Erja Horttanainen, Anu Wikman-Immonen (toim.) Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erja Horttanainen, Anu Wikman-Immonen (toim.) Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina"

Transkriptio

1 Erja Horttanainen, Anu Wikman-Immonen (toim.) Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina

2 Toimittaneet Erja Horttanainen Anu Wikman-Immonen Kuvat Futureimagebank, Comma Suomen Kuntaliitto 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2010 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Sisältö Esipuhe 5 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Maahanmuutto Suomeen 6 Ylijohtaja Jorma Vuorio, Maahanmuuttovirasto Kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa 9 Ylitarkastaja Tuomas Koljonen, sisäasiainministeriö Maahanmuuttopolitiikan vaihtoehdot 18 Maahanmuuttojohtaja Annika Forsander, Helsingin kaupunki Kaupunkien verkostot ja kansainvälinen toiminta maahanmuuton alalla 26 Maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen, Tampereen kaupunki EU:n maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka 31 Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen, sisäasiainministeriö Kansainvälinen sääntely, kunnan kotouttamistoiminta ja etniset suhteet kohti toimivaa monikulttuurista yhteiskuntaa 38 Erityissuunnittelija Liisa Kosonen, Espoon kaupunki Think global, act local kunnan näkökulmia pakolaisten vastaanottoon 48 Maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen, Tampereen kaupunki Vapaan liikkuvuuden varjopuolia 53 Neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen, oikeusministeriö Globaalit muuttoliikkeet ja Suomi 67 Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutti Liite Tietoja ulkomaalaisista, vieraskielisistä ja maahanmuuttajista Suomessa vuonna 2009 Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 3

4 4

5 Esipuhe Suomen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Kuntien kannalta maahanmuutto on tärkeää sekä työperusteisen että humanitaarisen maahanmuuton näkökulmasta. Suomessa on tällä hetkellä enemmän työn perusteella maahan muuttaneita kuin koskaan aikaisemmin. Tämän muutoksen merkitystä lisää myös väestön ikääntymisen myötä näkyvissä oleva kiristyvä kilpailu osaavasta työvoimasta kaikilla työmarkkinasektoreilla sekä Suomessa että muissa EUmaissa. Kaikki maahanmuuttajat tarvitsevat kuntien palveluita. Oman haasteensa kuntien toimintaan tuo myös väestöryhmien hyvien suhteiden säilyminen ja monikulttuurisuuden edistäminen paikallistasolla. Suomen Kuntaliitto on tehnyt selvityksen, jossa tarkastellaan kansainvälistä maahanmuuttopolitiikkaa kuntien kannalta. Selvitys koostuu asiantuntija-artikkeleista. Kirjoituksissa selvitetään Suomen maahanmuuttotilannetta, EU:n maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa ja kuntien toimintaa maahanmuuton alalla. Julkaisussa pohditaan maahanmuuttopolitiikan suuntautumisvaihtoehtoja ja globaaleiden muuttoliikkeiden vaikutuksia Suomeen. Myös vapaan liikkuvuuden ongelmia tarkastellaan. Maahanmuutto on noussut voimakkaasti keskusteluun suomalaisessa yhteiskunnassa. Tulevaisuuden kunnat ja alueet ovat monikulttuurisia ja kansainvälisesti verkottuneita toimijoita. On välttämätöntä, että kuntasektorin näkökulmat otetaan huomioon sekä kansallisessa että eurooppalaisessa maahanmuuttopolitiikassa. Kiitän artikkeleiden kirjoittajia ansiokkaasta työstä. Helsingissä elokuussa 2010 SUOMEN KUNTALIITTO Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 5

6 Jorma Vuorio Ylijohtaja, Maahanmuuttovirasto Maahanmuutto Suomeen Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten määrä on vielä varsin pieni, vuoden 2009 lopussa noin henkeä. Jos kuitenkin verrataan tilannetta kymmenen vuoden takaisiin lukuihin niin kasvu on ollut erittäin nopeata. Vuonna 1999 Suomessa asui vakinaisesti vain ulkomaalaista. Suurimmat ryhmät ovat tällä hetkellä venäläiset, , virolaiset, , ruotsalaiset, ja somalialaiset, Venäjää äidinkielenään puhuu kuitenkin Suomessa noin täällä vakinaisesti asuvaa henkilöä ja esimerkiksi somaliaa noin Monet ovat siis jo saaneet Suomen kansalaisuuden. EU:n ulkopuolelta tulevien oleskelulupahakemusten määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti. Vuonna 2006 Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi tuli yhteensä oleskelulupahakemusta. Vuonna 2008 vastaava luku oli jo Vuonna 2009 päädyttiin suunnilleen samaan määrään. Eniten oleskelulupahakemuksia jättävät Venäjän federaation kansalaiset, vuonna 2008 yhteensä hakemusta. Näistä suurin osa oli työntekijän oleskelulupahakemuksia ja perheenyhdistämiseen liittyviä hakemuksia. Venäjältä tulee myös opiskelijoita Suomeen. Toiseksi suurin hakijamaa oli Kiina, yhteensä hakemusta ja sieltä tullaan Suomeen pääasiassa töihin ja opiskelemaan. Kolmantena ryhmänä ovat intialaiset,

7 hakemusta, joista suurin osa työntekoon ja neljäntenä somalialaiset yhteensä hakemusta. Heidän osaltaan kyse on lähes pelkästään perheenyhdistämisestä. Vuonna 2009 asetelma on pysynyt lähes samana, mutta somalialaiset ovat nyt toiseksi suurin hakijaryhmä, yhteensä noin hakemusta ja lähes kaikissa perusteena edelleen perheenyhdistäminen. EU kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröinnistä vastaa poliisi. Rekisteröityminen tarvitaan, jos oleskelu Suomessa jatkuu yli 3 kuukautta ja pohjoismaiden kansalaisten osalta yli 6 kuukautta. Vuonna 2008 poliisi rekisteröi noin EUkansalaisten oleskeluoikeutta. Tämä ei anna kuitenkaan oikeaa kuvaa kaikista maassa oleskelevista EU maiden kansalaisista, koska Suomessa on myös EU-maiden kansalaisia lyhytaikaisissa työsuhteissa. Turvapaikanhakijoiden vuosittainen määrä oli aina vuoteen 2008 asti melko vähäistä. Edellisenä huippuvuonna 2005 turvapaikanhakijoita saapui Suomeen noin Vuoden 2008 syksyllä tilanne muuttui ja turvapaikanhakijoiden määrä alkoi nopeasti kasvaa. Elokuun alusta vuoden loppuun mennessä Suomeen saapui noin turvapaikanhakijaa ja koko vuonna yhteensä Suurimmat ryhmät olivat Irakista ja Somaliasta. Sama kehitys jatkui vuoden 2009 puolella ja turvapaikanhakijoita saapui Suomeen noin Suurimmat ryhmät olivat edelleen somalialaiset ja irakilaiset, mutta myös Afganistanista ja Venäjältä tuli entistä enemmän hakijoita. Erityinen piirre oli myös bulgarialaisten hakijoiden suuri määrä, noin 500 hakijaa. Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on myös ollut poikkeuksellisen suuri. Vuonna 2008 se oli noin 700 hakijaa ja vuonna 2009 noin 550. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvua yksittäisessä maassa on hyvin vaikea ennakoida. Yleensä syynä on erilaisten kriisien kehittyminen maan rajojen ulkopuolella, mutta syynä voivat olla myös muutokset eri maiden lainsäädännössä ja turvapaikkapolitiikassa. Syynä turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun voivat olla myös muutokset eri maiden lainsäädännössä ja turvapaikkapolitiikassa. Myös päätöskäytännöillä on merkitystä. Ruotsi muutti turvapaikkalainsäädännön soveltamiskäytäntöään vuoden 2008 alkupuolella ja erityisesti irakilaisten on ollut sen jälkeen huomattavasti vaikeampaa saada turvapaikka tai muuta suojelua siellä. Myös Norja on kiristänyt turvapaikka- ja perheenyhdistämiskäytäntöjään ja erityisesti perheenyhdistämisen osalta useassa Euroopan maassa on lainsäädäntöä tiukennettu. Voidaan arvioida, että tällä kaikella on ollut merkitystä myös Suomen tilanteeseen. Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu Suomessa on asettanut erityisesti maahanmuuttohallinnon viranomaistahoille suuria haasteita. Turvapaikanhakijoiden vastanottokeskuksia ja alaikäisille yksin tulleille turvapaikanhakijoille tarkoitettuja tukiasuntoja ja perheryhmäkoteja on jouduttu perustamaan hyvin lyhyellä valmistelulla lähes kaikkialle Suomeen mistä vain on ollut löydettävissä sopivat tilat ja asianomainen kunta on ollut valmis tähän. Vuoden 2009 lopussa vastaanottokeskuksia oli yhteensä 23 ja alaikäisille tarkoitettuja ryhmäkoteja ja tukiasuntoja 13. Samanaikaisesti poliisin ja Maahanmuuttoviraston henkilöstöresurssit ovat osoittautuneet täysin riittämättömiksi hoitamaan tällaista hakijamäärää ja hakemusten kä- Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 7

8 sittelyajat ovat pidentyneet. Poliisi, Maahanmuuttovirasto ja turvapaikkapäätöksistä tehtäviä valituksia käsittelevä Helsingin hallinto-oikeus saivatkin sitten vuosille 2009 ja 2010 lisärahoitusta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen turvapaikkaprosessia hoitamaan. Samanaikaisesti on tarkoitus myös kehittää itse turvapaikkamenettelyä siten, että vastaanottokeskukset sekä poliisin ja Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkintaa tekevä henkilöstö olisivat maantieteellisesti sijoittuneina mahdollisimman lähelle toisiaan. Yleisimmät maahanmuuton perusteet Suomeen ovat työnteko, perheside ja opiskelu. Maahanmuuttovirastoon tuli vireille vuonna 2008 perhesiteen perusteella yhteensä hakemusta. Työntekijän oleskelulupahakemuksia oli noin ja lisäksi oleskelulupahakemuksia erityissiantuntijana työskentelemiseen noin Vuonna 2009 työntekoon liittyvien hakemusten määrä lähes puolittui, mutta perheenyhdistämiseen liittyvien hakemusten määrä on edelleen kasvussa. Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä on myös jonkin verran laskenut vuoden 2008 tasosta. Vuonna 2008 tuli vireille yhteensä opiskelijan oleskelulupahakemusta ja vuonna 2009 noin Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä on kuitenkin kasvanut vuodesta 2006 vuoteen 2008 noin 38%. Odotettavaa onkin, että opiskelun perusteella jätettävien oleskelulupahakemusten määrä tulee edelleen kasvamaan. Kasvuennustetta tukee myös korkeakoulujen julkaisema kansainvälistymisstrategia, jonka yhtenä päätavoitteena on opiskelijoiden liikkuvuuden lisääminen huomattavasti nykyisistä määristä. Myös hallitusohjelmassa on huomioitu ulkomaisten opiskelijoiden asema ja merkitys Suomelle. Tavoitteena on helpottaa Suomeen jääneiden opiskelijoiden mahdollisuutta kansalaisuuden saamiseen ja saada heidät siten nykyistä enemmän myös jäämään valmistuttuaan pysyvästi Suomeen. Sisäasiainministeriössä viimeistelläänkin parhaillaan hallituksen esitystä kansalaisuuslain muuttamiseksi, jossa mm. opiskeluun Suomessa käytetystä asumisajasta puolet voitaisiin hyväksyä Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaan asumisaikaan. Voidaan ennustaa, että oleskelulupahakemusten määrä tulee viiden seuraavan vuoden aikana kasvamaan voimakkaasti. Tämä johtuu toisaalta talouden elpymisestä, mikä lisää ulkomailta tulevien työntekijöiden määrää, mutta myös turvapaikanhakijoiden määrästä. Turvapaikanhakijoista noin prosenttia saa myönteisen oleskeluluvan Suomeen, joko turvapaikan, muuta suojelua tai luvan jollain muulla perusteella. Tämä merkitsee sitä, että vuoden 2008 noin hakijasta arviolta tulee saamaan myönteisen oleskeluluvan. Vastaavasti vuonna 2009 hakijoita oli noin mikä merkitsee samalla noin myönteistä oleskelulupaa. Lupaan liittyy käytännössä aina myös perheenyhdistämisoikeus. Seuraavien viiden vuoden aikana perheenyhdistämisen perusteella vireille tulevien hakemusten määrä tuleekin vähintään kaksinkertaistumaan nykyisestä hakemuksesta. Maahanmuutto on kaiken kaikkiaan varsin laaja käsite. Se pitää sisällään hyvin erilaisia maahanmuuttajaryhmiä ja maahantuloperusteita. Maahanmuutto Suomeen lisääntyy, tulevaisuudessa mahdollisesti huomattavastikin. Tämä tosiasia tulee myös hyväksyä ja keskittää voimavarat sen varmistamiseen, että maahanmuutto pysyy hallittuna ja maahan jääville annetaan riittävät mahdollisuudet kotoutua tähän maahan. 8

9 Tuomas Koljonen Ylitarkastaja, Sisäasiainministeriö Kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa Eurooppa ja muuttoliikkeet Maahanmuuttovirtojen hallinnan tehostaminen on EU:n suurimpia haasteita ja mahdollisuuksia lähivuosina. Globalisaation myötä ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt, ja kolmansien maiden kansalaisten määrä lukumäärä EU:ssa on viime vuosikymmeninä noussut huomattavasti. Monista osista Eurooppaa on tullut maahanmuuttovirtojen nettovastaanottajia. Euroopan väestö on samaan aikaan ikääntymässä ja väestönkehitys muodostaa monissa EU:n jäsenvaltioissa mittavan haasteen talouden kestävyydelle ja sosiaaliturvajärjestelmien kantokyvylle. Kun Euroopan väestö ikääntyy ja markkinoiden tarpeet kasvavat, EU tarvitsee välttämättä lisää maahanmuuttajia. Samaan aikaan muuttoliike kolmansista maista kohti Eurooppaa on kiihtymässä. Muuttaminen Eurooppaan nähdään usein mahdollisuutena parempaan elämään ja erityisesti taloudellisina mahdollisuuksina. Vaikka ihmisten liikkuvuus on globalisaation tuomien mahdollisuuksien myötä lisääntynyt, siirtolaisuus on nykyisin kuitenkin muutta jien enemmistölle usein valitettavasti ainoa realistinen vaihtoehto taloudelliselle tai Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 9

10 muulle selviytymiselle. Eurooppaan muutetaan yhä useammin myös sosiaalisten siteiden perusteella. Sen lisäksi, että EU:hun tulee maahanmuuttajia kolmansista maista, ihmiset liikkuvat yhä enemmän myös EU:n rajojen sisällä. Euroopan unionin luomat edut ovat kannustaneet eurooppalaisia liikkuvuuteen unionin jäsenvaltiosta toiseen. Muuttoliike on historian saatossa ollut voittopuolisesti myönteinen voima taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen näkökulmasta. Lisääntyneet liikkuvuuden mahdollisuudet ovat kuitenkin tuoneet mukanaan myös negatiivisia ilmiöitä, jotka nykyisin usein hallitsevat maahanmuutosta käytävää keskustelua ja poliittisia valintoja. Maahanmuutto voi rikastuttaa Eurooppaa taloudellisesti ja kulttuurisesti, mutta tämä edellyttää maahanmuuton nivoutumista osaksi pitkän aikavälin näkemystä, jossa korostetaan perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista. Tavoitteena tulee olla, että maahanmuuttopolitiikkaa tukee yhteiskunnallista, taloudellista ja kulttuurista kehitystä. EU:n väestömäärä on lähes 493 miljoonaa, ja kolmansien maiden kansalaisten määrä on toistaiseksi n. 3,8 prosenttia kokonaisväestöstä. EU:n alueelle suuntautuva nettomuutto on vuoden 2002 jälkeen vaihdellut 1,5 miljoonasta 2 miljoonaan henkeen vuodessa. Ennusteiden mukaan EU:n kokonaisväestö alkaa luonnostaan vähetä vuosien 2010 ja 2050 välisenä aikana. Talouden kannalta suurin muutos liittyy siihen, että työikäisen väestön (15 64-vuotiaat) määrä vähenee 59 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Vaikka maahanmuuton hallinta ei voikaan korvata rakenteellisia uudistuksia, sen avulla ja lisäämällä EU:n työvoiman sisäistä liikkuvuutta voidaan lisätä työvoiman määrää ja helpottaa työvoimapulaa. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Euroopan unionin kansalaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuus matkustaa, työskennellä ja asua vapaasti missä tahansa EU:n alueella. Jotta kansalaiset voisivat nauttia tästä vapaudesta täysimääräisesti, heidän on voitava elää turvallisesti. Heitä on suojattava kansainväliseltä rikollisuudelta ja terrorismilta ja heillä on oltava yhtäläinen oikeussuoja ja perusoikeudet koko EU:ssa. Samalla maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta on hallinnoitava tasapuolisesti ja kestävästi. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue päätettiin perustaa takaamaan henkilöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionin alueella sekä tehostamaan vakavien rikollisuuden muotojen torjuntaa. Oikeus- ja sisäasiat (OSA) kuuluivat aiemmin hallitustenvälisen menettelyn piiriin. Ne kuuluivat Maastrichtin sopimuksen erityiseen VI osastoon, jota on kutsuttu myös kolmanneksi pilariksi. Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan yhteisömenettelyjen piiriin liitettiin myös turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa. Kolmas pilari säilyi, ja se omistettiin yksinomaan poliisi- ja oikeudelliselle yhteistyölle rikosasioissa. Oikeus- ja sisäasioihin liittyvät alat liittyen ensimmäiseen tai kolmanteen pilariin on koottu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan yhteisen hankkeen alle. 10

11 Viimeisten kymmenen vuoden aikana on oikeus- ja sisäasioiden monivuotisten ohjelmien avulla luotu pohja yhteiselle maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalle. Työ alkoi Suomen ensimmäisellä EU-puheenjohtajakaudella, jolloin Eurooppa-neuvosto piti 15. ja 16. lokakuuta 1999 Tampereella erityiskokouksen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisesta Euroopan unioniin. Tampereen päätelmissä todettiin tarve varmistaa, että vapaus, johon kuuluu oikeus liikkua vapaasti koko unionissa, on kaikkien ulottuvilla turvallisissa ja oikeudenmukaisissa oloissa. Samalla korostettiin, että vapautta ei kuitenkaan saisi pitää vain unionin kansalaisten yksinoikeutena ja että jo olemassaolollaan se houkuttelee kaikkialta maailmasta monia muita, jotka eivät voi nauttia unionin kansalaisten itsestään selvänä pitämästä vapaudesta. Olisi vastoin Euroopan perinteitä evätä vapaus niiltä, jotka tällaisissa olosuhteissa perustellusti hakevat pääsyä alueellemme. Tämä taas vaatii unionia kehittämään yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa ottaen samalla huomioon tarpeen ulkorajojen yhtenäiseen valvontaan laittoman maahanmuuton lopettamiseksi ja niiden vastustamiseksi, jotka järjestävät sitä ja tekevät siihen liittyviä kansainvälisiä rikoksia. Yhteisen politiikan olisi perustuttava periaatteisiin, jotka ovat selkeitä EU:n kansalaisille ja myös tarjoavat takeet niille, jotka hakevat turvaa Euroopan unionista tai pääsyä sinne. Turvapaikka ja maahanmuutto ovat Tampereen päätelmien mukaan erillisiä, mutta toisiinsa läheisessä yhteydessä olevia asioita ja edellyttävät EU:n yhteisen politiikan kehittämistä. Siihen kuuluivat Tampereen ohjelman mukaisesti seuraavat osaalueet: I) kumppanuussuhde lähtömaihin, II) yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, III) kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu, IV) maahanmuuttovirtojen hallinta. Eurooppa-neuvoston kokouksessa 4. ja 5. marraskuuta 2004 hyväksytyllä Haagin ohjelmalla edelleen vahvistettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta viiden seuraavan vuoden aikana. Ohjelman seurauksena perustettiin muuan muassa rajaturvallisuusvirasto Frontex ja luotiin viisumitietojärjestelmä VIS. Haagin ohjelmassa korostettiin yhteistyön tärkeyttä maahanmuuton lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Yhteistä politiikkaa laajennettiin merkittävästi lokakuussa 2005 pidetyssä Hampton Courtin epävirallisessa päämiestapaamisessa, jossa valtion- ja hallitusten päämiehet sopivat ns. kokonaisvaltaisen lähestymistavan ( Global Approach to Migration ) kehittämisestä. Päämiehet totesivat, että muuttovirtojen koordinoitu hallinta edellyttää kokonaisvaltaista käytännön yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, ja unioni onkin vahvistanut yhteistyötään ulkopuolisten maiden kanssa merkittävästi Global Approachin kolmen toiminta-alan (liikkuvuuden ja laillisen muuttoliikkeen edistäminen, muuttoliikkeen ja kehityksen välisen synergian lisääminen, laittoman maahanmuuton ehkäisy ja torjunta) puitteissa. Yhteisen politiikan periaatteet ja tavoitteet vahvistettiin uudestaan Ranskan puheenjohtajakaudella syksyllä 2008 hyväksytyssä Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa. Sopimuksessa viisi tärkeintä poliittista sitoumusta ovat I) laillisen maahanmuuton organisointi ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion määrittämät Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 11

12 painopisteet, tarpeet ja vastaanottovalmius sekä kotoutumisen edistäminen, II) laittoman maahanmuuton torjuminen erityisesti varmistamalla laittomasti oleskelevien ulkomaalaisten palauttaminen heidän alkuperämaahansa tai kauttakulkumaahan, III) rajavalvonnan tehostaminen, IV) Euroopan turvapaikkajärjestelmän luominen ja V) maailmanlaajuisen kumppanuuden luominen alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa edistäen muuttoliikkeiden ja kehityksen välisiä synergioita. Kukin näistä sitoumuksista sisältää konkreettiset ja strategiset tavoitteet. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Ruotsin puheenjohtajakauden päätteeksi joulukuussa 2009 uuden oikeus- ja sisäasioiden monivuotisen ohjelman, Tukholman ohjelman. Ohjelmassa määritellään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseksi tarvittavat toimet vuosille Tukholman ohjelman keskeinen tavoite on kansalaisten Euroopan rakentaminen. Maahanmuutto- ja turvapaikkakysymysten osalta tavoitteena on rakentaa vastuun, solidaarisuuden ja kumppanuuden Eurooppa. Laillinen maahanmuutto ja kotouttaminen Laillista maahanmuuttoa koskevan politiikan tavoitteet asetettiin Tampereen Eurooppa-neuvostossa korkealle, mutta yhtenäistämispyrkimykset ovat supistuneet yhteisiin vähimmäisvaatimuksiin. On kuitenkin onnistuttu luomaan puitteet oikeudelle perheenyhdistämiseen ja vahvistettu niiden kolmansien maiden kansalaisten oikeuksia, jotka ovat oleskelleet jossakin jäsenvaltiossa yli viiden vuoden ajan. Myös opiskelijoiden mahanpääsyä varten on laadittu yhteiset säännöt. Vaikka väestönkehitykseen ja talouteen liittyvien tarpeiden kiireellisyys on tunnustettu, toistaiseksi yhteisistä säännöistä sopiminen EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden vastaanottamiseksi on osoittautunut varsin vaikeaksi. Jäsenvaltiot katsovat, että nämä kysymykset kuuluvat kansallisen toimivallan piiriin. EU:n kilpailukyvyn ja talouskasvun säilyttämisen näkökulmasta erityisen kiireellinen tehtävä on edistää erittäin pätevien työntekijöiden ja tutkijoiden maahanpääsyä ja tältä osin onkin saatu vahvistettua tutkijoiden maahanpääsyä koskevat säännöt sekä viimeisimpänä säännöt kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten (nk. erityisosaajadirektiivi, blue card ). Komission mukaan tiedot tutkijadirektiivin täytäntöönpanosta kuitenkin osoittavat, että sitä soveltaa vain osa jäsenvaltioista. Erityisosaajadirektiivin johdanto-osassa painotetaan, että direktiivi ei saa rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta päättää korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten maahan päästettävien kolmansien maiden kansalaisten lukumäärästä. Työtä jatketaan vuonna 2005 hyväksytyn laillista maahanmuuttoa koskevan toimintapoliittisen suunnitelman mukaisesti alakohtaisella lähestymistavan mukaisesti, sillä se on osoittautunut ainoaksi mahdolliseksi etenemistavaksi. EU:n on varmistettava jäsenvaltioidensa alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu. Päättäväisemmällä kotouttamispolitiikalla olisi pyrittävä myöntämään heille sellaiset oikeudet ja velvollisuudet, jotka ovat verrattavissa EU:n kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Yhdenvertaisten 12

13 oikeuksien käsittely niin kutsutun puitedirektiiviehdotuksen muodossa on kuitenkin tuonut esiin aihepiiriin liittyviä kansallisia herkkyyksiä. Ehdotuksen käsittely on konkreettisella tavalla osoittanut, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä läheisempää keskustelua ja yhteensovittamista kansallisesti maahanmuuttopolitiikan ja muiden politiikan sektorien välillä. Laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten onnistunut kotouttaminen on ratkaiseva tekijä maahanmuuton hyötyjen maksimoimiseksi. Eurooppalaisen kotouttamisyhteistyön keskeisenä tavoitteena ovat kaikille vastaavat oikeudet, vastuut ja mahdollisuudet ja tasapaino muuttajien oikeuksien ja velvollisuuksien välillä. Kotoutuminen on kaksisuuntainen vuorovaikutusprosessi, joka edellyttää sitoutumista sekä vastaanottavan yhteisön että maahanmuuttajan taholta. Alueellisten ja paikallisviranomaisten toimien merkitys on keskeisessä asemassa kotouttamisen onnistumisessa. Kotouttaminen kuuluu edelleen jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Vuonna 2004 hyväksyttiin yhteiset kotouttamisen perusperiaatteet. Yhteistyötä rahoitetaan kotouttamisrahaston lisäksi myös Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Tukholman ohjelmassa painotetaan erityisesti työllistymisen merkitystä ja kotouttamiskysymysten sisällyttämistä kokonaisvaltaisesti kaikkiin politiikan aloihin. Tavoitteena on myös luoda yhteisiä toimintatapoja ja eurooppalaisia malleja kotoutumisprosessin tukemiseksi sekä parantaa kansallisten kokemusten vertailukelpoisuutta kehittämällä indikaattoreja tärkeimmillä politiikan aloilla. Laittoman maahanmuuton torjunta Laittoman maahanmuuton ja siihen liittyvän rikollisuuden ehkäiseminen ja vähentäminen ihmisoikeuksia kunnioittaen täydentää keskeisellä tavalla laillista maahanmuuttoa koskevan yhteisen politiikan luomista. Laittoman maahanmuuton ehkäisemisessä ja torjunnassa on tapahtunut nopeaa edistymistä, kun kolmella painopistealalla (laittoman maahanmuuton torjunta, ulkorajojen valvonta ja laittomien maahanmuuttajien palauttaminen) on hyväksytty joukko oikeudellisia ja operatiivisia välineitä, kuten loppuvuodesta 2008 hyväksytty niin kutsuttu paluudirektiivi ja kesällä 2009 hyväksytty direktiivi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (nk. sanktiodirektiivi). Mahdollisuus työskennellä EU:n alueella ilman vaadittua oikeudellista asemaa on todettu olevan EU:hun suuntautuvan laittoman maahanmuuton keskeinen houkutin. Tehokas ja kestävä palauttamispolitiikka on olennainen osa hyvin hallittua unionin muuttoliikejärjestelmää. Yksi tähänastisista heikkouksista EU:n laittoman maahanmuuton vastaisessa politiikassa on ollut epäyhtenäinen ja tehoton palauttamispolitiikka. Keskimäärin vain yksi kolmesta maastapoistamispäätöksestä pannaan täytäntöön, ja samalla jäsenvaltiot ovat toteuttaneet laajamittaisia laillistamistoimia. EU:n eri jäsenvaltiot ovat myöntäneet oleskeluluvan 1980-luvun jälkeen ainakin 3,7 miljoonalle laittomalle maahanmuuttajalle. Tukholman ohjelmassa korostetaankin Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 13

14 edelleen tarvetta tehostaa toimenpiteitä kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Samalla painotetaan, että on kunnioitettava täysin palauttamiskiellon periaatetta ja kunkin paluumuuttajan perusoikeuksia ja ihmisarvoa. Edelleen korostetaan paluudirektiivin ja sanktiodirektiivin tosiasiallista täytäntöönpanoa. Takaisinottosopimukset ovat keskeinen väline laittoman maahanmuuton hallinnassa. Voimassa olevat takaisinottosopimukset, sekä kahdenväliset että Euroopan yhteisön solmimat, ovat osoittautuneet hyödyllisiksi välineiksi laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden palauttamiseksi. Ne helpottavat käytännön yhteistyötä vastaanottavan valtion kanssa, koska niissä määritellään selkeät säännöt takaisinottoa koskevista menettelystä. Myös Tukholman ohjelmassa korostetaan tehokkaiden ja toimivien joko EU-tason tai kahdenvälisten takaisinottosopimusten merkitystä. Unioni on solminut tähän asti takaisinottosopimukset 11 valtion kanssa ja neuvottelut ovat kesken useiden maiden kanssa joko erillisestä takaisinottosopimuksesta tai yleisemmästä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta. EU:n ja kolmansien maiden välisten kumppanuussopimusten maahanmuuttoyhteistyötä koskeviin artikloihin sisällytetään säännönmukaisesti takaisinottoa koskevia määräyksiä. Cotonoun sopimuksen (EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynen valtameren valtioiden kumppanuussopimus) 95 sopimuksen maahanmuuttoa koskeva artikla 13 sisältää takaisinottoa koskevia määräyksiä. Neuvoston on tarkoitus määrittää komissiolta vuonna 2010 saatavan arvioinnin pohjalta uudistettu ja johdonmukainen takaisinottostrategia. Tukholman ohjelman mukaan tärkeimpänä tavoitteena on jatkossakin oltava poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön tuella tapahtuva ihmiskaupan ja ihmissalakuljetuksen torjunta sekä yhdennetty rajaturvallisuus ja yhteistyö alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa kokonaisvaltaisen lähestymistavan puitteissa ja maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen mukaisesti. Ihmiskaupan ja ihmissalakuljetuksen ehkäiseminen ja torjunta edellyttää koordinoitua ja johdonmukaista toimintapolitiikkaa, joka ulottuu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta laajemmalle ja joka edellyttää laaja vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien kesken. Yhteistyön kolmansien maiden kanssa on katsottu olevan ratkaisevan tärkeässä asemassa myös ihmiskaupan torjunnassa ja marraskuussa 2009 hyväksyttiinkin tätä yhteistyötä ohjaava ihmiskauppaa koskeva toiminta-asiakirja, Action Oriented Paper. Tukholman ohjelman myötä EU tulee saamaan myös erillisen ihmiskauppakoordinaattorin. Ihmiskaupan torjuntaa pyritään tehostamaan kokonaisvaltaisesti, yhdistämällä ennaltaehkäisy, lainvalvonta ja uhrien suojelu. EU on haasteellisen tilanteen edessä pyrkiessään helpottamaan laillista pääsyä jäsenvaltioiden alueelle ja pyrkiessään samalla toteuttamaan toimenpiteitä laittoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Yhteisymmärrys on siitä, että rajatarkastusten tehostaminen ei saisi estää sellaisten henkilöiden pääsyä suojelujärjestelmiin, joilla on oikeus käyttää niitä. Erityisesti on otettava huomioon haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja ryhmät sekä ilman huoltajaa olevien alaikäisten vastaanotto. Tukholman ohjelmassa kehotetaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa (EASO) kehittämään menetelmiä, joilla eri ryhmistä koostuvista muuttovirroista tunnistetaan paremmin kansainvälistä suojelua tarvitsevat. Jäsenvaltioita on 14

15 myös kannustettu antamaan ulkorajavalvonnasta vastaavalle henkilöstölle koulutusta kansainväliseen suojeluun liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tukholman ohjelmassa painotetaan myös Frontexin ja EASOn toimintojen koordinoinnin tärkeyttä, kun muuttajia vastaanotetaan EU:n ulkorajoilla. EU:n tavoitteena on selkiyttää edelleen Frontexin toimeksiantoa ja vahvistaa sen roolia EU:hun suuntautuvan laittoman maahanmuuton ehkäisyssä, kuitenkin samalla pitäen kiinni jäsenvaltioiden ensisijaisesta vastuusta omasta rajavalvonnastaan. Ulkoinen ulottuvuus EU:n maahanmuuttopolitiikan ulkoinen ulottuvuus on saanut viime vuosina lisämerkitystä. Muuttoliikekysymykset on otettu huomioon ulkosuhteiden poliittisissa linjauksissa ja ohjelmissa sekä kehitysyhteistyötoimissa. Toiminnan painopiste on ollut aluksi Afrikassa ja Välimeren alueella. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuoropuhelun ja yhteistyön poliittisena kehyksenä toimii Cotonoun sopimuksen 13 artikla. Muuttoliikkeeseen ja kehitysyhteistyöhön liittyvät pitkän aikavälin toimet on koottu yhteen EU-Afrikka -strategiaan liitetyssä muuttoliikettä, liikkuvuutta ja työllisyyttä koskevassa kumppanuudessa. Kumppanuuden toimeenpanoa tarkastellaan säännöllisin väliajoin. Global Approachia on sittemmin laajennettu sekä maantieteellisesti että temaattisesti. Lähestymistapa on laajennettu koskemaan myös EU:n itäisiä ja kaakkoisia naapurialueita, ja sen keinovalikoima kattaa nykyisin erilaisia kohdennettuja välineitä kuten maakohtaiset muuttoliikeprofiilit, muuttoliikemissiot, yhteistyöfoorumit ja liikkuvuuskumppanuudet. Maahanmuuttokysymyksiä käsitellään enenevässä määrin myös Latinalaisen Amerikan, Keski-Aasian ja Aasian maiden kanssa. Maahanmuuttopolitiikan sisällyttäminen osaksi ulkosuhdepolitiikkaa on osaltaan auttanut varmistamaan, että maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin voidaan tarttua paremmin yhteistyössä asianosaisten kolmansien maiden kanssa. EU on viime vuosina kokonaisvaltaisen lähestymistavan myötä panostanut voimakkaasti maahanmuutto- ja kehityspolitiikkojen johdonmukaisuuden parantamiseen ja näiden politiikkojen keskinäisen synergian lisäämiseen eri tavoin. Tavoitteena on lisätä toimia, joilla maksimoidaan muuttoliikkeen myönteiset ja minimoidaan sen kielteiset vaikutukset kehitykseen. Maahanmuuton sovittiin jo vuonna 2005 olevan yksi kahdestatoista politiikan alasta, joilla pyritään soveltamaan ns. Policy Coherence for Development -lähestymistapaa. Politiikkojen johdonmukaisuuden edistämisellä pyritään nopeuttamaan YK:n kehitystä koskevien vuosituhattavoitteiden saavuttamista. EU pyrkii osaltaan vähentämään aivovuotoa (brain drain) ja tietojen ja taitojen hukkaan joutumista (brain waste) ja toisaalta edistämään liikkuvuudesta ja siirtolaisuudesta kehitysmaissa saatavaa hyötyä muun muassa helpottamalla siirtolaisten rahalähetyksiä ja edistämällä maahanmuuttajayhteisöjen osallistumista niiden pyrkiessä edistämään kehitystä alkuperämaissaan. Siirtotyöläisten väliaikainen tai pysyvä paluu lähtömaahan voi olla ns. aivotuontia (brain gain), jos siirtolaiset ovat ulkomailla ollessaan hankkineet uusia taitoja, jotka voidaan siirtää lähtömaan kehityksen tueksi. Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 15

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi

KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.6.2015 C(2015) 3560 final KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi FI FI KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Sisäministeriö LAUSUNTO SM2015-00158. MMO Räty Johanna(SM) 09.06.2015

Sisäministeriö LAUSUNTO SM2015-00158. MMO Räty Johanna(SM) 09.06.2015 Sisäministeriö LAUSUNTO SM2015-00158 MMO Räty Johanna(SM) 09.06.2015 Viite E 17/2015 vp; SM2015-00118; COM (2015) 240 Asia OSA; Hallintovaliokunnan kuuleminen 10.6.2015 klo 11.15; Euroopan muuttoliikeagenda

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Yleistä rahastoista Euroopan sisäasioiden rahastoihin kuuluvat: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

LAUSUNTO 16.11.2015. Hallintovaliokunnalle. Suomen Punaisen Ristin lausunto maahanmuuttotilanteesta

LAUSUNTO 16.11.2015. Hallintovaliokunnalle. Suomen Punaisen Ristin lausunto maahanmuuttotilanteesta Hallintovaliokunnalle Suomen Punaisen Ristin lausunto maahanmuuttotilanteesta Suomen Punainen Risti kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Suomen maahanmuuttotilanteesta, sekä asioista U 14/2015, U 15/2015,

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT 2013 Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan unionin osarahoittama Julkaisusta vastaa: Euroopan muuttoliikeverkosto Maahanmuuttovirasto Panimokatu 2a 00580 Helsinki Tel. 0295 430

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

.HVNXVWHOXWXUYDSDLNNDMDPDDKDQPXXWWRDVLRLVWD

.HVNXVWHOXWXUYDSDLNNDMDPDDKDQPXXWWRDVLRLVWD ,3 Bryssel, 22. marraskuuta 2000.HVNXVWHOXWXUYDSDLNNDMDPDDKDQPXXWWRDVLRLVWD.RPLVVLR RQ YDOPLV WRLPLPDDQ DORLWWHHQWHNLMlQl MD RVDOOLVWXPDDQ P\ V Nl\WlQQ Q YDOPLVWHOXLKLQ MRLGHQ WDYRLWWHHQD RQ OXRGD MlVHQYDOWLRLGHQ

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 ALUSTAVA 11. toukokuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS Työllisyys- ja sosiaalivaliokunnalta Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJE SM2011-00318. KVY Lamminmäki Anne(SM) 09.06.2011 JULKINEN. Suuri Valiokunta Hallintovaliokunta

Sisäasiainministeriö E-KIRJE SM2011-00318. KVY Lamminmäki Anne(SM) 09.06.2011 JULKINEN. Suuri Valiokunta Hallintovaliokunta Sisäasiainministeriö E-KIRJE SM2011-00318 KVY Lamminmäki Anne(SM) 09.06.2011 JULKINEN Suuri Valiokunta Hallintovaliokunta Viite Asia EU/OSA: Komission ns. maahanmuuttopaketti; 1) maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan sekä 79 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan sekä 79 artiklan 2 ja 4 kohdan, L 150/168 Euroopan unionin virallinen lehti 20.5.2014 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnalle

Eduskunnan hallintovaliokunnalle Eduskunnan hallintovaliokunnalle AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO Hietaniemenkatu 7 A 00100 Helsinki P: 09 5860 440 F: 09 5860 4460 E: amnesty@amnesty.fi W: www.amnesty.fi Amnesty Internationalin lausunto

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21/VIII/2007 K(2007) 3926 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 21/VIII/2007, strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä vuosiksi 2007 2013 osana neuvoston päätöksen N:o

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.4.2014 COM(2014) 239 final 2014/0131 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnossa Euroopan unionin puolesta noudatettavasta kannasta suositukseen,

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.6.2013 COM(2013) 415 final 2008/0244 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti Neuvoston

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 16.2.2015 2015/2017(BUD) TARKISTUKSET 1-14 Mietintöluonnos Liadh Ní Riada (PE546.865v02-00) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 12/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÖYTÄKIRJA, LIITE IX EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Asiantuntijalausunto 15.10.2015 Samuli Salminen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Turvapaikkamaahanmuutosta suurin maahanmuuton komponentti

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

EUROOPAN PAKOLAISRAHASTON (ERF) MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013

EUROOPAN PAKOLAISRAHASTON (ERF) MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013 EUROOPAN PAKOLAISRAHASTON (ERF) MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013 Pakolaisrahaston toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Turvapaikkamenettelyssä ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja kotouttamisessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

EI VIRANOMAINEN EIKÄ OMAINEN

EI VIRANOMAINEN EIKÄ OMAINEN EI VIRANOMAINEN EIKÄ OMAINEN Selvitys ilman huoltajaa tulleen lapsen edustamisjärjestelmästä L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011 2014

Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011 2014 Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011 2014 Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011 2014 Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011 2014 3 SISÄMINISTERIÖN JULKAISU 2/2015 (ISSN 2341-8524) ISBN 10.1.2015

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot