KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA..."

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2012

2 Sisällysluettelo VUOSI KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA SEUDULLINEN ILMASTOSTRATEGIA, KAUPUNGINJOHTAJIEN YLEISKOKOUS JA KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS ECO2-HANKE KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUKITOIMINTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KATU- JA ULKOVALAISTUS LIIKENTEEN OHJAUS LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JOUKKOLIIKENNE TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE MUUT AJONEUVOT JA TYÖKONEET SEKÄ KORJAAMOPALVELUT KAUPUNGIN MUUT TOIMENPITEET ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMISEKSI JA ILMASTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI LIIKENTEESSÄ JA LIIKKUMISESSA KULJETUSTENOHJAUSKESKUS MATERIAALINOHJAUS RAKENNUKSET, RAKENTAMINEN JA RAKENNUSTEN KÄYTTÖ JULKISET PALVELURAKENNUKSET ASUINRAKENNUKSET KAUPUNGIN MUUT TOIMENPITEET ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMISEKSI JA ILMASTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI ASUMISESSA, RAKENTAMISESSA JA REMONTOINNISSA ENERGIANTUOTANTO KAUPUNGIN OMA ENERGIANTUOTANTO KAUPUNGIN MUUT KESKEISET ENERGIAA KÄYTTÄVÄT TOIMINNOT PUHTAAN VEDEN TUOTTAMINEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY JÄTEHUOLTO ATERIAPALVELUT HANKINNAT, LAITTEIDEN VUOKRAUS JA KULUTUS HANKINNAT KONEIDEN VUOKRAAMINEN ELINKEINOT JA OSAAMINEN SOPEUTUMISTOIMET ENERGIA- JA ILMASTOTOIMIEN YHTEYSHENKILÖT JA SEURANTARYHMÄ YHTEENVETO

3 Vuosi 2012 Kaupungin energia- ja ilmastotoimia toteutetaan hyvin laajasti koko kaupunkikonsernissa. Tähän vuosiraporttiin on koottu konsernihallinnon, hyvinvointipalveluitten, kaupungin energia- ja ilmastotoimien kannalta keskeisten liikelaitosten ja yhtiöiden sekä suurimpien asuntoyhteisöjen energiankäyttöä tehostaneiden ja ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden toteumia ja kulutustietoja vuodelta Kaikki yksiköt eivät voi kertoa toiminnastaan tarkoilla kulutustiedoilla. Näiden yksiköiden osalta raportti sisältää erilaisten energia- ja ilmastotoimien sanallista kuvausta. Yhteenveto-luvun kulutustietojen ja niitä vastaavien CO2-päästöjen osalta raportti kertoo Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisesta toiminnasta: Vuonna 2012 Tampereen kaupungin julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten, ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneitten, vesi- ja jätevesihuollon sekä aluepelastuslaitoksen Tampereella sijaitsevien rakennusten yhteenlaskettu energiankulutus oli 461 GWh, josta aiheutui yhteensä CO2-ekvivalenttitonnin kasvihuonekaasupäästöt. Edellä kuvatun rajauksen mukainen energiankulutus nousi selvästi edellisestä vuodesta. Nousu johtui osittain edellisten vuosien ulkolämpötilojen eroista ja toimintojen laajuuden vaihteluista sekä kulutusseurannan parantumisesta ja joiltakin osin puutteellisista lähtötiedoista. Koska kaupunki osti toimintoihinsa aikaisempaa selvästi enemmän Suomessa vesivoimalla tuotettua sähköä, kasvoivat päästöt energiankulutusta maltillisemmin. Uusiutuvan energian osuus kaupungin KETS-sopimuksen piiriin kuuluvasta energiankulutuksesta oli yhteensä lähes 13 %:ia. Yli neljä viidesosaa vuonna 2012 käytetystä energiasta kului rakennuksissa. Julkisten palvelurakennusten ja asuinrakennusten osuus oli yhteensä 83 %:ia, vesi- ja jätevesihuollon osuus oli 7 %:ia, katu- ja ulkovalaistuksen 4 %:ia sekä autojen, työkoneitten ja muun kulutuksen osuus yhteensä 6 %:ia kaupungin energiankäytöstä. Yhteenlasketut kulutustiedot eivät sisällä Tampereen Sähkölaitoksen energiankäyttöä, sillä se kuuluu päästökaupan piiriin ja noudattaa omaa sopimustaan. Myös joukkoliikenteellä on oma energiatehokkuussopimus eikä se siis kuulu KETS-sopimukseen. Siksi TKL:n kulutustiedot eivät sisälly yhteenvetolaskelmiin. Huomattavaa on, että kulutuslukemat ja niistä lasketut päästömäärät eivät ole kaikilta osin tarkkoja absoluuttisia tietoja. Energiankäytön seurantaa on edelleen kehitettävä luotettavien tietojen saamiseksi ja eri vuosien vertailtavuuden parantamiseksi. Viime joulukuussa voimaan tulleen Energiatehokkuusdirektiivin (EED) johdosta energiatehokkuuden vaatimukset kiristyvät jatkossa. Olemassa olevien rakennusten osuus energia- ja ilmastotoimissa on ratkaiseva. Helpoimmat ja halvimmat energiatehokkuusinvestoinnit on pääosin tehty. Jatkossa on pystyttävä toteuttamaan pitemmän takaisinmaksuajan toimenpiteitä. Rakennusten energiatehokkuustoimenpiteitä ei kannata tehdä erillisinä, vaan rakennukset on peruskorjattava entistä energiatehokkaammiksi. Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että rakennusten ja laitteiden toiminnasta ja kunnosta huolehditaan päivittäin turhan kulutuksen karsimiseksi. Rakennusten osalta olisi lisäksi tärkeää, että sisäilman laatua ja energiatehokkuutta käsiteltäisiin jatkossa yhdessä. Energia- ja materiaalitehokkuus on myös nostettava keskeiseksi kriteeriksi kaikissa niissä investoinneissa, hankinnoissa ja toimintatapojen kehitystyössä, joissa energiankäytöllä on merkitystä. Ja koska kaikki energia- ja ilmastotyötä edistävät päätökset ja toimenpiteet riippuvat ihmisistä, on ehdottomasti pystyttävä vaikuttamaan asenteisiin, kehitettävä uusia raikkaita avauksia ja kannustuskeinoja niin kaupungin omalle henkilöstölle kuin asukkaille ja kaupungin alueella toimiville muille organisaatioillekin. 3

4 Vuonna 2012 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiansäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä CO 2 -päästöjen alentamiseksi toteutettiin mm. seuraavia toimenpiteitä: - Kaupunki toteutti useita uusiutuvan energian suunnittelun ja toteutuksen pilottihankkeita. - Kestävän kehityksen vastaavien verkoston avulla etsittiin ilmastotyön helmiä Paikallisten ilmastotekojen Suomi haasteeseen. - Tekesin rahoittaman Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila hankkeen toteutussuunnitelma valmistui. - Vuoreksessa otettiin käyttöön ulkovalaistukseen valaisinkohtainen ohjausjärjestelmä. - Liikennepalveluiden hankinnan kilpailutuksen yhteydessä vaaditaan, että tuottaja on liittynyt valtakunnalliseen linja-autoliikenteen energiatehokkuussopimukseen. - TKL hankki kaksi hybridibussia käyttöönsä. Hybriditekniikalla on mahdollista säästää polttoaineenkulutusta jopa 30 prosenttia ja saman verran päästöjä. - Liikkumisen ohjauskeskus kehitti yleisötapahtumien liikkumisen ohjausta. - Kuljetustenohjauskeskuksen henkilöstöä koulutettiin tunnistamaan parhaan säästön tuovat yhdistelyt. - Tampereen Logistiikka on kehittänyt materiaalinohjauksen palveluita ja vähentää siten mm. tarvikkeiden jakeluun liittyvää energiankultusta. - Tapre-hanke kehitti uusia toimintatapoja rakennusten suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon energiatehokkuuden näkökulmasta. - Koulukiinteistöissä ja päiväkodeissa kehitettiin käyttäjän ja kiinteistön omistajan välistä yhteistyötä. - Sairaalarakennuksissa on parannettu ilmanvaihtoa energiatehokkaammaksi sisäilmanlaatu huomioiden. - Hervannan jäähallin saneerauksen yhteydessä toteutettiin energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Mm. jääsohjon sulatus toimii nyt kuuman veden sijasta lämpöpumppua hyödyntäen. - Tampereen aluepelastuslaitos liittyi toteuttamaan energiatehokkuussopimusta. - VTS-Kodit toteutti lämpökamerakuvauksia ja ilmapitävyysmittauksia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. - Tampereen Vuokra-asunnot jatkoi asuntotarkastuksia, joiden yhtenä painopisteenä on energiataloudellisuus. - Kotilinnasäätiö jatkoi energiatehokkuustoimien toteuttamista PTS:ien aikataulujen mukaisesti. - Pirkan Opiskelija-asunnot Oy ja Kiinteistö Oy Opintanner liittyivät mukaan kaupungin energiatehokkuustyön raportointiin. Osana energiankäytön tehostusta yhtiöissä toteutettiin Energiatehokkuutta opiskelija-asumiseen projektia. - Kaupunki myönsi energia-avustuksia 282 ja korjausavustuksia 131 kohteelle. - Rakentamisen ja asumisen neuvontapalvelu Ranella oli asiakaskontakteja yli Kiinteistötoimi edellytti tontinluovutusehdoissa, että rakentamisen on oltava A- energiatehokkuustasoa. - Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry perustettiin. - Tampereen Sähkölaitos kasvatti biomassojen osuutta kiinteiden polttoaineiden käytöstä 47:stä 56 prosenttiin. - Tampereen Vesi toteutti useita prosessien energiatehokkuustoimenpiteitä, joiden avulla mm. Viinikanlahden puhdistamon biokaasun tuotanto kasvoi 6 prosenttia. - Pirkanmaan Jätehuolto järjesti erilaisia jätteensynnyn ehkäisyyn ja materiaalitehokkuuteen liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia. - Tampereen Aterian ympäristöohjelma valmistui. Ohjelman keskeiset tavoitteet ovat mm. veden ja energian kulutuksen vähentämien, kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen ruokahävikkiä vähentämällä. - Tampereen Logistiikan hankintahenkilöstöä koulutettiin ympäristökriteerien käyttöön hankinnoissa. - Vuokrattava kalusto huolletaan ja uusitaan siten, että laitekannan energiatehokkuus kasvaa. - Hermia käynnisti TTYn, TAMKin ja TAKKin välisen yhteistyön sähköautotestikentän jatkokehittämiseksi oppilaitosten yhteiseen koulutus-, tutkimus-, testaus- ja opetuskäyttöön. - Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma 2020 valmistui. 4

5 1 Kaupungin sitoumusten toteuttaminen ja seuranta 1.1 Seudullinen ilmastostrategia, kaupunginjohtajien yleiskokous ja kunta-alan energiatehokkuussopimus Seudullinen ilmastostrategia Kaupunkiseudulle on laadittu ilmastostrategia, johon ovat sitoutuneet vuonna 2010 kaikki seudun kunnat. Strategian tavoitteena on vähentää asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vertailuvuodesta Strategia sisältää runsaasti päästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Ilmastostrategian toteutumista on seurattu kaudella puolivuosittain ja työskentelystä on raportoitu kuntajohtajille ja seutuhallitukselle sekä tiedotettu kuntiin. Lisäksi on järjestetty Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen riskien hallintaa ja ennakointia seminaari Kaupunkiseudun ilmastotyöstä on toimitettu yksi tiedote medialle ja yksi kuntiin vuonna Seurantatytön tavoitteena on ollut tukea toimeenpanosuunnitelman toteutumista, kannustaa toimijoita ilmastotyöhön ja kiinnittää toimijoiden jatkuvaa huomiota ilmastostrategian visioon. Ilmastostrategian toteuttaminen on käynnissä eri toimijoiden laajassa yhteistyöverkostossa. Kaikki kaudelle asetetut noin 20 kärkihankekokonaisuutta ovat käynnistyneet. Kaupunkiseutu on siten aidosti sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään ja strategian ilmastotavoitteisiin. Maankäytössä ilmastotavoitteita on toteutettu pääasiassa hajarakentamisen hallintaa ja keskustoja kehittämällä tavoitteena eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet on hyväksytty seutuhallituksessa ja ne on lähetetty kuntiin käsiteltäviksi ja huomioitaviksi. Tampereen kaupunki on hankkinut Ecocity Evaluator-työkalun jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kaavoitusratkaisujen ilmastovaikutuksia. Liikennejärjestelmätyössä on kehitetty joukkoliikennejärjestelmästä nykyistä houkuttelevampaa vaihtoehtoa autoilulle seutulippujärjestelmällä. Lähijunaliikenteen ja kaupunkiraitiotien suunnitteluun on panostettu osana maankäytön suunnittelua. Lisäksi kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma on lähdössä toteutusvaiheeseen. Kestävä seudullinen arki vaatii ilmastonäkökulmasta myös energiatehokasta ja toimivaa infraa, perusrakennepalveluita, joita on tarkasteltu osana intergroivaa suunnittelua ja rakennesuunnitelman toteuttamista. Korjaus- ja uusinvestointeja yksityissektorilla tukemaan on rakennettu energiatehokkaan asumisen ja rakentamisen neuvontapalvelu RANE. Julkisten palvelurakennusten koko elinkaaren aikainen energiatehokkuuden hallinta saadaan aikaan vuoden 2013 aikana valmistuvilla Tampereen alueen palvelukiinteistöt energiatehokkaiksi (TAPRE)-työkaluilla. Energiantuotannon ja jätehuollon puolella on panostettu uusiutuvan energian mahdollisuuksiin alueen energiaomavaraisuuden kasvattamiseksi. Energiantuotannossa on käynnissä useita pilotteja uusiutuvien energiamuotojen (mm. aurinko-, tuuli- ja bioenergia sekä vesilämpö) ja niihin liittyvien teknologioiden kehittämisessä ja testaamisessa. Näihin panostamalla tavoitellaan alalle uutta yritystoimintaa. Kunnilla on omien energiatehokkuussopimusten ja ohjelmien puitteissa muutakin toimintaa ja ne ovat mm. laatineet hankintaohjeisiinsa ympäristö- ja energiatehokkuuskriteerit. Kuntalaisten 5

6 yleistä ilmastotietoisuutta on tuettu Ekokumppaneiden ja kuntien välisin koulutussopimuksin päiväkodeissa ja kouluissa. Tampereen väline toteuttaa seudun ilmastostrategiaa on ECO2-kehittämisohjelma vuoteen Sillä on laajoja kansainvälisiä ja kansallisia ulottuvuuksia ja sen puitteissa tehdyt pilotit ja saadut kokemukset tulevat koko kaupunkiseudun eduksi ja hyödynnettäviksi. Kaupunginjohtajien yleiskokous Kaupunki on sitoutunut eurooppalaiseen Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen (Covenant of Mayors) vuonna Sen mukaan kaupunki vähentää CO2-päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki on laatinut sitoumusta toteuttavan kestävän energiankäytön ohjelman (SEAP) ja päivittänyt sen vuonna Kestävän energiankäytön ohjelma on laadittu siten, että se tarkentaa toimenpiteitten osalta seudullista ilmastostrategiaa. Kuntien energiatehokkuussopimus Tampereen kaupunki on solminut vuonna 2007 vapaaehtoisen Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimuksen tavoitteena on energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Sopimuksella toteutetaan nk. energiapalveludirektiiviä sekä kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Sopimuksen mukaan Tampereen on tehostettava energiankäyttöään siten, että vuonna 2016 kaupungin energiankulutus on 9 %:ia alempi kuin se oli vuonna Sopimuksen piiriin kuuluvat kaikki kaupungin toiminnot paitsi Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos (TKL) ja Tampereen Sähkölaitos Oy. Sekä Tampereen Sähkölaitos Oy että TKL kuitenkin kuuluvat Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien piiriin ja raportoivat toimistaan vuosittain. Kaupunki raportoi joka vuosi huhtikuun loppuun mennessä energiatehokkuustoimistaan Työ- ja elinkeinoministeriölle sekä Kuntaliittoon. Energiatehokkuussopimuksen mukaista tavoitetta mitataan toteutetuilla aktiivisilla energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteillä, joilla on tietty voimassaoloaika. Raportoidut säästöt ovat laskennallisia ja niiden yhteisvaikutuksen pitäisi vastata sopimuksen säästötavoitetta vuonna Kaikki kolme sitoumusta ovat hieman erisisältöisiä ja niiden tavoitteiden saavuttamista mitataan eri mittarein. Periaatteessa kaikilla mitataan kaupungin välitöntä energiankäyttöä tai sen aiheuttamia päästöjä. KETS rajautuu kaupungin omaan toimintaan, sisältäen sen, kuinka kaupunki vaikuttaa kaupungin alueella toimivien organisaatioiden ja kuntalaisten energiatehokkuustoimiin. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen rajaus on tehty siten, että siihen kuuluvat ne CO2-päästöjä vähentävät Tampereen kaupungin alueella tapahtuvat toimet, joihin Tampereen kaupunki voi vaikuttaa. Ilmastostrategia on kattavuudeltaan laajin ja sen piiriin kuuluu kaikki toiminta Tampereen kaupunkiseudun alueella. Välillistä energiankulutusta ja sen aiheuttamia päästöjä ei huomioida em. sopimuksissa eikä niitä sen takia mitata ja raportoida. KETSin raportointi tehdään vuosittain työ- ja elinkeinoministeriöön ja Kuntaliittoon. Ministeriölle raportoidaan yleisesti energiatehokkuustyöstä ja Kuntaliitolle rakennusten energiankäytöstä. Energiansäästötavoitteen saavuttamista mitataan laskennallisin energiatehokkuustoimenpitein, joita kaupunki on aktiivisesti toteuttanut, ei esimerkiksi ominaiskulutusten avulla. Menetelmä on monimutkainen, ylimääräistä työtä vaativa ja teoreettinen, eikä se välttämättä kuvaa todellista energiatehokkuustyön tasoa. Siksi tämä raportti sisältää useita kaavioita, joissa on olemassa olevien tietojen perusteella pyritty kuvaamaan eri toimien todellista energiatehokkuuden kasvua ja KETSin 9 %:n energiansäästötavoitteen saavuttamista pääasiassa juuri ominaiskulutusten avulla. Yhteenveto-luvun kaaviossa 27 on kuvattu sopimuksen mukaisten energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutusta. Sopimukseen kuuluvia toimenpiteitä on 6

7 raportoitu vasta hyvin vähän. Toisaalta sopimuksen mukaisia toimenpiteitä olisi ehdottomasti toteutettava aikaisempaa enemmän vuoteen 2016 mennessä. Kaupunginjohtajien yleiskokous edellyttää raportointia joka toinen vuosi. Raportoinnin yhteydessä päivitetään Kestävän energiankäytön ohjelma. Se sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla sitoumuksen mukainen CO2-päästövähenemä on mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan säännöllisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän johdolla. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston keväällä Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17-ohjelmaan. Verkoston tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken. Verkoston puheenjohtajana toimii Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja sihteerinä Tampereen kaupungin ECO 2 -hanke. 7

8 1.2 ECO2-hanke Tavoite Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Covenant of Mayors sitoumuksen mukaisesti yli 20 % vuoteen 2020 mennessä ja seudullisen ilmastostrategian mukaisesti 30 % vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet olivat: - Hankkeen vaikuttavuuden arviointi sekä päätös hankkeen jatkosta on tehty. - Ekotehokkuusarvioinnin työkaluja on otettu käyttöön kaupunkisuunnittelussa. (Kaavojen energiasuunnittelu, KEKO ja Ecocity Evaluator arviointityökalut). - Energiatehokasta rakentamista on edistetty. (A-energiataso uudisrakentamisessa, passiivija nollaenergiarakentamisen pilotit ja tontinvuokra-alennukset, energiaviisaan rakentamisen ERA17-tiekartta, asuinalueiden energiaremontit). - Uusiutuvan energian käyttöä on edistetty. (Uusiutuvan energian pilotit -hanke, energiatarkastelut aluehankkeissa mm. Vuoreksessa, Nurmi-Sorilassa, Niemenrannassa ja Härmälänrannassa). - Kestävän liikkumisen vaihtoehtoja on lisätty. (Sähköautojen testaushanke, liikkumisen ohjaus, työmatkapyöräily). Toteutuneet toimenpiteet - Ramboll Oy teki ECO2-hankkeiden päästövähennysarvion. Sen mukaan hankkeen piirissä olleiden kaupungin toimenpiteiden avulla on mahdollista saavuttaa tonnin eli yli 20 prosentin vähennys CO2-päästöihin vuoteen 2020 mennessä. Valtaosa, noin tonnia päästövähennyksistä aiheutuu Sähkölaitoksen toimenpiteistä. - KEKO-työkalun kehitystyö jatkui valtakunnallisena hankkeena. Vuonna 2012 valmistui KEKO A-vaihe, jossa kartoitettiin olemassa olevia ekotehokkaan kaavoituksen työkaluja. Tampere osallistui A-vaiheeseen eurolla. Kehitystyö jatkuu vuonna 2013 B-vaiheella, missä käytännön työkalu toteutetaan ja sitä testataan. Ecocity Evaluator-työkalua käytettiin mm. Vuoreksen kaavojen hiilijälkilaskennoissa ja Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila hankkeessa. - Kiinteistötoimi vaati A-energiatasoa kaupungin myöntämille tonteille tapahtuvassa yhtiömuotoisessa asuinrakentamisessa. Vuoreksen asuntomessujen passiivi- ja nollaenergiataloille myönnettiin tontinvuokra-alennus. Messuilla esiteltiin 9 passiivienergiataloa ja 2 nollaenergiataloa. Tampereen ERA17 -tiekarttaa valmisteltiin yhteistyössä VTT:n kanssa Omistaminen kestävässä rakentamisessa hankkeessa (OKRA). Asuinalueiden energiaremonttien käynnistämiseksi haettiin EU-rahoitusta Tammelassa toteutettavaan EU-Gugle-hankkeeseen ja Tampereen asuinalueet energiatehokkaiksi hankkeeseen (TARMO). Molempien hakuprosessi venyi vuoden lopulle ja hankkeiden toteutus siirtyi vuodelle

9 - Suurten kaupunkien uusiutuvan energian pilotit (RESCA) hankkeessa Tampereella toteutettiin neljää pilottia: Särkänniemi ja Tampere-talo tekivät hiilineutraalin toiminnan konseptia ja hiililaskuria, Tilakeskus valmisteli uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaa aluelämpölaitosta Kämmenniemeen, Sähkölaitos rakensi Sarankulmaan Pohjoismaiden suurimman pellettipölypolttoon perustuvan voimalan ja ECO2 toteutti yhteistyössä yritysten ja kaupungin toimijoiden kanssa aurinkoenergiahanketta, jossa mm. Vuoreksen koululle suunniteltiin Tampereen suurinta aurinkosähkövoimalaa. Kaavojen energiatarkasteluja toteutettiin Koukkurannassa ja Isokuusessa Vuoreksessa, Härmälänrannassa, Niemenrannassa sekä Nurmi-Sorilassa. - Tampere oli mukana valtakunnallisessa Evelina-sähköautojen testaustankkeessa, jota Hermia koordinoi. Sähkölaitos hankki ensimmäisen sähköauton. Sen sijaan Infran sähköautohankinta siirtyi vuodelle Liikkumisen ohjaushankkeessa toteutettiin yhteistyössä Ekokumppanit Oy:n kanssa vapaa-ajan liikkumisen ohjaushankkeita. Toteutettiin yhteistyössä järjestöjen ja kaupungin kanssa laaja Minä poljen kampanja pyöräilyn edistämiseksi. Se osaltaan myötävaikutti siihen, että Tampere sai vuoden pyöräilykaupungin arvonimen vuoden 2013 alussa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - ECO2 osallistui seudun ilmastoasioiden seurantaryhmän työhön. ECO2:n tukemista hankkeista seudullinen oli Pirkanmaan Rakennuskulttuurikeskus. Myös seudun rakennusvalvontaviranomaiset edistivät yhteistyössä A-energiatason toteutumista. Seuranta ja mittarit - ECO2:n toiminnasta raportoidaan säännöllisesti kaupunginhallitukselle ja valtuustolle strategisten projektien ohjeiden mukaan. - Kullakin hankkeella on omat tavoitteet, joiden toteutumisesta raportoidaan rahoittajille ja hankkeiden omistajille. Kustannukset - Tampereen kaupunki rahoitti ECO2-hanketta noin eurolla sekä euron oman työn osuudella ja Sitra eurolla. Hankkeiden tukemiseen ECO2 käytti noin euroa. Vastuutaho ja lisätietoja ECO2-hankejohtaja Pauli Välimäki 9

10 1.3 Kestävän kehityksen tukitoiminta Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 Ennakointia ja vastuullisia toimintatapoja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa Ympäristöpolitiikka selkiyttää, kokoaa ja linjaa kaupungin ympäristöasioiden hoitoa ja hallintaa. Asiakirja täydentää kaupunkistrategian Tampere virtaa 2020 kestävän kehityksen näkökulmaa ja ympäristötavoitteita sekä edistää kaupungin ympäristösitoumusten toimeenpanoa. Ympäristöpolitiikan tavoitetilan mukaan Tampereen kaupunki tunnetaan ekotehokkaana kaupunkina, jonka johtamisessa käytetään ja kehitetään ympäristöä säästäviä toimintatapoja. Ympäristöpolitiikan sekä kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteen mukaisesti Tampereen kaupungin toimintayksiköiden ympäristöasioiden perustyön mallina käytetään jatkossa ekotukitoimintamallia. Ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen hankkeiden valmistelusta ja käynnistämisestä sekä kaupungin ympäristöön liittyvien päätösten ja hankkeiden ympäristövaikutusten seurannasta vastaa Tampereella Kaupunkikehitysryhmän Kestävä yhdyskunta -yksikkö. Tausta ja toimintatapa Vuonna 2012 kaupungin yksiköissä toimi edelleen yksiköihin nimettyjen kestävän kehityksen vastaavien muodostama verkosto. Verkoston avulla levitetään tietoa kestävästä kehityksestä kaupungin henkilöstölle. Kestävän kehityksen vastaavien johdolla pohditaan kaupungin yksiköissä, löytyykö niistä sellaisia työ- ja toimintatapoja, joita voitaisiin muuttaa kestävämmiksi. Kaupungin toimintayksiköillä ja tytäryhteisöillä on käytössään erilaisia omia kestävän kehityksen toimintatapoja ja -ohjelmia. Esimerkkeinä näistä ovat päiväkotien, koulujen ja toisen asteen koulutuksen kestävän kehityksen toimintaohjelmat ja Vihreä lippu -toiminta sekä liikelaitosten ja tytäryhteisöjen ympäristöohjelmat ja sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät. Toimenpiteet Vuoden 2012 lopussa kestävän kehityksen vastaavien verkostossa oli noin 140 työntekijää, lisäksi kaikkiin päivähoidon yksiköihin oli nimettynä oma yhdyshenkilö. Vuoden 2012 aikana kestävän kehityksen vastaavien verkoston avulla mm. etsittiin yksiköistä ilmastotyön helmiä Paikallisten Ilmastotekojen Suomi -haasteeseen, kannustettiin yksiköitä osallistumaan pyöräilyn valtakunnalliseen Kilometrikisaan sekä lisättiin energiatietoutta Energiansäästöviikon tietovisassa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Vuonna 2006 luodun kestävän kehityksen vastaavien verkoston uudistamista valmisteltiin vuoden 2012 aikana, tavoitteena toiminnan laajentaminen ja systematisointi pääkaupunkiseudulla kehitettyä ekotukitoimintamallia hyödyntäen. Tällä lisätään toiminnan vaikuttavuutta ja tarjotaan aiempaa parempi työväline myös energiansäästötyön jalkauttamiseen kaupungin toimialoilla. Uudistettu toimintamalli henkilökoulutuksineen otetaan käyttöön toimintayksiköissä vuonna

11 Seuranta ja mittarit Kaupunki laatii vuosittain kestävän kehityksen indikaattoriraportin, jonka avulla seurataan ja arvioidaan, kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Raportoinnista ja käytetyistä indikaattoreista on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin kanssa. Kaupunkiorganisaation toiminnan kuormitusta ja ekotehokkuutta mitataan osaltaan kaupungin kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutusten sekä käytetyn kopiopaperin määrän avulla. Vastuutaho ja lisätietoja Kestävä yhdyskunta -yksikkö, kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri. 11

12 2 Kaupunkiympäristön kehittäminen 2.1 Maankäytön suunnittelu Kaavoituksen arvioinnin ja suunnittelun ohjaaminen energiatehokkuuteen Tavoite Tavoitteena on energiatehokkuuden tiedostaminen ja tehostaminen maankäytön suunnittelussa. Toteutuneet toimenpiteet Tampereen kaupunki osallistui Tekesin rahoittamaan Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit hankkeeseen (Keko A), jossa kehitetään työkalua kaavojen ekotehokkuuden arvioimiseen. Hankkeen toinen vaihe käynnistyi vuoden 2013 alussa. Tekesin rahoittamassa Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila -hankkeessa tavoiteltiin asuinaluetta, joka synnyttäisi elinkaarensa aikana mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä. Vuosina toteutetussa Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila -hankkeessa valmisteltiin aikataulutettu toteutussuunnitelma, joka sisälsi Tampereen kaupungin suunnitelmat, toimintatavat ja valinnat hiilineutraalin Nurmi-Sorilan kaupunginosan rakentamiseksi. Energiatehokkuuteen liittyviä selvityksiä laadittiin myös joidenkin muiden suunnitelmien yhteydessä, mm. Vuoreksen Isokuusi, Lintuhytti, Niemenranta ja Santalahti. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila ja Keko hankkeet (katso edellinen kohta). Seuranta Hankkeiden ohjausryhmät. Kustannukset Kaupungin osuus Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila hankkeessa oli euroa. Kaupungin osuus Keko A-hankkeessa oli euroa (ECO2). Vastuutaho ja lisätietoja Ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - EHYT Tavoite Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä on selvitetty kantakaupungissa EHYT hankkeessa. Työssä on etsitty asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Siinä on painotettu täydennysrakentamista nykyisissä asuntokortteleissa, mutta selvitetty myös alueiden käyttötarkoituksen muutostarpeita sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia muun kuin asuntorakentamisen tarpeisiin. Energiankäyttöä ajatellen tavoitellaan maa-alaan, kunnallistekniikkaan ja julkisiin palveluihin sidotun pääoman nykyistä parempaa hyödyntämistä. Täydennysrakentamisella tuetaan ja kehitetään joukkoliikennettä ja siten vähennetään henkilöautosidonnaisuutta ja siihen liittyvää energiankulutusta. Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyy myös toimintojen sekoittamisen 12

13 periaate. Se tarkoittaa työpaikkojen, asumisen, palveluiden ja vapaa-ajan toimintojen limittymistä siten, että liikenne vähenee kokonaisuudessaan. Toteutuneet toimenpiteet EHYT -hanke on jatkunut aikataulultaan vaiheistetulla eri kaupunginosien yleissuunnittelulla sekä eri teemoja, kuten korkeaa rakentamista ja työpaikka-alueita koskevilla selvityksillä. Yleissuunnitelmat johtavat asemakaavamuutoksiin ja ne laaditaan osittain samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa, samalla kehittäen sekä suunnittelumenetelmiä että prosesseja. Kustannukset EHYT -hankkeen tuottamasta yhdyskuntarakenteen suunnittelusta energiatehokkuutta korostavalla tavalla syntyviä kustannuksia ei ole määritelty. Työ tehdään osana maankäytön suunnittelun palvelukokonaisuutta. Varsinainen täydennysrakennuttaminen on pääosin yksittäisten kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden toimintaa, josta ne myös saavat taloudellisen hyödyn. Seuranta EHYT -hankkeen puitteissa tehtävä työ on ohjelmoitu kaupunginhallituksen suunnitelujaoston hyväksymässä vuosittaisessa kaavoitusohjelmassa. Vastuutaho ja lisätietoja Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen 13

14 2.2 Katu- ja ulkovalaistus Tausta ja toimintatapa Tampereella on tehty ulkovalaistukseen 10 vuoden saneerausohjelma ( ), jolloin vuonna 2020 meillä pitäisi olla moderni ja energiatehokas ulkovalaistusverkko. Tämä toteutuksessa on nyt menossa kolmas vuosi, ja hanke on aikataulussaan. Vuosittain uusitaan n valaisinta. Heikolla hyötysuhteella toimivia valaisimia on vuoden 2012 lopussa käytössä vielä n kpl ja valaisimia yhteensä on n kpl. Tavoite Tavoitteena on uusia valaistus energiatehokkaaksi ja parantaa energiatehokkuutta 30 % vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa ohjausjärjestelmän uusimista valaisinkohtaiseksi ja laitteiden uusimista eli mm. poistaa käytöstä kaikki elohopeahöyry-valaisimet. Lisäksi tavoitteena on lisätä valaisimien energiatehokkuutta tehonpudotuksella ja himmennyksellä ja lisätä LED-valaistusta. Valaistusverkon uudistamisen yhteydessä vaihdetaan vuosittain noin 2000 valaisinta ja sillä saavutetaan noin % säästö energiakulutuksessa. Se tarkoittaa tehonkulutuksessa noin kw, joka energiankulutuksena on noin kwh/v. Nykyisen ohjausjärjestelmän tehokkaalla käytöllä pyritään noin 5 % säästötavoitteeseen vuosittain. Vuonna 2012 jatkoimme lisäkontaktoreiden käyttöönottoa katuvalokeskuksissa, ja silloin pyritään pääsemään noin 10 % energiansäästötavoitteeseen yöajan osasammutuksen avulla teollisuus- ja asuinalueilla. Toimenpiteet Valaistusverkon uudistamista nykyisellä menetelmällä ja toimintamallilla jatketaan. Tämä tarjoaa laadukkaampaa valaistusta ja lisää turvallisuutta pimeän aikana. Lisäksi tämä tehostaa energiatehokkuutta ja pidentää huoltovälejä. Uusimista tehdään katusaneerauksien yhteydessä ja katuvalosaneerauksella, oman vuosiohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta kaikki katu- ja puistovalaisimet on varustettu tehonpudotuksella tai himmennyksellä, jotta saavutetaan suurempi energiansäästö ja päästään asetettuihin tavoitteisiin. Nykyisen ohjausjärjestelmän optimointia jatketaan, ja se on valmis vuoden 2013 syksyyn mennessä. Järjestelmän optimoitu käyttö aloitetaan vuoden 2013 alusta vaiheittain ja syksyllä 2013 optimointi on tältä osin valmis. Vuoreksen alueella otettiin vuoden 2012 lopulla käyttöön valaisinkohtainen ohjausjärjestelmä, jolla pystytään ohjaamaan ja seuraamaan valaistusta pistekohtaisesti. Järjestelmään voidaan asettaa valaistusryhmiä (esim. katujen mukaan), jolloin niille voidaan asettaa erilaisia toimintamalleja. Vuoreksen kaupunginosa toteutetaan pääsääntöisesti himmennettävällä LEDvalaistuksella. Asennukset alkoivat syksyllä Asennuksia jatketaan vuonna 2012 ja Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Tampereen kaupungilla tekee kehitysyhteistyötä Helsingin, Vantaan, Espoon, Lahden, Turun ja valtion Liikenneviraston kanssa. Tämän lisäksi Tampere on osallistunut useisiin kehitystyöhankkeisiin mm. rahoittajana ja johtoryhmän jäsenenä. 14

15 Seuranta ja mittarit Tavoitteen toteutumista seurataan katuvaloverkon kokonaisteholla (kw), keskimääräisellä valopisteen teholla (kw/valopiste) ja energian kulutuksella (MWh). LED-katuvalaisimien sähkötehoa (W) ja valotehoa (lm) verrataan tämän päivän tekniikkaan, joka on suurpainenatrium lampullinen valaisin. Kustannukset Katusaneerauksien yhteydessä uusitaan valaistuslaitteita noin 1 milj. :lla ja katuvalosaneerauksen yhteydessä 1,8 milj. :lla. Vuosille on haettu ja saatu ELYkeskuksen energiatukea. Tuki on 20 % katuvalosaneerauskohteiden kustannuksista. Katuvalaistuksen uusiminen katusaneerauksen yhteydessä kuuluu katusaneeraus-urakkaan, jonka teettävät kaupunkiympäristön kehittämisen rakennuttajat. Katuvalosaneerauksen kohteista suurin osa kilpailutetaan, ja loput urakoi Tampereen Vera Oy. Uusi ohjausjärjestelmä on hankittu kokonaispalveluna 10 vuoden sopimuksella, jossa on erikseen sovittava 5 vuoden optio. Kustannus on 32,5 /keskus/kuukausi, 4 % vuosikorotuksella. Keskuksia on noin 360 kappaletta. Säästötavoite vuodelle 2013 on 10 % vuoden 2008 energiakulutasosta. Ohjausjärjestelmä toimii itsenäisesti, joten se vaatii työaikaa ainoastaan kunnossapitotoiminnoissa. Vuoreksen valaisinkohtainen järjestelmä on osa nykyistä palvelusopimusta ja järjestelmän laajennus tehdään Vuoreksessa valaisinkohtaisena. LED-katuvalaisimen hankinnan lisäkustannukset ovat normaaliin valaistukseen verrattuna noin %. Led-valaisimet ovat pitkäikäisiä ja niiden himmennysominaisuudet ovat hyvät. Nämä kompensoivat korkeaa hankintahintaa, kun tarkastellaan kustannuksia koko elinkaaren ajalle. Vastuutahoja lisätietoja Vastuutaho katu-, tie-, puisto-, tori- ja sataman valaistuksesta on kaupunkiympäristön kehittäminen. Uusimista ohjelmoi ja rakennuttaa rakennuttajainsinööri Mika Heikkilä, joka toimii myös kunnossapidosta vastaavana käytönjohtaja. Rakennuttamispäällikkönä toimii Milko Tietäväinen ja suunnittelupäällikkönä Ari Vandell. Tilaajapäällikkönä toimii Risto Laaksonen. 15

