Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2013

Transkriptio

1 Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2013

2 Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2013 GRK puhdisti palkintopöydän 4 Kehäradan MRU2 on näytön paikka työmaalle 6 16 Kehärata Koskelo syöttää kuitubetonia yötäpäivää 9 Betonikonkarit toivovat kasvua kuitubetonille 11 Kivistön aseman työmaalla on hallittava koko paletti 12 Kokenut Juha Kansonen luotsaa Kehärataa 13 Juha Nyyssönen kaivaa tarkasti 14 Luotettava tiedonsiirto on laatua 15 Joensuun ohitustie valmistuu kokenein perusopein Asfalttiasemalla on oltava vakaa perustus 18 Rajamäellä on kaivettava kunnon koneilla 21 TYL LeLu täydentää E18:n itään 22 Henkilöstön esittely 24 Julkaisija: Graniittirakennus Kallio Oy Toimitus: AViador Oy Ulkoasu ja valokuvat: Matti Vuohelainen Paino: T-Print Ky 22 6

3 PÄÄKIRJOITUS ARVOISAT YHTEISTYÖKUMPPANIT JA YRITYKSEN HENKILÖSTÖ, Ensiksi: kiitos yhteistyöstä Teille kaikille! Suuren kiitoksen ansaitsee myös yhtiömme koko henkilökunta erinomaisesta suorituksesta: vuonna 2012 Graniittirakennus Kallio Oy.n liikevaihto kasvoi yli 80 miljoonaan euroon, ja toimintamme oli tuloksellista. Voimakas kasvu ja kyky tehdä hyvää taloudellista tulosta yhtä aikaa ovat kaikkea muuta kuin sääntö rakennusalalla. Infra ry:n tuoreena yritysjäsenenä me olemme onnistuneet siinä. Kuluvan vuoden suurimmat haasteet liittyvät edelleen hallitun kasvun jatkamiseen sekä asemamme vakiinnuttamiseen valtakunnallisena ja taitavana rakentajana kaikissa, insinöörirakentamiseen lukeutuvissa hankkeissamme. Jokainen projekti on meille ensiarvoisen tärkeä vaalittava ja jokaisessa niistä kaikkien asiakkaamme asettamien tavoitteiden tulee toteutua korkealaatuisella, taloudellisella ja turvallisella tavalla. Yhtiön kehittämiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi olemme seuranneet koko alan kehittymistä. Päädyimme lähtemään mukaan yhdessä hyvien kumppanien kanssa päällystysurakointiin. Koimme olevamme liian riippuvaisia vain kilpailijoidemme tarjoamista palveluista, ja lisäksi kilpailu asfalttialalla oli varsin vähäistä. Uuden päällystealan yhtiön nimeksi valitsimme Asfalttikallio Oy:n. Asfalttikallion markkinoilletulo onkin piristänyt asfalttialaa huomattavasti, ja hintataso keväällä 2013 varsinkin pääkaupunkiseudulla on pudonnut viime vuodesta rutkasti. Asfalttikallio Oy toimii myös valtakunnallisesti. Henkilöstö ja sen myötä myös yhtiö kehittyvät vain, jos kaikille on asettaa riittävästi haasteita. Varmasti Graniittirakennus Kalliolla tekemistä riittäisi kotimaassakin ilman vientitoimintaa. Tästä huolimatta aloitimme vuonna 2012 projektitoiminnan Pohjois- Ruotsissa yhdessä kumppanimme kanssa perustamallamme yhtiöllä Ab Infra Polar. Odotukset vuodelle 2013 ovat suuret. Olemme saaneet yritykseemme erittäin päteviä ja työstään innostuneita työntekijöitä. Infra-ala ei ole valitettavasti ole riittävän kiinnostava uusien osaajien houkuttelemiseksi. Meilläkin nuoren työnjohdon ja ammattimiesten saaminen mukaan kasvamaan alan ammattilaisiksi on yhä vaativimpia tehtäviämme. Resurssipula vaivaa erityisesti pääkaupunkiseudulla, vaikka markkinat edelleen ovat varsin maltillisella tasolla. Koko alan kannalta olisi nyt tärkeää löytää oikeat avaimet alan kiinnostavuuden lisäämiseen. Toivottavasti tietomallipohjainen toteutus ja nykyaikaisen tekniikan tuonti toteutukseen auttaa nopeasti. Motivoitunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö on toimintamme perusedellytys tulevaisuudessa. Koulutuksen ja muun itsensä kehittämisen avulla varmistamme henkilöstön riittävän ammattitaidon. Todellinen voimavaramme on korkealaatuista tuotetta valmistettaessa omat ammattimiehemme ja meidän pitkäaikaiset kumppanimme, jotka ovat kasvaneet sisään toimintakulttuuriimme. Haluamme säilyttää mielestämme parhaimmat reilun pelin toimintatavat ja arvot joka suuntaan. Toimintamme perustuu jatkossakin luottamukseen kaikkien eri osapuolten kesken ja kaikkien arvostamaan perisuomalaiseen tapaan pitää sanansa. Tuusulassa Graniittirakennuskallio Oy 2013 Kalliolta 3

4 GRK puhdisti palkintopöydän Katri Bäckman pokkasi Graniittirakennus Kallio Oy:n voittaman työturvallisuuskilpailun pokaalin helmikuussa. 4 Kalliolta 2013

5 Graniittirakennus Kallio menestyi erinomaisesti viimeisimmässä Rakennusteollisuus RT:n järjestämässä työturvallisuuskilpailussa. Voitto tuli sekä infra-alan yrityssarjassa että infra-alan työmaiden sarjassa. Lisäksi yhtiö sai vuodeksi haltuunsa Turvallisesti 2000-luvulla kilpailun kiertopalkinnon. Graniittirakennus Kallion turvallisuuspäällikkö Katri Bäckman kertoo yllättyneensä Rakennusteollisuus RT ry:n yhtiölle helmikuussa myöntämästä palkinnoista. Parhaana palkintona pidän silti sitä, että tämän tärkeän asian hyväksi tehtävällä työllä onnistumme välttämään tapaturmia. Hyvät tulokset MVR-mittauksissa antavat tästä osviittaa. Johdon aktiivinen tuki on erittäin tärkeä asia tapaturmattomiin työmaihin pyrittäessä. Silti turvallisuus on jokaisen asia ja jokaisen asenteista kiinni, hän kertoo. Suomalaisten infratyömaiden turvallisuuden taso on kehittynyt kaiken kaikkiaan hyvään suuntaan. Turvallisuuskulttuuri esimerkiksi Ruotsiin verrattuna on suurin piirtein samanlainen. Sen sijaan vaikkapa Britanniassa on käytössä Pohjoismaihin verrattuna huomattavasti tiukempia sanktioita soveltava linja. Suomessa noudatettava linja on mielestäni kohtuullisen hyvä. Omassa työssäni voin soveltaa monia keinoja huomion kiinnittämiseksi turvallisuuskysymyksiin, kunhan ne ovat yrityksen linjan mukaisia, Bäckman toteaa. Johdon tuki tärkeää Keskeiseksi keinoksi Katri Bäckman mainitsee turvallisuuskierrokset työmailla. Niiden yhteydessä hän käy turvallisuusaiheisia keskusteluja niin työmaan johdon kuin myös työntekijöiden kanssa. Jos turvallisuusasiat ovat sitten edellisen kierroksen sujuneet moitteettomasti, työmaalla työskentelevä saa tästä kiitosta ja mahdollisesti myös erilaisia kannustimia. Jo viime vuonna alkaneessa TYL Lelu -työyhteenliittymän Haminaan urakoimassa ohitustiekohteessa urakoitsija saa bonusta hyvistä MVR-mittaripisteistä. Mittaustulokset ovat säännöllisesti olleet korkealla tasolla eli työmaalla on päästy lähes virheettömään turvallisuustyöskentelyyn. Näin tärkeässä ja vakavassa asiassa on hyvä käyttää kaikki mahdolliset keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Tulokset puhuvat puolestaan. Parantamista on toki edelleen sekä yritystasolla että koko alalla, Bäckman pohtii. ƒ 2013 Kalliolta 5

6 Kehärata Graniittirakennus Kallio rakentaa Kehärataa Vuoteen 2015 jatkuva Kehärata-hanke on yksi kaikkien aikojen mittavimmista infrahankkeista Suomessa. Graniittirakennus Kalliolla on Kehäradalla käynnissä useita teknisesti ja aikataulullisesti vaativia työmaita. MRU2-urakka on poikkeuksellinen sekä geoteknisestä että rakenneteknisestä näkökulmasta. Kohteessa on niin vaativaa pohjavedenhallintaa kuin myös mittavia kaivantojen tuentoja. Lopullinen ratarakenne sisältää tällä osuudella vesitiiviin betonikaukalon, mutta vähintään yhtä vaativa rakenne on kuitubetonista valettava työnaikainen pohjalaatta. Tämä ratkaisu tuli valituksi Graniittirakennus Kallion aloitteen perusteella, koska raudoitustyöt vedenalaisina heikosti kantavalla pohjamaalla olisivat olleet teknisesti liian riskialttiita. Suurista Graniittirakennus Kallion Kehärata-urakoista Kivistön aseman taitorakenneurakka valmistui kuluvan vuoden helmikuussa. Jatkoa seuraa Kivistössä, sillä myös Kivistön asemarakennusurakkakilpailu oli Graniittirakennukselle menestyksellinen. Sekä infra- että talonrakennus- ja talotekniikkatyöt sisältävä kokonaisurakka käynnistyi jo vuoden 2012 syksyllä ja jatkuu vuoden 2014 syksyyn asti. Kehära on näytön 6 Kalliolta 2013

7 MRU2-urakan vedenalaiset kuitubetonivalut hoituvat korkealaatuisella massalla ja kalustolla ja ennen kaikkea turvallisesti. dan MRU2 paikka työmaalle 2013 Kalliolta 7

8 Kehärata Noin kilometrin rataosuus Kivistön rakenteilla olevasta asemasta etelään on Kehäradan vaativimpia urakoita. Vuoden 2014 syksyyn kestävä työmaa sisältää valvojana toimivan Anssi Honkalan mukaan lähes kaikki mahdolliset haasteet, jotka infratyömaata voivat kohdata. Tällä osuudella on heikosti kantavan maaperän lisäksi pohjavedenhallintaan, tukiseiniin ja vedenalaisiin valuihin liittyviä haasteita. Pohjavedenpinta ympäristössä ei saa laskea, mistä syystä ensin valetaan vesitiivis vedenalainen kuitubetonivalu. Lopullinen kaukalorakenne valetaan vasta sen jälkeen, kertoo Honkala, joka työskentelee hankkeessa Ahma-Insinöörien lukuun yhtiönsä Viakon Infra Oy:n kautta. Ankkuroitujen tukiseinien pysyvyys on vaativa tavoite sekin, sillä tarvittava ankkurointipituus on hyvin suuri. Pohjavedenhallinta siihen liittyvine vaikutuksineen on silti kaikkein keskeisin kysymys sekä suunnittelijoiden että työmaan näkökulmasta. Koska vedenpintaa ei saa laskea, pohjalaattaan kohdistuu peräti kuuden metrin vedenpainetta vastaava noste, rakennesuunnittelija Matti Juntunen WSP Finland Oy:stä muistuttaa. Alkuperäisenä ideana oli raudoittaa pohjalaatta perinteisesti. Työmaa kuitenkin päätti ehdottaa tilalle kuitubetonin käyttöä. Muussa tapauksessa olisi tarvittu sameassa vedessä epäluotettavaa sukeltajatyöskentelyä. Sekin olisi ollut keppitavarasta tehtäessä riski, että raudoitteet olisivat voineet upota erittäin pehmeään pohjasaveen, työmaapäällikkö Eero Salokangas arvioi. koko Kehärata-hankkeen vastaavan keskiarvon, toteaa turvallisuuskoordinaattori Esa Illman Ahma-Insinööreistä. Kun laatuun ja turvallisuuteen niveltyvät perusasiat ovat työmaalla kunnossa, on huomattavasti huolettomampaa keskittyä uusien teknisten ratkaisujen hiomiseen. Tätä ajatellen Kehäratahankkeessa on ollut hyvä ilmapiiri; kaikkien osapuolien innovatiivisia ideoita on otettu käyttöön, kun ne on ensin yhdessä havaittu hyviksi. Urakoitsijan kunniaksi on sanottava, että siellä todella mietitään vaihtoehtoisia ratkaisuja koko ajan positiivisella asenteella, Anssi Honkala kiittelee. Ennakkoluulottomuudesta on kuvaavin esimerkki se, että meneillään oleva kuutiometrin vedenalainen kuitubetonivalu on lajissaan päänavaus Suomessa. ƒ Turvallisuutta ja ennakkoluulotonta ideointia Liikenneviraston valtuuttamana rakennuttajakonsulttina Ahma Insinöörit toimii Kehäradan työmailla myös turvallisuudesta vastaavana valvojana. MRU2-urakassa turvallisuusnäkökohdat ovat jonkin verran tavallisuudesta poikkeavat, sillä kuitubetonirakenteinen vedenpitävä laatta valetaan kolmen metrin vesisyvyyteen. MRU2:lla ei ole työtapaturmia sattunut. MVR-mittaukset tehdään viikottain, ja urakan MVR-mittauskeskiarvo ylittää 8 Kalliolta 2013

9 Koskelo syöttää kuitubetonia yötäpäivää Kehäradan MRU2-urakan betonimassa tulee Graniittirakennus Kalliolle Ruskon Betonin betoniasemilta Espoon Koskelosta, jonka tuotantoa saman yhtiön Tuusulan betoniasema tarvittaessa täydentää. Koskelon betoniaseman tämänhetkisestä tuotannosta pääosa on Kehäradan vesitiiviisiin valuihin valmistettua kuitubetonituotantoa kuitubetonikuution lisäksi Ruskon Betoni toimittaa Graniittirakennus Kallion MRU2-urakan kaukalon pohjalaattaan, seiniin ja holveihin noin kuutiometriä tavanomaista betonimassaa. u 2013 Kalliolta 9

10 Kehärata Koskelo syöttää... hteensä toimitamme elokuun 2012 ja vuo aikana kuitubetonia Graniittira- Yden kennuksen kaukalourakkaan noin kuutiota. Toimituskapasiteetti voisi tuotannon näkökulmasta olla jopa suurempi kuin valupäiviksi sovitut 50 kuutiota tunnissa. Työmaa halusi pitää toimitusrytmin tällä tasolla, koska näin voidaan varmistaa lopputuotteen laatu, Ruskon Betonin laatu- ja myyntipäällikkö Mikko Vasama ja yhtiön Etelä-Suomen aluepäällikkö Hannu Mattila kertovat. Kuitubetonin näin laaja ja suomalaisittain uraauurtava käyttö vesitiiviissä infrarakenteessa on työmaan ja betonitoimittajan aloitteellisuuden tulosta. Alun perin MRU2-urakan vedenalainen betonirakenne oli suunniteltu tavanomaisesti raudoitetuksi. Kuitubetoniteknologian kehitys mahdollistaa nykyään sen, että teräskuiduin raudoitettu rakenne sopii myös taivutettuihin rakenteisiin. Tällainen uppobetonikuitupohjalaatta on vaativa siksi, että nostevoima aiheuttaa suuria taivutusrasituksia. Tässä kohteessa oli laskelmin osoitettava kaikille osapuolille, kuinka pitkä kaukalo-osuus voidaan kerralla pitää auki, jotta kuiduin raudoitettu laatta kestää syntyvän taivutusmomentin, Mikko Vasama kertoo. Kuidun tasainen sekoittuminen tulee varmistetuksi tuotantoprosessin varhaisessa vaiheessa. Tasainen annostelu Kuitubetonin käytössä on muitakin kuin suunnitteluun liittyviä haasteita. On oleellista, että kuidut saadaan jakautumaan mahdollisimman tasaisesti betonimassaan jo asemalla. Tämä onnistuu automaation ja pitkälle kehitetyn logiikkaohjauksen avulla. Juju on siinä, että kuidut sekoitetaan tasaiseksi matoksi jo kiviainekseen, Hannu Mattila paljastaa. Lisäksi Ruskon Betonin laborantti ottaa tuotannosta säännönmukaiset näytteet, jotta kuitujen tasainen jakautuminen tulee varmistetuksi. Kuidut toimittaa maailman johtava ja alallaan ensimmäinen belgialainen Bekaert. Kehitystyö alalla on edelleen voimakasta. Tulossa on entistä lujempia teräskuitulaatuja, jotta sama raudoitusvaikutus saadaan aikaan entistä pienemmällä kuitumäärällä. Näin rakenteesta saadaan tilaajalle mahdollisimman kilpailukykyinen, Mikko Vasama kertoo. Graniittirakennus Kallion MRU2-urakka on ainutlaatuinen kuitubetonityö sekä käyttökohteen vaativuuden että sen laajuuden näkökulmasta. Myös valujen kertakoko on huikea, enimmillään 4000 kuutiometriä. Näin suuri valu vie aikaa noin kaksi vuorokautta. Tavaraa on saatava työmaalle keskeytyksettä, minkä takaa se, että Ruskon Betonilla on vastaavat tuotantovalmiudet sekä Espoon Koskelossa että Tuusulassa. Pääosa tavarasta tulee Koskelosta, mutta Tuusulastakin ajaa kaksi autoa joka yö. Toimitusten täsmällisyyden lisäksi on tärkeää, että pumput pysyvät tukkeutumattomina koko ajan. Kun teräskuidut ovat jakautuneet massaan tasaisesti, tämäkin riski on hallittu. ƒ 10 Kalliolta

11 Betonikonkarit toivovat kasvua kuitubetonille Vuosikymmenten kestoisen uran betoniteollisuuden asiantuntijatehtävissä tehneet diplomi-insinöörit Seppo Petrow ja Arto Suikka ovat innoissaan kuitubetonin käytön vähittäiselle kasvulle suomalaisessa rakentamisessa. Erityisesti lasi- ja muovikuidut ovat yleistymässä betonirakentamisessa. älkijunassa silti jonkin verran ol- Pullonkaulana on toistaiseksi Jlaan. ollut normitustyön keskeneräisyys. Työ kuitenkin etenee, ja on hyvä, että merkittävissä kohteissa, esimerkiksi Kehäradan työmaalla, on löytynyt perusteltua käyttöä kuituvahvisteiselle betonille, Suikka pohtii. Seppo Petrow lisää, että nimenomaan vedenalaisen valun laatuun liittyvät epävarmuustekijät ovat keskeinen perustelu kuitubetonin käytön mielekkyydelle Kehäradan työmaalla. Kohde on ylivoimaisesti suurin kuitubetonikohde Suomessa, ja ennätys säilyy Petrowin ja Suikan mukaan pitkään, koska kuitubetonin pääasiallinen käyttö liittyy ruiskubetonointeihin ja lattiarakenteissa, joissa paksuudet ovat selvästi pienemmät kuin Kehäradan järeässä pohjalaatassa. Yleistyi 1970-luvulla, tulevaisuus lupaava Kuituvahvisteisen betonin ensimmäiset patentit myönnettiin Kaliforniassa jo 1870-luvulla. Toden teolla uuden materiaalin kehitystyö käynnistyi 1920-luvulla Ranskassa. Sen jälkeen kului vielä puoli vuosisataa ennen kuin rakennusala oli valmis kuitubetonitekniikan säännölliseen soveltamiseen. Tuolloin ja edelleenkin Saksa on kuitubetonin johtava maa. Siellä on, toisin kuin Suomessa toistaiseksi, valettu kuitubetonista myös kantavia rakenteita, Seppo Petrow toteaa. Isoissa lattiavaluissa ja infrasektorilla kalliorakentamisessa kuitubetonin käyttö on runsasta myös Suomessa. Kummassakin tapauksessa perinteinen raudoittaminen on työmaan näkökulmasta vaikeaa, ja toisaalta raudoitteiden tai kuitujen ensisijainen tehtävä on halkeilun rajoittaminen. Kuitubetonin myös Kehäradalla käytettävän teräskuitubetonin - etuna on paitsi sujuvampi työtekniikka ja sen myötä nopeutuva rakennustyö, myös se, että sen avulla on mahdollista tehdä rakenteet hoikemmiksi. Erityisesti tämä pätee korkealujuuksisiin muovikuituihin, joita käytettäessä rakenteen mitoituksessa ei tarvitse ottaa huomioon betonin suojakerrosta. Arto Suikka (oikealla) ja Seppo Petrow ovat aktiivisia työssään myös kuitubetonin käytön edistäjinä. Rakennusteollisuus RTT:ssa työskentelevinä he esimerkiksi teettävät aiheesta opinnäytetöitä. Myös korkealujuuksiset betonirakenteet ovat toteutettavissa kuituvahvisteisina. Tällöinkin etuna on raudoitettuun rakenteeseen verrattuna helpommin saavutettava rakenteen hoikkuus. Tänä vuonna voimaan tuleva CE-merkintävelvollisuus saattaa Suikan ja Petrowin mukaan parantaa muovi- ja teräskuitujen käytön kasvunäkymiä. Sen jälkeen kun tuotteet ovat CE-merkityt, tarvitaan kuitenkin vielä tuotteistusponnistuksia ja täydentävää normitustyötä. Eurokoodipohjainen suunnittelu parantanee tilannetta. Mikään ei estä kuitubetonin järkevää käyttöä nytkään, kun asialla ovat osaavat suunnittelijat ja ideointikykyiset urakoitsijat, kuten täällä Kehäradalla, Suikka arvioi. ƒ 2013 Kalliolta 11

12 Kehärata Kivistön aseman työmaalla on hallittava koko paletti Syksyllä 2012 käynnistynyt Kehäradan Kivistön aseman työmaa on sikäli poikkeuksellinen, että samalle urakoitsijalle on uskottu laaja sekä infra- että talonrakennus- ja talotekniikkatöitä sisältävä kokonaisuus. Rakennuttaja valitsi tekijäksi Graniittirakennus Kallion, jonka edellinen urakka, Kivistön aseman taitorakenneurakka päättyi samalla tontilla kuluvan vuoden helmikuussa. nhan tässä yhteensovittamista, Okun samaan aikaa käynnissä ovat talotekniset ja valutyöt sekä omaan perinteiseen leipälajiimme kuuluvat infratyöt. Meidän vastuullamme on se, että kokonaisuus toimii ja valmistuu ajoissa sovitun laatutason mukaisesti, sanoo Graniittirakennus Kallion työmaapäällikkö Risto Laakkonen. Syksyllä 2014 luovutettavan työmaan kiihkein vaihe ajoittuu vuoden 2013 loppukesään ja syksyyn, jolloin asemahallin massiiviset valutyöt ovat yhä täysillä käynnissä ja talotekniset työt intensiivisimmillään. Tuolloin on erityisen tärkeää, että myös työmaan sisäinen logistiikka toimii. Logistiikka on tällä työmaalla vaativaa, koska molemmissa päissä 400 metrin pituista asema-aluetta työskennellään, ja väliinkin on saatava koko ajan sujuvasti tavaraa. Rakennustekniset haasteet taas liittyvät ennen kaikkea betonitöiden laatuun. Asemahallin on oltava ulkonäöllisestikin viimeisen päälle arkkitehdin näkemyksen mukaisesti, kertoo työmaan valvojana toimiva Seppo Kaunisto Ahma-Insinöörit Oy:stä. Ahma-Insinöörit valvoo myös talotekniikkatyöt. LVI-töiden valvojana toimii Ismo Ropponen, joka pitää talotekniikan kannalta hankkeen vaativimpana osa-alueena laiturialueen monipuolisia, tilankäytöltään tarkkoja töitä. Kunnallistekniikan ja tavanomaisen LVIS:n lisäksi sinne on saatava mahdutetuksi muun muassa palopostit ja aluelämmöt. On tärkeää, että pääurakoitsijalla on ammattitaitoinen näkemys töiden keskinäisestä yhteensovittamisesta, Ropponen toteaa. Työmaapäällikkö Risto Laakkonen ottaa vaativan urakan myönteisenä haasteena. Ratamaailma on hänelle entuudestaan hyvinkin tuttua, mutta kokonaisen asemarakennusurakan vetovastuu on kokeneelle infraosaajalle uutta. Oman tiimin ja luotettavien alihankkijoiden yhteistyöllä on selvitty mainiosti ennenkin. Kesään 2014 mennessä pääosa töistä tulee olemaan valmiina, hän sanoo. ƒ Risto Laakkonen vastaa siitä. että aluelämpö- ja muut talotekniset asennukset etenevät sovitusti. Muun muuassa pohjaviemärityöt ovat jo pitkällä, ja loppukesään mennessä talotekniikka-asennukset pääsevät täyteen vauhtiin. 12 Kalliolta 2013

13 Juha Kansonen voi huokaista helpotuksesta heinäkuussa Tuolloin pääkaupunkiseutulaista välittömästi palveleva, runsaat 650 miljoonaa euroa maksava Kehärata on valmis. Myöskään pohjavahvistustyöt eivät ole helpoimmasta päästä. Rekolanpuron molemmilla rannoilla maapohja kantaa erittäin heikosti. Paalulaattoja tarvitaan, ja paalutustyöt on tehtävä liikennesyistä öisin, Kansonen sanoo. Kokenut Juha Kansonen luotsaa Kehärataa Pitkän linjan radanrakentaja ja rakennuttaja Juha Kansonen lähti runsaat kolme vuotta ensin urakoitsijan palvelukseen ja sitten rakennuttajakonsultiksi. Kansoselle uudet pestit merkitsivät näkökulmien avartamista hankkeiden sisältö sinänsä oli hänelle entuudestaan tuttua. Viime kesäkuussa hän palasi rakennuttajatehtäviin, kun kävi kutsu Kehäradan projektivetäjäksi. Jos on konsultin homma ajoittain hektistä, niin kyllä on tämäkin. Iltakuuteen mennessä pyrin silti saattamaan päätökseen aamuseitsemän jälkeen alkaneet työpäivät, hän kertoo. Vuoden 2015 heinäkuussa valmistuva Kehärata on edennyt reilusti yli puolenvälin tehtyjen töiden määrällä mitattuna. Jos valmiusasteen mittariksi ottaa ratkaistujen urakkakilpailujen ja solmittujen sopimusten kokonaissumman, Kehärata on jo yli 80-prosenttisesti valmis. Vielä viime syksynä luovutetuista urakoista kertyi vasta noin 50 prosenttia kokonaisbudjetista. Toisaalta viime vuonna solmittiin paljon merkittäviä urakoita, joista osa jatkuu ensi vuoteen asti. Vuonna 2012 Liikennevirasto solmi sopimukset urakoista, joista monet sisältävät erittäin vaativia pohjavahvistuksia ja betonirakenteita. Yksi vaativimmista on kevätkesällä alkanut, Kivistön aseman ja Riipiläntien välinen rataosuus. Siinä rata sijoitetaan noin 700 metrin matkalta vesitiiviiseen betonikaukaloon. Graniittirakennus Kallion voittama urakka valmistuu vuonna Graniittirakennus Kalliolla on meneillään Kehäradalla muitakin urakoita, joista yksi on Havukosken niin sanottu liitosurakka. Sen valmistuttua Kehärata on liitettynä nykyiseen kaupunkirataverkkoon. Liitosurakka on liikenneturvallisuuden näkökulmasta erittäin vaativa. Tekemisen meininki Kansonen antaa kiitosta Kehäradan rakentajille ja suunnittelijoille kautta linjan. Urakat ovat enimmäkseen ja vaativia, ja kilpailuun osallistuvilta on vaadittu näyttöä kyvyistä jo etukäteen. Parhaat voimat ovat täällä mukana. Graniittirakennus Kallio on organisaationa tuoreimmasta päästä. Heidän ammattitaitonsa oli kyllä tiedossa, ja työmailta saadut yhteiset kokemukset ovat vahvistaneet odotetun: taito on korkea ja kaikessa on taattu tekemisen meininki, Kansonen sanoo. Hän arvostaa myös sitä, että suomalainen yritys työllistää valtaosin suomalaisia työntekijöitä. Tärkeää on myös se, että organisaatioiden vaihtuvuus urakoiden aikana on mahdollisimman vähäinen. Tässäkin suhteessa olen tyytyväinen. Koko Kehärata-hankkeen tärkein tavoite, pääkaupunkiseudun joukkoliikennepalveluiden kohentuminen, on tosiasia heinäkuussa Nyt voi jo todeta, että resurssit ovat olleet riittävät vaikean hankkeen läpiviemiseksi kunnialla. Suurin koettelemus koko projektissa on epäilemättä ollut se, että glykolin hajoamistuotteiden ominaisuudet johtivat vaatimukseen rakentaa glykolisuojaukset jo valmiisiin tunneleihin. Tämä merkitsi isoja avarruslouhintoja ja massiivisia, suojakalvoin varustettuja betonirakenteita runsaan kilometrin matkalle Helsinki- Vantaan lentokentän kohdalle. Tätä isoa yllätystä lukuun ottamatta hanke on edennyt suunnitelmien mukaan. Vaativistakin pohjavahvistus- ja betonitöistä sekä kuivanapitohaasteista on selvitty. Niitä on riittänyt myös edellä mainituissa Graniittirakennus Kallion urakoissa, mutta tekijöiden ammattitaidon ja yhteistyökyvyn ansiosta kyseiset urakat ovat sujuneet erinomaisesti, Kansonen kehuu. ƒ 2013 Kalliolta 13

14 Juha Nyyssönen kaivaa tarkasti Kaivinkoneenkuljettajana vuonna 1986 aloittanut Juha Nyyssönen sanoo yhä oppivansa joka päivä uutta. Tällainen asenne kertoo oman työn arvostuksesta, mutta myös oikeanlaisesta vaatimattomuudesta. Ja kun asenne on kohdallaan, myös ammattitaito kehittyy. Se on Graniittirakennus Kalliolla arvossaan, sillä kaivinkoneenkuljettajan työpanos on yksi keskeisimpiä tavoiteltaessa hyvää laatua kustannustehokkaasti. En muista, että muita vakavasti otettavia uravaihtoehtoja olisi koskaan käynyt mielessä. Kun kävin alta kymmenen vanhana isäni kanssa Kehä I:n työmaalla, se oli sitä myöten selvä. Juha Nyyssönen on Graniittirakennus Kallion työntekijöistä virkaiältään yksi vanhimmista, sillä hänen ensimmäisen vakituinen työpaikkansa oli Maanrakennus A-Kallio Oy. Samassa yrityksessä työskenteli myös Juhan isä Paavo Nyyssönen, jota voi täydellä syyllä pitää keskeisenä vaikuttajana monen Graniittirakennus Kallion avainhenkilöstöön kuuluvan uralla. Isänsä poika Juha Nyyssönen on myös siinä, että arvostaa perinteisiä liikuntamuotoja, kuten juoksua ja hiihtoa. Nyt 45-vuotiaana hän on havainnut niiden harrastamisen paitsi nautinnoksi myös välttämättömyydeksi, jotta ohjaamossa ajoittain lujille joutuva kroppa pysyy kunnossa. Omasta kunnosta huolehtiminen on a ja o, vaikka työpäivät eivät iltaan kestäviksi venyisikään. Viime vuosina olen pyrkinyt hoitamaan hommani yleensä normaalipituisin työrupeamin. Kaikki organisaatiossa toimii Nykyisen työsuhteensa Graniittirakennus Kallion palveluksessa Juha Nyyssönen solmi helmikuussa Työyhteisö oli toki entuudestaan tuttu, mikä helpotti päätöksentekoa, kun mahdollisuus työnantajan vaihtoon oli tullut. Odotukset ovat täyttyneet. Firman henkilöstö on huipputasoa, ja kaikki on valmiiksi mietittyä. Helpottaa valtavasti oman työn tekemistä, kun esimerkiksi kiviainestoimitukset työmaalle ovat aivan täsmällisiä ja kun muukin toimii ilman yllätyksiä. Graniittirakennus Kallion tapa toimia heijastuu myös Juha Nyyssösen työhön: se on itsenäistä ja samalla vastuullista. Pienehköillä työmailla hän voi toisinaan sopia loppuasiakkaan kanssa monista yksityiskohdista. Esimerkiksi tällä Nuuksion yksityisellä ratsastuskenttätyömaalla olen keskustellut aikataulusta suoraan tilaajan kanssa. Vuoden 2012 syksy oli niin sateinen, ettei tasattavan kentän pehmeimpiin osiin ollut koneella menemistä. Piti odottaa kuivaa kautta ja pakkasia. Pehmeiköillä työskenneltäessä myös työturvallisuus on pidettävä mielessä. Juha Nyyssösellä on kokeneena konekuskina keinonsa ottaa selvää, milloin työkohteeseen sisältyy heikosta pohjamaasta johtuvia riskejä. Jos pohjaa tunnusteltaessa kauha uppoaa helposti saveen, se voi olla menemätön paikka. ƒ Juha Nyyssönen tasaa ratsastuskentän pohjaa Espoon Nuuksiossa. 14 Kalliolta

15 Luotettava tiedonsiirto on laatua Jani Kujala asentaa datasignaaleja vahvistavaa antennia vesihuoltotyömaalle. Hyvän lopputuloksen takaamiseksi tarvitaan usein vielä kokeilua, jolla löydetään antennin optimisuunta. Sellainen löytyi myös espoolaisella vesihuoltotyömaalla, jossa yhden palkin kuuluvuus parani viiteen palkkiin. Kun datayhteydet pelaavat työmaalta asiakkaalle ja pääkonttoriin, myös rakennustyön lopputuloksen laatu ja kustannustehokkuus paranevat. Reaaliaikainen tiedonsiirto on entistä tärkeämpää, jotta kaikki osapuolet ovat tietoisia tehtävistä, maarakentamiselle ominaisista nopeista päätöksistä. älläkin työmaalla löytyi niin sano- viikinkiaikainen kaukoläm- Ttusti pöputki, jota ei ilmennyt missään asiakirjoissa. Tällaisiin löydöksiin on reagoitava välittömästi, jotta saadaan suunnitelmanmuutokset ja tekotavat hyväksytetyksi, toteaa työmaapäällikkö Teuvo Salminen. Salmisen mainitsemalla espoolaisella vesihuoltokorjaustyömaalla oli aluksi pieniä telekommunikaatioon liittyviä puutteita. Kännyköiden kenttä näytti yhtä palkkia ja metallirakenteisesta työmaakopista ei sähköpostiliikenne toiminut täysin luotettavasti. Pulma ratkesi pikaisesti, kun Graniittirakennus Kallion tietoteknisenä yhteistyökumppanina toimiva Data Group Vantaa toimitti työmaalle vahvistinpaketin antenneineen, reitittimineen ja mokkuloineen. Signaali vahvistuu antennin avulla vähintään 50 prosenttia, ja kuuluvuus- ja välitysongelmat poistuvat, kertoo Data Group Vantaan toimitusjohtaja Jani Kujala. Kujalan työpanoksen ansiosta jokainen Graniittirakennus Kallion toimihenkilö on saanut asianmukaisen telekommunikaatiovarustuksen: läppärit, tarvittavat ohjelmat varmistuksineen, etäyhteydet ja huolenpidon siitä, että kaikki toimii kuten pitääkin. Vahvistinten asennus kriittisesti sijaitseville työmaille on ollut viime aikoina tarpeellinen lisäpalvelu muun muassa Kehärata-urakoissa, mutta myös muualla. BIM tulee Graniittirakennus Kallion laatupäällikkö Mikko Ratia Infravisio Oy:stä pitää tiedonsiirron luotettavuuden ja tietoturvan varmistamista olennaisena osana arvonsa tuntevan urakoitsijan toimintaa. Laatu on olennaisilta osiltaan kiteytettävissä siihen, kuinka tilaaja kokee, että olemme täyttäneet hankkeelle asetetut vaatimukset. Tämä vaatii tietysti toimivaa laatujärjestelmää ja työmaakohtaiset laatusuunnitelmat, mutta myös luotettavaa tietotekniikkaa, hän toteaa. Tietotekniikan merkitys infratyömailla korostuu jo lähitulevaisuudessa senkin takia, että tietomallinnus yleistyy. Muun muassa Liikennevirasto ja suuret kunnat ovat tässä kehitystyössä mukana ja tulevat vaatimaan yhteistyökumppaneiltaan uusia tietoteknisiä valmiuksia. Toinen työmaiden kuten muidenkin yhteisöjen arkea muuttava tekijä on 4Gverkkojen yleistyminen. Nimenomaan dataliikenteen, ei matkapuhelinliikenteen tarpeisiin kehitetty 4G-tukiasemaverkosto on paraikaa nopeatahtisten investointien kohteena. Tämän päivän keskeinen haaste työmaidemme näkökulmasta on saada tietoliikenne turvattua ja suojattua kaikissa olosuhteissa työmaan sijainnista riippumatta. Data Group Vantaa on tähän tarkoitukseen erinomainen yhteistyökumppani, Mikko Ratia toteaa. Kaikki Graniittirajennus Kallion sähköpostit tallentuvat nykyisin yhteiseen palvelimeen ja säilyvät siellä, vaikka viestin lähettänyt tai vastaanottanut tietokone vaurioituisi. Tämä Exchange -sähköpostijärjestelmä takaa, että tieto säilyy. Kun tähän liittää signaalien vahvistamisen tarvittaessa, henkilöstön ei tarvitse murehtia tietotekniikan takia, Jani Kujala sanoo. ƒ Kalliolta 15

16 Joensuun ohikulkutien massatalous on mietitty ja optimoitu tarkasti. Joensuun ohitustie valmistuu kokenein perusopein Työpäällikkö Jorma Härkönen tarkkailee Joensuun ohikulkutietyömaata kokeneen maarakentajan silmin. Tämä on tavallaan ihan perustekemistä: yksinkertaisten miesten yksinkertaista puuhaa, niin sanoakseni. Aina pitää silti löytää oikea rytmi ja kalusto. Ne löytyvät, kunhan ensin on katsonut, millainen on leikattava rintaus ja arvioinut keskimääräisen ajomatkan, hän toteaa, asioista liikaa numeroa tekemättömällä tyylillään. Pelkällä työpäällikön kokemuksella ja osaamisella ei Joensuun ohikulkutien työmaalla, kuten ei muillakaan työmailla kunnollista ja takeltelematonta jälkeä synny. Tarvitaan koko joukkueen saumatonta yhteistyötä; työmaapäällikkö Jarkko Heiskanen huolehtii, että yhdessä sovitut tavoitteet ja työsuoritteet toteutuvat päivittäin. Vajaan kymmenen miljoonan euron ohitustieurakassa tarvitaan myös aliurakoitsijoiden osaamista, jonka tasosta Graniittirakennus Kallion kokeneella työmaajohdolla on runsaasti aiemmin todettua näyttöä. Se perinteinen periaate, jonka mukaan asiat tehdään sovitusti, on meillä kunniassaan edelleen. Kuka kumppaneista kulloinkin on työn tarpeessa, osaa yleensä hinnoitella työnsä oikealle tasolle. Kun sopimukseen yhteistyöstä sitten päästään, toteutuu se mikä on luvattu, Härkönen korostaa. Omin voimin ja yhteistyöllä Joensuun ohikulkutien viimeinen vaihe, 3,5 kilometrin mittainen osuus välillä Reijola-Repokallio, käynnistyi työmaan osalta syyskuussa valmista on määrä olla vuoden 2014 syyskuun loppuun mennessä. Se ei Jorma Härkösen mukaan tuota pulmaa; viimeisenä kesänä tehtäviksi ovat näillä näkymin jäämässä lähinnä viher- ja asfalttityöt. Niiden tekemiseksi Graniittirakennus Kallio ei tulle tarvitsemaan aliurakoitsijoiden resursseja. Yhtiön oma viherrakennusyksikkö on toiminut jo pari vuotta, ja keväästä 2013 lähtien Graniittirakennuksen tytäryhtiö Asfalttikallio Oy tekee asfalttitöitä sekä emoyhtiönsä väyläkohteisiin että muille päällystystöiden tilaajille. Toki varaudumme käyttämään tarpeen ilmetessä muitakin viher- ja päällysteurakoitsijoita. Kunnollinen verkosto on arvossaan riippumatta siitä, millainen on oman yhtiön kapasiteetti, Härkönen lisää. Suuren osan työurastaan itäisen ja pohjoisen Suomen infratyömaita kolunneena Härkönen tuntee myös tilaajien kokeneimman kaartin ja arvostaa heidän osaamistaan. Oli urakkamuoto mikä tahansa, osaavan tilaajan kanssa voi aina keskustella toteutuksen yksityiskohdista. Jos ehdotus on hyvä eli säästää kustannuksia, on teknisesti hyvä eikä siis normien vastainen, se saa yleensä vastakaikua. Joensuun ohikulkutien projektipäällikkönä toimiva Hannu Nurmi Liiken- 16 Kalliolta 2013

17 nevirastosta pitää ohikulkutien jatkumista välille Reijola Repokallio erinomaisena asiana. Varsinainen Joensuun kehätie valmistui marraskuussa Hankkeen jatkumisen myötä syntyy nyt korkealaatuinen, yhtenäinen 26 kilometriä pitkä valtatiejakso, minkä ansiosta voimme viitoittaa osuuden Niittylahti Ylämylly moottoriliikenne- ja moottoritieksi. Ja tutun urakoitsijan kanssa on helppo toimia, hän perustelee. Koneohjauksella tehoja ja tarkkuutta Syksystä 2012 talveen 2013 Reijola- Repokallio osuuden työmaatyöt painottuivat massansiirtotöihin; vuoden 2013 aikana puolestaan sillanrakennuksen osuus on merkittävä. Ennen kolmen sillan rakentamista, joiden joukossa on yksi esijännitetystä betonista rakennettava silta, työmaalla siirretään massoja noin kiintokuutiometriä. Määrä on siinä määrin suuri, että kaluston koneohjauksen edut ovat tulleet selkeästi esiin. Kaikki mittakepitystyö on jäänyt pois, mikä on ennen kaikkea nopeuttanut töiden etenemistä, Jarkko Heiskanen toteaa. Entuudestaan tuttu koneurakoitsija Jari Päkkilä on hiljattain hankkinut ensimmäiset koneohjatut kaivinkoneensa. Kokeneena kaivajana hän kertoo ottaneensa uuden tekniikan mielihyvällä vastaan. Jos osaa kaivaa, koneohjauksesta on pelkkää hyötyä. Tällä työmaalla syötettiin ohjaamoon valmiiksi puolen tusinaa mallia, jotka perustuvat tiensuunnittelijan suunnitelmiin ja niiden sähköisiin mallinnuksiin. Malli tietää kaivinkoneen paikan ja laskee ja ilmoittaa sen perusteella kuskille kaikki korot ja koordinaatit. Muuta ei tarvita, Päkkilä kehuu ja jatkaa kaivamista. Keskeinen osa koneohjausta hyödyntävässä kimpassa on myös Mitta Oy:llä. Sen ja Graniittirakennus Kallion yhteistyöllä on pitkät ja vahvat juuret. Näin mittausautomaatiomiehenä tekee mieli korostaa myös koneohjauksen tarkkuushyötyjä. Toki osaava kuski kaivaa tarkasti ilmankin, toteaa mittaustyönjohtaja Tero Rousu Mitta Oy:stä. ƒ Tero Rousu ja Jari Päkkilä käyvät koneohjausmalliin syötettävät lähtötiedot läpi lennossa Kalliolta 17

18 Asfalttiasemalla on oltava vakaa perustus 18 Kalliolta 2013

19 Syyskuussa 2012 perustetun Asfalttikallio Oy:n uusi asema valmistuu parahiksi toukokuussa starttaavalle päällystyskaudelle. Aseman sijainti Tuusulassa Senkkerin Metsätiellä on paraatipaikka, sillä peräti kolmannes Suomessa vuosittain levitettävistä asfalttitonneista asennetaan enintään sadan kilometrin säteellä. ijaintia ei voi liikaa kiittää. Tämä oli Sainoa valmis lainvoimainen sijainti toivomallamme aikataululla. Kun tähän lisää nykyaikaisen teknologian ja ennen kaikkea osaavan henkilöstön, lähtöasetelmien voi todeta olevan erittäin hyvät, toteaa Asfalttikallion toimitusjohtaja Antti Kalliomaa. Kymmenien vuosin johtamiskokemuksen asfalttialalla hankkineen Kalliomaan syksy ja talvi ovat olleet kiireiset. Uusi yritys on pitänyt tehdä tunnetuksi tilaajien keskuudessa. Samalla on ollut huolehdittava, että asfalttiaseman laitetoimitukset tulevat kilpailutetuiksi ja tilatuiksi ajoissa. Avainhenkilöstön rekrytointi on niin ikään kuulunut agendaan vuodenvaihteen molemmin puolin. Meillä on miehitys jo koottuna, niin toimihenkilöt kuin työmaatiimitkin. Aiomme tehdä töitä useilla asfalttiporukoilla. Tämä tietysti on vaatinut ja vaatii merkittäviä laiteinvestointeja. Suurin investointi on kiinteä asfalttiasema, jonka tilasimme jo viime syksynä. Toimittajaksi valikoitui sveitsiläinen Ammann, jolla oli esittää nykyaikaisin ja luotettavin tekniikka kilpailukykyiseen hintaan, Kalliomaa toteaa. u Tuomo Karppinen (oikealla) ja Jussi Harju asentavat lämpökaapelia asfalttiaseman kylmäpään perustukseen. Kumpikin jää rakennustöiden valmistuttua asfalttiasemalle sitä hoitamaan. Sitä ennen heidän työaikansa kuluu sekä rakennustöihin että ennen kaikkea aseman pystytyksen seurantaan ja dokumentointiin. Näin uusi asema tulee mahdollisimman tutuksi myös huoltotöitä ajatellen. Antti Kalliomaa löysi uudelle asfalttiasemalle erinomaisen tontin Tuusulasta Kalliolta 19

20 Jääkiekkomiehenäkin tunnetun Antti Kalliomaan ketjulla on pitänyt kiirettä, jotta uusi asfalttiasema valmistuu suunnitelmien mukaisesti vappuun mennessä. Nykyaikaiseen asemateknologiaan kuuluu hänen mukaansa se, että suhteitus on voitava tehdä mahdollisimman monipuolista lisäainevalikoimaa tarvittaessa hyödyntäen. Toinen, vähintään yhtä keskeinen näkökohta on aseman muunnettavuus esimerkiksi kierrätysasfaltin tuotantoon. Se on meille erittäin tärkeä seikka. Toinen tapa vaikuttaa oikeasti tuotannon ympäristöystävällisyyteen on asfaltin valmistus mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa. Tähän liittyy ammatillisia niksejä, jotka meidän ammattilaisemme osaavat, Kalliomaa kehaisee. Vapuksi valmista Nykyaikaisen asfalttiaseman rakentaminen on varsin vaativa rakennusprojekti. Näin on siinäkin tapauksessa, että tontti sopii tähän tarkoitukseen hyvin. Aseman kierrätysrumpu on yli 30 metrin korkeudella, ja sen ollessa täytetty asfaltin raaka-aineilla painopiste on lähes yhtä korkealla. Tästä syystä tuulikuormien hallintaan on kiinnitettävä suurta huomiota. Jos näin ei tehtäisi, rakenteen huojunta vähintään haittaisi suhteitusta. Koneaseman perustukset ankkuroitiin noin kahdeksan metriä syvälle järein kallioankkurein, joita asennettiin yhteensä 27 kappaletta, Kalliomaa kertoo. Myös sähköteknisesti asfalttiasema sisältää muussa rakentamisessa epätavallisia ratkaisuja. Perustuksiin aennetaan kilometreittäin sekä maadoitus- että lämmityskaapeleita. Maadoitus tarvitaan, koska valmis asema sisältää valtavasti metallikomponentteja ja herkkää elektroniikkaa. Salamasuojauksen kustannukset ovat erittäin kohtuulliset ottaen huomioon se, kuinka suurilta potentiaalisilta menetyksiltä ne suojaavat, pohtii Asfalttikallion työpäällikkö Ari Mikkonen. Lämmitystä puolestaan tarvitaan erityisesti alkukauden ja loppukauden mahdollisia pakkaskelejä varten. Lattiavaluun asennettujen kaapeleiden avulla tulee varmistetuksi, ettei massa pääse jäätymään, vaikka yöpakkaset yllättäisivät kesken päällystyskauden. Kun kausi vapun tienoilla tai viimeistään toukokuun puolivälissä käynnistyy, liikkeelle on heti saatava kaikilta ominaisuuksiltaan suunnitelmien mukaista tavaraa. Kyllä me satoihin tuhansiin tonneihin tähtäämme heti ensimmäisellä levityskaudellamme. Voitettua tarjouskantaa alkaa jo olla kohtuullisesti, mutta lisääkin aiomme hankkia. Se tuskin on epärealistista, sillä runsas puolet julkisten rakennuttajien asfalttiurakoista on vielä kilpailuttamatta, Kalliomaa pohtii. Työmaita tulee olemaan runsaasti muun muassa Päijät-Hämeessä, koska Asfalttikallio nappasi itselleen Lahden seudun kuntayhtymän asfalttitöitä koskevan vuosisopimuksen. Näitä maakunnallisia hankkeita varten olemme hankkineet toiseksi asemaksemme siirrettävän asfalttiaseman. Sen tilasimme paimiolaiselta Amomatic Oy:ltä, Kalliomaa kertoo. ƒ 20 Kalliolta 2013