Vantaalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen"

Transkriptio

1 Vantaalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen

2 Julkaisija Vantaan kaupunki, maankäyttö ja ympäristö, ympäristökeskus Pakkalankuja 5, Vantaa Kannen kuva Tina Kristiansson Taitto Paino Jarmo Honkanen ja Tina Kristiansson Asennekyselylomakkeen (liite 4) taitto Ritva-Leena Kujala Vantaan kaupungin paino Sarja C8:2011 ISBN ISSN

3 Esipuhe Useiden tutkimusten mukaan ihmiset ovat tulleet viime vuosina entistä tietoisemmiksi ympäristöön kohdistuvista haasteista, kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä, luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja ilmastonmuutoksesta. Samalla on kasvanut myös tietoisuus siitä, että omilla valinnoilla on vaikutusta siihen, mihin suuntaan ympäristömme kehittyy. Tämä kertoo ympäristövastuullisuuden kasvamisesta. Tätä taustaa vasten haluttiin runsaan kymmenen vuoden jälkeen jälleen selvittää vantaalaisten ympäristöasenteet ja ympäristökäyttäytyminen. Samalla haluttiin selvittää, miten kaupungin tiedottamista ja valistusta ympäristöasioissa voitaisiin parantaa. Tarkoitus oli myös löytää ne alueet, joissa arkipäivän myönteistä ympäristökäyttäytymistä, kuten esimerkiksi energiansäästöä, kestävää liikkumista ja lajittelua, voitaisiin tukea. Vantaalaisten ympäristöasennetutkimuksen kysymykset keskittyivät neljään teemaan. Vantaalaisilta kysyttiin heidän yleistä asennoitumistaan ympäristöasioihin ja suhdettaan luontoon yleensä. Tämän lisäksi selvitettiin vantaalaisten arkipäivän ympäristökäyttäytymistä sekä -tietoisuutta. Tässä yhteydessä pyydettiin vastaajia myös arvioimaan kaupungin onnistumista ympäristöasioiden tiedottamisessa. Tulokset osoittavat, että emme ole onnistuneet tavoittamaan tavallisia kuntalaisia, jotka heräävät vasta hädän sattuessa. Kyselylomake oli laaja ja haastava, joten erityinen kiitos kuuluu niille noin tuhannelle vantaalaiselle vastaajalle, jotka palauttivat lomakkeen. Vantaalla Stefan Skog ympäristöjohtaja 1

4 VANTAAN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Ympäristökeskus Pakkalankuja 5 Julkaisun päivämäärä Vantaa Heinäkuu 2011 Tekijä: Tina Kristiansson Julkaisun nimi: Vantaalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen Tämä selvitys on neljäs Vantaan kaupungissa toteutettu asukkaiden ympäristöasenteita selvittävä tutkimus. Kyselylomake lähetettiin vuoden 2009 marras-joulukuussa 2 100:lle satunnaisesti valitulle 16 vuotta täyttäneelle vantaalaiselle. Vastausprosentti oli 46. Kivistöläiset ja tikkurilalaiset vastasivat innokkaimmin (50 ), Koivukylän suuralueella kiinnostus oli vähäisintä (39 ). Vantaalaiset suhtautuvat ympäristönsuojeluun hyvin myönteisesti ja ympäristönsuojelua pidetään tärkeänä yhteiskunnallisena arvona. Samansuuntainen tulos on saatu myös muissa vastaavissa tutkimuksissa Suomessa. Ympäristökysymykset ovatkin olennainen osa ihmisten asenne- ja arvomaailmaa. Tästä on hyvänä esimerkkinä se, että tässä Vantaan asukkaiden ympäristöasennetutkimuksessa neljä viidestä kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että ympäristönsuojelu tulisi asettaa etusijalle, vaikka talous kärsisi. Vain noin joka kymmenes asettaisi taloudellisen kasvun etusijalle. Vantaalaisten myönteisistä ympäristöasenteista kertoo myös se, että kyselyyn vastanneista valtaosa oli huolissaan kaikista kyselyssä mainituista ympäristöön liittyvistä ongelmista, joskin huolestuneisuuden aste vaihteli ilmiöittäin. Viisi suurinta ympäristöön liittyvää huolenaihetta olivat: ilman saastuminen, vesien laadun heikkeneminen, jätemäärien kasvu, elinympäristön kemikalisoituminen ja luonnonvarojen ehtyminen. Seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoitti liikkuvansa Vantaan luonnossa usein tai melko usein. Luonnossa liikkumiselle ylivoimaisesti tärkeimmät asiat liittyivät liikuntaan ja arjen rutiineista irtautumiseen. Sen sijaan muita vähemmän tärkeiksi Vantaalla koettiin kasveihin tutustuminen, marjojen ja sienten keräily sekä kalastus ja metsästys. Henkilöautolla liikkuminen on muiden tutkimusten mukaan Vantaalla yleisempää kuin Helsingissä ja hieman harvinaisempaa kuin Espoossa. Tämän kyselyn tulosten mukaan henkilöauto oli Vantaalla vastaajien yleisin kulkuväline työ- ja opiskelumatkoilla ja useimmiten autossa istui vain yksi henkilö. Näin liikkui noin neljä kymmenestä. Kuitenkin kyselyn perusteella todettiin, että joukkoliikenteen pysäkkien saavutettavuus on suurimmalla osalla vastaajista hyvä ja toimia joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi tulisi edistää. Vantaalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti lajitteluun ja helposti lajiteltavat jätteet, kuten paperi, ongelmajätteet ja kartonki sekä lasi, päätyvät usein kierrätykseen. Metalli ja biojäte päätyivät uusiokäyttöön aina noin joka toisella vastaajista. Biojätteen lajitteluun mahdollisuuksia kuudesosalla vastaajista ei ollut. Suurin osa vastaajista koki lajittelun ongelmattomaksi. Keräyspisteiden etäisyys ja hajanaisuus aiheuttivat eniten ongelmia omakotialueilla. Metallinkeräys sekä huonekalujen ja kodinkoneiden keräyspisteiden sijainti koettiin liian etäiseksi tai ei tiedetty, missä ne ovat. Yhdeksälle vastaajalle kymmenestä merkittävimmät ostopäätöksiin vaikuttavat seikat olivat tuotteiden edullisuus ja kotimaisuus. Kuitenkin seitsemälle kymmenestä erittäin tai melko tärkeää oli myös, että tuotteet olivat vähän ympäristöä kuormittavia, ympäristömerkittyjä ja lähellä tuotettuja. Hinta vaikuttaa myös sähköä ostettaessa: ylivoimaisesti suurin osa vastaajista, 73 prosenttia, ilmoitti halukkuutensa ostaa ympäristöystävällistä sähköä, mikäli sähkölasku ei tästä suurenisi. Vastaajat kokivat viheralueiden saavutettavuuden Vantaalla useimmiten erittäin tai melko hyväksi. Ilman laatua pidettiin myös yleisesti hyvänä. Runsas kolmannes vastaajista oli tyytyväinen ympäristön siisteyteen. Lähes saman verran oli heitä, joiden mielestä ympäristön siisteys oli keskinkertainen, ja runsas neljännes vastaajista koki ympäristön epäsiistiksi. Vähiten tyytyväisiä oltiin tie-, raide- ja lentomeluun sekä jokien, järvien ja purojen veden laatuun. Lentomelutilanne koettiin mainituista ympäristötekijöistä useimmin joko erittäin tai melko huonoksi. Kyselystä ilmeni, että vastaajat tunsivat huonosti kaupungin julkaisut ja etenkin ympäristöaiheiset verkkosivut ovat huonosti tunnettuja. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei osaa sanoa, kuinka hyvin kaupungin internetsivuilta saa ympäristöä koskevaa informaatiota. Kolmannes vastaajista ei osannut sanoa, kuinka hyvin kaupungin julkaisuista saa tietoa. Parhaimmaksi tietolähteeksi ympäristöasioista koettiin muu media. Ympäristöviestinnän kasvanut merkitys on tiedostettu Vantaan kaupungissa, jossa ympäristöviestinnän kehittämiseen tullaan jatkossa panostamaan entistä enemmän. Asiasanat: Ympäristöasenteet, ympäristökäyttäytyminen, kestävä kehitys Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalvelu ja ympäristökeskus Sarjan nimi: C8:2011 ISSN ISBN Kieli: suomi Kokonaissivumäärä: 47 + liitteet Hinta: *** 2

5 VANDA STAD BESKRIVNINGSBLAD Miljöcentralen Backasgränden 5 Publiceringsdatum Vanda Juni 2011 Författare: Tina Kristiansson Publikationens namn: Vandabornas miljöattituder och -beteende Detta är den fjärde kartläggningen i Vanda stad, som utreder kommuninnevånarnas miljöattityder. Frågeformuläret skickades i november-december 2009 till 2100 slumpmässigt utvalda minst 16 år fyllda vandabor. Svarsprocenten var 46. Kommuninnevånarna i Kivistö och Dickursby svarade ivrigast (50 ). På Björkby storområde var intresset sämst 39. Vandaborna förhåller sig mycket positiva till miljöskydd och man anser att miljöskyddet har ett viktigt samhälleligt värde. Liknande resultat har man även fått vid motsvarande utredningar i Finland. Miljöfrågorna utgör en väsentlig del av människor attityder och värderingar. Ett gott exempel på detta är att fyra av fem tillfrågade vandabor anser, i denna miljöattityd utredning, att miljöskyddet bör prioriteras, fastän ekonomin skulle lida. Bara var tionde sätter den ekonomiska tillväxten i främsta rummet. Hur positiva miljöattityder vandaborna har, visar det att huvuddelen av de svarande var bekymrade över alla de problem som nämndes i förfrågningen, även om graden av oro varierade beroende på företeelsen. De fem största bekymren i samband med miljön är: luftförorening-en, försämrad vattenkvalitet, ökningen av mängden avfall, den ökande användningen av kemikalier i livsmiljön och sinande naturresurser. Sju av tio svarande meddelande att de rör sig i naturen i Vanda ofta eller ganska ofta. De absolut viktigaste sakerna då människor rör sig ute i naturen, ansluter sig till motionering och frigörelse från vardagens rutiner. Däremot ansågs i Vanda att det är mindre viktigt att bekanta sig med växter, att plocka bär och svamp eller fiske och jakt. Det är allmännare att röra sig med bil i Vanda än i Helsingfors och något sällsyntare än i Esbo. Resultaten från denna enkät visar att person-bilen är det allmännaste fordonet vid arbets- och studieresor i Vanda och att vanligtvis sitter det endast en person i bilen. På detta sätt färdas fyra av tio. Likväl konstaterades det på bas av enkäten, att de flesta som svarat har nära avstånd till kollektivtrafikens hållplatser och att åtgärder för förbättrandet av kollektivtrafiken bör främjas. Vandaborna för håller sig positivt till sortering av avfall och lätt sorterbara fraktioner såsom papper, problemavfall och kartong samt glas hamnar ofta till cirkulation. En fjärdedel av svarande för inte alltid problemavfallet till mottagningspunkten, fastän lagstiftning fordrar detta. Varannan tillfrågad meddelade att metall och bioavfall går till återanvändning. De flesta upplevde att sorteringen inte medför problem. Av-ståndet till uppsamlingspunkterna och det osammanhängande nätverket orsakade mest problem på egnahemsområden. Metallinsamlingen samt placeringen av uppsamlingspunkterna för möbler och hushållsmaskiner upplevdes vara alltför avlägsna eller så viste man inte var de finns. Vid betydande uppköp var produktens förmånliga pris och inhemska ursprung för nio av tio, som svarat, av avgörande betydelse. Likväl var det för sju av tio särskilt eller ganska viktigt att produkterna inte belastade miljön, var miljömärkta och närproducerade. Priset har även bety-delse vid inköp av el: den klart största delen av svarande, 73, meddelande att de är villiga att köpa miljövänlig el, ifall elräkningen inte blir större. De svarande upplevde att det är mycket eller ganska goda möjligheter att nå grönområden i Vanda. Luftkvaliteten ansågs även allmänt vara god. Drygt hälften av de svarande var nöjda med miljöns renlighet. Nästan lika många ansåg att renligheten var måttlig och drygt en fjärde-del upplevde att miljön är osnygg. Minst nöjd var man med väg-, järnvägs- och flygbuller samt åarnas, sjöarnas och bäckarnas vattenkvalitet. Flygbullersituationen var den miljöfråga som oftast upplevdes som mycket eller tämligen dålig. Av enkäten framgick att de svarande kände dåligt till stadens publikationer och framförallt är miljöområdets internet sidor bristfälligt kända. Nästan hälften av de svarande meddelande, att de inte kan svara, hur väl man kan få information om miljön från stadens hemsidor. En tredje-del av svarande kunde inte säga hur väl man kan få information från stadens publikationer. Som bästa kunskapskälla gällande miljöärenden upplevs övrig media. Vanda stad har blivit medveten om miljökommunikationens ökade betydelse. Staden kommer att satsa ännu mera på miljökommunikation i framtiden. Referensord: miljöattituder, miljöbeteende, hållbar utveckling Utgivare: Vanda stad, informationsservicen och miljöcentralen Publikationens namn: C8:2011 ISSN ISBN Språk: finska Sidor totalt: 47 + bilagor Pris: *** 3

6 Sisällys 1 Johdanto Tutkimusaineistosta Tutkimusaineiston kokoaminen Tutkimusaineiston edustavuus Vastaajaprofiili Huoli maailmanlaajuisista ympäristöongelmista Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu Suhtautuminen ympäristönsuojeluun ja taloudelliseen kasvuun Ympäristönsuojelu ja taloudellisen kasvun yhteydet muissa tutkimuksissa Yhteiskunnallisten tavoitteiden arvottaminen Naiset panostaisivat ympäristönsuojeluun enemmän kuin miehet Ympäristönsuojelu arvona Sukupuoli, ikä ja tulot selittivät mielipide-eroja Vantaan tärkeimmät kehittämiskohteet Huolestuneisuus maailmanlaajuisista ympäristöongelmista Huolestuneisuus maailmanlaajuisiin ongelmiin taustamuuttujien valossa Muita maailmanlaajuisia ympäristöön liittyviä ongelmia vastaajien omin sanoin Suhde luontoon ja luontoarvoihin Liikkuminen Vantaan luonnossa Vantaalaisten luontosuhde Muut tärkeä asiat, jotka johdattavat luontoon Ympäristökäyttäytyminen Liikenne ja matkat Kulkutapa työ- ja opiskelumatkoilla Työ tai opiskelumatkan pituus Joukkoliikenteen käyttämisen esteet Autottomia talouksia on vähän Autottomat muita enemmän huolissaan ja muita enemmän tietoisia ympäristöasioista Myös asuinpaikka vaikutti matkojen kulkutapoihin Mielipiteet liikennepoliittisista linjauksista Jätteet Jätteiden lajittelu Lajittelun esteet Kierrätykseen ongelmallisuuteen vaikuttivat monet tekijät

7 6.2.4 Keräyspisteiden sijainti Oma toiminta jätteiden määrän vähentämiseksi Kulutus ja energia Ostopäätökset Asunnon pääasiallinen lämmitystapa Asenne ympäristöystävällisesti tuotettuun sähköön Ympäristön tila ja ympäristöhäiriöt Kokemuksia ympäristön tilasta suuralueittain Siivottomuuden kokemukset Vantaalla Ympäristöviestintä Tiedotus ympäristöasioista yleensä Suhtautuminen ympäristöasioihin yleensä Suhtautuminen ajankohtaisiin kehittämis- ja rakentamishankkeisiin Suhtautumiseen vaikuttaneet taustamuuttujat Yhteenveto ja johtopäätökset Vantaalaisten ympäristöasenteet ovat myönteisiä Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat huolestuttavat Luonto on merkittävä arvo Arkiliikenteen yleisin muoto on autoilu Kierrätys on yleistä, mutta ostopäätöksiin vaikutti eniten edullisuus ja kotimaisuus Ympäristöseikat merkitsivät ostopäätöksiä tehdessä vähemmän kuin edullisuus tai kotimaisuus Ympäristöystävällinen sähkö sai kannatusta ja sähköä myös säästettiin Kokemukset ympäristön tilasta vaihtelivat Ympäristöviestinnän tehokkuudessa olisi parantamisen varaa Ympäristöasioita pidetään tärkeinä Suuret kehittämishankkeet saivat tukea, varikkoa ja kivenmurskaamoa vastustettiin Lähteet Liitteet Liite Liite Liite Liite

8 1 Johdanto Vantaalaisten ympäristöasenteita selvitettiin ensimmäisen kerran vuonna Seuraavat tutkimukset tehtiin vuonna 1991 ja Nyt käsissäsi oleva vuoden 2009 selvitys on jatkoa näille tutkimuksille. Osa kysymyksistä on vertailtavuuden vuoksi pyritty pitämään kutakuinkin samoina. Kuitenkin jokainen näistä tutkimuksista kuvastaa aikaansa, joten myös kysymysten asettelu sekä selvitettävien aihealueiden painopisteet poikkeavat toisistaan. Ympäristöasenteita selvitetään, jotta näin saatua tietoa voitaisiin käyttää suunnittelun apuna. Seppo Lindgren kirjoitti vuoden 1978 vantaalaisten ympäristöasennetutkimuksessa seuraavaa: Suunnittelu perustuu lähtötietoihin sekä olettamuksiin ja ennusteihin tulevasta kehityksestä niillä eri aloilla, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Eräinä taustatietoina ovat yleiset arvostukset ja asenteet asioihin. Suunnittelulla pyritään toteuttamaan ne toiveet, joita yksilöillä ja yhteisöillä on. Siksi on tunnettava ne mielipiteet, joita ihmisillä on yhteisten asioiden hoitamisesta, tavoiteltavista päämääristä ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Kolmetoista vuotta myöhemmin Arsi Veikkolainen kirjoitti ympäristöasennetutkimuksensa johdantoon siitä, kuinka ympäristöasenteiden selvittäminen on tärkeää myönteisten ympäristöasenteiden vahvistamisen vuoksi. Enää ei asenteita selvitetty, jotta ihmisten toiveet voitaisiin toteuttaa, vaan jotta niihin voitaisiin myös vaikuttaa kasvatuksella ja valistamisella. Hän kirjoittaa: Nopeat muutokset yhteiskunnan rakenteissa, samoin kuin sosiaalisen-, rakennetun- ja luonnonympäristön tilassa edellyttävät sen jäseniltä, ihmisiltä, sopeutumista eli uusien käyttäytymistapojen oppimista. Jotta sopeutumista voisi tapahtua, tarvitaan ensin muutosta ja vahvistumista asenteissa sekä hyväksyttyä ja oikeutettua uutta tietoa. Ne yhdessä vaikuttavat käyttäytymistapojen (toiminnan) muuttumiseen. vuoksi vantaalaisten ympäristöasenteiden selvittäminen viiden vuoden tauon jälkeen on taas ajankohtaista. Samalla voidaan selvittää kuntalaisten tyytyväisyyttä kaupungin ympäristöpoliittisiin päätöksiin sekä kaupungin teknisiin palveluihin. Ympäristönsuojelun haasteet ovat jälleen runsaassa kymmenessä vuodessa kasvaneet ja muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, luonnonvarojen kestämätön käyttö ja etenkin ilmastonmuutos ovat asettaneet myös suunnittelun aivan uudenlaisen tilanteeseen. Entistä selvemmin nähdään, että ympäristönsuojelun tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kaikkien, niin julkisen sektorin, elinkeinoelämän kuin asukkaiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Ympäristöjohtamisen kehittäminen suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä on kehittynyt nopeasti. Myös asukkaiden asenteiden selvittäminen korostuu jälleen ajankohtana, jolloin sitoutumista ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan kaikilta. Ympäristöasenteiden ja -toiminnan selvittämisen kautta toivotaan löytyvän keinoja muun muassa oikeanlaisen valistuksen ja koulutuksen järjestämiseen. Vantaalaisten ympäristöasenteet selvitys on tehty yhteistyössä kaupungin ympäristökeskuksen ja tietopalvelun kanssa. Kyselylomakkeen suunnittelivat tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä, erikoistutkija Juhani Riihelä ja tutkija Elina Parviainen kaupungin tietopalveluyksiköstä sekä ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson ympäristökeskuksesta. Otanta, tallennus ja tilastojen muokkaus tehtiin kaupungin tietopalveluyksikössä. Tutkimusaineistoa kokevan kappaleen 2 raporttiin kirjoitti Juhani Riihelä, muut tekstit Tina Kristiansson. Kun vuonna 1997 jälleen toteutettiin vantaalaisten ympäristöasennetutkimus, oli ympäristönsuojelutyö ottanut harppauksen eteenpäin niin Vantaalla kuin muuallakin Suomessa. Rion konferenssissa lanseerattu kestävän kehityksen teema oli levinnyt laajalle. Vantaa oli lähtenyt mukaan Agenda 21 -työhön, kaupungilla oli ympäristöohjelma ja ympäristökasvatus oli vakiintunut kouluissa. Tutkimuksen tekijä Siru Kauppinen kirjoitti selvityksen johdannossa: Ympäristöasiat ovat tullet näkyviksi yhä useammalla yhteiskunnan osa-alueella. Tämän 6

9 2 Tutkimusaineistosta 2.1 Tutkimusaineiston kokoaminen Marras-joulukuussa 2009 toteutetun postikyselyn vastaajat poimittiin Facta-kuntarekisteristä otoksella, jonka kohteena olivat Vantaan 16 vuotta täyttäneet asukkaat. Otantamenetelmänä oli ositettu tasavälinen otanta, jolla Vantaan jokaiselta suuralueelta poimittiin 300 vastaajaa, siis yhteensä henkilöä. Asuntoväestö lajiteltiin ennen poimintaa järjestykseen asuinkaupunginosan ja huoneistotunnuksen mukaan. Huoneiston sisällä järjestys oli satunnainen. Vastauksia karhuttiin vain kerran, joten vastausprosentti jäi keskinkertaiseksi, 46 prosenttiin. Kivistöläiset ja tikkurilalaiset vastasivat innokkaimmin (50 ), Koivukylän suuralueella kiinnostus oli vähäisintä (39 ). (Liite 1, taulukko 1.) 2.2 Tutkimusaineiston edustavuus Kysymys tutkimusaineiston edustavuudesta liittyy aineistosta saatujen tulosten yleistettävyyteen. Edustavuutta testattiin ositteittain Facta-kuntarekisteristä saatujen tietojen, eli vastaajan sukupuolen, iän, äidinkielen, asuntokunnan koon, talotyypin ja rakennuksen alkuperäisen rahoitusmuodon mukaan. Edustavuus osoittautui lähes kaikilla suuralueilla heikohkoksi, joten tilannetta korjattiin jälkiosittamalla ja uudelleenpainottamalla aineisto kahden pahiten vinoutuneen tekijän mukaan. Toinen niistä oli ikä (vanhemmat asukkaat vastasivat nuorempia aktiivisemmin), toinen alueesta riippuen joko sukupuoli tai talotyyppi. Menettelyn jälkeen tutkimusaineiston voidaan katsoa edustavan tyydyttävästi tutkimuksen kohteena ollutta väestöä. (Liite 1, taulukko 2.) Aineisto näyttää vinoutuneen jonkin verran myös vastaajien koulutustason suhteen (vrt. liite 2, taulukko 4), mutta koska tekijän vaikutus vastausjakaumiin oli vähäinen, ei vinoumaa tältä osin korjattu. 2.3 Vastaajaprofiili Kyselyyn vastanneiden ominaisuudet eli ns. vastaajaprofiili on esitetty jakaumina liitteessä 2. Tiedot on saatu joko otannan kohteena olleesta Factakuntarekisteristä tai kyselylomakkeelta. Jakaumat kuvaavat vastaajajoukkoa aineistossa havaittujen vinoumien korjaamisen jälkeen, eli samalla myös tutkimuksen kohteena ollutta 16 vuotta täyttänyttä asuntoväestöä. Naisten osuus oli 55 prosenttia, kun kyselyn kohteena olleessa asuntoväestössä heitä oli kolme prosenttiyksikköä vähemmän. Vastaajien ikä oli keskimäärin 45,4 vuotta, kohdeväestössä puoli vuotta vähemmän. Vajaalla kolmasosalla oli kertomansa perusteella korkeakoulutasoinen koulutus, kun väestössä heitä oli tilastojen perusteella kymmenkunta prosenttiyksikköä vähemmän. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet olivat 91 ja 3 prosenttia, vieraskielisten 6 prosenttia. Lähes puolet vastaajista oli syntynyt Helsingin seudulla, lähes viidennes Vantaalla ja runsas toinen viidennes Helsingissä. Joka toinen oli syntynyt muualla Suomessa ja vajaat kymmenen prosenttia ulkomailla. Niukka enemmistö vastaajista oli yksin asuvia tai pareja, vajaa puolet kuului lapsiperheisiin. Noin yhdeksän vastaajaa kymmenestä suostui vastaamaan tulojaan kartoittavaan kysymykseen. Kotitalouden verotuksen jälkeiset nettotulot olivat euroa ja kun tulot suhteuttaa perheenjäsenten määrään, runsaat euroa/perheenjäsen. Joka toinen asui kerrostalossa, toinen puoli - kuten Vantaalla yleensäkin - pientalossa. Omistusasuntojen osuus oli noin 60 prosenttia. Noin neljällä viidestä oli käytössään auto. 7

10 3 Huoli maailmanlaajuisista ympäristöongelmista Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa selvitettiin ihmisten asennoitumista ympäristöongelmiin yleensä suhteessa muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä huolestuneisuuden astetta suhteessa erilaisiin maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin. 3.1 Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu Keskustelu ympäristönsuojelun ja taloudellisen kasvun yhteensovittamisesta liittyy kestävän kehityksen määritelmän kehittymiseen. Keskustelu kestävästä kehityksestä alkoi 1970-luvulla, kun Rooman klubi julkisti Kasvun rajat -raporttinsa ja YK järjesti ensimmäisen suuren ympäristökokouksen Tukholmassa Yleiseen tietoisuuteen kestävän kehityksen määritelmä tuli vuonna 1987, kun Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio (The World Comission on Environment and Development) eli niin sanottu Brundtlandin komissio julkaisi raportin Yhteinen tulevaisuutemme, joka sisälsi ensimmäisen määritelmän kestävästä kehityksestä. Brundtlandin komissio määritteli kestävän kehityksen kehitykseksi, joka täyttää nykyisten sukupolvien tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omat tarpeensa. Kestävä kehitys perustuu ihmiskeskeiseen eli antroposentriseen ajatteluun. Komission tulkinnan mukaan kestävässä kehityksessä on kyse siitä, miten maailmantalous voi turvata inhimillisten tarpeiden tyydytyksen. Lähtökohtana ei siis ole biosfäärin tai tiettyjen ekosysteemien suojelu tai säilyttäminen. Ehdottomana vaatimuksena kuitenkin on, ettei taloudellinen toiminta vaaranna elämää maapallolla ylläpitäviä järjestelmiä eikä aiheuta ekokatastrofia. (Champagne 2009, s. 7) Brundtlandin raportissa mainitaan ensisijaiseksi huolenaiheeksi kehitysmaiden köyhyyden ja alikehityksen lievittäminen. Tähän tarvitaan taloudellista kasvua sekä kehitysmaissa että teollisuusmaissa. Talouskasvun katsottiin olevan ekologisesti kestävällä pohjalla, jos teollisuusmaiden kasvun nykyiset trendit jatkuvat eli jos materiaalien ja energian käyttöä edelleen tehostetaan, niukkoja luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla tai runsaammilla luonnonvaroilla ja kasvu suunnataan edelleen vähemmän materiaaleja ja energiaa tarvitseviin palveluihin. Brundtlandin raportin ajattelun perustana on, että taloudellista kasvua voidaan lisätä ja samaan aikaan ympäristön laatua voidaan parantaa. (Määttä & Pulliainen 2003, s. 39) Kestävän kehityksen näkemystä, jonka mukaan talouskasvun avulla voidaan poistaa tai lievittää köyhyyttä kehitysmaissa, on kritisoitu. Teoksessa Kasvun rajat 30 vuotta myöhemmin kirjoitetaan, että köyhyyttä ei voida poistaa, ellei talouden rakenne muutu. Talouden kasvu nykymaailmassa tekee köyhyydestä pikemminkin pysyvää ja kasvattaa eroa rikkaiden ja köyhien välillä. Kritiikissä todetaan, ettei köyhyyttä voiteta, ellei maailmanjärjestelmää rakenneta uudestaan niin, että kasvu suunnataan sitä eniten tarvitseville. Tällä hetkellä talous kasvaa pääosin jo ennestään rikkaissa maissa. Vuosisadan kestäneen talouskasvun aikana rikkaiden ja köyhien välille on jäänyt valtava epäsuhta. Monet tutkijat pitävät kestävän kehityksen käsitettä ristiriitaisena ja katsovat ristiriidan johtuvan siitä, että sen edistämiseen liittyvät pyrkimykset liittyvät länsimaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja arvoissa tapahtumassa olevaan laajempaan murrokseen. Tällainen murrosvaihe sisältää aina ajatuksia ja käytäntöjä, jotka ovat alkuun ristiriitaisia, mutta vähitellen eri tahojen välille syntyy yhteisymmärrys ja uudet käytännöt ja ajatukset muuttuvat vallitseviksi ja yleisesti hyväksytyksi. (Champagne 2009, s. 7) Ympäristöneuvos Antero Honkasalo on Ympäristölehteen kirjoittamassaan artikkelissa todennut, että talouskriisi ja sen jälkihoito ovat tuoneet talouden kasvun ympäristöpolitiikan keskeiseksi kysymykseksi. OECD on laatimassa vihreän kasvun strategiaa ja UNEP on julkistanut oman vihreän talouden ohjelmansa. Toisaalta samaan aikaan talouskasvun kritiikki on elpynyt. Enää ei puhuta nollakasvusta, vaan talouden tietoisesta ja suunnitelmallisesta supistamisesta, niin sanotusta Degrowth-liikkeestä. (Ympäristö 6/2010) 8

11 3.1.1 Suhtautuminen ympäristönsuojeluun ja taloudelliseen kasvuun Kyselylomakkeen saaneille vantaalaisille esitettiin kaksi väittämää ympäristönsuojelun ja taloudellisen kasvun yhteydestä. Toisessa väittämässä todettiin, että taloudellinen kasvu tulisi asettaa etusijalle siinäkin tapauksessa, että ympäristö jonkin verran kärsisi ja toisessa väittämässä asetelma oli päinvastainen. Vantaalaisten vastaajien näkemykset ympäristönsuojelun ja taloudellisen kasvun ensisijaisuudesta kallistuivat voimakkaasti ympäristönsuojelun hyväksi. Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että ympäristönsuojelu tulisi asettaa etusijalle, vaikka talous kärsii. Vain noin joka kymmenes asettaisi taloudellisen kasvun etusijalle ja heitä, jotka eivät osanneet ottaa asiaan kantaa, oli saman verran. Naiset olivat taipuvaisempia kuin miehet nostamaan ympäristönsuojelun talouskasvun edelle. Myös koulutuksen lisääntyessä ympäristömyönteisyys kasvoi. Korkeintaan yo-tutkinnon suorittaneet suosivat ympäristönsuojelua kuitenkin enemmän kuin keski- tai alimman korkea-asteen suorittaneet. Lisäksi ikä näyttäisi vaikuttavan asenteisiin, koska ympäristönsuojelun suosiminen oli yleisintä vuotiaiden ikäluokassa Ympäristönsuojelu ja taloudellisen kasvun yhteydet muissa tutkimuksissa Ympäristönsuojelun ja taloudellisen kasvun yhteyksiä on kysytty myös vuonna 2007 kuutoskaupunkien työntekijöille suunnatussa asennekyselyssä, sekä Helsingin kaupungin asukkaiden asennekyselyssä vuodelta Kuutoskaupungeilla tarkoitetaan Suomen kuutta suurinta kaupunkia: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Näiden kyselyiden vastauksia ei kuitenkaan voi suoraan verrata Vantaan kyselyyn, sillä niissä oli mahdollista valita myös vaihtoehto, jossa ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti. Helsingin tutkimus jakoi väestön kahteen mielipideryhmään niin, että vajaa puolet näki samanaikaisen kehityksen mahdolliseksi, kun taas melkein yhtä suuri joukko asetti ympäristönsuojelun etusijalle. Kuutoskaupunkien kyselyssä lähes 90 prosenttia kallistui ympäristönsuojelun edelle asettamiseen. (Lankinen 2005, s. 20 ja Koskela 2008, s. 71) Molemmissa kyselyissä kuitenkin ilmeni sama suuntaus kuin Vantaan kyselyssä, eli vain pieni joukko asettaisi taloudellisen kasvun ympäristönsuojelun edelle: Helsingin vastaajista 10 prosenttia ja kuutoskaupunkien työntekijöistä vain vajaa 7 prosenttia. (Lankinen 2005, s. 20 ja Koskela 2008, s. 71) Mies Nainen Yhteensä Taloudellinen kasvu tulisi asettaa etusijalle, vaikka ympäristö kärsii Ympäristönsuojelu tulisi asettaa etusijalle, vaikka talous kärsii En osaa sanoa Kuvio 3.1 Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu sukupuolen mukaan. 9

12 3.2 Yhteiskunnallisten tavoitteiden arvottaminen Ympäristökysymys on nykyisin olennainen osa asenne- ja arvomaailmaamme. Yhteiskunnallinen ympäristötutkimus on vakiinnuttanut asemansa ja ympäristöasiat koetaan yleisesti tärkeiksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi siinä missä esimerkiksi työttömyys. Ympäristökysymysten yhteiskunnallisen dynamiikan tutkimus tuottaa akateemisen perustutkimuksen lisäksi suunnittelun ja politiikan käytäntöihin soveltuvaa tietoa. (Viinikainen 1997, s. 9 ja Mesimäki 2004, s. 38) Tässä tutkimuksessa kyselylomakkeen saaneille esitettiin joukko väittämiä, joilla selvitettiin ympäristönsuojelun merkitystä suhteessa muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Tärkeimmiksi tavoitteiksi kyselyssä nousi työttömyyden torjunta ja heti sen perään ympäristönsuojeluun panostaminen. Mielipiteet olivat hyvin vahvoja, yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että näihin molempiin asioihin tulisi panostaa enemmän Naiset panostaisivat ympäristönsuojeluun enemmän kuin miehet Monet taustatekijät vaikuttavat yhteiskunnallisten tavoitteiden kannatukseen. Vantaalla sekä naiset että miehet olivat yhtä usein sitä mieltä, että kulutuseroja tulisi tasoittaa vähäosaisten ja rikkaiden välillä. Sen sijaan naisten mielestä ympäristösuojeluun tulisi panostaa enemmän, kuten myös työttömyyden torjuntaan. Miehet taasen korostivat naisia useammin taloudelliseen kasvuun panostamisen tärkeyttä. Kulutuserojen tasoittaminen yhteiskunnallisena tavoitteena katsottiin tärkeäksi sekin, ja seitsemän kymmenestä kannatti väittämää. Tämä väittämä aiheutti kuitenkin enemmän epävarmuutta samoin kuin edelliset väittämät, sillä en osaa sanoa - vastauksia oli enemmän (7 prosenttia), kuten myös taloudellisen kasvun merkitystä mittaavassa väittämässä. Yhteiskunnallisista tavoitteista taloudelliseen kasvuun panostaminen sai vähiten kannatusta ja vain joka toinen oli sitä mieltä, että siihen tulisi panostaa enemmän. Ympäristönsuojelun merkitys on myös Helsingissä tehtyjen ympäristöasennetutkimusten mukaan ollut korkealla sijalla jo parinkymmenen vuoden ajan. Vuonna 2005 tehdyssä ympäristöasennetutkimuksessa vastaajat ovat asettaneet nämä yhteiskunnalliset tavoitteet samaan järjestykseen kuin Vantaalla nyt tehdyssä tutkimuksessa. (Lankinen 2005, s. 15) 10

13 3.3 Ympäristönsuojelu arvona Kysymyksessä neljä tarkasteltiin väittämiä, joissa selvitettiin vastaajien asenteita yleisiin ympäristökysymyksiin. Yleisesti ottaen vastaukset olivat hyvin ympäristömyönteisiä. Luonnonvarojen kestävä kulutus sai eniten kannatusta, sillä jopa 94 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ihmisten tulisi sopeuttaa oma toimintansa sellaiseksi, että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta loppuun. Oma ympäristötiedon taso koettiin korkeaksi, sillä 75 prosenttia oli sitä mieltä, että tuntee oman toimintansa ympäristövaikutukset. 74 prosenttia vastaajasta oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan aiheuttama. Vaikka luonnonvarojen kestävää kulutusta piti tärkeänä yli 90 prosenttia vastaajista, hieman harvempi, eli 70 prosenttia vastaajista, kuitenkin katsoi, että lähestymme ihmismäärän rajaa, jota maapallo ei pysty kantamaan. Myös tässä kysymyksessä pyydettiin vastaajia ottamaan kantaa ympäristönsuojelun ja taloudellisen kasvun väliseen yhteyteen. Nyt 70 prosenttia vastasi, että nämä yhteiskunnalliset tavoitteet ovat mahdollisia samanaikaisesti. Lähes saman verran oli heitä, jotka kokivat, että ihmiset käyttäytyisivät toisin, jos tuntisivat omat ympäristövaikutuksensa. Vastaukset ovat samansuuntaisia kuin Helsingin sekä kuutoskaupunkien työntekijöille tehdyssä kyselyssä Sukupuoli, ikä ja tulot selittivät mielipide-eroja Tässä tutkimuksessa miehillä usko taloudellisen kasvun ja ympäristönsuojelun samanaikaisuuteen oli naisia voimakkaampi, joskin ero poistuu, kun en osaa sanoa -vastaajia ei lasketa mukaan. Yli 50-vuotiaat uskoivat nuorempia ikäluokkia useammin, että taloudellinen kasvu ja ympäristönsuojelu ovat mahdollisia yhtäaikaa. Naiset uskoivat miehiä useammin, että ilmastonmuutos on ihmisen aikaansaama. Naisista tämän väittämän kanssa oli samaa mieltä 79 prosenttia, kun miesten vastaava luku oli 70. Samoin kaikkiin näihin asennetta mittaaviin väittämiin naiset vastasivat miehiä ympäristömyönteisemmin. Ikäluokittain tarkasteltuna nuoret, alle 35-vuotiaat, olivat muita useammin ympäristöasenteiltaan kielteisempiä. Esimerkiksi nuoret uskoivat teknologian mahdollisuuksiin ratkaista ympäristöongelmat useammin kuin muut ikäluokat. Jopa joka kolmas alle 35-vuotias oli sitä mieltä, että ympäristöongelmia ei ole tarpeen ehkäistä ennakolta, koska ongelmat kyetään ratkaisemaan tekniikan ja tieteen avulla. Ympäristöasioiden merkityksestä vastaajille kertoo myös se, että vain 24 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kansalaiset pystyvät vaikuttamaan riittävästi ympäristöasioita koskevaan päätöksentekoon. Myönteinen asenne ympäristöasioihin tuli selville myös silloin, kun väittämät olivat esitetty ympäristönsuojelun tavoitteiden vastaisesti. Esimerkiksi väitettä siitä, että ympäristönsuojelun toimenpiteisiin ei kannata ryhtyä ennen kuin ympäristöongelman syistä ja seurauksista on olemassa tieteellisesti luotettavaa tietoa, kannatti vain 18 prosenttia vastaajista. Samaa kertoo myös se, että vain runsas 10 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tiedotusvälineissä käsitellään liikaa ympäristöasioita tai että ympäristöongelmia ei ole tarpeen ehkäistä ennakolta, koska ihminen kykenee ratkaisemaan syntyneet ongelmat tekniikan ja tieteen avulla. 11

14 Ihmisten tulisi sopeuttaa oma toimintansa sellaiseksi, että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta loppuun Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos opn ihmiskunnan on ihmiskunnan aiheuttama aiheuttama Lähestymme ihmismäärän rajaa, jota maapallo ei pysty kantamaan Ihmiset käyttäytyisivät Ihmiset käyttyisivät toisin, jos toisin, tietäisivät toimiensa tietäisivät todelliset toimiensa ympäris- todelliset jos tövaikutukset ympäristövaikutukset Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti Tiedän oman toimintani Tiedän oman ympäristövaikutukset toimintani ympäristövaikutukset Kansalaiset pystyvät vaikuttamaan riittävästi ympäristöasioita koskevaan päätöksentekoon Ympäristöongelmia Ympäristöongelmia ei ole tarpeen ei ehkäistä ole ennakolta, koska ihminen kykenee ratkaisemaan syntyneet ongelmat tekniikan ja tarpeen ehkäistä ennakolta, koska tieteen avulla ihminen kykenee ratkaisemaan Ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ei kannata ryhtyä ennen kuin ympäristöongelman syistä ja seurauksista on olemassa tieteelliseesti luotettavaa tietoa Tiedotusvälineissä Tiedotusvälineissä käsitellään käsitellään liikaa ympäristöongelmia liikaa ympäristöongelmia Kuvio 3.2 Suhtautuminen ympäristöasenneväittämiin Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Niin ikään tulotaso jakoi mielipiteitä. Keskituloiset eli verojen jälkeen euroa kuussa ansaitsevat asuntokunnat olivat muita useammin sitä mieltä, että lähestymme ihmismäärän rajaa, jota maapallo ei pysty kantamaan. Pienituloiset, eli alle euroa kuussa ansaitsevat, olivat taasen muita useammin sitä mieltä, että ihmisten tulisi sopeuttaa oma toimintansa sellaiseksi, että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta loppuun. Keskituloiset uskoivat vähiten ihmisen kykyyn ratkaista ympäristöongelmia. Väitteeseen, että taloudellinen kasvu ja ympäristönsuojelu ovat mahdollista samanaikaisesti, uskoivat vastaajat sitä enemmän mitä suuremmat tulot heillä olivat. Keskituloiset olivat muita useammin sitä mieltä, että ympäristönsuojelutoimenpiteisiin kannattaa ryhtyä ennen kuin asiasta on tieteellisesti luotettavaa tietoa. Tuloluokka näytti muovaavan mielipiteitä myös siten, että mitä pienemmät tulot olivat sitä useammin vastaajat olivat sitä mieltä, että tiedotusvälineissä käsitellään liikaa ympäristöongelmia. Tietoon omista ympäristövaikutuksista oltiin sitä varmempia mitä pienemmät tulot olivat. Myös kansalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa ympäristöasioita koskevaan päätöksentekoon uskottiin sitä enemmän mitä pienemmät vastaajan tulot olivat. 12

15 3.4 Vantaan tärkeimmät kehittämiskohteet Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä asioita olisi tärkeä kehittää Vantaalla. Kysymyksessä lueteltiin kuusi asiaa ja pyydettiin valitsemaan niistä järjestyksessä kolme tärkeintä. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi Vantaalla nousivat työttömyyden parantaminen (84 ), ympäristönsuojelun tehostaminen (66 ) ja joukkoliikenteen kehittäminen (56 ). Sama kysymys, joskin hieman eri muodossa, esitettiin myös Vantaan vuoden 1991 ympäristöasennetutkimuksessa. Kuten nytkin, ympäristönsuojelun tehostamista pidettiin tuolloin toiseksi tärkeimpänä kehittämiskohteena. Vuonna 1991 tärkeimpänä kehittämiskohteena pidettiin kuitenkin asumisolojen parantamista, joka nyt tehdyssä tutkimuksessa asettui vasta viidennelle sijalle. Työttömyyden vähentäminen, joka nyt koettiin kaikkein eniten kehittämistoimia vaativaksi alueeksi, oli vuonna 1991 sijalla kolme. Muutoin järjestys oli sama. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden kehittäminen sijoittui listan häntäpäähän. (Veikkolainen 1991) Tärkeimmistä kehitettävistä asioista naiset ja miehet olivat hyvin yksimielisiä. Ainoa tilastollisesti merkitsevä ero ilmeni sosiaaliturvan parantamisessa, mitä naiset pitivät miehiä tärkeämpänä kehittämisalueena. Tulot vaikuttivat vastaajien mielipiteisiin siten, että pienituloisimmat pitivät muita enemmän tärkeinä asunto-olojen parantamista, joukkoliikenteen kehittämistä ja sosiaaliturvan parantamista. Ikäluokittain tarkasteltuna nuoret, alle 35-vuotiaat, pitivät sosiaaliturvan parantamista muita tärkeämpänä. Sosiaaliturvan tärkeyttä korostivat muita enemmän myös enintään ylioppilastutkinnon suorittaneet. Avo- ja avioparit sekä pariskunnat, joilla on lapsia, pitivät joukkoliikenteen kehittämistä muita vastaajia tärkeämpänä. Joukkoliikenteen kehittäminen oli myös sitä tärkeämpää mitä suuremmassa asuntokunnassa vastaaja asui. Yksinhuoltajat korostivat muita enemmän asuntoolojen parantamista ja työttömyyden vähentämistä. Asunto-olojen parantamista piti vähiten tärkeänä omakotitalossa asuvat ja joukkoliikenteen kehittämisessä näkivät vähiten puutteita kerrostaloasukkaat, mikä kertonee siitä, että tiiviisti rakennetuilla alueilla asukkaat ovat tyytyväisempiä joukkoliikennepalveluihin kuin muualla. Työttömyyden vähentäminen Ympäristönsuojelun tehostaminen Joukkoliikenteen kehittäminen Sosiaaliturvan parantaminen Asunto-olojen parantaminen Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden kehittäminen Kuvio 3.3 Tärkeimmät asiat, joita Vantaalla tulisi kehittää. 13

16 4 Huolestuneisuus maailmanlaajuisista ympäristöongelmista Huolestuneisuutta maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin selvitettiin esittämällä kyselyssä lista ympäristöön liittyviä ongelmia, joihin vastaajat saivat ilmaista huolestuneisuuden asteensa 6-portaisella asteikolla: en lainkaan huolestunut erittäin huolestunut. Vastaajan katsottiin olevan huolestunut ilmiöstä, mikäli hän on vastannut asteikossa johonkin kolmesta eniten huolestuneisuutta ilmaisevaan luokkaan. Vastauksista kävi ilmi, että valtaosa oli huolissaan kaikista mainituista ympäristöön kohdistuvista uhista, joskin huolestuneisuuden aste vaihteli ilmiöittäin. Vantaalaisten viisi suurinta ympäristöön liittyvää huolenaihetta olivat: ilman saastuminen, vesien laadun heikkeneminen, jätemäärien kasvu, elinympäristön heikkeneminen ja luonnonvarojen ehtyminen. Tämän jälkeen eniten huoletti ihmistoiminnasta aiheutuvat onnettomuudet ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Vasta kahdeksanneksi suurimmaksi uhaksi nähtiin ilmastonmuutos, joskin siitäkin neljä viidestä vastaajasta oli huolissaan. Tulos oli hieman yllättävä ja poikkesi monista muista viime aikoina kansalaisille tehdyistä ympäristöasennetutkimustuloksista. Ilmastonmuutos on useissa tutkimuksissa noussut ihmisten huolenaiheiden listalla ensimmäisille sijoille. Vantaalaisten asenteisiin on voinut vaikuttaa kyselyn ajankohta. Asukkaat saivat kyselylomakkeet täytettäväkseen ajankohtana, jolloin tiedotusvälineissä käytiin vilkasta keskustelua ilmastotutkijoiden tutkimustulosten paikkansapitävyydestä ja jopa tutkimustulosten vääristelystä. Espoossa vuonna 2007 tehdyssä ympäristöasennetutkimuksessa ilmastonmuutos koettiin selvästi vakavimmaksi ympäristöongelmaksi ennen Vantaallakin kärjessä olevia ilman saastumista ja vesien ladun heikkenemistä. Tähän tulokseen vaikuttanee vuonna 2007 kiihtynyt julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta, jota edelleen siivitti amerikkalaisen ympäristöaktivistin Al Goren samana vuonna saama Nobel-rauhanpalkinto (Espoon kaupunki 2007, s. 10) Ilman saastuminen Vesien laadun heikkeneminen Jätemäärien kasvu Elinympäristön kemikalisoituminen Luonnonvarojen ehtyminen Ihmistoiminnasta aiheutuvat ympäristöonnettomuudet Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Ilmastonmuutos Kerskakulutus Väestön kasvu Köyhyys Luonnononnettomuudet Huolestuneet Ei huolestuneet Kuvio 4.1 Huolestuneisuus maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin. 14

17 Vantaalaisten kokemista huolenaiheista vähiten heitä huolettivat luonnononnettomuudet, köyhyys ja väestön kasvu. Kaikki nämä ovat ilmiöitä, jotka koskettavat vain heikosti länsimaiden asukkaita ja ehkä myös sen takia ne koettiin etäisiksi ja vähemmän uhkaaviksi ympäristöongelmiksi. Lisäksi vastaajat eivät välttämättä miellä näitä varsinaisiksi ympäristöongelmiksi. Ilman saastumisen nouseminen huolestuttavimmaksi maailmanlaajuiseksi ympäristöongelmaksi voi johtua muun muassa parantuneesta ilman laadun tiedottamisesta pääkaupunkiseudulla. Huolestuminen vesien laadun heikkenemisestä on kansainvälisessä Euroopan Unionin vuonna 2007 tekemässä selvityksessä todettu olevan yleisintä Itämeren maiden asukkaille. Tutkimuksessa Itämeren tilan on oletettu vaikuttavan tuloksiin ainakin jossain määrin. Näin ollen voidaan arvioida, että Itämeren tila on saattanut vaikuttaa myös vantaalaisten vastauksiin. (European Commission 2008, s. 9) 4.1 Huolestuneisuus maailmanlaajuisiin ongelmiin taustamuuttujien valossa Pienet, yhden tai kahden hengen asuntokunnat kokivat ilmastonmuutoksen vähäisempänä uhkana kuin yli kolmen hengen asuntokunnat. Sukupuoli vaikutti niin ikään huolestuneisuuteen: naiset kokivat ilmastonmuutoksen uhan selkeästi miehiä voimakkaammin. Lisäksi asumismuoto vaikutti tuloksiin. Myös koulutustason noustessa ilmastonmuutoksen uhka mainittiin useammin huolenaiheeksi. Lisäksi autottomat vastaajat ilmaisivat useammin olevansa huolissaan ilmastonmuutoksesta kuin vastaajat, joiden taloudessa oli auto. Naiset olivat ilmastonmuutoksen lisäksi miehiä huolestuneempia kaikista ympäristöön liittyvistä maailmanlaajuisista ongelmista lukuun ottamatta väestön kasvua, jossa miesten ja naisten näkemykset eivät poikenneet toisistaan. Muuten väestönkasvu huoletti enemmän yksinasuvia tai lapsettomia avo- ja aviopareja. Nuoret, alle 35-vuotiaat, pitivät väestön kasvua pienempänä globaalina uhkana kuin vanhemmat. Autottomia vastaajia luonnonvarojen ehtyminen huoletti enemmän kuin autollisia. Autottomat olivat muita huolestuneempia myös ilman saastumisesta. Muutoin ilman saastuminen huolestutti vähiten nuoria, alle 35-vuotiaita. Huolestuneimpia ilman saastumisesta olivat vuotiaat. Ihmistoiminnasta aiheutuvat ympäristöongelmat askarruttivat muita enemmän vuotiaita vastaajia. Vesien laadun heikkeneminen huolestutti muita enemmän vuotiaita ja pitkään Vantaalla asuneita. Köyhyys aiheutti maailmanlaajuisena ympäristöongelmana huolta eniten nuorille, alle 35-vuotiaille, ja huolenaihe väheni mitä vanhemmasta vastaajasta oli kysymys. Eniten asia askarrutti vain enintään yo-tutkinnon suorittaneita ja pienituloisimpia vastaajia. Kerskakulutus huolestutti eniten nuoria, yksinasuvia ja lapsettomia pariskuntia. 4.2 Muita maailmanlaajuisia ympäristöön liittyviä ongelmia vastaajien omin sanoin Kyselyssä mainittujen ympäristöongelmien lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus mainita jokin muu ympäristöön liittyvä maailmanlaajuinen ongelma, josta he kantavat huolta. Näitä vastauksia saatiin 125 ja suurin osa niistä koski ihmisen toimintaan liittyviä asioita. Maailmanlaajuisena ympäristöön liittyvänä ongelmana mainittiin usein yleisesti ihmisten ahneus, ajattelemattomuus ja itsekkyys. Eräs vastaaja kiteytti edellä mainitun ongelman vastaamalla: Homo sapiens -lajin jumalaton hölmöys. Toisaalta myös ympäristönsuojelijat saivat osansa ja ympäristöön liittyväksi ongelmaksi nähtiin myös jatkuva parempien ympäristöihmisten muiden tyhmänä pitäminen. Useissa avovastauksissa tuotiin esille myös sotien, konfliktien, terrorismin ja sosiaalisten levottomuuksien aiheuttama huoli. Uhkaavina koettiin myös yhteiskuntien rakenteisiin liittyvä seikat, kuten eriarvoisuus yhteiskunnassa, työttömyys, syrjäytyneisyys ja varakkaiden maiden ahneus sekä poliitikkojen korruptoituneisuus. Joukko vastaajista halusi tuoda esille huolensa luonnon ekosysteemien vaurioitumisesta. Näissä vastauksissa mainittiin muun muassa merien lämpeneminen, merien planktonin väheneminen, metsien muuttaminen asuinalueiksi sekä luonnonkasvien häviäminen. Myös ympäristöhäiriöt, kuten melu ja roskaantumien sekä ongelmajätteiden käsittelemättömyys ja hautaaminen luontoon, haluttiin mainita ympäristöön liittyvinä maailmanlaajuisina ongelmina. 15

18 5 Suhde luontoon ja luontoarvoihin Kaikilla ihmisillä on luontosuhde, mutta sen sisältö voi vaihdella ja myös muuttua. Ympäristöfilosofi Leena Vilkan mukaan on kolmenlaista suhtautumista luontoon: 1. Tuotantokeskeinen suhtautuminen, jolloin luonto on tuotannon ja raaka-aineiden varasto, 2. Ihmiskeskeinen ajattelu, jolloin luonto palvelee ihmisen sivistymistä ja henkistä kasvua ja 3. Luontokeskeinen ajattelussa, jossa painotetaan luonnon oikeuksia ja hyvinvointia. Viimeksi mainitussa keskeistä on ajatus siitä, että ihminen on tasavertainen osa luontoa (Vilkka 1993, s. 89) Luonto ja ympäristö ovat pitkälti toistensa synonyymejä. Painotus on kuitenkin niin, että ympäristö on ihmisen värittämää, luonto taas on luonnonvarainen, ei ihmisen värittämää aluetta. Nykyisen länsimaisen luontosuhteen elementtejä lienevät selkeästi hyötyajattelun ja nautinnonhalun erilaiset muunnelmat. Tietynlaista luonnonsuojeluajattelua esiintyy tukemassa edellä mainittuja, sillä onhan esimerkiksi metsän rauhasta hankala nauttia, jos metsä on viimeiseen asti paljaaksi kaluttu. 5.1 Liikkuminen Vantaan luonnossa Luonnon merkitystä vantaalaisille haluttiin selvittää aluksi kysymällä, kuinka usein he liikkuvat luonnossa. Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti liikkuvansa melko usein, usein liikkujia oli runsas kolmannes ja harvoin liikkuvia viidennes vastaajista. Kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei koskaan liiku Vantaan luonnossa. Asumismuoto jakoi vastaajia harvoin ja paljon luonnossa liikkuviin merkittävällä tavalla. Selkeästi eniten luonnossa liikkuivat pari- ja rivitaloasujat ja vähiten kerrostaloissa asuvat. Saattaa olla, että tällöin myös omalla pihalla liikkuminen on koettu luonnossa liikkumiseksi (katso seuraava kysymys). Myös ikä vaikutti luonnossa liikkumisen määrään niin, että keski-ikäiset, vuotiaat, olivat ahkerimpia luonnossa liikkujia. Enemmän koulutusta hankkineet liikkuivat luonnossa muita useammin. Heitä oli myös pientaloasujista enemmistö. Ahkerimmin Vantaan luonnossa liikkuivat avo- ja avioparit, joilla on lapsia. Vantaan luonto houkutteli kävijöitä myös muita useammin yli 30 vuotta Vantaalla asuneista. Yht. Kerrostalo Pari-/rivitalo Omakotitalo Usein Harvoin Melko usein En koskaan Kuvio 5.1 Liikkuminen Vantaan luonnossa asumistyypin mukaan. 16

19 5.2 Vantaalaisten luontosuhde Kyselyssä vastaajille lueteltiin joukko luontosuhteeseen liittyviä tekijöitä, ja vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeiksi he ne kokevat liikkuessaan Vantaan luonnossa. Koska Vantaa on osa tiiviisti rakennettua pääkaupunkiseutua, keskityttiin kysymyksissä ihmiskeskeisten ja luontokeskeisten näkökulmien esille tuomisen. Vantaan luonnossa liikkuvilta kysyttiin myös, mitkä motiivit heillä oli luontoon lähtemiseen. Ylivoimaisesti tärkeimmät asiat vastaajille olivat raittiin ilman saaminen, luonnonkauneudesta nauttiminen, liikunta luonnossa sekä hiljaisuuden ja luonnon äänien kokeminen. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti edellä mainittuja seikkoja joko erittäin tai melko tärkeinä. Kahdeksan vastaajaa kymmenestä piti erittäin tai melko tärkeinä luonnon vetovoimatekijöinä myös vapaa-ajan viettämistä luonnossa, arkipäivän rutiineista irtautumista, yhdessäoloa perheen kanssa sekä luonnon tapahtumien tarkkailua sekä omassa rauhassa oleskelua. Muita asioita vähemmän tärkeäksi koettiin tutustumista kasveihin ja eläimiin sekä sienten tai marjojen keräilyä sekä kalastusta ja metsästystä. Luonnossa liikkumisen motiivit vaihtelivat jonkin verran sukupuolittain. Naisia kiinnosti miehiä enemmän luonnon kauneudesta ja luontoelämyksistä nauttiminen sekä hiljaisuuden ja luonnon äänien kokeminen. Myös tutustuminen kasveihin ja eläimiin sekä luonnon tapahtumien tarkkailu olivat naisvastaajien mielestä hieman miehiä tärkeämpi tekijä, samoin kuin arjen rutiineista irtautuminen. Naiset pitivät myös perheen ja ystävien kanssa luonnossa liikkumista miehiä useammin joko erittäin tai melko tärkeänä. Luonnon kauneus oli vähiten tärkeätä yksinhuoltajille ja vanhempiensa kanssa asuville. Eniten sitä arvostivat vuotiaat. Raittiin ilman saaminen Muu Liikunta luonnossa Luonnon kauneudesta ja luontoelämyksistä nauttiminen Hiljaisuuden ja luonnon äänien kokeminen Arkipäivän rutiineista irtautuminen Vapaa-ajan viettäminen luonnossa Yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa Saada olla yksin omassa rauhassa Luonnon tapahtumien tarkkailu Sienten/marjojen keräily, kalastus, metsästys Tutustuminen kasveihin ja eläimiin Kuvio 5.2 Asioiden tärkeys Vantaan luonnossa liikuttaessa. Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä 17

20 Hiljaisuuden ja luonnon äänien kokeminen oli jonkin verran tärkeämpää lapsuusympäristönsä hajaasutusalueella tai pienellä paikkakunnalla viettäneille, mutta myös alle 10 vuotta Vantaalla asuneille. Tutustuminen kasveihin ja eläimiin kiinnosti vähiten nuoruutensa suuressa kaupungissa viettäneitä sekä iäkkäitä, yli 65-vuotiaita. Luonnon tapahtumien tarkkailulla oli eniten merkitystä alle 35-vuotiaille ja sekä yksinasuville. Liikkuminen luonnossa oli vähiten tärkeää vanhempiensa kanssa asuville ja tärkeintä lapsiperheille ja yksinasuville. Vapaa-ajan viettäminen luonnossa oli tärkeintä yksinasuville ja yksinhuoltajille, sen sijaan vähemmän merkityksellistä vanhempiensa kanssa asuville. Korkea koulutus lisäsi kiinnostusta. Arkipäivän rutiineista irtautuminen oli tärkeää pariskunnille, joilla on lapsia, mutta myös yksinasuvat kokivat arkipäivän rutiineista irtautumisen keskimääräistä tärkeämmäksi. Luonnon merkitys paikkana, jossa voi irtautua arkipäivän rutiineista kasvoi iän myötä niin, että tärkeintä se oli yli 65-vuotiaille. Myös kerrostaloasukkaat kokivat tämän näkökulman tärkeäksi. Yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa luonnossa oli vähiten tärkeää vanhempiensa kanssa asuville, eniten tätä puolta korostivat pariskunnat, joilla on lapsia. Yllättävästi myös alle 35-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat korostivat keski-ikäisiä enemmän tätä näkökohtaa luonnossa liikkumisessa. suurissa taajamissa lapsuutensa viettäneille. Sienestäminen ja marjastus kiinnosti eniten keskiasteen koulutuksen suorittaneita Muut tärkeä asiat, jotka johdattavat luontoon Vastaajilla oli myös mahdollisuus mainita joitakin muita syitä, jotka ovat heille tärkeitä heidän liikkuessaan Vantaan luonnossa. Koiran kanssa ulkoilu mainittiin usein ja ratsastus ja pyöräily sekä hiihto olivat monelle merkityksellisiä. Puhuttiin myös kunnon ylläpitämisestä, jonka eräs kiteytti Pitkä terve elämä -kommenttiin. Harrastustoimista mainittiin luontovalokuvaus, joka näyttää kiinnostavan melko suurta joukkoa. Luontoarvojen opettaminen lapsille ja lapsenlapsille mainittiin pariinkin otteeseen tärkeäksi tekijäksi luonnossa liikkumiseen. Luonnossa liikkumista lasten kanssa pidettiin myös turvallisempana kuin rakennetuilla alueilla, etenkin hoidetuilla poluilla kulkemista. Roskattomasta luonnosta haluttiin nauttia. Erityismaininnan paikoista, jotka ovat tärkeintä luonnossa liikkumiselle Vantaalla, saivat Kuusijärvi sekä Vantaanjokilaakso. Liikunnan, harrastusten ja yhdessäolon lisäksi vastaukseksi saatiin myös Katoavan luonnon ihailu sekä Jumalan työn huomioiminen. Sienestäminen, marjastaminen sekä kalastus ja metsästys oli tärkeintä lapsettomille pareille ja yksinasuville ja yleensä alle 50-vuotiaille. Vähiten tärkeää se oli vanhempiensa kanssa asuville sekä 18

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Vantaalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen

Vantaalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen Vantaalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen Julkaisija Vantaan kaupunki, maankäyttö ja ympäristö, ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 05150 Vantaa Kannen kuva Tina Kristiansson Taitto Paino Jarmo Honkanen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ-BAROMETRI Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tiivistelmä Helsingin seudun 14 kunnan 15 vuotta täyttäneille asukkaille suunnattu mielipidetiedustelu,

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ TUTKIMUS HELSINKILÄISNUORTEN YMPÄRISTÖKÄYTTÄYTYMINEN Nuoret Helsingissä -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010)

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Kyselyiden taustaa Kyselytutkimuksilla haluttiin selvittää ihmisten asenteita ja kokemuksia tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot