YHTEISTYÖLLÄ KOHTI KUMPPANUUTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISTYÖLLÄ KOHTI KUMPPANUUTTA"

Transkriptio

1 YHTEISTYÖLLÄ KOHTI KUMPPANUUTTA Sopimusasiakkuuden palvelumalli toimivaksi Varkauden seudun työvoimatoimistossa Liisa Kämäräinen Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäen yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kämäräinen, Liisa. Yhteistyöllä kohti kumppanuutta. Sopimusasiakkuuden palvelumalli Varkauden seudun työvoimatoimistossa. Pieksämäki, syksy 2007, 54 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäen yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK). Kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää, miten työnantajille suunnattu työvoimatoimiston sopimusasiakkuuden palvelumalli on toiminut käytännössä Leppävirralla. Kehittää sopimusasiakkuus palvelua käytännössä järjestämällä tilaisuuksia sopimusasiakas yrityksille. Hankkeeni liittyi Pohjois-Savon työvoimatoimistojen vuosina toteutettuun sopimusasiakkuus palvelumalli hankkeeseen työnantajille. Työnantajapalvelut ja yritysyhteistyö tulevat olemaan yhä tärkeämpi osa työvoimatoiston palveluissa. Työnantaja-asiakkaiden palvelun päämääränä on luoda pitkäkestoinen asiakassuhde. Teoriaosuus käsittelee asiakkuutta ja kumppanuutta. Teoria on koottu aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Kehittämishankkeen kohderyhmänä olivat Leppävirran ja Varkauden toimipaikan sopimusasiakasyritykset. Hankkeen aikana työnantajille järjestettiin yksi infotilaisuus, kosta kerättiin asiakaspalaute ja myös kaksi rekrytointi tapahtumaa työvoimatoimiston tiloissa. Kehittämishankkeen aikana kerättiin sopimusasiakas yrityksiltä asiakaspalaute Tuloksista kävi ilmi, että työnantajat pitivät sopimusasiakkuutta tärkeänä yhteistyömuotona työvoimatoimiston henkilöstön kanssa. Sopimusasiakas yritykset toivoivat työvoimatoimistoilta aktiivista yhteydenpitoa ja ajankohtaista informaatiota työhallinnon palveluista. Työvoimatoimiston pitää tehdä tiivistä ja proaktiivista alueellista ja paikallista yhteistyötä yritysten sekä alueellisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Yhteistyön ei tarvitse aina perustua siihen, että yrityksellä olisi välittömiä työvoimatarpeita. Yhteistyön tulisi perustua kumppanuuteen, jotta saataisiin luotua pitkäaikaisia suhteita alueen yrittäjiin. Hankkeen tuloksena voi todeta, että sopimusasiakkuus yhteistyömuotona yritysten ja työvoimatoimiston kanssa on askel kohti kumppanuutta. Asiasanat: Sopimusasiakas, asiakassuhteet, työvoimatoimisto, kehittämishanke, kumppanuus, työnantaja Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto.

3 ABSTRACT Kämäräinen, Liisa. With cooperation towards partnership. Convention customer relation service model in employment office in the area of Varkaus. 54 p, 5 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in social services and Education, Bachelor of Social Services. The purpose of this development project was to investigate how employment offices convention customer relations service model for employers has worked in practice in Leppävirta. And to develop convention customer relation service in practise by arranging events for convention customer companies. The development project is connected to North-Savos employment offices service model project in for employers. Employer services and cooperation of the companies will be more and more important part in the services of employment office. In the service of employer clients the main goal is to create a long lasting customer relation. The theory part is about customer relations and partnership. The theory is assembled from literature which is connected to the topic and from earlier studies. The target group of the development project was convention client companies of Leppävirta and Varkaus employment offices. One info were arranged during the project where customer questionnaires were collected. And also two recruitment s were arranged to employers in the facilities of employment office. During the project customer questionnaires were assembled from convention customer companies. The results showed that the employers think that convention customer relations are an important way to cooperate with the staff of the employment office. Convention customer companies wished active communications and current information about employment services from employment offices. Employment offices have to keep intense and proactive, territorial and local cooperation between companies and development organisations. Cooperation doesn t always have to be based on direct labour needs of the company. Cooperation should be based on partnership, so that long-term relationships to the areas entrepreneurs could be created. As a result you can say that convention customer relation as a form of cooperation is a step towards partnership between companies and employment offices. Keywords: convention client, customer relations, employment office, development project, partnership, employer. Deposited at the library of Diaconia Polytechnic, Pieksämäki training unit.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO VARKAUDEN SEUDUN TYÖVOIMATOIMISTON ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Työvoima- ja elinkeinokeskus työvoimaosasto Organisaatio ja työnjako Työnantajapalvelut Toiminta-ajatus LEPPÄVIRRAN KUNTA Leppävirran kunnan elinkeinot ja työllisyys Työpaikat toimialoittain KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTAA Sopimusasiakkuuden tavoite Sopimusasiakkuuksista sopiminen Pohjois-Savon työvoimatoimistoissa Sopimusasiakkuus Leppävirran työvoimatoimistossa Sopimusasiakkaan palvelumalli ja sopimusasiakkuus kriteerit Sopimusasiakkuuden kehittämistyöryhmä ASIAKKUUS Asiakkuuskäsitteet Asiakkuusajattelu Asiakastuntemus arvontuotannon välineenä Asiakkuuden prosessiolemus Asiakkuusstrategiat KUMPPANUUS Kumppanuuden tunnuspiirteet Kumppanuuden oppimishaasteet KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Rekrytointi- ja markkinointitapahtumia työvoimatoimistossa Infotilaisuus sosiaalisesta yrittäjyydestä ja välityömarkkinoista yrittäjille Kysely työvoimatoimiston palvelujen tunnettavuudesta sekä yrittäjien odotuksia työvoimatoimistoa kohtaan Rekrytointitilaisuus SOPIMUSASIAKAS YRITYSTEN ASIAKASPALAUTEKYSELYN YHTEENVETO RAPORTTI Vastaajien taustiedot Työvoimatoimiston palveluiden käyttö Palvelukokemukset Sopimusasiakkuuspalvelut yrittäjille Soveltuvan työvoiman saatavuus Yleisarvosana työvoimatoimiston palveluille Yhteenveto asiakaskyselystä KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTIA...30 LÄHTEET...34 LIITTEET...36 Liite 1. Leppävirran Suurimmat työnantajat (yli 10 tp)...37 Liite 2. Sopimusasiakas esite...38 Liite 3. Sopimusasiakkaan kyselylomake...39 Liite 4 Kutsu infoon...48 Liite 5: Työnantajakysely...49

5 5 1 JOHDANTO Kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena oli kehittää sopimusasiakkuuksia suunnittelemalla ja järjestämällä työnantajille erilaisia tilaisuuksia työvoimatoimistossa. Tavoitteena oli myös saada selville, mitä sopimusasiakkaat itse ajattelevat sopimusasiakkuudesta ja minkälaista palvelua ja yhteistyötä he jatkossa toivovat työvoimatoimistolta. Sopimusasiakkuus kehittämishanke on saanut alkunsa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston sekä Leppävirran työvoimatoimiston tulostavoiteneuvotteluissa joulukuussa 2004, jolloin pohdittiin, miten työnantajapalveluita ja yrittäjien palvelua voisi kehittää Pohjois-Savon työvoimatoimistoissa. Miten saataisiin yrittäjät mukaan tähän kehitysyhteistyöhön? Syntyi ajatus sopimusasiakkuudesta ja sopimusasiakkuuden kehittämistyöstä Pohjois-Savon työvoimatoimistoissa. Tulostavoiteneuvotteluissa sovittiin Pohjois-Savon työvoimatoimistojen kehittämishankkeiksi ja haasteeksi vuosille sopimusasiakkuuksien solmiminen työnantajien kanssa. Hanke pohjautuu myös työhallinnon visioon 2010 Suomi on osaamiseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta, jossa on työmahdollisuuksia kaikille sekä työvoimapalvelut on uudistettu vastaamaan uuden työmarkkinatilanteen ja muuttuvan työelämän haasteita. Työvoimaneuvojien PD koulutuksessa ( ) tein kehittämishankkeen, jonka aiheena oli Sopimusasiakkuus Leppävirran työvoimatoimistossa. Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyi Leppävirralle sopimusasiakkuuksia yrittäjien kanssa. Sopimusasiakkuuden tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyön kehittäminen yrityksen kanssa yhteistyössä. Työvoimatoimiston kannalta tavoitteena on työmarkkinaosuuden kasvattaminen, ilmoitettujen työpaikkojen lisääminen, palvelujen tehostaminen sekä asiakkuuden monipuolistuminen sekä työvoimatoimiston ja työelämän asiantuntijuuden tehostaminen. Leppävirran ja Varkauden työvoimatoimistot yhdistyivät Varkauden seudun työvoimatoimistoksi Perustettiin uusi työnantajapalveluyksikkö, johon kuuluu sekä Varkauden, että Leppävirran toimipaikoista virkailijoita. Halusin juurruttaa sopi-

6 6 musasiakkuuden palvelumallin toimivaksi käytännöksi molempiin toimipaikkoihin. Sopimusasiakkuus koskettaa omaa työtäni Varkauden seudun työvoimatoimiston työnantajapalveluissa, onhan itselläni useita sopimusasiakkaita. Sopimusasiakkuuksia on solmittu tällä hetkellä 20 työnantajan kanssa Leppävirralla. Varkaudessa sopimusasiakkuuksia on solmittu 5 työnantajan kanssa. Koen hyödyntäväni tällä kehittämishankkeella oman työni ja työyhteisöni lisäksi koko maan työvoimatoimistoja. Kehittämishanketyötä tein työni ohella. Kehittämishankkeen aikana suunnittelin ja osallistuin erilaisten työnantaja tilaisuuksien järjestämiseen. Varkauden työnantajapalveluyksikön ja työnhakukeskuksen henkilöstö on tukenut hanketta mahdollistamalla sopimusasiakastilaisuuksien järjestämisen yrittäjille. Raportin ensimmäisessä osassa kerron Varkauden seudun työvoimatoimiston organisaatio rakenteen (luku 2) sekä kuvaan Leppävirran kunnan elinkeinorakennetta (luku 3). Neljännessä luvussa kerron kehittämishankkeen taustaa (luku 4) ja pohdin asiakkuutta työnantajan sekä työvoimatoimiston näkökulmasta (luku 5). Pohdintojeni tueksi olen saanut ajatuksia Kaj Storbackan, Jarmo R. Lehtisen asiakkuusajatteluun perustuvasta kirjallisuudesta sekä Petteri Koskisen työnantajakäyntien valmentajille suunnatusta raportista. Myös Christian Grönroosin teoksesta Asiakkaista yhteistyökumppani sekä Tapio Rissasen teoksesta Hyvällä palvelulla kannattavuutta ja kilpailukykyä olen saanut uusia ajatuksia asiakkuuksien kehittämiseen (luku 5). Kumppanuusteemaa käsittelen luvussa kuusi. Kerron kehittämishankkeen toteutuksesta (luku 7) sekä työnantajakyselyn keskeiset tulokset (luku 8). Viimeisessä luvussa arvioin kehittämishanketyötä. Savonlinnan työvoimatoistossa työnantajayksikössä työskentelevä Hannele Tuhkasen, PD- kehittämishankkeena tekemää asiakastyytyväisyyskyselyä 2005 Etelä-Savon TEkeskuksen avainasiakkaille olen hyödyntänyt hanketyössä. Haluan kiittää Pohjois-Savon Työ- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston ja ESR: Toimivat-työmarkkinat työnantajapalveluiden kehittämisessä olleita projektihenkilöitä sekä Varkauden seudun työvoimatoimiston henkilöstöä saamastani tuesta kehittämishankkeen aikana. Ilman heidän tukeaan tätä kehittämishanketyötä ei ole olisi koskaan voinut toteuttaa. Olen saanut kehittää omaa työtäni ja opiskella samanaikaisesti.

7 7 2 VARKAUDEN SEUDUN TYÖVOIMATOIMISTON ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 2.1 Työvoima- ja elinkeinokeskus työvoimaosasto Työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston alaisena paikallishallinnon viranomaisena toimii työvoimatoimisto. Työvoimatoimisto huolehtii työvoimapalvelujen toimeenpanosta sekä työllistämisestä ja työttömyyden torjunnasta työvoimaosaston asettamien, työvoimaosaston ja työvoimatoimiston neuvotteluihin perustuvien tulostavoitteiden mukaisesti. Lisäksi työvoimatoimiston tulee hoitaa muut sille säädetyt tai työvoimaosaston sille määräämät tehtävät. Työ- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastojen tehtäviin kuuluu sopia työministeriön kanssa alueensa työvoimatoimistojen tavoitteet ja resurssit sekä jakaa ne työvoimatoimistoille. Tulostavoiteneuvotteluissa sovitaan mm. työnantajakäynneistä erikseen. Leppävirran alueella suoritetaan vuosittain keskimäärin 40 työnantajakäyntiä keskeisten työnantajien luo. Kaikki työvoimaneuvojat osallistuvat työnantajakäynneille, sillä niiden tarkoituksena on mm. lisätä henkilöstön tietoutta työelämän odotuksista. Kertynyttä tietoa hyödynnetään mm. tulevan vuoden toiminnan painotuksissa, koulutussuunnittelussa sekä sidosryhmien kanssa käytävien työ- ja seurantakokousten, aiesopimusneuvottelujen ja muiden yhteisten tapaamisten yhteydessä. Pohjois-Savossa itsenäiset työvoimatoimisto sijaitsevat Kuopiossa, Iisalmessa, Varkaudessa ja Siilinjärvellä. Varkauden seudun työvoimatoimiston toimialueena on Varkauden kaupunki ja Leppävirran kunta. Työssäkäyntialueista säädetään kuntakohtaisesti erikseen. 2.2 Organisaatio ja työnjako Varkauden seudun työvoimatoimisto toimii Pohjois-Savon Työ- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston alaisuudessa ja ohjauksessa. Varkauden seudun työvoimatoimistolla on toimipaikat Varkaudessa ja Leppävirralla.

8 8 Varkauden seudun työvoimatoimistossa on viisi yksikköä: hallinnolliset ja sisäiset palvelut, työnhakijapalvelut, työnantajapalvelut, ohjauspalvelut sekä työvoiman palvelukeskus. Yksiköiden tehtävänä on työvoimapalveluiden toimeenpano ja työllisyyden edistäminen. Tavoitteena on edistää työnhakijoiden työllistymistä sekä turvata työnantajien työvoiman saatavuus. 2.3 Työnantajapalvelut Työvoimatoimisto on alueensa työmarkkinoiden asiantuntija, jonka tärkein tehtävä on työn välittäminen. Työvoimatoimisto tarjoaakin työnantajalle monipuolista apua henkilöstön hankintaan, mutta tarvittaessa myös henkilöstön kehittämiseen ja vähentämiseen. Työnantajien palveluihin erikoistuneet työvoimaneuvojat räätälöivät palvelut työnantajien tarpeiden mukaan. Suurimpien työvoimatoimistojen Eures-neuvojat auttavat puolestaan rekrytoinnissa ulkomailta. Osa työvoimatoimistoista tarjoaa peruspalvelujen lisäksi maksullisia erityispalveluja HenkilöstöRatkaisuja. Muutamat työvoimatoimistot hoitavat henkilöstövuokrausta määräaikaisiin tehtäviin. 2.4 Toiminta-ajatus Työhallinnon toiminnan lähtökohdaksi hyväksyttyjen strategisten linjausten mukaisesti Varkauden seudun työvoimatoimisto pyrkii toimialueellaan osaltaan; alentamaan rakenteellista työttömyyttä torjumaan syrjäytymistä varmistaa osaavan työvoiman saatavuus parantaa työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuutto-politiikalle lisäämään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä.

9 9 3 LEPPÄVIRRAN KUNTA Varkauden seudun työvoimatoimiston Leppävirran toimipaikan toiminta-alueena on Leppävirran kunta. Asukkaita kunnassa on ja työvoima on 4020 henkilöä. Työttömyysaste on toukokuussa % yhteensä 410 henkilöä. 3.1 Leppävirran kunnan elinkeinot ja työllisyys Maatilatalouden rakennemuutos on Leppävirralla tapahtunut viimeisten vuosien aikana maltillisesti ja ilman suurempia ongelmia. Leppävirran teollisuuden kivijalka on metalliteollisuus. Sille on tyypillistä varsin suuri suhdanneherkkyys. Tilanne kysynnässä ja tuotannossa heilahtelee nopeasti ja voimakkaastikin, mikä aiheuttaa työvoimatoimiston toiminnalle yritysten rekrytointitarpeissa erityisiä vaatimuksia. Palveluissa (kauppa) tilanne on pysynyt melko muuttumattomana. Ongelmana kaupan elinkeinolle on ja tulee olemaan Leppävirran sijainti kahden kaupungin välissä, joissa molemmissa asiakkaita imevät suuret marketit. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kasvava sektori. 3.2 Työpaikat toimialoittain Taulukko1. Työllinen työvoima (lähde: Tilastokeskus) Toimiala Työpaikat % Työllinen työvoima % Alkutuotanto jalostus palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä

10 10 Toiminta-alueen väestön kehitykselle tyypillistä on viime vuosina ollut hienoinen muuttovoitto, mutta samanaikainen väestön kokonaismäärän väheneminen syntyvyyttä selkeästi korkeamman kuolleisuuden vuoksi. Luonnonolosuhteiltaan asukkaan Leppävirran kunta on vesistörikasta, savolaista mäkimaisemaa. Kunta tarjoaa hyvät mahdollisuudet ympärivuotiseen ranta-asumiseen ja luonnonläheisille harrastuksille. Eri mittareilla mitattuna kunnalla on hyvä imago, monipuoliset ja tehokkaasti hoidetut palvelut. Leppävirta sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Pohjois-Savossa, viitostien varressa, 54 km yliopistokaupunki Kuopion etelä- ja 20 km teollisuuskaupunki Varkauden pohjoispuolella, Saimaan syväväylän varrella, käsittäen suurimman osan Suomen suurinta Soisalon saarta. Hackmanin teollisuusperinteet jo 1700-luvulta lähtien ja 1970-luvulta alkanut teollistaminen ovat luoneet Leppävirralle monipuolisen yritystoiminnan. Maito, marja ja metsä työllistävät maaseudulla. Metalliosaaminen on saanut rinnalleen uuden tekniikan yrityksiä. Valtakunnallisesti tunnetun Kylpylähotelli Vesileppiksen tarjontaa täydentää monipuolinen palveluyrittäjyys. 4 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTAA 4.1 Sopimusasiakkuuden tavoite Sopimusasiakkuuden tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyön kehittäminen yrityksen kanssa yhteistyössä. Toiminta sitouttaa molempia osapuolia pitkäjänteiseen vaikuttavuudeltaan hyvään yhteistyöhön. Sopimusasiakas saa räätälöidyn, yksilöllisen ja joustavan palvelun ja hyötyy työhallinnon kumppanuudesta pääsemällä osaksi työhallinnon laajoja ja monipuolisia yhteistyöverkostoja. Malli tukee työnantajapalvelujen monipuolistamista, asiakaslähtöistä työotetta sekä yksilöllisen, räätälöidyn asiakaspalvelun periaatetta.

11 11 Työvoimatoimiston kannalta tavoitteena on työmarkkinaosuuden kasvattaminen, ilmoitettujen työpaikkojen lisääminen, palvelujen tehostaminen sekä asiakkuuden monipuolistuminen sekä työvoimatoimiston ja työelämän asiantuntijuuden tehostaminen. 4.2 Sopimusasiakkuuksista sopiminen Pohjois-Savon työvoimatoimistoissa Tulostavoiteneuvotteluissa sovittiin Pohjois-Savon työvoimatoimistojen kehittämishankkeiksi ja haasteeksi vuosille sopimusasiakkuuksien solmiminen työnantajien kanssa. Pohjois-Savon TE-keskuksen työvoimatoimistojen alueen tavoitteena on yhteensä 40 sopimusasiakkuuden syntyminen vuosinen aikana. Pohjois-Savon työvoimatoimistojen yhteisessä työnantajapalveluita hoitavien virkailijoiden työkokouksessa Kuopiossa keskusteltiin ja pohdittiin yhdessä, miten sopimusasiakkuuksia lähdetään toteuttamaan Pohjois-Savon työvoimatoimistoissa. Savonlinnan avainasiakkuushankkeen palvelumallista saimme mallia sopimusasiakas palvelumallin hahmottamiseen omalle alueelle. Sovimme työnantajapalveluiden työkokouksessa, että jokaisessa työvoimatoimistossa asiakaspalveluvirkailijat yksin tai pienenä ryhmänä tekee vuoden 2005 aikana tulostavoiteneuvotteluissa sovitun määrän mukaisen toimiston alueen työllistävimpien yritysten/kasvuyritysten kanssa kirjallisen suunnitelman siitä, kuinka yrityksen tulevat työvoimantarpeet hoidetaan. Samalla sovimme siitä, että työvoimatoimisto päättää omista sopimusasiakkaistaan. 4.3 Sopimusasiakkuus Leppävirran työvoimatoimistossa Työhallinnon järjestämän työvoimaneuvojien PD koulutusohjelmaan kuului oman työn kehittämishanketyön toteutus työn ohessa. Koulutuksen toteutuksesta vastasi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Laurea - ammattikorkeakoulu ja Työvoimaopisto. Yleisesti PD koulutuksella (Professional Development) tarkoitetaan ammatillis-tieteellistä jatko- ja täydennyskoulutusta. Työvoimaneuvojien PD koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset tiedot ja käytännön valmiuk-

12 12 sia toimia ja kehittyä erityisesti työhallinnon ja muun julkishallinnon kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä. Kehittämishankkeen aiheena oli Sopimusasiakkuus Leppävirran työvoimatoimistossa. Toteutin hankkeen yhteistyössä Pohjois-Savon TE-keskuksen työvoimaosaston ja Leppävirran työvoimatoimiston henkilöstön kanssa. Toimivat työmarkkinat - projektihenkilöstö oli vahvasti tausta tukena sopimusasiakkuuksien suunnittelu ja kehittämistyössä sekä Pohjois-Savon työvoimatoimistojen työnantajapalveluista vastaavat henkilöt. Tein kyselyn Leppävirran työvoimatoimiston virkailijoille työnantajayhteistyön kehittämisestä. Analysoimalla virkailijoiden näkemyksiä sain ideoita työnantajayhteistyön kehittämiseen. Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyi Leppävirralle sopimusasiakkuuksia. Sopimusasiakkuuksien kehittäminen ja jalostuminen jatkuvat edelleen yhdessä valittujen sopimusasiakkaiden kanssa. Sopimusasiakkuus yrityksen kanssa on toteutettu mittava yhteishankintakoulutus Leppävirralla. Yritysinfoja on järjestetty yhdessä sopimusasiakasyrityksen kanssa. Leppävirralla on solmittu sopimusasiakkuus yhteensä 20 työnantajan kanssa vuosien aikana. 4.4 Sopimusasiakkaan palvelumalli ja sopimusasiakkuus kriteerit Työvoimatoimistoissa ennakoimme toimiston alueen työllistävimpien yritysten/kasvuyritysten työnantajat, jotka mahdollisesti tulevat tarvitsemaan uutta työvoimaa tulevaisuudessa. Sopimusasiakkuuden kriteeriksi asetettiin rekrytointiongelmista kärsivä yritys tai kasvuyritys, joka mahdollisesti olisi tulevaisuudessa palkkaamassa uutta henkilöstöä. Tämä ei tarkoita sitä, ettei kaikkia asiakkaita, jotka ottavat työvoimatoimistoon yhteyttä, palveltaisi yhtä hyvin. Sopimusasiakkaat ovat niitä, jotka vuositasolla käyttävät tai tulevat käyttämään paljon tai huomattavasti työhallinnon palveluita. Kanta-asiakkaat ovat ne, jotka säännöllisesti käyttävät palveluita, mutta volyymit eivät ole niin suuria kuin sopimusasiakkailla. Sa-

13 13 tunnaisiin asiakkaisiin lukeutuvat sitten kaikki loput. Tämän ryhmittelyn perusteella määriteltiin, miten paljon mihinkin asiakkaaseen panostetaan aktiivista yhteydenpitoa. Sovituissa yritystapaamisissa kerrotaan työvoimatoimiston sopimusasiakkaan palvelumallista ja sopimusasiakkuuden palvelumalliesite(liite 2) annettaan vastuuvirkailijan yhteystiedoilla varustettuna valituille yrityksille yrityskäynnin yhteydessä. Tarjoamme yritykselle oman yhteyshenkilön, toimeksiantojen hoitamisen, ajantasaiset tiedot palveluistamme, vuosittaisen analyysin työvoimantarpeista, asiakastilaisuuksien järjestämisen yhteistyössä sekä työvoimatoimiston tilojen käyttömahdollisuuden. Sopimusasiakkuus palveluesitteessä mainittu yhteyshenkilö ja puhelinnumero ovat edesauttaneet yhteydenoton helpottumista. Yritysten yhteydenotot työvoimatoimistoon ovat lisääntyneet sopimusasiakkuudesta sopimisen jälkeen. 4.5 Sopimusasiakkuuden kehittämistyöryhmä Työvoimaosaston osastopäällikkö antoi siunauksen perustettavalle sopimusasiakkuuden kehittämistyöryhmälle, ensimmäinen kokous oli Kuopiossa. Kehittämistyöryhmään kutsuttiin Kuopion, Siilinjärven, Kiuruveden, Leppävirran, Iisalmen ja Varkauden työnantajapalveluista vastaavat virkailijat. Kokouksessa käytiin läpi tilannekatsaus Pohjois-Savon työvoimatoimistojen sopimusasiakkaista. Sopimuksia oli solmittu yhteensä 47. Keskusteltiin siitä millaisiin yrityksiin sopimusasiakkuutta voitaisiin kohdentaa ja miten sopimusasiakkuutta voidaan kehittää. Keskusteluissa nousi esiin, että sopimusasiakkuutta olisi suunnattava rekrytointiongelma- ja ennakoitavissa oleville aloille. Tuottavuuden näkökulmasta on tärkeää kohdentaa asiakkuudet tarpeen mukaan. Nykyiset sopimusasiakkuudet näyttävät pääasiallisesti kohdistuvan yrityksiin, joiden kanssa yhteistyötä on tehty jo pidempään tai erilaisiin yhteistyökumppaneihin. Lähtökohtana sopimusasiakkuudessa on elinkeinoelämän ja työllisyyden kannalta tärkeät alat, jotka ovat sopusoinnussa rekrytointiongelma-alojen kanssa.

14 14 5 ASIAKKUUS 5.1 Asiakkuuskäsitteet Asiakkuuskäsitettä olen pohtinut monen asiantuntijan teoksia lukiessa. Kaj Storbackan, Jarmo R. Lehtisen, Christian Grönroosin, Tapio Rissasen sekä Petteri Koskisen teokset asiakkuuskäsitteeseen sekä asiakkuussuhteiden hallintaan liittyen ovat olleet pohdintojeni taustalla ja tukena. Kaj Storbacka ja Jarmo R. Lehtinen (1998) teoksessa Asiakkuuden ehdoilla vai asiakkaiden armoilla käsitellään asiakkuutta. Teoksessa esitellään, ettei yrityksien pidä olla asiakkaan armoilla, vaan yritykset ja asiakkaat toimivat asiakkuuden eli yhteistyön ehdoilla. Sopimusasiakkuus työhallinnossa ajaa mielestäni juuri tätä samaa asiaa. Yritysten ja työvoimatoimisto tulee toimia yhteistyön ehdoilla. Asiakkuuden hallinta edellyttää kykyä ajatella asioita uudella tavalla ja sitten toimia uudella tavalla yhteistyössä yrittäjien kanssa. Suhdemarkkinointi perustuu luottamukselliseen yhteistyöhön asiakkaan kanssa. Tästä syystä yritysten tulee oppia tuntemaan asiakkaansa paremmin kuin ennen on ollut tapana. Suhdemarkkinoinnin menestyminen riippuu paljon työntekijöiden asenteista, sitoutumisesta ja työtuloksista. Elleivät he sitoudu toimimaan todellisina palvelutyöntekijöinä ja elleivät he ole motivoituneita työskentelemään asiakaskeskeisesti, strategia epäonnistuu. Suhdemarkkinointi vaatii hyvin organisoitua ja jatkuvaa sisäisen markkinoinnin prosessia (Grönroos, C. 2003, 62). Työhallinnon monipuolisella palvelutarjonnalla työvoimatoimistot pystyvät vastaamaan työnantajien tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Tiedottaminen ja markkinointi palveluista yrittäjille ovat kuitenkin kaiken lähtökohta. Työnantaja voi myös itse toimia aktiivisesti käyttämällä mm. työhallinnon sähköisiä palveluita hyväkseen etsiessään yritykselleen työntekijöitä

15 15 Christian Grönroosin (2003, 62) mukaan suhdemarkkinointi perustuu luottamukselliseen yhteistyöhön asiakkaiden kanssa. Tästä syystä työvoimatoimiston henkilöstön on hyvä oppia tuntemaan yritysasiakkaansa paremmin. Tutustuessa syvällisesti yritykseen ja yrityksen toimintastrategiaan hän voi olla työelämän asiantuntijana ennakoimassa yhdessä tulevia työvoiman tarpeita yrityksen henkilöstön kanssa. Säännöllinen ja vuorovaikutuksellinen yhteistyö yritysten kanssa tuo lisäarvoa työvoimatoimistojen työnantajapalveluihin Kaj Storbacka ja Jarmo R. Lehtinen teoksessaan (1998) Asiakkuuden ehdoilla vai asiakkaiden armoilla asiakastyytyväisyysajattelun rajoittuvan yleensä vain siihen, että toimitaan asiakkaan ilmaisemien tarpeiden pohjalta. Yleensä lähtökohtana ei ole ollut asiakkaan tarpeiden syvällinen ymmärtäminen. Sellaisten tarpeiden, joista asiakas ei ole itsekään ole selvillä, koska hänellä ei ole käsitystä kaikista mahdollisuuksista. Pinnallisen asiakaslähtöisyyden lopputuloksena yritykset sopeutuvat liikaa asiakkaan ilmaisemien tarpeiden mukaan ja ennen pitkää yritykset toimivat asiakkaiden armoilla (Storbacka & Lehtinen 1998, 17.) Työhallinnossa on erinomaiset palvelut niin työnhakijoille kuin työnantajille ja palvelut on jaoteltu tuotteisiin. Tuotteita tulisi markkinoida entistä enemmän ja näkyvämmin. Useimmat yrittäjät eivät edelleenkään tiedä, mitä kaikkea työvoimatoimiston palveluihin kuuluu ja näin ollen meidän tehtävä työvoimatoimistoissa on tuoda nämä palvelutuotteet yrittäjien tietoisuuteen. Infotilaisuudet työvoimatoimiston palveluista ovat oiva tapa tavoittaa monta yrittäjää samalla kertaa ja näin tieto työhallinnon tarjoamista palveluista levittyy yrittäjien keskuuteen. Yritysvierailut ovat avain työhallinnon palveluiden esittelyyn ja niiden tunnettavuuden lisäämiseen sekä yritystuntemuksen lisäämiseen. 5.2 Asiakkuusajattelu Asiakasajattelun keskeisin käsite on asiakkaan arvontuotanto. Asiakkuuden kehittyminen edellyttää, että prosessi, jonka avulla asiakas tuottaa itselleen arvoa on tunnettava syvällisesti. Asiakkuuden johtamisen tavoitteena ei ole maksimoida yksittäisen kaupan tuotto vaan yhteistyössä asiakkaan kanssa rakentaa kestävää asiakkuutta.

16 16 Asiakkuusajattelussa toimitaan asiakkuuden ehdoilla, ja pyritään sovittamaan prosesseja niin hyvin toisiinsa, että arvoa syntyy molemmille osapuolille. (Storbacka & Lehtinen, 1998, 19.) Asiakkuusajattelusta työhallinnon kannalta voisi ajatella, että kun yritys tarvitsee uutta työvoimaa. Ollaan valmiit esittämään ja markkinoimaan erilaisia vaihtoehtoja, joita kuuluu palveluvalikoimaamme esimerkiksi vajaakuntoisen palkkaamisen esittäminen yhtenä vaihtoehtona. Lyhin tie ei välttämättä ole paras. Palveluvalikoimasta voimme auttaa työnantajaa valitsemaan omalle yritykselleen sopivan palvelun. Voimme etsiä tai kouluttaa uutta henkilöstä esim. yhteishankintakoulutuksen avulla. Arvoa syntyy sekä yritykselle että työvoimatoimiston työnhakijoille sekä välillisesti työvoimatoimistolle. Toinen asiakkuusajattelun kulmakivi on tuotteen määrittely prosessiksi. Tuote on nähtävä kokonaisuutena, jossa asiakkaan ja yrityksen eri prosessivaiheiden välillä tapahtuu vaihdantaa. Vaihdannan kautta yrityksen osaaminen siirtyy osaksi asiakkaan arvontuotantoa. (Storbacka & Lehtinen 1998, 19.) Yhteishankintakoulutus on ikään kuin prosessi, jossa koulutus ostetaan yhteistyössä yrityksen sekä työvoimatoimiston kanssa. Prosessissa tarvitaan yhteistyötä yrityksen ja työvoimahallinnon välillä. Asiantunteva palvelu prosessin osana esim. sopivien koulutettavien etsiminen ja löytäminen siirtyy prosessissa yrityksen käyttöön ja hyödyksi. Kolmas asiakkuusajattelun kulmakivi liittyy yrityksen vastuun kantamiseen. Asiakkuusajattelussa ei riitä, että yritys tyydyttää asiakkaan tarpeet. Eikä riitä, että asiakas on tyytyväinen. Yritys voi rakentaa asiakkuuden lujuutta, vain jos se kantaa vastuuta asiakkuuden kehittämisestä ja tarjoaa asiakkaalle uusia mahdollisuuksia tuottaa itselleen arvoa. (Storbacka & Lehtinen 1998, 19.) Asiakkuusajattelun ydin liittyy asiakkaan arvontuotantoprosessin syvälliseen ymmärtämiseen. Asiakkuuslähtöinen yritys pyrkii kaikilla olemassa olevilla keinoilla kasvattamaan omaa tietoansa siitä, miten asiakkaat tuottavat itselleen arvoa. Tämän perusteella on helpompi arvioida, miten yritys olemassa olevalla osaamisellaan voi auttaa asiakasta.

17 17 Arvontuotantoa on ymmärrettävä sen vuoksi, että muussa tapauksessa ei voida kehittää asiakkuutta molempien lähtökohdista: asiakkaan lähtökohdasta ja yrityksen lähtökohdista. (Storbacka & Lehtinen 1998, 20.) Työhallinnon palveluihin liittyen tämä voidaan esittää näin, että työvoimatoimisto esittää eri palveluvaihtoehtoja yrittäjälle työllistäessään työnhakijan, sen sijaan, että tarjoaa yritykselle heti ensimmäistä parasta työntekijää. Yrittäjä voi valita työllistääkö pitkäaikaistyöttömän, nuoren tai vajaakuntoisen työnhakijan. Yrittäjä saa mahdollisesti palkkatukea vaikeasti työllistyvän työllistämiseen ja vaikeasti työllistyvä saa mahdollisuuden työllistyä yritykseen. 5.3 Asiakastuntemus arvontuotannon välineenä Asiakkaan tunteminen mahdollistaa paremman arvon tuottamisen asiakkaalle. Mitä enemmän tunnemme asiakasta ja sen nykyisiä sekä tulevia tarpeita, sitä paremmin pystymme suunnittelemaan toimintaamme asiakaskohtaisesti. (Koskinen, P. 2004: Työnantajakäyntien valmentajat raportti, s. 11.) Asiakassuhteen säilymiseksi ei riitä, että asiakas on tyytyväinen tuottamiimme palveluihin. Se luo vasta edellytykset suhteen jatkumiselle. Vasta merkityksellisten kokemusten tuottaminen asiakkaalle alkaa synnyttää asiakkaan sitoutumista ja voidaan puhua uskollisesta asiakkaasta. (Koskinen, P. 2004, 11.) Asiakaslähtöinen organisaatio tarkastelee toimintaa asiakaskulmasta. On rakennettu asiakaspäällikköorganisaatioita, joissa kullakin asiakkaalla on oma vastuuhenkilö, joka vastaa asiakkaan ja yrityksen yhteistyöstä. (Storbacka & Lehtinen 1998, 23.) Sopimusasiakkuus ajattelussa kaikki nämä edellä mainitut kriteerit täyttyvät eli sopimusasiakkuuden olemukseen kuuluu arvon tuottaminen asiakkaalle mm. yksilöllisen palvelun muodossa.

18 Asiakkuuden prosessiolemus Kun yritys pyrkii tukemaan asiakkaan arvontuotantoprosessissa, yritys joutuu suhtautumaan asiakkuuteen prosessina. Asiakkuutta tarkasteltaessa on tärkeä kiinnittää erityistä huomioita sen prosessiolemuksen ymmärtämiseen. Asiakkuus koostuu useista kohtaamisista. Asiakkuuden onnistumisen keskeisiä edellytyksiä ovat aito vuorovaikutus ja pyrkimys sellaiseen asiakkuuteen, jossa molemmat osapuolet saavat etua panostamisestaan asiakkuuteen. Yhtenä tavoitteena on löytää mahdollisuuksia asiakkuuden kehittämiseksi. (Storbacka & Lehtinen 1998, ) Asiakkuudessa siirrytään toisin sanoen vastakkainasettelusta yhteisen hyödyn tavoitteluun. Tavoitteena ei edes ole olla lähellä asiakasta, vaan tavoitteena on elää yhdessä asiakkaan kanssa. Kun lähdetään siitä, että asiakkuus on prosessi, itse kaupanteosta ei muodostu yhtä dramaattinen tapahtuma. Kauppojen tekeminen on vain yksi osa asiakkuuksien hoitamiseen liittyvää työskentelyä. (Storbacka & Lehtinen 1998, ) Asiakkuusajattelussa yrityksen tulee huolehtia siitä. että sen osaaminen välittyy asiakkaalle. Myyjän yrityksellä on paljon osaamista, jonka avulla voidaan tehostaa asiakkaan prosessia ja auttaa asiakasta tuottamaan arvoa itselleen 5.5 Asiakkuusstrategiat Yrityksen kaikkia asiakkuuksia ei kannata hoitaa samalla tavalla. Asiakkuuksia kannattaa ryhmitellä asiakaskannoiksi ja kullekin asiakaskannalle rakentaa oma, arvonnousua maksimoiva asiakkuusstrategia. Joidenkin asiakkaiden kanssa rakennetaan kevyempi prosessi, joissa vaihdanta pääosin koostuu tekojen vaihdannasta. Jotkut taas edellyttävät syvällistä prosessin sovittamista, joka ei voi syntyä muulla tavalla kuin tietojen ja tunteiden vaihdannan avulla. (Storbacka & Lehtinen 1998, 57.) Nykyaikainen asiakkuusajattelu on tuonut myynnin rinnalle lukuisia erilaisia yhteistyön muotoja, jotka parhaimmillaan johtavat asiakkaiden kanssa kehitettäviin yhteisiin hankkeisiin ja yhteiseen oppimiseen. Oppiviin organisaatioihin, jotka ammentavat sisältönsä yrityksen ja asiakkaan kestävästä yhteistyöstä. Nykyaikainen asiakassuuntautunut toimintatapa edellyttää differoinnin ulottamista myös asiakkuuteen, palvelutuotteeseen.

19 19 Tämä ajattelutapa mahdollistaa asiakkuuksien erilaistamisen ja asiakasyhteistyön asiakaskohtaisella, ainutkertaisella, persoonallisella tavalla. (Rissanen 2005, ) Sopimusasiakkuus ajattelussa tätä ajattelua voidaan soveltaa työvoimatoimistossa erilaisin tavoin. Työvoimatoimisto voi järjestää yhteisiä tilaisuuksia, joissa voidaan pohtia yhdessä yrittäjien ja työvoimatoimiston henkilöstön kanssa mm. miten työvoiman saanti turvataan alueellamme. Voidaan perustaa asiakasraateja, joissa asioita voidaan pohtia ja keskustella laajemmalla joukolla. Kutsutaan mukaan työnantajan edustus, elinkeinoasiamies, yritysosastolta henkilö, työnhakija asiakas sekä työvoimatoimiston edustaja. 6 KUMPPANUUS Kumppanuus käsitteestä on paljon puhuttu työhallinnon eri tilaisuuksissa ja korostettu kumppanuuden tärkeyttä yhteistyömuotona. Työhallinto haluaa osaltaan olla yrityksille arvostettu kumppani, johon voi luottaa erilaisissa tilanteissa. Työnantajien palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää monipuolista työvoima- ja yrityspalveluiden asiantuntemusta ja alueellista kumppanuutta. Haluamme tehdä pitkäjänteistä, ennakoivaa, tehokasta ja laadukasta työnvälitystä. Työhallinto voi hyödyntää kattavaa tuotevalikoimaa sen tehokkaalla käytöllä. Myös asiakkuuksien hallinta eli asiakassegmentointi on välttämätöntä työhallinnossa. Asiakassegmentointi mahdollistaa täsmällisen palvelujen räätälöinnin ja kohdentamisen sekä luo pohjan muulle työnantajayhteistyölle. Myös työhallinnon henkilöstöresurssit on kohdennettava oikein, jotta uusia toimintatapoja ja palvelukonsepteja voidaan hyödyntää tehokkaasti.

20 Kumppanuuden tunnuspiirteet Yrjö Engeströmin (2004) keräämien tietojen mukaan kumppanuuksia voidaan kehittää ja arvioida käyttämällä apuna seuraavia seitsemää tunnuspiirrettä. 1. Kumppanuus on pitkäaikainen yhteistoimintamalli. Pitkäaikaisuus edellyttää yhteistä pitkän aikavälin strategista visiota ja välietappeja, joiden avulla kumppanuuden saavutuksia seurataan. 2. Kumppanuus muodostuu yhdenvertaisista osapuolista, joilla on toisiaan täydentäviä kompetensseja ja resursseja. Kumppanuus ei siis ole yhden osapuolen ylivaltaa tai ylipäänsä hierarkian rakentamista. 3. Kumppanuus kohdistuu laajaan, monimutkaiseen strategiseen haasteeseen, joka on tärkeä kaikille kumppaniorganisaatioille. Kumppanuuden kohteena olevan strategisen haasteen jatkuva yhteinen erittely, kuvaaminen ja täsmentäminen ovat oleellinen osa kumppanuustyöskentelyä. Ilman sitä haaste hajoaa helposti lukemattomiksi erillistehtäviksi. 4. Yrjö Engeström (2004) kirjoittaman tekstin mukaan (Galison, 1997; ks. myös Härkäpää, 2001), Kumppanuus edellyttää rajojen ylittämistä, läpinäkyvyyttä ja läpikuljettavuutta. Kumppaniorganisaatioiden väliset fyysiset, sosiaaliset, virtuaaliset ja diskursiiviset rajavyöhykkeet voivat muodostua hedelmällisiksi kaupankäynnin vyöhykkeiksi, jos niitä vaalitaan järjestelmällisesti. 5. Kumppanuudessa vastuu toiminnan kehittämisestä jakautuu kaikille osapuolille. Kumppanit tarvitsevat ajantasaista palautetietoa toimintansa tuloksista ja häiriöistä voidakseen ilman viivettä arvioida kriittisesti ja muokata uudelleen toimintatapojaan ja tuotoksiaan. 6. Kumppanuus vaatii yhteisiä tiedon hallinnan ja neuvottelun välineitä. Kysymys ei useinkaan ole kalliista tietojärjestelmä-hankinnoista, vaan hyvin yksinkertaisista perusratkaisuista, esim. yhteisten kokousten käsiteltävien asioiden esittämisestä siten, että kaikki osapuolet voivat ymmärtää, mistä puhutaan. 7. Yrjö Engeström (2004) kirjoittaman tekstin mukaan (ks. Pohjonen, 2002).

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, Yhteistyökumppan

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, Yhteistyökumppan Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0, 00 Yhteistyökumppanuus Setlementti Louhela ry Päätavoite. SETLEMENTTI LOUHELA ON ARVOSTETTU JA LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu osatavoitteeseen 0.

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta LEPPÄVIRTA vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta MITÄ JÄI MIHIN MENNÄÄN Työllisyyden kuntakokeilun päätösseminaari 22.10.2015 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Alue,

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 2016 aikana asioineiden

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2016 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa 2016. Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot