Peejiin palsta. Länsi-Suomen Metsänhoitajat ry - Jäsenkirje 1 / Tässä kirjeessä. Yhteystiedot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peejiin palsta. Länsi-Suomen Metsänhoitajat ry - Jäsenkirje 1 / Tässä kirjeessä. Yhteystiedot"

Transkriptio

1 Tässä kirjeessä Peejiin palsta Kesäretki Kevään 2016 tapahtumia Uusia hallituksen jäseniä Sudet ovat palanneet Lounaiseen Suomeen Uudet jäsenet tervetulleita Yhteystiedot Puheenjohtaja: Tapio Nummi puh Sihteeri: Petteri Ojarinta puh Verkkosivut: oitajat.yhdistysavain.fi/ Peejiin palsta Kun kirjoitan ensimmäistä kertaa tälle palstalle, lienee paikallaan kertoa aluksi lyhyesti itsestäni. Minulla tuli äskettäin 60 vuotta mittariin ja 35 vuotta uraa täyteen metsäkeskusorganisaatiossa. Olin 34 vuotta metsäsuunnittelu- ja metsätietopäällikkönä. Vuosi sitten työni vaihtui elinkeinopäälliköksi, jossa painottuvat sidosryhmäsuhteet, yritysasiakkaat, metsäohjelma ja hankkeet. Minulla on neljä jo aikuista lasta, ja elelemme nykyään Marjaana-vaimon kanssa kahdestaan omakotitalossa Porissa. Lapsenlapsia on kertynyt viisi, ja heitä on mukava hoitaa ja tavata. Harrastuksiini kuuluu lähinnä hyötyliikunta työmatkoilla, puutarhassa, mökillä ja metsässä. Ja tietysti yhdistystoiminta. Mukava pöhinä tuntuu vallanneen metsäalan. Alueelliseen metsäohjelmaan kirjattiin kunnianhimoiset nousutavoitteet niin hakkuille kuin hoitotöille. Muualle Suomeen valmistuvat suurinvestoinnit alkavat imeä puuta naapurimaakunnista, ja Rauman metsäteollisuuden puut on hankittava entistä pienemmältä alueelta. Ja onhan meille tulossa omallekin alueelle investointeja. Naantalin voimalaitos imee saatavilla olevan energiapuun. Raumalle on tulossa tärpätti- ja biokomposiittitehtaat. Hallituksen varat teiden korjausvelan vähentämiseen onnistuttiin suuntaamaan hyvin myös puukuljetuksia palveleviin kohteisiin. Metsissä on runsaasti hakattavaa ja puun kysyntä on elpymässä. Mutta monta pullonkaulaa on ratkottava ennen kuin kaikki loksahtaa kohdalleen. Miten saadaan metsänomistajat myymään aiempaa enemmän puuta? Pystyvätkö sahat jalostamaan ja markkinoimaan hakkuissa kertyvät kasvavat tukkimäärät? Riittävätkö koneet? Saadaanko hakkuut hoidettua myös pehmeillä mailla lauhoinakin talvina? Loppuvatko Kemera-varat? Miten monimuotoisuus ja vesiensuojelu turvataan? Pystymmekö vastaamaan lisääntyvään kritiikkiin? Tuota kysymysmerkkiviidakkoa katsellessa tulee mieleen, että juuri näitä pulmia ratkomaan on koulutettu metsänhoitajien ammattikunta. Ei muuta kuin ammattitaito, luovuus ja yhdessä tekeminen käyttöön ja puulla kohti parempia päiviä myös Länsi-Suomessa! Tapio Nummi 1

2 Kesäretki Kustavin Katanpäähän Tällä kertaa kesäretkemme suuntaa Selkämeren kansallispuiston merellisiin maisemiin. Kohteemme on Katanpään linnakesaari Kustavissa. Venäläiset perustivat linnakkeen Katanpäähän vuosina , miltä ajalta on saaren rakennuskantakin. Vuosina linnakkeen isäntä on ollut rannikkotykistö. Nykyisin Katanpää on Metsähallituksen omistuksessa ja saaristomatkailukäytössä. Linnakehistorian lisäksi Katanpäässä voi kokea aarniometsiä, aurinkoisia niittyjä, syviä rotkoja, pirunpeltoja ja sileitä, meren hiomia rantakallioita. Lisätietoja tai Kesäretken ti ohjelma: Kokoontuminen Kustavissa Pleikiläntie 1547 ja kuljetus Katanpäähän Katanpää Kokoontumispaikka Keittolounas Opastettu saarikierros Kahvi Paluukuljetus lähtee Kotimatka alkaa Hinta jäseniltä 20, puolisoilta 40. Kokonaisuuden hinta on 48 /hlö, joten yhdistys tukee retkeä. Kuljetus on henkilömäärästä riippuen kahdella erityyppisellä katetulla veneellä. Kustaviin mennään tietysti kimppakyydein. Ilmoittautumiset mennessä Tapiolle: Kevään menneitä tapahtumia Kevätkokouksessa runsas osanotto Kevätkokous järjestettiin Porissa. Metsäkeskuksen miesten valmistamien sämpyläkahvien jälkeen käsittelimme kokousasiat joutuisasti Timo Viinamäen johdolla. Toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin. Kokouksen jälkeen menimme kuuntelemaan mainiota Club for Five a cappella yhtyettä. Yhdistys tarjosi väliaikatarjoilun. Mukana oli 32 jäsentä ja puolisoa. 2

3 Videokeskustelu metsäohjelmasta Huhtikuussa kokeiltiin uutta toimintamuotoa. Järjestimme videoyhteyden avulla keskustelun Lounais- Suomen metsäohjelmasta. Kaikki kahdeksan osallistujaa olivat tulleet järjestettyihin kisakatsomoihin Poriin, Turkuun ja Raumalle, vaikka kotitietokoneeltakin oli mahdollisuus osallistua. Keskustelu toimi teknisesti moitteettomasti. Uusia hallituksen jäseniä Markus Nissinen Tapio Nummi kertoi valmistuneesta Lounais- Suomen metsäohjelmasta Siinä tavoitellaan mm. 30 % nousua hakkuumääriin ja hoitotöihin. Myös metsien monimuotoisuus, vesiensuojelu, riista ja ekosysteemipalvelut nousevat korostetusti esille. Keskustelussa pidettiin hakkuiden nousutavoitetta haastavana, mutta ei mahdottomana. Keskeisenä keinona pidettiin metsävaratiedon jakamista metsänomistajille Metsään.fi-palvelun kautta ja siihen pohjautuvaa neuvontaa. Passiiviset metsänomistajat tulisi tavoittaa ja perikunnat saada purettua. Metsänhoitajat voivat vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen ottamalla metsänomistajiin kontaktia niin työssä kuin vapaa-ajallaan. Kokeilu innosti jatkamaan verkkokeskusteluja, kunhan löydetään uusia kiinnostavia aiheita. Niistä toivotaan vinkkejä hallitukselle. Olen 38-vuotias metsänhoitaja ja uusi jäsen Länsi- Suomen Metsänhoitajien hallituksessa. Aktiivinen toiminta metsänhoitajissa on ollut viime vuosina vähäistä: perhe on kasvanut ja työkiireet vähintään samaan tahtiin. Nyt päätin kuitenkin aktivoitua uudelleen. Asun perheeni kanssa Luvialla ja talo on luonnollisesti puurakenteinen. Perheeseen kuuluu vaimoni Leena Gustafsson metsänhoitaja hänkin sekä neljä touhukasta lasta. Tällä hetkellä olen urani huipulla eli vanhempainvapaalla. Metsänhoitajaksi valmistuin Joensuun yliopistosta Varsinaisessa työelämässä toimin kenttäpäällikön ja ympäristöasiantuntijan kaksoisroolissa MTKmetsälinjalla. Metsälinjan hommiin siirryin Metsänomistajien liitto Länsi-Suomesta, kun liittojen toiminta lakkautettiin metsänhoitoyhdistyslain muutoksen vauhdittamana vuoden 2015 alusta. Toimisto on Porissa, mutta työ vie kiihtyvällä vauhdilla erityisesti Helsinkiin. Kenttäpäällikkyys tarkoittaa periaatteessa kaikkeen metsätalouteen liittyvään toimintaan vaikuttamista ja 3

4 seuraamista Satakunnassa. Käytännössä työt liittyvät suurelta osin maankäytön suunnitteluun, ja mm. Satakunnan maakuntakaavaan vaikuttamiseen maaseudun elinkeinoja tukevaksi. Tärkeisiin sidosryhmiin, kuten metsäkeskukseen, teollisuuteen ja paikallisiin luonnonsuojelu- ja riistajärjestöihin olen aktiivisesti yhteydessä. Olen myös mukana useissa erityisesti luontopuolen kehittämishankkeissa. Ympäristöasiantuntijuuden myötä olen MTK:ssa valtakunnallisessa kokonaisvastuussa vapaaehtoisesta METSO-suojelusta, luonnonhoidosta ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Lisäksi minulla on osavastuu kaavoitus-, maankäyttö- ja ympäristöpolitiikkaan vaikuttamisessa. Tämä on tarkoittanut mm. seuraaviin työryhmiin osallistumista: uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelma, soidensuojelun täydennysohjelma, yleiskaavoituksen vaikutus metsätalouteen, ELITEennallistamisprosessi, liito-oravan huomioiminen metsätaloudessa ja niin edelleen. Tuulivoiman lisärakentamiseen liittyen olen neuvonut maanomistajia lukuisissa hankkeissa hyvien vuokrasopimusten tekemisessä. Työkenttä laajenee koko ajan, ja viimeksi olin mukana merimetson leviämiseen vaikuttavassa työryhmässä. Työni on mielekästä ja sitä on liikaa. Tasapainoa antavat lasten urheiluharrastukset. Olen toiminut jääkiekossa ja jalkapallossa niin valmentajana kuin joukkueenjohtajana. Itse urheilen monipuolisesti, jos vain ehtii. Elokuvia katson liikaa. Monenlaista yhdistystoimintaa kuuluu myös vapaa-aikaan. Sielu lepää silti eniten metsässä: retkeily, taimikonhoitotyöt ja klapitalkoot kuuluvat vuoden kiertoon. Itse tehtyjä takkapuita poltellessa työn saavutukset ovat varsin kouriintuntuvia edunvalvontatyöhön verratessa. Saa olla yhteydessä, jos asiaa ilmaantuu! Markus Nissinen Sudet ovat palanneet Lounaiseen Suomeen Susi on historiassa ollut pitkään lainsuojaton eläinlaji, jota on mm. tapporahojen kannustamana pyritty tyystin hävittämään. Arvioiden mukaan susia olisi luvun alun Suomessa elänyt noin tuhat yksilöä, mutta vuosisadan loppupuoliskolla laji oli käynyt siinä määrin harvalukuiseksi, että vapaasta pyynnistä huolimatta saalismäärät olivat vain yksilöä vuodessa luvullakin susien vakituinen esiintyminen rajoittui Pohjois- ja Itä-Suomeen, ja kannan koko oli vahvasti sidoksissa Venäjän puoleisen kannan kehitykseen. Viimeisten vuosikymmenien aikana suden asema lainsäädännössä on pikku hiljaa muuttunut entistä suojelevampaan suuntaan. Huomattava vaikutus asiassa on ollut EU:n luontodirektiivillä, joka poronhoitoaluetta lukuun ottamatta edellyttää susikannan tiukkaa suojelua. Suojelun seurauksena susikannan koko on kasvanut muutamaan sataan yksilöön, joka viime vuosina tuntuu olleen kipuraja susikannan koolle. Viimeisimmässä arviossaan ( ) Luonnonvarakeskus arvioi susien lukumääräksi yksilöä. Kannan kasvun myötä myös suden esiintymisalue laajentunut, ja laji on tehnyt viimeisen vuosikymmenen aikana paluun myös Lounaiseen Suomeen, josta se sitä ennen käytännössä puuttui koko 1900 luvun. Viimeisimmän kanta-arvion mukaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueella elää kolme lisääntyvää susilaumaa, joista yksi Satakunnassa ja kaksi Varsinais-Suomessa. Lisäksi Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajoilla elää yksi lauma, ja havaintoja on myös reviirinsä vakiinnuttaneista susipareista. Viime vuosina tehtyjen Dna - tutkimusten perusteella Lounaisen Suomen laumat ovat myös sukua toisilleen; molemmissa Varsinais- Suomen laumoissa ja myös Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalla elävässä laumassa lisääntyvänä

5 ns. Alfa naaraana on Satakunnan laumasta lähtöisin oleva yksilö. Lounainen Suomi tarjoaa susille hulppeat olosuhteet ravintovarojen osalta, koska hirvieläinkannat ovat alueella kokonaisuudessaan Suomen tiheimmät. Lounainen Suomi on suhteellisen tiheästi asuttua ja peltovaltaista verrattuna muihin Suomen susireviireihin, mutta susi on kuitenkin osoittanut sopeutuvansa myös tällaiseen ympäristöön. Karttoja tarkastellessa voi kuitenkin todeta, että reviirien ydinalueet ovat pääsääntöisestä ympäristöään harvemmin asuttuja ja metsäisempiä seutuja, jotka tarjoavat riittävää lisääntymisaikaista rauhaa. Suden palaaminen Lounaiseen Suomeen on nostanut aiempaa korostetummin esiin susipelon ja susikannan hoidon sosiaaliset näkökulmat. Suomen susikannan hoitosuunnitelma päivitettiin vuonna 2015, ja yhtenä keskeisempänä näkökulmana päivittämistyössä oli nimenomaan kannanhoidon sosiaalinen kestävyys ja sen kehittäminen. Kannanhoitosuunnitelmassa on esitetty useita erilaisia toimenpiteitä suden ja ihmisen rinnakkaiselon parantamiseksi. Yksi esitetty toimenpide oli kannanhoidollisen sudenmetsästyksen aloittaminen kaksivuotisena kokeiluhankkeena, joka toteutettiin Kokeilun tavoitteena oli selvittää metsästyksen vaikutusta susikantaan, susien käyttäytymiseen ja ihmisten asenteisiin. Kokeilun tulosten ja vaikutusten arviointi on paraikaa käynnissä, ja päätöksiä metsästyksen jatkamisesta tehdään kuluvan vuoden syksyllä. Näin toukokuussa susilaumat ovat pienimmillään, kun viimevuotisista pennuista suurin osa on lähtenyt omille teilleen etsimään omaa reviiriä ja puolisoa. Alfapari elää hiljaiseloa ja valmistautuu kohta koittavaan lisääntymiskauteen ja uusiin pentuihin. Lounaisen Suomen susikanta, ja myös keskustelu susien ympärillä, tulee siis jatkamaan eloaan. Antti Impola Susi- ja rajalaumat sekä susiparit tammihelmikuussa Vihreät symbolit viittaavat tunnettuihin laumoihin, harmaat rajalaumoihin ja keltaiset pareihin. Lähde: LUKE Uudet jäsenet tervetulleita! Onko sinun tuttavapiirissäsi metsänhoitajia, vastaavissa tehtävissä toimivia muun korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä tai alan korkeakoulututkintoa opiskelevia, jotka eivät vielä ole yhdistyksemme jäseniä? Vinkkaa heille yhdistyksestämme ja sen toiminnasta, ja mahdollisuudesta liittyä mukaan. Länsi-Suomen Metsänhoitajat ry. toimii Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella työskentelevien jäsentensä yhdyssiteenä, pyrkii metsätalouden kaikinpuoliseen edistämiseen ja luo edellytyksiä jäsentensä arvostuksen lisäämiseksi ja ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Jäsenhakemukset käsittelee yhdistyksen hallitus.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetokantojen arviointi Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Mikael Luoma riistapäällikkö Suomen riistakeskus http://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmat/susikanta/ 12.11.2015 Päätavoite:

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta

Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta Rapo Po3 Hirvitalousalue Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta 19 20.1.2019 Rapo-Po3 Hirvitalousalue käsittää seuraavat Riistanhoitoyhdistykset: Isojoki-Karijoki, Jalasjärven, Jurvan, Kauhajoen, Kurikan,

Lisätiedot

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskus Susipuhelimesta Riistahavainnot.fi-palveluun 18.8.2005 21.8.2006 1.9.2011

Lisätiedot

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Neuvotteleva

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien

Lisätiedot

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan

Lisätiedot

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 5.2.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 1/5 Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011 Rauman Seudun Luonnonystävät Jäsentiedote 1/2011 Hyvät luonnonystävät Vuosi vaihtui ja sen myötä myös yhdistyksen puheenjohtaja. Ilona halusi välillä keskittyä muihin asioihin ja hänen ehdotuksestaan yhdistyksen

Lisätiedot

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui

Lisätiedot

Länsi-Suomen Metsänhoitajat ry - Jäsenkirje 2 / Peejiin palsta. Tässä kirjeessä. Kevättä ilmassa. Yhteystiedot

Länsi-Suomen Metsänhoitajat ry - Jäsenkirje 2 / Peejiin palsta. Tässä kirjeessä. Kevättä ilmassa. Yhteystiedot Tässä kirjeessä Peejiin palsta Ajankohtaista Metsään.fi Hirsipäiväkoti Auraan Hirviä aiempaa enemmän Yhteystiedot Puheenjohtaja: puh. 040 5253203 tapio.nummi@metsakeskus.fi Sihteeri: Janne Uitamo puh.

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman kehittäminen TIKO-hankkeessa tutkittua

Metsäsuunnitelman kehittäminen TIKO-hankkeessa tutkittua Metsäsuunnitelman kehittäminen TIKO-hankkeessa tutkittua Metsänhoitoyhdistysten Metsäsuunnittelu- ja tila-arviopäivät 20.-21.4.2016, Vierumäki Teppo Hujala, Luonnonvarakeskus ja Sari Pynnönen, MTK + Terveiset

Lisätiedot

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS Aika: 1.3.2013, klo 9.30-12.14 Paikka: Eurajoki-sali, Eurajoki Läsnä: Pertti Rajala, Satakuntaliitto,

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 8.1.2018 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö, Kainuu AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto

Lisätiedot

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8. Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa 10.12.2018 / Kirsi Kyllönen Kainuun metsät Kainuussa on metsätalousmaata 2,046 milj. ha 74 % puuntuotannossa 10 % rajoitetussa puuntuotannossa

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden levinneisyys esiintymisalue v. 2000 hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta jäljellä 67 % vuonna 2000 Ihmisasutuksen tiheys asukkaita/km

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson kirjaamo@mmm.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: MMM004:00/2014 Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Suomen Latu on tutustunut

Lisätiedot

Tiedotteen lopussa on jäsenmaksupankkisiirtolomake. ATENEUM KUTSUU Suomen taiteen tarina-näyttelyyn La klo 13-14, kahvitus tämän jälkeen.

Tiedotteen lopussa on jäsenmaksupankkisiirtolomake. ATENEUM KUTSUU Suomen taiteen tarina-näyttelyyn La klo 13-14, kahvitus tämän jälkeen. JÄSENKIRJE 1/2018 Muista jäsenmaksu Hyvä Me haapavetiset ry:n jäsen Alkanut vuosi 2018 on yhdistyksen 38. toimintavuosi. Vuosikokous pidettiin 13.3.2018 Sirkka ja Seppo Larun kotona Espoon Vallikalliossa.

Lisätiedot

Kankaan liito-oravaselvitys

Kankaan liito-oravaselvitys Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti Ilkka Heikkinen Ympäristöministeriö 14.1.2009 1 Kysymykset 1. Mitkä (ja miksi) ovat ryhmän priorisoimat toimenpiteet, jotka

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

Luke LUONNONVARAKESKUS

Luke LUONNONVARAKESKUS p Luke LUONNONVARAKESKUS 19.1.2015 1/9 51/00 04 05/2015 Maa ja metsatalousministerio Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi LAUSUNTO TALVEN 20142015 SUSITILANTEESTA Lausuntonaan susikannan tilasta (Luke) esittaa seuraavan.

Lisätiedot

SUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA

SUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA SUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA Tärkeimpiä poimintoja reviireittäin Lounais-Suomen DNAtuloksista kaudelta 2017 2018. (Pori Tampere Helsinki linjan lounaispuoli.) Antti Härkälä / Luke, suurpetotutkimus

Lisätiedot

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Mirja Rantala, Teppo Hujala ja Mikko Kurttila Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa Sisällys 1.

Lisätiedot

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen

Lisätiedot

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

Valoisamman tulevaisuuden tekijät Valoisamman tulevaisuuden tekijät Luonnon-, ympäristö- metsätieteilijöiden liitto Loimu on edunvalvonta-, vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Ylitarkastaja Jussi Laanikari 1 Kokemukset kannanhoidollisesta metsästyksestä viime talvena (1/3) Susille ei oltu myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia

Lisätiedot

Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla

Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla Paikallista vaikuttamista Yhteiset toimet: tiedonjakoa ja -vaihtoa Vahingot ja vahinkojen ennaltaehkäisy Poikkeusluvat Mikael Luoma riistapäällikkö

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö 3.-4.10.2011 Joensuu Ohjelmapäällikkö Johanna Leinonen Valtion liikelaitos Metsähallitus, 1/3 Suomea (12,5

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

Hämeenlinnan Reumayhdistys ry

Hämeenlinnan Reumayhdistys ry Hämeenlinnan Reumayhdistys ry Jäsentiedote 1/2017 1 HALLITUS V. 2017 Puheenjohtaja Tuiri Iso-Hollo tuiri.iso-hollo@elisanet.fi p. 050-3016043 Varapuheenjohtaja Rainer Paakkonen rainer.paakkonen@pp.inet.fi

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 7.1.2016 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN MARI POHJA-MYKRÄ RURALIA-INSTITUUTTI, HELSINGIN YLIOPISTO RIISTAPÄIVÄT 21.-22.1.2014 Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä 21.1.2014 KEHITTÄMISARVIOINNIN

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry Kevätkokous 24.3.2015 klo 17-18.30 Ravintola Merimestan kokoustilassa Porin Reposaarella Läsnä Raimo Hakila Arto Holma Päivi Kuusisto Hannu Rantala Ilmo Suikkanen

Lisätiedot

Susifoorumi , Mustasaari,

Susifoorumi , Mustasaari, Susifoorumi 11.6.2018, Mustasaari, Rannikko-Pohjanmaan alueella havaintomäärät ja lajikohtaisten havaintojen jakaantuminen suurpetohavaintojen osalta on muuttunut ratkaisevasti. Tuskin koskaan on keskustelu

Lisätiedot

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta Lapin 58. metsätalouspäivät 29.1.2016 Tuula Packalen, Hannu Hirvelä, Helena Haakana ja Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskus 1 Lapin metsäpäivät

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry Kevätkokous 25.3.2014 klo 18-19 Perinnelaivayhdistys Ihana ry:n tiloissa Luvian Laitakarin satamassa Läsnä Arto Holma Päivi Kuusisto Tapio Santala Jussi Pirnes

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

lisäävät puun kysyntää edelleen.

lisäävät puun kysyntää edelleen. Tässä kirjeessä Peejiin palsta Syyskokous Metsäenergia Hirvikanta Yhteystiedot Puheenjohtaja: Tapio Nummi puh. 040 5253203 tapio.nummi@metsakeskus.fi Sihteeri: Petteri Ojarinta puh. 0400 919041 petteri_ojarinta@hotmail.com

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot