Juhlanumero. Vuorityö. ja -tekniikka. Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti Vuosijulkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juhlanumero. Vuorityö. ja -tekniikka. Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti Vuosijulkaisu 2013. www.vuoriteknikot.fi"

Transkriptio

1 Juhlanumero Vuorityö ja -tekniikka Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti Vuosijulkaisu

2 Forcit ja Finnrock Suomalaista täyden palvelun osaamista p p

3 Vuorityö ja -tekniikka Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti, Vuosijulkaisu Julkaisija Vuoriteknikot ry Päätoimittaja Timo Rajala Toimituskunta Timo Rajala Jorma Leinonen Jari Weman Taito Ahola Kalevi Laakkonen Yhdistyksen vuosikokous Lappeenrannassa 2013 Kuva: Jari Silver Taitto ja toteutus Kirjapaino Hermes Oy Ilmoitusasiat Vuoriteknikot ry Kansikuva Nordkalk Oy Ab Mustion kalkkikivilouhos syksyisessä väriloistossaan. Kuva: Timo Rajala Ilmoitushinnat: Koko 4-väri MV 1/1 kannet 650 e 1/1 sivu 550 e 350 e 1/2 sivu 450 e 200 e 1/4 sivu 200 e 120 e Lehden painoala A4 offset Kirjoituksia lainattaessa mainittava lehden nimi ISSN Painatus Kirjapaino Hermes Oy Yhdistyksen osoite Vuoriteknikot ry c/o Timo Rajala Hampulankatu 8 A Tampere Sisältö 4 Pääkirjoitus Mari Pantsar-Kallio/TEM 6 Kaivosteknikko Markku Tikkanen - täysinpalvellut Heikki Harri 10 Helsingin kaupungin tulevat louhintahankkeet Ilkka Satola 12 Vuoriteknikot miehen ikään Teknikkokunta juhli arvonsa mukaisesti Heikki Harri 18 Vaijerisahaus tarvekivilouhoksella sekä infrarakentamisessa Kari Erkko 22 Tampereella ensimmäistä kertaa järjestetyt Euromining kaivostegnologiamessut olivat menestys Aino Paavola 24 Tampereella rakennetaan rantatunnelia Merja Tyynismaa 26 Vuoriteknikot nyt kansissa Heikki Harri 28 Kaivannaisteollisuus yhteiskunnan kivijalkana ennen, nyt ja myös huomenna Pekka Suomela 34 Koulutus kestävän kaivostoiminnan kivijalka Lauri Saarelainen/Heli Rautjärvi 40 Kiviala rauhallisin mielin ensi vuoteen Pekka Jauhiainen 42 Kustannustehokkaasti tarkkoihin louhintatoleransseihin Jani Hyvärinen 46 Esittelyssä Kevitsan monimetallikaivos Jukka Brusila 50 Kalliotilojen suunnittelutaidon kehittyminen Raimo Matikainen ja Jarmo Roinisto 54 Räjäytys- ja louhintatyötä koskevaa lainsäädäntöä Jukka Salonen ja Jorma Leinonen 58 Energian kulutus porauksessa Heikki Räsänen 60 Kairan Kuulumisia Antti M J Lahtinen 62 Hallituksen juhlavuoden terveiset 3

4 Pääkirjoitus Mari Pantsar-Kallio/TEM Suomeen halutaan kestävää, osaamiseen perustuvaa kaivannaisteollisuutta Kaivannaisteollisuus, johon kuuluvat kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesteollisuus, siihen liittyvä teknologiateollisuus ja metallien jatkojalostus on työllisyyden kannalta yksi lupaavimpia teollisuudenaloja Suomessa. Erityisesti kaivosteollisuus on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Kaivosyhtiöiden liikevaihto Suomessa on noin 1,5 miljardia euroa ja ala työllistää 4500 henkilöä. Työllistyvien määrän on odotettu kasvavan jopa yli henkilöön vuoteen 2020 mennessä. Koko kaivannaisteollisuusklusteri merkitys on Suomelle erittäin suuri ja se työllistää noin henkilöä. Suomella on siis hyvin kunnianhimoisia kasvuodotuksia kaivannaisteollisuuteen liittyen, mutta näitä ei saavuteta ilman uusia panostuksia alalle. Globaalin talouskasvun hiipuminen on vaikuttanut metallien kysyntään ja metallien hinnat ovat laskeneet. On kuitenkin odotettavaa, että globaali talous kääntyy pian kasvu-uralle ja sen myötä metallien tarve jälleen kasvaa ja kaivannaisteollisuuden näkymät piristyvät. Suomen kaivannaisteollisuuden tulee olla iskuasemassa tässä käännöksessä ja siksi panostukset on tehtävä nyt. Kestävän kaivannaisteollisuuden kasvun toteutuminen edellyttää kaivannaisyhtiöiden vastuullisempaa vapaaehtoista toimintaa, valtion hallintokäytäntöjen tehostamista ja kan- sainvälisen yhteistyön kehittämistä. Kaikkein tärkeintä uuden kasvun vauhdittamiseksi on kuitenkin osaamisen kehittäminen, hyvien osaajien saaminen alalle ja uusien innovaatioiden syntyminen. Kaivosteollisuutta tehdään jatkuvasti haastavimmissa olosuhteissa, sillä helposti saatavilla olevat malmit ja mineraalit on usein jo hyödynnetty. Kilpailu alalla on kansainvälistä ja kovaa, mikä tarkoittaa sitä, että yhtiöiden on jatkuvasti kehitettävä uusia, tehokkaampia teknologioita raaka-aineiden hyödyntämiseksi ja yhtiöiden on oltava globaalin liiketoiminnan huippuosaajia. Suomen kaivannaisteollisuuden kestävä kasvu ja edelläkävijyys edellyttävät vahvaa panostusta pitkäjänteiseen ja monipuoliseen koulutukseen ja tutkimukseen. Kaivannaisala tarvitsee huippuosaajia, jotta ala voi menestyä ja kehittyä Suomen hyvinvointia edistäväksi tukijalaksi. Monipuolinen perustieteiden, kuten termodynamiikan, sähkökemian, materiaali- ja geotieteiden osaaminen on olennaista raakaaineiden uusien prosessien innovoimiselle. Kaivannaisteollisuus on globaalia liiketoimintaa ja myös tutkimustoiminnassa on panostettava kansainväliseen yhteistyöhön muiden johtavien kaivosmaiden kanssa. Tutkimuksessa ja koulutuksessa poikkitieteellisyys esimerkiksi yhdistämällä tekniikan, luonnontieteiden, viestinnän ja yhteiskuntatieteiden osaamista antaa alalle paljon uusia mahdollisuuksia ympäristö- ja energiaratkaisujen kehittämisessä ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnissa. Kaivannaisalalle tarvitaan Suomessa yli 4000 uutta ammattiopistokoulutuksen suorittanutta, noin 700 ammattikorkeakouluinsinööriä ja 600 yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä vuoteen 2022 mennessä. Ala tarjoaa kansainvälisiä osaamisen kehittämismahdollisuuksia työntekijöilleen. Itse luonnontieteitä yliopistossa opiskelleena ja analyyttisestä kemiasta väitelleenä voin lämpimästi suositella luonnontieteiden opiskelemista nuorille. Luonnontieteiden osaaminen antaa hyvät valmiudet ymmärtää lähes mitä tahansa liiketoiminta-alaa. Kaikki ilmiöt niin ympäristössä, tieteessä ja taloudessa perustuvat luonnontieteelliselle pohjalle. Luonnontieteiden opiskelu ei koskaan mene hukkaan. Samalla kuin luonnontieteiden ja kaivannaisalan osaajat tekevät globaalin talouskasvun kannalta välttämätöntä työtä eli tuottavat kasvun rakennuspalikoita; malmeja ja metalleja, he voivat kehittää itseään, osallistua kansainväliseen liiketoimintaan ja tuoda Suomelle uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. 4

5 Kallioporat ja louhintatarvikkeet Hewix Oy Vaittintie 15 C 1 Pirkkala

6 Teksti: Heikki Harri Kuvat: Timo Rajala ja Markku Tikkasen arkisto Kaivosteknikko Markku Tikkanen - täysinpalvellut Kaivosteknikko Markku Tikkanen siirtyi täysinpalvelleena eläkkeelle Pyhäsalmen kaivoksesta viime elokuusssa. Hän, jos kuka, ansaitsee luonnehdinnan täysinpalvellut, sillä hän teki todella komean uran suomalaisen kaivosteollisuuden palveluksessa. Hänen kaivosuransa alkoi Outokummun kaivosammattikoulussa ja päättyi Siinä on kaivosuraa malliksi niin nykyisille kuin tulevillekin polville. Markku oli syntyjään Oulun läänin Pyhäjärveltä. Koti oli pienviljelystila Lamminahon kylässä. Markku syntyi vuonna Hänellä oli myös kaksi sisarta, toinen Markkua vanhempi ja toinen nuorempi. Kansakouluna oli viiden kilometrin päässä sijainnut Purolan koulu. Koulunkäynnin alusta hän selvisi helpolla, sillä kyseessä oli supistettu koulu, jota Markku kävi kome ensimmäistä vuotta vain lauantaisin. Mutta ei elämä silti pelkkää lepoa ollut, sillä tila vaati jokaisen työpanoksen. Sitten koulu-ura jatkjui kansalaiskoulussa. Oppikouluun Markku ei mennyt, koska isä suunnittelia ainoasta pojastaan jatkajan tilalle. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä Markku päätti mennä kaivosalalle. Noihin aikoihin tiedettiin, että kaivosmiehistä oli pula ja että heille maksettiin hyvin. Paikallisesssa lehdessä hän näki Outokummun kaivosammattikoulun ilmoituksen, haki kouluun, hyväksyttiin ja aloitti tammikuussa Kaksivuotiseen kouluun sisältyi niin teoriaa kuin käytäntöäkin, Valmistumisensa jälkeen hän oli ensin kuukauden Pyhäsalmessa ja sitten 11 kuukautta armeijassa, josta vapautui tammikuussa Hän halusi kuitenkin jatkaa kaivosalan opintoja ja hakeutui kaivosteknikkokoulutukseen Lappeenrantaan, pääsi kouluun ja valmistui kolmen opiskeluvuoden jälkeen vuonna Opiskelu Lappeenrannassa oli silloin tällöin rankkaa ja kuluttavaakin. Sen vuoksi piti ottaa joskus löysin rantein ja pelata vaikka tuppea opiskelukavereiden kanssa. Markku toinen oikealta. Kaivosalan tilanne oli tuolloinkin niin hyvä, että jokaisella valmistuneella teknikolla oli valittavana 2-3 työpaikkaa. Rautuvaarasta hän sai työnjohtajan paikan, mutta ei mennyt sinne koskaan. Ennen Rautuvaarassa aloittamista häneelle tarjottiin sairauslomasijaisuutta Pyhäsalmelle ja jäi sitten sinne työnjohtajaksi. Yliyönjohtajaksi hänet nimitettiin vuonna Sitten vuonna 1990 tulikin eteen uudenlainen työura, mutta toki edelleen kaivosalalla. Outokumpu oli perustanut oman yhtiön tekemään lou- 6

7 Eläkepäivät kuluvat rattoisasti vaikka omaa Cadillacia puunatessa. hintaurakoita kaivoksissa, ja Markku Tikkanen siirtyi sinne vastaavaksi työnjohtajaksi. Tutuiksi tulivat niin Hitura, Saattopora, Orivesi kuin Mullikkorämekin. Tätä uraa Tikkanen teki vuoteen Aina välissä Pyhäsalmen kaivosksen johtaja Teuvo Jurvansuu oli maanitellut Markkua Pyhäsalmelle, ja lopulta vuonna 1998 hän antoi periksi ja siirtyi Pyhäsalmelle käyttöinsinööriksi vastaten maanalaisesta tuotannosta. Tämä viimeinen kaivostaival kestikin sitten 15 vuotta. Turvallisuus ja teho kasvaneet - Yleinen turvallisuus, työsuojelu ja kaivoskoneiden tehokkuus ovat olleet oman urani aikana tapahtuneet merkittävimmät muutokset kaivosalalla. Etenkin työsuojelussa on tapahtunut huomattava asennemuutos kaikkien kaivoksissa työskentelevien kohdalla, Markku Tikkainen kommentoi. Pyhäsalmen ajalta hän muistaa mielellään suurta saavutustaan, joka tapahtui vuosina 2000 ja Tuolloin nimittäin kaivoksen vanha osa lopetettiin ja samaan aikaan otettiin uusi osa käyttöön. Kaivoksen tuloksen kannalta tärkein asia oli, että rikastamosta saatiin rikkirikastetta ulos yhtä paljon kuin ennenkin toimitettavaksi Siilinjärvelle. Kun tuotantomäärässä ei tapahtunut muutosta, Siilinjärvellä ei tarvinnut muuttaa prosessia. Näin Pyhäsalmi pystyi varmistamaan suurasiakkaansa. - Pidän tuota prosessia urani selkeästi parhaana saavutuksena, jota mielihyvällä muistelen työvuosieni jälkeenkin, Markku Tikkanen sanoo. Sen lisäksi, että hän on täysinpalvellut, niin hän on varmasti myös hyvinpalvellut. 7

8 8

9 9

10 Ilkka Satola, TkT Helsingin kaupunki, geotekninen osasto Helsingin kaupungin tulevat louhintahankkeet Helsingissä on useita mielenkiintoisia kalliorakennushankkeita joko suunnitteilla tai rakennustyöt ovat juuri alkaneet. Isoimmat hankkeet ovat liikennettä tai teknistä huoltoa palvelevia. LIIKENNE- JA RATATUNNELIT Pisararata Suunnitteilla oleva Pisararata tulee toteutuessaan olemaan yksi merkittävimpiä kalliorakennus hankkeita Helsingissä. Pisararata mahdollistaa sen, että rautatieliikennettä saadaan tehostettua laajalla alueella myös Helsingin ulkopuolella. Helsingin ja Pasilan välisille rataosuuksille saa daan lisäksi vapautettua lisää tilaa ja yhteydet kantakaupunkiin paranevat. Pisararadan linjaus (Kaupunkimittausosasto 2012). Pisararata on nimensä mukaisesti pisaran mallinen kaupunkiratalenkki, jossa asemat sijoittuvat Hakaniemeen, keskustaan ja Töölöön. Rata lähtee Pasilasta ja kulkee kalliotunnelissa Eläintarhan ja Alppiharjun välisen osuuden kiertäen asemat päätyen takaisin Pasilaan. Pisararata on rakentamisen suhteen erittäin vaativa kalliorakennushanke, jota vaikeuttaa sen sijoittuminen Helsingin keskustan alueelle. Rakentaminen kaupunkiympäristössä asettaa lukuisia erityisvaatimuksia, jotka on huomioitava sekä suunnittelussa että rakentamisessa. Suunnittelussa tullaan hyödyntämään tietomallinnusta, jota on toistaiseksi hyvin vähän käytetty maanalaisissa rakennushankkeissa. Keskustassa Pisaran asema synnyttää Forumin-Kampin keskuksen alueelle merkittävää lisäkysyntää liiketilojen laajentamisen suhteen maan alle. Hakaniemen rooli liikenteen solmukohtana ja kantakaupungin toisena keskuksena vahvistuu Pisararadan myötä eri liikennevälineiden vaihtopaikkana, mikä puolestaan johtanee lisäkysyntään ja vastaavaan kiinteistöjen kehittämiseen alueella. Töölössä lisärakentamisen kehittämispotentiaali kohdistuu ennen kaikkea Mäntymäen alueelle Olympiastadionin, Töölön kisahallin ja Oopperan välisille pysäköintiaukioille. (Liikennevirasto 2012) Pisararata-hankkeessa on parhaillaan menossa suunnittelijoiden valinta eri osuuksilla. Hanke on jaettu suunnittelun osalta kolmeen osaan: Keskustan asema, Töölön asema ja Hakaniemen asema. Laadittavien suunnitelmien perusteella eduskunta tekee päätöksen radan rakentamisesta aikaisintaan vuoden 2014 aikana. Hankkeesta vastaavat Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki. Jokeritunneli Poikittaisliikennettä parannetaan rakentamalla 1,2 kilometrin pituinen joukkoliikennetunneli Keskuspuiston ali Paloheinästä Kuninkaantammeen. Paloheinätunneli on suurin yksittäinen rakennustyö Jokeri 2 -hankkeessa. Jokeri 2 on uusi tiheällä vuorovälillä kulkeva runkobussilinja Vuosaaresta Myyrmäkeen. Se parantaa olennaisesti pääkaupunkiseudun poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä sekä palvelee uuden Kuninkaantammen asuinalueen matkustajia. Uusi bussilinja alkaa palvella matkustajia syksyllä Tunnelin louhinta on alkanut ja louhintatyöt kestävät noin vuoden. Muut rakennustyöt ovat valmiita elokuussa Tunnelia louhitaan molemmista päistä samanaikaisesti. Tunnelista louhittavaa kiviainesta hyödynnetään tunnelin suuaukon lähialueilla Kuninkaantammen asuinalueen esirakentamisessa sekä Paloheinän ulkoilumajan pysäköintialueiden parantamisessa. 10

11 Paloheinätunnelin rakentaminen on Helsingin kaupungin virastojen yhteishanke, jossa ovat mukana rakennusvirasto, HKL, HSL, liikuntavirasto sekä talous- ja suunnittelukeskus. Urakoitsijana toimii Kalliorakennus- Yhtiöt Oy. Hankkeen kustannusarvio on noin 24 miljoonaa euroa. TEKNISET MAANALAISET TILAT Mäntymäki-Vallila viemäritunneli HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) rakennuttaa Helsingin kantakaupunkiin uuden Mäntymäki Vallilla viemäritunnelin. Viemäritunneli parantaa viemäröintikapasiteettia, yksinkertaistaa jäteveden kulkureittejä ja vähentää jätevesien ylivuotoriskejä vesistöihin Helsingin kantakaupungissa. Helsingin kantakaupungin sekaviemäröidyltä alueelta kertyvät jäte- ja hulevedet johdetaan viemäriverkostoa pitkin puhdistettavaksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Viemäritunnelista tulee 2,7 km pitkä. Tunneli alkaa Olympiastadionin kaakkoispuolelta ja suuntautuu kohti Pasilaa edeten Itä-Pasilan eteläpuolitse kohti Vallilaa. Tunneliosuus sisältää neljä pystykuilua ja noin 150 metriä ajotunnelia. Mäntymäkeen louhitaan pumppaamohalli, jonka tilavuus on noin 3500 kuutiometriä. Urakan yhteydessä kunnostetaan uimastadionin huonokuntoinen, uuden tunnelin kanssa risteävä putkitunneli yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa. Erityishaasteina rakentamisessa on Olympiastadionin ja Eläintarhan urheilukentän välillä kulkevan tunnelin juoksuputken alitus ja tiivistäminen sekä puhkaisut käytössä oleviin viemäritunneleihin Mäntymäen pumppaamolla ja Vallilan päässä. Tunnelin rakentaminen käynnistyy syksyllä 2013 ja se valmistuu Louhintaurakoitsijaksi hankkeeseen on valittu Skanska Infra Oy. Nykyinen yhteiskäyttötunneliverkosto ja uuden energiatunnelin suunniteltu linjaus. Vuosaari-Hanasaari energiatunneli Kaupunginvaltuusto on vuonna 2012 kehottanut Helsingin Energiaa käynnistämään välittömästi monipolttoainevoimalaitoksen ja siihen liittyvän energiatunnelin investointipäätösvalmiuteen tähtäävät toimenpiteet. Energiatunneli on kehitysohjelman tähän vaihtoehtoon oleellisesti kuuluva investointi. Mikäli Hanasaaren voimalaitos poistuu tuotannollisesta käytöstä ja vastaava teho tuotetaan jatkossa Vuosaaren uudessa voimalaitoksessa, tulee lämpöä toimittaa kantakaupungin alueelle kokonaan uuden siirtoyhteyden avulla. Sähkön käytön kasvu edellyttää voimalaitosratkaisuista riippumatta 400 kv siirtoyhteyden toteuttamista Hanasaaren alueelle. Energiatunneliin suunnitellaan sijoitettavaksi kaukolämpöjohdot ja 400 kv sähkönsiirtokaapelit sekä varaus viestikaapeleille. Lisäksi tunnelin yhteyteen tarvitaan pumppaamoja, siirrinasemia ja kaukojäähdytyksen tuotantotilaa. Tunnelin louhinnan on suunniteltu alkavan viidestä eri kohdasta, joista kahdessa päästään hyödyntämään jo olevia ajoyhteyksiä. Johtoyhteydet maanpäällisiin verkkoihin toteutuvat pystykuilujen kautta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), jossa energiatunneli on osana arviointimenettelyä, valmistuu loppuvuodesta Tunnelin osalta on tehty myös riskianalyysi, jota päivitetään tarvittaessa. Energiatunnelin rakentaminen on tarkoitus suorittaa viidessä erillisessä rakennusurakassa, joista ensimmäiset voisivat alkaa kaupunginvaltuuston niin päättäessä vuonna Energiatunneli on 12 km pitkä tunneli, johon liittyy 5 ajotunnelia, 7 pystykuilua ja useita halleja. Tunnelin poikkileikkaus on tyypillinen yhteiskäyttötunneleissa käytetty. Erikoisuutena tullaan ensimmäistä kertaa Suomessa sijoittamaan tunneliin myös 400 kv sähkökaapeli. Aikaisemmin on sijoitettu max.110 kv sähkökaapeleita. Tunneli ja siihen liittyvät kalliotilat ovat tilavuudeltaan noin kuutiometriä. Haastetta hankkeeseen tuovat useat ruhjealueiden lävistykset sekä Kuorekarinsalmen ja Vartiokylänlahden alitukset. 11

12 Teksti Heikki Harri Kuvat Timo Rajala Vuoriteknikot miehen ikään Teknikkokunta juhli arvonsa mukaisesti Koulutuspäivien luentoja oli saapunut kuuntelemaan ennätysmäärä alan ammattilaisia. Lämmin vuoriteknikkohenki leijaili osallistujille historiallisessa Lappeenrannan teknillisessä oppilaitoksessa, kun vuoriteknikot viettivät 50-vuotisjuhlaansa Tapahtuma kokosi paikalle satakunta vuoriteknikkoa ja muutaman muunkin vieraan. Juhlapäivän aikana, kuunneltiin korkeatasoisia esitelmiä, julkistettiin 50-vuotishistoriikki, pidettiin vuosikokous ja juhlittiin iltajuhlassa muutoinkin yhdistyksen 50 vuotta kestänyttä taivalta. Paljon saatiin mahtumaan yhteen päivään. Vielä seuraavana päivänä oli Saimaalla risteily, joka sekin kokosi lähes 60 vuoriteknikkoa. Juhlapäivän vietto aloitettiin melkeinpä perinteisesti. Ilmoittaumisen ja kahvittelun jälkeen puheenjohtaja Timo Rajala ja kunniapuheenjohtaja Kalevi Laakkonen tervehtivät läsnäolijoita ja koskettelivat lyhyesti yhdistyksen pitkäaikaista toimintaa. Kalevi Laakkonen totesi puheessaan mm: Vuorityö on on yksi niistä perustekijöistä, joiden varaan nykyinen teollinen kehityksemme perustuu. Sille on ominaista tekniikan huippusaavutusten ja ammattinsa osaavien vuorimiesten tehokas käyttö. Ominaista alalle on myös vanha mestarin ja kisällin suhde, jossa tieto, kokemus ja taito välittyvät työprosesseissa. Tässäkin oppiminen on juuri se ydin, opin antaminen ja opin omaksuminen. Koulutusta Juhlapäivästä huolimatta ohjelmaan oli sisällytetty myös jatkokoulutusosuus. Teknikkojen työhän jatkuu, joten tämäkin tilaisuus haluttiin käyttää myös ammatilliseen oppimiseen ja kehittymiseen. Kaivannaisteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela loi katsauksen alaan yhteiskunnan merkittävänä kivijalkana ennen, nyt ja huomenna. 12

13 Lappeenrannan Teknillisen Oppilaitoksen pitkäaikainen rehtori Seppo Saarinen kunnioitti läsnäolollaan tapahtumaa. Yksi tärkeä, jokapäiväiseen työhön liittyvä tekijä on turvallisuus. Suomen Kaivosturvallisuuden Neuvottelukunnan puolesta asiaa selvittivät Pertti Kortejärvi ja Matti Bergbacka, jotka esittelivät neuvottelukunnan hankkeita. Dipolomi-insinööri Aimo Vuento kertoi teknikkojen roolista esityksessään, jonka nimi oli Tarvekiven louhinnan mestareina puoli vuosisataa. Liiketoimintayksikön johtaja Tommi Halonen Forcitilta puolestaan kertoi kattavasti räjähdysaineiden kehityksestä pötköistä puuromaiseen velliin, kun taas yliopettaja Tuomo Tahvanainen Saimaan ammattikorkeakoulusta esitteli koulun tarjontaa maa- ja kalliorakentamisen koulutuksessa. Paikalle saapui yllätysvieraana teknillisen oppilaitoksen entinen rehtori Seppo Saarinen, joka lyhyesti ja hauskasti muisteli omaa aikaansa koulun johdossa. Historiikki Vuosijuhlan vietto nousi lähes toiseen ulottuvuuteen iltapäivällä yhdistyksen 50-vuotishistoriikin juhlallisella julkistamisella. Soittokunnan sävelten kannattamana yksi kappale historiikkirjaa kannettiin saatossa salin läpi estradille ja sijoitettiin jalustalle kunniapaikalle. Puheenjohtaja Timo Rajala otti saattueen vastaan ja kertoi kirjan tekemiseen johtaneista syistä. Kirjan kirjoittanut Heikki Harri kertoi omia näkenyksiään aineiston kokoamisesta, itse kirjoittamisprosessista ja historiikkitoimikunnan merkityksestä. Toimikunnan jäsen Aku Turunen puolestaan luonnehti toimikunnan työtä kirjan etenemisessä. Lopuksi Timo Rajala esitti n. viidenkymmenen valokuvan kavalkaadin valkokankaalle. Vaikka historiikissa käytettiin kymmeniä jäsenten lähettämiä kuvia, niin kaikki kuvat eivät kirjaan mahtuneet. Nyt ne nähtiin kaikki. Yleisö seurasi kuvia hyvin hiljaisena ja tunnisti joistakin niistä itsensä, mutta vielä useammasta teknikkokavereita. Hieno ja mieleenpainuva esitys. Kun väki poistui salista, kaikki saivat historiikista oman kappaleensa. Varmaankin moni luki kirjaa vielä saman illan tai yön aikana. Vuosikokous Tavanomainen vuosikokous pidettiin hotelli Lappeessa. Paikalla oli 48 jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Laakkonen ja sihteeriksi Aku Turunen. Ennen muita kokoustapahtumia vietettiin hiljainen heti edesmenneiden kollegoiden muistolle. Toimintakertomus, tiliupäätös ja talousarvio hyväksyttiin. Tilintarkastajiksi valittiin Kari Saarimäki ja Erkki Törmäkangas, molemmat Kemistä Ouotokummun kaivokselta. Kokous hyväksyi jäsenhakemusten perusteella yhdistykseen 23 uutta jäsentä sekä erikseen kunniajäseneksi Aimo Vuennon, pitkäaikaisen vuoriteknikoiden opettajan Lappeenrannasta. Uudet jäsenet ovat Pekka Berström, Mika Hannula, Timo Haverinen, Jari Huotari, Kyösti Huttu, Juha Hyväkkä, Jani Hyvärinen, Juha Kreivi, Jyri Lammi, Kimmo Lehtola, Aarre Olli, Juha-Pekka Olli, Ville Paalumäki, Atro Petäjäjärvi, Jaakko Pihlaja, Meeri Pöllänen, Simo Rapeli, Jukka Räisänen, Jouko Salonen, Jorma Soppela, Antti Sorsa, Seppo Surakka ja Marko 13

14 Yhdistyksen kunniakirjoja ja -viirejä saivat: vas. Timo Rissanen, Juha v. Hertsen, Esko Asikainen, Aimo Vuento, Aarre Olli, Mauri Parkkinen, Martti Kähkönen ja Heikki Harri. Väätäinen. Yhdistyksen jäsenmäärä oli tuolla hetkellä 256. Iltajuhla Hotelli Lappeen ruokasali oli täynnä, kun kaikki toistasataa vierasta siirtyivät illalliselle ja viettämään pitkän päivän päätteekski iltajuhlaa. Maittavan aterian lisäksi ja pianomusiikin soidessa taustalla juhlassa jaettiin kunniakirjoja ja -viirejä sekä julkistettiin Aimo Vuennon kunniajäsenyys. Tilaisuudessa oli myös vapaan sanan paikka, jonka muutamat juhlavieraat käyttivätkin hyväkseen ja muistelivat ääneen menneitä aikoja. Laivaristeily Saimaalla 60 teknikkoa osallistui vielä seuraavan päivän risteilyyn M/S Camillalla, joka hyvin täyttyi juhlaväestä. Alus matkasi aina Saimaan kanavan suulle Mälkiän sululle. Laivaristeily Saimaalla keräsi runsaan joukon juhlaväkeä ja päätti samalla koulutuspäivät upeissa tunnelmissa. Lounaan ja seurustelun aikana yleisöä viihdyttivät paikallinen trubaduuri Lauri Lätsä Melanen sekä Aimo Vuento omalla yllätysesityksellään. Seuraavaan jatkokoulutuspäivään on vielä aikaa, mutta sitä odotellaan jo. 14

15 Koulutuspäivät kautta aikojen Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Kalevi Laakkonen on kerännyt koulutuspäivien perustiedot ja vierailukohteet alkaen vuodesta 1981 ja päättyen 50-vuotisjuhlaan. Tällaisia päiviä on vuosien aikana vietetty: 1981 Kuopio: Malminetsintä Suomessa 1983 Helsinki: Alan koulutus 1984 Helsinki: Kaupungin louhintatyömaat 1985 Savonlinna: Enonkosken ja Louhen kaivokset 1986 Helsinki: Alueen tunnelityömaat 1987 Lounais-Suomi: Alueen kiviteollisuus 1989 Lappeenranta: Kymmene Oy:n Kaukaan paperitehdas 1990 Lohja: Tytyrin kaivos ja Lohja Oy:n kaivosteollisuus 1991 Ruotsi: Vuosikokous laivalla ja Sandvikin tehdas Sandvikenissä 1992 Vuosikokouksen yhteydessä luentoja aiheesta Innovoiva johtaminen 1993 Siilinjärvi: Siilinjärven kaivoksen kaivos- ja jalostustoiminta 1994 Turku ja ympäristö: Louhintatyömaat 1995 Kemi: Kemin kaivoksen kaivos- ja jalostustoiminta 1996 Vuosikokouksen yhteydessä luentoja aiheesta Louhinta taajamassa 1997 Viro: Palavakiviteollisuus 1998 Helsinki: Kulta ja muut arvoaineet maamme kallioperässä 1999 Lappeenranta: 40 vuotta teknikkokoulutuksen alkamisesta ja Ihalaisten louhos 2000 Outokumpu: VTT:n mineraalitetnologia ja PKAKK 2001 Helsinki: Maanalaisten kalliotilojen monikäyttöisyys ja HIILI louhintatyömaa 2002 Tampere: Automaatio louhinnassa. Sandvik Tamrock tehdas 2003 Erikoislouhinnat ja räjäytystyöt. Laivaristeily M/S Mariella laivalla 2004 Nunnanlahti: Suomen Kivikeskus 2005 Helsinki: Suuret Infrahankkeet Suomessa. Vuosaaren sataman louhintatyömaa 2006 Turku: Vuorialan koulutusta. Kakolanmäen louhintatyömaa 2007 Imatra: Kaivos- ja louhintatekniikkaa. Ovakon terästehdas Imatra 2008 Helsinki: Maanalaiset infralouhinnat. Eduskunta 2009 Oulu: Nykypäivän kaivostoiminta Suomessa. Oulun kierros 2010 Tampere: Kulta. Sandvikin ja Robitin tehtaat 2011 Vantaa: Louhintatyöt ja ympäristö. Heurekan tiedekeskus 2012 Oulu: Kaivos Outokumpu Chrome Oy Kemin kaivos 2013 Lappeenranta: Yhdistyksen 50-vuotisjuhla 15

16 Kullanarvoinen kaivos Vastuullisena kullantuottajana huolehdimme yhteisen ympäristömme lisäksi myös alueemme ihmisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Suomalainen luonto on meille kaikille kullanarvoinen siksi noudatamme kaikessa toiminnassamme kestävän kehityksen periaatteita ja hyödynnämme alamme uusinta ja parhainta tekniikkaa. Agnico Eagle Finland Oy, Pokantie 541, Kiistala KITTILÄN KAIVOS KAIRAUKSESI ONNISTUU PAIKASTA JA KELISTÄ RIIPPUMATTA TARJOAMME KAIVOSTEOLLISUUDELLE» HUIPPULUOKAN KAIRAKONEET ADC:n kairauslaitteistojen jokainen yksityiskohta on kehitetty ja testattu omassa työssämme vaativissa ympäristöissä. Valmistamamme kairauslaitteistot ovat käyttäjäystävällisiä, ympäristöystävällisiä sekä suorituskykyisiä kaikissa olosuhteissa.» KAIRAUSPALVELUT Tarjoamme kokonaisvaltaisen, tehokkaan palvelupaketin maan pinnalla tai alla. Saat meiltä laadukkaat kairaussydännäytteet timanttikairausmenetelmällä, reiän taipumamittaukset, suunnatun näytteenoton sekä edustavat näytteet myös RC-porausmenetelmällä. Arctic Drilling Company Oy Teollisuustie 26B, Rovaniemi puh

17 EuroMining 2015 Merkitse päivämäärät jo kalenteriisi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 17

18 Kari Erkko Myyntipäällikkö, kivi- ja rakennusteollisuus Tyrolit Oy Vaijerisahaus tarvekivilouhoksella sekä infrarakentamisessa Louhosnäkymä Larvikista, tehokasta työskentelyä monella tasolla. Timanttityökalujen käytöllä louhinnassa, kivenjalostuksessa ja rakennusteollisuudessa on jo pitkät perinteet. Ensimmäinen timanttipyöröterä valmistettiin Ranskassa vuonna 1885 helpottamaan marmorin sahausta säännöllisiksi harkoiksi. Tuolloin työkalujen valmistukseen käytettiin ainoastaan luonnon timantteja jotka olivat kalliita ja vaikeita hankkia luvulla alkoi synteettisten timanttien valmistus ja se antoi vauhtia myös kiviteollisuuden timanttityökalujen valmistukseen. Varhaisimmat vaijerisahat ovat 1900-luvun alusta jolloin teräsvaijeria pyöritettiin väkipyörillä ja mukaan syötettiin kvartsihiekkaa aikaansaamaan kiveä leikkaava tapahtuma. Timanttilankaa keksittiin ruveta käyttämään Englannissa 1950-luvun alussa jolloin teräsvaijerin päälle pujotettiin helmiä joihin oli galvanoitu timantteja, samaa menetelmää käytetään vielä tänäkin päivänä marmoreiden louhinnassa. Timanttivaijerien käyttö louhinnassa ja kivenjalostuksessa yleistyi 1980-luvulla josta lähtien kehitys on ollut tasaista ja jatkuu sellaisena edelleen. Syy tähän kehitykseen on ollut valmistusmenetelmien paraneminen ja teollisesti valmistettujen timanttien halpeneminen. Laadullisesti timanttityökalut ovat parantuneet vuosien saatossa merkittävästi ja suuremmat valmistusmäärät ovat myös tehneet valmistamisesta edullisempaa. Norjassa Larvikin alueella alettiin vaijerilla louhia jo 1980-luvun alkupuolella dieselkäyttöisillä louhossahoilla ja tänä päivänä lähes kaikki louhinta tehdään sahaamalla. Ruotsissa vaijerilla louhinta alkoi yleistyä 1990-luvun puolivälissä ja on edelleen 18

19 kasvussa. Suomessa on muutamilla louhoksilla sahattu vaijerilla varsin kannattavasti jo useampia vuosia Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa ja lisää on suunnitteilla. Vaijerisahauksen yleistymisen tärkeimmät tekijät ovat olleet ja ovat edelleenkin sen tehokkuus, taloudellisuus ja ympäristötekijät. Tehokkuuden kehitystä voidaan verrata esimerkiksi sahaustuloksilla Norjan Larvikin alueelta jossa on pisimpään pohjoismaissa louhittu timanttivaijerilla luvun alussa vaijerin leikkuunopeus oli 1-2 m² tunnissa kun se nykyään on yli 20 m² tunnissa ja aiemmin kestoikä oli 3-5 m²/metrillä vaijeria kun se nyt on m²/vaijerimetri. Tehokkuus huipussaan, 10 sahayksikköä ja kaksi sahausryhmää. Vaijerisahausta verrattaessa perinteiseen poraamalla ja räjäyttämällä tehtävään irrotukseen tai railoporaukseen on syytä muistaa, että louhimoiden väliset erot voivat olla hyvinkin suuria johtuen louhoksen mallista tai kiviaineksesta ym. tekijöistä jotka vaikuttavat louhintakustannuksiin ja menetelmiin. Ensimmäisenä etuna tulee sahauksen nopeus, vaijerilla sahattaessa saavutetaan m²/ tunti ja yksi operaattori pystyy hoitamaan useampaa sahayksikköä samanaikaisesti. Vaijerisahauksella rakoneliön hinta on yhdellä yksiköllä sahattaessa kun lasketaan palkka ja vaijerikustannukset. Sahaamalla louhittaessa irrotettu kiviaines pysyy ehjempänä jolloin tuotto paranee ja hukkakiven määrä vähenee sekä sahatusta pinnasta nähdään myös paremmin kiven laatu. Ympäristötekijöistä tärkeimpänä tulee alhainen melu joka on vaijerisahauksessa vain 70 db:n luokkaa ja myös pölynhallinta on paljon helpompaa. Näistä tekijöistä taas on suurta apua eteenkin infra kohteissa sekä sellaisilla louhimoilla jotka sijaitsevat asutusten läheisyydessä ja joiden poraamalla ja räjäyttämällä tehtävää työaikaa on rajoitettu lupaehdoin. Siirryttäessä perinteisestä louhinnasta vaijerisahaukseen on hyvä avata louhosta paremmin sahaukseen soveltuvaksi. Vaijerisahauksessa penkan optimikorkeus on 8-10 m ja sahauksen pituus 1,5-2 x korkeus eli ihanteellinen sahauspinta-ala on m² kerralla. Tällaiset olosuhteet mahdollistavat tehokkaan leikkuun sekä vaijerin pitkän käyttöiän. Sahauskalustoa suunniteltaessa kannattaa sahan koko mitoittaa niin että sillä saadaan tehokkaasti sahattua myös vaakasahaukset jotka saattavat olla ylikin 200 m² ja joissa tarvitaan maksimaalista leikkuu kapasiteettia. Nykyaikaiset louhos-sahat ovat tehoiltaan kw ja täyttävät edellä mainitut ehdot. Samaa sahauskalustoa voidaan käyttää myös blokkien muotoiluun jolloin nähdään tarkalleen irrotetun kiven laatu. Nykyaikaisissa louhossahoissa on jo niin hyvin kehittynyt automatiikka, että niillä voidaan sahata käytännössä koko sahaus automaattiohjauksella pois lukien lopetus joka kannattaa tehdä manuaalisesti. Myös generaattori on hyvä mitoittaa hieman yli todellisen tarpeen jotta vältytään turhilta ongelmilta kun sahataan suurempia pinta-aloja. Sahakiskoa on hyvä olla 8-10 metriä, jolloin vaijeria ei tarvitse lyhentää turhan usein. Vaijerille reikiä porattaessa on hyvä porata vaakareiät vähän yläviistoon, jotta vesi sekä sahausliete saadaan poistumaan mahdollisimman tehokkaasti. Hyvä reikäkoko on 2-3 tuumaa joka helpottaa reikien kohtaamista sekä vaijerin pujottamista että sahauksen aloittamista. Penkan yläpuoli on syytä puhdistaa huolellisesti irtonaisesta maa-aineksesta muutaman metrin leveydeltä sahauslinjasta, jolloin vältytään irtoaineksen joutumiselta sahausuraan. Veden tarve sahauksessa on 6-18 litraa minuutissa riippuen kivilaadusta, leikkuunopeudesta ja sahaus-suunnasta. Liiallinen vedenkäyttö vie sahauksesta tehoja ja aikaansaa timanttien kiillottumisen. Vaijerin pyörimisnopeus on metriä sekunnissa johon vaikuttaa kivilaatu, sahaus kalusto ja käytössä oleva vaijeri. Ennen saha- 19

20 sä jousien kanssa suojaa runkovaijeria kulumiselta. Vaijeria liitetään yhteen teräsholkeilla jotka puristetaan paikalleen siihen tarkoitetuilla hydraulisilla puristimilla. Liittimet on muistettava uusia aina viimeistään 8-12 tunnin käytön jälkeen. Vaijeriin pitää pyörittää kierroksia runkovaijerin pyörimissuunnan mukaisesti jotta saadaan vaijeri pyörimään akselinsa ympäri ja kulumaan tasaisesti joka puolelta. Joillakin alueilla ja louhimoilla on syytä ottaa huomioon vuoripaineen vaikutus sahaukseen, mutta oikealla sahausjärjestyksen suunnittelulla näiltä ongelmilta kuitenkin useimmiten vältytään. Syväsahattu kallioseinämä Helsingin keskustassa. uksen aloittamista on huolehdittava myös siitä, ettei sahaus alueelle pääse ulkopuolisia henkilöitä sahauksen ollessa käynnissä, sillä turvallinen suojaetäisyys sahattaessa on 1,5 kertaa vapaan vaijerin mitta. Vaijeri valitaan louhoksen kivilaadun mukaan joko niin että pyritään mahdollisimman hyvään leikkuu nopeuteen tai pitkään käyttöikään tai sitten näiden yhdistelmään. Yleisimmät louhintatimanttivaijerit ovat halkaisijaltaan 11-11,4 mm ja timanttihelmiä on 40 kappaletta metrillä vaijeria. Kovia kivilaatuja sahattaessa vaijerit ovat vulganoitu kumipäällysteellä joka yhdes- Nykyaikaisessa infrarakentamisessa timanttivaijerisahaus avaa aivan uusia ulottuvuuksia. Kaupunkien keskustoissa tehtävissä metro-, parkkihallija muissa tunnelitöissä sekä kohteissa joissa melun tai tärinän takia perinteinen louhinta on joko hankalaa tai kokonaan kiellettyä. Erilaisissa rakennusten laajennustöissä joissa pitää mennä peruskalliossa alaspäin jo aiemmin rakennetulla tontilla voidaan jo olemassa olevat perustukset irrottaa louhittavasta alueesta vaijerilla sahaamalla. Tällaista sahausta kutsutaan syväsahaukseksi, siinä apuna käytetään 250 mm:n reikiä joihin upotetaan pyörästöt joiden kautta vaijeri ohjataan niin, että sahaus etenee ylhäältä alaspäin. Myös erilaiset kallioleikkaukset ajoteiden tai kevyenliikenteen väylien läheisyydessä voidaan tehdä sahaamalla penger vinoon, jolloin vältytään mittavilta jälkitöiltä. Eikä pidä unohtaa myöskään massiivisia betonirakenteita, kuten siltoja tai rakennusten perustuksia ym. joihin louhossahaus kalusto soveltuu erinomaisesti koska sahattavan kappaleen koko tai muoto ei ole esteenä. Lopuksi haluan todeta, että timanttivaijerisahaus on maailmanlaajuisestikin edelleen nopeasti kehittyvä sektori, jossa vain mielikuvitus on rajana, puhutaanpa sitten louhossahauksesta, kivenjalostuksesta tai ympäristörakentamisesta. 20

21 TEEMME SINUN PÄIVITTÄISEN TYÖSI HELPOMMAKSI JA KANNATTAVAMMAKSI TIMANTTITYÖKALUT KIVITEOLLISUUDELLE KORKEALAATUISET TUOTTEET Louhintavaijerit Vaijerit ja block-sahanterät Kalibrointi- ja kiillotustyökalut Profilointityökalut viimeistelyyn PAIKALLINEN TUKI Päivittäinen apu lähellä ja helppo kommunikointi Hyvin motivoitunut henkilökunta ja erinomainen tuotetuntemus Nopeat toimitukset OTA YHTEYTTÄ TYROLIT OY Kari Erkko Puh SWAROVSKI Groupin jäsen

22 Aino Paavola Tampereen Messut Oy TAMPEREELLA ENSIMMÄISTÄ KERTAA JÄRJESTETYT EUROMINING KAIVOSTEKNOLOGIAMESSUT OLIVAT MENESTYS Tampereen Messut Oy:n, Vuorimiesyhdistys ry:n ja Tekesin Green Mining -ohjelman yhteistyönä järjestämä uusi kaivosalan ammattimessutapahtuma EuroMining 2013 sai erinomaisen vastaanoton. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetyt Euroopan suurimmat kaivosteknologiamessut kokosivat kaikki merkittävät kaivosteollisuuden toimijat saman katon alle. Messujen suosio yllätti jopa messujärjestäjät. EuroMining jopa odotettua kansainvälisempi EuroMiningin suosio näkyi sekä kävijä- että näytteilleasettajamäärissä. Ensimmäistä kertaa pidetyillä messuilla vieraili 3874 kävijää, ja näytteilleasettajia oli 191. Suurimman yllätyksen toi kuitenkin tapahtuman herättämä kansainvälinen kiinnostus. Näytteilleasettajia Tampereelle saapui 11 maasta, ja ulkomaalaisten näytteilleasettajien osuus oli 12 prosenttia kaikista näytteilleasettajista. Myös kävijöitä oli useammasta maasta kun etukäteen odotettiin: EuroMiningissa vieraili kaivosalan ammattilaisia jopa 40 maasta. Eniten vieraita saapui Kiinasta, Venäjältä, Ruotsista ja Iso- Britanniasta. EuroMining 2013 onnistui hienosti ja olemme todella tyytyväisiä uudesta tapahtumasta saamaamme palautteeseen. Myös kävijämäärä ylitti odotuksemme. Kaivosteknologian messuille on ollut selvästi kysyntää ja Tampere osoitti olevansa oikea paikka tämän alan kansainvälisen tapahtuman toteuttamiseen. EuroMining tarjosi alan toimijoille hyvän tilaisuuden kartoittaa näkymiä ja uutuuksia, keskustella alan ajankohtaisista asioista sekä verkostoitua myös ulkomaalaisten toimijoiden kanssa, kertoo toimitusjohtaja Hannu Vähätalo Tampereen Messut Oy:stä. Messut kokosivat yhteen kaivosalan ammattilaiset EuroMining-messuilla luotiin katsaus koko kaivosteollisuuden tuotantoketjun keskeisiin näkymiin ja tapahtuma houkuttelikin paikalle laaja-alaisen läpileikkauksen alan ammattilaisia. Kävijöistä 32,5 % ilmoitti toimialakseen joko malminetsinnän, kaivosteollisuuden, malmin rikastuksen, jatkojalostuksen tai metallien valmistuksen. Yritysjohdon edustajia kävijöistä oli 11,3 %, asiantuntijoita 17,6 % ja suunnittelun ja tuotekehityksen ammattilaisia 13,4 %. Kiinnostavimmiksi osa-alueiksi messuilla mainittiin kaivoskoneiden valmistus, huolto- ja korjauspalvelut, murskaus, energia, ympäristöasiat sekä kaivostoimintaan liittyvät insinööripalvelut ja tekniset palvelut. EuroMining myös tavoitti kohdeyleisönsä erinomaisesti, sillä Kuva: Aki Rask 22

23 Kuva: Aki Rask 84,95 % kävijöistä ei ollut vieraillut muissa alaan liittyvissä tapahtumissa (Maxpo 2013, Kaivos 2012, Finnmateria 2012). Messuilla haluttiin tuoda esille kaivannaisteollisuuden merkitystä. Se on työllisyyden kannalta yksi lupaavimpia teollisuuden aloja Suomessa. Messujen avaaja, työ- ja elinkeinoministeriön strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio kertoi messujen tiedotustilaisuudessa ajatuksiaan siitä, miten suomalainen kaivannaisteollisuus saadaan kestävämmäksi, houkuttelevammaksi ja kilpailukykyisemmäksi. Pantsar- Kallio myös toivoi, että nuoret innostuisivat alasta. EUROMINIG FAKTAT Järjestettiin ensimmäisen kerran Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Euroopan suurimmat kaivosteknologiamessut Näytteilleasettajia: 191 kpl Kävijöitä: kpl Näyttelyneliöt: m² Kävijöitä 40 maasta: Alankomaat, Australia, Belgia, Botswana, Chile, Espanja, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Filippiinit, Georgia, Ghana, Indonesia, Intia, Irlanti, Iso-Britannia, Israel, Italia, Itävalta, Kanada, Kazakstan, Kiina, Liettua, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sambia, Suomi, Sveitsi, Tadžikistan, Taiwan, Tanska, Turkki, Uzbekistan, Venäjä, Viro ja Yhdysvallat. Vuoden ympäristöteko palkinnon sai kairausurakoitsija Oy Kati Ab EuroMining-messuilla jaettiin historian ensimmäinen Vuoden ympäristöteko -palkinto. Palkinnon sai kairausurakoitsija Oy Kati Ab Kalajoki (KATI). Kaivosalan uuden tunnustuspalkinnon voi saada kaivosalan toimija, joka huomioi esimerkillisesti ympäristöasiat toiminnassaan. Palkintoraati mainitsee perusteluissaan, että KATI:n ympäristöjärjestelmän sertifioiminen ensimmäisenä kairausurakoitsijana Pohjoismaissa, henkilökunnan sitoutuneisuus ympäristöarvoihin ja itse kehitetty tehokas kairauslaitteisto ratkaisivat palkinnon saajan. Palkintoraatiin kuuluivat Vuorimiesyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Harri Natunen, GTK:n pääjohtaja Elias Ekdahl sekä Kaivannaisteollisuus ry:n puheenjohtaja Tarmo Tuominen Tapahtuman ohjelmassa oli otettu huomioon myös kansainvälinen yleisö. Englanniksi pidettävissä seminaareissa kuultiin suomalaisten kaivosalan asiantuntijoiden lisäksi kansainvälisiä luennoitsijoita Australiasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta ja Turkista. Seminaareissa puhuttivat muun muassa kaivosteknologiaan, rahoitukseen, turvallisuuteen, maineenhallintaan, sosiaaliseen vastuuseen, ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen liittyvät asiat. Seuraavat EuroMining-messut järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. 23

24 Merja Tyynismaa Viestintä ja ympäristö Rantatunnelin allianssi Tampereella rakennetaan Rantatunnelia Rantatunnelin allianssiurakassa on siirrytty kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen. Toteutusvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin Allianssin osapuolet ovat Tampereen kaupunki, Liikennevirasto, Lemminkäinen Infra Oy, Saanio & Riekkola Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Tunnelilouhinnat alkavat vuoden vaihteen tienoilla kolmesta kohdasta. Sitä ennen suuaukkojen ympäristössä tehdään johtosiirtoja, maansiirtotöitä ja avolouhintoja. MML / 2013 Santalahden eritasoliittymä Näsijärvi Näsinkallion eritasoliittymävaraus Tammerkoski Naistenlahden eritasoliittymä Rantatunnelihankkeen sijainti ja perusratkaisu eritasoliittymineen. Tammerkosken kohdalla tunneli on noin 30 m vesipinnan alapuolella. Rantatunneli hankkeena Hanke sisältää valtatien 12 siirtämisen uuteen linjaukseen ja tunneliin Tampereella, välillä Santalahti Naistenlahti. Valtatien siirtämisen edellyttämät tie- ja katujärjestelyt, johto- ja laitesiirrot sekä Naistenlahden ja Santalahden eritasoliittymät sisältyvät myös hankkeeseen. Uusia siltoja rakennetaan yhteensä seitsemän. Tunnelijakson kokonaispituus on metriä. Tästä noin 100 metriä on betonitunnelia. Molemmilla ajosuunnilla on erilliset tunnelit, joissa on kaksi 3,5 metrin ajokaistaa ja 3,25 metrin levyinen ulkopiennar (turvakaista). Tunnelin vapaa korkeus on 5 m. Tunneleita yhdistävät 150 metrin välein sijaitsevat yhdyskäytävät, jotka ovat palo- ja savuosastoituja uloskäytäviä ajoneuvotunnelista toiseen. Tunnelissa on 60 km/h nopeusrajoitus ja raskailla ajoneuvoilla ohituskielto. Jalankulku ja pyöräily ovat tunnelissa kiellettyjä. Tunnelit varustetaan sammutusjärjestelmällä. Havainnekuva tunnelin poikkileikkauksesta yhdyskäytävän kohdalta. Aikataulu ja kustannukset Hankkeen toteutusvaihe kestää noin neljä vuotta. Varsinaisen tunnelilouhinnan osuus tästä on reilut puolitoista vuotta. Tunneli otetaan liikenteelle ja hanke valmistuu Väyläympäristön viimeistelytyöt saatetaan loppuun kesän 2018 aikana. Kustannuskohde Hankkeen tavoitekustannus ilman arvonlisäveroa on 180,3 miljoonaa euroa toukokuun 2013 hintatasossa. Tavoitekustannus jakautuu kustannuskohteittain seuraavasti: Kustannus, M Väylät 36,3 Sillat 23,7 Tunneli 79,2 Tekniikka 27,9 Suunnittelu, maa- ja kallioperätutkimukset, ympäristöseurannat 13,2 Tavoitekustannus 180,3 24

25 Allianssi on käyttänyt ongelmanratkaisussa sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyttämisessä työpajatyöskentelyä. Sillä on saavutettu hyviä tuloksia ja työskentelytapaa kehitetään edelleen. Tunnelin rakentaminen Tunnelilinjan kallioperä ja sen ruhjeet on tutkittu etukäteen perusteellisesti. Louhinta sekä kallion lujitustoimenpiteet ja tiivistykset ovat toteutettavissa tavanomaisin menetelmin. Hankkeen erityispiirteet liittyvätkin enemmän hankkeen suureen kokoon Suomen mittakaavassa sekä sen sijaintiin ja toteutustapaan. Louhinta etenee kahdeksalla perällä ja massamäärät ovat suuria. Rantatunnelista louhitaan ktm 3 kiveä keskellä kaupunkia. Avolouhinnat tulevat vielä tämän päälle. Tunnelilouhetta käytetään kaavojen mukaisten rantapuistojen rakentamisessa Santalahdessa ja Ranta-Tampellassa ja sitä hyödynnetään myös väylien rakenteissa. Louheen arseenipitoisuus on tehtyjen selvitysten mukaan sellainen, ettei se rajoita kiviaineksen käyttöä vesistötäytöissä. Tunnelin rakentamisaikaa optimoidaan moduli- ja elementtirakentamisen avulla. Yksi moduli on yhdyskäytävien välinen, 150 metrin pituinen tunneliosuus. Modulin louhinnan sekä tiivistyksen ja lujituksen jälkeen alkaa välittömästi verhouksen rakentaminen valmiita elementtejä mahdollisimman pitkälle hyödyntäen. Teknisten järjestelmien rakentaminen ja testaaminen tapahtuu myös moduleittain. Näin järjestelmien testaamiseen tarvittava kokonaisaika lyhenee. Tunneliin mennään sisälle suuaukkojen sivusta työtunneleiden kautta. Näin suuaukolle tulevia väyliä ja betonirakenteita voidaan rakentaa samanaikaisesti tunnelin kanssa ja hankkeen läpimenoaika lyhenee. Kolmesta työtunnelista Santalahti jää käyttämättömäksi, Näsinkallio toimii huoltoreittinä ja Naistenlahti ilmanvaihtokuiluna. Toteutustapana allianssiurakka Hankkeen toteutustavaksi on valittu allianssimalli. Allianssiurakassa on kaksi vaihetta. Juuri alkanutta toteutusvaihetta edeltäneen kehitysvaiheen aikana rakentajat ja suunnittelijat ovat laatineet yhteistyössä tilaajaosapuolten kanssa alustavat rakennussuunnitelmat ja asettaneet tavoitekustannuksen. Tavoitekustannus on allianssin yksimielinen päätös siitä, kuinka paljon projektin toteuttaminen saa maksaa. Palveluntuottajien palkkion suuruus riippuu allianssin suorituskyvystä keskeisillä avaintulosalueilla (aikataulu, turvallisuus, käytettävyys, julkisuuskuva) sekä tavoitekustannuksen pitävyydestä. Allianssiurakassa tilaajaosapuoli ja palveluntuottajat jakavat riskit ja hyödyt yhdessä. Urakkamuodosta Australiassa ja Uudessa-Seelannissa saadut kokemukset ovat olleet erittäin hyviä ja tavoitekustannus on pääsääntöisesti alitettu. Syy tähän on tutkimusten mukaan nimenomaan riskien ja hyötyjen jakamisessa, joka kannustaa hyviin suorituksiin ja arvoa rahalle tuottaviin uusiin innovaatioihin. Asiaa on tutkinut mm. Queensland University of Technology professori Karen Manleyn johdolla. Rantatunnelin allianssissakin on syntynyt paljon innovaatioita, jotka ovat vaikuttaneet myös tavoitekustannukseen. Kehitysvaiheessa ideoita ja innovaatioita syntyi yhteensä 76 kappaletta. Rantatunnelin allianssin johtonelikon muodostavat projektipäällikkö Esko Mulari Lemminkäinen Infra Oy:stä, apulaisprojektipäällikkö Mauri Mäkiaho Liikennevirastosta, suunnittelupäällikkö Hannu Kivelä A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä sekä kalliosuunnittelusta vastaava Matti Kalliomäki Saanio & Riekkola Oy:stä. 25

26 Heikki Harri Historiikkikirjailija Vuoriteknikot nyt kansissa Vuoriteknikkojen 50-vuotishistoriikki oli mielenkiintoinen ja mieleenpainuva projekti. Mielenkiintoinen se oli siksi, että kivialan harrastelijataustani vuoksi alan maailmaan oli helppo sopeutua. Mieleenpainuva se taas oli mm. siksi, että sen tekemisessä oli monta erilaista vaihetta. Minunkin kannaltani oli kuitenkin kaikkein parasta, että vuoriteknikkojen ammattikunta sai arvoisensa historiajulkaisun. Toivon onnistuneeni välittämään kenelle tahansa lukijalle jotakin vuoriteknikkoudesta; teknikot kun ovat omanlaisensa ammattiryhmä, Siihen liittyy paljon sellaista sisäpiiriläisyyttä, joka ei helpolla avaudu ulkopuolisille, kertoo historiikin kirjoittanut Heikki Harri. Kirjan tekemisessä oli minun kannaltani yksi erityinen piirre, joka avautui vasta varsinaisen kirjoittamisprosessin puolivälissä. Kun nimittäin tulin mukaan hankkeeseen, niin ajattelin, että kirjasta tulisi nimenomaan Vuoriteknikot ry:n historiikki, jossa siis keskityttäisiin yhdistyksen historiallisiin vaiheisiin. Näin ei kuitenkaan lopulta ollut, vaan opastuksen ja neuvonnan kautta minulle selvisi, että kirjasta tulisi ennemminkin vuoriteknikkojen ammattialan esitttely, jossa alan ammatti-ihmisten kertomuksilla omista töistään tulisi olemaan merkittävä osuus. Tämä olikin mielestäni hyvä asia, koska se laajensi teoksen ulottuvuutta, minkä myötä kirja avasi vuoriteknikkoalaa paljon paremmin kuin pelkästään yhdistystoiminnan historiavaiheiden kuvaamisella olisi ollut mahdollista, Harri kertoo. Kirjan kirjoittamisvaiheet opettivat hänelle myös hyvin, miten erilaisia talentteja vuoriteknikoiden keskuudesta löytyy varsinaisen ammatin Heikki Harri kertoi historiikin julkistamistilaisuudessa Lappeenrannassa, että historiikin kirjoittaminen oli hänelle mielenkiintoinen ja mieleenpainuva projekti. ulkopuolelta. Timo Rajala ei ole vain yhdistyksen puheenjohtaja, vaan myös ammattitaitoinen valokuvaaja ja visualisti. Aku Turunen puolestaan osoitti, että oikeinkirjoituskin kuuluu vuoriteknikon osaamisalueeseen. Monet teknikot osallistuivat aktiivisesti kirjan tekemiseen lähettämällä kuvia ja tekstejä. Oma arvonsa oli Aimo Vuennolla, joka osallistui Lappeenrannan opiskeluasioiden saamiseeen järkevään muotoon. Arkistomateriaalien suhteen Harri voi olla vain tyytyväinen. Enpä olisi arvannut, miten hyvin arkistot oli hoidettu ja pidetty koossa. Myös Vuorityö ja -tekniikka -lehti osoittautui oivalliseksi materiaaliksi. Lehdessähän oli erityisesti Kalevi Laakkosen kirjoituksia yhdistyksen historiasta. Nyt huomattava osa niistäkin on koottu yksien kansien väliin. Harria harmittaa hiukan se, että lähetettyjä tekstejä joutui lyhentämään. Monista elämäntarinoista ja urakehityksistä olisi saanut melkeinpä oman kirjan, olivat ne niin erikoislaatuisia. Samoin jäi harmittamaan monien hyvien kuvien karsiutuminen. Mutta toivottavasti kirja tällaisenaankin antaa lukijoille edes kalpean kuvan alan opiskelusta, työelämästä ja yhdistystoiminnasta, Harri sanoo. 26

27 VAHVA RESURSSI STRABAG Oy:n erikoisalaa Suomessa ovat infrarakentaminen, radanrakentaminen, projektikehitys, tunnelityöt ja maanalainen rakentaminen. Tutustu toimintaamme lisää STRABAG Oy, Bulevardi 12 A 2, Helsinki 183x125_Helsinki_Sept2013.indd :57 Kallio-, maaperä ja pohjavesitutkimuskoneiden asiantuntija Kallio- ja maaperätutkimusrigejä vaativiin kenttätöihin sekä huoltoa, kalustoa, tallentimia. Nyt myös lämpökaivo- ja erikoissuihkupaalukoneita. Geomachine Oy Myynti, Suunnittelu ja Valmistus: Hiekkakuopantie 4, Tuusula Puh Huolto ja Erikoiskoneet: Kuusimäentie 15, Nurmijärvi Puh

28 AMMATTILAISEN REKRYTOINTI VAATII REKRYTOINNIN AMMATTILAISEN Jokainen kaivoshanke vaatii valtavan määrän rekrytointiosaamista. Meillä sitä on. Tiedämme kokemuksesta millaisia rekrytointikeinoja kaivoshankkeen eri vaiheet vaativat, olipa haussa yksittäinen asiantuntija tai kaivoksen koko henkilöstö. Palvelemme sekä urakoitsijoita että kaivosten kunnossapitoa henkilöstövuokrauksen ja suora rekrytointien avulla. Tarvittaessa perustamme oman toimipisteen kaivoksen läheisyyteen, jotta olemme lähellä asiakasta ja suurta osaa työntekijöistä. Rekrytoimme parhaat osaajat valtakunnallisesti, tarvittaessa hyödynnämme myös tehokasta kansainvälisen rekrytoinnin konseptiamme. Testaamme vaativissa olosuhteissa työskentelevät hakijat soveltuvuusarvioinneilla karsinta- ja valintavaiheessa. Ota yhteyttä: Kehitysjohtaja Jaana Kaarela, p , HORECA KAUPPA HYVINVOINTI TEOLLISUUS RAKENTAMINEN TOIMISTO 28

29 KAIVATTU KALLIOLLA - TUNNETTU TUNNELISSA Kallionlujitustuotteet Geofysiikaaliset ja kalliomekaaniset mittalaitteet Pyöräkoneiden suojaketjut Porapaalut ja maa-ankkurit Tunnelitilojen eristysrakenteet Liikenneväylätuotteet Geotuotteet Kallionlujitusratkaisut Tunnelitekniikkka Puh

30 Pekka Suomela Toiminnanjohtaja Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus yhteiskunnan kivijalkana ennen, nyt ja myös huomenna Metallien ja mineraalien kulutus kasvaa jatkuvasti maailmanlaajuisesti. Suomessa metallimalmien louhinta on kymmenkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Suomen noin 50 kaivoksesta ja louhoksesta kahdessatoista louhitaan metallimalmeja kuten nikkeliä, kuparia, sinkkiä sekä kultaa. Metallimalmien ohella Suomessa louhitaan lukuisia teollisuudelle tärkeitä mineraaleja, esimerkiksi kalkkikiveä, talkkia ja apatiittia. Olemme Suomessa viime vuodet käyneet reipasta keskustelua kaivosteollisuudesta. Taustalla on muutosprosessi, jonka keskeisiä ajureita ovat luonnonvarojen kysyntä ja hinnan vaihtelut, uusi kaivoslainsäädäntö sekä EU-tason prosessit. Näyttämönä on yleinen, moniarvoinen asenneilmasto, joka haastaa koko kaivosteollisuuden olemassaolon oikeutuksen. Julkista kaivoskeskustelua on käyty lähinnä vastakkainasetteluiden ja raflaavien otsikoiden kautta. Tässä keskustelussa saattaa unohtua, että kaivosteollisuus on yksi niistä toimialoista, joiden on mahdollista tasapainottaa valmistavan teollisuuden siirtymistä pois ulkomaille. On hyvä muistaa, että riippumatta siitä oliko yrityksen omistus kotimaisissa tai ulkomaisissa käsissä, ovat yhtiöiden suoraan ja välillisesti luomat työpaikat Suomessa. Mikä sitten on kestävää kaivostoimintaa? Ympäristö- ja luontoarvojen vaikutusten huomioiminen on keski- 30

31 össä. Peruslähtökohtia ovat huolellinen riskienarviointi, ennakoivat toimintatavat, taloudellinen kannattavuus sekä avoimuus ja läpinäkyvä viestintä. Kaivosteollisuus tarvitsee osaavaa työvoimaa niin malminetsintään, rakentamiseen, kaivostoimintaan, metallinjalostukseen kuin laitekehitykseen ja tutkimustyöhön. Kaivosklusterissa ytimessä ovat kaivokset, sillä ne tarjoavat toimijoille alustan koko klusteria hyödyttävän osaamisen ja teknologian kehittämiselle työtä ja toimeentuloa Suomessa. Tällä hetkellä valtaosa jatkojalostuksen tarpeisiin tuotettavasta metallirikasteesta tuodaan ulkomailta, joten kotimaisen kaivosteollisuuden kehittäminen tarjoaisi mahdollisuuden kasvattaa suomalaisen työn ja osaamisen osuutta myös metallirikasteiden jatkojalostuksessa. Lisäarvo suomalaiselle taloudelle syntyy tästä osaamisesta ja sitä on mahdollista myydä myös kansainvälisesti. Kaivosteollisuuden on sitouduttava kestävien toimintatapojen edistämiseen. Hyviä konsepteja ja toimintamalleja käytetään jo tänään monilla kaivoksilla Suomessa. Kaivokset ovat erilaisia ja resurssit rajallisia, joten alalle voisi olla hyötyä myös yhtenäisen viitekehyksen kehittämisestä. Valtion tekemien ratkaisujen ja lainsäädännön kehittämisen lisäksi on yhtiöiden itsensä luonnollisesti sitouduttava kestävien toimintatapojen edistämiseen. Kestävän kaivannaistoiminnan kehittäminen edellyttää avoimuutta ja ratkaisuhalua keskustelun kaikilta osapuolilta. Kaivannaisteollisuus ry edustaa keskustelussa teollisuuden ääntä - mukana ovat kaivokset, malminetsintäyhtiöt sekä alan laite- ja teknologiavalmistajat. Kehitämme yhdessä kaivosten kanssa läpinäkyvää vastuullisuutta. 31

32 32

33 33

34 Lauri Saarelainen, projektipäällikkö, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Heli Rautjärvi, projektityöntekijä, Kajaanin ammattikorkeakoulu KOULUTUS KESTÄVÄN KAIVOSTOIMINNAN KIVIJALKA Treat the Earth well: it was not given to You by your Parents, it was loaned to You by your Children. We do not inherit the Earth from our Ancestors, we borrow it from our Children. - Ancient Indian Proverb - Hyödyntäkäämme luonnonvarojamme kestävällä tavalla, jotta kansallismaisemamme säilyvät katseltaviksi myös tuleville sukupolville. Kaivannaisalaan liittyvä teollisuus on kasvussa tällä hetkellä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Samaan aikaan kaivosten ympäristöasioihin ja sosiaaliseen toimilupaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Koska haluamme yhtäältä ylläpitää metallien ja mineraalien suureen kulutukseen perustuvaa korkeaa elintasoamme ja toisaalta huomioida ja säilyttää luontoamme, ainoa ratkaisu tähän yhtälöön on kestävään kehitykseen perustuva kaivannaisteollisuus. Kestävän kaivannaisteollisuuden harjoittamisen edellytyksenä on vahva luonnontieteiden tuntemus ja insinööritieteiden osaaminen talouden, yhteiskunnan ja lainsäädännön asettamien reunaehtojen sisällä. Kiven kulku eli jalostuminen maan alta kivimurikasta kattilaksi keittiöömme on osattava. Koulutus on yksi vastaus tähän osaamistarpeeseen. Kaivannaisala tullee tarvitsemaan satoja uusia työntekijöitä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pohjois- Suomen ammattikorkeakouluissa on meneillään hanke, jossa suunnitellaan kaivannaisalan insinöörikoulutusta kestävän kaivostoiminnan periaatteita noudattaen. Kaivannaisteollisuuden osaamisen kehittämishanke Kajaanin ammattikorkeakoulussa (KAMK), Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa (KTAMK) ja Rovaniemen ammattikorkeakoulussa (RAMK) on käynnissä Kaivannaisalan osaamisen kehittämishanke 34

35 (KaKe) ajalla Tämän hankkeen tehtävänä on yhtäältä suunnitella kaivannaisalalle suuntautuvan insinööri (AMK) tutkinnon opetussuunnitelma ja toisaalta kehittää ammattikorkeakouluissa annettavaa kaivannaisalan opetusta ammattikorkeakoulujen opettajien täydennyskoulutuksella. Kolmantena hankkeen tehtävänä on näiden koulujen verkostoituminen alan yritysten ja muiden vastaavaa koulutusta antavien oppilaitosten kanssa. KaKe -hankkeen rahoittajina toimivat Lapin ja Kainuun ELY -keskukset (ESR). Kaivannaisalan opinnot eivät muodosta omaa koulutusohjelmaansa, vaan ne voidaan valita suuntautumisvaihtoehtona seuraavissa insinööri (AMK) -tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa: Kajaanissa kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa, Kemissä kone- ja tuotantotekniikan tai sähkötekniikan koulutusohjelmissa ja Rovaniemellä rakennustekniikan koulutusohjelmassa. Näihin koulutusohjelmiin hakeudutaan normaalisti yhteishaussa ja ensimmäistä kertaa kaivostekniikan suuntautumisvaihtoehto on valittavissa syksyllä 2013 opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla. Kaivannaisalan opinnot insinööri (AMK) tutkinnossa Kaivannaisalan opinnot ovat siis kussakin ammattikorkeakoulussa edellä mainittujen koulutusohjelmien yhtenä suuntautumisvaihtoehtona (kaivostekniikan suuntautumisvaihtoehto). Jokaisessa koulussa tässä kaivostekniikan suuntautumisvaihtoehdossa suoritetaan kaivannaisalan ammattiopintoja 45 opintopisteen verran (kuva 2). Koska nämä kurssit ovat yhteiset kolmen eri paikkakunnan opiskelijoille, toteutetaan ne osittain myös etäopetuksena. Lisäksi opiskelija voi vapaasti valittaviin opintoihin (10-15 op.) ottaa lisää kaivannaisalan kursseja. Kun harjoittelu (30 op.) ja opinnäytetyö (15 op.) tehdään myös kaivannaisalalle, niin kaikkiaan Kuva 2. Kaivannaisalan yhteiset opinnot (45 op.) insinööri (AMK) -tutkinnossa. kaivannaisalaan liittyvien opintojen määrä on yli 100 op. Kaivannaisalan opintojen suunnittelussa on huomioitu se, että vaikka tietty koulutusohjelma suuntaakin opiskelijan esimerkiksi louhinnan ja maarakentamisen pariin, niin opiskelija saa perustiedot myös muista ympärillä olevista asioista. Esimerkiksi louhijan on hyvä tietää jotain rikastuksesta ja rikastajan puolestaan louhimisesta, samoin kuin sähköinsinöörin koneista ja laitteista ja koneinsinöörin sähköstä ja prosesseista. Ympäristö- ja työturvallisuusasiat ovat opetussuunnitelmassa tärkeällä sijalla. Näille asioille on omat kurssinsa, mutta niiden lisäksi ympäristöön ja työturvallisuuteen samoin kuin myös talouteen liittyviä asioita integroidaan muihin kaivannaisalan kursseihin. Valmistuneet insinöörit voivat toimia kaivannaisalan tuotanto-, käyttö-, kunnossapito-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä. Työnimikkeitä voivat olla esimerkiksi työnjohtaja, työmaapäällikkö, kunnossapitoinsinööri, projekti-insinööri, käyttöinsinööri tai tutkimusinsinööri. Näitä kaivannaisalan insinööriopintoja on mainostettu koululaisille ja erityisesti abiturienteille erilaisissa opiskelijarekrytointitilaisuuksissa ympäri Suomen keväästä 2012 lähtien (kuva 3.). Yrityslähtöistä opetussuunnitelman laadintaa KaKe hankkeen ohjausryhmässä on edustus Itä- ja Pohjois-Suomen suurimmilta kaivoksilta. Kaivostekniikan suuntautumisvaihtoehdon opetussuunnitelmaa on siten laadittu vuoropuheluna niin ohjausryhmään kuuluvien kaivosten edustajien kuin myös mm. laitetoimittajien ja suunnittelutoimistojen työntekijöiden kanssa. 35

36 Kuva 3. Opiskelijarekrytilaisuuksissa on tämän ajan koululaisille kiva esitellä kaivannaisalan koulutustarjontaa kera kaivosten karkein ja kynin. Ammattikorkeakoulujen opettajia on ollut vuoden 2013 aikana työelämään tutustumisjaksoilla mm. Kittilän ja Kevitsan kaivoksilla. Opettajat ovat kokeneet nämä kaivosjaksot erittäin hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi ja he ovat saaneet niistä ideoita ja ajatuksia omaan arkipäivän opetukseensa. Yara Suomi Oy Siilinjärven kaivoksen kaivospäällikkö Sakari Monosen mielestä esimerkiksi kaivossuunnittelun opiskelussa on suunnitteluohjelmistojen käytön osaamisen lisäksi erittäin tärkeää omata omaa 3D-ajattelua samoin kuin osata tehdä asioiden suuruusluokka-arviointeja. Tietokoneet ja ohjelmistot ovat vain apuvälineitä, joiden avulla suunnitelmia lasketaan ja havainnollistetaan. Suunnittelun tekee kuitenkin aina suunnittelija, ei tietokone. Erittäin tärkeänä Sakari pitää opiskelijoiden kesäharjoittelua kaivoksella ja että opinnoissa pidetään aina mukana myös talouteen liittyvät asiat, olipa kyseessä aihe kuin aihe. Luonnontieteiden ja matematiikan kunnollinen opiskelu jo kouluaikoina on tärkeää ja työntekijöitä rekrytoidessaan hän kiinnittää huomiota koulutuksen lisäksi hakijan asenteeseen ja motivaatioon haussa olevaa tehtävää ja koko kaivosalaa kohtaan. Yhteistyö kaivosalan opetusta antavien oppilaitosten välillä Suomessa annetaan kaivannaisalaan liittyvää opetusta tällä hetkellä ammattiopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoilla. Tulevaisuudessa on tärkeää, että nämä oppilaitokset tekevät yhteistyötä keskenään esimerkiksi siten, että jokin projektina tai käytännön harjoitustyönä tehtävä kurssi tehdäänkin ryhmätyönä yhden ryhmän muodostuessa ammatti-opiston, ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijasta. Näin asian oppimisessa ja käsittelyssä tulee huomioitua eri työntekijäryhmien näkökulmat. Lisäksi samalla opitaan työelämän projektien läpiviemisessä tarvittavia viestintä-, neuvottelu- ja raportointitaitoja. Kaivosalalla toimivat insinöörit kertovat Kevitsan kaivoksella työskentelevä Marko Dahlgren valmistui yhdyskuntatekniikan teknikoksi 1998 ja jatkoi opintojaan valmistuen rakennustekniikan insinööriksi (AMK) vuonna Työskennellessään Lemminkäisellä Marko oli mukana Kevitsan kaivoksen rakentamisvaiheessa, joka alkoi Marko vastasi mm. rikastushiekka-altaiden A ja B sekä vesivarastoaltaan osaurakoista sekä oli mukana myös koko kaivosalueen vesihuoltourakassa. Hän on työskennellyt etupäässä työnjohtotehtävissä, mikä pitää sisällään työnsuunnittelua ja kustannuslaskentaa. Parhaillaan hän työskentelee Maarakennus Kamaran palveluksessa Kevitsassa tekemässä rikastehiekka-altaiden korotusurakkaa sekä altaiden pohjan tiivisrakenteita. Kokemuksistaan monikansallisen yhtiön ja työyhteisön kanssa toimimisesta Marko toteaa, että aluksi kulttuuriset erot olivat suuret. Koska Lapissa on pakkasta ja routaa, tarvitsee rikastamokin seinät suojakseen, mikä saattaa etelästä tulleille henkilöille olla jotakin uutta ja ennen näkemätöntä. Yhteistyöllä on kuitenkin opittu ymmärtämään puolin ja toisin toistemme näkemyksiä., sanoo Marko ja korostaa käytännön kielitaidon merkitystä. Etenkin neuvottelu- ja raportointivalmiudet vieraalla kielellä, yleensä englanniksi, tulevat vastaan monikansallisessa työympäristössä väistämättä. Valtaosa dokumentaatiosta (esim. laatuun liittyvät dokumentit) on kuitenkin suomenkielisiä ja sopimusneuvotteluissa käytetään usein tulkkeja, varsinkin silloin kun kyse sopimuspykälistä. Päivittäinen tuotantoraportointi on kuitenkin hoidettava omalla kielitaidolla, Marko painottaa. 36

37 Kuva 4. Suurten avolouhosten suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan usean insinöörialan erityistietämystä (Yara Suomi Oy Siilinjärven kaivos) Koulutus antaa hyvän teoriaperustan aloittaa käytännön asioiden opiskelu työelämässä, sillä monia asioita on mahdotonta hallita ja ymmärtää ennen kuin käytännössä näkee ja omakohtaisesti kokee nämä työelämän haasteet ja vaatimukset. Infra- ja kaivosala on mielenkiintoinen ja vaihteleva työskentely-ympäristö, vaikka viime aikoina etenkin aikataulu- ja kustannuspaineet ovat tiukentuneet jatkuvasti. toteaa Marko lopuksi. Atro Petäjäjärvi valmistui Rovaniemen ammattikorkeakoulusta maanmittaustekniikan insinööriksi (AMK) vuonna Hän oli työskennellyt Mitta Oy:n palveluksessa kesäharjoittelijana ja jatkoi yrityksen palveluksessa myös valmistuttuaan. Vuonna 2011 Atro siirtyi kaivossuunnittelijaksi Outokummun Kemin kaivokselle. Tänä vuonna hän on aloittanut työn kaivoksen tuotannonohjaajana, mikä tarkoittaa työskentelemistä vuorotyönjohtajan parina suunnittelemassa maanalaisen kaivoksen työvaiheiden sujuvaa etenemistä ja ohjaamassa koneita ja niiden siirtoa maan alla. Kaivosmittaus on linkki kaivossuunnittelun ja louhinnan välillä: kaivoskoordinaatiston mittapisteistö on syytä pitää kunnossa, jotta peränajo etenee oikeaan suuntaan ja louhokset syntyvät oikealle paikalleen. Louhokset laserkeilataan, tunneleihin asetetaan takymetrillä suunta ja louhittu osa kartoitetaan etenemän havaitsemiseksi. Kerätty data viedään kaivosmalliin, jossa se toimii peränajon- ja louhossuunnittelun apuna. Tämä edellyttää monipuolista tietoteknistä osaamista ja useiden erilaisten ohjelmistojen hyvää hallintaa. AutoCad-ohjelmiston osaaminen on hyvä lähtökohta muiden järjestelmien haltuunottamiselle., Atro kertoo. Hän myös toteaa, että kunnolliset perustaidot matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa luovat hyvän pohjan ammattiaineiden opiskelulle. Atron mukaan kaivostekniikan suuntautumisvaihtoehto on tervetullut lisä ammattikorkeakoulujen opetustarjontaan ja suosittelee kaivosalaa koulutusalavalintoja tekevälle nuorelle, koska ala on kasvussa Pohjois-Suomessa ja työllistää siten insinöörejä enenevässä määrin. 37

38 Leipää kivestä viisi vuosikymmentä Leipää kivestä viisi vuosikymmentä Historia herää eloon Vuoriteknikot ry 50-vuotishistoriikki ISBN Kirja vie sinut kiehtovalle aikamatkalle Vuoriteknikot ry:n 50-vuotiseen historiaan Kirjan hinta 60 (alv 0 %) sis. postikulut Tilaukset: timo.rajala@vuoriteknikot.fi tai p

39 39

40 Pekka Jauhiainen toimitusjohtaja Kiviteollisuusliitto ry Kiviala rauhallisin mielin ensi vuoteen Luonnonkiven viennin ja tuonnin arvo Miljoonaa euroa KIVITEOLLISUUSLIITTO/PJ Luonnonkiviteollisuudelle kuluva vuosi on ollut varsin kohtuullinen. Toki eroja on sen mu kaan mitä yritykset valmistavat. Graniitin vienti on sujunut oikein hyvin eikä ensi vuosikaan hassummalta näytä. Kotimaan markkinoilla ympäristörakentamisen näkymät ovat edelleen hyvät. Tulisijatuotanto kärsii asuntorakentamisen hiipumisesta. Graniitin vienti on kasvanut jo useamman vuoden. Tänäkin vuonna päästään jokseenkin ennätysvuoden 2012 tasoon eli noin 50 miljoonaan euroon. Kivi menee Kiinaan; graniitin viennin arvosta 80 % tulee Kiinasta. On toki hyvä, että kiinalaiset ostavat mutta viennin rakenne saisi olla tasapainoisempi. Ensi vuoden vientinäkymät ovat ainakin vielä näin syk syllä kohtuullisen hyvät. Euron turhankin vahva kurssi saattaa hillitä vientiä. Lopputuotteiden vienti ei ole sujunut toivotulla tavalla. Euroopan taloustaantuma rasittaa kivituotteiden valmistajia. Lopputuotteiden vienti supistuu tänä vuonna edellisestä vuo desta. Luonnonkivien ja kivituotteiden kokonaisviennin arvo asettunee hieman yli 70 mil joonaan euroon kun se vuonna 2012 oli lähes 80 miljoonaa. Viennin määrä on hieman yli tonnia. Louhitusta kivestä menee vientiin noin 60 %. Suomeen myös tuodaan kivituotteita. Tämän vuoden tuonnin arvo lienee lähes sama kuin vuonna 2012 eli noin 15 miljoonaa euroa. Eniten kiveä tuodaan Kiinasta. Kiinaan viety suomalainen graniitti ei tule tänne takaisin kuten usein kuulee väitettävän. Tuonnin määrä on noin tonnia. Kiviviennin arvo on siis viisinkertainen tuonnin arvoon verrattuna. Luonnonkiviteollisuus on kansantaloudelle myönteinen toimiala. Vuosi 2013 on ollut kivialan yrityksille CE -merkintään sopeutumista; ei se kaikille niin helppoa ole ollut. CE -merkintään liittyvät myös kivialan eurooppalaiset standardit, joista kivipäällysteitä kuten laattoja, noppa- ja nupukiviä ja reunakiviä koskevat uudet standardit astuivat voimaan syyskuun alussa. Uusien EN -standardien myötä uusitaan myös kansallinen soveltamisstandardi SFS Olennainen muutos aiempaan standardiin on se, että Suomessa kivituotteiden pitkäaikais kestävyys on osoitettava 56 syklin jäädytys/sulatustestillä siten, että veteen on lisätty 1 paino- % natriumkloridia. Käytännössä kaikki päällystekiviin käytettävät kivilaadut on tes tattava uudelleen vuoden 2016 loppuun mennessä. Kiviteollisuusliitto selvitti lokakuussa kivialan yritysten odotuksia ensi vuodelle. Yleensä ottaen tulevaa vuotta odotetaan rauhallisin mielin olkoonkin, että odotukset ovat maltilli semmat kuin vuosi sitten. Ympäristökiviä valmistavien yritysten odotukset ovat hyvinkin myönteiset. Hautakivisektori odottaa kysynnän pysyvän jokseenkin ennallaan. Tulisijapuolella kaivattaisiin markkinoi den piristymistä. 0 Lähde: Tullitilastot Vienti Tuonti Kivialan yrityksillä ei juuri tällä hetkellä ole suurempaa työvoimapulaa vaikka jossakin määrin töitä olisi tarjolla mm. ympäristö- ja rakennuskiviasentajille ja louhintatyöntekijöille. Viiden vuoden päästä alan yritykset arvioivat tarvitsevansa erityisesti tehdastuotantoon työntekijöitä, ympäristökiviasentajia, louhintatyöntekijöitä ja louhinnan työjohtajia. Yksi keskeisimpiä harmituksen aiheita alan yrityksille on ollut julkisten hankintojen ohjau tuminen turhankin usein tuontikiviin. Julkisten hankkijoiden soisi miettivän tarkemmin kivi hankintojensa ympäristövaikutuksia puhumattakaan hankintojen työllisyys ja laajemmin kin aluetaloudellisista vaikutuksista. Kiviala on säästynyt suuremmilta yrityskuolemilta. Pari konkurssia on ollut mutta näissäkin tapauksissa yritystoiminta on jatkunut. Kuluvana vuonna on myös toteutettu tai ainakin käynnistetty mittavia tuotannollisia investointeja. Tämä antaa uskoa suomalaisen kivityön tulevaisuuteen. Luonnonkivialasta saa lisätietoa Kiviteollisuusliiton sivuilta 40

41 VEDENALAISEN LOUHINNAN AMMATTILAINEN Terramare hallitsee pohjoisille vesialueillemme tyypillisten kovien merenpohjien louhinnan. Tehokas ja ajanmukainen kalusto sekä määrätietoisesti kehitetty erikoisosaaminen takaavat laadukkaasti toteutettavat projektit. ruoppaus vedenalainen louhinta satamarakentaminen ympäristörakentaminen liukuvalukohteet erikoiskohteet KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA Terramare Oy Laurinmäenkuja 3 A, HELSINKI P (09) , F Teollisuustie 20, PL Leppävirta Gsm

Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka Matti Aitomaa. Viikko 39/2012

Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka Matti Aitomaa. Viikko 39/2012 Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 7.4.2017 Matti Aitomaa Viikko 39/2012 1 Miksi rakennetaan Rantatunnelin toteuttamisella saadaan lisää maata rakentamiseen turvallisempaa ja sujuvampaa liikennettä

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja

Lisätiedot

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto LCI-Päivä 2016 Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 8.12.2016 Naistenlahti

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo Maanalainen rakentaminen seminaari 11.5.2015 RIL Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja HSY 11.5.2015 Blominmäen

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Missä rakennetaan. Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka

Missä rakennetaan. Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 11.6.2015 1 Missä rakennetaan Tampereen keskustan, radan ja vilkasliikenteisen valtatien tuntumassa Näsijärven rannalla Välittömällä vaikutusalueella kymmeniä tuhansia

Lisätiedot

Suomen kansallisen geotietoaineiston arvo ja mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus I Riikka Aaltonen

Suomen kansallisen geotietoaineiston arvo ja mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus I Riikka Aaltonen Suomen kansallisen geotietoaineiston arvo ja mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus 11.10.2018 I Riikka Aaltonen Taustaa Pitkä historia mineraalien hyödyntämisen ja kaivosteollisuuden

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin palvelut teollisuudelle DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TERVETULOA TUNNELIIN!

TERVETULOA TUNNELIIN! TERVETULOA TUNNELIIN! Tampereen Rantatunnelia rakennetaan vuoteen 2017 asti. Valmistuessaan Rantatunneli edesauttaa Tampereen keskustan kehittämistä ja parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Pekka Suomela Pertti Kortejärvi

Pekka Suomela Pertti Kortejärvi Pekka Suomela Pertti Kortejärvi Metallimalmit Karbonaattikaivokset 40,000000 Teollisuusmineraalit ja muut Yhteensä 2013 35,000000 30,000000 25,000000 20,000000 15,000000 10,000000 5,000000 0,000000 Tuotannossa

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 17.5.2017 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus, esittäytyminen Mt167 esittelyvideo, n. 2-3 min Tilannekatsaus Suomen Maastorakentaja Oy:n puheenvuoro Keskustelua ja

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kalliorakennushankkeet

Tulevaisuuden kalliorakennushankkeet 1 Tulevaisuuden kalliorakennushankkeet VMY Kaivos- ja louhintajaoston syysretki 15.9.2011 JANNIS MIKKOLA 2 Historia Maanalaisen tilan hyödyntäminen on alkanut esihistoriallisella ajalla, jolloin luolat

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

Metro länteen asukastilaisuus Iivisniemen koulu

Metro länteen asukastilaisuus Iivisniemen koulu Metro länteen asukastilaisuus Iivisniemen koulu 10.3.2016 Ohjelma Hankkeen esittely, projektipäällikkö Tero Palmu, Länsimetro Oy Finnoon ratatunnelin ja aseman louhinta: työmaaalueet, työajat ja vaiheet,

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 2018 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 2018 Oulussa kirjattiin 655 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 548 tuhatta ja

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Lehdistötiedote 18.11.2011 Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Klippanin uusi lasten turvaistuin Triofix on markkinoiden monipuolisin: pienin säädöin se muuntuu sopivaksi

Lisätiedot

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Pohjoismaat menettäneet teollisia työpaikkoja (1980 2010) lähes miljoonan Suomi = 240 000 Norja = 120 000 Ruotsi = 400 000 Tanska = 160 000 Suomi menettää

Lisätiedot

Kaivannaisalan työvoimatarve sekä yliopisto- ja AMK-tason koulutustarjonta

Kaivannaisalan työvoimatarve sekä yliopisto- ja AMK-tason koulutustarjonta Kaivannaisalan työvoimatarve sekä yliopisto- ja AMK-tason koulutustarjonta PPL, 15.6.2012 Leena Yliniemi www.oulumining.fi Suomen Vuoriklusterin koulutustyöryhmä Työryhmä Pekka Suomela, Kaivannaisteollisuus

Lisätiedot

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Ville Saksi Toimitusjohtaja VR Track Oy VR Track Oy on infra-alan suurimpia rakennusliikkeitä. Olemme Suomen suurin

Lisätiedot

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA TIMO NEVALAINEN 11.5.2015 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 3. JATKOTOIMENPITEET 2 1. TAUSTAA 3 1. TAUSTAA Lähtökohdat 1. Helsingin ja Vantaan alueiden sähkötehon kasvuennusteet

Lisätiedot

Asemat ja reitti. Pisararata Pisararadan alkutilanne (sis 10. laituriraiteen Pasilassa) PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ

Asemat ja reitti. Pisararata Pisararadan alkutilanne (sis 10. laituriraiteen Pasilassa) PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ Asemat ja reitti PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ 26.9.2013 Jussi Lindberg, Jukka Tarkkala Töölö, Keskusta ja Laituripituus 230 metriä Nopeus 80 km/h Tunneleiden suuaukot Eläintarhan kentän eteläpuolella ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 635 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 533 tuhatta ja

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto. IPT-seminaari Allianssin TAS kokemuksia, Case RATU

Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto. IPT-seminaari Allianssin TAS kokemuksia, Case RATU Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto IPT-seminaari 15. 16.3.2016 Allianssin TAS kokemuksia, Case RATU 2 RATU allianssiurakan vaiheet 9/2013 Liikennevirasto 3 Tiekartta KAS vaiheen projektisuunnitelma Hankesuunnitelma

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä Maarakennuspäivä 2018 27.9.2018 Aleksi Randell Miksi kasvukeskusten joukkoliikenneyhteyksillä on väliä? Liikenneinfran kehittäminen ja matka-aikojen

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

Metro länteen Asukastilaisuus Sammalvuoren varikon louhinta

Metro länteen Asukastilaisuus Sammalvuoren varikon louhinta Metro länteen Asukastilaisuus Sammalvuoren varikon louhinta Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen Länsimetro Oy Sammalvuoren varikon louhinta; työmaa-alue, työajat ja -vaiheet

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Metro länteen asukastilaisuus Kaitaan koulu

Metro länteen asukastilaisuus Kaitaan koulu Metro länteen asukastilaisuus Kaitaan koulu 5.4.2016 Ohjelma Hankkeen esittely, projektipäällikkö Tero Palmu, Länsimetro Oy Kaitaan ratatunnelin ja aseman louhinta: työmaa-alueet, työajat ja vaiheet, projektipäällikkö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo 150 000 m 3 /d 400 000 asukasta v. 2020 => 550 000 asukasta v. 2040 Blominmäki havainnekuva

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELSINGIN MATKAILUTILASTOT ELOKUU 2016 Yöpymiset vähenivät vajaan prosentin Elokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 404 000 yöpymistä, joista suomalaisille 157 000 ja ulkomaalaisille 247 000 yötä. Suomalaisten

Lisätiedot

Metro länteen asukastilaisuus

Metro länteen asukastilaisuus Metro länteen asukastilaisuus 25.4.2016 Ohjelma Hankkeen esittely, projektipäällikkö Tero Palmu, Länsimetro Oy Espoonlahden aseman ja ratatunnelin louhinta: työmaa-alueet, työajat ja -vaiheet, projektijohtaja

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Metro länteen Asukastilaisuus Soukka Soukan koulu

Metro länteen Asukastilaisuus Soukka Soukan koulu Metro länteen Asukastilaisuus Soukka 6.10. Soukan koulu Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen, Länsimetro Oy Kiinteistökatselmukset projektipäällikkö Eero Hurmalainen,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Vastuullisesti kasvava Lappi

Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen Jäsentiedote 07.04.2009 JÄSENTIEDOTE 1/2009 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Lisätiedot