Seurantalojen korjausavustukset. Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seurantalojen korjausavustukset. Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista"

Transkriptio

1 Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista SUOMEN KOTISEUTULIITTO

2 Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista Johanna Hakanen, Sanna Käyhkö, Leni Pakkala, Marianne Parvinen ja Elina Kuismin (ulkoasu) Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja B:13 (nid.), B:14 (PDF) Paino: Multiprint, Helsinki 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kannen kuvat: Tuomas Uusheimo (Hailuodon nuorisoseurantalo), Tuomas Uusheimo (Turun VPK:n talo), Johanna Hakanen (Mathildedalin työväenyhdistyksen talo), Miikka Lappalainen (Laitilan kulttuuriseura Walo)

3 Tiivistelmä Seurantalot ovat monimuotoinen ryhmä eri aikakausien arkkitehtuuria edustavia taloja, joita aatteelliset yhdistykset ovat rakentaneet kokoontumistiloikseen. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan seurantaloja arvioidaan olevan nykyisin noin 2500, joista joka neljäs on arvioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Vanhoja rakennuksia muutetaan edelleen seurantalokäyttöön. Valtion vuodesta 1978 alkaen jakamia seurantalojen korjausavustuksia on 2014 mennessä myönnetty yhteensä 56M. Avustuksia on saanut yhteensä 1930 taloa. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta vuodesta 2004 lähtien yhteistyössä Seurantaloasiain neuvottelukunnan kanssa. Avustusten jaossa painotetaan kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kokoontumistilojen tarpeellisuutta alueella. Korjausten ohjauksessa noudatetaan Museoviraston alkuperäistä arkkitehtuuria ja rakennusperinnettä kunnioittavia linjauksia. Tässä selvityksessä arvioidaan seurantalojen korjausavustusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä avustusjärjestelmän vaikutuksia talojen kulttuurihistorialliseen arvoon vuosina Lisäksi tarkastellaan taloissa tapahtuvaa kansalaistoimintaa. Selvitys on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietojen lisäksi selvityksen aineistoon kuuluu yhdistyksiltä, järjestöiltä ja asiantuntijoilta kerätty palaute. Avustustoiminnan tarkoituksena on edistää seurantalojen rakennus- ja kulttuuriperintöä kunnioittavaa korjaustapaa sekä kehittää taloja paikallisen toiminnan keskuksina koko Suomessa. Taloja omistaville yhdistyksille suunnattuun kyselyyn vastanneista valtaosa (88 %) piti seurantalojen korjausavustuksia ratkaisevan tärkeänä talon säilymisen kannalta. Erityisesti tämä korostui työväentalojen kohdalla (96 %). Seurantalojen korjausavustuksen piiriin kuuluvat myös talotekniset työt, mikä on mahdollistanut talojen käytettävyyttä parantavia korjaushankkeita. Seurantalot ovat monipuolisen kansalaistoiminnan tiloja. Noin puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, joilla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Taloja käyttävät yhdistysten lisäksi yksityiset kansalaiset, kunnat sekä pienyrittäjät. Talon käyttö oli kasvussa kolmanneksella kyselyyn vastanneista yhdistyksistä. Yli puolella ei ollut näkyvissä muutoksia. Yleisimmin talojen käyttö on lisääntynyt tai säilynyt ennallaan tehtyjen korjausten jälkeen.

4 Korjausavustusten vuosittaisen 1,5M avustussumman voidaan arvioida mahdollistavan noin 3 M arvoisten korjaushankkeiden toteutumisen. Näistä töistä noin puolet toteutuu taajamien ulkopuolella. Osa korjaustöistä tehdään talkootyönä. Talojen onnistuneet korjaukset heijastuvat myös palvelu- ja kulttuurialan pienyrittäjien työllistymismahdollisuuksiin. Huomattavaa määrää seurantaloista pidetään uhanalaisina. Uhanalaisuuden syistä tärkeimpiä ovat ylläpitokulut ja korjauskustannukset. Myös kylän tai taajaman tyhjeneminen sekä yhdistyksen vähäinen jäsenmäärä ovat merkittäviä syitä talon uhanalaisuuteen. Talojen korjaustarpeet säilyvät lähes ennallaan lähivuosina. Myös viranomaisten asettamat esteettömyyden ja energiatehokkuuden vaatimukset luovat uusia korjaustarpeita.

5 Sammandrag Föreningshusen är en mångformig grupp hus som representerar arkitektur från olika tidsperioder och som ideella föreningar har byggt som samlingslokaler. De äldsta bevarade husen är byggda på 1880-talet. Antalet föreningshus uppskattas idag till ungefär 2 500, varav vart fjärde hus bedöms vara kulturhistoriskt värdefullt. Gamla byggnader byggs fortfarande om till föreningshus. Renoveringsbidrag för föreningshus som delats ut av staten sedan 1978 har till år 2014 beviljats till ett belopp av sammanlagt 56 miljoner euro. Sammanlagt föreningshus har fått bidrag. Finlands Hembygdsförbund har sedan 2004 skött utdelningen av bidragen i samarbete med Föreningshusdelegationen. Vid utdelningen av bidragen lägger man vikt vid kulturhistoriska värden samt behovet av samlingslokaler. Vid ledning av renoveringarna följs Museiverkets linjedragningar som respekterar ursprunglig arkitektur och byggnadstradition. I denna utredning bedöms funktionaliteten och resultaten av systemet för renoveringsbidrag för föreningshus samt bidragsystemets inverkan på husens kulturhistoriska värde Dessutom granskas medborgarverksamheten vid föreningshusen. Utredningen har gjorts på uppdrag av undervisnings- och kulturministeriet. Utöver uppgifterna i Hembygdsföreningens bidragsregister omfattar materialet respons som samlats in av föreningar, organisationer och experter. Avsikten med bidragsverksamheten är att främja renoveringsmetoder som respekterar byggnads- och kulturarvet samt att utveckla husen som centra för regional verksamhet i hela Finland. Av de som besvarat enkäten riktad till föreningar som äger föreningshus ansåg majoriteten (88 %) att renoveringsbidragen för föreningshus är avgörande viktiga för bevarandet av föreningshuset. Detta framhävdes särskilt i fråga om arbetarföreningars hus (96 %). Renoveringsbidragen för föreningshus omfattar även hustekniska arbeten, vilket har möjliggjort renoveringsprojekt som förbättrar användbarheten av husen. Föreningshusen är lokaler för mångsidig medborgarverksamhet. Ungefär hälften av husen finns på orter där det inte finns någon annan lämplig lokal för öppen medborgarverksamhet. Även enskilda medborgare, kommuner och småföretagare använder husen. Hos en tredjedel av de föreningar som besvarade enkäten ökar användningen av husen. Över hälften hade inte några förändringar i sikte. I allmänhet har användningen av huset ökat eller förblivit oförändrad efter renoveringen.

6 Renoveringsbidragens årliga belopp om 1,5 miljoner bedöms möjliggöra genomförandet av renoveringsprojekt värda ungefär 3 miljoner. Av dessa arbeten genomförs ungefär hälften utanför tätorter. En del av renoveringsarbetena görs som talkoarbete. Lyckade renoveringar av föreningshusen återspeglas också i sysselsättningsmöjligheterna för småföretagare inom service- och kulturbranschen. En betydande del av föreningshusen anses vara hotade. De viktigaste orsakerna till hotet är underhålls- och renoveringskostnaderna. Också att byn eller tätorten töms på folk eller ett lågt medlemsantal i föreningar utgör betydande orsaker till hotet. Föreningshusens renoveringsbehov förblir närmast oförändrat under de närmaste åren. Även de av myndigheterna ställda kraven på tillgänglighet och energieffektivitet skapar renoveringsbehov.

7 Esipuhe Kansalaisjärjestöjen kokoontumistiloikseen rakentamien seurantalojen jo lähes 130 vuotta jatkunut perinne on Suomessa ainutlaatuinen. Seurantaloilla on ollut merkittävä rooli niin yhteiskunnan, yhdistysten kuin kansalaisten elämässä ja ne ovat täynnä kiehtovia tarinoita. Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton ja valtakunnallisten kansalaisjärjestöjen kanssa 30 vuoden ajan. Seurantalojen avustusja korjaustoiminta on ollut laajaa ja merkityksellistä. Se on mahdollistanut arvokkaan arkkitehtuuriperinnön ja kansalaistoiminnan tilojen säilyttämisen eri puolella Suomea. Perinteisten seurantalojen ja uudempien kylätalojen muodostama verkosto tarjoaa yhä tiloja paikalliskulttuurin koko kirjolle: kokouksille, liikunnalle, teatterille, tanssille, harrastuksille ja yhteisille juhlille. Monilla paikkakunnilla ne ovat ainoita kansalaistoiminnalle avoimia julkisia tiloja. Elämä seurantaloilla seuraa yhdistysten aktiivisuuden aaltoliikettä: Käyttäjämäärät vaihtelevat aktiivisten talojen tuhansista kävijöistä lähes hylättyjen talojen muutamaan sinnikkääseen päivystäjään. Pääasiassa talkoilla rakennettuja seurantaloja korjataan ja ylläpidetään edelleen paikallisyhdistysten vapaaehtoisten voimin. Näiltä vapaaehtoisilta on saatu arvokasta tietoa tätä selvitystä varten. Suomen Kotiseutuliitto haluaa kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita yhdistyksiä ja yhteisöjä. Tekijät

8 Sisällys 1. Johdanto Selvitys valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta Tutkimusaineiston kuvaus Selvitykseen liittyvät kyselyt...16 Kysely taloja omistaville yhdistyksille...16 Kysely keskusjärjestöille...16 Kysely rakennustutkijoille ja kulttuuriympäristövastaaville Valtion korjausavustus seurantaloille Avustusten jakaminen...19 Avustusjärjestelmän vaiheet...19 Avustukset vuosina Avustusjärjestelmän uudistus vuoden 1991 avustuksista alkaen...20 Avustuspäätösten siirtyminen Kotiseutuliittoon vuodesta 2004 lähtien...21 Muu seurantalojen toiminnan tukeminen Seurantalot tänään Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietoja taloista...24 Talot yhdistyskyselyn valossa...25 Talojen kunto ja tulevaisuuden näkymät...26 Talojen tulevaisuus keskusjärjestöjen näkökulmasta...28 Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten huomioita taloista Korjausavustusten vaikutukset Avustusten merkitys seurantalojen säilymiselle...30 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden seurantalojen huomioiminen...31 Korjaustöiden sisältö...33 Tehdyt korjaukset vuosien tiliselvitysten mukaan...33 Tehdyt korjaukset yhdistyskyselyn valossa...35 Korjausavustusten työllistämisvaikutukset Talot kansalaistoiminnan tiloina Yhdistysten järjestämä toiminta...39 Kunnan järjestämä toiminta Arvioita avustusjärjestelmästä Yhdistysten ja keskusjärjestöjen näkökulma...44 Avustuspäätösten valmistelijoiden näkökulma...45 Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten näkökulma Johtopäätökset Kulttuuriperintö...47 Kansalaistoiminta...48 Korjaustyöt ja työllistäminen...48 Tulevaisuus...49 Yhdistyskyselyyn vastanneiden palautetta...50 SELVITYKSEN LIITTEET...53

9 1. Johdanto Hyvinkäänkylän työväentalo, Hyvinkää. Kuva: Tuomas Uusheimo Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Taloja ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, suojeluskunnat, vapaa palokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Myös vanhoja kansakouluja ja muita rakennuksia on muutettu seurantalokäyttöön. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja arvioidaan olevan nykyisin noin Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtion korjausavustusta vuodesta Vuonna 2004 korjausavustusten jakaminen siirtyi opetusministeriön päätöksellä kokonaisuudessaan Suomen Kotiseutuliittoon. Avustusten jakamisen asiantuntija elimenä toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta 1. Seurantaloasiain neuvottelukunnassa mukana olevat keskusjärjestöt toimivat valtakunnallisesti lähes kaikissa maakunnissa. Mukana on sekä 1 Seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsenorganisaatiot toimikaudella : Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Sosialidemokraattinen Puolue, Pro Agria Keskusten Liitto, Suomen Keskusta, Kansantalojen Liitto, Suomen Kotiseutuliitto, Raittiuden Ystävät, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Finlands Svenska Marthaförbund, Marttaliitto, Finlands Svenska Hembygdsförbund, Suomen Kylätoiminta, Suomen Kuntaliitto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Museovirasto, ympäristöministeriö 13

10 suomen- että ruotsinkielisiä sekä kaksikielisiä järjestöjä. Ahvenanmaa maakunta on rajattu sen itsehallintoon perustuen avustusten jakamisen ulkopuolelle. Seurantalot ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuriympäristöä ja -perintöä. Valtioneuvoston hyväksymän Kulttuuriympäristöstrategian mukaan kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara ja uuden toiminnan mahdollistaja. Strategiassa korostetaan myös kansalaistoiminnan merkitystä. Toimenpiteinä strategiassa on mainittu mm. kulttuuriympäristön hyvää hoitoa tukevien taloudellisten kannustimien ja avustusmenettelyjen kehittäminen. Selvitys valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta 2015 Tämä selvitys on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Selvityksen tarkoituksena on kuvata seurantalojen korjausavustusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä avustusjärjestelmän vaikutuksia talojen kulttuurihistorialliseen arvoon ja kansalaistoimintaan. Selvityksen osana kerättiin myös tietoja talojen korjaustarpeesta, korjausten rahoituksesta sekä valtion korjausavustusten ja korjausneuvonnan kehittämisestä. Lisäksi kerättiin arvioita avustusjärjestelmän toimivuudesta. Selvityksen ajanjakso käsittää vuodet Tutkimus keskittyy enimmäkseen 2007 jälkeiseen aikaan. Tilastolliset katsaukset on rajattu pääasiassa vuosiin Korjaustöistä tehtyjen selvitysten tarkastelu käsittää vuodet Selvitystyö on tehty Kotiseutuliiton seurantalohankkeessa työskentelevien omana työnä vuoden 2014 aikana. Selvityksen ovat tehneet rakennustutkijat Johanna Hakanen (arkkitehti) ja Leni Pakkala (arkkitehti), hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö (FM) ja toimistoassistentti Marianne Parvinen (FM). Lisäksi työhön on osallistunut Suomen Kotiseutuliiton tiedottaja Elina Kuismin (medianomi). 2 Valtioneuvoston periaatepäätös sekä strategian toimeenpanoa valmistelevan työryhmän toimeenpanosuunnitelma

11 2. Tutkimusaineiston kuvaus Laitilan kulttuuriseura Walo ry. Kuva: Miikka Lappalainen Selvitykseen liittyvän tilastollisen tarkastelun lähdeaineistona ovat Suomen Kotiseutuliiton korjausavustusten käsittelyssä käytetyt rekisterit, yhdistysten avustusten käytöstä tekemät selvitykset sekä aiemmat seurantalotutkimukset 3. Tilastollinen aineisto on koottu pääasiassa Suomen Kotiseutuliiton avustusrekistereistä, johon on kerätty tietoja vuodesta 1981 lähtien. Vuosien ajalta rekisteriin on siirretty opetusministeriön maksatusrekisteristä vain avustusta saaneiden määrät ja myönnetyt avustussummat (hakijoiden kokonaismäärä puuttuu). Tätä aiemmat tiedot vuosilta perustuvat Näin korjaamme seurantalot -oppaan osioon Valtion tuki seurantalojen korjaustoimintaan. Vuodesta 1991 lähtien tiedot hakijoista ja avustuksista perustuvat Suomen Kotiseutuliiton avustusrekisteriin. Korjausavustusten työllistämisvaikutuksia on alettu kirjata rekisteriin vasta vuodesta 2012 alkaen. 3 Yhdistystalotoimikunnan mietintö (1983:34) ja Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta vuosina (Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja B:7, 1990) 15

12 Selvitykseen liittyvät kyselyt Selvitykseen liittyi kolme erillistä sähköistä kyselyä. Kyselyt lähetettiin 1. taloja omistaville yhdistyksille, 2. seurantaloneuvottelukunnassa mukana oleville taloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöille sekä 3. maakuntamuseoiden tutkijoille ja Ely-keskusten kulttuuriympäristövastaaville. Kysely taloja omistaville yhdistyksille Taloja omistaville yhdistyksille kysely tehtiin Kotiseutuliiton ja kyselytutkimusyritys Tarubeen Taru Berndtsonin yhteistyönä. Sähköinen kyselylomake tehtiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kyselyyn saatiin 304 vastausta (taulukko 1.). Kyselystä tiedotettiin pääasiassa keskusjärjestöjen kautta. Osalle taloryhmistä kysely lähetettiin suoraan avustusrekisteristä koottuihin sähköpostiosoitteisiin. Taulukko 1. Vastausten määrä. Taloryhmä Vastauksia yht. %-osuus kaikista vastauksista Nuorisoseurantalot Ruotsinkieliset nuorisoseurantalot Työväentalot (sos. dem.) Kansantalot 10 3 Raittiusseurantalot 5 1,6 VPK-talot 6 4 Maamiesseurantalot 13 4 Marttatalot 11 3,6 Kotiseututalot 22 7 Urheiluseurantalot 12 3,9 Muu Kaikki yhteensä Kysely keskusjärjestöille Seurantaloneuvottelukunnassa mukana oleville keskusjärjestöille lähetettiin Kotiseutuliiton laatima sähköinen kyselylomake. Kyselyyn vastasi kahdeksan keskusjärjestöä (Suomen Kylätoiminta, Suomen Nuorisoseurat, Työväentalojen liitto, Kansantalojen liitto, Raittiuden ystävät, ProAgria Keskusten liitto, Finlands Svenska Marthaförbundet ja Suomen Kotiseutuliitto). 16

13 Kysely rakennustutkijoille ja kulttuuriympäristövastaaville Maakuntamuseoiden rakennustutkijoille ja Ely-keskusten kulttuuriympäristövastaaville lähetettiin Kotiseutuliiton laatima sähköinen kyselylomake. Kysely lähetettiin sähköpostitse Kotiseutuliiton korjausavustustoiminnan yhteyshenkilöille maakuntamuseoissa ja Ely-keskuksissa (yhteensä 43 tutkijalle kaikkiin maakuntiin). Vastauksia saatiin seitsemästä maakunnasta: Varsinais-Suomen, Satakunnan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Etelä-Savon Maakuntamuseoilta sekä Keski-Suomen Ely-keskuksesta. 17

14 Hailuodon nuorisoseurantalo. Kuva: Tuomas Uusheimo 3. Valtion korjausavustus seurantaloille Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksella on tarkoitus säilyttää talojen kulttuurihistoriallista arvoa sekä ylläpitää ja parantaa niiden kuntoa ja toimivuutta. Seurantalojen korjausavustusten jaossa alettiin jo 1980-luvulla kiinnittää huomiota korjaustöiden laadulliseen ohjaukseen ja noudattaa Museoviraston linjauksia perinteisten rakenteiden korjaamisesta. Seurantalojen korjausavustus on alusta alkaen poikennut muista valtion jakamista rakennusperinnön hoitoon ja entistämiseen tarkoitetuista avustuksista siten, että sen piiriin kuuluvat myös talotekniset työt. Niihin kohdistuvat korjaukset ja uudistustyöt lisäävät talojen käytettävyyttä. Avustuksia voidaan myöntää myös suunnittelukustannuksiin sekä tilojen esteettömyyskorjauksiin. Avustusten jakamisen lisäksi Kotiseutuliitto tarjoaa seurantalohankkeen rahoituksen puitteissa korjausneuvontaa ja ylläpitää avustusrekisteriä, johon on tallennettu tiedot talojen korjausvaiheista. Rekisteri mahdollistaa pitkäjänteisen talokohtaisen korjausten ohjauksen, joka on riippumaton omistajayhteisöön liittyvistä muutoksista. Kotiseutuliitolla on lisäksi laaja ja jatkuvasti täydentyvä kuva- ja rakennuspiirustusarkisto seurantaloista. Kuva-arkiston digitointityö on meneillään. 18

15 Avustusten jakaminen Avustusten varsinainen hakuaika on syyskuussa. Viime vuosina hakemuksia on saapunut vuosittain lähes 300 eri yhdistykseltä 4. Hakemuksen voi täyttää sähköisessä järjestelmässä tai paperilomakkeelle. Ehdotus avustusten jakamisesta valmistellaan Kotiseutuliitossa. Käsittelyn aikana osa keskusjärjestöistä antaa lausunnon ehdotuksesta. Muita keskusjärjestöjä kuullaan avustusten jakamisesta. Lausuntojen pohjalta muokattu jakoehdotus käsitellään seurantaloasian neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan jakoehdotus hyväksytään Suomen Kotiseutuliiton hallituksessa. Seurantaloasiain neuvottelukunnan kokoonpano ja tehtävät on määritetty sopimuksessa Seurantaloasian neuvottelukunnan perustamisesta ja toiminnasta ( ). Eri taloryhmiä edustavat keskusjärjestöt ovat hyväksyneet seurantalojen korjausavustusten jakoperusteet (liite 2.) sekä isojen valtakunnallisesti arvokkaiden seurantalojen luettelon (liite 3.) huomioitavaksi avustuksia jaettaessa. Avustuksen saajat tekevät Kotiseutuliiton kanssa sopimuksen avustuksen käyttämisestä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Kotiseutuliitto ilmoittaa ilman avustusta jääville hylkäävästä päätöksestä. Avustusjärjestelmän vaiheet Avustukset vuosina Seurantalojen korjausten valtionavustusten jako alkoi kansanedustajien aloitteesta 1978, jolloin valtion budjettiin kirjattiin markan määräraha työväentalojen kunnostamiseen. Sitä seuraavan vuoden budjettiin varattiin jo markan avustusmääräraha. Avustusten piiriin otettiin vuonna 1979 nuorisoseurantalot ja vuonna 1982 maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten ja osastojen sekä raittiusseurojen talot. Ensimmäisenä vuonna avustus suunnattiin korjausten suunnitteluun ja seuraavina vuosina korjauksessa tarvittavien materiaalien hankintaan. 4 Vuonna 2014 yht. 294 hakemusta; vuonna 2013 yht. 278 hakemusta; vuonna 2012 yht. 264 hakemusta 19

16 Opetusministeriö (OPM) jakoi avustuksia hakemusten perusteella. Vuonna 1981 laadittiin ensimmäisen kerran yleiskirje, jossa hakemuskäytäntö ja korjauksen suuntaviivat määriteltiin (ks. liite 1. Yleiskirjeet ja rakennusavustusten yleisehdot). Avustustoiminnan vakiinnuttua ja laajennuttua opetusministeriö asetti vuonna 1982 yhdistystalotoimikunnan, joka teki ehdotuksensa yhdistystalojen korjausavustamisen ja muiden tukitoimien kehittämiseksi 5. Avustus säilytettiin harkinnanvaraisena, kaikki keskeiset seurantaloryhmät pääsivät avustuskelpoisten yhdistysten piiriin ja avustettavia töitä laajennettiin (ulkorakennukset, pihapiiri, talon tyyliin sopivat kalusteet ja sisustus sekä kiinteä erityisvarustus). Seurantalojen korjausavustukseen liittyvä neuvonta, koulutus ja tutkimus siirtyivät vuonna 1984 Suomen Kotiseutuliiton vastuulle OPM:n ja Kotiseutuliiton tekemän sopimuksen perusteella. Näitä tehtäviä varten Kotiseutuliittoon palkattiin rakennustutkija. OPM jakoi valtion tulo- ja menoarviossa olevat seurantalojen korjausavustukset. Ajanjaksona myönnettiin yhteensä 103,9 miljoonaa markkaa avustuksia. Vuosittain jaettiin miljoonan markan avustus yhdelle isolle kaupunkityöväentalolle. Avustusjärjestelmän uudistus vuoden 1991 avustuksista alkaen OPM:n päätöksellä työväen- ja seurantalojen korjausavustusten päätöksenteon valmistelu siirrettiin Suomen Kotiseutuliitolle ja sen yhteydessä toimivalle Seurantaloasiain neuvottelukunnalle. Kotiseutuliitolle myönnettiin erillinen korvaus tehtävien hoitamisesta. OPM määritteli työväen ja- nuorisoseurantalojen osalta kullekin taloryhmälle tulevan vuotuisen valtionavustuksen määrän tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa. Kotiseutuliiton uusiksi tehtäväksi tuli hakemusten tarkastus, avustusten maksatus ja avustusten käyttöön liittyvien tiliselvitysten tarkastus. Näitä tehtäviä varten liittoon palkattiin taloussihteeri. OPM:lle kuuluivat edelleen lopullisten avustuspäätösten teko, valtion budjettiin liittyvät tehtävät sekä mahdollinen avustuksen takaisinperintä. Seurantaloasian neuvottelukunnan perustamissopimus allekirjoitettiin ja ensimmäinen kokous pidettiin Neuvottelukunnan tarkoitukseksi määriteltiin seurojen taloihin ja työväentaloihin liittyvän toiminnan yleinen edistäminen, 5 Yhdistystalotoimikunnan mietintö, Komiteamietintö 1983:34, Opetusministeriö, Helsinki

17 seurantalojen rakennustaiteellisesti, teknisesti ja ympäristökulttuurin kannalta korkeatasoisen korjaamisen ohjaaminen sekä seurantalojen kehittäminen paikallisen harrastustoiminnan keskuksina. Neuvottelukunnan perustivat Finlands Svenska Hembygsförbund, Finlands svenska kommunförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansan Talojen Liitto, Maatalouskeskusten Liitto, Raittiuden Ystävät, Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Keskusta, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kunnallisliitto, Suomen Nuorison Liitto, Suomen Palontorjuntaliitto ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue. Lisäksi OPM:llä oli oikeus nimetä neuvottelukuntaan kolme edustajaa sekä ympäristöministeriöllä ja Museovirastolla yksi edustaja. Neuvottelukunta hyväksyi avustusten jakoperusteet, joiden mukaan avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kokoontumistilojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan kannalta. Lisäksi jaossa piti ottaa huomioon korjauksen tarve ja kiireellisyys, edellyttäen, että korjaussuunnitelmat olivat riittävän hyvät. Korjausten kohtuullisen nopeaa valmistumista pyrittiin edistämään myöntämällä riittävän suuria kerta-avustuksia. Myös alueelliset ja kielelliset näkökohdat piti ottaa huomioon sekä keskusjärjestöjen omistamien talojen määrä ja korjaustarve. Neuvottelukunnan laatimat avustusten jakoperusteet uusittiin vastaamaan Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (12/1998) ja uuden Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 2000) tavoitteita Korjausten laatua pyrittiin nostamaan mm. hankesuunnitelmaa ja pääsuunnittelijaa koskevin vaatimuksin 6. Ajanjaksona OPM myönsi avustusta 1150 seurantalolle yhteensä 19,6 miljoonaa euroa. Avustuspäätösten siirtyminen Kotiseutuliittoon vuodesta 2004 lähtien Valtionavustuslain uudistus (688/2001) mahdollisti valtionavustuksiin liittyvän päätöksenteon antamisen muillekin kuin valtion viranomaisille. Seurantalojen korjausavustuksen jakaminen annettiin kokonaisuudessa Suomen Kotiseutuliiton ja sen yhteydessä toimivan Seurantaloasiain neuvottelukunnan tehtäväksi vuoden 2004 avustuksista lähtien 7. Avustusmenettely muuttui siten, että Kotiseutuliiton hallitus tekee avustuspäätökset. 6 4/011/ Muistio , OPM, Kupo/TKY, Päivi Salonen 21

18 Seurantaloasiain neuvottelukunnan perustamissopimus päivitettiin Siihen kirjattiin uusina asioina keskusjärjestöiltä pyydettävät lausunnot jakoehdotuksesta sekä neuvottelukunnan toimintasuunnitelman ja -kertomuksen tekeminen. Uusiksi jäseniksi tulivat Marttaliitto ja Suomen kylätoiminta. Kotiseutuliitto laati uuden menettelyn mukaisen avustusten hakuohjeen ja avustuksista laadittaviin sopimuksiin liittyvät Seurantalojen korjausavustusta koskevat lisäehdot ( ). Hakuohjetta ja lisäehtoja on päivitetty vuosien varrella. Vuodesta 2013 lähtien avustuksia on ollut mahdollista hakea sähköisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää seurantalojen korjausavustusmäärärahat Seurantaloasiain neuvottelukunnan toimintasuunnitelman mukaisesti jaettavaksi avustuksina yhdistyksille ja erikseen Kotiseutuliitolle avustusten jakamiseen ja hallinointiin sekä neuvontatyöhön. Kotiseutuliitto antaa vuosittain OKM:lle selvityksen avustusmäärärahojen käytöstä. Muu seurantalojen toiminnan tukeminen Suomen Kotiseutuliitto tarjoaa seurantalohankkeen rahoituksen puitteissa seurantaloja omistaville yhdistyksille korjausrakentamiseen liittyvää neuvontaa, tuottaa korjausneuvontamateriaalia ja kerää tietoja talojen rakennus- ja korjaushistoriasta. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalohankkeeseen liittyvästä mediaviestinnästä. Kotiseutuliiton rakennustutkija on kirjoittanut useita seurantalojen arkkitehtuuria ja rakennushistoriaa käsitteleviä artikkeleita, joista merkittävin on Rakennusperintömme kulttuuriympäristön lukukirjan (2001) artikkeli Aatteiden talot (Leni Pakkala). Rakennustutkija on pitänyt esityksiä seurantaloista, niiden hyvästä korjaustavasta sekä korjausavustuksista eri toimijoiden järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa useita kertoja vuodessa. Vuonna 1985 julkaistiin ensimmäinen neuvonta- ja tutkimustyön tuloksena syntynyt opas Näin korjaamme seurantalon (toim. Leni Pakkala ja Ulla Rahola). Vuonna 1986 toteutettiin kymmenillä seurantaloilla kiertänyt Seurantalo elää -näyttely yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Näyttely esitteli talojen rakennusperintöä ja hyvää korjaustapaa. 22

19 Vuonna 1990 Kotiseutuliitto julkaisi tutkimusraportin Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus valtion avustama seurantalojen korjaustoiminta vuosina Vuonna 2000 Seurantaloasiain neuvottelukunta teetti seurantaloidentiteetin vahvistamiseksi yhteisen seurantalo-tunnuksen, jonka suunnitteli Design Studio Muotohiomo. Vuonna 2004 Kotiseutuliitto julkaisi suppean haastattelututkimuksen Seurantalo paikallisena voimavarana: seurantalojen toimintaa ja korjausprojekteja Uudellamaalla (Tapani Sainio). Vuonna 2005 avattiin Seurantaloasiain neuvottelukunnan aloitteesta Seurantalot.fi -sivusto. Sivusto toimii talojen markkinointikanavana sekä yhdistysten ja keskusjärjestöjen kiinteistörekisterinä. Se sisältää tietoa myös mm. talojen korjaamisesta ja niiden historiasta. Keskusjärjestöt maksavat erillisen korvauksen sivuston ylläpidosta. Sivusto uudistettiin vuonna Vuosina Kotiseutuliitto järjesti yhteistyössä keskusjärjestöjen kanssa seurantalotoimijoiden koulutusseminaarien sarjan Oulussa, Tampereella ja Turussa. Seminaareissa käsiteltiin korjaustoiminnan lisäksi hankerahoitusta, verotusta ja työnantajana toimimista. Vuoden 2008 Euroopan rakennusperintöpäivien teemana olivat seurantalot. Kotiseutuliitto julkaisi kirjan Yhdessä rakennetut Med gemensamma krafter. Suomalaiset seurantalot Föreningshus i Finland (toim. Anna-Maija Halme ja Leni Pakkala). Vuodesta 2010 alkaen Seurantaloasiain neuvottelukunta on myöntänyt vuosittain Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon seurantalon erityispiirteitä kunnioittavasta ja toimivuutta parantavasta korjauksesta. Palkinnon tarkoitus on kiinnittää huomiota hyvään korjaustapaan. Vuonna 2010 valmistui Kotiseutuliiton teettämä talotekniikan (LVI) korjausohje seurantalojen vastuuhenkilöille ja korjausten suunnittelijoille. Ohjeen laati LVI-insinööri Jukka Sainio. Vuonna 2013 Kotiseutuliitto aloitti seurantalojen dokumentointiin liittyvän yhteistyön valokuvaaja-arkkitehti Tuomas Uusheimon kanssa. 23

20 4. Seurantalot tänään Veitsiluodon työväentalo, Kemi. Kuva:Tuomas Uusheimo Seuraavassa tarkastellaan seurantalojen nykytilannetta ja tulevaisuutta Suomen Kotiseutu liiton avustusrekisterin tietojen ja selvitystyön yhteydessä tehtyjen kyselyiden valossa. Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietoja taloista Kotiseutuliiton avustusrekisteriin oli 2014 kirjattu tiedot 2416 seurantalosta 8, jotka tässä selvityksessä on jaoteltu kolmeen taloryhmään. Niiden osuudet jakaantuvat seuraavasti: nuorisoseurojen talot 32 %, työväentalot 17,4 %, muut seurantalot 50,3 %. Seurantalojen jakaantuminen eri taloryhmiin ja niissä tapahtuneet muutokset 1983, 1988 ja 2014 on kuvattu tarkemmin liitteen taulukossa 1. Vuosina seurantalojen määrä on hakemusrekisterissä kasvanut erityisesti niin kutsuttujen muiden seurantalojen ryhmässä. Näitä ovat Suomen Keskustan talot (10), kotiseututalot (94), kylätalot (55), maamiesseurantalot (340), maataloustuottajain 8 Rekisterissä on tiedot avustusta hakeneista seurantaloista, joiden joukossa pieni määrä ei-avustuskelpoisia taloja. 24

Seurantalojen korjausavustukset. Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista

Seurantalojen korjausavustukset. Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista SUOMEN KOTISEUTULIITTO 2015 1 Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista Johanna

Lisätiedot

Rakennusperinnön kunnostusavustukset

Rakennusperinnön kunnostusavustukset Rakennusperinnön kunnostusavustukset Vanhat rakennukset kuntoon 19.4.2017 Pieksämäen Veturitallit KYNÄ Kulttuuriympäristöt näkyväksi 19.4.2017 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusperinnön hoitoon

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/2 Hallitus Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/2 Hallitus Sivu 1 / 6 Hallitus 24.-25.2.2015 Sivu 1 / 6 Aika: 24. 25.2.2015 Paikka: Sähköpostikokous Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas (x) Jäsenet: Annukka Alppi (x) Rauno Lahtinen (x)

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager 26.10.2016 15 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla

Lisätiedot

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET Suomen Kotiseutuliitto Johanna Hakanen 20.4.2016

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET Suomen Kotiseutuliitto Johanna Hakanen 20.4.2016 SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET Suomen Kotiseutuliitto Johanna Hakanen 20.4.2016 Kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö Perustettu vuonna 1949 Noin

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus

Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus Entistämisavustuksia myönnetään ensisijaisesti rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla (498/2010) suojeltuihin kohteisiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 7/2004 Kirsi Laakso Marja Kostiainen 15.12.2004 Vuonna 2003 myönnetyt korjausavustukset Kunnan ja ARA:n myöntämien korjausavustusten osuus 100

Lisätiedot

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,

Lisätiedot

Avustuspäätökset liitteineen

Avustuspäätökset liitteineen Avustuspäätökset liitteineen Maa- ja metsätalousministeri myöntää tällä päätöksellä vuoden 2019 talousarvion momentilta 30.10.63 yhteensä 1 200 000 euron yleisavustuksen (kohdennettu yleisavustus) Suomen

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (5) 6 Avustusten myöntäminen vuodelle 2014 HEL 2013-015342 T 02 05 01 00 Päätös Johtokunta päätti jakaa opiston vuoden 2014 talousarvioon sisältyvät järjestöjen avustukset,

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Jaana Jämsä Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 23/2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Lapsi-, nuoriso- ja liikuntatoiminnan avustukset

Lapsi-, nuoriso- ja liikuntatoiminnan avustukset Lapsi-, nuoriso- ja liikuntatoiminnan avustukset VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT JA OHJEET 8.2.2012 Sisällys Sivu Avustuksia koskevat yleiset säännöt 3 5 Yleistä Tavoite Avustusmuodot Hakumenettely Päätös

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on sen tärkein tavoite? Alueiden käytön palveluihin kuuluvat maakuntakaavoitus, kuntien

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

Lieksan kaupungin avustusten hakuinfo 2018

Lieksan kaupungin avustusten hakuinfo 2018 avustusten hakuinfo 2018 14.3.2018 Kaupunginhallituksen toiminta-, kohde- ja talkoo Hyvinvointilautakunnan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä sosiaali- ja terveystoiminnan toiminta- ja kohde 15.3.2018

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Kulttuurilautakunnan päätös

Kulttuurilautakunnan päätös IISALMEN KAUPUNGIN KULTTUURITOIMEN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunnan päätös 20.1.2011 7 1. YLEISPERIAATTEET Kulttuurilautakunta esittää vuosittain kaupungin talousarvioon määrärahan käytettäväksi paikallisten

Lisätiedot

Avustusten hakeminen vuodelle 2019 Turku

Avustusten hakeminen vuodelle 2019 Turku 26.9.2018 Avustusten hakeminen vuodelle 2019 Turku Strateginen linjaus ja painopiste v. 2019 Strategian linjaus: Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen Vuoden 2019 painopiste: syrjäytymisen ehkäiseminen,

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 214 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue / Nuorisotoimi

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset:

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset: Vapaa-aikalautakunta 31 28.04.2015 Vapaa-aikalautakunta 44 27.05.2015 Kulttuuripalvelujen vuoden 2015 avustukset Vapla 28.04.2015 31 Valmistelija: kulttuurisihteeri Juhani Heinonen, puh. 02 761 1210 Vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2014

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2014 PÄÄTÖS 26.3.2014 Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2014 Palosuojelurahastolain (306/2003, muutettu 1057/2006/1.12.2006) 14 :n mukaan rahastosta voidaan myöntää

Lisätiedot

Rakennussuojelu Jorma Korva, kaupunginarkkitehti

Rakennussuojelu Jorma Korva, kaupunginarkkitehti Rakennussuojelu 28.2.2013 Jorma Korva, kaupunginarkkitehti Laki rakennusperinnön suojelemisesta Voimaan 1.7.2010 Korvaa aiemman rakennussuojelulain (1985) Rakennusperinnön arvottamisen kriteerit lakitekstissä

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2019 1 (5) 33 Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja n avustukset vuodelle 2019 HEL 2019-000706 T 02 05 01 00 Päätös Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja päätti

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Puutalkoita, Purpuria ja pukusuunnittelua Elävä kulttuuriperintö Suomen Nuorisoseuroissa

Puutalkoita, Purpuria ja pukusuunnittelua Elävä kulttuuriperintö Suomen Nuorisoseuroissa Puutalkoita, Purpuria ja pukusuunnittelua Elävä kulttuuriperintö Suomen Nuorisoseuroissa 3.11.2017 Elävä kulttuuriperintö Pirkanmaalla -seminaari Elina Järvelä www.nuorisoseurat.fi Suomen Nuorisoseurat

Lisätiedot

Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdistettavat avustukset, myöntämisperusteet ja jakosäännöt

Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdistettavat avustukset, myöntämisperusteet ja jakosäännöt Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdistettavat avustukset, myöntämisperusteet ja jakosäännöt Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/922/00.02.10/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi Hakemus, hankesuunnitelma ja tekniset asiakirjat Jalkapallon olosuhdepäivät 6.11.2012 Krister Strandberg, Sixten Wackström 6.11.2012 1 Hakemus-,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 (23.11.2011)

TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 (23.11.2011) TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 11 (23.11.11) Finström Hammarland Sund Lumparland Hyvinkää Mäntsälä Myrskylä Lapinjärvi Huittinen Punkalaidun Urjala Kylmäkoski Nousiainen Aura Lieto Tarvasjoki Turku Petäjävesi

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN LIIKUNNAN SEKÄ NUORISO- JA KULTTUURITYÖN AVUSTUSTEN JALKOPERUSTEET

SIIKAISTEN KUNNAN LIIKUNNAN SEKÄ NUORISO- JA KULTTUURITYÖN AVUSTUSTEN JALKOPERUSTEET Liite 3/ Siv.ltk 14.3.2017/ 23 SIIKAISTEN KUNNAN LIIKUNNAN SEKÄ NUORISO- JA KULTTUURITYÖN AVUSTUSTEN JALKOPERUSTEET Liikunnan ja urheilun toiminta-avustus Nuorisotoiminnan avustus Kulttuuritoiminnan avustus

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013 Helsinki Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Ilpo Piri Uudenmaan ELY keskus 1 Liikuntapaikoista: - Koko maassa n. 29.000 rakennettua liikuntapaikkaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (5) Opetuslautakunta POL/1 10.12.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (5) Opetuslautakunta POL/1 10.12.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (5) 217 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin Uusi yhteiskoulu Osakeyhtiön lainahakemuksesta julkisivujen ja vesikaton peruskorjausta varten

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUIDEN AVUSTUKSET 2019

UUDENKAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUIDEN AVUSTUKSET 2019 1 (7) UUDENKAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUIDEN AVUSTUKSET 2019 Uudenkaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta hyväksynyt 27.2.2018. Ohje voimassa 15.3.2018 alkaen 2 (7) Sisällysluettelo 1. Yleistietoa

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa. Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto

Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa. Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto Rakennussuojelu Turvaa rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä ja kulttuurisesti kestävää hoitoa

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin

Lisätiedot

Hissi- ja esteettömyysavustusohje

Hissi- ja esteettömyysavustusohje Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen ki Oma Ympäristö äi Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2016

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2016 1 KIRJE SMDno-2015 1766 23.10.2015 Aluehallintovirastot Pelastuslaitokset Ahvenanmaan maakunnan hallitus Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje

Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje Asukastilaisuus 20.4.2016 Tutkija Riitta Niskanen, Lahden kaupunginmuseo Korjaustapaohjeen tarkoitus Hennalan kasarmialue on merkittävä rakennus- ja kulttuurihistoriallinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

Khall / 136

Khall / 136 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-, ja kulttuuritoiminnalle.

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin avustusperiaatteet yhteisöille. Säännöt ja ohjeet nro 368. Hyväksytty: Kh

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin avustusperiaatteet yhteisöille. Säännöt ja ohjeet nro 368. Hyväksytty: Kh Säännöt ja ohjeet nro 368 Lapuan kaupungin avustusperiaatteet yhteisöille Hyväksytty: Kh 3.12.2018 11 Voimaantulo: 1.1.2019 1 Sisällys 1 Yleiset periaatteet... 2 2 Avustusmuodot ja hakeminen... 2 3 Avustettava

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) 386 Lainan myöntäminen Stadionsäätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen Käsittely päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Tukemassa Leppävirta. Yhdistysfoorumi / Karvinen

Tukemassa Leppävirta. Yhdistysfoorumi / Karvinen Tukemassa Leppävirta Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan avustukset 2018 Yhdistysfoorumi 13.2.2018 / Karvinen HUOM: käytä logoa Avustusten saajilta on edellytetty jo 2016 alkaen Tukemassa Leppävirta -logon

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen rakentamisavustukset

Liikuntapaikkojen rakentamisavustukset Liikuntapaikkojen rakentamisavustukset Nuoriso- ja liikuntatoimen valtionavustukset ja sähköinen haku Vaasa 5.10.2017 Ismo Myllyaho Yksikön päällikkö Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Kysely keväällä

Lisätiedot

32 25.02.2014 97 28.09.2015

32 25.02.2014 97 28.09.2015 Meri-Lapin ympäristölautakunta Meri-Lapin ympäristölautakunta 32 25.02.2014 97 28.09.2015 LAPIN ELY-KESKUKSEN OIKAISUVAATIMUS PURKULUVASTA TERVO ANNA-LIISA, KEMINMAA/ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ/HALLINTO-OIKEUDEN

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,

Lisätiedot

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELU

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELU RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELU Mitä suojelu tarkoittaa Mahdollisuudet hakea tukea korjauksiin Savilahti-talo 24.10.2018 Outi Orhanen Pohjanmaan maakuntamuseo Miksi suojellaan? O Jotta ympäristön eri aikakerrokset

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki

Lisätiedot

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi

Lisätiedot

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää

Lisätiedot

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2015

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2015 PÄÄTÖS 25.3.2015 Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2015 Palosuojelurahastolain (306/2003, muutettu 1057/2006/1.12.2006) 14 :n mukaan rahastosta voidaan myöntää

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA Liite 2 VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA 28.1.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ TAINA RIEKKINEN Mänttä-Vilppulan kaupunki, 1. kaupunginosan kortteli 118/osa,

Lisätiedot

Mistä muualta rahoitusta? Säätiöiden rahoitus yhtenä vaihtoehtona

Mistä muualta rahoitusta? Säätiöiden rahoitus yhtenä vaihtoehtona Mistä muualta rahoitusta? Säätiöiden rahoitus yhtenä vaihtoehtona Merja Kaija, projektipäällikkö ja kyläasiamies Pohjois-Savon Kylät ry / Kehittyvät Kylät hanke Ensin idea, sitten mistä tukea! Säätiöiden

Lisätiedot

ARA ja KORJAUSAVUSTUKSET /Hanna Koskela, ARA

ARA ja KORJAUSAVUSTUKSET /Hanna Koskela, ARA ARA ja KORJAUSAVUSTUKSET 04.10.2016/Hanna Koskela, ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HE uudeksi korjausavustuslaiksi Valmistelussa laki asuinrakennusten ja asuntojen

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa -

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Karstulan kunta. Toiminta- ja kohdeavustusten jako

Karstulan kunta. Toiminta- ja kohdeavustusten jako Sivistyslautakunta 31.10.2018 Kunnanhallitus 05.11.2018 HARKINNANVARAISTEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN TARKOITUS Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Päätös Pelastustoimen harjoitusalueiden rakentamiseen voidaan erityisavustusta myöntää pelastustoimen alueille ja kunnille.

Päätös Pelastustoimen harjoitusalueiden rakentamiseen voidaan erityisavustusta myöntää pelastustoimen alueille ja kunnille. Päätös..06 Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 06 Palosuojelurahastolain (06/00, muutettu 057/006/..006) :n mukaan rahastosta voidaan myöntää erityisavustuksia

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot