Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS 1965

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA 1966. ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS 1965"

Transkriptio

1

2 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA 1966 ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS

3 3 Eteenpäin ylöspäin Urheilun aate on Suomen kansan keskuudessa voittanut erittäin laajat kannattajajoukot. Parhaana osoituksena siitä on Suomen Valtakunnan Urheiluliiton kehittyminen parin miespolven aikana maamme suurimmaksi vapaaehtoiseksi kansalaisjärjestöksi. Samanaikaisesti on urheilu vallannut tärkeän sijan kulttuurissamme. Voimmepa väittää sen sävyttävän koko kansan elämää. Kaikki tämä johtuu siitä yksinkertaisesta seikasta, että urheiluliike on hyvin dynaaminen. Kenttä elää, toiminta on käynnissä lukemattomissa pisteissä, kehitys kulkee vääjäämättä eteenpäin. Saimme tästä vakuuttavan näytteen kevään 1966 kuluessa. Vuoden aikana aloitettiin Suomen Valtakunnan Urheiluliiton puitteissa Suomen Suurkisat 1966:n valmistelut. SVUL:n päättävät elimet tiesivät asettavansa todellisen jättiläisurakan järjestökoneistollemme esittäessään kymmenen välivuoden jälkeen kutsun yhteisiin Suur kisoihin. Ennakkoepäilyistä huolimatta järjestömme tuhannet seurat kävivät kisavalmisteluihin erittäin suurta tarmoa ja pitkäjännitteisyyttä osoittaen. Jo vuoden kesän piirileireillä laskettiin luja perusta kevään 1966 nuorten mittaville voimistelunäytöksille ja valtavalle suurleirille. Suomen Suurkisat maamme urheiluväen todellinen suurkatselmus - osoitti vakuuttavasti urheiluliikkeemme elinvoiman ja laajuuden. Vuosittain kertautuvat tilastounmerot koettiin ilmielävinä suurkisarivistöissä, tuhansissa suurkisakilpailuissa, massanäytöksissä ja suurleirillä. Voitiin todeta, että urheiluväen yhteisenä päämääränä on edelleenkin pyrkiä liikunnan avulla eteenpäin ja ylöspäin. Rohkenen suurkisavuoden kokemusten perusteella sanoa, että olemme valmiit huolehtimaan niis tä yhä lisääntyvistä tehtävistä, joita yhteiskunta urheiluväelle asettaa. Oy Kirjapaino Kvartto Ab, Helsinki ~.::. ',«',.'....., -.,',

4 4 Sosiaalijohtaja Erkki Pal.olampi SVUL: n työ on kasvatustyötä SVUL on tänä vuonna tullut 65-vuotiaaksi. Tällaista väli-merkkivuottahan ei juhlita, mutta eräässä mielessähän se on nykyisin meille henkilökohtaisesti merkittävä vuosimäärä: Sosiaalisen lainsäädäntömme mukaan meistä tulee siinä iässä eläkeläisiä, oloneuvoksia. Onko SVUL nyt tehnyt tehtävänsä hyvinvointivaltiomme palveluksessa ja kypsä siirrettäväksi eläkkeelle, muistona muisteltavaksi? Korvaisiko sen kenties jokin uusi järjestelmä, tietysti valtion johtama? Sellaisiakin ajatuksia on esitetty. - Vai onko SVUL:llä yhä tehtävää tässä muuttuvassa yhteiskunnassamme, onko se sikäli eläkelain ulkopuolella? Lääketieteen edustajat ovat ottaneet ns. kun t 0 u 'r hei 1 u n asiakseen. Sen tarpeellisuus on jopa tieteellisesti osoitettu, siitä on tullut uusi urheilun valtavirta. Mutta eikö muuten oikeastaan ole kummallista, että tänä moottoreiden ja koneellisen vauhdin aikana ihmisiä yhtä kiinnostaa niin primitiivinen nopeuden 'yritys kuin juokseminen ja kilpahiihto, ja tänä rakettien ja avaruuskapseleleiden aikana niin alkeellinen ihmisvoimainen lennättämistapa kuin keihäänheitto tai kuulantyöntö 90 ja 20 metrin vähäisine matkoineen? Ehkä se on ihmeellistä, mutta se ihme on kait ihmisen sisintä itseään - psykologit sen selittäkööt. Se vanhahtava ominaisuus - kiinnostus inhimilliseen - on kuitenkin ilmeisesti ihmiselle onneksi. Hänen säilymiselleen ja ehkä ennen kaikkea humaaniselle kasvamiselleen tässä tekniikan ja sivilisaation paahteessa se on hyväksi. - Ihmiselle näyttää kuitenkin olevan myötäsyntyistä myös vaivannäön karttaminen ja toisten vaivannäön näkemisestä nauttiminen, mikä selittää ns. penkkiurheilun ja halumme konevoimaiseen liikkumiseen. Tietysti on koko joukko urheiluja, joista nauttimista ei voida korvata konetekniikalla. Ei koneeseen voida saada kauneuden tajua ja esteettis-liikunnallista luomiskykyä. Enintään kone voi robottina kopioida jotakin esteettistä, niin kuin musiikissa tai elokuvana. Jotkin urheilut kohoavat esteettisyytensä takia ja luovaa mielikuvitusta vaativina taiteen tasolle. Urheluvälineellä eli leikkivälineellä liikkuminen antaa myös joillekin lajeille vahvaa leikinluonnetta, niin kuin hiihdossa sukset ja vaihteleva maasto, pallo pallopeleissä ja telineet voimistelussa jne. Maailman ja ihmisten harrastus urheilua kohtaan ei ole vähentynyt, jos kohta ihminen on turmellut ja sekularisoinut monia urheiluelämän asioita. Mutta onhan monenlaisia epäterveitä piirteitä monissa muissakin sosiaalisen elämän liikkeissä. Ei Suomessakaan urheilu järjestöineen jouda jäämään hi5toriaan, päinvastoin sen merkitys näyttää kasvavan. Suomen urheilu ja sen keskusjärjestö SVUL ovat syntyneet ja kehittyneet rinnan kansamme muiden sivistyspyrkimysten kanssa. Siitä sanoo yhteiskuntahistoriamme ja järjestöelämämme tutkija professori A i m 0 H ali l a näin:»voimistelu ja urheilu ovat muodostuneet eräiksi nykyaikaisen kulttuurielämän näkyvimmistä aloista. Liikuntatoiminta on Suomessakin olennainen, luovuttamaton osa kulttuurielämää. On sanottu, ettei suomalaisen kulttuurielämän musiikki pääse täysin äänin soimaan, ellei liikuntatoimintamme ole mukana. Suomen liikuntakulttuuri on varttunut yhdessä kansallishengen kanssa ja sen juuret ovat syvällä kansamme menneisyydessä.» Edelleen prof. Halila kertoo SVUL:n historiassaan, että liikuntakasvatuksen edistäminen oli katkelma sosiaalipolitiikkaa ja että liikuntakulttuurin edistämistä on syytä tarkastella rinnan muun järjestöelämän kehityksen kanssa. -»Monet suomalaiset uudistusmiehet ja -naiset pitivät voimistelua ja urheilua Hannes Gebhardin tavoin tärkeänä kulttuuritoimintana Suomen kansaa suojattaessa. Gebhard näki liikuntakasvatuksen suorastaan maattnman väestön on!:'elman ratkaisun elimellisenä osana. Liikuntakasvatukseen, samoin kuin kasvatukseen yleensä, uhratut varat ja voimat olivat omiaan vähentämään yleisiä sosiaalisia menoja. Ne 5.j :~<:::':':""...:.. :, -'....-

5 6 varat, jotka tässä kohden lyhytnäköisesti säästettiin, jouduttiin maksamaan ehkä moninkertaisina sairaala- ja vankilamenoissa.» Tämähän pätee nykyaikaankin. Vuosisadan vaihteessa liikuntakasvatus tuki sosiaalisten puutteiden ja sosiaalisen murroksen sekä alhaisen elintason aiheuttamissa vaikeuksissa. Nyt elämme jälleen sosiaalisen muuttumisen kautta. Nopeasti kohonnut elintaso ja kaupunkilaistuminen aiheuttavat sosiaalisia vaurioita. _ UNESCOn julkaisemassa Urheilun peruskirjassa 'D eki a ra t i 0 n on S p 0 r t' puhutaan urheiluliikkeestä kulttuurina ja korostetaan sen kasvavaa sosiaalista merkitystä. Epäilemättä urheilulla ja sen järjestöt yöllä oli suuri merkitys kansamme lujittajana ja valmistajana itsenäiseen elämään histo- Ansioituneita ttrheilumiehiä. SVUL:n liittokokouksessa Suomen Urheilun kultaisen ansio1"istin saivat vasemmalta luki,en: opistonjohtaja Tauno Juurtola, järjestelym~stari Paavo Oi1tCLala järjestösihteeri Erkki Saarinen, dipl.ins. Tauno SaLcmen, apulais ~ poliisimestari Edvard Urja ja toimitusjohtaja Aatos Vuolle-ApiaLa. Radiotoimittaja Pekka Tiilikaiselle luovutettiin SVUL:n kultain en ansiometkki. Ru nsaasti StLosion osoi tuksia! riamme 'autonomian aikana', suuriruhtinaskunnan kautena. Aluksi se oli vain sosiaalinen tekijä, mutta sen kauden lopulla tuli myös jo edustus urheilu mukaan: historiallinen tapaus on Tukholman olympiakisat v Se oli kuin kansallismielen ja itseluottamuksen räjähdys synkimpänä sortokautena. Se ja muutkin urheilumenestykset oli oleellinen osa sitä henkistä voimaa, joka synnytti lopulliseen itsenäistymiseen tarvittavat liikkeet... On sanottu, että niillä parilla sekunnin kymmenesosalla, jotka H ann e s KoI e h m a i n e n puristi itsestään Tukholman kisojen m :n voitoksi, oli ratkaiseva merkitys itsenäisyystaistelumme kehitykselle seuraavina vuosina. Samoin voimme perustellusti olettaa, että A n t 0 n C 0 11 i n i n ja Ta pan i N i kun yllättävä ja riemastuttava voitto pyryisellä Holmenkollenilla v vaikutti, ei vain itsenäistä elämää aloittelevan kansan ensi askelten varmuuteen, vaan murtomaahiihtomme nopean kehittymisen kautta suomalaisen koukkaustaktlikan toteuttamismahdollisuuksiin kahdessa kansamme kestettäväksi tulleessa itsenäisyysodassa. Siinähän tarvittiin partioi den ohella kokonainen armeija, joka pystyi valikoimattomina joukkoina liikkumaan suksilla suurissa erämaissa. - Kaksikymmenluvun olympiamenestys ja niiden vuosien juoksijaihme P a avo N u r m i hankkivat siihen asti jokseenkin tuntemattomalie pienelle kansalle välttämätöntä luottamusta muiden kansojen keskuudessa - ja kaiketi myös monesti maailman pankkiirien neuvottelupöytien ääressä hankittaessa rahaluottoa nuoren kansan tulevan kultaisen elintasovasikan jalustaksi. - Maaottelumarssi kohotti kansamme painuneen mielialan raskaana kesänä Se oli tosi kuntomarssi koko kansalle. Kun sitten syksyllä -44 taistelujen viimeinen vaihe päättyi rauhaan, jonka masentavuuteen unohtuivat viimeiset uljaat sotilaalliset voitotkin, ja kokonaisvoitto - säilytetty itsenäisyys - tuli EM-kisoissa Oslon Bisletin stadionilla syksyllä -46 urheiluvoittoja, jotka olivat kuin lääkärin elvyttävä pistos sydänsairaan elimistöön: Suomen kansa nosti taas väsyneen päänsä. Maratonin ja ~ kympin» suomalaisjuoksijat kiersivät rataa samanaikaisesti, eri suuntiin, kohti kahta voittoa - ja maailma ihmetteli. Seuraavana vuonna saavutettiin valtava voitto urheilun toisella, joukkourheilun ja seuratoiminnan rintamalla: Suo m e n Suu r k i s a t oli henkiseltä vaikutukseltaan sinä aikana korvaamaton tulevaisuuden uskon ja itseluottamuksen antaja... Näiden näkyvien urheilutapahtumien hyvää vaikutusta ei ole syytä epäillä. Mutta niiden taustalla ja pohjana on ollut arvaamaton määrä ponnistusta, harjoitusta, yhteistoimintaa, järjestö- 7

6 8 ja seurat yötä, jolla on samoin ollut korvaamaton merkitys kansamme sosiaalisena ja demokraattisena kehittäjänä ja sen nuorison suojelijana ja kasvattajana. Urheilun harrastus on levinnyt, yhä uusia urheiluja on tullut Suomeenkin viime vuosikymmeninä. Kansainvälisten kilpailujen herättämä huomio ja arvattavasti myös mainosarvo on ehkä vähintäänkin entisellään, uusien joukkotiedotusvälineiden ansiosta kenties vaikuttavampikin. Näkyviä saavutuksia on vain yhä vaikeampi tarjota maailman ihasteltaviksi. - Jo Helsingin kisoissa v. -52 oli mukana 90 % maailman kansoista (tri:en Joklin ja Karvosen tutkimuksen mukaan.) Urheilu on yhä tehokas tapa jonkin kansan tunnetuksi tekemisessä ja kansainvälisen solidarisuu den edistäjänä. Tosin esim. suomalaiset arkkitehdit ja design-taiteilijat kilpailevat mainiosti urheilijaimme kanssa maamme mainostamisessa, tarvitaanko siihen enää urheilua? Eikö voittoisa arkkitehti ole tehokkaampi ja halvempi! - Urheilulla on toki muutakin ja tärkeämpääkin tehtävää kuin olla maan ulkomainontana. Me tunnemme ja tunnustamme urheilusta helpoimmin huippuurheilun ja terveys- eli kuntourheilun. Mutta siihen väliin jää valtava määrä kilpailu toimintaa 13 m:n kuulan työn töineen kyläkilpailuissa, voimistelunäytöksiä vaivoin III lk:n rämpimisineen telineillä, näytöksiä, juhlia, matkoj a, retkiä, merkkisuorituksia vuosittain miljoonamäärä, otteluita ja maaotteluita, sarjoja, cup'eja, paljon sellaista mikä ei näy lehtien urheilusivuilla ja TV:ssa. Samoin myös ns. urheilupolitiikkaa ja muutakin politiikkaa sekä rahasta puhumista, asiallista ja asiaton ta, veikkausvoittovarojen käytöstä sala-ammattilaisuuteen. Se kaikki ainakin kuuluu ellei näy, se on rikkaruohoa urheilun puutarhassa... Onko sekin kaikki tarpeen? Eikö riittäisi, että valtio yhdessä tieteellisen valmennuksen kanssa hoitaisi edustusurheilun ja vaikka kunnat terveysurheilun? Tarvitaanko suuria järjestöjä, niin kuin tätä SVUL:ää? Koettakaamme edes pintapuolisesti tarkastella, mikä järjestö SVUL on ja mitä se tekee. Vaikka toteammekin, että pienellä Suomella on jo paljon muitakin maansa tehokkaita mainostajia kuin urheilijat: musiikin mestareita, voittamaan tottuneita muotoilijoita, tunnettuja tiedemiehiä, maailmankuuluja lääkäreitä, voimme yhä todeta urheilun kansanomaisuuden ja suuren suosion kaikkialla maailmassa. Vastahan monet kansat ovat heränneet arvostamaan urheilua PRtekijänä ja kai samalla sen omien humaanisten arvojen takia, niin kuin Euroopan itäiset maat ja monet ns. kehitysmaat. Urheilu- voitolle annetaan yhä arvoa ja sen vuoksi monet kansat vain lisäävät urheilijoidensa mahdollisuuksia valmentautua parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan maataan tässä kansainvälisessä leikissä. Tästä on seurannut koko joukko epäterveitä ilmiöitä, nimenomaan sellaisia, jotka loitontavat huippu-urheilua sen alkuperäisestä leikinluonteesta, tekevät siitä yksitotisen ja haudanvakavan itsetarkoituksen. Urheilulahjakkuus on tietenkin yksi inhimillisen lahjakkuuden erikoislaji. Sallittakoon sellaista lahjakkuutta saaneille myös tilaisuuksia pyrkiä mahdollisimman pitkälle annettakoon mahdollisuus asettaa itselleen kaukaisia ja työn 'takana olevia päämääriä, mutta mieluimmin terveen leikinomaisesti. Muuten urheilusta katoaa ilo, joka on sen tärkeimpiä perusominaisuuksia. Ohjattu huippu-urheilu on hyvä asia, jos se vain ei syrjäytä urheilun perusihanteita ja sen päätarkoitusta. SVUL:ää ja siihen kuuluvia liittoja kutsutaan liikuntakasvatusjärjestöiksi. Sen sijaan esim. valtion johtama huippu-urheilu ei enää voisi olla kasvatustekijä. Liikuntakasvatusta on näkyvästi ehkä ennen kaikkea koululaitoksen voimistelu ja urheilu, mutta kun näemme esim. SVUL:n työtä pintaa syvemmältä havaitsemme myös siinä valtaosan olevan selvää kasvatustyötä. Sen koko järjestörakenne, jonka perussolu on seura jaostoineen, on sinänsä sosiaalinen kasvatusjärjestelmä. Tietysti kaikessa kilpaurheilussa, nimenomaan joukkueurheilussa, on opittava itsehillintää, sääntöjen noudattamista, avuliaisuutta, joukkueen ja yhteisön tapoja ja normeja sekä niiden parasta, oman pienen yhteisön yhteiskuntakuria. On opittava asettamaan etäisiä tavoitteita ja on opittava sitkeästi niihin pyrkimään. Sellaisia kansalaisia meidän yhteiskuntamme juuri tarvitsee ja niitä kasvatetaan meidän seuroissamme ja järjestössämme. - Meidän työstämme näkyvät yleensä vain suuret urheilutapahtumat, mutta niiden takana oleva työ ei näy. Toimintatilasto osoittaa, että viime vuonna - esimerkiksi - pidettiin yksin piirijohtoisia koulutustilaisuuksia , yli 200 päivää kohti. Niissä oli osanottajia Henkilökohtaisia kilpailuja järjestettiin ja joukkuekilpailuja eli yli 160 päivää kohti. Keskusjärjestön tuhannet tilaisuudet lisäksi, seurojen työstä puhumattakaan, kokouksista, neuvotteluista, retkistä ja laajasta seuratoiminnasta, joissa kaikissa lähinnä nuoret jäsenet oppivat varmaan paljonkin myönteistä. Tämä organisaatio portaineen ja elimineen on suuri sosiaalisen elämän harjoituskenttä, koulutus- ja kasvatusinstituutio, jonka työ ei näy julkisuudessa juuri lainkaan. Lähes kaikki sen työ tehdään vapaaehtoisesti ilman minkäänlaista korvausta, muuta 9

7 10 kuin työn.. ilo ja saavutusten.... tyydytys. - Ta"ma" t yo.. k orvaa osalta sen, etta" koi~~usj~rjestelmämme ohjelmaan ei kuulu yhteiskunnass~ n.~~. tarkean ryhmätyön kasvatus (vielä), ei kasvatusta Yht~lstyohon. ~oulussahan saa rangaistuksen yhteistyön harjoitta~msesta. Urheilussa yksilösuoritustenkin harjoittaminen._ miten tapahtuu ryhmätyönä. uselffi ~eidän. yhteiskuntamme nopea muuttuminen aiheuttaa erityis~sh. nuo~ille. ong~~ia. Heidän on paljon vaikeampaa varttua alk~eksl. kum vlela miespolvi sitten eläneiden. Kaupunkilaistummen ei ole h~lppo asia meille suomalaisille, jotka luonnostamme S"h olemme lii ehka enemmän metsäläisiä kuin kaupunkil alsla ~ ~n ttyy ~asvavan vapaa-ajan ongelma. Ei ole yhdentekevä" ~~.v~p~a-aj~ tyh~iö t.äytetään. Koululaisten ja opiskelijoide~ tyopalv~han tosm vam pitenee: laajenevia kurssivaatimuksia samassa ajassa. Samaan aikaan me isot sanomme että meille.. tt t t' t "t" "k,rll aa ~.~ la!.~ a Vll ossa. Nuorten tarpeet eivät kiinnosta, he eivät ~a~ aanestaa! - Voimme muuten olla varmoja siitä,että meille 1~?~lle vastalaus.e~~aan ju~stavat pitkätukkaiset nuoret eivät ole p~asseet ~ekeml~l~ urheilun kanssa. Ei urheilupaikoilla nähdä mlelenosoltusasulsla nuoria. - Oikea musiikki on jalo harrastus, mutta eiköhän jalkapallo, voimistelurekki tai -puomi, levytanko tai jääpallomaila ole terveellisempi ja kasvattavampi väline kuin rautalanka ja savuke ja viidakkotanssin nytkytysten jäljittely - pahemmista puhumattakaan. Urheilujärjestöjen ongelma on koulutettujen johtajien - nuorison johtajien - puute. Niitä tarvittaisiin kymmenkertainen määrä, ennen kuin ohjaajien määrän suhde johdettaviin olisi likipitäen sama kuin armeijassa ja partiojärjestössä on katsottu sopivaksi. Myös sisäurheilutiloista on yhä pula ja niiden vuokrat ovat tietysti yleisen vuokratason mukaiset. Entä onko urheilu yhä myös aatteellista ja onko esimerkiksi SVUL aatteellinen järjestö? Vai onko aatteellisuus nykyaikaan soveltumattomana aikansa elänyt - joutaako se museoon jonnekin Matti Koskenkorvan suksien ja Paavo Suuren kullattujen piikkarien seuraan? Tosiasiassahan urheilussa on yhä niin p a l j 0 n aatetta, että siitä sitä revitään milloin minkin asian tueksi ja mainosjulisteeksi. Sitä käytetään raittiustyön aatetukena, se palvelee terveydenhoitoa ja seurakuntien nuorisotyötä, se auttaa ja rohkaisee vammaisia heidän karulla elämäntiellään, ja se on myös kansallisuusaatteen suola ainakin suurten voittojen päivinä, joskin se yhtä hyvin pannaan vetämään kansainvälisyyden aatetta. - Kilpailu mitaleineen ja palkintoineen on hyväksytty myös henkisiin so. tieteen ja taiteen, tarkoituksiin. Se on sinänsä siis hyväksyttyaate. Urheilu on niin elämänmyönteistä ja myös henkiseltä sisällöltään niin monipuolista aktiivisuutta, että se voi palvella monia asioita. Valitettavasti urheilun aate sekoitetaan myös politiikan palvelukseen ja luokka itsekkyyteen. SVUL on kuitenkin täysin epäpoliittinen kansalaisten yhteistoiminta- ja harrastuskenttä. Siinä on eräs sen suuri arvo. Se tahtoo olla kuin kansalaissovun hiekkalaatikko, johon saa tulla leikkimään kuka tahansa. Hiekkalaatikollakin on kuitenkin sääntönsä: ei saa heitellä hiekkaa toisten silmiin eikä viljellä siivottomia puheita. Kun meidän hiekkalaatikoltamme päästään tekemään vierailuja ulkomaisille urheilun leikkikentille on tietysti noudatettava niille säädettyjä käyttäytymistapoja - eikä oikein tahdikasta olisi mennä ellei ole kutsuttu. Urheilussa on voimakas aatesisältö ja sen tausta on kokonaan henkistä laatua, mutta se on myös pidettävä puhtaana sille soveltumattomista aatteista. Tietenkin jonkun nuoren kadulta poimitun, jääkiekkokaukalossa tai nyrkkeilykehässä temmeltävän tai rekkitemppuihin akti- 11

8 12 vitee~.ti~~~ ja.. p~temisentarvettaan purkavan nuoren on vaikea y~.a~~~a, et~a h~n.. silloin on aatteellisessa työssä. Se ei ole tärkeatakaan.... Tarkeata.. on,. että urheilun ] ohta] at alimm lsay t lim _ pun mulstav~t, etta ur~eil~ on yhä yhtä aatteellista kuin se oli Hellaan urhei~un kaunelffipma aikoina ja että urheilun tavoitteet o~~t puhta~sh henkistä laatua. Turmeltumaton urheilu on leikkia - yhteiskuntamme hyväksi - mutta sen ] ohtamin. olla leik. en ei saa..... m ~sia, vaan vastuullisinta totta. Urheilun aatetta saa llimittaa.vaikka toiminta-ajatukseksi, niin kuin liike-elämässä suur~t yritykset nimittävät tavoitteisiin kannustavaa ajatustaan - eli aatettaan. Nykyäänhän korostetaan, että myös huippu-urheilijoiden valmennuksessa henkinen valmennus on ratkaisevaa tärke... kuin rah. k ' ampaa.....a. - ]on a runsaudesta muuten tuntuu vallitsevan aivan vaara kasitys. Rahaakin tarvittaisiin nimenomaan urheilun joh-..-.:. SVUI::n varsinaisen tiittokokouksen juhtahisissa avajaisis v~t~!~et kutsu vieraat korostavat titaisuuden arvokkuut~a a~~~=,:~vt1~ak~as~~rr;:tta:. SVU~ :n varapuheenjohtajat Jukka Uunita j E N. ~~U?''f!l'' vatti:o n urhe:tutautakunnan puheenjohtaja kaupu;ge:j~~htaj.a.~ kuannlotap.uheenjohtaja J. W. RangeU, aput~is nnaranta professori Lauri P hkata,?-tthtojttton puheenjohtaja AH Koskim'aa J a Lahd...! he ' JohtaJa Martti Vikst1.öm. en pttrtn pu en- tajien ja valmentajien pedagogiseen ja aatteelliseen kouluttamiseen, missä on kenties urheilumme tämän hetken suurin puute. Juuri tähän palkattomaan ja kokouspalkkiottomaan työhön on vaikea saada koulutettavaa väkeä, esimerkiksi akateemista sivistystä saaneen kansanosan keskuudesta, ja ehkä sen vuoksi urheiluelämän henkinen puoli ei pääse kyllin selvästi näkyviin. SVUL on Suomen suurin järjestö, se on aktiivisten ihmisten järjestö. Tähän aktiivisuuteen on aivan viime vuosina liittynyt vahva uusi virta. Kuntourheilun saatua toimintansa vauhtiin on voitu huomata, kuinka paljon on myös sellaisia kansalaisia, jotka eivät ole kilpaurheilusta kiinnostuneita (tai eivät enää ole), mutta jotka ovat kokeneet liikunnan hyödyn henkisen kuntonsa tukena. Tai jotka ovat kuulleet modernin lääkärinsä neuvon ja noudattavat sitä. Olisikin toivottavaa, että nyt syntyisi vastavirta inhimillisen laiskuuden ja mukavuudenhalun, väärien elämäntottumusten, teknillistymisen ja väärän sivilisaation rappeuttavia voimia pysähdyttämään. Suhteissa liikuntaan ja liikunnan arvostamisessa olisi palattava sivistyksemme alkulähteille. Meidän länsimaisen kulttuurimme kannattaviksi pylväiksi on sanottu kolme asiaa: helleeneiltä on saatu tieteen ja taiteen tavoitteet, roomulaisilta oikeus ja organisaatiot aito ja kristinuskolta inhimillisyys ja humanismi. Mutta kaikki nämä rakentuvat fyysisen kulttuurin arvossa pitämiselle. Kristinuskon mukaan meidän ruumiimme on jopa Pyhän Hengen temppeli. Roomalaisen maailmanvallan nousu ja yllä pitäminen ei olisi käynyt päinsä ilman erinomaisia fyysisiä suorituksia, ja Rooman valta kaatui elämäntapojen veltostumiseen ja rappeutumiseen. - Kreikkalaisten hengenviljely kehittyi urheilupaikoilla ja gymnasioneissa, voimistelulaitoksissa. Koulu on perinyt nimensä kreikan sanasta scuola, penkki, ja se penkki oli urheilukentän laidassa oleva penkki, jolla levähdettäessä kuultiin filosofien opetuksia. Lykeium, lyseo, oli Ateenan puisto, jossa Aristoteles opetti kuulijoitaan kävellen sen teillä ympäriinsä. Siitä sai nimen peripateettinen koulukunta, ympärikävelijät, joihin Sokrateskin kuulun. Filosofit olivat huomanneet, että kävellessä aivot työskentelevät vilkkaammin ja väsyvät hitaammin, kun verenkierto liikunnan ansiosta toimii paremmin. Meidän yhteiskuntaamme sanotaan myös koulutusyhteiskunnaksi, mutta oppi liikunnan ja hyvän kunnon merkityksestä opiskelun, koulun ja elämän tehostajana on unohdettu ja hylätty. Nyt pyritään koulun voimistelutunteja vähentämään vähäis~täkin, eikä meillä koulujen ja korkeakoulujen ympärille varata tilaa puistolle ja puistossa kävelemiselle. Yhteiskuntamme on 13

9 14 siinä valtavasti taantunut, mutta ehkäpä nyt lääkäreiden uusi oppi saa sen viisastumaan. Historiantutkimus on osoittanut, että urheiluliike _ ja sen keskusjärjestö SVUL - on ollut yksi sivistyspyrkimystemme valtavirta. Oikein ymmärrettynä ja vakavasti hoidettuna se voi olla sitä yhä vielä. Yhteiskunnan muuttuessa urheilun tarvevaatimukset ovat osittain muuttuneet, mutta urheilun tarpeellisuus ei ole vähentynyt, päinvastoin. On myös varmaa, että meidän maamme urheiluelämää voidaan parhaiten hoitaa vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen työllä. Se sopii meidän kansanluonteeseemme ja demokraattiseen yhteiskuntarakenteeseemme. Joistakin kansamme itsenäistymisen vaiheissa syntyneistä suurista kansansivistys-, talous- ja kulttuurijärjestöistä on sanottu, että ne ovat meille kansallisomaisuutta. Myös SVUL:stä voidaan sen historian ja aikaansa annosten perusteella niin sanoa, sekin on kansallisomaisuutta. Sitä on sen luonteen ja perinteiden mukaisesti vakavasti ja huolella hoidettava ja kehitettävä. _ Toivottavaa olisi, että se voitaisiin myös rauhoittaa tehtäväänsä, että se saisi työrauhan ja mahdollisuudet vain varsinaisen kunto- ja kansalaiskasvatustehtävänsä hoitamiseen. 111I Graph- Check 11II sarjakamera f-w: ~-! 15 Graph-Check sarja kameralla voidaan kuvata 8 :n kuvan sarja kestoajalla 15 sek. - 1/ 10 sek. Ja valmis kuva on nähtävissä muutaman sekunnin kuluttua laukaisijan painalluksesta. Urheiluasiantuntijana Te tiedätte, mitä uusia mahdollisuuksia tämä avaa esimerkiksi valmennustyässä. Graph-Check'in avulla voi ottaa kuvasarjoja sellaisistakin suoritusvaiheista, joiden analysoiminen muuten olisi mahdotonta; seiväshypystä, korkeushypystä, - milteipä lajista kuin lajista. Myös kenttien maalikamerana Graph-Check on oivallinen apuväline. mm/l l himmenninaukot: 11, 19, 32 sulkijanopeus: 1/ 250 sek. F i Imi t : Polapan 52 (24 DIN) tai Polopan 57 (36"DIN) laakafilmit. Hinnat : kamera upeine siannahkakoteloineen 1.550,- Polapan 52 (12 kuvaa/ pakkaus) 42,- Polapan 57 (12 kuvaa/ pakkaus) 43,- Mannerheimintie 18 Helsinki 10 Puh

10 16 17 SVUL VALTAKUNNALLINEN SUURJÄRJESTÖ ~ 34 ~ SUUREN KEHITYKSEN VUOSIKYMMEN vv VUOSI I JASEN IA I SEUROJA" I LIITTOJA I 1956 ::: UUDET 16 - Jäsenliittojen määrä kasvanut 9 vuodessa yli 2-kertaiseksi ~ Käsipalloliitto ~ Kaunoluisteluliitto Kuntourheiluliitto Lentopalloliitto Ampujainliitto Ratsastajain- Golfliitto liitto Kanoottiliitto Soutuliitto 5-otteluliitto Tennisliitto Pöytätennisliitto Judoliitto Sulkapalloliitto Moottoriliitto Henkilöjäsenten määrä kasvanut 59 vuodessa 200-kertaiseksi ~ Purjehtijaliitto Moottoriveneliitto Vesihiihtoliitto Seuralukuun eivät sisälly seurojen n itsenäisesti toimivaa rekisteröityä alaseuraa ja kyläosastoa _ ~ 3.065_ ~,... ' ~.~ -

11 18 SVUL 60 vuotta rekisteröitynä yhdistyksenä 1906 V. maaliskuun. 21 päivän" a annettun.. viralline... OlDllstelu- ja Urheiluliito... n paatos Suomen sitä ennen, saman kuun 11 n äisa.~n.~oje~ :rahvistamisesta. Jo SVUL'n... t p vana oli pldettyensimm'". saan omaaramen koko.. '. amen tulleen vahvistetuks' 'kk U:>' Jo~sa IlmOItettIin sääntöjen. 1" 1 VaI a vlrallista'j. t VIe a oltu saatukaan. Tähä moi usta ei silloin toriassa, jota voimme nimit~...!)aa~tyi se kausi SVUL:n rus V perustettu Suo l' aa va~~pa salaseurakaudeksi.. k ma amen Vomllstel. ei oskaan saanut sä" t u- Ja Urheiluliitto mint t an Ojaan VahVIStetuksi V. a apahtui salassa ve '"}"" tit". aan sen toi- ~oden ajan. Toiminta oli ~~u~.. a vall~npitäjiltä kuuden sista uskallettu edes p T".... ~Ifol sajaista, ettei kokouk ~ääntöjen mukaan to~ a~it~~~:~jaa... 1~06 vahvistettujen JaIla hoitaen kaikki. Y m punkunnallisella poherikoisliitoista oli 190: ;rrheil~uotoja. SVUL:n nykyisistä liitto toimi täysm' PllT~ ~mk asst~ JO muutamia, mutta keskusavulla. 1 un len val't 1 seffilen. Johtoelinten. toukokuun.. 8 paivanä... vahvistettiin L..!OImmeen komitean ehdotukse a~n Pihkalan johdolla JaostohalIinnot, jotka oli t. 1 n. ~ohjalta urheilunalojen ~. painin ja atletiikan se~; 4,.. ~olffilstel~n, 2. yleisurheilun, Jaostohallinnot. Jaostohal~o~don.' lw.:teluz: ~a pyöräilyn valta. Samalla pa a tettu n SIJOI "'tt aa oli.... VaIn. rajoitettu toimi- että voimistelun h 11' t... nama Jaostohallinnot niin a m 0 tuli Vupurii l' ' pereelle ja muut Helsinkii n, yel5urheilun Tamn. jaostohallintojen. haj'as" IJOI 't us lopetett. kaikki Hels' m ki' m M" yohemmin.. 1m Ja ne si;~rett" ~ 1m. nuden toimivaltaa 115' a"tt" h yva "ks yttiin uudet säännöt.. ~. vaali toimitettiin monim tk J?Ide n mukaan liittohallinnon puitteissa. u aisen ehdollepanojärjestelmän säännöt jälleen muutettiin niin, että liittohallinnon muodostivat jaostojen ja piireittäin valitut seurojen edustajat. Liittohallinto valittiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. muuttui SVUL:n liitto-organisaatio jälleen. Johtoportaina olivat nyt: kongressi, liittokokous ja liittohallitus ja näiden rinnalla piirikokous ja piirijohtokunta. Liittohallituksessa oli äänivalta liittojen ja piirien edustajilla. Liittohallitukseen nimitti kukin jäsenliitto vähintään yhden, enintään kolme jäsentä, joiden lisäksi valittiin lisäjäsenet. Siihen asti alistetussa asemassa olleet jaostot olivat muodostuneet erikoisliitoiksi ja niiden merkitys keskusliiton johdossa kasvoi huomattavasti. Piireillä, joita silloin oli 22, ei ollut vakituista edustusta liittohallituksessa. Vuosi 1932 muodo3ti SVUL:n historiassa merkittävän virstanpylvään. Erikoisliittojen perustaminen vaikutti monilla tavoin elvyttävästi urheilutoimintaan ja silloin päättyi SVUL:n piirijohtoinen hallinto. SVUL:n ensinunäiset eriko>isliitot olivat: Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pesäpallo-, Paini-, Poikaurheilu- ja Pyöräilyliitto. muutettiin säännöt niin, että liittojen nimeämien jäsenten lisäksi liittohallitukseen valittiin 9 lisäjäsentä, joista 6 valittiin piiirien asettamista ehdokkaista. Piirit päätettiin myös rekisteröidä. Tästä vuodesta alkaa piirien merkitys SVUL:n hallinnossa jälleen kasvaa. SVUL muutti nimensä ja julistautui Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi. Tästä vuodesta alkoi SVUL:n nopea kasvu valtakunnalliseksi suurjärjestöksi. Jäsenliittojen määrä on kasvanut silloisesta seitsemästätoista nykyiseksi 34:ksi. Kauan vireillä ollut valtakunnanliittokysymys sai ratkaisunsa, jonka valtaosa maamme urheiluliitoista on hyväksynyt liittymällä SVUL:n jäseniksi tai liittämällä lähes kaiken kilpailutoimintansa SVUL:n erikoisliittojen kilpailutoimintaan. hyväksyttiin SVUL:n nykyiset säännöt, joiden mukaan liittohallitukseen nimeää kukin jäsenliitto yhden jäsenen, samoin piirit kukin yhden jäsenen ja lisäksi liittokokous valitsee puheenjohtajan kolmeksi vuodeksi ja liittohallitukseen viisi lisäjäsentä, joista kolme on oltava naisia. Näiden sääntöjen johdosta kasvoi piirien merkitys SVUL:n hallinnossa jälleen 19.. ;S... «: : :... _.

12 ja ne ovat tässä suhteessa tasavertaisia erikoisliittojen kanssa, vaikkakin lukumääräisesti vähemmistössä. 60 vuotta ensimmäisten sääntöjensä vahvistamisen jälkeen on SVUL maamme suurin vapaaehtoisuuden pohjalla toimiva järjestö. Siihen kuuluu 34 erikoisliittoa, 18 piiriä pääseuraa, yli niiden alaseuraa ja kyläosastoa, joissa on yhteensä henkilöjäsentä. SVUL:n liitot, piirit ja seurat järjestävät vuosittain yli kilpailua, yli johdettua koulutustilaisuutta, joissa on pitkälti toista miljoonaa osanottajaa. Tänä VUonna SVUL järjestää kolmannet Suomen Suurkisat, joihin On ilmoittautunut kymmeniätuhansia osanottajia. Johtaessaan puhetta 60 vuotta sitten silloin vähän yli jäsentä käsittävän SVUL:n ensimmäisessä virallisessa kokouksessa ei Ivar Wilskman varmaan aavistanut, millaisen sinapinsiemenen hän oli kylvänyt. Siitä siemenestä on kasvanut vankka, suuri ja edelleen kasvava puu, joka on ollut arvaamattomaksi hyödyksi kansallemme. Raha-asioissa selviätte enn ätyskorkeuksista säästöluoton avulla KAHSAttIS-aSAKE-fAHKKI 21 Mukavammin matkalle meidän kauttamme Kun aiotte matkustaa, kertokaa medl~,. e milloin jo millä tavoin. TaImImmn, k t tamme liput käteenne, jo ne ma savo Teille voin alkuperäishinnan. Mikäli haluatte myäs muita matkajärjestelyjä, kuten hotellivarauksia, auton varau k sen... kaiken mitä matkoanne liittyy, järjestamme.. nämäkin asiat pua- lestanne. SVUL:n ensimmatse een toimitusvaliokuntaan kuutui miehiä, jotka monelta eri tavaua ovat toimineet urheilumme uranuurtajina - pöytä oli pieni, suunnitelmat ja usko sitä suurempia. Kuvassamme toimikunta vasemmalta tukien: J. Tamminen, Ivar Witskman, Aksel Ek, Gösta Wasenius, A,'vo Vartia ja K. H. Majantie. hyvän matkan taimistonne SUOMEN MATKATOIMISTO T Turku - Lahti - Rovaniemi Helsinki - Puhel in amperc -

13 22 23 SUOMEN SUURKISAT Kolmannet Suomen Suurkisat muodostuivat järjestömme valtavaksi voimannäytteeksi osanottajaa l.005 seurasta saapui pääkaupunkiin esittämään kisaohjelmia, joita oli harjoiteltu parin vuoden aikana, kilpailemaan 24 eri urheilumuodon kilpailuissa ja osallistumaan satoihin koulutustilaisuuk_ siin. Ennen näkemättömänä oli kisojen nuorten suurleiri, jossa 16-vuotiaita ja sitä nuorempia tyttöjä ja poikia oli yhteensä Suurkisat vaativat myös Suuren johtaja- ja toimitsijakaartin. Kaikkiaan johtajaa, toimitsijaa ja muuta toimihenkilöä huolehti kisoissa eri tehtävistä. Kuvassamme kt saviesti lähdössä Haltiatunturin laelta... f etiin samana ik ruse Stl 18 eri Suomen Suurkisojen k~a~le~ lav:l t. vei kisakutsun pitäjästä.. SVUL-n purelssa. les 1. reitillä kalkis~a.... k r. eurasta seuraan kaikissa maakunnls-. pitajaan, kylasta y a~lnl' s k kaisilla korpisaloilla samoin kum samme, Lapin tunturel a, au rintamailla sta seurasta. Viestiä kuljetti vlestmvlejaa... notta at kolwontumi~aik?iu:~wn Kisojen ava3atstt~ mars?tvat ~~~eesta 3 huolimatta osal~~stu1 kisapaa kaupungin.. en puohlta. laskelman mul\.uun henkea. Kuvas- marssiin samme vannev01.mts V1rallt~en. t e r t';attarien J ohimarssitervehdys.

14 URHEILEMME ISÄNMAALLE Suurkisojen sykähdyttävimpiä näkyjä olivat nuorten yhteisvoimistelunäytiikset. Helsingin Pallokentällä oli yhtaikaa voimistelemassa yli poikaa ja tyttiiä. Kuvamme on tyttöjen voimistelunäytöksestä.

15 26 Suomen Suurkisoihin osallistui: 25 maata 39 eri urheilujärjestöämme 2 muuta järjestöä 18 maakunnallista piiriä urheiluseuraa 27 Suurkisojen osanottajat jakaantuivat se uraavash:. Johtohenkilöitä 0 ~~imkinitsijoita ja t~~ili~~öitoä to- ja erotuomareita Valmentajia ja huoltajoia Miehiä Naisia Ulkomaalaisia Nuorten joukkue Oid~~o j~ht~ji~ 00 Nuorten ryhmänjohtaj ia Poikia Tyttöjä Yhteensä Tyttöjen hauskat. o votm'tsteluesttykset vieti ZO nemulza. Kuvamme kisojen päätt......m apt nuoruuden liikunnan ajatststä OyympiastadionilZa Suurkisojen u1 heilukilpailttjen osanotto ennätyksen saavutti poi-. kien 7naastojuoksu, josta kuvamme. Pojat juoksivat ikäluokittain 2, 3 ja 5 km:n matkan. Yhteinen loppuunjuosseiden määrä oli

16 28 HUIPPUTASON HIIHTÄJÄLLE TU N N U STETTUA LAATUA KI LPA I n:ot: väri: musta Kilpailu- y.m. kuljetukset KOTI- JA ULKOMAILLE EDULLISESTI MUKAVI LLA TURISTI BUSSEI LLAME J. Helenius Helsinki 66 Pakila Neljännesvuosisata veikkaustoimintaa Ennen vuotta 1940 riittämättömän valtionavun turvin toimivat urheilujärjestömme olivat jo pitkän aikaa etsineet keinoja taloudellisen tilansa parantamiseksi. Monissa muissa maissa oli aloitettu virallinen veikkaustoiminta, josta urheilujärjestöt saivat varoja toimintaansa. Tämän esimerkin innostamina päättivät meidänkin keskusliittomme saada Suomessa aikaan vastaavan toiminnan. V pidettiin alustavien neuvottelukokousten jälkeen heinäkuun 25 päivänä kokous, jossa päätettiin perustaa Oy Tippaustoimisto Ab. Hankkeen takana olivat kolme keskusjärjestöämme Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto, jotka kukin merkitsivät perustetun yhtiön 500 osakkeesta 130 kpl. Osakkaiksi yhtiöön, jonka nimi myöhemmin muutettiin Oy Veikkaustoimisto Ab:ksi, liittyivät myös Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, Suomen Soutuliitto, Suomen Miekkailuliitto, Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Kanoottiliitto, Svenska Finlands Idrottsförbund, Suomen Tennisliitto, Suomen Luisteluliitto, Svenska Finlands Skyttebörbund, Suomen Ampujainliitto, Suomen Koripalloliitto, Finlands Svenska Skidförbund, Suomen Purjehtijaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Akateeminen Urheiluliitto, Suomen Marttaliitto, Svenska Finlands Skolidrottsförbund ja Vapaa Työväen Urheiluliitto. Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin heinäkuun 29 päivänä ja elokuun 23 päivänä hyväksyi valtioneuvosto yhtiön toimiluvan viikkoa aikaisemmin vedonlyönnistä urheilukilpailujen yhteydessä annetun asetuksen mukaisesti. Alun perin oli tarkoituksena, että yhtiön voittovarat kokonaisuudessaan osoitettaisiin urheilutoiminnan tukemiseen, kuten tapahtuikin aina vuoteen 1953 asti. Silloin muutettiin veikkausasetusta niin, että tiede, taide ja nuorisokasvatustyö pääsivät osallisiksi veikkausvoittovaroista. Urheilulle jäi tällöin enää 70 % mainituista varoista. Vuonna 1956 muutettiin p.setusta jälleen, mikä tiesi urheilun osuuden pienenemistä 60 % :iin, mikä se on vieläkin. Huolimatta urheilun osuuden prosentuaallsesta pienenemisestä veikkausvoittovaroilla on maamme urheilulle suuri merkitys. Urheilujärjestöt ovat osanneet hoitaa veikkaustoimintaa niin, että yhtiön tuotto on jatkuvasti kasvanut ja Suomen urheiluväki on omaksunut veikkauksen omakseen. Monet urheiluliitot toimivat _ yksinomaan mainitun tuen turvin. Tällaisia liittoja ovat ennen 29

17 30 31 muita ne, joiden kilpailutoiminta ei tuota voittoa. Myös plliljarjestöt saavat huomattavan osan tarvitsemistaan varoista samasta lähteestä. Aina ei Veikkaustoimisto ole kuitenkaan ollut kultakaivos. Hyvän alun jälkeen veivät sotavuodet toiminnan tappiolliseksi. V tuotti Veikkaustoimisto tappiota nykymarkkaa ja pessimistit olivat jo valmiit lopettamaan koko toiminnan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan urheiluväen sitkein ponnistuksin, mihin osallistui koko urheilujärjestöjemme kenttä, saatiin yhtiö pelastetuksi ja toiminta jälleen uuteen nousuun. Veikkaustoiminnan kehitystä kuvaavat ehkä parhaiten luvut, jotka ilmaisevat yhtiön valtiolle luovutetun ylijäämän määriä. Ensimmäisen toimintavuoden 4 kuukautta tuottivat voittoa nykymarkkaa. Seuraavana vuonna oli ylijäämä nykymarkkaa, mutta sitten sotavuodet lamauttivat veikkaustoiminnan vieden sen tappiolliseksi v Sotien jälkeiset tarmokkaat toimenpiteet aiheuttivat uuden nousun ja v ylitettiin jo miljoonan nykymarkan raja, ylijäämä oli markkaa. Yhtiön kymmenes toin;lintavuosi 1950 tuotti ylijäämää nykymarkkaa ja v nousi ylijäämä jo nykymarkkaan. V oli ylijäämä kasvanut ,55 nykymarkaksi. Nykyisin on ylijäämä jo markan luokkaa. Hyvin on siis vaikeuksista huolimatta tämä urheilujärjestöjen perustama, edelleen omistama ja hoitama»sampo» jauhanut markkoja urheilulle, mutta ei yksin urheilulle. Valtio saa huomattavan osan yhtiön tuotosta: 40 % Veikkaus toimiston ylijäämästä menee tarkoituksiin, joiden tukemiseen valtion muuten olisi käytettävä verovaroja ja yksistään leimaveroina on valtio hyötynyt veikkaustoiminnasta vuoteen 1964 mennessä ,77 markkaa. OnniteHessaan 2S-vuotias1ia yhtiötä SVUL:n edustajat ojensivat juhlijahe Liittomme merkin muotoisen teakpuisen kilven, johon oli kiinnitetty kaikkien jäsenliittojemme ansiomerkit. Hopealaattaan oli kaiverrettu sana: ~kiitollisena ~. Tämä sana varmaan parhaiten kuvastaa urheiluväen tunteita omaa yhtiötään kohtaan samalla kun se kohdistuu niihin lukemattomiin urheilunaisiin ja -miehiin, joiden ansiota on, että onnitteluihin on todellista syytä.

18 32 33 Suuren järjestön iän lisääntyminen tuo muassaan myös yhä useammin murheen viestejä. Isänmaan multiin joudutaan saattamaan pitkäaikaisen, ansiokkaan työn suorittaneita urheilumiehiä. Kulunut vuosi on tässä suhteessa ollut meille erikoisen raskas. Järjestömme liput ovat tehneet kunniaa monen urheilun aatetta uhrautuvasti palvelleen naisen ja miehen viimeisen leposijan äärellä samalla kun olemme hiljentyneet muistamaan näiden urheilutovereiden työpanosta yhteisen asiamme hyväksi. Jälkeen jääneitä lohduttaa tieto siitä, että vainajien työ ei ole mennyt hukkaan. Se elää nuorisossamme, jonka on helpompi jatkaa työtä näiden veteraanien viitoittamalla ja perkaamalla tiellä heidän esimerkkinsä velvoittava muisto tukenaan.,,' tt" Hannes harjoitteli ensin hiihtäjä~.ä, MielenklmtOlsta on, e a. paljon vähemman. " tk juoksusta oli maassamme " sillä pltkanm~. ~. "N" ä 15-vuotias Hannes saattoi hiihtietoja kuin hllhtamlsest.a. lm llnp taak-e ja palata seuraavana päitää Kuopiosta 101 km lisa en " vänä takaisin.. ua Suomeen ja lehtien kir- Ateenan välikisojen tulosten tult k' Kolehmaisen. ttajasta suurena san arma,. joittaessa maratonm VOI.. tt t keskittyivätkin juokseml-.. t k et puheet Ja mle ee " veljesten aja u s, " 'uoksi 1909 Suomen ennase en Ja. mm ' enomaan maratonnn.. Hannes J HANNES KOLEHMAINEN t kertainen olympiavoittaja - SVUL:n urheilujaoston johtokunnan jäsen Turun Urheiluliiton johtokunnan jäsen Helsingin Kisaveikkojen puheenjohtaja Suomen Urheilun suuri ansioristi - SVUL:n kultainen ansiomerkki Hannes Kolehmainen oli aikakautensa suurin ja kuuluisin juoksija. Hän herätti suurta huomiota kaikkialla maailmassa. Hänen merkityksensä ja vaikutuksensa Suomen urheilun kehitykseen oli poikkeuksellisen mittava ja ainutlaatuinen. Hannes kilpaili ensimmäisen kerran 17-vuotiaana ja tuli maratonilla kolmanneksi v ja seuraavana vuonna hän jo voitti Suomen mestaruuden m:llä. Tuloksena oli uusi Suomen ennätys.. TukhoLman olympiakisoissa m:n H ann e s VOttta:a ~. 1~}2" 'älloeensä Ranskan ylpeyden Jean juoksun kulta:rr~:ttahn ~attae: ;L;' silloin miltei usloomattomalt;a B 0 uin i n. Hanen at.kans kisoissa hän voitti kuusi juoksua Ja tuntuva 14.36,6. Samots~~lia sekä saavutti lisäksi m :n saavutti lrolme kultamt 'I1ULailmanennäty ksen. 3

19 34 tyksen mallilla, 1910 tuli mestaruus metrillä ja tunninjuoksussa ja niin hän olikin valmis kansainvälisiin voittoihin. Me saatamme hyvin kuvitella, mitä hurjia ajatuksia mahtoi syntyä Hanneksen päässä, kun hänelle selvisi, että ensimmäisen kerran tultaisiin seuraavissa olympiakisoissa juoksemaan sellaisetkin matkat kuin ja m. Kun kisat lisäksi pidettiin niinkin lähellä kuin Tukholmassa, näki Hannes mahdollisuuden päästä näihin kisoihin. Voitettuaan 1911 Lontoossa Englannin mestaruuden 4:llä maililla, alkoi Hanneksen olympiavalmennus. Ei ollut leirejä, ei valmentajia, ei harjoitusohjelmia, ei tutkimuslaitoksia. Kaikesta tästä huolimatta saattaisi vieläkin olla paljon pelastettavissa, jos tarkkaan tutkittaisiin Hanneksen tulevien voittojen harjoitussalaisuu_ det. Pohjana olivat korkea päämäärä, perusteellinen peruskuntoharjoittelu, hiihdon ja maastolenkkien luoma kestävyys, voimisteluohjelma, juoksumatkojen vaihtelu ja hellittämätön harjoittelu. Hannes harjoitteli läpi vuoden ja silloin kun päivät olivat lyhyimmillään, Hanneksen harjoituslenkit olivat pisimmillään. Hän harjoitteli joka päivä, usein kahdesti päivässä. Hanneksen Tukholman matkasta kehittyi tarumainen. Wiljamveli lähetti Amerikasta sen verran rahaa, että Hannes sai ostetuksi piikkarit. Valinnanvaraa oli vähän ja niinpä hänenkin oli tyydyttävä numeroa, paria liian suuriin piikkareihin. Asiaan kuuluu, että kisoissa Jean Bouin vahingossa astui Hanneksen kantaan sillä seurauksella, että piikkari oli pudota ja~hanneksen oli nykäistävä kenkä jalkaan. Se kävi nopeasti, koska piikkari oli väljä. Heinäkuun 7 pnä Hannes juoksi ja voitti olympiakisojen metrin alkuerän. Heinäkuun 8 pnä hän voitti olympiakisojen kultamitalin m:llä. Heinäkuun 9 pnä hän voitti metrin alkuerän. Heinäkuun 10 päivänä hän voitti m:n kultamitalin juoksussa, josta urheilun maailmanhistoria sai ehtymättömän aiheen. Sinä päivänä Suomi nousi maailmankartalle, sanovat historioitsijat, mutta Hannes juoksi jo 12 pnä uuden voiton: metrin joukkuejuoksun alkuerässä. Joukkueemme hävisi, mutta Hanneksen tulos oli uusi maailmanennätys. Heinäkuun 13 pnä Han metrin maastojuoksun kultamita~ nes juoksi jälleen Ja volt~l 8.? k!me kultamitalia. Hannes 011 Iin. Kuusi juoksua, kuu~l V.0l~:0~ ~ tuinen alallaan, valloittaja, koko urhellumaailman sllmlssa runu aa sankari.,, " "mien rahojen turvin Amerik- Hannes matkasi veljensa lahetta t den 10 maililla v. 1913, ka 'tt' USA'n mes aruu an. Kun Hannes VOl 27 1 tta. ennatys " t" a va " li~;koina ~. Samana ke-. hän saavutti samalla uu. ihastuksesta Hanneksen voltihm' t" huusl.. sänä 1,5 miljoonaa ~~ a V 1924 J'ulkaistussa Spaldmgm Y ki taessa New or n halkijuoksun '.. on 43 virallista enna "t ys t" a. AlIn c-kalentenssa Official Athlebc. k. ana a Se lue tt e 1 on numeroiden kertomaa 0 Hanneksen JUO semm.. 't ttun ". 'h ilt'in ja kunruol e. suomalaisesta, Jota 1 a 1 alal'skatsoj'at saivat ko-. aki. sa 1920 suom. Antverpenin Ol~Pl SOlS" ksen. Hannes valtasi maratonm kea ml 't" a vo~u ;~akkalffiffian elamy ". S. oli ensimmalsen ". kerran voiton ja kultamital~n. Itse.~amte~tu ~;~amaan maansa lippua ja kisoissa. Joukkue 011 nyt 01 eu e 35 Hannes KoLehmaista oli hänen viime matkaheen saattamassa tasavallan presidentti, opetusministeri, eri maiden urheilujärjes_ töjen samoin kuin urheilumme korkeimman johdon edustajat ja hänen kilpaizutoverinsa. - Kuvassamme maailman kuulut olympiavoittajat ovat jättämässä tervehdystään esikuvaheen, HannekseZ"be: vasemmalta Paavo Nurmi, Toivo LoukoZa ja Albin Stenroos, vastakkaisella puolella ' jääkenttien Nurmi' Clas Thunberg.?r

20 36 joukkue oli kunniaksi maalleen. Hanneksen voittaessa oli ihastuksen mitta täysi: Hannes kiedottiin lippuun. Ne, jotka olivat nuoria Hanneksen ollessa nuori, kertovat, että Hanneksen olympiavoitot Tukholmassa vaikuttivat elämän kaikilla aloilla. Silloin itsenäisyyteensä kypsyvän maan tulevat voimat virittäytyivät. Silloin vapaustaistelijat, tulevat valtiomiehet, kirjailijat, taiteilijat, talouselämän johtavat miehet, suuria tehtäviä saavat naiset, koko kansa koki pienen maan mahdollisuudet. Näki intoa ja uskoa loihtivat esimerkit. Hannes oli kuin ihmeellinen sanansaattaja, joka puhaltaa sumun pois ja avaa silmät näkemään tulevaisuuden. On luonnollista, että Hannes loi mainehikkaan juoksuhistoriamme perustan. Valmennusohjelmat, koko koulukunnan. Eikä Hanneksen vaikutus suinkaan rajoittunut yleisurheiluun tai juoksuun. Hänen tekonsa synnyttivät päivälehtien urheiluosastot, sillä Hannes oli se, joka sai päivälehtien toimitukset lähtemättömästi kytketyksi urheiluun. Hannes ikäänkuin osoitti kaikille urheilun yleisen merkityksen. Tammikuun 15 pnä 1966 Hannes siunattiin viimeiseen lepoon. USA:n keskusliiton johtaja Dan Ferris lähetti osanottosähkeen, jossa hän mainitsee 50 vuotta kestäneestä ystävyydestä, kunnoituksesta. Kun Hannes näytti Amerikan-vuosinaan olleen eräiden itsekkäiden pyrkimysten tiellä ja hänelle yritettiin saada kilpailukieltoa, asettui päättäväisyydestään ja ehdottomasta rehellisyydestään kuuluisa, urheilumaailman arvovaltaisin henkilö J. Sullivan puolustamaan Hannesta. Maratonin sankari Hannes Kolehmainen sai vastaanottaa kansalaiskeräyksen arvokkaan lahjan ja sittemmin hänelle myönnettiin valtion eläke. Tasavallan presidentti oli häntä saattamassa viime matkalle. Hän oli koko kansan kunnioittama. ARVO HIMBERG * t SVUL:n kunniajäsen - Suomen Painiliiton puheenjohtaja Suomen olympiajoukkueen pääj.oh~aj.a 5 kertaa - Suomen Urheilun kultainen ansionsti - SVUL:n kultainen ansiomerkki.. - Kansainvälisen Painiliiton suurnsti Arvo Himbergin poi smeno J ätti urheiluelämääm.me ja t e.r.ikoi- yt t sesti SVUL:n ja sen liittojen järjestöto~in~aan :.a~e:~tiur~ei~u~.... k Hän oli avarakatsemen, lammmsydamm.... JO ~avhant aja,. au. Jon on k a työn J. älki säilyy keskusliiton, II useiden enkolslut- tojen ja koko maa.n:~e urhe~:;os~~:~rgin elämäntyötä urheilun Kun lähtee arvioimaan 1. alalla, joutuu toteamaan ennen kaikkea se.n tavat~:~en a%~~~ den ja useassa tapauksessa suorastaan ratka~evan p 'heilu-.. t allaan oli Himberg oli korkeimman tason ur.. ~ane~ H Im.. mn henkilökohtaiset ominaisuutensa tekivät häne~~a JohtaJa. anen.. H inaisen hyvan... kansainvälisten asioiden hoitajan. arv.... JUurI sopivan.... maailmanmiehen kaytokkielitantonsa lisäksi han omasi hienon a rehti esiintymisensä hankki hane e suur~n s:~äv~;:~n a::~ Jkoti_ että u~omailla. Liikesuhteensakin han y.. h il vankkurien eteen. osasi valjastaa ur. e un. r. ällinen ja toverillinen suhtautu- Arvo Himbergm avom, ys av.. r. änä pidetyn h T h teki hänestä SUOSItun Ja ys av minen ur ei ~JOI ~... uurena urheilujohtajana, vaan urheilijatoverm. H.an ei esim~ynyt s hänen asenteelleen oli hämiehenä miesten Joukossa. uvaavaa 1 miksi en sinutte-. Kun minä sinuttelen Juma aa, lisi nen teitäkin». sanontansa:. Han» myos.. smu. tteli k aikkia urheilumiehiä ensi tapaa- 37

K E R TOM U S. Voimistelu- ja Urheiluliiton. v. 1913.

K E R TOM U S. Voimistelu- ja Urheiluliiton. v. 1913. .. - K E R TOM U S Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton Pyörä~ly-, luistelu- ja hiihtojaostohallinnon toiminnasta v. 1913. Pyöräily-, luistelu-ja hiihtojaostohallinnon jäseni~si valit tiin LIiton VUOSiKoKouKsessa

Lisätiedot

HUOMIONOSOITUSJÄRJESTELMÄ

HUOMIONOSOITUSJÄRJESTELMÄ HUOMIONOSOITUSJÄRJESTELMÄ Suomen Urheiluliitto ry Opetusministeriö Kunniamerkki (KM) - kunniapuheenjohtaja - kunniajäsen - arvokisamenestys Kultainen ansiomerkki ruusukkein (KAR) - liitto,- piiri- tai

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

ANSIOMERKKISÄÄNNÖT SUOMEN SALIBANDYLIITON HUOMIONOSOITUKSET. Kunniajäsen. Hopeinen ansiomerkki Seuratoiminnan kultainen ansiomerkki.

ANSIOMERKKISÄÄNNÖT SUOMEN SALIBANDYLIITON HUOMIONOSOITUKSET. Kunniajäsen. Hopeinen ansiomerkki Seuratoiminnan kultainen ansiomerkki. ANSIOMERKKISÄÄNNÖT Suomen Salibandyliitto ry:n huomionosoituksia voidaan myöntää henkilöille, seuroille tai muille yhteisöille, jotka ovat edistäneet liiton ja/tai alueiden toimintaa ja/tai muuten toimineet

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 200 000 Sukeltajaliitto ry 97 000 Suomen Aikidoliitto ry 30 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Järjestelyt Kesäkisoihin ilmoittaudutaan paikan päällä riittävän hyvissä ajoin ennen kutakin lajia. Kisoja järjestävä siirtolapuutarha järjestää

Lisätiedot

Copyright year ABB - 1. NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012

Copyright year ABB - 1. NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012 Copyright year ABB - 1 NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012 Copyright year ABB - 2 Tilanne: -Nokian Urheilijoilla on tällä hetkellä yleisurheilujoukkueessaan iso joukko erinomaisia nuoria huippu-urheilijoita.

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Suomen Urheiluliitto Kilpailuvaliokunta. Kalevan kisat. SM-kisojen tulosrajat ulkoratakaudella 2015. Vahvistettu SUL:n kilpailuvaliokunnassa 25.2.

Suomen Urheiluliitto Kilpailuvaliokunta. Kalevan kisat. SM-kisojen tulosrajat ulkoratakaudella 2015. Vahvistettu SUL:n kilpailuvaliokunnassa 25.2. Suomen Urheiluliitto Kilpailuvaliokunta SM-kisojen tulosrajat ulkoratakaudella 2015 Vahvistettu SUL:n kilpailuvaliokunnassa 25.2.2015 Tulosrajakauden alku on 1.5.2014 Kalevan kisat SUL Kalevan kisojen

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Vihreä kirja. Toimintamme, tavoitteemme, arvomme. Yleisurheilu

Vihreä kirja. Toimintamme, tavoitteemme, arvomme. Yleisurheilu Porvoon Akilles Akilles yleisurheilu Vihreä kirja Toimintamme, tavoitteemme, arvomme Yleisurheilu Vihreä kirja Kädessäsi on Vihreä kirja, Akilleen yleisurheilun Vihreä kirja. Tai kenties luet kirjaa näytöltä.

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Lehtimäen Jyske Yleisurheilujaosto TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Yleistä Lehtimäen Jyskeen yleisurheilu- ja hiihtojaostot toimivat yhdessä siten, että niillä on yhteiset jäsenet. Jaostoilla on kuitenkin

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

7 LIITOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN SEKÄ MUUT KURINPITOTOIMET

7 LIITOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN SEKÄ MUUT KURINPITOTOIMET Suomen Käsipalloliitto ry. 11.11.2009 SUOMEN KÄSIPALLOLIITTO RY SÄÄNNÖT 1 LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Käsipalloliitto ry. Yhdistyksen nimi ruotsiksi on Finlands Handbollförbund

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO OPETTAJAN MM- KISAVIHKO 2013 TYTTÖJEN ALLE 18-VUOTIAIDEN JÄÄKIEKON MM-KISAT Vierumäki ja Heinola 29.12.2012-5.1.2013 Sytytä tähti Light up a Star! Sisällys TYTTÖJEN MM-KISAT... 2 OPETTAJAN MM-KISAVIHKO...

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS LIEDON KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta HAKEMUS LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS 1. HAKIJA Seura/yhdistys Lähiosoite Postitoimipaikka Pankki ja tilin n:ro Kotipaikka Rekisteröimisvuosi Yhdistysrekisterinumero

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com.

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com. SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012 Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com Puheenjohtajalta Marko Ahtiainen puheenjohtaja p. 044 3044626 marko.ahtiainen@pohjois-savonliikunta.fi

Lisätiedot

TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ

TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ Lippu-, nauha- ja merkkiohjesäännössä on lueteltu yhdistyksen tunnukset ja huomionosoitukset sekä määrätään niiden myöntämisestä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita Kysely avoinna www.pesis.fi sivuilla 14.11.- 15.12.2012 Kyselyyn saatiin 93 vastausta Kysely oli osin yhtenevä SLU:n keväällä 2012 järjestämään kyselyyn (vertailukelpoisuus) Kyselyn tavoitteena oli: saada

Lisätiedot

viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja

viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja Aika Tiistaina 19.5.2015 klo 15.30 Valtakirjojen tarkastus klo 16.00 Valon sääntömääräinen kevätkokous Paikka Niemi Center, Veturitie 13 H, 00240 Helsinki

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LAJILIITOT Grenförbund (70) AKK-Motorsport ry 240 000 Sukeltajaliitto ry 160 000 Suomen Aikidoliitto ry

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

2. Lipun käytöstä päättäminen Yhdistyksen lipun käyttämisestä julkisissa tilaisuuksissa määrää hallitus.

2. Lipun käytöstä päättäminen Yhdistyksen lipun käyttämisestä julkisissa tilaisuuksissa määrää hallitus. HELSINGIN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY:N LIPPU- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ I YHDISTYKSEN LIPPU 1. Lipun värit ja mitat Yhdistyksen lippu on pohjaväriltään vihreä, jossa on kullanvärinen yhdistyksen merkki.

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com 1/3 Willimiehen Disc Golf ry:n sääntömääräinen syyskokous 2013 Aika:!! klo 17.00 Paikka:! Skinnarilankatu 34, huone 7531, Lappeenranta

Lisätiedot

PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 8.11.2012

PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 8.11.2012 PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 LUISTELUJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Yleistä Hallinto Talous Luistelujaoston päälajit ovat pikaluistelu ja Short track eli kaukalopikaluistelu.

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Jöns Budde sali 1.8.2012

Jöns Budde sali 1.8.2012 Jöns Budde sali 1.8.2012 1-vaihe 1.8.2012 klo 18 VG:läisyys seura, resurssit, visiot ( Lasse Sihvo) Nuori Suomi ( Eeva Sunnari) Valmennuksellinen yhteistyö ja laatutekijät (Aki Mykkänen ja Jouni Nurkkala)

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2.

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2. Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2014 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2014 644/12.04.03/2014 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 TURUN JYRYN Seuran toimintaa kehitetään koko ajan. Haluamme tarjota laadukasta ja virikkeellistä toimintaa liikunnasta kiinnostuneille. Seuraamme puhaltavat uudet tuulet, jos seuratoiminnan kehittämistukea

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta.

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta. 1970-luku 1972 Sumiaisten Kunto järjesti Keski-Suomen viestin Syvälahden koululla. Radat suuntautuivat Vintilänvuoren suuntaan. Voittajaksi yöviestissä suunnisti Rajamäen Rykmentti joukkueella Matti Kovanen,

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien kokous (Kainuun Ammatti-instituutti)

Joukkueenjohtajien kokous (Kainuun Ammatti-instituutti) KILPAILUOHJEET: KILPAILUJEN AIKATAULU Pe 30.3. Klo 17.00 Klo 19.00 Lehdistötilaisuus: hiihtostadionin lehdistökeskus Joukkueenjohtajien kokous: Kainuun Ammatti-instituutti La 31.3. Klo 09.45 Klo 10.00

Lisätiedot

Hallikauden toimintakalenteri 2014-2015. www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu

Hallikauden toimintakalenteri 2014-2015. www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu Hallikauden toimintakalenteri 2014-2015 www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu Tampere Junior 7.-8.3.2015 Indoor Games Lauantaina 7.3. klo 10 alkaen P15: 60 m, 800 m, 300 m aj, korkeus, 3-loikka, kuula,

Lisätiedot

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS Nro 1/1991 Annettu Helsingissä 31.7.1991 Diaarinro 1/1991

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS Nro 1/1991 Annettu Helsingissä 31.7.1991 Diaarinro 1/1991 URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS Nro 1/1991 Annettu Helsingissä 31.7.1991 Diaarinro 1/1991 URHEI LUN OIKEUSTURVALAUTM(TJNNAN KOKOONPANO Erkki-Juhani Taipale, puheenjohtaja, Heikki Halila, Markku Pohjola,

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosenttien määrääminen ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2014

Kiinteistöveroprosenttien määrääminen ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2014 Kunnanhallitus 263 11.11.2013 Valtuusto 89 18.11.2013 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2014 267/02.03.01/2013 KHALL 263 11.11.2013 Kuntalain 66 :n

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Kestävyys on kykyä työskennellä pitkään väsymättä Ja tällä kertaa pääosin maastossa! Lajin vaatimukset: 1. Sileän juoksussa kestävyysjuoksijan vauhti

Lisätiedot

VASTAUKSET TEHTÄVIIN

VASTAUKSET TEHTÄVIIN TEHTÄVIIN tehtävä sivulla 13 Alla on esitelty joitakin Olympiakisojen lajiohjelmaan kuuluvia lajeja jaettuna kesä- ja talvilajeihin. Lisätietoa lajeista saat Olympiakasvatusmateriaalista sekä osoitteesta

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Suomen Urheilumuseo. Selkokielinen opas museon näyttelyyn

Suomen Urheilumuseo. Selkokielinen opas museon näyttelyyn Suomen Urheilumuseo Selkokielinen opas museon näyttelyyn Suomen Urheilumuseo Suomen Urheilumuseo on erikoismuseo, jossa voi tutustua suomalaiseen urheiluun. Museon tehtävä on tutkia ja esitellä kilpaurheilua,

Lisätiedot

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Hämeen Hiihto ry Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Lahden piirin Hiihto ry Uudenmaan Hiihto ry Finlands Svenska Skidförbund rf Kainuun Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Satakunnan

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hallinto Jukka Pohja/17.11.2015 Toimintasuunnitelma 2016 Kokoontuminen Aluejaoston kokouksia pyritään pitämään 4 kertaa. Jaosto harkitsee pidettäväksi joka toinen kuukausi puhelinkokouksen. Sektorit Sektorien

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Poikien Superpesis 2012: pelinjohtajien arviot. Arvio oman lohkon neljästä puolivälieräjoukkueesta (ääntä) Lohko A

Poikien Superpesis 2012: pelinjohtajien arviot. Arvio oman lohkon neljästä puolivälieräjoukkueesta (ääntä) Lohko A Poikien Superpesis : pelinjohtajien arviot Arvio oman lohkon neljästä puolivälieräjoukkueesta (ääntä) Lohko A. Koskenkorvan Urheilijat. Oulujoen Kiekko Vimpelin Veto. Vaasan Maila. Seinäjoen Maila-Jussit

Lisätiedot

Hallikauden toimintakalenteri 2013-2014. www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu

Hallikauden toimintakalenteri 2013-2014. www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu Hallikauden toimintakalenteri 2013-2014 www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu Tampere Junior 8.-9.3.2014 Indoor Games Lauantaina 8.3. klo 10 alkaen P15: 60 m, 800 m, 300 m aj, korkeus, 3-loikka, kuula,

Lisätiedot

NAANTALIN LÖYLYN YLEISURHEILUJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006

NAANTALIN LÖYLYN YLEISURHEILUJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 NAANTALIN LÖYLYN YLEISURHEILUJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Yleisurheilujaoston kokoonpano puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet -Kari Löyttymäki -Karri Packalen -Jouko Huppunen -Jari Rand -Sanna

Lisätiedot

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/6 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET...

Lisätiedot

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015 1 Vaajakosken Kuohu ry Painijaosto Toimintasuunnitelma 2015 2 sivu Sisällysluettelo 2 1.0 Johdanto 3 1.1 Painijaoston jäsenet 2015, esitys johtokunnalle 3 2.0 Toiminta 4 2.1 Harrastustoiminta ryhmittäin

Lisätiedot

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT Suomen Varsijousiampujat ry. 1 TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Varsijousiampujat ry. Yhdistyksestä voidaan epävirallisesti käyttää kansainvälisissä yhteyksissä nimitystä Finnish Crossbowmen.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN MAASTOHIIHTO R.Y.:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Yhdistyksen tarkoituksena on

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y.

TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y. TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y. 1. JOHDANTO HALLINTO Johtokunnan jäsenet kaudella 2014 2015: Puheenjohtaja Joona Knuuti (Petri Hannula osan kautta) Ulkoiset yhteydet, yleinen

Lisätiedot

KANGASALAN MELOJAT RY

KANGASALAN MELOJAT RY KANGASALAN MELOJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 TOIMINTA-AJATUS Vuonna 1946 perustettu Kangasalan Melojat ry on melonnan yleisseura. Seuran tavoitteena on edistää melonnan

Lisätiedot

JOUKKUETAITOKILPAILUSÄÄNNÖT JA LAJIT 2014

JOUKKUETAITOKILPAILUSÄÄNNÖT JA LAJIT 2014 JOUKKUETAITOKILPAILUSÄÄNNÖT JA LAJIT 2014 C- pojat ja C-tytöt 1. Haran potkutaitotesti 2. Lyhyt ja pitkä syöttö (paritaito) + haltuunotto 3. Kuljetus, syöttö ja laukaus (paritaito) Kilpailupallo: pallo

Lisätiedot

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi.

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi. Tampereen Seudun Koirakerho ry VUODEN KOIRA -KILPAILUSÄÄNNÖT kaudelle 1.1.2014 31.12.2014 Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot