Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseutustrategia
|
|
- Reijo Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 mistä rannikkoseutu tunnetaan? Nyt kartoitetaan ohjelmatyöhön liittyen nouseva rannikkoseutu ry valmistautuu uuteen ohjelmakauteen rannikkoalueen erityispiirteitä. Erityispiirre voi olla mitä tahansa tuotteista palveluihin ja fyysisestä ympäristöstä ajatusmaailmaan liittyvä asia tai ilmiö. Kyselyyn löytyy linkki osoitteista: nousevarannikkoseutu.fi facebook.com/nousevarannikkoseutu Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseutustrategia laaditaan ensimmäistä kertaa viiden toimintaryhmän yhteistyönä. Alueen kukin toimintaryhmä täydentää yhteistä strategiaa omilla yksityiskohtaisemmilla kehittämisohjelmilla. Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmaa on työstetty vuoden aikana osallistavan prosessin avulla. Ohjelman laadinnassa on hyödynnetty aikaisemmilta ohjelmakausilta hankittuja kokemuksia sekä kylä- ja maaseutusuunnitelmia. Työpajojen ja kyselyjen kautta valmistelutyöhön on osallistunut yli 240 ihmistä. Parhaillaan ovat menossa kuntakierrokset kuntapäättäjien näkemyksien kartoittamiseksi aluekehittämistyöstä. Vuosina voimaa haetaan paikallisuudesta Nouseva Rannikkoseutu ry:n monirahoitteisessa kehittämisohjelmassa on esitelty tavoitteet tulevalle EU:n ohjelmakaudelle. Ohjelmasta rahoitusta hakevien yritysja kehittämishankkeiden tulee edistää hyvään elämään, elinvoimaan, ympäristöön ja nuoriin liittyviä kehittämistavoitteita. Hankkeiden tulee olla luovia ja kokeilevia ja niiden tulee edistää monialaista verkostoitumista. Kansainvälisessä yhteistyössä keskitytään pohjoiseen ulottuvuuteen. Hyvä elämä teeman kautta kehitetään kylätoimintaa, lisätään maaseudun asukkaiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja tuetaan ikäihmisten hyvinvointia. Elinvoima teeman kautta tuetaan yrittäjyyttä, monipuolistetaan maaseudun elinkeinorakennetta ja vastataan isojen teollisuushankkeiden tuomiin välillisiin haasteisiin. Ympäristö teeman alla parannetaan maiseman viihtyisyyttä ja tuetaan luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, uusien ympäristöratkaisujen kehittämistä sekä lähiruokaan ja green care-toimintaan liittyviä hankkeita. Nuorten osalta vahvistetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, tuetaan nuorten kasvua ja aktiivista toimintaa sekä kansainvälistymistä. Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmaluonnos on luettavissa Voit osallistua lopullisen ohjelman valmisteluun mm. lähettämällä meille kommentteja luonnoksesta. Ohjelma toimitetaan Maa- ja metsätalousministeriölle kevään 2013 aikana.
2 kalatoimet ota kantaa! Perämeren kalatalousohjelman valmistelu perämeren rannikon kalatalousryhmä tiedottaa on aloitettu. Perämeren kalatalousryhmä haastaa kalastajat ja kala-alan toimijat nahkiainen - tunteita puolesta ja vastaan sekä kaikki kalan ystävät miettimään kalatalouden kehittämistoimia. Mitä pitäisi tehdä kalaalan kehittämiseksi? Lienee selvää, että on hylkeitä, ne vaikuttavat kalastukseen Mitä keinoja hylkeitä vastaan tai keinoja hylkeiden kanssa elämiseen? rannikkokalastuksella saadaan järkevällä tavalla lähiruokaa ja terveellistä ravintoa ruokapöytiin Miten tämä lähiruoan saanti turvataan? Nahkiainen on erikoiseläin ei kala vaan ympyräsuinen. Ihminen tietää paljon, on käynyt kuussa, mutta nahkiainen on vieläkin tuntematon arvoitus. Tiedetään, että nahkiainen nousee merestä jokeen syksyllä. Tämän jälkeen se pysyttelee joessa imeytyneenä suojakiveen, pärjää puoli vuotta pelkällä virtavedellä. Vasta kesän tullessa nahkiainen herää eloon. Elo on kuitenkin lyhyt. Pitkän paaston ja kutukiihkon jälkeen nahkiainen kuolee. Uusi nahkiaiselämä alkaa. Nahkiaisen mäti on minimaalisen pientä. Pieniä ovat mädistä syntyvät miljoonat ja taas miljoonat toukat, jotka elävät joen pohjassa 2-6 vuotta. Jokitoukat vaeltavat aikanaan mereen. Alkaa nykyihmiselle nahkiaisen täysin tuntematon elämänvaihe. Missä nahkiainen käy vaelluksella? Kuinka monta vuotta nahkiainen vaeltaa ja kasvaa merellä? Mikä on sen pääasiallinen ravinto? Kysymyksiä on, mutta ei vastauksia. Miljoonan euron erikoisherkku Suomen puolella Perämerellä nahkiaisen merkitys on säilynyt nykypäiviin saakka. Ruotsissa vastaava merkitys on nykyisin hyvin pieni, vaikka aiemmin nahkiaista on käytetty ja pyydetty naapurissa enemmän kuin meillä. Perämeren jokialueet tuottavat Suomen nahkiaissaaliista prosenttia. Rahaa nahkiainen tuo alueelle 0,5-1 miljoonaa euroa vuosittain. Nahkiainen on vieläkin jokialueidemme elävää historiaa ja nykypäivää. Mikä on nahkiaisen tulevaisuus Perämeren rannikon jokialueilla? Tätä on selvitetty kalatalousryhmän rahoittamassa, pian päättyvässä hankkeessa Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Huolestuttavaa on, että vaikka kaikenlaisten eliöiden ja ötökköjen tutkimuksiin käytetään mittavat varat, niin Perämeren arvoeläimeen nahkiaiseen ja sen tutkimuksiin ei ole toistaiseksi kiinnitetty käytännössä lainkaan huomiota. Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa -hanke tähtää siihen, että kalatutkijat ja kala-asioista päättävät kiinnittäisivät vihdoinkin nahkiaiseen edes sen verran huomiota, että opitaan tuntemaan nahkiaisen elämä ja tätä kautta aletaan entistä enemmän kiinnittämään huomiota nahkiaisen tarjoamiin jokialueen kehittämismahdollisuuksiin. Nahkiainen on joillekin herkku, toisille inhokki, mutta arvokkaana vesieläimenä sen elämä ja kalastusmahdollisuudet tulee säilyttää tulevaisuudessakin.
3 HYLJE kalatoimet Verkot vesille ota kantaa! Suscipit, vicis praesent erat kalastajat ukkoontuvat feugait epulae, vali- pohjarysäkokeilut aloitettu Hylkeen ja verkkokalastajan taisto päättyy aina hylkeen voitoksi. Joskus kalastaja saa kalastaa jonkun tunnin itsekseen, mutta kauaa iloa ei kestä. Norppa voi tyytyä napsimaan kalat ja jättää verkon lähes ehjäksi seuraavaa ruokailua varten. Halli jopa 300 kilon peto sen sijaan syö kalat ja särkee verkot mennen tullen. Kalastaja menettää saaliin, työvälineen ja kallista aikaa tuhraantuu. Tämä tapahtuu uudestaan ja uudestaan aivan kuin Päiväni murmelina -elokuvassa. Kalastajille tämä on todellisuutta, ei fiktiota. Ahvenen, karisiian (pikkusiian) ja maivan kalastus on ilman hylkeitäkin kovaa, työlästä ja vaativaa. Hylkeet ovat tulleet jäädäkseen. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, Osuuskunta Team Kala ja kalastaja Mikko Viitanen ovat aloittaneet pohjarysäkokeilut, jotka onnistuessaan tuovat kalastukseen merkittävää parannusta ja helpotusta, jos kalojen päästelystä verkoista voidaan luopua. Ahven on pohjakala, pikkusiikaa ja maivaa taas pyydetään syksyisin pohjan läheisyydestä. Pohjalla liikkuva kala nousee Hankehaku Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta on jatkuva! harvoin ylös eikä rysäpyynti tuota toistaiseksi hyvää tulosta. Uusien rysien ajatus on, että rysä voidaan virittää vaikka metriin, vaikka niiden pyyntisyvyys on esim. neljä metriä pohjasta. Pyydysten nieluja on viritetty niin, että ne ovat tavanomaisesta poiketen joko pohjan myötäisesti tai aivan lähellä pohjaa. Perämeren Liiton flexi-rysä hankkeella tavoitellaan lähinnä ahventa ja pikkusiikaa, kokeiluja on suoritettu Kokkolassa, Hailuodossa ja Simossa. Osuuskunta Team Kalan maiva-hankkeessa tavoitellaan maivaa. Team Kalan pyydysmalli on kehitelty etupäässä Kuivaniemellä, jossa pyydystä myös kokeillaan. Viitasen Mikon pikkupohjarysä on solmuvälin mukaan kalastanut ensimmäisen kesän kokeiluissa monenlaista kalaa Raahen läheisyydessä. Pohjarysäkokeiluissa on saavutettu myönteistä tulosta. Kalatalousryhmän toimesta rysäkokeiluista tiedotetaan säännöllisesti kalastajille. Kalastajat ovat tervetulleita myös tutustumaan pyynnissä oleviin pyydyksiin ensi kesän aikana. esiselvityshankkeissa tukitaso on % koulutushankkeissa % yritysten kehittämishankkeissa tuki on maksimissaan 60 % yleishyödyllisillä yhteisöillä ja kunnilla kehittämishankkeiden tuki on % yleishyödyllinen investointihanke % Investointihankkeissa myönnettävät tuet ovat maksimissaan samansuuruisia kuin EKTR:n muissa toimintalinjoissa. Lopullinen tukitaso päätetään hankekohtaisesti kalatalousryhmän kokouksissa. dus Miten indoles saadaan duis uusia enim kalastajia, onko kalastajia, genitus jotta at. kalaa consequat saadaan Sed, conventio, ruokapöytiin? aliquip accumsan adipiscing kala augue on blandit oikeinkäsiteltynä abbas erinomaista oppeto commov. minim ravintoa Miten Enim neo kalankäsittelyä velit adsum ja kalan markkinointia odio, multo, voidaan in commoveo quibus premo tamen kehittää? erat huic. Occuro uxor kalaa dolore, tulee ut at paljon praemitto sesonkiaikoina opto si sudo, opes feugiat iriure kalastaja validus. saisi kalasta Sino Miten entistä lenis vulputate, parempaa hintaa, vale-tuottudo ja elinmahdollisuuksia? ille abbas cogo toa saluto quod, esse illum, ota letatio yhteyttä: lorem conven- kalatalousaktivaattori tio. Letalis nibh iustum Risto Tolonen 050 transverbero bene, risto.tolonen@nousevarannikkoseutu.fi erat vulpu tate enim esse si sudo erat. OTA YHTEYTTÄ
4 terve! yhteisöhautomo-hankkeessa tapahtunutta Kolmivuotinen Yhteisöhautomo-hanke, jonka tavoitteena on tukea paikallisyhteisöjen toimintaa, kehittää lähipalveluita sekä tehostaa viestintää, on saavuttanut puolivälin etapin. Hanke on saanut elokuussa lisävahvistusta, kun Ninan työpariksi hankeremmiin hyppäsi Harri Kontio. Kuluneen kesän ja syksyn aikana hanke on esittäytynyt mm. Vihannin markkinoilla, Oulussa järjestetyillä Maaseutufestareilla, Ruukin Pitäjäpäivillä sekä Raahen kylien torilla. Hanke on ollut järjestämässä kuljetusta Ylimaakunnallisille Kyläpäiville Kuusamoon ja ollut kylätoimijoiden tukena Vihannin ja Raahen kuntaliitosasiassa kokoamalla kyliä yhteisiin tapaamisiin. Joulukuussa hanke on mukana vielä Temmeksen joulutapahtumassa ideoimassa nuorten harrastuksia ja toimintaa. Syksyn kuluessa on ehditty toteuttaa myös osa lukuisista kentältä tulleista koulutustoiveista. Järjestötoimijoiden osaamista yhdistys- ja hallitustyöskentelyyn liittyvissä perusasioissa on kartutettu Näin toimii yhdistys koulutuksilla Tyrnävällä ja Raahessa. Uutispuuro-hankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin Juuttuuko puhe kurkkuun? -puheviestintäillat Raahessa ja Limingassa, joissa Kulttuuriosuuskunta Ilmeen kouluttaja haastoi osallistujat erilaisiin improvisaatioharjoituksiin esiintymistekniikan hiomiseksi. Erilaiset yhdistystoimintaan ja viestintään liittyvät koulutukset tulevat muodostamaan yhden hankkeen toiminnan kulmakivistä myös vuonna Lisäksi hanke on järjestänyt muutaman opintomatkan ja ollut mukana organisoimassa kylien yhteistä toimintaa. Opintoretkiltä on haettu ideoita oman kylän ja sen toiminnan kehittämiseen. Useamman kylän ja eri kuntienkin alueilta olevien aktiivien lähteminen yhteisille retkille on luonteva verkostoitumisen paikka. Esimerkiksi opintomatka Kierikkiin kiteytti ajatuksen Raahen seudun muinaismuistokohteiden ja paikallishistorian kohteiden teemapohjaisesta kehittämisestä eri yhdistysten yhteistyönä. Yhteiset kokoontumiset eri aiheiden ympärille ja yhteisten asioiden eteenpäin vieminen sekä kylien ja kunnan tapaamiset saavat jatkoa vuoden 2013 puolella. Seuraa hankkeen ilmoittelua tulevista tapahtumista -sivuilta ja osallistu hankkeen retkille, koulutuksiin ja tapahtumiin. Voit laittaa meille myös ideoita tulevasta toiminnasta, niin tehdään asioita yhdessä. Aloitin työni hankesihteerinä Norsussa elokuussa. Vietin vilkkaat nuoruusvuoteni Kempeleessä, jossa synnyin esihistoriallisena aikana ennen Zeppeliniä ja Zimmaria. Kylä kasvoi ja kehittyi, keksittiin tuhannes sana, joka voi alkaa Zetalla ja minä muutin Ouluun opiskelemaan kuvallista viestintää. OAMK:sta valmistuttuani mieli ja ruumis veti pohjoiseen ja löysin itseni Kaamasen mutkasta vuolemassa kitukasvuista koivua. Jäniksen vuosi latasi henkiset ja fyysiset akut täyteen ja palasin maalikyliin oravanpyörää ihmettelemään. Monenlaisten media-alan hommien jälkeen hyppäsin norsun toimistolle tuomaan testosteronia kahvipöydän kikatteluihin. Naisten ylivoiman huomasin jo toisella viikolla, kun löysin itseni tiskivuorta valloittamassa. Olen viihtynyt uudessa työssäni loistavasti, koska työilmapiiri on virkeä, kehittämishaluinen ja kotoisa. Työnkuva on monipuolinen ja laaja kenttä pitää huolen siitä, ettei pääse sammaloitumaan tietokoneen ääreen toimistolle. Maaseudun kehittäjän saappaat ovat suuret ja alussa on pitänyt laittaa useampi villasukka jalkaan. Varsinkin nuorten aktivointi on itselleni suuri haaste ja pyrin tuomaan kentälle uusia näkökulmia ja ideoita. Muutos vaatii aikaa ja uskallusta tehdä asioita uudella tavalla. Jos sinulla on hankeideoita nuorten puolelle, ota rohkeasti yhteyttä! Harri Kontio UUDEN TYÖNTEKIJÄN ESITTELY
5 myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kyläleader hankkeet raahe yhteisöllisyyden juurilla Jokelan koulun vanhempainyhdistys ry: Perhekerhon välinehankinnat Yhdessä tekeminen on tärkeää yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Hanke on ollut aktiivisesti mukana Vihannin kylien yhteisen Kinttupolku-hankkeen käynnistämisessä sekä tallaustapahtumien järjestämisessä, joilla uusia vaellusreittejä on tehty vihantilaisille tutuksi. Yhteisöhautomo on ollut myös Kinttupolku-hankkeen tiedotusapuna. Vastaavanlainen kylien yhteishanke on vireillä Siikajoella. Kesän korvalla yhteistyössä Koti maalla hankkeen kanssa järjestettiin toistamiseen Mitä kuuluu kylät tilaisuus Pyhäjoella. Kunnan ja kylien kohtaamisessa vaihdettiin ajatuksia mm. siitä, mitä hyvää omalla ja naapurikylillä on ja mitä asioita voitaisiin parantaa. Illan aikana syntyi idea leikkimielisen kisan käynnistämisestä, jossa Pyhäjoen kylät kisaavat siitä, kuka kylistä saa tietyssä määräajassa houkutelluksi omaan kylään eniten uusia asukkaita. Kisan sääntöjä hiottiin kylien vapaamuotoisessa tapaamisessa elokuussa, jolloin kisattiin myös kananmunan lennättimen Pyhäjoen mestaruudesta perin tasaväkisesti. Haastettiinpa hankeväkikin kisaan mukaan ja oman lennättimen tekoon. Yhteisöllisyyden eväitä kasattiin kesäkuussa Oulussa pidetyllä yhteisöllisyys-luennolla, jossa Meri Lähteenoksa kertoi ryhmän muodostuksen haasteista ja siitä, miten tunnistaa ja hyödyntää eri ihmisten erilaista osaamista kehittämistyössä. Meri on toiminut aktiivisesti Tampereella Annikin korttelin kehittämisessä. Tälle luennolle on luvassa jatkoa nyt joulukuussa. Yhteishengen luomisessa on tärkeää toisten toimijoiden tunteminen ja sukupolvien välinen vuorovaikutus. Yksi hyvä tapa lisätä henkilö- ja paikallistuntemusta ovat kyläkierrokset. Tällainen kyläkierros toteutettiin Limingassa syyskuun alussa yhteistyössä alueen kyläyhdistysten ja Koti maalla hankkeen kanssa. Yhden päivän aikana kierrettiin bussilla kaikki Limingan seitsemän kylää ja pysähdyttiin kylien itsensä valitsemissa kohteissa. Kylätoimijat esittelivät monta mielenkiintoista tarinaa kylien historiasta ja nykypäivästä. Kannattaa kokeilla muillakin kylillä. Jokela-Pattijoki Kyläseura ry: Nuorten puutyöverstaan koneistus Rantsila (siikalatva) Mankilan Kyläseura ry: Lastenkerhon varusteiden hankkiminen siikajoki Revonlahden Kotikyläyhdistys ry: Perinteisen riukuaidan materiaalihankinnat
6 myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kyläleader hankkeet opintomatkoilta uusia idoita ja toimintatapoja tyrnävä Hanke järjesti opintomatkan Tampereen seudun kyliin toukokuussa. Matkalle lähti bussilastillinen kylätoimijoita koko maakunnan alueelta. Kävimme tutustumassa Tottijärvellä kylätaloon, museomakasiiniin ja Monitoimipuisto-hankkeeseen. Kangasalalla kohteena oli yhteiskylä ekologisine ja yhteisöllisine rakentamisratkaisuineen sekä Aitoniemi-Hirvenniemellä Keson kylätalo, jonka kunnostamiseen vaadittuja varoja yhdistys on kerännyt mm. huutokaupan keinoin. Konginkankaalla saimme vinkkejä vuoden kylän toiminnasta. Heinäkuussa 21 seikkailijaa lähti aikamatkalle Kierikkikeskukseen Yli-Iihin. Tutustuimme kivikauden kylään ja ansapolkuun sekä kokeilimme mm. muinaisjousella ampumista ja kiviesineen hiontaa. Kävipä osa koettamassa onneaan arkeologisilla yleisökaivauksilla. Oppaanamme oli keskuksen johtaja Leena Lehtinen, joka kertoi keskuksen perustamishistoriasta sekä tapahtuma- ja palvelutarjonnasta. Yhteisöhautomo-hankkeen työntekijöitä osallistui Pohjoiset kylät -hankkeen järjestämälle opintomatkalle Vienan Karjalaan Kiersimme lähes 600 kilometrin lenkin Suvannon, Pääjärven, Röhön, Uhtuan, Paanajärven, Kemin, Louhen ja Kiestingin kautta. Piipahdimme Lönnrotin laulupuulla, kulttuuritaloissa, yksityiskodeissa ja saimme maistella herkullista karjalaisruokaa. Mukaamme tarttui tuhti tietoannos Karjalan historiasta ja nykypäivästä. Saimme retkeltä hyviä vinkkejä historian ja kulttuurin tuotteistamiseen sekä verkostomaiseen yhteistyöhön matkailupalveluiden tuottamisessa. Marraskuun alussa hanke järjesti opintomatkan Kärsämäelle ja Nivalaan. Retkelle osallistui toimijoita 13 eri yhdistyksestä Oulun ja Raahen seudulta. Kävimme tutustumassa Kärsämäellä Kulttuuritontut -hankkeeseen, Paanukirkkoon sekä Sydänmaankylän monipuoliseen toimintaan. Nivalassa tutustumiskohteena oli Erkkilän kylä ja siellä toteutettu ulkoilukeskus. Retkeltä saatiin monia ideoita siihen, miten erilaisilla kehittämishankkeilla kylän yhteisöllisyyttä, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä palvelu- ja kulttuuritarjontaa voidaan lisätä. Päivän mottona oli eittämättä: Yhdessä tehden saadaan paljon aikaan kylän koosta riippumatta. Temmeksen kylä: Joulutoritapahtuman järjestäminen vihanti Vihannin 4H-yhdistys ry: Toriteltan ja pöytien hankkiminen Leather Rebel nuorten bändi: EP-levyn monistuskulut ja äänentoistokaiuttimien hankinta Läntisrannan Kyläyhdistys ry: Lasten kiikun hankkiminen kylän virkistysalueelle Seuraava KyläLeader haku päättyy Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löydät osoitteesta:
7 tarinoita mankilasta hanke kestää kesään 2014 saakka ja kustannusarvio on Hanketta osarahoittaa toimintaryhmä Nousevarannikkoseutu mankila - kylä täynnä tarinoita ry EU:n Maaseudun kehittämisrahastosta. Kun suunnittelet hanketta, käytä apunasi sivuilla olevaa hankesuunnittelulomaketta ja ota yhteyttä Norsun toimistoon. Tiesithän, että yritys ja hanketukien haku on jatkuva! Siikalatvan Mankilan Kyläseuran hallinnoima Tarinoita Mankilasta hanke on käynnistymässä. Hankkeessa on tavoitteena koota erilainen kyläkirja, jonka keskiössä on elävät kertomukset. Alueella on runsaasti paikkoja, joiden nimeen liittyy ihmiskohtaloita ja tarinoita. Myös historiallisia tapahtumia sijoittuu Mankilaan ja lähialueille. Kerrotaan, että Suomen sodan aikana kenraali Sandelsin sotajoukot käyttivät Mankilankylän kautta Temmekselle kulkevaa tietä, joka on venäläisten rakentama tykkitie ja siitä on yhä olemassa jäänteitä. Paikallinen nimistö sulkee sisäänsä kertomuksia, joiden todenperäisyyttä voi jokainen itse arvioida. Kerrotaan Eelunpellon kasvavan veren voimalla ja Aarrepellon kätkeneen sisäänsä aarteen. Onpa Mankilassa asustanut muinoin jättiläisiäkin, joita nimeltä tunnetaan Kiljo ja Koljo. Jättiläisten kerrotaan asustaneen etenkin Luppoviidankankaalla. Kyläläisille järjestetään tarinailtoja, joissa muistellaan alueella sattuneita tapahtumia ja ihmisiä. Suusta suuhun elävät tarinat sekä historialliset tapahtumat kerätään äänitallenteiksi, joista työstetään kylän oma tarina-atlas: tarkoituksena on, että kootut tarinat sijoitetaan kartalle ja näin saadaan kylän ympäristö ja paikat myös elämään. Myöhemmässä vaiheessa tuloksia voidaan hyödyntää paitsi kylän omissa tapahtumissa, myös esimerkiksi kylämatkailun kehittämiseen. Tavoitteena on innostaa kylän nuoria mukaan eräänlaisiksi tarinaoppaiksi, jolloin nuorten juuria omaan kylään saadaan vahvistettua. Kansainvälistä näkökulmaa kylän kehittämiseen haetaan ns. ystäväkylätoiminnalla. Mankilalla on hakusessa vertaiskylä Britteinsaarilta ja tavoitteena on päästä tutustumaan heidän paikalliseen kulttuuriympäristöön ja vastavuoroisesti kutsua ystäväkyläläisiä myöhemmin mankisten vieraiksi. Hanketuet yleishyödyllinen kehittämishanke % elinkeinollinen kehittämishanke 80-90% koulutushanke 90 % yleishyödyllinen investointihanke % Myös erityisympäristötuet perinnebiotooppien hoitoon!
8 aki roukala Kun suunnittelet hanketta, käytä apunasi levy-yhtiö kioski wagneria bättre folkeille sivuilla olevaa hankesuunnittelulomaketta ja ota yhteyttä Norsun toimistoon. Tiesithän, että yritys ja hanketukien haku on jatkuva! Valokuvaaja Aki Roukala vaihtoi hektisen Helsingin Hailuodon maalaismaisemiin. Oulusta lähtöisin olevalla Roukalalla on sukujuuret Hailuodossa. Pari vuotta saarella asunut kulttuurin monitoimimies on tyytyväinen rauhalliseen elämän rytmiin ja sosiaaliseen naapurustoon. Roukala on toiminut mm. Image Kustannuksen valokuvaajana. Bändejä kuvatessaan Roukala fiksaili samalla artistien keikkoja ja muuta toimintaa, joten ajatus omasta levy-yhtiöstä alkoi kehittyä konkretiaksi. Kioski levy-yhtiö näki päivänvalon 2005 ja oli luonnollinen jatke tälle yhtälölle. Kioski pitää sisällään 2-3 artistia kerrallaan ja toimintaa on yritetty tarkoituksella pitää pienenä, jotta jäisi aikaa päätoimiselle ammatille, valokuvaukselle. Menestyvää konseptia on joskus hankala pitää pienenä, kun artisti lyö läpi. Näin voisi kuvailla soulartisti Mirel Wagnerin tapausta. Kioski julkaisi Wagnerin debyyttialbumin helmikuussa 2011 ja jo elokuussa Wagner löytyi Time-lehden verkkosivuilta sijalla viisi 11 tutustumisen arvoisen artistin listalla. Alunperin Kioskin oli tarkoitus pysyä Suomen maalla, suomenkielisenä. Ison nimen tarttuessa haaviin, suunnitelmiin tuli muutos. Vaikka päätoiminen valokuvaaja onkin, työmäärältään levy-yhtiön pyörittämistä on hankala kutsua harrastukseksi. Olen tyytyväinen nykytilanteeseen, mutta toiminta voi kasvaa tulevaisuudessa laajemmaksikin, Roukala jättää ajatuksen leijumaan. Itse tekeminen on läsnä kaikessa Roukalan toiminnassa. Saarelaisuus on mahdollistanut muun muassa oman gallerian, Huone nro 8, perustamisen sekä aktiivisena kulttuuritoimijana Roukala päräytti pystyyn Bättre folk-festivaalin heinäkuussa. Jatkoa on luvassa ensi kesänä. Uusien perinteiden luominen vanhojen rinnalle on tärkeää; näin juuret pysyvät elinvoimaisina. Yritystoiminnan tuet investointituki % kehittämistuki % käynnistystuki % yritysryhmähankkeet %
9 Maaseuturahastosta Myönteisen päätöksen saaneet yritys- ja hanketuet YRITYSTUET Toiminimi (Raahe) investointituki (koneet ja laitteet), Maanviljely Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Rakennuspuusepän asennustyöt Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet) sekä kehittämistuki, Urheilu- ja liikuntakoulutus Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Kiinteistönhoito Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Maanviljely Moniurakointi Häkli Ky (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Maisemanhoitopalvelut Toiminimi (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Perunan viljely Nordlett Oy (Liminka) kehittämistuki, Muualla luokittelematon majoitustoiminta Toiminimi (Pyhäjoki) käynnistystuki, Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus Limingan Yrityspalvelu Oy (Liminka) käynnistystuki, Muu liikkeenjohdon konsultointi NDT Mific Oy (Pyhäjoki) investointituki (koneet ja laitteet) sekä käynnistystuki, Muu tekninen testaus ja analysointi Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet sekä rakentaminen), Muualla luokittelematon rakennusasennus Finnature Oy (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet) sekä kehittämistuki, Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Toiminimi (Lumijoki) investointituki (rakentaminen), Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut Nouseva Rannikkoseutu ry (Siikajoki) yritysryhmän kehittämistuki, Yrttialan yrityksiä Rauno Pitkänen Ky (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Tieliikenteen tavarankuljetus LVI-Asennus ja Huolto Oravisjärvi Oy (Tyrnävä) investointituki (koneet ja laitteet), LVI-asennus Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Keittiökalusteiden valmistus Toiminimi (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Urheilu- ja liikuntakoulutus Emilia Care Oy (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet) sekä käynnistystuki, Lasten päiväkodit Toiminimi (Liminka) kehittämistuki, Maatalous Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Kiinteistöjen siivous Toiminimi (Vihanti) käynnistystuki, Sisustusrakentaminen Pivis Ky (Liminka) investointituki (rakentaminen), Huonekalujen vähittäiskauppa R-Kotipalvelut Oy (Raahe) investointituki (koneet ja laitteet), kehittämissekä käynnistystuki, Muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut Ankkurilahden Ratsutila Oy (Liminka) investointituki (rakentaminen), kehittämis- sekä käynnistystuki, Urheilu- ja liikuntakoulutus Konehuolto Pirinen Oy (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet sekä rakentaminen), Maa- ja metsätalouskoneiden korjaus ja huolto HANKETUET Limingan kunta (Liminka) yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen) Hankkeessa rakennetaan lintutorni ja siihen liittyvät polkurakenteet. Tyrnävän Tempaus ry (Tyrnävä) yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen) Hankkeessa uusitaan talon ikkunat. Tavoitteena on lämmityskustannusten pienentäminen ja talon ulkonäön kohentaminen. Pyhäjoen Harrastajanäyttelijät ry (Pyhäjoki) yleishyödyllinen investointihanke (koneet ja laitteet) Kesäteatteri hankkii laadukkaat äänentoistolaitteet (langattomat mikit, vahvistimet ja kaiuttimet ulkokäyttöön) toiminnan kehittämiseksi.
10 uudet sivut julkaistaan Norsulla avoimet ovet pe klo tule nauttimaan tortut ja glögit HUOM! Norsu muuttaa alkaen uusiin tiloihin Ruukin yrityspuistoon: Nouseva Rannikkoseutu ry Ruukin Yrityspuisto Oy Ahlströmintie 1 F Ruukki yhteystiedot Nouseva Rannikkoseutu ry Ruukinkuja Ruukki facebook.com/nousevarannikkoseutu Soila Haapsaari toiminnanjohtaja (uudet hankkeet) Riikka Hautala hankevalmistelija (maksatukset) Nina Kurunlahti hankeaktivaattori (Yhteisöhautomo-hanke, KyläLeader-hankkeet) Harri Kontio hankesihteeri (Yhteisöhautomo-hanke) Risto Tolonen aktivaattori (kalatalousasiat) Sähköpostit: etunimi.sukunimi@nousevarannikkoseutu.fi Nouseva Rannikkoseutu ry PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSRYHMÄ
VUOSIRAPORTTI 2012 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY. Nouseva Rannikkoseutu ry
VUOSIRAPORTTI 2012 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY 2 3 Sisällysluettelo Yhteenveto Taustaa 1. HANKETOIMINNAN KESKEINEN SISÄLTÖ.. s. 5 1.1. Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja 421 1.2. Maksatushakemusten
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
LisätiedotKALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ
KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotNeuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi
on Rahoitusta Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotHyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta
Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotAjankohtaista maaseuturahastosta
Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.11.2015 Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Sivu 1 4.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015
LisätiedotTukirahoitusinfo- ja keskusteluilta
Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, toiminnanjohtaja Siilinjärven kyläparlamentti 11.1.2018 Yrityskeskus Innocum SIILINJÄRVI Rahoituksen 4,6 M jakautuminen
LisätiedotGraafinen ohjeisto. Mainostoimisto Bock's Office Oy VAASANSEUDUN KEHITYS OY VASAREGIONENS UTVECKLING AB VAASA REGION DEVELOPMENT COMPANY
Graafinen ohjeisto Mainostoimisto Bock's Office Oy Johdanto Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK elää ajan hengessä on avoin ja helposti lähestyttävä, mutta kuitenkin ryhdikäs, määrätietoinen ja terävä koko seudun
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotYhdistyslaturin kysely 2019
Yhdistyslaturin kysely 2019 Kyselyn tavoitteena oli selvittää yhdistystoiminnan kipupisteitä. Kyselyssä kartoitimme kiinnostusta yhdistystoiminnan eri alueiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia käytämme
LisätiedotKoulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria
Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä
LisätiedotOn rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Pienimuotoiset vesistönkunnostushankkeet Leader-tuen avulla Yleishyödyllinen kehittämishanke, tuki 80 % - Hankkeessa suunnitellaan vesistönkunnostustoimia
LisätiedotLeader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio
Lappi Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Pohjoisimman Lapin Leader (PLL) Sodankylä, Inari, Utsjoki, Savukoski,
LisätiedotPirityiset ry Sivu
Pirityiset ry Sivu 1 21.11.2016 Rahoitusta ja toimintaa vuodesta 1997 Hyvin olisi vaikka jokainen metsäperäläinen tarvinnut tontun taikka pirityisen, joka muutamilla isoisilla rikkailla tiedettiin olevan...
LisätiedotKEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net
KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät
LisätiedotTunnus. Tiedosto: 4ctunnus.eps
Tunnus Yleiset ohjeet Tunnus esiintyy aina tekstillisenä. Tunnuksen värit ovat identtiset EU-lipun värien kanssa. Värit: Pantone Reflex Blue ja Pantone Process Yellow ja neliväripainatuksessa seuraavasti:
LisätiedotYhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014)
YhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014) Hakija Projektin nimi Kuvaus Hailuoto Hailuodon 4H-yhdistys Liminka Luovon kesäkirppis Järjestetään itsepalvelukirpputori Hailuodon vanhalla alakoululla heinäkuussa.
LisätiedotMatkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.
1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä
LisätiedotTeemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotLEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä. Heidi Pasanen, Leader-neuvoja
LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä Heidi Pasanen, Leader-neuvoja Leader - yleisperiaatteita Läheisyysperiaatteeseen perustuva toimintatapa alueiden kehittämisessä Paikallista, alueiden välistä,
LisätiedotVUOSIRAPORTTI 2013. Nouseva Rannikkoseutu ry
VUOSIRAPORTTI 2013 2 Yhteenveto NOUSEVARANNIKKOSEUTU RY:N TOIMINNAN TULOKSET VUONNA 2013 (käytettävissä olevat resurssit 5 htv) Järjestetty aktivointi-, opinto- ja koulutustilaisuuksia 38 kpl, osallistujia
Lisätiedotweela.net graafinen ohjeisto
weela.net graafinen ohjeisto Sisällys Weela.net SISÄLLYS: Logo sivu Värimääritykset... 2 Suoja-alueet... 3 Typografia... 4 Materiaali malleja Posteri, pöytäständi A ja B... 5 Julistepohja, käyntikorttimalli
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotViisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014
Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotOhjelmakaudella 2007-2013 myönnetyt yritystuet
Ohjelmakaudella 2007-2013 myönnetyt yritystuet (Huom! Hanke kirjataan hankerekisteriin vasta sitten, kun ELY-keskus on tehnyt siihen virallisen päätöksen) HANKKEEN NIMI, TOTEUTTAJA JA TOTEUTUSALUE KOKONAISBUD-
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotLeader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015
Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta
LisätiedotKäsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1
LisätiedotOulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa
J ä s e n t i e d o t e Oulun Seudun Leader N u m e r o 1 / 2 0 1 5 Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa T ä s s ä o s a s s a : Rahoitus-Infot 2 Vuosikokous 2 Sähköinen hankehaku Yritys
LisätiedotMaaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan
LisätiedotMANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN
MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMaaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI
ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää
LisätiedotRahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan
LisätiedotTilannekatsaus 9 / 2016
Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin
Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan
LisätiedotMaaseuturahaston tilastoja 2017
Maaseuturahaston tilastoja 2017 Sivu 1 28.3.2018 ELY-keskuksen yritystuet Toimenpide Kpl (%) Myönnetty tuki (EU ja valtio) (%) 4.2 Elintarvikkeiden valmistus 9 (22 %) 4 183 544 (51 %) 6.2 Yrityksen perustamistuki
LisätiedotLeader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola
Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotNorpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama
Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotVUOSIRAPORTTI 2010 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY. Nouseva Rannikkoseutu ry
VUOSIRAPORTTI 2010 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY 2 3 Sisällysluettelo Yhteenveto Taustaa 1. Hanketoiminnan keskeinen sisältö.. s. 5 1.1. Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja 421 1.2. Toimenpide
LisätiedotAJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA
AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA Kylärekisteri ja kylätalorekisteri Muistakaa ilmoittaa kylärekisteriin yhteystietojen muutokset. Kylärekisterin kautta teemme kaiken tiedotuksen teidän kylien
LisätiedotESKOLAN KYLÄPALVELU OY
ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.
LisätiedotRAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE
RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä
LisätiedotUUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!
LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät
LisätiedotKylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella
Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotMaaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus
Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotVUOSIRAPORTTI 2014. Nouseva Rannikkoseutu ry
VUOSIRAPORTTI 2014 2 Yhteenveto NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY:N TOIMINNAN TULOKSET VUONNA 2014 (käytettävissä olleet resurssit 5 htv) Järjestetty aktivointi-, opinto- ja koulutustilaisuuksia 40 kpl, osallistujia
LisätiedotLeaderrahoituksen. yritystuet
Leaderrahoituksen yritystuet Millainen yritys voi saada leader - tukea Yrityksellä on oltava edellytykset kannattavaan liiketoimintaan Yritystoiminta on päätoimista ja ammattimaista yrityksen on annettava
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotKyläyhdistykset palvelukumppaneina
Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kotipalvelujen kasvava markkina uudet ratkaisut 15.6.17 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi Pohjois-Savon Kylät ry Pohjoissavolaisten
LisätiedotOulun seudun Leadertoimintaryhmä. JoMMa ry
Oulun seudun Leadertoimintaryhmä JoMMa ry Rekisteröity yhdistys, joka kannustaa toiminta-alueensa asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja
LisätiedotEteläisen maaseudun osaajat EMO ry
KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen
LisätiedotMiten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.
Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta
LisätiedotMinkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?
Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen
LisätiedotLEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA
LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA 23.8.2019 Helsingin Sanomat 22.2.2019 MDI:N VÄESTÖENNUSTE 2040 OSALLISUUS HYVÄN ELÄMÄN EDELLYTYKSENÄ Paikallinen osallisuus Kyky panostaa yhteiseen
LisätiedotRakennusinvestointien valmistelu
Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016
Lisätiedotminä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start
minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotLaihian yhdistysilta
Laihian yhdistysilta 7.11.2018 Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 2500 Yhyres ry:n toiminta-alue; Isokyrö, Laihia ja Vaasan Vähäkyrö
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotGRAAFINEN MANUAALI.
www.liberaalipuolue.fi/media LOGO Puolueen logo koostuu kolmesta eri elementistä ja niiden asettelusta. Oikein -merkki, Liberaalipuolue -teksti ja vapaus valita -teksti. Logoa pitää käyttää täysin sille
LisätiedotKonkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen
Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi
LisätiedotManner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset
Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Maaseuturahaston hankkeiden toteutusinfo 24.8.2016 Sivu 1 25.8.2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamat kehittämishankkeet Hanketukipäätöksiä
LisätiedotOmalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä
Turvallisuuden ja hyvinvoinnin TKI-foorumi 16.3. SataKylät ry Kyläasiamies Hanna Ruohola Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä Miksi hanke suunniteltiin? Kylien lähipalvelujen
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta
Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta
LisätiedotMaakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat
LisätiedotLeader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry
Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
LisätiedotSote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja
Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia
Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KAUSI 2009 2014 KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020 RAHOITUSKEHYS PÄÄTÖKSENTEKO
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotOhjelmakaudella 2007-2013 rahoitetut kehittämishankkeet
Ohjelmakaudella 2007-2013 rahoitetut kehittämishankkeet (Huom! Hanke kirjataan hankerekisteriin vasta sitten, kun ELY-keskus on tehnyt siihen virallisen päätöksen) HANKKEEN NIMI, TOTEUTTAJA JA TOTEUTUSALUE
LisätiedotYritysten kasvun suunta kysely
Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotVärit. Punainen Pantone: 179 CMYK: 0C 90M 80Y 0K RGB: 199R 55G 53B Hex: #C73735
Graafinen ohjeisto Tunnus Pinskujen tunnusta voidaan käyttää värillisenä tai mustavalkoisena. Tunnusta suositellaan käytettäväksi vaalealla tai Pinskujen keltaisella pohjalla. Mustavalkoista tunnusta voi
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi
LisätiedotLue tämä Kauniaisten kaupunki -tunnusoriginaalien käytöstä
Lue tämä Kauniaisten kaupunki -tunnusoriginaalien käytöstä 1. 2. 2. Kauniaisten kaupungin tunnus Kauniaisten kaupunki -tunnuskokonaisuus muodostuu seuraavista osista: 1. Pelkästä Kauniaisten vaakunasta,
LisätiedotVastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet
LisätiedotLounalentiksen seurakysely
Lounalentiksen seurakysely Koonti 13.5.2019 Sarjaparlamentissa Loimaalla 16 vastausta (13.5.2019): Vastauksista 14 eri seurasta eri puolilta aluetta (kaikista maakunnista tullut vastauksia) Todella erilaisia
LisätiedotHyvinvoinnin virtaa Mikkelissä
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman
LisätiedotNAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet
NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus
Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden
Lisätiedot