Pampalon kultakaivoksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pampalon kultakaivoksen"

Transkriptio

1 Pampalon kultakaivoksen työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset Kuvassa kiisua, ei kultaa

2 Osaavasta työvoimasta Pohjois-Karjalan tulevaisuuden menestystekijä Visio: Osaavasta työvoimasta Pohjois-Karjalan tulevaisuuden menestystekijä. Ennakko hanke Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittäminen ja toimijoiden verkostoiminen Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan TE-keskus, työvoimaosasto Toiminta: Työmarkkinoilla ja yritystoiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi ja tuleviin työvoiman määrällisiin sekä koulutuksellisiin tarpeisiin vastaaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

3 Ennakko hankkeen julkaisuja: 1. Sijoittumisseuranta 2003 Pohjois-Karjalan ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakoulusta vuonna 2001 valmistuneiden sijoittuminen keväällä / Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia / Pohjois-Karjalan työttömyyden kuva 4/ Työmarkkinoiden rakenne ja toiminta Pohjois-Karjalassa 6/ Sijoittumisseuranta 2004 Pohjois-Karjalan ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakoulusta vuonna 2002 valmistuneiden sijoittuminen keväällä / Pohjois-Karjalan kuntasektorin työvoimatarpeiden ennakointi 9/ Pohjois-Karjalan kivi- ja kaivannaisklusterin työvoimatarpeiden ennakointi 11/ Sijoittumisseuranta 2005 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta, ammattiopistosta ja Kaprakan ammatillisesta koulutuskeskuksesta vuonna 2003 valmistuneiden sijoittuminen keväällä / Pohjois-Karjalan rakennusklusteri Työvoima- ja koulutustarvetutkimus / Pampalon kultakaivoksen työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset 10/2005 Lisäksi aiemmin Ennakko hankkeen rahoittamana on julkaistu Pohjois-Karjalan liiton julkaisusarjassa (Julkaisu 68 / 2002) Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys.

4 Pampalon kultakaivoksen työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset Kimmo Koski Selvitystä ohjannut työryhmä: Ahtiainen Markku (pj.), Pohjois-Karjalan TE-keskus Anttila Anu (siht.), Ennakko hanke Aravuo Kari, Pohjois-Karjalan TE-keskus Jaakonaho Pertti, JOSEK Oy Jormanainen Pentti, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Kuronen Urpo, Polar Mining Oy Laitinen Oiva, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pussinen Väinö, Ilomantsin työvoimatoimisto Teittinen Seija, Ilomantsin kunta Tiainen Seppo ( asti), Ennakko hanke Sandberg Esa, Polar Mining Oy Söderholm Krister, Kauppa- ja teollisuusministeriö

5 Sisällysluettelo 1 Johdanto Työn taustaa Pampalon kultakaivoshanke Tarkastelualueen nykytilanne Tarkastelualue Väestö ja työvoima Väestökehitys ja väestön rakenne Työvoima ja työssäkäynti Työpaikat ja yritystoiminta Työpaikat ja toimialarakenne Yritystoiminta Alue- ja kuntatalous Bruttokansantuote Kuntatalous Vaikutukset työllisyyteen Yleistä työllisyysvaikutuksista Tutkimusvaiheen työllisyysvaikutukset Rakentamisvaiheen työllisyysvaikutukset Toimintavaiheen työllisyysvaikutukset Työllisyysvaikutusten alueellinen kohdentuminen Työpaikkojen avautuminen eri ammattiryhmissä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys ja saaminen Koulutukselliset tarpeet ja niihin varautuminen Koulutuksen tarve ja järjestäminen Koulutuksen tarjoajat...33 Pampalo 4

6 5 Vaikutukset aluetalouteen Vaikutukset kiinteistöjen arvoon Vaikutusmekanismit Pampalon kaivoshankkeen vaikutukset Työllistymisen vaikutukset väestökehitykseen Työllisyyskehityksen vaikutus muuttoliikkeeseen Kaivoshankkeen vaikutukset väestökehitykseen Vaikutukset kunnallistalouteen Merkittävimmät vaikutuserät Vaikutukset kunnallisten palvelujen kustannuksiin Vaikutukset verotuloihin Yhteenveto Lähteet Pampalo 5

7 1 Johdanto 1.1 Työn taustaa Ilomantsin Pampalon kultakaivoshanke on yksi Pohjois-Karjalan maakunnan kärkihankkeista. Mikäli hanke toteutetaan, se tulee vaikuttamaan monella tavalla sekä sijaintikuntansa että laajemminkin koko vaikutusalueensa yritystoimintaan ja työllisyyteen. Hankkeen selvittämiseen on myönnetty julkista tukea ja mahdollisuudet kaivostoiminnan avaamiseen ovat myönteiset. Edelleen on kuitenkin mahdollista myös se, että hanketta ei toteuteta. Kivi- ja kaivannaisklusteri on yksi Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen painopistealoista. Muita kärkiosaamisaloja ovat muovi- ja metalliklusteri ja metsäklusteri. Kärkialat ovat saaneet tukijalakseen vahvasti kehittyneet hyvinvointi-, koulutus- ja kulttuuriklusterit, joiden odotetaan jatkossa olevan entistäkin keskeisempiä tekijöitä maakunnan vetovoimaisuuden kannalta. Myös ICT-, matkailu- ja elintarvikeklustereihin on ladattu paljon odotuksia, mutta läpimurto on vielä edessä (Pohjois-Karjalan liitto 2003a). Ennakko hanke on Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosaston hallinnoima ESRrahoitteinen projekti, jonka tehtävänä on kartoittaa maakunnan painopistealojen tulevaisuutta erityisesti työvoima- ja koulutustarpeiden näkökulmasta. Tämän selvityksen tarkoituksena on arvioida Pampalon kultakaivoshankkeen vaikutuksia työllisyyteen ja aluetalouteen. Pampalossa on myös vuolukiviesiintymä ja hieman kauempana mustakiviesiintymä. Näiden esiintymien mahdolliset työllisyys- ja muut vaikutukset jätetään kuitenkin tarkastelun ulkopuolelle. 1.2 Pampalon kultakaivoshanke Suomessa on tällä hetkellä vireillä useita kaivostoiminnan aloittamiseen tähtääviä hankkeita Pohjois-Karjalassa, Lapissa, Kainuussa ja muualla Suomessa (kuva 1). Suurimpia hankkeita ovat Suurikuusikon kultakaivoshanke Kittilässä sekä kansainvälisestikin merkittävä Talvivaaran nikkelikaivoshanke Sotkamossa. Näiden lisäksi on vireillä useita pienempiä kaivos- tai avolouhoshankkeita. Polar Mining Oy on avaamassa uudelleen Oriveden kaivosta Orivedellä sekä tuomassa tuotantoon Jokisivun kultaesiintymää Huittisissa. Molempien kultaesiintymien malmi rikastetaan Vammalassa sijaitsevassa rikastamossa. Ilomantsin Pampalon kultaesiintymän jatkotutkimusten käynnistäminen on Polar Mining Oy:ssä edelleen selvityksen alla. Pampalo 6

8 Kaivosprojekteja 2005 Suurikuusikko, Au Kittilä Keivitsa, Ni-PGM Kultaesiintymä Nikkel/PGM-esiintymä Muita esiintymiä Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Suhanko, PGM-Ni Punasuo, talkki Alanen, talkki Talvivaara, Ni Kälviä, ilmeniitti Kylylahti Cu-Co-Au Kaustinen, Li Pampalo, Au Särkiniemi, Ni Valkeisenranta, Ni Mäntymäki,Ni Hyvelä,Ni Niinimäki, Ni Orivesi, Au Jokisivu, Au Hyypiänmäki, karbonaattikivi 9/6/ HELSINKI Kuva 1. Kaivosprojekteja vuonna Pampalon kultaesiintymä sijaitsee Ilomantsin kunnassa tiematkana noin kahdeksan kilometriä Hattuvaaran kyläkeskuksen pohjoispuolella ja suoraan runsaat 10 kilometriä itärajalta (kuva 2). Päällystetyltä tieltä alueelle on matkaa 2,5 kilometriä ja lähimmältä Ilomantsin rautatieasemalta 48 kilometriä. Joensuuhun on matkaa noin 120 kilometriä. Alue on harvaan asuttua ja muu toiminta lähialueilla on vähäistä. Geologian tutkimuskeskus aloitti 1980-luvun puolivälissä laajamittaiset kullanetsintätyöt Ilomantsin itäosissa. Pampalon kultaesiintymä löytyi vuonna Esiintymässä tehtiin laajat kairaukset ja sekä avolouhoksesta että maan alta tapahtuneet koelouhinnat vuosina Sen jälkeen kohteessa ja sen lähiympäristössä on tehty vain pienimuotoista uusien esiintymien etsintää ja kairattu kaksi syvää reikää esiintymän syvyysjatkeille. Vuosina alueella ei ole ollut muuta toimintaa, mutta maanalaiset kaivostilat on pidetty kuivana ja vuosittain on tehty tarvittavat huolto- ja kunnossapitotoimet. Pampalo 7

9 Ympäristölupahakemuksen mukaan kaivostoiminta käsittää malmikiven louhinnan, murskauksen ja rikastuksen Pampalossa. Malmia arvioidaan louhittavan vuodessa noin tonnia. Viimeisten varantoarvioiden mukaan kaivos voisi toimia 5-7 vuotta, mutta lisämalmin löytymiselle on hyvät mahdollisuudet. Rikastamon mahdollisimman tehokasta käyttöä tukisi se, että sinne tuotaisiin malmia myös Pampalon lähialueelta. Päätös kaivoksen avaamisesta tehdään vuosina suoritettavien jatkotutkimusten jälkeen. Vielä ei siis ole varmaa, että hanke toteutetaan. Tällä hetkellä Pampalossa on metallinen huoltokontti sekä siirrettävä toimistoparakki (kuva 3), jota tullaan käyttämään seuraavan maanalaisen tutkimusvaiheen aikana. Siihen on yhdistetty sähkölämmitys sekä vesi ja viemäröinti. Kaivoksen toiminta tulee edellyttämään parannuksia tie- ja energiahuoltoverkossa. Nykyinen sähkölinja riittää tämän hetken tarpeisiin, mutta toimintavaiheessa alueelle on joko vedettävä suurempi sähkölinja tai sinne on tuotava oma aggregaatti. Kaivokselle johtavalla tiellä 522 (Ilomantsi-Hattuvaara-Lieksa) on kantavuusongelmia (kelirikkorajoitus). Koska kyseessä on yleinen tie, mahdollisista tienparannustoimista vastaa Tiepiiri. Kuva 2. Pampalon kultakaivoksen sijainti. Pampalo 8

10 Kuva 3. Pampalon piha, huoltokontti ja toimistoparakki. Kuva 4. Pampalon kaivosaluetta, tie tutkimuskaivokseen. Pampalo 9

11 2 Tarkastelualueen nykytilanne 2.1 Tarkastelualue Työllisyyteen ja aluetalouteen kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan koko Pohjois-Karjalan maakuntaa koskevina ja soveltuvin osin Ilomantsin kuntaa koskevina. Tarkastelualueen nykytilan analyysi tehdään pääasiassa maakuntatasolla. Tarkastelualue esitetään kuvassa 4. Pampalo Kuva 5. Tarkastelualue (Pohjois-Karjalan liitto 2005). 2.2 Väestö ja työvoima Väestökehitys ja väestön rakenne Väestökehitys Pohjois-Karjalassa asui vuoden 2004 lopussa yhteensä henkilöä eli 3,2 % koko maan väestöstä (taulukko 1). Väestö keskittyi Joensuun seutukuntaan ( asukasta) ja erityisesti Joensuuhun ( asukasta) (taulukko 2). Muita yli kymmenen tuhannen asukkaan kuntia olivat Kontiolahti, Liperi ja Lieksa. Ilomantsin asukasmäärä oli Pampalo 10

12 Taulukko 1. Väestö Pohjois-Karjalassa ja koko maassa vuosina (Tilastokeskus) Pohjois-Karjala Ilomantsi Koko Suomi Taulukko 2. Pohjois-Karjalan väestö kunnittain Kunta- ja seutukuntajako on mukainen (Tilastokeskus) Joensuu Outokumpu Eno Ilomantsi Kontiolahti Liperi Polvijärvi Pyhäselkä Joensuun seutukunta Lieksa Nurmes Juuka Valtimo Pielisen Karjala Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Keski-Karjala Pohjois-Karjala Väestön ikärakenne Vuonna 2004 Pohjois-Karjalassa ja etenkin Ilomantsissa alle 15-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli pienempi ja yli 65-vuotiaiden osuus suurempi kuin koko maassa keskimäärin (taulukko 3). Työikäisten ( vuotiaiden) osuus väestöstä oli hieman koko maata (66,7 %) pienempi. Taulukko 3. Väestön ikärakenne (Tilastokeskus) vuotiaita vuotiaita Yli 65 -vuotiaita Yhteensä lkm osuus (%) lkm osuus (%) lkm osuus (%) lkm Pohjois-Karjala , , , Ilomantsi , , , Koko Suomi , , , Väestön koulutustaso Vuoden 2003 lopussa keskiasteen tutkinnon oli suorittanut 41 % ja korkea-asteen tutkinnon 19 % Pohjois-Karjalan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (taulukko 4). Pohjois-Karjalassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus pienempi kuin koko maassa. Ilomantsissa keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 37 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 12 % yli 15-vuotiaista. Pampalo 11

13 Taulukko 4. Keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ja heidän osuutensa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Pohjois-Karjalassa ja koko maassa vuonna 2003 (Tilastokeskus). Pohjois-Karjala Koko Suomi Ilomantsi lkm % lkm % lkm % Keskiaste , , ,9 Korkea-aste , , ,7 Väestöennuste Tilastokeskuksen uusin väestöennuste on julkaistu syyskuussa Muuttoliikkeen sisältävän laskelman mukaan Pohjois-Karjalan väestömäärä vuonna 2040 on eli noin 15 % pienempi kuin vuonna 2004 (taulukko 5). Ilomantsin väkiluku vuonna 2040 on ennusteen mukaan 4 375, vähennys vuoteen 2004 verrattuna on noin 33 %. Tilastokeskuksen ennuste on ns. trendiennuste, joka perustuu viime vuosien väestökehityksen perusteella laskettuihin syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokertoimiin. Ennuste ei ota huomion taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestökehitykseen. Taulukko 5. Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2040 (muuttoliikkeen sisältävä laskelma). Väestömäärä Muutos vuoteen 2004 (%) Pohjois- Koko Pohjois- Koko Vuosi Karjala Ilomantsi Suomi Karjala Ilomantsi Suomi ,7-9,4 1, ,4-19,9 3, ,0-26,6 3, ,8-33,1 2,5 Pohjois-Karjalan liiton vuonna 2002 tekemän mukautetun omavaraislaskelman mukaan väkiluku vuonna 2020 tulee olemaan asukasta muutoksen ollessa (-1,6 %). Omavaraislaskelman väestöennusteiden valossa väkiluku tulee kasvamaan Joensuun seudulla, mutta samaan aikaan vähenemään koko Pohjois-Karjalassa (Pohjois-Karjalan liitto 2003b) Työvoima ja työssäkäynti Työvoiman määrä ja rakenne Työvoiman määrä Pohjois-Karjalassa oli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2003 lopussa henkilöä. Työvoiman osuus väestöstä oli 45,2 %, joka on pienempi kuin koko maassa keskimäärin (49,2 %). Työllisten määrä Pohjois-Karjalassa oli henkilöä (82,1 % työvoimasta) ja Ilomantsissa henkilöä (75,1 % työvoimasta). Koko maassa työllisten osuus työvoimasta oli 88,2 % vuonna Työhallinnon tilastojen mukaan vuosina työllisten osuus työvoimasta on Pohjois-Karjalassa ollut 76,4-83,2 % ja koko maassa 80,1-88,9 %. Pampalo 12

14 Taulukko 6. Työvoima ja työvoiman ulkopuolella olevat (Tilastokeskus). Koko Suomi Pohjois-Karjala Ilomantsi lkm % lkm % lkm % Koko väestö Työvoima , , ,0 Työlliset , , ,1 Työttömät , , ,9 Työvoiman ulkopuolella olevat , , , vuotiaat , , ,0 Opiskelijat, koululaiset , , ,9 Eläkeläiset , , ,2 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet , ,8 24 0,6 Muut , , ,2 Vuonna 2000 Pohjois-Karjalan työllisen työvoiman suurimmat ammattiluokat olivat palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät sekä asiantuntijat (taulukko 7). Valtaosa (62 %) työvoimasta oli iältään vuotiaita. Ilomantsissa suurimmat ammattiluokat olivat palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Ilomantsissa vuotiaiden osuus työvoimasta oli 67 %. Ilomantsi on osa Enon, Ilomantsin ja Joensuun muodostamaa työssäkäyntialuetta. Taulukko 7. Työllinen työvoima ammattiluokittain ja ikäluokittain Pohjois-Karjalassa (Tilastokeskus). Ikäluokat POHJOIS-KARJALA yhteensä Kaikki ammattiluokat yhteensä Johtajat ja ylimmät virkamiehet Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Muut työntekijät Sotilaat Tuntematon ILOMANTSI Kaikki ammattiluokat yhteensä Johtajat ja ylimmät virkamiehet Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Muut työntekijät Sotilaat Tuntematon Pampalo 13

15 Työvoiman ja työllisten määrän kehitys Vuoden 2003 lopulla Sisäasiainministeriön julkistamassa Maakuntien kehitysarviot raportissa tarkastellaan työikäisen väestön, työvoiman, työllisten, työttömien määrän sekä työttömyys- ja työllisyysasteen alueellisia kehitysarvioita. Keskeisenä tausta-aineistona ovat olleet Työvoima projektin yhteydessä tuotetut laskelmat. Raportissa tarkastellaan väestön ja työllisyyden kehitystä kolmen vaihtoehdon eli perusuran, tavoiteuran ja työllistävän kasvun kautta. Työikäisen väestön ( vuotiaat) määrä Suomessa säilyy perusuran ja työllistävän kasvun mukaan ennallaan vuoteen 2010 saakka, minkä jälkeen se alkaa voimakkaasti laskea suurten ikäluokkien eläköityessä. Pohjois-Karjalassa työikäisen väestön määrä laskee maltillisesti perusuran ja työllistävän kasvun mukaan vuoteen 2010 saakka, minkä jälkeen lasku kiihtyy. Tuotannon kasvu sekä työvoiman ja väestön kehitys vaikuttavat työllisten määrään. Pohjois- Karjalan työllisten määrän ennakoidaan olevan vuonna 2020 perusurassa noin 8 % ja työllistävän kasvun urassa noin 5 % vähemmän kuin vuonna Tuotannon ja työllisyyden myönteisen kehityksen odotetaan näkyvän voimakkaimmin ns. osaamissektoreilla niin teollisessa tuotannossa kuin palvelualoillakin ja työllisyyden kasvun arvioidaan painottuvan korkeakoulutuksen saaneeseen työvoimaan. Etenkin liike-elämää palvelevien toimintojen merkitys työllistäjänä kasvaa. Työllisten määrän muutos ja työikäisen väestön määrä vaikuttavat suoraan työllisyysasteen kehitykseen. Pohjois-Karjalassa työllisyysasteen nousun ennakoidaan tapahtuvan koko maan tapaan 2010-luvulla työikäisen väestön vähentyessä. Työllisyysasteen ennakoidaan olevan vuonna 2020 vaihtoehdosta riippuen 66,6-69,4 %. Työttömien määrä vähenee kaikissa vaihtoehdoissa erityisesti 2010-luvulla. Pohjois-Karjalassa työttömiä arvioidaan olevan vuonna 2020 kehitysvaihtoehdosta riippuen henkilöä vähemmän kuin vuonna Työttömyysasteen arvioidaan vuonna 2020 olevan Pohjois-Karjalassa vaihtoehdosta riippuen 3,5-7,1 % ja koko maassa 2,5-6,2 %. 2.3 Työpaikat ja yritystoiminta Työpaikat ja toimialarakenne Pohjois-Karjalan työpaikkojen lukumäärä on kasvanut 7,9 % vuosien 1995 ja 2003 välisenä aikana (taulukko 8). Kehitys on ollut hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin (17,1 %). Ilomantsissa työpaikkamäärä on vähentynyt yhdeksän prosenttia. Työpaikkarakenteessa Pampalo 14

16 vuosina tapahtuneet muutokset ovat olleet samansuuntaisia Pohjois-Karjalassa ja koko maassa maa- ja metsätalouden sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollon työpaikkojen osalta. Kaivostoiminnan ja louhinnan sekä teollisuuden työpaikkamäärien osuus kaikista työpaikoista on Pohjois-Karjalassa kasvanut enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Muilla toimialoilla kasvu on ollut pienempää kuin koko maassa. Ilomantsissa työpaikkamäärän kehitys on ollut positiivista kaupan, majoituksen ja ravintolatoiminnan, rahoitus-, kiinteistö- ym. palvelujen sekä yhteiskunnallisten palvelujen aloilla. Vuonna 2003 Pohjois-Karjalassa oli eniten työpaikkoja yhteiskunnallisten palvelujen ja teollisuuden toimialoilla, samoin kuin koko maassa. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa työpaikkoja oli Pohjois-Karjalassa 299 ja koko maassa yhteensä Ilomantsin työpaikkarakenne poikkeaa koko Pohjois-Karjalasta lähinnä maa- ja metsätalouden (osuus kaikista työpaikoista koko Pohjois-Karjalassa 8,2 % ja Ilomantsissa 14,0 %), teollisuuden (18,6 % ja 6,7 %) sekä yhteiskunnallisten palvelujen (36,2 % ja 42,5 %) osalta. Taulukko 8. Työpaikkamäärän kehitys vuosina (Tilastokeskus). Pohjois-Karjala Muutos e Määrä % (A-B) Maa- ja metsätalous ,1 (C) Kaivostoiminta ja louhinta ,2 (D) Teollisuus ,2 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,9 (F) Rakentaminen ,9 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta ,2 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik ,9 (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv ,4 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut ,4 Toimiala tuntematon ,8 Yhteensä ,9 Koko Suomi Muutos e Määrä % (A-B) Maa- ja metsätalous ,6 (C) Kaivostoiminta ja louhinta ,4 (D) Teollisuus ,4 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,5 (F) Rakentaminen ,5 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta ,9 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik ,2 (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv ,6 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut ,9 Toimiala tuntematon ,4 Yhteensä ,1 Ilomantsi Muutos e Määrä % (A-B) Maa- ja metsätalous ,1 (C) Kaivostoiminta ja louhinta ,3 (D) Teollisuus ,9 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,8 (F) Rakentaminen ,6 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta ,1 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik ,1 (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv ,4 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut ,2 Toimiala tuntematon ,2 Yhteensä ,0 Pampalo 15

17 2.3.2 Yritystoiminta Yritysten toimipaikat Yritysten toimipaikkojen lukumäärä Pohjois-Karjalassa lisääntyi 8,7 % vuodesta 1995 vuoteen 2003 (taulukko 9). Koko Suomen vastaava luku oli 20 %. Ilomantsissa toimipaikkojen lukumäärä oli kyseisellä ajanjaksolla noin 300, kasvuprosentti oli 1,7 %. Taulukko 9. Yritysten toimipaikkojen määrän kehitys vuosina (Tilastokeskus). Muutos Määrä % Pohjois-Karjala ,7 Ilomantsi ,7 Koko Suomi ,0 Vuonna 2003 Pohjois-Karjalassa oli yritysten toimipaikkaa (2,8 % koko Suomen toimipaikoista) (taulukko 10). Toimipaikat jakautuivat eri toimialoille samaan tapaan kuin koko maassa. Eniten yritysten toimipaikkoja oli tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla. Kaivostoiminnan ja louhinnan alalla oli Pohjois-Karjalassa 47 yritysten toimipaikkaa ja koko maassa yhteensä toimipaikkaa. Työtä tehtäessä ei ollut käytettävissä kuntakohtaisia toimialoittaisia tietoja. Taulukko 10. Yritysten toimipaikat toimialoittain vuonna 2003 (Tilastokeskus). Koko Suomi Pohjois-Karjala lkm % lkm % Toimialat yhteensä , ,0 A Maatalous, riistatalous ja metsätalous , ,4 B Kalatalous 642 0,3 21 0,3 C Kaivostoiminta ja louhinta ,5 47 0,7 D Teollisuus , ,7 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,5 75 1,1 F Rakentaminen , ,7 G Tukku- ja vähittäiskauppa , ,8 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta , ,1 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne , ,1 J Rahoitustoiminta , ,7 K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.palv , ,9 L Julk. hallinto, maanpuol. sosiaalivak. 37 0,0 0 0,0 M Koulutus ,8 36 0,5 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut , ,2 O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv , ,7 X Toimiala tuntematon 28 0,0 2 0,0 Pampalo 16

18 Yritykset Pohjois-Karjalan yritysrekisterin (http://josek.tx.fi/index.php?nav=frontpage) mukaan maakunnassa toimi yhteensä yritystä vuoden 2005 kesällä (tauluko 11). Yrityksiä oli eniten tukku- ja vähittäiskaupan, teollisuuden, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelujen sekä kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenteen toimialoilla. Näillä toimialoilla toimivien yritysten yhteenlaskettu osuus koko Pohjois-Karjalan yrityskannasta oli noin 60 %. Kaivostoiminnan ja louhinnan alalla toimi 84 yritystä. Ilomantsin 282 yrityksestä noin puolet toimi maa-, riista- ja metsätalouden, tukku- ja vähittäiskaupan sekä kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenteen toimialoilla. Taulukko 11. Pohjois-Karjalan yritykset vuonna 2005 (Pohjois-Karjalan yritysrekisteri). Pohois-Karjala Ilomantsi Määrä Osuus (%) Määrä Osuus (%) A Maatalous, riistatalous ja metsätalous 446 6, ,1 B Kalatalous 26 0,4 1 0,4 C Kaivostoiminta ja louhinta 84 1,2 11 3,9 D Teollisuus , ,3 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 66 0,9 2 0,7 F Rakentaminen 641 8,9 18 6,4 G Tukku- ja vähittäiskauppa , ,1 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 350 4,9 15 5,3 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne , ,7 J Rahoitustoiminta 106 1,5 5 1,8 K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.palv ,8 19 6,7 L Julk. hallinto, maanpuol. sosiaalivak. 12 0,2 0 0,0 M Koulutus 117 1,6 3 1,1 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 345 4,8 8 2,8 O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv ,7 28 9,9 X Toimiala tuntematon 49 0,7 2 0,7 Yhteensä , ,0 Pampalon kaivostoiminnan aloittaminen antaa toteutuessaan Pohjois-Karjalan yrityksille mahdollisuuden toimia erilaisten töiden ja tuotteiden alihankkijoina kaivostoiminnan ja louhinnan, rakentamisen sekä kuljetusten, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialojen lisäksi myös muilla toimialoilla. Tällaisia toimialoja ja niillä toimivia yrityksiä ovat muun muassa (http://josek.tx.fi/index.php?nav=frontpage): Pohjois-Karjala Ilomantsi Kemikaalien ja kem. tuotteiden valmistus 1 0 Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus 2 0 Sähköteknisten tuotteiden valmistus 42 0 Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus 43 0 Tekniset palvelut Ympäristöhuollon palvelut 74 5 Pampalo 17

19 2.4 Alue- ja kuntatalous Bruttokansantuote Pohjois-Karjalan arvonlisäyksen eli bruttokansantuotteen suuruus oli Tilastokeskuksen aluetilinpidon ennakkotietojen mukaan vuonna 2003 noin 3,0 miljardia euroa, joka oli 2,4 % koko maan arvonlisäyksestä. Asukasta kohti laskettu bruttokansantuote oli euroa eli 75 % koko maan tasosta ( euroa/asukas) Kuntatalous Verotulot Pohjois-Karjalan kuntien verotulot vuonna 2004 olivat yhteensä noin 360 miljoonaa euroa (taulukko 12). Valtaosa (89 %) veroista kertyi kunnallisveroista. Kiinteistöveron osuus kokonaisveroista oli 5 % ja yhteisöveron osuus 6 %. Yhtä asukasta kohti laskettuna veroa kertyi euroa. Kuntien väliset erot olivat kuitenkin suhteellisen suuria: enimmillään veroa kertyi Joensuussa (2 388 /asukas) ja pienimmillään Polvijärvellä (1 614 /asukas). Taulukko 12. Pohjois-Karjalan kuntien ennakoidut verotulot vuonna Kuntajako mukainen (Tilastokeskus, ennakkotiedot kuntien tilinpäätöksistä 2004). Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä % /asukas % /asukas % /asukas /asukas Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kesälahti Kitee Kontiolahti Outokumpu Lieksa Liperi Nurmes Polvijärvi Pyhäselkä Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Pohjois-Karjala Kuntien toimintatuotot ja toimintakulut Vuonna 2003 Pohjois-Karjalan kuntien yhtä asukasta kohti lasketut toimintatuotot olivat keskimäärin 805 /asukas ja toimintakulut /asukas (taulukko 13). Nettomääräiset toimintakulut olivat siten /asukas. Kunnittaiset nettokulut vaihtelivat välillä /asukas. Koko Suomessa nettomääräiset toimintakulut olivat /asukas. Pampalo 18

20 Taulukko 13. Pohjois-Karjalan kuntien toimintatuotot ja -kulut vuonna Kuntajako mukainen (Tilastokeskus). Toiminta- Toiminta- Nettomääräiset tuotot kulut toimintakulut /asukas /asukas /asukas Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kesälahti Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Pohjois-Karjala Pampalo 19

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski 20.1.2015 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, Keski-Suomi ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyys kohosi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot