TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU RAKENNUSALAN JA TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOISSA

Transkriptio

1 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU RAKENNUSALAN JA TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOISSA Työryhmän raportti

2 Copyright Opetushallitus 2001 ISBN ISSN Moniste 7/2001 Edita Oy Helsinki 2001

3 SISÄLTÖ Esipuhe Sivu 1 Rakennusalan ja talotekniikan perustutkinnot uudistuvat Työssäoppiminen ja näytöt Työturvallisuus opetussuunnitelmien perusteissa 4 2. Työssäoppimisen työturvallisuudesta yleisesti Vastuu tutkinnosta ja oppimisesta Työssäoppimisen järjestäminen ja työturvallisuus Työnantajan ja koulutuksen järjestäjän vastuu Nuorten työntekijöiden suojelu Työaika Vakuutusturva Tapaturmien korvaaminen Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Suositus rakennus- ja talotekniikka-aloille Työturvallisuuden liittyminen perustutkinnon näyttöihin Työssäoppiminen ja työturvallisuus rakennus- ja talotekniikka-aloilla Työssäoppimisen työaika rakennus- ja talotekniikka-aloilla Työssäoppijan vakuutusturva rakennus- ja talotekniikka-aloilla 18 LIITE 1. Opiskelijan "työturvallisuuspassi"; esimerkkinä talonrakennuksen koulutusohjelma LIITE 2. Ilmoitus työsuojelupiirille (internetissä lomake nro 5.14 osoitteessa lomake.vn.fi) LIITE 3. Työsuojelupiirien yhteystiedot LIITE 4. Työssäoppijan perehdyttämisohje työpaikoille

4 Esipuhe Opetushallitus asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ohje työsuojelusäännösten soveltamisesta rakennusalan ja talotekniikan perustutkintojen opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa työssäoppimisessa. Ohjeessa tuli määritellä, mitä töitä ja millä edellytyksillä opiskelija saa tehdä työssäoppimisjaksolla sekä kuinka vastuu vaarallisiin töihin perehdyttämisestä jakaantuu oppilaitoksen ja yritysten kesken. Työryhmän tuli laatia myös ehdotus, kuinka työsuojelutoimenpiteistä annettu opastus ja perehdytys toteennäytetään perustutkintoon kuuluvien näyttöjen yhteydessä tai muulla tavalla. Työryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt: Työsuojelusihteeri Veijo Huotari Varatuomari Johanna Karppi Osastonjohtaja Veli-Pekka Körkkö Apulaispiiripäällikkö Markku Marjamäki Luottamusmies Timo Mikkonen Työturvallisuuspäällikkö Tapio Mäkelä Projektipäällikkö Juha-Ville Mäkinen Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio Asiamies Markku Yliviuhkola Yli-insinööri Arto Pekkala Lisäksi työryhmässä olivat pysyvinä asiantuntijoina: Asiamies Hannu Tamminen Osastopäällikkö Tapani Karonen Erikoistutkija Jorma Lappalainen Rakennusliitto ry Rakennusteollisuuden Keskusliitto Koulutuskeskus Tavastia Uudenmaan työsuojelupiiri YIT Installaatiot Oy NCC Finland Oy Vantaan ammatillinen koulutuskeskus Sosiaali- ja terveysministeriö Talotekniikkaliitto ry Opetushallitus, puheenjohtaja Työturvallisuuskeskus Suomen Maarakentajien Keskusliitto Tampereen teknillinen korkeakoulu Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Asiantuntijoina kuultiin hallitussihteeri Kaija Suorsa-Aarniota ja opetusneuvos Kirsi Kangaspuntaa opetusministeriöstä. Raportin luku 2. perustuu Opetusministeriön muistioon "Työturvallisuus, työaika ja vakuutusturva työssäoppimisen aikana" ( Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, Ammatillisen koulutuksen yksikkö, ). Rakennusalan yritysten mielestä työssäoppimispaikkojen saanti alan yrityksistä on vaarantumassa, koska työturvallisuusvelvoitteissa työssäoppimisen aikana on epäselvyyksiä ja yritykset haluavat estää nuorten työssäoppijoiden tapaturmat työmailla. 2

5 Työryhmä pitää työssäoppimista suositeltavana oppimismenetelmänä rakennus- ja talotekniikka-aloilla. Työturvallisuuden huomioiminen on erityisen tärkeää rakennustyömaan jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Tässä raportissa esitetään ohjeita ja lomakeluonnoksia, jotka helpottavat työssäoppimisen sopimuksen solmimista ja työssäoppimisen järjestämistä. Raportin aineisto on voimassa ilman työsopimusta ja palkanmaksua tehtävässä opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa työssäoppimisessa. Työnantajalla tarkoitetaan tässä raportissa työssäoppijan vastaanottavaa yritystä, vaikka työssäoppiminen ei tapahtuisikaan työsuhteessa. Työryhmä esittää, että tässä raportissa olevaa aineistoa tulee hyödyntää suunniteltaessa näyttöaineistoja ja laadittaessa opetussuunnitelman perusteiden näyttöjä koskevaa määräystä. Työryhmä esittää myös, että raportissa esitetyn materiaalin viimeistely ja painaminen tehtäisiin näyttöaineistoprojektien yhteydessä. Näyttöjen kehittämisvaiheessa raportin materiaalia voi käyttää esimerkkinä toteutettaessa rakennusalan ja talotekniikan työssäoppimista. 3

6 1. Rakennusalan ja talotekniikan perustutkinnot uudistuvat 1.1 Työssäoppiminen ja näytöt Rakennusalan ja talotekniikan perustutkinnot kuuluvat toisen asteen ammatillisten tutkintojen uudistamisen ensimmäiseen vaiheeseen. Uusien opetussuunnitelmien perusteiden mukainen koulutus käynnistyi syksyllä Uudistuneisiin tutkintoihin kuuluu 20 opintoviikkoa työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua eli työssäoppimista. Lähivuosina tutkintoihin liitetään myös näytöt ammatillisesta osaamisesta. Työssäoppiminen on tavoitteellista ja ohjattua opiskelua, joka toteutetaan yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Osa perustutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta opitaan työssäoppimalla työpaikoilla. Työssäoppiminen on osa ammatillista tutkintoa ja siten myös osa opetussuunnitelmaa. Perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa ja siihen on kuuluttava työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa eli puoli vuotta. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Opiskelijoiden ohjauksesta työpaikoilla huolehtii työpaikkaohjaaja, joka on alansa asiantuntija, joka hallitsee laajasti tehtäväalueensa ja työpaikan toimintatavat. Hän osaa ohjata ja kannustaa opiskelijoita oppimaan ja omaksumaan työelämän pelisääntöjä. Työpaikkaohjaaja on myös usein oppilaitoksen ja työpaikan yhteyshenkilö, joka tekee kiinteää yhteistyötä opettajan kanssa sekä ylläpitää koulutukseen liittyviä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Työssäoppiminen suoritetaan pääasiallisesti ilman työsopimusta. Työssäoppimisen kehittämistä ja työpaikkaohjaajien koulutusta tuetaan mittavalla Euroopan Sosiaalirahaston tuella. Näytöillä tarkoitetaan työelämän kanssa yhteistyössä järjestettäviä opinnäytteitä, joissa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt ajoittuvat koko koulutuksen ajalle. Tavoitteena on, että näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua toimimalla koulutuksen laadunvarmistuksena ja vaikuttamalla opetusjärjestelyjen sekä tuki- ja ohjaustoimien kehittymiseen. Rakennusalan ja talotekniikka-alan perustutkinnoissa aloitettiin näyttöjen kehittäminen kokeiluilla vuoden 2000 alussa ja näyttöaineistojen kehittäminen on alkanut joulukuussa Työturvallisuus opetussuunnitelman perusteissa Opetussuunnitelman perusteet ovat Opetushallituksen määräys, jonka tehtävänä on välittää koulutuksen tavoitteet sekä kuvata pätevyysvaatimukset ja valtakunnallisesti yhtenevä ammattitaito. Niiden tehtävä on myös toimia opetuksen suunnittelun ja laadunvarmistuksen perustana. 4

7 Rakennusalan perustutkinnon (OPH 1999) ja Talotekniikan perustutkinnon (OPH 1999) opetussuunnitelman perusteissa turvallinen työskentely rakennustyömaalla on perustaitojen opiskelun päätavoite. Muissa opintokokonaisuuksissa työturvallisuuden osaaminen on vähimmäisvaatimuksena hyväksytylle suoritukselle. Rakennusalan perustutkinnossa "rakentamisen perustaidot" -opintokokonaisuudessa vaaditaan mm. seuraavaa työturvallisuusosaamista: Kiitettävä taso: Opiskelija osaa käyttää turvallisesti ja laadukkaasti henkilökohtaisia työkaluja sekä tuntee rakennustyömaan perustyökalujen, kuten työmaasirkkelin ja naulaimien työturvallisuusohjeet. Opiskelija tuntee telineitä ja kulkuteitä koskevat määräykset ja ohjeet siten, että osaa ohjeiden mukaan asentaa telineitä ja suojakaiteita sekä osaa huolehtia itsenäisesti työmaan kulkuteistä ja yleisestä järjestyksestä. Hän perehtyy rakennustyömaan turvamääräyksiin niin, että tunnistaa vaaralliset työkohteet ja tietää määräaikais- ja käyttöönottotarkastuksien merkityksen. Hänellä on perustiedot vaarallisista ja myrkyllisistä aineista kuten asbestista ja liuottimista. Opiskelija suorittaa tulityökortin. Hän osaa tärkeimmät rakennustyömaalla tarvittavat ensiaputoimet. Opiskelija tietää miten työkykyä ylläpitävä toiminta vaikuttaa myönteisesti ammatilliseen osaamiseen, terveellisen ja turvallisen työympäristön muodostumiseen sekä miten se parantaa elämänlaatua. Hän osaa käyttää oikeita työasentoja ja apuvälineitä sekä ymmärtää elpymisen ja taukoliikunnan merkityksen työkyvylleen. Tyydyttävä taso Opiskelija osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työkaluja ja tuntee rakennustyömaan perustyökalujen turvaohjeet osaa tehdä määräysten mukaisen työpukin tai vastaavan puurakenteisen rakenteen osaa käyttää asianmukaisia suojavälineitä ja huolehtia omasta ja työtovereidensa työturvallisuudesta rakennustyömaalla tuntee rakentamisen työturvallisuuden vaaralliset kohteet tuntee nostoihin ja konetöihin liittyvät käsimerkit sekä nostokaluston ja apuvälineiden turvaohjeet niin, että pystyy toimimaan nostokoneiden avustavana työntekijänä turvallisesti suorittaa tulityökortin tuntee rakennustyömaan vaiheittain tapahtuvan valmistumisen perustustöistä aina valmiiseen rakenteeseen pääpiirteittäin osaa työskennellä turvallisesti perustustöihin liittyvissä tehtävissä työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja 5

8 Talotekniikan perustutkinnossa "talotekniikan perustaidot" -opintokokonaisuudessa vaaditaan mm. seuraavaa työturvallisuusosaamista: Kiitettävä taso: Opintokokonaisuuden päätavoitteita ovat laaja-alainen näkemys alasta, työturvallisuus ja perustavat kädentaidot. Opiskelija ottaa työskentelyssään huomioon työturvallisuuden ja suojavälineiden käytön. Hän ymmärtää vastuunsa työstään yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Hän tietää työkykyyn vaikuttavia tekijöitä, osaa pitää yllä omaa työkykyään ja tietää päihteiden vaikutuksen työkykyyn ja niiden tuomat riskit. Opiskelija hallitsee metallialan perustyöt, kuten sahauksen, porauksen, kierteytyksen, piiroittamisen, hionnan ja lämpökäsittelyn, ja osaa käyttää turvallisesti metallialan tyypillisimpiä käsityökoneita. Hän noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä ja on suorittanut tulityökortin. Tyydyttävä taso: Opiskelija osaa käyttää LVI-asentajan perustyökaluja työturvallisesti ymmärtää tapaturmavaaran sähkölaitteiden käsittelyssä ja asennustöissä ja osaa noudattaa sähkölaitteiden yhteydessä oikeita ja turvallisia työtapoja. osaa toimia rakennustyömaalla työturvallisesti osaa noudattaa työaikoja osaa käyttää henkilökohtaisia suojaimia kykenee työskentelemään työryhmän jäsenenä osaa kertoa mitä työvaihetta on tekemässä on suorittanut tulityökortin. 2. Työssäoppimisen työturvallisuudesta yleisesti 2.1 Vastuu tutkinnosta ja oppimisesta Työssäoppimisen myötä työelämä on ottanut aivan uudella ja merkittävällä tavalla vastuuta ammatillisesta koulutuksesta. Lopullinen vastuu tutkinnosta ja tutkintotodistuksesta on kuitenkin edelleen tutkinnon antajalla eli koulutuksen järjestäjällä. Itse oppimisesta kantaa vastuuta tietenkin opiskelija. Tästä seuraa, että koulutuksen järjestäjän on työssäoppimispaikkojen valinnassa, työssäoppimista koskevassa sopimuksessa ja työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa pidettävä rimaa korkealla. Työssäoppimispaikkojen on luonnollisesti täytettävä ammatil-lisesta koulutuksesta annetun asetuksen määrittelemät ehdot eli työpaikalla on oltava riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työväl-neistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan kouluttaa opiskelijan vastuulliseksi työpaikkaohjaajaksi. Tärkeintä on kuitenkin, 6

9 että työpaikka tai työpaikat ovat sellaisia, että oppimistavoitteet on mahdollista saavuttaa turvallisesti. Koulutuksen järjestäjän tulee pitää huolta siitä, että työssäoppimisen vaatima yhteistyö ja työssäoppimisjaksojen suunnittelu, ohjaus ja arviointi tulevat mallikkaasti hoidettua. Työssäoppiminen vaatii erilaisia ratkaisuja eri aloilla, eri alueilla ja eri opiskelijoiden kohdalla. Näiden mallien ja ratkaisujen kehittäminen ja käytännön toteuttaminen vaatii paneutumista ja panostusta. Toteuttamiseen panostamista helpottaa osaltaan ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen jälkeenjääneisyyden vähittäinen korjaaminen 2.2 Työssäoppimisen järjestäminen ja työturvallisuus Työssäoppimisesta on säädetty laissa (630/1998) ja asetuksessa (811/1998) ammatillisesta koulutuksesta. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa ammatilliseen peruskoulutukseen sisällytetään noin puolen vuoden, vähintään 20 opintoviikon mittainen työssäoppiminen. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua opiskelua aidoissa työolosuhteissa. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 16 :n mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sopimukseen otettavista asioista on säädetty asetuksella. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 5 :n mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikka täyttää luvussa 2.1 luetellut asetuksen määrittelemät ehdot Työnantajan ja koulutuksen järjestäjän vastuu Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaan työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten, kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään, myös silloin kuin opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Asetuksen 5 :ssä todetaan, että koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle tästä työturvallisuusvastuusta. Työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan työhön sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja määräyksiä soveltuvin osin samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjä ei ole kuitenkaan omalta osaltaan vastuusta vapaa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 :n mukaan opiskelijalla on 7

10 oikeus turvalliseen ympäristöön. Oikeus turvalliseen ympäristöön kattaa fyysisen sekä psyykkisen ympäristön. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus osaltaan toimia niin, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu myös työssäoppimisjaksojen aikana. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvallisesti. Opiskelijalla tulee lisäksi olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Tiedon opiskelijan valmiuksista tulee myös välittyä työpaikalle. Yhteistyötä selkeyttää, mikäli opiskelijan ammatillisiin valmiuksiin liittyvät tiedot kirjataan Nuorten työntekijöiden suojelu Työnantaja vastaa työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan työturvallisuudesta myös silloin kuin opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opiskelijat ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaessaan pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita. Työssäoppimisen yleistymisen myötä nuorten työntekijöiden suojelua koskevia säännöksiä joudutaan soveltamaan useammin kuin ennen. Työturvallisuuslakia (299/1958) sovelletaan paitsi työsuhteessa tehtävään työhön, myös oppilaan työharjoitteluun ja harjoitustöihin koulussa, laitoksessa tai opetuskursseilla. Koska työssäoppimisjaksoilla tehtävään työhön sovelletaan työturvallisuuslakia, tulee soveltaa nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) 3 luvun työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia säännöksiä sekä nuorten työsuojelusta annettua asetusta (508/1986). Työssäppimisjaksoilla koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa määritettyä työtä ei tehdä opettajan johdolla ja valvonnassa. Opetus- ja työsuojeluviranomaisten yhteisen tulkinnan mukaan nuorten työntekijän suojelusta annettua asetusta on tämän vuoksi sovellettava kokonaisuudessaan. Työssäoppimisjaksoilla on tämän lisäksi noudatettava työministeriön päätöstä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä. Kielletyt työt (2 ) Nuorta työntekijää (alle 18-vuotias) ei saa käyttää töissä, jotka ovat nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tai jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista. 8

11 Kokonaan kiellettyjä töitä ovat: työt, jotka edellyttävät ikään ja kokemukseen nähden kohtuutonta rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta tai huomattavaa taloudellista vastuuta, tai jotka sisältävät sellaisia onnettomuusuhkia, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään joko sen vuoksi, että he eivät osaa kiinnittää tarpeeksi huomiota turvallisuuteen, tai kokemuksen tai koulutuksen puutteen vuoksi. yksintyöskentely silloin kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara psykiatristen potilaiden hoito sekä psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden huolto ja muut vastaavat työt kuolleiden käsittely ja kuljetus teurastustyö työt, joissa altistutaan haitallisesti tekijöille, jotka ovat myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia, jotka aiheuttavat periytyviä perimämuutoksia tai vaaraa sikiölle tai jotka muuten vaikuttavat pitkäaikaisesti ihmisen terveyteen palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja I luokan palavien nesteiden valmistus, kuljetus ja käsittely ilmeisen palovaarallisissa olosuhteissa työt, joissa altistutaan terveydellisille vaaroille melun tai tärinän taikka äärimmäisen kylmyyden tai kuumuuden vuoksi sukellustyöt työt, joista erikseen niin säädetään. Vaaralliset työt (4 ) Alle 16-vuotiasta nuorta työntekijää ei saa käyttää ns. vaarallisissa töissä, jotka on lueteltu työministeriön päätöksessä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä (756/96). Työministeriön päätös sisältää esimerkkiluettelon erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa aiheuttavista töistä. Päätöksessä on eritelty mekaanisia, kemiallisia, fysikaalisia, sähköisiä ja biologisia vaaratekijöitä aiheuttavia töitä sekä ruumiillista liikarasitusta aiheuttavia töitä. Nuorten työntekijöiden suojelusta annetun asetuksen 3 :n 3 momentin mukaan luettelo tulee tarkistaa vähintään joka viides vuosi. Vaarallisten töiden luettelon tarkistaminen tehdään vuoden 2001 aikana. 16 vuotta täyttänyt nuori voi tehdä työministeriön päätöksessä lueteltuja tai niihin verrattavia töitä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista tai työolosuhteista ole hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioon ottaen erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. 16-vuotiaan nuoren vaarallisiin töihin käyttämisen edellytyksenä on ilmoituksen tekeminen po. työpaikkaa valvovalle työsuojelupiirille. Ilmoi- 9

12 tuksen voi tehdä työnantaja tai koulutuksen järjestäjä. Ilmoituksessa tulee olla selvitys vaarallisista töistä, opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä sekä suojelutoimenpiteistä. Työsuojelupiireillä on käytössä ilmoituslomake 16- vaan ei 18-vuotiaiden käyttämisestä vaarallisiin töihin. Ilmoitus voidaan tehdä siten, että se on voimassa toistaiseksi. Ilmoitus on kuitenkin uusittava, jos työn luonne, nuorten työntekijöiden lukumäärä tai työn turvallisuuteen tai terveellisyyteen vaikuttavat seikat olennaisesti muuttuvat tai työssäoppimispaikka muuttuu. Tarkoituksenmukaista olisi, että koulutuksen järjestäjä ja työnantaja käsittelisivät ilmoituksen sisällön yhteisesti kirjallisen sopimuksen tekemisen yhteydessä. Ilmoitusten määrä tulee työssäoppimisen yleistymisen vuoksi kasvamaan. Ilmoitusmenettelyjen kehittäminen yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa on tämän vuoksi tarpeellista. Työsuojelupiiri voi myöntää poikkeusluvan asetuksen säännöksistä 15 vuotta täyttäneen nuoren osalta, jos se on välttämätöntä nuoren ammatillisen kehityksen kannalta. Ehtona on kuitenkin, että nuori työskentelee kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön valvonnan alaisena ja että asetuksen tarkoitus on muulla tavoin riittävästi varmistettu. Poikkeusluvalla 15- vaan ei 18-vuotiasta nuorta voidaan käyttää työssäoppimisjaksojen aikana myös edellä tarkoitetuissa kielletyissä töissä sekä alle 16 vuotiasta ns. vaarallisissa töissä. Työssäoppimista koskevan sopimuksen tekemisen yhteydessä tulee selvittää, edellyttääkö alle 18-vuotiaan opiskelijan ammatillinen kehitys kiellettyjen töiden tekemistä tai alle 16-vuotiaan vaarallisten töiden. On myös selvitettävä täyttyvätkö poikkeusluvan myöntämisen edellytykset sekä sovittava poikkeusluvan hakemisesta. Ei ole määrätty, missä vaiheessa kolmivuotista koulutusaikaa työssäoppiminen tulee suorittaa. Poikkeuslupien tarvetta voidaan vähentää sillä, että työssäoppimisjaksojen sisällöissä ja ajoittamisessa otetaan huomioon opiskelijoiden ikä. Henkilökohtaiset suojavarusteet Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 :n mukaan opetus ammatillisessa peruskoulutuksessa on opiskelijalle maksutonta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 47 :n mukaan opetusministeriö päättää opiskelijoilta perittävistä maksuista. Opetusministeriön maksuperustepäätös (1096/1998) on vahvistettu Maksuperustepäätöksen 6 :n 2 momentin mukaan maksuttomaan opetukseen on katsottava kuuluvan opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet. 10

13 Työturvallisuuslain 20 :n mukaan, on työssäoppijalle varattava tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset suojeluvälineet (esim. kypärät, kuulonsuojaimet, silmien suojaimet, hengityksensuojaimet) silloin kun muihin riittäviin toimenpiteisiin tapaturman tai sairastumisen vaaran torjumiseksi ei voida ryhtyä tai sellaisia ei kohtuudella voida vaatia. Jos työn laatu tai työolosuhteet tekevät erityisen työpuvun tai muun varusteen välttämättömäksi, on sellainen suojeluväline annettava työntekijän käytettäväksi. Henkilökohtaisia suojavälineitä tulee olla käytettävissä riittävä määrä. Oppilaitoksen tulee hankkia opintojen alussa opiskelijoille opetusministeriön maksuperustepäätöksen mukaiset suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet. Opiskelija voi käyttää näitä myös oppilaitoksen ulkopuolella työssäoppimisjaksojen aikana. Työnantaja antaa opiskelijalle työpaikalla tarvittavat erikoissuojavälineet työturvallisuuslain 20 :n. Työnantaja vastaa työturvallisuudesta työpaikalla. Työnantajan tehtäviin kuuluu tämän vuoksi viime kädessä valvoa, että opiskelijalla on työssä tarvittavat suojaimet ja että hän myös käyttää niitä. Oppilaitos ja työnantaja saattava kumpikin joutua hankkimaan osan henkilökohtaisista suojeluvälineistä ja työvaatetuksesta. Tämän vuoksi koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on syytä sopia asiasta kirjallisesti. 2.3 Työaika Suuri osa työssäoppimisesta toteutetaan ilman työsopimussuhdetta. Ilman työsopimussuhdetta toteutettavaan työssäoppimiseen ei sovelleta työaikalain säännöksiä eikä nuorista työntekijöistä annetun lain työaikaa koskevia säännöksiä. Työsuojelupiiri ei tämän vuoksi voi myöntää nuorten työaikaa koskevia poikkeuslupia silloin kun työssäoppiminen toteutetaan ilman työsopimussuhdetta. Työturvallisuuslain (299/1958) ja nuorista työntekijöistä annetun lain 3 luvun säännöksiä työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sovelletaan kuitenkin myös ilman työsopimusta toteutettavaan työssäoppimiseen. Työturvallisuuslain 9 :n mukaan työntekijän ikä on yksi työntekijän suojelun tarvetta arvioitaessa huomioon otettavista tekijöistä. Mikäli työssäoppiminen toteutetaan ilman työsopimussuhdetta, tulee koulutuksen järjestäjän ja työnantajan työssäoppimista koskevassa sopimuksessa kiinnittää erityistä huomiota opiskelijan työssäoppimisaikaan. Työssäoppiminen on opiskelua ja opiskelijan työssäoppimisajasta sovittaessa ovat oppimistavoitteet ensisijaisia. Pääsääntönä tulisi olla, että ilman työsopimussuhdetta työpaikalla opiskelevien työssäoppimisajat eivät ylitä työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksissä määriteltyjä aikoja. Tästä poikkeaminen edellyttäisi opetuksellisia perusteluja. 11

14 2.4 Vakuutusturva Niihin työssäoppijoihin, jotka ovat työ- tai virkasuhteessa, sovelletaan työaikalain (605/1996) säännöksiä ja nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) säännöksiä Tapaturmien korvaaminen Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 3 :n 2 momentin mukaan, milloin koulussa, laitoksessa tai opetuskursseilla opiskeluun liittyy olennainen tapaturmanvaara, voidaan asetuksella määrätä, että opetusta saavaa henkilöä kohdannut tapaturma, jota ei muuten korvattaisi tämän lain mukaan, on korvattava työtapaturmana, ja että koulun ja laitoksen pitäjään sekä kurssien toimeenpanijaan sovellettava, mitä tässä laissa säädetään työnantajasta. Tapaturmavakuutuslain (851/1948) 3 :n 2 momentin nojalla on annettu asetus opiskelijatapaturman korvaamisesta. Asetuksen 1 :n mukaan laboratorio- tai kenttätyössä tai muussa käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut ja kysymyksessä olevalle opiskelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheuttama tapaturma korvataan työtapaturmana, jos opiskelu on sattunut asetuksen 2 :ssä mainitussa tai tarkoitetussa koulussa, laitoksessa tai opetuskursseilla. Kodin ja oppilaitoksen välisellä matkalla taikka oppilaitoksen ja harjoittelupaikan välisellä matkalla sattuvat tapaturmat eivät ole nykyisen asetuksen mukaan korvattavia. Turvaa ei ole myöskään teoriatunneilla, ruokailussa ja välitunneilla. Kaikkia käytännön harjoittelutyössä sattuvia tapaturmia ei vakiintuneen korvauskäytännön mukaan korvata asetuksen perusteella. Esimerkiksi käytännön harjoittelutyöhön liittymätöntä kaatumista ei välttämättä korvata opiskelutapaturmana, vaikka se sattuisi käytännön opetuksen aikana. Opiskelutapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukainen tapaturmavakuutusturva on voimassa samoin edellytyksin sekä Suomessa että ulkomailla. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa asetuksen tarkoittamassa oppilaitoksessa opiskelevan henkilön lähtiessä tilapäisesti ulkomaille suorittamaan opintojaan, hänelle ulkomailla asetuksen 1 :ssä tarkoitetuissa olosuhteissa sattuva tapaturma on korvauskäytännössä korvattu suomalaisen lähettävän oppilaitoksen vakuutuksesta. Opiskelijatapaturma-asetuksen uudistamista valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Tämä on välttämätöntä mm. uudistuneen koululainsäädännön vuoksi. Oppilaitosluettelo on tarkoitus korvata viittauksella koulutusta koskevaan lainsäädäntöön. Valmistelussa on lähdetty siitä, että myös työssäoppimiseen liittyvillä matkoilla sattuneet tapaturmat korvattaisiin. 12

15 Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä. Koulutuksen järjestäjä voi ottaa opiskelijoille vapaaehtoisen vakuutuksen, joka kattaa mm. matkat Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 :n mukaan jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Siten työnantaja/yritys on ns "isännän vastuun" periaatteen mukaan ensisijaisesti vastuussa opiskelijan sivulliselle aiheuttamasta vahingosta. Työtä suoritetaan työnantajan lukuun silloin, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja saa hyödyn opiskelijan suorittamasta työstä. Mikäli työnantajalla on normaali vastuuvakuutus, sisältyvät opiskelijan aiheuttamat vahingot vakuutusehtojen mukaisesti sen korvauspiiriin. Koulutuksen järjestäjä vastaa samalla tavoin oppilaan aiheuttamista vahingoista sivullisille, mikäli työ tehdään koulutuksen järjestäjän lukuun. Tällöin opiskelijan aiheuttamat vahingot korvataan koulutuksen järjestäjän vastuuvakuutuksesta. Vahingonkorvausvastuuta selviteltäessä voi joissain tapauksissa syntyä ongelmia määriteltäessä sitä, kenen lukuun työtä on tehty. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos opiskelijan voidaan katsoa olleen työssäoppimispaikassa oppilaitoksen (opettajan) ohjauksessa ja valvonnassa. Ohjaus- ja valvontavastuu on syytä kirjata työssäoppimista koskevaan sopimukseen huolellisesti. Myös opiskelija voi vahingonkorvauslain 4 luvun 1 :n mukaan olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. Vastuuvakuutuksissa on eräitä vakuutusehtojen korvauspiiriä rajoittavia kohtia. Vahinkoa, joka syntyy vakuutuksenottajalle itselleen ei vastuuvakuutuksesta korvata. Myöskään haltuunotettua omaisuutta ei pääsääntöisesti korvata. Vakuutusyhtiöt tarjoavat koulutuksen järjestäjille erilaisia 13

16 vakuutuksia. Vakuutus voi esimerkiksi korvata opiskelijan aiheuttamat työnantajan oman omaisuuden vahingot siltä osin kuin niitä ei korvata sen omasta omaisuuden vahinkovakuutuksesta ja opiskelijan aiheuttamat sellaiset vahingot ulkopuolisille, joita työnantajan vastuuvakuutus ei korvaa. On huomattava, että vakuutus ei korvaa vahinkoja, joiden syynä on puutteellinen perehdyttäminen tai työnopastus tai työnjohdon tai valvonnan puute. 3. Suositus rakennus- ja talotekniikka-aloille 3.1 Työturvallisuuden liittyminen perustutkinnon näyttöihin Työryhmän mielestä työturvallisuus on tärkeä osa perustutkinnon ammatillista osaamista ja sen vuoksi työturvallisuus on oltava arviointikriteerinä kaikissa rakennus- ja talotekniikka-alan näytöissä. Opiskelijan on ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa osoitettava, että hän osaa tunnistaa rakennustyömaan vaaralliset työkohteet, osaa tärkeimmät työmaalla tarvittavat ensiaputoimet, osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia suoja- ja työvälineitä sekä osaa käyttää oikeita työasentoja ja apuvälineitä. Opiskelija saa käyttää koulutusohjelmittain määriteltyjä työvälineitä työssäoppimispaikalla vasta kun hän on osoittanut osaavansa käyttää niitä turvallisesti. Hyväksytyt suoritukset on merkittävä opiskelijan "työturvallisuuspassiin" (liite 1) tai vastaavaan näyttöaineistoon sisältyvään asiakirjaan. "Työturvallisuuspassin" avulla voidaan työmaalle välittää tietoa opiskelijan suorittamista työturvallisuusopinnoista. Samasta syystä siihen tulee liittää myös lyhyet selostukset kaikista opiskelijan suorittamista näytöistä. "Työturvallisuuspassiin" kirjataan myös työssäoppimisen järjestämiseen liittyviä velvoitteita ja vastuita oppilaitokselle, työpaikalle ja opiskelijalle. Perustaitojen hyväksyttyjen suoritusten jälkeen työturvallisuuden osaaminen on huomioitava aina arvioitaessa opiskelijan työsuorituksia työpaikoilla ja oppilaitoksissa. 3.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus rakennus-ja talotekniikka-aloilla Rakennus- ja talotekniikka-aloilla opiskelijan on täytettävä 16 vuotta ennen ensimmäisen työssäoppimisjakson alkua. Alle 18-vuotiailta kiellettyjä töitä ei saa tehdä työssäoppimisjaksoilla. Kiellettyjen töiden opiskelu järjestetään tarvittaessa oppilaitoksissa. Ilmoitus työsuojelupiirille on voimassa työssäoppimisen sopimuksen keston ajan, jos työssäoppimisessa noudatetaan tämän raportin mukaisia järjestelyitä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on käytössään työssäoppimisen aikana suojavaatteet, turvakengät, kypärä sekä kuulo- ja silmäsuojaimet. 14

17 Jokaisen opiskelijan on ymmärrettävä henkilökohtainen vastuunsa työsuojelukysymyksissä. Oppilaitos voi lisäksi tarjota työsuojelun valinnaiskursseja, joihin voi sisältyä esimerkiksi osallistuminen oppilaitoksen työsuojelutoimikuntaan tai oppilaitoksen ulkopuolella järjestäville työsuojelukursseille. Edellä esitetyn lisäksi rakennus- ja talotekniikka-aloilla noudatetaan seuraavaa tehtäväjakoa: Ennen jokaista työssäoppimisjaksoa oppilaitos tarkastaa, että työpaikalla on koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa vastaa työssäoppimisen sopimuksen tekemisestä vastaa työssäoppimisen suunnitelman tekemisestä yhteistyössä työpaikan kanssa tekee ilmoituksen työsuojelupiirille (liite 2) hoitaa sopimuksen mukaiset velvoitteet ja järjestelyt ilmoittaa työnantajalle tämän työturvallisuusvastuusta perehdyttää opiskelijan ja työpaikkaohjaajan Ennen jokaista työssäoppimisjaksoa työssäoppimispaikka nimeää työpaikkaohjaajan ja työnantajan yhteyshenkilön hoitaa työssäoppimisen sopimuksen mukaiset velvoitteet ja järjestelyt tiedottaa henkilöstölle työssäoppimisen tavoitteista, työssäoppijalta kielletyistä töistä ja työssäoppijan tunnistamisesta perehdyttää opiskelijan liitteen 3 mukaisesti Lisäksi ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa oppilaitos: tarkastaa, että opiskelija tunnistaa rakennustyömaan vaaralliset työkohteet, osaa käyttää henkilökohtaisia suoja- ja työvälineitä ja osaa tärkeimmät työmaalla tarvittavat ensiaputoimet tarkastaa, että opiskelija osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä ja tulityökortti on suoritettu tarkastaa, että opiskelija osaa käyttää oikeita työasentoja ja apuvälineitä tarkastaa, että opiskelija tietää päihteiden vaikutuksen työkykyyn ja niiden tuomat riskit tarkastaa, että opiskelija on täyttänyt 16 vuotta ja että hänellä ei ole sairautta tai vammaa esteenä työssäoppimiseen osallistumiselle huolehtii, että opiskelijalla on käytössään suojavaatteet, turvakengät, kypärä sekä kuulo- ja silmäsuojaimet 15

18 Työssäoppija saa tehdä työssäoppimispaikalla töitä vain erityisen valvonnan alaisena: yli 2 metriä korkeiden telineiden pystytys kiinteistönhoidossa katolla tehtävät työt maarakennuskoneiden käyttö Nuorta työntekijää (alle 18-vuotias) ei saa käyttää töissä, jotka ovat nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tai jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista. Alle 18 vuotias ei saa tehdä rakennustyömaalla mm. seuraavia töitä: liikenteenohjaus asbestipurkutyöt PCB:n käsittely kreosootin käsittely pitkäaikainen piikkaus korroosionestomaalaus elementtiasennustyöt pulttipistoolin käyttö Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista ja koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Opiskelija saa käyttää työssäoppimispaikalla seuraavia työvälineitä tai tehdä seuraavia töitä vain, jos hän on näyttänyt osaavansa käyttää välineitä ja tehdä työn turvallisesti ja siitä on tehty hyväksymismerkintä työturvallisuuspassiin. Esitetyt luettelot täsmennetään näyttöaineistoprojekteissa. RAKENNUSALAN A TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOISSA alle kaksi metriä korkuisten telineiden kokoaminen harjakattokaiteen asennus holvinreunakaiteen asennus henkilönostimien käyttö torninosturin ohjaaminen käsimerkein RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNOSSA Kaikissa koulutusohjelmissa pyörösaha työmaasirkkeli käsikonehöyläkone oikohöylä teräsleikkuri 16

19 teräksen taivutin porakone poravasara/piikkauskone kulmahiomakone paineilmanaulain ja kompressori moottorisaha / ketjusaha Lisäksi maarakennuskoneenkuljettajan koulutusohjelmassa Tarkentuu näyttöaineistoprojektissa. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOSSA LVI-asentajan koulutusohjelmassa putkiasennukseen suuntauduttaessa kulmahiomakone 125mm/230mm purkusaha t-liitosporakone kierrekone isompi jaloilla seisova kierrekone käsikäyttöinen viemärinavauskone korkeapainepesuri puikkohitsauskone (rst,st) PEH-hitsauskone (muoveille) kaasupullot ja -letkut painepumppu Glygolin yms.nesteiden siirtoon ja täyttöön katkaisusirkkeli jäädytyspullot (hiilihappo) suojakaasut ( argon rst-hitsauksissa) valurautaviemärin katkaisuun ketjusakset LVI-asentajan koulutusohjelmassa ilmastointiasennukseen suuntauduttaessa popniittipihdit kanttikone (särmäri) peltisakset kaarisakset sähköleikkurit porakone (tavallinen) kulmahiomakone 125mm/230mm suorahiomakone purkusaha TIG-hitsauskone (hst,rst) puikkohitsauskone (rst,st) 17

20 Kiinteistönhoidon koulutusohjelmassa: porakone (tavallinen) kulmahiomakone 125mm/230mm suorahiomakone purkusaha viemärinavauskone korkeapainepesuri TIG-hitsauskone (hst,rst) puikkohitsauskone (rst,st) jäädytyspullot (hiilihappo) kaasupullot ja -letkut ruohonleikkurit, käyttö ja huolto muut kiinteistön pienkoneet, esim. lumilinko erilaiset kiinteistönhoidon pesuaineet yms. liuottimet erilaiset kiinteistönhoidon kasvimyrkyt yms. kemikaalit halleissa tehtävät konetyöt (häkämyrkytys) 3.3 Työssäoppimisen työaika rakennus- ja talotekniikka-aloilla Pääsääntönä rakennus- ja talotekniikka-aloilla on, että ilman työsopimussuhdetta työpaikalla opiskelevien työssäoppimisajat eivät ylitä työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksissä määriteltyjä aikoja. Jos työssäoppimisen järjestäminen ei ole mahdollista ilman poikkeamisia normaaleista työaikajärjestelyistä (esim. asfalttialalla), tulee poikkeaminen kirjata koulutuksen järjestäjän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. 3.4 Työssäoppijan vakuutusturva rakennus- ja talotekniikka-aloilla Vakuutusturva on tarkastettava ja siitä on sovittava koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa. Sovittaessa on otettava huomioon henkilöille aiheutuvat vahingot (opiskelija, muut työntekijät, ulkopuoliset) sekä esineille aiheutuvat vahingot (yrityksen oma omaisuus ym. työvälineet, ulkopuolinen omaisuus) Esimerkiksi vakuutusyhtiöllä voi olla periaate, että rakennus- ja talotekniikka-alalla työssäoppijat kuuluvat yritysten vastuuvakuutusturvaan. Jos toiminta on laajamittaista tai työn laatu vaatii, on arvioitava fiktiivinen palkkasumma, joka toimii vakuutusmaksun laskennan perusteena. 18