TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU RAKENNUSALAN JA TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU RAKENNUSALAN JA TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOISSA"

Transkriptio

1 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU RAKENNUSALAN JA TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOISSA Työryhmän raportti

2 Copyright Opetushallitus 2001 ISBN ISSN Moniste 7/2001 Edita Oy Helsinki 2001

3 SISÄLTÖ Esipuhe Sivu 1 Rakennusalan ja talotekniikan perustutkinnot uudistuvat Työssäoppiminen ja näytöt Työturvallisuus opetussuunnitelmien perusteissa 4 2. Työssäoppimisen työturvallisuudesta yleisesti Vastuu tutkinnosta ja oppimisesta Työssäoppimisen järjestäminen ja työturvallisuus Työnantajan ja koulutuksen järjestäjän vastuu Nuorten työntekijöiden suojelu Työaika Vakuutusturva Tapaturmien korvaaminen Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Suositus rakennus- ja talotekniikka-aloille Työturvallisuuden liittyminen perustutkinnon näyttöihin Työssäoppiminen ja työturvallisuus rakennus- ja talotekniikka-aloilla Työssäoppimisen työaika rakennus- ja talotekniikka-aloilla Työssäoppijan vakuutusturva rakennus- ja talotekniikka-aloilla 18 LIITE 1. Opiskelijan "työturvallisuuspassi"; esimerkkinä talonrakennuksen koulutusohjelma LIITE 2. Ilmoitus työsuojelupiirille (internetissä lomake nro 5.14 osoitteessa lomake.vn.fi) LIITE 3. Työsuojelupiirien yhteystiedot LIITE 4. Työssäoppijan perehdyttämisohje työpaikoille

4 Esipuhe Opetushallitus asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ohje työsuojelusäännösten soveltamisesta rakennusalan ja talotekniikan perustutkintojen opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa työssäoppimisessa. Ohjeessa tuli määritellä, mitä töitä ja millä edellytyksillä opiskelija saa tehdä työssäoppimisjaksolla sekä kuinka vastuu vaarallisiin töihin perehdyttämisestä jakaantuu oppilaitoksen ja yritysten kesken. Työryhmän tuli laatia myös ehdotus, kuinka työsuojelutoimenpiteistä annettu opastus ja perehdytys toteennäytetään perustutkintoon kuuluvien näyttöjen yhteydessä tai muulla tavalla. Työryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt: Työsuojelusihteeri Veijo Huotari Varatuomari Johanna Karppi Osastonjohtaja Veli-Pekka Körkkö Apulaispiiripäällikkö Markku Marjamäki Luottamusmies Timo Mikkonen Työturvallisuuspäällikkö Tapio Mäkelä Projektipäällikkö Juha-Ville Mäkinen Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio Asiamies Markku Yliviuhkola Yli-insinööri Arto Pekkala Lisäksi työryhmässä olivat pysyvinä asiantuntijoina: Asiamies Hannu Tamminen Osastopäällikkö Tapani Karonen Erikoistutkija Jorma Lappalainen Rakennusliitto ry Rakennusteollisuuden Keskusliitto Koulutuskeskus Tavastia Uudenmaan työsuojelupiiri YIT Installaatiot Oy NCC Finland Oy Vantaan ammatillinen koulutuskeskus Sosiaali- ja terveysministeriö Talotekniikkaliitto ry Opetushallitus, puheenjohtaja Työturvallisuuskeskus Suomen Maarakentajien Keskusliitto Tampereen teknillinen korkeakoulu Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Asiantuntijoina kuultiin hallitussihteeri Kaija Suorsa-Aarniota ja opetusneuvos Kirsi Kangaspuntaa opetusministeriöstä. Raportin luku 2. perustuu Opetusministeriön muistioon "Työturvallisuus, työaika ja vakuutusturva työssäoppimisen aikana" ( Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, Ammatillisen koulutuksen yksikkö, ). Rakennusalan yritysten mielestä työssäoppimispaikkojen saanti alan yrityksistä on vaarantumassa, koska työturvallisuusvelvoitteissa työssäoppimisen aikana on epäselvyyksiä ja yritykset haluavat estää nuorten työssäoppijoiden tapaturmat työmailla. 2

5 Työryhmä pitää työssäoppimista suositeltavana oppimismenetelmänä rakennus- ja talotekniikka-aloilla. Työturvallisuuden huomioiminen on erityisen tärkeää rakennustyömaan jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Tässä raportissa esitetään ohjeita ja lomakeluonnoksia, jotka helpottavat työssäoppimisen sopimuksen solmimista ja työssäoppimisen järjestämistä. Raportin aineisto on voimassa ilman työsopimusta ja palkanmaksua tehtävässä opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa työssäoppimisessa. Työnantajalla tarkoitetaan tässä raportissa työssäoppijan vastaanottavaa yritystä, vaikka työssäoppiminen ei tapahtuisikaan työsuhteessa. Työryhmä esittää, että tässä raportissa olevaa aineistoa tulee hyödyntää suunniteltaessa näyttöaineistoja ja laadittaessa opetussuunnitelman perusteiden näyttöjä koskevaa määräystä. Työryhmä esittää myös, että raportissa esitetyn materiaalin viimeistely ja painaminen tehtäisiin näyttöaineistoprojektien yhteydessä. Näyttöjen kehittämisvaiheessa raportin materiaalia voi käyttää esimerkkinä toteutettaessa rakennusalan ja talotekniikan työssäoppimista. 3

6 1. Rakennusalan ja talotekniikan perustutkinnot uudistuvat 1.1 Työssäoppiminen ja näytöt Rakennusalan ja talotekniikan perustutkinnot kuuluvat toisen asteen ammatillisten tutkintojen uudistamisen ensimmäiseen vaiheeseen. Uusien opetussuunnitelmien perusteiden mukainen koulutus käynnistyi syksyllä Uudistuneisiin tutkintoihin kuuluu 20 opintoviikkoa työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua eli työssäoppimista. Lähivuosina tutkintoihin liitetään myös näytöt ammatillisesta osaamisesta. Työssäoppiminen on tavoitteellista ja ohjattua opiskelua, joka toteutetaan yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Osa perustutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta opitaan työssäoppimalla työpaikoilla. Työssäoppiminen on osa ammatillista tutkintoa ja siten myös osa opetussuunnitelmaa. Perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa ja siihen on kuuluttava työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa eli puoli vuotta. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Opiskelijoiden ohjauksesta työpaikoilla huolehtii työpaikkaohjaaja, joka on alansa asiantuntija, joka hallitsee laajasti tehtäväalueensa ja työpaikan toimintatavat. Hän osaa ohjata ja kannustaa opiskelijoita oppimaan ja omaksumaan työelämän pelisääntöjä. Työpaikkaohjaaja on myös usein oppilaitoksen ja työpaikan yhteyshenkilö, joka tekee kiinteää yhteistyötä opettajan kanssa sekä ylläpitää koulutukseen liittyviä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Työssäoppiminen suoritetaan pääasiallisesti ilman työsopimusta. Työssäoppimisen kehittämistä ja työpaikkaohjaajien koulutusta tuetaan mittavalla Euroopan Sosiaalirahaston tuella. Näytöillä tarkoitetaan työelämän kanssa yhteistyössä järjestettäviä opinnäytteitä, joissa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt ajoittuvat koko koulutuksen ajalle. Tavoitteena on, että näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua toimimalla koulutuksen laadunvarmistuksena ja vaikuttamalla opetusjärjestelyjen sekä tuki- ja ohjaustoimien kehittymiseen. Rakennusalan ja talotekniikka-alan perustutkinnoissa aloitettiin näyttöjen kehittäminen kokeiluilla vuoden 2000 alussa ja näyttöaineistojen kehittäminen on alkanut joulukuussa Työturvallisuus opetussuunnitelman perusteissa Opetussuunnitelman perusteet ovat Opetushallituksen määräys, jonka tehtävänä on välittää koulutuksen tavoitteet sekä kuvata pätevyysvaatimukset ja valtakunnallisesti yhtenevä ammattitaito. Niiden tehtävä on myös toimia opetuksen suunnittelun ja laadunvarmistuksen perustana. 4

7 Rakennusalan perustutkinnon (OPH 1999) ja Talotekniikan perustutkinnon (OPH 1999) opetussuunnitelman perusteissa turvallinen työskentely rakennustyömaalla on perustaitojen opiskelun päätavoite. Muissa opintokokonaisuuksissa työturvallisuuden osaaminen on vähimmäisvaatimuksena hyväksytylle suoritukselle. Rakennusalan perustutkinnossa "rakentamisen perustaidot" -opintokokonaisuudessa vaaditaan mm. seuraavaa työturvallisuusosaamista: Kiitettävä taso: Opiskelija osaa käyttää turvallisesti ja laadukkaasti henkilökohtaisia työkaluja sekä tuntee rakennustyömaan perustyökalujen, kuten työmaasirkkelin ja naulaimien työturvallisuusohjeet. Opiskelija tuntee telineitä ja kulkuteitä koskevat määräykset ja ohjeet siten, että osaa ohjeiden mukaan asentaa telineitä ja suojakaiteita sekä osaa huolehtia itsenäisesti työmaan kulkuteistä ja yleisestä järjestyksestä. Hän perehtyy rakennustyömaan turvamääräyksiin niin, että tunnistaa vaaralliset työkohteet ja tietää määräaikais- ja käyttöönottotarkastuksien merkityksen. Hänellä on perustiedot vaarallisista ja myrkyllisistä aineista kuten asbestista ja liuottimista. Opiskelija suorittaa tulityökortin. Hän osaa tärkeimmät rakennustyömaalla tarvittavat ensiaputoimet. Opiskelija tietää miten työkykyä ylläpitävä toiminta vaikuttaa myönteisesti ammatilliseen osaamiseen, terveellisen ja turvallisen työympäristön muodostumiseen sekä miten se parantaa elämänlaatua. Hän osaa käyttää oikeita työasentoja ja apuvälineitä sekä ymmärtää elpymisen ja taukoliikunnan merkityksen työkyvylleen. Tyydyttävä taso Opiskelija osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työkaluja ja tuntee rakennustyömaan perustyökalujen turvaohjeet osaa tehdä määräysten mukaisen työpukin tai vastaavan puurakenteisen rakenteen osaa käyttää asianmukaisia suojavälineitä ja huolehtia omasta ja työtovereidensa työturvallisuudesta rakennustyömaalla tuntee rakentamisen työturvallisuuden vaaralliset kohteet tuntee nostoihin ja konetöihin liittyvät käsimerkit sekä nostokaluston ja apuvälineiden turvaohjeet niin, että pystyy toimimaan nostokoneiden avustavana työntekijänä turvallisesti suorittaa tulityökortin tuntee rakennustyömaan vaiheittain tapahtuvan valmistumisen perustustöistä aina valmiiseen rakenteeseen pääpiirteittäin osaa työskennellä turvallisesti perustustöihin liittyvissä tehtävissä työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja 5

8 Talotekniikan perustutkinnossa "talotekniikan perustaidot" -opintokokonaisuudessa vaaditaan mm. seuraavaa työturvallisuusosaamista: Kiitettävä taso: Opintokokonaisuuden päätavoitteita ovat laaja-alainen näkemys alasta, työturvallisuus ja perustavat kädentaidot. Opiskelija ottaa työskentelyssään huomioon työturvallisuuden ja suojavälineiden käytön. Hän ymmärtää vastuunsa työstään yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Hän tietää työkykyyn vaikuttavia tekijöitä, osaa pitää yllä omaa työkykyään ja tietää päihteiden vaikutuksen työkykyyn ja niiden tuomat riskit. Opiskelija hallitsee metallialan perustyöt, kuten sahauksen, porauksen, kierteytyksen, piiroittamisen, hionnan ja lämpökäsittelyn, ja osaa käyttää turvallisesti metallialan tyypillisimpiä käsityökoneita. Hän noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä ja on suorittanut tulityökortin. Tyydyttävä taso: Opiskelija osaa käyttää LVI-asentajan perustyökaluja työturvallisesti ymmärtää tapaturmavaaran sähkölaitteiden käsittelyssä ja asennustöissä ja osaa noudattaa sähkölaitteiden yhteydessä oikeita ja turvallisia työtapoja. osaa toimia rakennustyömaalla työturvallisesti osaa noudattaa työaikoja osaa käyttää henkilökohtaisia suojaimia kykenee työskentelemään työryhmän jäsenenä osaa kertoa mitä työvaihetta on tekemässä on suorittanut tulityökortin. 2. Työssäoppimisen työturvallisuudesta yleisesti 2.1 Vastuu tutkinnosta ja oppimisesta Työssäoppimisen myötä työelämä on ottanut aivan uudella ja merkittävällä tavalla vastuuta ammatillisesta koulutuksesta. Lopullinen vastuu tutkinnosta ja tutkintotodistuksesta on kuitenkin edelleen tutkinnon antajalla eli koulutuksen järjestäjällä. Itse oppimisesta kantaa vastuuta tietenkin opiskelija. Tästä seuraa, että koulutuksen järjestäjän on työssäoppimispaikkojen valinnassa, työssäoppimista koskevassa sopimuksessa ja työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa pidettävä rimaa korkealla. Työssäoppimispaikkojen on luonnollisesti täytettävä ammatil-lisesta koulutuksesta annetun asetuksen määrittelemät ehdot eli työpaikalla on oltava riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työväl-neistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan kouluttaa opiskelijan vastuulliseksi työpaikkaohjaajaksi. Tärkeintä on kuitenkin, 6

9 että työpaikka tai työpaikat ovat sellaisia, että oppimistavoitteet on mahdollista saavuttaa turvallisesti. Koulutuksen järjestäjän tulee pitää huolta siitä, että työssäoppimisen vaatima yhteistyö ja työssäoppimisjaksojen suunnittelu, ohjaus ja arviointi tulevat mallikkaasti hoidettua. Työssäoppiminen vaatii erilaisia ratkaisuja eri aloilla, eri alueilla ja eri opiskelijoiden kohdalla. Näiden mallien ja ratkaisujen kehittäminen ja käytännön toteuttaminen vaatii paneutumista ja panostusta. Toteuttamiseen panostamista helpottaa osaltaan ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen jälkeenjääneisyyden vähittäinen korjaaminen 2.2 Työssäoppimisen järjestäminen ja työturvallisuus Työssäoppimisesta on säädetty laissa (630/1998) ja asetuksessa (811/1998) ammatillisesta koulutuksesta. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa ammatilliseen peruskoulutukseen sisällytetään noin puolen vuoden, vähintään 20 opintoviikon mittainen työssäoppiminen. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua opiskelua aidoissa työolosuhteissa. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 16 :n mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sopimukseen otettavista asioista on säädetty asetuksella. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 5 :n mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikka täyttää luvussa 2.1 luetellut asetuksen määrittelemät ehdot Työnantajan ja koulutuksen järjestäjän vastuu Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaan työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten, kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään, myös silloin kuin opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Asetuksen 5 :ssä todetaan, että koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle tästä työturvallisuusvastuusta. Työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan työhön sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja määräyksiä soveltuvin osin samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjä ei ole kuitenkaan omalta osaltaan vastuusta vapaa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 :n mukaan opiskelijalla on 7

10 oikeus turvalliseen ympäristöön. Oikeus turvalliseen ympäristöön kattaa fyysisen sekä psyykkisen ympäristön. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus osaltaan toimia niin, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu myös työssäoppimisjaksojen aikana. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvallisesti. Opiskelijalla tulee lisäksi olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Tiedon opiskelijan valmiuksista tulee myös välittyä työpaikalle. Yhteistyötä selkeyttää, mikäli opiskelijan ammatillisiin valmiuksiin liittyvät tiedot kirjataan Nuorten työntekijöiden suojelu Työnantaja vastaa työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan työturvallisuudesta myös silloin kuin opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opiskelijat ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaessaan pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita. Työssäoppimisen yleistymisen myötä nuorten työntekijöiden suojelua koskevia säännöksiä joudutaan soveltamaan useammin kuin ennen. Työturvallisuuslakia (299/1958) sovelletaan paitsi työsuhteessa tehtävään työhön, myös oppilaan työharjoitteluun ja harjoitustöihin koulussa, laitoksessa tai opetuskursseilla. Koska työssäoppimisjaksoilla tehtävään työhön sovelletaan työturvallisuuslakia, tulee soveltaa nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) 3 luvun työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia säännöksiä sekä nuorten työsuojelusta annettua asetusta (508/1986). Työssäppimisjaksoilla koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa määritettyä työtä ei tehdä opettajan johdolla ja valvonnassa. Opetus- ja työsuojeluviranomaisten yhteisen tulkinnan mukaan nuorten työntekijän suojelusta annettua asetusta on tämän vuoksi sovellettava kokonaisuudessaan. Työssäoppimisjaksoilla on tämän lisäksi noudatettava työministeriön päätöstä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä. Kielletyt työt (2 ) Nuorta työntekijää (alle 18-vuotias) ei saa käyttää töissä, jotka ovat nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tai jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista. 8

11 Kokonaan kiellettyjä töitä ovat: työt, jotka edellyttävät ikään ja kokemukseen nähden kohtuutonta rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta tai huomattavaa taloudellista vastuuta, tai jotka sisältävät sellaisia onnettomuusuhkia, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään joko sen vuoksi, että he eivät osaa kiinnittää tarpeeksi huomiota turvallisuuteen, tai kokemuksen tai koulutuksen puutteen vuoksi. yksintyöskentely silloin kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara psykiatristen potilaiden hoito sekä psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden huolto ja muut vastaavat työt kuolleiden käsittely ja kuljetus teurastustyö työt, joissa altistutaan haitallisesti tekijöille, jotka ovat myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia, jotka aiheuttavat periytyviä perimämuutoksia tai vaaraa sikiölle tai jotka muuten vaikuttavat pitkäaikaisesti ihmisen terveyteen palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja I luokan palavien nesteiden valmistus, kuljetus ja käsittely ilmeisen palovaarallisissa olosuhteissa työt, joissa altistutaan terveydellisille vaaroille melun tai tärinän taikka äärimmäisen kylmyyden tai kuumuuden vuoksi sukellustyöt työt, joista erikseen niin säädetään. Vaaralliset työt (4 ) Alle 16-vuotiasta nuorta työntekijää ei saa käyttää ns. vaarallisissa töissä, jotka on lueteltu työministeriön päätöksessä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä (756/96). Työministeriön päätös sisältää esimerkkiluettelon erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa aiheuttavista töistä. Päätöksessä on eritelty mekaanisia, kemiallisia, fysikaalisia, sähköisiä ja biologisia vaaratekijöitä aiheuttavia töitä sekä ruumiillista liikarasitusta aiheuttavia töitä. Nuorten työntekijöiden suojelusta annetun asetuksen 3 :n 3 momentin mukaan luettelo tulee tarkistaa vähintään joka viides vuosi. Vaarallisten töiden luettelon tarkistaminen tehdään vuoden 2001 aikana. 16 vuotta täyttänyt nuori voi tehdä työministeriön päätöksessä lueteltuja tai niihin verrattavia töitä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista tai työolosuhteista ole hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioon ottaen erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. 16-vuotiaan nuoren vaarallisiin töihin käyttämisen edellytyksenä on ilmoituksen tekeminen po. työpaikkaa valvovalle työsuojelupiirille. Ilmoi- 9

12 tuksen voi tehdä työnantaja tai koulutuksen järjestäjä. Ilmoituksessa tulee olla selvitys vaarallisista töistä, opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä sekä suojelutoimenpiteistä. Työsuojelupiireillä on käytössä ilmoituslomake 16- vaan ei 18-vuotiaiden käyttämisestä vaarallisiin töihin. Ilmoitus voidaan tehdä siten, että se on voimassa toistaiseksi. Ilmoitus on kuitenkin uusittava, jos työn luonne, nuorten työntekijöiden lukumäärä tai työn turvallisuuteen tai terveellisyyteen vaikuttavat seikat olennaisesti muuttuvat tai työssäoppimispaikka muuttuu. Tarkoituksenmukaista olisi, että koulutuksen järjestäjä ja työnantaja käsittelisivät ilmoituksen sisällön yhteisesti kirjallisen sopimuksen tekemisen yhteydessä. Ilmoitusten määrä tulee työssäoppimisen yleistymisen vuoksi kasvamaan. Ilmoitusmenettelyjen kehittäminen yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa on tämän vuoksi tarpeellista. Työsuojelupiiri voi myöntää poikkeusluvan asetuksen säännöksistä 15 vuotta täyttäneen nuoren osalta, jos se on välttämätöntä nuoren ammatillisen kehityksen kannalta. Ehtona on kuitenkin, että nuori työskentelee kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön valvonnan alaisena ja että asetuksen tarkoitus on muulla tavoin riittävästi varmistettu. Poikkeusluvalla 15- vaan ei 18-vuotiasta nuorta voidaan käyttää työssäoppimisjaksojen aikana myös edellä tarkoitetuissa kielletyissä töissä sekä alle 16 vuotiasta ns. vaarallisissa töissä. Työssäoppimista koskevan sopimuksen tekemisen yhteydessä tulee selvittää, edellyttääkö alle 18-vuotiaan opiskelijan ammatillinen kehitys kiellettyjen töiden tekemistä tai alle 16-vuotiaan vaarallisten töiden. On myös selvitettävä täyttyvätkö poikkeusluvan myöntämisen edellytykset sekä sovittava poikkeusluvan hakemisesta. Ei ole määrätty, missä vaiheessa kolmivuotista koulutusaikaa työssäoppiminen tulee suorittaa. Poikkeuslupien tarvetta voidaan vähentää sillä, että työssäoppimisjaksojen sisällöissä ja ajoittamisessa otetaan huomioon opiskelijoiden ikä. Henkilökohtaiset suojavarusteet Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 :n mukaan opetus ammatillisessa peruskoulutuksessa on opiskelijalle maksutonta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 47 :n mukaan opetusministeriö päättää opiskelijoilta perittävistä maksuista. Opetusministeriön maksuperustepäätös (1096/1998) on vahvistettu Maksuperustepäätöksen 6 :n 2 momentin mukaan maksuttomaan opetukseen on katsottava kuuluvan opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet. 10

13 Työturvallisuuslain 20 :n mukaan, on työssäoppijalle varattava tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset suojeluvälineet (esim. kypärät, kuulonsuojaimet, silmien suojaimet, hengityksensuojaimet) silloin kun muihin riittäviin toimenpiteisiin tapaturman tai sairastumisen vaaran torjumiseksi ei voida ryhtyä tai sellaisia ei kohtuudella voida vaatia. Jos työn laatu tai työolosuhteet tekevät erityisen työpuvun tai muun varusteen välttämättömäksi, on sellainen suojeluväline annettava työntekijän käytettäväksi. Henkilökohtaisia suojavälineitä tulee olla käytettävissä riittävä määrä. Oppilaitoksen tulee hankkia opintojen alussa opiskelijoille opetusministeriön maksuperustepäätöksen mukaiset suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet. Opiskelija voi käyttää näitä myös oppilaitoksen ulkopuolella työssäoppimisjaksojen aikana. Työnantaja antaa opiskelijalle työpaikalla tarvittavat erikoissuojavälineet työturvallisuuslain 20 :n. Työnantaja vastaa työturvallisuudesta työpaikalla. Työnantajan tehtäviin kuuluu tämän vuoksi viime kädessä valvoa, että opiskelijalla on työssä tarvittavat suojaimet ja että hän myös käyttää niitä. Oppilaitos ja työnantaja saattava kumpikin joutua hankkimaan osan henkilökohtaisista suojeluvälineistä ja työvaatetuksesta. Tämän vuoksi koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on syytä sopia asiasta kirjallisesti. 2.3 Työaika Suuri osa työssäoppimisesta toteutetaan ilman työsopimussuhdetta. Ilman työsopimussuhdetta toteutettavaan työssäoppimiseen ei sovelleta työaikalain säännöksiä eikä nuorista työntekijöistä annetun lain työaikaa koskevia säännöksiä. Työsuojelupiiri ei tämän vuoksi voi myöntää nuorten työaikaa koskevia poikkeuslupia silloin kun työssäoppiminen toteutetaan ilman työsopimussuhdetta. Työturvallisuuslain (299/1958) ja nuorista työntekijöistä annetun lain 3 luvun säännöksiä työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sovelletaan kuitenkin myös ilman työsopimusta toteutettavaan työssäoppimiseen. Työturvallisuuslain 9 :n mukaan työntekijän ikä on yksi työntekijän suojelun tarvetta arvioitaessa huomioon otettavista tekijöistä. Mikäli työssäoppiminen toteutetaan ilman työsopimussuhdetta, tulee koulutuksen järjestäjän ja työnantajan työssäoppimista koskevassa sopimuksessa kiinnittää erityistä huomiota opiskelijan työssäoppimisaikaan. Työssäoppiminen on opiskelua ja opiskelijan työssäoppimisajasta sovittaessa ovat oppimistavoitteet ensisijaisia. Pääsääntönä tulisi olla, että ilman työsopimussuhdetta työpaikalla opiskelevien työssäoppimisajat eivät ylitä työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksissä määriteltyjä aikoja. Tästä poikkeaminen edellyttäisi opetuksellisia perusteluja. 11

14 2.4 Vakuutusturva Niihin työssäoppijoihin, jotka ovat työ- tai virkasuhteessa, sovelletaan työaikalain (605/1996) säännöksiä ja nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) säännöksiä Tapaturmien korvaaminen Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 3 :n 2 momentin mukaan, milloin koulussa, laitoksessa tai opetuskursseilla opiskeluun liittyy olennainen tapaturmanvaara, voidaan asetuksella määrätä, että opetusta saavaa henkilöä kohdannut tapaturma, jota ei muuten korvattaisi tämän lain mukaan, on korvattava työtapaturmana, ja että koulun ja laitoksen pitäjään sekä kurssien toimeenpanijaan sovellettava, mitä tässä laissa säädetään työnantajasta. Tapaturmavakuutuslain (851/1948) 3 :n 2 momentin nojalla on annettu asetus opiskelijatapaturman korvaamisesta. Asetuksen 1 :n mukaan laboratorio- tai kenttätyössä tai muussa käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut ja kysymyksessä olevalle opiskelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheuttama tapaturma korvataan työtapaturmana, jos opiskelu on sattunut asetuksen 2 :ssä mainitussa tai tarkoitetussa koulussa, laitoksessa tai opetuskursseilla. Kodin ja oppilaitoksen välisellä matkalla taikka oppilaitoksen ja harjoittelupaikan välisellä matkalla sattuvat tapaturmat eivät ole nykyisen asetuksen mukaan korvattavia. Turvaa ei ole myöskään teoriatunneilla, ruokailussa ja välitunneilla. Kaikkia käytännön harjoittelutyössä sattuvia tapaturmia ei vakiintuneen korvauskäytännön mukaan korvata asetuksen perusteella. Esimerkiksi käytännön harjoittelutyöhön liittymätöntä kaatumista ei välttämättä korvata opiskelutapaturmana, vaikka se sattuisi käytännön opetuksen aikana. Opiskelutapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukainen tapaturmavakuutusturva on voimassa samoin edellytyksin sekä Suomessa että ulkomailla. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa asetuksen tarkoittamassa oppilaitoksessa opiskelevan henkilön lähtiessä tilapäisesti ulkomaille suorittamaan opintojaan, hänelle ulkomailla asetuksen 1 :ssä tarkoitetuissa olosuhteissa sattuva tapaturma on korvauskäytännössä korvattu suomalaisen lähettävän oppilaitoksen vakuutuksesta. Opiskelijatapaturma-asetuksen uudistamista valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Tämä on välttämätöntä mm. uudistuneen koululainsäädännön vuoksi. Oppilaitosluettelo on tarkoitus korvata viittauksella koulutusta koskevaan lainsäädäntöön. Valmistelussa on lähdetty siitä, että myös työssäoppimiseen liittyvillä matkoilla sattuneet tapaturmat korvattaisiin. 12

15 Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä. Koulutuksen järjestäjä voi ottaa opiskelijoille vapaaehtoisen vakuutuksen, joka kattaa mm. matkat Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 :n mukaan jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Siten työnantaja/yritys on ns "isännän vastuun" periaatteen mukaan ensisijaisesti vastuussa opiskelijan sivulliselle aiheuttamasta vahingosta. Työtä suoritetaan työnantajan lukuun silloin, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja saa hyödyn opiskelijan suorittamasta työstä. Mikäli työnantajalla on normaali vastuuvakuutus, sisältyvät opiskelijan aiheuttamat vahingot vakuutusehtojen mukaisesti sen korvauspiiriin. Koulutuksen järjestäjä vastaa samalla tavoin oppilaan aiheuttamista vahingoista sivullisille, mikäli työ tehdään koulutuksen järjestäjän lukuun. Tällöin opiskelijan aiheuttamat vahingot korvataan koulutuksen järjestäjän vastuuvakuutuksesta. Vahingonkorvausvastuuta selviteltäessä voi joissain tapauksissa syntyä ongelmia määriteltäessä sitä, kenen lukuun työtä on tehty. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos opiskelijan voidaan katsoa olleen työssäoppimispaikassa oppilaitoksen (opettajan) ohjauksessa ja valvonnassa. Ohjaus- ja valvontavastuu on syytä kirjata työssäoppimista koskevaan sopimukseen huolellisesti. Myös opiskelija voi vahingonkorvauslain 4 luvun 1 :n mukaan olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. Vastuuvakuutuksissa on eräitä vakuutusehtojen korvauspiiriä rajoittavia kohtia. Vahinkoa, joka syntyy vakuutuksenottajalle itselleen ei vastuuvakuutuksesta korvata. Myöskään haltuunotettua omaisuutta ei pääsääntöisesti korvata. Vakuutusyhtiöt tarjoavat koulutuksen järjestäjille erilaisia 13

16 vakuutuksia. Vakuutus voi esimerkiksi korvata opiskelijan aiheuttamat työnantajan oman omaisuuden vahingot siltä osin kuin niitä ei korvata sen omasta omaisuuden vahinkovakuutuksesta ja opiskelijan aiheuttamat sellaiset vahingot ulkopuolisille, joita työnantajan vastuuvakuutus ei korvaa. On huomattava, että vakuutus ei korvaa vahinkoja, joiden syynä on puutteellinen perehdyttäminen tai työnopastus tai työnjohdon tai valvonnan puute. 3. Suositus rakennus- ja talotekniikka-aloille 3.1 Työturvallisuuden liittyminen perustutkinnon näyttöihin Työryhmän mielestä työturvallisuus on tärkeä osa perustutkinnon ammatillista osaamista ja sen vuoksi työturvallisuus on oltava arviointikriteerinä kaikissa rakennus- ja talotekniikka-alan näytöissä. Opiskelijan on ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa osoitettava, että hän osaa tunnistaa rakennustyömaan vaaralliset työkohteet, osaa tärkeimmät työmaalla tarvittavat ensiaputoimet, osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia suoja- ja työvälineitä sekä osaa käyttää oikeita työasentoja ja apuvälineitä. Opiskelija saa käyttää koulutusohjelmittain määriteltyjä työvälineitä työssäoppimispaikalla vasta kun hän on osoittanut osaavansa käyttää niitä turvallisesti. Hyväksytyt suoritukset on merkittävä opiskelijan "työturvallisuuspassiin" (liite 1) tai vastaavaan näyttöaineistoon sisältyvään asiakirjaan. "Työturvallisuuspassin" avulla voidaan työmaalle välittää tietoa opiskelijan suorittamista työturvallisuusopinnoista. Samasta syystä siihen tulee liittää myös lyhyet selostukset kaikista opiskelijan suorittamista näytöistä. "Työturvallisuuspassiin" kirjataan myös työssäoppimisen järjestämiseen liittyviä velvoitteita ja vastuita oppilaitokselle, työpaikalle ja opiskelijalle. Perustaitojen hyväksyttyjen suoritusten jälkeen työturvallisuuden osaaminen on huomioitava aina arvioitaessa opiskelijan työsuorituksia työpaikoilla ja oppilaitoksissa. 3.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus rakennus-ja talotekniikka-aloilla Rakennus- ja talotekniikka-aloilla opiskelijan on täytettävä 16 vuotta ennen ensimmäisen työssäoppimisjakson alkua. Alle 18-vuotiailta kiellettyjä töitä ei saa tehdä työssäoppimisjaksoilla. Kiellettyjen töiden opiskelu järjestetään tarvittaessa oppilaitoksissa. Ilmoitus työsuojelupiirille on voimassa työssäoppimisen sopimuksen keston ajan, jos työssäoppimisessa noudatetaan tämän raportin mukaisia järjestelyitä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on käytössään työssäoppimisen aikana suojavaatteet, turvakengät, kypärä sekä kuulo- ja silmäsuojaimet. 14

17 Jokaisen opiskelijan on ymmärrettävä henkilökohtainen vastuunsa työsuojelukysymyksissä. Oppilaitos voi lisäksi tarjota työsuojelun valinnaiskursseja, joihin voi sisältyä esimerkiksi osallistuminen oppilaitoksen työsuojelutoimikuntaan tai oppilaitoksen ulkopuolella järjestäville työsuojelukursseille. Edellä esitetyn lisäksi rakennus- ja talotekniikka-aloilla noudatetaan seuraavaa tehtäväjakoa: Ennen jokaista työssäoppimisjaksoa oppilaitos tarkastaa, että työpaikalla on koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa vastaa työssäoppimisen sopimuksen tekemisestä vastaa työssäoppimisen suunnitelman tekemisestä yhteistyössä työpaikan kanssa tekee ilmoituksen työsuojelupiirille (liite 2) hoitaa sopimuksen mukaiset velvoitteet ja järjestelyt ilmoittaa työnantajalle tämän työturvallisuusvastuusta perehdyttää opiskelijan ja työpaikkaohjaajan Ennen jokaista työssäoppimisjaksoa työssäoppimispaikka nimeää työpaikkaohjaajan ja työnantajan yhteyshenkilön hoitaa työssäoppimisen sopimuksen mukaiset velvoitteet ja järjestelyt tiedottaa henkilöstölle työssäoppimisen tavoitteista, työssäoppijalta kielletyistä töistä ja työssäoppijan tunnistamisesta perehdyttää opiskelijan liitteen 3 mukaisesti Lisäksi ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa oppilaitos: tarkastaa, että opiskelija tunnistaa rakennustyömaan vaaralliset työkohteet, osaa käyttää henkilökohtaisia suoja- ja työvälineitä ja osaa tärkeimmät työmaalla tarvittavat ensiaputoimet tarkastaa, että opiskelija osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä ja tulityökortti on suoritettu tarkastaa, että opiskelija osaa käyttää oikeita työasentoja ja apuvälineitä tarkastaa, että opiskelija tietää päihteiden vaikutuksen työkykyyn ja niiden tuomat riskit tarkastaa, että opiskelija on täyttänyt 16 vuotta ja että hänellä ei ole sairautta tai vammaa esteenä työssäoppimiseen osallistumiselle huolehtii, että opiskelijalla on käytössään suojavaatteet, turvakengät, kypärä sekä kuulo- ja silmäsuojaimet 15

18 Työssäoppija saa tehdä työssäoppimispaikalla töitä vain erityisen valvonnan alaisena: yli 2 metriä korkeiden telineiden pystytys kiinteistönhoidossa katolla tehtävät työt maarakennuskoneiden käyttö Nuorta työntekijää (alle 18-vuotias) ei saa käyttää töissä, jotka ovat nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tai jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista. Alle 18 vuotias ei saa tehdä rakennustyömaalla mm. seuraavia töitä: liikenteenohjaus asbestipurkutyöt PCB:n käsittely kreosootin käsittely pitkäaikainen piikkaus korroosionestomaalaus elementtiasennustyöt pulttipistoolin käyttö Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista ja koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Opiskelija saa käyttää työssäoppimispaikalla seuraavia työvälineitä tai tehdä seuraavia töitä vain, jos hän on näyttänyt osaavansa käyttää välineitä ja tehdä työn turvallisesti ja siitä on tehty hyväksymismerkintä työturvallisuuspassiin. Esitetyt luettelot täsmennetään näyttöaineistoprojekteissa. RAKENNUSALAN A TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOISSA alle kaksi metriä korkuisten telineiden kokoaminen harjakattokaiteen asennus holvinreunakaiteen asennus henkilönostimien käyttö torninosturin ohjaaminen käsimerkein RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNOSSA Kaikissa koulutusohjelmissa pyörösaha työmaasirkkeli käsikonehöyläkone oikohöylä teräsleikkuri 16

19 teräksen taivutin porakone poravasara/piikkauskone kulmahiomakone paineilmanaulain ja kompressori moottorisaha / ketjusaha Lisäksi maarakennuskoneenkuljettajan koulutusohjelmassa Tarkentuu näyttöaineistoprojektissa. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOSSA LVI-asentajan koulutusohjelmassa putkiasennukseen suuntauduttaessa kulmahiomakone 125mm/230mm purkusaha t-liitosporakone kierrekone isompi jaloilla seisova kierrekone käsikäyttöinen viemärinavauskone korkeapainepesuri puikkohitsauskone (rst,st) PEH-hitsauskone (muoveille) kaasupullot ja -letkut painepumppu Glygolin yms.nesteiden siirtoon ja täyttöön katkaisusirkkeli jäädytyspullot (hiilihappo) suojakaasut ( argon rst-hitsauksissa) valurautaviemärin katkaisuun ketjusakset LVI-asentajan koulutusohjelmassa ilmastointiasennukseen suuntauduttaessa popniittipihdit kanttikone (särmäri) peltisakset kaarisakset sähköleikkurit porakone (tavallinen) kulmahiomakone 125mm/230mm suorahiomakone purkusaha TIG-hitsauskone (hst,rst) puikkohitsauskone (rst,st) 17

20 Kiinteistönhoidon koulutusohjelmassa: porakone (tavallinen) kulmahiomakone 125mm/230mm suorahiomakone purkusaha viemärinavauskone korkeapainepesuri TIG-hitsauskone (hst,rst) puikkohitsauskone (rst,st) jäädytyspullot (hiilihappo) kaasupullot ja -letkut ruohonleikkurit, käyttö ja huolto muut kiinteistön pienkoneet, esim. lumilinko erilaiset kiinteistönhoidon pesuaineet yms. liuottimet erilaiset kiinteistönhoidon kasvimyrkyt yms. kemikaalit halleissa tehtävät konetyöt (häkämyrkytys) 3.3 Työssäoppimisen työaika rakennus- ja talotekniikka-aloilla Pääsääntönä rakennus- ja talotekniikka-aloilla on, että ilman työsopimussuhdetta työpaikalla opiskelevien työssäoppimisajat eivät ylitä työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksissä määriteltyjä aikoja. Jos työssäoppimisen järjestäminen ei ole mahdollista ilman poikkeamisia normaaleista työaikajärjestelyistä (esim. asfalttialalla), tulee poikkeaminen kirjata koulutuksen järjestäjän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. 3.4 Työssäoppijan vakuutusturva rakennus- ja talotekniikka-aloilla Vakuutusturva on tarkastettava ja siitä on sovittava koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa. Sovittaessa on otettava huomioon henkilöille aiheutuvat vahingot (opiskelija, muut työntekijät, ulkopuoliset) sekä esineille aiheutuvat vahingot (yrityksen oma omaisuus ym. työvälineet, ulkopuolinen omaisuus) Esimerkiksi vakuutusyhtiöllä voi olla periaate, että rakennus- ja talotekniikka-alalla työssäoppijat kuuluvat yritysten vastuuvakuutusturvaan. Jos toiminta on laajamittaista tai työn laatu vaatii, on arvioitava fiktiivinen palkkasumma, joka toimii vakuutusmaksun laskennan perusteena. 18

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 1.10.2015 Opetussuunnitelman yhteisen osan työturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät opiskelijoiden käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan koulutuksen (työssäoppiminen),

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus TYÖPAIKKAOHJAAJA momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältö Työssäoppiminen ja ammatillinen koulutus Ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen käytännössä ja osapuolten

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Nuori työssäoppijana. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Nuori työssäoppijana. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Nuori työssäoppijana Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työpaikkaohjaajana nuoren kanssa Työpaikkaohjaajan tärkeä tehtävä on huolehtia vuorovaikutuksen toimivuudesta opiskelijan ja työyhteisön

Lisätiedot

2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt

2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt 2. Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt - Työssäoppimista ohjaavat keskeiset säädökset ja määräykset sekä alan sopimukset - Alalle ominaisten työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden soveltaminen työssäoppimistehtävien

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Työssäoppimisen opas. työpaikoille

Työssäoppimisen opas. työpaikoille Työssäoppimisen opas työpaikoille Alkusanat Työssäoppiminen työpaikalla on osa ammatillista koulutusta.................1 Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAN KÄSIKIRJA

TYÖPAIKKAOHJAAJAN KÄSIKIRJA TYÖPAIKKAOHJAAJAN KÄSIKIRJA Sisällys Työpaikkaohjaajalle... 3 Työssäoppiminen ja näyttö... 4 Työssäoppimisen käynnistyminen... 5 Työssäoppiminen ja näyttö meidän työpaikallamme... 6 Työssäoppijan perehdyttäminen...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas 2 Yhteystiedot Opiskelijan nimi Puhelinnumero Sähköposti Opiskeltava tutkinto Ryhmätunnus Työssäoppimispaikka Työssäoppimisaika Työpaikkaohjaajan nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Talotekniikan PT Tutkinnon osan nimi ja laajuus: ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN ASENTAMINEN 15 OSP, valinnainen. 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tämän perusteella opiskelija voi hakea

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 2 1 Arvioitsijat

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle OPAS Työssäoppimisen työpaikalle SISÄLTÖ Lukijalle 1. TYÖSSÄOPPIMINEN TYÖPAIKALLA ON OSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA... 4 Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella ja

Lisätiedot

Kesätyön pelisääntöjä 2012

Kesätyön pelisääntöjä 2012 Kesätyön pelisääntöjä 2012 Kesätyön pelisääntöjä Kesätöissäkin on huomioitava työsuojeluasiat ja työehdot. Nuorella työntekijällä tarkoitetaan alle 18- vuotiasta työntekijää. Työhön voidaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 27 Puhallusvillan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

OPISKELIJOILTA PERITTÄVÄT MAKSUT JA MAKSETTAVAT KORVAUKSET 01.08.2009 ALKAEN

OPISKELIJOILTA PERITTÄVÄT MAKSUT JA MAKSETTAVAT KORVAUKSET 01.08.2009 ALKAEN Ammattiopiston lautakunta Liite 2.6.2009 39 OPISKELIJOILTA PERITTÄVÄT MAKSUT JA MAKSETTAVAT KORVAUKSET 01.08.2009 ALKAEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.HINNOITTELUPERUSTEET... 4 1.1 YLEISTÄ...4 2. OPISKELIJOILLE

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura

Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura VAAROJEN KARTOITUS JA RISKIEN ARVIOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMISSA TILOISSA TAI TYÖMAILLA, TYÖSSÄOPPIMISESSA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ AMMATILLISESSA

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 1 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ammatillisen edunvalvonnan tiimi

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

MONISTE 12/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINNOSSA

MONISTE 12/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINNOSSA MONISTE 12/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINNOSSA Opetushallitus Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2460-0 (nid.) ISBN 952-13-2461-9 (pdf) ISSN 1237-6590 Edita

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelma, 10 ov KÄSITELTY NEUVOTTELUKUNNASSA: Opetussuunnitelman laatija täyttää seuraavat kohdat perustuen neuvottelukunnan tai muun asiantuntijatyöryhmän kokouksen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen työturvallisuus Ovatko työssäoppimisen alkuperäiset

Lisätiedot

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao. Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän ammattiopisto Lukiokoulutus

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Laboratorioalan perustutkinto. Laboratorioalan koulutusohjelma

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Laboratorioalan perustutkinto. Laboratorioalan koulutusohjelma KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Laboratorioalan perustutkinto Laboratorioalan koulutusohjelma NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2/5 LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO Laboratorioalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Kysymys: Kuka saa järjestää kokeita anniskelupassin saamiseksi? Vastaus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto

Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö vartiointi- ja palvelutoiminnot opintokokonaisuudesta Kuva: Timo Paakkanen Taustaa Ammattiosaamisen näytön suoritti kolmannen vuoden opiskelija. Hänellä

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sopimus työssäoppimisympäristöstä

Sopimus työssäoppimisympäristöstä Kanneljärven Opisto TYÖSSÄOPPIMISLOMAKKEET LIITE 1 Sopimus työssäoppimisympäristöstä ILMOITTAUTUMINEN KANNELJÄRVEN OPISTON PYSYVÄKSI TYÖSSÄOPPIMISPAIKAKSI Työnantaja Työpaikka Osoite Työpaikkaohjaajat

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot