Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 1-2 / 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 1-2 / 2014"

Transkriptio

1 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 1-2 / 2014

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus Pääkirjoitus 2 Taidetta sairaalan kaunistukseksi 3 Murrepakina Järjestötietopiste on aloittanut toimintansa Länsi-Pohjan keskussairaalassa Pipilän aluesairaalan 5 sairaala-apteekissa tapahtuu Juhlien sankareita 6 Terveisiä Tehyn pääluottamusmieheltä 7 Mitä uutta Sotesta 8 Aslak kuntoutus - mahdollisuus 9 parempaan elämään Työhyvinvointia joustavilla työaikajärjestelyillä 10 Kaisla 11 Ilkka ja Telma eläkkeelle 12 Keroputaan sairaalan pääsisääntuloaulan 14 uudistaminen ja taidekokoelmalahjoituksen vastaanottaminen Opinnäytetyö 16 Psykiatrian tulosalueen innovaattorin 17 valinta 2013 Työmatkaliikkumisen teemapäivä Juhannus on meillä herttainen 18 Pisto tai viilto on tyypillinen terveydenhuollon tapaturma! Länsi-Pohjan keskussairaala henkilökunnan 19 kausi-influenssarokotukset 2013 Työhyvinvointikoordinaattori Sairaanhoitopiirin ja Saarenvireen 20 yhteistyötä viiden vuoden ajan OYS-ERVA henkilöstöjärjestöjen 21 tapaaminen Antti Myllykangas 22 Elämmekö suvantovaihetta ulkoisten muutosten osalta? Vai onko tämä tyyntä myrskyn edellä? Oman toiminnan kehittäminen ja kehittämishankkeiden eteenpäin vieminen on onnistunut alkuvuoden aikana hyvin, kun isoja rakenteellisia muutoksia ei ole ollut toteutettavana. Sisäisiä muutoksia on kyllä ollut senkin edestä. Uusi hallintosääntö, uusi HR-ohjelmisto, uusi laskutusjärjestelmä Ulkoiset muutokset ovat tulossa, ensin kiireellisen hoidon asetus 2015 ja vuoden 2017 alusta tällä tietämällä viiden sosiaali- ja terveydenhuoltoalueen järjestämisvastuu. Mikä meidän tuottajien rooli ja mahdollisuus jatkossa on? Tätä asiaa varmasti jokainen kysyy mielessään, vastausta emme saa vielä mistään. Seutuvaltuusto on toki linjannut, että uudessa rakenteessa Länsi-Pohjassa aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Yhteistoiminta-alueella yhdistyisivät sosiaalipalvelut, perusterveydenhuollon palvelut ja erikoissairaanhoidon palvelut samaan organisaatioon. Kuntien päätöksenteossa asia ei ole ollut, koska odotellaan valtakunnallisia linjauksia. Nyt täytyy uskoa, että valtakunnalliset linjaukset eivät muodostu esteeksi integraation toteuttamiselle. Valtuusto kokoontui ja hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Valtuusto perusti kaivatun henkilöstöjohtajan viran, hallitus aloittanee viran täyttöprosessin kesäkuussa. Eniten valtuustoa keskustelutti psykiatrian tulevaisuuden tilaratkaisut. Valtuuston päätös mahdollistaa psykiatrisen hoidon tilaratkaisujen laajamittaisen selvittämisen. Psykiatrian toiminnot ovat nyt hajallaan, mikä hankaloittaa yhteistyötä ja aiheuttaa kustannuksia. Keroputaalla on nykyiseen tarpeeseen nähden tiloja liian paljon. Tämä on ymmärrettävää, 1960-luvulla tehdyssä sairaalassa on ollut 160 sairaansijaa kun nykyinen sairaansijamäärä on 30. Mahdollisesti tästä voidaan mennä vielä pienempään sairaansijamäärään. Hoitokäytäntöjen kehittyminen, kuntoutus- ja palveluyksikköjen lisääminen kuntiin ja entistä varhaisemmin ja nopeammin tilanteisiin puuttuminen ja hoitoon pääsy on muuttanut toimintakentän. Niin psykiatriassa kuin somaattisessa hoidossa. Kuluvana vuonna on ollut erityisen seurannan aiheena se, kuinka paljon jäsenkuntiemme asukkaat käyttävät vapaan valintaoikeuden tuomaa mahdollisuutta hoitopaikan valinnassa. Näyttää siltä, että määrä on jäänyt vähäiseksi, koska hoitopalvelujen ostojen määrä on alentunut selvästi ja samanaikaisesti ulkokunnilta saatavat myyntitulot ovat kasvaneet. Saatavuus, saavutettavuus ja laatu ovat kohdallaan! Tästä on hyvä jatkaa ja muistaa, että me jokainen olemme osaltamme markkinoijia. Hyvä kello kauas kuuluu. Toivotan jokaiselle hyvää mieltä hyvin hoidetusta työstä, rentouttavaa kesäaikaa ja luottamusta tulevaisuuteen. Riitta

3 Taidetta sairaalan kaunistukseksi Dialyysiosastolla on kaksi akvarellimaalausta, jotka haluan tuoda esille Länsi- Puhuri -lehden lukijoille. Taulut, nimeltään Kesäinen merimaisema ja Talvimaisema, on maalannut iiläinen taitelija Kalevi Valle vuonna 2006; samana vuonna, kun dialyysiosasto muutti uusittuihin tiloihin. Dialyysiosaston henkilökunta muisteli, että taulut on hankittu potilaiden virkistykseksi, potilailta saaduilla lahjoitusrahoilla. Taulut on sijoitettu osaston taukotilaan, jossa potilaat ruokailevat dialyysihoidon päätteeksi. Sama tila toimii myös osaston henkilökunnan taukotilana, joten taulut virkistävät myös henkilökuntaa heidän työtauoilla. Taulujen kautta voi muistella mennyttä talvea tai kesää tai virittäytyä tulevaan. Tätä kirjoittaessani (huhtikuu), meillä sairaalan työntekijöillä on jo kovasti kesä mielessä ja suunnitelmia tulevan kesän ja loman varalle. Lehden ilmestyessä ja tätä juttua lukiessanne, toivottavasti kesä on jo saapunut tänne pohjolaan huumaten meidät kauneudellaan, väreillään, tuoksuillaan ja ennen kaikkea lämmöllään. Teksti: Tuija Nurkkala Kuvat: Aliisa Kesti Mie olen illan torkku ja aamun virkku. Illala yheksän uutisia harvoin jaksan kattua. Mutta ootappa ko tullee aamu, nykysin kukun ylhäälä jo ennen viittä, monesti jo lähempänä neliää, vaikka olis kuinka vappaa päivä töistä, tai iltavuoro. Aamuvuohron on ainaki mulla heleppo noussa. Sormet mullasa mie olen ollu jo viieltä aamula tonkimasa kukkapenkkejä ja mansikkamaata. Linnut ne on mulle vain laulelhe. Niitten laulua on mukavaa kuunnella, ko istuu porthaila aikasin ja ryypiskellee aamukahavia. Mulla on pihasa neliä linnunpönttyä, kaks tein lissää. Toisena päivänä tuli jo uushin pönthöin asukhat. Mie taisin saaha niistä kaverit. Siihen malhin ne mulle sirkuttellee, ko menen lähele. Taikka sitten ne sannoo että mene muuale siittä, en tiiä?näisä kevvään ja kesän aamuisa on kaikki kauhneus, mitä ihminen vain voi toivua. Sama sitten sattaako vai paistaa.aina on luonnola jotakin uutta näyttää. Oikeen silimiä hivveilee. Mie lähin mökile täsä yhtenä päi Murrepakina KAIKKIA SITÄ SAA KOKIA vänä että laitan venhen vesile. No empäs sitten laittanukhan, oli järvi vielä jääsä, 6.5 ja järvi jääsä,?ohhoh. Käveleskelinki vielä jäälä ja ihimettelin. No sullaako ko sullaa, ajattelin. Kahavipullosta juopasin rannala kuitenkin kahavit ja hyvältä maistu. Ja kuovit laulo mulle. Se oli sen päivän juhulahetki mulle. Nyt on 24.5 ko tätä kiriottelen ja tuntuu että on jo täys kesä. Pittää tehä uus yritys venhenlaskhun. Kohan kerkiän vain. Tämmönen se on suomen kesä, samhan aikhan ko puut ja penshat tekkee silimuja. Saankilometrin pääsä on järvi jääsä. Mutta aika hienon näky se oli kuitenkin. Oikiasthan aika vaikuttava näky. Viikkua ennen juhannusta alakaa siika nousemhan tuohon lähelä olehvan koskhen. Sitä nousua kestää pari viikkua. Sillon tämä poika assuu koskela. Verkkolupia hommasin muutaman ja toisen venhen vien siihen kosken alle. Serkkupojan kans meinasipa pyytää siikaa oikeen tosishan. Verkoila ja onkimala. Ai ai, vesikielelä jo ootama että pääshän joele. Niin ja tietenki sielä joela olhan läpi yön aina. Taitaa siinä makkara paistua poikinhen ja nokipannukahvi kiehua aina välhin. Ja pittäähän sitä tietenki makkaralle kyytipojaksiki jotakin riipassa. Ettei kurkhun vain takerru!!! Öhöm. Niin muuten. Mulla onki nyt aikaa touhuta kaikenlaista. Mie jäin osa-aika eläkhele huhtikuun alusa. Kolome viikkua töitä ja kolome viikkua vappaata. Miehän taian oikeen pakahtua tähän onnen tunthessen, niin mukavalta tämä tuntuu. Mulla on aikaa nyt vaikka mihin. Hillat, mustikat ja puolukat oottaa minua. Niin ja ravut tietenki. Minua oikeen naurattaa ko ajattelenki vain alakavaa kessää. Taikka on minua kyllä jo nykki nauratellu, joka päivä tuntuu niin mukavalt. Ehin olla töisä 44 vuotta yhthen menhon, enkä ole koskhan ollu päivätöisä, aina olen ollu vuorotöisä. Niin kyllä tämä maistuu hyvältä. Niin hyvältä.niin, että mitähän kaikkia sitä vielä saakhan kokia, ko nykki jo saan kokia kaikkia mukavaa, mistä tykkää. Muutaki ko katiskaa. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista 3

4 Järjestötietopiste on aloittanut toimintansa Länsi-Pohjan keskussairaalassa Länsi-Pohjan keskussairaalan aulassa Kemissä on aloittanut toimintansa Järjestötietopiste. Pisteessä yhdistykset ja järjestöt kertovat toiminnastaan. Toiminnan tavoitteena on, että sairaalan asiakkaat, henkilökunta, alueen ihmiset ja järjestöväki voivat tavoittaa toisensa paremmin. Järjestötietopisteen kautta järjestöjen verkostoiminen, yhteistyö erikoissairaanhoidon klinikoiden kanssa mahdollistuu ja erilainen vertaisryhmätoiminta lisääntyy. Tavoitteena on saada tietopistepäiville mukaan alueella toimivia yhdistyksiä, liittojen ja keskusjärjestöjen aluetyötä tekeviä. Lapin ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja geronomiopiskelijat ovat mukana järjestötietopistetoiminnassa työharjoittelujaksojen aikana. Järjestötietopisteen mallina on Lapin keskussairaalan Tietovakka. Järjestötietopistepäivä on pääsääntöisesti tiistai, paitsi aloituspäivä osui maanantaille. Länsi-Pohjan keskussairaalan aulassa aukaistussa Järjestötietopisteessä ensimmäisenä esittäytymisvuorossa olivat Kemin seudun ja Tornion sydänyhdistykset. * * * * * * * * * * * Kevään Järjestötietopistepäivät: Ti klo Crohn ja Colitis yhdistys Ti klo Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Kipu Sydäntietoutta jaettiin niin esitteiden kuin muunkin rekvisiitan muodossa. Ti klo Lapin Kilpirauhasyhdistys Ti klo Kemin seudun ja Tornion diabetesyhdistykset Ti klo Länsi-Pohjan AVH yhdistys, Aivoliitto Ti klo Länsi-Pohjan omaishoitajat ja Läheiset Ti klo Tornion kuulo ja Kemin seudun kuulo Majakka ry:n toimintaa olivat paikan päällä esittelemässä kehittämispäällikkö Sinikka Kähkönen sekä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Teija Karisaari. Toiminnan suunnittelussa ovat olleet mukana Perusterveydenhuollon yksikkö, Länsi-Pohjan keskussairaala, Lapin ammattikorkeakoulu ja Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry. Koordinoinnista vastaa Majakan vapaaehtoistiimi. Lisätietoa saa Sini Höltältä, puh ja Teija Karisaarelta, puh Toiminta jatkuu syksyllä, yhdistykset voivat ottaa yhteyttä, jos haluavat osallistua pisteen toimintaan, 4

5 PIPILÄN ALUESAIR UESAIRAAL AALAN AN SAIRAAL AALA-APTEEKIS A-APTEEKISSA SA TAP APAHTUU AHTUU Apteekkari Pertti Troppi oli lempeä mies. Ainakin jos häneltä itseltään tai hänen runsaslukuiselta viherkasvikatraaltaan kysyttiin. Apteekkarin työhuoneessa asusti Anopinkieli, Ahkeraliisa, Junnu Juoru ja melkein puolentoista metrin mittaiseksi ehättänyt Limoviikuna, joita Troppi hoivasi paatoksella. Alaiset ja muut työtoverit tunsivat hänet tiukkana ja itsepäisenä persoonana, jonka varpaille ei kannattanut turhan päiten tallata. Lääke-edustajien keskuudessa kiersi kauhutarinoita, joissa kuivahtaneita pullia tai sottaavia mainoskyniä tuoneet edustajat olivat saaneet lentävän lähdön Tropin pakeilta. Eräs Plasebo Oy:n piiriedustaja oli joutunut itse (apteekkarin valvovan silmän alla) popsimaan tuomansa pullapitkon, koska ei ollut huomannut pitkopakkauksen kyljessä ollutta -30% tarraa. Kerran yksi PeRectumin Country Manager oli vahingossa kaatanut Limoviikunan kukkaruukun ja paikalta paetessaan hurauttanut mersullaan oman läppärilaukkunsa päältä. Nolojen tilanteiden välttämiseksi keskussairaalan kahvioon oli ilmoitettu apteekkarin raiderin sisältö; tusina tuoreita pitkiä viinereitä, kymmenen voisilmäpullaa ja puolikymmentä mokkapalaa. Tätä ostoslistaa noudattavat lääke-edustajat saivat kahden minuutin audienssin ja apteekkari kuunteli heidän myyntipuheensa tunnollisesti - mutta sanaakaan kommentoimatta. Apteekkari Tropin uskollinen oikea käsi - tai ehkä paremminkin sanottuna vasen pikkurilli - oli proviisori Kaino Kuuri. Hänen elämänsä keskipisteet olivat puoliso Erkki ja kaksi muotovaliota pyhää birmaa, joiden menestyminen kissanäyttelyissä oli koko sairaalan henkilökunnan vastahakoisessa tietoisuudessa. Proviisori Kuuri harrasti puolisonsa kanssa pilatesta ja bodypumpia, lisäksi hän tykkäsi näyttää nätiltä ja tuoksua hyvältä. Apteekin wc-tiloissa leijui usein Chanelin ja Guccin uusimmat tuoksut ja peilikaapin sisältä löytyi valokynää ja aurinkopuuteria. Kenellekään ei ollut epäselvää, että Kaino Kuuri oli työhönsä ja elämäänsä tyytyväinen mies. Pipilän sairaala-apteekissa työskenteli luonnollisesti myös farmaseutteja ja lääketyöntekijöitä. Porukan nuorin oli punatukkainen farmaseutti Nappi, maastavedon Pohjois-Suomen mestari ja pakkotoistobloggari. Farmaseutti Jomo oli ympäristötietoinen joogaguru, joka surutta kurmuutti työtovereitaan näiden jättämästä valtavasta hiilijalanjäljestä. Farmaseutit Hota ja Tippa olivat ikivanhoja konkareita, jotka hokivat päntiönään sitä, miten asiat oli tehty ennen vanhaan. Sitä vastoin heillä oli vaikeuksia muistaa, minkä työtehtävän parissa olivat painiskelleet vajaa tunti sitten. Lääketyöntekijät Tase ja Pulveri pitivät huolen siitä, ettei apteekista myyty ei-oota. Heidän ansiostaan A tuli ennen B:tä, rivit olivat suorassa, kahvi oli ajallaan tippumassa ja apteekkarin kasveilla oli aina käytettävissään raikasta aqua sterilisataa ja Substral-puikkoja. Apteekin tietojärjestelmänä oli jo vuosikymmenen verran palvellut sovellus nimeltä WebMarela, lempinimeltään Martsu. Martsu ei ollut pelkkä kone, vaan se oli tunteet ja vahvan tahdon omaava persoona, jolla oli apteekkari Tropin kanssa tiivis viha-rakkaussuhde. Muihin apteekin työntekijöihin Martsu suhtautui viileän välinpitämättömästi, nakkeli niskojaan, antoi omituisia virheilmoituksia ja hävitti piruuttaan varastosta tavaraa. Kun Martsu riitaantui apteekkarin kanssa, se saattoi pitää viikon mykkäkoulua, tehdä muutoksia tietokannan asiakastietoihin ja vääristellä saldotietoja. Erään kerran Martsu hävitti jäljettömiin puolen vuoden varaston Burana 400mg tabletteja. Toisella kerralla se muutti asiakastietoihin sydänkeuhkoyksikön (SyKe) nimen PsyKoksi. PsyKo -osastolle ehdittiin lähettää kuukausilaskut, ennen kuin lääketyöntekijä Tase huomasi Martsun källin. SyKe:n osastonhoitaja oli asian johdosta syvästi loukkaantunut. Kaikista eniten Martsu inhosi sitä, kun tietohallinnon atk-suunnittelijat alkoivat tonkia sen sisuksia. Silloin Martsu pinnisti voimansa äärimmilleen ja keikautti itsensä nurin. Näiden riitatilanteiden ratkaisemiseksi tarvittiin monenlaisia lepyttelyjä; kalliita päivityksiä, uusia palvelimia ja oheislaitteita. Martsu oli loppupeleissä aika turhamainen pimu. Sen kanssa pystyi kuitenkin elämään rauhanomaista rinnakkaiseloa - jos vain osasi vedellä oikeista piuhoista. SEURAAVASSA NUMEROSSA: Pipilän aluesairaalan sairaala-apteekissa pannaan tuulemaan kun koko maata uhkaa ydinonnettomuus. Olkiluodon alasajo epäonnistuu ja ilmaan uhkaa päästä radioaktiivista saastetta. Joditabletit loppuvat koko Suomesta ja Pipilän sairaala-apteekki valjastetaan pyörittämään jodipillereitä koko Pohjois-Suomen tarpeisiin. Katja Halttunen 5

6 Juhlien sankareita Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsentä ja Kemin kaupungin valtuuston puheenjohtajaa Matti Päkkilää muistettiin 70 -vuotissyntymäpäivän johdosta hallituksen kokouksen yhteydessä Lahjan ojensivat shp:n hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag ja shp:n johtaja Riitta Luosujärvi. Vuonna 2013 eläkkeelle jääneet 1. Ernvall Marja-Leena Heinonen Tuulikki Jatko Raija Jääskeläinen Tuomo Kakko Raimo Karppinen Heli Kemoff-Malo Ritva Kupiainen Raili Körkkö Riitta Lahti Kyllikki Laurila Reino Lindholm Airi Lintula Kyllikki Mäkelä Sirkka-Liisa Mäkimurto Raija Pietarila Liisa Pohjola Sirpa Sinervä Helinä Tervaniemi Eeva Vehkaperä Ilkka Vierelä Kirsti Vieruaho Anita Virkkula Ritva Lääkintävahtimestari Reino Laurila sai rintaansa Suomen tasavallan presidentin myöntämän valkoisen ruusun mitalin pitkästä palveluksesta saman työnantajan palveluksessa. Reinon vieressä johtajaylilääkäri Juha Kursu ja taustalla operatiivisen tulosalueen ylihoitaja Maritta Rissanen. Mitalijuhlia pidettiin tammikuun hallituksen kokouksen yhteydessä. * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Toimeen valittuja Kirurgian osastonylilääkärin virkaan on valittu Juhani Juntunen alkaen. Radiologian apulaisosastonhoitajan toimeen on valittu Katja Heikkinen alkaen. Radiologian osastonhoitajan virkaan on valittu Leena Korolainen alkaen. Kuva: Aliisa Kesti 6

7 Terveisiä Tehyn pääluottamusmieheltä Luottamusmiesten toimikausi alkoi ja kestää saakka. Minulle tämä kausi on kolmas tässä tehtävässä. Aikaisemmin varaluottamusmiehenä ja vt. varapääluottamusmiehenä toiminut Mia Kurtti (Keroputaan pkl) jatkaa luottamusmiehenä/varapääluottamusmiehenä. Edellisellä kaudella täydennysvaalilla luottamusmiehen tehtävään tullut Niina Nivala-Huhtaniska (Hamsu) jatkaa luottamusmiehenä ja uutena varaluottamusmiehenä tehtävässä on aloittanut Pertti Oikarainen (ensihoito). Me muut olemme sairaanhoitajia ja Niina suuhygienisti ja kaikki työskentelemme eri yksiköissä. Edunvalvonnan kannalta on hyvä, että olemme eri puolilta, tuttuun luottamusmieheen on helpompi aina ottaa yhteyttä. Kaikki me kuitenkin hoidamme kaikkien tehyläisten asioita, joten keneen tahansa voivat jäsenet yhteyttä ottaa. Olipa asia pieni tai suuri, ottakaa yhteyttä ja kysykää. Ajankohtaisia/kesken olevia asioita tällä hetkellä paikallisesti ovat mm. työaikapankki, TVA-lomakkeiston uusiminen ja sijaiskartoitus. Pitkäaikaisia sijaisia on vakinaistettu viime vuosina melko hyvin, mutta aina tulee uusia, jotka pitäisi vakinaistaa. Itse asiassa meidän kannattaisi ennakoida tulevaa ja vakinaistaa mahdollisimman moni yli 2-3 vuotta yhtäjaksoisesti töissä ollut sijainen. Eläköityminen, niin meillä kuin lähialueella, kiihtyy eikä kannattaisi odottaa, että pula sijaisista pahenee ympärivuotiseksi. Loma-aikoina ja äkillisiin sijaisuuksin meillä on nyt jo hankaluuksia saada sijaisia. Sen tietää jokainen joka iltaisin tai viikonloppuisin soittelee sijaista lyhyellä varoitusajalla töihin. Onneksi myös kuntayhtymän tarkastuslautakunta on viime vuoden arviointikertomuksessaan ottanut kantaa henkilöstön vakinaistamisen puolesta, kun perusteet täyttyvät. Iso kesken oleva asia on Sote-uudistus, joka tulee vaikuttamaan meidän työhön varmasti, mutta miten, ei tiedä vielä kukaan. Perustetaanko meillä oma Sotealue, jossa yhdistyisi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimi? Palveluiden käyttäjien kannalta tämä olisi varmaan erittäin hyvä ratkaisu, ainakin, jos sen myötä hoitoa tarjottaisiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Meille työntekijöille se antaisi myös ehkä jonkunlaista turvaa tulevan varalle. Viimeksi, kun tällä alueella Sotepiiriä oltiin perustamassa, päästiin työssä melko pitkälle. Kalkkiviivoilla se kuitenkin kariutui, joten vielä en tämänkään hankkeen vuoksi kuohuviinipulloa (samppanjaanhan ei näillä palkoilla ole varaa) ole kylmään laittanut. Poliittiset päätöksentekijät tekevät kuten parhaaksi näkevät ja me elämme sitten sen mukaan. Hyvää kesää kaikille toivottaa Sari Auvinen Tehy plm ELÄMÄNPUU Elämän puu on yleinen aihe muinaisen Lähi-idän kansojen kulttuureissa. Tavallisesti kyseessä on myyttinen puu, joka antaa kuolemattomuuden. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala istuttaa Eedenin puutarhaan kaksi puuta: elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun. Elämänpuu-taidekirja esittelee Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin taidehankintoja vuosikymmenten varrelta. Taidekokoelmaan kuuluu yli 300 teosta, joten kirjassa on esillä vain osa sairaanhoitopiirin laajasta taidekokoelmasta. Sairaanhoitopiirin taidekokoelmaan kuuluu niin veistoksia, maalauksia, grafiikkaa kuin tekstiiliteoksia. Monet tekijät ovat tunnettuja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tunnettujen tekijöiden töiden lisäksi taidekokoelmaan sisältyy myös potilaiden, omaisten ja työntekijöiden teoksia. Kaikki alkoi vuonna 1971, kun Kemin keskussairaalan kuntainliiton liittovaltuusto hyväksyi markan määrärahan sairaalarakennuksen ja sen alueen taiteellista kaunistamista varten. Ilmoitus taidehankintojen käynnistämisestä julkaistiin kuudessa päivälehdessä maaliskuussa Siinä Kemin keskussairaala pyysi Länsi-Pohjan alueen taiteilijoilta idealuonnoksia uusien tilojensa kuvataiteelliseksi kaunistamiseksi. Taide luo terveyttä, rikastuttaa elämää ja toimii tunteiden tulkkina. Tämän tiedostaen on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille hankittu taideteoksia 1970-luvun alusta aina näihin päiviin saakka. 7

8 MITÄ UUTTA SOTESTA? Länsi-Puhuri 1-2/2014 SOTE -uudistusta on Suomen maassa valmisteltu jo hyvä tovi. Muutosten tuulten puhaltaminen sai uutta puhtia, kun hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sote -palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Pohjoisen alue tulee muodostumaan kaikkiaan 68:sta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan kunnasta. Pohjois-Suomen Sote-alue tulee päättämään kaksi tärkeää asiaa; mitä sote-palvelut meillä täällä Länsi-Pohjassa ja koko Lapissa ovat ja ketkä niitä tuottavat. Länsi-Pohjan alueella käynnistyi tammikuussa selvitystyö oman sote- alueen muodostamiseksi, joka kevään aikana muotoutui hallituspuolueiden uusien linjausten johdosta yhteistoiminta-aluetta käsitteleväksi selvitykseksi. Kolmessa kuukaudessa Seija Parviainen ja Leena Leväsvirta rakensivat esityksen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueesta, joka toimii Sote-alueella palvelun tuottajana. Toteutuessaan uusi palvelutuotanto-alue merkitsee alueen kaikkien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen viemistä yhteen organisaatioon. Länsi-Pohjan alueen asukkaille tämän toteutuminen merkitsee myös sitä, että kriteerit palveluun pääsyyn yhdenmukaistuvat. Tällöin asiakasmaksut ja etuudet olisivat yhtä suuria ja esimerkiksi seulontakäynnit järjestettäisiin kaikille samassa iässä. Tällä hetkellä odotetaan sote -järjestämislakia ja sen linjauksia. Sote -uudistusta valmistelee peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä. Sen tehtävänä on laatia esitys uudeksi järjestämislaiksi. Lakiesityksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee syysistuntokaudella. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa Vielä puuttuu tieto siitä, kuka tai mikä taho on se veturi, jonka tehtäväksi uusien SOTE -alueiden muodostaminen lopulta lankeaa. Pohjois-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien edustajat ovat asiasta pari kertaa Oulussa kevään aikana kokoustaneet, mutta virallinen marssijärjestys odottaa tulevaa järjestämislakiesitystä. Mikäli edellä esitetty aikataulu pitää paikkansa, edes osimmoilleen, on kesän jälkeen edessä työntäyteinen rupeama. Seutuhallitus- ja valtuusto ovat linjanneet, että yhteistoiminta-alueen valmistelu viedään kuntien päätöksentekoon sotejärjestämislain linjausten selvittyä. Kun paikallinen päätöksenteko on vahvistanut asian, todennäköisesti elokuussa, voidaan Länsi-Pohjan palvelutuotantoalueen todellinen rakentaminen aloittaa. Siinä sitä savottaa sitten riittääkin seuraavat pari vuotta! Tarvitaan asiantuntijaryhmien aktiivista työskentelyä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon toiminnalliseksi integroimiseksi sekä hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjujen muodostamiseksi aidosti asiakaslähtöiseksi. Eli mitä uutta SOTEsta? Ei tällä erää juuri muuta kuin se, että Länsi-Pohjan alue on valmistautunut asiaan sillä tasolla kuin se tällä hetkellä on mahdollista. Lapin sairaanhoitopiirin alueen palvelutuotannon valmistelu on vielä lähtökuopissaan. Käsillä oleva odotusaika käytetään hyväksi alueelliseen edunvalvontaan eri foorumeilla. Samassa rintamassa on koko Lapin maakunta: palvelutuotantoalueita maakuntaan tulee saada vähintäänkin kaksi. Lappiin omansa ja Länsi-Pohjaan omansa, järjestämisvastuun ollessa laajalla SOTE -alueella Lapin Liitto koko Lapin toimijana tulee valmisteluaikana koordinoimaan suunnittelutyötä. Merja Haapakorva-Kallio Kehittämispäällikkö Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pertti Sakaranaho Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 8

9 Aslak kuntoutus - mahdollisuus parempaan elämään Rokua on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Pääsin mukaan osastonhoitajien Aslakiin helmikuussa Meitä oli pieni kuuden hengen ryhmä, viisi meidän talosta ja yksi Lapin keskussairaalasta. Alkutestien jälkeen totesin olevani joukon nuorin ja huonokuntoisin. Työhön liittyvät kuormitustekijät ja muutosten tahti oli verottanut jaksamistani, oikeastaan olin unohtanut itseni kokonaan. Kuntoutuksen lääkäri totesi kylmästi, että riski sairastua aivohalvaukseen oli todella suuri. Nyt oli viimeinen hetki tehdä asialle jotakin ja laittaa palaset uuteen järjestykseen. Aslak-vuoteen mahtui neljä viikon mittaista jaksoa Rokualla ja kotijaksot, jolloin varsinainen työ tehtiin. Meidän ryhmä oli mahtava, lukuisat keskustelut työstä ja oman elämän haasteista antoivat uusia näkökulmia ja uutta potkua arkeen. Totesimme yhteen ääneen, että tarvitsemme rutosti lisää tarmokkuutta, jotta jaksamme hoitaa itseämme työajan ulkopuolella. Rokuan upeat maisemat jäivät ikimuistoisena mieleeni, allasrentoutusta ja aamuvarhaisia kuntosalitreenejä kaipaan vieläkin. Kuntoutusohjaajat opastivat ja kannustivat meitä ja ryhmän vertaistuki toimi hyvin. Asettamani tavoitteet toteutuivat ja jo keväällä pääsin erilleen verenpainelääkkeistä, kunto nousi kohisten ja kilot karisivat. Haluan lausua suuret kiitokset yhteisestä matkasta kuntoutusohjaaja Artolle ja kurssikavereille Tapiolle, Astalle, Sinikalle, Anna-Liisalle ja Päiville. Suosittelemme kaikille Aslak-kuntoutusta jossakin työuran vaiheessa. Kuntoutujien puolesta Marika Biro Rokuan maisemia syksyllä. Kurssilaiset helmikuussa Näin hauskaa oli kuntoutuksessa vappuaattona 9

10 Työhyvinvointia joustavilla työaikajärjestelyillä Ergonominen työvuorosuunnittelu Epäsäännöllinen työaika kuormittaa työntekijöitä sekä fyysisesti että henkisesti. Vuorotyölle on olemassa suositukset vuorojärjestelmän kierrosta myötäpäivään, lepotaukojen pituudesta, työvuorojen kestosta jne. Suositukset perustuvat tutkittuun tietoon ergonomisten työvuorojärjestelyjen myönteisistä terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Ergonominen työvuorosuunnittelu on hoitotyössä suositeltava työvuorosuunnittelun malli. Se on mahdollisimman suotuisa työntekijän terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Sitä kuvaa työvuorojen ennakoitavuus, nopea eteenpäin kiertävä järjestelmä (aamu-ilta-yö-vapaa), korkeintaan 10 tunnin vuorot, riittävä vapaa vuorojen välillä sekä yhtenäiset vapaajaksot, myös viikonloppuisin. Säännöllinen ja ennakoitava työvuorojärjestelmä lisää työntekijän hyvinvointia ja helpottaa vuorolistan suunnittelua. Henkilöstön sitoutumista voi tukea yhdistämällä ergonomisen työvuorosuunnittelun ja vaikutusmahdollisuudet työvuorojärjestelyihin. Työaika-autonomia Työaika-autonomialla tarkoitetaan yhteisöllistä työvuorojen suunnittelukäytäntöä, jossa jokainen työntekijä suunnittelee omat työvuoronsa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa. Työntekijällä on vapaus ja vastuu suunnitella omat työvuorot yhdessä sovittujen pelisääntöjen ja olemassa olevien reunaehtojen puitteissa. Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa aamu-, ilta- ja yövuorojen määriin sekä vapaiden rytmittelyyn ja sijaintiin. Autonominen työaikasuunnittelu ei muuta työhöntuloaikoja eikä säännöllisen työajan pituutta. Työaika-autonomian reunaehtoja ovat noudatettava työehtosopimus, työaikalaki, paikalliset sopimukset sekä yksikön toiminta. Pelisääntöjen avulla varmistetaan toimintojen sujuminen sekä se, että työvuorosuunnittelu on oikeudenmukaista ja tasapuolista. Mahdollisuus suunnitella omat työvuorot helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, koska pyrkimys on, että jokainen työntekijä voisi suunnitella mahdollisuuksien mukaan omaa elämäntilannetta palvelevia työvuoroja. Mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin edistää lisäksi oman työn hallintaa ja sen myötä myös jaksamista. Autonominen työaikasuunnittelu vaatii työntekijöiden ja esimiehen välistä luottamusta sekä tietoa vaadittavasta henkilöstön määrästä ja osaamisen tarpeista kussakin työvuorossa. Yhdessä sovittujen pelisääntöjen lisäksi työaika-autonomia edellyttää ergonomisen työvuorosuunnittelun periaatteiden tuntemista, tietoa ja ymmärrystä siitä, miten työajat vuorotyössä vaikuttavat hyvinvointiin, työntekijöiden osallistumista ja vastuunottoa sekä omien työaikaan liittyvien tarpeiden tunnistamista. Työaikaautonomian käyttöönotto edellyttää myös työntekijöiden perehdyttämistä työvuorosuunnitteluun ja työaikamääräyksiin. Työaika-autonomiaan siirtyminen mahdollistaa joustavan työajan käytön ja tasapuolisen ja oikeudenmukaisen työvuorosuunnittelun. Lisäksi tarvitaan neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja, erilaisten yksilöllisten, yhteisöllisten ja toiminnan tarpeiden yhteensovittamista, sekä jokaisen yksittäisen työntekijän vastuunottoa työyhteisön toimivuudesta ja kehittämisestä. Esimiehen tehtävä on tukea ja ohjata henkilöstöään työvuorosuunnittelussa. Esimiehen rooli muuttuu työvuorojen suunnittelijasta työvuorosuunnitelman hyväksyjäksi ja pelisääntökeskustelun ohjaajaksi. Hänen tehtävänään on vastata siitä, että työvuorosuunnitelma tukee työyksikön toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Työaikajärjestelmien muuttaminen vaatii aikaa. Kyse on koko toimintakulttuurin muutoksesta. Kun päätetään siirtyä työaika-autonomiaan, on siihen sitouduttava ja jokaisen on tuotava esiin näkemyksensä esim. pelisääntökeskustelussa. Keskusteluissa saatetaan tuoda esiin hyvinkin ennakkoluulottomia ideoita, joita kehittämällä syntyy hyviä käytäntöjä. Autonomista työaikasuunnittelua toteutetaan osastoilla 4B, 5A ja 5B sekä päivystyksen ja teho-osaston laitoshuoltajilla. Saatujen kokemusten perusteella autonominen työvuorosuunnittelu on lisännyt työssä jaksamista ja parantanut työn- ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Tavoitteena on laajentaa sen käyttöä myös muihin yksiköihin. Paras työvuoro on itse suunniteltu! 10

11 Työaikapankki Työaikapankkijärjestelmä on osa joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien valikoimaa, jolla pyritään edistämään toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön työaikatoiveiden huomioonottamista kuten työn ja perhe-elämän/vapaa-ajan yhteensovittamista. Työntekijä voi säästää pankkiin vapaita, joita pitää myöhemmin sovittujen sääntöjen mukaisesti. Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista, jokainen voi tehdä yksilöllisen, vähintään 3 kuukautta kestävän sopimuksen pankkiin siirrettävistä korvauksista. Vapaa-aika annetaan samalla tavalla korotettuna kuin rahakorvauskin. Siten esim. tunnin 50 % ylityöstä saa 1,5 tuntia vapaa-aikaa.työaikapankilla vastataan työntekijöiden toiveeseen saada lisää vapaa-aikaa. Se auttaa työssäjaksamista ja helpottaa esim. nuorten perheiden arkea. Työaikapankki vaatii reaaliaikaisen tuntikirjanpidon. Syyskuussa 2013 käyttöön otettu Flexim työajanseuranta järjestelmä on luonut edellytykset työaikapankin käyttöönotolle. Sähköisestä seurantajärjestelmästä työaikasaldot siirretään Titanian työvuorosuunnittelujärjestelmään. Lisäksi Titaniaan on hankittu työaikapankin seurantaan tarvittava tietojärjestelmän osio. Työaikapankki työryhmä on laatinut pilottivaiheen sopimuksen, joka on hyväksytty paikallisneuvotteluissa. Sopimuksessa on määritelty mm. plus (115)- ja miinus (24) saldojen tunti- määrä ja menettelytavat tuntien käytöstä. Pilotointi on käynnistynyt radiologian, osasto5b:n ja psykiatrian yksiköissä ja sitä jatketaan elokuun loppuun. Tämän jälkeen se laajennetaan koskemaan kaikkia yksiköitä. Tavoitteena on työntekijöitten hyvinvointi! Maritta Rissanen, operatiivisen tulosalueen ylihoitaja Aallot: Lea Silvenius Henkilöstön sähköinen työpöytä eli Kaisla otettiin käyttöön Pilotteina toimivat kirurgian poliklinikka, teho sekä hallinto. Ensimmäisessä vaiheessa otettiin käyttöön lomakäsittely. Lomakäsittelyn kautta työntekijä laittaa lomahakemuksen ja tekee säästövapaa-ja lomarahavapaasopimukset. Hakemuksista tulee herätteet esimiehen työpöydälle, jonka jälkeen esimies hyväksyy/hylkää hakemukset. Koko talossa lomakäsittely otettiin käyttöön maaliskuussa Lomakäsittelyn käyttöönotto sujui hyvin ja käyttäjien palaute on ollut positiivista. Kaislan käyttöönotto laajenee elokuun lopussa poissaolokäsittelyllä. Jatkossa työntekijä ilmoittaa kaikki poissaolonsa poissaolokäsittelyn kautta eli sairauspoissaolot, perhevapaat sekä muut virka-ja työvapaat. Pilotoinnin jälkeen käyttöönotto laajenee koko taloon syyskuun 2014 aikana. Loppuvuodesta myös työsopimukset siirtyvät tehtäväksi Kaislan kautta. Kaislan kautta pääsee myös koulutuksenhallintaan (HRM) sekä matkojenhallintaan (Populus), ilman erillistä kirjautumista. Jaana Kuusela, projektipäällikkö 11

12 Ilkka ja Telma eläkkeelle Psykiatrialta on lähtenyt kaksi tärkeää ihmistä eläkkeelle lyhyen ajan kuluessa Telma Hihnala ja Ilkka Vehkaperä ovat kumpikin olleet Keroputaalla töissä viiden vuosikymmenen ajan. Kummankin läksiäisissä oli paljon alueen yhteistyökumppaneita, edustus Lapin sairaanhoitopiiristä ja omaa henkilökuntaa muistamassa lähteviä. Kumpikin sai ansaittua kiitosta siitä, että he ovat osastonhoitajina ja ylihoitajina huolehtineet henkilökunnan hyvinvoinnista. He molemmat ovat olleet aktiivisesti mukana potilastyössä vaikka hallinto onkin vienyt ison osan ajasta. Ilkan juhlat syyskuussa järjestettiin seminaarina, jossa juhlapuhujana oli kunnallisneuvos Hannes Manninen. Hän kertoi puheessaan Keroputaan sairaalan historiaa ja psykiatrian kehittämistä. Ilkka on ollut olennainen henkilö kehittämistyössä. Ylihoitaja Ilkka Pernu Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä lähetti viestin kaimalleen, jonka kanssa työura on paljon ollut yhteneväinen. Ilkat ovat opiskelutovereita 70-luvulta lähtien ja toinen Ilkka on ollut vapaalla muutaman kuukauden. Minä halusin tuoda esille Ilkan juhlissa erityisesti sen, että miten ensiarvoista Kunnallisneuvos Hannes Manninen muisteli Keroputaan sairaalan historiaa ja psykiatrian kehittämistä, jossa ylihoitaja Ilkka Vehkaperä on ollut tärkeässä roolissa. on hyvä työparityöskentely tulosalueen johtamisessa. Aiemman hallintosäännön mukaisesti johtaminen oli ylilääkärin ja Sairaanhoitopiirin johdon tervehdyksen Ilkalle toi talousjohtaja Seppo Orajärvi. Kuvassa äärimmäisenä oikealla myös tuleva eläkeläinen osastonhoitaja, vs. ylihoitaja Telma Hihnala. 12

13 ylihoitajan yhteistyötä. Meillä omasta mielestäni yhteistyö oli saumatonta ja helppoa. Sain paljon tukea Ilkalta vuosien aikana.samoin halusin tuoda esille sen, kun Ilkka valittiin vuoden ylihoitajaksi, miten henkilökunta esitti häntä ylihoitajana, mutta vielä enemmän työkaverina. Telman juhlat olivat nyt toukokuussa, vaikka hänen eläkkeensä alkaakin vasta Telmaa henkilökunta halusi muistaa erityisen huolehtivana ja lämpimänä ihmisenä.yksi työkaveri mainitsi, ettei ole nähnyt Telmaa koskaan vihaisena. Hän aina jaksaa huolehtia muista ja toisten hyvinvoinnista. Telma on se, joka tuo omia mehuja ja hilloja kokouksiin, keittää kahvia ja siten huolehtii muiden mukavuudesta. Telma on myös keksinyt hauskoja juttuja. Hänen hieno piilopirttinsä on ollut vierailujen kohteena. Sinne Telma on kutsunut jopa ulkomaisia vieraita. Tärkeät ihmiset ovat nyt jääneet pois työelämästä ansaituille vapaille. Ilkka on saanut nauttia niistä jo muutaman kuukauden ja Telma aloittaa kohta. Telma Hihnalan läksiäiset, tervehdysvuorossa shp:n johtaja Riitta Luosujärvi ja ylihoitaja Sirkka Tuunainen. Leppoisia eläkepäiviä teille rakkaat työkaverit ja ystävät! Birgitta Alakare psykiatrian tulosalueen johtaja, ylilääkäri Eläkkeelle kukitettu ylihoitaja Ilkka Vehkaperä. Myös Ilkan vaimo Kaarina Vehkaperä oli mukana seminaarissa. 13

14 Keroputaan sairaalan pääsisääntuloaulan uudistaminen ja taidekokoelmalahjoituksen vastaanottaminen Keroputaan sairaalan uudistetun aulan avajaiset Kuva: Matti Väänänen. Keroputaan sairaalan pääsisääntuloaula sai viime syksynä kaivatun uudistetun ilmeen. Aulan entuudestaan kylmän sävyiset seinäpinnat, pylväät ja portaikot maalattiin raikkain ja lämpimin värein käyttäen keltaisen, valkoisen, oranssin ja harmaan sävyjä. Maalareina toimivat ammattiopisto Lappian pintakäsittelijälinjan opiskelijat. Aulan jo pitkään vaihtoa odottaneet kalusteet uusittiin ympäristön ja sen värimaailman modernimpaan ilmeeseen sopivaksi. Keroputaan sairaalan Aulan uudistamisen arkkitehtinä ja koordinaattorina on toiminut Juha Timonen yhteistyössä sairaalan henkilöstön ja hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa. Aulan avajaisia vietettin sairaalan potilaiden, henkilöstön, kutsuvieraiden ja lehdistön edustajien kanssa Keroputaan sairaalan aulan uudistamisen avajaisten yhteydessä vastaanotettiin myös merkittävä kuvataiteilija Sirpa Särkijärven 12 maalausta käsittävän taidekokoelman lahjoitus. Kokoelman teoksista 10 maalausta on lahjoittanut Sirpa Särkijärvi ja 2 maalausta yhteisesti Juha Timonen ja Rainer Musta. Taidekokoelma on sijoitettuna taidenäyttelyksi yksilöidyin teostunnistein varustettuna Keroputaan sairaalan uudistetun aulan ja kanttiinin seinille. Taidelahjoituksen hankinnasta on vastannut Juha Timonen. Taidekokoelman ripustus aulan seinille on toteutettu yhteistyössä Sirpa Särkijärven kanssa. Taidekokoelman vakuutusarvo on yli Sirpa Särkijärven taideteokset ottavat lämpimästi vastaan sairaalan aulaan tulijat ja ne myös hyvästelevät lähtijät. Ne puhuttelevat ja palvelevat meitä kaikkia sairaalan sisällä olevia tehtävästä, roolista tai asemasta riippumatta. Näiden taideteosten tarkoitus sairaalassa on lisätä kaikkien viihtyvyyttä ja hyvinvointia, auttaa henkilökuntaa työssä jaksamisessa, tukea potilaiden toipumista ja kuntoutumista sekä auttaa myös heidän läheisiään jaksamaan vaikeissa elämäntilanteissa. Vierailijat ja opiskelijat saavat toivottavasti myös energisiä ja miellyttäviä kokemuksia itselleen teok Juha Timosen ja Rainer Mustan taidelahjoitus Keroputaan sairaalan poliklinikalle. Taiteilija Seija Satokankaan tekemiä maalauksia vastaanottamassa vs. ylihoitaja Telma Hihnala. Kuva: Matti Väänänen. 14

15 sia tutkaillessaan. Tämän taidekokoelman läsnäolo sairaalan aulassa kertoo arvostuksesta, jota me kaikki tarvitsemme. Hyvä taide sairaalan seinillä antaa vaikutelman, vaikkakin tiedostamattomasti, että täällä palvellaan ja kohdellaan hyvin ja tehdään asiat ylipäätään hyvin. Sirpa Särkijärven taidekokoelman lahjoituksen taustalla vaikuttavat paitsi lahjoittajien henkilökohtaiset arvot, myös vahva usko taiteen auttavaan voimaan moniulotteisesti, tässä tapauksessa psykiatrisessa sairaalamaailmassa. Sirpan taiteessa viehättää voimakkaasti läsnä oleva rakkaus ja kosketus ihmiseen, vuorovaikutukseen ja tunteisiin. Taide edustaa arkirealismia, joka on täynnä inhimillisiä kokemuksia, ajatuksia ja tunnetiloja ihmisen elämästä yksin ja yhdessä. Maalauksia ilmentää runsas värien käyttö, moderni ja rohkea esitystapa, joka pysäyttää katsojansa. Teokset saavat tuntemaan, muistelemaan, löytämään mielleyhtymiä, olemaan omien kokemusten kautta läsnä taulujen aiheiden sisällöissä ja tapahtumissa, lopultakin arkisten asioiden ohikiitävissä hetkissä. Teosten henkilöt omina persooninaan eivät ole niinkään merkityksellisiä kuin se informaatio, ilmeet ja tunteet, jotka taidokkaasti luotujen kasvojen kautta välittyvät katsojalleen. Tauluissa on juurikin paljon sitä sisältöä, mistä henkilökunnan, potilaiden ja heidän läheistensä kesken päivittäin sairaalassa keskustellaan, mutta mikä sairauskeskeisen ajattelun myötä usein unohtuu tai piiloutuu. Taulut muistuttavat sairaalan ulkopuolisen maailman olemassaolosta. Sairauksista toipumisen edetessä tai kiireisen työpäivän aikana voi taulujen aiheista toivottavasti jokainen löytää vahvistusta ja positiivista sisältöä itsellensä ja uutta energiaa elpymiseen. Toivottavasti nämä teokset saavat hymyn katsojansa huulille yhä uudelleen ja uudelleen. Jokaisella on lupa nauttia taiteesta, myös sairaana. Siihen ei tarvita kulttuurikursseja tai tutkintoja, vaan vastaanottavainen mieli. Annetaan taiteen vaikuttaa, hoitaa ja parantaa ja tehdä uusi kulttuurivallankumous sairaalamaailmassa. Kuvataiteilija Sirpa Särkijärven maalaus Käsilaukku ja kännykkä, Akryyli valmiskankaalle, 102 x 113 cm. Kuva: Matti Väänänen. Keroputaan sairaalan aulan avajaisissa paljastettu Osmo Santamäen kuvasuurennos Keroputaan sairaalarakennuksesta vuodelta Kuva: Juha Timonen. Tervetuloa taidenäyttelyyn Keroputaalle! 15

16 Mari Hietala & Katariina Lappalainen Opinnäytetyön nimi: Preoperatiivisen poliklinikkatoiminnan käynnistäminen Länsi-Pohjan keskussairaalaan Leiko-yksikköön PREOPERATIIVINEN POLIKLINIKKA UUTENA TOIMINTAMUOTONA LEIKO-YKSIKÖSSÄ Länsi-Pohjan keskussairaalaan Leikoyksikköön käynnistettiin preoperatiivinen poliklinikkatoiminta vuonna Preoperatiivisen poliklinikkatoiminnan käynnistäminen toteutettiin vuoden kestävänä kehittämisprojektina. Projekti oli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden Mari Hietalan ja Katariina Lappalaisen opinnäytetyö. Preoperatiivisen poliklinikan käynnistämisen tavoitteena oli kehittää kirurgisen potilaan turvallisempaa ja tehokkaampaa leikkausprosessia ja hoitoa sekä lyhentää potilaan hoitoaikaa erikoissairaanhoidossa. Lisäksi tavoitteena oli potilaiden hyvä leikkausta edeltävä valmistelu ja täten leikkaussaliviiveiden ja leikkausten peruuntumisten väheneminen. Leiko eli leikkaukseen kotoa toimintamallissa potilaat valmistautuvat kotona leikkaukseen ja saapuvat sairaalaan leikkauspäivänä riippumatta leikkauksen suuruudesta tai sen jälkeisestä hoitoajasta. Leiko-toiminta sisältää myös päiväkirurgisen toiminnan. Leiko-toimintamallia voidaan soveltaa lähes kaikille leikkauspotilaille ja erikoisaloille. Toiminnan hyötynä on potilaiden lyhyempi sairaalassaoloaika. Vuodeosaston henkilökunta pystyy keskittymään paremmin potilaiden leikkauksen jälkeiseen hoitoon, koska potilaat saapuvat sairaalan Leiko-yksikön kautta ja siirtyvät vuodeosastolle hoitoon vasta leikkauksen jälkeen. Toiminta on ennakoitavampaa ja potilaskeskeisempää. Tutkimusten mukaan potilaat ja henkilökunta ovat tyytyväisiä toimintatapaan ja toimintamallin selkeään rakenteeseen. Preoperatiivinen poliklinikkatoiminta on välttämätön osa turvallista ja tehokasta Leiko-toimintaa. Osa leikkaukseen tulevista potilaista käy preoperatiivisella poliklinikalla sairaanhoitajan tai anestesialääkärin vastaanotolla ennen suunniteltua toimenpidettä anestesia- ja leikkauskelpoisuuden arvioinnissa ja leikkausta edeltävässä ohjauksessa. Tutkimusten mukaan preoperatiivinen poliklinikkatoiminta on parantanut hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Potilaiden tyytyväisyys hoitoon on lisääntynyt ja valmistautuminen leikkaukseen on ollut parempaa. Preoperatiivinen poliklinikkatoiminta on vähentänyt suunniteltujen leikkausten peruuntumisia erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden kohdalla. Lisäksi se on vähentänyt viiveitä leikkaussalitoiminnassa. Potilaiden toipuminen ja kotiutuminen leikkauksen jälkeen on ollut nopeampaa. Leikkausta edeltävässä hoitotyössä korostuu potilaan ja omaisten ohjaaminen. Tutkimusten mukaan laadukkaan ohjauksen avulla voidaan edistää potilaan terveyttä, toimintakykyä, itsehoitovalmiuksia ja kotona selviytymistä. Sen avulla voidaan lisätä potilaan tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon. Hyvin toteutetun ohjauksen avulla voidaan parhaimmillaan vähentää sairauteen liittyviä oireita, lisäsairauksia, hoitokäyntejä, sairauspäiviä ja lääkkeiden käyttöä. Nykytiedon mukaan potilaan ohjaus tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo ennen sairaalaan tuloa. Ohjauksen vaikuttavuuden varmistamiseksi ohjaustilanteessa tulisi hyödyntää erilaisia ohjausmenetelmiä. Omaiset tulisi huomioida mahdollisuuksien mukaan ohjaustilanteessa. Preoperatiivinen poliklinikkatoiminta mahdollistaa yksilöllisemmän ohjauksen ja tukee näin potilaiden itsehoitoa sekä valmistautumista leikkaukseen kotona. Länsi-Pohjan keskussairaalassa preoperatiivinen poliklinikka toimii ajanvarauspoliklinikan periaatteella Leiko-yksikössä arkisin klo Osa Leiko-potilaista käy preoperatiivisella poliklinikalla sairaanhoitajan vastaanotolla noin viikkoa ennen toimenpidettä. Potilaille voidaan varata myös soittoaika käynnin sijaan. Tarve vastaanottokäynnille arvioidaan yksilöllisesti potilaan perussairauksien sekä muiden toimenpiteeseen ja anestesiaan vaikuttavien tekijöiden mukaan. Potilaat ovat usein iäkkäitä ja monisairaita. Lisäksi potilaat, jotka tarvitsevat tromboosiprofylaksiaa ennen leikkausta käyvät preoperatiivisella poliklinikalla. Myös osa syöpäpotilaista käy sairaanhoitajan ohjauskäynnillä. Poliklinikan hoitaja konsultoi tarvittaessa anestesialääkäriä tai kirurgia, mikäli potilaan kunto sitä edellyttää. Ohjausmenetelminä käytetään suullista yksilöohjausta, puhelinohjausta ja demonstrointia. Lisäksi kirjalliset ohjeet toimivat ohjauksen tukena. Preoperatiivinen poliklinikka on oleellinen osa Leiko-toimintaa. Suureenkin leikkaukseen tulevat potilaat voivat saapua sairaalaan leikkauspäivänä, kun he ovat käyneet preoperatiivisella poliklinikalla leikkaus- ja anestesiakelpoisuuden arvioinnissa ja leikkausta edeltävässä ohjauksessa. Mielestämme preoperatiivisella poliklinikkatoiminnalla on tärkeä merkitys potilasohjauksen, leikkaustoiminnan sujuvuuden ja potilasturvallisuuden kannalta. Potilaiden ohjaus on yksilöllisempää, koska aikaa ohjaukseen on riittävästi. Ohjauksen tukena käytetään erilaisia ohjausmenetelmiä. Potilaiden ollessa hyvin valmisteltuja leikkaukseen, on leikkaustoiminnan sujuvuus lisääntynyt ja potilaiden vastaanotto nopeutunut Leiko-yksikössä. Potilailta saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Preoperatiivisen poliklinikkatoiminnalla on saavutettu taloudellisia hyötyjä, koska Leiko-toiminta sairaalassamme on lisääntynyt ja potilaiden hoitopäivien määrä vähentynyt. Jatkossa preoperatiivista poliklinikkatoimintaa kehitetään edelleen ja jatkossa tullaan tekemään tarkempaa arviointia poliklinikkatoiminnan vaikuttavuudesta, potilaiden kokemuksista ja moniammatillisen tiimin toiminnasta. Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan Theseuksesta. Lisätietoja voi kysyä Mari Hietalalta ja Katariina Lappalaiselta Leiko-yksiköstä p s-postiosoite 16

17 Psykiatrian tulosalueen Länsi-Puhuri 1-2/2014 innovaattorin valinta 2013 Lpshp:n psykiatrian tulosalueella on otettu käyttöön vuonna 2012 uutena henkilöstön kannustimena ja palkitsemismuotona vuosittain annettava innovaatiopalkinto. Innovaattori-nimikkeen ja palkinnon tavoitteena on kannustaa ja motivoida jokaista omalla luovuudellaan kehittävään, uudistavaan ja edistykselliseen toimintaan potilaiden, työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi. Innovaattorin valinnan kriteereissä ja perusteluissa painottuu potilaslähtökohta ja tässä kaikenlainen arjen työtä ja toimntaa parantava uudistaminen, edistäminen, kehittäminen, innovointi, joka koskee esim. potilastyötä, ympäristöä, viihtyvyyttä, hyvinvointia, turvallisuutta, kuntoutumisen edistämistä, johtamista, sihteerin tehtäviä, laitosmiestehtäviä, siistimistä tai ulkotöitä sairaalassa, avohoidossa tai niiden rajavyöhykkeellä. Valinnan peruste voi olla myös esim. jokin työntekijän/työntekijöiden tai työyhteisön projekti, hanke tai käytäntöön siirtynyt aloite. Perusteluita voi olla yksi tai useampi. Tarkempi ohjeistus innovaattorin valinnalle löytyy Intranetin psykiatrian tulosalueen sivuilta, kuten myös kunniakirjat palkinnon saajista. Vuoden 2012 innovaattoriksi valittiin sairaanhoitaja Juha Timonen. Perusteluina työyhteisöjen miljööterapeuttinen, viihtyvyyttä parantava uudistaminen, taiteen esiintuominen ja lahjoittaminen. Opiskelijoiden ryhmätyönohjauksen Opiskelijakammarin perustaminen ja opiskelijaohjauksen kehittäminen. Yhteistyö Kemi-Tornion Kähertäjäyhdistyksen kanssa ja Hyvän Mielen Kampaamon käynnistäminen. Lehtijuttujen julkaiseminen edellä mainituista aiheista. Tuula Juotasniemi ja Juha Timonen Keroputaan Sairaalan uudistetun pääsisääntuloaulan avajaisissa ja taidelahjoitusten vastaanottotilaisuudessa, jossa julkistettiin vuoden 2013 innovaattoripalkinnon saaja. Kuva: Matti Väänänen. Vuoden 2013 innovaattoriksi valittiin tulosaluesihteeri Tuula Juotasniemi. Perusteluina psykiatrian tulosalueen reaaliaikaisen ja avointa dialogia tukevan tiedottamisen kehittäminen. Intranetin psykiatrian ilmoitustaulun kehittäminen ja sen informaation ajan tasalla pitäminen. Intranetin esittelysivustojen, psykiatrian yksiköiden ja toiminnan esitteiden aktiivinen suunnittelu ja toteutus yhdessä henkilöstön kanssa. Verkostoyhteistyö, suunnittelu, kehittäminen ja organisointi konferenssien, koulutusym. tilaisuuksien toteutuksessa. Vierailijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Teksti: Juha Timonen * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * TYÖMATKALIIKKUMISEN TEEMAPÄIVÄ Työmatkaliikkumisen teematapahtumapäivää vietettiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä tiistaina Päivän aikana tapahtumassa vieraili noin sata kiinnostunutta. Tapahtumaan osallistuivat - Liikenneturva: Liikennesääntövisa ja liikenneturvallisuusasiat - Poliisi: Pyörien turvamerkintöjen tekoa - CitySport: Tuote-esittelyjä ja pyöränhuollon esittelyä - Kemin Into: Seuran ja seuran pyöräilytapahtumien esittelyä - Net-matkat: Bussivuorojen- sekä lipputuotteiden esittelyä - Kemin kaupunki: Kevyen liikenteen reittikarttoja Tapahtuma on osa työmatkaliikenteen ohjaus hanketta, jonka tarkoituksena on miettiä keinoja vaikuttaa työntekijöiden liikkumistottumuksiin siten, että he suosisivat työmatkoilla kestäviä liikennemuotoja, kuten joukkoliikennettä, pyöräilyä, kävelyä tai kimppakyytejä. Hankkeeseen liittyi myös työmatkaliikkumista koskeva kysely, joka toteutettiin pyöräilijän viikolla Kyselyyn saatiin 183 vastausta. Hanketta rahoittavat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky sekä Kemin ja Tornion kaupungit. Teksti: Lasse Kylén Työmatkaliikkumisen teemapäivään osallistui mm. City-Sport pyörähuollon merkeissä. Net-Matkat esittelivät bussivuoroja sekä lipputuotteita. 17

18 JUHANNUS ON MEILLÄ HERTTAINEN Juhannus on meillä herttainen, Kirkas taivas on sininen. Pirtti on jo pesty, valkoinen Pihamaakin laastu on. Koivujen lehvät portailla huiskii, Kesän juhlasta pihlaat kuiskii, Metsiköstä kielot kannettiin, Sinikukat huoneisiin. JUHANNUSTAIKOJA Kun katsot juhannusyönä alastomana kaivoon, näet veden pinnalla tulevan puolisosi kuvan. Hyvän naimaonnen saat kun kieriskelet alastomana kasteisella niityllä. Jos juokset alastomana suoraan saunasta ruisvainion yli, niin yhdeksännen ojan jälkeen tulee tuleva sulhanen vastaan. Tulevasta sulhasesta voi uneksia jos vasemman jalan sukka on väärin päin jalassa. JA VÄHÄN JUHANNUSHUUMORIA Kun juhannusyönä juo itsensä kaatokänniin, soutaa järvelle ja nousee sepalus auki seisomaan veneen reunalle. Voit rannalla nähdä tulevan lesken. Suomalainen isäntä ja afrikkalainen vävypoika istuskelivat juhannussaunan jälkeen laiturilla ja lilluttelivat vehkeitään vedessä. Isäntä arvuutteli kummalla on herkempi mittari. Isäntä kehaisee ensin, veden lämpötila tuntuu olevan +20,5. Vävypoika tähän, jotta syvyys tällä kohdalla 42cm. Toimittaja Tuisku Pisto tai viilto on tyypillinen terveydenhuollon tapaturma! Pönttöryhmä kampanjoi ja järjesti erilaisia Älä hylsytä -tempauksia vuoden 2013 aikana pisto- ja viiltotapaturmien vähentämiseksi. Työsuojelujaoston läpikäymät tapaturmatilastot vuodelta 2013 osoittivat, että kaikki työtapaturma- määrät ovat laskeneet ja että erityisesti tilanne on parantunut pistotapaturmien osalta! Pönttöryhmä kiersi sairaalassa keväällä ja syksyllä 2013 keräten viidestä eri yksiköstä pöntöt 5B on pönttökakkunsa ansainnut! eli särmäisjäteastiat, joista he laskivat hylsytettyjen neulojen määrät. Kolmessa yksikössä hylsytettyjen neulojen määrä laski oleellisesti ja parhaimpaan tulokseen pääsi osasto 5B, jossa neulojen hylsytys laski 54 %. Tästä tarkkaavaisuudesta osasto 5B palkittiin täytekakulla. Pönttöryhmä eli Kirsti Ylimäinen, Anne Saario ja Tuija Nurkkala kiittävät yhteistyöstä. 18

19 Länsi-Pohjan keskussairaala henkilökunnan kausi-influenssarokotukset 2013 Tunnustuksena hyvästä rokotusaktiivisuudesta toimitettiin täytekakut syöpäsairauksien poliklinikalle (rokotusaktiivisuus 100 %) ja osasto 5A:lle (rokotusaktiivisuus 80 %) Työhyvinvointikoordinaattori Työhyvinvoinnille löytyy monia erilasia määritelmiä, joita voidaan tarkastella voimavarojen ja kehittämistarpeiden kautta. Tärkeää kuitenkin on, että työntekijä omalta osaltaan vaikuttaa arvioimalla ja tulkitsemalla ne asiat jotka tuottavat hänelle itselleen työhyvinvointia. Yksilön kokemuksena työhyvinvointi tarkoittaa koettua hyvinvointia, vireystilaa, toimintakykyisyyttä ja motivoituneisuutta työssä. Kokemus näkyy työn sujumisena, työnilona, osaamisen kehittymisenä sekä myönteisenä asenteena. Se on työyhteisön ja työntekijöiden jatkuvaa kehittämistä työnilon ja onnistumisen kokemusten tavoittelemiseksi. TYÖHYVINVOINTIKOORDINAATTORI KOULUTUKSESSA SAATIIN: Työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen Osaamista rakentavaan organisaatiokulttuurin ja sen tukemiseen työyhteisössä Työhyvinvointikortti, joka kertoo alan osaamisesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä Lasse Kylen, Tuija Maunu, Satu Salo, Kirsti Laaksola, Timo Haaraniemi ja Eeva-Maria Mentilä aloittivat syksyllä 2013 Työhyvinvointikoordinaattori koulutuksen, mikä päättyi keväällä toukokuussa Koulutuksessa tarkasteltiin työhyvinvointia työyhteisön, johtamisen ja terveyden näkökulmista. Koulutukseen sisältyi projektityö. Lasse, Tuija, Satu, Kirsti ja Eeva-Maria valitsivat projektityökseen ulkoisessa auditoinnissa kehittämiskohteeksi nousseen työntekijöiden perehdytyksen. Työn alkuvaiheessa henkilökunnalle tehtiin webropol-kysely perehdytyksen tarpeesta ja toteutuksesta. Vastauksia saatiin 130 kpl joiden pohjalta laadittiin esitys yleisperehdytyksen sisällöstä ja toteutuksesta, mikä esiteltiin laajalle johtoryhmälle huhtikuussa. Timo päätyi projektityössään arvioimaan uutta kahden vuoden kokeilussa olevaa psykiatrian tulosalueen (Kerojo) johtamiskäytäntöä. Uusi johtamiskäytäntö otettiin käyttöön vuoden 2013 lopulla. Arvioinnin tueksi on niin ikään toteutettu webropol- kysely, koko tulosalueen henkilöstölle. Vastauksia tuli 50 kpl. Vastausten analysointi on vielä kesken. Teksti: Länsi-Pohjan shp:n Työhyvinvointikoordinaattorit 19

20 Sairaanhoitopiirin ja Saarenvireen yhteistyötä viiden vuoden ajan Tammikuussa tuli kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun ensimmäinen kuntoutuja saapui keskussairaalasta Saarenvireeseen kuntoutumaan. Noin 50-vuotias aivoverenkiertohäiriöpotilas pääsi toimintakyvyn korjaannuttua kahden viikon kuntoutusjakson jälkeen palaamaan kotiinsa. Ensimmäisen vuoden aikana käytössä oli yksi jatkokuntoutuspaikka ja toiminta laajeni kahdelle paikalle vuoden 2010 alussa. Toiminnan aikana kuntoutuksessa on käynyt noin 250 potilasta, joista valtaosa, noin 210 on päässyt jakson loputtua kotiinsa. Osa kuntoutujista on sovitusti siirtynyt jatkohoitoon. Osalla jakso keskeytyi uuden sairastumisen tai muun komplikaation vuoksi ja pieni osa ei kuntoutunut riittävästi, jotta kotiutus olisi onnistunut. Kuntoutusjakson pituus on ollut keskimäärin kaksi viikkoa. Jaksojen pituudet on pyritty pitämään oikean mittaisina jopa lyhyinä, jotta mahdollisimman moni saa tarvitsemansa kuntoutuksen. Karkeasti arvioituna noin puolet potilaista on ollut aivoverenkiertohäiriön vuoksi kuntoutuksen tarpeessa ja puolet keinonivelleikkauksen läpikäyneitä. Kuntoutustoiminnan tulokset ovat mielestäni hyviä ja yksi tärkeä syy on- Ropottitekniikkaa hyödyntävä Armeo Spring käden kuntoutuslaite. nistumisiin on sairaalassa hyvin tehty potilasvalinta. Yhteyshenkilöinä toimivat sosiaalityöntekijät yhdessä osastojen kanssa ovat osanneet valita kuntoutuksesta eniten hyötyvät potilaat. Sairaanhoitopiirin kanssa tehtävä yhteistyö on Saarenvireelle hyvin tärkeää. Toivomme yhteistyön jatkuvan ja myös laajentuvan. Tästä onkin esimerkkinä tammikuussa uutena toimintana alkanut yhteistyö reumapoliklinikan kanssa. LPKS lähettää Saarenvireeseen osan alueen uusista reumapotilaista toimintaterapia-arvioon. Saarenvireen terapeutti arvioi tällöin asiakkaan apuväline- ja ortoositarpeen, sekä ohjaa ergonomisia ja niveliä säästäviä toimintatapoja. Toiminta toteutuu tiiviissä yhteistyössä reumapoliklinikan toimintaterapeutin kanssa. Olemme myös vahvistaneet muutoinkin käden kuntouttamisen välineistöä. Aiemmat E-Link ja RehaSlide laitteet ovat saaneet rinnallensa sveitsiläisen Hocoman valmistaman, robottitekniikkaa hyödyntävän Armeo Spring käden kuntoutuslaitteen. Erikoissairaanhoidon säilyminen nykytasoisena ja erityisesti päätösvallan säilyminen omalla alueellamme on jatkossakin erittäin tärkeää. Länskä on hyvin toimiva (THL samaa mieltä), ketterä ja muutostarpeisiin nopeasti sopeutuva sairaala. Synnytysylilääkärin tilastot myös kertovat selvää kieltänsä toiminnan laadusta. Viime vuoden lopulla käyttöönotetut sairaankuljetuksen, patologian ja lääkehuollon uudet tilat myös vahvistavat toimintaa. Seuraava ponnistus taitaa olla mielenterveyspotilaiden hoidon järjestämismalli. Olisi kummallista, jos päätösvaltaa alettaisiin siirtää muualle ja alueella oleva kokemus ja taito vaarannettaisiin. Mikäli Valtioneuvosto ei salli omaa sote aluetta nykysäädöksin, täytyy kaikki keinot ottaa harkintaan, jotta oma sairaala ja päätösvalta pysyy alueellamme. Yhteistyöterveisin Pekka Ruuskanen, Saarenvireen lääkäri 20

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Hyvät käytänteet työpaikoilla Seminaari 28.9.2011 Päivikki Lahtinen Taustaa

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SIMON VASTAANOTON PALVELUESIMIEHEN TOIMI/YHTEENVETO HAKIJOISTA

SIMON VASTAANOTON PALVELUESIMIEHEN TOIMI/YHTEENVETO HAKIJOISTA 1 SIMON VASTAANOTON PALVELUESIMIEHEN TOIMI/YHTEENVETO HAKIJOISTA Alatalo Markku, s. 18.5.1958 Karkuksenkatu 2 E 15 95450 Tornio puh. 045-8721361 Lapin sairaanhoito-oppilaitos sairaanhoitaja 17.2.1982 erikoissairaanhoitaja

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013. Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013. Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013 Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lähtökohtia Monien potilaiden ulottuvilla on rajattomasti

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ravitsemusfoorumi 2014 Gerontologinen ravitsemus- tutkimuksesta hyviin käytäntöihin 26.9.2014 Virpi Kemi Ruokapalvelujohtaja, vastuualuejohtaja Tays ruokapalvelut

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi KEHITTÄVÄ VUOROPUHELU STRATEGIA TULOSKORTIT / TA -kirja NELIKENTTÄ PP pohja (työyhteisötaso) KEHITTYMISSUUNNITELMA KEHITYSKESKUSTELU OSAAMISKARTTA

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

TIEDOTE I/II 25.4.2014

TIEDOTE I/II 25.4.2014 TIEDOTE I/II 25.4.2014 LAPPILAISIA KANNANOTTOJA UUDEN SOTE-LINJAUKSEN SISÄLTÖÖN Tärkeät tavoitteet: Lapin liiton hallinnoima SOTE-LAPPI-hanke keskittyy lappilaisten edunvalvontaan valtakunnallisessa sote-uudistuksessa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointilomake 2009 2010

Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointilomake 2009 2010 Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointilomake 2009 2010 Liite nro: 2 Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointi toteutettiin nyt toisen kerran. Ensimmäinen arviointi toteutettiin edellisen valtuustokauden

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin taidetoimikunta, Terveys ry ja

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista Yhtymähallitus 15 22.01.2013 Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista 574/00.01.02.03/2012 Yhall 15 Valmistelijat: Johtava ylilääkäri Pekka Taipale, pekka.taipale(at)ylasavonsote.fi,

Lisätiedot