavastuuaika. Omavastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä ja osa-aikainen työskentely voidaan aloittaa vasta tämän jälkeen. Työterveysylilääkäri Asko Martikaisen mukaan osasairauspäiväraha sopii erityisesti tapauksiin, jossa sairastuneen toipumisennuste on selvästi määriteltävissä. Tapaturmien ja leikkausten jälkitilat ovat tyypillisiä esimerkkejä. Ja yleensä tapaukset, jossa työntekijän on hyvä ja mahdollista tehdä töitä hetken aikaa kevennetysti, Martikainen näkee. Mahdollisuus takaisinpaluuseen Martikaisen mukaan osasairauspäiväraha on sopimuspohjainen ja sen käyttö perustuu työntekijän ja työnantajan yhteiseen haluun järjestää työ siirtymävaiheen avulla kuntoutumista tukevaksi. Työterveyshuollon asiantuntijatukea tarvitaan toimintamallin kehittämisessä, työkyvyn arvioinnissa, terveyttä tukevan työn määrittelyssä lyhyttä kuntoutumisjaksoa varten sekä Kuva: Mira Sparf 6

7 ja antaa helpotusta työhönpaluuseen pulmatilanteiden ratkaisemisessa. Kaupungilla osasairauspäivärahaa on käytetty jonkin verran, vaikka edelleen siihen liittyy hiukan turhaakin byrokratiaa, Martikainen näkee. Myös työsuojeluvaltuutettu Liisa Siren näkee osasairauspäivärahan mahdollisuutena. Näen sen hyvänä työhönpaluun kannalta. Työntekijälle annetaan mahdollisuus kokeilla, miltä palaaminen pikkuhiljaa takaisin töihin tuntuu. Vaikka osasairauspäiväraha lähtee työntekijän aloitteesta, tarvitaan siihen myös työnantajan näkökulmaa, Siren korostaa. Teksti: Timo Kankaanpää Lähde: Työterveyslaitos Varhainen tukeminen Varhaisen tukemisen ja onnistuneen työhönpaluun toimintaohjelma on päivitetty vuonna Toimintaohjelma löytyy henkilöstöpalveluiden sivuilta kohdasta > julkaisut > ohjeet ja oppaat. Vartu on osa yleisjaoston hyväksymää Vaasan kaupungin työhyvinvointiohjelmaa. "Osasairauspäivärahan käyttö saattaisi vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä" Viime vuonna julkaistun seurantatutkimuksen mukaan osasairauspäivärahaa saaneet siirtyvät harvemmin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuin täyttä sairauspäivärahaa saaneet. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sen sijaan oli yleisempää osasairauspäivärahaa saaneiden joukossa. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja KELAn tutkimuksesta. Vuonna 2007 käyttöön otetun osasairauspäivärahan tarkoituksena on helpottaa sairauslomalla olleen ansiotyöhön paluuta. Työterveyslaitoksen ja Kelan rekisteritutkimuksessa verrattiin kahta vuonna 2007 sairauspäivärahaa saanutta ryhmää. Tutkimustulosten mukaan osasairauspäivärahaa saaneet siirtyivät harvemmin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle (8 %) ja useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle (12 %) kuin ainoastaan täyttä sairauspäivärahaa saaneet (vastaavat luvut 23 % ja 4 %). Suomessa suurimman osan osatyökyvyttömyyseläkettä saavista tiedetään jatkavan ansiotyössä osa-aikaisesti. Tutkimustulokset antavat myönteisiä viitteitä siitä, että yleistyessään osasairauspäivärahan käyttö saattaisi vähentää työkyvyttömyyseläkekustannuksia lisäämällä osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuutta kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä, kertovat tutkijat. Seuranta-aika on toistaiseksi kuitenkin lyhyt. Myös tutkittavien ryhmien muodostaminen siten, että ne ovat toisiinsa verrattavissa, oli haasteellista", tutkijat toteavat. Seurannassa oli mukana työssäkäyviä henkilöitä, joista 1047 oli saanut sekä täyttä sairauspäivärahaa että osasairauspäivärahaa. Vertailuryhmän muodostivat vain täyttä sairauspäivärahaa saanutta henkilöä. Sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläketiedot saatiin Kelan ja Eläketurvakeskuksen hallinnoimista rekistereistä. Tulosten voidaan katsoa edustavan koko työssäkäyvää väestöä. Seurannan alkaessa kummankin ryhmän tutkittavilla oli takanaan pitkä sairauspoissaolo. Osasairauspäivärahaa saaneiden sairauspoissaolot uusiutuivat ensimmäisen seurantakuukauden aikana useammin kuin täyttä sairauspäivärahaa saaneilla. Ryhmien väliset erot kuitenkin tasoittuivat seurannan edetessä. Lähde: Työterveyslaitos MERITUULI / HAVSVINDEN 7

8 Talvi on ollut haastava pelastuslaitokselle Lumen tulon vaikutukset näkyvät pelastuslaitoksen toiminnassa monin eri tavoin. Lumi sinänsä ei aiheuta pelastuslaitokselle tehtäviä, vaan se hankaloittaa tehtävien suorittamista. Voimakas lumetulo kaventaa ja saattaa jopa tukkia ajo- ja pelastustiet. Pelastusteiden tukkeutuminen taas voi hidastaa tai jopa estää pelastuskaluston pääsyn apua tarvitsevaan kohteeseen. Raskasta kalustoa haittaavat pääasiassa kapenevat tiet ja niiden varteen pysäköidyt ajoneuvot. Ambulanssien ns. maavara on henkilöautoluokkaa, joten korkeat kinoksetkin saattavat estää kulkemista. Viivettä avun saantiin voi tällöin syntyä, mutta ylimääräisiä viiveitä voidaan myös välttää omatoimisella varautumisella. Kuva: Juha Ruotsalainen Pelastuslaitos suosittelee pitämään asunnon pihat ja välittömän pihaan johtavan tieosuuden lumesta vapaana, asukkaiden oman turvallisuuden vuoksi. Myös katoilta putoavien lumi- ja jäämassojen torjunnasta tulee avunpyyntöjä pelastuslaitokselle. Muistutamme, että tämä ennalta ehkäisevä työ on kuitenkin kiinteistönomistajan omalla vastuulla. Mikäli tällaisia tilanteita syntyy, on kiinteistönomistajan estettävä kulku vaara-alueella ja varoittaa vaarasta näkyvästi. Tämän jälkeen lumen ja jään poistoon tulee ryhtyä viivytyksettä. Pakkasen vaikutus operatiiviseen toimintaan Pelastustoiminnassa on huomioitava pakkasen vaikutus kalustoon, henkilöstöön sekä henkilökohtaisiin varustusteisiin. Sammutustyössä - varsinkin pitkään jatkuessa - on uhkana kaluston jäätyminen. Sammutustyön suunnittelussa on tämä aina huomioitava. Esimerkiksi vesisäiliöillä varustettuja isoja ajoneuvoja ei voida seisottaa pitkään vesi säiliöissään vaan vettä täytyy kierrättää. Myös sammutusletkuissa täytyy säilyttää vesivirtaus. Maahan virtaava vesi voi sinänsä aiheuttaa työskentelypaikoilla riskien kasvua, kun maan pinta jäätyy. Sisätilojen sammutustyössä palomiesten suojavarusteet yleensä kastuvat. Siksi sammutustehtäviin osallistunut pelastushenkilöstö ei voi työn jälkeen jäädä pitkään ulos, sillä pakkanen aiheuttaa tällöin paleltumista. Myös paineilmalaitteet - lähinnä niiden kasvo-osat - saattavat jäätyä kovan pakkasen takia. Siten henkilöstön ja henkilökohtaisen varustuksen vaihtoja täytyy nopeuttaa ja suunnitella etukäteen normaalia tarkemmin. Teksti: Tanja Lillback-Peltonen Pohjanmaan pelastuslaitos Pelastustoimen alue jaetaan kolmeen toiminta-alueeseen, joita johtavat aluepalopäälliköt. Eteläinen toiminta-alue: Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö. Keskinen toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Mustasaari, Vaasa ja Vähäkyrö. Pohjoinen toiminta-alue: Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Vöyri. Henkilöstö muodostuu vakituisesta päätoimisesta henkilöstöstä sekä sopimuspalokuntalaisista, sivutoimisesta ja vapaaehtoispalokuntiin kuuluvasta henkilöstöstä. 8

9 Lähes puolet liukastumisista johtaa lääkärin pakeille Talvi ja kevätaikaan jalankulkijoille sattuu paljon liukastumistapaturmia. Niistä aiheutuvat haitat ja kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät. Eniten liukastumis vammoja sattuu työikäisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämien tietojen mukaan liukastumistapaturmia sattuu ulkona kuukausittain joulu-maaliskuussa. Näistä tapauksista reilussa 40 prosen tissa oli tarvittu lääkärissä käyntiä ja sairaalahoitoa. Luunmurtumia ilmoitettiin seuranneen noin 10 prosentissa sattuneissa tapauksissa. Vuosittain meneh tyy noin 10 henkilöä jäisellä kelillä sattuneen tapaturman seurauksena, kommentoi neuvotteleva virkamies Merja Söderholm sosiaali- ja terveysministeriöstä. Murtumia, nyrjähtämisiä Myös kaupungin työterveydessä liukkaat kevättalven kelit ovat näkyneet. Ylilääkäri Asko Martikaisen mukaan etenkin helmi-maaliskuussa sattuu paljon liukastumisesta johtuvia tapaturmia. Vammat tietysti vaihtelevat vakavuusasteeltaan. Tyypillisiä ovat nilkan nyrjähtämiset, mutta kyllä kaaduttaessa on käsiäkin katkennut. Liukkaalla kelillä kyllä todella kannattaa olla varovainen, sillä harmittomasta tilanteesta voi seurata pitkäkin sairausloma, Martikainen muistuttaa. Kengät kelin mukaan, lisäturvaa liukuesteillä Kengät tulisi valita kelin mukaan. Kevätoloihin soveltuu parhaiten kenkä, jonka pohja on valmistettu pehmeästä ja huokoisesta materiaalista eikä se kovetu kovalla pakkasellakaan. Kengän pohja on voimakkaasti kuvioitu ja pohjakuvio on sivuilta avoin. Viistetty kanta jatkaa pohjakuviota taaksepäin, jolloin se lisää askeleen rullaavuutta ja pohjan pitävyyttä. Jos uusien talvi tai kevätkenkien korkolappu on muovinen, se kannattaa vaihdattaa suutarilla pitävämpään kumiseen. Kun hankkii liukuesteet, on syytä ottaa mukaan kengät, joiden kanssa niitä aikoo käyttää. Ennen ostopäätöstä voi sitten testata, miten helposti ne saa laitettua kenkien päällä ja otettua pois, toteaa suutari Hannu Heiskanen. Teksti: Timo Kankaanpää Jutussa on käytetty lähteenä Kotitapaturmien ehkäisykampanjaa Pysy Pystyssä. Katso mihin astut, kevätkeleilläkin, neuvovat asiantuntijat. MERITUULI / HAVSVINDEN 9

10 Kaupunginorkesterilla vilkas kevät Vaasan kaupunginorkesterin kevään 2011 odotetuimpia solistivierailuja on viulutaiteilija Elizabeth Pitcairnin esiintyminen Vaasan kaupunginorkesterin kanssa. Pitcairn lukeutuu Amerikan suosituimpiin viulusolisteihin, josta tuli Stradivariuksen onnellinen omistaja jo 16 -vuotiaana. Red Mendelssohniksi nimetty viulu on yksi kaunein ja upeimmin soiva Stradivarius. Pian valmistumisensa jälkeen soitin katosi yli 200 vuodeksi, kunnes tuli esiin luvulla Berliinissä. Instrumentin salaperäinen historia on ollut innoittajana 1999 valmistuneelle Punainen viulu -elokuvalle. UHRI - kärsimysnäytelmä ilman sanoja UHRI -esitys on Novian fyysisen teatteri -linjan ja Vaasan kaupunginorkesterin poikkitaiteellinen yhteistyöprojekti, jossa yhdistetään musiikin ja fyysisen teatterin avulla Stravinskyn musiikkia pääsiäisen ajan evankeliumin tekstiin. Stravinskin kuuluisimpien balettien, Tulilinnun ja Kevätuhrin musiikki luovat UHRI -esityksessä täysin uudenlaisen kärsimysnäytelmän. Fyysisen teatterin opiskelijat loihtivat katsojalle pysäytettyjä kuvia pääsiäisen ajan tapahtumista esikuvinaan kuuluisat renessanssiajan mestarimaalaukset. Hauskaa Vappua! Perinteisen Vappukonsertin tulee johtamaan nuori kapellimestarilahjakkuus James Lowe. Hänet muistetaan Vaasassa parhaiten Jorma Panula kapellimestarikilpailun semifinalistina, jonka orkesterin jäsenet äänestivät parhaaksi kilpailijaksi. Solistina laulaa hurmaava sopraanotähti Helena Juntunen, jonka taipuisaa ääntä ja ilmeikäistä fraseerausta on kansainvälisestikin kiitelty. Koululaiskonserttisarja nro 7 Suurta suosiota saanut Koululaiskonserttisarja jatkuu nyt jo seitsemättä kertaa. Konsertit johtaa James Lowe ja juontaa näyttelijä Lasse Hjelt. Uutta konserttisarjassa ovat solistinumerot, joissa esiintyvät Nuoret Solistit -konsertin solisteja. Teksti: Jukka Mäkelä Kuva: Vaasan kaupunginorkesteri 10

11 Tulevaa ohjelmistoa Punainen Stradivarius - Den Röda Stradivarius to klo - kl * Hannu Koivula, joht. Elizabeth Pitcairn, viulu - violin Franz Schreker: Kammersymphonie Samuel Barber: Viulukonsertto - Violinkonsert Francis Poulenc: Sinfonietta Liput - Biljetter: 25/10 opiskelijat, eläkeläiset 20 kaupungin työntekijät - Stadens anställda Kapellimestarikurssin konsertti -Kapellmästarkursens konsert la - lö klo - kl * Liput - Biljetter: 10/5 UHRI - OFFER to klo - kl Vaasan kirkko - Trefaldighetskyrkan Hannu Koivula, joht. - dir. Fyysisen teatterin oppilaita NOVIAsta Fysiska teaterns elever från NOVIA Hannu Koivula, mus.dram Maya Tångeberg-Grischin, ohjaaja - regissör Riina Ahonen, puvut - kostym Liput - Biljetter: 20/8 Kaupungin työntekijät - Stadens anställda 16 Elizabeth Pitcairn kuva: Cristian Steiner Vappukonsertti - Valborgskonsert la-lö klo - kl * James Lowe, joht. - dir. Helena Juntunen, sopraano - sopran Liput - Biljetter: 20/8 Kaupungin työntekijät - Stadens anställda 16 * Vaasan kaupungintalo - Vasa stadshus Helena Juntunen kuva: Heikki Tuuli MERITUULI / HAVSVINDEN 11

12 HYVÄKSI KOETTUA Juha-Pekka Rauhala, opintosihteeri Katri Kerrman ja opinto-ohjaaja Marjatta Saikkonen pilateksessa. Vaasan Lyseon aktiivista tyky-toimintaa arvostetaan Kuva: J-P Rauhala Vaasan Lyseon apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala valittiin vuoden työkyvyn ylläpitäjäksi vuonna Rauhalan mukaan työhyvinvointi ja työyhteisön hyvinvointi ovat keskeisessä asemassa jokaisessa organisaatiossa. Juha-Pekka Rauhala suhtautuu kaupungin yhteistyöryhmän myöntämään palkintoon hämmentynein mielin. Aktiivinen organisoija kuitenkin uskoo tunnustuksen tulleen vuosia jatkuneesta harrastustoiminnasta. Olemme jo vuosien ajan täällä Lyskassa järjestäneet kollegoiden kanssa erilaista harrastustoimintaa; luontoretkiä, ruokakulttuuria sekä kuntoilutempauksia. Näitä on suunniteltu yhdessä kollegoiden kanssa, enkä missään nimessä halua viedä kunniaa itselleni. Tämä tunnustus oli kiitos koko porukalle ja vuosien työlle. Rauhalan mukaan on silti myönteistä, että tyky-toimintaa arvostetaan. Mielestäni on tärkeää, että me täällä koulumaailmassakaan emme ole vain töissä. Hektinen opetustyö on kuitenkin täynnä sosiaalista kanssakäymistä, ja on tärkeää että opimme tuntemaan työkavereita myös ihmisinä. Erityisen tärkeäksi tämä toiminta nousi reilut viisi vuotta sitten, kun Lyseot yhdistyivät. Erilaiset tempaukset varmasti auttoivat henkilökunnan yhteen hitsautumista, Rauhala arvioi. Omalla ajalla Rauhala korostaa, että Lyseon kaikki tyky-tempaukset ja tapahtumat järjestetään työajan ulkopuolella, joko iltaisin tai viikonloppuisin. Lyseon pilateskerho pyörii säännöllisesti ja pari kertaa vuodessa ryhmä ideoi isompia tempauksia. Vaikka työnantaja suhtautuukin toimintaan ymmärtäväisesti, koulutunteja ei näihin tapahtumiin käytetä. Rauhalan mukaan kaikki perustuukin henkilökunnan omaan aktiivisuuteen. Toiminta on vapaaehtoista sekä omakustanteista ja koskee koko Lyskan henkilökuntaa. Lyseon henkilökunta onkin lähtenyt toimintaan ja tempauksiin mukaan aktiivisesti. Jopa kaksi kolmasosaa koko talon väestä osallistuu tapahtumiiwn säännöllisesti ja se on oikein mukava määrä. Teksti: Timo Kankaanpää 12

13 TALOT TUTUKSI Ritarilinnasta lastentarhaksi C.A.Setterbergin talo 1856, Rantakatu 6 Ruotsissa syntynyt Carl Axel Setterberg toimi opiskelunsa jälkeen vuodesta 1841 lähtien Gefleborgin läänin rakennusmestarina, mutta työt vähenivät Ruotsissa ja hän päätti hakea arkkitehdin paikkaa Vaasasta. Ja töitä riitti. Ensimmäisiä olivat uuden Vaasan asemakaava ja hovioikeuden talo. Mutta myös unelma omasta talosta oli mielessä. Niinpä lokakuussa 1856 hän osallistui tonttihuutokauppaan ja huusi Rantakadulta tontin viidellä ruplalla. Hinta oli halpa, koska ehtona oli, että talo on rakennettava kivestä. Hän tiesi, että kaupunkilaiset odottivat uudelta lääninarkkitehdiltä edustavan näköistä rakennusta, joka olisi muiden kivisten yksityistalojen esikuva. Taloa piirtäessään oli hänellä ilmeisesti mielessään onnistuneen hovioikeudentalon pääpiirteet ja yksityiskohdat. Alkuperäisissä piirustuksissa on rannan puoleisessa julkisivussa ollut kaksi valurautaparveketta. Setterbergille tyypilliset viisikulmaiset tornit tekevät talosta englantilaisen pienoislinnan näköisen. Siitä syystä ovat aikalaisensa kutsuneet sitä ritarilinnaksi. Paloturvallinen Talo on rakennettu pystyhirsitekniikkaa käyttäen ja päällystetty tiilellä. Hirret ovat harvassa, vain ikkuna-aukkojen molemmin puolin, joten niiden väliin muodostuu ilma-aukko. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin kaupunkipalot olivat hyvin yleisiä ja rakennusalalla oli kova tarve löytää uusia rakentamistapoja. Setterberg ehdottikin tätä paloturvallisempaa tekniikkaa otettavaksi yleiseen käyttöön, hänhän oli käyttänyt sitä jo Gävlessä. Jo vuodesta 1953 lähtien ovat vaasalaiset päiväkotilapset saaneet asustaa ritarilinnassa. Nykyisin talossa hääräävät 33 kolmesta kuuteen -vuotiasta lasta ja kahdeksan aikuista. Talossa on kodikas tunnelma, jonka saavat aikaan lasten leikit ja askartelut sekä pohjakerroksessa sijaitsevasta keittiöstä tuleva vieno ruoan tuoksu. Siellä on emäntä Katri Lehtimäki valmistamassa lounaaksi lasagnea ja vihersalaattia. Katri on viihtynyt talossa yli 20 vuotta. Lähteet: C.A. Setterberg, Mirjam Lahtikanto Rantakatu - helmi Vaasassa; Vaasan työväenopisto Vaasa 400-opintopiirin julkaisu nro 7 Wikipedia Teksti : Eva Hudd Kuvat: Eva Hudd MERITUULI / HAVSVINDEN 13

14 Marja Mikolan, Irma Kivisaaren ja Anna Härmän mukaan kirjaston kehittämisryhmä toimii oivana viestinviejänä. Kuva: Susanna Saari Kehittämisryhmä luo yhteistoimintaa Kehittämisryhmätoiminnan tarkoituksena on johtamisen välineenä toteuttaa hallintokunnan tavoitteet siten, että se mahdollistaa henkilöstölle osallistumisen omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Kaupungin yhteistoiminnan menettelytapojen mukaisesti kehittämisryhmiin valitaan yhdessä sopien pääsääntöisesti puolet ja puolet, kuitenkin vähintään kolmasosa työnantajan ja/tai henkilöstön edustajia ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Työnantajan edustajina kehittämisryhmässä ovat hallintokunnan päällikkö ja hänen nimeämänsä työnantajan edustajat. Vaasan kaupunginkirjastossa kehittämistyöryhmän toiminta koetaan myönteisenä kanavana vaikuttaa ja antaa mahdollisuus esittää mielipiteitä. Kirjaston kehittämisryhmässä on edustus työnantajan lisäksi henkilöjärjes- töistä Jukosta ja Jytystä. Kirjaston kehittämisryhmässä käsiteltävät asiat ovat moninaisia. Tyky-asiat ovat mukana aina, lisäksi käymme muun muassa läpi aloitteita sekä työsuojeluun liittyviä kysymyksiä. Olemme ikään kuin henkilökunnan ja työnantajan välissä toimiva valmisteleva elin, joka tuo ruohonjuuritason tietämystä päättäjille, kertoo osastonjohtaja Anna Härmä, joka istuu ryhmässä Jukon edustajana. Kirjastotoimen apulaisjohtaja ja ryhmän työnantajan edustaja Marja Mikolan mukaan kehittämisryhmä antaa henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. Ryhmässä käsitellään henkilöstölle tärkeitä asioita, suunnitellaan tulevaa sekä keskustellaan budjetista ja otetaan kantaa henkilöstösuunnitteluun. Aktiivisen kehittämisryhmämme roolia voi pitää erittäin tärkeänä, Mikola toteaa. Kirjaston kehittämisryhmän jäsenet korostavat ryhmän roolia yhteistyöelimenä. Ryhmässä voi jokainen ottaa kantaa ja saada äänensä kuuluville. Asiat voivat olla pieniä tai isoja, mutta pääasia on, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, toteaa Jytyn edustaja ja erikoiskirjastovirkailija Irma Kivisaari. Kivisaaren mukaan kirjastolla on käytössä palautelaatikko, jonne jokainen työntekijä voi jättää terveisiä kehittämisryhmälle. Laatikko tyhjätään ennen kehittämisryhmän kokousta, ja viestit sekä toiveet käsitellään kokouksessa. Tämä järjestelmä lisää koko henkilöstön vaikutusvaltaa osallistua päätöksentekoon, Kivisaari muistuttaa. Teksti: Timo Kankaanpää 14

15 Neuvottelutulos vuoden 2011 palkantarkistuksista Sopimusratkaisu nostaa palkkoja Neuvottelutuloksen mukaan palkkoja tarkistetaan: Yleiskorotuksella, joka maksetaan kaikilla sopimusaloilla 1.5. lukien samansuuruisena prosentuaalisena 1,2 prosentin korotuksena 2. Kaikilla sopimusaloilla samansuuruisella 0,8 prosentin paikallisella järjestelyerällä 1.5. alkaen. Henkilöstöpalvelut ja järjestöt neuvottelevat erän kohdentumisesta kevään aikana. Erät pyritään saamaan maksuun kesäkuussa. 3. Kertaerällä 1.5., jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), teknisten sopimukseen (TS) ja tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvilla se on100 euroa. OVTES:n piiriin kuuluvilla kertaerä on140 euroa ja lääkärisopimuksen (LS) piiriin kuuluvilla 250 euroa. Kertaerä maksetaan viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on jatkunut keskeytymättä saakka. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa toukokuulta Vaasan kaupungin henkilökunnan liikuntatoiminnan tuki vuonna 2011 Vaasan kaupungin henkilökunnasta muodostuvat joukkueet voivat hakea tukea vuoden 2011 kilpailujen osallistumiskuluihin vapaa-aikaviraston liikuntaosastolta (jolloin työntekijät edustavat Vaasan kaupunkia joukkueena). Tuki koko vuoden määrärahatarpeeseen (mahdollisimman realistinen arvio tapahtumakohtaisesti) on haettavana saakka. Anomuksessa tulee näkyä työpiste ja joukkue + laji/tapahtuma, anojan nimi, puhelinnumero sekä pankkitili (IBA:n muoto), jolle mahdollinen avustus maksetaan. Myönnetystä avustuksesta ilmoitetaan kirjallisesti anojalle ja tuki maksetaan kuitteja vastaan mennessä. Anomukset toimitetaan liikuntaosastolle Vaasanpuist. 20 B 3.kerros tai -osoitteeseen: Lisätietoja puh. (325) Vapaa-aikavirasto Liikuntaosasto MERITUULI / HAVSVINDEN 15

16 Uusi työntekijä - Hedvig Grannas-Honkanen 1.Nimi, ikä, ammatti? Hedvig Grannas-Honkanen, 54 vuotias yleislääketeiteen erikoislääkäri, sosiaali-ja terveysviraston ylilääkäri. Vastuualueeni on kuntoutustoiminnot. 2. Miten päädyit Vaasan kaupungille töihin? Olen ollut Vaasan kaupungilla terveyskeskuslääkärinä aikaisemmin 15 vuotta, jolloin hoidin lapsia, perheitä ja ikääntyneempiä henkilöitä. Siirryin sen jälkeen työterveyshuoltoon yksityiselle puolelle yhdeksäksi vuodeksi. Kun ylilääkärin vakanssi tuli avoimeksi hyvä kolleegani houkutteli minua hakemaan ja tässä ollaan 3. Millainen kuva sinulla on Vaasasta asuinpaikkana ja kaupungista työnantajana? Olen syntyperäinen vaasalainen ja palasin kotikaupunkiini heti opiskelujen jälkeen. Vaasa on monipuolinen ja viihtyisä kaupunki, jossa on ollut hyvä elää ja tehdä työtä, kasvattaa kolme lasta, nauttia kulttuuritarjonnasta kahdella kielellä. 4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? Monipuolinen, haastava, yhteisöllinen, ratkaisukeskeinen, innostava! 5. Mikä on parasta työssäsi? Se, että saan miettiä isoja kokonaisuuksia, toimia moniammatillisissa ja osaavissa työryhmissä, jossa kokee oppivansa jotakin uutta joka päivä. Saan olla mukana hiomassa prosesseja ja kehittämässä toimintaa. 6. Miten voisimme kehittää toimintaamme? Vastuualani on varsin monitahoinen ja toivonkin, että yhteistyö niin sosiaali-ja terveysvirastossa kuten myös eri virastojen kesken hioutuisi tiiviimmäksi ja että voisimme innokkaasti ja aidosti etsiä parhaita kaupungin asukkaita palvelevia ratkaisuja toiminnassamme. 7. Miten vietät vapaa-aikasi? Olen aina nauttinut kuntoliikunnasta, nykyään sauvakävelen mielelläni. Olen harrastanut perinteistä kuntojumppaa koko elämäni, viime vuosian myös pilatesta. Luen mielelläni kaunokirjallisuutta, nautin teatterista ja elokuvista, käyn konserteissa ja taidenäyttelyissä. 8. Mitä tarjoat yllätysvieraille? Nykyään vierailut ovat harvemmin niin yllätyksellisiä Viime aikoina olen suosinut kalaa eri muodoissa. 9. Minkä kirjan luit viimeksi? Klaled Hossini: Tusen strålande solar 10. Mikä on mottosi? Ole armollinen itsellesi ja muille! Teksti ja kuva: Tuula Seppo 16

17 Lämmin kiitos monenmoisista muistamisista ja kauniista sanoista kaupungin johdolle, eri hallintokuntien väelle niin työpaikoilla kuin mukana juhlassa olleille, yhteistyökumppaneille ja ennen kaikkea omalle väelleni kentällä ja hallinnossa! Oli mieluisa juhla, johon on mukava palata vielä uudelleen ja uudelleen. Rakkaus työhön on rakkautta elämään, sen juhlaan ja arkeen. (Sylvi Kekkonen) Yhteistyöstä ja työtoveruudesta kiittäen Eeva Lampinen Kiitokset Tack till PAINONHALLINTARYHMÄ (suomenkielinen) KOHDERYHMÄ Kriteerinä ryhmään pääsemiselle ovat BMI (painoindeksi) ja motivaatio elämäntapamuutokseen. TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Osallistujalle annetaan valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämäntapamuutokseen, joka tukee aluk-si painonpudotusta ja jatkossa pysyvää painonhallintaa. Tietoa annetaan ravinnosta ja liikunnasta sekä mietitään uusia toimintatapoja painonhallinnan tueksi. Ryhmä sisältää käytännön harjoituksia sekä tutustumista turvallisesti erilaisiin liikuntamuotoihin. Liikunta on oleellinen osa kurssia. Edellytämme osallistumista jokaiseen kokoontumiskertaan sekä sitoutumista ryhmän toimintaan. Lämmin kiitos - ett varmt tack till Hietalahden koulun koko henkilökunnalle, oppilaille, heidän vanhemmilleen ja kaikille muille Vaasan kaupungin tutuille työyhteisöille. - Ihanin muistoin yhdessä koetusta ja eletyistä vuosista. Voimia tärkeään työhönne jatkossakin. Ada Ojanen Kiitos Talotoimelle, työnjohdolle ja työntekijöille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Aimo Ahvenlampi Lämpimät kiitokset työkavereille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Pirjo Strömberg TOTEUTTAJAT Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti TOTEUTTAMISPAIKKA Vaasan Aluetyöterveys Erikseen sovittava tila kaupungin alueella KESTO JA AIKATAULU Ryhmä kokoontuu 10 kertaa/1,5 h aina tiistaisin klo seuraavasti: 19.4., 26.4, 3.5., 10.5., 17.5., 24.5., 31.5., 7.6., ja Seurantakokoontuminen syksyllä Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin kokoontumiskertojen osalta. ILMOITTAUTUMINEN Ryhmään ilmoittauminen mennessä Vaasan Aluetyöterveyteen ensisijaisesti s-postitse: tai vaasa.fi. Ilmoita nimesi, pituutesi ja painosi. Voit ilmoittautua myös puhelimitse puh klo ma-to Satu Kyntäjä tai klo ma-pe Anette Utriainen. Valitsemme ryhmään 10 osallistujaa. MERITUULI / HAVSVINDEN 17

18 Kevään koulutuksia VAASAN KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄN ESIMIESPASSIKOULUTUSSARJAN KICK OFF COCKTAIL- TILAISUUS klo : Kaupunginteatterissa/Romeo-sali Tilaisuuden avaa vt. kaupunginjohtaja Tomas Häyry. Tohtori Tuula Eloranta Helsingin yliopistosta pitää esitelmän aiheesta Esimiestyön ja henkilöstön kehittämisen haasteet ja vt. henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Vaasan Kaupungin henkilöstöpalveluista kertoo esimiespassikoulutuksen sisällöstä ja tavoitteista ESIMIESTEN JA ASIANTUNTIJOIDEN ILTAPÄIVÄKAHVIT klo : Vuoden työpaikka 2010, Tiina Ojala-Paloposki iivouspalvelusta esittelee työpaikkansa teatterikahvio Kulmassa klo : työhyvinvointi, tuloksellisuus ja esimiestyö: läike-hankkeen esittelyä Timo-Pekka Uotila hepake / Vaasan yliopisto, teatterikahvio Kulmassa ESIMIESKOULUTUS (YHTEISTYÖSSÄ KESÄYLIOPISTON KANSSA) klo : Esimies työhyvinvoinnin tukena, luennoitsija: Liisa Mäkelä, KTT, tutkija Vaasan yliopistosta, Sali: B203 Wolff, Tervahovi /yliopis- -ton päärakennus. Järjestäjä: kesäyliopisto ESIMIEHEN VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT , Neljän päivän koulutussarja esimiehille ja asiantuntijoille, kouluttajana FM Tero Eloranta, puhe -ja työyhteisöviestinnän kouluttaja, Viestintä Oy Prodictum. Koulutussarjan avaa Timo-Pekka Uotila, kehittämissuunnittelija, henkilöstöpalvelut klo.11-15: Työyhteisöviestintä kohti vastuullista dialogia, Sali B203/Tervahovi klo.11-15: Viesti tehokkaasti miten hoidan ulkoista viestintää ja toimin median kanssa, Sali F140/Fabriikki klo.11-15: Varmuutta työelämän esiintymistilanteisiin, osa 1, Sali F119/Fabriikki klo.11-15: Varmuutta työelämän esiintymistilanteisiin, osa 2, Sali F118/Fabriikki Tarkemmat sisältökuvaukset kurssiohjelmassa. Koulutuksen järjestäjä: kesäyliopisto YHTEISTYÖSSÄ KESÄYLIOPISTON KANSSA: klo : Tietosuojakoulutus, luennoitsija: kunnallisliiton lakimies Sami Uotinen, Paikka: Vaasan yliopisto, Sali F141/Fabriikki Hinta: 85, jäsenille 65, kaupungin henkilöstölle maksuton, sis. kahvituksen klo. 9-16: Tiedottajakurssi, Sali F119/Fabriikki, Vaasan yliopisto 18

19 VAIVATTOMASTI VERKOSSA klo : Tieto hukassa? Paikka: Draama-sali, Vaasan kaupunginkirjasto Sisältö: Informaatiolukutaito, verkkotiedonhakumahdollisuudet, tiedon eettinen käyttö Luennoitsija: Ari Haasio, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ilmoittautuminen mennessä Hinta: kl : Har du koll på informationen? Plats: Draama-salen, Vasa stadsbibliotek Innehåll: Informationskompetens om informationskompetens, informationssökning på nätet, etisk användning av information. Föreläsare: Gunilla Widen-Wulff, professor, Åbo Akademi Kursavgift: del 11, klo : Upphovsrätt i digital miljö, nätverk och sociala medier mina, dina eller allas rättigheter? Föreläsare Alfred Streng, forskare, ED, PL, Vasa Universitet, plats: Draama-salen, Vasa Stadsbibliotek osa 10, klo : Tekijänoikeudet hanskassa, kirjaston draamasali MUU ATK-KOULUTUS klo : Excel, kikat ja konstit, kouluttaja: Kimmo Paulaharju opistotalo, h klo : Word, käytön tehostaminen, kouluttaja: Kimmo Paulaharju opistotalo, h klo : Word, käytön tehostaminen, kouluttaja: Kimmo Paulaharju opistotalo, h.216 DEN KOMMUNALA LÖNEUPPGÖRELSEN 2011 OCH ÖVRIGA AKTUALITETER Finlands Kommunförbund anordnar en aktualitetsdag gällande det nya kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet 2011 fredagen den 1 april 2011 på Hotel Radisson Blu i Vasa. Föreläsare är KT Kommunarbetsgivarnas ledande arbetsmarknadsjurist Henrika Nybondas- Kangas. Anmälning Anmäl dig på Finlands Kommunförbundswebbplats senast den Deltagaravgiften är 120 euro/person exklusive moms och i den ingår utbildning, kursmaterial, lunch och kaffe. MERITUULI / HAVSVINDEN 19

20 kuoro kör choir Kaupungin työntekijät alemmalla lipunhinnalla / Stadens anställda för lägre biljettpris IFCM Merituuli 2/2011.indd :20:18

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry 28.11.2016 1(6) Paikallissopimus Sopijapuolet Tällä paikallissopimuksella määritellään Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä maksettavasta työsuorituksen arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä.

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin

Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin Sairausvakuutuslain muutos L 459-463/2006 astui voimaan 1.1.2007, muutos 1.1.20104 HE 128/2013 Osasairauspäivärahan idea Osasairauspäivärahajärjestelmässä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen Kainuun ammattiopisto Kuopio 9.6.2016 Kainuun ammattiopisto Kainuu ja Koillismaa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos: Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa Suunta-Jurva 1(5) E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa 17.2.2013 Lopputulokset H21 (2+2+2+2+2+2) 1) Pohjankyrön Rasti 1 52:47 (Saari Petri 8:18/2., Heiska Samu 9:25/1., Saari Petri 8:59/2., Heiska

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 30.3.2011 29 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011 KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Huttunen Erkki Huuskonen Tuula Kaitila-Juntunen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

VAASA Tervetuloa mukaan!

VAASA Tervetuloa mukaan! T A L V I T Y H Y T - S E M I N A A R I T U R VA L L I S U U T TA - T E R V E Y T TÄ - T YÖ K Y K YÄ VAASA 8.-9.2.2017 Valtakunnallinen julkishallinnon työhyvinvointiseminaari Talvityhyt järjestetään nyt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Ilmoittautuminen onnistuu myös ilmoittautumislomakkeella internetsivuiltamme. http://www.diagno.fi/lomake.html?id=3

Ilmoittautuminen onnistuu myös ilmoittautumislomakkeella internetsivuiltamme. http://www.diagno.fi/lomake.html?id=3 DIAGNO FINLAND OY KOULUTUS Ari Katila 28.1.2016 DIAGNON KOULUTUSOHJELMA KEVÄT / KESÄ 2016 Ohessa Diagnon tarjoamat koulutukset keväällä 2016. Viimeisimmät ja ajankohtaisimmat tiedot kaikista järjestämistämme

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Oheismateriaali / sivltk 19.1.2016 7 Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Sivistysjohtaja Matti Hursti 1.12.2015, päivitetty 12.1.2016 Lähtökohta KeSuun: Toimintaympäristön

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Pakilan seurakuntaneuvosto

Pakilan seurakuntaneuvosto Palosuontie 1 00660 Helsinki (09) 2340 5500 pakila.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pakila Pakilan seurakuntaneuvosto kokous 1/ 2013 aika tiistaina klo 18.30 paikka Hyvän Paimenen kirkko, Paimensali,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot