Vantaalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen"

Transkriptio

1 Vantaalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen

2 Julkaisija Vantaan kaupunki, maankäyttö ja ympäristö, ympäristökeskus Pakkalankuja 5, Vantaa Kannen kuva Tina Kristiansson Taitto Paino Jarmo Honkanen ja Tina Kristiansson Asennekyselylomakkeen (liite 4) taitto Ritva-Leena Kujala Vantaan kaupungin paino Sarja C8:2011 ISBN ISSN

3 Esipuhe Useiden tutkimusten mukaan ihmiset ovat tulleet viime vuosina entistä tietoisemmiksi ympäristöön kohdistuvista haasteista, kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä, luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja ilmastonmuutoksesta. Samalla on kasvanut myös tietoisuus siitä, että omilla valinnoilla on vaikutusta siihen, mihin suuntaan ympäristömme kehittyy. Tämä kertoo ympäristövastuullisuuden kasvamisesta. Tätä taustaa vasten haluttiin runsaan kymmenen vuoden jälkeen jälleen selvittää vantaalaisten ympäristöasenteet ja ympäristökäyttäytyminen. Samalla haluttiin selvittää, miten kaupungin tiedottamista ja valistusta ympäristöasioissa voitaisiin parantaa. Tarkoitus oli myös löytää ne alueet, joissa arkipäivän myönteistä ympäristökäyttäytymistä, kuten esimerkiksi energiansäästöä, kestävää liikkumista ja lajittelua, voitaisiin tukea. Vantaalaisten ympäristöasennetutkimuksen kysymykset keskittyivät neljään teemaan. Vantaalaisilta kysyttiin heidän yleistä asennoitumistaan ympäristöasioihin ja suhdettaan luontoon yleensä. Tämän lisäksi selvitettiin vantaalaisten arkipäivän ympäristökäyttäytymistä sekä -tietoisuutta. Tässä yhteydessä pyydettiin vastaajia myös arvioimaan kaupungin onnistumista ympäristöasioiden tiedottamisessa. Tulokset osoittavat, että emme ole onnistuneet tavoittamaan tavallisia kuntalaisia, jotka heräävät vasta hädän sattuessa. Kyselylomake oli laaja ja haastava, joten erityinen kiitos kuuluu niille noin tuhannelle vantaalaiselle vastaajalle, jotka palauttivat lomakkeen. Vantaalla Stefan Skog ympäristöjohtaja 1

4 VANTAAN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Ympäristökeskus Pakkalankuja 5 Julkaisun päivämäärä Vantaa Heinäkuu 2011 Tekijä: Tina Kristiansson Julkaisun nimi: Vantaalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen Tämä selvitys on neljäs Vantaan kaupungissa toteutettu asukkaiden ympäristöasenteita selvittävä tutkimus. Kyselylomake lähetettiin vuoden 2009 marras-joulukuussa 2 100:lle satunnaisesti valitulle 16 vuotta täyttäneelle vantaalaiselle. Vastausprosentti oli 46. Kivistöläiset ja tikkurilalaiset vastasivat innokkaimmin (50 ), Koivukylän suuralueella kiinnostus oli vähäisintä (39 ). Vantaalaiset suhtautuvat ympäristönsuojeluun hyvin myönteisesti ja ympäristönsuojelua pidetään tärkeänä yhteiskunnallisena arvona. Samansuuntainen tulos on saatu myös muissa vastaavissa tutkimuksissa Suomessa. Ympäristökysymykset ovatkin olennainen osa ihmisten asenne- ja arvomaailmaa. Tästä on hyvänä esimerkkinä se, että tässä Vantaan asukkaiden ympäristöasennetutkimuksessa neljä viidestä kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että ympäristönsuojelu tulisi asettaa etusijalle, vaikka talous kärsisi. Vain noin joka kymmenes asettaisi taloudellisen kasvun etusijalle. Vantaalaisten myönteisistä ympäristöasenteista kertoo myös se, että kyselyyn vastanneista valtaosa oli huolissaan kaikista kyselyssä mainituista ympäristöön liittyvistä ongelmista, joskin huolestuneisuuden aste vaihteli ilmiöittäin. Viisi suurinta ympäristöön liittyvää huolenaihetta olivat: ilman saastuminen, vesien laadun heikkeneminen, jätemäärien kasvu, elinympäristön kemikalisoituminen ja luonnonvarojen ehtyminen. Seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoitti liikkuvansa Vantaan luonnossa usein tai melko usein. Luonnossa liikkumiselle ylivoimaisesti tärkeimmät asiat liittyivät liikuntaan ja arjen rutiineista irtautumiseen. Sen sijaan muita vähemmän tärkeiksi Vantaalla koettiin kasveihin tutustuminen, marjojen ja sienten keräily sekä kalastus ja metsästys. Henkilöautolla liikkuminen on muiden tutkimusten mukaan Vantaalla yleisempää kuin Helsingissä ja hieman harvinaisempaa kuin Espoossa. Tämän kyselyn tulosten mukaan henkilöauto oli Vantaalla vastaajien yleisin kulkuväline työ- ja opiskelumatkoilla ja useimmiten autossa istui vain yksi henkilö. Näin liikkui noin neljä kymmenestä. Kuitenkin kyselyn perusteella todettiin, että joukkoliikenteen pysäkkien saavutettavuus on suurimmalla osalla vastaajista hyvä ja toimia joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi tulisi edistää. Vantaalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti lajitteluun ja helposti lajiteltavat jätteet, kuten paperi, ongelmajätteet ja kartonki sekä lasi, päätyvät usein kierrätykseen. Metalli ja biojäte päätyivät uusiokäyttöön aina noin joka toisella vastaajista. Biojätteen lajitteluun mahdollisuuksia kuudesosalla vastaajista ei ollut. Suurin osa vastaajista koki lajittelun ongelmattomaksi. Keräyspisteiden etäisyys ja hajanaisuus aiheuttivat eniten ongelmia omakotialueilla. Metallinkeräys sekä huonekalujen ja kodinkoneiden keräyspisteiden sijainti koettiin liian etäiseksi tai ei tiedetty, missä ne ovat. Yhdeksälle vastaajalle kymmenestä merkittävimmät ostopäätöksiin vaikuttavat seikat olivat tuotteiden edullisuus ja kotimaisuus. Kuitenkin seitsemälle kymmenestä erittäin tai melko tärkeää oli myös, että tuotteet olivat vähän ympäristöä kuormittavia, ympäristömerkittyjä ja lähellä tuotettuja. Hinta vaikuttaa myös sähköä ostettaessa: ylivoimaisesti suurin osa vastaajista, 73 prosenttia, ilmoitti halukkuutensa ostaa ympäristöystävällistä sähköä, mikäli sähkölasku ei tästä suurenisi. Vastaajat kokivat viheralueiden saavutettavuuden Vantaalla useimmiten erittäin tai melko hyväksi. Ilman laatua pidettiin myös yleisesti hyvänä. Runsas kolmannes vastaajista oli tyytyväinen ympäristön siisteyteen. Lähes saman verran oli heitä, joiden mielestä ympäristön siisteys oli keskinkertainen, ja runsas neljännes vastaajista koki ympäristön epäsiistiksi. Vähiten tyytyväisiä oltiin tie-, raide- ja lentomeluun sekä jokien, järvien ja purojen veden laatuun. Lentomelutilanne koettiin mainituista ympäristötekijöistä useimmin joko erittäin tai melko huonoksi. Kyselystä ilmeni, että vastaajat tunsivat huonosti kaupungin julkaisut ja etenkin ympäristöaiheiset verkkosivut ovat huonosti tunnettuja. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei osaa sanoa, kuinka hyvin kaupungin internetsivuilta saa ympäristöä koskevaa informaatiota. Kolmannes vastaajista ei osannut sanoa, kuinka hyvin kaupungin julkaisuista saa tietoa. Parhaimmaksi tietolähteeksi ympäristöasioista koettiin muu media. Ympäristöviestinnän kasvanut merkitys on tiedostettu Vantaan kaupungissa, jossa ympäristöviestinnän kehittämiseen tullaan jatkossa panostamaan entistä enemmän. Asiasanat: Ympäristöasenteet, ympäristökäyttäytyminen, kestävä kehitys Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalvelu ja ympäristökeskus Sarjan nimi: C8:2011 ISSN ISBN Kieli: suomi Kokonaissivumäärä: 47 + liitteet Hinta: *** 2

5 VANDA STAD BESKRIVNINGSBLAD Miljöcentralen Backasgränden 5 Publiceringsdatum Vanda Juni 2011 Författare: Tina Kristiansson Publikationens namn: Vandabornas miljöattituder och -beteende Detta är den fjärde kartläggningen i Vanda stad, som utreder kommuninnevånarnas miljöattityder. Frågeformuläret skickades i november-december 2009 till 2100 slumpmässigt utvalda minst 16 år fyllda vandabor. Svarsprocenten var 46. Kommuninnevånarna i Kivistö och Dickursby svarade ivrigast (50 ). På Björkby storområde var intresset sämst 39. Vandaborna förhåller sig mycket positiva till miljöskydd och man anser att miljöskyddet har ett viktigt samhälleligt värde. Liknande resultat har man även fått vid motsvarande utredningar i Finland. Miljöfrågorna utgör en väsentlig del av människor attityder och värderingar. Ett gott exempel på detta är att fyra av fem tillfrågade vandabor anser, i denna miljöattityd utredning, att miljöskyddet bör prioriteras, fastän ekonomin skulle lida. Bara var tionde sätter den ekonomiska tillväxten i främsta rummet. Hur positiva miljöattityder vandaborna har, visar det att huvuddelen av de svarande var bekymrade över alla de problem som nämndes i förfrågningen, även om graden av oro varierade beroende på företeelsen. De fem största bekymren i samband med miljön är: luftförorening-en, försämrad vattenkvalitet, ökningen av mängden avfall, den ökande användningen av kemikalier i livsmiljön och sinande naturresurser. Sju av tio svarande meddelande att de rör sig i naturen i Vanda ofta eller ganska ofta. De absolut viktigaste sakerna då människor rör sig ute i naturen, ansluter sig till motionering och frigörelse från vardagens rutiner. Däremot ansågs i Vanda att det är mindre viktigt att bekanta sig med växter, att plocka bär och svamp eller fiske och jakt. Det är allmännare att röra sig med bil i Vanda än i Helsingfors och något sällsyntare än i Esbo. Resultaten från denna enkät visar att person-bilen är det allmännaste fordonet vid arbets- och studieresor i Vanda och att vanligtvis sitter det endast en person i bilen. På detta sätt färdas fyra av tio. Likväl konstaterades det på bas av enkäten, att de flesta som svarat har nära avstånd till kollektivtrafikens hållplatser och att åtgärder för förbättrandet av kollektivtrafiken bör främjas. Vandaborna för håller sig positivt till sortering av avfall och lätt sorterbara fraktioner såsom papper, problemavfall och kartong samt glas hamnar ofta till cirkulation. En fjärdedel av svarande för inte alltid problemavfallet till mottagningspunkten, fastän lagstiftning fordrar detta. Varannan tillfrågad meddelade att metall och bioavfall går till återanvändning. De flesta upplevde att sorteringen inte medför problem. Av-ståndet till uppsamlingspunkterna och det osammanhängande nätverket orsakade mest problem på egnahemsområden. Metallinsamlingen samt placeringen av uppsamlingspunkterna för möbler och hushållsmaskiner upplevdes vara alltför avlägsna eller så viste man inte var de finns. Vid betydande uppköp var produktens förmånliga pris och inhemska ursprung för nio av tio, som svarat, av avgörande betydelse. Likväl var det för sju av tio särskilt eller ganska viktigt att produkterna inte belastade miljön, var miljömärkta och närproducerade. Priset har även bety-delse vid inköp av el: den klart största delen av svarande, 73, meddelande att de är villiga att köpa miljövänlig el, ifall elräkningen inte blir större. De svarande upplevde att det är mycket eller ganska goda möjligheter att nå grönområden i Vanda. Luftkvaliteten ansågs även allmänt vara god. Drygt hälften av de svarande var nöjda med miljöns renlighet. Nästan lika många ansåg att renligheten var måttlig och drygt en fjärde-del upplevde att miljön är osnygg. Minst nöjd var man med väg-, järnvägs- och flygbuller samt åarnas, sjöarnas och bäckarnas vattenkvalitet. Flygbullersituationen var den miljöfråga som oftast upplevdes som mycket eller tämligen dålig. Av enkäten framgick att de svarande kände dåligt till stadens publikationer och framförallt är miljöområdets internet sidor bristfälligt kända. Nästan hälften av de svarande meddelande, att de inte kan svara, hur väl man kan få information om miljön från stadens hemsidor. En tredje-del av svarande kunde inte säga hur väl man kan få information från stadens publikationer. Som bästa kunskapskälla gällande miljöärenden upplevs övrig media. Vanda stad har blivit medveten om miljökommunikationens ökade betydelse. Staden kommer att satsa ännu mera på miljökommunikation i framtiden. Referensord: miljöattituder, miljöbeteende, hållbar utveckling Utgivare: Vanda stad, informationsservicen och miljöcentralen Publikationens namn: C8:2011 ISSN ISBN Språk: finska Sidor totalt: 47 + bilagor Pris: *** 3

6 Sisällys 1 Johdanto Tutkimusaineistosta Tutkimusaineiston kokoaminen Tutkimusaineiston edustavuus Vastaajaprofiili Huoli maailmanlaajuisista ympäristöongelmista Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu Suhtautuminen ympäristönsuojeluun ja taloudelliseen kasvuun Ympäristönsuojelu ja taloudellisen kasvun yhteydet muissa tutkimuksissa Yhteiskunnallisten tavoitteiden arvottaminen Naiset panostaisivat ympäristönsuojeluun enemmän kuin miehet Ympäristönsuojelu arvona Sukupuoli, ikä ja tulot selittivät mielipide-eroja Vantaan tärkeimmät kehittämiskohteet Huolestuneisuus maailmanlaajuisista ympäristöongelmista Huolestuneisuus maailmanlaajuisiin ongelmiin taustamuuttujien valossa Muita maailmanlaajuisia ympäristöön liittyviä ongelmia vastaajien omin sanoin Suhde luontoon ja luontoarvoihin Liikkuminen Vantaan luonnossa Vantaalaisten luontosuhde Muut tärkeä asiat, jotka johdattavat luontoon Ympäristökäyttäytyminen Liikenne ja matkat Kulkutapa työ- ja opiskelumatkoilla Työ tai opiskelumatkan pituus Joukkoliikenteen käyttämisen esteet Autottomia talouksia on vähän Autottomat muita enemmän huolissaan ja muita enemmän tietoisia ympäristöasioista Myös asuinpaikka vaikutti matkojen kulkutapoihin Mielipiteet liikennepoliittisista linjauksista Jätteet Jätteiden lajittelu Lajittelun esteet Kierrätykseen ongelmallisuuteen vaikuttivat monet tekijät

7 6.2.4 Keräyspisteiden sijainti Oma toiminta jätteiden määrän vähentämiseksi Kulutus ja energia Ostopäätökset Asunnon pääasiallinen lämmitystapa Asenne ympäristöystävällisesti tuotettuun sähköön Ympäristön tila ja ympäristöhäiriöt Kokemuksia ympäristön tilasta suuralueittain Siivottomuuden kokemukset Vantaalla Ympäristöviestintä Tiedotus ympäristöasioista yleensä Suhtautuminen ympäristöasioihin yleensä Suhtautuminen ajankohtaisiin kehittämis- ja rakentamishankkeisiin Suhtautumiseen vaikuttaneet taustamuuttujat Yhteenveto ja johtopäätökset Vantaalaisten ympäristöasenteet ovat myönteisiä Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat huolestuttavat Luonto on merkittävä arvo Arkiliikenteen yleisin muoto on autoilu Kierrätys on yleistä, mutta ostopäätöksiin vaikutti eniten edullisuus ja kotimaisuus Ympäristöseikat merkitsivät ostopäätöksiä tehdessä vähemmän kuin edullisuus tai kotimaisuus Ympäristöystävällinen sähkö sai kannatusta ja sähköä myös säästettiin Kokemukset ympäristön tilasta vaihtelivat Ympäristöviestinnän tehokkuudessa olisi parantamisen varaa Ympäristöasioita pidetään tärkeinä Suuret kehittämishankkeet saivat tukea, varikkoa ja kivenmurskaamoa vastustettiin Lähteet Liitteet Liite Liite Liite Liite

8 1 Johdanto Vantaalaisten ympäristöasenteita selvitettiin ensimmäisen kerran vuonna Seuraavat tutkimukset tehtiin vuonna 1991 ja Nyt käsissäsi oleva vuoden 2009 selvitys on jatkoa näille tutkimuksille. Osa kysymyksistä on vertailtavuuden vuoksi pyritty pitämään kutakuinkin samoina. Kuitenkin jokainen näistä tutkimuksista kuvastaa aikaansa, joten myös kysymysten asettelu sekä selvitettävien aihealueiden painopisteet poikkeavat toisistaan. Ympäristöasenteita selvitetään, jotta näin saatua tietoa voitaisiin käyttää suunnittelun apuna. Seppo Lindgren kirjoitti vuoden 1978 vantaalaisten ympäristöasennetutkimuksessa seuraavaa: Suunnittelu perustuu lähtötietoihin sekä olettamuksiin ja ennusteihin tulevasta kehityksestä niillä eri aloilla, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Eräinä taustatietoina ovat yleiset arvostukset ja asenteet asioihin. Suunnittelulla pyritään toteuttamaan ne toiveet, joita yksilöillä ja yhteisöillä on. Siksi on tunnettava ne mielipiteet, joita ihmisillä on yhteisten asioiden hoitamisesta, tavoiteltavista päämääristä ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Kolmetoista vuotta myöhemmin Arsi Veikkolainen kirjoitti ympäristöasennetutkimuksensa johdantoon siitä, kuinka ympäristöasenteiden selvittäminen on tärkeää myönteisten ympäristöasenteiden vahvistamisen vuoksi. Enää ei asenteita selvitetty, jotta ihmisten toiveet voitaisiin toteuttaa, vaan jotta niihin voitaisiin myös vaikuttaa kasvatuksella ja valistamisella. Hän kirjoittaa: Nopeat muutokset yhteiskunnan rakenteissa, samoin kuin sosiaalisen-, rakennetun- ja luonnonympäristön tilassa edellyttävät sen jäseniltä, ihmisiltä, sopeutumista eli uusien käyttäytymistapojen oppimista. Jotta sopeutumista voisi tapahtua, tarvitaan ensin muutosta ja vahvistumista asenteissa sekä hyväksyttyä ja oikeutettua uutta tietoa. Ne yhdessä vaikuttavat käyttäytymistapojen (toiminnan) muuttumiseen. vuoksi vantaalaisten ympäristöasenteiden selvittäminen viiden vuoden tauon jälkeen on taas ajankohtaista. Samalla voidaan selvittää kuntalaisten tyytyväisyyttä kaupungin ympäristöpoliittisiin päätöksiin sekä kaupungin teknisiin palveluihin. Ympäristönsuojelun haasteet ovat jälleen runsaassa kymmenessä vuodessa kasvaneet ja muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, luonnonvarojen kestämätön käyttö ja etenkin ilmastonmuutos ovat asettaneet myös suunnittelun aivan uudenlaisen tilanteeseen. Entistä selvemmin nähdään, että ympäristönsuojelun tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kaikkien, niin julkisen sektorin, elinkeinoelämän kuin asukkaiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Ympäristöjohtamisen kehittäminen suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä on kehittynyt nopeasti. Myös asukkaiden asenteiden selvittäminen korostuu jälleen ajankohtana, jolloin sitoutumista ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan kaikilta. Ympäristöasenteiden ja -toiminnan selvittämisen kautta toivotaan löytyvän keinoja muun muassa oikeanlaisen valistuksen ja koulutuksen järjestämiseen. Vantaalaisten ympäristöasenteet selvitys on tehty yhteistyössä kaupungin ympäristökeskuksen ja tietopalvelun kanssa. Kyselylomakkeen suunnittelivat tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä, erikoistutkija Juhani Riihelä ja tutkija Elina Parviainen kaupungin tietopalveluyksiköstä sekä ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson ympäristökeskuksesta. Otanta, tallennus ja tilastojen muokkaus tehtiin kaupungin tietopalveluyksikössä. Tutkimusaineistoa kokevan kappaleen 2 raporttiin kirjoitti Juhani Riihelä, muut tekstit Tina Kristiansson. Kun vuonna 1997 jälleen toteutettiin vantaalaisten ympäristöasennetutkimus, oli ympäristönsuojelutyö ottanut harppauksen eteenpäin niin Vantaalla kuin muuallakin Suomessa. Rion konferenssissa lanseerattu kestävän kehityksen teema oli levinnyt laajalle. Vantaa oli lähtenyt mukaan Agenda 21 -työhön, kaupungilla oli ympäristöohjelma ja ympäristökasvatus oli vakiintunut kouluissa. Tutkimuksen tekijä Siru Kauppinen kirjoitti selvityksen johdannossa: Ympäristöasiat ovat tullet näkyviksi yhä useammalla yhteiskunnan osa-alueella. Tämän 6

9 2 Tutkimusaineistosta 2.1 Tutkimusaineiston kokoaminen Marras-joulukuussa 2009 toteutetun postikyselyn vastaajat poimittiin Facta-kuntarekisteristä otoksella, jonka kohteena olivat Vantaan 16 vuotta täyttäneet asukkaat. Otantamenetelmänä oli ositettu tasavälinen otanta, jolla Vantaan jokaiselta suuralueelta poimittiin 300 vastaajaa, siis yhteensä henkilöä. Asuntoväestö lajiteltiin ennen poimintaa järjestykseen asuinkaupunginosan ja huoneistotunnuksen mukaan. Huoneiston sisällä järjestys oli satunnainen. Vastauksia karhuttiin vain kerran, joten vastausprosentti jäi keskinkertaiseksi, 46 prosenttiin. Kivistöläiset ja tikkurilalaiset vastasivat innokkaimmin (50 ), Koivukylän suuralueella kiinnostus oli vähäisintä (39 ). (Liite 1, taulukko 1.) 2.2 Tutkimusaineiston edustavuus Kysymys tutkimusaineiston edustavuudesta liittyy aineistosta saatujen tulosten yleistettävyyteen. Edustavuutta testattiin ositteittain Facta-kuntarekisteristä saatujen tietojen, eli vastaajan sukupuolen, iän, äidinkielen, asuntokunnan koon, talotyypin ja rakennuksen alkuperäisen rahoitusmuodon mukaan. Edustavuus osoittautui lähes kaikilla suuralueilla heikohkoksi, joten tilannetta korjattiin jälkiosittamalla ja uudelleenpainottamalla aineisto kahden pahiten vinoutuneen tekijän mukaan. Toinen niistä oli ikä (vanhemmat asukkaat vastasivat nuorempia aktiivisemmin), toinen alueesta riippuen joko sukupuoli tai talotyyppi. Menettelyn jälkeen tutkimusaineiston voidaan katsoa edustavan tyydyttävästi tutkimuksen kohteena ollutta väestöä. (Liite 1, taulukko 2.) Aineisto näyttää vinoutuneen jonkin verran myös vastaajien koulutustason suhteen (vrt. liite 2, taulukko 4), mutta koska tekijän vaikutus vastausjakaumiin oli vähäinen, ei vinoumaa tältä osin korjattu. 2.3 Vastaajaprofiili Kyselyyn vastanneiden ominaisuudet eli ns. vastaajaprofiili on esitetty jakaumina liitteessä 2. Tiedot on saatu joko otannan kohteena olleesta Factakuntarekisteristä tai kyselylomakkeelta. Jakaumat kuvaavat vastaajajoukkoa aineistossa havaittujen vinoumien korjaamisen jälkeen, eli samalla myös tutkimuksen kohteena ollutta 16 vuotta täyttänyttä asuntoväestöä. Naisten osuus oli 55 prosenttia, kun kyselyn kohteena olleessa asuntoväestössä heitä oli kolme prosenttiyksikköä vähemmän. Vastaajien ikä oli keskimäärin 45,4 vuotta, kohdeväestössä puoli vuotta vähemmän. Vajaalla kolmasosalla oli kertomansa perusteella korkeakoulutasoinen koulutus, kun väestössä heitä oli tilastojen perusteella kymmenkunta prosenttiyksikköä vähemmän. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet olivat 91 ja 3 prosenttia, vieraskielisten 6 prosenttia. Lähes puolet vastaajista oli syntynyt Helsingin seudulla, lähes viidennes Vantaalla ja runsas toinen viidennes Helsingissä. Joka toinen oli syntynyt muualla Suomessa ja vajaat kymmenen prosenttia ulkomailla. Niukka enemmistö vastaajista oli yksin asuvia tai pareja, vajaa puolet kuului lapsiperheisiin. Noin yhdeksän vastaajaa kymmenestä suostui vastaamaan tulojaan kartoittavaan kysymykseen. Kotitalouden verotuksen jälkeiset nettotulot olivat euroa ja kun tulot suhteuttaa perheenjäsenten määrään, runsaat euroa/perheenjäsen. Joka toinen asui kerrostalossa, toinen puoli - kuten Vantaalla yleensäkin - pientalossa. Omistusasuntojen osuus oli noin 60 prosenttia. Noin neljällä viidestä oli käytössään auto. 7

10 3 Huoli maailmanlaajuisista ympäristöongelmista Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa selvitettiin ihmisten asennoitumista ympäristöongelmiin yleensä suhteessa muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä huolestuneisuuden astetta suhteessa erilaisiin maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin. 3.1 Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu Keskustelu ympäristönsuojelun ja taloudellisen kasvun yhteensovittamisesta liittyy kestävän kehityksen määritelmän kehittymiseen. Keskustelu kestävästä kehityksestä alkoi 1970-luvulla, kun Rooman klubi julkisti Kasvun rajat -raporttinsa ja YK järjesti ensimmäisen suuren ympäristökokouksen Tukholmassa Yleiseen tietoisuuteen kestävän kehityksen määritelmä tuli vuonna 1987, kun Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio (The World Comission on Environment and Development) eli niin sanottu Brundtlandin komissio julkaisi raportin Yhteinen tulevaisuutemme, joka sisälsi ensimmäisen määritelmän kestävästä kehityksestä. Brundtlandin komissio määritteli kestävän kehityksen kehitykseksi, joka täyttää nykyisten sukupolvien tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omat tarpeensa. Kestävä kehitys perustuu ihmiskeskeiseen eli antroposentriseen ajatteluun. Komission tulkinnan mukaan kestävässä kehityksessä on kyse siitä, miten maailmantalous voi turvata inhimillisten tarpeiden tyydytyksen. Lähtökohtana ei siis ole biosfäärin tai tiettyjen ekosysteemien suojelu tai säilyttäminen. Ehdottomana vaatimuksena kuitenkin on, ettei taloudellinen toiminta vaaranna elämää maapallolla ylläpitäviä järjestelmiä eikä aiheuta ekokatastrofia. (Champagne 2009, s. 7) Brundtlandin raportissa mainitaan ensisijaiseksi huolenaiheeksi kehitysmaiden köyhyyden ja alikehityksen lievittäminen. Tähän tarvitaan taloudellista kasvua sekä kehitysmaissa että teollisuusmaissa. Talouskasvun katsottiin olevan ekologisesti kestävällä pohjalla, jos teollisuusmaiden kasvun nykyiset trendit jatkuvat eli jos materiaalien ja energian käyttöä edelleen tehostetaan, niukkoja luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla tai runsaammilla luonnonvaroilla ja kasvu suunnataan edelleen vähemmän materiaaleja ja energiaa tarvitseviin palveluihin. Brundtlandin raportin ajattelun perustana on, että taloudellista kasvua voidaan lisätä ja samaan aikaan ympäristön laatua voidaan parantaa. (Määttä & Pulliainen 2003, s. 39) Kestävän kehityksen näkemystä, jonka mukaan talouskasvun avulla voidaan poistaa tai lievittää köyhyyttä kehitysmaissa, on kritisoitu. Teoksessa Kasvun rajat 30 vuotta myöhemmin kirjoitetaan, että köyhyyttä ei voida poistaa, ellei talouden rakenne muutu. Talouden kasvu nykymaailmassa tekee köyhyydestä pikemminkin pysyvää ja kasvattaa eroa rikkaiden ja köyhien välillä. Kritiikissä todetaan, ettei köyhyyttä voiteta, ellei maailmanjärjestelmää rakenneta uudestaan niin, että kasvu suunnataan sitä eniten tarvitseville. Tällä hetkellä talous kasvaa pääosin jo ennestään rikkaissa maissa. Vuosisadan kestäneen talouskasvun aikana rikkaiden ja köyhien välille on jäänyt valtava epäsuhta. Monet tutkijat pitävät kestävän kehityksen käsitettä ristiriitaisena ja katsovat ristiriidan johtuvan siitä, että sen edistämiseen liittyvät pyrkimykset liittyvät länsimaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja arvoissa tapahtumassa olevaan laajempaan murrokseen. Tällainen murrosvaihe sisältää aina ajatuksia ja käytäntöjä, jotka ovat alkuun ristiriitaisia, mutta vähitellen eri tahojen välille syntyy yhteisymmärrys ja uudet käytännöt ja ajatukset muuttuvat vallitseviksi ja yleisesti hyväksytyksi. (Champagne 2009, s. 7) Ympäristöneuvos Antero Honkasalo on Ympäristölehteen kirjoittamassaan artikkelissa todennut, että talouskriisi ja sen jälkihoito ovat tuoneet talouden kasvun ympäristöpolitiikan keskeiseksi kysymykseksi. OECD on laatimassa vihreän kasvun strategiaa ja UNEP on julkistanut oman vihreän talouden ohjelmansa. Toisaalta samaan aikaan talouskasvun kritiikki on elpynyt. Enää ei puhuta nollakasvusta, vaan talouden tietoisesta ja suunnitelmallisesta supistamisesta, niin sanotusta Degrowth-liikkeestä. (Ympäristö 6/2010) 8

11 3.1.1 Suhtautuminen ympäristönsuojeluun ja taloudelliseen kasvuun Kyselylomakkeen saaneille vantaalaisille esitettiin kaksi väittämää ympäristönsuojelun ja taloudellisen kasvun yhteydestä. Toisessa väittämässä todettiin, että taloudellinen kasvu tulisi asettaa etusijalle siinäkin tapauksessa, että ympäristö jonkin verran kärsisi ja toisessa väittämässä asetelma oli päinvastainen. Vantaalaisten vastaajien näkemykset ympäristönsuojelun ja taloudellisen kasvun ensisijaisuudesta kallistuivat voimakkaasti ympäristönsuojelun hyväksi. Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että ympäristönsuojelu tulisi asettaa etusijalle, vaikka talous kärsii. Vain noin joka kymmenes asettaisi taloudellisen kasvun etusijalle ja heitä, jotka eivät osanneet ottaa asiaan kantaa, oli saman verran. Naiset olivat taipuvaisempia kuin miehet nostamaan ympäristönsuojelun talouskasvun edelle. Myös koulutuksen lisääntyessä ympäristömyönteisyys kasvoi. Korkeintaan yo-tutkinnon suorittaneet suosivat ympäristönsuojelua kuitenkin enemmän kuin keski- tai alimman korkea-asteen suorittaneet. Lisäksi ikä näyttäisi vaikuttavan asenteisiin, koska ympäristönsuojelun suosiminen oli yleisintä vuotiaiden ikäluokassa Ympäristönsuojelu ja taloudellisen kasvun yhteydet muissa tutkimuksissa Ympäristönsuojelun ja taloudellisen kasvun yhteyksiä on kysytty myös vuonna 2007 kuutoskaupunkien työntekijöille suunnatussa asennekyselyssä, sekä Helsingin kaupungin asukkaiden asennekyselyssä vuodelta Kuutoskaupungeilla tarkoitetaan Suomen kuutta suurinta kaupunkia: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Näiden kyselyiden vastauksia ei kuitenkaan voi suoraan verrata Vantaan kyselyyn, sillä niissä oli mahdollista valita myös vaihtoehto, jossa ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti. Helsingin tutkimus jakoi väestön kahteen mielipideryhmään niin, että vajaa puolet näki samanaikaisen kehityksen mahdolliseksi, kun taas melkein yhtä suuri joukko asetti ympäristönsuojelun etusijalle. Kuutoskaupunkien kyselyssä lähes 90 prosenttia kallistui ympäristönsuojelun edelle asettamiseen. (Lankinen 2005, s. 20 ja Koskela 2008, s. 71) Molemmissa kyselyissä kuitenkin ilmeni sama suuntaus kuin Vantaan kyselyssä, eli vain pieni joukko asettaisi taloudellisen kasvun ympäristönsuojelun edelle: Helsingin vastaajista 10 prosenttia ja kuutoskaupunkien työntekijöistä vain vajaa 7 prosenttia. (Lankinen 2005, s. 20 ja Koskela 2008, s. 71) Mies Nainen Yhteensä Taloudellinen kasvu tulisi asettaa etusijalle, vaikka ympäristö kärsii Ympäristönsuojelu tulisi asettaa etusijalle, vaikka talous kärsii En osaa sanoa Kuvio 3.1 Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu sukupuolen mukaan. 9

12 3.2 Yhteiskunnallisten tavoitteiden arvottaminen Ympäristökysymys on nykyisin olennainen osa asenne- ja arvomaailmaamme. Yhteiskunnallinen ympäristötutkimus on vakiinnuttanut asemansa ja ympäristöasiat koetaan yleisesti tärkeiksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi siinä missä esimerkiksi työttömyys. Ympäristökysymysten yhteiskunnallisen dynamiikan tutkimus tuottaa akateemisen perustutkimuksen lisäksi suunnittelun ja politiikan käytäntöihin soveltuvaa tietoa. (Viinikainen 1997, s. 9 ja Mesimäki 2004, s. 38) Tässä tutkimuksessa kyselylomakkeen saaneille esitettiin joukko väittämiä, joilla selvitettiin ympäristönsuojelun merkitystä suhteessa muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Tärkeimmiksi tavoitteiksi kyselyssä nousi työttömyyden torjunta ja heti sen perään ympäristönsuojeluun panostaminen. Mielipiteet olivat hyvin vahvoja, yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että näihin molempiin asioihin tulisi panostaa enemmän Naiset panostaisivat ympäristönsuojeluun enemmän kuin miehet Monet taustatekijät vaikuttavat yhteiskunnallisten tavoitteiden kannatukseen. Vantaalla sekä naiset että miehet olivat yhtä usein sitä mieltä, että kulutuseroja tulisi tasoittaa vähäosaisten ja rikkaiden välillä. Sen sijaan naisten mielestä ympäristösuojeluun tulisi panostaa enemmän, kuten myös työttömyyden torjuntaan. Miehet taasen korostivat naisia useammin taloudelliseen kasvuun panostamisen tärkeyttä. Kulutuserojen tasoittaminen yhteiskunnallisena tavoitteena katsottiin tärkeäksi sekin, ja seitsemän kymmenestä kannatti väittämää. Tämä väittämä aiheutti kuitenkin enemmän epävarmuutta samoin kuin edelliset väittämät, sillä en osaa sanoa - vastauksia oli enemmän (7 prosenttia), kuten myös taloudellisen kasvun merkitystä mittaavassa väittämässä. Yhteiskunnallisista tavoitteista taloudelliseen kasvuun panostaminen sai vähiten kannatusta ja vain joka toinen oli sitä mieltä, että siihen tulisi panostaa enemmän. Ympäristönsuojelun merkitys on myös Helsingissä tehtyjen ympäristöasennetutkimusten mukaan ollut korkealla sijalla jo parinkymmenen vuoden ajan. Vuonna 2005 tehdyssä ympäristöasennetutkimuksessa vastaajat ovat asettaneet nämä yhteiskunnalliset tavoitteet samaan järjestykseen kuin Vantaalla nyt tehdyssä tutkimuksessa. (Lankinen 2005, s. 15) 10

13 3.3 Ympäristönsuojelu arvona Kysymyksessä neljä tarkasteltiin väittämiä, joissa selvitettiin vastaajien asenteita yleisiin ympäristökysymyksiin. Yleisesti ottaen vastaukset olivat hyvin ympäristömyönteisiä. Luonnonvarojen kestävä kulutus sai eniten kannatusta, sillä jopa 94 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ihmisten tulisi sopeuttaa oma toimintansa sellaiseksi, että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta loppuun. Oma ympäristötiedon taso koettiin korkeaksi, sillä 75 prosenttia oli sitä mieltä, että tuntee oman toimintansa ympäristövaikutukset. 74 prosenttia vastaajasta oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan aiheuttama. Vaikka luonnonvarojen kestävää kulutusta piti tärkeänä yli 90 prosenttia vastaajista, hieman harvempi, eli 70 prosenttia vastaajista, kuitenkin katsoi, että lähestymme ihmismäärän rajaa, jota maapallo ei pysty kantamaan. Myös tässä kysymyksessä pyydettiin vastaajia ottamaan kantaa ympäristönsuojelun ja taloudellisen kasvun väliseen yhteyteen. Nyt 70 prosenttia vastasi, että nämä yhteiskunnalliset tavoitteet ovat mahdollisia samanaikaisesti. Lähes saman verran oli heitä, jotka kokivat, että ihmiset käyttäytyisivät toisin, jos tuntisivat omat ympäristövaikutuksensa. Vastaukset ovat samansuuntaisia kuin Helsingin sekä kuutoskaupunkien työntekijöille tehdyssä kyselyssä Sukupuoli, ikä ja tulot selittivät mielipide-eroja Tässä tutkimuksessa miehillä usko taloudellisen kasvun ja ympäristönsuojelun samanaikaisuuteen oli naisia voimakkaampi, joskin ero poistuu, kun en osaa sanoa -vastaajia ei lasketa mukaan. Yli 50-vuotiaat uskoivat nuorempia ikäluokkia useammin, että taloudellinen kasvu ja ympäristönsuojelu ovat mahdollisia yhtäaikaa. Naiset uskoivat miehiä useammin, että ilmastonmuutos on ihmisen aikaansaama. Naisista tämän väittämän kanssa oli samaa mieltä 79 prosenttia, kun miesten vastaava luku oli 70. Samoin kaikkiin näihin asennetta mittaaviin väittämiin naiset vastasivat miehiä ympäristömyönteisemmin. Ikäluokittain tarkasteltuna nuoret, alle 35-vuotiaat, olivat muita useammin ympäristöasenteiltaan kielteisempiä. Esimerkiksi nuoret uskoivat teknologian mahdollisuuksiin ratkaista ympäristöongelmat useammin kuin muut ikäluokat. Jopa joka kolmas alle 35-vuotias oli sitä mieltä, että ympäristöongelmia ei ole tarpeen ehkäistä ennakolta, koska ongelmat kyetään ratkaisemaan tekniikan ja tieteen avulla. Ympäristöasioiden merkityksestä vastaajille kertoo myös se, että vain 24 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kansalaiset pystyvät vaikuttamaan riittävästi ympäristöasioita koskevaan päätöksentekoon. Myönteinen asenne ympäristöasioihin tuli selville myös silloin, kun väittämät olivat esitetty ympäristönsuojelun tavoitteiden vastaisesti. Esimerkiksi väitettä siitä, että ympäristönsuojelun toimenpiteisiin ei kannata ryhtyä ennen kuin ympäristöongelman syistä ja seurauksista on olemassa tieteellisesti luotettavaa tietoa, kannatti vain 18 prosenttia vastaajista. Samaa kertoo myös se, että vain runsas 10 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tiedotusvälineissä käsitellään liikaa ympäristöasioita tai että ympäristöongelmia ei ole tarpeen ehkäistä ennakolta, koska ihminen kykenee ratkaisemaan syntyneet ongelmat tekniikan ja tieteen avulla. 11

14 Ihmisten tulisi sopeuttaa oma toimintansa sellaiseksi, että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta loppuun Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos opn ihmiskunnan on ihmiskunnan aiheuttama aiheuttama Lähestymme ihmismäärän rajaa, jota maapallo ei pysty kantamaan Ihmiset käyttäytyisivät Ihmiset käyttyisivät toisin, jos toisin, tietäisivät toimiensa tietäisivät todelliset toimiensa ympäris- todelliset jos tövaikutukset ympäristövaikutukset Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti Tiedän oman toimintani Tiedän oman ympäristövaikutukset toimintani ympäristövaikutukset Kansalaiset pystyvät vaikuttamaan riittävästi ympäristöasioita koskevaan päätöksentekoon Ympäristöongelmia Ympäristöongelmia ei ole tarpeen ei ehkäistä ole ennakolta, koska ihminen kykenee ratkaisemaan syntyneet ongelmat tekniikan ja tarpeen ehkäistä ennakolta, koska tieteen avulla ihminen kykenee ratkaisemaan Ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ei kannata ryhtyä ennen kuin ympäristöongelman syistä ja seurauksista on olemassa tieteelliseesti luotettavaa tietoa Tiedotusvälineissä Tiedotusvälineissä käsitellään käsitellään liikaa ympäristöongelmia liikaa ympäristöongelmia Kuvio 3.2 Suhtautuminen ympäristöasenneväittämiin Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Niin ikään tulotaso jakoi mielipiteitä. Keskituloiset eli verojen jälkeen euroa kuussa ansaitsevat asuntokunnat olivat muita useammin sitä mieltä, että lähestymme ihmismäärän rajaa, jota maapallo ei pysty kantamaan. Pienituloiset, eli alle euroa kuussa ansaitsevat, olivat taasen muita useammin sitä mieltä, että ihmisten tulisi sopeuttaa oma toimintansa sellaiseksi, että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta loppuun. Keskituloiset uskoivat vähiten ihmisen kykyyn ratkaista ympäristöongelmia. Väitteeseen, että taloudellinen kasvu ja ympäristönsuojelu ovat mahdollista samanaikaisesti, uskoivat vastaajat sitä enemmän mitä suuremmat tulot heillä olivat. Keskituloiset olivat muita useammin sitä mieltä, että ympäristönsuojelutoimenpiteisiin kannattaa ryhtyä ennen kuin asiasta on tieteellisesti luotettavaa tietoa. Tuloluokka näytti muovaavan mielipiteitä myös siten, että mitä pienemmät tulot olivat sitä useammin vastaajat olivat sitä mieltä, että tiedotusvälineissä käsitellään liikaa ympäristöongelmia. Tietoon omista ympäristövaikutuksista oltiin sitä varmempia mitä pienemmät tulot olivat. Myös kansalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa ympäristöasioita koskevaan päätöksentekoon uskottiin sitä enemmän mitä pienemmät vastaajan tulot olivat. 12

15 3.4 Vantaan tärkeimmät kehittämiskohteet Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä asioita olisi tärkeä kehittää Vantaalla. Kysymyksessä lueteltiin kuusi asiaa ja pyydettiin valitsemaan niistä järjestyksessä kolme tärkeintä. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi Vantaalla nousivat työttömyyden parantaminen (84 ), ympäristönsuojelun tehostaminen (66 ) ja joukkoliikenteen kehittäminen (56 ). Sama kysymys, joskin hieman eri muodossa, esitettiin myös Vantaan vuoden 1991 ympäristöasennetutkimuksessa. Kuten nytkin, ympäristönsuojelun tehostamista pidettiin tuolloin toiseksi tärkeimpänä kehittämiskohteena. Vuonna 1991 tärkeimpänä kehittämiskohteena pidettiin kuitenkin asumisolojen parantamista, joka nyt tehdyssä tutkimuksessa asettui vasta viidennelle sijalle. Työttömyyden vähentäminen, joka nyt koettiin kaikkein eniten kehittämistoimia vaativaksi alueeksi, oli vuonna 1991 sijalla kolme. Muutoin järjestys oli sama. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden kehittäminen sijoittui listan häntäpäähän. (Veikkolainen 1991) Tärkeimmistä kehitettävistä asioista naiset ja miehet olivat hyvin yksimielisiä. Ainoa tilastollisesti merkitsevä ero ilmeni sosiaaliturvan parantamisessa, mitä naiset pitivät miehiä tärkeämpänä kehittämisalueena. Tulot vaikuttivat vastaajien mielipiteisiin siten, että pienituloisimmat pitivät muita enemmän tärkeinä asunto-olojen parantamista, joukkoliikenteen kehittämistä ja sosiaaliturvan parantamista. Ikäluokittain tarkasteltuna nuoret, alle 35-vuotiaat, pitivät sosiaaliturvan parantamista muita tärkeämpänä. Sosiaaliturvan tärkeyttä korostivat muita enemmän myös enintään ylioppilastutkinnon suorittaneet. Avo- ja avioparit sekä pariskunnat, joilla on lapsia, pitivät joukkoliikenteen kehittämistä muita vastaajia tärkeämpänä. Joukkoliikenteen kehittäminen oli myös sitä tärkeämpää mitä suuremmassa asuntokunnassa vastaaja asui. Yksinhuoltajat korostivat muita enemmän asuntoolojen parantamista ja työttömyyden vähentämistä. Asunto-olojen parantamista piti vähiten tärkeänä omakotitalossa asuvat ja joukkoliikenteen kehittämisessä näkivät vähiten puutteita kerrostaloasukkaat, mikä kertonee siitä, että tiiviisti rakennetuilla alueilla asukkaat ovat tyytyväisempiä joukkoliikennepalveluihin kuin muualla. Työttömyyden vähentäminen Ympäristönsuojelun tehostaminen Joukkoliikenteen kehittäminen Sosiaaliturvan parantaminen Asunto-olojen parantaminen Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden kehittäminen Kuvio 3.3 Tärkeimmät asiat, joita Vantaalla tulisi kehittää. 13

16 4 Huolestuneisuus maailmanlaajuisista ympäristöongelmista Huolestuneisuutta maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin selvitettiin esittämällä kyselyssä lista ympäristöön liittyviä ongelmia, joihin vastaajat saivat ilmaista huolestuneisuuden asteensa 6-portaisella asteikolla: en lainkaan huolestunut erittäin huolestunut. Vastaajan katsottiin olevan huolestunut ilmiöstä, mikäli hän on vastannut asteikossa johonkin kolmesta eniten huolestuneisuutta ilmaisevaan luokkaan. Vastauksista kävi ilmi, että valtaosa oli huolissaan kaikista mainituista ympäristöön kohdistuvista uhista, joskin huolestuneisuuden aste vaihteli ilmiöittäin. Vantaalaisten viisi suurinta ympäristöön liittyvää huolenaihetta olivat: ilman saastuminen, vesien laadun heikkeneminen, jätemäärien kasvu, elinympäristön heikkeneminen ja luonnonvarojen ehtyminen. Tämän jälkeen eniten huoletti ihmistoiminnasta aiheutuvat onnettomuudet ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Vasta kahdeksanneksi suurimmaksi uhaksi nähtiin ilmastonmuutos, joskin siitäkin neljä viidestä vastaajasta oli huolissaan. Tulos oli hieman yllättävä ja poikkesi monista muista viime aikoina kansalaisille tehdyistä ympäristöasennetutkimustuloksista. Ilmastonmuutos on useissa tutkimuksissa noussut ihmisten huolenaiheiden listalla ensimmäisille sijoille. Vantaalaisten asenteisiin on voinut vaikuttaa kyselyn ajankohta. Asukkaat saivat kyselylomakkeet täytettäväkseen ajankohtana, jolloin tiedotusvälineissä käytiin vilkasta keskustelua ilmastotutkijoiden tutkimustulosten paikkansapitävyydestä ja jopa tutkimustulosten vääristelystä. Espoossa vuonna 2007 tehdyssä ympäristöasennetutkimuksessa ilmastonmuutos koettiin selvästi vakavimmaksi ympäristöongelmaksi ennen Vantaallakin kärjessä olevia ilman saastumista ja vesien ladun heikkenemistä. Tähän tulokseen vaikuttanee vuonna 2007 kiihtynyt julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta, jota edelleen siivitti amerikkalaisen ympäristöaktivistin Al Goren samana vuonna saama Nobel-rauhanpalkinto (Espoon kaupunki 2007, s. 10) Ilman saastuminen Vesien laadun heikkeneminen Jätemäärien kasvu Elinympäristön kemikalisoituminen Luonnonvarojen ehtyminen Ihmistoiminnasta aiheutuvat ympäristöonnettomuudet Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Ilmastonmuutos Kerskakulutus Väestön kasvu Köyhyys Luonnononnettomuudet Huolestuneet Ei huolestuneet Kuvio 4.1 Huolestuneisuus maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin. 14

17 Vantaalaisten kokemista huolenaiheista vähiten heitä huolettivat luonnononnettomuudet, köyhyys ja väestön kasvu. Kaikki nämä ovat ilmiöitä, jotka koskettavat vain heikosti länsimaiden asukkaita ja ehkä myös sen takia ne koettiin etäisiksi ja vähemmän uhkaaviksi ympäristöongelmiksi. Lisäksi vastaajat eivät välttämättä miellä näitä varsinaisiksi ympäristöongelmiksi. Ilman saastumisen nouseminen huolestuttavimmaksi maailmanlaajuiseksi ympäristöongelmaksi voi johtua muun muassa parantuneesta ilman laadun tiedottamisesta pääkaupunkiseudulla. Huolestuminen vesien laadun heikkenemisestä on kansainvälisessä Euroopan Unionin vuonna 2007 tekemässä selvityksessä todettu olevan yleisintä Itämeren maiden asukkaille. Tutkimuksessa Itämeren tilan on oletettu vaikuttavan tuloksiin ainakin jossain määrin. Näin ollen voidaan arvioida, että Itämeren tila on saattanut vaikuttaa myös vantaalaisten vastauksiin. (European Commission 2008, s. 9) 4.1 Huolestuneisuus maailmanlaajuisiin ongelmiin taustamuuttujien valossa Pienet, yhden tai kahden hengen asuntokunnat kokivat ilmastonmuutoksen vähäisempänä uhkana kuin yli kolmen hengen asuntokunnat. Sukupuoli vaikutti niin ikään huolestuneisuuteen: naiset kokivat ilmastonmuutoksen uhan selkeästi miehiä voimakkaammin. Lisäksi asumismuoto vaikutti tuloksiin. Myös koulutustason noustessa ilmastonmuutoksen uhka mainittiin useammin huolenaiheeksi. Lisäksi autottomat vastaajat ilmaisivat useammin olevansa huolissaan ilmastonmuutoksesta kuin vastaajat, joiden taloudessa oli auto. Naiset olivat ilmastonmuutoksen lisäksi miehiä huolestuneempia kaikista ympäristöön liittyvistä maailmanlaajuisista ongelmista lukuun ottamatta väestön kasvua, jossa miesten ja naisten näkemykset eivät poikenneet toisistaan. Muuten väestönkasvu huoletti enemmän yksinasuvia tai lapsettomia avo- ja aviopareja. Nuoret, alle 35-vuotiaat, pitivät väestön kasvua pienempänä globaalina uhkana kuin vanhemmat. Autottomia vastaajia luonnonvarojen ehtyminen huoletti enemmän kuin autollisia. Autottomat olivat muita huolestuneempia myös ilman saastumisesta. Muutoin ilman saastuminen huolestutti vähiten nuoria, alle 35-vuotiaita. Huolestuneimpia ilman saastumisesta olivat vuotiaat. Ihmistoiminnasta aiheutuvat ympäristöongelmat askarruttivat muita enemmän vuotiaita vastaajia. Vesien laadun heikkeneminen huolestutti muita enemmän vuotiaita ja pitkään Vantaalla asuneita. Köyhyys aiheutti maailmanlaajuisena ympäristöongelmana huolta eniten nuorille, alle 35-vuotiaille, ja huolenaihe väheni mitä vanhemmasta vastaajasta oli kysymys. Eniten asia askarrutti vain enintään yo-tutkinnon suorittaneita ja pienituloisimpia vastaajia. Kerskakulutus huolestutti eniten nuoria, yksinasuvia ja lapsettomia pariskuntia. 4.2 Muita maailmanlaajuisia ympäristöön liittyviä ongelmia vastaajien omin sanoin Kyselyssä mainittujen ympäristöongelmien lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus mainita jokin muu ympäristöön liittyvä maailmanlaajuinen ongelma, josta he kantavat huolta. Näitä vastauksia saatiin 125 ja suurin osa niistä koski ihmisen toimintaan liittyviä asioita. Maailmanlaajuisena ympäristöön liittyvänä ongelmana mainittiin usein yleisesti ihmisten ahneus, ajattelemattomuus ja itsekkyys. Eräs vastaaja kiteytti edellä mainitun ongelman vastaamalla: Homo sapiens -lajin jumalaton hölmöys. Toisaalta myös ympäristönsuojelijat saivat osansa ja ympäristöön liittyväksi ongelmaksi nähtiin myös jatkuva parempien ympäristöihmisten muiden tyhmänä pitäminen. Useissa avovastauksissa tuotiin esille myös sotien, konfliktien, terrorismin ja sosiaalisten levottomuuksien aiheuttama huoli. Uhkaavina koettiin myös yhteiskuntien rakenteisiin liittyvä seikat, kuten eriarvoisuus yhteiskunnassa, työttömyys, syrjäytyneisyys ja varakkaiden maiden ahneus sekä poliitikkojen korruptoituneisuus. Joukko vastaajista halusi tuoda esille huolensa luonnon ekosysteemien vaurioitumisesta. Näissä vastauksissa mainittiin muun muassa merien lämpeneminen, merien planktonin väheneminen, metsien muuttaminen asuinalueiksi sekä luonnonkasvien häviäminen. Myös ympäristöhäiriöt, kuten melu ja roskaantumien sekä ongelmajätteiden käsittelemättömyys ja hautaaminen luontoon, haluttiin mainita ympäristöön liittyvinä maailmanlaajuisina ongelmina. 15

18 5 Suhde luontoon ja luontoarvoihin Kaikilla ihmisillä on luontosuhde, mutta sen sisältö voi vaihdella ja myös muuttua. Ympäristöfilosofi Leena Vilkan mukaan on kolmenlaista suhtautumista luontoon: 1. Tuotantokeskeinen suhtautuminen, jolloin luonto on tuotannon ja raaka-aineiden varasto, 2. Ihmiskeskeinen ajattelu, jolloin luonto palvelee ihmisen sivistymistä ja henkistä kasvua ja 3. Luontokeskeinen ajattelussa, jossa painotetaan luonnon oikeuksia ja hyvinvointia. Viimeksi mainitussa keskeistä on ajatus siitä, että ihminen on tasavertainen osa luontoa (Vilkka 1993, s. 89) Luonto ja ympäristö ovat pitkälti toistensa synonyymejä. Painotus on kuitenkin niin, että ympäristö on ihmisen värittämää, luonto taas on luonnonvarainen, ei ihmisen värittämää aluetta. Nykyisen länsimaisen luontosuhteen elementtejä lienevät selkeästi hyötyajattelun ja nautinnonhalun erilaiset muunnelmat. Tietynlaista luonnonsuojeluajattelua esiintyy tukemassa edellä mainittuja, sillä onhan esimerkiksi metsän rauhasta hankala nauttia, jos metsä on viimeiseen asti paljaaksi kaluttu. 5.1 Liikkuminen Vantaan luonnossa Luonnon merkitystä vantaalaisille haluttiin selvittää aluksi kysymällä, kuinka usein he liikkuvat luonnossa. Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti liikkuvansa melko usein, usein liikkujia oli runsas kolmannes ja harvoin liikkuvia viidennes vastaajista. Kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei koskaan liiku Vantaan luonnossa. Asumismuoto jakoi vastaajia harvoin ja paljon luonnossa liikkuviin merkittävällä tavalla. Selkeästi eniten luonnossa liikkuivat pari- ja rivitaloasujat ja vähiten kerrostaloissa asuvat. Saattaa olla, että tällöin myös omalla pihalla liikkuminen on koettu luonnossa liikkumiseksi (katso seuraava kysymys). Myös ikä vaikutti luonnossa liikkumisen määrään niin, että keski-ikäiset, vuotiaat, olivat ahkerimpia luonnossa liikkujia. Enemmän koulutusta hankkineet liikkuivat luonnossa muita useammin. Heitä oli myös pientaloasujista enemmistö. Ahkerimmin Vantaan luonnossa liikkuivat avo- ja avioparit, joilla on lapsia. Vantaan luonto houkutteli kävijöitä myös muita useammin yli 30 vuotta Vantaalla asuneista. Yht. Kerrostalo Pari-/rivitalo Omakotitalo Usein Harvoin Melko usein En koskaan Kuvio 5.1 Liikkuminen Vantaan luonnossa asumistyypin mukaan. 16

19 5.2 Vantaalaisten luontosuhde Kyselyssä vastaajille lueteltiin joukko luontosuhteeseen liittyviä tekijöitä, ja vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeiksi he ne kokevat liikkuessaan Vantaan luonnossa. Koska Vantaa on osa tiiviisti rakennettua pääkaupunkiseutua, keskityttiin kysymyksissä ihmiskeskeisten ja luontokeskeisten näkökulmien esille tuomisen. Vantaan luonnossa liikkuvilta kysyttiin myös, mitkä motiivit heillä oli luontoon lähtemiseen. Ylivoimaisesti tärkeimmät asiat vastaajille olivat raittiin ilman saaminen, luonnonkauneudesta nauttiminen, liikunta luonnossa sekä hiljaisuuden ja luonnon äänien kokeminen. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti edellä mainittuja seikkoja joko erittäin tai melko tärkeinä. Kahdeksan vastaajaa kymmenestä piti erittäin tai melko tärkeinä luonnon vetovoimatekijöinä myös vapaa-ajan viettämistä luonnossa, arkipäivän rutiineista irtautumista, yhdessäoloa perheen kanssa sekä luonnon tapahtumien tarkkailua sekä omassa rauhassa oleskelua. Muita asioita vähemmän tärkeäksi koettiin tutustumista kasveihin ja eläimiin sekä sienten tai marjojen keräilyä sekä kalastusta ja metsästystä. Luonnossa liikkumisen motiivit vaihtelivat jonkin verran sukupuolittain. Naisia kiinnosti miehiä enemmän luonnon kauneudesta ja luontoelämyksistä nauttiminen sekä hiljaisuuden ja luonnon äänien kokeminen. Myös tutustuminen kasveihin ja eläimiin sekä luonnon tapahtumien tarkkailu olivat naisvastaajien mielestä hieman miehiä tärkeämpi tekijä, samoin kuin arjen rutiineista irtautuminen. Naiset pitivät myös perheen ja ystävien kanssa luonnossa liikkumista miehiä useammin joko erittäin tai melko tärkeänä. Luonnon kauneus oli vähiten tärkeätä yksinhuoltajille ja vanhempiensa kanssa asuville. Eniten sitä arvostivat vuotiaat. Raittiin ilman saaminen Muu Liikunta luonnossa Luonnon kauneudesta ja luontoelämyksistä nauttiminen Hiljaisuuden ja luonnon äänien kokeminen Arkipäivän rutiineista irtautuminen Vapaa-ajan viettäminen luonnossa Yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa Saada olla yksin omassa rauhassa Luonnon tapahtumien tarkkailu Sienten/marjojen keräily, kalastus, metsästys Tutustuminen kasveihin ja eläimiin Kuvio 5.2 Asioiden tärkeys Vantaan luonnossa liikuttaessa. Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä 17

20 Hiljaisuuden ja luonnon äänien kokeminen oli jonkin verran tärkeämpää lapsuusympäristönsä hajaasutusalueella tai pienellä paikkakunnalla viettäneille, mutta myös alle 10 vuotta Vantaalla asuneille. Tutustuminen kasveihin ja eläimiin kiinnosti vähiten nuoruutensa suuressa kaupungissa viettäneitä sekä iäkkäitä, yli 65-vuotiaita. Luonnon tapahtumien tarkkailulla oli eniten merkitystä alle 35-vuotiaille ja sekä yksinasuville. Liikkuminen luonnossa oli vähiten tärkeää vanhempiensa kanssa asuville ja tärkeintä lapsiperheille ja yksinasuville. Vapaa-ajan viettäminen luonnossa oli tärkeintä yksinasuville ja yksinhuoltajille, sen sijaan vähemmän merkityksellistä vanhempiensa kanssa asuville. Korkea koulutus lisäsi kiinnostusta. Arkipäivän rutiineista irtautuminen oli tärkeää pariskunnille, joilla on lapsia, mutta myös yksinasuvat kokivat arkipäivän rutiineista irtautumisen keskimääräistä tärkeämmäksi. Luonnon merkitys paikkana, jossa voi irtautua arkipäivän rutiineista kasvoi iän myötä niin, että tärkeintä se oli yli 65-vuotiaille. Myös kerrostaloasukkaat kokivat tämän näkökulman tärkeäksi. Yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa luonnossa oli vähiten tärkeää vanhempiensa kanssa asuville, eniten tätä puolta korostivat pariskunnat, joilla on lapsia. Yllättävästi myös alle 35-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat korostivat keski-ikäisiä enemmän tätä näkökohtaa luonnossa liikkumisessa. suurissa taajamissa lapsuutensa viettäneille. Sienestäminen ja marjastus kiinnosti eniten keskiasteen koulutuksen suorittaneita Muut tärkeä asiat, jotka johdattavat luontoon Vastaajilla oli myös mahdollisuus mainita joitakin muita syitä, jotka ovat heille tärkeitä heidän liikkuessaan Vantaan luonnossa. Koiran kanssa ulkoilu mainittiin usein ja ratsastus ja pyöräily sekä hiihto olivat monelle merkityksellisiä. Puhuttiin myös kunnon ylläpitämisestä, jonka eräs kiteytti Pitkä terve elämä -kommenttiin. Harrastustoimista mainittiin luontovalokuvaus, joka näyttää kiinnostavan melko suurta joukkoa. Luontoarvojen opettaminen lapsille ja lapsenlapsille mainittiin pariinkin otteeseen tärkeäksi tekijäksi luonnossa liikkumiseen. Luonnossa liikkumista lasten kanssa pidettiin myös turvallisempana kuin rakennetuilla alueilla, etenkin hoidetuilla poluilla kulkemista. Roskattomasta luonnosta haluttiin nauttia. Erityismaininnan paikoista, jotka ovat tärkeintä luonnossa liikkumiselle Vantaalla, saivat Kuusijärvi sekä Vantaanjokilaakso. Liikunnan, harrastusten ja yhdessäolon lisäksi vastaukseksi saatiin myös Katoavan luonnon ihailu sekä Jumalan työn huomioiminen. Sienestäminen, marjastaminen sekä kalastus ja metsästys oli tärkeintä lapsettomille pareille ja yksinasuville ja yleensä alle 50-vuotiaille. Vähiten tärkeää se oli vanhempiensa kanssa asuville sekä 18

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa 2011 Uuden Oulun kunnat Helmikuu 2012 1 Yleistä Henkilöstön ympäristöasenteet kaupunkiorganisaatiossa -kyselytutkimus toteutettiin loppuvuoden 2011 aikana

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyseessä on Suomen

Lisätiedot

Selvitys 2016: kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergian käytöstä ja hankinnasta.

Selvitys 2016: kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergian käytöstä ja hankinnasta. Selvitys 2016: kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergian käytöstä ja hankinnasta www.retuhanke.fi Taustat Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty Tilaajana Ekokumppanit Oy, toteuttajana TAMK / Proakatemia Tietoa

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa?

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? Täydennysrakentaminen onnistuu! - seminaari 11.11.2015, Helsinki Anne Arvola, VTT Tausta ja tavoite Tämä

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti alkuvuonna 2016 tutkimuksen kansalaisten asenteista rakennetun

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla 3-5.8.2007 Tapio Litmanen Akatemian tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot