kuopion seudun työpolku ii -hanke pääsin tavoitteeseeni. tästä on hyvä jatkaa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kuopion seudun työpolku ii -hanke 24.2.2004-31.7.2007 pääsin tavoitteeseeni. tästä on hyvä jatkaa!"

Transkriptio

1 kuopion seudun työpolku ii -hanke pääsin tavoitteeseeni. tästä on hyvä jatkaa!

2 SISÄLTÖ 1 KUOPION SEUDUN TYÖPOLKU II -HANKE ESR rahoittajana ja koordinoijana Kuopion seudun Työpolku II -hanke Hankkeen tavoitteet KOULUTUSPOLUT Aikuisten ohjaavat koulutukset Nuorten ohjaavat koulutukset Uudet koulutuspolut OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHTIA Teoreettinen viitekehys Vuorovaikutus ohjauksessa Nuorten yksilöohjauksen erityispiirteitä YKSILÖOHJAUKSEN PROSESSIMALLI Asiakasvalinnat ja hankkeeseen tuloväylät Lähtötilanteen arviointi Toiminta Työllistymisen esteet Työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu Osaamista ja varmuutta koulutuksen kautta Tavoitteena työ HANKKEEN TULOKSET Määrälliset tulokset Laadulliset tulokset HYVÄT KÄYTÄNNÖT Asiakaslähtöiset hyvät käytännöt Hyvät toimintamallit KEHITTÄMISKOHTEET...42 LÄHTEET...46 LIITTEET...47

3 1 KUOPION SEUDUN TYÖPOLKU II -HANKE ESR rahoittajana ja koordinoijana Kuopion seudun Työpolku II -hanke oli ESR -hanke, joka kuului Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahoitettavat hankkeet täydentävät ja kehittävät kansallisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, kehittävät uusia ennakoivia toimintamalleja, lisäävät henkilöstön osaamista sekä edistävät sukupuolten ja eri väestöryhmien välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Toimenpidekokonaisuudessa 2.3 etusija annetaan hankkeille, jotka organisoidaan seutukunnallisesti ja jotka tähtäävät pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen edistämiseen esim. koulutuksen, tukityöllistämisen, kuntoutustoimenpiteiden ja yksilöllisen tuen keinoin. Seudulliset projektit toimivat kunta- ja työvoimatoimistokohtaisia työllisyydenhoidon käytäntöjä laajemman toimintatavan kehittäjinä ja aktivoijina. Näiden hankkeiden edellytetään kytkeytyvän seudullisiin työllisyysstrategioihin ja niiltä odotetaan merkittävää roolia seudullisten työllisyysstrategioiden rakentamisessa ja vahvistamisessa. Eri toimijoiden yhteistyö on tärkeää seudullisten hankkeiden suunnittelussa, käytännön toteutuksessa ja toiminnan kehittämisessä. 1.2 Kuopion seudun Työpolku II -hanke Kuopion seudun Työpolku II -hanke oli Euroopan sosiaalirahaston, työhallinnon, Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan rahoittama työllisyys- ja kehittämishanke, joka suunnattiin mukana olevien kuntien työvoimatoimistojen työnhakijoille sekä alueen työnantajille. Työpolku II -hankkeen hankeaika oli ja sitä hallinnoi Savon ammatti- ja aikuisopisto. Hankkeessa toimivat hankepäällikkö, hankesihteeri sekä kolme (3) aikuisten työnhakijoiden yksilöohjaajaa ja yksi (1) nuorten yksilöohjaaja. Savon ammattija aikuisopiston sekä KANTO -nuorten pajojen ohjaavat kouluttajat toimivat tiiviissä yhteistyössä hankkeen henkilökunnan kanssa. (LIITE 1) Hankkeen kohderyhmänä olivat: Kuopion ja Siilinjärven pitkäaikaistyöttömät yli 25-vuotiaat aikuiset työnhakijat, joiden työttömyys oli eri syistä pitkittynyt. He olivat olleet vähintään vuoden työttömänä. Työttömien työnhakijoiden työhistoria koostui pätkätöistä tai tukityöllistämispätkistä tai asiakkaiden ammatillinen koulutus oli puutteellinen tai ammatillinen osaaminen vaati päivittämistä. Työpolku II -hankkeen kohderyhmään kuuluivat myös alle 25-vuotiaat nuoret, joilta puuttui ammatillinen koulutus sekä ne ylioppilaat, joiden välivuosi on pitkittynyt.

4 3 Osallistujien työttömyyden kestoaika oli keskimäärin 1,2 vuotta (nuoret 0,5 vuotta ja aikuiset 1,6 vuotta) ja työkokemusaika oli keskimäärin 5,8 vuotta (nuoret 0,6 vuotta ja aikuiset 8,4 vuotta). Työllistymisen portailla hankkeen kohderyhmän arvioitiin sijoittuvan kolmannelle portaalle eli ammatillisesti ohjaavaan ja suuntaavaan vaiheeseen, jossa keskeisellä sijalla ovat mm. ammatillisten suunnitelmien työstäminen ja koulutukseen ohjaus. (LIITE 2) Työpolku II -hankkeeseen valikoitui tasapuolisesti miehiä (391) ja naisia (389) Kuopiolaiset Siilinjärveläiset Maahanmuuttajat KUVIO 1. Kuopiolaisten, siilinjärveläisten ja maahanmuuttajien osuus hankkeessa Suurin osa hankkeeseen osallistuneista oli kuopiolaisia (696). Siilinjärveläisiä oli (83) ja maahanmuuttajia hankkeeseen ohjautui (13). Kuopiolaisista nuoria oli (258) ja siilinjärveläisistä (4). Hankkeessa oli mukana yksi (1) maahanmuuttaja nuori.

5 4 Koulutustausta Amm attikoulutuksen omaavat Ammatinvaihtajat Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet 0 Kaikki Nuoret KUVIO 2. Aikuisten ja nuorten koulutustaustatietoja Alkukartoitusten mukaan 75 % hankkeen asiakkaista tarvitsi työllistymistä tukevaa ammatillista koulutusta. Asiakkaista 368 henkilöllä (53 %) oli ammatillinen koulutus. Kansakoulun suorittaneita oli 36 henkilöä. Ammatillisen koulutuksen omaavista henkilöistä oli ammatinvaihtajia yhteensä 173 henkilöä (22 %) joista nuorten osuus 12 (5 %). Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä pidetään yleisesti nuorten ongelmana. Kaikista hankkeen aloittaneista 257 henkilöä (nuorista 143 henkilöä) oli keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen yhden tai useamman kerran ennen hankkeeseen tuloa. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä oli paljon myös aikuisten ryhmässä. Hankkeen pääasiallisina sisääntuloväylinä olivat kaksi ohjaavaa, työvoimapoliittista koulutusta: Tunnetko mahdollisuutesi? ja Tartu mahdollisuuksiisi!. Koulutukset kestivät viidestä päivästä kahteen kuukauteen riippuen siitä, osallistuiko henkilö molempiin vai vain toiseen koulutuksista. Nämä koulutukset tuottivat asiakkaan jatkotyöllistymisen kannalta valmiuksia ja tietoja, joita pystyttiin hyödyntämään työnhakusuunnitelmia tai muita jatkosuunnitelmia laadittaessa. Alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten sisääntuloväylänä toimi nuorille suunnattu kahden kuukauden mittainen ohjaava koulutus. Koulutus vastasi sisällöllisesti aikuisille suunnattua Tartu mahdollisuuksiisi! -koulutusta, painotusten hieman vaihdellen. Nuorten koulutukset toteutti KANTO -nuorten työpajat. Lyhyttä Tunnetko mahdollisuutesi? tyyppistä koulutusta ei nuorille järjestetty lainkaan. Koulutusjakson jälkeen asiakkaat jatkoivat Työpolku II -hankkeessa seuraavat 16 kuukautta yksilöohjauksessa. Jokainen työsti ratkaisua työttömyyteensä erilaisten selvitysten ja jatkopolkujen kautta yhdessä oman henkilökohtaisen yksilöohjaajansa kanssa. Jatkopolkuja olivat esimerkiksi erilaiset räätälöidyt koulutusvaihtoehdot, työhallinnon palvelut ja työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Erilaisia selvityksiä jouduttiin tekemään terveyteen ja taloudellisiin asioihin liittyen.

6 5 Ohjaustyössä painottuivat työnhakijan tarpeet, toiveet, mahdollisuudet ja voimavarat. Työllistymiseen liittyviä pulmatilanteita pyrittiin ratkomaan neuvotteluhengessä sekä löytämään yksilöllisiä ratkaisuja työnhakijan tilanteeseen. Verkostoyhteistyöllä oli ohjaustyössä merkittävä rooli ja aktiivisella yritysyhteistyöllä mahdollistettiin työnhakijan ja työnantajien kohtaaminen. 1.3 Hankkeen tavoitteet Määrälliset tavoitteet Kuopion seudun Työpolku II -hankkeen tavoitteena oli, että hankkeeseen osallistuvat henkilöt löytävät ratkaisun työttömyyteensä joko ammatillisen koulutuksen, työllistymisen, muun mielekkään vaihtoehdon tai näiden yhdistelmän kautta. Hankkeen tavoitteena oli, että siihen osallistuu vuosina henkilöä, joista 60 % sijoittuu työelämään, koulutukseen tai löytää muutoin mielekkään ratkaisun työttömyyteensä. Laadulliset eli kehittämistavoitteet Kuopion seudun Työpolku II -hankkeen kehittämistavoitteina oli: 1. Sovittaa yhteen eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi (erilaiset koulutusmahdollisuudet, työ ja hankkeessa toteutettava työllistäminen, työelämävalmennus, työharjoittelu, työkokeilu) 2. Kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työllistymisen esteitä ja tarvittaessa ohjata heidät kuntien tai muiden palvelun tuottajien asiakkaiksi 3. Mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen 4. Räätälöidä uudenlaisia koulutusratkaisuja 5. Tehostaa toimenpiteitä, joiden kautta työnantajat saavat kannustavia kokemuksia pitkäaikaistyöttömistä, jotta työllistämisen kynnys madaltuisi 6. Tehdä verkostoyhteistyötä työttömän henkilön työllistymisen ja työelämänvalmiuksien edistämiseksi.

7 2 KOULUTUSPOLUT Aikuisten ohjaavat koulutukset Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutus oli viiden päivän mittainen, luonteeltaan kartoittava ja informatiivinen jakso. Opiskelijoita oli 20-25, joiden lähtötilanne, toiveet ja alustavat etenemissuunnitelmat selvitettiin koulutuksen aikana. Viiden päivän aikana opiskelijoille jaettiin tietoa mm. Kuopion seudun koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista, Työpolku II -hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista sekä työhallinnon palveluista. Yksi keskeisimmistä sisällöistä koulutuksessa olivat opiskelijoiden haastattelut, joissa yksilöohjaaja hahmotti yhdessä opiskelijan kanssa tämän alustavan henkilökohtaisen etenemissuunnitelman. Tältä pohjalta valittiin maksimissaan 15 opiskelijaa Tartu mahdollisuuksiisi! - koulutukseen. Kahden kuukauden kestoinen Tartu mahdollisuuksiisi! -koulutus oli asiakkaille varsinainen työllistymisprosessien virittäjä ja käynnistäjä. Tavoitteena oli työstää realistinen ja toteuttamiskelpoinen, suoraan tai koulutuksen kautta, työelämään tähtäävä toimintasuunnitelma. Opiskelijat työstivät omaa suunnitelmaansa itsenäisesti, ryhmissä ja ohjauskeskusteluissa sekä opettajan että yksilöohjaajan kanssa. Koulutus jakautui puoliksi lähiopetukseen ja työssäoppimiseen. Opiskelusisältöihin kuuluivat tyypilliset ohjaavien koulutusten kokonaisuudet eli oman osaamisen kartoittaminen, työnhakuvalmennus, työmarkkinatietous ja tietotekniikka, jossa opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa -kortti. Työssäoppimispaikan jokainen opiskelija etsi ensisijaisesti itse. Ohjauksellista tukea sai opettajalta ja yksilöohjaajalta. Paikka valittiin niin, että se tuki opiskelijan suunnitelmaa. Tavoitteet jaksolle vaihtelivat jokaisen oman elämäntilanteen mukaan. Esimerkkejä tavoitteista: oman jaksamisen testaaminen ammatinvalinnan selkiyttäminen avoimen työpaikan etsiminen lisävarmuuden ja itseluottamuksen saaminen oman alan työtehtävistä pitkän työttömyyden jälkeen. Opettaja kävi jokaisen opiskelijan työssäoppimispaikalla vähintään kerran, usein yhdessä yksilöohjaajan kanssa. Lisäksi jakson puolessa välissä ryhmä kokoontui välikokoontumiseen, jossa purettiin kokemuksia työssäoppimiseen liittyen sekä pohdittiin jo alustavasti mahdollisia jatkopolkuja työssäoppimispaikoilla. Välikokoontumisessa oli myös paikalla työvoimaneuvoja, joka selvitti jokaisen opiskelijan mahdollisuudet, esimerkiksi palkkatuella työllistämiseen. Koulutuksen lopussa koulutuksen aikana syntyneet suunnitelmat kirjattiin yhteistyössä opiskelijan, opettajan ja yksilöohjaajan kanssa työvoimatoimiston tietojärjestelmään. Osalla opiskelijoista suunnitelmat olivat hyvinkin selkeitä ja pitkälle vietyjä, osalla työstämistä jatkettiin yksilöohjauksessa. Siirtyminen yksilöohjaukseen Tartu mahdollisuuksiisi! -koulutuksen jälkeen oli sujuvaa, sillä pääsääntöisesti yksilöohjaaja oli jo tullut ryhmälle tutuksi koulutuksen aikaisissa ohjauskeskusteluissa ja työssäoppimiskäynneillä.

8 2.2 Nuorten ohjaavat koulutukset 7 Nuoret tulivat Työpolku II -hankkeeseen mukaan kahden kuukauden mittaisen ohjaavan koulutuksen kautta. Nuorten perusjaksolle valittiin mukaan 12 nuorta. Myös nuorten koulutuksen tavoitteena oli laatia toteuttamiskelpoinen ja realistinen etenemissuunnitelma, joka tähtäsi joko koulutukseen tai työelämään, nuorilla painottuen edelliseen. Nuorten perusjakso muodostui lähiopetusjaksosta sekä työssäoppimisjaksosta. Lähiopetuksen osuus pyrittiin muovaamaan mahdollisimman käytännönläheiseksi. Aihealueina olivat ammatinvalinta, koulutusväylät ja -mahdollisuudet, työmarkkinatietous, työnhaku sekä minä -työskentely. Nuorilla oli myös mahdollisuus suorittaa tietokoneen -ajokortti. Lisäksi nuoret saivat ideoida toiminnallisen päivän. Koulutuksen alussa kouluttaja haastatteli jokaisen nuoren perusteellisesti. Haastattelun pohjalta pyrittiin nuorelle rakentamaan yksilöllinen etenemispolku. Työssäoppimisjakso kesti noin neljä viikkoa. Työssäoppimispaikan nuoret etsivät pääsääntöisesti itse kiinnostavalta ja etenemissuunnitelmaan liittyvältä alalta. Kouluttaja oli lähinnä apuna ideoinnissa ja opasti kuinka toimia paikkaa hakiessa. Tarkoituksena oli, että nuoret saavat käytännön kokemusta työnhausta. Nuoria ohjattiin ensisijaisesti etsimään työssäoppimispaikkaa ns. oikeista työpaikoista joko yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Jonkin verran työssäoppimispaikkoina toimivat myös kolmannen sektorin työnantajat, kuten SPR Kontti. Myös KANTO -nuorten työpajoja hyödynnettiin työssäoppimisjärjestelyissä (ammattipajat ja Ohjaavapaja). Nuorten pajat toimivat työssäoppimispaikkana lähinnä tilanteessa, jossa nuoren elämäntilanne ei mahdollistanut työssäoppimista yrityksessä tai julkisen sektorin paikoissa. Varsinkin media- ja musiikkialoille suuntautuville nuorille työpajat olivat oiva työssäoppimispaikka. Kouluttaja teki työssäoppimispaikalle jokaisen nuoren kohdalla vähintään kaksi käyntiä. Ensimmäisen käynnin tarkoituksena oli asettaa työssäoppimiselle tavoitteet ja toisella käynnillä tarkistettiin tavoitteiden toteutuminen. Lisäksi työssäoppimisjakson puolessa välissä oli välikokoontuminen koulutustilassa. Välikokoontumisessa mukana olivat nuorten lisäksi työvoimatoimiston nuorten osaston työvoimaneuvoja, kouluttaja sekä yksilöohjaaja. Välikokoontumisen tarkoituksena oli käydä läpi työssäoppimiskokemuksia siten, että jokaisen kokemukset voitiin jakaa osallistujien kesken ja näin jokainen hyötyi toistensa saamista kokemuksista. Yksilöohjaajan rooli koulutuksen aikana oli toimia taustahenkilönä. Kouluttajan haastateltua nuoret ensimmäisen viikon aikana, yksilöohjaaja ja kouluttaja pitivät haastattelujen pohjalta palaverin, jonka tarkoituksena oli siirtää alustavaa tietoa nuorista yksilöohjaajalle. Välikokoontumisen jälkeen jokaiselle nuorelle varattiin ohjausaika, jolloin paikalla olivat nuori, kouluttaja sekä yksilöohjaaja. Tavoitteena oli tiedon siirto nuoresta yksilöohjaajalle, alustavien jatkopolkujen sopiminen sekä koulutuksen jälkeisen yksilöohjauksen käynnistäminen. Yksilöohjaaja osallistui myös viimeistä edellisen päivän työvoimatoimistotapaamisiin, jolloin nuorten jatkopolut kirjattiin työhallinnon tietojärjestelmään. Yksilöohjaaja oli aktiivisesti mukana myös koulutuksen päätöspäivänä. Tällöin käytiin läpi mm. työssäoppimisjakson koke-

9 8 mukset ja myös jatkopolut olivat yleensä tarkentuneet viimeistään tähän päivään mennessä. Lisäksi yksilöohjaaja kertoi tarkemmin yksilöohjauksesta, sen periaatteista, toimintamuodoista sekä tavoitteista. Näin nuoria pyrittiin sitouttamaan yksilöohjaukseen. 2.3 Uudet koulutuspolut Hankkeen tärkeitä elementtejä olivat myös sen omat ESR -koulutukset. Koulutusten hankintaperiaatteena oli, että ne lisäsivät niihin osallistuvien asiakkaiden työmarkkinavalmiuksia ja, että ne olivat vaatimustasoltaan sellaisia, joihin asiakkaat pystyvät kykyjensä ja kokemustensa perusteella osallistumaan. Tältä pohjalta hankkeessa kehitettiin myös uudenlaisia koulutustuotteita, jotka syntyivät vastaamaan niihin tarpeisiin, joita hankkeessa mukana olevilla työttömillä todettiin olevan. Erityisesti ammatillisia koulutushankintoja pohdittaessa otettiin huomioon myös alan mahdollinen työvoiman tarve sekä hankkeessa jo olemassa olleet alan yrityskontaktit. Taustatavoitteena oli myös kehittää alan koulutuspalveluja. Sekä osaamiskartoitusjaksoja, osatutkintokoulutuksia että ohjaavia koulutuksia sisällytettiin kunkin asiakkaan jatkopolkuihin heidän omien tarpeidensa ja edellytystensä mukaisesti. Näistä uusista koulutuksista tuli vähitellen hankkeen peruselementtejä ja -työkaluja asiakkaiden suunnitelmien työstämiseen. Hanke järjesti seuraavanlaisia koulutuksia: Osaamiskartoitusjaksot, osatutkintokoulutukset Työpolku II -hanke jatkoi jo aiemmin Työpolku I -hankkeen aikana kehiteltyä työelämäläheisen koulutusmallin (LIITE 3) kehittämistä. Tässä mallissa teoreettinen lähiopetus ja käytännön työelämäjaksot vuorottelivat. Tarkoituksena oli motivoida hankkeessa olevia asiakkaita kouluttautumaan ammattiin jaksottamalla esimerkiksi palkkatukityötä ja työelämävalmennusta eri koulutusosioiden väliin. Lyhyemmät opiskelujaksot kannustivat opiskelemaan erityisesti niitä, jotka kokivat yhtäjaksoisen opiskelun raskaana. Työelämäläheisessä koulutusmallissa koulutus käynnistyi kolmen viikon mittaisella osaamiskartoitusjaksolla. Jakson aikana kartoitettiin alalle soveltuvuuden lisäksi opiskelijoiden osaaminen, kiinnostus ja oppimistyyli. Opiskelijat saivat osaamiskartoituksen aikana tietoa sekä omasta soveltuvuudestaan alalle että tarpeellista tietoa alan koulutuksesta, vaatimuksista ja työllistymisvaihtoehdoista. Kartoituksen pohjalta alalle soveltuvat opiskelijat jatkoivat kuuden kuukauden kestoisiin osatutkinto-opintoihin. Muut jatkoivat yksilöohjauksessa ammatinvalinnan selkiyttämistä. Osaamiskartoitusjaksoja järjestettiin vuosien aikana kaikkiaan kuusi kappaletta: - kaksi sosiaali- ja terveysalan osaamiskartoitusta - kaksi kuljetuspalveluiden osaamiskartoitusta - yksi myyntialan osaamiskartoitus - talotekniikan / LVI -alan osaamiskartoitus

10 9 Osatutkintokoulutukset alkoivat pääsääntöisesti heti osaamiskartoituksen jälkeen. Koulutukset toteutettiin kiinteässä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Koulutuksessa oli sekä ohjattua työssäoppimista alan yrityksissä että teoreettisia opintoja, jotka suoritettiin oppilaitoksessa. Painopiste oli työssäoppimisessa. Koulutuksen aikana hankkeen yksilöohjaajat tekivät yhteistyötä ammattiopettajien kanssa, jonka ansiosta he olivat ajan tasalla esimerkiksi opintojen sujumisessa. Yksilöohjaajat antoivat ohjauspalvelua (opiskeluun liittyvät vaikeudet, työssäoppimispaikan etsiminen, jatkopolut) koulutuksen aikana, yhteistyössä ammattiopettajien kanssa. Tarkoitus oli, että ESR - rahoitteisen osatutkinnon/-tutkintojen suorittamisen jälkeen opiskelijat jatkaisivat tutkinnon loppuun joko oppisopimuskoulutuksena tai omaehtoisena ammatillisena koulutuksena. Osatutkintokoulutuksia järjestettiin vuosien aikana kaikkiaan 12 kappaletta: - neljä lähihoitajatutkintoon sisältyvää osatutkintoa - kolme myynnin osatutkintoa (ammattitutkinnon osatutkintoja) - kolme talotekniikan ja LVI -alan perustutkinnon osatutkintoa - kuljetusalalle valmentava koulutus - varastotyöntekijän koulutus Lisäksi 2004 vuoden alussa päättyivät turvallisuusalan osatutkintokoulutus ja kiinteistö- ja teknisen eristyksen koulutus. Oman etenemissuunnitelman paja Hankkeessa kehitettiin syksyllä 2005 nk. paja -koulutusmalli. Ammatilliseen koulutukseen aikovien asiakkaiden koulutussuunnitelmaa työstettiin yhdessä ohjaavan opettajan ja ammattiopettajien kanssa. Koulutus kesti viisi viikkoa, josta 10 päivää oli työssäoppimista. Koulutuksen aikana opiskelija perehtyi häntä kiinnostavaan alaan, sen vaatimaan tutkintoon ja tutkinnon rakenteeseen. Jokaisen opiskelijan lähtötilanteeseen paneuduttiin perusteellisesti mm. kartoittamalla aikaisempi osaaminen ja oppimistyyli. Työssäoppimisjaksolla ohjaava opettaja kävi yhdessä työpaikan edustajan ja oppilaitoksen edustajan kanssa kolmikanta-arviokeskustelun. Selvityksen pohjalta jokaiselle rakennettiin henkilökohtainen räätälöity koulutuspolku tarvittavan lisäosaamisen hankkimiseksi. Paja -koulutuksia järjestettiin vuonna 2006 kolme kappaletta. Koulutuksen aloitti yhteensä 34 opiskelijaa. Kohti ammatillisia opintoja tietotekniikkaa ja opiskelutaitoja Kohti ammatillisia opintoja -koulutuksessa oli tarkoituksena parantaa tiedollisia ja taidollisia oppimisvalmiuksia niiden asiakkaiden osalta, joilla oli tavoitteena opiskelu, ja jotka kaipasivat kertausta ja/tai täydennystä opiskeluvalmiuksiinsa. Koulutuksessa painottui tietotekniikan opiskelu, jota oli määrällisesti eniten. Lisäksi koulutukseen sisältyi mm. matematiikkaa ja opiskelutaitoja. Koulutuksia järjestettiin neljä, kolme Kuopiossa ja yksi Siilinjärvellä. Kuopion koulutuksiin osallistui yhteensä 42 opiskelijaa ja Siilinjärvellä 12. Koulutuksen kesto oli kaksi kuukautta.

11 Resurssipaja nuorille 10 Pienryhmätyyppisiä viikon mittaisia koulutuksia järjestettiin nuorille kaksi. Koulutuksen tavoitteena oli antaa lisää tukea hankkeessa jo mukanaoleville. Kohderyhmäksi asetettiin Kuopion seudun Työpolku II -hankkeen yksilöohjauksessa mukana olevat nuoret, jotka ovat aiemmin käyneet Nuorten perusjakson, mutta joiden suunnitelmat eivät ole jakson jälkeen edenneet tai he eivät ole sitoutuneet yksilöohjaukseen. Näihin koulutuksiin osoitettiin 20 nuorta. Taidot käyttöön! Hankkeessa toteutettiin myös yksi atk- ja toimistoaloilta poisohjaava koulutus. Koulutuksen järjestäminen todettiin tarpeelliseksi, koska hankkeeseen tuli jatkuvasti työttömiä toimisto- ja atk-alan ihmisiä, joiden työllistymismahdollisuudet omalle alalle olivat erityisen huonot. Taidot käyttöön -koulutuksessa näille asiakkaille pyrittiin etsimään uusia vaihtoehtoja muilta aloilta hyödyntämällä heidän aikaisempaa osaamistaan. Koulutus järjestettiin syksyllä Se kesti reilun kuukauden ja siihen osallistui 11 opiskelijaa. Missä mennään? - koulutus Keväällä 2005 hanke järjesti koulutuksen, joka suunnattiin erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville hankkeen asiakkaille. Huomattiin, että hankkeessa oli useampia asiakkaita, joiden työllistymissuunnitelmat eivät edenneet monien henkilökohtaisten ym. ongelmien takia. Tarkoituksena oli saada nämä asiakkaat yhteen miettimään ryhmässä ohjatusti omaa elämäntilannettaan ja tulevaisuuden mahdollisuuksiaan. Opiskelijoille järjestettiin koulutuksen aikana mm. lääkärintarkastus. Koulutus kesti kaksi viikkoa ja siihen osallistui seitsemän opiskelijaa. 3 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHTIA Savon ammatti- ja aikuisopiston ohjaavat kouluttajat ovat jo vuosia soveltaneet Peavyn kehittämää ohjausteoriaa käytännön ohjaus- ja kouluttajan työssään. Kuopion seudun Työpolku II -hankkeessa yksilöohjaajat ovat jatkaneet teorian ja käytännön yhteensovittamistyötä perehtymällä sosiodynaamiseen ja dialogiseen ohjaukseen. Yksilöohjaustyössä ohjaajat ovat pyrkineet holistiseen, asiakaslähtöiseen, neuvotteluhenkiseen ja yhteistoiminnalliseen työotteeseen. Ohjaustyön teoreettinen viitekehys tukee ajatustamme ohjaustyöstä. 3.1 Teoreettinen viitekehys Ohjaus on vakiintumassa aikuiskasvatukseen, hoito- kasvatus- ja kehittämistyön alueille. Ohjauksen teoriaa on kehitelty pisimmälle urasuunnittelun piirissä, jonka perustana on Peavyn sosiodynaaminen ohjaus. (Vehviläinen 2001, 14, ) * Ohjauksen teoreettinen viitekehys on peräisin Makkonen, A. (2007). Ohjausprosessi Kuopion seudun Työpolku -hankkeessa. Kehittämishankeraportti.

12 11 British Association Counsellors määrittää ohjauksen tilanteeksi, jossa ohjaaja antaa asiakkaalle aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Ohjaustilanteen päämäärä on asiakkaan mahdollisuus tutkia omaa tilannettaan, tulla kuulluksi ja voimaantua. Ohjaukseen voidaan myös käsittää koko elämänsuunnittelun kirjo. (Onnismaa, Pasanen & Spangar 2000,7.) Päivi-Katriina Juutilainen (2006) tiivisti Aikuisopiskelijan ohjauksen - koulutuksessa ohjauksesta seuraavasti: Ohjaus on oman elämän jäsentämistä ja elämänsuunnittelua, asiakkaan subjektiuden vahvistamista ja toimijuuden lisäämistä. Ohjauksen avulla varsinkin nuorten maailmankuva rakentuu ja jäsentyy uudelleen. Ohjauskeskustelussa rakennetaan ja puretaan elämäntodellisuutta, omien elämäntarinoiden kertomisen avulla. Ohjauksen keinoin edistetään voimaantumista ja valtaudutaan. Ohjaus on reflektiivisyyttä ja oppimista. Ohjausta voidaan tarkastella usean teorian mukaan. Peavy edustaa konstruktivistista ohjauksen teoriaa. Sosiodynaaminen ohjaus on holistista toimintaa, ihminen nähdään sosiaalisena ja holistisena eli kokonaisvaltaisena henkilönä. Sosiodynaaminen näkökulma tarkoittaa ihmisen toiminnan ja ihmisten vuorovaikutuksen havaitsemisessa, tulkinnassa ja ymmärtämisessä käytettävää ajattelumallia ja tulkintakehystä. Se tarkastelee, miten me konstruoimme eli rakennamme ja ko-konstruoimme (konstruoimme yhdessä) minä -identiteettiämme, sosiaalisia suhteitamme, arvojamme, yhteiskuntaamme. Sosiodynaamisen näkökulman avulla voimme kuvata myös kuinka luomme ja ymmärrämme merkityksiä, ja miten niistä neuvottelemme ja kuinka ratkaisemme jokapäiväisiä elämän käytännön ongelmia. (Peavy 2004, 17, 19.) Sosiodynaamisessa uraohjauksessa painotukset ovat työelämän liittyvissä kysymyksissä. Ohjaaja tarjoaa asiakkaalle inhimillistä läsnäoloa, joten hän ei voi jättää huomiotta ihmisen elämänkentän muita osa-alueita. Uraa, ammattia, henkilökohtaisia kysymyksiä, kasvatusta ja perhe-elämää koskevat keskustelut liittyvät elämänkokonaisuuteen ja niillä on vaikutusta työelämän kysymyksiin. (Peavy 2000, 24.) Työllisyyshankkeessa ohjauksessa tarkastellaan työttömyyteen ja työelämään liittyviä kysymyksiä ja pyritään ratkaisemaan niitä. Ohjauksen tarkoitus on, että asiakas tarkastelee työttömyyttään uudesta näkökulmasta. Sekä että hän huomaa elämässään mahdollisuuksia ponnistaa takaisin työelämään. Monet asiat vaikuttavat kokemukseen työttömyydestä. Henkilökohtaisilla asioilla voi olla vaikutusta työllistymistä haittaavana tekijänä kuin myös edistävänä tekijänä. Eri tekijät pitää selvittää ohjauksessa ja varsinkin panostaa asiakkaan mahdollisuuksiin, jotta pystymme tukemaan asiakasta tavoiteltavaan suuntaan. Ohjauksen ja terapian raja ei ole selkeä. Ohjaus ja terapia ovat siinä suhteessa samankaltaisia, että molemmissa on kyse ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja itsetutkiskelun prosessista (Peavy 1999, 26). Ohjaus eroaa terapiasta kuitenkin siinä, että siinä ei ole kyse puutteen, vamman tai sairauden diagnosoinnista tai hoitamisesta. Ohjauskeskustelussa ei keskitytä puhumaan asiakkaan puutteista, joka johtaa helposti siihen, ettei nähdä asiakasta merkityksellisenä kokonaisuutena. (Onnismaa ym. 2000, 7.) Ohjaus käy terapian rajapinnoilla siinä vaiheessa, kun keskustellaan esimerkiksi työllistymisen esteistä. Ohjaaja saattaa huomata, että kaikki asiat eivät ole asiakkaalla kunnossa. Siinä vaiheessa huomio on otettava puheeksi. Jos ohjaajalle syntyy huoli asiakkaan tilasta, asiakkaan kanssa on keskusteltava eri hoito- tai auttamisvaihtoehdoista. Usein voi

13 12 käydä niin, että yksi ohjauskerta ei riitä huolen käsittelyyn, vaan asiaan palataan vielä, varsinkin jos asiakas ei ole ennen hakenut apua tilanteeseensa. Ohjauksen tilanne ja laajuus vaihtelevat asiakkaista ja tilanteista toiseen. Joskus ohjauskeskustelu voi olla pelkästään neuvontaa ja toisinaan käytännön tilanteiden ratkaisemista. Yleensä tilanteet ovat yksilöllisiä ja neuvot määritelty asiakkaasta käsin ja ne liittyvät usein tulevaisuuden suunnitteluun (Vehviläinen 2001, 182). Joskus ohjaus voi kestää kauan, varsinkin jos on tavoite löytää uusi suunta asiakkaan elämään. Ohjauksen tavoite ja käyntien tiheys tulisi määräytyä asiakkaan tarpeiden perusteella eikä organisaation tehokkuuden perusteelle. (Peavy 1999, 52.) Käytännössä kuitenkin organisaatiot määrittävät asiakkaiden ohjauksen tiheyden ja keston. 3.2 Vuorovaikutus ohjauksessa Ohjaus on menetelmä, jonka avulla asiakkaan kanssa työskennellään. Ohjaus on dialogisuutta ja vuorovaikutusta. Keskustelu asiakkaan kanssa on ohjausprosessin tärkein osa. Dialogi on keskustelua, missä pyritään löytämään yhteinen tila, jossa kumpikaan ei nouse toisen yläpuolelle. Dialogisessa keskustelussa yhdistyvät kuunteleminen, puhuminen, vastaaminen ja kysyminen. Aito dialogi on harvinaista ohjauskeskustelussa kuten muussakin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. (Peavy 1999, 87, 2004, 33.) Se on kuitenkin tila, johon voi ohjauskeskustelussa pyrkiä. Asiakkaan asenne ohjaustilanteen alussa ei välttämättä ole dialogisuuteen pyrkivä. Ohjaajan on ohjattava keskustelua dialogin suuntaan. Dialogi ohjausmenetelmänä merkitsee pyrkimystä rakentaa niin sanottu välittävä todellisuus ohjaajan ja asiakkaan välille. Tällöin se tarkoittaa kokemuksen työstämistä uudelleen ymmärtämisen saavuttamiseksi. Ohjaajalle ja asiakkaalle dialogi tarjoaa uuden kokemuksen minuudesta ja itsensä ymmärtämisestä. Reflektiivinen ja luova ohjausprosessi palvelee sekä ohjaajaa että asiakasta. Dialoginen ohjaussuhde ei ole tavallinen ihmissuhde, vaan kasvatussuhde. Ohjaajan tehtävä on tehdä kaikkensa asiakkaan kasvun edistämiseksi. Ohjaaja käyttää omaa persoonaansa työvälineenä tietojensa ja taitojensa lisäksi. (Ojanen 2000, ) Dialogissa kuuntelemisella on myös keskeinen sija keskustelun lisäksi. Kuunnellaan empaattisesti ja pyritään ymmärtämään ohjattavan tarkoitusta hänen omasta näkökulmastaan. Kuunnellaan avoimin mielin, valppaasti ja vältetään omien ennakkoluulojen ja oletusten vaikutus viestin ymmärtämiseen. (Peavy 1999, 87.) Asiakas elää omassa elämänkontekstissaan ja ohjaaja omassaan. Ohjaajan on hyvin tärkeä kuunnella asiakkaan puhetta. Koska asiakas ja ohjaaja elävät erilaisissa maailmoissa heidän kokemuksensa työstä ovat erilaiset. Ohjaajan tulisi pyrkiä ymmärtämään asiakkaan kokemusta työttömyydestä. Aikaa tarvitaan riittävästi, että asiakkaan tilanteesta saadaan riittävän laaja kuva ja että se tulee ymmärretyksi monesta eri näkökulmasta (Juutilainen 2006). Ohjaajan on oltava tietoinen oppimisen prosessista ohjauksen aikana. Ohjaaja on omilla interventioillaan tukemassa asiakkaan elämänkontekstista, merkityksistä ja tulkinnoista lähtevää ohjausprosessia. Ohjausprosessin interventioiden tarkoitus on saada asiakas pohtimaan kokemustensa ja toimintansa vaikutuksia ja näkemään uusia mahdollisuuksia muuttaa toimintaansa. Ohjaajan tehtävänä

14 13 on käynnistää asiakkaan reflektiivinen ajattelu reflektiivisten kysymysten ja interventioiden avulla. (Vänskä 2000.) Ohjauskeskustelu on tavoitteellista. Ohjaaja auttaa muodostamaan kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta ja ohjaaja ohjaa keskustelua määrätietoisesti. Keskustelu ei voi edetä yksinomaan asiakkaan tavoitteiden mukaisesti, vaan ohjaajan on ammatillisesti ohjattava keskustelua. Ohjaaja auttaa asiakasta pohtimaan tavoitteitaan ja vaihtoehtojen keskinäisiä suhteita. (Juutilainen 2006.) Ohjauskeskustelussa käydään läpi esimerkiksi asiakkaan omia kokemuksia työharjoittelusta. Tällöin asiakkaan kokemusten käsittely on ohjauksessa sisällöltään pedagoginen, silloin muokataan oppimiskokemuksia (Vehviläinen 2001, 110.) Ohjauskeskustelussa ohjaaja kyselee, kyseenalaistaa ja problematisoi käsiteltävää asiaa tai ongelmaa. Tarkoitus on tukea asiakasta jäsentämään ja tulkitsemaan omaa toimintaa ja ajattelua. Jotta asiakas voi muuttaa omaa toimintaansa, hänen täytyy tulla tietoiseksi siitä. Yleensä se tapahtuu käsitteellistämällä omat kokemukset, ajatukset ja toiminta. (Vänskä 2000.) Kokemusten käsittely on oppimisen purkamista. Usein kokemukset tuottavat uutta tietoa asiakkaan tavoitteista, osaamisesta ja mielenkiinnon kohteista ym. Ohjaajan orientoitumista ja ohjauskumppanuuteen perustuva ohjauskeskustelun malli (kuvio 3.) auttaa ohjaajaa tulemaan tietoiseksi omasta tavasta ohjata ja auttaa pedagogisoimaan omaa ohjaustaan. (Vänskä 2000.)

15 14 KONSTRUKTIVISMI EMPOWERMENT-LÄHESTYMISTAPA PYRKIMYS DIALOGIIN PROSESSUAALISUUS oppijalähtöisyys orientoituminen Vuorovaikutus Tutkimusmatkailu Uteliaisuus Toistuvien toimintojen esiin nostaminen PROSESSIEN TARKASTELU Tilanteeseen tutustuminen Kontakti ohjattavaan Kyseenalaistaminen Problemasointi SYIDEN KARTOITTAMINEN Reflektiivisen ajattelun ja toiminnan käynnistäminen Ohjattavan muuttumismahdollisuuden löytäminen Toisin silmin katsominen Yhdessä oppiminen, oppimiskumppanuus, Uusien vaihtoehtojen löytäminen VOIMAVAROJEN MOBILISOIMINEN Korjaaminen Tuomarin, johtajan rooli Mallin antaminen; miten pitäisi tehdä Direktiivisyys KORJAAMINEN vaikuttaminen ohjaajalähtöisyys LINEAARISUUS TRADITIONAALINEN LÄHESTYMISTAPA BEHAVIORISMI PYRKIMYS MONOLOGIIN KUVIO 3. Ohjaajan orientoituminen ohjauskeskusteluun (Vänskä 2000). Ohjauskeskustelun malli on jaoteltu nelikentäksi, teoreettiseksi malliksi. Ohjaajan ohjaustapoja tarkastellaan syiden kartoittamisen, korjaamisen, prosessien tutkimisen ja muuttumismahdollisuuksien näkökulmista. Asiakkaan kontekstiin voidaan orientoitua asiantuntijalähtöisesti. Näin ohjaaja tuo omat ajatukset asiakkaan tilanteesta esille ja antaa merkitykset niille. Ohjauskeskustelu etenee ohjaajan tulkintojen pohjalta. Asiakaslähtöisessä keskustelussa, asiakas antaa itse merkityksiä, tulkintoja, pohtii ja selittää omaa toimintaansa. (Vänskä 2000.) Ohjaus etenee sen mukaan, onko tarkoitus ohjauskeskustelussa orientoitua asiakkuuteen vai vaikuttaa siihen. Jos tarkoitus on vaikuttaa asiakkaan tilanteeseen, ohjaaja voi valita oman ajattelunsa perustella joko korjaavan ohjauksen tai voimavaroja tukevan ohjauksen. Ohjauskeskustelussa ohjaaja työskentelee

16 15 kaikilla ohjauksen alueilla ja siirtyy luontevasti alueelta toiselle. (Vänskä 2000.) Ohjaussuhteiden pituus vaikuttaa myös siihen, millä ohjausalueella keskustellaan. Ohjaussuhteen alussa keskustelu on orientaatiovaiheessa, koska tarkoitus on tutustua ja saada tietoa. Pitkässä ja luottamuksellisen ohjaussuhteessa pystytään lähestymään dialogisuutta ja empowerment -lähestymistapaa ja vaikuttamaan asiakkaan toimintaan enemmän. Korjaavassa ohjauksessa ohjaaja antaa asiakkaalle neuvoja, malleja, toimintavaihtoehtoja ja ohjeita omien havaintojensa perusteella. Korjaava ohjaus on tietyissä tilanteissa tarpeellista, jotta asiakas pääsee omassa ajattelussa eteenpäin. Joskus se voi olla hankalan tilanteen laukaisija. (Vänskä 2000.) Korjaavassa ohjauksessa riski on se, että ohjaaja antaa liian helposti neuvoja ja toimintavaihtoehtoja asiakkaalle. Asiakkaalla saattaa olla omia ajatuksia, mutta hän saattaa kokea, ettei niiden esittämiselle ole tilaa. Ohjaajalla kuuntelemisen taito on erittäin tärkeä. Voimavaroja mobilisoivassa ohjauksessa jaettu asiantuntijuus ja oppimiskumppanuus korostuvat. Ohjaaja ja asiakas toimivat yhdessä asiakkaan reflektion ja toiminnan muuttamisen käynnistämiseksi. Ohjaaja auttaa asiakasta luomaan merkityksiä omalle toiminnalleen. Asiakas tekee omat päätökset toiminnastaan. (Vänskä 2000.) Voimavaroja mobilisoiva ohjaus on ihannetila, johon ohjauksessa tulisi pyrkiä, jotta saavutettaisiin ohjaukselle asetetut tavoitteet. Kuopion seudun Työpolku II -hankkeen yksilöohjaustyö perustui asiakkaan voimavarojen lisäämiseen ja kykyjen ja itseluottamuksen kartuttamiseen. Yksilöohjauksella tuettiin asiakkaan voimavarojen käyttöönottoa ja haluttiin siirtää voimavaroja ympäristöstä asiakkaan käyttöön. Sillä lisättiin asiakkaan valmiutta ottaa kontrolli omasta elämästään, olosuhteistaan, tulevaisuudestaan ja halua saavuttaa omia tavoitteitaan. Yksilöohjauksella vahvistettiin asiakkaan itsemääräämistä, itsenäisyyttä, itseohjautuvuutta, itsenäiseksi oppimista ja osallistumista. Se oli tapa kuulla asiakkaiden ääntä ja antaa heille resursseja ja mahdollisuuksia ilmaista tarpeitaan ja pyrkimyksiään. Se oli myös asiakkaan arvostusta ja tapa tuoda esiin asiakkaan elämänkokemusta ja huomioida hänen näkemyksensä, ottaa hänet mukaan häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Yksilöohjauksella ajatettiin asiakkaan etuja, ei vain lainopillisessa mielessä, vaan myös muuhun viranomaistoimintaan nähden. Lisäksi asiakasta autettiin verkostojen luomisessa. 3.3 Nuorten yksilöohjauksen erityispiirteitä Levinsonin aikuisuuden käännekohtia esittelevässä teoriassa siirtyminen aikuisuuteen tapahtuu vuotiaana. Silloin irtaudutaan nuoruudesta ja tutustutaan aikuisuuden maailmaan. Omat tunteet ja päämäärät ovat usein ristiriidassa ja sen kautta opitaan tuntemaan omaa persoonallisuutta. Lapsuuden itsetyytyväisestä varmuudesta on pakko luopua, kun huomataan, ettei kaikkeen omassa elämässä voikaan vaikuttaa. (Korkiakangas & Kuusela 1991, ) Ohjattaessa nuoria, on tärkeää huomioida nuoren elämänkokonaisuus. Siihen liittyvät läheisesti nuoren kehitysvaihe ja suppeampi elämänkokemus verrattuna aikuisiin. Nuori on vielä keskeneräinen ja etsii itseään sekä paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

17 16 Eriksonin persoonallisuuden kehittymisen teoria perustuu kahdeksaan vaiheeseen, jotka alkavat vauvaiästä ja jatkuvat vanhuuteen asti. Jokaiseen vaiheeseen kuuluu ns. kriisi, josta selviytyminen luo edellytykset seuraavaan vaiheeseen siirtymiseen. Seuraavassa on esitetty nuoruuteen liittyviä ominaisia elementtejä. (Korkiakangas & Kuusela 1991, ) Yksi elementeistä on luottamus itseen ja muihin. Nuori etsii uskottavia henkilöitä ja asioita. Toisaalta nuori pelkää, että tekee itsensä tyhmäksi puolustaessaan omaksumiaan uskomuksia. Seuraavana elementtinä on vapaan tahdon toteuttaminen. Nuori etsii tilaisuuksia, joissa voisi päättää omista asioistaan ja pelkää samalla, että hänen olisi pakko sopeutua yhteiskunnan rakenteisiin. Jos leikki-iästä on jäänyt kuvitelma omasta (lähes rajattomasta) kykeneväisyydestä, niin nuori uskoo mieluummin oman vertaisryhmänsä johtajaa kuin aikuisten pedanttisia rajoja Nuoruus on vähiten vaikea lahjakkaille ja hyvin koulussa menestyneille, jotka pystyvät seuraamaan teknologian kehitystä ja sitä kautta helposti sopeutumaan niihin aikuisten rooleihin, jotka vaativat pätevyyttä. Ne nuoret, joilta nämä edellytykset puuttuvat etsivät jotain omaa ideologiaa perinteestä, tekniikasta, ideoista, ihanteista, jne. He kokevat usein, että yhteiskunta vastustaa heidän mielekästä tapaansa elää / ilmaista itseään, ja vastustavat siksi yhteiskunta. Ryhmään tukeutuvilla nuorilla on usein vaikeuksia ammattiidentiteetin löytämisessä, koska massan toiveet peittoavat helposti oman yksilöllisyyden. (Koivisto & Vesikukka ) Työpolku II-hankkeessa mukana olleet nuoret odottivat ohjaukselta konkreettisuutta. He halusivat tutustua aloihin ja ammatteihin mieluummin itse kokeilemalla, kuin keskustelujen ja erilaisten ammattikuvausten kautta. Kavereiden kokemukset ja mielipiteet asioista vaikuttivat hyvin voimakkaasti osalla nuorista heidän omiin valintoihinsa esimerkiksi opiskelupaikan, harjoittelupaikan ja alankin suhteen. Sitoutuminen yksilöohjaukseen oli ajoittain hyvin heikkoa. Asiakkuushan perustui asiakkaan omaan motivaatioon, sekä haluun tulla autetuksi ja sitä kautta lähteä selvittämään omaa tilannettaan. Mitään taloudellisia porkkanoita tai kiristyksiä ei hankkeessa ollut käytössä. Niinpä esimerkiksi yhteydenotot tapahtuivat pääsääntöisesti ohjaajalta asiakkaalle päin. Myös työelämän pelisääntöjä oli toisinaan opeteltava joko käytännön kautta tai sitten ihan keskustelun pohjalta. Nuorille on ominaista lisäksi, että he saattavat reagoida hyvin voimakkaasti erilaisiin vastoinkäymisiin. Esimerkiksi kaverin kohtaamat vastoinkäymiset voivat heijastua itseen ja ilmetä toimintakyvyttömyytenä sekä kiinnostumattomuutena. Asioiden tärkeysjärjestys on usein nuorilla hyvin erilainen kuin aikuisilla, mikä näkyy kiinnostumattomuutena esim. työllistymiseen ja kouluttautumiseen liittyviä asioita kohtaan. 18 -vuotiaan nuoren ja 22 -vuotiaan nuoren välillä on havaittavissa selkeä ero vastuunotossa omista asioistaan. Niiden hoitamisen vastuullisuudessa on havaittavissa selkeitä eroja myös työkokemusta omaavien, sekä vähän tai ei lainkaan työkokemusta omaavien välillä. Näitä ohjauksessa esiintyneitä erityispiirteitä suhteutettaessa elämänkaariteorioihin, ovat ne hyvin ymmärrettäviä ja luonnollisia asiakaskunnan keskuudessa.

18 4 YKSILÖOHJAUKSEN PROSESSIMALLI 17 Yhtenä hankkeen kehittämistavoitteista oli sovittaa yhteen eri toimenpiteitä palvelukokonaisuuksiksi. Palvelukokonaisuuksia rakentui ja rakennettiin yksilöohjauksessa, jossa asiakkaan jatkopolkusuunnitelmaa työstettiin yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tavoitteena oli saada aikaan realistinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma, joka perustui asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämävalmiuksiin. Palvelukokonaisuudet rakentuivat mm. erilaisista koulutusmahdollisuuksista, työstä/työllistämisestä, työelämävalmennuksesta, työharjoittelusta ja/tai työkokeilusta. Lisäksi selvitettiin erilaisia työllistymisen esteitä. Hankkeessa kehitettiin yksilöohjauksen prosessimalli kuvaamaan ohjaustyön prosessinomaisuutta ja toimintaa. Ohjaus on matka; asiakkaan tullessa ohjaukseen hän lähtee matkalle aina jostakin lähtökohdasta jonnekin toisaalle, jonka tulisi olla erilainen kuin tuo alkukohta (Spangar. 2000, 19). Seuraavassa kuviossa (kuvio 4) avataan Kuopion seudun Työpolku II - hankkeen toimintaa ja yksilöohjausprosessia. TYÖVOIMA- TOIMISTO LÄHTÖTILANTEEN ARVIOINTI TUMA 5pv. TAMA 20 pv. MUUT ESR- KOULUTUKSET KUVIO 4. Kuopion seudun Työpolku II -hankkeen yksilöohjausprosessi Laatikko ylhäällä kuvaa asiakkaiden tuloa Työpolku II -hankkeeseen ja ympyräspiraali kuvaa yksilöohjausta. Kolmio kuvaa yhteistyötä eri tahojen, esimerkiksi työvoimatoimiston kanssa. Varsinaista ohjausta kuvaa ympyräspiraali, jonka Alustava Etenemissuunnitelma Ensimmäiset Ohjauskeskustelut Ratkaisu; Työllistyminen/ Koulutus 1. Palvelutarpeen 4. Toteutumisen kartoitus arviointi YKSILÖOHJAUS Muut ratkaisut 3. TOIMINTA 2. Tavoitteiden määritys Siirtopalaveri työvoimatoimistossa

19 18 toiminnalle on ominaista prosessin omaisuus. Ohjauksessa vuorottelevat asiakkaan palvelutarpeen arviointi, tavoitteiden määrittely, toiminta ja toiminnan arviointi. Prosessi tapahtuu koko ajan yhteistyössä asiakkaan kanssa ja asiakaslähtöisesti. Joidenkin asiakkaiden kohdalla voidaan tehdä useita kierroksia ja eri vaiheiden kautta saadaan uutta tietoa asiakkaan tilanteesta. Näin tavoitteet tarkentuvat tai määrittyvät uudelleen, mikä vie ohjausprosessia eteenpäin. 4.1 Asiakasvalinnat ja hankkeeseen tuloväylät Prosessi lähti käyntiin työvoimatoimistosta, asiakasvalintatilanteesta. Valinnat koulutuksiin tehtiin työvoimatoimistossa hankkeen oman työvoimaneuvojan kanssa. Asiakkaat siirtyivät hankkeeseen tulonsa myötä saman yhdyshenkilön asiakkaiksi, jolloin työvoimatoimistossa asioiminen helpottui heidän osaltaan monin tavoin. Hankkeelle nimetyn oman työvoimaneuvojan merkitys oli suuri, sillä se tehosti tiedonkulkua ja mahdollisti usein nopeidenkin päätösten tekemi- sen sujuvasti, esimerkiksi koulutuksiin ja työllistämisasioihin liittyen. Nuorten osalta valinnat tehtiin myös työvoimatoimistossa. Valinnoissa oli yleensä mukana työvoimaneuvoja, yksilöohjaaja, kouluttaja sekä KANTO - nuorten pajojen pajatoiminnan vetäjä. Nuorten osastolla ei ollut yhtä ainoata yhdyshenkilöä hankkeen suuntaan, vaan jokainen nuorten osaston työvoimaneuvojista vuorollaan toimi ns. kurssikummina nuorten ohjaaville koulutuksille. Tunnetko mahdollisuutesi? (Tuma) -koulutusvalinnat tehtiin kaksivaiheisesti. Mukana oli työvoimaneuvojan lisäksi pääsääntöisesti yksilöohjaaja, joskus myös koulutuksen opettaja. Valinnat alkoivat paperivalinnalla, jossa hakijoista valittiin haastatteluun hankkeen pääsykriteerit täyttäviä, soveltuvia henkilöitä. Haastattelujen perusteella heistä valittiin henkilöä mukaan koulutukseen, jonka myötä heistä tuli myös hankkeen asiakkaita. Tartu mahdollisuuksiisi! (Tama) -koulutuksen kautta suoraan, ilman Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutusta, hankkeeseen tuli 145 henkilöä (19 %). Pääosa siilinjärveläisistä asiakkaista (45) tuli tätä kautta. Siilinjärvellä ei järjestetty Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutuksia lainkaan. Nuorten perusjaksoille valittiin 12 opiskelijaa. Näiden perusjaksojen kautta hankkeeseen tulleet asiakkaat muodostivat viidenneksen kaikista hankkeeseen tulleista henkilöistä eli 159 (20 %) asiakasta. Nuorten perusjaksoja järjestettiin kaikkiaan 14 kpl. Valinnat suoritettiin kaksivaiheisesti. Hakemusten perusteella valittiin noin 24 nuorta haastatteluun, joista 12 koulutukseen ja 4 varasijoille. Paperivalinnoissa oli työvoimaneuvojalla suuri merkitys, sillä usein he tunsivat asiakkaat hyvin entuudestaan ja pystyivät suosittelemaan tätä koulutukseen. Haastattelutilanteessa korostettiin erityisesti sitä, että koulutus palvelee nuoren elämäntilannetta hyvin. Lisäksi huomiota kiinnitettiin siihen, ettei hakijalla ole akuuttia päihdeongelmaa eikä sellaista vakavaa terveydellistä rajoitetta, joka saattaisi estää koulutuksesta selviytymisen ja yksilöohjauksessa etenemisen. Tavoitteena oli valita asiakkaita, joilla oli realistiset mahdollisuudet suorittaa ohjaava koulutus ja tämän jälkeen jatkaa polkuaan eteenpäin kohti koulutusta ja työelämää. Valintahaastatteluissa nuoret kertoivat melko avoimesti tilanteensa, mutta myös joitakin yllätyksiä tuli vastaan myöhemmin koulutuksessa ja yksilöohjauksessa.

20 19 Osaamiskartoitusjaksojen kautta hankkeeseen tulevien valinnat tapahtuivat samalla periaatteella kuin Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutuksen valinnat. Valitsemassa oli yksilöohjaajan lisäksi kulloiseltakin alalta ammattiopettaja. Valinnoissa painotettiin hakijoiden soveltuvuutta alalle sekä kiinnostuksen että motivaation tasoa. Osaamiskartoitusjaksolle valittiin opiskelijaa, joista jatkoi osatutkinto-opintoihin opiskelijaa. Osaamiskartoitusjaksojen kautta hankkeeseen tuli kaikkiaan 77 (10 %) asiakasta. Osatutkintojen kautta hankkeeseen tuli 47 asiakasta (6 %). Kaikkiin osatutkin- toihin valittiin opiskelijoita myös ilman osaamiskartoitusjaksoa. Oli myös osatutkintokoulutuksia, joihin ei järjestetty lainkaan osaamiskartoitusta. Niihin valittiin, jo hankkeessa olevien lisäksi, ulkopuolisia hakijoita. Hankkeeseen tuli asiakkaita myös muun ESR -rahoitteisen koulutuksen kautta. Esimerkiksi Kohti ammatillisia opintoja -, Oman etenemissuunnitelman paja - ja Taidot käyttöön -koulutukset suunnattiin ensisijaisesti hankkeessa oleville asiakkaille, mutta niihin valittiin myös ulkopuolisia henkilöitä. Tätä kautta hankkeeseen tuli asiakkaita 29 (4 %). 4.2 Lähtötilanteen arviointi Asiakkaan polku hankkeessa alkoi lähtötilanteen arvioinnilla sekä alustavalla palvelutarpeen määrittelyllä. Niiden perusteella asetettiin tavoitteet. Palvelutarpeen määrittely oli prosessi, joka tarkentui koko ajan. Lähtötilannetta määritellessä selvitettiin mitkä olivat suurimmat työllistymistä edistävät ja estävät tekijät, millainen asiakkaan työhistoria ja koulutus ym. olivat. Lähtötilanteen arviointi käynnistyi alustavasti jo työvoimatoimiston koulutusvalinnoissa, joissa asiakkaista saatiin ensimmäiset tiedot esivalinnoissa ja valintahaastatteluissa. Hankkeeseen tultuaan asiakkaat täyttivät lisäksi perustietolomakkeen, jossa heiltä kerättiin tietoa koulutus- ja työkokemuksesta, harrastuksista, muusta osaamisesta, terveystiedoista, oppimisen esteistä, heidän omista tavoitteistaan sekä lisäksi työnhaku- ja tietoteknisistä taidoista. Perustietolomake oli opettajan tukena koulutuksen aikana ja sen jälkeen se siirtyi asiakkaan mukana yksilöohjaajien käyttöön. Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutuksen toisena päivänä yksilöohjaajat haas- tattelivat asiakkaat perustietolomakkeen pohjalta ja tekivät sen perusteella ensimmäisen alustavan arvion asiakkaan palvelutarpeesta. Tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva sekä asiakkaan tilanteesta että hänen tavoitteistaan. Haastattelun perusteella ratkaistiin myös asiakkaan seuraava vaihe hankkeessa eli joko Tartu mahdollisuuksiisi! -koulutus tai suoraan yksilöohjauksen kautta avautuva polku. Asiakkaan palvelutarpeen määrittäminen tarkentui koko hankeajan, mutta varsinkin ensimmäiset koulutukset ja niitä seuraavat ohjauskeskustelut antoivat tärkeimmät tiedot asiakkaasta ja hänen alustavasta palvelutarpeestaan. Koska nuorille ei ollut Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutusta, tapahtui heidän kohdallaan lähtötilanteen arviointi eri tavalla kuin aikuisilla asiakkailla. Ensimmäinen ns. kontakti tapahtui koulutushakemuksen perusteella. Hakemuksen perusteella pyrittiin saamaan käsitys nuoren tilanteesta ja koulutuksen tarpeellisuudesta. Valintahaastattelun avulla saatiin lisätietoa nuoren tilanteesta ja tiedon perusteella voitiin valita koulutukseen ja Työpolku II -hankkeeseen nuoria,

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli

Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli Henkilökohtaistaminen KOMMENTOI! Ammatillis et opinnot Ammatillis

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen Kokemus esiin 50+ -projekti Taina Paananen 24.4.2015 Perustiedot hankkeesta ESR rahoitus 2/2013-6/2015 lisäksi rahoittajina Vantaan ja Espoon kaupungit ja Edupoli Toiminta-alue Vantaa vuosina 2013-2014,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Hämeenlinna 19.4. Aikuiskoulutukseen ohjaus- ja palvelupiste Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) koulutukseen ohjausta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Harjoittelupaikan hakuun uusimuotoista valmennusta

Harjoittelupaikan hakuun uusimuotoista valmennusta Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Helsinki Harjoittelupaikan hakuun uusimuotoista valmennusta Helena Tompuri, Lapin yliopisto Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot