Seurantalojen korjausavustukset. Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seurantalojen korjausavustukset. Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista"

Transkriptio

1 Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista SUOMEN KOTISEUTULIITTO

2 Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista Johanna Hakanen, Sanna Käyhkö, Leni Pakkala, Marianne Parvinen ja Elina Kuismin (ulkoasu) Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja B:13 (nid.), B:14 (PDF) Paino: Multiprint, Helsinki 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kannen kuvat: Tuomas Uusheimo (Hailuodon nuorisoseurantalo), Tuomas Uusheimo (Turun VPK:n talo), Johanna Hakanen (Mathildedalin työväenyhdistyksen talo), Miikka Lappalainen (Laitilan kulttuuriseura Walo)

3 Tiivistelmä Seurantalot ovat monimuotoinen ryhmä eri aikakausien arkkitehtuuria edustavia taloja, joita aatteelliset yhdistykset ovat rakentaneet kokoontumistiloikseen. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan seurantaloja arvioidaan olevan nykyisin noin 2500, joista joka neljäs on arvioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Vanhoja rakennuksia muutetaan edelleen seurantalokäyttöön. Valtion vuodesta 1978 alkaen jakamia seurantalojen korjausavustuksia on 2014 mennessä myönnetty yhteensä 56M. Avustuksia on saanut yhteensä 1930 taloa. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta vuodesta 2004 lähtien yhteistyössä Seurantaloasiain neuvottelukunnan kanssa. Avustusten jaossa painotetaan kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kokoontumistilojen tarpeellisuutta alueella. Korjausten ohjauksessa noudatetaan Museoviraston alkuperäistä arkkitehtuuria ja rakennusperinnettä kunnioittavia linjauksia. Tässä selvityksessä arvioidaan seurantalojen korjausavustusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä avustusjärjestelmän vaikutuksia talojen kulttuurihistorialliseen arvoon vuosina Lisäksi tarkastellaan taloissa tapahtuvaa kansalaistoimintaa. Selvitys on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietojen lisäksi selvityksen aineistoon kuuluu yhdistyksiltä, järjestöiltä ja asiantuntijoilta kerätty palaute. Avustustoiminnan tarkoituksena on edistää seurantalojen rakennus- ja kulttuuriperintöä kunnioittavaa korjaustapaa sekä kehittää taloja paikallisen toiminnan keskuksina koko Suomessa. Taloja omistaville yhdistyksille suunnattuun kyselyyn vastanneista valtaosa (88 %) piti seurantalojen korjausavustuksia ratkaisevan tärkeänä talon säilymisen kannalta. Erityisesti tämä korostui työväentalojen kohdalla (96 %). Seurantalojen korjausavustuksen piiriin kuuluvat myös talotekniset työt, mikä on mahdollistanut talojen käytettävyyttä parantavia korjaushankkeita. Seurantalot ovat monipuolisen kansalaistoiminnan tiloja. Noin puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, joilla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Taloja käyttävät yhdistysten lisäksi yksityiset kansalaiset, kunnat sekä pienyrittäjät. Talon käyttö oli kasvussa kolmanneksella kyselyyn vastanneista yhdistyksistä. Yli puolella ei ollut näkyvissä muutoksia. Yleisimmin talojen käyttö on lisääntynyt tai säilynyt ennallaan tehtyjen korjausten jälkeen.

4 Korjausavustusten vuosittaisen 1,5M avustussumman voidaan arvioida mahdollistavan noin 3 M arvoisten korjaushankkeiden toteutumisen. Näistä töistä noin puolet toteutuu taajamien ulkopuolella. Osa korjaustöistä tehdään talkootyönä. Talojen onnistuneet korjaukset heijastuvat myös palvelu- ja kulttuurialan pienyrittäjien työllistymismahdollisuuksiin. Huomattavaa määrää seurantaloista pidetään uhanalaisina. Uhanalaisuuden syistä tärkeimpiä ovat ylläpitokulut ja korjauskustannukset. Myös kylän tai taajaman tyhjeneminen sekä yhdistyksen vähäinen jäsenmäärä ovat merkittäviä syitä talon uhanalaisuuteen. Talojen korjaustarpeet säilyvät lähes ennallaan lähivuosina. Myös viranomaisten asettamat esteettömyyden ja energiatehokkuuden vaatimukset luovat uusia korjaustarpeita.

5 Sammandrag Föreningshusen är en mångformig grupp hus som representerar arkitektur från olika tidsperioder och som ideella föreningar har byggt som samlingslokaler. De äldsta bevarade husen är byggda på 1880-talet. Antalet föreningshus uppskattas idag till ungefär 2 500, varav vart fjärde hus bedöms vara kulturhistoriskt värdefullt. Gamla byggnader byggs fortfarande om till föreningshus. Renoveringsbidrag för föreningshus som delats ut av staten sedan 1978 har till år 2014 beviljats till ett belopp av sammanlagt 56 miljoner euro. Sammanlagt föreningshus har fått bidrag. Finlands Hembygdsförbund har sedan 2004 skött utdelningen av bidragen i samarbete med Föreningshusdelegationen. Vid utdelningen av bidragen lägger man vikt vid kulturhistoriska värden samt behovet av samlingslokaler. Vid ledning av renoveringarna följs Museiverkets linjedragningar som respekterar ursprunglig arkitektur och byggnadstradition. I denna utredning bedöms funktionaliteten och resultaten av systemet för renoveringsbidrag för föreningshus samt bidragsystemets inverkan på husens kulturhistoriska värde Dessutom granskas medborgarverksamheten vid föreningshusen. Utredningen har gjorts på uppdrag av undervisnings- och kulturministeriet. Utöver uppgifterna i Hembygdsföreningens bidragsregister omfattar materialet respons som samlats in av föreningar, organisationer och experter. Avsikten med bidragsverksamheten är att främja renoveringsmetoder som respekterar byggnads- och kulturarvet samt att utveckla husen som centra för regional verksamhet i hela Finland. Av de som besvarat enkäten riktad till föreningar som äger föreningshus ansåg majoriteten (88 %) att renoveringsbidragen för föreningshus är avgörande viktiga för bevarandet av föreningshuset. Detta framhävdes särskilt i fråga om arbetarföreningars hus (96 %). Renoveringsbidragen för föreningshus omfattar även hustekniska arbeten, vilket har möjliggjort renoveringsprojekt som förbättrar användbarheten av husen. Föreningshusen är lokaler för mångsidig medborgarverksamhet. Ungefär hälften av husen finns på orter där det inte finns någon annan lämplig lokal för öppen medborgarverksamhet. Även enskilda medborgare, kommuner och småföretagare använder husen. Hos en tredjedel av de föreningar som besvarade enkäten ökar användningen av husen. Över hälften hade inte några förändringar i sikte. I allmänhet har användningen av huset ökat eller förblivit oförändrad efter renoveringen.

6 Renoveringsbidragens årliga belopp om 1,5 miljoner bedöms möjliggöra genomförandet av renoveringsprojekt värda ungefär 3 miljoner. Av dessa arbeten genomförs ungefär hälften utanför tätorter. En del av renoveringsarbetena görs som talkoarbete. Lyckade renoveringar av föreningshusen återspeglas också i sysselsättningsmöjligheterna för småföretagare inom service- och kulturbranschen. En betydande del av föreningshusen anses vara hotade. De viktigaste orsakerna till hotet är underhålls- och renoveringskostnaderna. Också att byn eller tätorten töms på folk eller ett lågt medlemsantal i föreningar utgör betydande orsaker till hotet. Föreningshusens renoveringsbehov förblir närmast oförändrat under de närmaste åren. Även de av myndigheterna ställda kraven på tillgänglighet och energieffektivitet skapar renoveringsbehov.

7 Esipuhe Kansalaisjärjestöjen kokoontumistiloikseen rakentamien seurantalojen jo lähes 130 vuotta jatkunut perinne on Suomessa ainutlaatuinen. Seurantaloilla on ollut merkittävä rooli niin yhteiskunnan, yhdistysten kuin kansalaisten elämässä ja ne ovat täynnä kiehtovia tarinoita. Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton ja valtakunnallisten kansalaisjärjestöjen kanssa 30 vuoden ajan. Seurantalojen avustusja korjaustoiminta on ollut laajaa ja merkityksellistä. Se on mahdollistanut arvokkaan arkkitehtuuriperinnön ja kansalaistoiminnan tilojen säilyttämisen eri puolella Suomea. Perinteisten seurantalojen ja uudempien kylätalojen muodostama verkosto tarjoaa yhä tiloja paikalliskulttuurin koko kirjolle: kokouksille, liikunnalle, teatterille, tanssille, harrastuksille ja yhteisille juhlille. Monilla paikkakunnilla ne ovat ainoita kansalaistoiminnalle avoimia julkisia tiloja. Elämä seurantaloilla seuraa yhdistysten aktiivisuuden aaltoliikettä: Käyttäjämäärät vaihtelevat aktiivisten talojen tuhansista kävijöistä lähes hylättyjen talojen muutamaan sinnikkääseen päivystäjään. Pääasiassa talkoilla rakennettuja seurantaloja korjataan ja ylläpidetään edelleen paikallisyhdistysten vapaaehtoisten voimin. Näiltä vapaaehtoisilta on saatu arvokasta tietoa tätä selvitystä varten. Suomen Kotiseutuliitto haluaa kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita yhdistyksiä ja yhteisöjä. Tekijät

8 Sisällys 1. Johdanto Selvitys valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta Tutkimusaineiston kuvaus Selvitykseen liittyvät kyselyt...16 Kysely taloja omistaville yhdistyksille...16 Kysely keskusjärjestöille...16 Kysely rakennustutkijoille ja kulttuuriympäristövastaaville Valtion korjausavustus seurantaloille Avustusten jakaminen...19 Avustusjärjestelmän vaiheet...19 Avustukset vuosina Avustusjärjestelmän uudistus vuoden 1991 avustuksista alkaen...20 Avustuspäätösten siirtyminen Kotiseutuliittoon vuodesta 2004 lähtien...21 Muu seurantalojen toiminnan tukeminen Seurantalot tänään Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietoja taloista...24 Talot yhdistyskyselyn valossa...25 Talojen kunto ja tulevaisuuden näkymät...26 Talojen tulevaisuus keskusjärjestöjen näkökulmasta...28 Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten huomioita taloista Korjausavustusten vaikutukset Avustusten merkitys seurantalojen säilymiselle...30 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden seurantalojen huomioiminen...31 Korjaustöiden sisältö...33 Tehdyt korjaukset vuosien tiliselvitysten mukaan...33 Tehdyt korjaukset yhdistyskyselyn valossa...35 Korjausavustusten työllistämisvaikutukset Talot kansalaistoiminnan tiloina Yhdistysten järjestämä toiminta...39 Kunnan järjestämä toiminta Arvioita avustusjärjestelmästä Yhdistysten ja keskusjärjestöjen näkökulma...44 Avustuspäätösten valmistelijoiden näkökulma...45 Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten näkökulma Johtopäätökset Kulttuuriperintö...47 Kansalaistoiminta...48 Korjaustyöt ja työllistäminen...48 Tulevaisuus...49 Yhdistyskyselyyn vastanneiden palautetta...50 SELVITYKSEN LIITTEET...53

9 1. Johdanto Hyvinkäänkylän työväentalo, Hyvinkää. Kuva: Tuomas Uusheimo Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Taloja ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, suojeluskunnat, vapaa palokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Myös vanhoja kansakouluja ja muita rakennuksia on muutettu seurantalokäyttöön. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja arvioidaan olevan nykyisin noin Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtion korjausavustusta vuodesta Vuonna 2004 korjausavustusten jakaminen siirtyi opetusministeriön päätöksellä kokonaisuudessaan Suomen Kotiseutuliittoon. Avustusten jakamisen asiantuntija elimenä toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta 1. Seurantaloasiain neuvottelukunnassa mukana olevat keskusjärjestöt toimivat valtakunnallisesti lähes kaikissa maakunnissa. Mukana on sekä 1 Seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsenorganisaatiot toimikaudella : Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Sosialidemokraattinen Puolue, Pro Agria Keskusten Liitto, Suomen Keskusta, Kansantalojen Liitto, Suomen Kotiseutuliitto, Raittiuden Ystävät, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Finlands Svenska Marthaförbund, Marttaliitto, Finlands Svenska Hembygdsförbund, Suomen Kylätoiminta, Suomen Kuntaliitto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Museovirasto, ympäristöministeriö 13

10 suomen- että ruotsinkielisiä sekä kaksikielisiä järjestöjä. Ahvenanmaa maakunta on rajattu sen itsehallintoon perustuen avustusten jakamisen ulkopuolelle. Seurantalot ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuriympäristöä ja -perintöä. Valtioneuvoston hyväksymän Kulttuuriympäristöstrategian mukaan kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara ja uuden toiminnan mahdollistaja. Strategiassa korostetaan myös kansalaistoiminnan merkitystä. Toimenpiteinä strategiassa on mainittu mm. kulttuuriympäristön hyvää hoitoa tukevien taloudellisten kannustimien ja avustusmenettelyjen kehittäminen. Selvitys valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta 2015 Tämä selvitys on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Selvityksen tarkoituksena on kuvata seurantalojen korjausavustusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä avustusjärjestelmän vaikutuksia talojen kulttuurihistorialliseen arvoon ja kansalaistoimintaan. Selvityksen osana kerättiin myös tietoja talojen korjaustarpeesta, korjausten rahoituksesta sekä valtion korjausavustusten ja korjausneuvonnan kehittämisestä. Lisäksi kerättiin arvioita avustusjärjestelmän toimivuudesta. Selvityksen ajanjakso käsittää vuodet Tutkimus keskittyy enimmäkseen 2007 jälkeiseen aikaan. Tilastolliset katsaukset on rajattu pääasiassa vuosiin Korjaustöistä tehtyjen selvitysten tarkastelu käsittää vuodet Selvitystyö on tehty Kotiseutuliiton seurantalohankkeessa työskentelevien omana työnä vuoden 2014 aikana. Selvityksen ovat tehneet rakennustutkijat Johanna Hakanen (arkkitehti) ja Leni Pakkala (arkkitehti), hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö (FM) ja toimistoassistentti Marianne Parvinen (FM). Lisäksi työhön on osallistunut Suomen Kotiseutuliiton tiedottaja Elina Kuismin (medianomi). 2 Valtioneuvoston periaatepäätös sekä strategian toimeenpanoa valmistelevan työryhmän toimeenpanosuunnitelma

11 2. Tutkimusaineiston kuvaus Laitilan kulttuuriseura Walo ry. Kuva: Miikka Lappalainen Selvitykseen liittyvän tilastollisen tarkastelun lähdeaineistona ovat Suomen Kotiseutuliiton korjausavustusten käsittelyssä käytetyt rekisterit, yhdistysten avustusten käytöstä tekemät selvitykset sekä aiemmat seurantalotutkimukset 3. Tilastollinen aineisto on koottu pääasiassa Suomen Kotiseutuliiton avustusrekistereistä, johon on kerätty tietoja vuodesta 1981 lähtien. Vuosien ajalta rekisteriin on siirretty opetusministeriön maksatusrekisteristä vain avustusta saaneiden määrät ja myönnetyt avustussummat (hakijoiden kokonaismäärä puuttuu). Tätä aiemmat tiedot vuosilta perustuvat Näin korjaamme seurantalot -oppaan osioon Valtion tuki seurantalojen korjaustoimintaan. Vuodesta 1991 lähtien tiedot hakijoista ja avustuksista perustuvat Suomen Kotiseutuliiton avustusrekisteriin. Korjausavustusten työllistämisvaikutuksia on alettu kirjata rekisteriin vasta vuodesta 2012 alkaen. 3 Yhdistystalotoimikunnan mietintö (1983:34) ja Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta vuosina (Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja B:7, 1990) 15

12 Selvitykseen liittyvät kyselyt Selvitykseen liittyi kolme erillistä sähköistä kyselyä. Kyselyt lähetettiin 1. taloja omistaville yhdistyksille, 2. seurantaloneuvottelukunnassa mukana oleville taloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöille sekä 3. maakuntamuseoiden tutkijoille ja Ely-keskusten kulttuuriympäristövastaaville. Kysely taloja omistaville yhdistyksille Taloja omistaville yhdistyksille kysely tehtiin Kotiseutuliiton ja kyselytutkimusyritys Tarubeen Taru Berndtsonin yhteistyönä. Sähköinen kyselylomake tehtiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kyselyyn saatiin 304 vastausta (taulukko 1.). Kyselystä tiedotettiin pääasiassa keskusjärjestöjen kautta. Osalle taloryhmistä kysely lähetettiin suoraan avustusrekisteristä koottuihin sähköpostiosoitteisiin. Taulukko 1. Vastausten määrä. Taloryhmä Vastauksia yht. %-osuus kaikista vastauksista Nuorisoseurantalot Ruotsinkieliset nuorisoseurantalot Työväentalot (sos. dem.) Kansantalot 10 3 Raittiusseurantalot 5 1,6 VPK-talot 6 4 Maamiesseurantalot 13 4 Marttatalot 11 3,6 Kotiseututalot 22 7 Urheiluseurantalot 12 3,9 Muu Kaikki yhteensä Kysely keskusjärjestöille Seurantaloneuvottelukunnassa mukana oleville keskusjärjestöille lähetettiin Kotiseutuliiton laatima sähköinen kyselylomake. Kyselyyn vastasi kahdeksan keskusjärjestöä (Suomen Kylätoiminta, Suomen Nuorisoseurat, Työväentalojen liitto, Kansantalojen liitto, Raittiuden ystävät, ProAgria Keskusten liitto, Finlands Svenska Marthaförbundet ja Suomen Kotiseutuliitto). 16

13 Kysely rakennustutkijoille ja kulttuuriympäristövastaaville Maakuntamuseoiden rakennustutkijoille ja Ely-keskusten kulttuuriympäristövastaaville lähetettiin Kotiseutuliiton laatima sähköinen kyselylomake. Kysely lähetettiin sähköpostitse Kotiseutuliiton korjausavustustoiminnan yhteyshenkilöille maakuntamuseoissa ja Ely-keskuksissa (yhteensä 43 tutkijalle kaikkiin maakuntiin). Vastauksia saatiin seitsemästä maakunnasta: Varsinais-Suomen, Satakunnan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Etelä-Savon Maakuntamuseoilta sekä Keski-Suomen Ely-keskuksesta. 17

14 Hailuodon nuorisoseurantalo. Kuva: Tuomas Uusheimo 3. Valtion korjausavustus seurantaloille Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksella on tarkoitus säilyttää talojen kulttuurihistoriallista arvoa sekä ylläpitää ja parantaa niiden kuntoa ja toimivuutta. Seurantalojen korjausavustusten jaossa alettiin jo 1980-luvulla kiinnittää huomiota korjaustöiden laadulliseen ohjaukseen ja noudattaa Museoviraston linjauksia perinteisten rakenteiden korjaamisesta. Seurantalojen korjausavustus on alusta alkaen poikennut muista valtion jakamista rakennusperinnön hoitoon ja entistämiseen tarkoitetuista avustuksista siten, että sen piiriin kuuluvat myös talotekniset työt. Niihin kohdistuvat korjaukset ja uudistustyöt lisäävät talojen käytettävyyttä. Avustuksia voidaan myöntää myös suunnittelukustannuksiin sekä tilojen esteettömyyskorjauksiin. Avustusten jakamisen lisäksi Kotiseutuliitto tarjoaa seurantalohankkeen rahoituksen puitteissa korjausneuvontaa ja ylläpitää avustusrekisteriä, johon on tallennettu tiedot talojen korjausvaiheista. Rekisteri mahdollistaa pitkäjänteisen talokohtaisen korjausten ohjauksen, joka on riippumaton omistajayhteisöön liittyvistä muutoksista. Kotiseutuliitolla on lisäksi laaja ja jatkuvasti täydentyvä kuva- ja rakennuspiirustusarkisto seurantaloista. Kuva-arkiston digitointityö on meneillään. 18

15 Avustusten jakaminen Avustusten varsinainen hakuaika on syyskuussa. Viime vuosina hakemuksia on saapunut vuosittain lähes 300 eri yhdistykseltä 4. Hakemuksen voi täyttää sähköisessä järjestelmässä tai paperilomakkeelle. Ehdotus avustusten jakamisesta valmistellaan Kotiseutuliitossa. Käsittelyn aikana osa keskusjärjestöistä antaa lausunnon ehdotuksesta. Muita keskusjärjestöjä kuullaan avustusten jakamisesta. Lausuntojen pohjalta muokattu jakoehdotus käsitellään seurantaloasian neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan jakoehdotus hyväksytään Suomen Kotiseutuliiton hallituksessa. Seurantaloasiain neuvottelukunnan kokoonpano ja tehtävät on määritetty sopimuksessa Seurantaloasian neuvottelukunnan perustamisesta ja toiminnasta ( ). Eri taloryhmiä edustavat keskusjärjestöt ovat hyväksyneet seurantalojen korjausavustusten jakoperusteet (liite 2.) sekä isojen valtakunnallisesti arvokkaiden seurantalojen luettelon (liite 3.) huomioitavaksi avustuksia jaettaessa. Avustuksen saajat tekevät Kotiseutuliiton kanssa sopimuksen avustuksen käyttämisestä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Kotiseutuliitto ilmoittaa ilman avustusta jääville hylkäävästä päätöksestä. Avustusjärjestelmän vaiheet Avustukset vuosina Seurantalojen korjausten valtionavustusten jako alkoi kansanedustajien aloitteesta 1978, jolloin valtion budjettiin kirjattiin markan määräraha työväentalojen kunnostamiseen. Sitä seuraavan vuoden budjettiin varattiin jo markan avustusmääräraha. Avustusten piiriin otettiin vuonna 1979 nuorisoseurantalot ja vuonna 1982 maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten ja osastojen sekä raittiusseurojen talot. Ensimmäisenä vuonna avustus suunnattiin korjausten suunnitteluun ja seuraavina vuosina korjauksessa tarvittavien materiaalien hankintaan. 4 Vuonna 2014 yht. 294 hakemusta; vuonna 2013 yht. 278 hakemusta; vuonna 2012 yht. 264 hakemusta 19

16 Opetusministeriö (OPM) jakoi avustuksia hakemusten perusteella. Vuonna 1981 laadittiin ensimmäisen kerran yleiskirje, jossa hakemuskäytäntö ja korjauksen suuntaviivat määriteltiin (ks. liite 1. Yleiskirjeet ja rakennusavustusten yleisehdot). Avustustoiminnan vakiinnuttua ja laajennuttua opetusministeriö asetti vuonna 1982 yhdistystalotoimikunnan, joka teki ehdotuksensa yhdistystalojen korjausavustamisen ja muiden tukitoimien kehittämiseksi 5. Avustus säilytettiin harkinnanvaraisena, kaikki keskeiset seurantaloryhmät pääsivät avustuskelpoisten yhdistysten piiriin ja avustettavia töitä laajennettiin (ulkorakennukset, pihapiiri, talon tyyliin sopivat kalusteet ja sisustus sekä kiinteä erityisvarustus). Seurantalojen korjausavustukseen liittyvä neuvonta, koulutus ja tutkimus siirtyivät vuonna 1984 Suomen Kotiseutuliiton vastuulle OPM:n ja Kotiseutuliiton tekemän sopimuksen perusteella. Näitä tehtäviä varten Kotiseutuliittoon palkattiin rakennustutkija. OPM jakoi valtion tulo- ja menoarviossa olevat seurantalojen korjausavustukset. Ajanjaksona myönnettiin yhteensä 103,9 miljoonaa markkaa avustuksia. Vuosittain jaettiin miljoonan markan avustus yhdelle isolle kaupunkityöväentalolle. Avustusjärjestelmän uudistus vuoden 1991 avustuksista alkaen OPM:n päätöksellä työväen- ja seurantalojen korjausavustusten päätöksenteon valmistelu siirrettiin Suomen Kotiseutuliitolle ja sen yhteydessä toimivalle Seurantaloasiain neuvottelukunnalle. Kotiseutuliitolle myönnettiin erillinen korvaus tehtävien hoitamisesta. OPM määritteli työväen ja- nuorisoseurantalojen osalta kullekin taloryhmälle tulevan vuotuisen valtionavustuksen määrän tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa. Kotiseutuliiton uusiksi tehtäväksi tuli hakemusten tarkastus, avustusten maksatus ja avustusten käyttöön liittyvien tiliselvitysten tarkastus. Näitä tehtäviä varten liittoon palkattiin taloussihteeri. OPM:lle kuuluivat edelleen lopullisten avustuspäätösten teko, valtion budjettiin liittyvät tehtävät sekä mahdollinen avustuksen takaisinperintä. Seurantaloasian neuvottelukunnan perustamissopimus allekirjoitettiin ja ensimmäinen kokous pidettiin Neuvottelukunnan tarkoitukseksi määriteltiin seurojen taloihin ja työväentaloihin liittyvän toiminnan yleinen edistäminen, 5 Yhdistystalotoimikunnan mietintö, Komiteamietintö 1983:34, Opetusministeriö, Helsinki

17 seurantalojen rakennustaiteellisesti, teknisesti ja ympäristökulttuurin kannalta korkeatasoisen korjaamisen ohjaaminen sekä seurantalojen kehittäminen paikallisen harrastustoiminnan keskuksina. Neuvottelukunnan perustivat Finlands Svenska Hembygsförbund, Finlands svenska kommunförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansan Talojen Liitto, Maatalouskeskusten Liitto, Raittiuden Ystävät, Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Keskusta, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kunnallisliitto, Suomen Nuorison Liitto, Suomen Palontorjuntaliitto ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue. Lisäksi OPM:llä oli oikeus nimetä neuvottelukuntaan kolme edustajaa sekä ympäristöministeriöllä ja Museovirastolla yksi edustaja. Neuvottelukunta hyväksyi avustusten jakoperusteet, joiden mukaan avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kokoontumistilojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan kannalta. Lisäksi jaossa piti ottaa huomioon korjauksen tarve ja kiireellisyys, edellyttäen, että korjaussuunnitelmat olivat riittävän hyvät. Korjausten kohtuullisen nopeaa valmistumista pyrittiin edistämään myöntämällä riittävän suuria kerta-avustuksia. Myös alueelliset ja kielelliset näkökohdat piti ottaa huomioon sekä keskusjärjestöjen omistamien talojen määrä ja korjaustarve. Neuvottelukunnan laatimat avustusten jakoperusteet uusittiin vastaamaan Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (12/1998) ja uuden Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 2000) tavoitteita Korjausten laatua pyrittiin nostamaan mm. hankesuunnitelmaa ja pääsuunnittelijaa koskevin vaatimuksin 6. Ajanjaksona OPM myönsi avustusta 1150 seurantalolle yhteensä 19,6 miljoonaa euroa. Avustuspäätösten siirtyminen Kotiseutuliittoon vuodesta 2004 lähtien Valtionavustuslain uudistus (688/2001) mahdollisti valtionavustuksiin liittyvän päätöksenteon antamisen muillekin kuin valtion viranomaisille. Seurantalojen korjausavustuksen jakaminen annettiin kokonaisuudessa Suomen Kotiseutuliiton ja sen yhteydessä toimivan Seurantaloasiain neuvottelukunnan tehtäväksi vuoden 2004 avustuksista lähtien 7. Avustusmenettely muuttui siten, että Kotiseutuliiton hallitus tekee avustuspäätökset. 6 4/011/ Muistio , OPM, Kupo/TKY, Päivi Salonen 21

18 Seurantaloasiain neuvottelukunnan perustamissopimus päivitettiin Siihen kirjattiin uusina asioina keskusjärjestöiltä pyydettävät lausunnot jakoehdotuksesta sekä neuvottelukunnan toimintasuunnitelman ja -kertomuksen tekeminen. Uusiksi jäseniksi tulivat Marttaliitto ja Suomen kylätoiminta. Kotiseutuliitto laati uuden menettelyn mukaisen avustusten hakuohjeen ja avustuksista laadittaviin sopimuksiin liittyvät Seurantalojen korjausavustusta koskevat lisäehdot ( ). Hakuohjetta ja lisäehtoja on päivitetty vuosien varrella. Vuodesta 2013 lähtien avustuksia on ollut mahdollista hakea sähköisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää seurantalojen korjausavustusmäärärahat Seurantaloasiain neuvottelukunnan toimintasuunnitelman mukaisesti jaettavaksi avustuksina yhdistyksille ja erikseen Kotiseutuliitolle avustusten jakamiseen ja hallinointiin sekä neuvontatyöhön. Kotiseutuliitto antaa vuosittain OKM:lle selvityksen avustusmäärärahojen käytöstä. Muu seurantalojen toiminnan tukeminen Suomen Kotiseutuliitto tarjoaa seurantalohankkeen rahoituksen puitteissa seurantaloja omistaville yhdistyksille korjausrakentamiseen liittyvää neuvontaa, tuottaa korjausneuvontamateriaalia ja kerää tietoja talojen rakennus- ja korjaushistoriasta. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalohankkeeseen liittyvästä mediaviestinnästä. Kotiseutuliiton rakennustutkija on kirjoittanut useita seurantalojen arkkitehtuuria ja rakennushistoriaa käsitteleviä artikkeleita, joista merkittävin on Rakennusperintömme kulttuuriympäristön lukukirjan (2001) artikkeli Aatteiden talot (Leni Pakkala). Rakennustutkija on pitänyt esityksiä seurantaloista, niiden hyvästä korjaustavasta sekä korjausavustuksista eri toimijoiden järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa useita kertoja vuodessa. Vuonna 1985 julkaistiin ensimmäinen neuvonta- ja tutkimustyön tuloksena syntynyt opas Näin korjaamme seurantalon (toim. Leni Pakkala ja Ulla Rahola). Vuonna 1986 toteutettiin kymmenillä seurantaloilla kiertänyt Seurantalo elää -näyttely yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Näyttely esitteli talojen rakennusperintöä ja hyvää korjaustapaa. 22

19 Vuonna 1990 Kotiseutuliitto julkaisi tutkimusraportin Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus valtion avustama seurantalojen korjaustoiminta vuosina Vuonna 2000 Seurantaloasiain neuvottelukunta teetti seurantaloidentiteetin vahvistamiseksi yhteisen seurantalo-tunnuksen, jonka suunnitteli Design Studio Muotohiomo. Vuonna 2004 Kotiseutuliitto julkaisi suppean haastattelututkimuksen Seurantalo paikallisena voimavarana: seurantalojen toimintaa ja korjausprojekteja Uudellamaalla (Tapani Sainio). Vuonna 2005 avattiin Seurantaloasiain neuvottelukunnan aloitteesta Seurantalot.fi -sivusto. Sivusto toimii talojen markkinointikanavana sekä yhdistysten ja keskusjärjestöjen kiinteistörekisterinä. Se sisältää tietoa myös mm. talojen korjaamisesta ja niiden historiasta. Keskusjärjestöt maksavat erillisen korvauksen sivuston ylläpidosta. Sivusto uudistettiin vuonna Vuosina Kotiseutuliitto järjesti yhteistyössä keskusjärjestöjen kanssa seurantalotoimijoiden koulutusseminaarien sarjan Oulussa, Tampereella ja Turussa. Seminaareissa käsiteltiin korjaustoiminnan lisäksi hankerahoitusta, verotusta ja työnantajana toimimista. Vuoden 2008 Euroopan rakennusperintöpäivien teemana olivat seurantalot. Kotiseutuliitto julkaisi kirjan Yhdessä rakennetut Med gemensamma krafter. Suomalaiset seurantalot Föreningshus i Finland (toim. Anna-Maija Halme ja Leni Pakkala). Vuodesta 2010 alkaen Seurantaloasiain neuvottelukunta on myöntänyt vuosittain Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon seurantalon erityispiirteitä kunnioittavasta ja toimivuutta parantavasta korjauksesta. Palkinnon tarkoitus on kiinnittää huomiota hyvään korjaustapaan. Vuonna 2010 valmistui Kotiseutuliiton teettämä talotekniikan (LVI) korjausohje seurantalojen vastuuhenkilöille ja korjausten suunnittelijoille. Ohjeen laati LVI-insinööri Jukka Sainio. Vuonna 2013 Kotiseutuliitto aloitti seurantalojen dokumentointiin liittyvän yhteistyön valokuvaaja-arkkitehti Tuomas Uusheimon kanssa. 23

20 4. Seurantalot tänään Veitsiluodon työväentalo, Kemi. Kuva:Tuomas Uusheimo Seuraavassa tarkastellaan seurantalojen nykytilannetta ja tulevaisuutta Suomen Kotiseutu liiton avustusrekisterin tietojen ja selvitystyön yhteydessä tehtyjen kyselyiden valossa. Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietoja taloista Kotiseutuliiton avustusrekisteriin oli 2014 kirjattu tiedot 2416 seurantalosta 8, jotka tässä selvityksessä on jaoteltu kolmeen taloryhmään. Niiden osuudet jakaantuvat seuraavasti: nuorisoseurojen talot 32 %, työväentalot 17,4 %, muut seurantalot 50,3 %. Seurantalojen jakaantuminen eri taloryhmiin ja niissä tapahtuneet muutokset 1983, 1988 ja 2014 on kuvattu tarkemmin liitteen taulukossa 1. Vuosina seurantalojen määrä on hakemusrekisterissä kasvanut erityisesti niin kutsuttujen muiden seurantalojen ryhmässä. Näitä ovat Suomen Keskustan talot (10), kotiseututalot (94), kylätalot (55), maamiesseurantalot (340), maataloustuottajain 8 Rekisterissä on tiedot avustusta hakeneista seurantaloista, joiden joukossa pieni määrä ei-avustuskelpoisia taloja. 24

Seurantalojen korjausavustukset. Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista

Seurantalojen korjausavustukset. Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista SUOMEN KOTISEUTULIITTO 2015 1 Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista Johanna

Lisätiedot

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET Suomen Kotiseutuliitto Johanna Hakanen 20.4.2016

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET Suomen Kotiseutuliitto Johanna Hakanen 20.4.2016 SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET Suomen Kotiseutuliitto Johanna Hakanen 20.4.2016 Kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö Perustettu vuonna 1949 Noin

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

Lapsi-, nuoriso- ja liikuntatoiminnan avustukset

Lapsi-, nuoriso- ja liikuntatoiminnan avustukset Lapsi-, nuoriso- ja liikuntatoiminnan avustukset VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT JA OHJEET 8.2.2012 Sisällys Sivu Avustuksia koskevat yleiset säännöt 3 5 Yleistä Tavoite Avustusmuodot Hakumenettely Päätös

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi Hakemus, hankesuunnitelma ja tekniset asiakirjat Jalkapallon olosuhdepäivät 6.11.2012 Krister Strandberg, Sixten Wackström 6.11.2012 1 Hakemus-,

Lisätiedot

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset:

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset: Vapaa-aikalautakunta 31 28.04.2015 Vapaa-aikalautakunta 44 27.05.2015 Kulttuuripalvelujen vuoden 2015 avustukset Vapla 28.04.2015 31 Valmistelija: kulttuurisihteeri Juhani Heinonen, puh. 02 761 1210 Vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 (23.11.2011)

TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 (23.11.2011) TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 11 (23.11.11) Finström Hammarland Sund Lumparland Hyvinkää Mäntsälä Myrskylä Lapinjärvi Huittinen Punkalaidun Urjala Kylmäkoski Nousiainen Aura Lieto Tarvasjoki Turku Petäjävesi

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013 Helsinki Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Ilpo Piri Uudenmaan ELY keskus 1 Liikuntapaikoista: - Koko maassa n. 29.000 rakennettua liikuntapaikkaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (5) Opetuslautakunta POL/1 10.12.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (5) Opetuslautakunta POL/1 10.12.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (5) 217 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin Uusi yhteiskoulu Osakeyhtiön lainahakemuksesta julkisivujen ja vesikaton peruskorjausta varten

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki

Lisätiedot

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen ki Oma Ympäristö äi Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2014

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2014 PÄÄTÖS 26.3.2014 Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2014 Palosuojelurahastolain (306/2003, muutettu 1057/2006/1.12.2006) 14 :n mukaan rahastosta voidaan myöntää

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Hissi- ja esteettömyysavustusohje

Hissi- ja esteettömyysavustusohje Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) 386 Lainan myöntäminen Stadionsäätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen Käsittely päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa -

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Kysely keväällä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/2 Hallitus 25.2.2016 Sivu 1 / 9

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/2 Hallitus 25.2.2016 Sivu 1 / 9 Hallitus 25.2.2016 Sivu 1 / 9 Aika: 25.2.2016 klo 12.30-14.50 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää

Lisätiedot

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 21.1.2014 Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET... 3 2 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN... 3 2.1 Avustuksen kohde, saaja ja myöntäjä...

Lisätiedot

31.1.2013. perustuvia hyväksyttäviä kustannuksia.

31.1.2013. perustuvia hyväksyttäviä kustannuksia. s Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.1.2013 UUDEL Y/2293/04.00.03.00/2012 1 ' r,,~ldap. ".,'..../,,, ")....."..(/. ~'/ '7.L. ~.. e.i"..-r.::, ',Liinus Kymenlaakson liitto PL 35 48601 KOTKA Opetus-

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

Lisätiedot

32 25.02.2014 97 28.09.2015

32 25.02.2014 97 28.09.2015 Meri-Lapin ympäristölautakunta Meri-Lapin ympäristölautakunta 32 25.02.2014 97 28.09.2015 LAPIN ELY-KESKUKSEN OIKAISUVAATIMUS PURKULUVASTA TERVO ANNA-LIISA, KEMINMAA/ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ/HALLINTO-OIKEUDEN

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

Jäsentyytyväisyyskysely 2012

Jäsentyytyväisyyskysely 2012 Jäsentyytyväisyyskysely KIINTEISTÖLIITTO Yhteenveto: Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys LUOTTAMUKSELLINEN.. TAUSTATIEDOT Tässä raportissa on esitetty Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO Kalevankatu 13 A 00100 HELSINKI puh. 09-612 6320 fax. 09-612 63250 toimisto@kotiseutuliitto.fi http://www.kotiseutuliitto.

SUOMEN KOTISEUTULIITTO Kalevankatu 13 A 00100 HELSINKI puh. 09-612 6320 fax. 09-612 63250 toimisto@kotiseutuliitto.fi http://www.kotiseutuliitto. SUOMEN KOTISEUTULIITTO Kalevankatu 13 A 00100 HELSINKI puh. 09-612 6320 fax. 09-612 63250 toimisto@kotiseutuliitto.fi http://www.kotiseutuliitto.fi Helsinki 27.7.2009 OHJE SEURANTALOJEN KORJAAMISEEN MYÖNNETTÄVISTÄ

Lisätiedot

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki Kulttuurin avustukset 23.4.2014 Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERIAATTEET Kulttuuritoimintaan tarkoitettujen avustusten jakoperusteet noudattavat Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Valtionavustusten taloudenhoito

Valtionavustusten taloudenhoito Valtionavustusten taloudenhoito Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät menot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika Avustuksen käytön valvonta/tarkastus

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Toimenpidealueet Suomi maailmassa Yhteiset

Lisätiedot

Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla. Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto

Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla. Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto Oulussa 16.5.2014 1 Toimivan osallisuuden elementtejä Osallisuutta

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset

Lisätiedot

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2016

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2016 1 KIRJE SMDno-2015 1766 23.10.2015 Aluehallintovirastot Pelastuslaitokset Ahvenanmaan maakunnan hallitus Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle

Lisätiedot

Palosuojelurahaston hallitus teki seuraavat päätökset kokouksessaan 30.8.2011. Erityisavustukset tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 2.

Palosuojelurahaston hallitus teki seuraavat päätökset kokouksessaan 30.8.2011. Erityisavustukset tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 2. Päätöstiedote 30.8.2011 Palosuojelurahaston hallitus teki seuraavat päätökset kokouksessaan 30.8.2011 Hallinnolliset päätökset: Hallitus avasi erityisavustusten vuoden 2012 ensimmäisen hakukierroksen.

Lisätiedot

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2015

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2015 PÄÄTÖS 25.3.2015 Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2015 Palosuojelurahastolain (306/2003, muutettu 1057/2006/1.12.2006) 14 :n mukaan rahastosta voidaan myöntää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 19.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 19.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) 1284 V Lainan myöntäminen Stadion-säätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen HEL 2012-000290 T 02 05 03 00 Päätös päätti

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät kokonaismenot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET

VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET Sivela 20.1.2011 Vs. suunnittelupäällikkö Iina Ojala: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.11.2010 vuoden 2011 talousarvion.

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/4 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/4 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8 Aika: 28.4.2016 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( )

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnassa 13.12.2012 86 SISÄLLYSLUETTELO LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Lisätiedot

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo.

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet: Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. Turun maakuntamuseosta käytetään jäljempänä nimitystä maakuntamuseo.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalo seiniä ja palveluja Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalojen nykytila Mikä on kylätalo? Seurantalo, vanha

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE

MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE Nuorisolain mukaan kunnan yhtenä tehtävänä on tukea nuorisojärjestöjä ja nuorten toimintaryhmiä. Laki edellyttää myös kuntia toimimaan yhteistyössä nuorisojärjestöjen

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta

TUUSNIEMEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta KOKOUSAIKA 9.10.2012 KELLO 18.00-19.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Nuorisotila

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY

NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY 1 Nurmijärven kunnan liikuntalautakunta jakaa vuosittain lautakunnan johtosäännön 4 :n 2. kohdan mukaisesti avustuksia paikallisen

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot 2/2 Jakelu Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot Tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetusministeriö

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot