Erja Horttanainen, Anu Wikman-Immonen (toim.) Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erja Horttanainen, Anu Wikman-Immonen (toim.) Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina"

Transkriptio

1 Erja Horttanainen, Anu Wikman-Immonen (toim.) Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina

2 Toimittaneet Erja Horttanainen Anu Wikman-Immonen Kuvat Futureimagebank, Comma Suomen Kuntaliitto 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2010 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Sisältö Esipuhe 5 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Maahanmuutto Suomeen 6 Ylijohtaja Jorma Vuorio, Maahanmuuttovirasto Kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa 9 Ylitarkastaja Tuomas Koljonen, sisäasiainministeriö Maahanmuuttopolitiikan vaihtoehdot 18 Maahanmuuttojohtaja Annika Forsander, Helsingin kaupunki Kaupunkien verkostot ja kansainvälinen toiminta maahanmuuton alalla 26 Maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen, Tampereen kaupunki EU:n maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka 31 Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen, sisäasiainministeriö Kansainvälinen sääntely, kunnan kotouttamistoiminta ja etniset suhteet kohti toimivaa monikulttuurista yhteiskuntaa 38 Erityissuunnittelija Liisa Kosonen, Espoon kaupunki Think global, act local kunnan näkökulmia pakolaisten vastaanottoon 48 Maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen, Tampereen kaupunki Vapaan liikkuvuuden varjopuolia 53 Neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen, oikeusministeriö Globaalit muuttoliikkeet ja Suomi 67 Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutti Liite Tietoja ulkomaalaisista, vieraskielisistä ja maahanmuuttajista Suomessa vuonna 2009 Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 3

4 4

5 Esipuhe Suomen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Kuntien kannalta maahanmuutto on tärkeää sekä työperusteisen että humanitaarisen maahanmuuton näkökulmasta. Suomessa on tällä hetkellä enemmän työn perusteella maahan muuttaneita kuin koskaan aikaisemmin. Tämän muutoksen merkitystä lisää myös väestön ikääntymisen myötä näkyvissä oleva kiristyvä kilpailu osaavasta työvoimasta kaikilla työmarkkinasektoreilla sekä Suomessa että muissa EUmaissa. Kaikki maahanmuuttajat tarvitsevat kuntien palveluita. Oman haasteensa kuntien toimintaan tuo myös väestöryhmien hyvien suhteiden säilyminen ja monikulttuurisuuden edistäminen paikallistasolla. Suomen Kuntaliitto on tehnyt selvityksen, jossa tarkastellaan kansainvälistä maahanmuuttopolitiikkaa kuntien kannalta. Selvitys koostuu asiantuntija-artikkeleista. Kirjoituksissa selvitetään Suomen maahanmuuttotilannetta, EU:n maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa ja kuntien toimintaa maahanmuuton alalla. Julkaisussa pohditaan maahanmuuttopolitiikan suuntautumisvaihtoehtoja ja globaaleiden muuttoliikkeiden vaikutuksia Suomeen. Myös vapaan liikkuvuuden ongelmia tarkastellaan. Maahanmuutto on noussut voimakkaasti keskusteluun suomalaisessa yhteiskunnassa. Tulevaisuuden kunnat ja alueet ovat monikulttuurisia ja kansainvälisesti verkottuneita toimijoita. On välttämätöntä, että kuntasektorin näkökulmat otetaan huomioon sekä kansallisessa että eurooppalaisessa maahanmuuttopolitiikassa. Kiitän artikkeleiden kirjoittajia ansiokkaasta työstä. Helsingissä elokuussa 2010 SUOMEN KUNTALIITTO Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 5

6 Jorma Vuorio Ylijohtaja, Maahanmuuttovirasto Maahanmuutto Suomeen Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten määrä on vielä varsin pieni, vuoden 2009 lopussa noin henkeä. Jos kuitenkin verrataan tilannetta kymmenen vuoden takaisiin lukuihin niin kasvu on ollut erittäin nopeata. Vuonna 1999 Suomessa asui vakinaisesti vain ulkomaalaista. Suurimmat ryhmät ovat tällä hetkellä venäläiset, , virolaiset, , ruotsalaiset, ja somalialaiset, Venäjää äidinkielenään puhuu kuitenkin Suomessa noin täällä vakinaisesti asuvaa henkilöä ja esimerkiksi somaliaa noin Monet ovat siis jo saaneet Suomen kansalaisuuden. EU:n ulkopuolelta tulevien oleskelulupahakemusten määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti. Vuonna 2006 Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi tuli yhteensä oleskelulupahakemusta. Vuonna 2008 vastaava luku oli jo Vuonna 2009 päädyttiin suunnilleen samaan määrään. Eniten oleskelulupahakemuksia jättävät Venäjän federaation kansalaiset, vuonna 2008 yhteensä hakemusta. Näistä suurin osa oli työntekijän oleskelulupahakemuksia ja perheenyhdistämiseen liittyviä hakemuksia. Venäjältä tulee myös opiskelijoita Suomeen. Toiseksi suurin hakijamaa oli Kiina, yhteensä hakemusta ja sieltä tullaan Suomeen pääasiassa töihin ja opiskelemaan. Kolmantena ryhmänä ovat intialaiset,

7 hakemusta, joista suurin osa työntekoon ja neljäntenä somalialaiset yhteensä hakemusta. Heidän osaltaan kyse on lähes pelkästään perheenyhdistämisestä. Vuonna 2009 asetelma on pysynyt lähes samana, mutta somalialaiset ovat nyt toiseksi suurin hakijaryhmä, yhteensä noin hakemusta ja lähes kaikissa perusteena edelleen perheenyhdistäminen. EU kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröinnistä vastaa poliisi. Rekisteröityminen tarvitaan, jos oleskelu Suomessa jatkuu yli 3 kuukautta ja pohjoismaiden kansalaisten osalta yli 6 kuukautta. Vuonna 2008 poliisi rekisteröi noin EUkansalaisten oleskeluoikeutta. Tämä ei anna kuitenkaan oikeaa kuvaa kaikista maassa oleskelevista EU maiden kansalaisista, koska Suomessa on myös EU-maiden kansalaisia lyhytaikaisissa työsuhteissa. Turvapaikanhakijoiden vuosittainen määrä oli aina vuoteen 2008 asti melko vähäistä. Edellisenä huippuvuonna 2005 turvapaikanhakijoita saapui Suomeen noin Vuoden 2008 syksyllä tilanne muuttui ja turvapaikanhakijoiden määrä alkoi nopeasti kasvaa. Elokuun alusta vuoden loppuun mennessä Suomeen saapui noin turvapaikanhakijaa ja koko vuonna yhteensä Suurimmat ryhmät olivat Irakista ja Somaliasta. Sama kehitys jatkui vuoden 2009 puolella ja turvapaikanhakijoita saapui Suomeen noin Suurimmat ryhmät olivat edelleen somalialaiset ja irakilaiset, mutta myös Afganistanista ja Venäjältä tuli entistä enemmän hakijoita. Erityinen piirre oli myös bulgarialaisten hakijoiden suuri määrä, noin 500 hakijaa. Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on myös ollut poikkeuksellisen suuri. Vuonna 2008 se oli noin 700 hakijaa ja vuonna 2009 noin 550. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvua yksittäisessä maassa on hyvin vaikea ennakoida. Yleensä syynä on erilaisten kriisien kehittyminen maan rajojen ulkopuolella, mutta syynä voivat olla myös muutokset eri maiden lainsäädännössä ja turvapaikkapolitiikassa. Syynä turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun voivat olla myös muutokset eri maiden lainsäädännössä ja turvapaikkapolitiikassa. Myös päätöskäytännöillä on merkitystä. Ruotsi muutti turvapaikkalainsäädännön soveltamiskäytäntöään vuoden 2008 alkupuolella ja erityisesti irakilaisten on ollut sen jälkeen huomattavasti vaikeampaa saada turvapaikka tai muuta suojelua siellä. Myös Norja on kiristänyt turvapaikka- ja perheenyhdistämiskäytäntöjään ja erityisesti perheenyhdistämisen osalta useassa Euroopan maassa on lainsäädäntöä tiukennettu. Voidaan arvioida, että tällä kaikella on ollut merkitystä myös Suomen tilanteeseen. Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu Suomessa on asettanut erityisesti maahanmuuttohallinnon viranomaistahoille suuria haasteita. Turvapaikanhakijoiden vastanottokeskuksia ja alaikäisille yksin tulleille turvapaikanhakijoille tarkoitettuja tukiasuntoja ja perheryhmäkoteja on jouduttu perustamaan hyvin lyhyellä valmistelulla lähes kaikkialle Suomeen mistä vain on ollut löydettävissä sopivat tilat ja asianomainen kunta on ollut valmis tähän. Vuoden 2009 lopussa vastaanottokeskuksia oli yhteensä 23 ja alaikäisille tarkoitettuja ryhmäkoteja ja tukiasuntoja 13. Samanaikaisesti poliisin ja Maahanmuuttoviraston henkilöstöresurssit ovat osoittautuneet täysin riittämättömiksi hoitamaan tällaista hakijamäärää ja hakemusten kä- Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 7

8 sittelyajat ovat pidentyneet. Poliisi, Maahanmuuttovirasto ja turvapaikkapäätöksistä tehtäviä valituksia käsittelevä Helsingin hallinto-oikeus saivatkin sitten vuosille 2009 ja 2010 lisärahoitusta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen turvapaikkaprosessia hoitamaan. Samanaikaisesti on tarkoitus myös kehittää itse turvapaikkamenettelyä siten, että vastaanottokeskukset sekä poliisin ja Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkintaa tekevä henkilöstö olisivat maantieteellisesti sijoittuneina mahdollisimman lähelle toisiaan. Yleisimmät maahanmuuton perusteet Suomeen ovat työnteko, perheside ja opiskelu. Maahanmuuttovirastoon tuli vireille vuonna 2008 perhesiteen perusteella yhteensä hakemusta. Työntekijän oleskelulupahakemuksia oli noin ja lisäksi oleskelulupahakemuksia erityissiantuntijana työskentelemiseen noin Vuonna 2009 työntekoon liittyvien hakemusten määrä lähes puolittui, mutta perheenyhdistämiseen liittyvien hakemusten määrä on edelleen kasvussa. Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä on myös jonkin verran laskenut vuoden 2008 tasosta. Vuonna 2008 tuli vireille yhteensä opiskelijan oleskelulupahakemusta ja vuonna 2009 noin Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä on kuitenkin kasvanut vuodesta 2006 vuoteen 2008 noin 38%. Odotettavaa onkin, että opiskelun perusteella jätettävien oleskelulupahakemusten määrä tulee edelleen kasvamaan. Kasvuennustetta tukee myös korkeakoulujen julkaisema kansainvälistymisstrategia, jonka yhtenä päätavoitteena on opiskelijoiden liikkuvuuden lisääminen huomattavasti nykyisistä määristä. Myös hallitusohjelmassa on huomioitu ulkomaisten opiskelijoiden asema ja merkitys Suomelle. Tavoitteena on helpottaa Suomeen jääneiden opiskelijoiden mahdollisuutta kansalaisuuden saamiseen ja saada heidät siten nykyistä enemmän myös jäämään valmistuttuaan pysyvästi Suomeen. Sisäasiainministeriössä viimeistelläänkin parhaillaan hallituksen esitystä kansalaisuuslain muuttamiseksi, jossa mm. opiskeluun Suomessa käytetystä asumisajasta puolet voitaisiin hyväksyä Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaan asumisaikaan. Voidaan ennustaa, että oleskelulupahakemusten määrä tulee viiden seuraavan vuoden aikana kasvamaan voimakkaasti. Tämä johtuu toisaalta talouden elpymisestä, mikä lisää ulkomailta tulevien työntekijöiden määrää, mutta myös turvapaikanhakijoiden määrästä. Turvapaikanhakijoista noin prosenttia saa myönteisen oleskeluluvan Suomeen, joko turvapaikan, muuta suojelua tai luvan jollain muulla perusteella. Tämä merkitsee sitä, että vuoden 2008 noin hakijasta arviolta tulee saamaan myönteisen oleskeluluvan. Vastaavasti vuonna 2009 hakijoita oli noin mikä merkitsee samalla noin myönteistä oleskelulupaa. Lupaan liittyy käytännössä aina myös perheenyhdistämisoikeus. Seuraavien viiden vuoden aikana perheenyhdistämisen perusteella vireille tulevien hakemusten määrä tuleekin vähintään kaksinkertaistumaan nykyisestä hakemuksesta. Maahanmuutto on kaiken kaikkiaan varsin laaja käsite. Se pitää sisällään hyvin erilaisia maahanmuuttajaryhmiä ja maahantuloperusteita. Maahanmuutto Suomeen lisääntyy, tulevaisuudessa mahdollisesti huomattavastikin. Tämä tosiasia tulee myös hyväksyä ja keskittää voimavarat sen varmistamiseen, että maahanmuutto pysyy hallittuna ja maahan jääville annetaan riittävät mahdollisuudet kotoutua tähän maahan. 8

9 Tuomas Koljonen Ylitarkastaja, Sisäasiainministeriö Kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa Eurooppa ja muuttoliikkeet Maahanmuuttovirtojen hallinnan tehostaminen on EU:n suurimpia haasteita ja mahdollisuuksia lähivuosina. Globalisaation myötä ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt, ja kolmansien maiden kansalaisten määrä lukumäärä EU:ssa on viime vuosikymmeninä noussut huomattavasti. Monista osista Eurooppaa on tullut maahanmuuttovirtojen nettovastaanottajia. Euroopan väestö on samaan aikaan ikääntymässä ja väestönkehitys muodostaa monissa EU:n jäsenvaltioissa mittavan haasteen talouden kestävyydelle ja sosiaaliturvajärjestelmien kantokyvylle. Kun Euroopan väestö ikääntyy ja markkinoiden tarpeet kasvavat, EU tarvitsee välttämättä lisää maahanmuuttajia. Samaan aikaan muuttoliike kolmansista maista kohti Eurooppaa on kiihtymässä. Muuttaminen Eurooppaan nähdään usein mahdollisuutena parempaan elämään ja erityisesti taloudellisina mahdollisuuksina. Vaikka ihmisten liikkuvuus on globalisaation tuomien mahdollisuuksien myötä lisääntynyt, siirtolaisuus on nykyisin kuitenkin muutta jien enemmistölle usein valitettavasti ainoa realistinen vaihtoehto taloudelliselle tai Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 9

10 muulle selviytymiselle. Eurooppaan muutetaan yhä useammin myös sosiaalisten siteiden perusteella. Sen lisäksi, että EU:hun tulee maahanmuuttajia kolmansista maista, ihmiset liikkuvat yhä enemmän myös EU:n rajojen sisällä. Euroopan unionin luomat edut ovat kannustaneet eurooppalaisia liikkuvuuteen unionin jäsenvaltiosta toiseen. Muuttoliike on historian saatossa ollut voittopuolisesti myönteinen voima taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen näkökulmasta. Lisääntyneet liikkuvuuden mahdollisuudet ovat kuitenkin tuoneet mukanaan myös negatiivisia ilmiöitä, jotka nykyisin usein hallitsevat maahanmuutosta käytävää keskustelua ja poliittisia valintoja. Maahanmuutto voi rikastuttaa Eurooppaa taloudellisesti ja kulttuurisesti, mutta tämä edellyttää maahanmuuton nivoutumista osaksi pitkän aikavälin näkemystä, jossa korostetaan perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista. Tavoitteena tulee olla, että maahanmuuttopolitiikkaa tukee yhteiskunnallista, taloudellista ja kulttuurista kehitystä. EU:n väestömäärä on lähes 493 miljoonaa, ja kolmansien maiden kansalaisten määrä on toistaiseksi n. 3,8 prosenttia kokonaisväestöstä. EU:n alueelle suuntautuva nettomuutto on vuoden 2002 jälkeen vaihdellut 1,5 miljoonasta 2 miljoonaan henkeen vuodessa. Ennusteiden mukaan EU:n kokonaisväestö alkaa luonnostaan vähetä vuosien 2010 ja 2050 välisenä aikana. Talouden kannalta suurin muutos liittyy siihen, että työikäisen väestön (15 64-vuotiaat) määrä vähenee 59 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Vaikka maahanmuuton hallinta ei voikaan korvata rakenteellisia uudistuksia, sen avulla ja lisäämällä EU:n työvoiman sisäistä liikkuvuutta voidaan lisätä työvoiman määrää ja helpottaa työvoimapulaa. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Euroopan unionin kansalaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuus matkustaa, työskennellä ja asua vapaasti missä tahansa EU:n alueella. Jotta kansalaiset voisivat nauttia tästä vapaudesta täysimääräisesti, heidän on voitava elää turvallisesti. Heitä on suojattava kansainväliseltä rikollisuudelta ja terrorismilta ja heillä on oltava yhtäläinen oikeussuoja ja perusoikeudet koko EU:ssa. Samalla maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta on hallinnoitava tasapuolisesti ja kestävästi. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue päätettiin perustaa takaamaan henkilöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionin alueella sekä tehostamaan vakavien rikollisuuden muotojen torjuntaa. Oikeus- ja sisäasiat (OSA) kuuluivat aiemmin hallitustenvälisen menettelyn piiriin. Ne kuuluivat Maastrichtin sopimuksen erityiseen VI osastoon, jota on kutsuttu myös kolmanneksi pilariksi. Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan yhteisömenettelyjen piiriin liitettiin myös turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa. Kolmas pilari säilyi, ja se omistettiin yksinomaan poliisi- ja oikeudelliselle yhteistyölle rikosasioissa. Oikeus- ja sisäasioihin liittyvät alat liittyen ensimmäiseen tai kolmanteen pilariin on koottu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan yhteisen hankkeen alle. 10

11 Viimeisten kymmenen vuoden aikana on oikeus- ja sisäasioiden monivuotisten ohjelmien avulla luotu pohja yhteiselle maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalle. Työ alkoi Suomen ensimmäisellä EU-puheenjohtajakaudella, jolloin Eurooppa-neuvosto piti 15. ja 16. lokakuuta 1999 Tampereella erityiskokouksen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisesta Euroopan unioniin. Tampereen päätelmissä todettiin tarve varmistaa, että vapaus, johon kuuluu oikeus liikkua vapaasti koko unionissa, on kaikkien ulottuvilla turvallisissa ja oikeudenmukaisissa oloissa. Samalla korostettiin, että vapautta ei kuitenkaan saisi pitää vain unionin kansalaisten yksinoikeutena ja että jo olemassaolollaan se houkuttelee kaikkialta maailmasta monia muita, jotka eivät voi nauttia unionin kansalaisten itsestään selvänä pitämästä vapaudesta. Olisi vastoin Euroopan perinteitä evätä vapaus niiltä, jotka tällaisissa olosuhteissa perustellusti hakevat pääsyä alueellemme. Tämä taas vaatii unionia kehittämään yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa ottaen samalla huomioon tarpeen ulkorajojen yhtenäiseen valvontaan laittoman maahanmuuton lopettamiseksi ja niiden vastustamiseksi, jotka järjestävät sitä ja tekevät siihen liittyviä kansainvälisiä rikoksia. Yhteisen politiikan olisi perustuttava periaatteisiin, jotka ovat selkeitä EU:n kansalaisille ja myös tarjoavat takeet niille, jotka hakevat turvaa Euroopan unionista tai pääsyä sinne. Turvapaikka ja maahanmuutto ovat Tampereen päätelmien mukaan erillisiä, mutta toisiinsa läheisessä yhteydessä olevia asioita ja edellyttävät EU:n yhteisen politiikan kehittämistä. Siihen kuuluivat Tampereen ohjelman mukaisesti seuraavat osaalueet: I) kumppanuussuhde lähtömaihin, II) yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, III) kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu, IV) maahanmuuttovirtojen hallinta. Eurooppa-neuvoston kokouksessa 4. ja 5. marraskuuta 2004 hyväksytyllä Haagin ohjelmalla edelleen vahvistettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta viiden seuraavan vuoden aikana. Ohjelman seurauksena perustettiin muuan muassa rajaturvallisuusvirasto Frontex ja luotiin viisumitietojärjestelmä VIS. Haagin ohjelmassa korostettiin yhteistyön tärkeyttä maahanmuuton lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Yhteistä politiikkaa laajennettiin merkittävästi lokakuussa 2005 pidetyssä Hampton Courtin epävirallisessa päämiestapaamisessa, jossa valtion- ja hallitusten päämiehet sopivat ns. kokonaisvaltaisen lähestymistavan ( Global Approach to Migration ) kehittämisestä. Päämiehet totesivat, että muuttovirtojen koordinoitu hallinta edellyttää kokonaisvaltaista käytännön yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, ja unioni onkin vahvistanut yhteistyötään ulkopuolisten maiden kanssa merkittävästi Global Approachin kolmen toiminta-alan (liikkuvuuden ja laillisen muuttoliikkeen edistäminen, muuttoliikkeen ja kehityksen välisen synergian lisääminen, laittoman maahanmuuton ehkäisy ja torjunta) puitteissa. Yhteisen politiikan periaatteet ja tavoitteet vahvistettiin uudestaan Ranskan puheenjohtajakaudella syksyllä 2008 hyväksytyssä Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa. Sopimuksessa viisi tärkeintä poliittista sitoumusta ovat I) laillisen maahanmuuton organisointi ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion määrittämät Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 11

12 painopisteet, tarpeet ja vastaanottovalmius sekä kotoutumisen edistäminen, II) laittoman maahanmuuton torjuminen erityisesti varmistamalla laittomasti oleskelevien ulkomaalaisten palauttaminen heidän alkuperämaahansa tai kauttakulkumaahan, III) rajavalvonnan tehostaminen, IV) Euroopan turvapaikkajärjestelmän luominen ja V) maailmanlaajuisen kumppanuuden luominen alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa edistäen muuttoliikkeiden ja kehityksen välisiä synergioita. Kukin näistä sitoumuksista sisältää konkreettiset ja strategiset tavoitteet. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Ruotsin puheenjohtajakauden päätteeksi joulukuussa 2009 uuden oikeus- ja sisäasioiden monivuotisen ohjelman, Tukholman ohjelman. Ohjelmassa määritellään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseksi tarvittavat toimet vuosille Tukholman ohjelman keskeinen tavoite on kansalaisten Euroopan rakentaminen. Maahanmuutto- ja turvapaikkakysymysten osalta tavoitteena on rakentaa vastuun, solidaarisuuden ja kumppanuuden Eurooppa. Laillinen maahanmuutto ja kotouttaminen Laillista maahanmuuttoa koskevan politiikan tavoitteet asetettiin Tampereen Eurooppa-neuvostossa korkealle, mutta yhtenäistämispyrkimykset ovat supistuneet yhteisiin vähimmäisvaatimuksiin. On kuitenkin onnistuttu luomaan puitteet oikeudelle perheenyhdistämiseen ja vahvistettu niiden kolmansien maiden kansalaisten oikeuksia, jotka ovat oleskelleet jossakin jäsenvaltiossa yli viiden vuoden ajan. Myös opiskelijoiden mahanpääsyä varten on laadittu yhteiset säännöt. Vaikka väestönkehitykseen ja talouteen liittyvien tarpeiden kiireellisyys on tunnustettu, toistaiseksi yhteisistä säännöistä sopiminen EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden vastaanottamiseksi on osoittautunut varsin vaikeaksi. Jäsenvaltiot katsovat, että nämä kysymykset kuuluvat kansallisen toimivallan piiriin. EU:n kilpailukyvyn ja talouskasvun säilyttämisen näkökulmasta erityisen kiireellinen tehtävä on edistää erittäin pätevien työntekijöiden ja tutkijoiden maahanpääsyä ja tältä osin onkin saatu vahvistettua tutkijoiden maahanpääsyä koskevat säännöt sekä viimeisimpänä säännöt kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten (nk. erityisosaajadirektiivi, blue card ). Komission mukaan tiedot tutkijadirektiivin täytäntöönpanosta kuitenkin osoittavat, että sitä soveltaa vain osa jäsenvaltioista. Erityisosaajadirektiivin johdanto-osassa painotetaan, että direktiivi ei saa rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta päättää korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten maahan päästettävien kolmansien maiden kansalaisten lukumäärästä. Työtä jatketaan vuonna 2005 hyväksytyn laillista maahanmuuttoa koskevan toimintapoliittisen suunnitelman mukaisesti alakohtaisella lähestymistavan mukaisesti, sillä se on osoittautunut ainoaksi mahdolliseksi etenemistavaksi. EU:n on varmistettava jäsenvaltioidensa alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu. Päättäväisemmällä kotouttamispolitiikalla olisi pyrittävä myöntämään heille sellaiset oikeudet ja velvollisuudet, jotka ovat verrattavissa EU:n kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Yhdenvertaisten 12

13 oikeuksien käsittely niin kutsutun puitedirektiiviehdotuksen muodossa on kuitenkin tuonut esiin aihepiiriin liittyviä kansallisia herkkyyksiä. Ehdotuksen käsittely on konkreettisella tavalla osoittanut, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä läheisempää keskustelua ja yhteensovittamista kansallisesti maahanmuuttopolitiikan ja muiden politiikan sektorien välillä. Laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten onnistunut kotouttaminen on ratkaiseva tekijä maahanmuuton hyötyjen maksimoimiseksi. Eurooppalaisen kotouttamisyhteistyön keskeisenä tavoitteena ovat kaikille vastaavat oikeudet, vastuut ja mahdollisuudet ja tasapaino muuttajien oikeuksien ja velvollisuuksien välillä. Kotoutuminen on kaksisuuntainen vuorovaikutusprosessi, joka edellyttää sitoutumista sekä vastaanottavan yhteisön että maahanmuuttajan taholta. Alueellisten ja paikallisviranomaisten toimien merkitys on keskeisessä asemassa kotouttamisen onnistumisessa. Kotouttaminen kuuluu edelleen jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Vuonna 2004 hyväksyttiin yhteiset kotouttamisen perusperiaatteet. Yhteistyötä rahoitetaan kotouttamisrahaston lisäksi myös Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Tukholman ohjelmassa painotetaan erityisesti työllistymisen merkitystä ja kotouttamiskysymysten sisällyttämistä kokonaisvaltaisesti kaikkiin politiikan aloihin. Tavoitteena on myös luoda yhteisiä toimintatapoja ja eurooppalaisia malleja kotoutumisprosessin tukemiseksi sekä parantaa kansallisten kokemusten vertailukelpoisuutta kehittämällä indikaattoreja tärkeimmillä politiikan aloilla. Laittoman maahanmuuton torjunta Laittoman maahanmuuton ja siihen liittyvän rikollisuuden ehkäiseminen ja vähentäminen ihmisoikeuksia kunnioittaen täydentää keskeisellä tavalla laillista maahanmuuttoa koskevan yhteisen politiikan luomista. Laittoman maahanmuuton ehkäisemisessä ja torjunnassa on tapahtunut nopeaa edistymistä, kun kolmella painopistealalla (laittoman maahanmuuton torjunta, ulkorajojen valvonta ja laittomien maahanmuuttajien palauttaminen) on hyväksytty joukko oikeudellisia ja operatiivisia välineitä, kuten loppuvuodesta 2008 hyväksytty niin kutsuttu paluudirektiivi ja kesällä 2009 hyväksytty direktiivi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (nk. sanktiodirektiivi). Mahdollisuus työskennellä EU:n alueella ilman vaadittua oikeudellista asemaa on todettu olevan EU:hun suuntautuvan laittoman maahanmuuton keskeinen houkutin. Tehokas ja kestävä palauttamispolitiikka on olennainen osa hyvin hallittua unionin muuttoliikejärjestelmää. Yksi tähänastisista heikkouksista EU:n laittoman maahanmuuton vastaisessa politiikassa on ollut epäyhtenäinen ja tehoton palauttamispolitiikka. Keskimäärin vain yksi kolmesta maastapoistamispäätöksestä pannaan täytäntöön, ja samalla jäsenvaltiot ovat toteuttaneet laajamittaisia laillistamistoimia. EU:n eri jäsenvaltiot ovat myöntäneet oleskeluluvan 1980-luvun jälkeen ainakin 3,7 miljoonalle laittomalle maahanmuuttajalle. Tukholman ohjelmassa korostetaankin Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 13

14 edelleen tarvetta tehostaa toimenpiteitä kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Samalla painotetaan, että on kunnioitettava täysin palauttamiskiellon periaatetta ja kunkin paluumuuttajan perusoikeuksia ja ihmisarvoa. Edelleen korostetaan paluudirektiivin ja sanktiodirektiivin tosiasiallista täytäntöönpanoa. Takaisinottosopimukset ovat keskeinen väline laittoman maahanmuuton hallinnassa. Voimassa olevat takaisinottosopimukset, sekä kahdenväliset että Euroopan yhteisön solmimat, ovat osoittautuneet hyödyllisiksi välineiksi laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden palauttamiseksi. Ne helpottavat käytännön yhteistyötä vastaanottavan valtion kanssa, koska niissä määritellään selkeät säännöt takaisinottoa koskevista menettelystä. Myös Tukholman ohjelmassa korostetaan tehokkaiden ja toimivien joko EU-tason tai kahdenvälisten takaisinottosopimusten merkitystä. Unioni on solminut tähän asti takaisinottosopimukset 11 valtion kanssa ja neuvottelut ovat kesken useiden maiden kanssa joko erillisestä takaisinottosopimuksesta tai yleisemmästä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta. EU:n ja kolmansien maiden välisten kumppanuussopimusten maahanmuuttoyhteistyötä koskeviin artikloihin sisällytetään säännönmukaisesti takaisinottoa koskevia määräyksiä. Cotonoun sopimuksen (EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynen valtameren valtioiden kumppanuussopimus) 95 sopimuksen maahanmuuttoa koskeva artikla 13 sisältää takaisinottoa koskevia määräyksiä. Neuvoston on tarkoitus määrittää komissiolta vuonna 2010 saatavan arvioinnin pohjalta uudistettu ja johdonmukainen takaisinottostrategia. Tukholman ohjelman mukaan tärkeimpänä tavoitteena on jatkossakin oltava poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön tuella tapahtuva ihmiskaupan ja ihmissalakuljetuksen torjunta sekä yhdennetty rajaturvallisuus ja yhteistyö alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa kokonaisvaltaisen lähestymistavan puitteissa ja maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen mukaisesti. Ihmiskaupan ja ihmissalakuljetuksen ehkäiseminen ja torjunta edellyttää koordinoitua ja johdonmukaista toimintapolitiikkaa, joka ulottuu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta laajemmalle ja joka edellyttää laaja vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien kesken. Yhteistyön kolmansien maiden kanssa on katsottu olevan ratkaisevan tärkeässä asemassa myös ihmiskaupan torjunnassa ja marraskuussa 2009 hyväksyttiinkin tätä yhteistyötä ohjaava ihmiskauppaa koskeva toiminta-asiakirja, Action Oriented Paper. Tukholman ohjelman myötä EU tulee saamaan myös erillisen ihmiskauppakoordinaattorin. Ihmiskaupan torjuntaa pyritään tehostamaan kokonaisvaltaisesti, yhdistämällä ennaltaehkäisy, lainvalvonta ja uhrien suojelu. EU on haasteellisen tilanteen edessä pyrkiessään helpottamaan laillista pääsyä jäsenvaltioiden alueelle ja pyrkiessään samalla toteuttamaan toimenpiteitä laittoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Yhteisymmärrys on siitä, että rajatarkastusten tehostaminen ei saisi estää sellaisten henkilöiden pääsyä suojelujärjestelmiin, joilla on oikeus käyttää niitä. Erityisesti on otettava huomioon haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja ryhmät sekä ilman huoltajaa olevien alaikäisten vastaanotto. Tukholman ohjelmassa kehotetaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa (EASO) kehittämään menetelmiä, joilla eri ryhmistä koostuvista muuttovirroista tunnistetaan paremmin kansainvälistä suojelua tarvitsevat. Jäsenvaltioita on 14

15 myös kannustettu antamaan ulkorajavalvonnasta vastaavalle henkilöstölle koulutusta kansainväliseen suojeluun liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tukholman ohjelmassa painotetaan myös Frontexin ja EASOn toimintojen koordinoinnin tärkeyttä, kun muuttajia vastaanotetaan EU:n ulkorajoilla. EU:n tavoitteena on selkiyttää edelleen Frontexin toimeksiantoa ja vahvistaa sen roolia EU:hun suuntautuvan laittoman maahanmuuton ehkäisyssä, kuitenkin samalla pitäen kiinni jäsenvaltioiden ensisijaisesta vastuusta omasta rajavalvonnastaan. Ulkoinen ulottuvuus EU:n maahanmuuttopolitiikan ulkoinen ulottuvuus on saanut viime vuosina lisämerkitystä. Muuttoliikekysymykset on otettu huomioon ulkosuhteiden poliittisissa linjauksissa ja ohjelmissa sekä kehitysyhteistyötoimissa. Toiminnan painopiste on ollut aluksi Afrikassa ja Välimeren alueella. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuoropuhelun ja yhteistyön poliittisena kehyksenä toimii Cotonoun sopimuksen 13 artikla. Muuttoliikkeeseen ja kehitysyhteistyöhön liittyvät pitkän aikavälin toimet on koottu yhteen EU-Afrikka -strategiaan liitetyssä muuttoliikettä, liikkuvuutta ja työllisyyttä koskevassa kumppanuudessa. Kumppanuuden toimeenpanoa tarkastellaan säännöllisin väliajoin. Global Approachia on sittemmin laajennettu sekä maantieteellisesti että temaattisesti. Lähestymistapa on laajennettu koskemaan myös EU:n itäisiä ja kaakkoisia naapurialueita, ja sen keinovalikoima kattaa nykyisin erilaisia kohdennettuja välineitä kuten maakohtaiset muuttoliikeprofiilit, muuttoliikemissiot, yhteistyöfoorumit ja liikkuvuuskumppanuudet. Maahanmuuttokysymyksiä käsitellään enenevässä määrin myös Latinalaisen Amerikan, Keski-Aasian ja Aasian maiden kanssa. Maahanmuuttopolitiikan sisällyttäminen osaksi ulkosuhdepolitiikkaa on osaltaan auttanut varmistamaan, että maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin voidaan tarttua paremmin yhteistyössä asianosaisten kolmansien maiden kanssa. EU on viime vuosina kokonaisvaltaisen lähestymistavan myötä panostanut voimakkaasti maahanmuutto- ja kehityspolitiikkojen johdonmukaisuuden parantamiseen ja näiden politiikkojen keskinäisen synergian lisäämiseen eri tavoin. Tavoitteena on lisätä toimia, joilla maksimoidaan muuttoliikkeen myönteiset ja minimoidaan sen kielteiset vaikutukset kehitykseen. Maahanmuuton sovittiin jo vuonna 2005 olevan yksi kahdestatoista politiikan alasta, joilla pyritään soveltamaan ns. Policy Coherence for Development -lähestymistapaa. Politiikkojen johdonmukaisuuden edistämisellä pyritään nopeuttamaan YK:n kehitystä koskevien vuosituhattavoitteiden saavuttamista. EU pyrkii osaltaan vähentämään aivovuotoa (brain drain) ja tietojen ja taitojen hukkaan joutumista (brain waste) ja toisaalta edistämään liikkuvuudesta ja siirtolaisuudesta kehitysmaissa saatavaa hyötyä muun muassa helpottamalla siirtolaisten rahalähetyksiä ja edistämällä maahanmuuttajayhteisöjen osallistumista niiden pyrkiessä edistämään kehitystä alkuperämaissaan. Siirtotyöläisten väliaikainen tai pysyvä paluu lähtömaahan voi olla ns. aivotuontia (brain gain), jos siirtolaiset ovat ulkomailla ollessaan hankkineet uusia taitoja, jotka voidaan siirtää lähtömaan kehityksen tueksi. Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina 15

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0089 (NLE) 8330/1/16 REV 1 ASIM 60 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Italian ja Kreikan hyväksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.3.2018 COM(2018) 168 final 2018/0078 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS komission valtuuttamisesta hyväksymään unionin puolesta maailmanlaajuinen sopimus turvallisesta, hallitusta

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi

KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.6.2015 C(2015) 3560 final KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi FI FI KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0314 (NLE) 5626/16 LIMITE PUBLIC ASIM 9 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Ruotsin

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. toukokuuta 2014 (OR. en) 9905/1/14 REV 1 MIGR 78 SOC 365

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. toukokuuta 2014 (OR. en) 9905/1/14 REV 1 MIGR 78 SOC 365 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. toukokuuta 2014 (OR. en) 9905/1/14 REV 1 MIGR 78 SOC 365 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Yleistä rahastoista Euroopan sisäasioiden rahastoihin kuuluvat: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)

Lisätiedot

TARKISTUKSET esittäjä(t): Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

TARKISTUKSET esittäjä(t): Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 27.11.2018 A8-0370/ 001-014 TARKISTUKSET 001-014 esittäjä(t): Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Mietintö Miriam Dalli A8-0370/2018 Neuvoston päätösten (EU) 2015/1523 ja (EU) 2015/1601

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Suomen EUpuheenjohtajuuskausi

Suomen EUpuheenjohtajuuskausi Suomen EUpuheenjohtajuuskausi - Maahanmuuttopolitiikan tavoitteet Annikki Vanamo-Alho 12.3.2019 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä koskevien nykyisten strategisten suuntaviivojen

Lisätiedot

1. Komissio toimitti 1. huhtikuuta 2014 neuvostolle ja Euroopan parlamentille tiedonannon EU:n palauttamispolitiikasta (8415/14).

1. Komissio toimitti 1. huhtikuuta 2014 neuvostolle ja Euroopan parlamentille tiedonannon EU:n palauttamispolitiikasta (8415/14). EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. toukokuuta 2014 (OR. en) 9936/14 MIGR 82 COMIX 269 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed.

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM KVTR Yli-Vakkuri Laura Suuri valiokunta

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM KVTR Yli-Vakkuri Laura Suuri valiokunta Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00550 KVTR Yli-Vakkuri Laura 16.11.2004 Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä luonnoksesta neuvoston päätökseksi määräenemmistöpäätöksentekoon siirtymisestä rajavalvonta-,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Sisäministeriö LAUSUNTO SM2015-00158. MMO Räty Johanna(SM) 09.06.2015

Sisäministeriö LAUSUNTO SM2015-00158. MMO Räty Johanna(SM) 09.06.2015 Sisäministeriö LAUSUNTO SM2015-00158 MMO Räty Johanna(SM) 09.06.2015 Viite E 17/2015 vp; SM2015-00118; COM (2015) 240 Asia OSA; Hallintovaliokunnan kuuleminen 10.6.2015 klo 11.15; Euroopan muuttoliikeagenda

Lisätiedot

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/557. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/557. Tarkistus 22.3.2019 A8-0206/557 557 Otsikko 1 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta ja direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

JULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA

JULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA JULISTUS I COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa kansallisen ja alueellisen vuoropuhelun osalta sovellettaessa 'AKTvaltioiden ryhmällä' tarkoitetaan AKT-suurlähettiläskomitean

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2126(BUD)

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2126(BUD) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 15.7.2015 2015/2126(BUD) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 30.1.2014 2013/0120B(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 13. kesäkuuta 2012 (OR. en) 10449/12 Toimielinten välinen asia: 2011/0431 (APP) LIMITE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 13. kesäkuuta 2012 (OR. en) 10449/12 Toimielinten välinen asia: 2011/0431 (APP) LIMITE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 202 (OR. en) 0449/2 Toimielinten välinen asia: 20/043 (APP) LIMITE FREMP 8 JAI 366 COSCE 7 COHOM 22 OC 292 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 15.12.2015 COM(2015) 677 final 2015/0314 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ruotsin hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0045 (NLE) 6715/16 ASIM 22 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Italian ja Kreikan

Lisätiedot

12926/16 team/hkd/jk 1 GIP 1B

12926/16 team/hkd/jk 1 GIP 1B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. lokakuuta 2016 (OR. en) 12926/16 OJ CONS 48 JAI 804 COMIX 648 ESITYSLISTAEHDOTUS Asia: EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON 3490. istunto (oikeus ja sisäasiat) Päivä: 13. ja

Lisätiedot

Esitystä käsitellään OSA-neuvosten kokouksessa perjantaina

Esitystä käsitellään OSA-neuvosten kokouksessa perjantaina Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600103 MMO Räty Johanna(SM) 03.03.2016 Asia Ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2007/0094(COD) 18.3.2008 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus-

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Uusi koheesiokumppanuus

Uusi koheesiokumppanuus Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset

Lisätiedot

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö 16.3.2009 OLESKELULUVAT VUONNA 2008 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2008 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

EHDOTUSPYYNTÖ EAC/S23/2019. Vaihto ja liikkuvuus urheilussa

EHDOTUSPYYNTÖ EAC/S23/2019. Vaihto ja liikkuvuus urheilussa EHDOTUSPYYNTÖ EAC/S23/2019 Vaihto ja liikkuvuus urheilussa Tämän ehdotuspyynnön avulla toteutetaan valmistelutoimi Vaihto ja liikkuvuus urheilussa 12 päivänä maaliskuuta 2019 annetun komission päätöksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kehitysyhteistyövaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2003/0124(COD) 10. syyskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS kehitysyhteistyövaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

EU:n muuttoliikeagenda ja erityisosaajien maahanmuutto. Katri Niskanen Kansallinen asiantuntija Maahanmuutto- ja sisäasioiden pääosasto (DG HOME)

EU:n muuttoliikeagenda ja erityisosaajien maahanmuutto. Katri Niskanen Kansallinen asiantuntija Maahanmuutto- ja sisäasioiden pääosasto (DG HOME) EU:n muuttoliikeagenda ja erityisosaajien maahanmuutto Katri Niskanen Kansallinen asiantuntija Maahanmuutto- ja sisäasioiden pääosasto (DG HOME) Työperusteisen maahanmuuton edistäminen presidentti Junckerin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.8.2012 COM(2012) 439 final 2012/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tehostetun yhteistyön yleistä kehystä koskevan Euroopan unionin ja Euroopan lennonvarmistusjärjestön välisen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Edellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään

Edellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. kesäkuuta 2003 (04.06) (OR. en) 9771/03 EUROJUST 12 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Lapsi pakolaispolitiikassa. Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto

Lapsi pakolaispolitiikassa. Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto Lapsi pakolaispolitiikassa Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto Amnesty International Perustettu 1961, Suomessa 1967 Maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, tukijoita

Lisätiedot

TARKISTUKSET 2-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0138(COD) Lausuntoluonnos Andrey Kovatchev (PE v01-00)

TARKISTUKSET 2-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0138(COD) Lausuntoluonnos Andrey Kovatchev (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 9.11.2011 2011/0138(COD) TARKISTUKSET 2-8 Lausuntoluonnos Andrey Kovatchev (PE474.076v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.9.2017 COM(2017) 483 final 2017/0221 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin ja Mauritiuksen tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.10.2018 COM(2018) 719 final 2018/0371 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 muuttamisesta siltä

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten väliset asiat: 2016/0206 (NLE) 2016/0220 (NLE) 2016/0205 (NLE) 12853/16 LIMITE PUBLIC WTO 273 SERVICES 23 FDI 19 CDN

Lisätiedot

Maahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto

Maahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto Maahanmuutto Pirkanmaalla 4.2.2016 Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, / Tampereen yliopisto Turvapaikanhakijat 31.12.2015 Ulkomaan kansalaiset ja kotouttaminen Kunnan ja ELY-keskuksen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. lokakuuta 2009 (13.10) (OR. en) 14252/09 ENFOCUSTOM 100

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. lokakuuta 2009 (13.10) (OR. en) 14252/09 ENFOCUSTOM 100 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 9. lokakuuta 2009 (13.10) (OR. en) 14252/09 ENFOCUSTOM 100 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Tampereelta Dubliniin EU:n muuttoliikepolitiikan normit, arvot ja käytäntö

Tampereelta Dubliniin EU:n muuttoliikepolitiikan normit, arvot ja käytäntö Tampereelta Dubliniin EU:n muuttoliikepolitiikan normit, arvot ja käytäntö EMN ja EP:n Suomen tiedotustoimisto Eurooppasali 1.12.2017 Heidi Kaila/VNEUS Esityksen sisältö Tampereen Eurooppa-neuvoston (1999)

Lisätiedot

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. lokakuuta 2012 (10.10) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2010/0197 (COD) 11917/1/12 REV 1 ADD 1 WTO 244 FDI 20 CODEC 1777 PARLNAT 324 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia:

Lisätiedot

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 465 final 2015/0222 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan mukaisten kalastusmahdollisuuksien jakamisesta FI FI 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/45. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/45. Tarkistus 2.9.2015 A8-0245/45 45 Kostas Chrysogonos, Cornelia Ernst, Malin Björk, Marie-Christine Vergiat, Marina Albiol Guzmán, Barbara Spinelli, Eleonora Forenza, Stelios Kouloglou, Kostadinka Kuneva, Curzio Maltese,

Lisätiedot

14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C

14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. joulukuuta 2016 (OR. en) 14894/16 JAI 1006 ENFOCUSTOM 203 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. joulukuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0023/3. Tarkistus. Cristian Dan Preda PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0023/3. Tarkistus. Cristian Dan Preda PPE-ryhmän puolesta 4.3.2015 A8-0023/3 3 165 kohta 165. panee tyytyväisenä merkille, että Moldovassa kumottiin lokakuussa 2013 laki, jolla kiellettiin kaikkien muiden kuin avioliittoon tai perheeseen liittyvien suhteiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.5.2018 COM(2018) 249 final 2018/0117 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETAsopimuksen liitteen XI (Sähköinen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C

9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9635/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 24. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Ed. asiak. nro:

Lisätiedot

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10416/19 SOC 496 EMPL 384 ECON 649 EDUC 328 SAN 310 GENDER 30 ANTIDISCRIM 20 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

10062/19 team/as/mh 1 JAI.1

10062/19 team/as/mh 1 JAI.1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10062/19 ENFOPOL 289 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. kesäkuuta 2019 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.4.2016 COM(2016) 184 final 2013/0081 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston

Lisätiedot

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen?

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? KARKOTETUT - SEMINAARI EUROOPPALAISESTA SIIRTOLAISPOLITIIKASTA 6. 7.9. 2016 MARKUS HIMANEN, TURUN YLIOPISTO, 6.9.2016 Siirtolaisuuden

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.8.2015 COM(2015) 411 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus FI FI 1. JOHDANTO Euroopan talousalueesta

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2018 C(2018) 8465 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 14.12.2018, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn

Lisätiedot

Välimeren tilanne ja tarve kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen

Välimeren tilanne ja tarve kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen EUROOPAN PARLAMENTTI 04-09 HYVÄKSYTYT TEKSTIT P8_TA(04)005 Välimeren tilanne ja tarve kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. joulukuuta 04 Välimeren

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0259 (NLE) 6732/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: SOC 150 EMPL 77 MIGR 13 JAI 149 NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta 8.3.2018 A8-0048/7 7 Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että vuosien 2014 2020 monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä

Lisätiedot