Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseutustrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseutustrategia"

Transkriptio

1 mistä rannikkoseutu tunnetaan? Nyt kartoitetaan ohjelmatyöhön liittyen nouseva rannikkoseutu ry valmistautuu uuteen ohjelmakauteen rannikkoalueen erityispiirteitä. Erityispiirre voi olla mitä tahansa tuotteista palveluihin ja fyysisestä ympäristöstä ajatusmaailmaan liittyvä asia tai ilmiö. Kyselyyn löytyy linkki osoitteista: nousevarannikkoseutu.fi facebook.com/nousevarannikkoseutu Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseutustrategia laaditaan ensimmäistä kertaa viiden toimintaryhmän yhteistyönä. Alueen kukin toimintaryhmä täydentää yhteistä strategiaa omilla yksityiskohtaisemmilla kehittämisohjelmilla. Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmaa on työstetty vuoden aikana osallistavan prosessin avulla. Ohjelman laadinnassa on hyödynnetty aikaisemmilta ohjelmakausilta hankittuja kokemuksia sekä kylä- ja maaseutusuunnitelmia. Työpajojen ja kyselyjen kautta valmistelutyöhön on osallistunut yli 240 ihmistä. Parhaillaan ovat menossa kuntakierrokset kuntapäättäjien näkemyksien kartoittamiseksi aluekehittämistyöstä. Vuosina voimaa haetaan paikallisuudesta Nouseva Rannikkoseutu ry:n monirahoitteisessa kehittämisohjelmassa on esitelty tavoitteet tulevalle EU:n ohjelmakaudelle. Ohjelmasta rahoitusta hakevien yritysja kehittämishankkeiden tulee edistää hyvään elämään, elinvoimaan, ympäristöön ja nuoriin liittyviä kehittämistavoitteita. Hankkeiden tulee olla luovia ja kokeilevia ja niiden tulee edistää monialaista verkostoitumista. Kansainvälisessä yhteistyössä keskitytään pohjoiseen ulottuvuuteen. Hyvä elämä teeman kautta kehitetään kylätoimintaa, lisätään maaseudun asukkaiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja tuetaan ikäihmisten hyvinvointia. Elinvoima teeman kautta tuetaan yrittäjyyttä, monipuolistetaan maaseudun elinkeinorakennetta ja vastataan isojen teollisuushankkeiden tuomiin välillisiin haasteisiin. Ympäristö teeman alla parannetaan maiseman viihtyisyyttä ja tuetaan luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, uusien ympäristöratkaisujen kehittämistä sekä lähiruokaan ja green care-toimintaan liittyviä hankkeita. Nuorten osalta vahvistetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, tuetaan nuorten kasvua ja aktiivista toimintaa sekä kansainvälistymistä. Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmaluonnos on luettavissa Voit osallistua lopullisen ohjelman valmisteluun mm. lähettämällä meille kommentteja luonnoksesta. Ohjelma toimitetaan Maa- ja metsätalousministeriölle kevään 2013 aikana.

2 kalatoimet ota kantaa! Perämeren kalatalousohjelman valmistelu perämeren rannikon kalatalousryhmä tiedottaa on aloitettu. Perämeren kalatalousryhmä haastaa kalastajat ja kala-alan toimijat nahkiainen - tunteita puolesta ja vastaan sekä kaikki kalan ystävät miettimään kalatalouden kehittämistoimia. Mitä pitäisi tehdä kalaalan kehittämiseksi? Lienee selvää, että on hylkeitä, ne vaikuttavat kalastukseen Mitä keinoja hylkeitä vastaan tai keinoja hylkeiden kanssa elämiseen? rannikkokalastuksella saadaan järkevällä tavalla lähiruokaa ja terveellistä ravintoa ruokapöytiin Miten tämä lähiruoan saanti turvataan? Nahkiainen on erikoiseläin ei kala vaan ympyräsuinen. Ihminen tietää paljon, on käynyt kuussa, mutta nahkiainen on vieläkin tuntematon arvoitus. Tiedetään, että nahkiainen nousee merestä jokeen syksyllä. Tämän jälkeen se pysyttelee joessa imeytyneenä suojakiveen, pärjää puoli vuotta pelkällä virtavedellä. Vasta kesän tullessa nahkiainen herää eloon. Elo on kuitenkin lyhyt. Pitkän paaston ja kutukiihkon jälkeen nahkiainen kuolee. Uusi nahkiaiselämä alkaa. Nahkiaisen mäti on minimaalisen pientä. Pieniä ovat mädistä syntyvät miljoonat ja taas miljoonat toukat, jotka elävät joen pohjassa 2-6 vuotta. Jokitoukat vaeltavat aikanaan mereen. Alkaa nykyihmiselle nahkiaisen täysin tuntematon elämänvaihe. Missä nahkiainen käy vaelluksella? Kuinka monta vuotta nahkiainen vaeltaa ja kasvaa merellä? Mikä on sen pääasiallinen ravinto? Kysymyksiä on, mutta ei vastauksia. Miljoonan euron erikoisherkku Suomen puolella Perämerellä nahkiaisen merkitys on säilynyt nykypäiviin saakka. Ruotsissa vastaava merkitys on nykyisin hyvin pieni, vaikka aiemmin nahkiaista on käytetty ja pyydetty naapurissa enemmän kuin meillä. Perämeren jokialueet tuottavat Suomen nahkiaissaaliista prosenttia. Rahaa nahkiainen tuo alueelle 0,5-1 miljoonaa euroa vuosittain. Nahkiainen on vieläkin jokialueidemme elävää historiaa ja nykypäivää. Mikä on nahkiaisen tulevaisuus Perämeren rannikon jokialueilla? Tätä on selvitetty kalatalousryhmän rahoittamassa, pian päättyvässä hankkeessa Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Huolestuttavaa on, että vaikka kaikenlaisten eliöiden ja ötökköjen tutkimuksiin käytetään mittavat varat, niin Perämeren arvoeläimeen nahkiaiseen ja sen tutkimuksiin ei ole toistaiseksi kiinnitetty käytännössä lainkaan huomiota. Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa -hanke tähtää siihen, että kalatutkijat ja kala-asioista päättävät kiinnittäisivät vihdoinkin nahkiaiseen edes sen verran huomiota, että opitaan tuntemaan nahkiaisen elämä ja tätä kautta aletaan entistä enemmän kiinnittämään huomiota nahkiaisen tarjoamiin jokialueen kehittämismahdollisuuksiin. Nahkiainen on joillekin herkku, toisille inhokki, mutta arvokkaana vesieläimenä sen elämä ja kalastusmahdollisuudet tulee säilyttää tulevaisuudessakin.

3 HYLJE kalatoimet Verkot vesille ota kantaa! Suscipit, vicis praesent erat kalastajat ukkoontuvat feugait epulae, vali- pohjarysäkokeilut aloitettu Hylkeen ja verkkokalastajan taisto päättyy aina hylkeen voitoksi. Joskus kalastaja saa kalastaa jonkun tunnin itsekseen, mutta kauaa iloa ei kestä. Norppa voi tyytyä napsimaan kalat ja jättää verkon lähes ehjäksi seuraavaa ruokailua varten. Halli jopa 300 kilon peto sen sijaan syö kalat ja särkee verkot mennen tullen. Kalastaja menettää saaliin, työvälineen ja kallista aikaa tuhraantuu. Tämä tapahtuu uudestaan ja uudestaan aivan kuin Päiväni murmelina -elokuvassa. Kalastajille tämä on todellisuutta, ei fiktiota. Ahvenen, karisiian (pikkusiian) ja maivan kalastus on ilman hylkeitäkin kovaa, työlästä ja vaativaa. Hylkeet ovat tulleet jäädäkseen. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, Osuuskunta Team Kala ja kalastaja Mikko Viitanen ovat aloittaneet pohjarysäkokeilut, jotka onnistuessaan tuovat kalastukseen merkittävää parannusta ja helpotusta, jos kalojen päästelystä verkoista voidaan luopua. Ahven on pohjakala, pikkusiikaa ja maivaa taas pyydetään syksyisin pohjan läheisyydestä. Pohjalla liikkuva kala nousee Hankehaku Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta on jatkuva! harvoin ylös eikä rysäpyynti tuota toistaiseksi hyvää tulosta. Uusien rysien ajatus on, että rysä voidaan virittää vaikka metriin, vaikka niiden pyyntisyvyys on esim. neljä metriä pohjasta. Pyydysten nieluja on viritetty niin, että ne ovat tavanomaisesta poiketen joko pohjan myötäisesti tai aivan lähellä pohjaa. Perämeren Liiton flexi-rysä hankkeella tavoitellaan lähinnä ahventa ja pikkusiikaa, kokeiluja on suoritettu Kokkolassa, Hailuodossa ja Simossa. Osuuskunta Team Kalan maiva-hankkeessa tavoitellaan maivaa. Team Kalan pyydysmalli on kehitelty etupäässä Kuivaniemellä, jossa pyydystä myös kokeillaan. Viitasen Mikon pikkupohjarysä on solmuvälin mukaan kalastanut ensimmäisen kesän kokeiluissa monenlaista kalaa Raahen läheisyydessä. Pohjarysäkokeiluissa on saavutettu myönteistä tulosta. Kalatalousryhmän toimesta rysäkokeiluista tiedotetaan säännöllisesti kalastajille. Kalastajat ovat tervetulleita myös tutustumaan pyynnissä oleviin pyydyksiin ensi kesän aikana. esiselvityshankkeissa tukitaso on % koulutushankkeissa % yritysten kehittämishankkeissa tuki on maksimissaan 60 % yleishyödyllisillä yhteisöillä ja kunnilla kehittämishankkeiden tuki on % yleishyödyllinen investointihanke % Investointihankkeissa myönnettävät tuet ovat maksimissaan samansuuruisia kuin EKTR:n muissa toimintalinjoissa. Lopullinen tukitaso päätetään hankekohtaisesti kalatalousryhmän kokouksissa. dus Miten indoles saadaan duis uusia enim kalastajia, onko kalastajia, genitus jotta at. kalaa consequat saadaan Sed, conventio, ruokapöytiin? aliquip accumsan adipiscing kala augue on blandit oikeinkäsiteltynä abbas erinomaista oppeto commov. minim ravintoa Miten Enim neo kalankäsittelyä velit adsum ja kalan markkinointia odio, multo, voidaan in commoveo quibus premo tamen kehittää? erat huic. Occuro uxor kalaa dolore, tulee ut at paljon praemitto sesonkiaikoina opto si sudo, opes feugiat iriure kalastaja validus. saisi kalasta Sino Miten entistä lenis vulputate, parempaa hintaa, vale-tuottudo ja elinmahdollisuuksia? ille abbas cogo toa saluto quod, esse illum, ota letatio yhteyttä: lorem conven- kalatalousaktivaattori tio. Letalis nibh iustum Risto Tolonen 050 transverbero bene, erat vulpu tate enim esse si sudo erat. OTA YHTEYTTÄ

4 terve! yhteisöhautomo-hankkeessa tapahtunutta Kolmivuotinen Yhteisöhautomo-hanke, jonka tavoitteena on tukea paikallisyhteisöjen toimintaa, kehittää lähipalveluita sekä tehostaa viestintää, on saavuttanut puolivälin etapin. Hanke on saanut elokuussa lisävahvistusta, kun Ninan työpariksi hankeremmiin hyppäsi Harri Kontio. Kuluneen kesän ja syksyn aikana hanke on esittäytynyt mm. Vihannin markkinoilla, Oulussa järjestetyillä Maaseutufestareilla, Ruukin Pitäjäpäivillä sekä Raahen kylien torilla. Hanke on ollut järjestämässä kuljetusta Ylimaakunnallisille Kyläpäiville Kuusamoon ja ollut kylätoimijoiden tukena Vihannin ja Raahen kuntaliitosasiassa kokoamalla kyliä yhteisiin tapaamisiin. Joulukuussa hanke on mukana vielä Temmeksen joulutapahtumassa ideoimassa nuorten harrastuksia ja toimintaa. Syksyn kuluessa on ehditty toteuttaa myös osa lukuisista kentältä tulleista koulutustoiveista. Järjestötoimijoiden osaamista yhdistys- ja hallitustyöskentelyyn liittyvissä perusasioissa on kartutettu Näin toimii yhdistys koulutuksilla Tyrnävällä ja Raahessa. Uutispuuro-hankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin Juuttuuko puhe kurkkuun? -puheviestintäillat Raahessa ja Limingassa, joissa Kulttuuriosuuskunta Ilmeen kouluttaja haastoi osallistujat erilaisiin improvisaatioharjoituksiin esiintymistekniikan hiomiseksi. Erilaiset yhdistystoimintaan ja viestintään liittyvät koulutukset tulevat muodostamaan yhden hankkeen toiminnan kulmakivistä myös vuonna Lisäksi hanke on järjestänyt muutaman opintomatkan ja ollut mukana organisoimassa kylien yhteistä toimintaa. Opintoretkiltä on haettu ideoita oman kylän ja sen toiminnan kehittämiseen. Useamman kylän ja eri kuntienkin alueilta olevien aktiivien lähteminen yhteisille retkille on luonteva verkostoitumisen paikka. Esimerkiksi opintomatka Kierikkiin kiteytti ajatuksen Raahen seudun muinaismuistokohteiden ja paikallishistorian kohteiden teemapohjaisesta kehittämisestä eri yhdistysten yhteistyönä. Yhteiset kokoontumiset eri aiheiden ympärille ja yhteisten asioiden eteenpäin vieminen sekä kylien ja kunnan tapaamiset saavat jatkoa vuoden 2013 puolella. Seuraa hankkeen ilmoittelua tulevista tapahtumista -sivuilta ja osallistu hankkeen retkille, koulutuksiin ja tapahtumiin. Voit laittaa meille myös ideoita tulevasta toiminnasta, niin tehdään asioita yhdessä. Aloitin työni hankesihteerinä Norsussa elokuussa. Vietin vilkkaat nuoruusvuoteni Kempeleessä, jossa synnyin esihistoriallisena aikana ennen Zeppeliniä ja Zimmaria. Kylä kasvoi ja kehittyi, keksittiin tuhannes sana, joka voi alkaa Zetalla ja minä muutin Ouluun opiskelemaan kuvallista viestintää. OAMK:sta valmistuttuani mieli ja ruumis veti pohjoiseen ja löysin itseni Kaamasen mutkasta vuolemassa kitukasvuista koivua. Jäniksen vuosi latasi henkiset ja fyysiset akut täyteen ja palasin maalikyliin oravanpyörää ihmettelemään. Monenlaisten media-alan hommien jälkeen hyppäsin norsun toimistolle tuomaan testosteronia kahvipöydän kikatteluihin. Naisten ylivoiman huomasin jo toisella viikolla, kun löysin itseni tiskivuorta valloittamassa. Olen viihtynyt uudessa työssäni loistavasti, koska työilmapiiri on virkeä, kehittämishaluinen ja kotoisa. Työnkuva on monipuolinen ja laaja kenttä pitää huolen siitä, ettei pääse sammaloitumaan tietokoneen ääreen toimistolle. Maaseudun kehittäjän saappaat ovat suuret ja alussa on pitänyt laittaa useampi villasukka jalkaan. Varsinkin nuorten aktivointi on itselleni suuri haaste ja pyrin tuomaan kentälle uusia näkökulmia ja ideoita. Muutos vaatii aikaa ja uskallusta tehdä asioita uudella tavalla. Jos sinulla on hankeideoita nuorten puolelle, ota rohkeasti yhteyttä! Harri Kontio UUDEN TYÖNTEKIJÄN ESITTELY

5 myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kyläleader hankkeet raahe yhteisöllisyyden juurilla Jokelan koulun vanhempainyhdistys ry: Perhekerhon välinehankinnat Yhdessä tekeminen on tärkeää yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Hanke on ollut aktiivisesti mukana Vihannin kylien yhteisen Kinttupolku-hankkeen käynnistämisessä sekä tallaustapahtumien järjestämisessä, joilla uusia vaellusreittejä on tehty vihantilaisille tutuksi. Yhteisöhautomo on ollut myös Kinttupolku-hankkeen tiedotusapuna. Vastaavanlainen kylien yhteishanke on vireillä Siikajoella. Kesän korvalla yhteistyössä Koti maalla hankkeen kanssa järjestettiin toistamiseen Mitä kuuluu kylät tilaisuus Pyhäjoella. Kunnan ja kylien kohtaamisessa vaihdettiin ajatuksia mm. siitä, mitä hyvää omalla ja naapurikylillä on ja mitä asioita voitaisiin parantaa. Illan aikana syntyi idea leikkimielisen kisan käynnistämisestä, jossa Pyhäjoen kylät kisaavat siitä, kuka kylistä saa tietyssä määräajassa houkutelluksi omaan kylään eniten uusia asukkaita. Kisan sääntöjä hiottiin kylien vapaamuotoisessa tapaamisessa elokuussa, jolloin kisattiin myös kananmunan lennättimen Pyhäjoen mestaruudesta perin tasaväkisesti. Haastettiinpa hankeväkikin kisaan mukaan ja oman lennättimen tekoon. Yhteisöllisyyden eväitä kasattiin kesäkuussa Oulussa pidetyllä yhteisöllisyys-luennolla, jossa Meri Lähteenoksa kertoi ryhmän muodostuksen haasteista ja siitä, miten tunnistaa ja hyödyntää eri ihmisten erilaista osaamista kehittämistyössä. Meri on toiminut aktiivisesti Tampereella Annikin korttelin kehittämisessä. Tälle luennolle on luvassa jatkoa nyt joulukuussa. Yhteishengen luomisessa on tärkeää toisten toimijoiden tunteminen ja sukupolvien välinen vuorovaikutus. Yksi hyvä tapa lisätä henkilö- ja paikallistuntemusta ovat kyläkierrokset. Tällainen kyläkierros toteutettiin Limingassa syyskuun alussa yhteistyössä alueen kyläyhdistysten ja Koti maalla hankkeen kanssa. Yhden päivän aikana kierrettiin bussilla kaikki Limingan seitsemän kylää ja pysähdyttiin kylien itsensä valitsemissa kohteissa. Kylätoimijat esittelivät monta mielenkiintoista tarinaa kylien historiasta ja nykypäivästä. Kannattaa kokeilla muillakin kylillä. Jokela-Pattijoki Kyläseura ry: Nuorten puutyöverstaan koneistus Rantsila (siikalatva) Mankilan Kyläseura ry: Lastenkerhon varusteiden hankkiminen siikajoki Revonlahden Kotikyläyhdistys ry: Perinteisen riukuaidan materiaalihankinnat

6 myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kyläleader hankkeet opintomatkoilta uusia idoita ja toimintatapoja tyrnävä Hanke järjesti opintomatkan Tampereen seudun kyliin toukokuussa. Matkalle lähti bussilastillinen kylätoimijoita koko maakunnan alueelta. Kävimme tutustumassa Tottijärvellä kylätaloon, museomakasiiniin ja Monitoimipuisto-hankkeeseen. Kangasalalla kohteena oli yhteiskylä ekologisine ja yhteisöllisine rakentamisratkaisuineen sekä Aitoniemi-Hirvenniemellä Keson kylätalo, jonka kunnostamiseen vaadittuja varoja yhdistys on kerännyt mm. huutokaupan keinoin. Konginkankaalla saimme vinkkejä vuoden kylän toiminnasta. Heinäkuussa 21 seikkailijaa lähti aikamatkalle Kierikkikeskukseen Yli-Iihin. Tutustuimme kivikauden kylään ja ansapolkuun sekä kokeilimme mm. muinaisjousella ampumista ja kiviesineen hiontaa. Kävipä osa koettamassa onneaan arkeologisilla yleisökaivauksilla. Oppaanamme oli keskuksen johtaja Leena Lehtinen, joka kertoi keskuksen perustamishistoriasta sekä tapahtuma- ja palvelutarjonnasta. Yhteisöhautomo-hankkeen työntekijöitä osallistui Pohjoiset kylät -hankkeen järjestämälle opintomatkalle Vienan Karjalaan Kiersimme lähes 600 kilometrin lenkin Suvannon, Pääjärven, Röhön, Uhtuan, Paanajärven, Kemin, Louhen ja Kiestingin kautta. Piipahdimme Lönnrotin laulupuulla, kulttuuritaloissa, yksityiskodeissa ja saimme maistella herkullista karjalaisruokaa. Mukaamme tarttui tuhti tietoannos Karjalan historiasta ja nykypäivästä. Saimme retkeltä hyviä vinkkejä historian ja kulttuurin tuotteistamiseen sekä verkostomaiseen yhteistyöhön matkailupalveluiden tuottamisessa. Marraskuun alussa hanke järjesti opintomatkan Kärsämäelle ja Nivalaan. Retkelle osallistui toimijoita 13 eri yhdistyksestä Oulun ja Raahen seudulta. Kävimme tutustumassa Kärsämäellä Kulttuuritontut -hankkeeseen, Paanukirkkoon sekä Sydänmaankylän monipuoliseen toimintaan. Nivalassa tutustumiskohteena oli Erkkilän kylä ja siellä toteutettu ulkoilukeskus. Retkeltä saatiin monia ideoita siihen, miten erilaisilla kehittämishankkeilla kylän yhteisöllisyyttä, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä palvelu- ja kulttuuritarjontaa voidaan lisätä. Päivän mottona oli eittämättä: Yhdessä tehden saadaan paljon aikaan kylän koosta riippumatta. Temmeksen kylä: Joulutoritapahtuman järjestäminen vihanti Vihannin 4H-yhdistys ry: Toriteltan ja pöytien hankkiminen Leather Rebel nuorten bändi: EP-levyn monistuskulut ja äänentoistokaiuttimien hankinta Läntisrannan Kyläyhdistys ry: Lasten kiikun hankkiminen kylän virkistysalueelle Seuraava KyläLeader haku päättyy Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löydät osoitteesta:

7 tarinoita mankilasta hanke kestää kesään 2014 saakka ja kustannusarvio on Hanketta osarahoittaa toimintaryhmä Nousevarannikkoseutu mankila - kylä täynnä tarinoita ry EU:n Maaseudun kehittämisrahastosta. Kun suunnittelet hanketta, käytä apunasi sivuilla olevaa hankesuunnittelulomaketta ja ota yhteyttä Norsun toimistoon. Tiesithän, että yritys ja hanketukien haku on jatkuva! Siikalatvan Mankilan Kyläseuran hallinnoima Tarinoita Mankilasta hanke on käynnistymässä. Hankkeessa on tavoitteena koota erilainen kyläkirja, jonka keskiössä on elävät kertomukset. Alueella on runsaasti paikkoja, joiden nimeen liittyy ihmiskohtaloita ja tarinoita. Myös historiallisia tapahtumia sijoittuu Mankilaan ja lähialueille. Kerrotaan, että Suomen sodan aikana kenraali Sandelsin sotajoukot käyttivät Mankilankylän kautta Temmekselle kulkevaa tietä, joka on venäläisten rakentama tykkitie ja siitä on yhä olemassa jäänteitä. Paikallinen nimistö sulkee sisäänsä kertomuksia, joiden todenperäisyyttä voi jokainen itse arvioida. Kerrotaan Eelunpellon kasvavan veren voimalla ja Aarrepellon kätkeneen sisäänsä aarteen. Onpa Mankilassa asustanut muinoin jättiläisiäkin, joita nimeltä tunnetaan Kiljo ja Koljo. Jättiläisten kerrotaan asustaneen etenkin Luppoviidankankaalla. Kyläläisille järjestetään tarinailtoja, joissa muistellaan alueella sattuneita tapahtumia ja ihmisiä. Suusta suuhun elävät tarinat sekä historialliset tapahtumat kerätään äänitallenteiksi, joista työstetään kylän oma tarina-atlas: tarkoituksena on, että kootut tarinat sijoitetaan kartalle ja näin saadaan kylän ympäristö ja paikat myös elämään. Myöhemmässä vaiheessa tuloksia voidaan hyödyntää paitsi kylän omissa tapahtumissa, myös esimerkiksi kylämatkailun kehittämiseen. Tavoitteena on innostaa kylän nuoria mukaan eräänlaisiksi tarinaoppaiksi, jolloin nuorten juuria omaan kylään saadaan vahvistettua. Kansainvälistä näkökulmaa kylän kehittämiseen haetaan ns. ystäväkylätoiminnalla. Mankilalla on hakusessa vertaiskylä Britteinsaarilta ja tavoitteena on päästä tutustumaan heidän paikalliseen kulttuuriympäristöön ja vastavuoroisesti kutsua ystäväkyläläisiä myöhemmin mankisten vieraiksi. Hanketuet yleishyödyllinen kehittämishanke % elinkeinollinen kehittämishanke 80-90% koulutushanke 90 % yleishyödyllinen investointihanke % Myös erityisympäristötuet perinnebiotooppien hoitoon!

8 aki roukala Kun suunnittelet hanketta, käytä apunasi levy-yhtiö kioski wagneria bättre folkeille sivuilla olevaa hankesuunnittelulomaketta ja ota yhteyttä Norsun toimistoon. Tiesithän, että yritys ja hanketukien haku on jatkuva! Valokuvaaja Aki Roukala vaihtoi hektisen Helsingin Hailuodon maalaismaisemiin. Oulusta lähtöisin olevalla Roukalalla on sukujuuret Hailuodossa. Pari vuotta saarella asunut kulttuurin monitoimimies on tyytyväinen rauhalliseen elämän rytmiin ja sosiaaliseen naapurustoon. Roukala on toiminut mm. Image Kustannuksen valokuvaajana. Bändejä kuvatessaan Roukala fiksaili samalla artistien keikkoja ja muuta toimintaa, joten ajatus omasta levy-yhtiöstä alkoi kehittyä konkretiaksi. Kioski levy-yhtiö näki päivänvalon 2005 ja oli luonnollinen jatke tälle yhtälölle. Kioski pitää sisällään 2-3 artistia kerrallaan ja toimintaa on yritetty tarkoituksella pitää pienenä, jotta jäisi aikaa päätoimiselle ammatille, valokuvaukselle. Menestyvää konseptia on joskus hankala pitää pienenä, kun artisti lyö läpi. Näin voisi kuvailla soulartisti Mirel Wagnerin tapausta. Kioski julkaisi Wagnerin debyyttialbumin helmikuussa 2011 ja jo elokuussa Wagner löytyi Time-lehden verkkosivuilta sijalla viisi 11 tutustumisen arvoisen artistin listalla. Alunperin Kioskin oli tarkoitus pysyä Suomen maalla, suomenkielisenä. Ison nimen tarttuessa haaviin, suunnitelmiin tuli muutos. Vaikka päätoiminen valokuvaaja onkin, työmäärältään levy-yhtiön pyörittämistä on hankala kutsua harrastukseksi. Olen tyytyväinen nykytilanteeseen, mutta toiminta voi kasvaa tulevaisuudessa laajemmaksikin, Roukala jättää ajatuksen leijumaan. Itse tekeminen on läsnä kaikessa Roukalan toiminnassa. Saarelaisuus on mahdollistanut muun muassa oman gallerian, Huone nro 8, perustamisen sekä aktiivisena kulttuuritoimijana Roukala päräytti pystyyn Bättre folk-festivaalin heinäkuussa. Jatkoa on luvassa ensi kesänä. Uusien perinteiden luominen vanhojen rinnalle on tärkeää; näin juuret pysyvät elinvoimaisina. Yritystoiminnan tuet investointituki % kehittämistuki % käynnistystuki % yritysryhmähankkeet %

9 Maaseuturahastosta Myönteisen päätöksen saaneet yritys- ja hanketuet YRITYSTUET Toiminimi (Raahe) investointituki (koneet ja laitteet), Maanviljely Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Rakennuspuusepän asennustyöt Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet) sekä kehittämistuki, Urheilu- ja liikuntakoulutus Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Kiinteistönhoito Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Maanviljely Moniurakointi Häkli Ky (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Maisemanhoitopalvelut Toiminimi (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Perunan viljely Nordlett Oy (Liminka) kehittämistuki, Muualla luokittelematon majoitustoiminta Toiminimi (Pyhäjoki) käynnistystuki, Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus Limingan Yrityspalvelu Oy (Liminka) käynnistystuki, Muu liikkeenjohdon konsultointi NDT Mific Oy (Pyhäjoki) investointituki (koneet ja laitteet) sekä käynnistystuki, Muu tekninen testaus ja analysointi Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet sekä rakentaminen), Muualla luokittelematon rakennusasennus Finnature Oy (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet) sekä kehittämistuki, Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Toiminimi (Lumijoki) investointituki (rakentaminen), Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut Nouseva Rannikkoseutu ry (Siikajoki) yritysryhmän kehittämistuki, Yrttialan yrityksiä Rauno Pitkänen Ky (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Tieliikenteen tavarankuljetus LVI-Asennus ja Huolto Oravisjärvi Oy (Tyrnävä) investointituki (koneet ja laitteet), LVI-asennus Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Keittiökalusteiden valmistus Toiminimi (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Urheilu- ja liikuntakoulutus Emilia Care Oy (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet) sekä käynnistystuki, Lasten päiväkodit Toiminimi (Liminka) kehittämistuki, Maatalous Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Kiinteistöjen siivous Toiminimi (Vihanti) käynnistystuki, Sisustusrakentaminen Pivis Ky (Liminka) investointituki (rakentaminen), Huonekalujen vähittäiskauppa R-Kotipalvelut Oy (Raahe) investointituki (koneet ja laitteet), kehittämissekä käynnistystuki, Muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut Ankkurilahden Ratsutila Oy (Liminka) investointituki (rakentaminen), kehittämis- sekä käynnistystuki, Urheilu- ja liikuntakoulutus Konehuolto Pirinen Oy (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet sekä rakentaminen), Maa- ja metsätalouskoneiden korjaus ja huolto HANKETUET Limingan kunta (Liminka) yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen) Hankkeessa rakennetaan lintutorni ja siihen liittyvät polkurakenteet. Tyrnävän Tempaus ry (Tyrnävä) yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen) Hankkeessa uusitaan talon ikkunat. Tavoitteena on lämmityskustannusten pienentäminen ja talon ulkonäön kohentaminen. Pyhäjoen Harrastajanäyttelijät ry (Pyhäjoki) yleishyödyllinen investointihanke (koneet ja laitteet) Kesäteatteri hankkii laadukkaat äänentoistolaitteet (langattomat mikit, vahvistimet ja kaiuttimet ulkokäyttöön) toiminnan kehittämiseksi.

10 uudet sivut julkaistaan Norsulla avoimet ovet pe klo tule nauttimaan tortut ja glögit HUOM! Norsu muuttaa alkaen uusiin tiloihin Ruukin yrityspuistoon: Nouseva Rannikkoseutu ry Ruukin Yrityspuisto Oy Ahlströmintie 1 F Ruukki yhteystiedot Nouseva Rannikkoseutu ry Ruukinkuja Ruukki facebook.com/nousevarannikkoseutu Soila Haapsaari toiminnanjohtaja (uudet hankkeet) Riikka Hautala hankevalmistelija (maksatukset) Nina Kurunlahti hankeaktivaattori (Yhteisöhautomo-hanke, KyläLeader-hankkeet) Harri Kontio hankesihteeri (Yhteisöhautomo-hanke) Risto Tolonen aktivaattori (kalatalousasiat) Sähköpostit: Nouseva Rannikkoseutu ry PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSRYHMÄ

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.11.2015 Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Sivu 1 4.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tunnus. Tiedosto: 4ctunnus.eps

Tunnus. Tiedosto: 4ctunnus.eps Tunnus Yleiset ohjeet Tunnus esiintyy aina tekstillisenä. Tunnuksen värit ovat identtiset EU-lipun värien kanssa. Värit: Pantone Reflex Blue ja Pantone Process Yellow ja neliväripainatuksessa seuraavasti:

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen

HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen Eduskuntakäsittely Maa- ja metsätalousvaliokunta 27.10.2016 Risto Lampinen / Harri Kukka Maa- ja metsätalousministeriö / Luonnonvaraosasto

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä 2008-2013 Kiehtovat kalavedet 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Maaseuturahaston hankkeiden toteutusinfo 24.8.2016 Sivu 1 25.8.2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamat kehittämishankkeet Hanketukipäätöksiä

Lisätiedot

Lue tämä Kauniaisten kaupunki -tunnusoriginaalien käytöstä

Lue tämä Kauniaisten kaupunki -tunnusoriginaalien käytöstä Lue tämä Kauniaisten kaupunki -tunnusoriginaalien käytöstä 1. 2. 2. Kauniaisten kaupungin tunnus Kauniaisten kaupunki -tunnuskokonaisuus muodostuu seuraavista osista: 1. Pelkästä Kauniaisten vaakunasta,

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Miten minä? Oma unelmani 2017?

Miten minä? Oma unelmani 2017? Miten minä? Oma unelmani 2017? TAVOITE Lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia Synnyttää ideoita yhdessä ihmisten kanssa Kokeilla rohkeasti ja oppia Lisätä yhteisöllisyyttä Rakentaa verkostoja ja toimia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiskunta-alan visuaaliseen maailmaan

Tervetuloa yhteiskunta-alan visuaaliseen maailmaan Graafinen ohjeisto Tervetuloa yhteiskunta-alan visuaaliseen maailmaan Tämän oppaan tavoitteena on esitellä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n ilmeen perusasiat ja niiden kautta ohjata, kannustaa ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Oulun Seudun Leader. Ohjelmakausi liikkeelle vauhdilla Leaderissä!

Oulun Seudun Leader. Ohjelmakausi liikkeelle vauhdilla Leaderissä! J ä s e n t i e d o t e Oulun Seudun Leader N u m e r o 1 / 2 0 1 6 Ohjelmakausi liikkeelle vauhdilla Leaderissä! T ä s s ä o s a s s a : Ohjelmakausi liikkeelle 1 Vuosikokous 2 Teemahanke 3 Kalatalous

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Rahoitusinfo 5.5.2015 Kalevi Hiivala Asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6.5.2015 YRITYSTEN

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta

Viisari. Saarijärven kyläilta Viisari Saarijärven kyläilta 4.12.2014 Viisari 2014-2020 OHJELMAKAUDEN 2014+ VALMISTELUSTA -Linkki Viisarin strategiaehdotukseen: http://www.keskisuomenmaaseutu.fi/files/1046/viisarin_strategialuonnos_mmm.pdf

Lisätiedot

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2012 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana.

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana. Ammattiopisto Tavastian Hotelli-, ravintola-, catering- ja elintarvikeosaston opiskelijat (8) ja opettajat (2) osallistuivat Vana-Vigalan Tehnika ja Teeninduskoolin hallinnoimaan Nordplus junior Vocational

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla

Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla Tiedotustilaisuudet Karstun seuratalolla 9.8.2016 Salon kaupungintalolla 10.8.2016 Jaana Joutsen Teemahanke yleisesti Leader-ryhmän kehittämishanke, jossa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun Ohjelman tavoitteet, tuettava toiminta ja rahoitusmahdollisuudet Vipuvoimaa EU:lta 04.12.2007, Jyväskylä Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Ohjelmat ja strategiat EU:ssa ja Suomessa TYÖL-

Lisätiedot

AUTTAJIEN VERKOSTO. Graafinen ohjeisto CMY

AUTTAJIEN VERKOSTO. Graafinen ohjeisto CMY AUTTAJIEN VERKOSTO Graafinen ohjeisto CMY 1.1. VISUAALISEN ILMEEN PERUSELEMENTIT Tunnus Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tunnus muodostuu sinisellä pohjalla olevasta valkoisesta risti- ja nuolikuviosta sekä

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistö on valumaalueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön tilaan Vaikutuksen suuruus ja merkittävyys

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 7/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta pohjoissavo Lisätietoja antavat Ylä-Savon Kehitys Oy Projektipäällikkö Jari Parkkonen jari.parkkonen@yla-savo.fi +358 40 841

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Yrittäjyys ja mahdollisuuksien maaseutu 28.1.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Lisätiedot