16 Kulutustiedot Vuosi Kokonais- Teho kulutus kwh MWWh/a Valaisinpisteitä kpl Kulutus kwh/piste/a Teho W/piste Paloaika vuodessa h/a Taulukko 1. Katuvalaistuksen valaistusenergian kulutustietoja

17 Kaavio 1. Kokonaiskulutuksen, valaisinpisteiden lukumäärän ja valopisteen kulutuksen kehittyminen vuosina Kaavio 2. Katuvalaistuksen kokonaisenergiankulutus (MWh/a) ja paloaika (h) vuodessa. 17

18 Kaavio 3. Ulko- ja katuvalaistuksen toteutunut sähkönkulutus ja tavoitekulutus (MWh/a). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

19 2.3 Liikenteen ohjaus Tavoite Tavoitteena on vähentää sähköenergian kulutusta vaihtamalla liikennevalo-opastimien lamppuja energiatehokkaampiin sekä suunnittelemalla ja kalibroimalla liikennevalojen ohjaus mahdollisimman sujuvaksi kaikkien liikennemuotojen osalta. Joukkoliikenteen liikennöintiä nopeutetaan toteuttamalla liikennevaloihin etuuksia joukkoliikenteelle. Tällä tavoin pyritään joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseen, sen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen ja energian säästämiseen. Toiminnalla on vain hyvin pieni vaikutus energiankäyttöön. Lyhyt kuvaus toimenpiteistä - Parannettiin joukkoliikenteen houkuttelevuutta ohjauksen avulla. - Pyrittiin liikenteen sujuvuuden parantamiseen ohjaustapoja säätämällä. - Liikennevalo-opastimia vaihdettiin LED-opastimiksi. Vuonna 2012 vaihdettiin Tampereen kaupungin liikennevaloverkon päivityssuunnitelman mukaisesti noin 180 matalajännitelampuilla, halogeenilampuilla tai hehkulampuilla tällä hetkellä toimivaa opastinta uusiin LED-tekniikalla toimiviin opastimiin. LED-lamppujen energiankulutus on keskimäärin noin 45 % pienempi kuin matalajännitelamppujen, noin 65 % pienempi kuin halogeenilamppujen ja noin 80 % pienempi kuin hehkulamppujen. Energiansäästön lisäksi liikennevalojen kunnossapitotarve pienenee, liikennevalojen näkyvyys paranee ja näiden myötä liikenneturvallisuus paranee. Kustannukset - Opastimien vaihdon investointikustannukset olivat muutama euroa. Seuranta ja mittarit - Mittarina käytetään vaihdettujen opastinten määrää. Vuonna 2012 vaihdettiin noin 180 opastinta. Vastuuyksikkö ja henkilö - Kaupunkiympäristön kehittäminen, liikenneinsinööri Mika Kulmala 19

20 3 Liikenne, liikkuminen ja logistiikka 3.1 Liikennejärjestelmä Seudullinen liikennejärjestelmä luo puitteet liikkumisen ilmastotyölle Liikenne aiheuttaa viidenneksen Tampereen alueella syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Liikennemäärän kasvu ja autoistuminen lisäävät päästöjä ajoneuvotekniikan ja liikennepolttoaineiden kehityksestä huolimatta. Tampereen kaupunkiseudun tasolla ennustetaan, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvavat kahden seuraavan vuosikymmenen aikana 14 prosenttia, jos liikenteen päästöjen vähentämiseksi ei tehdä mitään. Vuoteen 2020 ulottuvan kestävän energiankäytön ohjelman päästövähennysarviossa ei ole ennustetta Tampereen kaupungin alueen liikenteen päästöjen kasvusta. Varovaisesti arvioiden autoilun kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat vuonna 2020 reilun prosentin suuruisen kasvun Tampereen kokonaispäästöihin. Liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan voidaan vaikuttaa liikenteen suunnittelun lisäksi maankäytön avulla. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan linkittyvä liikennejärjestelmätyö viitoittaa vahvasti Tampereenkin ratkaisuja. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisella tavoitellaan vähäpäästöistä, kestävää arjen liikkumista. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään siten, että joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn rooli vahvistuu ja henkilöautoilun kasvu saadaan seudulla taitettua. Pelkästään rakennesuunnitelman liikennejärjestelmätyöllä ei pystytä saavuttamaan kulkutapaosuustavoitteita Tampereen kaupunkiseudulla. Rakennesuunnitelmassa tavoitteena on nostaa joukkoliikenteen kulkutapaosuus yli 16 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ilmastostrategiassa asetettu 25 prosentin osuus on Tampereellekin kova tavoite, vaikka keskuskaupungissa joukkoliikenteellä on ollut useita prosenttiyksikköjä suurempi osuus kuin kehyskunnissa. Seudullinen liikennejärjestelmä luo puitteet liikkumisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Päästöjen vähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin rakennesuunnitelmaa voimakkaampia toimenpiteitä joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksien kehittämiseksi. 20

21 3.2 Joukkoliikenne Tausta ja toimintatapa Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö on joukkoliikennepalveluiden suunnittelu- ja tilaajaviranomainen. Palvelut hankitaan yksityisiltä yrityksiltä sekä omana tuotantona Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitokselta (TKL). Palveluhankinnassa tilaaja määrittelee reitit ja aikataulut sekä liikenteessä käytettävää linja-autokalustoa koskevat vähimmäisvaatimukset. Tavoite vuodelle 2013 Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvaa 3 %. (vuosisuunnitelma 2013) Liikennepalveluiden energiankulutus ja päästöt kasvavat vähemmän kuin 3 %. Toteutuneet toimenpiteet - Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 5,6 % vuonna 2012 verrattuna edelliseen vuoteen. - TKL hankki käyttöönsä vuodenvaihteessa kaksi diesel-sähköistä hybridibussia on otettu. Autoilla ajetaan Joukkoliikenneyksikön tilaamaa kaupunkiliikennettä. - Liikennepalveluiden hankinnan kilpailutuksessa on ryhdytty 12/2012 alkaen vaatimaan tuottajan liittyvän valtakunnalliseen linja-autoliikenteen energiatehokkuussopimukseen. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Selvitetään hybridibusseilla saavutettava energian säästö verrattuna tavallisiin dieselbusseihin. - Tampereen ja Kangasalan, Lempäälän, Nokian ja Pirkkalan väliset joukkoliikennepalvelut kilpailutetaan vuoden 2013 aikana. Kilpailutuksessa palvelutuotannon energiatehokkuus otetaan huomioon vastaavasti kuin Tampereen sisäisen liikenteen kilpailutuksissa. - Laaditaan Tampereen sisäisen linjaston kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa pyritään löytämään ratkaisuja, joilla palvelutasoa saadaan parannettua nykyisestä kustannus- ja energiatehokkaasti. - Selvitetään seudun kuntien kanssa toimintatapoja kehittää maankäytön suunnittelun ja liikennesuunnittelun yhteistyötä. Seuranta ja mittarit Matkustajamäärät, energiankulutus. Kustannukset euroa vuonna Matkustajamäärän kasvattaminen edellyttää tarjonnan lisäämistä. Lisääntyvä matkustus ei tuota menolisäystä täysin kompensoivaa lipputulolisäystä. Vastuutaho ja lisätietoja Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, joukkoliikenne; joukkoliikenneinsinööri Juha-Pekka Häyrynen. 21

22 3.3 Tampereen kaupunkiliikenne Tausta ja toimintatapa Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (TKL) on Tampereen Kaupungin omistama liikelaitos joka tuottaa kilpailuttamattomia linja-autoliikenteen palveluja Tampereen Kaupungille. TKL tuottaa myös tilausajopalveluita Tampereella ja lähiympäristössä. TKL:n toiminta-ajatus on tuottaa korkealuokkaisia paikallisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, joustavasti, taloudellisesti ja turvallisesti. Tavoite TKL:n tavoitteena oli vähentää energian kulutusta 1,5 % verrattuna vuoteen Valitettavasti tavoitteeseen ei päästy, vaan energian käyttö lisääntyi seurannan mukaan yli prosentin (kts. kulutustaulukko). Kasvu aiheutui todennäköisesti ainakin osittain järjestelmäviasta: Tietojärjestelmässä olleen vian takia kaikki ajetut kilometrit eivät tallentuneet järjestelmään ja toisaalta taas kaikki tankatut polttoainelitrat sen sijaan tallentuivat. Mutta virheen suuruutta ei pystytä arvioimaan. Toteutuneet toimenpiteet Vuonna 2012 jatkettiin kuljettajakoulutusta ja hankittiin uusia linja-autoja: kaksi hybridibussia ja kolme uutta telibussia. Hankinnat tulivat käyttöön vasta aivan vuoden lopulla joten niiden tulokset eivät ehtineet vaikuttaa vuoden 2012 tilastoihin. Tarkoituksena oli myös poistaa vanhempaa ja epätaloudellista kalustoa, mutta liikenteen suuri kasvu ei mahdollistanut autojen poistoja käytöstä suunnitellun mukaisesti. Ensimmäistä kertaa palkittiin energiatehokkaasti ajaneita kuljettajia. Seurantajaksona oli koko vuosi Palkinnot jaettiin alkuvuodesta Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Hankittiin kaksi uutta Solaris-hybridibussia. Yhdessä valmistajan kanssa hiottiin autojen ohjelmistoa mahdollisimman optimaaliseksi Tampereelle. Hankittiin myös kolme uutta Volvo telibussia. Näissä kolmessa telibussissa on ensimmäistä kertaa pienempi moottori, jonka uskotaan tuovan energiankulutussäästöä verrattuna aiempaan. Mahdollinen riski on se, miten pienempi moottori kestää isompaan verrattuna. Vastaavia telibusseja on tilattu jo vuodelle 2013 kahdeksan kappaletta lisää. Asennettiin neljään bussiin kuljettajakohtaisen polttoaineenkulutuksen seurannan mahdollistava laitteisto. Seuranta ja mittarit Polttoaineen kulutusta seurattiin jatkuvasti, mitta-asteikkona l/100km. Kuljettajilla on myös mahdollisuus seurata omaa kulutustaan Internetin välityksellä. Vuosi Keskikulutus ltr/100 km Muutos edelliseen vuoteen vuoteen (%) Säästötavoite (%) ,1 1, ,7-2,91 1, ,5-0,43 1, ,8-1,51 1, ,2 1,01 1,5 Taulukko 2. Linja-autojen polttoaineen kulutuksen seuranta. 22

23 Kustannukset Uusien autojen hinta yhteensä oli noin 1,3 milj.. Kuljettajien palkitseminen maksoi noin 2500 sekä seurantalaitteiden asennustyöt ja laitteistot noin ECO2 maksoi kuljettajakohtaiset polttoaineen kulutuksen seurantalaitteistot Vastuutaho ja lisätietoja TKL, Kalle Keinonen / Vesa Luoma Kuva 1. Solaris-hybridibussi Nekalan hallilla. Nokassa vasemmalla oleva merkki, jossa vihreällä mäyräkoiralla on kaksi sydäntä, kertoo osaltaan ympäristöystävällisyydestä ja energiatehokkuudesta. Bussi on myös täysin esteetön, koska autossa ei ole ainuttakaan porrasta. 23

24 Kulutustiedot Vuosi Autoja Käytetty polttoaine Päästöt Ajetut kilometrit Matkustajia Matkustajapaikkoja kpl l 1000 t CO2-ekv km henk kpl Taulukko 3. Tietoja TKL:n linja-autojen käytöstä vuosilta Seurantaohjelmiston vian takia siihen eivät tallentuneet kaikki ajetut kilometrit. TKL:n polttoaineen käyttö ei kuulu KETSsopimuksen piiriin ja siksi sen tiedot eivät sisälly KETS-sopimuksen yhteenvetolukuihin. Vuosi Ominaiskul. Kulutus/auto Ajetut km:t/auto Kulutus/matkustaja Kulutus/ paikkakm x l/100 km l/auto km/auto l/matkustaja l/paikkakm x , ,201 0, , ,225 0, , ,212 0, , ,216 0, , ,265 0, ,216 0, ,212 0, ,212 0, ,209 0, ,208 0, ,191 0, ,190 0, ,191 0, ,152 0, ,126 0,314 Taulukko 4. TKL:n linja-autojen polttoaineen kulutus vuosina Seurantaohjelmiston vian takia siihen eivät tallentuneet kaikki ajetut kilometrit. Ainakin siitä johtuu vuotta 2011 suurempi ominaiskulutus. 24

25 Kaavio 4. TKL:n polttoaineen ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l(matkustaja). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

26 3.4 Muut ajoneuvot ja työkoneet sekä korjaamopalvelut Liikennepalvelut Tausta ja toimintatapa Liikennepalvelujen tarkoituksena on tuottaa kuljetuspalveluja, ajoneuvojen ja työkoneiden vuokrausta, kuljettajalla tai ilman, Tampereen kaupungin yksiköille. Yksikkö vastaa ajoneuvojen, työkoneiden ja pienkoneiden hankinnasta ja hallinnasta. Lisäksi se välittää ulkopuolista kalustoa kausivaihteluiden ja muun tarpeen mukaan. Tavoite Tavoitteena on säästää energiaa mahdollisimman paljon, joskin liikennepalvelut eivät oikeastaan voi paljon vaikuttaa siihen, kuinka paljon energiaa kuluu. Uusiutuessaan ajoneuvokalusto on tietysti vuosi vuodelta energiataloudellisempaa, mutta laskennallisesti ei voi osoittaa tarkasti säästön suuruutta. Ajosuoritteen määrän määrittää palvelujen tilaaja. Kiinteistö on Tilakeskuksen hoidossa. Seuranta ja mittarit - Polttoaineen kokonaiskulutustiedot - Toiminnasta raportoidaan vuosittain. Vastuutaho ja lisätietoja Liikennepalvelut, yksikönpäällikkö Jouni Kumanto ja suunnitteluteknikko Tommi Karo. Korjaamopalvelut Tausta ja toimintatapa Korjaamopalvelut vastaa keskitetysti kaupungin ajoneuvojen, työkoneiden ja pienkoneiden korjauksista ja huolloista sekä tarvittaessa hoitaa lisäresursseja ulkopuolisilta tahoilta. Korjaamopalvelut hoitavat myös pääsääntöisesti kaupungin polttoainehankinnat. Tavoite Tavoitteena on säästää energiaa mahdollisimman paljon, joskin korjaamopalvelut vaikuttavat vain pieneltä osalta ajoneuvojen ja työkoneiden kokonaisenergiankulutukseen. Seuranta ja mittarit - Käytössä ei ole mittareita. - Toiminnasta raportoidaan vuosittain. Vastuutaho ja lisätietoja Korjaamopalvelut, yksikönpäällikkö Timo Aaltonen ja suunnitteluteknikko Tommi Karo. 26

27 Kulutustietoja vuosi diesel bensiini polttoöljy l MW l MW l MW Taulukko 5. Liikennepalveluiden ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineen kulutukset vuosina Kulutuslukemat eivät ole luotettavat polttoöljyn osalta ja sisältävät muutakin kuin vain Liikennepalveluiden kulutustiedot. Koska nestemäisten polttoaineiden osalta kulutuskohteista ei ole täysin kattavia tietoja, seuraavassa on taulukko, joka kertoo Tampereen kaupungin Nesteeltä ostamien nestemäisten polttoaineiden kokonaismäärät vuonna Polttonesteitä käyttävät ainakin TKL, Tilakeskus, Aluepelastuslaitos ja Liikennepalvelut. vuosi diesel bensiini polttoöljy l MW l MW l MW Taulukko 6. Tampereen kaupungin ostamat polttonesteet. 27

28 3.5 Kaupungin muut toimenpiteet energiatehokkuuden edistämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi liikenteessä ja liikkumisessa Liikkumisen ohjaus Tausta ja toimintatapa Sujuva liikkuminen työpaikan, harrasteiden ja kodin välillä kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Sujuva liikkuminen ilman henkilöautoa on luonnon, terveyden ja ilmanlaadun kannalta erittäin merkityksellistä. Lisäksi monimuotoiset liikkumismahdollisuudet lisäävät asuinviihtyvyyttä. Asuinviihtyvyys lisääntyy mm. parempana ilmanlaatuna ja hiljaisempana ympäristönä autojen vähentyessä liikenteestä. Liikkumisen ohjauksella saavutetut edut kohdistuvat työntekijän lisäksi työnantajaan ja koko yhteiskuntaan. Kävellen tai pyöräillen saavutettu terveydentilan kohentuminen parantaa terveyttä, josta hyötyvät kaikki. Liikkumisen ohjauksen keinoina käytetään ns. pehmeitä keinoja kuten neuvontaa ja tiedottamista. Liikkumisen ohjauksessa painotetaan nimenomaan houkuttelevuutta, jolloin yksityisautoilulle vaihtoehtoisten liikkumistapojen valinnasta tulee helppoa ja miellyttävää. Kiellot ja rajoitukset eivät kuulu liikkumisen ohjauksen keinovalikoimaan. Toimintatapa perustuu kansallisiin yhteistyöverkostoihin ja malleihin (mm. live-verkosto) sekä aiemmissa pilottihankkeissa luotuihin malleihin. Tavoite Liikkumisen ohjauksen palvelukeskuksen tavoitteena on lisätä julkisen- ja kevyenliikenteen houkuttelevuutta. Liikkumisen ohjauksen pääpainopiste on työmatkaliikenteessä, sillä työmatkaliikenne ruuhkauttaa tieverkostoa ja tuottaa näin ollen haasteita niin ympäristölle ja hyvinvoinnille kuin taloudellekin. Painotus työmatkaliikenteeseen näkyy hankkeessa mm. tiedotustyössä, jossa vahvana osa-alueena on työsuhdematkalipun markkinointi ja ohjeistukset työnantajille (www.liikkumisenohaus.fi). Lisäksi olemassa joukkoliikenteen käyttöastetta pyritään nostamaan lisäämällä joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Toteutuneet toimenpiteet - Avattiin liikkumisen ohjauksen verkkosivut: - Osallistuttiin Energia12 -messuille - Verkkosivuille kehitettiin työmatkakalorilaskuri - Osallistuttiin Pyöräilyviikko 2012 järjestelyihin - Kehitettiin yleisötapahtumien liikkumisen ohjausta Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Osallistuminen seutukunnallisen KäPy-työryhmän toimintaan. - Neuvontatoiminnan aloittaminen seutukunnallisesti. 28

29 Seuranta ja mittarit - kävijämäärä oli noin 5000 (marras-joulukuu). - Energiamessuilla osastollamme vieraili noin 300 messuvierasta Kustannukset Vuoden 2012 kustannukset olivat noin Vastuutaho ja lisätietoja Hankkeella on ohjausryhmä. Hanketta toteuttaa Ekokumppanit Oy, lisätietoja projektipäällikkö Erno Holmberg Pyöräilyn edistäminen Tausta ja toimintatapa Tampereen kaupunkistrategiassa ja muissa strategisissa ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvu. Toteutuneet toimenpiteet Vuonna 2012 keskeisimmät pyöräilyn edistämisen toimenpiteet olivat Rongankadun alikulkukäytävän ja Palatsinsillan valmistuminen. Vellamonkadulle tehtiin pyörätie ja Viinikankadulle pyöräkaistat. Pyhäjärven maisemareitti avattiin. Pyöräpysäköintiä kehitettiin: katokselliset pyöräpysäköinnit rakennettiin 12 bussipysäkille sekä hankittiin siirrettäviä pyörätelineitä ja julkinen pyöräpumppu. Uusia pyöräteitä rakennettiin yhteensä 8 km. Minä poljen! -pyöräilykampanjalla Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit Oy yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa kampanjoivat pyöräilyn puolesta. Seuranta ja mittarit Pyöräliikenteen kehitystä seurataan eri puolilla kaupunkia sijaitsevien laskentapisteiden avulla. Vuonna 2012 toteutettiin kävely- ja pyöräilyolosuhdekysely. Toimenpiteet 2013 Vuonna 2013 aloitetaan Tampere-Pirkkala ja Tampere-Kangasala seudullisten laatukäyttävien suunnittelu ja rakentaminen MAL-rahoituksella. Uusia pyöräilyväyliä tulee 5 km, mm. Teiskontielle, Vuores-raitille, Ratapihankadulle, Nuolialantielle ja Tampereen valtatielle. Keskustan pyöräpysäköintiä kehitetään Ratinassa ja Kyttälässä. Pyöräilyn pääreittien viitoitussuunnitelma päivitetään vuonna 2013 Vuoreksen ja Hervannan osalta. Lisäksi avataan Kaukajärven maisemalenkki. Valtakunnalliselle pyöräilyviikolle järjestetään monipuolinen ohjelma. Vastuutaho ja lisätietoja Vastuutaho pyöräilyn edistämisessä on Tampereen kaupunki/kaupunkiympäristön kehittäminen. Ekokumppanit Oy koordinoi liikkumisen ohjauksen hankkeita ja pyöräilyviikon ohjelmaa. 29

30 3.6 Kuljetustenohjauskeskus Tausta ja toimintatapa Kuljetustenohjauskeskus mahdollistaa matkojen yhdistelyn toisiinsa. Kuljetustenohjauskeskuksen keskeinen toimintaperiaate on vähentää kuntien korvaamien henkilöliikenteiden ajokilometrejä kaupunkialueella yhdistelemällä matkustajat kimppatakseihin ja optimoimalla ryhmämatkoja. Tavoitteena on, että vuositasolla Pirkanmaan alueella vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja yhdistelemällä säästetään kilometriä kaupunkiajoa. Yhdistelyjen tehokkuuteen kiinnitetään edelleen huomiota ja etsitään uusia keinoja yhdistelyasteen nostamiseen. Tavoitteet Asiakaskunnan matkojen järjestelyissä säästettiin vuonna 2012 yhteensä km. Yhdistelyasteen koko vuoden keskiarvo oli 22,8 %. Tavoitteena oli myös ottaa käyttöön ryhmäkuljetusten optimointiohjelmisto. Käyttöönotto on viivästynyt ja uusi tavoite on testata järjestelmää käytännössä kesän 2013 päivähoidon kuljetuksilla. Jos testauksesta saadaan hyviä tuloksia, otetaan se käyttöön syksyn kuluessa myös muissa ryhmäkuljetuksissa. Toteutuneet toimenpiteet - Kuljetustenohjauskeskuksen henkilöstöä koulutettiin tunnistamaan parhaan säästön tuovat yhdistelyt. - Testattiin ryhmäkuljetusten ohjausjärjestelmän versioita. Seuranta ja mittarit Yhdistelyn johdosta saatavia kilometri- ja matkasäästöjä seurataan kuukausittain matkojenyhdistelyohjelmiston raporttien perusteella. Ryhmäkuljetuksissa seurataan esimerkiksi yksittäisen matkan keskihintaa. Kustannukset Kustannuksia on syntynyt lähinnä palavereihin ja järjestelmätestaukseen käytetystä työajasta n euroa. Lisenssikustannusten arvioidaan realisoituvan vuonna Vastuutaho ja lisätietoja Tampereen logistiikka, logistiikkapäällikkö, Erkki Harju 30

31 3.7 Materiaalinohjaus Tausta ja toimintatapa Materiaalinohjaus vastaa Tampereen kaupungin keskitetystä käyttötarvikkeiden varastoinnista ja jakelusta. Tampereen Logistiikan varastolta toimitetaan vuosittain noin erilaista käyttötarvike-erää, kuten hoito,- siivous- ja toimistotarvikkeita. Toimituspisteitä on kaikkiaan noin Tavoite Tavoitteena on jatkaa yhteishankittavien tuotteiden käytön laajentamista Tampereella. Yhteishankinnoilla pystytään keskittämään ja tehostamaan kaupungin käyttämien tarvikkeiden tilaamista, varastointia ja jakelua. Samoihin kuljetuksiin pystytään yhdistelemään useiden toimittajien tilauksia ja toimittamaan ne energiatehokkaasti kaupungin yksiköihin. Toteutuneet toimenpiteet Myynti kaupungin yksiköille on lisääntynyt ja sähköisen katalogiostamisjärjestelmän käyttö on lisääntynyt kaupungin organisaatiossa. Lisäksi KÄTSY-hyllytyspalvelu on laajentunut uusiin pisteisiin. Näiden kaikkien vaikutuksesta ovat ajetut kilometrit vähentyneet (asiakkaiden noudot ja kuljetusten yhdistely). Seuranta ja mittarit - Yhteishankittavia tuoteryhmiä on tullut lisää mm. henkilöhygienia. - OSTARI-tunnuksia on avattu uusille organisaatioille (mm. Aluepelastuslaitos) - KÄTSYn käyttö on laajennut eri organisaatioille (mm. Tampereen Ateria) Kustannukset Ei lisäkustannuksia. Vastuutaho ja lisätietoja Materiaalipäällikkö Antti Sinervo ) ja hankintapäällikkö Sami Tapanainen ) 31

32 4 Rakennukset, rakentaminen ja rakennusten käyttö 4.1 Julkiset palvelurakennukset Tilakeskuksen hallinnoimat rakennukset Tavoite - Rakennusten lämpö- ja sähköenergian kulutuksien tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen vuoteen 2016 mennessä siten, että Tampereen kaupungin ja TEM:n välisen sopimuksen tavoitteet toteutuvat. - ECO2:n sitoumusten toteutuminen Toteutuneet toimenpiteet Tekniset muutokset - Vuonna 2012 käytettiin energiatehokkuutta parantaviin investointeihin n Vuonna 2012 käynnistetyillä hankkeilla arvioidaan parannettavan energiatehokkuutta lämpöenergian osalta 1315 MWh/vuodessa, sähköenergian osalta 581 MWh/vuodessa ja veden osalta 1343 m3/vuodessa. Toimintatapoihin tehtävät muutokset - Tapre-hanke oli käynnissä ja sen yhteydessä on kehitetty uusia toimintatapoja rakennusten suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon energiatehokkuuden näkökulmasta. Tapre päättyy vuonna Tilakeskuksen henkilöstölle suunnattu energiansäästökilpailu on ollut käynnissä koko vuoden ja erilaisten toimenpiteiden ja ehdotusten tekijöitä on palkittu tilaisuuksissa vuoden mittaan Koulutus ja tiedotus - Tapre-hankkeen yhteydessä järjestettiin useita koulutustilaisuuksia, joihin ovat Tilakeskuksen henkilöstön lisäksi voineet osallistua myös muiden Tapren sidosryhmien edustajat. Hankinnat - Tilakeskus osti hallitsemiinsa rakennuksiin yhteensä MWh:ta suomalaista vesivoimalla tuotettua sähköä - Tilakeskus osti lämpöyrittäjän tuottamaa hakelämpöä yhteensä MWh:ta - Tilakeskus osti kevyttä polttoöljyä 14 erillislämmitteiseen kohteeseen yhteensä litraa, joka vastaa MW. - Rakennusautomaatiojärjestelmien puitejärjestelyn kilpailutuksessa otettiin energiatehokkuus huomioon mm. arvioimalla laatutekijöinä tarjoajien mahdollisuuksia tarjota rakennusten energiatehokkaaseen käyttöön liittyvää koulutusta sekä viemällä Tapressa käsiteltyjä energiavalvomoasioita osaksi järjestelmien valvomo-ohjeistusta - Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Tapre on edennyt aikataulunsa mukaisesti. 32

33 Seuranta ja mittarit Tilakeskus seuraa hallinnoimiensa rakennusten energiankäyttöä ja toteutettavien energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta. Tämän lisäksi seurataan eri kehityshankkeiden toteutumista ja sitä, että asetetut ympäristö- ja energiatavoitteet toteutuvat kaikessa rakentamis- ja ylläpitotoiminnassa. Kustannukset - Suoranaisesti energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviin investointeihin käytettiin n Vastuutaho ja lisätietoja Vastuutahona tilakeskuksen rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat henkilöt, yhteyshenkilöinä kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto ja huoltopäällikkö Sakari Uusitalo. 33

34 Kulutustiedot Lämmönkulutus Sähkönkulutus Vedenkäyttö Vuosi Rak.tilavuus Kulutus Rak. tilavuus Kulutus Rak. tilavuus Kulutus 1000 m3 MWh 1000 m3 MWh 1000 m m Taulukko 7. Tampereen kaupungin julkisten palvelurakennusten lämmön-, sähkön ja vedenkulutus vuosina

35 Toimisto- ja hallintorakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus Vesi 1000 m3 l/m m3 MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m ,7 36, , , ,8 33, , Taulukko 8. Toimisto- ja hallintorakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosina

36 Koulut ja päiväkodit (Hyvinvointipalvelut, sivistyspalvelut) Tavoite Tavoitteena on ollut saada energiankulutus laskemaan 2 % vuodessa, vaikka tilojen käyttöastetta on pyritty samaan aikaan nostamaan. Toimenpiteet - Koulukiinteistöissä ja päiväkodeissa on kehitetty käyttäjän ja kiinteistön omistajan välistä yhteistyötä. Tavoitteena on ollut energiankulutuksen pienentäminen sekä käyttäjän, että kiinteistön omistajan toimenpiteillä. Talotekniikan huolto- ja kunnossapito on ollut tärkeänä osana tämän tavoitteen saavuttamisessa. - Koulukiinteistöjen käyttöastetta on lisätty mm. iltakäyttöä lisäämällä. - Laite- ja konehankintojen kilpailuttamisessa yhtenä valintaperusteena on ollut energiansäästö. - Kouluilla ja päiväkodeissa on järjestetty koulutusta henkilökunnalle energiansäästöstä. Koulutusta on järjestetty v keke-koulutuksena päivähoidossa 150 henkilölle 2,5 -tunnin mittaisena koulutuksena ja perusopetuksessa 21 henkilölle 2 tunnin mittaisena. Päivähoidossa kiinteistöjen energiansäästöön on kiinnitetty vahvasti huomiota yksiköitten keke-ohjelmissa. - Koulujen ja päiväkotien uusien investointien suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota energiansäästöön esimerkkinä Luhtaankadun päiväkodin passiivienergiaratkaisut ja Vuorekseen rakennettavan monitoimitalon rakenneratkaisut. - Opetukseen ja päivähoitoon on sisällytetty asennekasvatusta energiansäästöstä. Koulujen opetussuunnitelmassa on aihekokonaisuus, jonka otsikkona on Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Aikataulu Toimenpiteitä aloitettiin toteuttaa vuonna 2008 ja toteutusta jatkettiin vuoden 2012 loppuun. Kiinteistöön kohdistuvien investointien osalta olemme riippuvaisia Tilakeskuksen investointisuunnitelmien rahoituksesta ja aikatauluista. Tilakeskuksen kanssa yhteistyötä jatketaan asioiden eteenpäin viemiseksi. Kustannukset - Henkilöstön energiansäästöön käyttämän työajan kustannukset, jotka pääsääntöisesti syntyvät normaalin työajan puitteissa. - Henkilökunnan koulutuksesta syntyvät kustannukset tarkentuvat myöhemmin. - Laite- ja konehankinnoista syntyvät kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti. - Tilakeskuksen kiinteistöön kohdistamat investointikustannukset näkyvät mm. kohonneina pääomavuokrina, jolloin kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti. 36

37 Seuranta ja raportointi Tavoitteiden etenemistä seurataan investointi- ja kunnossapito-ohjelmien toteutumisraporttien ja myöhemmin myös kulutusseurannan raporttien kautta. Vastuutaho ja yhteyshenkilö Sivistyspalveluiden yhteys- ja vastuuhenkilö on suunnittelija Erja Koskinen. Kulutustiedot Opetusrakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus Vesi 1000 m3 l/m m3 MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m ,6 38, , ,8 38, , ,8 36, , , , ,2 47, , ,4 43, , ,2 40, , ,5 40, , ,5 45, , ,1 44, , ,1 41, , Taulukko 9. Opetusrakennusten energian ja vedenkäyttötietoja vuosilta Kaavio 5. Opetusrakennusten toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

38 Kaavio 6. Opetusrakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Päiväkodit Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus Vesi 1000 m3 l/m m3 MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m ,2 49, , ,3 53, , ,2 48, , , ,4 58, , ,2 57, , ,0 57, , ,3 57, , ,1 59, , ,9 61, , ,7 59, , ,7 61, , Taulukko 10. Päiväkotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta

39 Kaavio 7. Päiväkotien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Kaavio 8. Päiväkotien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

40 Sosiaali- ja terveyspalvelun rakennukset Toteutuneet toimenpiteet Tekniset muutokset - Hatanpään sairaalan C-osa saneerataan silmä- ja korvayksikön käyttöön ja samalla parannetaan ilmanvaihdon energiatehokkuutta. - Koukkuniemen rakennushankkeissa tutkitaan hoiva- ja talotekniikan integroinnin avulla saatavia energiansäästömahdollisuuksia. - Hatanpään X-rakennus saneerattiin ja mm. ilmanvaihtoa saadaan energiatehokkaammaksi. - Energiaa tuhlaava vanha Sote-talo poistuu käytöstä. - Sarviksen saneerauksessa parannetaan energiatehokkuutta. Toimintatapoihin tehtävät muutokset - Koukkuniemi-projektissa muutetaan toimintatapoja niin, että energiatehokkuus paranee. Koulutus ja tiedotus Energiaan liittyvistä toimenpiteistä tiedotetaan kaupungin intran sivuilla. Energiaviikon tietoisku tavoitti sähköpostilla lähes 2000 työntekijää. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Hoiva- ja hyvinvointitekniikan avulla pyritään vähentämään auton käyttötarvetta. - Kotiin järjestettävien palveluiden logistinen selvitys on tehty ja sen pohjalta pyritään kuljetuskertoja minimoimaan. - Hatanpään sairaala-alueen logistinen analysointi aloitetaan. Vastuutaho ja lisätietoja Harri Haraholma p

41 Kulutustietoja Terveydenhoito ja huoltolaitosrakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus Vesi 1000 m3 l/m m3 MWh kwh/m3 MWh kwh/m ,1 46, , ,2 45, , ,6 42, , , , ,7 55, , ,7 57, , ,3 49, , ,2 48, , ,7 55, , ,7 55, , ,7 48, , Taulukko 11. Terveydenhoito ja huoltolaitosrakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Kaavio 9. Terveydenhoito- ja huoltolaitosrakennusten toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

42 Kaavio 10. Terveydenhoito- ja huoltolaitosrakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

43 Uima- ja jäähallit Tausta ja toimintatapa Liikuntapalvelut tuottaa minipuolisia liikunta ja terveyspalveluja. Liikuntapalvelut luovat edellytykset yleiseen liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen suunnittelemalla ja kunnossapitämällä liikuntapaikkoja sekä ohjaamalla niiden käyttöä tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Energiakäytön toimintaohjelma liikuntapalveluissa Tavoitteena on hillitä energiakulutuksen kasvua jatkuvasti teknistyvässä yhteiskunnassa ja kääntää se laskuun. Suurten laitosten perusparannukset lähivuosina mahdollistavat tavoitteen ottaen kuitenkin huomioon, että uutta ja energiaa kuluttavaa tekniikkaa tulee laitoksiin lisää aina perusparannuksen yhteydessä. Tavoitteet Kaukolämmön ja sähkön kulutusta pyritään pienentämään vuositasolla 150 MWh. Toteutuneet perusparannukset laitoksiimme ovat osoittaneet, että kaukolämpöä säästyy, mutta sähkönkulutus yleensä kasvaa. Toteutuneet toimenpiteet Hervannan jäähallin saneeraus toteutui koko laajuudessaan, lähes kaikkiin moottoreihin asennettiin taajuusmuuttajakäyttö, joka mahdollistaa optimaalisen käytön kulloisenkin tarpeen mukaan. Jääsohjon sulatuksessa käytetään lämpöpumppuratkaisua, joka pienentää lämpimän käyttöveden kulutusta huomattavasti. Henkilökuntaa on kouluttautunut niin Uimahalli- kuin jäähallipäivillä, joissa käsitellään energiankulutuksen seurantaa ja annetaan käytännön opastusta säästötoimenpiteisiin. Henkilökunta on pitänyt infotilaisuuksia esim. järkevistä valojenkäytöstä tilojen käytöstä vastaaville henkilöille sekä siistijöille. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Jäähallien tulevissa remonteissa kannattaa hyödyntää Hervannan jäähallista saatuja kokemuksia esim. jääsohjon sulatuksesta. Led-valaistuksen suhteen ollaan edelleen odottavalla kannalla, josko tulevaisuudessa laatutekijät parantaisivat suhtautumista näihin valaisimiin. Seuranta ja mittarit Kulutusta seurataan kuukausittain itse sekä hyödynnetään Tilakeskuksen ylläpitämää seurantajärjestelmää siinä määrin, kuin se on luotettavaa. VTT:n ylläpitämään Uimahalliportaaliin kerätään vuositasolla kulutustiedot. Portaalista voi seurata kaikkien uimahallien kulutusta ja tehdä vertailuja. 43

44 Kulutustiedoissa seurataan energian- ja veden kulutusta rakennuskuutiometriä kohden, kävijää kohden sekä käyttötunteja kohden. Kustannukset Oman työn kustannukset olivat 80 tuntia. Vastuutaho ja yhteyshenkilö Liikuntapalveluiden yhteyshenkilö on konemestari Jarmo Levonen. Kulutustiedot UIMAHALLIT (Uintikeskus rm 3, Tesoma rm 3 ) Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Käyttäjät Rakennustilavuus MWh MWh 1000 m3 henkilöä 1000 m Huom. vuodet 90 ja 96 sisältävät ainoastaan Uintikeskuksen kulutukset Taulukko 12. Uimahallien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Rakennustilavuus kwh/henkilö kwh/rm3 *) kwh/henkilö kwh/rm3 l/henkilö l/rm m ,0 68,8 5,2 29,9 120,7 690, ,7 68,3 5, ,2 654, ,8 59,8 5, ,1 597, ,6 64,5 5 30,3 107,8 654, ,4 80,3 5 32,6 114,4 740, ,5 68,3 5,5 29,9 110,2 602, ,8 75,3 5,5 32,4 113,0 664, ,3 67,9 5,6 33,5 107,5 647, ,5 73,0 5,8 34,1 114,1 673, ,6 66,0 5,8 33,0 110,1 618, ,6 64,9 6,0 33,4 112,4 630, ,9 54,0 4,7 28,2 101,1 607, ,9 73,3 4,6 34,5 125,7 935,8 52 Taulukko 13. Uimahallien ominaiskulutustietoja vuosilta

45 Kaavio 11. Uimahallien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/henkilö). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Kaavio 12. Uimahallien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/henkilö). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

46 Kaavio 13. Uimahallien toteutunut veden ominaiskäyttö ja tavoitekäyttö (l/henkilö). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

47 JÄÄHALLIT (Hakametsä (1-3) rm 3, Hervanta rm 3, Tesoma (1,2) rm 3 ) Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Käyttötunnit Rakennustilavuus MWh MWh 1000 m3 h 1000 m rakennustilavuus kasvoi v ei Tesoma ei Tesoma 1 ja 2 Taulukko 14. Jäähallien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Rakennustilavuus kwh/h kwh/rm3 *) kwh/h kwh/rm3 l/h l/rm m ,8 18,8 239,3 25, ,3 19,0 224,1 24, ,3 252, ,2 249, ,2 18,2 234,6 22, , ,2 17,8 244,2 24,0 1574,7 154, ,7 18,4 251,3 23,5 1442,7 134, ,8 18,2 244,4 23,3 1363,5 130, ,6 18,0 248,9 23,6 1583,0 151, ,5 22,2 245,6 22,8 1449,8 134, ,8 21,0 263,4 23,0 1453,4 126, ,9 13,2 259,7 21,4 1769,7 147, ,3 12,1 274,4 18,9 2829,0 192,8 221 *) luvut on lämmitystarveluvulla normeerattuja Taulukko 15. Jäähallien ominaiskulutustietoja vuosilta

48 Kaavio 14. Jäähallien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/käyttötunti). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Kaavio 15. Jäähallien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/käyttötunti). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

49 Kaavio 16. Jäähallien toteutunut veden ominaiskäyttö ja tavoitekäyttö (l/käyttötunti). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

50 Tampereen aluepelastuslaitoksen hallinnoimat rakennukset Tausta ja toimintatapa Tampereen aluepelastuslaitos, sen vakinainen ja toimenpidepalkkainen henkilöstö yhdessä 50 sopimuspalokunnan kanssa, huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta poikkeusoloihin kaikkiaan 22 kunnan alueella. Toimimme koko Pirkanmaalla, ja toimintaorganisaatiomme on jakautunut kolmeen pelastusalueeseen. Paloasemia on 65 (13 kpl 7/24) eri puolilla Pirkanmaata. Pelastustoiminta perustuu eri onnettomuustilanteita varten ennalta tehtyihin toimintasuunnitelmiin eri toimintaympäristöissä: maalla, vesialueella, kaikkina vuorokauden aikoina ja joka päivä. Kiireellisestä ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta huolehdimme Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa, Ruovedellä ja Valkeakoskella. Turvallisuusviestintä ja erityisesti tulipalo- tai onnettomuustilanteisiin liittyvä neuvonta ovat keskeisimpiä tehtäviämme kansalaisten kanssa tapahtuvassa ennaltaehkäisevässä työssä. Turvallista Pirkanmaata rakennamme kaikkien toimijoiden kanssa yhdessä. Tavoitteenamme on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Tavoite Koska Tampereen aluepelastuslaitoksen käyttämissä kiinteistöissä ei ole säännönmukaisesti seurattu energiankäyttöä pelastuslaitoksen toimesta, numeerisia tavoitteita ei ole vielä voitu asettaa. Tavoitteena on kehittää aluepelastuslaitoksen hallinnassa olevien rakennusten ja toiminnan energiatehokkuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi on laitettava työkalut kuntoon, seurattava kulutuksia ja toteutettava seurannan avulla todetut energiatehokkuutta kasvattavat toimenpiteet. Vastuutaho ja yhteyshenkilö Tekniset palvelut, kiinteistöinsinööri Joni Hakala 50

51 4.2 Asuinrakennukset VTS-Kodit Toimintatapa ja tavoite Tampereen Vuokratalosäätiö ja Vilusen Rinne Oy muodostavat yhdessä VTS-kodit. Tarkoituksena on vuokrata asuntoja yleishyödyllisessä tarkoituksessa mahdollisimman edullisin vuokrin. Energiakustannukset ovat yhä kasvava osa vuokrakustannuksista, mm. siksi energiatehokkuustyö on VTS-kodeissa tärkeässä asemassa. Energiansäästötavoitteet on määritelty VAETS:ssa (vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma), joka on osa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta Sen ovat solmineet ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Tavoite Lämmitysenergian säästötavoite on 7 % vuodesta 2005 vuoteen 2012 verrattuna, joka lähes toteutui. Tavoite oli MWh. Ominaiskulutuksena mitaten kulutus oli n MWh pienempää. Tämä merkitsi VTS- kodeissa n tonnia CO 2 -päästövähennystä. Toteutuneet toimenpiteet Kulutusseuranta toteutui kaikissa kiinteistöissä. Energiankulutuksia seurattiin tehokkaasti ja poikkeamiin puututtiin välittömästi. Rakennusautomaation avulla pyrittiin takaamaan tasapuoliset ja optimaaliset asumisolosuhteet kaikkiin kiinteistöihin. Lämmitysverkon perussäätö tehtiin 19 kiinteistöön. Lämmönjakokeskus uusittiin 1 kiinteistöön. Uusinnassa huomioitiin oikea mitoitus. Ilmanvaihtojärjestelmän kokonaiskunnostus tehtiin 23 kiinteistöön (perussäätö ja puhdistus). Kiinteistösähkön kulutuksen nousua hillittiin esim. säätöjä ja ajastuksia tarkastamalla. Kodinkoneet uusittiin, energialuokka huomioiden, 1 perusparannuskohteen lisäksi 6 kiinteistössä. Lämpökamerakuvausten avulla paikannettiin rakennusten eriste- ja ilmavuotoja. Myös uudis- ja peruskorjatut rakennukset lämpökuvattiin. Niitä oli yhteensä 4 kpl, joissa on 278 huoneistoa. Ilmanpitävyysmittauksia ilmavuotojen selvittämiseksi tehtiin kolmeen kiinteistöön. Teknisillä tarkastuskierroksilla varmistettiin kiinteistöhuollon laatua ja toimivuutta kaikilla kiinteistöillä. Koulutus ja tiedotus Ympäristöohjaajille (aikaisemmin asukasekspertti) järjestettiin koulutusta energiatehokkuustietouden lisäämiseksi ja annettiin tietoa edelleen jaettavaksi omissa asukasyhteisöissään. 51

52 Asukkaille jaettiin informaatiota jätteiden käsittelyssä sekä energian-, sähkön- ja vedensäästämisessä mm. asiakaslehden välityksellä. VTS- kotien nettisivuille on viety kiinteistöjen energian kulutustiedot ja energiatodistukset kaikkien asukkaiden luettaviksi. Kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstön edustajille annettiin energiansäästöön liittyvää informaatiota kuukausipalavereissa ja kerran vuodessa järjestettävillä kiinteistöpäivillä. Hankinnat Matalaenergiarakennuksen rakentaminen käynnistyi. Rakennus valmistui 1/2013 (15 asunnon palvelutalo). Poistoilmalämpöpumpun asentaminen kerrostaloon toteutettiin (32 asunnon pistekerrostalo). Öljylämmityskohteen muuttaminen maalämmölle toteutettiin (12 asunnon rivitalokohde). Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö VTS kodit jatkoi yhteistyötä TTY:n, Ekokumppanit Oy:n, VTS Kiinteistöpalvelu Oy:n ja Tampereen kaupungin kanssa asunto-rakentamiseen, energianhallintaan ja ympäristöasioihin liittyvissä projekteissa. Rakennusautomaatiotoiminnan ja lämmönsäädön kehittämistä jatkettiin. Lämmitysverkoston virtauksen säätöön otettiin koekäyttöön paine-eroon perustuva lämmönsäätöautomatiikka (1 kiinteistö). Seuranta ja mittarit Kiinteistöjen energiankulutusta ja kulutustavoitteen toteutumista seurattiin Agenteqin Tampuuri-perheeseen kuuluvalla kiinteistönhallintaohjelmistolla (KihlaNet). Kulutusseuranta kattaa kaikki kiinteistöt. Erillisten energiainvestointien (maalämpö- ja poistoilmalämpöpumppu-, valaisinmuutos-, lisälämmöneristys- ym.) energiatehokkuutta ja takaisinmaksuaikaa seurattiin erillisillä laskelmilla. Kustannukset katettiin kiinteistöille budjetoiduilla varoilla. Osa toimenpiteiden kustannuksista kuului normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Erillistä energiainvestointirahaa käytettiin maalämpökohteen ja poistoilmalämpöpumpun rakentamiseen noin Energianhallintasopimukseen kuuluvat konsulttipalkkiot katettiin saavutetulla energiansäästöllä. Energia-avustuksia haettiin ja avustuksia saatiin avustuksia oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Ympäristöohjaajille ja huoltohenkilöstölle järjestettiin koulutusta oman henkilökunnan voimin ja tarvittavin määrin konsulttityönä. Lämpökamerakuvaukset, energiakatselmukset ja muut vastaavat palvelut VTS kodit osti konsulttipalveluna. 52

53 Vastuutahot ja yhteyshenkilö VTS kotien kiinteistönpitopalvelut-osaston ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy:n henkilöstö. Energiankäytön yhteyshenkilö Reijo Korhonen, energiainsinööri Kulutustiedot Lämmitys Sähkö Vesi Vuosi Ominaiskulutus Normeerattu ominaiskulutus Ominaiskulutus Ominaiskulutus Rakennustilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,75 43, , ,7 42, ,5 42, , ,6 43, , , , ,6 46, , ,7 49, , , , ,1 51, , , , ,1 50, , ,2 51, , ,9 51, , Vedenkulutus n. 125 l//asukas/vrk Taulukko 16. VTS-Kotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Kaavio 17. VTS-kotien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

54 Kaavio 18. VTS-Kotien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Kaavio 19. VTS-Kotien toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

55 Tampereen Vuokra-asunnot (TVA) Tausta ja toimintatapa TVA tuottaa laadukkaita ja monipuolisia vuokra-asuntopalveluita omistamalla, rakentamalla ja hallinnoimalla vuokra-asuntoja edistäen samalla Tampereen kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita. Tavoite Lämmön ominaiskulutuksen vähentäminen 15 %:a vuoteen 2015 mennessä vuoden 2007 tasosta. Toteutuneet toimenpiteet Peruskorjausten ja muiden pienempien korjaustöiden kautta lämmön ominaiskulutus on vähentynyt. Tekniset muutokset - 72 asunnon (6 taloa) korjaukset valmistui (mm. lämmönvaihtimet uusittiin, lämmitysverkostot säädettiin, asuntojen ikkunat vaihdettiin ja yhteistilojen kunnostettiin) - Vanhojen rakennusten peruskorjauksia jatketaan, v aloitettiin n. 100 asuntoa peruskorjaus Toimintatapoihin tehtävät muutokset - Asuntotarkastuksia jatkettu, yhtenä painopistealueena energiataloudellisuus (lämpötilat, vesikalusteet, ilmanvaihto), tavoitteena noin 500 asunnon tarkastus/vuosi Koulutus ja tiedotus - Asukkaille ohjeita järkevästä energiankäytöstä asukaslehden välityksellä, ilmestyy 2 krt/vuosi - Henkilöstön koulutus energiatehokkaaseen ylläpitotoimintaan Hankinnat - Huomioidaan rakennus/korjaushankkeiden suunnittelussa energiatehokkuus. Seuranta ja mittarit Jatkuva kulutusseuranta, asukastyytyväisyys. Vastuuyksikkö ja henkilö Tampereen vuokra-asunnot, Mikko Töyrylä 55

56 Kulutustiedot Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Normeerattu Ominaiskulutus ominaiskulutus Ominaiskulutus Ominaiskulutus Rakennustilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,2 48, , , , , , , , Taulukko 17. VTS-Kotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta

57 Kotilinnasäätiö Tavoite Säästää lämmitysenergiaa, sähköä ja vettä. Kulutustavoitteen toteutumista seurataan Tampuurikulutusseurantaohjelman avulla. Säästötavoite on prosentti vuodessa. Toimenpiteet Kiinteistöille tehtävät säästötoimenpiteet tehtiin erillisten aikataulujen mukaisesti. Lvi-työt määräytyivät osittain kiinteistölle aikaisemmin tehdyn PTS:n mukaan. Kustannukset Osa kustannuksista voidaan katsoa kuuluvan normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Energiansäästöinvestointeja katetaan erikseen niihin varatuilla varoilla. Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Myös lämpökamerakuvaukset, energiakatselmukset ja muut vastaavat palvelut Kotilinnasäätiö ostaa ulkopuolisena konsulttipalveluna tai ne kuuluvat osana uudisrakennuksen rakentamiskustannuksia. Seuranta Kulutusten seuranta tehdään Tampuuri-kulutusseurantaohjelman avulla. Seurannasta saadaan suoraan MWh kulutus, m3-kulutus, kwh-kulutus ja muutosprosentit vertailussa edellisvuosiin esim. vuoteen 2010, 2011 ja Vastuutaho ja yhteyshenkilö Kotilinnasäätiön asuntojen ylläpidosta vastaava henkilöstö: Lännen Kiinteistöpalvelu Oy, ja Kotilinnasäätiö. Energiankäytön yhteyshenkilö alkaen Kari Lastunen, puh , 57

58 Kulutustiedot Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Normeerattu Ominais- ominais- ominais- Ominais- Rakennuskulutus kulutus kulutus Vesi kulutus tilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,3 47, , ,5 48, , ,8 47, , ,3 48, , ,1 54, , ,8 51, , ,2 56, , ,4 66, , , , , , , , , , Keskimääräinen vedenkäyttö 146 l/asukas/vrk Taulukko 18. Kotilinnasäätiön energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Kaavio 20. Kotilinnasäätiön toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

59 Kaavio 21. Kotilinnasäätiön toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Kaavio 22. Kotilinnasäätiön toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

60 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Pirkan Opiskelija-asunnot muodostuvat 11 eri kohteesta. Yhteensä Pirkan Opiskelija-asunnoilla on 824 asuntoa. Kiinteistöt sijaitsevat Tampereella Hervannassa, Härmälässä ja Peltolammella. Vanhimmat rakennuksista ovat Peltolammella peruskorjatut Vaahterakuja 3, 5, 7 ja 9. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina Uusin rakennuksista on joulukuussa 2011 valmistunut 16-kerroksinen tornitalo Pirkka 6 Hervannassa. Pirkka 7:n rakentaminen alkanee syksyllä Tavoite Tavoitteena on saada energiankäyttö jokaisessa kohteessa kulutusseurantaan ja seurannassa olevissa kohteissa pienentää energiankulutusta parantamalla kohteiden säätöjä ja muuttamalla laitteiden päälläoloaikoja paremmin käyttöaikoja vastaaviksi. Erityisesti energiatehokkuutta pyritään painottamamaan, kun kohteissa tehdään korjauksia ja laiteuusintoja. Toimenpiteet Energiankäytön tehostaminen energiakatselmukset Osana energiankäytön tehostusta toteutettiin Pirkan Opiskelija-asuntojen kohteissa energiakatselmukset alkaen loppusyksystä 2011, päättyen kevättalvella Energiakatselmukset olivat osa Energiatehokkuutta opiskelija-asumiseen -projektia. Näiden katselmusten pohjalta saatiin tietoa kohteiden nykytilanteesta sekä niiden säästöpotentiaalista. Energiakatselmuksien korjausehdotusten ja kohteiden PTS:n pohjalta voidaan tulevia korjauksia jaksottaa energiatehokkaasti ja taloudellisesti. Energiankäytön tehostaminen asukkaiden tiedottaminen Osana energiatehokkuusprojektia järjestettiin myös Arjen energiatehokkuusiltoja. Iltoja järjestettiin niin asukasaktiiveille (asukastoimikunnan jäsenille) kuin myös muille asukkaille. Illoissa mietittiin yhdessä tapoja parantaa rakennusten ja asukkaiden energiatehokkuutta. Samaisen projektin osalta kohteisiin vietiin julisteita, jotka sisälsivät energiankäyttöön liittyviä tietoiskuja. Pirkan Opiskelija-asuntojen kohteisiin tuotetaan myös uudet asukaskansiot, joissa neuvotaan ja annetaan vinkkejä koskien energiatehokasta asumista. Kustannukset Kulut katetaan kohteiden vuosibudjetista. Osa kustannuksista kuluu normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Erityisosaamista vaativat työt kuten automaation suunnittelu ostetaan konsulttipalveluna. Seuranta ja mittarit Kohteiden energiankulutusta seurataan Infomasterin kunnossapito-ohjelmistolla. 60

61 Vastuuyksikkö ja yhteyshenkilö Tekninen isännöitsijä Ene Kevad Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Toimistoinsinööri Timo-Juhani Pimiä Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Kulutustiedot Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Normeerattu Ominais- ominais- Ominais- Ominais- Rakennuskulutus kulutus kulutus Vesi kulutus tilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,3 41, , , Keskimääräinen vedenkäyttö 159 l/asukas/vrk Taulukko 19. Pirkan opiskelija-asuntojen energian- ja vedenkäyttötietoja vuodelta

62 Kiinteistö Oy Opintanner Kiinteistö Oy Opintanner muodostuu 16 eri kohteesta. Kohteet sijaitsevat Tampereella Hervannassa, Ristinarkussa, Hallilassa, Hatanpäällä, Taatalassa ja Annalassa. Kohteista vanhin on Opintanner 1 Hervannassa, joka on valmistunut vuonna Uusin kohde on vuonna 2003 valmistunut Opintanner 15 Annalassa. Opintantereella on yhteensä 848 asuntoa. Tavoite Tavoitteena on energiankäytön vähentäminen parantamalla kohteiden säätöjä ja muuttamalla laitteiden päälläoloaikoja paremmin käyttöaikoja vastaaviksi. Erityisesti energiatehokkuutta pyritään painottamamaan, kun kohteissa tehdään korjauksia ja laiteuusintoja. Toimenpiteet Energiankäytön tehostaminen energiakatselmukset Osana energiankäytön tehostusta toteutettiin Kiinteistö Oy Opintannerin kohteissa energiakatselmukset alkaen loppusyksystä 2011, päättyen kevättalvella Energiakatselmukset olivat osa Energiatehokkuutta opiskelija-asumiseen -projektia. Näiden katselmusten pohjalta saatiin tietoa kiinteistöjen nykytilanteesta sekä niiden säästöpotentiaalista. Energiakatselmuksien korjausehdotusten ja kohteiden PTS:n pohjalta voidaan tulevia korjauksia jaksottaa energiatehokkaasti ja taloudellisesti Energiankäytön tehostaminen asukkaiden tiedottaminen Osana energiatehokkuusprojektia järjestettiin myös Arjen energiatehokkuusiltoja. Iltoja järjestettiin niin asukasaktiiveille (asukastoimikunnan jäsenille) kuin myös muille asukkaille. Illoissa mietittiin yhdessä tapoja parantaa rakennusten ja asukkaiden energiatehokkuutta. Samaisen projektin osalta kohteisiin vietiin julisteita, jotka sisälsivät energiankäyttöön liittyviä tietoiskuja. Kiinteistö Oy Opintannerin kohteisiin tuotetaan myös uudet asukaskansiot, joissa neuvotaan ja annetaan vinkkejä koskien energiatehokasta asumista. Hankinnat - Vedenkäsittelylaitteen asentaminen lämmitysverkostoon kohteessa Opintanner 13. Toteutusaikataulu Vedenkäsittelylaitteen asentaminen lämmitysverkostoon Opintanner 13 on jo suoritettu. Kustannukset Kulut katetaan kiinteistöjen vuosibudjetista. Osa kustannuksista kuluu normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Seuranta ja mittarit Kohteiden energiankulutusta seurataan Infomasterin kunnossapito-ohjelmistolla. 62

63 Vastuuyksikkö ja yhteyshenkilö Tekninen isännöitsijä opiskelija-asunnot Ene Kevad Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Toimistoinsinööri Timo-Juhani Pimiä Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Kulutustiedot Lämmitys Sähkö Vesi Normeerattu Vuosi Ominaiskulutus ominaiskulutus ominaiskulutus Vesi Ominaiskulutus Rakennustilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,2 39, , , Keskimääräinen vedenkäyttö 125 l/asukas/vrk Taulukko 20. Kiinteistö Oy Opintannerin energian- ja vedenkäyttötietoja vuodelta

64 4.3 Kaupungin muut toimenpiteet energiatehokkuuden edistämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi asumisessa, rakentamisessa ja remontoinnissa Valtion korjaus- ja energia-avustusten myöntäminen Tampereen kaupungin asuntotoimessa myönnetään asuinrakennuksille valtion energia- ja korjausavustuksia. Valtion energia- ja korjausavustukset ovat valtion talousarviossa olevia varoja, joita myönnetään lakien, asetusten ja valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ohjeiden mukaan vuosittaisen määrärahan puitteissa. Asuntotoimi hoitaa avustuksista tiedottamisen, hakemusten vastaanottamisen sekä myöntää osan avustuksista. Asuntotoimi hallinnoi kaupungin Asumisen rahastoa, josta on vuodesta 2010 myönnetty varoja mm. tamperelaisille kohdennettuun energianeuvontaan. Asuntotoimi on mukana RANE (rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelu) toiminnassa. Asuntotoimen keke-vastaava on tiedottanut atolaisille ajakohtaisista energia- ja ilmastoasioista. Seuranta ja mittarit Energia- ja korjausavustusten hakuaika päättyi Hakuaikana jätettiin yhteensä 602 hakemusta. - Energia-avustuksia myönnettiin 282 kohteelle, yhteensä euroa ja korjausavustuksia 131 kohteelle, yhteensä euroa. - Korjausneuvoja kävi kertomassa avustuksista eri yhdistysten tilaisuuksissa, joissa kuulijoita yhteensä noin 80 henkeä. - Asumisen rahastosta myönnettiin energianeuvonnan avustusta RANEn toiminnan vakiinnuttamiseen euroa. - Korjausneuvoja käytti Ranen neuvontatoimintaan yli 200 tuntia ja oli lisäksi neuvojana ASTA- ja Asuntomessuilla. Vastuuyksikkö ja henkilö Tampereen kaupunki, asuntotoimi, korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila, puh tai 64

65 Rane Tavoite Kaupungin energiatehokkuustavoitteiden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden kannalta on erittäin tärkeää Ranen toiminnan kehittäminen edelleen ennakoivaksi rakentajia ohjaavaksi toiminnaksi. Ranen toiminta laajeni Tampereen seutukuntiin vuoden 2013 alusta. Palveluna tehostetaan verkon välityksellä tapahtuvaa tiedottamista sekä henkilökohtaisesti tapahtuvaa neuvontaa sähköpostitse ja puhelimitse sekä asiakaskäynteinä sovittuina tapaamisina. Rane järjestää ajankohtaisista aiheista yleisötapahtumia ja on mukana myös messuilla. Toimenpiteet Vuoden 2012 aikana energia-alan tuote- ja palveluntarjoajista riippumaton, yleishyödyllinen neuvontapalvelu on jatkanut ja kehittänyt vuonna 2011 käynnistettyä toimintaansa. Tavoitteena on parantaa rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta ja kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista. Neuvontaa saa henkilökohtaisesti Ranen asiantuntijoilta puhelimitse sekä sähköpostitse. Puhelinyhteydenottoja on jo nyt neuvontapisteelle ollut paljon myös Tampereen ulkopuolelta, seutukunnista ja kauempaakin. Ranen kotisivuilla on tarjolla runsaasti tietoa rakentamisesta, remontoinnista sekä asumiseen liittyvistä asioista. Facebookin kautta on tiedotettu ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista. Rane on koonnut yhteen kaupungin eri yksiköitä, toiminut linkkinä ja tehostanut sisäistä yhteistoimintaa. Koulutus ja tiedotus - Ranen rakentajakoulut järjestettiin uuden rakentajille keväällä ja olemassa olevan ylläpitäjille syksyllä. - Ranen toimintamalli on ainutlaatuinen Suomessa ja se onkin herättänyt laajasti kiinnostusta. Rane esitteli toimintaansa mm. Oulun ja Keski-Uudenmaan kuntien rakennusvalvonnoille. - Henkilökohtaisia kontakteja oli n kpl ja tapahtumiin osallistui n kävijää. Rane päivysti asuntomessuilla Vuoreksessa Motivan osastolla, jossa kävijöitä oli kpl. - Rane on esillä erilaisissa julkaisuissa jutuilla, vinkeillä ja tapahtumailmoituksilla. - Muiden asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, vain siten voidaan tuottaa mahdollisimman korkealaatuista, ajantasaista ja eri kohderyhmiä kiinnostavaa neuvontaa. Useimmat Ranen tilaisuudet olikin toteutettu yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehitystyö - Ranen toiminta on vasta alkuvaiheessa ja koko vuosi kului toiminnan kehittämiseen. Vastuuyksikkö ja henkilö - Ranen päävastuutahona on rakennusvalvonta ja projektijohtajana Eija Muttonen-Mattila. Rakennusvalvonnan lisäksi toimintaan osallistuvat asuntotoimi, rakennusvalvonta, Palvelupiste Frenckell ja ympäristöterveys - terveyden suojelu sekä Ekokumppanit Oy. Lisätietoja antaa Suvi Holm, Ekokumppanit Oy. 65

66 Seuranta ja mittarit - Rane raportoi Motiva Oy:lle annettujen ohjeiden mukaan kuluttajien energianeuvonnasta. Raportoinnilla seurataan neuvoa kysyvien ja tilaisuuksiin osallistuvien henkilöiden sekä järjestettyjen tilaisuuksien lukumääriä. Lisäksi seurataan toiminnan näkyvyyttä eri tiedotusvälineissä. - Koulutustapahtumiin osallistuneilta on kerätty palautetta sähköisellä palautelomakkeella ja on pyritty selvittämään vaikuttavuutta. 66

67 Kiinteistötoimen toimenpiteet Tausta ja toimintatapa Tontinluovutusehdoissa otetaan huomioon energiatehokkuus. Tontinluovutuskilpailuissa se voi olla yksi kriteereistä ja toisaalta omakotitonttien rakentajat voivat saada vuokranalennusta energiatehokkuudesta. Vuoreksen Virolaisen asuntomessualueen tonttien luovutusehtoihin kirjattiin vuonna 2011, että jos tonteille rakennettavat asuinrakennukset ovat energiatehokkuudeltaan passiivitaloja, perittävää tontinvuokraa alennetaan 50 %:lla ensimmäisen viiden vuoden ajalta. Rakennukset valmistuivat vuonna 2012 ja alueelle rakennetusta 27 talosta 11 on sellaisia, joiden tonttien vuokraa alennetaan seuraavan viiden vuoden ajan. Tavoite Tavoitteena on energiatehokas rakentaminen! Se toteutetaan saamalla rakentajat miettimään erilaisia energiaratkaisuja. Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2012 syksyn tonttihaussa Vuoreksen Koukkurannan tonttien luovutusehtoihin kirjattiin: Mikäli tontille rakennettavan asuinrakennuksen E-luku on enintään 100, alennetaan perittävää tontinvuokraa 50 %:lla ensimmäisen viiden vuoden ajalta loppukatselmusta seuraavan kalenterivuoden alusta. Ennen tonttihakua alueelta oli kartoitettu tontit, joille voisi harkita maalämpöä ja/tai aurinkopaneeleita tms. Siten hakijat voisivat jo hakuvaiheessa laskea, millä tonteilla vuokranalennus olisi mahdollinen. Vuoden 2012 alussa jatkettiin käytäntöä, minkä mukaan yhtiömuotoisesti toteutettavien asuntotonttien luovutusehtoihin kirjattiin, että rakentamisessa edellytetään A- energiatehokkuustasoa. Energiamääräysten muuttuessa käytännöstä luovuttiin, mutta aiemmin kirjattujen ehtojen toteutumista valvottiin. Seuranta Vuokrasopimuksiin kirjattuja ehtojen toteutumista seurataan. Vastuutaho ja lisätietoja Kiinteistötoimi Aila Taura 67

68 Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus Tausta ja toimintatapa Projekti on lähtenyt liikkeelle paikallisten yhdistysten ja kansalaisten aloitteesta. Projekti pyrkii kaikessa toiminnassaan käytännönläheiseen toimintatapaan ja konkreettiseen tekemiseen juhlapuheiden sijaan. Projektin taustalla on esiselvitys, joka löytyy osoitteesta: Tavoite Projektin tavoitteena on luoda ja käynnistää toimintamalli rakennuskulttuurin keskukselle. Projekti rakentaa yhteistyöverkoston korjausrakentamisen alalla toimivien osapuolten välille: koulutusorganisaatiot, viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Projekti perustaa yhdistyksen, joka jatkaa projektin aikana kehitettyä toimintaa. Projektin tuloksena on elämyksellinen näyttely- ja kohtaamispaikka, josta vanhan rakennuksen omistaja, korjausrakentaja, oppilas, opettaja tai kuka tahansa rakennuskulttuurista kiinnostunut saa tietoa, kuinka hoitaa ja korjata vanhoja rakennuksia, millaisia materiaaleja kannattaisi käyttää, mistä löytyy ammattitaitoisia tekijöitä ja miten säästää kustannuksissa. Tuloksena syntyy myös tietopankki korjaustavoista, materiaaleista, eri alojen osaajista sekä alan koulutusmahdollisuuksista. Toteutuneet toimenpiteet - Keväällä 2012 perustettiin Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry. Yhdistys on vuokrannut Uittoyhdistyksen talon ja aloittanut sen korjaamisen rakennuskulttuurikeskuksen käyttöön. - Yhteistyötä on rakennettu Pirkanmaan alueella toimivien organisaatioiden välille. Osa organisaatioista on liittynyt perustettuun yhdistykseen. - Projekti on järjestänyt erilaisia tapahtumia, joiden avulla säilyttävän korjausrakentamisen sanomaa viedään laajempaan tietoisuuteen. Tavoitteena on, että hyväksi koetut tapahtumat jatkuvat yhdistyksen toimintana projektin päättymisen jälkeen. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Projekti on osallistunut hankesuunnitelman mukaisesti ideoimaan verkoston kanssa uusia hankkeita, jotka edistävät säilyttävää korjausrakentamisen tapaa. EAKR-hanke Uittoyhdistyksen korjaamiseksi käynnistyi syksyllä 2012, hakijana on Tampereen kiinteistötoimi rakennuksen omistajan ominaisuudessa, projektin käytännön toteutuksesta vastaa Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry. Muiden ideoitujen hankkeiden osalta ei ole vielä saatu rahoituspäätöksiä. Projektin toiminta-alueena on Pirkanmaa, joten hanke ei ole suoraan seutuyhteistyötä, vaikka Tampere ja lähikunnat ovatkin olleet aktiivisimmin mukana. 68

69 Seuranta Projektilla on ohjausryhmä, joka on kokoontunut 4 kerta vuodessa. Lisäksi Pirkanmaan liittoon on tehty väliraportit puolen vuoden välein. Projektin etenemistä voi seurata myös netissä osoitteessa: Kustannukset Projektin kokonaiskustannukset ovat yhteensä aikavälillä Vastuutaho ja lisätietoja Projektista vastaa Ekokumppanit Oy, projektipäällikkönä toimii Irma Rantonen, puh Lisätietoja löytyy netissä osoitteessa: Vipuvoimaa EU:lta

70 5 Energiantuotanto 5.1 Kaupungin oma energiantuotanto Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt muodostavat konsernin, joka myy, ostaa, tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja maakaasua asiakkailleen. Lisäksi konserni rakentaa ja ylläpitää energian jakeluverkkoja sekä tarjoaa energia-alan asiantuntija- ja mittauspalveluja. Tavoite Sähkölaitosyhtiöiden energian tuotannon ja käytön tunnusluvut ovat kehittyneet seuraavasti: Tavoite 2020 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 Toteuma 2009 Toteuma 2008 Uusiutuvien energioiden osuus, % Päästökaupan alaiset päästöt, 1000 tonnia CO2 Konsernin energiatehokkuusluku (tuotokset / panostukset), % 38 19,1 14,9 10,4 6,0 6,1 < ,7 88,5 89,0 89,2 88,4 Taulukko 21. Sähkölaitosyhtiöiden energian tuotannon ja käytön tunnusluvut vuosilta ja tavoitteet vuodelle Maakaasun käytön vähäisyyden, erittäin hyvän vesivuoden sekä puuperäisten polttoaineiden ennakoitua suuremman käytön ansiosta uusiutuvien energioiden osuus ylitti selvästi ennakoidun määrän. Päästökaupan piirissä olevat hiilidioksidipäästöt laskivat seitsemän prosenttia vähentyneen sähkön tuotannon ja biomassojen lisääntyneen käytön takia. Konsernin energiatehokkuusluku jäi tavoitteesta, mutta oli kuitenkin parempi kuin edellisvuonna. Tavoitteesta jäätiin, koska maakaasulla tuotetun sähkön hintakilpailukyky oli huono. Toteutuneet toimenpiteet Tekniset muutokset - Naistenlahden voimalaitoksen kiinteän polttoaineen yksikköön hankittiin savukaasujen hukkalämmön talteenottoa varten ekonomaiseri ja toteutettiin LVIS -saneeraus. Naistenlahden voimalaitoksen kaasuturpiinin jäähdytysilman lämmön talteenottoa tehostettiin. Investoinnit olivat 1,6 miljoonaa euroa ja niiden odotetaan vähentävän primäärienergian käyttöä 31 GWh vuodessa. - Biomassojen osuus kiinteiden polttoaineiden käytöstä kasvoi 47:stä 56 prosenttiin. 70

71 - Tammerkosken vesivoimalaitosten ja patorakenteiden saneeraustyöt saatiin päätökseen Finlaysonin ja Keskikosken voimalaitosten osalta. Tammerkosken saneerausten odotetaan lisäävän sähkön tuotantoa 3-4 GWh vuodessa. - Sarankulman puupellettejä polttoaineenaan käyttävä 33 MW lämpökeskus saatiin joulukuun alkuun mennessä koekäyttökuntoon. Laitokseen investoitiin seitsemän miljoona euroa. Pölypolttoteknologiaan perustuva laitos on lajissaan Suomen suurin. - Ratinan lämpökeskuksen savupiipun pituus kaksinkertaistettiin euron investoinnilla. - Tammervoiman 100 GWh sähköä ja 300 GWh lämpöä vuodessa tuottavan hyötyvoimalaitoksen rakentamisprojekti eteni suunnitellusti. Ympäristölupahakemus voimalan rakentamisesta Tarastenjärvelle jätettiin loppuvuonna 2011 ja lupa saatiin helmikuussa Päätös laitoksen esisuunnitteluprojektin aloittamisesta ja päälaitteiden hankintaprosessin käynnistämisestä tehtiin syksyllä Laitoksen asemakaava on valmistunut ja saanut lainvoiman lokakuussa Investointipäätös tehdään vuoden 2013 aikana. Laitoksen on tarkoitus valmistua talveksi Polttoaineenaan se käyttää jätettä tonnia vuodessa. Hankkeen kustannusarvio on miljoonaa euroa. - Vanhojen kaukolämpöjohtojen uusimisia jatkettiin. Niihin investoitiin 1,8 miljoonaa euroa ja ne vähentävät verkon lämpöhäviöitä 2,5 GWh vuodessa sekä pienentävät kaukolämpöverkon vesivuotomääriä. - Sähköverkon verkkohäviötä on saatu pienennettyä. Vuonna 2005 ne olivat 70 GWh ja vuonna 2012 enää 58 GWh vuodessa. Verkkohäviöiden pienentämiseksi harjoitettiin tiivistä sidosryhmäyhteistyötä kaavoittajan ja rakennusvalvonnan kanssa. - Kaukojäähdytystoiminta aloitettiin loppusyksyllä ja vuoden vaihteessa sen piirissä oli kaksi kiinteistöä, joista toinen oli Ratinan Sähkötalo. Kaukojäähdytykseen investoitiin yli 0,6 miljoonaa euroa. - Ratinan toimipisteeseen hankittiin 74 autolämmityspaikalle internetin yli hallittava etäohjausjärjestelmä (etolppa). Järjestelmän arvioidaan pienentävän lämmityspistorasioiden sähkön kulutusta neljänneksellä. Toimintatapoihin tehtävät muutokset - Kaukolämmitysenergian laskutuksessa otettiin käyttöön kausihinnoittelu vuoden 2012 alusta alkaen. - Lähes kaikki sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuasiakkaat olivat etäluettavan kulutuksen mittauksen piirissä vuoden loppuun mennessä. 71

72 Koulutus ja tiedotus - Kaukolämpö- ja sähköasiakkaiden energiankulutuksen sähköisten seuranta- ja raportointipalvelujen kehittämistä jatkettiin. Kulutusraportti energian käytöstä lähetettiin kaikille asiakkaille, joilla oli etäluettava mittari. - Energiankulutusmittareita lainattiin asiakkaille sekä annettiin energian käytön neuvontaa Naps-asiakaslehdessä, Vuoreksen asuntomessuilla, sähköpostitse, internetissä, puhelimitse ja muissa asiakaspalvelutilanteissa. Koululaisille sponsoroitiin energiansäästöviikon materiaalia. Hankintojen periaate Hankintoja tehtäessä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon hankintahinnan ja käyttökustannusten lisäksi ympäristöystävällisyys ja laatu. Seuranta Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisellä raportoinnilla sekä erillisselvityksillä. Vastuuyksikkö ja -henkilö Lisätietoja antaa riskienhallinta-asiantuntija Harri Santare, Tampereen Sähkölaitos Oy Tuotantotietoja Energiantuotanto (GWh) Sähkön tuotanto (brutto) Naistenlahti Naistenlahti Lielahti Vesivoimalaitokset 87 - Lämpökeskukset Yhteensä Kaukolämmön tuotanto Taulukko 22. Tampereen Energiantuotanto Oy:n sähkön ja kaukolämmön tuotanto vuonna Osuutemme Suomen Hyötytuuli Oy:n sähkön tuotannosta oli 10 GWh vuonna

73 Kaavio 23. Tampereen Energiantuotanto Oy:n energialähteiden jakauma vuosina Sähkölaitoksen käyttämiä uusiutuvia energioita ovat vesi, tuuli, puu eri muodoissaan ja ruokohelpi. Naistenlahti 2:ssa pystytään polttamaan puuperäisiä polttoaineita jyrsinturpeen seassa. 73

74 6 Kaupungin muut keskeiset energiaa käyttävät toiminnot 6.1 Puhtaan veden tuottaminen ja jätevesien käsittely Tampereen Vesi Liikelaitos hoitaa kaupungin vesi- ja viemärilaitostoimintaa lakien ja viranomaismääräysten mukaisesti. Tampereen Vesi huolehtii puhtaan veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun, putkistojen rakentamisen ja niiden ylläpidon, jäte-, sade- ja sulamisvesien johtamisen, viemäriverkon ylläpidon sekä jätevesien puhdistamisen. Tampereen Vesi huolehtii myös Pirkkalan vedenjakelusta ja asiakaspalvelusta. Tavoite Tampereen Veden tavoitteena on kaupunkiseudun kasvaessa kehittää omaa toimintaa siten, että vesihuollon toimintavarmuus turvataan, käytön ja kunnossapidon näkökulma huomioidaan toiminnassa sekä kaikessa toiminnassa otetaan huomioon energiakäytön optimointi. Toteutuneet toimenpiteet Vuodelle 2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen 1. Viinikanlahden mädättämöiden mädätyksen tehostus (jatkuu vuodelta 2008) Lietteen käsittelyyn ja mädättämöihin tehtyjen toimenpiteiden ansiosta biokaasun tuotanto kasvoi 6 % ennen tehostustoimia olleesta tilanteesta eli vuodesta Jatkotoimenpiteinä mädättämöön johdettavan lietteen sakeutta kasvatetaan, jotta sen viipymä mädättämössä olisi pidempi ja siitä saataisiin paremmin biokaasua. 2. Raholan jätevedenpuhdistamon ilmastusaltaiden ilmastusilman tuotto energiatehokkaammaksi (jatkuu vuodelta 2011) Puhdistamolle asennettiin ja otettiin tuotantoon uusi ilmastuskompressori alkuvuodesta Koska biologisessa jätevedenpuhdistuksessa ilmastusilman tuottaminen kuluttaa noin puolet laitoksen kokonaisenergiasta, jo yksin tämä paremman hyötysuhteen omaava laite pienensi koko laitoksen sähkönkulutusta yli seitsemällä prosentilla suhteessa puhdistettu jätevesikuutio. Jatkossa energiankulutusta pyritään pienentämään ilmastusilman johtamista ja ilmastusilman jaon säätöä kehittämällä. 3. Energiakäytön tietoisuuden parantaminen Tampereen Veden toiminnassa otetaan entistä paremmin huomioon myös ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Tällaisena toimintana mainittakoon energiansäästöön tähtäävä yhteistyösopimus Schneider Electricin kanssa. Sopimus kattaa veden- ja jätevedenkäsittelylaitosten energiakäytön katselmoinnin talotekniikan ja prosessien osalta. Katselmointien pohjalta on tarkoitus aloittaa toimintatapojen muuttaminen perustuen energiakulutuksen seurannan parantamiseen. Lisäksi on tarkoitus tehdä talo- ja prosessiteknisiä muutoksia tavoitteena vähentää energian käyttöä koko Tampereen Veden toiminnassa. Ensimmäisessä kohdekartoituksessa, joka toteutettiin Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella, havaittiin että lämmitys- ja ilmanvaihtotekniikkaa uusimalla laitoksen kiinteistön energiankulutus 74

75 on mahdollista puolittaa. Kartoituksen pohjalta käynnistimme suunnittelun, joka tähtää kiinteistö energiankulutuksen puolittamiseen. Uusittavina kohteina ovat ilmanvaihtotekniikka ja valaistus. Lisäksi lämmitysjärjestelmä on tarkoitus vaihtaa kaukolämmöstä lämpöpumppuratkaisuun, joka pumppaa prosessivedestä lämpöä kiinteistön ja osaksi myös prosessin tarpeisiin. 4. Energiatehokkuuden huomioiminen uuden vedenkäsittelylaitoksen suunnittelussa Tampereen Vesi on päättänyt saneerata Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen nykyisestä varalaitoskäytöstä täyden mittakaavan jatkuvatoimiseksi vedenkäsittelylaitokseksi. Suunnittelun yhdeksi päätavoitteeksi on asetettu prosessin energiatehokkuus. Tämä huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, jossa kiinnitetään huomiota energiatehokkaisiin laitevalintoihin mm. pumppauksissa, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmään sekä hukkalämmön talteenottoon. Kohderyhmä, koulutukseen, neuvontaan ja tilaisuuksiin osallistujat Henkilöstö Henkilöstön neuvonnassa yhtenä asiana tuotiin esille energian käytön tietoisuuden parantaminen. Tämä toteutettiin kertomalla esimiehille katselmoinneissa nousseista kohteista ja toiminnoista, joissa energian käyttö ei ole optimaalista. Näitä kohteita kehittämällä on mahdollista parantaa energiatehokkuutta toiminnassa. Asiakkaat Asiakasviestinnässä pyritään kertomaan tietoa siitä, kuinka veden- ja jätevedenkäsittelyprosessit toimivat. Kuluttaja-asiakkaille suunnatussa tiedotuksessa on kerrottu siitä, miten vesikalusteiden kunto voi vaikuttaa vedenkulutukseen. Vierailijat Vierailijaryhmiä käy sekä Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella että Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla viikoittain. Toiminnan esittelyn yhteydessä tuodaan esiin myös palveluiden käytön neuvontaa ja vesihuoltopalveluiden energiansäästönäkökulmaa. Kustannukset Energiakulutuksen pienentämiseen tähtäävän toiminnan kustannukset vuonna 2012 olivat neljännes miljoona euroa, josta hankintojen osuus oli neljä viidesosaa. Seuranta Tavoitteita mitataan energiankulutustietoja vertaamalla. Vastuutaho ja yhteyshenkilö Vastuutaho tekninen päällikkö Heikki Syrjälä, yhteyshenkilö vs. laatujärjestelmävastaava Jenni Saarela. 75

76 Kulutustiedot Vuosi Käytetty sähkö Käsitelty *) Ominaiskulutus MWh m3 kwh/m , , , , , , , , , , , , ,5 *) Käsitelty vesimäärä= hankittu ja puhdistettu raakavettä. Taulukko 23. Vedenhankinnan, käsittelyn ja pumppauksen sähkönkulutus vuosina Kaavio 24. Vedenhankinnan, käsittelyn ja pumppauksen toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

77 Vuosi Ostettu sähkö Tuotettu sähkö Käytetty sähkö Käsitelty jv-määrä Ominaiskulutus MWh MWh MWh m3 kwh/m , , , , , , , , , , , , ,4 Taulukko 24. Jäteveden pumppauksen ja käsittelyn sähköenergian tuotanto ja kulutus vuosina Kaavio 25. Jäteveden pumppauksen ja käsittelyn toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

78 Vuosi Ostettu lämpö Tuotettu lämpö Tuotettu lämpö Käytetty lämpö Nettoenergia myyty kaasugeneraattorilla kaasuturbiinilla mädätys+kiinteistö sähkölaitokselle MWh MWh MWh MWh MWh Taulukko 25. Lämpöenergian tuotanto ja kulutus vuosina

79 6.2 Jätehuolto Jätteen lajittelun parantaminen Tavoite Biojätteen ja kartongin lajittelun lisääminen 10 prosentilla (Biojätteen ja kartongin lajittelun lisäys vähentää kaatopaikalla syntyviä metaanipäästöjä) Toteutusaikataulu Vastuuyksikkö Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaat eli jätteentuottajat Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen Tavoite Talteenotetun metaanikaasun määrän oletetaan kasvavan 2/3, mikä vähentää kaatopaikkakäsittelyn metaanipäästöjä. Toteutusaikataulu Investointi vuosien välisenä aikana Vastuuyksikkö Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen Toimenpiteet Järjestetään jätteensynnyn ehkäisyyn ja materiaalitehokkuuteen liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia, Tampereen kaupunkiseudun kouluilla pidetään vastuullisen kulutuksen oppitunteja ja tehdään uutta kuluttajille suunnattua verkkomateriaalia. Vastuuyksikkö ja henkilö Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Ekokumppanit Oy. Lisätietoja Harri Helin, 79

80 Biojätteen mädätyslaitos Mädätyksen energiankulutus vähäisempää kuin kompostoinnin, lisäksi metaanin talteenotolla tuotetaan uusiutuvaa energiaa. Aikataulu Hankesuunnittelu käynnistyy Vastuuyksikkö Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätteen putkikeräysjärjestelmät (Vuores ja Ranta-Tampella) Imukeräysjärjestelmän energiantarve on kwh/jätetonni, kun perinteisen järjestelmän energiantarve on kwh/jäte-tonni. Toteutusaikataulu Vastuuyksikkö Pirkan Putkikeräys Oy 80

81 6.3 Ateriapalvelut Tavoite ja toimintatapa Tavoitteena on ruokahävikin sekä energian ja vedenkulutuksen vähentäminen. Energian- ja vedenkulutusta suhteessa valmistettujen aterioiden määrään onnistuttiin vähentämään Koukun Helmessä ja Hatanpään ravintokeskuksessa. Toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi tehtiin, mutta asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Ateriapalveluissa syntyy eniten hävikkiä tarjoilulinjastoon jääneestä ruoasta, jota ei voida hygieniasyistä hyödyntää. Ruoanvalmistuksessa hävikkiä ei juuri synny ja lautastähteenä asiakkailta melko vähän. Toimenpiteet Tampereen Aterian johtokunta hyväksyi Tampereen Aterian uuden ympäristöohjelman. Sen keskeiset tavoitteet ovat veden ja energian kulutuksen vähentäminen, kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen ruokahävikkiä vähentämällä sekä vastuullisten elintarvikkeiden käyttö resurssien mukaisesti. Tampereen kaupunki on Reilun kaupan kaupunki ja osana sen tavoitteita reilun kaupan elintarvikkeiden käyttö kasvoi yli 16 prosenttia Tampereen Aterian toimipaikoissa edellisestä vuodesta. Eniten reilun kaupan tuotteista käytettiin kahvia, banaaneja ja appelsiinimehua. Tampereen Ateria on mukana Portaat luomuun -järjestelmässä. Luomutuotteiden käyttö lisääntyi 13 prosenttia. Eniten juodaan luomupiimää ja syödään luomupuuroa ja luomuleipää. Tampereen Aterian ostamien elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 60 prosenttia. Lihan, kananmunan, leipomotuotteiden ja perunoiden kotimaisuusaste oli korkein. Kalan, valmisruoan sekä mehujen ja hillojen kotimaisuusaste kasvoi. Kotimaisuusastetta alensi hieman kotimaisten kasvisten ja juuresten heikko saatavuus huonon satokauden takia. Hankintakriteerien mukaan Tampereen Aterian käyttämät elintarvikkeet eivät sisällä geenimuunneltuja organismeja eivätkä lisättyä natriumglutamaattia. Vuonna 2012 Tampereen Ateria kilpailutti elintarvikkeita. Kilpailutuksessa tarjouspyyntöjen kriteerit asetettiin siten, että mahdollistettiin lähiruoan tarjoaminen ja että sen käyttö olisi kokonaistaloudellisesti mahdollista. Viikolla 40 kaikissa Tampereen Aterian toimipisteissä vietettiin lähiruokapäiviä teemalla Suomalaista voimaruokaa. Jokaisessa toimipisteessä oli tarjolla kotimaista, mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa. Viikko oli suunniteltu jokaiselle asiakasryhmälle erikseen. Seuranta ja mittarit Veden- ja energian- ja lämmönkulutusta sekä biojätteen määrää on seurattu kuukausittain suurissa ravintokeskuksissa Hatanpäällä ja Koukun Helmessä. Lisäksi biojätteen määrää on seurattu päivittäin jokaisessa Tampereen Aterian toimipisteessä. Vastuuyksikkö ja henkilö Suunnittelija Kaisa Korte 81

82 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus 7.1 Hankinnat Tampereen Logistiikan hankintaryhmä kilpailuttaa Tampereen kaupungin yksiköiden hankintoja ja vastaa yhteishankittavien tuotteiden kilpailutuksesta ja hankintasopimusten hallinnasta. Vuosittain kilpailutuksia tehdään noin 200 kappaletta. Tavoite Tavoitteena on hoitaa kaupungin hankinnat kokonaistaloudellisesti edullisesti ja ekologisesti. Hankintojen toteutusta ohjaavat hankintalaki ja kaupungin omat hankintaohjeet. Tavoitteena on ohjeistaa hankintojen valintaperusteista päättäviä henkilöitä ympäristökriteerien käytöstä ja tarjota heille esimerkkejä, jotka auttavat energiatehokkaiden ja ympäristöä vähän kuormittavien hankintojen tekemisessä. Hankintaryhmä tilastoi myös tarkasti erilaisten ympäristökriteerien käyttöä kilpailutuksissaan. Toimenpiteet Vuoden 2012 aikana Tampereen Logistiikan hankintahenkilöstöä on koulutettu voimakkaasti ympäristökriteerien käytöstä hankinnoissa. Ympäristöosaamisen kasvattaminen auttaa Logistiikan hankinta-asiantuntijoita suosittelemaan ja neuvomaan ympäristökriteerien käyttöä kaupungin yksiköiden hankinnoissa. Koulutuksissa käydään läpi hyviä esimerkkejä muista kaupungeista, joita voidaan usein soveltaa myös Tampereella. Kaikkien Tampereella hankintoja tekevien henkilöiden käyttöön on koottu linkkilista, josta löytyy tuoteryhmittäin linkit ohjeisiin ympäristökriteerien käytöstä. Listan avulla hankintoihin osallistuvat henkilöt voivat tarkistaa onko valmisteilla olevaan hankintaan löydettävissä suosituksia tai ohjeita ympäristöasioiden huomioimisesta kyseisessä hankinnassa. Linkkilista valmistui vuonna Kustannukset Noin 15 henkilötyöpäivää. Seuranta ja mittarit Ympäristökriteerien käytön laajuutta kaupungin hankinnoissa seurataan mittaamalla kilpailutusten lukumäärää, jossa tällaisia kriteereitä on käytetty. Vastuuyksikkö ja henkilö Sami Tapanainen ( , hankintapäällikkö, Tampereen Logistiikka Liikelaitos 82

83 7.2 Koneiden vuokraaminen Tampereen Logistiikan vuokraamo tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalvelua kaupungin yksiköiden käyttöön. Vuokraamon valikoimista löytyy mm. työkaluja, siirrettäviä parakkeja, veneitä, rakennustelineitä ja aitoja. Samassa yhteydessä toimiva rakennustarvikevarasto myy rakennustarvikkeita kaupungin yksiköille. Tavoite Tavoitteena on tarjota kaupungin yksiköiden tarvitsemia kone- ja laitevuokrauspalveluita. Vuokrattavaa kalustoa huolletaan huolellisesti ja uusitaan säännöllisesti, jotta kalusto toimii energiatehokkaasti. Toimenpiteet Vuoden 2012 aikana on jatkettu vanhan kaluston huoltamista ja uusimista niin, että laitekannan energiatehokkuus kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi polttomoottorikäyttöisiä koneita on uusittu. Useisiin vanhoihin koneisiin on vaihdettu uusia ja energiatehokkaampia moottoreita. Vastuuyksikkö ja henkilö Vuokraamomestari Veikko Luukkonen, , 83

84 8 Elinkeinot ja osaaminen Hermia Oy:n toiminta Hermia Oy toimii energia-alalla ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä erillisten projektien, toimintamallien että Tulevaisuuden energiateknologiat -osaamiskeskuksen muodossa. Hermia tekee tiivistä yhteistyötä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuteen liittyvien yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Lisäksi Hermia on laajentanut toimintaansa suurten kaupunkien väliseen yhteistyöhön ilmastonmuutoksen torjumisessa uusin energia- ja liikenneratkaisuin. Tavoite Hermian asiantuntija- ja projektitoiminta vaikuttaa myönteisesti uusiutuvan energian käyttöönottamiseen ja energiatehokkuuden parantumiseen. Myös uusiin liikenneratkaisuihin kuten sähköautoilun kehittämiseen ja biokaasuajoneuvojen yleistymiseen vaikutetaan. Tätä kautta hiilidioksidipäästöt laskevat, mutta määrästä ei ole arviota. Tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja levittää sitä edistäviä toimintamalleja ja kestäviä liikenneratkaisuja sekä Tampereen kaupunkiseudulla että muissa suurissa kaupungeissa. Tavoitteena on myös edistää alan yritysten liiketoimintaa, saada aikaan kotimaisia referenssikohteita sekä edistää alan vientiä, millä on vaikutuksia hiilidioksidipäästöjen alenemiseen. Tavoitteena on tehdä tuloksekasta yhteistyötä alueen muiden energia-alan toimijoiden kuten ECO2:n ja Ekokumppaneiden kanssa. Hermian omasta hiilijalanjäljestä ei ole arvioita. Toimenpiteet Toimintatapoihin tehtävät muutokset Hermia on ollut myötävaikuttamassa kaupungin ilmastotoimenpiteisiin yhdessä ECO2:n kanssa mm. RESCA-hankkeen kautta (aurinkoenergiaratkaisut kaupungin kohteissa, hiilijalanjäljen mittaaminen Tampere-Talossa ja Särkänniemessä jne.). Hermia on kehittänyt toimintatapaa, jolla suuret kaupungit pystyisivät paremmin välittämään keskinäistä tietoa uusiutuvan energian ratkaisuista ja niiden käyttöönottoon liittyvistä toimintatavoista. Sähköautoilun puolella Hermia on pyrkinyt myötävaikuttamaan sähköautoilun edistämiseen, missä toivottavasti edetään vuoden 2013 aikana. Hermia on myös pitänyt yllä energia-alan asiantuntijaryhmän tapaamisia, joissa tieto tamperelaisten toimijoiden välillä on kulkenut hyvin. Koulutus ja tiedotus Hermia on viestinyt aktiivisesti uusiutuvan energian tapahtumista, edistyksestä ja eri sidosryhmien toiminnasta oman toimintansa lisäksi. Hermia aloitti TTY:n, TAMK:n ja TAKK:n välisen yhteistyön TAKK-sähköautotestikentän jatkokehittämiseksi oppilaitosten yhteiseen koulutus-, tutkimus- testaus- ja opetuskäyttöön. Kustannukset Kehitystyön kustannukset on katettu hankerahoituksella sekä sidosryhmille tehtävän alihankintatyön muodossa. Käytännössä kehitystyötä on tehty noin kahden henkilötyövuoden edestä. 84

85 Seuranta ja mittarit Hankkeissa ja toiminnassa mukana olleiden yritysten, kaupunkien ja tutkimuslaitosten edustajien ja muiden osallistujien määrä sekä hankekohtaisesti tulosten vertaaminen asetettuihin tavoitteisiin. Vastuuyksikkö ja henkilö Paula Hakola, 85

86 9 Sopeutumistoimet Ilmastonmuutos vaikuttaa hulevesiin Rakentaminen kasvattaa vettä läpäisemättömän maanpinnan osuutta ja lisää tarvetta kuivattaa perustuksia. Rakentaminen ilman riittävää hulevesien hallinnan huomioon ottamista kasvattaa sadevedestä hulevedeksi muodostuvaa valuntaa aiheuttaen mm. tulvia. Toisaalta maan vesitaseen muuttuminen saattaa aiheuttaa maan painumista. Ilmastonmuutoksen aiheuttama sadannan äärevöityminen korostaa hulevesien haittoja entisestään. Hulevesien oletetaan aiheuttavan tulevaisuudessa enemmän paikallisia vahinkoja sääilmiöiden äärevöityessä ja käydessä yhä arvaamattomammiksi. Kaupunkirakenteen tiivistyminen vaikeuttaa hulevesien hallintaa kuitenkin merkittävästi enemmän kuin ilmastonmuutos. Hulevesien määrän lisääntyminen lisää paikallisten tulvien toistuvuutta ja laajuutta aiheuttaen vahinkoja esimerkiksi rakennuksille ja katurakenteille. Lisäksi kasvava hulevesimäärä lisää eroosiota ojissa ja puroissa sekä tarvetta hulevesiviemärien ja -ojien kapasiteetin lisäämiseen. Hulevesien mukana kulkeutuva kiintoaines, ravinteet ja mikrobit kuormittavat vesistöjä. Kuormitus voi vesistöissä aiheuttaa veden laadun heikentymistä tai käyttökelpoisuuden huonontumista. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma 2020 valmistui Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa on esitetty kaupungin organisaatiota sekä koko kantakaupungin aluetta koskevat hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet. Hulevesiohjelma sisältää kuvauksen nykytilanteesta, tulevista haasteista ja tavoitteista, sekä toimenpiteistä joilla tavoitteisiin pyritään. Lisäksi hulevesiohjelma sisältää yleiskuvaukset suositeltavista hulevesien hallintamenetelmistä ja rakenteista. Hulevesiohjelman ohessa laadittiin Tampereen kantakaupungin valuma-alueselvitys, joka täydentää hulevesiohjelmaa valuma-aluekohtaisella nykytilannearviolla sekä valumaaluekohtaisilla hulevesien hallinnan suosituksilla. Hulevedet otetaan kaavoituksessa ja infran suunnittelussa huomioon Maankäytön suunnittelun yhteydessä laaditaan hulevesiselvityksiä ja suunnitelmia, jotta varmistetaan hulevesien hallinnan vaatimat tilavaraukset sekä menetelmät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hulevesien hallintaa ohjataan kaavamääräyksillä. Hulevesiä pyritään maankäytön suunnittelussa ohjaamaan Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman yleisten periaatteiden sekä valuma-aluekohtaisten periaatteiden mukaisesti. Hulevedet pyritään huomioimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa uusia alueita rakennettaessa. Tällöin hulevesien hallintatoimenpiteet ja hulevesien hallinnan tehokkuus voidaan optimoida kuhunkin kohteeseen sopiviksi. Tämän hetkiset vastuut kaupungin hulevesien hallinnan suhteen ovat monimutkaiset ja hulevedet otetaan huomioon hankkeiden jokaisessa vaiheessa. Maankäytön suunnittelu vastaa kaavoituksesta ja kaavoitusten yhteydessä tehtävistä selvityksistä kuten hulevesiselvityksistä. 86

87 Rakennusvalvonta vastaa kaavamääräysten toteuttamisesta rakennuslupaprosessin yhteydessä. Kiinteistötoimi vastaa siitä, että maanluovutuksen yhteydessä sopimusehdoissa sovitaan hulevesien hallinnan vaatimuksista. Yleisten alueiden suunnittelu (kaupunkiympäristön kehittäminen) vastaa kunnallistekniikan suunnittelusta, yleisten alueiden ja puistojen suunnittelusta ja niiden hulevesisuunnittelusta. Tampereen Vesi on vastuussa hulevesiviemäreistä ja niiden kunnossapidosta. Ympäristönsuojelu vastaa vesistöjen tilan seurannasta ja ympäristöluvista. Tulvasuojelu Tampereen kaupunki suoritti vuonna 2011 hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin. Arvioinnin tarve perustui Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiiviin 2007/60/EY tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta sekä Lakiin tulvariskien hallinnasta (620/2010). Arvioinnin perusteella voitiin todeta, että Tampereen kaupungin alueella ei ole esiintynyt hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 8 :n 1 momentissa tarkoitettuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Tampereen kaupungissa ei ole myöskään arvioitu esiintyvän useita kiinteistöjä koskettavia tulevaisuuden hulevesitulvariskialueita. Hulevesien hallinnan tarpeen kasvaessa tulee myös tulvareittien tarkasteluun kiinnittää entistä enemmän huomiota. Hulevesien luontaiset tulvareitit pyritään ottamaan maankäytön suunnittelussa mahdollisimman hyvin huomioon, jotta rakentamisen aiheuttamat hulevesien hallinnan ongelmat voitaisiin minimoida. Metsien hoito ja sopeutuminen Tampereen kaupungin metsiä hoidetaan ja käytetään metsien hoidon toimintamallin mukaisesti. Toimintamalliin ei ole kirjattu erillisiä ilmastonmuutosta koskevia linjauksia, mutta ilmastonmuutoksen näkökulma on vaikuttanut metsien hoidon yleisperiaatteiden ja metsänhoitoluokittaisten periaatteiden sisältöön ja painotuksiin. Ilmastonmuutokseen varaudutaan ensisijaisesti suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä metsien hoidolla ja käytöllä, jossa hakkuiden ja luonnonpoistuman seurauksena poistuvan puuston määrä ei ylitä puuston kokonaiskasvua. Kaupungin kasvun, virkistyskäytön ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta metsien hoidossa on keskeistä puuston elinvoimaisuuden turvaaminen ja luonnon monimuotoisuus. Metsien hoidolla huolehditaan puuston terveydentilasta, kasvukunnosta ja sopeutumiskyvystä. Puuston terveyden säilyttämisessä keskitytään taimikonhoidon ja harvennushakkuiden lisäämiseen, riittävään ja perusteltuun metsien uudistamiseen sekä puulaji- ja alkuperävalintaan. Ilmastonmuutokseen ja siitä aiheutuviin, mahdollisiin myrsky- ja hyönteistuhojen lisääntymiseen sekä puiden vuosirytmin muutoksiin varaudutaan mm. metsiä hoitamalla ja suosimalla sekametsärakennetta ja yleisesti monipuolista metsikkörakennetta. Metsänuudistamisessa suositaan mahdollisuuksien mukaan luontaista uudistumista ja metsänistutuksissa käytetään kotimaisia puulajeja. 87

88 Aluepelastuslaitoksen ja kuntien varautumisen yhteistyö erilaisissa häiriötilanteissa Aluepelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaa tulee hyödyntää sellaisissa normaaliajan häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa, jotka vaativat päivittäisistä onnettomuuksista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää sekä laajamittaista yhteistyötä kuntaorganisaatioiden, yhteistyöviranomaisten ja kolmannen sektorin (SPR, Vapepa, seurakunnat) kanssa. Kuntien valmiussuunnittelua hoidetaan yhteistyössä aluepelastuslaitoksen valmiussuunnittelun toimintayksikön ja kuntajohtajien nimeämien valmiussuunnittelun yhteyshenkilöiden kanssa. 88

89 10 Energia- ja ilmastotoimien yhteyshenkilöt ja seurantaryhmä Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien yhteyshenkilöt Joni Hakala, Tampereen aluepelastuslaitos Harri Haraholma, Hyvinvointipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut Mika Heikkilä, Kaupunkiympäristön kehittäminen Soile Heinonen, Tammerkosken Energia Oy Sanna Huikuri, Kaupunkikehitysryhmä, kestävän kehityksen yksikkö Juha-Pekka Häyrynen, Kaupunkiympäristön kehittäminen, joukkoliikenneyksikkö Tommi Karo, Infra, liikennepalvelut Kalle Keinonen, Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos Ene Kevad, Kiinteistö Oy Opintanner / Pirkan opiskelija-asunnot Oy Vesa Kinttula, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pertti Koivisto, Tilakeskus liikelaitos Reijo Korhonen, VTS Kiinteistöpalvelu Oy Kaisa Korte, Tampereen Ateria Erja Koskinen, Hyvinvointipalvelut, päivähoito ja perusopetus Elli Kotakorpi, ECO2-hanke Mika Kulmala, Kaupunkiympäristön kehittäminen Jouni Kumanto, Tampereen Infra, liikennepalvelut Kari Lastunen, Kotilinnasäätiö Rauno Lehtinen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut Jarmo Levonen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut Vesa Luoma, Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos Liisa Mustaniemi, Tampereen Vesi liikelaitos Timo-Juhani Pimiä, Kiinteistö Oy Opintanner / Pirkan opiskelija-asunnot Oy Matti Pulkkinen, Tilakeskus liikelaitos Sami Ruotsalainen, Kaupunkiympäristön kehittäminen, joukkoliikenneyksikkö Jaakko Sallinen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut Harri Santare, Tampereen Sähkölaitos Oy Antonia Sucksdorff, Kaupunkiympäristön kehittäminen Heikki Syrjälä, Tampereen Vesi liikelaitos Sami Tapanainen, Tampereen Logistiikka Mikko Töyrylä, Tampereen Vuokra-asunnot Sakari Uusitalo, Tilakeskus liikelaitos Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä Kaisu Anttonen, Kaupunkikehitysryhmä Markku Kailanto, Tilakeskus liikelaitos Pertti Koivisto, Tilakeskus liikelaitos Reijo Korhonen, VTS-Kiinteistöpalvelut Reko Martti, Tampereen Logistiikka liikelaitos Mika Pekkinen, Tampereen Sähkölaitos Oy Pekka Pesonen, Tampereen Vesi liikelaitos Mika Periviita, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pauli Välimäki, Kaupunkikehitysryhmä, ECO2-hanke Suvi Holm, siht. Ekokumppanit Oy, ympäristötietokeskus Moreenia, Tampereen kaupungin energiankäytön yhteyshenkilö 89

90 11 Yhteenveto Yhteenveto sisältää KETS-sopimuksen piiriin kuuluvan energiankäytön ja siitä aiheutuvat päästöt. Vuosi Palvelurakennukset GWh Asuinrakennukset GWh Vesihuol to ja vesihuoltorakennu kset GWh Ulko- ja katuvalaistus GWh Liikennepolttoaineet GWh Uusitutuvien tuotanto GWh Uusiutuvien hankinta GWh Yhteensä GWh Tavoite GWh Päästöt (1000 t CO2- ekv) Taulukko 26. Tampereen kaupungin KETS-sopimukseen laskettava välittömän energian käyttö ja käytöstä aiheutuneet CO2-ekvivalenttipäätöstöt vuosina Tiedot eivät sisällä Tampereen Sähkölaitoksen eivätkä TKL:n polttoaineen käyttöä tai niistä aiheutuneita CO2- ekvivalenttipäästöjä. Johtuen eri vuosien ulkolämpötilan eroista ja toimintojen laajuuden vaihteluista sekä kulutusseurannan kattavuudesta ja luotettavuudesta tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Kaavio 26. Tampereen kaupungin KETS-sopimuksen mukainen energiansäästötavoite vuonna vuosina (siniset pylväät). Säästötavoite -9 % vuoden 2005 kulutuksesta on jaettu tasan sopimusvuosien kesken. Motivan seurantajärjestelmään tähän mennessä raportoidut säästötoimenpiteet on esitetty punaisena pylväänä. Säästöjä on toteutettu enemmän, kuin niitä on ehditty raportoida. 90

91 Kaavio 27. Tampereen kaupungin välittömän energiankäytön jakautuma vuonna Energiankäyttö on rajattu siten, että se vastaa KETS-sopimuksen mukaista rajausta. Energiankäytössä ei huomioida Tampereen Sähkölaitoksen tai TKL:n polttoaineen käyttöä. Kaavio 28. Tampereen kaupungin välittömän energiankäytön aiheuttamien CO2-ekv.-päästöjen jakautuma vuonna Päästöt on laskettu edellisen taulukon kulutuslukemien perusteella. Laskennassa on käytetty Tampereen Sähkölaitoksen päästökertoimia. 91

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2011

Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2011 Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2011 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Kaupungin sitoumusten toteuttaminen ja seuranta... 5 1.1 SEUDULLINEN ILMASTOSTRATEGIA, PORMESTAREIDEN

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011 Aika: maanantai 13.6.2011 klo 13:00, Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Kutsutut Anttonen Kaisu ympäristöpäällikkö Tampere, pj. Välimäki Pauli hankkeen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Tampere Fiksu kaupunki

Tampere Fiksu kaupunki Tampere Fiksu kaupunki Ytimessä energia- ja ekotehokkuus 5.2.2014 Jari Jokinen Tampereen kaupunki Sisältö Ekotehokkuus kaupunkitasolla Energiaratkaisut kaupunkitasolla INKA ja referenssiympäristöt X.X.2012

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere Teknisten palvelujen seutuyhteistyö Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere TEKPAn tavoitteet seutustrategiassa Tavoite Seudun suurista

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

VUOSI 2013... 4 1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 6 2 HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS...17

VUOSI 2013... 4 1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 6 2 HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS...17 Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2013 VUOSI 2013... 4 1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 6 1.1 SEUDULLINEN ILMASTOSTRATEGIA, KAUPUNGINJOHTAJIEN YLEISKOKOUS JA KUNTA-ALAN

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Helsingin kaupungin näkökulma valaistushankintoihin

Helsingin kaupungin näkökulma valaistushankintoihin TEKIJÄ / ESITYKSEN NIMI 12.6.2015 1 Helsingin kaupungin näkökulma valaistushankintoihin Toimistopäällikkö Olli Markkanen Helsingin kaupungin rakennusvirasto Ulkovalaistustoimisto olli.markkanen@hel.fi

Lisätiedot

LIITE 1: Toimintasuunnitelma

LIITE 1: Toimintasuunnitelma LIITE 1: Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelman avulla täsmennetään edellä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksessa esitettyjä tavoitteita. Toimintasuunnitelman painopisteiden valinnassa ja yksittäisten

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit. Jari Jokinen 11.2.2013

RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit. Jari Jokinen 11.2.2013 RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit Jari Jokinen 11.2.2013 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

RESCA. Tampere 23.9.2013

RESCA. Tampere 23.9.2013 RESCA Tampere 23.9.2013 RESCA-TAMPERE PILOTTIKOHTEET Aurinkoenergiapilotissa on mukana viisi partneria: Sähkölaitos, Tilakeskus, Technopolis, Skanska ja Verte Oy. Kämmenniemen pilotti (koulu ja päiväkoti

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy Ekokumppanit Oy Omistajia Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy Perustettu 2002 Työntekijöitä 15 Voittoa tavoittelematon yhtiö Edistää kestävää

Lisätiedot

Ulkovalaistus Vaasassa

Ulkovalaistus Vaasassa Ulkovalaistus Vaasassa Ulkovalaistus Vaasassa Valistusseminaari Vaasa 8.4.2014 Ulkovalaistusseminaari Vaasa 8.4.2014 Onkilahden toimintapuisto - Puupylväät, valaisimet erikoisväri - Lamput 70 W monimetalli

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus

Julkisen sektorin energiatehokkuus Julkisen sektorin energiatehokkuus TTY Advansis Oy, Motiva Kuntien ja kuntayhtymien koulujen, päiväkotien, terveydenhoito- ja asuinrakennusten energiankulutus Sähkö ja lämpö Julkisen sektorin energiatehokkuus

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN 1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten

Lisätiedot

Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet

Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 hankkeen johtaja Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston sihteeri

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VALON KAUPUNKI

ENERGIATEHOKAS VALON KAUPUNKI ENERGIATEHOKAS VALON KAUPUNKI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN ULKOVALAISTUS - hanke Tavoite: säästää 40 % kaupungin ulkovalaistuksen käyttämästä energiasta, parantaa valaistusta ja säästää huoltokustannuksissa.

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa 24.2.2010 Kuntien energiatehokkuuden työkalut Mervi Weckström-Räisänen Energiatehokkuushankkeen projektipäällikkö

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020.

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Kestävän kehityksen toimenpideohjelma Arvo: Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Visio: Hämeenlinna säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot