Vuosikirja year book. Keski-Suomen kauppakamari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikirja year book. Keski-Suomen kauppakamari"

Transkriptio

1 Vuosikirja year book v. Keski-Suomen kauppakamari

2 VUODEN 2015 HUIPENNUS KASVUN KARNEVAALI JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI vuosikirja 2015 year book Yritystaivaan kirkkaimmat tähdet, kasvunälkäisimmät yritykset ja huippupuhujat, joita et muualla kohtaa! Varmista paikkasi heidän joukossaan osallistumalla Kasvun Karnevaaliin! ASENNETTA, OIVALLUKSIA JA UUSIA KONTAKTEJA. OSTA LIPPU JA TUTUSTU OHJELMAAN kasvuopen.fi/karnevaali

3 Keski-Suomen kauppakamari vaikuttaa VUOSIKIRJA YEAR BOOK Vaikuttamisen painopistealueet: Yrityskontaktit Business Contacts Kasvu Kansainvälistyminen Johtaminen Yhteydet ja verkostot 5 Vaikuttamisen painopisteet & Edunvalvonnan pääteemat 6 Keski-Suomen menestys tehdään yhdessä Central Finland s success involves us all 8 Keski-Suomen yritykset ovat tarttuneet kasvun mahdollisuuteen 10 Suomen suurin JOS etenee ripeästi Äänekoskella 12 Ihmiset, tavarat ja tieto liikkumaan 14 Hyvä johtaminen saa väen viihtymään ja antaa kilpailuetua Pk -yritysten kasvulla luodaan lisää työpaikkoja Suomeen. Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tuetaan Suomen suurimmassa, valtakunnallisessa yritysten kasvun sparrauskilpailussa Kasvu Openissa. Kauppakamari edistää yritysten kansainvälistymistä. Kansainvälistymisvaliokunta on vahvasti mukana Kasvu Openin kiitoradoilla ja Kasvunportti - sparrauspäivässä. Vientikilta kokoaa kansainvälistymisen parissa toimivat yhdeksi verkostoksi. Vientikilta on yhdistäjä ja keskustelufoorumi kaikille viennistä kiinnostuneille. Tavoitteena on tehdä Keski - Suomesta parhaan johtamisen maakunta vuoteen 2020 mennessä. Keski-Suomen kauppakamari on mukana Parempi johtaa hyvin -verkostossa. Kauppakamari on yritysten alueellinen, valtakunnallinen ja globaali yhteistyöverkosto. Esimerkki Keski-Suomen kauppakamarin verkostotyöstä on Metsä Fibren biotuotetehdasinvestoinnin vaatiman yritysverkoston koordinointi Kasvu Open -metodein. 18 Aivotutkimuskeskus avaa ikkunan aivojen toimintaan 20 Satavuotiaan Keskimaan tavoite on olla halutuin ja hyödyllisin 22 Henkilöriskien ennakointi tuo tulosta 24 Clean Watersin uudet hulevesipalvelut 26 ao-koulutus on yritysten ammattiosaamisen kehittämisen kumppani 28 Nordea tarjoaa työtilan lupaavalle start-up -yritykselle 30 Kaupunki kasvun asialla 34 Keski-Suomen kauppakamarin henkilökunta, hallitus ja valtuuskunta Staff, board and delegation of Central Finland Chamber of Commerce Edunvalvonnan pääteemat: 1. Toimivat yhteydet Keski-Suomi elää viennistä ja tarvitsee toimivat yhteydet maailmalle 2. Palvelu- ja aluerakenne Kuntauudistus on välttämätön ja sen muutosvoimana on aktiivinen elinkeinopolitiikka 3. Biotalous Kehittyvän alan verkostoitumista ja kehittämistä tuetaan 37 Valiokunnat Committees 42 Tilintarkastajat ja tavarantarkastajat Auditors and inspectors of goods 44 Lakiasioiden neuvontapalvelu jäsenille Legal counselling for members 45 Keski-Suomen kauppakamarin jäsenet Members of Central Finland Chamber of Commerce 51 Yrityshakemisto Business Directory Keski-Suomen kauppakamarin vuosikirja 2015 Päätoimittaja Uljas Valkeinen Toimitus Keski-Suomen kauppakamari ja Medita Communication Oy Taitto Pekka Sell Graphics Kuvat: Petteri Kivimäki, jollei toisin mainita Ilmoitusmyynti MaMys Ky Paino Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2015 Keski-Suomen kauppakamari Sepänkatu 4, Jyväskylä etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi Uljas Valkeinen toimitusjohtaja , Pirjo Melasalmi toimistopäällikkö , Jaana Seppälä yhteyspäällikkö , Leena Räisänen koulutus- ja palvelupäällikkö , Anne Juvonen koulutussihteeri , Viivi Suvanto markkinointisuunnittelija , Vuosikirja on sähköisessä muodossa Keski-Suomen kauppakamarin verkkosivuilla Hanna Reini projektipäällikkö, KV-markkinointikonttori Anna Zaborna markkinointipäällikkö, KV-markkinointikonttori Enni Aittila myyntiharjoittelija Matias Ulfves viestintäsuunnittelija , Ulla Seppälä harjoittelija Merja Honkanen (vanhempainvapaalla) markkinointisuunnittelija 4 5

4 Puheenjohtajalta Keski-Suomen menestys tehdään yhdessä Keski-Suomen kauppakamari täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kauppakamari istuttaa kotimaakuntaansa 85 puun taimea. Metsä, siihen liittyvä teollisuus ja kasvu ovat niin meille kuin koko suomalaiselle yhteiskunnalle arvokkaita asioita, toteaa hallituksen puheenjohtaja Keijo Manner. Kauppakamarin tärkein tehtävä on alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen. Se on jatkuvaa työtä, joka ei koskaan tule valmiiksi. Kauppakamarit ovat olemassa jäseniään varten. Lähes kuusisataa jäsentä edustavat erikokoisia yrityksiä ja julkista toimintaa lukuisilla aloilla. Maakunta elää niiden työstä. On hienoa, että täällä uskalletaan luoda uutta. Silti koko jäsenistömme ratkaisee Keski-Suomen menestyksen. Kun perusasiat pyörivät hyvin, myös uuden rakentaminen on mahdollista. Juhlavuonna jäsenyritykset pääsevät ääneen. Keski-Suomen kauppakamarin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa julkaistaan vuoden aikana yritys esittelyjä. Kaikilla halukkailla on tähän mahdollisuus. Yritykset antavat kauppakamarille kasvot. Yritysesittelyt ovat myös mahdollisuus kurkistaa yrityksiin sisälle ja hahmottaa keitä me olemme. Haasteita, mahdollisuuksia ja niihin tarttumista Keski-Suomen kauppakamarin toiminta on laajentunut viime vuosina merkittävästi. Kauppakamari on vastannut haasteisiin, joita muuttuva toimintaympäristö on nostanut esiin. Taloustilanne ei ole ollut helppo. Toimiin on tartuttu pelkäämättömästi. Kasvu Open on lippulaiva koko maan elinkeinoelämän eteenpäin viemiseksi. Se on melkoinen saavutus. Parempi johtaa hyvin -toiminta edistää tärkeää kasvun edellytystä. Keski-Suomi pärjää kilpailussa vain, jos täällä osataan johtaa hyvin. Eräs meillä hyvässä tilassa oleva menestyksen edellytys on osaaminen, missä oppilaitoksilla on tärkeä rooli. Erinomainen esimerkki yhteistyön voimasta on matkailuhallituksen yhteen hiileen puhaltaminen kokonaisella toimialalla. Toivotan Keski-Suomen matkailualalle kovasti onnea. Nyt vallitsevien tilapäisten näkymien ei pidä antaa sumentaa pitkän aikavälin näkymää. Tämä työ kantaa hedelmää. Metsä Groupin investointi Äänekoskelle on Mannerin mukaan huikea. Sen perusta on konsernin näkemys markkinassa ja halu investoida. Keski-Suomen kauppakamari on investoinnin suunnitteluvaiheesta lähtien ollut luomassa koko biotuotealan kasvun pohjaa ja verkostoja. Onnenpotku, jonka vaikutuksia vielä odotetaan, on Kankaan alue. Se tulee valmistuessaan vuonna 2040 olemaan suuri työllistäjä sekä uudentyyppinen asumisen ja yrittämisen ympäristö. Manner nostaa Keski-Suomen vahvuuksista esille myös Tikkakosken Puolustusvoimien monipuoliset joukkoosastot. Niiden merkitys pitkällä aikavälillä on jo voitu todeta esimerkiksi osaamisen ja tiettyjen toimialojen keskittymisenä alueelle sekä mahdollisuutena lentoliikenteeseen. Verkostot tekevät meistä vahvoja Keski-Suomen kauppakamari on Mannerin mukaan aktiivinen ja eteenpäin katsova kamari. Ilmapiiri ja yhdessä tekemisen kulttuuri ovat hyvällä tasolla. Arvostan kauppakamarien toiminnassa erityisesti työtä verkostojen rakentamiseksi. Yhdessä olemme vahvoja. Keski-Suomessa tämä työ on aitoa. Central Finland s success involves us all This year Central Finland Chamber of Commerce celebrates eighty-five years of existence. To commemorate our anniversary year the chamber will be planting eighty-five pine saplings in its home region. Forest, the industry associated with it and growth are for us, as for Finnish society as a whole, matters of huge importance, states Keijo Manner, Chairman of Central Finland Chamber of Commerce. The chamber s most important task is to pursue the necessary conditions for businesses to operate successfully. This is a continuous task, one which is never completed. Chambers of commerce are there to safeguard and promote their members interests. Almost six hundred members represent enterprises of different sizes as well as public actors in a wide variety of branches. It is their work which drives the Central Finland region. It is a fine thing that in this region there are people who have the courage to create something new. Central Finland s success, however, is dependent on the sum total of our members. When the fundamentals are in good working order, building something new is also rendered possible. Challenges, opportunities and getting to grips with them Central Finland Chamber of Commerce s activities have expanded significantly during recent years. The chamber has responded to the challenges which the constantly changing operating environment has thrown up. The economic situation has not been easy. Measures have been taken in a fearless fashion. Kasvu Open is the flagship for taking business and commerce forward in Finland as a whole. It is quite an achievement. Parempi johtaa hyvin ( Better Manage Well ) activity promotes an important precondition for growth. In highly competitive times Central Finland can only succeed if the region is strong in terms of the ability to manage. One precondition for success which in Central Finland is in good shape, however, is expertise, and here our educational institutions play a key role. An excellent example of the power of cooperation is the tourism board s commitment to joint action across the branch as a whole. I wish the tourism branch in Central Finland every success. Koko jäsenistömme ratkaisee Keski-Suomen menestyksen. Kun perusasiat pyörivät hyvin, myös uuden rakentaminen on mahdollista. Verkostoja rakennetaan muun muassa valiokunnissa, joissa erilaiset Keski- Suomea rakentavat ihmiset kohtaavat toisensa tärkeiden yhteisten asioiden ympärillä. Valiokuntatyöstä on lähtenyt liikkeelle hienoja uudistuksia, Kasvu Open esimerkkinä. Keijo Manner jättää Keski-Suomen kauppakamarin hallituksen puheenjohtajan tehtävän vuoden päättyessä. Hän jää kesän lomien jälkeen eläkkeelle päätyöstään, virallisesti marraskuussa. On luontevaa, että tehtävässä toimii henkilö, joka on aktiivisesti mukana työelämässä. Puheenjohtajalla on oltava tiivis tuntuma yritysten todellisuuteen, Manner toteaa. Kiikkustuoliin pankinjohtaja ei aio jäädä, vaan kertoo siirtyvänsä pöydän toiselle puolen, alkutuotantoon metsäalan yrittäjäksi. Myös opiskelu yliopistossa houkuttelee. Vien oman kauteni loppuun niin hyvin kuin osaan. Kaksi vuotta puheenjohtajana ja aiemmat vuodet puheenjohtajistossa ovat olleet ilo minulle. Jokainen puheenjohtaja vie asioita eteenpäin omalla tyylillään. Toivon, että kauppakamari pystyy muotoutumaan siihen muotoon, jota aika ja asiat edellyttävät. Satavuotisjuhlissa katsomme sitten ylpeinä taaksepäin ja toteamme, että taival on ollut hieno. The inherently temporary prospects that currently predominate should not be allowed to fog the long-term outlook. This work will bear fruit. In Manner s view the magnitude of Metsä Group s investment in Äänekoski is simply staggering. It is underpinned by the group s view of the market. From the planning stage of this investment onward Central Finland Chamber of Commerce has been actively involved in creating networks and a firm foundation for growth in the bio products industry. One slice of good fortune, the impacts of which still remain to be seen, is the Kangas area of Jyväskylä. When it is brought to completion in 2040 it will be a major provider of employment and a test bed for new styles of entrepreneurship and living. Manner also lists the various units of the Finnish Defence Forces in Tikkaskoski among Central Finland s strengths. Their importance over the long term has already manifested itself in the form of a concentration of expertise and specific branches in the area as well as strong potential for air transport. Networks make us strong According to Manner Central Finland Chamber of Commerce is an active and forward-looking chamber. Both the atmosphere and the culture of acting together are at a high level. What I appreciate in particular about the chambers activities is the work put in to build networks. Together we are strong. In Central Finland that endeavour is genuine. Networks are forged, for example, in the various committees, where different people involved in building Central Finland encounter one another while engaged in discussion of vital matters of joint interest. Committee work has spawned a whole raft of new initiatives, Kasvu Open being one of these. Keijo Manner will relinquish his position as Chairman of Central Finland Chamber of Commerce at the end of After the summer vacation he will retire from his principal occupation; this will officially take place in November. I very much hope that the chamber of commerce will continue to shape itself into the form demanded by the issues and the times. At the one hundredth anniversary celebrations we will then be able to look back with pride and say that the journey has indeed been a good one. 6 7

5 kasvu Keski-Suomen yritykset ovat tarttuneet kasvun mahdollisuuteen Kasvu tehdään yrityksissä, jokaisella suomalaisella työpaikalla, joka päivä. Vain yhteinen päättäväinen työ vie asioita eteenpäin, toteaa Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen. Kasvuyritysten kansanliike, Kasvu Open, on esimerkki kasvusta, joka on tehty päättäväisellä työllä. Ja kaikki tämä työ on tehty yritysten hyväksi. Kasvu Openissa yrittäjät uskaltavat sanoa mitä haluavat ja mihin tähtäävät. He jakavat ideoitaan, heittävät ne arvioiden kohteeksi. Maksuton sparraus mahdollistaa kannattavien ideoiden edistämisen nopeasti ja tuloksekkaasti. Sparrausprosessi on vain sysäys kasvuun. Se on tuonut yrityksille ideoita, tartuttanut innostusta ja rakentanut kumppaniverkostoa. Itse kasvun yritykset tekevät itse. Kansainvälinen ajattelu vie eteenpäin Kasvu Openissa on ollut mukana vuosien varrella kaikkiaan noin 300 keskisuomalaista yritystä, paikallisista menestyjistä muun muassa VRT Finland, Sleipner Finland, BioGTS ja NaturVention. Viime vuoden finalisteista 14 oli Keski-Suomesta. Keski-Suomessa yritykset ovat tarttuneet tilaisuuteen, Valkeinen toteaa tyytyväisenä. Kansainvälisyys, teollisuuden muotoutuminen uudelleen ja digitalisaatio ovat nyt yritysten haasteita. Kehityksen kyydissä on pysyttävä, mieluusti keulan puolella. Ympäristön seuraaminen, uuden omaksuminen, nopeat reaktiot ja muutosrohkeus ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Kansainvälinen ajattelu on ainoa vaihtoehto. Maakuntasarjaa ei ole olemassa, Valkeinen sanoo. Meillä on mitä viedä maailmalle. Moni jo lähtökohtaisesti kansainvälinen teknologiayritys kasvaa ja työllistää yhä enemmän. Lukuisat innovaatiot ovat kypsyneet täällä kannattavaksi liiketoiminnaksi. Valmetin kartonkikoneet palvelevat kasvavaa markkinaa. Valtran uuden sukupolven T-sarja on palkittu ja saanut hyvän vastaanoton maailmalla. Metsäteollisuuden uusi aika alkaa Keski-Suomesta Metsäteollisuus on ollut ja on kasvuala, vaikka sekin nyt muotoutuu uudestaan. Metsä on ja pysyy täällä. Sen jalostuksen kilohinta on kasvamassa. Isot investoinnit saavat myös infrahankkeita liikkeelle, Valkeinen kuvailee. Kasvu Openin bioalan yrityksiä sparraavat kasvupolut ovat konkreettinen teko alan verkostojen kehittämiseksi. Kasvu Open 2015: Yrityksille maksuton sparrausprosessi Yli 900 liike-elämän asiantuntijaa sparraa kasvuun Koskettaa 850 suomalaista yritystä Tarjoaa sparrausprosessin 455 yritykselle Finaaliin mukaan 80 yritystä Finaali on myös seminaaritapahtuma Kasvun Karnevaali, johon kuka tahansa pääsee mukaan Kasvu Open on kasvanut vuosien varrella myös itse. Kasvu Open -tiimiläiset vasemmalta yläriviltä alkaen: Sanna-Mari Hynninen, Matias Ulfves, Pete Okkonen, Matti Härkönen, Uljas Valkeinen, Teemu Kankainen, Leena Räisänen, Anna Zaborna. Keskirivi: Anne Juvonen, Sanna-Kaisa Launonen, Anni Hintikka, Nina Rautiainen, Enni Aittila, Hanna Reini, Pirjo Melasalmi. Alarivi: Viivi Suvanto, Maria Häkkinen, Jaana Seppälä, Reetta Tehomaa ja Ulla Seppälä. Kasvutavoite tulee todeksi työtä tekemällä Sleipner Finland kukitettiin syksyllä 2014 Kasvu Openin Start again -sarjan voittajaksi. Menestys toi mukanaan positiivista huomiota ja julkisuutta. Päätös isosta kasvutavoitteesta oli tehty jo aiemmin. Sleipner valmistaa telakoneiden siirtojärjestelmiä kaivosalalle. Yrityksen potentiaaliset asiakkaat ovat isoja kaivosyhtiöitä muun muassa Australiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Liiketoiminnan taustalla on kaivinkoneenkuljettaja Ossi Kortesalmen keksintö. Kasvuun tähtääminen on edellyttänyt yrityksessä haastavaa suunnanmuutosta ja kovaa työtä. Vuoden aikana olemme kiertäneet maailman. Asiakkaat eivät tule hakemaan meitä. Meidän on mentävä kertomaan asiamme heille, ja ehdottomasti henkilökohtaisesti, kertovat Sleipner Finlandin markkinointijohtaja Janne Pöllänen (kuvassa) ja asiakkuusjohtaja Sanna Salmio. Työ tuottaa tulosta, vaikka yleinen taloustilanne haastaakin. Jo toista vuotta peräkkäin Sleipner Finlandin liikevaihto lasketaan miljoonissa. Yritys hakee voimakasta globaalia kasvua aktiivisesti uusilta asiakkailta kaivospuolella sekä avaamalla uusia liiketoiminta-alueita, joilla Sleipnerin tuotteet tuovat asiakkaille lisäarvoa. Kasvu Openista saimme uskoa ja vahvistusta sille mitä olemme tekemässä. Saimme ajatuksemme happotestiin liike-elämän Innostunut tiimi saa kasvun aikaan Nyt eletään Kasvu Openin kotimaan läpimurtovuotta. Sparrausprosessissa on mukana 455 yritystä, ja lokakuun finaalissa niitä on 80. Vuonna 2016 Kasvu Open kansainvälistyy. Sijoittajat maailmalla ovat löytäneet meidät ja haluavat yhteistyötä. Kasvukipujakin on koettu. Viime vuosi valtakunnallisella tasolla opetti paljon. Tänä vuonna Kasvu Open on liikkeellä leveämmin hartein ja tietoisena todellisista haasteista. Kuluvan vuoden aikana pohditaan kasvuyritysten kansanliikkeen tulevaisuus. Käsissä on malli, joka talkoovoimin auttaa yrityksiä kasvuun. Sen halutaan jatkuvan ja kehittyvän niin kauan kuin siitä on hyötyä yrityksille. Kasvu Openin taustalla on uskomaton tiimi, joka on tekemisessä mukana sydämellään. He ovat saaneet Kasvu Openin kasvamaan. Meillä on upea ja osaava porukka. Nämä innostuneet ihmiset pystyvät mielettömiin juttuihin, kun heihin uskotaan ja heille annetaan mahdollisuudet. Positiivinen ilmapiiri välittyy myös ympärille, Valkeinen kertoo. huippuosaajien eteen, Pöllänen kuvailee. Kasvu Open -prosessin aikana Sleipner Finland tuli tutuksi rahoittajien ja liike-elämän kehittäjien kanssa. Nyt vaikkapa rahoitusneuvotteluihin lähdetään eri pohjalta. Tarpeen tullen voi soittaa tutulle ihmiselle. Keski-Suomi on meille erinomainen toimintaympäristö. Afrikkaan tai Australiaan täältä ei ole juurikaan pidempi matka kuin pääkaupunkiseudulta. Hyvät alihankkijat ovat lähellä. Maakunnassa on rehti ja eteenpäinkatsova meininki, Salmio ja Pöllänen arvioivat. Yrittäjyys on vaatinut rohkeutta, riskinottoa, innostusta, osaamista ja työtä tavoitteiden saavuttamiseksi myös menneisyydessä. Timo Kovanen tarttui yrittäjyyden haasteisiin todellisella tulevaisuuden alalla. Kolmekymppisenä ATK-instituutin tutkinto ja muutaman vuoden alan työkokemus taskussaan hän luotsasi keskisuomalaisia pk-yrityksiä atk:n hyödyntämiseen. Timo kuvattiin Keski-Suomen kauppa kamarin julkaisuun 1980-luvun alussa. 8 9

6 yhteydet ja verkostot Suomen suurin etenee ripeästi Äänekoskella Open -sparrausprosessin biotuotetehtaalle avaama oma Kasvupolku oli onnistunut. Camilla Wikström pitää hankkeen tärkeinä sidosryhminä Äänekosken kaupunkia ja Ääneseudun Kehitystä, Keski-Suomen kauppakamaria sekä Keski- Suomen liittoa, jotka huolehtivat osaltaan uuden tehtaan osaamispohjasta ja tarvittavista palveluista. Rakentamisen työllistäväksi vaikutukseksi on laskettu 6000 henkilötyövuotta. Alueella työskentelee rakennusaikana enimmillään 2500 henkilöä, joille pyritään järjestämään majoitus- ja muita palveluita 40 kilometrin säteellä. Biotuotetehdas on hakenut viisi uutta prosessinhoitajaa 500 hakijan joukosta koulutettaviksi työn ohessa 1,5 vuoden aikana. Välillisesti tehdas mahdollistaa noin 2500 henkilön työllistymisen vuosittain noin 30 vuodeksi eteenpäin. Koulutettua henkilöstöä on löydettävä jatkossa lisää varsinkin puunkorjuuseen ja kuljetukseen. Lisätietoa: Keskiviikkona 23. huhtikuuta 2014 tehtaanjohtaja Camilla Wikströmillä oli Metsä Fibren henkilöstölle iloista kerrottavaa. Saman tien yhtiö tiedotti myös ulospäin suunnitelmistaan rakentaa uudenlainen biotuotetehdas Äänekoskelle. Se ilo, jolla tiedote otettiin vastaan, oli käsinkosketeltavaa. En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa, muistelee Camilla Wikström. Suomen metsäteollisuushistorian suurinta miljardi-investointia harkittiin keskellä sitkeäksi osoittautunutta taantumaa ja kasvavan kansainvälisen epävarmuuden paineessa. Äänekoski saattoi kerralla karistaa yltään taantuvan teollisuusalueen uhkaavan varjon. Uudella tehtaalla on huomattava taloudellinen merkitys ja monipuolisesti työllistävä vaikutus laajalla alueella ja pitkälle tulevaisuuteen. Rohkaiseva uutinen tuskin olisi voinut osua parempaan ajankohtaan, vaikka se oli ehdollinen: markkinanäkymien tuli näyttää suotuisilta vielä vuotta myöhemmin. Ympäristölupaprosessin aikataulu oli ennätystiukka, ja valtiolta odotettiin selvää rahaa liikenneyhteyksien parantamiseen. Puun jalostusarvo mahdollisimman korkeaksi Metsä Groupin hallitus teki lopullisen päätöksensä huhtikuussa. Tehtaan rakentaminen alkaa heti ja uusi tehdas käynnistyy elokuussa Tärkein tekijä, havusellun markkina noin 1,5 prosentin vuotuisella kasvutahdillaan, on yhä sijoitusmielessä kuuma, mistä kertovat uudet vastaavat, mutta pienemmät hankkeet Kuopioon ja Kemijärvelle. Äänekosken tehtaan valmistelutyö on kuitenkin jo pitkällä, ja kotimaisen raaka-aineen saantikin Metsä Groupin omistuspohjan kautta turvattu, kunhan puukauppaan ylipäänsä saadaan vauhtia. Camilla Wikströmin mielestä Suomessa on tärkeää käyttää puuta siihen, missä saadaan korkea jalostusarvo: Käytetään kuitupuuta selluksi eikä energiapuuksi. Kun puukauppa on terveellä pohjalla, se tuottaa myös energiapuuta enemmän. Sellua kannattaa tehdä siellä, missä raaka-aine on lähellä ja tehdasalue sekä osaava sitoutunut henkilöstö jo valmiina, hän muistuttaa. Äänekosken uuden tehtaan ympäristölupaprosessi on viety läpi ennätysajassa: samoilla nykyisen tehtaan päästörajoilla tuotantoa voidaan kasvattaa nykyisestä 0,5 miljoonasta tonnista lähes kolminkertaiseksi, 1,3 miljoonaksi tonniksi. Laitetoimittajat on valittu ja aiesopimus suunnittelusta tehty maaliskuussa suunnittelutoimiston kanssa. Lisää pientä ja keskisuurta yritystoimintaa Äänekosken biotuotetehtaan järeä koko luokka perustuu saatavilla olevaan raaka-aineeseen, kovaan osaamiseen ja uuteen korkeaan teknologiaan. Nykyisen Jyväskylän lentoaseman ensimmäinen terminaali kentän länsipuolella, kuvattuna vuonna Investointipäätös antaa mahdollisuuden lähteä viemään eteenpäin ihan uuden sukupolven biotuotetehdaskonseptia. Saadaan aikaan lisää innovaatioita ja samalla lisää pientä ja keskisuurta yritystoimintaa, kun tehdään asioita yhä enemmän yhdessä eri sidosryhmien kanssa, Wikström sanoo. Uuden polven biotuotetehtaan perusajatuksena on nostaa merkittävästi perinteisen sellutehtaan jalostusastetta ja saada puusta sellun lisäksi entistä enemmän erilaisia biotuotteita, kuten biosähköä, mäntyöljyä ja puupolttoainetta. Lisäksi tuotannon sivuvirroista voidaan jalostaa uusia kuituja, biomuovin raakaaineita, lannoitteita, bioöljyä ja -kaasua. Nykyisessä tehtaassa biokemikaalit ja bioenergia muodostavat noin 10 prosenttia liikevaihdosta. Uudessa tehtaassa niiden osuus on noin 20 prosenttia, jopa yli, Wikströn huomauttaa. Uudesta tehtaasta tulee suurin puuta jalostava tehdas koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Kun sellutuotannon määrä kaksin- ja puolikertaistuu, puhutaan suurista sivuvirroista, joiden hyödyntämiseen Metsä Fibre tarvitsee yhteistyökumppaneita uuden tehtaan alueelle. Tilaa tontilta vapautuu, kun vanha tehdas voidaan purkaa. Hanke on alun perin lähtenyt avoimuudesta, josta olemme saaneet hyvää palautetta. Olemme myös löytäneet uusia sidosryhmiä, Wikström kertoo. Avointa yhteistyötä moneen suuntaan Wikström toivoo hankkeen rohkaisevan uusia ideoita ja innovaatioita esiin. Yhteydenottoja on jo tullut paljon, ja Metsä Groupin Biotuotetehdas.fi -sivuston kautta yhteystietonsa on jättänyt jo nelisensataa toimijaa. Myös Keski-Suomen kauppakamarin Kasvu Hanke on alun perin lähtenyt avoimuudesta, josta olemme saaneet hyvää palautetta. Olemme myös löytäneet uusia sidosryhmiä

7 kansainvälisyys Ihmiset, tavarat ja tieto liikkumaan 12 Keski-Suomesta viedään tavaroita ja palveluja ulkomaille vuosittain noin 2,5 3,5 miljardilla eurolla. Viennistä hieman yli puolet suuntautuu Eurooppaan. Tässä laskelmassa on mukana vain suora vienti. Jos yritys esimerkiksi valmistaa alihankintana osia tai palveluja maakunnan ulkopuolella toimivalle vientiyritykselle, niin tämä vaikutus tulee vielä yllä mainitun luvun päälle. Noin kolme miljardia euroa on niin paljon rahaa ja työpaikkoja, että vientiyritysten toimintaedellytyksiin kannattaa satsata. Vientiyrityksille on tärkeää, että ihmiset, tavarat ja tieto liikkuvat sujuvasti, kertoo kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja Paula Saarenpää. Keski-Suomen vientiyritysten vahvuus on sitoutunut ja osaava työvoima. Jyväskylän lukuisista oppilaitoksista valmistuu koulutettuja nuoria, jotka haluavat jäädä paikkakunnalle. Monessa muussa paikassa maailmalla työvoiman saatavuus ja sitoutuneisuus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Vientikillan verkosto auttaa maailmalle Keski-Suomen kauppakamarin alaisuu - dessa toimii vientikilta, jonka johtokuntana kansainvälistymisvaliokunta toimii. Vientikillassa on noin 60 jäsentä, ja uudet jäsenet ovat tervetulleita. Kiltaan voi liittyä kuka tahansa. Kansainvälistymisvaliokunnassa istuvat 21 luottamushenkilöä edustavat valiokunnassa omia yrityksiään, kertoo Saarenpää. Vientikilta on keskisuomalaisten vientiosaajien verkosto ja keskustelufoorumi, joka järjestää 3 4 jäsentilaisuutta vuodessa. Vientikillan jäsenet ovat erilaisissa viennin ja kansainvälisen liiketoiminnan tehtävissä toimivia henkilöitä, jotka hakevat vientikillan koulutuksista ja verkostosta tukea päivittäiseen työhönsä. Palvelu- ja osaamisvienti ovat kasvaneet suhteessa perinteiseen tavaravientiin. Monet isot vientiteollisuusyritykset kamppailevat taantumaa vastaan, mutta toisaalta joissakin pienissä vientiyrityksissä on hirveä kasvuvauhti päällä. Nykyisin uuden yrityksen tähtäimessä voivat olla maailmanmarkkinat heti alusta alkaen. Ennen aloitettiin yleensä kotimaassa ja laajennettiin myöhemmin vientiin, Saarenpää kuvaa. Viennin edistäminen kauppakamarin sydämen asiana Viennin edistäminen on ollut vuonna 1930 perustetun kauppakamarin sydämen asia. Kauppakamarin perustamisen aikaan Keski-Suomesta vietiin jo vilkkaasti puunjalostusteollisuuden tuotteita, kuten vaneria, paperia, sahatavaraa ja sellua. Vuosikymmenten varrella viennin volyymi ja valikoima ovat kasvaneet. Kauppakamarissa kansainvälistä kauppaa edistetään erityisesti kansainvälistymisvaliokunnassa ja vientikillassa. Vienti kilta on kouluttanut viennin parissa toimivia jo vuosikymmenten ajan ja tarjonnut mahdollisuuden tavata kollegoita. Valiokunta on alan yritysten äänitorvi ja etujärjestö, jonka ääni kuuluu maakunnassa ja valtakunnallisestikin. Puheenjohtaja Paula Saarenpään mukaan kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta ajaa vientiyritysten yhteisiä asioita, kuten lentoyhteyksien kehittämistä. Valiokunnan jäseniin voi rohkeasti ottaa yhteyttä, jos jokin kansainväliseen liiketoimintaan liittyvä asia askarruttaa, vaikka mitään virallista konsultointipalvelua valiokunta ei tarjoakaan. Venäjältä houkutellaan aktiivisia ja autoilevia perheitä Venäjältä Keski-Suomeen saapuva matkailija on usein liikkeellä omalla autollaan ja perheensä kanssa. Perhe tosin saattaa olla laajempi käsite kuin suomalaisille, eli mukana voi olla isovanhempia tai vanhempien sisaruksia. Lomallaan venäläinen perhe kaipaa aktiivista tekemistä. Museoita ja nähtävyyksien katselua enemmän kiinnostavat esimerkiksi kalastus, laskettelu, uiminen ja shoppailu. Olemme viimeisen vuoden aikana keskittyneet venäläisten matkailijoiden houkutteluun. Venäjällä on suuri potentiaali ja he kaipaavat materiaalia omalla kielellään, kertovat kauppakamarin hankkeessa työskentelevät Hanna Reini ja Anna Zaborna. Sosiaalinen media markkinointikanavana Keski-Suomen matkailustrategian tavoitteena on kolminkertaistaa venäläisten matkailijoiden määrä Keski-Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Markkinointi onkin purrut hyvin Venäjällä, mutta suurvaltapolitiikka astui peliin viime syksynä. Ukrainan kriisin myötä ruplan kurssi on romahtanut ja venäläisten matkailuinto on laimentunut. Markkinointi tapahtuu paljolti internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Venäjä on iso maa, joten perinteisellä mainonnalla olisi vaikea tavoittaa kaikkia Suomesta kiinnostuneita. Toisaalta Venäjällä luotetaan paljon ystäviin ja heidän kokemuksiinsa, kertoo Anna Zaborna. Hankasalmen Revontuli on yksi hankkeessa mukana olevista yrityksistä. Yrittäjä Tiia Valkamalla ja myyntipäällikkö Tarja Sepillä on hyviä kokemuksia venäläisistä matkailijoista. Venäläiset kyselevät mitä voisi tehdä. Nykyisin joku perheenjäsen osaa yleensä englantia, kymmenen vuotta sitten näin ei vielä ollut. Tavalliset asiat kuten marjojen ja sienten poimiminen sekä kalastus tai pulkkailu voivat olla suuria elämyksiä. Myös golfin kokeileminen tai jopa green cardin suorittaminen on täällä helppoa ja edullista, kertovat Valkama ja Seppi. Tiia Valkama (edessä), Anna Zaborna (vas.), Tarja Seppi ja Hanna Reini. Noin puolet Keski-Suomessa yöpyvistä ulkomaalaisista matkailijoista on venäläisiä. Vuonna 2012 venäläiset yöpyivät Keski-Suomessa vuorokautta. Kun venäläinen matkailija viettää täällä keskimäärin 4 5 päivää tarkoittaa se, että matkailijoita kävi yhteensä yli henkilöä. Keski-Suomen Matkailuhallitus: Strategia toteen yhteistyössä Keski-Suomen matkailun strategia nousi yritysten tahdosta edistää alueen matkailuelinkeinoa. Se tähtää vuoteen Venäläisten matkailijoiden joukko kolminkertaistuu Yritykset edistävät markkinointia yhteisellä sähköisellä jakelukanavastrategialla Keski-Suomen osuus maan matkailuvuorokausista nousee 6,5 prosenttiin Matkailualaa kehitetään ympärivuotisin palveluinnovaatioin Kauppakamarin alla toimivassa Matkailuhallituksessa eri kokoiset yritykset tekevät työtä yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi 13

8 parempi johtaa hyvin Hyvä johtaminen saa väen viihtymään ja antaa kilpailuetua Opiskelijoiden ja johtajien kohtaamisfoorumissa viime keväänä oli tupa täynnä. Työpajoissa pohdittiin johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Kohtaamisissa opiskelijat saavat kuulla kokemuksia työelämästä ja yritykset tuoreita ideoita nuorilta. Hyvä johtaminen parantaa yrityksen tai muun organisaation kilpailukykyä. Oikeaan aikaan tehdyt päätökset, jotka perustuvat hyvään taustatietoon ja viisaaseen harkintaan, ovat ratkaisevia, kun yrityksessä mietitään esimerkiksi laajentumista uusille markkinoille, tuotepaletin uudistamista, brändin muokkaamista, pääoman hankkimista tai sukupolvenvaihdosta. Jo se auttaa, että päätöksentekoon ja johtamiseen kiinnitetään huomiota. Koskaan kaikki päätökset eivät ole sataprosenttisen onnistuneita, mutta päätöksenteon ja johtamisprosessien aktiivinen kehittäminen parantavat niiden tasoa. Päätökset syntyvät aina jotenkin, mutta yleensä on parempi, jos niitä valmistellaan ja ne syntyvät hallitusti, sanoo Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho. Pirttiaho käyttää esimerkkinä yrityksen sukupolvenvaihdosta. Aihe on akuutti yrittäjille, sillä yrittäjien keskiikä on korkea, eikä toiminnan jatkajasta ole useinkaan tietoa. Yrittäjän ikääntyessä muutos on väistämättä edessä, joten se on parempi tehdä hallitusti ja valmistellusti. Sukupolvenvaihdos tai muu omistusjärjestely on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa tarvitaan hyvää johtajuutta. Onnistuneet päätökset ja hyvä johtaminen ovat yritykselle elämän ja kuoleman kysymyksiä. Kyse ei ole sivuseikasta tai näpertelystä, vaan yrittäjyyden ytimestä. Henkilöstöjohtaminen innostaa Kun kilpailevilla yrityksillä on käytössään suunnilleen sama teknologia, raaka- aineet ovat yhtä kalliita kaikille ja rahoitusta on saatavilla yhtäläisin ehdoin, niin usein henkilöstön innostus ja osaaminen erottavat yrityksen kilpailijoista. Asiakkaat huomaavat kyllä yrityksen, jonka henkilökunta on liekeissä. Parhaista osaajista on aina pula ja he haluavat töihin hyvin johdettuihin työpaikkoihin. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää nuorten johtamiseen, pienten yritysten johtamiseen ja toisaalta yksinyrittäjän itsensä johtamiseen. Kun yksinyrittäjän elämänhallinta on kunnossa, hän on myös valmis kasvattamaan yritystään. Hyvää henkilöstöjohtamista ei kaivata pelkästään yrityksissä, vaan myös muissa organisaatioissa ja julkisissa palveluissa. Siksi Keski-Suomen Yrittäjät ei ole ajamassa asiaa yksin, vaan verkoston kanssa. Verkostossa ovat mukana paitsi yrittäjät ja Keski- Suomen Kauppakamari, myös oppilaitoksista yliopisto, ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä sekä julkiselta puolelta alueelliset kehittämis yhtiöt ja ELY-keskus. Parhaista osaajista on aina pula ja he haluavat töihin hyvin johdettuihin työpaikkoihin. Kuva: Keski-Suomen Yrittäjät Kuva: Keski-Suomen kauppakamari Parempi johtaa hyvin tavoitteena herättää koko maakunta johtamiseen Paremman johtamisen edistämistä halutaan yhteistyössä jatkaa. Teeman viestintä on jo käynyt tutuksi useille henkilöille ja organisaatioille mm. kauppakamarin ja Yrittäjien yhteistoiminnasta. Johtamisen teemat uusiutuvat jatkuvasti. Edistämme laajempaa kokonaisuutta, jossa johtamisen teemoja tarkastellaan useista näkökulmista. Ajassa ovat nousseet tärkeiksi mm. yritysten ja organisaatioiden muutostilanteiden johtamisen teemat, mm. sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteet, nuoren johtajasukupolven ja yrittäjäsukupolven uuden aallon johtajien Johtamisen yössä viime marraskuussa kuultiin johtamisen pimeistä puolista. Kuva: Henry Vesin ja yrittäjien valmentaminen ja innostaminen paikalliseen mutta samalla kansainväliseen johtamiseen, hyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen sekä oppivan yhteisön johtamisen teemat ovat nousussa. Olemme havainneet että yhteisölliselle johtamisen kehittämiselle on kovasti kysyntää yritys-ja palveluverkostoissa, kertoo Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho. Oppilaitokset ovat Parempi johtaa hyvin toiminnassa tärkeässä roolissa. Jo aiemmin opiskelijat ja yritykset ovat yhdessä ratkoneet käytännönläheisiä yritysmaailman caseja ja osallistuneet suuryritystenkin, kuten Valmetin strategian luomiseen. Tässä yhteistyössä voittavat sekä opiskelijat, jotka saavat kokemusta työelämästä, että myös yritykset, jotka saavat tuoreita ideoita ja osaamista. Johtamista opetetaan jo monessa seudun oppilaitoksessa ja yhteisellä toiminnalla voidaan kehittää myös opetusta. Toivomme myös että yhteisöllisen kehittämisen myötä syntyisi uusia johtamisen kehittämisen osaamisalueita, tuotteita ja palveluita yritysten jatkuvasti uudistuviin kehittämispalveluihin

9 10 syytä olla kauppakamarin jäsen Esittelyssä 85 jäsentä: M-Kotiväylä puolustaa keskisuomalaisia Keljonkaankaalla ja Taulumäellä toimiva M-Kotiväylä on aitoa kyläkaupan henkeä huokuva vähittäiskauppa. Kotiväylän hyllyiltä löytyy lähialueen tuotteita, kuten Kytölän, Äijäsen, Mannisen ja Marjan leipää, Tuomasen hunajaa sekä Pesolan Pihvilihaa. Ehdoton lähtökohtamme on asiakkaiden toivomusten kuunteleminen. Niiden pohjalta on lähdetty rakentamaan tuotevalikoimaa. Haluamme profiloitua siten, että meiltä saa parhaan valikoiman lähituotteita, kertoo kauppias Jarmo Karhunen. Arokarhu Oy:n toiminta käynnistyi vuoden 1995 alussa Tourulan supermarketista. Sittemmin toiminnan laajentuessa ja maailman muuttuessa yritys on ottanut edelläkävijän roolin ruuan verkkokaupassa. Verkkokauppa näkyy tällä hetkellä eniten ulospäin ja on suurin painopisteemme. Kauppa toimii siten, että asiakas tilaa verkkokaupasta valitsemansa tuotteet ja tuotteet toimitetaan pientä toimituskulua vastaan asiakkaan kotiovelle asti. Vaihtoehtoisesti ruokakassit voi myös noutaa valitsemastaan myymälästä. Teemme kiinteää yhteistyötä Lähi- ja luomuruokaosuuskunta Mukulaarin kanssa. Karhunen liittyi kauppakamarin jäseneksi, sillä hän oli kiinnostunut valiokuntatyöskentelystä. Kauppakamarin tehtäviin kuuluu ajaa kauppiaiden asiaa monella saralla. Valiokunnan jäsenenä voin paremmin olla itsekin edunvalvontahankkeissa mukana ja kehittämässä sekä omia että koko alan liiketoimintaedellytyksiä Keski-Suomessa. Esittelyssä 85 jäsentä on juttusarja, jossa kauppakamarin jäsenyritykset pääsevät esille keskisuomalaisen 85-vuotisen kauppakamarin kunniaksi. Jäsenesittelyjä julkaistaan blogissa, uutiskirjeissä ja Kauppakamari-lehdessä ja jutut linkitetään aina myös kauppakamarin sosiaalisen median kanaviin. Mikäli haluat yrityksestäsi esittelyn kanaviimme, ota yhteyttä Enni Aittilaan, Keski-Suomen kauppakamarin yrityskumppanit JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia KEHITÄ OSAAMISTASI Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin. HYVÄT NEUVOT EIVÄT OLE KALLIITA Saat maksutonta puhelinneuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa sekä apua vaativiin ulkomaankaupan haasteisiin. PYSY AJAN TASALLA Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamarikirjasarjan monipuolisista julkaisuista. TIETOLÄHTEET PÄIVITTÄISEEN TYÖHÖN Voit hankkia yrityksesi käyttöön tuoreet ja luotettavat ammattikirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen Kauppakamaritieto-verkkopalvelun, josta löydät aina ajantasaisen tiedon mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa NÄKYVYYTTÄ JA LISÄÄ KONTAKTEJA Kauppakamarin tilaisuuksissa, julkaisuissa ja koulutuksissa sekä kauppakamariverkko.fi -palvelussa saat arvokasta valtakunnallista näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi. Finncham-verkoston ja World Chambers Networkin kautta luot maailmanlaajuiset yhteydet. ASIAKIRJOJA ULKOMAANKAUPPAAN Kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja. Saat myös 50 %:n alennuksen ATA Carnet -tulliasiakirjoista. APUJA KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN Voit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan. JOUKKOVOIMAA VAIKUTTAMISEEN Kauppakamarien ainutlaatuisten ja monipuolisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. Kauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille. EDULLISEMMAT JÄSENETUHINNAT Jäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, asiantuntijatapahtumista, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista. Yhdessä yritysten puolesta liity.kauppakamari.fi 16 17

10 jyväskylän yliopisto Aivotutkimuskeskus avaa ikkunan aivojen toimintaan Se, miten tiedot kytkeytyvät aivoissa ensimmäinen kahden vuosikymmenen aikana, luo käyttöliittymän, jolla toimitaan koko loppuikä. Näkyykö lasten ja nuorten syrjäytymisestä ennakkomerkkejä aivoissa? Miten oppimista ja kehitystä voidaan tukea? Jaksavatko aivot työelämässä? Entä voidaanko muistisairauksia tunnistaa ennakoivasti? Jyväskylän yliopiston monitieteinen Aivotutkimuskeskus etsii näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin vastauksia laajan yhteistyöverkoston kanssa. Tutkimuskeskuksen painopistealueina ovat kehityksen, oppimisen, ikääntymisen ja erilaisten interventioiden vaikutus aivojen toiminnassa. Aivoissa tapahtuvia muutoksia voidaan kuvata esimerkiksi liikunnan ja fyysisen harjoittelun, kuntoutuksen ja terapian seurauksena. Aivot vaikuttavat kaikkeen kehon ja mielen toimintaan. Uskon, että monitieteinen aivotutkimus tulee olemaan tärkeässä roolissa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Oli kyseessä sitten yksilön hyvinvointi tai taloudellinen tuottavuus, tutkimusjohtaja Tiina Parviainen linjaa. Aivojen kehityksen tutkijana Parviaista kiinnostaa erityisesti lasten ja nuorten parissa tehtävä tutkimustyö. Kasvatuksen ja koulutuksen suuntalinjoja pohtiessa on tärkeää huomioida aivojen kehityksen lainalaisuudet. Se, miten tiedot kytkeytyvät aivoissa ensimmäinen kahden vuosikymmenen aikana, luo käyttöliittymän, jolla toimitaan koko loppuikä. Lasten, nuorten ja heidän lähipiirin hyvinvointi on elinehto myös aivojen hyvinvoinnille. Tietoa millisekunnin tarkkuudella Jyväskylän yliopiston tiedekuntien yhteistyö luo uniikin osaamisalustan aivotutkimukselle. Neurotieteitä, psykologiaa, kasvatustieteitä, musiikkia, liikuntaa, tilastotiedettä ja informaatioteknologiaa on lähdetty avoimin mielin yhdistämään tutkimuksessa nyt jo usean vuoden ajan. Emme kilpaile muiden aivotutkimuskeskusten kanssa menetelmä- tai kliinisestä osaamisesta. Meidän ehdoton vahvuutemme on neurotieteiden ja ihmistieteiden saumaton yhteistyö, yliopistotutkija Jan Wikgren korostaa. Jyväskylän Mattilanniemessä sijaitsevaan tutkimuslaboratorioon asennettu yli kolmen miljoonan euron arvoinen MEG-laite virittää keskuksen infran kansainväliselle huipputasolle. Aivomagneettikäyrä (MEG) on ainutlaatuinen ikkuna ihmisen aivotoimintaan. Jyväskylän yliopiston vanhan juhlasalin (entinen opettajaseminaarin päärakennus) kattofriisiin kirjattiin vuonna 1883 viesti tuleville sukupolville: Waeltaja, kerro Suomelle, että sen nuorison parasta tässä harrastetaan. Yksinkertaistettuna aivomagneettikäyrän avulla saadaan millisekunnin tarkkuudella informaatiota tiedonkulusta aivoissa ja eri aivoalueiden vuorovaikutuksesta tehtävien aikana, Parviainen kuvailee. Ajatustenlukija MEG-laite ei kuitenkaan ole. Siihen ei voida istuttaa työnhakijoita ja katsoa kuka on sopivin työhön, Wikgren muistuttaa. Uusia innovaatioita ja palvelukonsepteja Parviainen ja Wikgren ovat tyytyväisiä maakunnassa vallitsevaan innovaatioihin kannustavaan tutkimusasenteeseen. Keski-Suomen liiton ja maakunnan kehittämisrahaston rahoittamassa Brain Innovation Network (BIN) -hankkeessa luodaan yhteistyöverkostoja julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa sekä yhdistetään tutkimuspohjaisia innovaatioita tuotekehitykseen ja uusiin palvelukonsepteihin. Kestäviä innovaatioita ei synny ilman laadukasta perustutkimusta. Lähtökohtana on integroida aivotutkimus merkittäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin, Parviainen linjaa. He kannustavat yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa omaa tuote- tai palvelukehitystä yritys on yhteyksissä, sitä todennäköisemmin yhteistyö on mahdollista. Kiinnostavia tutkimuskysymyksiä tulee meille jatkuvasti: esimerkiksi aivoissa tapahtuvan tiedonkäsittelyn haasteista verkkoympäristössä, urheilijoiden rentoutumisesta tai siitä miten aivot jaksavat työssä ja millä tavoin työuupumusta voisi ennakkoon ehkäistä. Siemenrahastosta tukea alkavalle yritykselle Jyväskylän yliopisto perustaa oman rahastoyhtiön käynnistysvaiheessa oleville yrityksille. Yliopiston piiristä syntyy vuosittain kymmeniä yrityksiä, joilla on tutkimustoiminnassa syntyneiden aineettomien oikeuksien lisäksi tarve saada pääomia toiminnan kehittämiseen. Rahasto pyrkii tekemään 1 3 ensisijoitusta vuosittain. Parhaisiin sijoituskohteisiin voidaan tehdä jatkosijoituksia. Ensisijoituksen koko on euroa. Jatkosijoituksineen yhteen yhtiöön voidaan sijoittaa enintään 15% rahaston hallinnoitavasta pääomasta, hallintojohtaja Kirsi Moisander linjaa. Kaupallista potentiaalia sisältävien Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksen avajaisia vietetään toukokuun lopulla ja kesälomien jälkeen MEG-mittaukset ovat täydessä vauhdissa. Tiina Parviainen ja Jan Wikgren ovat tyytyväisiä tutkimuskeskuksen herättämään kiinnostukseen. aineettomien oikeuksien siirrossa kaikkia osapuolia (yliopisto, rahoittajat, tutkijat, yrittäjät) on kohdeltava oikeudenmukaisesti. Oikeuksien siirron on oltava hallittua ja hinnoittelun läpinäkyvää, jotta tutkijat voivat varmistua siitä, että saavat ansaitsemansa korvauksen, Moisander toteaa

11 keskimaa Satavuotiaan Keskimaan tavoite on olla halutuin ja hyödyllisin merkitystä näkemysten laajentamisessa ja yhteisten tavoitteiden edistämisessä. Verkostomme myös haastavat meitä, kuten niiden kuuluukin. Haluamme vastata kysymyksiin ja keskustella vastuullisesti, Loukkola sanoo. Kauppakamaria hän kiittää kaupan poikkeusaukioloasian edistämisestä. Kaikki työ alueen elinvoimaisuuden ja yrityselämän kehittämiseksi on tervetullutta. Keski-Suomi on Loukkolan mukaan vireä ja trendikäs paikka, jossa vallitsee leppoisa tunnelma. Alue tarjoaa mahdollisuudet melkeinpä mihin tahansa. Infra toimii hyvin ja palveluiden kirjo kattaa laajasti erilaiset liikunta-, viihde- ja majoitusmahdollisuudet, luontoelämykset ja shoppailupaikat. Maaseutu on lähellä. Opiskelijat pitävät Jyväskylän hereillä hyvällä tavalla. Matkailijat ovat mahdollisuus. Tätä kaikkea ei ole vielä pystytty tuotteistamaan riittävän kiinnostavasti. Toivon, että matkailu saadaan vielä vahvempaan kasvuun, Loukkola arvioi. Suomen ensimmäisessä Prismassa paikallisia ihmisiä on palveltu paikallisen henkilökunnan voimin ja paikallisia tuotteita tarjoten yli neljä vuosikymmentä. Pitkä historia tuo positiivista virettä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, sanoo Seppälän Prisman johtaja Mikko Junttila. Kaupan ala on muutoksessa. Sen aistiminen ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaaminen on itsestäänselvyys osuuskauppa Keskimaan toiminnassa. Sadan vuoden ajan paikalliset ihmiset ovat omistaneet osuuskauppa Keskimaan ja äänestäneet edustajansa sen päätöksentekoon. Edelleenkin toimintaajatus on tarjota kilpailuykyisiä palveluja ja etuja asiakasomistajille kannattavasti. Vaikka sitoutuminen yhteen kauppaan ei ehkä kuvaa tämän päivän kuluttajaa, asiakasomistajien suuri joukko tuo Keskimaalle vahvan jalansijan maakunnan kaupassa ja palveluissa. Kilpailu on kovaa, verkko vaikuttaa etenkin käyttötavarakaupassa. Hinta on nyt merkittävä asiakkaan valintoihin vaikuttava tekijä, arvioi Keskimaan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Reima Loukkola. Parhaat tulevat pärjäämään. Nyt talouskasvusta ei saada lainkaan vetoapua, asiakkaat harkitsevat kulutustaan tarkasti, toteaa Seppälän Prisman johtaja Mikko Junttila. Halpuuttaminen toi toivottua kauppaa Keskimaa reagoi hintakilpailuun varhain. Sen Prismoissa laskettiin yli tuhannen tuotteen hintaa jo keväällä Kesään mennessä hinta oli laskenut yli 2000 tuotteessa. Alkuvuonna 2015 tehdyn valtakunnallisen halpuuttamisen jälkeen alennettujen hintojen listalla on yli tuotetta. Halpuuttamisen taustalla on systemaattinen kustannusten hallinta kiinteistökuluista markkinointiin sekä toiminnan tehokkuuden kehittäminen. Niiden tuoma säästö on voitu nipistää tuotteiden hinnoista. Kulujen on pysyttävä kurissa ja henkilöstön oltava alansa huippua. Lisäksi muutos on vaatinut periksiantamatonta uskoa yhteiseen strategiaan ja visioon. Olemme volyymibisneksessä, ja siitä meidän on pidettävä kiinni. Laajin valikoima ja halvin hinta ovat tietoinen valinta ja tärkeä osa liikeideaamme, kertoo Junttila. Ensin asiakkaat suhtautuivat halpuuttamiseen tarjouskampanjana. Tuot teet, joista puhuttiin mediassa ja sosiaalisessa mediassa, liikkuivat tiuhaan myös kassoilla. Esimerkiksi Oltermannin kysyntä tuplaantui vuoden takaiseen verrattuna reilun kuukauden mittaisella seurantajaksolla. Alun jälkeen ostokäyttäytyminen tasaantui ja asiakkaiden alkoivat luottaa, että koko ruokakorin hintataso on pysyvästi alempi. Se on lisännyt kauppaa toivotulla tavalla. Meille tärkein palaute on, että asiakkaat toteavat hintojen todella laskeneen pysyvästi, Loukkola sanoo. Osuuskauppa Keskimaa on perustettu 100 vuotta sitten, vuonna Ensimmäinen isompi myymälä avattiin syyskuussa 1920 osoitteessa Kauppakatu 24, missä sijaitsee nykyinen Sokos-tavaratalo. Sen sisäänkäynti on edelleen alkuperäisellä paikallaan. (Keskimaan arkistokuva vuodelta 1928) Jokainen kylä, jossa meillä on liiketoimintaa, on tärkeä. Haluamme olla mukana kehittämässä tätä maakuntaa ja ihmisten arkea. Paikallisuus on osa osuuskauppaa S-ryhmässä ruokatuotteiden kotimaisuusastetta on nostettu tietoisesti. Se on myös kilpailuvaltti. Kaiken kaikkiaan 80 prosenttia ruokatuotteista on valmistettu Suomessa. Myös lähialueiden tuottajien tuotteita näkyy kaupoissa, erityisesti palvelutiskillä, hedelmä- ja vihannesosastolla sekä leipomotuotteissa. Kotimaisuus ja paikallisuus ovat trendejä. Ne näkyvät ihmisten arvoissa, vaikka toisinaan käyttäytyminen ruoka kaupassa poikkeaa arvoista. Lähtö kohta on silti erittäin hyvä, Loukkola sanoo. Paikallisuus on osa Keskimaan kaikkea toimintaa. Asiakkaita halutaan palvella lähellä ja henkilöstö on paikallista. Osuuskauppa on myös merkittävä paikallisten yhteisöjen, yhdistysten ja juniorit yön tukija. Olemme maakunnassa luotettu toimija. Jokainen kylä, jossa meillä on liiketoimintaa, on tärkeä. Haluamme olla mukana kehittämässä tätä maakuntaa ja ihmisten arkea, Loukkola sanoo. Keski-Suomi kaipaa tuotteistamista Keskusteluyhteys asiakkaiden ja yhteistyöverkostojen kanssa on Keskimaalle tärkeää. Loukkola painottaa niiden Seppälän Prisma palvelee myös tulevat neljä vuosikymmentä Suomen ensimmäinen Prisma oli puheenaihe ja nähtävyys. Se tarjosi ennennäkemättömän tuotevalikoiman uskomattoman halvalla. Seppälän Prisma valmistui vuonna Sen ympärillä oli pitkälti metsää ja peltoa. Onnistumista myös epäiltiin. Keskimaan johdossa on ollut rohkeutta ja kykyä tarttua uuteen jo tuolloin, Seppälän Prisman johtaja Mikko Junttila sanoo. Edelleen Prisma palvelee samalla tontilla. Alkuperäistä kivijalkaa on vielä jossain kohdassa liikettä, vaikka kiinteistöä on vuosien varrella useita kertoja laajennettu. Nyt viereiselle tontille on rakentumassa uusi, ensimmäinen uuden konseptin mukainen Prisma. Uudistus tulee näkymään kesällä 2016 avautuvan kaupan ilmeessä, valikoimassa ja palveluissa. Ruokapuoli kasvaa, palvelutiski ja paistopiste laajenevat, käyttötavaran puolelle tulee uutta valikoimaa. Uusi Prisma tulee olemaan lapsiperheiden helpoin ostopaikka. Myös ravintolaa uudistetaan ja myymälöitä tulee kaupan yhteyteen runsaasti. Asioinnin sujuvuus ja helppo saavutettavuus ovat avainasioita uuden rakentamisessa. Uuteen Prismaan on helppo tulla eri suunnista. Leveät parkkiruudut ja lämmin parkkihalli ovat toivottu uudistus. Kaiken kaikkiaan uusi Prisma on järkevä kokonaisuus, kovan luokan energiatehokkuutta myöten. Seppälän Prisma palvelee ainakin seuraavat neljä vuosikymmentä. Se on jatkossakin kaupungin halvin kauppa. Laajasta valikoimasta saa kaiken yhdellä kertaa, Junttila sanoo

12 OP Keski-Suomi & Pohjola Vakuutus Henkilöriskien ennakointi tuo tulosta Pienten ja keskisuurten yritysten vakuuttamisessa tilat, koneet ja kalusto on yleensä huolehdittu hyvin. Pohjola Vakuutuksessa kannustetaan tarkastelemaan kokonaisuutta. Olennainen kysymys on, miten parhaiten pystytään turvaamaan bisneksen jatkuvuus. Yritys ei pyöri ilman ihmisiä, Pohjola Vakuutuksen yhteyspäällikkö Tuula Möttönen sanoo. Pohjola Vakuutus auttaa asiakkaitaan ennakoimaan ja ehkäisemään henkilöstöriskejä. Työhyvinvointi on liiketoiminnan onnistumisen edellytys ja riskien pienentäjä. Sairaspoissaolon kulujen lasku sekä motivoituneen ja jaksavan henkilöstön työ näkyvät positiivisesti yrityksen tuloksessa. Kun jotain sattuu, oman yrityksen tarpeisiin sopiva suunnitelma ja toimintatavat auttavat normaaliin tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Henkilöriskit tulee ensin tunnistaa Vakuuttaminen, hyvinvoinnin edistäminen ja rahoitustoiminta tukevat luontevasti toisiaan. Vakuutus korvaa, jos jotain sattuu. Ennakoimalla voidaan hallita riskejä ja minimoida vahinkoja. Rahoittajan näkökulmasta liiketoiminnan sujuvuus on tärkeää. Olemme asiakkaidemme arjessa mukana laaja-alaisesti, Pohjola Vakuutuksen hyvinvointiratkaisujen asiantuntija Tero Linja kertoo. Henkilöstöriskit ovat harmaata aluetta ennen kuin ne tunnistetaan oman yrityksen kohdalla. Kun tilanne on kartoitettu, yrityksellä on tieto mitä asioita kannattaa viedä eteenpäin. Pohjola Vakuutuksen yrityskohtainen kehittämissuunnitelma tukee työterveyshuoltoa ja täydentää lakisääteistä vakuuttamista. Jokaiselle yritykselle laaditaan sopiva suunnitelma ja toimintatapa henkilöriskien ennaltaehkäisyyn sekä prosessiin, joka lähtee liikkeelle kun jotain sattuu. Skaala on laaja aina pienestä lisäturvasta laajaan korvaavuuteen, Möttönen kuvailee. Nopea hoitoonpääsy on yrityksen etu Vahingon sattuessa tai sairauden yllättäessä OPn Omasairaala lupaa tarjota nopeimman mahdollisen hoitoketjun ja siten myös kustannussäästöjä yritykselle. Vuonna 2013 Omasairaala onnistui lyhentämään tyypillisimpien ortopedisten leikkausten hoitoketjua noin 40 päivällä. Omasairaalassa nopea tutkimuksiin ja toimenpiteisiin pääsy on hoidon lähtökohta. Hoitoketjun alkupäässä turha odottaminen vie aikaa ja rahaa. Kipeänä odottaminen on väärin myös työnte- Nisulan osuuskassa toimi 1920-luvulla kassanhoitaja ja seppä J. K. Turpeisen talon kamarissa Jyväskylän Tourukadulla. Vakuutus korvaa, jos jotain sattuu. Ennakoimalla voidaan hallita riskejä ja minimoida vahinkoja. kijän näkökulmasta, Tero Linja sanoo. Omasairaalan toiminta laajenee kuluvan vuoden aikana Helsingistä Tampereelle, Kuopioon, Ouluun ja Turkuun. Näin sen palvelut ovat tarjolla valtaosalle suomalaisista alle kahden tunnin ajomatkan päässä. Uusi lähestymistapa hyvinvoinnin tukemiseen Pitkäjänteinen työhyvinvoinnin tukeminen on kirjattu OPn strategiaan ja se näkyy arjessa konkreettisina asioina. Esimiestyön ja työilmapiirin kehittämisen ohella yhtiö tarjoaa henkilöstölleen konkreettista tukea omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Yksittäisten tyky-päivien sijaan meillä on jokaiselle henkilökohtainen pidempiaikainen suunnitelma omasta hyvinvoinnista huolehtimiseksi. Sen pohjana olivat Firstbeatin sykevälimittaukseen perustuva Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumuksen mittaus. Tarjolla on liikunnan ohjausta ja ravintoneuvontaa, kertoo Möttönen. Uudenlaisen lähestymistavan vaikutukset näkyvät niin hyvinvoinnista huolehtimisen kehittymisenä kuin työyhteisön ilmapiirissä. Hyvinvointi on nyt OPssa yleinen puheenaihe myös työtovereiden keskusteluissa. Työhyvinvointi ja henkilöriskien ennaltaehkäisy näkyvät yrityksen toiminnassa, ilmapiirissä ja tuloksessa, toteavat OPn Pohjola Vakuutuksen yhteyspäällikkö Tuula Möttönen, alueellisen OP-yrityspankin asiakkuusjohtaja Samuli Hosio ja hyvinvointiratkaisujen asiantuntija Tero Linja. Keski-Suomessa on tahtoa kasvaa Alkuvuodesta julkaistun pk-barometrin mukaan Keski-Suomen suhdannenäkymät ovat plussan puolella. Alueella on tahtoa kasvaa, mutta silti pk-yritysten investointiodotukset ovat alhaiset. Vaikka haastava taloustilanne näkyy monien yritysten arjessa, ilmapiiri on kehittämismyönteinen. Tätä aikaa kuvaa, että yritykset pyrkivät kustannustehokkaasti luomaan edellytyksiä kannattavalle liiketoiminnalle. Moni pystyy kasvamaan myös nykyisellä kapasiteetilla, kuvaa alueellisen OP-yrityspankin asiakkuusjohtaja Samuli Hosio. Hän uskoo, että tarve ja tahto pkyritysten investointien tekemiseen on vahva. Jossain vaiheessa ne tulevat toteutumaan. Pk-barometrissa todettiin, että Osuuspankkien rooli yritysrahoituksessa on viime aikoina korostunut. Meillä on pitkäjänteinen kumppanuus yrittäjien kanssa, mistä olemme kiitollisia. Osuuspankin vahvan aseman taustalla on muun muassa se, että pidämme kiinni niistä sopimuksista, jotka on tehty, Hosio sanoo. Hän toteaa, että paikallisuus on Osuuspankin vahvuus. Yritysten asioita hoitavat pankin työntekijät tunnetaan. Koko pankki on sitoutunut alueen liiketoiminnan ja yhteistyön edistämiseen. Kauppakamarin verkostoissa edistetään maakunnan liike-elämää yhdessä. Ne ovat hieno kasvun ja siltojen rakentamisen mahdollisuus. Kasvu Open on hyvä esimerkki reagoinnista oman alueen ja koko valtakunnan elinkeinoelämän haasteisiin, Hosio sanoo

13 Vapo Clean Watersin uudet hulevesipalvelut Halko-Vaposta bioenergian osaajaksi Vapon edeltäjä perustettiin talvisodan vaikeina päivinä hankkimaan polttopuuta höyryvetureihin. Vuonna 1945 nimi muuttui Valtion Polttoainetoimistoksi, josta nykyinen nimi on saanut alkunsa. Maailma ja yhtiö ovat mullistuneet 75 vuoden aikana: Vapo toimii nykyisin kansainvälisesti ja se hyödyntää vahvaa ympäristöalan osaamistaan esimerkiksi Clean Waters -liiketoiminnassa. Toisaalta monet perusasiat ovat yhä ennallaan: Vapo on yhä vahva toimija energian, sahatavaran ja turpeen tuotannossa. Perinteisesti hulevedet on johdettu sadevesiviemäreillä suoraan vesistöihin. Hulevettä syntyy, kun vettä tai lunta sataa katoille, kaduille, parkkipaikoille ja muille alueille, joista se ei pääse imeytymään tai haihtumaan pois. Nykyaikaisessa hulevesien hallinnassa hulevesien muodostumista pyritään vähentämään esimerkiksi viheralueilla ja hyödyntämällä sadevettä kasteluvetenä. Vettä viivästytetään ja puhdistetaan erilaisilla menetelmillä. viherkatto kasvillisuus kasvualusta suodatin kastelu- ja vedenpidätys vesikate Teija Hakalahti-Sirén, Lasse Varis ja Erik Nieminen rakentavat hulevesien hallinnasta uutta liiketoimintaa Vapolle. Vapolla on jo ylivertaista kokemusta luonnonvesien käsittelystä esimerkiksi turve- ja metsämailla. Nyt samaa tietotaitoa jalostetaan myös taajamien hulevesien hallintaan. Sadevedet tulevat ja menevät, eikä moni näe tässä mitään bisnesmahdollisuutta. Vapon Clean Waters -yksikössä kuitenkin rakennetaan myytävää palvelukonseptia hulevesien hallinnan ympärille. Kotimaassa uusi lakimuutos velvoittaa kuntia huolehtimaan entistä tarkemmin hulevesistä. Maailmanlaajuisesti kaupungistuminen ja ilmastonmuutos lisäävät tarvetta hallita hulevesiä. Kun talvet lyhenevät, niin virtaamat kasvavat. Kun asfaltoidut ja rakennetut alueet kasvavat, niin sekin lisää hulevesien määrää, kertoo business controller Erik Nieminen. Perinteisesti taajama-alueiden hulevedet on johdettu sadevesiviemäreihin ja niiden kautta vesistöihin. Pulmana on ollut sadevesiviemäreiden mitoittaminen tulvahuippujen mukaan ja veden laatu. Sadevesiin myös sekoittuu kiintoainetta, ravinteita, mikrobeja, raskasmetalleja, öljyä ja muita haitallisia aineita, kun ne valuvat kaduilta, katoilta ja muilta rakennetuilta alueilta vesistöihin. Hulevedet voivat heikentää huomattavasti veden laatua esimerkiksi suurten kaupunkien keskellä sijaitsevissa järvissä, sanoo erityisasiantuntija Teija Hakalahti-Sirén. Hakalahti-Sirén on hydrobiologian ja limnologian tohtori. Clean Watersin hulevesi-tiimissä on muutenkin huippuluokan osaamista, mm. useampi tohtori sekä kokeneita kemistejä, biologeja, insinöörejä ja metsänhoitajia. Varsinaiset maanrakennustyöt hankitaan tarvittaessa alihankkijoilta. Vapolla on vuosikymmenien kokemus luonnonvesien hallinnasta turvepuolella. Esimerkiksi fosforin, humuksen ja kiintoaineiden määriä on seurattu lupaehtojen mukaisesti jo pitkään. Vapo on toteuttanut yli sata kosteikkoa sekä useita tuhansia laskeutusallas- ja pohjapatoratkaisuja. Viime vuosina kohteita on toteutettu myös metsäpuolelle. Kun vaatimukset kiristyvät Sodan aikaan Vapo mm. toimitti polttopuut höyryvetureihin. myös taajamien hulevesien käsittelyssä, niin meiltä löytyy tarvittavaa osaamista. Meillä on erittäin hyvät valmiudet myös mallinnukseen ja tuotekehitykseen, kertoo suunnittelija Lasse Varis. Clean Waters tarjoaa palveluja hulevesien hallintaan koko elinkaaren ajalle. Neuvonta- ja asiantuntijapalvelut selvittävät vesistökuormituksen, vedenlaadun ja sopivan vesienkäsittelyratkaisun, mieluiten jo kaavoitusvaiheessa. Suunnittelu- ja rakentamispalvelut puolestaan suunnittelee ja rakentaa kuhunkin kohteeseen sopivan, yksilöllisen vesienkäsittelyratkaisun. Kunnossapito ylläpitää jo tehtyjä rakenteita esimerkiksi ruoppaamalla, niittämällä, tarkastuksin ja mittauksin. Hulevesien käsittely otettiin Clean watersin toiminnan keskiöön alle vuosi sitten ja ensi kesänä tavoite on toteuttaa ensimmäinen pilottihanke Jyväskylässä. Tavoitteena on kasvattaa hulevesipuolen liikevaihtoa merkittävästi lähivuosina, kertoo Nieminen. Hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuu kiintoainetta, ravinteita, mikrobeja, raskasmetalleja, öljyä ja muita haitallisia aineita. pintakasvillisuus lammikoitumistila biosuodatus salaoja suodattavat kerrokset Biosuodatuksessa hulevesi ohjataan esimerkiksi parkkipaikalta alueen reunalla olevaan syvennykseen. Vesi imeytyy kasvillisuuden ja maakerrosten läpi salaojaputkeen. Biosuodatuksessa maaperän biologiset, kemialliset ja mekaaniset prosessit poistavat vedestä mm. ravinteita, kiintoainetta ja raskasmetalleja. Biosuodatus, kosteikot ja pohjapadot tasaavat virtaamaa ja vähentävät tulvahaittoja. Hyvin suunnitellut ja rakennetut kosteikot myös lisäävät alueen viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Lopulta puhdistunut vesi valuu takaisin vesistöön

14 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ao-koulutus on yritysten ammattiosaamisen kehittämisen kumppani ao-koulutus Oy palvelee ammatillista koulutusta tarvitsevia yrityksiä ja organisaatioita. Se on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän omistama yritys, joka vastaa markkinoilla tapahtuvasta koulutusmyynnistä. Muun muassa Puolustusvoimien kuljettajakoulutus, yritys- ja henkilöstökoulutukset sekä erilaiset lupakorttikoulutukset siirtyivät ao-koulutuksen toteutettaviksi vuoden vaihteessa. Yrityksen koulutustarjonta kattaa kaikki Jyväskylän koulutuskuntayhtymän koulutusalat. Kuten tähänkin saakka, koulutus räätälöidään vastaamaan tilaajan tarvetta. Palvelemme yhtä hyvin kuin aiemminkin. Koulutus, tilat ja ihmisetkin Viime vuonna suomalainen näyttötutkintojärjestelmä täytti 20 vuotta. Sen piirissä on vuoden 2014 loppuun mennessä ollut noin suomalaista aikuista. Näyttötutkinnot käyttöön tuova ammattitutkintolaki astui voimaan Nykyisen näyttötutkintojärjestelmän kehitystyö alkoi vuonna 1967 hyväksytyn pätevyystutkintolain pohjalta luvun alussa ammatillinen aikuiskoulutus tuli osaksi yhteiskuntapolitiikkaa ja siitä tuli työmarkkinaneuvotteluiden keskeinen asiakokonaisuus. ovat samat kuin ennen vuodenvaihdetta, vaikka nimi ja toimintamuoto vaihtuivat. ao-koulutus on kuntayhtymälle mahdollisuus toimia kilpailluilla markkinoilla, kertoo toimitusjohtaja Marko Saaranen. Lähtökohtana vuoropuhelu yritysten kanssa ao-koulutus on vahva ja osaava koulutustoimija, jolla on laaja kontaktipinta yrityksiin ja työelämään. Vuoropuhelu yritysten ja työelämän kanssa on lähtökohta myös yhtiön kehittämiselle. aokoulutus vastaa toisen asteen koulutuksella tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Koulutuskuntayhtymän näkökulmasta ao-koulutus tulee olemaan mer- Näyttötutkintojärjestelmän luominen edistyi vasta vuonna 1987, kun valtioneuvoston asettama aikuiskoulutusneuvosto vaati näyttötutkintojärjestelmän kehittämistyön pikaista aloittamista. Marraskuussa 1993 annettiin hallituksen esitys ammattitutkintolaiksi ja se eteni eduskunnassa ripeästi. Poimintoja opetusneuvos Seppo Hyppösen puheesta Näyttötutkinnon 20-vuotisjuhlasta. Muutos on viesti tahdostamme palvella yritys- ja organisaatioasiakkaita myös jatkossa. kittävä työ- ja elinkeinoelämän osaamisen varmistaja kasvavilla aikuiskoulutuksen markkinoilla. Omistajan intressinä on yhtiön toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja sen toiminnan monipuolistaminen, kertoo Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski. ao-koulutuksen perustamisen taustalla on kuntalain uudistus, joka edellyttää kuntia ja kuntayhtymiä yhtiöittämään kilpailluilla markkinoilla tapahtuvan koulutusmyynnin vuoteen 2016 mennessä. Myöhemmin yhtiöön tulee lain vaatimuksesta myös työvoimakoulutus, joka ei johda tutkintoon. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on etulinjassa liikkeellä yhtiöittämisessä. Asia on ajankohtainen myös muilla vastaavilla organisaatioilla. Lähdimme selvittämään muutosta ja sen eri vaihtoehtoja hyvissä ajoin. Muutos on viesti tahdostamme palvella yritys- ja organisaatioasiakkaita myös jatkossa, Saaranen kertoo. Ennakointia osaamisen johtamiseen Hyvä osaamisen taso on tuottavan ja tehokkaan työn edellytys. Se on perusta liiketoiminnalle. Osaamisen kehittäminen tuo uusia mahdollisuuksia ja kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin, toteaa ao-koulutuksen toimitusjohtaja Marko Saaranen. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski toteaa, että tänä päivänä yritysten ja organisaatioiden osaamisen on oltava korkealla tasolla globaalissa mittakaavassa ja kehittämisen on oltava jatkuvaa. Menestyminen koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää muun muassa hyvää ennakointia ja uusien ratkaisujen kehittämistä. Koulutuskuntayhtymä on monialainen ja tiivistä yritysyhteistyötä toteuttava koulutusosaaja, mikä antaa taustan myös ao-koulutus Oy:lle. Työ- ja elinkeinoelämän asiakkaiden kanssa tehtävä yhteistyö tuo oppimisen osaksi organisaatioita, Saarikoski sanoo. Oppivassa organisaatiossa osaamisen kehittäminen on osa arkea ja strategiaa. Se on myös innostuksen ja motivaation lähde, jolla saadaan aikaan niin yrityksen kuin sen työntekijöiden hyvinvointia. Yhteistyö ammatillisen osaamisen kehittämistä tarvitsevan yrityksen kanssa on parhaimmillaan jatkuvaa vuoropuhelua, jossa rakennamme yhdessä polkuja yrityksen kehittämiseen. Se on hallittua osaamisen johtamista, jossa ennakointi on tärkeää, Saaranen sanoo. Joustava koulutus palvelee työelämää Ammatillisen koulutuksen muodot ovat nykyään moninaiset. Yhä useammin koulutus järjestetään näyttötutkintona yrityksen arjessa, jolloin osaaminen kasvaa vastaamaan juuri kyseisen yrityksen tarpeita. Tällöin kuntayhtymän oppilaitosten rooli on olla oppimisen tukena ja ao-koulutus Oy:n toimitusjohtaja Marko Saaranen kertoo, että koulutus räätälöidään asiakkaan tarpeisiin. Lievestuoreella sijaisevat ao:n logistiikan koulutuksen tilat ja harjoitus - ympäristöt ovat huippuluokkaa. ylläpitäjänä tutkinnon suorittamisen aikana. Joustava näyttötutkinto on viime aikoina kasvattanut suosiotaan aikuisten ammatillisen koulutuksen järjestämisen tapana. Jo laki edellyttää tiettyjä pätevyyksiä, joihin ao-koulutus tarjoaa koulutusta. Työturvallisuuskoulutus on tästä hyvä esimerkki. Lisäksi ao-koulutus on yritysten tukena muun muassa rekrytointitilanteissa ammatillisen perusosaamisen varmistajana. Kysyntä ammatillisen koulutuksen yrityspalveluille on ollut Keski-Suomessa hyvä. Sadat organisaatiot kehittävät osaamistaan yhteistyössä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa. Ammatillinen koulutus on Keski- Suomessa erittäin korkeatasoista ja moni puolista. Tänne hakeudutaan opiskelemaan eri puolilta Suomea, Marko Saaranen toteaa

15 nordea Nordea tarjoaa työtilan lupaavalle start-up -yritykselle Nordean aluejohtaja Jussi Rieppo (oik.), konttorinjohtaja Mika Jokiranta ja Jykes Kiinteistöjen asiakkuuspäällikkö Kirsi Kautola esittelevät kilpailun voittavalle start-up -yritykselle varattua 20 neliön tilaa. Esikarsinnasta selviytyvät yrittäjät pitävät pitchaus-puheen Nordean neuvottelukunnalle, joka valitsee voittajan. Voittaja pääsee aloittamaan uusissa tiloissa toukokesäkuussa. Start-up Leipomon alakerrasta Jyväskylän Nisulassa löytyy viihtyisä kulmahuone. Talo on mukavasti vanha eikä remontoinnissa ole hävitetty vanhan leipomon henkeä. Aulassa näkyy punaista tiiliseinää ja huoneen ikkunat ovat korkeat. Tietoliikenneyhteydet ovat huippuluokkaa ja tila on valmiiksi kalustettu. Huone odottaa innokasta yrittäjää vieläpä ilmaiseksi. Järjestämme kilpailun start-up -yrityksille ja palkintona on ilmainen 20 neliön työhuone vuodeksi. Voittajan valitsee alueellinen neuvottelukunta. Neuvottelukuntaan kuuluu noin 20 jäsentä yhteiskunnan eri aloilta. Tilan vuokra maksetaan neuvottelukunnan jäsenten lahjoittamilla kokouspalkkioilla ja Nordean siihen päälle maksamalla osuudella, kertoo Nordean Järvi-Suomen Yrityskonttorin konttorinjohtaja Mika Jokiranta. Nordean Keski- ja Itä-Suomen yritysalueen johtaja Jussi Rieppo muistuttaa, että pankki haluaa tukea yrittäjyyttä ja uusia yrittäjiä. Uudelle yrittäjälle tarjottava työhuone on Keski-Suomessa keksitty tapa tukea yrittäjyyttä, muualla Suomessa tuetaan erilaisia hankkeita. Nordea on ollut aktiivinen myös Kasvu Openissa. Kun isot yritykset ja julkinen puoli vähentävät työpaikkoja, niin pienet ja uudet yritykset luovat niitä. Siksi uusien ja kasvavien yritysten tukeminen on tärkeää, sanoo Rieppo. Start-up Leipomossa yrittäjä saa paitsi edulliset ja sopivat tilat, myös samanhenkisen yhteisön. Yläkerran 20 tilaan löytyi vuokralaiset alle vuodessa ja myös alakerran 15 tilasta iso osa on jo maaliskuussa varattu, vaikka ne valmistuvat toukokuussa. Yhteensä Start-Up Leipomossa on tiloja 2230 neliötä, joka on jaettu neliön toimistotiloihin sekä yhteiskäytössä oleviin neuvotteluhuoneisiin, saunaan ja taukotiloihin. Nordeasta tukea yrityksen alkuvaiheessa Yrityksen perustaminen on useimmille suuri ja vaikea päätös. Samoin yrityksen laajentaminen ja esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaaminen voivat arveluttaa yrittäjää. Rieppo ja Jokiranta kannustavat ottamaan yhteyttä ja kysymään asiasta. Rohkeasti vaan kysymään. Hyville ideoille saa kyllä rahoitusta, kun yrittäjä itse sitoutuu kantamaan osan riskistä, sanoo Jokiranta. Epäonnistumista ei pidä pelätä liikaa. Ei palkkatyökään ole varmaa. Yrittäjyydessä on kaksi riskiä: riski epäonnistua tai riski onnistua, parhaimmillaan voi onnistua isostikin, muistuttaa Rieppo. Uudet yrittäjät ottavat yhteyttä Nordeaan jatkuvasti. Kyse voi olla toiminimestä tai osakeyhtiöstä, yksinyrittäjästä tai suuren yhtiön osasta, joka irtoaa omaksi yhtiökseen. Joillakin on jo runsaasti omaa rahoitusta tai yksityisen riskisijoittajan rahaa. Kaikki ideat eivät saa rahoitusta, mutta siitäkään ei kannata masentua. Huonosti päättyvän yritysidean rahoittaminen ei ole hyväksi pankille, mutta ei myöskään yrittäjälle itselleen. Yritysideaa kannattaa hioa useiden ammattilaisten kanssa, esimerkiksi Finnverasta ja Uusyrityskeskuksesta saa siihen apua. Joskus idea voi olla niin paljon aikaansa edellä, että sen toteuttamisen aika tulee vasta myöhemmin, sanoo Rieppo. Usein uusi yrittäjä lähtee liikkeelle melko yksinkertaisilla pankkipalveluilla; yritykselle tarvitaan esimerkiksi tili ja maksupääte. Jokiranta ja Rieppo kuitenkin muistuttavat, että Nordeassa jokaiselle yritykselle suuryrityksestä pieneen toiminimeen on tarjolla samat palvelut, olipa kyse sitten ulkomaan maksuliikenteestä, sijoittamisesta tai muista pankkipalveluista. Nordean edeltäjä Suomen Yhdyspankki aloitti pankkitoiminnan Jyväskylässä vuonna Toinen Nordean edeltäjä Kansallis-Osake-Pankki puolestaan aloitti toiminnan Jyväskylässä 1896 samalla paikalla Kirkkopuiston kulmassa kuin Nordea toimii nykyisin. Silloinen pankkirakennus siirrettiin pois uuden tieltä 1915 ja tunnetaan nykyisin Marttalana. Nordean nykyinen kiinteistö täyttää tänä vuonna sata vuotta. Kuvassa juuri valmistunut Kansallis-Osake-Pankin pankkisali toukokuussa vuonna Sama sali on nykyisinkin Nordean käytössä. Erikoistumalla parempaa palvelua sekä yritys- että yksityisasiakkaille Nordea erotti vuoden alussa yksityis- ja yritysasiakkaiden palvelut kahteen eri organisaatioon. Erikoistumalla voimme tarjota parempaa palvelua kummallekin asiakasryhmälle. Organisaatiomuutos ei näy suoraan asiakkaille, mutta yrityspuolella erikoistuminen ja johtamisen keskittyminen parantavat palvelua. Olemme yrityspuolella entistäkin nälkäisempiä, haluamme palvellla nykyisiä asiakkaita entistä paremmin ja tietenkin myös hankkia uusia, hyviä yrityksiä asiakkaiksemme, kertoo Rieppo. Pankissa on taustalla yhä paljon sekä yritys- että yksityisasiakkaille yhteisiä toimintoja ja palveluja. Jos esimerkiksi yrittäjä tai yksityishenkilö haluaa sijoittaa varojaan, niin häntä palvelevat samat sijoittamisen huippuosaajat. Palvelemme nykyisin 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa. Tämä voi tuntua monista oudolta tai turhalta, mutta joillakin aloilla yrittäjät tekevät töitä aamuisin, iltaisin ja öisin. Myös päivisin asiakkaitaan palveleva yrittäjä haluaa monesti hoitaa pankkiasioitaan illalla perintesten aukioloaikojen ulkopuolella, sanoo Jokiranta

16 jyväskylä Kaupunki kasvun asialla Jyväskylän uusi kaupunginjohtaja Timo Koivisto on tehnyt päätöksen ja pitää siitä kiinni: Elinkeinopolitiikka tulee olemaan keskeinen painopiste kaikessa mitä kaupungissa tehdään. Elinkeinoasiat pidetään pöydällä kaupungin organisaation keskusteluissa, raporteissa ja hallituksen kokouksissa. Yritysten kohtaaminen ja kuunteleminen on prioriteettien kärjessä. Jopa kaupunginjohtajan ystävyyskaupunkivierailut suunnitellaan yritysnäkökulmasta käsin. Luvassa on konkreettisia tekoja, jotka helpottavat yritysten arkea ja tekevät Jyväskylästä yhä yritysystävällisemmän kaupungin. Kaupungin uusi elinkeinoyksikkö on olemassa yrityksiä varten ja edistää yritysten asioita joustavasti. Yhteydenotto Anne Sandelinin johtamaan yksikköön riittää siihen, että yrityksen asiat hoituvat kaupungin organisaatiossa. Elinkeinoyksikköön on koottu kaupungin toimijat, jotka toimivat yritysten kanssa. Uuden yksikön tehtävä on varmistaa, että kaupungin prosessit etenevät niin sujuvasti kuin mahdollista, Koivisto kertoo. Saman yksikön vastuulle kuuluu kaupungin markkinointi liike-elämän sektorille ja sijoittumispalvelut myyntihengessä. Aiemmin ulkoistettu toiminto tulee nyt kaupungin tehtäväksi. Jyväskylän myyminen ja markkinoiminen ulkopuolelle on äärimmäisen tärkeää. Nyt se tulee aiempaa kiinteämmin kaupungin oman elinkeinopolitiikan yhteyteen. Meillä on upeita alueita yrityksille, Kankaan alue ja uudistuvat Hippos ja Sairaalanmäki esimerkkeinä. Tonttitarjonta on hyvä. Uusien yritysten sijoittuminen kaupunkiin vaatii aktiivista työtä. Siihen meillä on nyt resurssi, Koivisto sanoo. Eteenpäin yhteen hiileen puhaltaen Konkreettinen askel eteenpäin tulee olemaan keskeisten elinkeinoelämän toimijoiden yhteisten tavoitteiden ja viestien kirkastaminen sekä niiden välisen yhteistyön virittäminen uudelle tasolle. Muun muassa kaupunki, oppilaitokset, yritysjärjestöt ja -yhteisöt, valtionhallinnon toimijat ja maakuntaliitto tulee Koiviston mukaan koota nyt yhteen hiileen puhaltavaksi tiimiksi. Tarvitaan samankaltaista vireyttä ja yhteistyötä, kuin mitä alueella oli 1990-luvun puolivälissä. Jos haluamme kasvaa, meillä on siihen kaikki mahdollisuudet. Kokonaisuuden tulee toimia saumattomasti, Koivisto toteaa. Työ elinkeinoelämän edistämiseksi ei ole vain uusien yritysten houkuttelua kaupunkiin. Jo Jyväskylään sijoittuneista ja tänne perustetuista yrityksistä pidetään hyvä huoli. Haluamme, että yritykset voivat täällä hyvin ja pystyvät kasvamaan, mikäli siihen on halua. Paras viesti Jyväsky- Tourujoen rantaan, aivan kaupungin rajan tuntumaan, rakennettu paperitehdas aloitti toimintansa vuonna Tuolloin sen nimi oli Lohikosken paperitehdas. Myöhemmin Kankaan paperitehtaana tunnettu tehdas oli alueen suurimpia työnantajia. Kuvassa Kankaan paperitehdas 1900-luvun alussa. Kuva: Keski-Suomen museo Jos haluamme kasvaa, meillä on siihen kaikki mahdollisuudet. Kokonaisuuden tulee toimia saumattomasti. lästä yritysympäristönä ovat tyytyväiset yritykset, Koivisto painottaa. Huippuideat saatava kannattavaan kasvuun Kaupunginjohtaja kohtaa yrityselämän toimijoita aina kun se on mahdollista ja antaa kasvua tavoitteleville tahoille täyden tukensa. Avoin ja rehellinen keskustelu on keino viedä asioita eteenpäin. Kaupunki myös haastaa yrityksiä kasvamaan ja näyttämään kykynsä. Huippuideat eivät saa jäädä ajatuksen tasolle. Apua ja oikeita kontakteja yritystoiminnan edistämiseen löytyy varmasti alueen elinkeinoelämän toimijoiden riveistä. Alkuvuoden pk-barometrin mukaan Keski-Suomessa suhdanneodotukset ovat hieman maan keskiarvoa korkeammat, ja kasvuhalukkuutta on ilmassa. Taloustilanne painaa barometrin lukemia koko maassa, mutta Keski-Suomessa selvästi uskotaan tulevaan. Kasvu Open on yksi niistä asioista, jotka viestivät Keski-Suomesta nousevaa kasvun sanomaa. Se on valtakunnallisesti tunnettu brändi, joka tuo meille positiivista mainetta. Kasvu Open on äärimmäisen tärkeä teko kasvun lisäämiseksi. Se antaa yrityksille eväitä ja korkean tason sparrausta. Kasvu Open kannustaa kasvuun kannattavasti ja terveellä pohjalla, Koivisto sanoo ja lupaa osallistua lokakuussa Kasvun Karnevaaliin. Tasapainottamisesta tekoihin elinkeinoelämän puolesta Jyväskylän työ yritysten toimintaympäristön eteen on elinehto. Kaupunki on yhtä elinvoimainen kuin sen elinkeinoelämä. Nyt Jyväskylä teroittaa elinkeinopolitiikan kynnet teräviksi. Tavoite on, että kaupunkiin tulee lisää yrityksiä ja että jo täällä toimivat yritykset kasvavat. Jyväskylä haluaa profiloitua kaupunkina, jossa yritysten on helppo toimia ja kasvaa. Tänne on helppo tulla, kaupungista löytyy osaavaa työvoimaa ja ympäristö on viihtyisä ja houkutteleva, kaupunginjohtaja Timo Koivisto listaa. Elinkeinoelämän kasvu on paras ja todennäköisin keino työttömyyslukujen kuriin saamiseksi. Myös kaupungin talous on riippuvainen yrityksistä. Kolme neljäsosaa kaupungin tuloista tulee elinkeinoelämästä. Viime vuodet Jyväskylän taloudesta on kerrottu lähinnä tasapainottamiseen liittyviä uutisia. Positiivista käännettä on saatu aikaiseksi. Nyt on aika ottaa edistysaskeleita elinkeinopolitiikan alueella ja saada kaupunkiin uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Minunkin työnkuvassani päähuomio kohdistuu näihin avauksiin, Koivisto linjaa. Kaupungissa on noin 7000 yritystä ja niissä reilut työpaikkaa luvulla kaupunkiin on tullut noin 9000 uutta työpaikkaa, joista valtaosa yksityiselle sektorille. Tulevaisuuden työpaikat ovat entistä vahvemmin yrityksissä

17 SUOMEN SUURIN YRITYSTEN KASVUN SPARRAUSKILPAILU Kauppakamaritietoa haku on auki asti kasvuopen.fi/hae 33

18 henkilökunta hallitus Keski-Suomen kauppakamari» Innovatiivinen» Luotettava» Vaikuttaja» Näkijä» Tekijä Keski-Suomen kauppakamarin hallitus 2015 Kauppakamarissa puheenjohtajisto valmistelee asioita hallitukselle esiteltäväksi, valvoo kauppakamarin toimiston toimintaa sekä päättää, missä toimielimessä valmistellaan tai päätetään kauppakamarin kannanotot ja lausunnot. Puheenjohtajisto toimii myös kauppakamarin vaalivaliokuntana, joka tekee valtuuskunnalle ehdotukset kauppakamarin toimielinten jäsenten valitsemisesta. Puheenjohtaja Keijo Manner kauppaneuvos, Keski-Suomen Osuuspankki Varapuheenjohtajat vpj. Jari Elonen Elonen Oy Leipomo vpj. Jari Rautjärvi Valtra Oy Ab vpj. Markku Andersson kaupunkineuvos, Jyväskylän kaupunki Kauppakamarin toimintaa johtaa hallitus, joka huolehtii kauppakamarin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluvat kauppakamarin puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä valiokuntien ja juniorikillan puheenjohtaja. Paikallisvaliokuntien puheenjohtajat ja juniorikillan puheenjohtaja eivät ole hallituksen varsinaisia jäseniä, mutta heillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen jäsenet: Johanna Gråsten KHT-tilintarkastaja, KPMG Oy Ab Salli Hara-Haikkala johtaja, Negotiorum Gestio/Prysmian Nordics Marko Huttunen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Marko Jyllilä Relicomp Oy Esa Kainulainen lentoaseman päällikkö, Finavia Oyj Pasi Koivisto liiketoimintajohtaja, Vapo Oy Tiina Mäntyharju HimosLomat Oy Antti Määttä Osuuskauppa Keskimaa Mikko Pakarinen aluejohtaja, Nordea Pankki Suomi Oyj Järvi-Suomi Pekka Pirttiaho myyntijohtaja, Mega Electronics Oy Paula Saarenpää Smartius Oy Seppo Sneck Largo Capital Oy Paikallisvaliokuntien puheenjohtajat: Jussi Halttunen rehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Nea Kontoniemi Kehittämisyhtiö Keulink Oy Hannu Mäntyharju Himos Resort Oy Juniorikillan puheenjohtaja: Emilia Koikkalainen Koskenpään Huopatehdas Oy (juniorikilta) Jaana Seppälä yhteyspäällikkö Uljas Valkeinen toimitusjohtaja Leena Räisänen koulutus- ja palvelupäällikkö Matias Ulfves viestintäsuunnittelija Anna Zaborna markkinointipäällikkö, KV-markkinointikonttori Pirjo Melasalmi toimistopäällikkö Kuva: Matias Ulfves Anne Juvonen koulutussihteeri Hanna Reini projektipäällikkö, KV-markkinointikonttori Enni Aittila myyntiharjoittelija Ulla Seppälä harjoittelija Viivi Suvanto markkinointisuunnittelija Keski-Suomen kauppakamarin hallitus vasemmalta alkaen: Marko Jyllilä, Johanna Gråsten, Esa Kainulainen, Pasi Koivisto, Paula Saarenpää, Marko Huttunen, Markku Andersson, Jari Rautjärvi, Antti Määttä, Keijo Manner, Emilia Koikkalainen, Mikko Pakarinen, Nea Kontoniemi, Seppo Sneck. Kuvasta puuttuvat Hannu Mäntyharju, Tiina Mäntyharju, Salli Hara-Haikkala, Jussi Halttunen, Pekka Pirttiaho ja Jari Elonen. Kuva: Matias Ulfves 34 35

19 valtuuskunta valiokunnat KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN VALTUUSKUNTA 2015 Valtuuskunnan jäsenet valitaan kauppakamarin syyskokouksessa kolmeksi kalenterivuodeksi. Valtuuskunnan tehtävänä on valita kauppakamarin hallituksen jäsenet lukuun ottamatta puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia. Lisäksi se nimeää valiokunnat ja niiden jäsenet. Valtuuskunta linjaa kauppakamarin toimintaa laaja-alaisesti. Puheenjohtaja Keijo Manner kauppaneuvos, Keski-Suomen Osuuspankki Varapuheenjohtajat Jari Elonen Elonen Oy Leipomo Jari Rautjärvi Valtra Oy Ab Markku Andersson kaupunkineuvos, Jyväskylän kaupunki Muut jäsenet Mikko Akselin TietoAkseli Oy Juha-Pekka Eskola yksikön johtaja, Peab Oy, Jyväskylän toimisto Jari Hakala kauppias, Jarintori Jari Hakala Oy Jussi Halttunen rehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ari Hiltunen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Elina Hutton SSYP Kehitys Oy Jukka Partti tehtaanjohtaja, Valio Oy Marko Jyllilä Relicomp Oy Kaisli Kasurinen IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy Keski-Suomen yrityspalvelut Sari Kautto toimistopäällikkö, Visma Services Oy Petteri Korpioja Ariterm Oy Pekka Kuivalainen Pisla Oy Sami Kähärä hallituksen jäsen, Pikval Oy Marko Laakkonen tuotantoyksikön johtaja, UPM-Kymmene Oyj Kaipola Jukka Lassila Multimentor Oy Timo Louna kaupunginjohtaja, Keuruun kaupunki Hannu Löytönen Betset Oy Kirsi Moisander hallintojohtaja, Jyväskylän yliopisto Hannu Mäntyharju Himos Resort Oy Antti Määttä Osuuskauppa Keskimaa Mika Nieminen Senior Vice President, Moventas Gears Oy Jukka-Pekka Nikula MidInvest Management Oy Lauri Ojanperä kauppias, K-supermarket Länsiväylä Mikko Pakarinen aluejohtaja, Nordea Pankki Suomi Oyj Järvi-Suomen alue Olli Porkholm Protacon Solutions Oy Tapio Purontakanen pankinjohtaja, Säästöpankki Optia Juha Rautio Jokilaakson Terveys Oy Timo Ruokolainen Ultratec Oy Jorma Ruuska liiketoimintajohtaja, Honkarakenne Oyj Mikko Räty aluejohtaja, YIT Rakennus Oy Teppo Sirniö kunnanjohtaja, Petäjäveden kunta Seppo Ståhlberg O.K. Auto Oy Hannu Teiskonen hallituksen puheenjohtaja, HT Laser Oy Teemu Toivanen LähiTapiola Keski-Suomi Ari Tolonen Landis + Gyr Oy Petrikki Tukiainen puheenjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät Camilla Wickström tehtaanjohtaja, Metsä Fibre Oy Äänekosken tehdas Seppo Virta Kylpylähotelli Peurunka Jari Vähäpesola yksikönjohtaja, Valmet Technologies Oy Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN VALIOKUNNAT 2014 LAKI- JA VEROVALIOKUNTA Laki- ja verovaliokunnan toiminnan tavoitteena on laki- ja veroasioiden tunnetuksi tekeminen alueen yrittäjäkunnalle sekä lakimuutos- ten merkityksen avaaminen yrittäjille. Pyrkimyksenä on, että laki- ja veroasioiden tunteminen helpottaisi yrittäjien arkea ja tukisi osaltaan yritysten kilpailukykyä. Valiokunta pyrkii edistämään kauppakamarin koulutus-, neuvonta ja tiedotuspalveluiden tuntemusta yrittäjien keskuudessa auttaakseen tässä tavoitteessa. Puheenjohtaja Johanna Gråsten KHT-tilintarkastaja, KPMG Oy Ab Jäsenet: Mikko Akselin TietoAkseli Oy Anne Eskola yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta ja palvelut -yksikkö Hannu Hautamäki linjajohtaja, Sisä-Suomen verovirasto Ismo Kirkkopelto hallituksen puheenjohtaja, Kouta Kiinteistöt Oy Vesa Kokko asianajaja, varatuomari, osakas, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy TILINTARKASTUSVALIOKUNTA Tilintarkastusvaliokunnan tehtävistä on säädetty tilintarkastuslaissa (936/94). Tilintarkastusvaliokunta hyväksyy kauppakamarin nimissä toiminta-alueellaan tilintarkastuslain 6 :ssä tarkoitettuja tilintarkastajia (HTM) ja tilintarkastusyhteisöjä (HTMyhteisö) ja hyvän tilintarkastustavan mukaisesti valvoo ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta ne HTMtilintarkastajat ja HTM-tarkastusyhteisöt, joiden kotipaikka on Keski-Suomen kauppakamarin toiminta-alueella, säilyttävät ammattitaitonsa ja muut hyväksymisen edellytykset sekä toimivat lain, sääntöjen ja hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Marjo Laine hankintajohtaja, Jyväskylän kaupunki Katri Piilola riskienhallintajohtaja, Keski-Suomen Osuuspankki Merja Rantala talousjohtaja, Tikomet Oy Arto Saarinen KHT-tilintarkastaja, DHS Oy Audit Partners Jaana Sallinen KHT-tilintarkastaja, PricewaterhouseCoopers Oy Jarmo Suonpää asianajaja, Asianajotoimisto Jarmo Suonpää Ky Mikko Tuomi asianajaja, osakas, Asianajotoimisto Halonen, Lakka & Tuomi Oy Milla Turunen lakimies, Nordea Pankki Suomi Oyj Järvi-Suomen alue Mira Manninen yrittäjä, Auria Yrityslaskenta (juniorikilta) Asiantuntija: Uljas Valkeinen Keski-Suomen kauppakamari Puheenjohtaja Salli Hara-Haikkala Henkilöstöjohtaja, VT, Negotiorum Gestio/ Prysmian Cables and Systems ICT-VALIOKUNTA ICT-valiokunnan tavoitteena on edistää parempaa johtamista ICT-alan yrityksissä. Valiokunta on sitoutunut aloittavien ICT-yritysten mentorointiin sekä Advisory Board -toiminnan käynnistämisen vauhdittamiseen ICT-toimialalla. Jarkko Pietikäinen Netwell Oy Puheenjohtaja Pekka Pirttiaho myyntijohtaja, Mega Electronics Oy Jäsenet: Timo Airaksinen myyntijohtaja, SalivirtaOy Pertti Almqvist Mediatoimisto Almond Oy Kari Halttunen Karzasol Oy Sami Heikkilä yhteyspäällikkö, Jykes Oy Timo Härmälä tuotekehitysjohtaja, Probis Solutions Oy Petri Laitinen C2 Smartlight Oy Petri Mähönen liiketoimintajohtaja, Kilosoft Group Oy Juha Peltomäki aluejohtaja, Elisa Oyj Varapuheenjohtaja Reijo Aalto kiinteistöneuvos, Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö Jäsenet: Tero Lakka asianajaja, Asianajotoimisto Halonen, Lakka & Tuomi Oy (Mikko Tuomi, asianajaja, Asianajotoimisto Halonen, Lakka & Tuomi Oy) Jukka Erola HTM-tilintarkastaja, Ernst & Young Oy (Jouko Rantanen, HTMtilintarkastaja, RSM Auditsum Oy) Perttu Poikonen Sivuprofiili Oy Olli Porkholm Protacon Solutions Oy Nina Rautiainen partner, Kasvun Roihu Oy Mikko Saatamoinen Kumura Oy Jarmo Siltanen johtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, IT-instituutti Sari Suominen Powen Oy Juuso Tuppurainen asianajaja, Asianajotoimisto Krogerus Oy Tuure Tuunanen professori, Jyväskylän yliopisto, IT-tiedekunta Jukka Valkonen Senior Advisor, Suomen Yrityskehitys Oy Tuomas Vase puheenjohtaja, Dumppi ry/ Jyväskylän ylopisto Milla Viren Sales Executive, TeliaSonera Finland Oyj Kari Aho liiketoimintajohtaja, Magister Solutions Oy (juniorikilta) Ari Karila talousjohtaja, UPM-Kymmene Oyj, Jämsänkoski (Riitta Halme, talousjohtaja, Finn-Savotta Oy) Pasi Jalonen talousjohtaja, Jyväskylän Energia Oy (Johanna Niinikoski, talouspäällikkö, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy) Jukka Sorjonen KHT, SYS Audit Oy (Jukka-Pekka Vihinen, KHT-tilintarkastaja, PricewaterhouseCoopers Oy) Marja-Liisa Kananen lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Aila Virtanen, professori, Jyväskylän yliopisto) 36 37

20 valiokunnat kauppa- KAUPPA- JA ja LOGISTIIKKAVALIOKUNTA logistiikkavaliokunta Kauppa- ja logistiikkavaliokunnan missiona on kaupan ja logistiikan palveluiden kohdentaminen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti, jolla varmistetaan kilpailukyky ja vetovoimaisuus yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Valiokunnan tavoitteena on edistää Keski-Suomen kehittymistä halutuimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi alueeksi Suomessa. Puheenjohtaja Esa Kainulainen Lentoaseman päällikkö, Finavia Oyj Jäsenet: Jari Hakala kauppias, Jarintori Oy Heli Helminen jakelupäällikkö, Valio Oy Jari Hiekkataipale aluepäällikkö, Alko Oy Sami Kantanen koulutuspäällikkö, JAMK, Teknologiayksikkö Jarmo Karhunen kauppias, Arokarhu Oy Timo Koivisto kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki Markus Laajalahti myyntipäällikkö, Posti Oy Jukka Lehtinen johtaja, Keski-Suomen ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri LUONNONVARA- JA ENERGIAVALIOKUNTA Edistämme luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja toimijoiden verkostoitumista. Parannamme luonnonvarojen hyödyntämisen ja siihen liittyvän laitevalmistuksen liiketoiminnan edellytyksiä. Jarkko Lehtinen Keski-Suomen Kuljetus Oy Reima Loukkola market- ja tavaratalokaupan johtaja, Osuuskauppa Keskimaa Martti Nenonen kauppapaikkapäällikkö, Kesko Oyj, Järvi-Suomen aluekeskus Kari Nyyssönen Keski-Suomen Ravirata Oy Lauri Ojanperä kauppias, Lauri Ojanperä Oy/ K-supermarket Länsiväylä Jorma Paananen Destia Rail Oy Juha Salonen tuotantojohtaja, Vähälä Logistics Oy Kari Taipale KAK Kuljetuspalvelut Oy Risto Töysä Töysän Linja Oy Riku Vainio Jyväskylän Kaukokiito Oy Timo Vuoriainen liikenneinsinööri, Jyväskylän kaupunki Sanna Ojala projektimyyntipäällikkö, Keittiömaailma / Novart Oy (Juniorikilta ) Puheenjohtaja Pasi Koivisto liiketoimintajohtaja, Vapo Oy OSAAMISVALIOKUNTA Osaamisvaliokunnan missiona ja toiminnan tavoitteena on tukea elinkeinoelämän ja yritysten oppimis- ja osaamistarpeista lähtevää kehittämistä sekä koulutusliiketoiminnan vahvistamista aluetaloudessa. Lisäksi se edistää ja tukee oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä, vuorovaikutusta sekä uusia innovatiivisia toimintamuotoja. Puheenjohtaja Antti Määttä Osuuskauppa Keskimaa Varapuheenjohtaja Kaija Haapasaari oppisopimusjohtaja, Jyväskylän oppisopimuskeskus Jäsenet: Tarja Andersson TPA Andersson Oy Jussi Halttunen rehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Olli-Pekka Juoperi Humap Oy Ari Manninen johtaja, Jyväskylän yliopisto, Avance Johtamiskoulutus Mikko Markkanen Business Arena Oy Mika Nieminen Senior Vice President, Moventas Gears Oy Jäsenet: Kai Laaja yrittäjä, Metsä-Multia Oy Mikko Lehikoinen markkinointijohtaja, Valtra Oy Ab Kari Lehtinen johtaja, Keski-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Heikki Malinen vararehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kalle Mattsson myynti- ja markkinointijohtaja, Nisula Forest Oy Pekka Purola Turvetuote Peat Bog Oy Kari Pitkänen strategiajohtaja, Jyväskylän yliopisto Jaakko Puurula henkilöstöjohtaja, Valmet Technologies Oy Juha Rautio Jokilaakson Terveys Oy Vesa Saarikoski kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Katja Sorri henkilöstöpäällikkö, Keskisuomalainen Oyj Jari Suuronen henkilöstöjohtaja, Valtra Oy Ab Elise Tarvainen johtaja, EduCluster Finland Oy Eija Tolkki henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen Osuuspankki Petrikki Tukiainen puheenjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät ry Martti Tuoriniemi lehtori, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Ilkka Vanhapelto INNOvanhapelto Oy Hanna Markuksela Hyvinvointivalmennus Avalonia (juniorikilta ) Asiantuntija: Leena Räisänen koulutus- ja palvelupäällikkö, Keski-Suomen kauppakamari Pauli Rintala kenttäpäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajan Keskusliitto MTK ry, Metsälinja Olli Ristaniemi suunnittelujohtaja, Keski-Suomen liitto Heikki Savolainen metsänhoitojohtaja, Metsähallitus Hannu Teiskonen yrittäjä, HT Laser Oy Camilla Wikström tehtaanjohtaja, Metsä Fibre Oy, Äänekosken tehdas Antti Laakoli LVIinsinööritoimisto Altecon Oy (juniorikilta ) TEOLLISUUSVALIOKUNTA Teollisuusvaliokunnan tehtävänä on Keski-Suomen teollisuuden kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden parantaminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Toiminnan tavoitteina on aktiivisesti lisätä verkostoitumista muiden valiokuntien, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Puheenjohtaja Marko Jyllilä Toimitusjohtaja, Relicomp Oy Jäsenet: Jukka Akselin johtaja, Energia Consulting Oy Kimmo Alajoutsijärvi professori, Jyväskylän yliopisto, Kauppakorkeakoulu Veli-Matti Helenius hallituksen puheenjohtaja, Pisla Oy Sakari Häyrynen Instrumenttitehdas Kytola Oy Antti Jokitalo Komas Oy Juha Järvi Ka-Mu Oy Tomi Korhonen Sleipner Finland Oy Marko Laakkonen tuotantoyksikön johtaja, UPM-Kymmene Oyj Kaipola KANSAINVÄLISTYMISVALIOKUNTA Kansainvälistymisvaliokunnan toiminnan tarkoituksena on aktiivisesti edistää keskisuomalaisten yritysten kansainvälistymistä muun muassa ottamalla kantaa toimintaympäristön kehittämiseen, jakamalla tietoa ja toimimalla linkkinä alan eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä. Jari Laitinen tehtaan päällikkö, Valtra Oy Ab Voimansiirto Hannu Löytönen teollisuusneuvos, Betset Oy Jorma Mustakangas aluejohtaja, Skanska Talonrakennus Oy Mika Nieminen Senior Vice President, Moventas Gears Oy Raimo Pesola aluejohtaja, NCC Rakennus Oy Kari Piltonen LH Lift Oy Janne Pöllänen myyntijohtaja, Sleipner Finland Oy Pasi Raiskinmäki yksikön johtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö Jaakko Selin hallituksen puheenjohtaja, Jykes Kiinteistöt Oy Matti Uuttu Otavan Kirjapaino Oy Jari Vähäpesola johtaja, Valmet Technologies Oy Mikko Yrjönen Controller, Elonen Oy Leipomo Jarmo Räihä Necom Oy (juniorikilta ) Asiantuntija: Sanna-Mari Hynninen liiketoimintajohtaja, Kasvun Roihu Oy Puheenjohtaja Paula Saarenpää Managing Partner, Smartius Oy Varapuheenjohtaja Matti Hirsilä koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta ja palvelut -yksikkö Jäsenet: David Ahonen vientijohtaja, Harvia Oy Timo Dufva johtaja, projektinhallinta, Valmet Technologies Oy Satu Freyberg johtaja, KV-palvelut, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy KASVUYRITYSVALIOKUNTA Kasvu on kaikkien yrittäjien asia! Kasvuyritysvaliokunnan missiona ja toiminnan tavoitteena on kiihdyttää yritysten kasvua ja lisätä verkostoitumista kasvuyritysosaajien kesken. Yritykset - kasvakaa ja täyttäkää maa! Kasvuyritysvaliokunta toteuttaa missiotaan toteuttamalla vuotuista Kasvu Openia, yritysten kasvun sparrauskilpailua. Puheenjohtaja Seppo Sneck Largo Capital Oy Varapuheenjohtaja Pete Okkonen kasvujohtaja, Aava & Bang Oy Jäsenet: Sami Etula Etula-Group Oy Ari Hiltunen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Matti Härkönen Kasvun Roihu Oy Risto Jämsén Jaminvest Oy Pekka Järvinen Balentor Oy Matti Henriksson vientipäällikkö, Nokka Oy Jan-Markus Holm EduCluster Finland Oy Elsa Kangas Business Area Manager, Treston Oy Pekka Karhumäki Sampo Hydraulics Oy Arja Kastarinen Real Snacks Oy Kalevi Koistinen Pikval Oy Pekka Kuivalainen Pisla Oy Kari Lappalainen Senior Advisor, Suomen Yrityskehitys Oy Suvi Metsola avainasiakaspäällikkö, East Consulting Oy Pekka Jääskö liiketoimintajohtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Petteri Korpioja Ariterm Oy Jukka Lassila Multimentor Oy Jan-Erik Metsätähti varatuomari, KPMG Oy Ab Petri Palviainen johtava asiantuntija, DHS Oy Audit Partners Tuuli Kirsikka Pirttiaho Keski-Suomen Yrittäjät ry Mika Rautiainen BioGTS Oy Timo Ruokolainen, toimitusjohtaja Ultratec Oy Hans-Peter Siefen Nordic Business Forum Oy Timo Taskinen yksikön päällikkö, Keski-Suomen ELY-keskus Jani Lehtinen Business Manager, terveysteknologian ratkaisut, Protacon Solutions Oy (juniorikilta ) Asko Ojaniemi Benet Oy Jorma Ruuska liiketoimintajohtaja, Honkarakenne Oyj Maija Salmela-Kyröläinen vientipäällikkö, Allaway Oy Juha Siiriäinen vientijohtaja, Stresstech Oy Ossi Vanhamäki konsultti, Balentor Oy Hanna Reini projektipäällikkö, Keski-Suomen kauppakamari (juniorikilta ) Asiantuntija: Rolf Geier, aluepäällikkö Finpro ry 38 39

15.4.2015 Sanna-Mari Hynninen Kasvu Open* - toteuttaja Kasvun Roihu Oy

15.4.2015 Sanna-Mari Hynninen Kasvu Open* - toteuttaja Kasvun Roihu Oy 15.4.2015 Sanna-Mari Hynninen Kasvu Open* - toteuttaja Kasvun Roihu Oy Kasvu Open haastaa Start Again -yritykset kasvuun Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä Kasvu Open on valtakunnallisen kasvuyritysverkoston

Lisätiedot

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Tervetuloa Kasvu Open verkostoon Rauman seutu! Kasvu Open on alueellisen ja

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Jyväskylästä OHITUSKAISTA MAAILMALLE Risto Huhta-Koivisto Senior Director, Business Finland OHJELMA

Jyväskylästä OHITUSKAISTA MAAILMALLE Risto Huhta-Koivisto Senior Director, Business Finland OHJELMA OHJELMA 13.00 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Risto Huhta-Koivisto, Senior Director Jyväskylästä OHITUSKAISTA MAAILMALLE 12.6.2019 Risto Huhta-Koivisto Senior Director, Business Finland Global

Lisätiedot

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin palvelut teollisuudelle DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani

Lisätiedot

KUOPIOSTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland OHJELMA

KUOPIOSTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland OHJELMA OHJELMA 9.00 9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Janne Peräjoki, Senior Director KUOPIOSTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 29.1.2019 Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland 9.20 9.40 Saksan

Lisätiedot

Elintarviketoimialan Kasvupolku keväällä 2017

Elintarviketoimialan Kasvupolku keväällä 2017 Elintarviketoimialan Kasvupolku keväällä 2017 Järjestäjänä Savogrow Oy & kumppanit Tule mukaan kumppaniksi Suomen suurimpaan yritysten sparrausprosessiin! Kasvu Open haastaa start again -yritykset kasvuun

Lisätiedot

Lappeenrannasta MAAILMALLE OHITUSKAISTA Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland OHJELMA

Lappeenrannasta MAAILMALLE OHITUSKAISTA Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland OHJELMA OHJELMA 9.00 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Jarmo Heinonen, Senior Director Lappeenrannasta OHITUSKAISTA MAAILMALLE 12.4.2019 Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland Tanska on lähellä

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Tekesin rahoitus startup-yrityksille

Tekesin rahoitus startup-yrityksille Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

HALLITUN KASVUN SALAISUUS. JOUKO HAVUNEN Vaasa

HALLITUN KASVUN SALAISUUS. JOUKO HAVUNEN Vaasa HALLITUN KASVUN SALAISUUS JOUKO HAVUNEN Vaasa 8.5.2018 KASVUYRITYSTUTKIMUKSEN UUDET NÄKÖKULMAT NYT EI SAA ENÄÄ PUHUA YRITYKSISTÄ, JOTKA TOIMIVAT KASVAVILLA TAI TAANTUVILLA ALOILLA. PITÄÄ PUHUA YRITYKSISTÄ,

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 # Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #1916549 Kasvuun tähtääville yrityksille STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä 1 Korporaatioiden aika on ohi Suomessa on 90 000 työnantajayritystä: NORMAALISITOVA KENTTÄ Noin 20 000 yritystä

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Korporaatioiden aika on ohi Suomessa on 90 000 työnantajayritystä: NORMAALISITOVA KENTTÄ Noin 20 000 yritystä Kuuluvat työnantajaliittoihin Voivat vaikuttaa

Lisätiedot

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 IPR-SEMINAARI TAMPERE JARI PELTONIEMI 11.10.2018 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen

Lisätiedot

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre 1 Biotalous keskiössä, mutta fossiilitalous heräämässä henkiin Metsäliitto perustetaan Petrokemian lähtölaukaus Äänenkosken

Lisätiedot

Business Finlandin rahoituspalvelut yrityksille. Juha Pulkkinen Oulu,

Business Finlandin rahoituspalvelut yrityksille. Juha Pulkkinen Oulu, Business Finlandin rahoituspalvelut yrityksille Juha Pulkkinen Oulu, 16.1.2018 Kasvuun tähtääville yrityksille STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Biotuotetehdas Äänekosken huima

Biotuotetehdas Äänekosken huima Biotuotetehdas Äänekosken huima Timo Merikallio biotuotetehdasprojektin johtaja Metsä Fibre Oy Matti Tuononen Äänekosken vs. kaupunginjohtaja Idea tehtaasta syntyy. Ensimmäiset ajatukset biotuotetehtaasta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry.

Toimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry. Toimintasuunnitelma 2019 Hämeen Yrittäjät ry. Hämeen Yrittäjät TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Vaikuttaa Verkostoi Vahvistaa 13.9.2018 Toimintasuunnitelma 2019 2 1 Yhteinen matka Parannamme yrittäjien asemaa

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

OHITUSKAISTA. Rovaniemeltä MAAILMALLE Suvi Sundquist Senior Director, Business Finland OHJELMA

OHITUSKAISTA. Rovaniemeltä MAAILMALLE Suvi Sundquist Senior Director, Business Finland OHJELMA OHJELMA 13.00 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Suvi Sundquist, Senior Director Keynote Business Finlandin ulkomaanverkostosta; Norjan mahdollisuudet ja Business Finlandin palvelut, Jukka Suokas,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsä Groupin biotuotetehdas Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsäteollisuuden suurin investointi Suomessa Investoinnin arvo 1,2 mrd. euroa Sellun vuosituotanto 1,3 milj. tonnia (nykyisin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

TAMPEREELTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director

TAMPEREELTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director OHJELMA TAMPEREELTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 13.11.2018 Juha Suuronen Yksikönjohtaja, Business Finland 9.00-9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director 9.20-9.40 Miten

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Venäjän-kaupan uusi normaali

Venäjän-kaupan uusi normaali Venäjän-kaupan uusi normaali 20.4.2018 Joensuu @JaanaRekolainen @SVKK_FRCC Suomalais-Venäläinen kauppakamari Missiomme on edistää yritysten kasvua ja liiketoimintaa Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa.

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan

Lisätiedot

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut: Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja

Lisätiedot

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle Sijoita SeAMKiin PARAS korkeakoulu opiskelijalle Seinäjoen ammattikorkeakoulu on monialainen ja yhteisöllinen ammattikorkeakoulu, jonka tavoitteena on olla paras korkeakoulu opiskelijalle (Visio 2020).

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

Kaleva Median digipolku ja -opit

Kaleva Median digipolku ja -opit Kaleva Median digipolku ja -opit - Paikallisuuden puolesta vuodesta 1899 1.11.2018 / Tommi Silfverhuth Taustaa 2 3 Koodaamisesta myyntiin ja konseptoinnista johtamiseen Kokemusta eri toimialoilta Innoissaan

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Hankejohtaja Mira Uunimäki ja projektipäällikkö Tiina Karppinen Sote-virkamieskoordinaatioryhmä 24.1.2019 Ohjeet Projektin eteneminen ja työvaiheet Työskentely alkanut

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

OHITUSKAISTA VAASASTA MAAILMALLE. Pvm. ESITTÄJÄN NIMI Titteli, Business Finland OHJELMA Avauspuhe, elinkeinoministeri Mika Lintilä

OHITUSKAISTA VAASASTA MAAILMALLE. Pvm. ESITTÄJÄN NIMI Titteli, Business Finland OHJELMA Avauspuhe, elinkeinoministeri Mika Lintilä OHJELMA 13.00 Avauspuhe, elinkeinoministeri Mika Lintilä VAASASTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE Pvm. ESITTÄJÄN NIMI Titteli, Business Finland 13.10-13.30 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Jaana Auramo,

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia

Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina 2001 2016 24 047 22 640 33 775 23 444 Nettolisäys: 77 090 15 399 Työpaikat syntyvät

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Osuuskauppa Keskimaa. Pasi Viinamäki Digitaalisen markkinoinnin suunnittelija 13.2.2014. Osuuskauppa Keskimaa

Osuuskauppa Keskimaa. Pasi Viinamäki Digitaalisen markkinoinnin suunnittelija 13.2.2014. Osuuskauppa Keskimaa Pasi Viinamäki Digitaalisen markkinoinnin suunnittelija Nimenmuutos 23.4.2013: Keskimaa Osk on nyt Toiminta-ajatus Keskimaan toiminnan tarkoituksena on tuottaa etuja ja palveluja asiakasomistajille - Keskimaa

Lisätiedot