Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseutustrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseutustrategia"

Transkriptio

1 mistä rannikkoseutu tunnetaan? Nyt kartoitetaan ohjelmatyöhön liittyen nouseva rannikkoseutu ry valmistautuu uuteen ohjelmakauteen rannikkoalueen erityispiirteitä. Erityispiirre voi olla mitä tahansa tuotteista palveluihin ja fyysisestä ympäristöstä ajatusmaailmaan liittyvä asia tai ilmiö. Kyselyyn löytyy linkki osoitteista: nousevarannikkoseutu.fi facebook.com/nousevarannikkoseutu Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseutustrategia laaditaan ensimmäistä kertaa viiden toimintaryhmän yhteistyönä. Alueen kukin toimintaryhmä täydentää yhteistä strategiaa omilla yksityiskohtaisemmilla kehittämisohjelmilla. Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmaa on työstetty vuoden aikana osallistavan prosessin avulla. Ohjelman laadinnassa on hyödynnetty aikaisemmilta ohjelmakausilta hankittuja kokemuksia sekä kylä- ja maaseutusuunnitelmia. Työpajojen ja kyselyjen kautta valmistelutyöhön on osallistunut yli 240 ihmistä. Parhaillaan ovat menossa kuntakierrokset kuntapäättäjien näkemyksien kartoittamiseksi aluekehittämistyöstä. Vuosina voimaa haetaan paikallisuudesta Nouseva Rannikkoseutu ry:n monirahoitteisessa kehittämisohjelmassa on esitelty tavoitteet tulevalle EU:n ohjelmakaudelle. Ohjelmasta rahoitusta hakevien yritysja kehittämishankkeiden tulee edistää hyvään elämään, elinvoimaan, ympäristöön ja nuoriin liittyviä kehittämistavoitteita. Hankkeiden tulee olla luovia ja kokeilevia ja niiden tulee edistää monialaista verkostoitumista. Kansainvälisessä yhteistyössä keskitytään pohjoiseen ulottuvuuteen. Hyvä elämä teeman kautta kehitetään kylätoimintaa, lisätään maaseudun asukkaiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja tuetaan ikäihmisten hyvinvointia. Elinvoima teeman kautta tuetaan yrittäjyyttä, monipuolistetaan maaseudun elinkeinorakennetta ja vastataan isojen teollisuushankkeiden tuomiin välillisiin haasteisiin. Ympäristö teeman alla parannetaan maiseman viihtyisyyttä ja tuetaan luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, uusien ympäristöratkaisujen kehittämistä sekä lähiruokaan ja green care-toimintaan liittyviä hankkeita. Nuorten osalta vahvistetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, tuetaan nuorten kasvua ja aktiivista toimintaa sekä kansainvälistymistä. Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmaluonnos on luettavissa Voit osallistua lopullisen ohjelman valmisteluun mm. lähettämällä meille kommentteja luonnoksesta. Ohjelma toimitetaan Maa- ja metsätalousministeriölle kevään 2013 aikana.

2 kalatoimet ota kantaa! Perämeren kalatalousohjelman valmistelu perämeren rannikon kalatalousryhmä tiedottaa on aloitettu. Perämeren kalatalousryhmä haastaa kalastajat ja kala-alan toimijat nahkiainen - tunteita puolesta ja vastaan sekä kaikki kalan ystävät miettimään kalatalouden kehittämistoimia. Mitä pitäisi tehdä kalaalan kehittämiseksi? Lienee selvää, että on hylkeitä, ne vaikuttavat kalastukseen Mitä keinoja hylkeitä vastaan tai keinoja hylkeiden kanssa elämiseen? rannikkokalastuksella saadaan järkevällä tavalla lähiruokaa ja terveellistä ravintoa ruokapöytiin Miten tämä lähiruoan saanti turvataan? Nahkiainen on erikoiseläin ei kala vaan ympyräsuinen. Ihminen tietää paljon, on käynyt kuussa, mutta nahkiainen on vieläkin tuntematon arvoitus. Tiedetään, että nahkiainen nousee merestä jokeen syksyllä. Tämän jälkeen se pysyttelee joessa imeytyneenä suojakiveen, pärjää puoli vuotta pelkällä virtavedellä. Vasta kesän tullessa nahkiainen herää eloon. Elo on kuitenkin lyhyt. Pitkän paaston ja kutukiihkon jälkeen nahkiainen kuolee. Uusi nahkiaiselämä alkaa. Nahkiaisen mäti on minimaalisen pientä. Pieniä ovat mädistä syntyvät miljoonat ja taas miljoonat toukat, jotka elävät joen pohjassa 2-6 vuotta. Jokitoukat vaeltavat aikanaan mereen. Alkaa nykyihmiselle nahkiaisen täysin tuntematon elämänvaihe. Missä nahkiainen käy vaelluksella? Kuinka monta vuotta nahkiainen vaeltaa ja kasvaa merellä? Mikä on sen pääasiallinen ravinto? Kysymyksiä on, mutta ei vastauksia. Miljoonan euron erikoisherkku Suomen puolella Perämerellä nahkiaisen merkitys on säilynyt nykypäiviin saakka. Ruotsissa vastaava merkitys on nykyisin hyvin pieni, vaikka aiemmin nahkiaista on käytetty ja pyydetty naapurissa enemmän kuin meillä. Perämeren jokialueet tuottavat Suomen nahkiaissaaliista prosenttia. Rahaa nahkiainen tuo alueelle 0,5-1 miljoonaa euroa vuosittain. Nahkiainen on vieläkin jokialueidemme elävää historiaa ja nykypäivää. Mikä on nahkiaisen tulevaisuus Perämeren rannikon jokialueilla? Tätä on selvitetty kalatalousryhmän rahoittamassa, pian päättyvässä hankkeessa Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Huolestuttavaa on, että vaikka kaikenlaisten eliöiden ja ötökköjen tutkimuksiin käytetään mittavat varat, niin Perämeren arvoeläimeen nahkiaiseen ja sen tutkimuksiin ei ole toistaiseksi kiinnitetty käytännössä lainkaan huomiota. Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa -hanke tähtää siihen, että kalatutkijat ja kala-asioista päättävät kiinnittäisivät vihdoinkin nahkiaiseen edes sen verran huomiota, että opitaan tuntemaan nahkiaisen elämä ja tätä kautta aletaan entistä enemmän kiinnittämään huomiota nahkiaisen tarjoamiin jokialueen kehittämismahdollisuuksiin. Nahkiainen on joillekin herkku, toisille inhokki, mutta arvokkaana vesieläimenä sen elämä ja kalastusmahdollisuudet tulee säilyttää tulevaisuudessakin.

3 HYLJE kalatoimet Verkot vesille ota kantaa! Suscipit, vicis praesent erat kalastajat ukkoontuvat feugait epulae, vali- pohjarysäkokeilut aloitettu Hylkeen ja verkkokalastajan taisto päättyy aina hylkeen voitoksi. Joskus kalastaja saa kalastaa jonkun tunnin itsekseen, mutta kauaa iloa ei kestä. Norppa voi tyytyä napsimaan kalat ja jättää verkon lähes ehjäksi seuraavaa ruokailua varten. Halli jopa 300 kilon peto sen sijaan syö kalat ja särkee verkot mennen tullen. Kalastaja menettää saaliin, työvälineen ja kallista aikaa tuhraantuu. Tämä tapahtuu uudestaan ja uudestaan aivan kuin Päiväni murmelina -elokuvassa. Kalastajille tämä on todellisuutta, ei fiktiota. Ahvenen, karisiian (pikkusiian) ja maivan kalastus on ilman hylkeitäkin kovaa, työlästä ja vaativaa. Hylkeet ovat tulleet jäädäkseen. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, Osuuskunta Team Kala ja kalastaja Mikko Viitanen ovat aloittaneet pohjarysäkokeilut, jotka onnistuessaan tuovat kalastukseen merkittävää parannusta ja helpotusta, jos kalojen päästelystä verkoista voidaan luopua. Ahven on pohjakala, pikkusiikaa ja maivaa taas pyydetään syksyisin pohjan läheisyydestä. Pohjalla liikkuva kala nousee Hankehaku Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta on jatkuva! harvoin ylös eikä rysäpyynti tuota toistaiseksi hyvää tulosta. Uusien rysien ajatus on, että rysä voidaan virittää vaikka metriin, vaikka niiden pyyntisyvyys on esim. neljä metriä pohjasta. Pyydysten nieluja on viritetty niin, että ne ovat tavanomaisesta poiketen joko pohjan myötäisesti tai aivan lähellä pohjaa. Perämeren Liiton flexi-rysä hankkeella tavoitellaan lähinnä ahventa ja pikkusiikaa, kokeiluja on suoritettu Kokkolassa, Hailuodossa ja Simossa. Osuuskunta Team Kalan maiva-hankkeessa tavoitellaan maivaa. Team Kalan pyydysmalli on kehitelty etupäässä Kuivaniemellä, jossa pyydystä myös kokeillaan. Viitasen Mikon pikkupohjarysä on solmuvälin mukaan kalastanut ensimmäisen kesän kokeiluissa monenlaista kalaa Raahen läheisyydessä. Pohjarysäkokeiluissa on saavutettu myönteistä tulosta. Kalatalousryhmän toimesta rysäkokeiluista tiedotetaan säännöllisesti kalastajille. Kalastajat ovat tervetulleita myös tutustumaan pyynnissä oleviin pyydyksiin ensi kesän aikana. esiselvityshankkeissa tukitaso on % koulutushankkeissa % yritysten kehittämishankkeissa tuki on maksimissaan 60 % yleishyödyllisillä yhteisöillä ja kunnilla kehittämishankkeiden tuki on % yleishyödyllinen investointihanke % Investointihankkeissa myönnettävät tuet ovat maksimissaan samansuuruisia kuin EKTR:n muissa toimintalinjoissa. Lopullinen tukitaso päätetään hankekohtaisesti kalatalousryhmän kokouksissa. dus Miten indoles saadaan duis uusia enim kalastajia, onko kalastajia, genitus jotta at. kalaa consequat saadaan Sed, conventio, ruokapöytiin? aliquip accumsan adipiscing kala augue on blandit oikeinkäsiteltynä abbas erinomaista oppeto commov. minim ravintoa Miten Enim neo kalankäsittelyä velit adsum ja kalan markkinointia odio, multo, voidaan in commoveo quibus premo tamen kehittää? erat huic. Occuro uxor kalaa dolore, tulee ut at paljon praemitto sesonkiaikoina opto si sudo, opes feugiat iriure kalastaja validus. saisi kalasta Sino Miten entistä lenis vulputate, parempaa hintaa, vale-tuottudo ja elinmahdollisuuksia? ille abbas cogo toa saluto quod, esse illum, ota letatio yhteyttä: lorem conven- kalatalousaktivaattori tio. Letalis nibh iustum Risto Tolonen 050 transverbero bene, erat vulpu tate enim esse si sudo erat. OTA YHTEYTTÄ

4 terve! yhteisöhautomo-hankkeessa tapahtunutta Kolmivuotinen Yhteisöhautomo-hanke, jonka tavoitteena on tukea paikallisyhteisöjen toimintaa, kehittää lähipalveluita sekä tehostaa viestintää, on saavuttanut puolivälin etapin. Hanke on saanut elokuussa lisävahvistusta, kun Ninan työpariksi hankeremmiin hyppäsi Harri Kontio. Kuluneen kesän ja syksyn aikana hanke on esittäytynyt mm. Vihannin markkinoilla, Oulussa järjestetyillä Maaseutufestareilla, Ruukin Pitäjäpäivillä sekä Raahen kylien torilla. Hanke on ollut järjestämässä kuljetusta Ylimaakunnallisille Kyläpäiville Kuusamoon ja ollut kylätoimijoiden tukena Vihannin ja Raahen kuntaliitosasiassa kokoamalla kyliä yhteisiin tapaamisiin. Joulukuussa hanke on mukana vielä Temmeksen joulutapahtumassa ideoimassa nuorten harrastuksia ja toimintaa. Syksyn kuluessa on ehditty toteuttaa myös osa lukuisista kentältä tulleista koulutustoiveista. Järjestötoimijoiden osaamista yhdistys- ja hallitustyöskentelyyn liittyvissä perusasioissa on kartutettu Näin toimii yhdistys koulutuksilla Tyrnävällä ja Raahessa. Uutispuuro-hankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin Juuttuuko puhe kurkkuun? -puheviestintäillat Raahessa ja Limingassa, joissa Kulttuuriosuuskunta Ilmeen kouluttaja haastoi osallistujat erilaisiin improvisaatioharjoituksiin esiintymistekniikan hiomiseksi. Erilaiset yhdistystoimintaan ja viestintään liittyvät koulutukset tulevat muodostamaan yhden hankkeen toiminnan kulmakivistä myös vuonna Lisäksi hanke on järjestänyt muutaman opintomatkan ja ollut mukana organisoimassa kylien yhteistä toimintaa. Opintoretkiltä on haettu ideoita oman kylän ja sen toiminnan kehittämiseen. Useamman kylän ja eri kuntienkin alueilta olevien aktiivien lähteminen yhteisille retkille on luonteva verkostoitumisen paikka. Esimerkiksi opintomatka Kierikkiin kiteytti ajatuksen Raahen seudun muinaismuistokohteiden ja paikallishistorian kohteiden teemapohjaisesta kehittämisestä eri yhdistysten yhteistyönä. Yhteiset kokoontumiset eri aiheiden ympärille ja yhteisten asioiden eteenpäin vieminen sekä kylien ja kunnan tapaamiset saavat jatkoa vuoden 2013 puolella. Seuraa hankkeen ilmoittelua tulevista tapahtumista -sivuilta ja osallistu hankkeen retkille, koulutuksiin ja tapahtumiin. Voit laittaa meille myös ideoita tulevasta toiminnasta, niin tehdään asioita yhdessä. Aloitin työni hankesihteerinä Norsussa elokuussa. Vietin vilkkaat nuoruusvuoteni Kempeleessä, jossa synnyin esihistoriallisena aikana ennen Zeppeliniä ja Zimmaria. Kylä kasvoi ja kehittyi, keksittiin tuhannes sana, joka voi alkaa Zetalla ja minä muutin Ouluun opiskelemaan kuvallista viestintää. OAMK:sta valmistuttuani mieli ja ruumis veti pohjoiseen ja löysin itseni Kaamasen mutkasta vuolemassa kitukasvuista koivua. Jäniksen vuosi latasi henkiset ja fyysiset akut täyteen ja palasin maalikyliin oravanpyörää ihmettelemään. Monenlaisten media-alan hommien jälkeen hyppäsin norsun toimistolle tuomaan testosteronia kahvipöydän kikatteluihin. Naisten ylivoiman huomasin jo toisella viikolla, kun löysin itseni tiskivuorta valloittamassa. Olen viihtynyt uudessa työssäni loistavasti, koska työilmapiiri on virkeä, kehittämishaluinen ja kotoisa. Työnkuva on monipuolinen ja laaja kenttä pitää huolen siitä, ettei pääse sammaloitumaan tietokoneen ääreen toimistolle. Maaseudun kehittäjän saappaat ovat suuret ja alussa on pitänyt laittaa useampi villasukka jalkaan. Varsinkin nuorten aktivointi on itselleni suuri haaste ja pyrin tuomaan kentälle uusia näkökulmia ja ideoita. Muutos vaatii aikaa ja uskallusta tehdä asioita uudella tavalla. Jos sinulla on hankeideoita nuorten puolelle, ota rohkeasti yhteyttä! Harri Kontio UUDEN TYÖNTEKIJÄN ESITTELY

5 myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kyläleader hankkeet raahe yhteisöllisyyden juurilla Jokelan koulun vanhempainyhdistys ry: Perhekerhon välinehankinnat Yhdessä tekeminen on tärkeää yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Hanke on ollut aktiivisesti mukana Vihannin kylien yhteisen Kinttupolku-hankkeen käynnistämisessä sekä tallaustapahtumien järjestämisessä, joilla uusia vaellusreittejä on tehty vihantilaisille tutuksi. Yhteisöhautomo on ollut myös Kinttupolku-hankkeen tiedotusapuna. Vastaavanlainen kylien yhteishanke on vireillä Siikajoella. Kesän korvalla yhteistyössä Koti maalla hankkeen kanssa järjestettiin toistamiseen Mitä kuuluu kylät tilaisuus Pyhäjoella. Kunnan ja kylien kohtaamisessa vaihdettiin ajatuksia mm. siitä, mitä hyvää omalla ja naapurikylillä on ja mitä asioita voitaisiin parantaa. Illan aikana syntyi idea leikkimielisen kisan käynnistämisestä, jossa Pyhäjoen kylät kisaavat siitä, kuka kylistä saa tietyssä määräajassa houkutelluksi omaan kylään eniten uusia asukkaita. Kisan sääntöjä hiottiin kylien vapaamuotoisessa tapaamisessa elokuussa, jolloin kisattiin myös kananmunan lennättimen Pyhäjoen mestaruudesta perin tasaväkisesti. Haastettiinpa hankeväkikin kisaan mukaan ja oman lennättimen tekoon. Yhteisöllisyyden eväitä kasattiin kesäkuussa Oulussa pidetyllä yhteisöllisyys-luennolla, jossa Meri Lähteenoksa kertoi ryhmän muodostuksen haasteista ja siitä, miten tunnistaa ja hyödyntää eri ihmisten erilaista osaamista kehittämistyössä. Meri on toiminut aktiivisesti Tampereella Annikin korttelin kehittämisessä. Tälle luennolle on luvassa jatkoa nyt joulukuussa. Yhteishengen luomisessa on tärkeää toisten toimijoiden tunteminen ja sukupolvien välinen vuorovaikutus. Yksi hyvä tapa lisätä henkilö- ja paikallistuntemusta ovat kyläkierrokset. Tällainen kyläkierros toteutettiin Limingassa syyskuun alussa yhteistyössä alueen kyläyhdistysten ja Koti maalla hankkeen kanssa. Yhden päivän aikana kierrettiin bussilla kaikki Limingan seitsemän kylää ja pysähdyttiin kylien itsensä valitsemissa kohteissa. Kylätoimijat esittelivät monta mielenkiintoista tarinaa kylien historiasta ja nykypäivästä. Kannattaa kokeilla muillakin kylillä. Jokela-Pattijoki Kyläseura ry: Nuorten puutyöverstaan koneistus Rantsila (siikalatva) Mankilan Kyläseura ry: Lastenkerhon varusteiden hankkiminen siikajoki Revonlahden Kotikyläyhdistys ry: Perinteisen riukuaidan materiaalihankinnat

6 myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kyläleader hankkeet opintomatkoilta uusia idoita ja toimintatapoja tyrnävä Hanke järjesti opintomatkan Tampereen seudun kyliin toukokuussa. Matkalle lähti bussilastillinen kylätoimijoita koko maakunnan alueelta. Kävimme tutustumassa Tottijärvellä kylätaloon, museomakasiiniin ja Monitoimipuisto-hankkeeseen. Kangasalalla kohteena oli yhteiskylä ekologisine ja yhteisöllisine rakentamisratkaisuineen sekä Aitoniemi-Hirvenniemellä Keson kylätalo, jonka kunnostamiseen vaadittuja varoja yhdistys on kerännyt mm. huutokaupan keinoin. Konginkankaalla saimme vinkkejä vuoden kylän toiminnasta. Heinäkuussa 21 seikkailijaa lähti aikamatkalle Kierikkikeskukseen Yli-Iihin. Tutustuimme kivikauden kylään ja ansapolkuun sekä kokeilimme mm. muinaisjousella ampumista ja kiviesineen hiontaa. Kävipä osa koettamassa onneaan arkeologisilla yleisökaivauksilla. Oppaanamme oli keskuksen johtaja Leena Lehtinen, joka kertoi keskuksen perustamishistoriasta sekä tapahtuma- ja palvelutarjonnasta. Yhteisöhautomo-hankkeen työntekijöitä osallistui Pohjoiset kylät -hankkeen järjestämälle opintomatkalle Vienan Karjalaan Kiersimme lähes 600 kilometrin lenkin Suvannon, Pääjärven, Röhön, Uhtuan, Paanajärven, Kemin, Louhen ja Kiestingin kautta. Piipahdimme Lönnrotin laulupuulla, kulttuuritaloissa, yksityiskodeissa ja saimme maistella herkullista karjalaisruokaa. Mukaamme tarttui tuhti tietoannos Karjalan historiasta ja nykypäivästä. Saimme retkeltä hyviä vinkkejä historian ja kulttuurin tuotteistamiseen sekä verkostomaiseen yhteistyöhön matkailupalveluiden tuottamisessa. Marraskuun alussa hanke järjesti opintomatkan Kärsämäelle ja Nivalaan. Retkelle osallistui toimijoita 13 eri yhdistyksestä Oulun ja Raahen seudulta. Kävimme tutustumassa Kärsämäellä Kulttuuritontut -hankkeeseen, Paanukirkkoon sekä Sydänmaankylän monipuoliseen toimintaan. Nivalassa tutustumiskohteena oli Erkkilän kylä ja siellä toteutettu ulkoilukeskus. Retkeltä saatiin monia ideoita siihen, miten erilaisilla kehittämishankkeilla kylän yhteisöllisyyttä, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä palvelu- ja kulttuuritarjontaa voidaan lisätä. Päivän mottona oli eittämättä: Yhdessä tehden saadaan paljon aikaan kylän koosta riippumatta. Temmeksen kylä: Joulutoritapahtuman järjestäminen vihanti Vihannin 4H-yhdistys ry: Toriteltan ja pöytien hankkiminen Leather Rebel nuorten bändi: EP-levyn monistuskulut ja äänentoistokaiuttimien hankinta Läntisrannan Kyläyhdistys ry: Lasten kiikun hankkiminen kylän virkistysalueelle Seuraava KyläLeader haku päättyy Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löydät osoitteesta:

7 tarinoita mankilasta hanke kestää kesään 2014 saakka ja kustannusarvio on Hanketta osarahoittaa toimintaryhmä Nousevarannikkoseutu mankila - kylä täynnä tarinoita ry EU:n Maaseudun kehittämisrahastosta. Kun suunnittelet hanketta, käytä apunasi sivuilla olevaa hankesuunnittelulomaketta ja ota yhteyttä Norsun toimistoon. Tiesithän, että yritys ja hanketukien haku on jatkuva! Siikalatvan Mankilan Kyläseuran hallinnoima Tarinoita Mankilasta hanke on käynnistymässä. Hankkeessa on tavoitteena koota erilainen kyläkirja, jonka keskiössä on elävät kertomukset. Alueella on runsaasti paikkoja, joiden nimeen liittyy ihmiskohtaloita ja tarinoita. Myös historiallisia tapahtumia sijoittuu Mankilaan ja lähialueille. Kerrotaan, että Suomen sodan aikana kenraali Sandelsin sotajoukot käyttivät Mankilankylän kautta Temmekselle kulkevaa tietä, joka on venäläisten rakentama tykkitie ja siitä on yhä olemassa jäänteitä. Paikallinen nimistö sulkee sisäänsä kertomuksia, joiden todenperäisyyttä voi jokainen itse arvioida. Kerrotaan Eelunpellon kasvavan veren voimalla ja Aarrepellon kätkeneen sisäänsä aarteen. Onpa Mankilassa asustanut muinoin jättiläisiäkin, joita nimeltä tunnetaan Kiljo ja Koljo. Jättiläisten kerrotaan asustaneen etenkin Luppoviidankankaalla. Kyläläisille järjestetään tarinailtoja, joissa muistellaan alueella sattuneita tapahtumia ja ihmisiä. Suusta suuhun elävät tarinat sekä historialliset tapahtumat kerätään äänitallenteiksi, joista työstetään kylän oma tarina-atlas: tarkoituksena on, että kootut tarinat sijoitetaan kartalle ja näin saadaan kylän ympäristö ja paikat myös elämään. Myöhemmässä vaiheessa tuloksia voidaan hyödyntää paitsi kylän omissa tapahtumissa, myös esimerkiksi kylämatkailun kehittämiseen. Tavoitteena on innostaa kylän nuoria mukaan eräänlaisiksi tarinaoppaiksi, jolloin nuorten juuria omaan kylään saadaan vahvistettua. Kansainvälistä näkökulmaa kylän kehittämiseen haetaan ns. ystäväkylätoiminnalla. Mankilalla on hakusessa vertaiskylä Britteinsaarilta ja tavoitteena on päästä tutustumaan heidän paikalliseen kulttuuriympäristöön ja vastavuoroisesti kutsua ystäväkyläläisiä myöhemmin mankisten vieraiksi. Hanketuet yleishyödyllinen kehittämishanke % elinkeinollinen kehittämishanke 80-90% koulutushanke 90 % yleishyödyllinen investointihanke % Myös erityisympäristötuet perinnebiotooppien hoitoon!

8 aki roukala Kun suunnittelet hanketta, käytä apunasi levy-yhtiö kioski wagneria bättre folkeille sivuilla olevaa hankesuunnittelulomaketta ja ota yhteyttä Norsun toimistoon. Tiesithän, että yritys ja hanketukien haku on jatkuva! Valokuvaaja Aki Roukala vaihtoi hektisen Helsingin Hailuodon maalaismaisemiin. Oulusta lähtöisin olevalla Roukalalla on sukujuuret Hailuodossa. Pari vuotta saarella asunut kulttuurin monitoimimies on tyytyväinen rauhalliseen elämän rytmiin ja sosiaaliseen naapurustoon. Roukala on toiminut mm. Image Kustannuksen valokuvaajana. Bändejä kuvatessaan Roukala fiksaili samalla artistien keikkoja ja muuta toimintaa, joten ajatus omasta levy-yhtiöstä alkoi kehittyä konkretiaksi. Kioski levy-yhtiö näki päivänvalon 2005 ja oli luonnollinen jatke tälle yhtälölle. Kioski pitää sisällään 2-3 artistia kerrallaan ja toimintaa on yritetty tarkoituksella pitää pienenä, jotta jäisi aikaa päätoimiselle ammatille, valokuvaukselle. Menestyvää konseptia on joskus hankala pitää pienenä, kun artisti lyö läpi. Näin voisi kuvailla soulartisti Mirel Wagnerin tapausta. Kioski julkaisi Wagnerin debyyttialbumin helmikuussa 2011 ja jo elokuussa Wagner löytyi Time-lehden verkkosivuilta sijalla viisi 11 tutustumisen arvoisen artistin listalla. Alunperin Kioskin oli tarkoitus pysyä Suomen maalla, suomenkielisenä. Ison nimen tarttuessa haaviin, suunnitelmiin tuli muutos. Vaikka päätoiminen valokuvaaja onkin, työmäärältään levy-yhtiön pyörittämistä on hankala kutsua harrastukseksi. Olen tyytyväinen nykytilanteeseen, mutta toiminta voi kasvaa tulevaisuudessa laajemmaksikin, Roukala jättää ajatuksen leijumaan. Itse tekeminen on läsnä kaikessa Roukalan toiminnassa. Saarelaisuus on mahdollistanut muun muassa oman gallerian, Huone nro 8, perustamisen sekä aktiivisena kulttuuritoimijana Roukala päräytti pystyyn Bättre folk-festivaalin heinäkuussa. Jatkoa on luvassa ensi kesänä. Uusien perinteiden luominen vanhojen rinnalle on tärkeää; näin juuret pysyvät elinvoimaisina. Yritystoiminnan tuet investointituki % kehittämistuki % käynnistystuki % yritysryhmähankkeet %

9 Maaseuturahastosta Myönteisen päätöksen saaneet yritys- ja hanketuet YRITYSTUET Toiminimi (Raahe) investointituki (koneet ja laitteet), Maanviljely Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Rakennuspuusepän asennustyöt Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet) sekä kehittämistuki, Urheilu- ja liikuntakoulutus Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Kiinteistönhoito Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Maanviljely Moniurakointi Häkli Ky (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Maisemanhoitopalvelut Toiminimi (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Perunan viljely Nordlett Oy (Liminka) kehittämistuki, Muualla luokittelematon majoitustoiminta Toiminimi (Pyhäjoki) käynnistystuki, Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus Limingan Yrityspalvelu Oy (Liminka) käynnistystuki, Muu liikkeenjohdon konsultointi NDT Mific Oy (Pyhäjoki) investointituki (koneet ja laitteet) sekä käynnistystuki, Muu tekninen testaus ja analysointi Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet sekä rakentaminen), Muualla luokittelematon rakennusasennus Finnature Oy (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet) sekä kehittämistuki, Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Toiminimi (Lumijoki) investointituki (rakentaminen), Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut Nouseva Rannikkoseutu ry (Siikajoki) yritysryhmän kehittämistuki, Yrttialan yrityksiä Rauno Pitkänen Ky (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Tieliikenteen tavarankuljetus LVI-Asennus ja Huolto Oravisjärvi Oy (Tyrnävä) investointituki (koneet ja laitteet), LVI-asennus Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Keittiökalusteiden valmistus Toiminimi (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Urheilu- ja liikuntakoulutus Emilia Care Oy (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet) sekä käynnistystuki, Lasten päiväkodit Toiminimi (Liminka) kehittämistuki, Maatalous Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Kiinteistöjen siivous Toiminimi (Vihanti) käynnistystuki, Sisustusrakentaminen Pivis Ky (Liminka) investointituki (rakentaminen), Huonekalujen vähittäiskauppa R-Kotipalvelut Oy (Raahe) investointituki (koneet ja laitteet), kehittämissekä käynnistystuki, Muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut Ankkurilahden Ratsutila Oy (Liminka) investointituki (rakentaminen), kehittämis- sekä käynnistystuki, Urheilu- ja liikuntakoulutus Konehuolto Pirinen Oy (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet sekä rakentaminen), Maa- ja metsätalouskoneiden korjaus ja huolto HANKETUET Limingan kunta (Liminka) yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen) Hankkeessa rakennetaan lintutorni ja siihen liittyvät polkurakenteet. Tyrnävän Tempaus ry (Tyrnävä) yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen) Hankkeessa uusitaan talon ikkunat. Tavoitteena on lämmityskustannusten pienentäminen ja talon ulkonäön kohentaminen. Pyhäjoen Harrastajanäyttelijät ry (Pyhäjoki) yleishyödyllinen investointihanke (koneet ja laitteet) Kesäteatteri hankkii laadukkaat äänentoistolaitteet (langattomat mikit, vahvistimet ja kaiuttimet ulkokäyttöön) toiminnan kehittämiseksi.

10 uudet sivut julkaistaan Norsulla avoimet ovet pe klo tule nauttimaan tortut ja glögit HUOM! Norsu muuttaa alkaen uusiin tiloihin Ruukin yrityspuistoon: Nouseva Rannikkoseutu ry Ruukin Yrityspuisto Oy Ahlströmintie 1 F Ruukki yhteystiedot Nouseva Rannikkoseutu ry Ruukinkuja Ruukki facebook.com/nousevarannikkoseutu Soila Haapsaari toiminnanjohtaja (uudet hankkeet) Riikka Hautala hankevalmistelija (maksatukset) Nina Kurunlahti hankeaktivaattori (Yhteisöhautomo-hanke, KyläLeader-hankkeet) Harri Kontio hankesihteeri (Yhteisöhautomo-hanke) Risto Tolonen aktivaattori (kalatalousasiat) Sähköpostit: Nouseva Rannikkoseutu ry PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSRYHMÄ

VUOSIRAPORTTI 2012 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY. Nouseva Rannikkoseutu ry

VUOSIRAPORTTI 2012 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY. Nouseva Rannikkoseutu ry VUOSIRAPORTTI 2012 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY 2 3 Sisällysluettelo Yhteenveto Taustaa 1. HANKETOIMINNAN KESKEINEN SISÄLTÖ.. s. 5 1.1. Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja 421 1.2. Maksatushakemusten

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Mainostoimisto Bock's Office Oy VAASANSEUDUN KEHITYS OY VASAREGIONENS UTVECKLING AB VAASA REGION DEVELOPMENT COMPANY

Graafinen ohjeisto. Mainostoimisto Bock's Office Oy VAASANSEUDUN KEHITYS OY VASAREGIONENS UTVECKLING AB VAASA REGION DEVELOPMENT COMPANY Graafinen ohjeisto Mainostoimisto Bock's Office Oy Johdanto Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK elää ajan hengessä on avoin ja helposti lähestyttävä, mutta kuitenkin ryhdikäs, määrätietoinen ja terävä koko seudun

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

YhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014)

YhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014) YhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014) Hakija Projektin nimi Kuvaus Hailuoto Hailuodon 4H-yhdistys Liminka Luovon kesäkirppis Järjestetään itsepalvelukirpputori Hailuodon vanhalla alakoululla heinäkuussa.

Lisätiedot

Tunnus. Tiedosto: 4ctunnus.eps

Tunnus. Tiedosto: 4ctunnus.eps Tunnus Yleiset ohjeet Tunnus esiintyy aina tekstillisenä. Tunnuksen värit ovat identtiset EU-lipun värien kanssa. Värit: Pantone Reflex Blue ja Pantone Process Yellow ja neliväripainatuksessa seuraavasti:

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä. Heidi Pasanen, Leader-neuvoja

LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä. Heidi Pasanen, Leader-neuvoja LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä Heidi Pasanen, Leader-neuvoja Leader - yleisperiaatteita Läheisyysperiaatteeseen perustuva toimintatapa alueiden kehittämisessä Paikallista, alueiden välistä,

Lisätiedot

weela.net graafinen ohjeisto

weela.net graafinen ohjeisto weela.net graafinen ohjeisto Sisällys Weela.net SISÄLLYS: Logo sivu Värimääritykset... 2 Suoja-alueet... 3 Typografia... 4 Materiaali malleja Posteri, pöytäständi A ja B... 5 Julistepohja, käyntikorttimalli

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI 2013. Nouseva Rannikkoseutu ry

VUOSIRAPORTTI 2013. Nouseva Rannikkoseutu ry VUOSIRAPORTTI 2013 2 Yhteenveto NOUSEVARANNIKKOSEUTU RY:N TOIMINNAN TULOKSET VUONNA 2013 (käytettävissä olevat resurssit 5 htv) Järjestetty aktivointi-, opinto- ja koulutustilaisuuksia 38 kpl, osallistujia

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.11.2015 Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Sivu 1 4.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

Ohjelmakaudella 2007-2013 myönnetyt yritystuet

Ohjelmakaudella 2007-2013 myönnetyt yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 myönnetyt yritystuet (Huom! Hanke kirjataan hankerekisteriin vasta sitten, kun ELY-keskus on tehnyt siihen virallisen päätöksen) HANKKEEN NIMI, TOTEUTTAJA JA TOTEUTUSALUE KOKONAISBUD-

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI 2014. Nouseva Rannikkoseutu ry

VUOSIRAPORTTI 2014. Nouseva Rannikkoseutu ry VUOSIRAPORTTI 2014 2 Yhteenveto NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY:N TOIMINNAN TULOKSET VUONNA 2014 (käytettävissä olleet resurssit 5 htv) Järjestetty aktivointi-, opinto- ja koulutustilaisuuksia 40 kpl, osallistujia

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI 2010 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY. Nouseva Rannikkoseutu ry

VUOSIRAPORTTI 2010 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY. Nouseva Rannikkoseutu ry VUOSIRAPORTTI 2010 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY 2 3 Sisällysluettelo Yhteenveto Taustaa 1. Hanketoiminnan keskeinen sisältö.. s. 5 1.1. Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja 421 1.2. Toimenpide

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa

Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa J ä s e n t i e d o t e Oulun Seudun Leader N u m e r o 1 / 2 0 1 5 Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa T ä s s ä o s a s s a : Rahoitus-Infot 2 Vuosikokous 2 Sähköinen hankehaku Yritys

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiskunta-alan visuaaliseen maailmaan

Tervetuloa yhteiskunta-alan visuaaliseen maailmaan Graafinen ohjeisto Tervetuloa yhteiskunta-alan visuaaliseen maailmaan Tämän oppaan tavoitteena on esitellä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n ilmeen perusasiat ja niiden kautta ohjata, kannustaa ja

Lisätiedot

elinvoima ympäristö nuoret 3. innovaatiotoimenpiteisiin ja yhteistyöhön

elinvoima ympäristö nuoret 3. innovaatiotoimenpiteisiin ja yhteistyöhön hyvä elämä elinvoima ympäristö nuoret Nouseva Rannikkoseutu ry valmistautuu uuteen ohjelmakauteen 24 2020 Ohjelmakausi 2007- on lähestymässä loppuaan. Hankkeita voidaan toteuttaa vielä vuoden 24 loppuun

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Maaseuturahaston hankkeiden toteutusinfo 24.8.2016 Sivu 1 25.8.2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamat kehittämishankkeet Hanketukipäätöksiä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

Ohjelmakaudella 2007-2013 rahoitetut kehittämishankkeet

Ohjelmakaudella 2007-2013 rahoitetut kehittämishankkeet Ohjelmakaudella 2007-2013 rahoitetut kehittämishankkeet (Huom! Hanke kirjataan hankerekisteriin vasta sitten, kun ELY-keskus on tehnyt siihen virallisen päätöksen) HANKKEEN NIMI, TOTEUTTAJA JA TOTEUTUSALUE

Lisätiedot

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Mikko Viitanen 5.11.2012 Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Innovaatiot

Lisätiedot

AUTTAJIEN VERKOSTO. Graafinen ohjeisto CMY

AUTTAJIEN VERKOSTO. Graafinen ohjeisto CMY AUTTAJIEN VERKOSTO Graafinen ohjeisto CMY 1.1. VISUAALISEN ILMEEN PERUSELEMENTIT Tunnus Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tunnus muodostuu sinisellä pohjalla olevasta valkoisesta risti- ja nuolikuviosta sekä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

LOKAALIN RETKET ENERGIAKYLÄT TUTUSTUMINEN ENERGIAHANKKEISIIN. Lauantaina 5.9.2015 klo 12.00 17.00 (ellei toisin mainita) Lauantaina 5.9.

LOKAALIN RETKET ENERGIAKYLÄT TUTUSTUMINEN ENERGIAHANKKEISIIN. Lauantaina 5.9.2015 klo 12.00 17.00 (ellei toisin mainita) Lauantaina 5.9. LOKAALIN RETKET klo 12.00 17.00 (ellei toisin mainita) Retkillä tutustutaan Raahen seutukunnan kyliin, toimijoihin ja hankkeisiin. Matkaoppaat kertovat historiasta, nykypäivästä ja tulevasta. Luvassa on

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Uuden ohjelmakauden kynnyksellä

Uuden ohjelmakauden kynnyksellä J ä s e n t i e d o t e Oulun Seudun Leader N u m e r o 2 / 2 0 1 4 Uuden ohjelmakauden kynnyksellä T ä s s ä o s a s s a : Vuoden paikallinen kehittäjä Hanke ja yritystukien haku säh- Tulevan ohjelmakauden

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivät 28.01.2010 Oulu Maaseudun rakentamisen ohjaus ja erityispiirteitä rakennusvalvonnan kannalta

Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivät 28.01.2010 Oulu Maaseudun rakentamisen ohjaus ja erityispiirteitä rakennusvalvonnan kannalta Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivät 28.01.2010 Oulu Maaseudun rakentamisen ohjaus ja erityispiirteitä rakennusvalvonnan kannalta Raahen kaupunki Rakennusvalvonta Harry Sanaksenaho johtava rakennustarkastaja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

PK-PRO. Graafinen ohjeisto. Tunnukset voit ladata: www.pk-pro.fi/media 01.01.2014

PK-PRO. Graafinen ohjeisto. Tunnukset voit ladata: www.pk-pro.fi/media 01.01.2014 Graafinen ohjeisto 01.01.2014 Tunnukset voit ladata: www.pk-pro.fi/media Ohjeiston esittely Suunnittelu-, konsultointi-, valvonta- ja projektinjohtopalvelumme kattaa teollisuuden, liike-elämän, kunnan,

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Nouseva Rannikkoseutu elinvoimaa paikallisuudesta

Nouseva Rannikkoseutu elinvoimaa paikallisuudesta Nouseva Rannikkoseutu elinvoimaa paikallisuudesta kehittämissuunnitelma 2014-2020 sisältö 3 Alkusanat 4 Rannikkoseutu toiminta-alueena 6 Alueanalyysi kehittämistyön lähtökohtana 7 SWOT 10 Toiminta-alueen

Lisätiedot

Nouseva Rannikkoseutu elinvoimaa paikallisuudesta

Nouseva Rannikkoseutu elinvoimaa paikallisuudesta Nouseva Rannikkoseutu elinvoimaa paikallisuudesta kehittämissuunnitelma 2014-2020 sisältö 3 Alkusanat 4 Rannikkoseutu toiminta-alueena 6 Alueanalyysi kehittämistyön lähtökohtana 7 SWOT 10 Toiminta-alueen

Lisätiedot

Jäsentiedote JÄTTILÄISIÄ JA LINNUNPELÄTTIMIÄ KIRJASTOKAHVILAN LÄMMÖSSÄ NOUSEVA RANNIKKOSEUTU. teksti: Rita Porkka, kuva: Sari Junnonaho

Jäsentiedote JÄTTILÄISIÄ JA LINNUNPELÄTTIMIÄ KIRJASTOKAHVILAN LÄMMÖSSÄ NOUSEVA RANNIKKOSEUTU. teksti: Rita Porkka, kuva: Sari Junnonaho teksti: Rita Porkka, kuva: Sari Junnonaho JÄTTILÄISIÄ JA LINNUNPELÄTTIMIÄ KIRJASTOKAHVILAN LÄMMÖSSÄ 2012 Mankilassa elettiin suruaikaa oman koulun lakkauttamisen ja vuosisadan pahimpien tulvien vuoksi.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Päivitetty 08.12.2008. graafinen ohjeisto

Päivitetty 08.12.2008. graafinen ohjeisto Päivitetty 08.12.2008 graafinen ohjeisto 1 Tämän graafisen ohjeiston tarkoituksena on opastaa sinua K-Plussan visuaalisten elementtien käytössä. Ohjeisto pitää sisällään logon käyttöohjeet sekä ohjeet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Perustetaan 4H-yritys, joka vuokraa Liminganlahdella kanootteja ja maastopyöriä.

Perustetaan 4H-yritys, joka vuokraa Liminganlahdella kanootteja ja maastopyöriä. Hakija Projektin nimi Kuvaus Hyväksytty tuki NuorisoLeader (päivitetty 24.6.2015) Liminka Luontopalvelu Viiksitimali Luontopalvelu Viiksitimali Perustetaan 4H-yritys, joka vuokraa Liminganlahdella kanootteja

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Keravan kaupunki. :: graafinen ohjeisto

Keravan kaupunki. :: graafinen ohjeisto Keravan kaupunki :: graafinen ohjeisto Esipuhe 1 Graafinen ohjeisto on yhtenäisen viestinnän perustyökalu 1. Tunnus 2 1.1 Tunnus vaaka 3 1.2 Tunnus pysty 4 1.3 Tunnuksen käyttö pienenä 4 1.4 Tunnuksen

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Nouseva Rannikkoseutu ry kehittämissuunnitelma 2014-2020 luonnos 5.6.2013. elinvoimaa paikallisuudesta

Nouseva Rannikkoseutu ry kehittämissuunnitelma 2014-2020 luonnos 5.6.2013. elinvoimaa paikallisuudesta Nouseva Rannikkoseutu ry kehittämissuunnitelma 2014-2020 luonnos 5.6.2013 elinvoimaa paikallisuudesta sisältö 3 Alkusanat 4 Rannikkoseutu toiminta-alueena 6 Alueanalyysi kehittämistyön lähtökohtana 7 SWOT

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Päivitetty 17.04.2009. graafinen ohjeisto

Päivitetty 17.04.2009. graafinen ohjeisto Päivitetty 17.04.2009 graafinen ohjeisto 1 Tämän graafisen ohjeiston tarkoituksena on opastaa sinua K-Plussan visuaalisten elementtien käytössä. Ohjeisto pitää sisällään logon käyttöohjeet sekä ohjeet

Lisätiedot

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi ProAgria Keski-Suomi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset www.maajakotitalousnaiset.fi www.proagria.fi Maaseutuneuvonnan naisjärjestö, yksi Suomen suurimmista

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot