Alkuvoimaa yrittämiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkuvoimaa yrittämiseen"

Transkriptio

1 nro 4/10 TALOUSELÄMÄN JA YRITTÄMISEN MAKASIINILEHTI 72. vuosikerta JUNTTIBILEISTÄ Alkuvoimaa yrittämiseen TALOUS KOULUTUS KASVU

2 Carolina Hemming yritysvakuutukset puh vaasa Sanna Tiesmaa yritysvakuutukset puh vaasa Matti Kantola yritysvakuutukset puh seinäjoki Jaakko Pätiälä yritysvakuutukset puh kokkola Meiltä toimialasi oikeat vakuutusratkaisut. Tapani Lehto yritysvakuutukset puh oulu Juha Väisänen yritysvakuutukset puh oulu Yritysten ja yrittäjien tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää valita kumppaniksi vakuutusyhtiö, joka todella tuntee toimialasi riskit. Saat heti käyttöösi parhaimmat asiantuntijat sekä laajan kokemuksemme kotimaisesta ja kansainvälisestä riskienhallinnasta. Valitse oikea kumppani, me valitsemme yrityksellesi oikeat vakuutukset. Puh

3 PÄÄKIRJOITUS Yritysten kehittämisen esteet osaamisessa? Alueemme yritysten kilpailukyky syntyy osaamisesta sekä siitä miten yrityksen tulevaisuudessa kehittävät osaamistaan. Ei ole siis ihme, että pk-yritykset kokevat kilpailun osaavista työntekijöistä olevan kaikkein merkittävin tulevaisuuden muutostekijä oman yrityksensä liiketoiminnan kasvun osalta. Tuoreimman PK-barometrin mukaan resurssipula ja erityisesti vaikeus saada ammattitaitoista työvoimaa ovat jo nyt suhdanteesta johtuvien vaikeuksien jälkeen suurin yrityksen kehittämisen este. Tämä tuntuu uskomattomalta kun alueemme työttömyysprosentti on todella korkea ja työttömiä pelkästään Oulun alueella on jo yli Talous näyttää hiljalleen kääntyvän nousuun eri toimialoilla ja yritysten tarpeet lisätä henkilöstöään kasvavat. Osa on normaaliin talouskasvuun liittyvää henkilöstön lisäämistarvetta ja osa liittyy työntekijöiden eläköitymiseen. Valtakunnallisesti 20-vuotiaita työelämään siirtyviä nuoria on joka vuosi noin vähemmän kuin työmarkkinoilta lähteviä vähintään 60-vuotiaita. Oman maakuntamme osalta väestö ei ikäänny valtakunnallista vauhtia, mutta etelässä vapautuu työpaikkoja. Osaajat menevät sinne missä työtä on ja aivovuodon riski on ilmeinen. Tosiasia on, että tällä hetkellä alueellamme yritysten tarpeet ja koulutettu työvoima eivät nyt riittävästi kohtaa. Käy myös mielessäni, että väestön ikääntymisestä aiheutuvaa ongelmaa ei oteta täällä tosissaan. Täällä vedotaan edelleen maakuntamme kohtuullisen terveeseen ikärakenteeseen ja unohdetaan samalla, että etelän työvoimapula vie kyllä meiltä osaajat ja väestörakenne tasoittuu muutamassa vuodessa muun maan tasolle, jos työpaikkoja ei synny lisää alueellemme. On huolestuttavaa, miten hämmentävän vähän esitetään konkreettisia ja alueellisia keinoja vastata väestön ikääntymisestä johtuvaan työvoimapulaan. Tulevaisuudessa yritysten on vaikeaa toimia täällä, ellei mitään tapahdu. Tarvitsemme alueellemme enemmän työllistämistä helpottavia toimia, nuorille suunnatun Sanssi-kortti lisäksi. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen annettu tuki on ulotettava koskemaan koko Pohjois-Pohjanmaata. Pahin lama on ohi ja yritysten kasvua pitää kannustaa toimilla, jotka edesauttavat myös työllistämistä. Koulutuksessa on löydettävä maakunnallinen yhteistyö. Maakunnan nuorilta puuttuu opiskelupaikkoja. On varmistettava, että jatkossa kaikilla peruskoulun päättäneillä on mahdollisuus saada itselleen ammatti. Koulutuksen ennakointi edellyttää myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja erityisesti yrityselämän kanssa. Nuoret on saatava ajoissa oikeaan koulutukseen ja sitten yrityksiin tuottavaan työhön. Yrittäminen on myös nostettava uravaihtoehtona entistä korkeammalle. Ensimmäisenä asiana on saatava aloituspaikat vastaamaan alueemme tarpeita. Pohjois-Pohjanmaan Liitto on valtionhallinnon uudistuksen jälkeen uudessa roolissa vastaamassa mm. koulutuksen ennakoinnista. Nyt on mahdollisuus vielä tehdä ja toimia. Tätä työtä tukee myös vastaikään kuulemani ajatus, jonka mukaan onnistuminen ei ole koskaan suuri askel joka otetaan tulevaisuudessa. Se on pieni askel, joka otetaan nyt. Marjo Kolehmainen POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT -LEHTI Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Teksti- ja kuvapalvelu Aakkoset Oy Taitto: Ajatus Oy Paino: Pohjolan Painotuote Oy VARAA ILMOITUS SEURAAVAAN LEHTEEN Ilmoitusmyynti: Anu Valkonen: , POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -lehti ilmestyy viikolla 44

4 Siirry e-laskuun! Hyödyt monin tavoin. Osuuspankin E-laskupalvelu mahdollistaa laskujen lähettämisen ja vastaanottamisen sähköisessä muodossa. Yrityksesi voi lähettää kaikki laskut samalla tavalla riippumatta siitä, onko vastaanottaja kuluttaja, yritys tai yhteisö. Tarjoamme yrityksellesi tarvittavat välineet ja tuen e-laskutuksen aloittamiseen. Kun laskut välitetään sähköisinä, yrityksesi säästää tulostuksen, kuorituksen, postituksen ja postimaksujen kustannukset. Mikäli asiakkaillasi ei vielä ole e-laskun vastaanottoa, hoidamme asian tulostuspalvelullamme. E-lasku myös vähentää virheitä ja selvitystyötä, sillä e-laskun tiedot säilyvät muuttumattomina koko laskutusketjun läpi ja maksajan on vain helppo hyväksyä lasku. Ota yhteyttä Osuuspankkiin ja kysy lisää!

5 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Toteutuuko tavoiteohjelma Vaikkakin elämme syksyistä aikaa, ei elinkeinoelämän sekä julkisen talouden keskustelut vaikuta tällä hetkellä laisinkaan harmailta ja vähäpätöisiltä. Suomessa on hienosti siirrytty keskustelemaan alue- ja maakuntapolitiikasta, metropolipolitiikasta, infran toimivuudesta ja tietenkin sosiaali- ja koulutus asioista. Näissä kaikissa keskusteluissa sekä aiheiden valmistelussa on maamme poliittiset päättäjät pyrkineet vaikuttamaan asioiden eteenpäinviemiseen. Herää kuitenkin kysymys kenen eduksi tuo työ on tehty. Yrittäjäjärjestössäkin olemme käsitelleen erittäin suuren nivaskan paperitietoutta tulevaa hallitusohjelmaa silmällä pitäen. Olemme omalta osaltamme halunneet vaikuttaa ohjelmaluonnoksen kautta mm. siihen, että koko maata kattava, niin maantie- kuin rataverkostokin saataisiin kunnostettua sellaiseksi, että se palvelisi tasapuolisesti koko maan elinkeinoelämää sekä tietenkin maakuntien väestöä. Myös laivaväylästöt ja satamat pitää olla sellaisessa kunnossa, että maailmalle lähtevät laivakuljetukset voidaan hoitaa suoraan maakunnasta maailmalle. Ohjelmassa on myös suuri joukko kirjauksia yrityselämän verouudistusta silmällä pitäen. Nythän suunta on raaistettuna, verot kovemmiksi, kyllä yrittäjä jotenkin selviää. Tällaista suuntausta emme hyväksy ja sen eteen tulemme tekemään kaikkemme, ettei verotuksesta tule yrittämisen suurin este. Outo on myös suuntaus, joka tehtiin valtionhallinnon hajauttamisesta. Tuon päätöksen mukaan Helsinkikeskeistä hallintoa piti hajauttaa maakuntiin. Kuinkas kävi, tällä hetkellä niiltä sektoreilta, jotka turvaavat sekä ihmisten turvallisen asumisen, koulutuksen, tai vaikkapa yrityselämän aloittamiseen tai kehittämiseen liittyvät tukitoimet, on henkilöstöä vähennetty erittäin kovalla kädellä. Tuo vähentyminen on ollut juuri rajuinta täällä Pohjois-Suomessa ja Kainuussa, jopa tuhansia työpaikkoja. Suurimpana työpaikkavoittajana on ollut ruuhka-suomi. Kokonaisvaltaisesti tällaisella toimella piti vähentää Suomesta merkittävä määrä virkoja ja nyt tuo määrä on eräiden tutkimusten valossa vain yhdeksän henkilöä. Tässä valossa herää kysymys kenen puolesta päätöksiä tehtiin metropolipolitiikan vai maakuntien. Jorma Kortesoja Nyt jos koskaan myös meidän yrittäjien on pystyttävä vahvempaan rooliin yhteiskunnassa, tällaista pudotuspeliä ei enää ainakaan meidän maakunnassa saa tapahtua.

6 6 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Teksti Antti Niskanen Kuva Rami Salle SUOMEN YRITTÄJÄT TULEVASTA VAALIKAUDESTA: Yrittäjyyden merkitys hyvinvoinnin rakentajana korostuu Suomen Yrittäjien mukaan tuottavuuden saaminen vakaalle kasvu-uralle on hyvinvoinnin rahoituspohjan kannalta hallituksen ja eduskunnan tärkein tehtävä. Siinä onnistutaan, kun huolehditaan yritystoiminnan verotuksesta, työmarkkinoiden toiminnasta, osaamisen ja osaavan työvoiman turvaamisesta sekä kuntapalveluiden tehostamisesta, SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Järventauksen mukaan alkaneen vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla konkretisoituu se haasteellinen muutos, johon on yritetty heikoilla tuloksilla varautua jo vuosien ajan. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja tarjolla oleva työvoima supistuu selkeästi ensi kertaa historiamme aikana. Syvän taantuman aiheuttama velkaantuminen rasittaa samaan aikaan julkista taloutta. Tulevalla vaalikaudella on kyettävä saamaan aikaan sellaisia rakenteellisia muutoksia, joilla hyvinvoinnille saadaan pitävä rahoituspohja. Yrittäjyyden merkitys hyvinvoinnin rakentajana korostuu entisestään. Tavoiteohjelmallaan yrittäjäjärjestö kertoo, miten hyvinvoinnin taso kyetään turvaamaan yritystoiminnan ja yrittäjyyden kautta. Yrittäjyyskannusteet säilytettävä verotuksessa Verotuksen mahdollisia muutoksia pohdittaessa on Järventauksen mukaan erityisesti omistajavetoisten yritysten kohdalla tunnistettava yrityksen ja yrittäjän verotuksen yhteisvaikutus. Yrittäjyys edellyttää aina riskien ottamista, ja on oikein, että yrittäjä saa riskinotosta kohtuullisen tuoton sijoittamalleen pääomalle ja työlleen. Yritysverotuksessa ei pidä nyt lähteä tekemään hyvin toimivaa järjestelmää vaarantavia muutoksia, vaan säilyttää riittävät kannustimet yrittäjyyteen, yritysten kasvattamiseen ja vahvistamiseen. Verotuksen mahdolliset rakenteelliset uudistukset on toteutettava yrittäjyyden kannustavuutta vahvistavalla tavalla, hän sanoo. Verojen korotuksia vältettävä Julkisen talouden vajeesta huolimatta verojen yleistä korottamista on Suomen Yrittäjien mielestä vältettävä. Tavoitteena on oltava kannustava verotus sekä yrittäjyyttä

7 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 7 ja kasvua tukeva talouspolitiikka. Pk-yritysten nettovaroihin sidottu ja vähintään nykyisellä tavalla yrittäjyyteen kannustava osinkoverotus kannattaa ehdottomasti säilyttää. Työmarkkinat kaipaavat uutta asentoa Suomen Yrittäjien mukaan työmarkkinajärjestelmämme jäykkyys heikentää jatkuvasti pienten työpaikkojen mahdollisuuksia kansainvälistyvässä kilpailussa. Asemia voidaan parantaa lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan yhdessä sopia sellaisista toimintatavoista, joilla kiristyvässä kilpailussa tilaukset saadaan omaan yritykseen. Järventauksen mukaan lainsäädäntö asettaa tälle kuitenkin edelleen rajoituksia varsinkin pienillä työpaikoilla. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien parantaminen vaatii siten myös lainsäädännön korjaamista. Lainsäädäntöön on saatava sellainen paikallista sopimista koskeva sääntely, jonka avulla työpaikoilla voidaan toteuttaa myös työehtosopimuksista poikkeavia järjestelyjä silloin kun työnantajan ja työntekijöiden kesken vallitsee yksimielisyys muutosjärjestelyiden tarpeellisuudesta ja hyödyistä. Työvoiman saatavuus varmistettava Järventaus näkee, että tällä hetkellä vielä vallitsevasta korkeahkosta työttömyydestä riippumatta työvoiman saatavuus ja varsinkin työnsä osaavien ammattilaisten löytäminen tulee seuraavan vaalikauden kuluessa näkymään ongelmana. Toimet, joilla työvoimapanosta kansantaloudessa kyetään lisäämään, ovat hitaasti vaikuttavia. Siksi Jos palkkatyöhön ottamista halutaan aidosti helpottaa, on työsopimuksen tekemiseen liittyvää työnantajan riskiä tasattava. niistä päättämisellä on kiire. Esimerkiksi opinnoista työelämään valmistumisiän alentamiseen tähtäävien toimien vaikutus näkyy vasta vuosien päästä. Oppisopimusta käytetään aivan liian vähän meillä nuorten kouluttamisessa, vaikka se osalle nuoria olisi mitä soveliain tapa ammatin hankkimiseen. Oppisopimuksen käytön lisääminen edellyttää, että oppisopimussuhteesta yritykselle syntyvä kustannus saadaan vastaamaan oppisopimusoppilaan suoritteen ja osaamisen kehittymistä. Työura pitemmäksi molemmista päistä Suomen Yrittäjien mielestä on välttämätöntä saada aikaan päätöksiä paitsi työurien alkamisen aikaistamiseksi myös sen puolesta, että voitaisiin entistä useammin edelleen hyödyntää niiden osaavien ihmisten työpanosta, jotka saavuttavat eläkeiän. Joustava eläkeikäjärjestelmä on sinänsä hyvä ratkaisu, mutta siinä alimman eläkeiän palauttaminen vähintään aiemmalle 65 vuoden tasolle on syytä ottaa valmisteltavaksi. Tämän lisäksi eläkkeeltä käsin työskentelylle on luotava kannusteita, tarvittaessa verotuksenkin keinoin. Työvoiman riittävyysongelman lisäksi työsuhteeseen palkkaamista vaikeuttaa varsinkin pienemmissä yrityksissä myös työsopimuksen tekemiseen liittyvä tuntuva riski. Työnantajayritysten lukumäärä ei ole meillä vuosiin kasvanut lainkaan, ja kokoaikatyöhön palkattavien työntekijöiden lukumäärä on laskenut. Jos palkkatyöhön ottamista halutaan aidosti helpottaa, on työsopimuksen tekemiseen liittyvää työnantajan riskiä tasattava. Tähän on useampiakin keinoja, joissa kaikissa kuitenkin on kyse työsopimuksen pysyvyyden lieventämisestä: yksilöperusteisen irtisanomissuojan madaltaminen, määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottaminen ja koeajan pidentäminen. Kuntasektori tuottavaksi Sillä, miten kunnat tuottavat palvelunsa, on Suomen Yrittäjien mielestä suuri merkitys sille, miten kuntasektori ylipäätään voi työvoiman niukentuessa selvitä tehtävistään. Samoin sillä on suuri merkitys yrittäjyydelle. Työn tuottavuuden parantamisvaatimus kohdistuu aivan erityisesti kuntasektoriin. Kunnat on saatava rohkeasti arvioimaan, millä tavoin niiden vastuulla olevia palveluita kyetään entistä useammin tuottamaan yhdessä yksityisten yritysten kanssa. Dynaamisuutta päätöksentekoon Useat Suomen Yrittäjien vaaliteemat ovat sellaisia kolmikantaisesti valmisteltavia asioita, joiden toteutuksen on tähän saakka estänyt etujärjestöjen yhteisymmärryksen puuttuminen. Vaikka yhteiskunnan keskeiset päätökset pitää pyrkiä tekemään hyvässä yhteistyössä keskeisten eturyhmien kanssa, välttämättömien muutosten läpivieminen ei kuitenkaan saa törmätä siihen, ettei täydellistä yhteisymmärrystä saada aikaan. Kolmikantaisten asioiden valmistelussa on siirryttävä menettelyyn, jossa hallitus ja eduskunta voivat niille kuuluvan vallan nojalla myös tehdä tärkeät päätökset, Järventaus sanoo. Pikkujoulut lähestyy Lomatähdet vuokraa poreammeellista saunatilaa takkatiloineen pikkujoulun viettoihin Levin ytimessä, saunatilat 8-15 hlölle. Kauttamme myös ruokailut sekä tasokasta majoitusta Levillä. Lapin taika Korkeatasoisia mökkejä ja huoneistoja parhailla paikoilla, Levi, Saariselkä ja Salla. 2 hengen huoneistoista aina 16 hengen mökkeihin. Tervetuloa! Lumen aika P / s-posti:

8 8 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Minun OULUNI Yrittäjä Ari Keisu jatkaa haasteperiaatteella etenevää juttusarjaamme, jossa visioidaan, miltä Oulu voisi 10 vuoden kuluttua näyttää. Seuraavaksi visionääriksi hän haastaa tuomirovasti Matti Pikkaraisen. YRITTÄJÄN VISIO OULUSTA VUONNA 2020 Oululaiset viihtyvät Rovaniemeen, Kajaaniin ja Jyväskylään rajoittuvassa Suur-Oulussa Yrittäjä Ari Keisun tulevaisuuden visiossa Oulu rajoittuu 2020 naapureihinsa Rovaniemeen, Kajaaniin ja Jyväskylään. Oulun kasvuun saatiin valtava kasvuryöpsähdys 2011 luodulla viisaan kasvun strategialla. Keskeisinä tavoitteina oli rakentaa kestävät liikenneyhteydet, jotka hoituvat pääosin loistavilla junayhteyksillä. Oulu satsasi asiaan viisaasti, koska nopeiden junien myötä lentomatkustus kotimaassa lähes lakkasi, kun junalla ehti Seinäjoelle nopeammin kuin Oulunsalossa turvatarkastuksen läpi. Väkeä kulkee töissä luotijunilla, joissa on mahdollisuus kuljettaa mukana omia polkupyöriä ja hybridimopoja. Eräskin keskustan kauppias ajaa Limingan kaupunginosasta fillarilla asemalle, käy Asema- Pubissa nauttimassa aamulatten. Metron saapuessa hän ajaa pyörällä sisään metroon. Luonnollista, että maksut ja muut hoituvat henkilökohtaisen viestimen ympärilleen lähettämällä bluetooth-maksuverkolla. Ouluun hän saapuu asemakortteliin, joka yhdistyy katetun bulevardimaisen hallituskadun kautta puistomaiseen keskustaan, Keisu visioi. Teksti ja kuva Antti Niskanen saan, vaeltelemassa Laaniskan reunustan kävelyreittejä. Puiston jälkeen pyörällä mennään alas keskitettyyn pysäköintiratkaisuun, joka säiliöi pyörät suureen varastointirullakkoon. Ydinkeskusta on yhtenäistä katettua kauppakeskusaluetta kattaen Saaristonkatu-Hallituskadun sekä Isokatukauppatorialueen. Alueella on hotelleja, ravintoloita kauppoja sekä pankkeja kahdessa ensimmäisessä kerroksessa. Tilat on rakennettu moduleista niin, että sama tila muuntuu helposti 20-neliöisestä tuhansiin neliöihin saakka. Kerrokset kolme ja neljä on varattu palveluille, kuten lääkäriasemille, kuntosaleille, sekä toimistoille. Asumista keskustoissa lisättiin 2010 jälkeen paljon, ja niinpä kaikki kerrokset viidestä yhdeksään ovat asuttuja. Siellä on monenmoista asuntoa suuresta penthousesta pieneen yksiöön. Keskusta on ollut varsin viihtyisä paikka sen jälkeen kun autot siirtyivät maanalaiseen keskitettyyn pysäköintiin. Oulun panostukset yleiseen avoimeen verkkoon ovat jatkuneet ja niinpä kaupungin alueella on olemassa langaton verkko, jonka sisällä on uskomaton määrä viihdettä ja tietoa tallennettuna yleisiin tietopankkeihin. Henkilökohtaiset viestimet toimivat nopeasti, koska ne hyödyntävät tuota yhteistä tietoa. Sinne voit tallentaa tiedostot vain omiksi asioiksesi, tai vapaasti verkossa jaettavaksi. Tämä on käytännössä johtanut siihen, että kaikki viihde on avointa ja käytössäsi on musiikkia, elokuvia, runoja ja kirjoja enemmän kuin kukaan osasi 2010 kuvitella. Yhtenäinen asuttu ja katettu ydinkeskusta Katetusta tilasta avautuu palokunnan puisto, joka on laajennettu pitkittäiseksi väyläksi Laanaojan suuntaiseksi kilometrien mittaiseksi puistoväyläksi. Puiston kokonaispinta-ala lienee kymmeniä hehtaareja. Oululaisia ihmisiä on lempipuuhas- Kävelykadun kattaminen olisi Aki Keisun mielestä paras ratkaisu keskustassa olevien kauppojen yhdistämiseksi.

9 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 9 Yrittäjyys kukoistaa Suuri osa oululaisesta työvoimasta työskentelee yrittäjinä. He myyvät työpanostaan eri alojen yrityksiin. Kaupungissa toimii Oulun Yrittäjien ja PPY:n keskuslaskuttamo, jotka hoitavat näiden henkilöyrittäjien maksu- ja ilmoitusvelvoitteet. Yrittäjyys on hieman menettänyt glamouriaan, mutta kaikki ymmärtävät yrittäjyyden periaatteet paremmin. Suomen Yrittäjät on kasvanut tämän kulttuurin myötä mahtijärjestöksi, jonka edustaja istuu niin budjetti-riihessä, kuin Venäjän presidenttiä vastaanottavassa delegaatiossa. Oulun alueella on erikoistuttu vahvasti lähiruokaan. Lähialueella tuotettu maito- ja lihatuotteet ovat tunnettuja terveysvaikutuksistaan ja lisäaineettomuudestaan. Yhdessä paikallisen lääketeollisuuden ja teknologiayritysten kanssa on löydetty ne mekaaniset viljelymenetelmät, jotka mahdollistavat luomuviljelyn ja ne kasvinosat, jotka ovat terveydelle hyödyllisiä. Noin 100 kilometrin vyöhyke Oulun ympärillä on ns. High Grade -aluetta, johon ei saa istuttaa muualta tuotua siementä. Erityisesti Tyrnävän ja Limingan kaupunginosissa viljellään perunaa, joka on tautivapaata ja kestävää. Maatalous on Oulussa kunniassaan, kuten poronhoitokin. Yliopistolla menee lujaa Oulun Yliopisto on myös erilaistumassa ja saanut rahoituksensa erityisen hyvään kuntoon. Yliopisto on testamenttien ja keräysten kautta saanut merkittävät varat, ja se osti muun muassa Riihi-Säätiön omaisuuden rahoituksensa tueksi. Oulussa opiskelussa keskitytään luomuviljelyyn ja logistiikkaan entistä enemmän. Myös taloustieteen laitos on tullut suosituksi, yrittäjyyteen painottuvilla linjoillaan. Keisun visiossa oman kaupungin Shaman Spirits viinatehdas tuottaa mahdottoman hyvää perunaolutta. Ja varsin monet oululaiset, kuten tuo alussa mainittu kauppiaskin, tuppaavat maleksimaan valtavalla Ravintola Leskisen kattoterassilla, joka tuon keskustan kauppakeskuksen katon täyttää. Ennen Limingan metron lähtöä saattaa kulua tunti tai toinenkin, mikä ei sinällään ainakaan lisää tehokkuutta. Monille oululaisille kiire on jo Yrittäjä- ja johtamiskoulutusta Yrittäjän ammattitutkinto, Muhos- Yritysjohtamisen Utajärvi-Vaala alueen yrittäjille Oppisopimuskoulutuksena Aloitus syksyllä 2010 Yhteistyössä Rastor Oy:n kanssa Lisätietoja Unto Kärki, tai Antti Vasela, Yrittäjän ammattitutkinto, käsityö-/design-yrittäjille Oppisopimuskoulutuksena, aloitus tammikuussa 2011 Yhteistyössä Partus Oy:n kanssa Lisätietoja Anne Pudas, tai Mika Partanen Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutuksena, jatkuva haku Yhteistyössä Pohto Oy:n kanssa Lisätietoja Pekka Kolivuori, tai Pekka Pennanen, Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutuksena Aloitus Yhteistyössä Rastor Oy:n kanssa Lisätietoja Pekka Kolivuori, tai Antti Vasela, erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutuksena, Aloitus Yhteistyössä Suomen Toimitusjohtaja- koulu Oy:n kanssa Lisätietoja Pekka Kolivuori, tai Niilo Risto, Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutuksena Aloitus Yhteistyössä Johtamistaidon Opiston kanssa Lisätietoja Unto Kärki, tai Rauno Logrén, Johtamisen erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutuksena Aloitus Yhteistyössä Pohto Oy:n kanssa Lisätietoja Pekka Kolivuori, tai Nina Räihä, mennyttä aikaa, suuri osa oululaisista tunnetaan rennosta manjana-asenteestaan. Mutta on se jotenkin rennomman näköistä väkeä, Keisu kuvaa oululaisia visiossaan vuonna Lisätietoa koulutuksista

10 10 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Pk-yrityksille tiloja kohtuuhintaan Business Campus POHTOn uusi aluevaltaus Teksti ja kuva Antti Niskanen Perustietoja POHTOsta: yli 35 vuoden kokemus koulutuksissa vuosittain noin 6000 osallistujaa yli 35 koulutuksen ja kehittämisen ammattilaista 12 eri alan näyttötutkintoa yli 600 ulkopuolista eri alojen asiantuntijaa verkostossa lisätietoja POHTOn tarjoamat kokoustilat- ja palvelut Oulussa: 30 erikokoista koulutus- ja neuvottelutilaa, henkilölle atk-luokka 12 henkilölle ravintola 220 henkilölle hotellipalvelut noin 70 henkilölle kaksi saunaa ja kabinetit ulkoalueet, kota ja nuotiopaikka POHTOn Business Campus sijoittuu taustalla olevaan Hotelli Kortteeriin Tiloissa on hyvät viestintävälineet, jotka mahdollistavat paikasta riippumattoman vuorovaikutuksen. Tiloja vuokrataan myös yritysten käyttöön. Pk-yritysten toimintaedellytyksiä tukevia palveluja tuottavassa POH- TOn Oulun Kehittämiskeskuksessa on yrittäjille runsaat 8300 neliötä toimitiloja. POHTOn lisäksi niissä toimii kolme yritystä. Pian yritysten määrä lisääntyy, kun ensimmäiset pk-yritykset sijoittuvat lokakuun alussa aloittavaan Business Campukseen. Otamme Business Campuksessa käyttöön yli 300 neliömetriä uusia tiloja pk-yritysten käyttöön. Vuokrattavien tilojen koot alkavat 14 neliöstä, yhteysjohtaja Satu Turunen kertoo. Kiinnostus tiloja kohtaan on ollut hänen mukaan lupaavaa. Jo kaksi yritystä on vuokrannut Campuksesta toimitilat itselleen. Tiloihin sijoittuvien yritysten ulottuvilla ovat kaikki POHTOn palvelut siivouksesta ja vartioinnista alkaen ja päätyen aula-, kokous- ja kopiointi- sekä ravintolaja hotellipalveluihin. Luonnonläheinen sijainti kaupungin lähellä Hietasaaressa, lähes 100 parkkipaikkaa, joissa osassa lämpöpistokkeet sekä POHTOssa asioivien elinkeinoelämän toimijoiden edustava joukko, Turunen jatkaa listaa POHTO Business Campuksen vahvuuksista. Koulutuspalveluja yrityksille POHTO on koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijaorganisaatio, jonka perustehtävänä on asiakkaiden kilpailukyvyn parantaminen heidän osaamistaan kehittämällä. Sen järjestämiin koulutuksiin osallistuu vuosittain noin 6000 henkilöä. Oulun lisäksi POHTOlla on toimipisteet Tampereella ja Vantaalla. Syksyn aikana POHTOn Oulun Kehittämiskeskuksessa alkavat muun muassa seuraavat eritysesti pk-yrittäjille soveltuvat koulutusohjelmat ja tutkinnot: yritysviestinnän suunnittelu ja johtaminen, johtamisen erikoisammattitutkinto, työnjohtokoulutus kone- ja metallialalle, yrittäjän ammattitutkinto sekä yritysjohtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot. Tutkintoon johtavan opiskelun sisällöt muokataan henkilökohtaisiksi ja näytöt rakentuvat käytännön työtehtävien lomassa. Tutkintoihin on mahdollista hakea myös oman aikataulun mukaisesti, sillä niihin on jatkuva haku. Koulutuksiin on myös mahdollista hakea rahoitusta oppisopimuskoulutuksen rahoituksesta. Liiketoiminnan mallintamisympäristöjä POHTOn Oulun Kehittämiskeskus tarjoaa yritysten käyttöön erilaisia mallintamisympäristöjä, joissa voidaan aikaa nopeuttamalla ja mittasuhteita muuttamalla tarkastella organisaation toimintaa halutusta näkökulmasta. Future-Power tuo vaikeasti hahmoteltavat asiat ja ilmiöt käytännön tasolle, jolloin ne voidaan aistia, kokea ja oppia tekemällä. Kehittämiskeskuksen erikoisuuksiin kuuluu prosessiteollisuuden koulutustehdas Green-Power. Koulutuskäytössä on myös elektroniikan SMD-tuotantolinja. KÄYTÄ EDUT HYVÄKSESI

11 Teemme sen mahdolliseksi Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena. Soita (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 ja varaa aika tapaamiseen.

12 Finnveran rahoitusta voit hakea sähköisesti Finnvera voi rahoittaa aloittavaa tai jo toimivaa pienyritystä. Rahoitusta voit hakea sähköisesti - Asioi sähköisesti. Lisätietoa saat nettisivuiltamme ja puhelinpalvelustamme Oulun aluekonttori Asemakatu 37, Oulu Jäsenkortilla saat STAR-elokuvakeskuksessa normaalihintaisesta lipusta yhden euron alennuksen.

13 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 13 Vuoden Innovatiivinen yritysidea palkinto 2010 Teksti: Hannele Karhu KuvaT: Antti Niskanen ja Ride-In Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ry on jakanut Vuoden Innovatiivinen yritysidea -palkintoa v lähtien. Palkinnon tarkoitus on kannustaa ja innostaa oman maakunnan yrittäjiä uusien luovien yritysideoiden kehittämiseen. Kilpailussa ei ole mitään etukäteen määrättyä alaa tai teemaa, eikä myöskään ikärajoja, kertoo Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Emme ole halunneet rajoittaa ihmisten luovuutta millään tavalla. Idea voi olla aivan alkuvaiheessaan tai jo pidemmälle mietitty. Ainoa vaatimus on, että sen tulee olla kaupallistettavissa. Tänä vuonna kilpailuun tuli 22 ehdotusta. Mitalisijoille pääsi kolme ehdokasta, jotka saivat tilaisuuden tulla esittelemään ideansa raadille henkilökohtaisesti. Kilpailun voittaja, oululainen Juha Karppinen esitteli Ride-In turvasäilytysjärjestelmän moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja mönkijöitä varten. Idean taustalla oli moottoripyöräilyä harrastavan miehen oma tarve. Toteutus on jo varsin pitkälle edennyt yhteistyökumppaneiden avulla. Turvasäilytysjärjestelmän ideaa on mahdollisuus laajentaa tuoteperheeksi, esim. palo- ja pelastuslaitosten käyttöön voisi kehittää moottorikelkan perässä vedettävän pelastuskabiinin. Karppinen sai palkinnoksi Hyvältä ja mukavalta tuntuu, kun oma konkreettinen ja maanläheinen keksintö palkitaan, voittaja kommentoi. Rahalla on käyttöä, koska kehitystyötä vielä riittää. Projektin kannalta on myös tärkeää saada näkyvyyttä ja kontakteja, ja uskon että tämä palkinto auttaa siinä suuresti. Jorma Romppanen Raahesta esitteli Web TV Finland Oy:n idean omasta tvkanavasta Internettiin. Palvelun avulla on mahdollista katsoa suoria tv-lähetyksiä Internetin kautta missä tahansa maapallolla. Lähetykset voivat olla urheilu- tai muita tapahtumia, koulutuksia, julkistustilaisuuksia jne. Yritys tarjoaa myös kuvaus- ja streamauspalveluja sekä lähetysalustan valmiille tuotannoille. Asiakkaat voivat toimia tapahtumaisäntinä tai ostaa mainostilaa lähetysten yhteydestä. Ari Eskola Rantsilasta, Eskolan Konepajalta esitteli KUPE KING -polkupyörän sekä Novou-sängyn. KUPE, Kustomtyylinen peruspyörä on 50-luvun henkeen tehty polkupyörä, jonka Eskola on itse suunnitellut ja jonka rungot, tarakat ja ketjusuojat hän valmistaa käsityönä itse. Polkupyörällä on Suomalaisen työn avainlippumerkki. Novou-sängyssä on erikoisluja runkorakenne ja se on nopea koota yksinkertaisten pulttiliitosten ansiosta. Eskola palkittiin kilpailussa kunniamaininnalla. Innovatiivinen yritysidea raadin jäsenet v olivat Kari Rantsi Fenniasta, Pentti Kinnunen Finnvera Oyj:stä, Pekka Koskela Nordea pankista, Jarmo Paloniemi OSAO:sta, Pasi Kinnunen Pohtolta, Matti Piirainen Elisalta, Satu Heikkilä Condiasta, Martti Turunen Forum 24 -lehdestä sekä Jorma Kortesoja, Marjo Kolehmainen, Kirsi Anttila ja Sari Reinikainen-Laine Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä. Innovatiivinen yritysidea palkinnon voittaja julkistettiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Suomalaisen Yrittäjän Päivän juhlassa Oulussa. Kunniamaininnan saanut Ari Eskola (vasemmalla) onnittelee Innopalkinnon voittanutta Juha Karppista. Ride-In turvasäilytysjärjestelmä on moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja mönkijöitä varten.

14 14 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Kunta-ja hallintoministeri Tapani Tölli: Nyt tarvitaan kaikkien yhteistyötä uuden Oulun rakentamiseksi Teksti Antti Niskanen KUVA Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Ensimmäinen suurten kaupunkiseutujen kuntaliitos tapahtuu Oulun seudulla, kun viisi kuntaa Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyvät vuoden 2013 alusta. Uudesta Oulusta tulee asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki asukasmäärän ollessa (tämän vuoden toukokuun tietojen perusteella) Kunta- ja hallintoministeri Tapani Tölli, mitä Suur-Oulun syntyminen merkitsee mahdollisesti koko valtakunnan hallinnon ja aluepolitiikan kannalta? Toivon Oulun seudulla tehdyn monikuntaliitospäätöksen rohkaisevan muitakin suuria kaupunkikeskuksia Suomessa paneutumaan siihen, millä tavalla palvelurakenteita sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua saadaan tehostettua. Tekemätöntä työtä riittää etenkin pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Turun ja Vaasan seuduilla. Oulun seudun kehittämisen kannalta olen vakuuttunut, että uudesta Oulusta tulee entistä vetovoimaisempi elinkeinoelämän sekä uusien investoijien kannalta. Hyvin toteutetut strategiset kuntaliitokset toimivat esimerkkeinä muille kunnille. Alueiden kehittämisen kannalta julkisuudessa toistuvasti esitetyt vaatimukset painospisteen siirtämisestä eteläisimpään Suomeen ovat mielestäni perusteettomia. Kansantalouden kasvu ja hyvinvointi edellyttävät, että koko Suomen voimavarat ovat kestävällä tavalla tehokkaassa hyötykäytössä. Vastakkainasettelun sijasta olisi tärkeää syventää alueiden välistä vuorovaikutusta. Sijaitseehan merkittävä osa teollisuuttamme ruuhka-suomen ulkopuolella. Mainitkaa keskeiset asiat, miksi kuntien liitoksissa on järkeä. Mielestäni päätetyn kuntaliitoksen perusedellytykset Oulun seudulla täyttyvät

15 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 15 Onnistuneessa kuntaliitoksessa uusi kunta ottaa uuden suunnan palvelujen järjestämisessä sekä elinkeinojen kehittämisessä. hyvin: kunnat ovat samaa toiminnallista aluetta, etäisyydet eivät ole liian pitkät, uudessa kunnassa on yksi luontainen keskuspaikka ja mikään kunta ei ole taloudellisessa umpikujassa. Onnistumisen jatkon kannalta on erittäin tärkeää, että liitoskuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat kykenevät yhteistyöhön rakentaessaan uutta Oulua. Sama resepti pätee jokaiseen jo toteutettuun tai suunnitteilla olevaan kuntaliitokseen. Mitä Oulu olisi menettänyt tai sen liitoskunnat, ellei liitosta olisi tullut? Kehittämistyötä kuten maankäyttö, asuminen ja liikenne saadaan tehokkaammaksi ja toimivammaksi, mikä vahvistaa kasvuedellytyksiä. Lisäksi väestön ikääntyessä menopaineet sosiaali- ja terveyspuolella sekä osaavan työvoiman saamiseksi kuntasektorille ovat sellaiset, että uskon toteutetun kuntaliitoksen hyödyttävän jokaista siinä mukana olevaa kuntaa. Mitä mahdollisuuksia näette Suur-Oulun tuovan Pohjois-Pohjanmaan alueen yrityksille ja elinkeinoelämälle? Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyölle saadaan kokonaisvaltaisuutta ja tehokkuutta. Mielestäni uudessa Oulussa voitaisiin hahmotella kullakin elinkeinosektorilla nykyisten kuntien alueiden omat merkittävät vahvuutensa, jotka kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Sisältyykö suurkaupunkien syntymiseen yleensä mielestänne mitään uhkia? Entä Oulun laajenemiseen? Yksi riski on siinä, etteivät toimijat toimi tehdyn kuntaliitospäätöksen takana. Kaikki voimavarat pitäisikin suunnata uuden kunnan perustamiseen ja kehittämiseen, ei keskinäiseen riitelyyn. Toinen mahdollinen virhe olisi, että kuntaliitoksesta huolimatta pidetään kiinni vanhoista palvelurakenteista ja toimintatavoista. Toisin sanoen ei ole rohkeutta uudistua. Onnistunut kuntaliitos onkin ns. strateginen, jolloin uusi kunta ottaa uuden suunnan palvelujen järjestämisessä sekä elinkeinojen kehittämisessä. Kolmas haaste liittyy demokratian toteutumiseen, koska uusi kunta merkitsee samalla satojen luottamushenkilöpaikkojen vähenemistä niin valtuustoissa kuin lautakunnissakin. Siksi on tärkeää, että uutta Oulua koskevat päätökset tehdään kokonaisvaltaisesti kuunnellen koko alueelta tulevia viestejä. Toimintojen liiallista keskittämistä on varottava. Isompien kuntakeskusten suosimisella pyritään myös hillitsemään menoja ja säästämään niin hallinnon kuin palvelujenkin järjestämisessä. Käykö siinä niin, mitkä ovat kokemukset tähän astisista kuntaliitoksista? Paras-hankkeessa ei ole kysymys isojen kuntakeskusten suosimisesta. Hanketta määrittelevä puitelaki on ollut kunnille mahdollistava. Kuntaliitosten ohella kunnilla on ollut mahdollisuus sopia myös yhteistoiminta-alueiden perustamisesta. Kyse on siitä, että palveluiden turvaksi saadaan jommalla kummalla vaihtoehdolla riittävän laaja väestöpohja. On kuntien päätösvallassa, kumman vaihtoehdon ne valitsevat. Eikö pieni voi enää olla kaunista, jos kyse on suomalaisista kunnista ja miksi ei? Pieni voi olla tehokasta ja kaunista. Kuntaliitostilanteissa paikallinen identiteetti on voimavara. Peruspalveluiden turvaamiseksi on luotava riittävän laaja järjestämispohja riskitekijöiden minimoimiseksi. Siksi kuntapäättäjien on arvioitava oman kuntansa tulevaisuutta riittävän kauas, ainakin vuoden päähän. Lähtökohtana on oltava ihminen sekä hänen tarvitsemansa palvelut. Mistä jo toteutuneesta kuntaliitoksesta Oulun kannattaisi ottaa oppia ja missä asioissa? Oppia kannattaa ottaa soveltuvin osin esimerkiksi toimintojen uudelleen organisoimisesta, johtamisesta, henkilöstöhallinnosta ja palvelujen järjestämisestä. Mitään mallia ei kuitenkaan tule kopioida suoraan, koska jokainen kuntaliitos on oma tarinansa muun muassa liittyvien kuntien lukumäärän, asukasmäärien, etäisyyksien ja elinkeinorakenteiden suhteen. Terveisenne Suur-Oulun päättäjille ja asukkaille? Nyt tarvitaan kaikkien työpanosta, jotta uudesta kunnasta tulee toimiva ja asukkaiden hyvinvointia vahvistava. Työhön kannattaa kutsua mahdollisimman monia. Ei ole enää syytä miettiä, kuka oli vastaan ja kuka oli puolesta. Nyt tarvitaan kaikkien kehittämistyötä uuden Oulun rakentamiseksi. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät TIEDOTTAVAT Jorma Kortesoja ehdolle Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät asettavat Jorma Kortesojan Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Hän toimii tällä hetkellä myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana ensimmäistä kautta. Jorma Kortesoja on ilmoittanut olevansa käytettävissä tähän tehtävään. Hän on valmis jatkamaan työtä yrittäjyyden eteen. Hänellä on erittäin vahva kokemus erilaisista luottamustehtävistä. Hänen vastuullaan ovat jo tällä hetkellä alue- ja elinkeinopolitiikka sekä Barentsyhteistyö. Näiden asioiden puolesta hän on tehnyt töitä jo tällä kaudella vaikuttamalla laajasti erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin päätöksiin. Onnistuneen Barents-yhteistyön yhtenä saavutuksen voidaan pitää kuluneena vuonna järjestettyä Barents-foorumia, jota kunnioitti läsnäolollaan Suomen Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Jorma Kortesojan osaaminen on parhaimmillaan juuri laajojen verkostojen ja yhteyksien ylläpitäjänä ja rakentajana. Usein yrittäjien kuulee sanovan, että Jormaa on helppo lähestyä asian kuin asian kanssa. Jorma on 49-vuotias perheellinen monialayrittäjä ja erityisesti monialaosaaja. Hänellä on tahtoa ja taitoa rakentaa yrittäjille hyviä yhteyksiä sekä toimia yhteistyössä vaikuttavasti päätöksentekoa vaativissa tilanteissa. Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, p Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, puheenjohtaja Jorma Kortesoja, p

16 16 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Suhdannenäkymät Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat nyt hieman paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Koko maan ja Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia kevääseen 2010 verrattuna. Pohjois-Pohjanmaalla toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat liikevaihdon, viennin arvon, tuotantokustannuksien sekä vakavaraisuuden suhteen keskimäärin jopa paremmat kuin koko maan kohdalla, analysoi kyselyä toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä Sekä koko maassa että Pohjois-Pohjanmaan pk-yritykset odottavat työllisyyden parantuvan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella edelleen suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat Pohjois-Pohjanmaalla korkeammalla tasolla kuin keväällä Tämä on erittäin ilahduttava asia, sillä maakunnassa kaivataan kovasti uusia työpaikkoja helpottamaan mm. paikoitellen korkeaa nuorisotyöttömyyttä, toteaa johtaja Leila Helaakoski ELY-keskuksesta. Koko maan pk-yrityksistä 39 prosenttia ja alueen pk-yrityksistä 43 prosenttia on jo sopeuttanut toimintaansa suhdannetilanteen vuoksi. Lisäksi 7 prosenttia koko maan ja 9 prosenttia alueen pk-yrityksistä suunnittelee toimintansa sopeuttamista. Kehittämisen esteet Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen yleiseen suhdanteeseen/taloustilanteeseen, kilpailutilanteisiin ja resursseihin liittyvät tekijät. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 10 prosentilla Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksistä. Rahoitus Noin kolmasosa koko maan ja alueen pkyrityksistä oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Koko maassa joka neljäs ja alueella kolmasosa pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Finnveran suhdannelainaa/-takausta aikoo näistä yrityksistä hakea koko maan osalta 27 prosenttia ja alueella 39 prosenttia. Rahoitukseen on tullut kuluneen vuoden aikana uusia mahdollisuuksia, suhdannerahoituksen käyttöaluetta on laajennettu paremmin tukemaan taantuman jälkeistä kasvua, toteaa palvelualuejohtaja Pentti Kinnunen. Maksuvaikeudet ja -järjestelyt 19 prosenttia koko maan ja 15 prosenttia alueen pk-yrityksistä ilmoittaa yrityksellä olleen maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Noin puolet koko maan ja alueen pkyrityksestä lisäksi ilmoittaa, että asiakkailla/ kumppaneilla on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Asiakkailla/kumppaneilla on ollut hieman vähemmän maksuvaikeuksia Pohjois-Pohjanmaalla kuin koko maassa keskimäärin. Kymmenesosa koko maan ja alueen pkyrityksistä ilmoittaa, että maksujärjestelyihin on ollut tarvetta verottajan kanssa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, p Johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p Palvelualuejohtaja Pentti Kinnunen, Finnvera Oyj, p YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana Koko maa Pohjois-Pohjanmaa

17 Aivojumppaa ammattilaisille Oulun Ilmastointitekniikka Oy ja Movira Oy = LVI urakointi LVI korjaus ja huolto Isot ja pienet kohteet! Moduuliopiskelulla pysyviä tuloksia jo kuukaudessa! Tehtävänä esimies Reskontra ja sähköinen taloushallinto Viesti myyvästi Lue lisää: markinst.fi Tunnistettava muutos. Puh Tukkimiehentie OULU Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät OULUN AIKUISKOULUTUSKESKUS MONIPUOLINEN TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖKUMPPANI Palvelumme yrityksille: Aikuisten näyttötutkinnot kymmenellä eri osaamisalalla Ammattialakohtaista täydennyskoulutusta sekä lisäksi - kielet ja viestintä - markkinointi - kulttuuritietoisuus - taloushallinto - tietotekniikka - työyhteisökoulutus - työelämän lupa- ja korttikoulutukset - yrittäjyys Ravintola- ja kokouspalvelut - ravintola Hilikku - Villa Hannala Eri alojen asiakastyöt Rahoitusosaaminen - Yrittäjä tunnetko esim. yhteishankintakoulutuksen tarjoamat mahdollisuudet? OAKK, Kotkantie 3, Oulu, puh. (08) , fax (08) ,

18 18 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 spektiiviä vaativat tutkimus- ja tuotekehityshankkeet. Paaso suosittelee yrittäjille ammattikorkeakoulun projektien ja päättötöiden hyödyntämistä. Kun alkuperäistä virikettä, ehdotusta ja ideaa muokataan, sekä yrittäjä että opiskelija voivat hyödyntää sitä parhaiten arjessaan. Meillä on esihautomotoimintaa, jossa 60 opiskelijaa suuntautuu kohti yrittäjyyttä. Olemme mukana järjestämässä liiketoimintakilpailuja. Lisäksi olemme aloittamassa Innomaraton-toiminnan, jossa monialainen opiskelijajoukko työstää yrittäjien toimeksiannosta uudenkaltaisia ratkaisuja, luettelee Paaso kohtaamiskäytänteitä. Yrittäjämäinen asenne opettajuuteen Opettajan ja yrittäjän rooleja on hankala sekoittaa, koska molemmat vaativat kokonaisvaltaista paneutumista. OAMK on etsinyt tähän erilaisia ratkaisuja mm. Innomajakka hankkeen kautta, jossa uusia toimintatapoja tarjotaan samalla sekä opettajille että yrittäjille. Tällöin kohtaaminenkin on luonnollisempaa. Toivon opettajiltamme yrittäjän kaltaista asennetta: rohkeutta kokeilla ja intohimoa saavuttaa yhä parempia tuloksia, Paaso kiteyttää. Uutta virtaa ja bisnestä Ouluseudulle Teksti Vesa Ilola KUVA OAMK viestintä OAMK haluaa toimia yrittäjän asenteella Tarvitsemme Ouluseudulle uutta virettä, uusia avauksia sekä uusia nuoria yrittäjiä, sillä vanhat mallit ja menestystarinat eivät toimi enää. Teknologiapolku tuotti runsaasti hyvää tälle seudulle. Nyt tarvitaan uusia bisnesideoita ja palvelukonsepteja - entisiä kuitenkaan unohtamatta, haastaa rehtori Jouko Paaso sekä yrittäjät että oppilaitosmaailman edustajat. Oulun ammattikorkeakoulun tuore rehtori Jouko Paaso haluaa lähentää yritys-ja opetusmaailman käytänteitä. Hän on itse hallitustyöskentelyn ammattilainen, jolla on Kauppakamarin HHJ-pätevyys. - Strategiassamme yrittäjyys, kansainvälistyminen ja aluevaikuttavuus ovat keskiössä. Yksi tuloksellisuusmittarimme on se, kuinka moni opiskelija alkaa yrittäjäksi. Osaamislähtöisiä toimeksiantoja Ammattikorkeakoulu keskittyy toimissaan erityisesti pk- ja mikroyrityksiin, joille se pyrkii tarjoamaan osaamisresurssejaan sekä hankkeitaan. Hankkeiden tulokset ovat luonteeltaan nopeammin hyödynnettäviä, sovellettavia ja toteutettavia kuin esimerkiksi yliopistomaailman pidempää aikaper- Lakimiespäivystys on joka toinen keskiviikko syyskuusta toukokuuhun PPY:n toimistolla. Maksuton jäsenetu. Ajanvaraus puh. (08)

19 Yrittäjä - Kehitä yritystäsi, esimiestyötäsi ja liiketoimintaasi ohjatusti Syksyllä käynnistyvät mm. - Yritysviestinnän suunnittelu ja johtaminen koulutusohjelma - Johtamisen erikoisammattitutkinto - Työnjohtokoulutus (kone- ja metalliala) - Yrittäjän ammattitutkinto - Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Kysy myös mahdollisuudesta oppisopimuskoulutukseen. Tutkintoihin ja ohjelmiin on jatkuva haku. Lisätietoja Oulu - Tampere - Vantaa Koulutus Konsultointi Yrityspalvelut Tule mukaan kehittymään yrittäjänä ja kehittämään yritystäsi PSK-Aikuisopistoon! Yrittäjän ammattitutkinto Osaamista ja kilpailukykyä yrittäjyyteen Yrittäjän ammattitutkinto Pro Ohjausprosessi Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Liiketoiminnan kehittämistä Lisätietoja näistä koulutuksista saat koulutuspäällikkö Jukka Materolta, . p P S K 1 - A 9 I KU 9 0 I S O P I S TO Katso seuraavat korttikurssit nettisivultamme nnoste.fi nnoste.fi Onko yrityskauppa ajankohtainen? Lisätietoa uusista sinua kiinnostavista koulutuksista saat myös vierailemalla osoitteessa PSK-Aikuisopisto Kansankatu 47 B, 3krs Oulu Puh

20 20 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Teksti ja kuvat: Juntti-Antti Niskanen Timo Ohukainen vaihtoi polviasennosta kuulumisia Juhani ja Teija Riikosen kuulumisia. Hankkijan miehet haaveilevina maitolaiturilla. Vasemmalta Gunnar Göransson, Esa Jauhiainen ja Hannu Tuohino. Tanssilattialla riitti vauhtia Einin ja Boogi-yhtyeen tahdittaessa menoa. Etualalla jammailemassa Pirjo Konola ja Pekka Mölsä. Jospa tietäisivät maailmalla... Junttibileistä alkuvoimaa yrittämiseen Marjo Kolehmainen ja Jorma Kortesoja ottivat bilettäjät vastaan Radisson Blussa. Sinussa on roimaa alkumiehen voimaa kanna minut metsään apinamies, laulaa Eini ja tanssilattia on hetkessä täynnä. Kiva, kun voi olla oma itsensä, tiivistää Neo eheä ololuontaishoitokeskusta luotsaava Pirjo Konola monen muunkin ajatukset. Ja vetää miehensä Pekka Mölsän tanssiin. Junttibileissä ei hienostella, vaikka ne on järjestetty arvokkaan asian kunniaksi. Valtaosa juhlijoista on pukeutunut Suomalaisen Yrittäjän Päivän (5.9.) kunniaksi järjestettyyn tapahtumaan teeman mukaisesti. Suorat housut ovat vaihtuneet verkkareihin tai farkkuihin, ryhtipaidat ruutu- tai suomipaitoihin. Päähineistä suosituin on lippis; Hankkija-logoja löytyy peräti kolmesta päästä, Utajärven yrittäjäyhdistyksen puheenjoh-

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat liite 75 Torstai 29.10.2015 klo 14.00 16.06 PSK-Aikuisopisto, Haapaveden Teknologiakylä, Haapavesi PSK-Aikuisopiston toiminnan

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot