ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 26/2013/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 26/2013/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.3.2013"

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 26/2013/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Rukan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta PL Kuusamo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 6 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen hydrologia... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9 Vesistön tila ja käyttö... 9 Veden laatu... 9 Kalasto ja kalastus Vesistön ekologinen tila Vesistön muu käyttö Maaperä ja pohjavesiolot TOIMINTA Yleistä Viemäriverkosto Puhdistamon tulokuormitus Arvio haitallisten aineiden esiintymisestä jätevesissä Asukasvastineluvun tarkastelu Puhdistamon mitoitus Puhdistamon rakentamispaikka ja tilat Puhdistamon toteutusaikataulu Prosessiosat Yleistä Vesien johtaminen Tulopumppaamo Saostuskaivolietteen vastaanotto Välppäys Hiekanerotus Esiselkeytys Ilmastus Väliselkeytys Kemikalointi Jälkisaostus Hiekkasuodatin (kontaktisuodatus) Lietteen gravitaatiotiivistys (sakeuttamo) Jäteveden jälkikäsittely LVI-työt Sähköistys Instrumentointi ja automaatiojärjestelmä Liikennejärjestelyt Kemikaalien käyttö ja varastointi Toiminnan lopettaminen nykyisellä puhdistamolla ja pintavalutuskentällä Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Jätevesien laitoskäsittely Esitys lupamääräyksiksi Jätevesien jälkikäsittely Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 33

3 JÄTEVESIEN PURKUPAIKKAVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Nykyinen purkupaikka ja vaihtoehtoiset paikat Purkupaikkavaihtoehtojen vertailu Johtopäätökset TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon, luonnonsuojeluarvoihin ja rakennettuun ympäristöön Vaikutus pintavesiin Vedenlaatu Kalasto ja kalastus Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun ja tärinän vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet Kalataloudelliset velvoitteet Korvaukset ja vakuudet Aiemmassa lupaprosessissa tehdyt linjaukset Esitys tila- ja vesialuekohtaisiksi korvauksiksi LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine ja hakemuksen muutos Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksen täydennyksestä ja muutoksesta tiedottaminen Muutetusta hakemuksesta annetut lausunnot Muutetusta hakemuksesta esitetyt muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakijan vastineesta ja pintavalutuskentän kasvillisuusselvityksestä annetut lausunnot Hakijan vastine lausunnoista, jotka on annettu hakijan aiemmasta vastineesta ja pintavalutuskentän kasvillisuusselvityksestä Neuvottelut ja katselmus MERKINNÄT A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Jäteveden johtaminen Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Rakenteet ja laitteet Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Kemikaalien varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Kesälahden alusveden hapettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Selvitysmääräykset Kalatalousmaksu Toiminnan lopettaminen Luvan täsmentäminen ja täydentäminen selvityksen perusteella KORVAUSMÄÄRÄYKSET OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE

4 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen UUDEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMINEN KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristöluvan harkinnan perusteet Ympäristöluparatkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Jäteveden johtaminen Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kesälahden alusveden hapettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Selvitysmääräykset Kalatalousmaksu Toiminnan lopettaminen Luvan täsmentäminen ja täydentäminen selvityksen perusteella Korvausmääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU

5 5 HAKEMUS Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Rukan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja jätevesien johtamiseen Kesäjokeen Kuusamon kaupungissa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Rukalle suunnitellaan rakennettavaksi uusi jätevedenpuhdistamo vanhan puhdistamon viereen. Uusi puhdistamo on prosessiltaan aktiivilietelaitos väli- ja jälkiselkeytyksellä sekä hiekkasuodatuksella (tertiäärikäsittely). Puhdistamolla voidaan ottaa vastaan myös saostuskaivolietettä. Rukan nykyinen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Rukatunturin länsipuolella, noin 25 km Kuusamon keskustaajamasta pohjoiseen valtatien 5 välittömässä läheisyydessä. Uusi puhdistamo on tarkoitus rakentaa samalle hakijan omistamalle kiinteistölle Rukapuhistamo RN:o 47:73. Alueella sijaitsevat myös Rukan uusi biolämpölaitos ja polttosiilot. Puhdistetut jätevedet on nykyisestä poiketen suunniteltu johdettavaksi paineviemärillä noin 2,4 km:n päähän hakijan omistuksessa olevalle, vajaan 5 ha:n kokoiselle pintavalutuskentälle, joka sijaitsee kiinteistöllä Kosteikko RN:o 46:72 (muodostettu kiinteistöstä Jänkälä RN:o 48:27 sekä kiinteistöillä Immola RN:o 48:6 ja Niemelä RN:o 46:1 sijainneista määräaloista). Pintavalutuskentältä puhdistetut jätevedet on tarkoitus johtaa Kesäjokeen ja edelleen Kitkajärven Kesälahteen. Kuivattu liete kompostoidaan Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan kompostointikentällä, joka sijaitsee Kuusamon kaatopaikan kupeessa, noin 7 km Kuusamon keskustaajamasta lounaaseen valtatien 20 läheisyydessä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan mukaan asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetulla puhdistamolla on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13) kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee jätevedenpuhdistamon ympäristölupa-asian, kun puhdistamo on tarkoitettu vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen.

6 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Rukan nykyisen puhdistamon toiminta perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämään ympäristölupaan nro 93/06/1, jonka Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä muuttanut määräaikaiseksi ja määrännyt olemaan voimassa saakka. Uutta lupaa oli tarvittaessa haettava mennessä. Ympäristölupa on kuitenkin määrätty olemaan voimassa siihen saakka, kun uusi ympäristölupahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Lietteen kompostointialueella on voimassa oleva, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämä lupa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätetty joulukuussa 2010 Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Asian käsittely on siirtynyt Pohjois- Suomen aluehallintovirastolle. Rukan alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Rukan jätevedenpuhdistamon alue kuuluu Kuusamon matkailukaupungin alueeseen (kk-4). Merkinnällä osoitetaan Koillis-Suomen aluekeskuksen ydinalue, jota kehitetään kansainvälisenä matkailu- ja kaupunkikeskuksena. Lisäksi alueella on loma- ja matkailualueen merkintä (R), jolla osoitetaan pääasiassa lomaasumiselle ja matkailua palveleville toiminnoille rakentamisalueita niihin kuuluvine liikenne-, virkistys- ja muine alueineen. Suunnittelumääräyksissä on sanottu, että yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen tarkoituksenmukaisempaan käyttöön lomaasunto- ja matkailutoimintojen kannalta, toimintojen mitoitukseen sekä aluevarausten yhteensovittamiseen. Jätevedenpuhdistamon länsipuolella kulkee pääsähköjohto ja moottorikelkkailureitti. Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä yleispiirteinen Kuusamon yleiskaava, jossa puhdistamoalue sijoittuu matkailupalvelujen alueelle. Alueen länsipuolella kulkee moottorikelkkailureitti, josta kaavamerkintä toteaa seuraavaa: erityisesti valtatien varsi keskustan ja Rukan alueiden läheisyydessä on valtakunnallisesti tärkeä moottorikelkkailuyhteys. Itäpuolella on valtatie 5, joka on valtakunnallinen ja maakunnallinen matkailuväylä ja jota kehitetään matkailuliikenteen, kuljetusten ja muun pitkäaikaisen liikenteen pääväylänä. Hankealue kuuluu myös Kuusamon matkailukaupungin alueeseen, jossa alueelle suunniteltujen toimenpiteiden tulee sopeutua kansainvälisen ja kotimaisen matkailun tavoitteisiin ja tukea niiden toteuttamista. Toinen alueella voimassa oleva yleiskaava on Kesäjärven osayleiskaava, jossa puhdistamon alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Sen länsilaidassa kulkee moottorikelkkailu-ura/reitti, ja itä-länsisuuntaisesti voimajohto. Itäpuolella, valtatien 5 varrella, on melualue. Ympäröivä alue on Kesäjärven osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Lounaispuolella, maa- ja metsätalousvaltaisen alueen takana, on matkailupalvelujen alue, joka on suunnittelutarvealuetta. Rukan alueella on voimassa Rukan asemakaava, jonka Kuusamon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Asemakaavassa jätevedenpuhdistamon alue on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), jonka länsi- ja pohjoispuolella on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Itäpuolella suunnittelualue rajautuu yleiseen tiehen. Alueella kulkeva voimajohto on osoitettu omalla merkinnällään.

7 Uusi pintavalutuskenttä ja sen laajennusvaraus sijoitetaan länsiosaltaan voimassa olevan, kaupunginvaltuuston hyväksymän Rukan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueelle. Rukan osayleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (kaavamerkintä M) ja osin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (kaavamerkintä MU), jolla on ympäristöarvoja. 7 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Rukan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Koutajoen latvavesistöalueella, joka ulottuu Kuusamon lisäksi Posion ja Sallan kuntien alueelle. Koutajoen vesistö jatkuu Venäjän puolelle ja laskee Paanajärven kautta Jäämereen. Valuma-alueen pinta-ala valtakunnan rajalla on noin km 2. Pinta-alasta noin 12 % on järviä. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kesäjokeen, joka alkaa Kesäjärvestä ja laskee noin 10 km:n päässä Yli-Kitkajärven Kesälahteen. Kesäjoki on pieni, vähävirtaamainen joki, jossa jätevesien laimentumisolot yleensä ovat huonot. Joen valuma-alue on 18,4 km 2. Joen virtaamista ei ole mittaustuloksia. Jäteveden nykyisen purkupaikan kohdalla valuma-aluetta on vain 5,4 km 2 ja virtaama on varsinkin talvella hyvin vähäinen. Kesäjoen mainittavin sivu-uoma on etelästä noin 3 km:n päässä jokisuusta Kesäjokeen laskeva Mehtikananpuro. Tällä kohdalla Kesäjoen valuma-alue on 14,2 km 2. Jäteveden purkupaikan ja Mehtikananpuron laskukohdan välinen osuus Kesäjoesta on tällä hetkellä määritelty viemäriksi, jonka kunnossapito kuuluu luvanhaltijalle. Kesälahti on Yli-Kitkajärven Kesäsaaren rajaama lahti. Kesälahden ja Yli- Kitkajärven välillä on kaksi melko matalaa ja kapeaa salmea, jotka rajoittavat veden vaihtuvuutta lahdessa. Kesälahden pinta-ala on 0,97 km 2 ja lahdella on lähivaluma-aluetta 2,6 km 2. Kesälahden kokonaistilavuus on noin 3 milj. m 3 ja keskisyvyys noin 3 metriä. Suurin syvyys lahden pienialaisessa syvänteessä (Kesähauta) on noin 11 metriä. Pitkät niemekkeet ja saaret jakavat Kitkajärvet useiksi erillisiksi vesialueiksi. Pääaltaat erottaa toisistaan Kilkilösalmi. Yli- ja Ala-Kitkan järvialue on pinta-alaltaan noin 290 km 2. Vedet laskevat rotkolaaksossa virtaavaa Kitkajokea itään. Valtakunnan rajan tuntumassa Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen. Alueen luonto ja suojelukohteet Rukan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Koutajoen vesistön koskiensuojelulailla suojellulla valuma-alueella. Käytännössä valuma-alueen suojelu tarkoittaa sitä, että alueelle ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa uuden voimalaitoksen rakentamiseen. Puhdistamon alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura alueverkoston kohteita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia aluerajauksia. Uusi jätevedenpuhdistamo on tarkoitus sijoittaa nykyisen puhdistamon kanssa samalle tontille, eikä alueella ole luontoarvoja.

8 Kitkajärvi kuuluu Natura verkostoon SCI- ja SPA-alueena (FI ); järvi kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan. Kitkajärvien kalastoon kuuluvat alkuperäiset taimen-, harjus- ja siikakannat ja järvet kuuluvat Project Aqua -ohjelmaan. Rukan jätevedenpuhdistamon uuden suunnitellun pintavalutuskentän alue on ojittamatonta, luonnontilaista suoaluetta. Pohjois-, itä- ja eteläosiltaan alue rajautuu kankaisiin, jotka on hakattu. Alueen poikki kulkee voimajohtolinja, Moisasenlammesta alkunsa saava vesiuoma, sekä alueen pohjoisosassa Kesäjoki. Suomen suoaluejaossa alue kuuluu Peräpohjolan aapasuot -alueeseen. Suoyhdistymätyypiltään alue kuuluu eteläiset pohjoisboreaaliset aapasuot -tyyppiin, joka on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan arvioitu säilyväksi (LC). Suunnitellun pintavalutuskentän sekä kentän laajennusvarauksen alueilla tehtiin kasvillisuusselvitys Kentän itäosa on keskeiseltä osaltaan varsinaista lettorämettä. Mänty (Pinus sylvestris) on valtapuuna rämemättäillä, joilla kasvaa myös katajaa (Juniperus communis), vaivaiskoivua (Betula nana) ja pohjanpajua (Salix lapponum). Kenttäkerroksessa esiintyy muun muassa maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata), rätvänä (Potentilla erecta), metsämaitikka (Melampyrum sylvaticum), luhtavilla (Eriophorum angustifolium) ja jouhisara (Carex lasiocarpa). Sammalkerroksen lajistoa ovat muun muassa heterahkasammal (Sphagnum warnstorfii), lettorahkasammal (Sphagnum teres), lettosirppisammal (Scorpidium cossonii), rassisammal (Paludella squarrosa) sekä mättäillä ruskorahkasammal (Sphagnum fuscum) ja seinäsammal (Pleurozium schreberi). Lettorämettä esiintyy myös kentän laajennusvarauksen lounaisnurkalla. Pintavalutuskentän eteläpuolen kankaan reunalla kasvillisuus muuttuu lettokorveksi. Kuusi (Picea abies) ja harmaaleppä (Alnus glutinosa) muodostavat puuston. Pohjanpajua ja katajaa on runsaasti pensaskerroksessa. Kenttäkerroksessa esiintyy muun muassa korpikastikka (Calamagrostis purpurea), pullosara (Carex rostrata), metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum), kurjenjalka (Comarum palustre) sekä siniheinä (Molinia caerulea). Sammalkerros on samanlainen kuin lettorämeellä. Kentän länsireunalla kulkevan uoman varsi on luhtalettoa. Kasvillisuus peittää lähes kokonaan uoman, jonka varrella kasvaa pajuja sekä muun muassa kurjenjalka, pullosara, jouhisara ja luhtavilla. Kankaan rajalla on pienialaisesti Sphagnum-lettonevaa, jonka kenttäkerroksen lajistossa esiintyy edellä mainittujen lajien lisäksi siniheinä, villapääluikka (Trichophorum alpinum) ja heterahkasammal. Kentän laajennusvarauksen alueella esiintyy Campylium-lettoa. Lettoväkäsammal (Campylium stellatum) ja lettosirppisammal ilmentävät tätä lettotyyppiä. Kenttäkerroksessa esiintyy muun muassa keltasara (Carex flava), lettovilla (Eriophorum latifolium), siniheinä, rätvänä ja punakko (Bartsia alpina). Alueella kasvaa runsaasti suopunakämmekkää (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata). Kesäjoen sekä jokeen laskevan uoman varrella esiintyy Warnstorfii-lettoa, jonka ilmentäjälajina on heterahkasammal. Muuta lajistoa ovat muun muassa mesiangervo (Filipendula ulmaria), metsäkurjenpolvi, kaarlenvaltikka (Pedicularis sceptrumcarolinum), isotalvikki (Pyrola rotundifolia) sekä nurmitatar (Polygonum viviparum). Puustoa esiintyy jonkin verran, lähinnä kuusta. Kesäjoen varsi on heinien ja sarojen reunustama. Sen kasvillisuus ilmentää sara- ja ruoholuhtaa sekä luhtaista lettoa. 8

9 Selvitysalueella ei havaittu luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltavia luontotyyppejä. Suunnitellun pintavalutuskentän länsipuolelle sijoittuvan uoman voidaan katsoa kuuluvan vesilain (587/2011) 2 luvun 11 :n mukaisiin vesiluonnon suojelutyyppeihin. Selvitysalueella esiintyvät letot ovat metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Selvitysalue kuuluu luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa Pohjois- Suomen alueeseen. Selvitysalueella havaituista kasvillisuustyypeistä välipintaletot ja luhtaletot on luokiteltu Pohjois-Suomessa ja koko maassa erittäin uhanalaisiksi (EN) ja lettokorvet ja lettorämeet vaarantuneiksi (VU). Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän, eikä maastokäynnillä havaittu luontodirektiivin liitteeseen IV kuuluvia, erityisesti suojeltavia, rauhoitettuja tai Suomen kansainvälisiä vastuukasvilajeja. Koko maassa vaarantuneista (VU) lajeista selvitysalueella esiintyy suopunakämmekkää (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata). Lajia esiintyy kentän laajennusvarauksen alueella useita yksilöitä. 9 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Jätevedenpuhdistamon välittömässä läheisyydessä ei ole vakituista asutusta eikä loma-asutusta. Lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä puhdistamorakennuksen kaakkois- ja lounaispuolella. Kauempana puhdistamon koillis-, itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee enemmän asutusta. Puhdistamon ja asutuksen väliin jää valtatie 5. Vesistön tila ja käyttö Veden laatu Kesäjoki Kesäjoen happitilanne on ollut yleensä vähintään tyydyttävää tasoa (kyllästysaste yli 70 %). Kevättalvisin Rukan jätevedenpuhdistamon yläpuolella on kuitenkin havaittu ajoittain alentunutta hapen kyllästystä Kesäjärvestä valuvan vähähappisen veden seurauksena. Myös puhdistamon alapuolisella havaintopaikalla happitilanne on ajoittain heikentynyt, ja alimmillaan kyllästysasteen on havaittu olleen alle 40 % elokuussa 2006 ja heinäkuussa Kesäjoen suulla happitilanne on tasaisempi kuin joen yläosalla. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat puhdistamon yläpuolella olleet korkeimmillaan kesäaikaan, jolloin pitoisuudet ovat olleet µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet ( µg/l) ovat pääsääntöisesti olleet korkeimmillaan huhtikuussa. Puhdistamon alapuolella jätevesien vaikutus on näkynyt erityisesti korkeina typpipitoisuuksina ja tätä lievemmin kohonneina kokonaisfosforipitoisuuksina. Epäorgaanisten ravinteiden osalta fosfaattifosforin pitoisuusmuutokset ovat olleet melko pieniä, mutta ammonium- ja nitraattityppipitoisuuksien kasvu on ollut jätevesille tyypilliseen tapaan hyvin selkeää. Kesäjoen alaosallakin typpikuormitus on näkynyt usein 2 4-kertaisina pitoisuuksina puhdistamon yläpuoliseen havaintopaikkaan verrattuna. Ajoittain kevättalvisin vähäisten virtaamien aikaan pitoisuudet ovat olleet monikymmenkertaisia. Jätevesien vaikutusta Kesäjoessa kuvaa myös sähkönjohtavuuden kasvu puhdistamon alapuolella yläpuoliseen tasoon verrattuna. Puhdistamon alapuolella sähkönjohtavuusarvot ovat olleet noin kolme kertaa suurempia

10 kuin yläpuolella. Kesäjoen suulla sähkönjohtavuudet ovat yleensä normalisoituneet. Myös kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) arvot ovat nousseet lievästi puhdistamon kohdalla. Veden hygieenistä laatua kuvaavien fekaalisten koliformisten bakteerien määrä on ollut tarkastelujaksolla puhdistamon yläpuolella 0 88 kpl/100 ml, alapuolella kpl/100 ml ja Kesäjokisuulla kpl/100 ml. Pitoisuudet alittavat uimavesille asetetun toimenpiderajan (1 000 kpl/100 ml) lukuun ottamatta tätä korkeampaa, vuonna 2010 puhdistamon alapuolelta mitattua määrää. Tarkkailutulosten perusteella veden ph-tasossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia jätevesien vaikutusalueella; ph on ollut sekä puhdistamon ylä- että alapuolella lähellä neutraalia. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet pääosin pieniä, mutta ajoittain on mitattu kohonneita pitoisuuksia (noin 30 mg/l) sekä puhdistamon ylä- että alapuolella. Vuosina vedenlaatu on ollut Kesäjoen suulla kevättalvella ja kesällä keskimäärin seuraava: 10 Happi Happi ph S-joht. COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 23-N NH 4-N Väri Sameus Kiintoaine mg/l Fek. kolit kpl/100 ml mg/l kyll.% ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU Talvi II IV Keskiarvo 11,0 76 7,1 17,7 10, ,7 2,0 46 Minimi 9,4 65 6,6 5,4 3, ,7 0,5 0 Maksimi 12,0 83 7,3 29,4 27, ,8 8,6 160 a-klorofylli µg/l Kesä VI VIII Keskiarvo 8,6 79 7,1 9,9 11, ,3 1,7 94 1,4 Minimi 6,4 62 7,0 7,9 5, ,9 0,7 11 0,7 Maksimi 9,7 91 7,3 12,5 19, ,2 6, ,4 Kesälahti (Karilahti) Kesälahdella happitilanne on pintavedessä ollut yleensä hyvä, sen sijaan alentuneita hapenkyllästysasteita on ollut sekä välivedessä että pohjanläheisessä vesikerroksessa läpi vuoden. Kesälahden pintakerroksessa vesi on yleensä ollut hyvälaatuista kesällä ja talvella. Sen sijaan syvemmissä vesikerroksissa sähkönjohtavuus, ravinnepitoisuudet, väriarvo ja kiintoainepitoisuus ovat olleet koholla ilmentäen jätevesikuormitusta. Pohjanläheisen vesikerroksen kokonaisfosforitasoon on todennäköisesti vaikuttanut myös heikko happitilanne ja fosforin liukeneminen pohjasedimentistä veteen. Vuosina Kesälahden vedenlaatu on ollut kevättalvella ja kesällä keskimäärin seuraava: Talvi II IV Syvyys t C Happi mg/l Happi kyll. % ph S-joht. ms/m COD Mn mg/l Kok.P µg/l 1 0,8 11,4 81 6,9 5,7 6, ,6 1,3 5 2,5 4,9 35 6,8 16,3 5, ,9 0,6 9 3,3 3,6 27 6,8 19,3 6, ,5 3,1 PO 4-P µg/l Kok.N µg/l NO 23-N µg/l NH 4-N µg/l Väri mg Pt/l Sameus FNU Kiintoaine mg/l a-klorofylli µg/l Kesä VI VIII 1 17,4 8,6 90 7,4 5,0 5, ,7 2,5 5 14,1 6,2 68 7,0 5,6 7, ,7 2,2 9 9,7 0,7 17 6,8 7,5 8, ,8 6, ,3 Kesälahden vesi on yleensä ollut lähistön muihin lahtiin verrattuna selvästi ravinteikkaampaa. Myös levätuotannon määrää ilmentävä a-klorofyllipitoisuus (4,7 12 µg/l) on ollut lievästi rehevien tai rehevien vesien tasoa, kun vertailukohtana käytetyissä Yli-Kitkajärven lahdissa klorofyllipitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä ja lähellä karujen vesistöjen tasoa.

11 Kesälahdella on myös ympäristöhallinnon säännöllistä leväseurantaa, jota tekevät pääasiassa kuntien ympäristöviranomaiset ja tavalliset rantaasukkaat. Jaksolla Kesälahdella on havaittu usein keski- ja loppukesäisin vähän levää vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä, ja veden näkösyvyys on pienentynyt. Vuosina 2008, 2010 ja 2011 levää ei ole kuitenkaan havaittu. Typen ja fosforin keskinäistä tärkeysjärjestystä perustuotannon ja kasviplanktonin kasvun rajoittajana voidaan arvioida epäorgaanisessa muodossa olevien ravinteiden pitoisuuksien ja ravinnesuhteiden tarkastelun avulla. Vuosina sekä epäorgaaninen typpi (NH 4 -N ja NO 2+3 -N) että epäorgaaninen fosfori (PO 4 -P) ovat olleet kesällä yleensä hyvin vähissä Kesälahden pintavedessä. Levätuotantoa rajoittavat tällöin molemmat ravinteet: 11 Eo.N µg/l N:P -suhde Kitk P rajoittaa 100 N ja P rajoittavat 50 0 N rajoittaa PO 4 -P µg/l Fosforilla on kuitenkin levätuotannon säätelijänä karuissa olosuhteissa suurempi merkitys kuin typellä, joten rehevyystason voidaan arvioida määräytyvän pääosin sen perusteella. Vuosien (jätetty pois elokuu 2011) ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllin välisen riippuvuuden perusteella Kesälahden rehevyystaso näyttää riippuvan vain kokonaisfosforipitoisuudesta, ja senkin selitysaste on vain 18 %. Tästä huolimatta myös typellä on rehevyyden kannalta selvä rooli, jota ei voida kokonaan unohtaa. Hakemuksen toimitetun täydennyksen liitteessä 5 (5/5) esitettyjen Kesälahden vedenlaatutietojen perusteella nitraatti- ja nitraattitypen yhteispitoisuus veden pintakerroksessa on vuosina ollut kesäisin lähes poikkeuksetta enintään 5 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet kesäisin jonkin verran suurempia, mutta useimmiten epäorgaanista typpeä on ollut veden pintakerroksessa kaikkiaan alle 20 µg/l. Rukan jätevedenpuhdistamon nykyisessä ympäristölupapäätöksessä on annettu selvitysmääräys, jonka mukaan hakijan on selvitettävä Kesälahden hapetuksen vaikutusta lahden tilaan. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on teettänyt selvityksen ja sitoutunut kokeilemaan hapetuksen vaikutusta lahden tilan parantamiseksi. Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä määrännyt toistaiseksi voimassa olevan talviaikaisen hapetusvelvoitteen. Hapetuksen vaikutuksia tarkkaillaan tehostetusti, ja kolmen vuoden jälkeen tarkkailutulosten perusteella arvioidaan toimenpiteen vaikutuksia ja riittävyyttä Kesälahden tilan kannalta. Hapetuskokeilu on aloitettu joulukuussa 2011.

12 12 Vedenlaadun kehitys Kesäjoen ja Kesälahden talvi- ja kesäaikaisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien sekä happitilanteen kehittymistä pintavedessä on tarkasteltu vuosien tulosten perusteella. Puhdistamon korkea puhdistusteho fosforin suhteen ilmenee tuloksista Kesäjoen talvisten fosforipitoisuuksien laskuna jätevesimäärien kasvusta huolimatta. Kesäaikana fosforipitoisuuksissa ei ole nähtävissä selkeää kehityssuuntaa. Typpikuormituksen kasvu näkyy typpipitoisuuksien kasvuna etenkin kesällä. Kesälahden fosforipitoisuudet ovat laskeneet 2000-luvulla, joskin aivan viime vuosina talviajan pitoisuudet ovat nousseet taas 2000-luvun alun tasolle. Typpipitoisuudet ovat Kesälahdellakin kasvaneet, samoin a-klorofyllipitoisuus, joskin elokuussa 2011 mitattiin tavanomaista alhaisempi pitoisuustaso, joka voi tosin olla myös virheellinen määritys. Kalasto ja kalastus Kalastustiedustelujen mukaan Kesälahden kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat kalalajit: muikku, siika, taimen, hauki, ahven, made, särki ja kiiski. Kesäjoen kalasto on vuosina 2001, 2005 ja 2009 tehtyjen sähkökoekalastusten perusteella niukka, ja se koostuu hauesta, ahvenesta ja mateesta. Sähkökoekalastuksista on vuosina 2001/2005/2009 saatu ilman laskennallisia korjauksia seuraavat tulokset (yks./100 m 2 ): Alaosa Keskiosa Taimen -/-/- 4,2/-/- Hauki 1,0/-/- 0,8/3,3/- Ahven -/2,5/- -/-/- Made -/-/- 1,7/3,3/- Kalojen yksilötiheydet ovat olleet pieniä. Vuonna 2009 saalista ei saatu ollenkaan. Vuonna 2001 Kesäjoen keskiosalta saatiin myös viisi taimenen poikasta ( mm), jotka lienevät nousseet jokeen Kitkajärvestä. Kirjanpitokalastajien vähäisellä verkkopyynnillä muikkua on saatu Kesälahdelta yleensä kohtalaisesti tai hyvin (0,6 2,5 kg verkon kokukertaa (pkk) kohden), mutta vuosina saalis oli pieni (vajaa 0,5 kg/pkk). Vuosina muikkua saatiin Kesälahdelta vain hiukan. Kalastus Kesälahdella tapahtuu pääasiassa tiheillä (silmäkoko mm) siikaverkoilla, joilla saadut siikasaaliit ovat olleet yleensä pieniä (0,2 0,4 kg/pkk). Siian yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä. Ahven- ja särkisaaliit tiheillä verkoilla ovat olleet pieniä (yleensä tasoa 0,1 0,4 kg/pkk). Ahvenen yksikkösaalis on olut viime vuosina aiempaa pienempi, kun taas särjen yksikkösaalis on viime vuosina kohonnut. Hauen yksikkösaalis tiheillä verkoilla on ollut pieni (yleensä tasoa 0,3 0,4 kg/pkk). Hauen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä. Jätevesien johtaminen Kesäjokeen lisää Kesälahden rehevyyttä, ja kirjanpitokalastajien mukaan pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta Kesälahdella. Kaloissa on esiintynyt makuvirheitä joka vuosi. Kesälahden rantatilojen kalastusta selvitettiin tilakohtaisesti postitiedustelulla tammi helmikuussa Kesälahdella oli yhteensä 26 yksityistä ran-

13 tatilallista. Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 22 (85 %). Seuraavassa tiedot on vastanneiden keskiarvotietojen pohjalta yleistetty kaikkia rantatilallisia kohden. Kesälahden rantatilallisista kalasti vuonna 2009 Kesälahdella 15 taloutta. Kalastukseen osallistui taloudesta keskimäärin 2,8 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 40. Kalastus rajoittui lähes täysin avovesikauteen. Talvella kalastettiin vain pilkillä, ja lisäksi yksi kalastaja piti katiskoja pyynnissä läpi talven. Kalastus oli pääasiassa verkkokalastusta. Siikaverkoilla (solmuväli mm) kalastuspäiviä oli keskimäärin kymmenen taloutta kohden ja muikkuverkoilla vastaavasti kuusi. Nuottaa veti yksi kalastaja kahdeksan kertaa kesän aikana. Kesälahdella oli vuonna 2009 käytössä 46 siikaverkkoa ja 12 muikkuverkkoa. Siikaverkoista 79 % oli tiheitä siikaverkkoja (solmuväli mm), ja loput olivat käytännössä solmuväliltään mm. Nuottia oli käytössä yksi. Näiden lisäksi oli käytössä katiskoja, heittovapoja ja onkia. Rantatilallisten kokonaissaalis vuonna 2009 oli 760 kg, mistä muikkua oli 36 %, haukea 19 %, särkeä 17 % ja siikaa 15 %. Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja kiiskeä. Kokonaissaaliista neljännes oli nuotalla pyydettyä muikkua. Talouskohtainen saalis oli kaikkien kalastajien keskiarvona keskimäärin 51 kg. Muilla kuin nuottakalastajalla talouskohtainen saalis oli 36 kg. Kalastajien määrä on vähentynyt Kesälahdella 2000-luvulla. Myös kalastusaktiivisuus on lahdella heikentynyt. Kotitarvenuottausta harjoitti vuonna 2009 enää yksi kalastaja. Verkkojen käyttö viittaa myös alentuneeseen pyyntiponnistukseen. Vuonna 2005 keskimääräinen kalastusaika oli siikaverkoilla 16 päivää ja muikkuverkoilla kymmenen päivää. Vuonna 2009 siikaverkoilla kalastettiin enää keskimäärin kymmenen päivää ja muikkuverkoilla kuusi päivää. Kokonaissaalis vuonna 2009 oli vajaa puolet vuosien 1998 ja 2005 saaliista. Erityisesti muikku-, siika- ja ahvensaalis on alentunut: Kalastavat taloudet Pyydykset (kpl) verkot (# mm) muikkuverkot nuotat katiskat heitto- /vetouisteluvavat koukut mato-onget pilkkionget Saalis (kg) taimen siika muikku harjus hauki ahven made särki kiiski yhteensä Saalis (kg/talous)

14 Muikkusaalis on vähentynyt etenkin nuottauksen vähentymisen vuoksi ja siikasaalis verkkokalastuksen vähetessä. Särjen ja hauen suhteellinen osuus on 2000-luvulla kasvanut. Sopivasti rehevissä vesissä ne ovat lohikaloja parempia kilpailijoita. Vuonna 1992 kokonaissaalis oli selvästi suurempi kuin myöhemmin. Tulokset eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia keskenään, sillä vuonna 1992 tiedustelussa oli mukana myös muita kuin rantatilallisia. Tällöin paikallisten, jotka kalastavat todennäköisesti kesämökkiläisiä enemmän, osuus vuoden 1992 saaliissa korostuu. Kesälahti on tyypillinen muikun ja siian syönnösalue, mihin kyseiset kalalajit vaeltanevat varsinaiselta Kitkajärveltä. Kesälahti ei liene niille kovin merkittävä kutualue. Kesälahti on paikallisesti merkittävä kesäkalastuskohde ja muikun ja siian vaeltaminen sinne lienee syy aiemmin saatuun melko korkeaan hehtaarisaaliiseen. Vuosina 1998 ja 2005 yksistään rantatilallisten saalis oli noin 15 kg/ha. Vuonna 1992, jolloin mukana oli rantatilallisten lisäksi myös lähialueen paikallisia talouksia, hehtaarisaaliiksi arvioitiin noin 40 kg. Vuonna 2009 rantatilallisten saama hehtaarisaalis, noin 7 kg/ha, ei ollut enää erityisen korkea. Kalastus on lahdella vähentynyt ja lahden vähittäisen rehevöitymisen vuoksi myös siian ja muikun elinolosuhteet ovat voineet lahdella heiketä. Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kesälahdella kaikki tiedusteluun vastanneet kalastajat kommentoivat kalastusta haittaavia tekijöitä. Lähes kaikki pitivät ongelmana pyydysten likaantumista ja Rukan puhdistamon kuormitusta: 14 Kalastushaitta % Veden heikko laatu 69 Pyydysten likaantuminen 92 Särkikalojen runsaus 46 Kalojen makuvirheet 62 Rukan puhdistamon kuormitus 92 Vesistön liettyminen 77 Vesikasvien runsaus 46 Metsäojitusten kuormitus 8 Vesistön liettymistä, veden heikkoa laatua ja kalojen makuvirheitä kommentoi % kalastajista. Särkikalojen ja vesikasvien runsautta piti ongelmana vajaa puolet kalastajista. Muutamissa kommenteissa mainittiin erikseen, että särki- ja haukikannat ovat voimistuneet Kesälahdella. Kalastus Kesäjoella Kalastustiedusteluun vastanneista kukaan ei kalastanut Kesäjoella. Kesäjoki on ollut paikallisten kalastajien mukaan aiemmin hyvä järvitaimen- ja tammukkajoki. Kookasta järvitaimenta kalastettiin joesta muun muassa rysillä ja 1960-luvuilla. Tammukkaa oli joessa vielä 1970-luvulla. Kalasto ja sen hoitotoimet Rukan jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan haltijan on maksettava vuotuista euron suuruista kala-

15 talousmaksua, joka on käytettävä Kitkajärven kalaston hoitoon ja kalastuksen edellytysten parantamiseen jätevesien vaikutusalueella. Kesälahdelle on istutettu viime vuosina vuosittain 500 kesänvanhaa harjusta ja kesänvanhaa siikaa. Varsinaisille Kitkajärville, (Yli-Kitka ja Ala- Kitka), istutetaan vuosittain huomattavia määriä taimenen, harjuksen ja siian poikasia. 15 Vesistön ekologinen tila Alue kuuluu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueeseen, joka ulottuu Perämeren rannikolta valtakunnan itärajalle. Suurten Oulujoen ja Iijoen vesistöjen lisäksi vesienhoitoalueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan pienemmät Perämereen laskevat vesistöt Kalajoelta Kuivajoelle sekä Kuusamosta itään laskevien Koutajoen ja Vienan Kemin latvavedet. Myös rannikkovedet ja pohjavedet kuuluvat vesienhoidon piiriin. Vesienhoitosuunnitelma sisältää muun muassa tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja vesienhoitohoitotoimista. Kaikkien ohjelmiin sisältyvien toimien on oltava käynnissä viimeistään vuoden 2012 lopussa, jolloin myös aloitetaan vesienhoitosuunnitelmien tarkistus kuulemismenettelyineen. Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 kestävälle suunnittelukaudelle. Ympäristöhallinnon vuosien seurantatuloksiin perustuvassa ekologisessa luokittelussa Yli-Kitkajärven Kesälahden ekologinen tila on tyydyttävä. Vuosien vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kitkajärvi on kuulunut luokkaan hyvä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän toimenpideohjelman mukaan Yli-Kitkajärven Kesälahden tila vuonna 2015 olisi tyydyttävä, jos toteutetaan vain nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä. Tilatavoitteena olevan hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan siten lisätoimenpiteitä. Toimenpideohjelmassa on esitetty lisätoimenpiteiksi hajakuormituksen vähentämistä. Vesistön muu käyttö Hankealueen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita eikä yleisiä uimarantoja. Kesälahden vesistön käyttö on normaalia rantatilallisten vesistön virkistyskäyttöön ja kalastukseen liittyvää käyttöä. Kesäjoella ei ole nykyisin merkittävää virkistyskäyttöä eikä muuta erityistä vesistön käyttöä. Kesälahden rantatilojen vesistön käyttö selvitettiin tilakohtaisesti postitiedustelulla tammikuussa Kesälahdella oli 26 yksityistä tilaa ja vesistön käyttötiedot saatiin 22 tilalta (85 %). Näistä rakennettuja tiloja oli 19. Vakituisesti asuttuja tiloja oli 3 ja kesäasuntoja oli 18 tilalla. Kesälahden asuttujen rantatilojen omistajista vajaa 70 % kalasti Kesälahdella. Noin

16 60 % omisti rantasaunan, käytti järvivettä saunassa ainakin ajoittain ja myös ui Kesälahdella. 16 Yhteensä Rakennetut rantatilat tiedustelussa 19 Kalastaa 13 Rantasaunoja 11 Uidaan 12 Ruokavesi Kesälahdesta - Saunavesi Kesälahdesta 10 Kysymykseen Onko Rukan jätevesipuhdistamon jätevesien lasku Kesäjokeen jotenkin vaikuttanut vesistön käyttöönne? vastasivat kaikki tiedusteluun vastanneet. Yksi tilallisista ei osannut sanoa asiasta mitään ja yhden mukaan vaikutuksia ei ole ollut. Muut ilmoittivat jätevesien johtamisella olleen haitallisia vaikutuksia vesistön käyttöön. Kommentit koskivat pääasiassa veden laadun heikkenemistä, vesistön rehevöitymistä, uimisen vähenemistä ja kalastuksen vähentymistä. Maaperä ja pohjavesiolot Noivioharjun Sivakkaharjun vedenhankintaa varten tärkeä (I luokan) pohjavesialue ( ) sijaitsee Rukan luoteispuolella, lähimmillään noin 4 km:n etäisyydellä Rukan alueelta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 6,66 km², mistä pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala käsittää 3,02 km². Pohjavettä on alueella arvioitu muodostuvan m³ vuorokaudessa. Noivioharju Sivakkaharju on pääosin metsätalouskäytössä, mutta alueella on myös maa-ainesten ottoalueita. Kesäjoki kulkee pohjavesialueella noin metrin matkan, mistä pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella noin 250 metrin matkan. Noivioharjun Sivakkaharjun alue muodostuu selännemäisestä, itään päin kapenevasta harjujakson osasta. Harjun ydinosa sisältää etupäässä hiekkaista soraa. Välikerroksina on pääasiassa kivistä soraa ja karkeaa hiekkaa. Lievealueilla aines muuttuu ensin hiekaksi ja uloimpana lopulta hienoksi hiekaksi. Pohjavesialue saa vesivaroihinsa täydennystä varsinkin eteläpuolisten vaarojen valunnasta. Osa pohjavedestä purkautuu alueen pohjoispuolisille soille. Pohjaveden päävirtaussuunta suurimmassa osassa aluetta on länteen. Harjun ydinosan vedenläpäisevyys on yleensä hyvä, mutta hydraulisesti se lienee kuitenkin epäyhtenäinen. Kesäjoen pohjan laadusta harjun kohdalla ei ole tutkimustietoa. Todennäköisesti harjun kohdalla on myös karkeampia aineksia. Pohjavettä purkautuu jokeen idän suunnasta. Kesäjoen itäpuolisella harjun osalla on hakijan vedenottamoita, joista toimitetaan vettä Rukan alueelle. Nykyisellään alueella on kaksi ottamoa: Mutkalampi I/Mutkalampi II sekä Sivakkaharju. Lähempänä Kesäjokea sijaitsevan Sivakkaharjun ottamon etäisyys joesta on noin 190 metriä. Maaperä on Kesäjoen itäpuolella Mutkalampien ottamon alueella pääosin soraa ja Sivakkaharjun ottamon alueella pintaosiltaan myös hiekkaa. Pohjaveden päävirtaussuunta on itäisimpänä sijaitsevan kaivon Mutkalampi I itäpuolella länteen ja kaivojen Mutkalampi I ja Mutkalampi II välillä pääosin itään. Mutkalampi II:n ja Sivakkaharjun ottamoiden välillä on vedenjakaja, ja Sivakkaharjun ottamon länsipuolella päävirtaus on lännen luoteen suuntaan.

17 17 TOIMINTA Yleistä Rukan alueella on viemäröinnin piirissä noin 530 vakinaista asukasta ja noin vuodepaikkaa. Rukan matkailualueen lisäksi vesiä muodostuu jonkin verran Salmilammin kylän ja haja-asutuksen piiristä. Vuodesta 2008 alkaen puhdistamolle on johdettu myös Käylänseudun vesiosuuskunnan jätevedet sekä vuodesta 2010 alkaen Kuontivaaran jätevesiosuuskunnan jätevedet. Vuoteen 2025 mennessä viemäröintialueelle arvioidaan tulevan vuodepaikkaa lisää. Viemäriverkoston piirissä olevan vakituisen asutuksen arvioidaan kasvavan 10 %. Matkailun lisääntymisen myötä jätevesimäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä yli 50 % viime vuosien tasosta. Jätevesimäärä vaihtelee vuoden mittaan huomattavasti matkailusesonkien vuoksi. Puhdistamolla voidaan ottaa vastaan myös saostuskaivolietettä. Viemäriverkosto Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 178 km. Verkosto on kokonaisuudessaan rakennettu tai saneerattu muoviputkilla ja muovisilla tarkastuskaivoilla. Kuormitustarkkailun mukaan jäteveden lika-ainepitoisuudet ovat korkeimmillaan suurimpien virtaamien aikana. Tämän perusteella sulamiskauden aikaiset vuotovedet eivät Rukalla yleensä aiheuta suurimpia virtaamapiikkejä. Rukan viemäriverkoston virtaamia ja niiden kehitystä seurataan jatkuvasti pumppaamoiden käyntiaikojen perusteella pumppaamopiireittäin. Vuodot viemäriverkostoon tapahtuvat havaintojen mukaan tarkastuskaivojen kansistojen kautta. Hakija on vuosittain korjannut kaivojen yläosia ja ohjannut pintavesiä pois viemäröintireiteiltä parantamalla pintavesien ojitusta suoalueilla. Puhdistamon tulokuormitus Rukan puhdistamolle tuleva jätevesimäärä on kasvanut 2000-luvulla matkailun kasvun myötä. Viime vuosina jätevesimäärä on ollut noin m 3 vuodessa (603 m 3 /vrk). Keskiylivirtaama on vuosina ollut m 3 /vrk ja huhti toukokuun keskiylivirtaama m 3 /vrk. Rukan jätevedenpuhdistamolle tullut keskimääräinen virtaama ja kuormitus vuosina sekä minimi- ja maksimiarvot: Puhdistamolle tuleva Keskiarvo Minimi Maksimi Q kok (m³/vrk) BOD 7 (kg/vrk) Fosfori (kg/vrk) 6,3 1,0 28 Typpi (kg/vrk) 54 8,0 166 Ammoniumtyppi (kg/vrk) 54 8,0 166 Kiintoaine (kg/vrk) COD Cr (kg/vrk) Vuonna 2025 keskimääräisen vuosivirtaaman arvioidaan olevan noin m 3 vuodessa (930 m 3 /vrk). Suurimman virtaaman (tammi

18 helmikuussa) arvioidaan olevan noin m 3 /vrk. Kesällä ja syksyllä virtaamat ovat selvästi sesonkiaikaa pienempiä. Rukan jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesi on tarkkailutulosten mukaan keskimäärin melko laimeaa. Esimerkiksi vuonna 2011 kuormitustarkkailunäytteiden mukaan biologisen hapenkulutuksen (BOD 7ATU ) pitoisuuskeskiarvo tulevassa jätevedessä oli 174 mg/l (vaihteluväli mg/l) ja kokonaisfosforin pitoisuuskeskiarvo 7,4 mg/l (vaihteluväli 4,8 9,9 mg/l). 18 Arvio haitallisten aineiden esiintymisestä jätevesissä Ympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden esiintymistä jätevesissä on tähän mennessä Suomessa selvitetty varsin vähän. HAVAVESIselvityksessä on analysoitu jätevesien vaarallisia ja haitallisia aineita yhdeksällä suurella puhdistamolla, joilla vastaanotetaan myös teollisuusjätevesiä. Lähtevästä jätevedestä analysoitujen aineiden pitoisuuksia on selvityksessä verrattu alhaisimpaan asetuksessa esiintyvään ympäristönlaatunormiin. Tulosten perusteella on arvioitu haitallisten aineiden esiintymistä käsitellyssä yhdyskuntajätevedessä yleisesti. HAVAVESI-selvityksessä seuraavista aineista on joissakin näytteissä analysoitu ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia: kadmium ja kadmiumyhdisteet elohopea ja elohopeayhdisteet oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit bentso(g,h,i)peryleeni MCPA (4-kloori-2-metyylifenoksietikka-happo) Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) Rukan puhdistamolle johdettavat jätevedet ovat käytännössä kokonaan asumajätevesiä. Viemäriverkoston piirissä ei ole teollisuutta. Huoltoasemalla on ainoastaan polttoaineen myyntiä, ei pesu- eikä korjaamopalveluja. Myöskään pesulatoimintaa ei Rukan alueella ole. Alueella on yksi moottorikelkkojen huoltopalveluliike. Erityispiirteenä Rukan alueella on runsas suksivoiteiden käyttö. Suksivoiteiden valmistajalta saadun tiedon mukaan suksivoiteissa ei yleisesti käytetä valtioneuvoston asetuksen nro 1022/2006 mukaisia vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Isoilla puhdistamoilla havaituista aineista MCPA on kasvinsuojeluaine, jota käytetään rikkakasvien torjunnassa. Viemäröidyn alueen maankäyttö huomioiden kasvinsuojeluaineiden käyttö on Rukalla hyvin vähäistä. MCPA:ta ei ole tarpeen tässä tapauksessa analysoida. Oktyylifenolilla ja oktyylifenolietoksylaatilla on useita käyttökohteita. Oktyylifenolietoksylaattia käytetään muun muassa valokuvien kehityksessä, ajoneuvojen ja teollisuuden puhdistusaineena, kiinnite- ja liima-aineena, muovituotteiden valmistuksessa, tekstiilien ja nahan viimeistelyssä sekä farmaseuttisissa tuotteissa. Oktyylifenolin ja oktyylifenolietoksylaatin esiintyminen määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina on epätodennäköistä, mutta näiden aineiden esiintymistä ei pystytä sulkemaan pois. Bentso(g,h,i)peryleeni on PAH-yhdiste. PAH-yhdisteitä syntyy muun muassa epätäydellisen palaamisen seurauksena. PAH-yhdisteet päätyvät vesis-

19 töön pääasiassa ilmalaskeumana ja hulevesien mukana. Bentso(g,h,i)peryleenin esiintyminen jätevesissä on epätodennäköistä. Ftalaatteja käytetään muovien pehmentämiseen. DEHP:n käyttö on viime vuosina vähentynyt. DEHP:tä voi esiintyä pieninä pitoisuuksina jätevedessä. Rukan nykyiseltä jätevedenpuhdistamolta lähtevästä vedestä on helmikuun 2012 velvoitetarkkailun yhteydessä tehty seuraavat lisämääritykset: kadmium elohopea oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit bentso(g,h,i)peryleeni Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) 19 Tulosten perusteella kaikki muut analyysit alittivat määritysrajan paitsi DEHP. DEHP-pitoisuus 0,19 µg/l alitti pintavesien ympäristölaatunormin ja on alhaisempi kuin Suomen suurimmilla puhdistamoilla keskimäärin havaitut pitoisuudet. Asukasvastineluvun tarkastelu Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) asukasvastineluvulla yksi tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus (BHK 7 /BOD 7 ) on 70 g happea (O 2 ). Asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta. Rukan nykyisellä puhdistamolla suurimmat näytteenottopäivinä mitatut BOD 7 -tulokuormat ovat vuosina olleet vuodesta riippuen kg O 2 /vrk. Vastaavat asukasvastineluvut ovat olleet Suurimmilla viikoittaisilla virtaamilla sekä kyseisen vuoden keskimääräisellä BOD 7 -arvolla laskettuna asukasvastineluvut ovat olleet Rukan puhdistamolla alkuvuoden suurten tulovirtaamien aikaan myös tulevan jäteveden BOD 7 -arvo on yleensä korkeammalla tasolla kuin muuhun aikaan vuodesta. Käyttämällä vedenlaatua siltä näyteajankohdalta, joka on sijoittunut lähelle alkuvuoden matkailusesongin suurinta viikkovirtaamaa, vastaava asukasvastineluku on ollut suurimmillaan noin 8 700: a) b) Vuosi Suurin BOD 7 - AVL Suurin viikkovirtaama BOD 7 -arvo AVL kuorma näytepäivinä * ** kg/d m 3 /vko m 3 /vrk mg/l O *suurin viikkovirtaama tammi maaliskuu **suurinta viikkovirtaamaa lähinnä vastaava näyteajankohta Puhdistamolle tuleva BOD 7 -kuormitus on ollut keskimäärin 137 kg/vrk. Asukasvastineluvulla 70 g/as vrk laskettuna puhdistamolle tullut BOD 7 - kuormitus on vastannut keskimäärin noin henkilöä. Kuormituksen

20 ennakoidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä siten, että laitokselle tuleva BOD 7 -kuormitus vuosikeskiarvona on arviolta 255 kg/vrk. Vuositasolla tämä kuormitus vastaa asukasvastineluvulla 70 g/as vrk arvioituna noin henkilön kuormitusta. 20 Puhdistamon mitoitus Rukan uusi jätevedenpuhdistamo mitoitetaan vuoden 2025 arvioidulle tilanteelle, jolloin vakituisia asukkaita on 600 ja vuodepaikkoja Laitosmitoitus tehdään asukasvastineluvulle , mutta mitoituksen pohjana käytetään biologiselle hapenkulutukselle (BOD 7 ) asukasvastinetta 50 g/as vrk. Laskettuna luvulla 70 g/as vrk puhdistamon mitoitus pohjautuu noin asukkaan kuormitukseen, joka vastaa lyhytaikaista maksimikuormitustilannetta. Laitoksen mitoitusarvot ovat: Typpi, g/as/vrk 14 Typpi, kg/vrk 252 Fosfori, g/as/vrk 2 Fosfori, kg/vrk 36 BOD, g/as/vrk 50 BOD, kg/vrk 900 Kiintoaine, kg/vrk Keskimääräinen mitoitusvirtaama m 3 /vrk Ominaisvirtaama, l/as/vrk 100 Maksimivirtaama, m 3 /vrk q ka, m 3 /t 75 q mit, m 3 /t 219 q max,hydr, m 3 /t 292 q biol.max, m 3 /t 219 Mitoitusarvot on valittu sesonkiajan kuormituksen mukaan. Koko vuodelle laskettu keskimääräinen virtaama on vuonna 2025 arviolta 930 m³ vuorokaudessa. Puhdistamon mitoituksessa puhdistustehoksi on arvioitu biologisen hapenkulutuksen osalta 98 %, fosforin osalta 99 %, kiintoaineen osalta 99 %, kemiallisen hapenkulutuksen osalta 85 % ja ammoniumtypen osalta 96 %. Kokonaistypen puhdistustehon arvioidaan olevan %; teho on heikoin talvella suurimman kuormituksen aikaan ja paras kesällä. Puhdistamolla syntyvä liete sakeutetaan ja kuivataan ruuvikuivaimilla tai lingoilla. Kuusamon kaatopaikan kupeessa sijaitsevalla Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan kompostikentällä kompostoidaan Rukan ja Torangin jätevedenpuhdistamoiden lietteet sekä JK Juusto Kaira Oy:n meijerin puhdistamon lietteet. Lisäksi alueella kompostoidaan Kuusamon kaupungin alueelta erilliskerätty biojäte. Viime vuosina kompostointialueella käsitelty liete- ja biojätemäärä on ollut m 3 vuodessa. Voimassa olevan luvan mukaan kompostointialueelle voidaan vastaanottaa jätevesilietettä sekä biojätettä yhteensä noin m 3. Vuonna 2011 kompostoitu lietemäärä oli m 3, mistä Rukan puhdistamon lietettä oli m 3. Kompostoidun biojätteen määrä on viime vuosina ollut noin 80 m 3 vuodessa. Vuoden 2025 kuormitusarvojen perusteella Rukan puhdistamolla arvioidaan syntyvän kuivattua lietettä noin m 3 vuodessa.

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus

Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus hanna.lonngren@ymparisto.fi Pk-mallilupahanke Opas pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten

Lisätiedot

Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Aavarannan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta, HM Technics Oy

Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Aavarannan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta, HM Technics Oy Rakennus- ja ympäristölautakunta 205 29.11.2016 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Aavarannan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta, HM Technics Oy 771/11.01.00/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M6090005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen vesioikeuden

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 460/11.01.00/2014 16 Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö koskien Rinnekoti-säätiön hakemusta Rinnekodin jätevedenpuhdistamon ja jätevesilietteen kompostointialueen

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila. 13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Ympäristölautakunta 08.12.2016 Sivu 1 / 1 77/2013 11.01.03 107 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 39/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 227

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 39/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 227 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 39/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 227 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2007 ASIA Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamon tehostamista koskevien määräaikojen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 115 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13a kohta

Ympäristönsuojelulain 115 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13a kohta Etelä-Suomi Päätös Nro 42/2011/2 Dnro ESAVI/126/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2011 ASIA Jokioisten kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksessä nro 18/2010/2 puhdistamon tehostamista

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot