Alkuvoimaa yrittämiseen

Transkriptio

1 nro 4/10 TALOUSELÄMÄN JA YRITTÄMISEN MAKASIINILEHTI 72. vuosikerta JUNTTIBILEISTÄ Alkuvoimaa yrittämiseen TALOUS KOULUTUS KASVU

2 Carolina Hemming yritysvakuutukset puh vaasa Sanna Tiesmaa yritysvakuutukset puh vaasa Matti Kantola yritysvakuutukset puh seinäjoki Jaakko Pätiälä yritysvakuutukset puh kokkola Meiltä toimialasi oikeat vakuutusratkaisut. Tapani Lehto yritysvakuutukset puh oulu Juha Väisänen yritysvakuutukset puh oulu Yritysten ja yrittäjien tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää valita kumppaniksi vakuutusyhtiö, joka todella tuntee toimialasi riskit. Saat heti käyttöösi parhaimmat asiantuntijat sekä laajan kokemuksemme kotimaisesta ja kansainvälisestä riskienhallinnasta. Valitse oikea kumppani, me valitsemme yrityksellesi oikeat vakuutukset. Puh

3 PÄÄKIRJOITUS Yritysten kehittämisen esteet osaamisessa? Alueemme yritysten kilpailukyky syntyy osaamisesta sekä siitä miten yrityksen tulevaisuudessa kehittävät osaamistaan. Ei ole siis ihme, että pk-yritykset kokevat kilpailun osaavista työntekijöistä olevan kaikkein merkittävin tulevaisuuden muutostekijä oman yrityksensä liiketoiminnan kasvun osalta. Tuoreimman PK-barometrin mukaan resurssipula ja erityisesti vaikeus saada ammattitaitoista työvoimaa ovat jo nyt suhdanteesta johtuvien vaikeuksien jälkeen suurin yrityksen kehittämisen este. Tämä tuntuu uskomattomalta kun alueemme työttömyysprosentti on todella korkea ja työttömiä pelkästään Oulun alueella on jo yli Talous näyttää hiljalleen kääntyvän nousuun eri toimialoilla ja yritysten tarpeet lisätä henkilöstöään kasvavat. Osa on normaaliin talouskasvuun liittyvää henkilöstön lisäämistarvetta ja osa liittyy työntekijöiden eläköitymiseen. Valtakunnallisesti 20-vuotiaita työelämään siirtyviä nuoria on joka vuosi noin vähemmän kuin työmarkkinoilta lähteviä vähintään 60-vuotiaita. Oman maakuntamme osalta väestö ei ikäänny valtakunnallista vauhtia, mutta etelässä vapautuu työpaikkoja. Osaajat menevät sinne missä työtä on ja aivovuodon riski on ilmeinen. Tosiasia on, että tällä hetkellä alueellamme yritysten tarpeet ja koulutettu työvoima eivät nyt riittävästi kohtaa. Käy myös mielessäni, että väestön ikääntymisestä aiheutuvaa ongelmaa ei oteta täällä tosissaan. Täällä vedotaan edelleen maakuntamme kohtuullisen terveeseen ikärakenteeseen ja unohdetaan samalla, että etelän työvoimapula vie kyllä meiltä osaajat ja väestörakenne tasoittuu muutamassa vuodessa muun maan tasolle, jos työpaikkoja ei synny lisää alueellemme. On huolestuttavaa, miten hämmentävän vähän esitetään konkreettisia ja alueellisia keinoja vastata väestön ikääntymisestä johtuvaan työvoimapulaan. Tulevaisuudessa yritysten on vaikeaa toimia täällä, ellei mitään tapahdu. Tarvitsemme alueellemme enemmän työllistämistä helpottavia toimia, nuorille suunnatun Sanssi-kortti lisäksi. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen annettu tuki on ulotettava koskemaan koko Pohjois-Pohjanmaata. Pahin lama on ohi ja yritysten kasvua pitää kannustaa toimilla, jotka edesauttavat myös työllistämistä. Koulutuksessa on löydettävä maakunnallinen yhteistyö. Maakunnan nuorilta puuttuu opiskelupaikkoja. On varmistettava, että jatkossa kaikilla peruskoulun päättäneillä on mahdollisuus saada itselleen ammatti. Koulutuksen ennakointi edellyttää myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja erityisesti yrityselämän kanssa. Nuoret on saatava ajoissa oikeaan koulutukseen ja sitten yrityksiin tuottavaan työhön. Yrittäminen on myös nostettava uravaihtoehtona entistä korkeammalle. Ensimmäisenä asiana on saatava aloituspaikat vastaamaan alueemme tarpeita. Pohjois-Pohjanmaan Liitto on valtionhallinnon uudistuksen jälkeen uudessa roolissa vastaamassa mm. koulutuksen ennakoinnista. Nyt on mahdollisuus vielä tehdä ja toimia. Tätä työtä tukee myös vastaikään kuulemani ajatus, jonka mukaan onnistuminen ei ole koskaan suuri askel joka otetaan tulevaisuudessa. Se on pieni askel, joka otetaan nyt. Marjo Kolehmainen POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT -LEHTI Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Teksti- ja kuvapalvelu Aakkoset Oy Taitto: Ajatus Oy Paino: Pohjolan Painotuote Oy VARAA ILMOITUS SEURAAVAAN LEHTEEN Ilmoitusmyynti: Anu Valkonen: , POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -lehti ilmestyy viikolla 44

4 Siirry e-laskuun! Hyödyt monin tavoin. Osuuspankin E-laskupalvelu mahdollistaa laskujen lähettämisen ja vastaanottamisen sähköisessä muodossa. Yrityksesi voi lähettää kaikki laskut samalla tavalla riippumatta siitä, onko vastaanottaja kuluttaja, yritys tai yhteisö. Tarjoamme yrityksellesi tarvittavat välineet ja tuen e-laskutuksen aloittamiseen. Kun laskut välitetään sähköisinä, yrityksesi säästää tulostuksen, kuorituksen, postituksen ja postimaksujen kustannukset. Mikäli asiakkaillasi ei vielä ole e-laskun vastaanottoa, hoidamme asian tulostuspalvelullamme. E-lasku myös vähentää virheitä ja selvitystyötä, sillä e-laskun tiedot säilyvät muuttumattomina koko laskutusketjun läpi ja maksajan on vain helppo hyväksyä lasku. Ota yhteyttä Osuuspankkiin ja kysy lisää!

5 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Toteutuuko tavoiteohjelma Vaikkakin elämme syksyistä aikaa, ei elinkeinoelämän sekä julkisen talouden keskustelut vaikuta tällä hetkellä laisinkaan harmailta ja vähäpätöisiltä. Suomessa on hienosti siirrytty keskustelemaan alue- ja maakuntapolitiikasta, metropolipolitiikasta, infran toimivuudesta ja tietenkin sosiaali- ja koulutus asioista. Näissä kaikissa keskusteluissa sekä aiheiden valmistelussa on maamme poliittiset päättäjät pyrkineet vaikuttamaan asioiden eteenpäinviemiseen. Herää kuitenkin kysymys kenen eduksi tuo työ on tehty. Yrittäjäjärjestössäkin olemme käsitelleen erittäin suuren nivaskan paperitietoutta tulevaa hallitusohjelmaa silmällä pitäen. Olemme omalta osaltamme halunneet vaikuttaa ohjelmaluonnoksen kautta mm. siihen, että koko maata kattava, niin maantie- kuin rataverkostokin saataisiin kunnostettua sellaiseksi, että se palvelisi tasapuolisesti koko maan elinkeinoelämää sekä tietenkin maakuntien väestöä. Myös laivaväylästöt ja satamat pitää olla sellaisessa kunnossa, että maailmalle lähtevät laivakuljetukset voidaan hoitaa suoraan maakunnasta maailmalle. Ohjelmassa on myös suuri joukko kirjauksia yrityselämän verouudistusta silmällä pitäen. Nythän suunta on raaistettuna, verot kovemmiksi, kyllä yrittäjä jotenkin selviää. Tällaista suuntausta emme hyväksy ja sen eteen tulemme tekemään kaikkemme, ettei verotuksesta tule yrittämisen suurin este. Outo on myös suuntaus, joka tehtiin valtionhallinnon hajauttamisesta. Tuon päätöksen mukaan Helsinkikeskeistä hallintoa piti hajauttaa maakuntiin. Kuinkas kävi, tällä hetkellä niiltä sektoreilta, jotka turvaavat sekä ihmisten turvallisen asumisen, koulutuksen, tai vaikkapa yrityselämän aloittamiseen tai kehittämiseen liittyvät tukitoimet, on henkilöstöä vähennetty erittäin kovalla kädellä. Tuo vähentyminen on ollut juuri rajuinta täällä Pohjois-Suomessa ja Kainuussa, jopa tuhansia työpaikkoja. Suurimpana työpaikkavoittajana on ollut ruuhka-suomi. Kokonaisvaltaisesti tällaisella toimella piti vähentää Suomesta merkittävä määrä virkoja ja nyt tuo määrä on eräiden tutkimusten valossa vain yhdeksän henkilöä. Tässä valossa herää kysymys kenen puolesta päätöksiä tehtiin metropolipolitiikan vai maakuntien. Jorma Kortesoja Nyt jos koskaan myös meidän yrittäjien on pystyttävä vahvempaan rooliin yhteiskunnassa, tällaista pudotuspeliä ei enää ainakaan meidän maakunnassa saa tapahtua.

6 6 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Teksti Antti Niskanen Kuva Rami Salle SUOMEN YRITTÄJÄT TULEVASTA VAALIKAUDESTA: Yrittäjyyden merkitys hyvinvoinnin rakentajana korostuu Suomen Yrittäjien mukaan tuottavuuden saaminen vakaalle kasvu-uralle on hyvinvoinnin rahoituspohjan kannalta hallituksen ja eduskunnan tärkein tehtävä. Siinä onnistutaan, kun huolehditaan yritystoiminnan verotuksesta, työmarkkinoiden toiminnasta, osaamisen ja osaavan työvoiman turvaamisesta sekä kuntapalveluiden tehostamisesta, SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Järventauksen mukaan alkaneen vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla konkretisoituu se haasteellinen muutos, johon on yritetty heikoilla tuloksilla varautua jo vuosien ajan. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja tarjolla oleva työvoima supistuu selkeästi ensi kertaa historiamme aikana. Syvän taantuman aiheuttama velkaantuminen rasittaa samaan aikaan julkista taloutta. Tulevalla vaalikaudella on kyettävä saamaan aikaan sellaisia rakenteellisia muutoksia, joilla hyvinvoinnille saadaan pitävä rahoituspohja. Yrittäjyyden merkitys hyvinvoinnin rakentajana korostuu entisestään. Tavoiteohjelmallaan yrittäjäjärjestö kertoo, miten hyvinvoinnin taso kyetään turvaamaan yritystoiminnan ja yrittäjyyden kautta. Yrittäjyyskannusteet säilytettävä verotuksessa Verotuksen mahdollisia muutoksia pohdittaessa on Järventauksen mukaan erityisesti omistajavetoisten yritysten kohdalla tunnistettava yrityksen ja yrittäjän verotuksen yhteisvaikutus. Yrittäjyys edellyttää aina riskien ottamista, ja on oikein, että yrittäjä saa riskinotosta kohtuullisen tuoton sijoittamalleen pääomalle ja työlleen. Yritysverotuksessa ei pidä nyt lähteä tekemään hyvin toimivaa järjestelmää vaarantavia muutoksia, vaan säilyttää riittävät kannustimet yrittäjyyteen, yritysten kasvattamiseen ja vahvistamiseen. Verotuksen mahdolliset rakenteelliset uudistukset on toteutettava yrittäjyyden kannustavuutta vahvistavalla tavalla, hän sanoo. Verojen korotuksia vältettävä Julkisen talouden vajeesta huolimatta verojen yleistä korottamista on Suomen Yrittäjien mielestä vältettävä. Tavoitteena on oltava kannustava verotus sekä yrittäjyyttä

7 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 7 ja kasvua tukeva talouspolitiikka. Pk-yritysten nettovaroihin sidottu ja vähintään nykyisellä tavalla yrittäjyyteen kannustava osinkoverotus kannattaa ehdottomasti säilyttää. Työmarkkinat kaipaavat uutta asentoa Suomen Yrittäjien mukaan työmarkkinajärjestelmämme jäykkyys heikentää jatkuvasti pienten työpaikkojen mahdollisuuksia kansainvälistyvässä kilpailussa. Asemia voidaan parantaa lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan yhdessä sopia sellaisista toimintatavoista, joilla kiristyvässä kilpailussa tilaukset saadaan omaan yritykseen. Järventauksen mukaan lainsäädäntö asettaa tälle kuitenkin edelleen rajoituksia varsinkin pienillä työpaikoilla. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien parantaminen vaatii siten myös lainsäädännön korjaamista. Lainsäädäntöön on saatava sellainen paikallista sopimista koskeva sääntely, jonka avulla työpaikoilla voidaan toteuttaa myös työehtosopimuksista poikkeavia järjestelyjä silloin kun työnantajan ja työntekijöiden kesken vallitsee yksimielisyys muutosjärjestelyiden tarpeellisuudesta ja hyödyistä. Työvoiman saatavuus varmistettava Järventaus näkee, että tällä hetkellä vielä vallitsevasta korkeahkosta työttömyydestä riippumatta työvoiman saatavuus ja varsinkin työnsä osaavien ammattilaisten löytäminen tulee seuraavan vaalikauden kuluessa näkymään ongelmana. Toimet, joilla työvoimapanosta kansantaloudessa kyetään lisäämään, ovat hitaasti vaikuttavia. Siksi Jos palkkatyöhön ottamista halutaan aidosti helpottaa, on työsopimuksen tekemiseen liittyvää työnantajan riskiä tasattava. niistä päättämisellä on kiire. Esimerkiksi opinnoista työelämään valmistumisiän alentamiseen tähtäävien toimien vaikutus näkyy vasta vuosien päästä. Oppisopimusta käytetään aivan liian vähän meillä nuorten kouluttamisessa, vaikka se osalle nuoria olisi mitä soveliain tapa ammatin hankkimiseen. Oppisopimuksen käytön lisääminen edellyttää, että oppisopimussuhteesta yritykselle syntyvä kustannus saadaan vastaamaan oppisopimusoppilaan suoritteen ja osaamisen kehittymistä. Työura pitemmäksi molemmista päistä Suomen Yrittäjien mielestä on välttämätöntä saada aikaan päätöksiä paitsi työurien alkamisen aikaistamiseksi myös sen puolesta, että voitaisiin entistä useammin edelleen hyödyntää niiden osaavien ihmisten työpanosta, jotka saavuttavat eläkeiän. Joustava eläkeikäjärjestelmä on sinänsä hyvä ratkaisu, mutta siinä alimman eläkeiän palauttaminen vähintään aiemmalle 65 vuoden tasolle on syytä ottaa valmisteltavaksi. Tämän lisäksi eläkkeeltä käsin työskentelylle on luotava kannusteita, tarvittaessa verotuksenkin keinoin. Työvoiman riittävyysongelman lisäksi työsuhteeseen palkkaamista vaikeuttaa varsinkin pienemmissä yrityksissä myös työsopimuksen tekemiseen liittyvä tuntuva riski. Työnantajayritysten lukumäärä ei ole meillä vuosiin kasvanut lainkaan, ja kokoaikatyöhön palkattavien työntekijöiden lukumäärä on laskenut. Jos palkkatyöhön ottamista halutaan aidosti helpottaa, on työsopimuksen tekemiseen liittyvää työnantajan riskiä tasattava. Tähän on useampiakin keinoja, joissa kaikissa kuitenkin on kyse työsopimuksen pysyvyyden lieventämisestä: yksilöperusteisen irtisanomissuojan madaltaminen, määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottaminen ja koeajan pidentäminen. Kuntasektori tuottavaksi Sillä, miten kunnat tuottavat palvelunsa, on Suomen Yrittäjien mielestä suuri merkitys sille, miten kuntasektori ylipäätään voi työvoiman niukentuessa selvitä tehtävistään. Samoin sillä on suuri merkitys yrittäjyydelle. Työn tuottavuuden parantamisvaatimus kohdistuu aivan erityisesti kuntasektoriin. Kunnat on saatava rohkeasti arvioimaan, millä tavoin niiden vastuulla olevia palveluita kyetään entistä useammin tuottamaan yhdessä yksityisten yritysten kanssa. Dynaamisuutta päätöksentekoon Useat Suomen Yrittäjien vaaliteemat ovat sellaisia kolmikantaisesti valmisteltavia asioita, joiden toteutuksen on tähän saakka estänyt etujärjestöjen yhteisymmärryksen puuttuminen. Vaikka yhteiskunnan keskeiset päätökset pitää pyrkiä tekemään hyvässä yhteistyössä keskeisten eturyhmien kanssa, välttämättömien muutosten läpivieminen ei kuitenkaan saa törmätä siihen, ettei täydellistä yhteisymmärrystä saada aikaan. Kolmikantaisten asioiden valmistelussa on siirryttävä menettelyyn, jossa hallitus ja eduskunta voivat niille kuuluvan vallan nojalla myös tehdä tärkeät päätökset, Järventaus sanoo. Pikkujoulut lähestyy Lomatähdet vuokraa poreammeellista saunatilaa takkatiloineen pikkujoulun viettoihin Levin ytimessä, saunatilat 8-15 hlölle. Kauttamme myös ruokailut sekä tasokasta majoitusta Levillä. Lapin taika Korkeatasoisia mökkejä ja huoneistoja parhailla paikoilla, Levi, Saariselkä ja Salla. 2 hengen huoneistoista aina 16 hengen mökkeihin. Tervetuloa! Lumen aika P / s-posti: info@lomatahdet.fi

8 8 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Minun OULUNI Yrittäjä Ari Keisu jatkaa haasteperiaatteella etenevää juttusarjaamme, jossa visioidaan, miltä Oulu voisi 10 vuoden kuluttua näyttää. Seuraavaksi visionääriksi hän haastaa tuomirovasti Matti Pikkaraisen. YRITTÄJÄN VISIO OULUSTA VUONNA 2020 Oululaiset viihtyvät Rovaniemeen, Kajaaniin ja Jyväskylään rajoittuvassa Suur-Oulussa Yrittäjä Ari Keisun tulevaisuuden visiossa Oulu rajoittuu 2020 naapureihinsa Rovaniemeen, Kajaaniin ja Jyväskylään. Oulun kasvuun saatiin valtava kasvuryöpsähdys 2011 luodulla viisaan kasvun strategialla. Keskeisinä tavoitteina oli rakentaa kestävät liikenneyhteydet, jotka hoituvat pääosin loistavilla junayhteyksillä. Oulu satsasi asiaan viisaasti, koska nopeiden junien myötä lentomatkustus kotimaassa lähes lakkasi, kun junalla ehti Seinäjoelle nopeammin kuin Oulunsalossa turvatarkastuksen läpi. Väkeä kulkee töissä luotijunilla, joissa on mahdollisuus kuljettaa mukana omia polkupyöriä ja hybridimopoja. Eräskin keskustan kauppias ajaa Limingan kaupunginosasta fillarilla asemalle, käy Asema- Pubissa nauttimassa aamulatten. Metron saapuessa hän ajaa pyörällä sisään metroon. Luonnollista, että maksut ja muut hoituvat henkilökohtaisen viestimen ympärilleen lähettämällä bluetooth-maksuverkolla. Ouluun hän saapuu asemakortteliin, joka yhdistyy katetun bulevardimaisen hallituskadun kautta puistomaiseen keskustaan, Keisu visioi. Teksti ja kuva Antti Niskanen saan, vaeltelemassa Laaniskan reunustan kävelyreittejä. Puiston jälkeen pyörällä mennään alas keskitettyyn pysäköintiratkaisuun, joka säiliöi pyörät suureen varastointirullakkoon. Ydinkeskusta on yhtenäistä katettua kauppakeskusaluetta kattaen Saaristonkatu-Hallituskadun sekä Isokatukauppatorialueen. Alueella on hotelleja, ravintoloita kauppoja sekä pankkeja kahdessa ensimmäisessä kerroksessa. Tilat on rakennettu moduleista niin, että sama tila muuntuu helposti 20-neliöisestä tuhansiin neliöihin saakka. Kerrokset kolme ja neljä on varattu palveluille, kuten lääkäriasemille, kuntosaleille, sekä toimistoille. Asumista keskustoissa lisättiin 2010 jälkeen paljon, ja niinpä kaikki kerrokset viidestä yhdeksään ovat asuttuja. Siellä on monenmoista asuntoa suuresta penthousesta pieneen yksiöön. Keskusta on ollut varsin viihtyisä paikka sen jälkeen kun autot siirtyivät maanalaiseen keskitettyyn pysäköintiin. Oulun panostukset yleiseen avoimeen verkkoon ovat jatkuneet ja niinpä kaupungin alueella on olemassa langaton verkko, jonka sisällä on uskomaton määrä viihdettä ja tietoa tallennettuna yleisiin tietopankkeihin. Henkilökohtaiset viestimet toimivat nopeasti, koska ne hyödyntävät tuota yhteistä tietoa. Sinne voit tallentaa tiedostot vain omiksi asioiksesi, tai vapaasti verkossa jaettavaksi. Tämä on käytännössä johtanut siihen, että kaikki viihde on avointa ja käytössäsi on musiikkia, elokuvia, runoja ja kirjoja enemmän kuin kukaan osasi 2010 kuvitella. Yhtenäinen asuttu ja katettu ydinkeskusta Katetusta tilasta avautuu palokunnan puisto, joka on laajennettu pitkittäiseksi väyläksi Laanaojan suuntaiseksi kilometrien mittaiseksi puistoväyläksi. Puiston kokonaispinta-ala lienee kymmeniä hehtaareja. Oululaisia ihmisiä on lempipuuhas- Kävelykadun kattaminen olisi Aki Keisun mielestä paras ratkaisu keskustassa olevien kauppojen yhdistämiseksi.

9 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 9 Yrittäjyys kukoistaa Suuri osa oululaisesta työvoimasta työskentelee yrittäjinä. He myyvät työpanostaan eri alojen yrityksiin. Kaupungissa toimii Oulun Yrittäjien ja PPY:n keskuslaskuttamo, jotka hoitavat näiden henkilöyrittäjien maksu- ja ilmoitusvelvoitteet. Yrittäjyys on hieman menettänyt glamouriaan, mutta kaikki ymmärtävät yrittäjyyden periaatteet paremmin. Suomen Yrittäjät on kasvanut tämän kulttuurin myötä mahtijärjestöksi, jonka edustaja istuu niin budjetti-riihessä, kuin Venäjän presidenttiä vastaanottavassa delegaatiossa. Oulun alueella on erikoistuttu vahvasti lähiruokaan. Lähialueella tuotettu maito- ja lihatuotteet ovat tunnettuja terveysvaikutuksistaan ja lisäaineettomuudestaan. Yhdessä paikallisen lääketeollisuuden ja teknologiayritysten kanssa on löydetty ne mekaaniset viljelymenetelmät, jotka mahdollistavat luomuviljelyn ja ne kasvinosat, jotka ovat terveydelle hyödyllisiä. Noin 100 kilometrin vyöhyke Oulun ympärillä on ns. High Grade -aluetta, johon ei saa istuttaa muualta tuotua siementä. Erityisesti Tyrnävän ja Limingan kaupunginosissa viljellään perunaa, joka on tautivapaata ja kestävää. Maatalous on Oulussa kunniassaan, kuten poronhoitokin. Yliopistolla menee lujaa Oulun Yliopisto on myös erilaistumassa ja saanut rahoituksensa erityisen hyvään kuntoon. Yliopisto on testamenttien ja keräysten kautta saanut merkittävät varat, ja se osti muun muassa Riihi-Säätiön omaisuuden rahoituksensa tueksi. Oulussa opiskelussa keskitytään luomuviljelyyn ja logistiikkaan entistä enemmän. Myös taloustieteen laitos on tullut suosituksi, yrittäjyyteen painottuvilla linjoillaan. Keisun visiossa oman kaupungin Shaman Spirits viinatehdas tuottaa mahdottoman hyvää perunaolutta. Ja varsin monet oululaiset, kuten tuo alussa mainittu kauppiaskin, tuppaavat maleksimaan valtavalla Ravintola Leskisen kattoterassilla, joka tuon keskustan kauppakeskuksen katon täyttää. Ennen Limingan metron lähtöä saattaa kulua tunti tai toinenkin, mikä ei sinällään ainakaan lisää tehokkuutta. Monille oululaisille kiire on jo Yrittäjä- ja johtamiskoulutusta Yrittäjän ammattitutkinto, Muhos- Yritysjohtamisen Utajärvi-Vaala alueen yrittäjille Oppisopimuskoulutuksena Aloitus syksyllä 2010 Yhteistyössä Rastor Oy:n kanssa Lisätietoja Unto Kärki, tai Antti Vasela, Yrittäjän ammattitutkinto, käsityö-/design-yrittäjille Oppisopimuskoulutuksena, aloitus tammikuussa 2011 Yhteistyössä Partus Oy:n kanssa Lisätietoja Anne Pudas, tai Mika Partanen Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutuksena, jatkuva haku Yhteistyössä Pohto Oy:n kanssa Lisätietoja Pekka Kolivuori, tai Pekka Pennanen, Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutuksena Aloitus Yhteistyössä Rastor Oy:n kanssa Lisätietoja Pekka Kolivuori, tai Antti Vasela, erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutuksena, Aloitus Yhteistyössä Suomen Toimitusjohtaja- koulu Oy:n kanssa Lisätietoja Pekka Kolivuori, tai Niilo Risto, Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutuksena Aloitus Yhteistyössä Johtamistaidon Opiston kanssa Lisätietoja Unto Kärki, tai Rauno Logrén, Johtamisen erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutuksena Aloitus Yhteistyössä Pohto Oy:n kanssa Lisätietoja Pekka Kolivuori, tai Nina Räihä, mennyttä aikaa, suuri osa oululaisista tunnetaan rennosta manjana-asenteestaan. Mutta on se jotenkin rennomman näköistä väkeä, Keisu kuvaa oululaisia visiossaan vuonna Lisätietoa koulutuksista aikuiskoulutus@osao.fi

10 10 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Pk-yrityksille tiloja kohtuuhintaan Business Campus POHTOn uusi aluevaltaus Teksti ja kuva Antti Niskanen Perustietoja POHTOsta: yli 35 vuoden kokemus koulutuksissa vuosittain noin 6000 osallistujaa yli 35 koulutuksen ja kehittämisen ammattilaista 12 eri alan näyttötutkintoa yli 600 ulkopuolista eri alojen asiantuntijaa verkostossa lisätietoja POHTOn tarjoamat kokoustilat- ja palvelut Oulussa: 30 erikokoista koulutus- ja neuvottelutilaa, henkilölle atk-luokka 12 henkilölle ravintola 220 henkilölle hotellipalvelut noin 70 henkilölle kaksi saunaa ja kabinetit ulkoalueet, kota ja nuotiopaikka POHTOn Business Campus sijoittuu taustalla olevaan Hotelli Kortteeriin Tiloissa on hyvät viestintävälineet, jotka mahdollistavat paikasta riippumattoman vuorovaikutuksen. Tiloja vuokrataan myös yritysten käyttöön. Pk-yritysten toimintaedellytyksiä tukevia palveluja tuottavassa POH- TOn Oulun Kehittämiskeskuksessa on yrittäjille runsaat 8300 neliötä toimitiloja. POHTOn lisäksi niissä toimii kolme yritystä. Pian yritysten määrä lisääntyy, kun ensimmäiset pk-yritykset sijoittuvat lokakuun alussa aloittavaan Business Campukseen. Otamme Business Campuksessa käyttöön yli 300 neliömetriä uusia tiloja pk-yritysten käyttöön. Vuokrattavien tilojen koot alkavat 14 neliöstä, yhteysjohtaja Satu Turunen kertoo. Kiinnostus tiloja kohtaan on ollut hänen mukaan lupaavaa. Jo kaksi yritystä on vuokrannut Campuksesta toimitilat itselleen. Tiloihin sijoittuvien yritysten ulottuvilla ovat kaikki POHTOn palvelut siivouksesta ja vartioinnista alkaen ja päätyen aula-, kokous- ja kopiointi- sekä ravintolaja hotellipalveluihin. Luonnonläheinen sijainti kaupungin lähellä Hietasaaressa, lähes 100 parkkipaikkaa, joissa osassa lämpöpistokkeet sekä POHTOssa asioivien elinkeinoelämän toimijoiden edustava joukko, Turunen jatkaa listaa POHTO Business Campuksen vahvuuksista. Koulutuspalveluja yrityksille POHTO on koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijaorganisaatio, jonka perustehtävänä on asiakkaiden kilpailukyvyn parantaminen heidän osaamistaan kehittämällä. Sen järjestämiin koulutuksiin osallistuu vuosittain noin 6000 henkilöä. Oulun lisäksi POHTOlla on toimipisteet Tampereella ja Vantaalla. Syksyn aikana POHTOn Oulun Kehittämiskeskuksessa alkavat muun muassa seuraavat eritysesti pk-yrittäjille soveltuvat koulutusohjelmat ja tutkinnot: yritysviestinnän suunnittelu ja johtaminen, johtamisen erikoisammattitutkinto, työnjohtokoulutus kone- ja metallialalle, yrittäjän ammattitutkinto sekä yritysjohtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot. Tutkintoon johtavan opiskelun sisällöt muokataan henkilökohtaisiksi ja näytöt rakentuvat käytännön työtehtävien lomassa. Tutkintoihin on mahdollista hakea myös oman aikataulun mukaisesti, sillä niihin on jatkuva haku. Koulutuksiin on myös mahdollista hakea rahoitusta oppisopimuskoulutuksen rahoituksesta. Liiketoiminnan mallintamisympäristöjä POHTOn Oulun Kehittämiskeskus tarjoaa yritysten käyttöön erilaisia mallintamisympäristöjä, joissa voidaan aikaa nopeuttamalla ja mittasuhteita muuttamalla tarkastella organisaation toimintaa halutusta näkökulmasta. Future-Power tuo vaikeasti hahmoteltavat asiat ja ilmiöt käytännön tasolle, jolloin ne voidaan aistia, kokea ja oppia tekemällä. Kehittämiskeskuksen erikoisuuksiin kuuluu prosessiteollisuuden koulutustehdas Green-Power. Koulutuskäytössä on myös elektroniikan SMD-tuotantolinja. KÄYTÄ EDUT HYVÄKSESI

11 Teemme sen mahdolliseksi Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena. Soita (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 ja varaa aika tapaamiseen.

12 Finnveran rahoitusta voit hakea sähköisesti Finnvera voi rahoittaa aloittavaa tai jo toimivaa pienyritystä. Rahoitusta voit hakea sähköisesti - Asioi sähköisesti. Lisätietoa saat nettisivuiltamme ja puhelinpalvelustamme Oulun aluekonttori Asemakatu 37, Oulu Jäsenkortilla saat STAR-elokuvakeskuksessa normaalihintaisesta lipusta yhden euron alennuksen.

13 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 13 Vuoden Innovatiivinen yritysidea palkinto 2010 Teksti: Hannele Karhu KuvaT: Antti Niskanen ja Ride-In Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ry on jakanut Vuoden Innovatiivinen yritysidea -palkintoa v lähtien. Palkinnon tarkoitus on kannustaa ja innostaa oman maakunnan yrittäjiä uusien luovien yritysideoiden kehittämiseen. Kilpailussa ei ole mitään etukäteen määrättyä alaa tai teemaa, eikä myöskään ikärajoja, kertoo Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Emme ole halunneet rajoittaa ihmisten luovuutta millään tavalla. Idea voi olla aivan alkuvaiheessaan tai jo pidemmälle mietitty. Ainoa vaatimus on, että sen tulee olla kaupallistettavissa. Tänä vuonna kilpailuun tuli 22 ehdotusta. Mitalisijoille pääsi kolme ehdokasta, jotka saivat tilaisuuden tulla esittelemään ideansa raadille henkilökohtaisesti. Kilpailun voittaja, oululainen Juha Karppinen esitteli Ride-In turvasäilytysjärjestelmän moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja mönkijöitä varten. Idean taustalla oli moottoripyöräilyä harrastavan miehen oma tarve. Toteutus on jo varsin pitkälle edennyt yhteistyökumppaneiden avulla. Turvasäilytysjärjestelmän ideaa on mahdollisuus laajentaa tuoteperheeksi, esim. palo- ja pelastuslaitosten käyttöön voisi kehittää moottorikelkan perässä vedettävän pelastuskabiinin. Karppinen sai palkinnoksi Hyvältä ja mukavalta tuntuu, kun oma konkreettinen ja maanläheinen keksintö palkitaan, voittaja kommentoi. Rahalla on käyttöä, koska kehitystyötä vielä riittää. Projektin kannalta on myös tärkeää saada näkyvyyttä ja kontakteja, ja uskon että tämä palkinto auttaa siinä suuresti. Jorma Romppanen Raahesta esitteli Web TV Finland Oy:n idean omasta tvkanavasta Internettiin. Palvelun avulla on mahdollista katsoa suoria tv-lähetyksiä Internetin kautta missä tahansa maapallolla. Lähetykset voivat olla urheilu- tai muita tapahtumia, koulutuksia, julkistustilaisuuksia jne. Yritys tarjoaa myös kuvaus- ja streamauspalveluja sekä lähetysalustan valmiille tuotannoille. Asiakkaat voivat toimia tapahtumaisäntinä tai ostaa mainostilaa lähetysten yhteydestä. Ari Eskola Rantsilasta, Eskolan Konepajalta esitteli KUPE KING -polkupyörän sekä Novou-sängyn. KUPE, Kustomtyylinen peruspyörä on 50-luvun henkeen tehty polkupyörä, jonka Eskola on itse suunnitellut ja jonka rungot, tarakat ja ketjusuojat hän valmistaa käsityönä itse. Polkupyörällä on Suomalaisen työn avainlippumerkki. Novou-sängyssä on erikoisluja runkorakenne ja se on nopea koota yksinkertaisten pulttiliitosten ansiosta. Eskola palkittiin kilpailussa kunniamaininnalla. Innovatiivinen yritysidea raadin jäsenet v olivat Kari Rantsi Fenniasta, Pentti Kinnunen Finnvera Oyj:stä, Pekka Koskela Nordea pankista, Jarmo Paloniemi OSAO:sta, Pasi Kinnunen Pohtolta, Matti Piirainen Elisalta, Satu Heikkilä Condiasta, Martti Turunen Forum 24 -lehdestä sekä Jorma Kortesoja, Marjo Kolehmainen, Kirsi Anttila ja Sari Reinikainen-Laine Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä. Innovatiivinen yritysidea palkinnon voittaja julkistettiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Suomalaisen Yrittäjän Päivän juhlassa Oulussa. Kunniamaininnan saanut Ari Eskola (vasemmalla) onnittelee Innopalkinnon voittanutta Juha Karppista. Ride-In turvasäilytysjärjestelmä on moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja mönkijöitä varten.

14 14 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Kunta-ja hallintoministeri Tapani Tölli: Nyt tarvitaan kaikkien yhteistyötä uuden Oulun rakentamiseksi Teksti Antti Niskanen KUVA Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Ensimmäinen suurten kaupunkiseutujen kuntaliitos tapahtuu Oulun seudulla, kun viisi kuntaa Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyvät vuoden 2013 alusta. Uudesta Oulusta tulee asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki asukasmäärän ollessa (tämän vuoden toukokuun tietojen perusteella) Kunta- ja hallintoministeri Tapani Tölli, mitä Suur-Oulun syntyminen merkitsee mahdollisesti koko valtakunnan hallinnon ja aluepolitiikan kannalta? Toivon Oulun seudulla tehdyn monikuntaliitospäätöksen rohkaisevan muitakin suuria kaupunkikeskuksia Suomessa paneutumaan siihen, millä tavalla palvelurakenteita sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua saadaan tehostettua. Tekemätöntä työtä riittää etenkin pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Turun ja Vaasan seuduilla. Oulun seudun kehittämisen kannalta olen vakuuttunut, että uudesta Oulusta tulee entistä vetovoimaisempi elinkeinoelämän sekä uusien investoijien kannalta. Hyvin toteutetut strategiset kuntaliitokset toimivat esimerkkeinä muille kunnille. Alueiden kehittämisen kannalta julkisuudessa toistuvasti esitetyt vaatimukset painospisteen siirtämisestä eteläisimpään Suomeen ovat mielestäni perusteettomia. Kansantalouden kasvu ja hyvinvointi edellyttävät, että koko Suomen voimavarat ovat kestävällä tavalla tehokkaassa hyötykäytössä. Vastakkainasettelun sijasta olisi tärkeää syventää alueiden välistä vuorovaikutusta. Sijaitseehan merkittävä osa teollisuuttamme ruuhka-suomen ulkopuolella. Mainitkaa keskeiset asiat, miksi kuntien liitoksissa on järkeä. Mielestäni päätetyn kuntaliitoksen perusedellytykset Oulun seudulla täyttyvät

15 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 15 Onnistuneessa kuntaliitoksessa uusi kunta ottaa uuden suunnan palvelujen järjestämisessä sekä elinkeinojen kehittämisessä. hyvin: kunnat ovat samaa toiminnallista aluetta, etäisyydet eivät ole liian pitkät, uudessa kunnassa on yksi luontainen keskuspaikka ja mikään kunta ei ole taloudellisessa umpikujassa. Onnistumisen jatkon kannalta on erittäin tärkeää, että liitoskuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat kykenevät yhteistyöhön rakentaessaan uutta Oulua. Sama resepti pätee jokaiseen jo toteutettuun tai suunnitteilla olevaan kuntaliitokseen. Mitä Oulu olisi menettänyt tai sen liitoskunnat, ellei liitosta olisi tullut? Kehittämistyötä kuten maankäyttö, asuminen ja liikenne saadaan tehokkaammaksi ja toimivammaksi, mikä vahvistaa kasvuedellytyksiä. Lisäksi väestön ikääntyessä menopaineet sosiaali- ja terveyspuolella sekä osaavan työvoiman saamiseksi kuntasektorille ovat sellaiset, että uskon toteutetun kuntaliitoksen hyödyttävän jokaista siinä mukana olevaa kuntaa. Mitä mahdollisuuksia näette Suur-Oulun tuovan Pohjois-Pohjanmaan alueen yrityksille ja elinkeinoelämälle? Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyölle saadaan kokonaisvaltaisuutta ja tehokkuutta. Mielestäni uudessa Oulussa voitaisiin hahmotella kullakin elinkeinosektorilla nykyisten kuntien alueiden omat merkittävät vahvuutensa, jotka kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Sisältyykö suurkaupunkien syntymiseen yleensä mielestänne mitään uhkia? Entä Oulun laajenemiseen? Yksi riski on siinä, etteivät toimijat toimi tehdyn kuntaliitospäätöksen takana. Kaikki voimavarat pitäisikin suunnata uuden kunnan perustamiseen ja kehittämiseen, ei keskinäiseen riitelyyn. Toinen mahdollinen virhe olisi, että kuntaliitoksesta huolimatta pidetään kiinni vanhoista palvelurakenteista ja toimintatavoista. Toisin sanoen ei ole rohkeutta uudistua. Onnistunut kuntaliitos onkin ns. strateginen, jolloin uusi kunta ottaa uuden suunnan palvelujen järjestämisessä sekä elinkeinojen kehittämisessä. Kolmas haaste liittyy demokratian toteutumiseen, koska uusi kunta merkitsee samalla satojen luottamushenkilöpaikkojen vähenemistä niin valtuustoissa kuin lautakunnissakin. Siksi on tärkeää, että uutta Oulua koskevat päätökset tehdään kokonaisvaltaisesti kuunnellen koko alueelta tulevia viestejä. Toimintojen liiallista keskittämistä on varottava. Isompien kuntakeskusten suosimisella pyritään myös hillitsemään menoja ja säästämään niin hallinnon kuin palvelujenkin järjestämisessä. Käykö siinä niin, mitkä ovat kokemukset tähän astisista kuntaliitoksista? Paras-hankkeessa ei ole kysymys isojen kuntakeskusten suosimisesta. Hanketta määrittelevä puitelaki on ollut kunnille mahdollistava. Kuntaliitosten ohella kunnilla on ollut mahdollisuus sopia myös yhteistoiminta-alueiden perustamisesta. Kyse on siitä, että palveluiden turvaksi saadaan jommalla kummalla vaihtoehdolla riittävän laaja väestöpohja. On kuntien päätösvallassa, kumman vaihtoehdon ne valitsevat. Eikö pieni voi enää olla kaunista, jos kyse on suomalaisista kunnista ja miksi ei? Pieni voi olla tehokasta ja kaunista. Kuntaliitostilanteissa paikallinen identiteetti on voimavara. Peruspalveluiden turvaamiseksi on luotava riittävän laaja järjestämispohja riskitekijöiden minimoimiseksi. Siksi kuntapäättäjien on arvioitava oman kuntansa tulevaisuutta riittävän kauas, ainakin vuoden päähän. Lähtökohtana on oltava ihminen sekä hänen tarvitsemansa palvelut. Mistä jo toteutuneesta kuntaliitoksesta Oulun kannattaisi ottaa oppia ja missä asioissa? Oppia kannattaa ottaa soveltuvin osin esimerkiksi toimintojen uudelleen organisoimisesta, johtamisesta, henkilöstöhallinnosta ja palvelujen järjestämisestä. Mitään mallia ei kuitenkaan tule kopioida suoraan, koska jokainen kuntaliitos on oma tarinansa muun muassa liittyvien kuntien lukumäärän, asukasmäärien, etäisyyksien ja elinkeinorakenteiden suhteen. Terveisenne Suur-Oulun päättäjille ja asukkaille? Nyt tarvitaan kaikkien työpanosta, jotta uudesta kunnasta tulee toimiva ja asukkaiden hyvinvointia vahvistava. Työhön kannattaa kutsua mahdollisimman monia. Ei ole enää syytä miettiä, kuka oli vastaan ja kuka oli puolesta. Nyt tarvitaan kaikkien kehittämistyötä uuden Oulun rakentamiseksi. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät TIEDOTTAVAT Jorma Kortesoja ehdolle Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät asettavat Jorma Kortesojan Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Hän toimii tällä hetkellä myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana ensimmäistä kautta. Jorma Kortesoja on ilmoittanut olevansa käytettävissä tähän tehtävään. Hän on valmis jatkamaan työtä yrittäjyyden eteen. Hänellä on erittäin vahva kokemus erilaisista luottamustehtävistä. Hänen vastuullaan ovat jo tällä hetkellä alue- ja elinkeinopolitiikka sekä Barentsyhteistyö. Näiden asioiden puolesta hän on tehnyt töitä jo tällä kaudella vaikuttamalla laajasti erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin päätöksiin. Onnistuneen Barents-yhteistyön yhtenä saavutuksen voidaan pitää kuluneena vuonna järjestettyä Barents-foorumia, jota kunnioitti läsnäolollaan Suomen Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Jorma Kortesojan osaaminen on parhaimmillaan juuri laajojen verkostojen ja yhteyksien ylläpitäjänä ja rakentajana. Usein yrittäjien kuulee sanovan, että Jormaa on helppo lähestyä asian kuin asian kanssa. Jorma on 49-vuotias perheellinen monialayrittäjä ja erityisesti monialaosaaja. Hänellä on tahtoa ja taitoa rakentaa yrittäjille hyviä yhteyksiä sekä toimia yhteistyössä vaikuttavasti päätöksentekoa vaativissa tilanteissa. Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, p Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, puheenjohtaja Jorma Kortesoja, p

16 16 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Suhdannenäkymät Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat nyt hieman paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Koko maan ja Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia kevääseen 2010 verrattuna. Pohjois-Pohjanmaalla toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat liikevaihdon, viennin arvon, tuotantokustannuksien sekä vakavaraisuuden suhteen keskimäärin jopa paremmat kuin koko maan kohdalla, analysoi kyselyä toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä Sekä koko maassa että Pohjois-Pohjanmaan pk-yritykset odottavat työllisyyden parantuvan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella edelleen suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat Pohjois-Pohjanmaalla korkeammalla tasolla kuin keväällä Tämä on erittäin ilahduttava asia, sillä maakunnassa kaivataan kovasti uusia työpaikkoja helpottamaan mm. paikoitellen korkeaa nuorisotyöttömyyttä, toteaa johtaja Leila Helaakoski ELY-keskuksesta. Koko maan pk-yrityksistä 39 prosenttia ja alueen pk-yrityksistä 43 prosenttia on jo sopeuttanut toimintaansa suhdannetilanteen vuoksi. Lisäksi 7 prosenttia koko maan ja 9 prosenttia alueen pk-yrityksistä suunnittelee toimintansa sopeuttamista. Kehittämisen esteet Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen yleiseen suhdanteeseen/taloustilanteeseen, kilpailutilanteisiin ja resursseihin liittyvät tekijät. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 10 prosentilla Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksistä. Rahoitus Noin kolmasosa koko maan ja alueen pkyrityksistä oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Koko maassa joka neljäs ja alueella kolmasosa pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Finnveran suhdannelainaa/-takausta aikoo näistä yrityksistä hakea koko maan osalta 27 prosenttia ja alueella 39 prosenttia. Rahoitukseen on tullut kuluneen vuoden aikana uusia mahdollisuuksia, suhdannerahoituksen käyttöaluetta on laajennettu paremmin tukemaan taantuman jälkeistä kasvua, toteaa palvelualuejohtaja Pentti Kinnunen. Maksuvaikeudet ja -järjestelyt 19 prosenttia koko maan ja 15 prosenttia alueen pk-yrityksistä ilmoittaa yrityksellä olleen maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Noin puolet koko maan ja alueen pkyrityksestä lisäksi ilmoittaa, että asiakkailla/ kumppaneilla on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Asiakkailla/kumppaneilla on ollut hieman vähemmän maksuvaikeuksia Pohjois-Pohjanmaalla kuin koko maassa keskimäärin. Kymmenesosa koko maan ja alueen pkyrityksistä ilmoittaa, että maksujärjestelyihin on ollut tarvetta verottajan kanssa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, p Johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p Palvelualuejohtaja Pentti Kinnunen, Finnvera Oyj, p YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana Koko maa Pohjois-Pohjanmaa

17 Aivojumppaa ammattilaisille Oulun Ilmastointitekniikka Oy ja Movira Oy = LVI urakointi LVI korjaus ja huolto Isot ja pienet kohteet! Moduuliopiskelulla pysyviä tuloksia jo kuukaudessa! Tehtävänä esimies Reskontra ja sähköinen taloushallinto Viesti myyvästi Lue lisää: markinst.fi Tunnistettava muutos. Puh Tukkimiehentie OULU Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät OULUN AIKUISKOULUTUSKESKUS MONIPUOLINEN TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖKUMPPANI Palvelumme yrityksille: Aikuisten näyttötutkinnot kymmenellä eri osaamisalalla Ammattialakohtaista täydennyskoulutusta sekä lisäksi - kielet ja viestintä - markkinointi - kulttuuritietoisuus - taloushallinto - tietotekniikka - työyhteisökoulutus - työelämän lupa- ja korttikoulutukset - yrittäjyys Ravintola- ja kokouspalvelut - ravintola Hilikku - Villa Hannala Eri alojen asiakastyöt Rahoitusosaaminen - Yrittäjä tunnetko esim. yhteishankintakoulutuksen tarjoamat mahdollisuudet? OAKK, Kotkantie 3, Oulu, puh. (08) , fax (08) , etunimi.sukunimi@oakk.fi

18 18 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 spektiiviä vaativat tutkimus- ja tuotekehityshankkeet. Paaso suosittelee yrittäjille ammattikorkeakoulun projektien ja päättötöiden hyödyntämistä. Kun alkuperäistä virikettä, ehdotusta ja ideaa muokataan, sekä yrittäjä että opiskelija voivat hyödyntää sitä parhaiten arjessaan. Meillä on esihautomotoimintaa, jossa 60 opiskelijaa suuntautuu kohti yrittäjyyttä. Olemme mukana järjestämässä liiketoimintakilpailuja. Lisäksi olemme aloittamassa Innomaraton-toiminnan, jossa monialainen opiskelijajoukko työstää yrittäjien toimeksiannosta uudenkaltaisia ratkaisuja, luettelee Paaso kohtaamiskäytänteitä. Yrittäjämäinen asenne opettajuuteen Opettajan ja yrittäjän rooleja on hankala sekoittaa, koska molemmat vaativat kokonaisvaltaista paneutumista. OAMK on etsinyt tähän erilaisia ratkaisuja mm. Innomajakka hankkeen kautta, jossa uusia toimintatapoja tarjotaan samalla sekä opettajille että yrittäjille. Tällöin kohtaaminenkin on luonnollisempaa. Toivon opettajiltamme yrittäjän kaltaista asennetta: rohkeutta kokeilla ja intohimoa saavuttaa yhä parempia tuloksia, Paaso kiteyttää. Uutta virtaa ja bisnestä Ouluseudulle Teksti Vesa Ilola KUVA OAMK viestintä OAMK haluaa toimia yrittäjän asenteella Tarvitsemme Ouluseudulle uutta virettä, uusia avauksia sekä uusia nuoria yrittäjiä, sillä vanhat mallit ja menestystarinat eivät toimi enää. Teknologiapolku tuotti runsaasti hyvää tälle seudulle. Nyt tarvitaan uusia bisnesideoita ja palvelukonsepteja - entisiä kuitenkaan unohtamatta, haastaa rehtori Jouko Paaso sekä yrittäjät että oppilaitosmaailman edustajat. Oulun ammattikorkeakoulun tuore rehtori Jouko Paaso haluaa lähentää yritys-ja opetusmaailman käytänteitä. Hän on itse hallitustyöskentelyn ammattilainen, jolla on Kauppakamarin HHJ-pätevyys. - Strategiassamme yrittäjyys, kansainvälistyminen ja aluevaikuttavuus ovat keskiössä. Yksi tuloksellisuusmittarimme on se, kuinka moni opiskelija alkaa yrittäjäksi. Osaamislähtöisiä toimeksiantoja Ammattikorkeakoulu keskittyy toimissaan erityisesti pk- ja mikroyrityksiin, joille se pyrkii tarjoamaan osaamisresurssejaan sekä hankkeitaan. Hankkeiden tulokset ovat luonteeltaan nopeammin hyödynnettäviä, sovellettavia ja toteutettavia kuin esimerkiksi yliopistomaailman pidempää aikaper- Lakimiespäivystys on joka toinen keskiviikko syyskuusta toukokuuhun PPY:n toimistolla. Maksuton jäsenetu. Ajanvaraus puh. (08)

19 Yrittäjä - Kehitä yritystäsi, esimiestyötäsi ja liiketoimintaasi ohjatusti Syksyllä käynnistyvät mm. - Yritysviestinnän suunnittelu ja johtaminen koulutusohjelma - Johtamisen erikoisammattitutkinto - Työnjohtokoulutus (kone- ja metalliala) - Yrittäjän ammattitutkinto - Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Kysy myös mahdollisuudesta oppisopimuskoulutukseen. Tutkintoihin ja ohjelmiin on jatkuva haku. Lisätietoja Oulu - Tampere - Vantaa Koulutus Konsultointi Yrityspalvelut Tule mukaan kehittymään yrittäjänä ja kehittämään yritystäsi PSK-Aikuisopistoon! Yrittäjän ammattitutkinto Osaamista ja kilpailukykyä yrittäjyyteen Yrittäjän ammattitutkinto Pro Ohjausprosessi Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Liiketoiminnan kehittämistä Lisätietoja näistä koulutuksista saat koulutuspäällikkö Jukka Materolta, . jukka.matero@psk.fi, p P S K 1 - A 9 I KU 9 0 I S O P I S TO Katso seuraavat korttikurssit nettisivultamme nnoste.fi info@fi nnoste.fi Onko yrityskauppa ajankohtainen? Lisätietoa uusista sinua kiinnostavista koulutuksista saat myös vierailemalla osoitteessa PSK-Aikuisopisto Kansankatu 47 B, 3krs Oulu Puh

20 20 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 4/10 Teksti ja kuvat: Juntti-Antti Niskanen Timo Ohukainen vaihtoi polviasennosta kuulumisia Juhani ja Teija Riikosen kuulumisia. Hankkijan miehet haaveilevina maitolaiturilla. Vasemmalta Gunnar Göransson, Esa Jauhiainen ja Hannu Tuohino. Tanssilattialla riitti vauhtia Einin ja Boogi-yhtyeen tahdittaessa menoa. Etualalla jammailemassa Pirjo Konola ja Pekka Mölsä. Jospa tietäisivät maailmalla... Junttibileistä alkuvoimaa yrittämiseen Marjo Kolehmainen ja Jorma Kortesoja ottivat bilettäjät vastaan Radisson Blussa. Sinussa on roimaa alkumiehen voimaa kanna minut metsään apinamies, laulaa Eini ja tanssilattia on hetkessä täynnä. Kiva, kun voi olla oma itsensä, tiivistää Neo eheä ololuontaishoitokeskusta luotsaava Pirjo Konola monen muunkin ajatukset. Ja vetää miehensä Pekka Mölsän tanssiin. Junttibileissä ei hienostella, vaikka ne on järjestetty arvokkaan asian kunniaksi. Valtaosa juhlijoista on pukeutunut Suomalaisen Yrittäjän Päivän (5.9.) kunniaksi järjestettyyn tapahtumaan teeman mukaisesti. Suorat housut ovat vaihtuneet verkkareihin tai farkkuihin, ryhtipaidat ruutu- tai suomipaitoihin. Päähineistä suosituin on lippis; Hankkija-logoja löytyy peräti kolmesta päästä, Utajärven yrittäjäyhdistyksen puheenjoh-