kuopion seudun työpolku ii -hanke pääsin tavoitteeseeni. tästä on hyvä jatkaa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kuopion seudun työpolku ii -hanke 24.2.2004-31.7.2007 pääsin tavoitteeseeni. tästä on hyvä jatkaa!"

Transkriptio

1 kuopion seudun työpolku ii -hanke pääsin tavoitteeseeni. tästä on hyvä jatkaa!

2 SISÄLTÖ 1 KUOPION SEUDUN TYÖPOLKU II -HANKE ESR rahoittajana ja koordinoijana Kuopion seudun Työpolku II -hanke Hankkeen tavoitteet KOULUTUSPOLUT Aikuisten ohjaavat koulutukset Nuorten ohjaavat koulutukset Uudet koulutuspolut OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHTIA Teoreettinen viitekehys Vuorovaikutus ohjauksessa Nuorten yksilöohjauksen erityispiirteitä YKSILÖOHJAUKSEN PROSESSIMALLI Asiakasvalinnat ja hankkeeseen tuloväylät Lähtötilanteen arviointi Toiminta Työllistymisen esteet Työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu Osaamista ja varmuutta koulutuksen kautta Tavoitteena työ HANKKEEN TULOKSET Määrälliset tulokset Laadulliset tulokset HYVÄT KÄYTÄNNÖT Asiakaslähtöiset hyvät käytännöt Hyvät toimintamallit KEHITTÄMISKOHTEET...42 LÄHTEET...46 LIITTEET...47

3 1 KUOPION SEUDUN TYÖPOLKU II -HANKE ESR rahoittajana ja koordinoijana Kuopion seudun Työpolku II -hanke oli ESR -hanke, joka kuului Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahoitettavat hankkeet täydentävät ja kehittävät kansallisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, kehittävät uusia ennakoivia toimintamalleja, lisäävät henkilöstön osaamista sekä edistävät sukupuolten ja eri väestöryhmien välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Toimenpidekokonaisuudessa 2.3 etusija annetaan hankkeille, jotka organisoidaan seutukunnallisesti ja jotka tähtäävät pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen edistämiseen esim. koulutuksen, tukityöllistämisen, kuntoutustoimenpiteiden ja yksilöllisen tuen keinoin. Seudulliset projektit toimivat kunta- ja työvoimatoimistokohtaisia työllisyydenhoidon käytäntöjä laajemman toimintatavan kehittäjinä ja aktivoijina. Näiden hankkeiden edellytetään kytkeytyvän seudullisiin työllisyysstrategioihin ja niiltä odotetaan merkittävää roolia seudullisten työllisyysstrategioiden rakentamisessa ja vahvistamisessa. Eri toimijoiden yhteistyö on tärkeää seudullisten hankkeiden suunnittelussa, käytännön toteutuksessa ja toiminnan kehittämisessä. 1.2 Kuopion seudun Työpolku II -hanke Kuopion seudun Työpolku II -hanke oli Euroopan sosiaalirahaston, työhallinnon, Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan rahoittama työllisyys- ja kehittämishanke, joka suunnattiin mukana olevien kuntien työvoimatoimistojen työnhakijoille sekä alueen työnantajille. Työpolku II -hankkeen hankeaika oli ja sitä hallinnoi Savon ammatti- ja aikuisopisto. Hankkeessa toimivat hankepäällikkö, hankesihteeri sekä kolme (3) aikuisten työnhakijoiden yksilöohjaajaa ja yksi (1) nuorten yksilöohjaaja. Savon ammattija aikuisopiston sekä KANTO -nuorten pajojen ohjaavat kouluttajat toimivat tiiviissä yhteistyössä hankkeen henkilökunnan kanssa. (LIITE 1) Hankkeen kohderyhmänä olivat: Kuopion ja Siilinjärven pitkäaikaistyöttömät yli 25-vuotiaat aikuiset työnhakijat, joiden työttömyys oli eri syistä pitkittynyt. He olivat olleet vähintään vuoden työttömänä. Työttömien työnhakijoiden työhistoria koostui pätkätöistä tai tukityöllistämispätkistä tai asiakkaiden ammatillinen koulutus oli puutteellinen tai ammatillinen osaaminen vaati päivittämistä. Työpolku II -hankkeen kohderyhmään kuuluivat myös alle 25-vuotiaat nuoret, joilta puuttui ammatillinen koulutus sekä ne ylioppilaat, joiden välivuosi on pitkittynyt.

4 3 Osallistujien työttömyyden kestoaika oli keskimäärin 1,2 vuotta (nuoret 0,5 vuotta ja aikuiset 1,6 vuotta) ja työkokemusaika oli keskimäärin 5,8 vuotta (nuoret 0,6 vuotta ja aikuiset 8,4 vuotta). Työllistymisen portailla hankkeen kohderyhmän arvioitiin sijoittuvan kolmannelle portaalle eli ammatillisesti ohjaavaan ja suuntaavaan vaiheeseen, jossa keskeisellä sijalla ovat mm. ammatillisten suunnitelmien työstäminen ja koulutukseen ohjaus. (LIITE 2) Työpolku II -hankkeeseen valikoitui tasapuolisesti miehiä (391) ja naisia (389) Kuopiolaiset Siilinjärveläiset Maahanmuuttajat KUVIO 1. Kuopiolaisten, siilinjärveläisten ja maahanmuuttajien osuus hankkeessa Suurin osa hankkeeseen osallistuneista oli kuopiolaisia (696). Siilinjärveläisiä oli (83) ja maahanmuuttajia hankkeeseen ohjautui (13). Kuopiolaisista nuoria oli (258) ja siilinjärveläisistä (4). Hankkeessa oli mukana yksi (1) maahanmuuttaja nuori.

5 4 Koulutustausta Amm attikoulutuksen omaavat Ammatinvaihtajat Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet 0 Kaikki Nuoret KUVIO 2. Aikuisten ja nuorten koulutustaustatietoja Alkukartoitusten mukaan 75 % hankkeen asiakkaista tarvitsi työllistymistä tukevaa ammatillista koulutusta. Asiakkaista 368 henkilöllä (53 %) oli ammatillinen koulutus. Kansakoulun suorittaneita oli 36 henkilöä. Ammatillisen koulutuksen omaavista henkilöistä oli ammatinvaihtajia yhteensä 173 henkilöä (22 %) joista nuorten osuus 12 (5 %). Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä pidetään yleisesti nuorten ongelmana. Kaikista hankkeen aloittaneista 257 henkilöä (nuorista 143 henkilöä) oli keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen yhden tai useamman kerran ennen hankkeeseen tuloa. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä oli paljon myös aikuisten ryhmässä. Hankkeen pääasiallisina sisääntuloväylinä olivat kaksi ohjaavaa, työvoimapoliittista koulutusta: Tunnetko mahdollisuutesi? ja Tartu mahdollisuuksiisi!. Koulutukset kestivät viidestä päivästä kahteen kuukauteen riippuen siitä, osallistuiko henkilö molempiin vai vain toiseen koulutuksista. Nämä koulutukset tuottivat asiakkaan jatkotyöllistymisen kannalta valmiuksia ja tietoja, joita pystyttiin hyödyntämään työnhakusuunnitelmia tai muita jatkosuunnitelmia laadittaessa. Alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten sisääntuloväylänä toimi nuorille suunnattu kahden kuukauden mittainen ohjaava koulutus. Koulutus vastasi sisällöllisesti aikuisille suunnattua Tartu mahdollisuuksiisi! -koulutusta, painotusten hieman vaihdellen. Nuorten koulutukset toteutti KANTO -nuorten työpajat. Lyhyttä Tunnetko mahdollisuutesi? tyyppistä koulutusta ei nuorille järjestetty lainkaan. Koulutusjakson jälkeen asiakkaat jatkoivat Työpolku II -hankkeessa seuraavat 16 kuukautta yksilöohjauksessa. Jokainen työsti ratkaisua työttömyyteensä erilaisten selvitysten ja jatkopolkujen kautta yhdessä oman henkilökohtaisen yksilöohjaajansa kanssa. Jatkopolkuja olivat esimerkiksi erilaiset räätälöidyt koulutusvaihtoehdot, työhallinnon palvelut ja työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Erilaisia selvityksiä jouduttiin tekemään terveyteen ja taloudellisiin asioihin liittyen.

6 5 Ohjaustyössä painottuivat työnhakijan tarpeet, toiveet, mahdollisuudet ja voimavarat. Työllistymiseen liittyviä pulmatilanteita pyrittiin ratkomaan neuvotteluhengessä sekä löytämään yksilöllisiä ratkaisuja työnhakijan tilanteeseen. Verkostoyhteistyöllä oli ohjaustyössä merkittävä rooli ja aktiivisella yritysyhteistyöllä mahdollistettiin työnhakijan ja työnantajien kohtaaminen. 1.3 Hankkeen tavoitteet Määrälliset tavoitteet Kuopion seudun Työpolku II -hankkeen tavoitteena oli, että hankkeeseen osallistuvat henkilöt löytävät ratkaisun työttömyyteensä joko ammatillisen koulutuksen, työllistymisen, muun mielekkään vaihtoehdon tai näiden yhdistelmän kautta. Hankkeen tavoitteena oli, että siihen osallistuu vuosina henkilöä, joista 60 % sijoittuu työelämään, koulutukseen tai löytää muutoin mielekkään ratkaisun työttömyyteensä. Laadulliset eli kehittämistavoitteet Kuopion seudun Työpolku II -hankkeen kehittämistavoitteina oli: 1. Sovittaa yhteen eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi (erilaiset koulutusmahdollisuudet, työ ja hankkeessa toteutettava työllistäminen, työelämävalmennus, työharjoittelu, työkokeilu) 2. Kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työllistymisen esteitä ja tarvittaessa ohjata heidät kuntien tai muiden palvelun tuottajien asiakkaiksi 3. Mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen 4. Räätälöidä uudenlaisia koulutusratkaisuja 5. Tehostaa toimenpiteitä, joiden kautta työnantajat saavat kannustavia kokemuksia pitkäaikaistyöttömistä, jotta työllistämisen kynnys madaltuisi 6. Tehdä verkostoyhteistyötä työttömän henkilön työllistymisen ja työelämänvalmiuksien edistämiseksi.

7 2 KOULUTUSPOLUT Aikuisten ohjaavat koulutukset Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutus oli viiden päivän mittainen, luonteeltaan kartoittava ja informatiivinen jakso. Opiskelijoita oli 20-25, joiden lähtötilanne, toiveet ja alustavat etenemissuunnitelmat selvitettiin koulutuksen aikana. Viiden päivän aikana opiskelijoille jaettiin tietoa mm. Kuopion seudun koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista, Työpolku II -hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista sekä työhallinnon palveluista. Yksi keskeisimmistä sisällöistä koulutuksessa olivat opiskelijoiden haastattelut, joissa yksilöohjaaja hahmotti yhdessä opiskelijan kanssa tämän alustavan henkilökohtaisen etenemissuunnitelman. Tältä pohjalta valittiin maksimissaan 15 opiskelijaa Tartu mahdollisuuksiisi! - koulutukseen. Kahden kuukauden kestoinen Tartu mahdollisuuksiisi! -koulutus oli asiakkaille varsinainen työllistymisprosessien virittäjä ja käynnistäjä. Tavoitteena oli työstää realistinen ja toteuttamiskelpoinen, suoraan tai koulutuksen kautta, työelämään tähtäävä toimintasuunnitelma. Opiskelijat työstivät omaa suunnitelmaansa itsenäisesti, ryhmissä ja ohjauskeskusteluissa sekä opettajan että yksilöohjaajan kanssa. Koulutus jakautui puoliksi lähiopetukseen ja työssäoppimiseen. Opiskelusisältöihin kuuluivat tyypilliset ohjaavien koulutusten kokonaisuudet eli oman osaamisen kartoittaminen, työnhakuvalmennus, työmarkkinatietous ja tietotekniikka, jossa opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa -kortti. Työssäoppimispaikan jokainen opiskelija etsi ensisijaisesti itse. Ohjauksellista tukea sai opettajalta ja yksilöohjaajalta. Paikka valittiin niin, että se tuki opiskelijan suunnitelmaa. Tavoitteet jaksolle vaihtelivat jokaisen oman elämäntilanteen mukaan. Esimerkkejä tavoitteista: oman jaksamisen testaaminen ammatinvalinnan selkiyttäminen avoimen työpaikan etsiminen lisävarmuuden ja itseluottamuksen saaminen oman alan työtehtävistä pitkän työttömyyden jälkeen. Opettaja kävi jokaisen opiskelijan työssäoppimispaikalla vähintään kerran, usein yhdessä yksilöohjaajan kanssa. Lisäksi jakson puolessa välissä ryhmä kokoontui välikokoontumiseen, jossa purettiin kokemuksia työssäoppimiseen liittyen sekä pohdittiin jo alustavasti mahdollisia jatkopolkuja työssäoppimispaikoilla. Välikokoontumisessa oli myös paikalla työvoimaneuvoja, joka selvitti jokaisen opiskelijan mahdollisuudet, esimerkiksi palkkatuella työllistämiseen. Koulutuksen lopussa koulutuksen aikana syntyneet suunnitelmat kirjattiin yhteistyössä opiskelijan, opettajan ja yksilöohjaajan kanssa työvoimatoimiston tietojärjestelmään. Osalla opiskelijoista suunnitelmat olivat hyvinkin selkeitä ja pitkälle vietyjä, osalla työstämistä jatkettiin yksilöohjauksessa. Siirtyminen yksilöohjaukseen Tartu mahdollisuuksiisi! -koulutuksen jälkeen oli sujuvaa, sillä pääsääntöisesti yksilöohjaaja oli jo tullut ryhmälle tutuksi koulutuksen aikaisissa ohjauskeskusteluissa ja työssäoppimiskäynneillä.

8 2.2 Nuorten ohjaavat koulutukset 7 Nuoret tulivat Työpolku II -hankkeeseen mukaan kahden kuukauden mittaisen ohjaavan koulutuksen kautta. Nuorten perusjaksolle valittiin mukaan 12 nuorta. Myös nuorten koulutuksen tavoitteena oli laatia toteuttamiskelpoinen ja realistinen etenemissuunnitelma, joka tähtäsi joko koulutukseen tai työelämään, nuorilla painottuen edelliseen. Nuorten perusjakso muodostui lähiopetusjaksosta sekä työssäoppimisjaksosta. Lähiopetuksen osuus pyrittiin muovaamaan mahdollisimman käytännönläheiseksi. Aihealueina olivat ammatinvalinta, koulutusväylät ja -mahdollisuudet, työmarkkinatietous, työnhaku sekä minä -työskentely. Nuorilla oli myös mahdollisuus suorittaa tietokoneen -ajokortti. Lisäksi nuoret saivat ideoida toiminnallisen päivän. Koulutuksen alussa kouluttaja haastatteli jokaisen nuoren perusteellisesti. Haastattelun pohjalta pyrittiin nuorelle rakentamaan yksilöllinen etenemispolku. Työssäoppimisjakso kesti noin neljä viikkoa. Työssäoppimispaikan nuoret etsivät pääsääntöisesti itse kiinnostavalta ja etenemissuunnitelmaan liittyvältä alalta. Kouluttaja oli lähinnä apuna ideoinnissa ja opasti kuinka toimia paikkaa hakiessa. Tarkoituksena oli, että nuoret saavat käytännön kokemusta työnhausta. Nuoria ohjattiin ensisijaisesti etsimään työssäoppimispaikkaa ns. oikeista työpaikoista joko yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Jonkin verran työssäoppimispaikkoina toimivat myös kolmannen sektorin työnantajat, kuten SPR Kontti. Myös KANTO -nuorten työpajoja hyödynnettiin työssäoppimisjärjestelyissä (ammattipajat ja Ohjaavapaja). Nuorten pajat toimivat työssäoppimispaikkana lähinnä tilanteessa, jossa nuoren elämäntilanne ei mahdollistanut työssäoppimista yrityksessä tai julkisen sektorin paikoissa. Varsinkin media- ja musiikkialoille suuntautuville nuorille työpajat olivat oiva työssäoppimispaikka. Kouluttaja teki työssäoppimispaikalle jokaisen nuoren kohdalla vähintään kaksi käyntiä. Ensimmäisen käynnin tarkoituksena oli asettaa työssäoppimiselle tavoitteet ja toisella käynnillä tarkistettiin tavoitteiden toteutuminen. Lisäksi työssäoppimisjakson puolessa välissä oli välikokoontuminen koulutustilassa. Välikokoontumisessa mukana olivat nuorten lisäksi työvoimatoimiston nuorten osaston työvoimaneuvoja, kouluttaja sekä yksilöohjaaja. Välikokoontumisen tarkoituksena oli käydä läpi työssäoppimiskokemuksia siten, että jokaisen kokemukset voitiin jakaa osallistujien kesken ja näin jokainen hyötyi toistensa saamista kokemuksista. Yksilöohjaajan rooli koulutuksen aikana oli toimia taustahenkilönä. Kouluttajan haastateltua nuoret ensimmäisen viikon aikana, yksilöohjaaja ja kouluttaja pitivät haastattelujen pohjalta palaverin, jonka tarkoituksena oli siirtää alustavaa tietoa nuorista yksilöohjaajalle. Välikokoontumisen jälkeen jokaiselle nuorelle varattiin ohjausaika, jolloin paikalla olivat nuori, kouluttaja sekä yksilöohjaaja. Tavoitteena oli tiedon siirto nuoresta yksilöohjaajalle, alustavien jatkopolkujen sopiminen sekä koulutuksen jälkeisen yksilöohjauksen käynnistäminen. Yksilöohjaaja osallistui myös viimeistä edellisen päivän työvoimatoimistotapaamisiin, jolloin nuorten jatkopolut kirjattiin työhallinnon tietojärjestelmään. Yksilöohjaaja oli aktiivisesti mukana myös koulutuksen päätöspäivänä. Tällöin käytiin läpi mm. työssäoppimisjakson koke-

9 8 mukset ja myös jatkopolut olivat yleensä tarkentuneet viimeistään tähän päivään mennessä. Lisäksi yksilöohjaaja kertoi tarkemmin yksilöohjauksesta, sen periaatteista, toimintamuodoista sekä tavoitteista. Näin nuoria pyrittiin sitouttamaan yksilöohjaukseen. 2.3 Uudet koulutuspolut Hankkeen tärkeitä elementtejä olivat myös sen omat ESR -koulutukset. Koulutusten hankintaperiaatteena oli, että ne lisäsivät niihin osallistuvien asiakkaiden työmarkkinavalmiuksia ja, että ne olivat vaatimustasoltaan sellaisia, joihin asiakkaat pystyvät kykyjensä ja kokemustensa perusteella osallistumaan. Tältä pohjalta hankkeessa kehitettiin myös uudenlaisia koulutustuotteita, jotka syntyivät vastaamaan niihin tarpeisiin, joita hankkeessa mukana olevilla työttömillä todettiin olevan. Erityisesti ammatillisia koulutushankintoja pohdittaessa otettiin huomioon myös alan mahdollinen työvoiman tarve sekä hankkeessa jo olemassa olleet alan yrityskontaktit. Taustatavoitteena oli myös kehittää alan koulutuspalveluja. Sekä osaamiskartoitusjaksoja, osatutkintokoulutuksia että ohjaavia koulutuksia sisällytettiin kunkin asiakkaan jatkopolkuihin heidän omien tarpeidensa ja edellytystensä mukaisesti. Näistä uusista koulutuksista tuli vähitellen hankkeen peruselementtejä ja -työkaluja asiakkaiden suunnitelmien työstämiseen. Hanke järjesti seuraavanlaisia koulutuksia: Osaamiskartoitusjaksot, osatutkintokoulutukset Työpolku II -hanke jatkoi jo aiemmin Työpolku I -hankkeen aikana kehiteltyä työelämäläheisen koulutusmallin (LIITE 3) kehittämistä. Tässä mallissa teoreettinen lähiopetus ja käytännön työelämäjaksot vuorottelivat. Tarkoituksena oli motivoida hankkeessa olevia asiakkaita kouluttautumaan ammattiin jaksottamalla esimerkiksi palkkatukityötä ja työelämävalmennusta eri koulutusosioiden väliin. Lyhyemmät opiskelujaksot kannustivat opiskelemaan erityisesti niitä, jotka kokivat yhtäjaksoisen opiskelun raskaana. Työelämäläheisessä koulutusmallissa koulutus käynnistyi kolmen viikon mittaisella osaamiskartoitusjaksolla. Jakson aikana kartoitettiin alalle soveltuvuuden lisäksi opiskelijoiden osaaminen, kiinnostus ja oppimistyyli. Opiskelijat saivat osaamiskartoituksen aikana tietoa sekä omasta soveltuvuudestaan alalle että tarpeellista tietoa alan koulutuksesta, vaatimuksista ja työllistymisvaihtoehdoista. Kartoituksen pohjalta alalle soveltuvat opiskelijat jatkoivat kuuden kuukauden kestoisiin osatutkinto-opintoihin. Muut jatkoivat yksilöohjauksessa ammatinvalinnan selkiyttämistä. Osaamiskartoitusjaksoja järjestettiin vuosien aikana kaikkiaan kuusi kappaletta: - kaksi sosiaali- ja terveysalan osaamiskartoitusta - kaksi kuljetuspalveluiden osaamiskartoitusta - yksi myyntialan osaamiskartoitus - talotekniikan / LVI -alan osaamiskartoitus

10 9 Osatutkintokoulutukset alkoivat pääsääntöisesti heti osaamiskartoituksen jälkeen. Koulutukset toteutettiin kiinteässä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Koulutuksessa oli sekä ohjattua työssäoppimista alan yrityksissä että teoreettisia opintoja, jotka suoritettiin oppilaitoksessa. Painopiste oli työssäoppimisessa. Koulutuksen aikana hankkeen yksilöohjaajat tekivät yhteistyötä ammattiopettajien kanssa, jonka ansiosta he olivat ajan tasalla esimerkiksi opintojen sujumisessa. Yksilöohjaajat antoivat ohjauspalvelua (opiskeluun liittyvät vaikeudet, työssäoppimispaikan etsiminen, jatkopolut) koulutuksen aikana, yhteistyössä ammattiopettajien kanssa. Tarkoitus oli, että ESR - rahoitteisen osatutkinnon/-tutkintojen suorittamisen jälkeen opiskelijat jatkaisivat tutkinnon loppuun joko oppisopimuskoulutuksena tai omaehtoisena ammatillisena koulutuksena. Osatutkintokoulutuksia järjestettiin vuosien aikana kaikkiaan 12 kappaletta: - neljä lähihoitajatutkintoon sisältyvää osatutkintoa - kolme myynnin osatutkintoa (ammattitutkinnon osatutkintoja) - kolme talotekniikan ja LVI -alan perustutkinnon osatutkintoa - kuljetusalalle valmentava koulutus - varastotyöntekijän koulutus Lisäksi 2004 vuoden alussa päättyivät turvallisuusalan osatutkintokoulutus ja kiinteistö- ja teknisen eristyksen koulutus. Oman etenemissuunnitelman paja Hankkeessa kehitettiin syksyllä 2005 nk. paja -koulutusmalli. Ammatilliseen koulutukseen aikovien asiakkaiden koulutussuunnitelmaa työstettiin yhdessä ohjaavan opettajan ja ammattiopettajien kanssa. Koulutus kesti viisi viikkoa, josta 10 päivää oli työssäoppimista. Koulutuksen aikana opiskelija perehtyi häntä kiinnostavaan alaan, sen vaatimaan tutkintoon ja tutkinnon rakenteeseen. Jokaisen opiskelijan lähtötilanteeseen paneuduttiin perusteellisesti mm. kartoittamalla aikaisempi osaaminen ja oppimistyyli. Työssäoppimisjaksolla ohjaava opettaja kävi yhdessä työpaikan edustajan ja oppilaitoksen edustajan kanssa kolmikanta-arviokeskustelun. Selvityksen pohjalta jokaiselle rakennettiin henkilökohtainen räätälöity koulutuspolku tarvittavan lisäosaamisen hankkimiseksi. Paja -koulutuksia järjestettiin vuonna 2006 kolme kappaletta. Koulutuksen aloitti yhteensä 34 opiskelijaa. Kohti ammatillisia opintoja tietotekniikkaa ja opiskelutaitoja Kohti ammatillisia opintoja -koulutuksessa oli tarkoituksena parantaa tiedollisia ja taidollisia oppimisvalmiuksia niiden asiakkaiden osalta, joilla oli tavoitteena opiskelu, ja jotka kaipasivat kertausta ja/tai täydennystä opiskeluvalmiuksiinsa. Koulutuksessa painottui tietotekniikan opiskelu, jota oli määrällisesti eniten. Lisäksi koulutukseen sisältyi mm. matematiikkaa ja opiskelutaitoja. Koulutuksia järjestettiin neljä, kolme Kuopiossa ja yksi Siilinjärvellä. Kuopion koulutuksiin osallistui yhteensä 42 opiskelijaa ja Siilinjärvellä 12. Koulutuksen kesto oli kaksi kuukautta.

11 Resurssipaja nuorille 10 Pienryhmätyyppisiä viikon mittaisia koulutuksia järjestettiin nuorille kaksi. Koulutuksen tavoitteena oli antaa lisää tukea hankkeessa jo mukanaoleville. Kohderyhmäksi asetettiin Kuopion seudun Työpolku II -hankkeen yksilöohjauksessa mukana olevat nuoret, jotka ovat aiemmin käyneet Nuorten perusjakson, mutta joiden suunnitelmat eivät ole jakson jälkeen edenneet tai he eivät ole sitoutuneet yksilöohjaukseen. Näihin koulutuksiin osoitettiin 20 nuorta. Taidot käyttöön! Hankkeessa toteutettiin myös yksi atk- ja toimistoaloilta poisohjaava koulutus. Koulutuksen järjestäminen todettiin tarpeelliseksi, koska hankkeeseen tuli jatkuvasti työttömiä toimisto- ja atk-alan ihmisiä, joiden työllistymismahdollisuudet omalle alalle olivat erityisen huonot. Taidot käyttöön -koulutuksessa näille asiakkaille pyrittiin etsimään uusia vaihtoehtoja muilta aloilta hyödyntämällä heidän aikaisempaa osaamistaan. Koulutus järjestettiin syksyllä Se kesti reilun kuukauden ja siihen osallistui 11 opiskelijaa. Missä mennään? - koulutus Keväällä 2005 hanke järjesti koulutuksen, joka suunnattiin erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville hankkeen asiakkaille. Huomattiin, että hankkeessa oli useampia asiakkaita, joiden työllistymissuunnitelmat eivät edenneet monien henkilökohtaisten ym. ongelmien takia. Tarkoituksena oli saada nämä asiakkaat yhteen miettimään ryhmässä ohjatusti omaa elämäntilannettaan ja tulevaisuuden mahdollisuuksiaan. Opiskelijoille järjestettiin koulutuksen aikana mm. lääkärintarkastus. Koulutus kesti kaksi viikkoa ja siihen osallistui seitsemän opiskelijaa. 3 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHTIA Savon ammatti- ja aikuisopiston ohjaavat kouluttajat ovat jo vuosia soveltaneet Peavyn kehittämää ohjausteoriaa käytännön ohjaus- ja kouluttajan työssään. Kuopion seudun Työpolku II -hankkeessa yksilöohjaajat ovat jatkaneet teorian ja käytännön yhteensovittamistyötä perehtymällä sosiodynaamiseen ja dialogiseen ohjaukseen. Yksilöohjaustyössä ohjaajat ovat pyrkineet holistiseen, asiakaslähtöiseen, neuvotteluhenkiseen ja yhteistoiminnalliseen työotteeseen. Ohjaustyön teoreettinen viitekehys tukee ajatustamme ohjaustyöstä. 3.1 Teoreettinen viitekehys Ohjaus on vakiintumassa aikuiskasvatukseen, hoito- kasvatus- ja kehittämistyön alueille. Ohjauksen teoriaa on kehitelty pisimmälle urasuunnittelun piirissä, jonka perustana on Peavyn sosiodynaaminen ohjaus. (Vehviläinen 2001, 14, ) * Ohjauksen teoreettinen viitekehys on peräisin Makkonen, A. (2007). Ohjausprosessi Kuopion seudun Työpolku -hankkeessa. Kehittämishankeraportti.

12 11 British Association Counsellors määrittää ohjauksen tilanteeksi, jossa ohjaaja antaa asiakkaalle aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Ohjaustilanteen päämäärä on asiakkaan mahdollisuus tutkia omaa tilannettaan, tulla kuulluksi ja voimaantua. Ohjaukseen voidaan myös käsittää koko elämänsuunnittelun kirjo. (Onnismaa, Pasanen & Spangar 2000,7.) Päivi-Katriina Juutilainen (2006) tiivisti Aikuisopiskelijan ohjauksen - koulutuksessa ohjauksesta seuraavasti: Ohjaus on oman elämän jäsentämistä ja elämänsuunnittelua, asiakkaan subjektiuden vahvistamista ja toimijuuden lisäämistä. Ohjauksen avulla varsinkin nuorten maailmankuva rakentuu ja jäsentyy uudelleen. Ohjauskeskustelussa rakennetaan ja puretaan elämäntodellisuutta, omien elämäntarinoiden kertomisen avulla. Ohjauksen keinoin edistetään voimaantumista ja valtaudutaan. Ohjaus on reflektiivisyyttä ja oppimista. Ohjausta voidaan tarkastella usean teorian mukaan. Peavy edustaa konstruktivistista ohjauksen teoriaa. Sosiodynaaminen ohjaus on holistista toimintaa, ihminen nähdään sosiaalisena ja holistisena eli kokonaisvaltaisena henkilönä. Sosiodynaaminen näkökulma tarkoittaa ihmisen toiminnan ja ihmisten vuorovaikutuksen havaitsemisessa, tulkinnassa ja ymmärtämisessä käytettävää ajattelumallia ja tulkintakehystä. Se tarkastelee, miten me konstruoimme eli rakennamme ja ko-konstruoimme (konstruoimme yhdessä) minä -identiteettiämme, sosiaalisia suhteitamme, arvojamme, yhteiskuntaamme. Sosiodynaamisen näkökulman avulla voimme kuvata myös kuinka luomme ja ymmärrämme merkityksiä, ja miten niistä neuvottelemme ja kuinka ratkaisemme jokapäiväisiä elämän käytännön ongelmia. (Peavy 2004, 17, 19.) Sosiodynaamisessa uraohjauksessa painotukset ovat työelämän liittyvissä kysymyksissä. Ohjaaja tarjoaa asiakkaalle inhimillistä läsnäoloa, joten hän ei voi jättää huomiotta ihmisen elämänkentän muita osa-alueita. Uraa, ammattia, henkilökohtaisia kysymyksiä, kasvatusta ja perhe-elämää koskevat keskustelut liittyvät elämänkokonaisuuteen ja niillä on vaikutusta työelämän kysymyksiin. (Peavy 2000, 24.) Työllisyyshankkeessa ohjauksessa tarkastellaan työttömyyteen ja työelämään liittyviä kysymyksiä ja pyritään ratkaisemaan niitä. Ohjauksen tarkoitus on, että asiakas tarkastelee työttömyyttään uudesta näkökulmasta. Sekä että hän huomaa elämässään mahdollisuuksia ponnistaa takaisin työelämään. Monet asiat vaikuttavat kokemukseen työttömyydestä. Henkilökohtaisilla asioilla voi olla vaikutusta työllistymistä haittaavana tekijänä kuin myös edistävänä tekijänä. Eri tekijät pitää selvittää ohjauksessa ja varsinkin panostaa asiakkaan mahdollisuuksiin, jotta pystymme tukemaan asiakasta tavoiteltavaan suuntaan. Ohjauksen ja terapian raja ei ole selkeä. Ohjaus ja terapia ovat siinä suhteessa samankaltaisia, että molemmissa on kyse ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja itsetutkiskelun prosessista (Peavy 1999, 26). Ohjaus eroaa terapiasta kuitenkin siinä, että siinä ei ole kyse puutteen, vamman tai sairauden diagnosoinnista tai hoitamisesta. Ohjauskeskustelussa ei keskitytä puhumaan asiakkaan puutteista, joka johtaa helposti siihen, ettei nähdä asiakasta merkityksellisenä kokonaisuutena. (Onnismaa ym. 2000, 7.) Ohjaus käy terapian rajapinnoilla siinä vaiheessa, kun keskustellaan esimerkiksi työllistymisen esteistä. Ohjaaja saattaa huomata, että kaikki asiat eivät ole asiakkaalla kunnossa. Siinä vaiheessa huomio on otettava puheeksi. Jos ohjaajalle syntyy huoli asiakkaan tilasta, asiakkaan kanssa on keskusteltava eri hoito- tai auttamisvaihtoehdoista. Usein voi

13 12 käydä niin, että yksi ohjauskerta ei riitä huolen käsittelyyn, vaan asiaan palataan vielä, varsinkin jos asiakas ei ole ennen hakenut apua tilanteeseensa. Ohjauksen tilanne ja laajuus vaihtelevat asiakkaista ja tilanteista toiseen. Joskus ohjauskeskustelu voi olla pelkästään neuvontaa ja toisinaan käytännön tilanteiden ratkaisemista. Yleensä tilanteet ovat yksilöllisiä ja neuvot määritelty asiakkaasta käsin ja ne liittyvät usein tulevaisuuden suunnitteluun (Vehviläinen 2001, 182). Joskus ohjaus voi kestää kauan, varsinkin jos on tavoite löytää uusi suunta asiakkaan elämään. Ohjauksen tavoite ja käyntien tiheys tulisi määräytyä asiakkaan tarpeiden perusteella eikä organisaation tehokkuuden perusteelle. (Peavy 1999, 52.) Käytännössä kuitenkin organisaatiot määrittävät asiakkaiden ohjauksen tiheyden ja keston. 3.2 Vuorovaikutus ohjauksessa Ohjaus on menetelmä, jonka avulla asiakkaan kanssa työskennellään. Ohjaus on dialogisuutta ja vuorovaikutusta. Keskustelu asiakkaan kanssa on ohjausprosessin tärkein osa. Dialogi on keskustelua, missä pyritään löytämään yhteinen tila, jossa kumpikaan ei nouse toisen yläpuolelle. Dialogisessa keskustelussa yhdistyvät kuunteleminen, puhuminen, vastaaminen ja kysyminen. Aito dialogi on harvinaista ohjauskeskustelussa kuten muussakin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. (Peavy 1999, 87, 2004, 33.) Se on kuitenkin tila, johon voi ohjauskeskustelussa pyrkiä. Asiakkaan asenne ohjaustilanteen alussa ei välttämättä ole dialogisuuteen pyrkivä. Ohjaajan on ohjattava keskustelua dialogin suuntaan. Dialogi ohjausmenetelmänä merkitsee pyrkimystä rakentaa niin sanottu välittävä todellisuus ohjaajan ja asiakkaan välille. Tällöin se tarkoittaa kokemuksen työstämistä uudelleen ymmärtämisen saavuttamiseksi. Ohjaajalle ja asiakkaalle dialogi tarjoaa uuden kokemuksen minuudesta ja itsensä ymmärtämisestä. Reflektiivinen ja luova ohjausprosessi palvelee sekä ohjaajaa että asiakasta. Dialoginen ohjaussuhde ei ole tavallinen ihmissuhde, vaan kasvatussuhde. Ohjaajan tehtävä on tehdä kaikkensa asiakkaan kasvun edistämiseksi. Ohjaaja käyttää omaa persoonaansa työvälineenä tietojensa ja taitojensa lisäksi. (Ojanen 2000, ) Dialogissa kuuntelemisella on myös keskeinen sija keskustelun lisäksi. Kuunnellaan empaattisesti ja pyritään ymmärtämään ohjattavan tarkoitusta hänen omasta näkökulmastaan. Kuunnellaan avoimin mielin, valppaasti ja vältetään omien ennakkoluulojen ja oletusten vaikutus viestin ymmärtämiseen. (Peavy 1999, 87.) Asiakas elää omassa elämänkontekstissaan ja ohjaaja omassaan. Ohjaajan on hyvin tärkeä kuunnella asiakkaan puhetta. Koska asiakas ja ohjaaja elävät erilaisissa maailmoissa heidän kokemuksensa työstä ovat erilaiset. Ohjaajan tulisi pyrkiä ymmärtämään asiakkaan kokemusta työttömyydestä. Aikaa tarvitaan riittävästi, että asiakkaan tilanteesta saadaan riittävän laaja kuva ja että se tulee ymmärretyksi monesta eri näkökulmasta (Juutilainen 2006). Ohjaajan on oltava tietoinen oppimisen prosessista ohjauksen aikana. Ohjaaja on omilla interventioillaan tukemassa asiakkaan elämänkontekstista, merkityksistä ja tulkinnoista lähtevää ohjausprosessia. Ohjausprosessin interventioiden tarkoitus on saada asiakas pohtimaan kokemustensa ja toimintansa vaikutuksia ja näkemään uusia mahdollisuuksia muuttaa toimintaansa. Ohjaajan tehtävänä

14 13 on käynnistää asiakkaan reflektiivinen ajattelu reflektiivisten kysymysten ja interventioiden avulla. (Vänskä 2000.) Ohjauskeskustelu on tavoitteellista. Ohjaaja auttaa muodostamaan kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta ja ohjaaja ohjaa keskustelua määrätietoisesti. Keskustelu ei voi edetä yksinomaan asiakkaan tavoitteiden mukaisesti, vaan ohjaajan on ammatillisesti ohjattava keskustelua. Ohjaaja auttaa asiakasta pohtimaan tavoitteitaan ja vaihtoehtojen keskinäisiä suhteita. (Juutilainen 2006.) Ohjauskeskustelussa käydään läpi esimerkiksi asiakkaan omia kokemuksia työharjoittelusta. Tällöin asiakkaan kokemusten käsittely on ohjauksessa sisällöltään pedagoginen, silloin muokataan oppimiskokemuksia (Vehviläinen 2001, 110.) Ohjauskeskustelussa ohjaaja kyselee, kyseenalaistaa ja problematisoi käsiteltävää asiaa tai ongelmaa. Tarkoitus on tukea asiakasta jäsentämään ja tulkitsemaan omaa toimintaa ja ajattelua. Jotta asiakas voi muuttaa omaa toimintaansa, hänen täytyy tulla tietoiseksi siitä. Yleensä se tapahtuu käsitteellistämällä omat kokemukset, ajatukset ja toiminta. (Vänskä 2000.) Kokemusten käsittely on oppimisen purkamista. Usein kokemukset tuottavat uutta tietoa asiakkaan tavoitteista, osaamisesta ja mielenkiinnon kohteista ym. Ohjaajan orientoitumista ja ohjauskumppanuuteen perustuva ohjauskeskustelun malli (kuvio 3.) auttaa ohjaajaa tulemaan tietoiseksi omasta tavasta ohjata ja auttaa pedagogisoimaan omaa ohjaustaan. (Vänskä 2000.)

15 14 KONSTRUKTIVISMI EMPOWERMENT-LÄHESTYMISTAPA PYRKIMYS DIALOGIIN PROSESSUAALISUUS oppijalähtöisyys orientoituminen Vuorovaikutus Tutkimusmatkailu Uteliaisuus Toistuvien toimintojen esiin nostaminen PROSESSIEN TARKASTELU Tilanteeseen tutustuminen Kontakti ohjattavaan Kyseenalaistaminen Problemasointi SYIDEN KARTOITTAMINEN Reflektiivisen ajattelun ja toiminnan käynnistäminen Ohjattavan muuttumismahdollisuuden löytäminen Toisin silmin katsominen Yhdessä oppiminen, oppimiskumppanuus, Uusien vaihtoehtojen löytäminen VOIMAVAROJEN MOBILISOIMINEN Korjaaminen Tuomarin, johtajan rooli Mallin antaminen; miten pitäisi tehdä Direktiivisyys KORJAAMINEN vaikuttaminen ohjaajalähtöisyys LINEAARISUUS TRADITIONAALINEN LÄHESTYMISTAPA BEHAVIORISMI PYRKIMYS MONOLOGIIN KUVIO 3. Ohjaajan orientoituminen ohjauskeskusteluun (Vänskä 2000). Ohjauskeskustelun malli on jaoteltu nelikentäksi, teoreettiseksi malliksi. Ohjaajan ohjaustapoja tarkastellaan syiden kartoittamisen, korjaamisen, prosessien tutkimisen ja muuttumismahdollisuuksien näkökulmista. Asiakkaan kontekstiin voidaan orientoitua asiantuntijalähtöisesti. Näin ohjaaja tuo omat ajatukset asiakkaan tilanteesta esille ja antaa merkitykset niille. Ohjauskeskustelu etenee ohjaajan tulkintojen pohjalta. Asiakaslähtöisessä keskustelussa, asiakas antaa itse merkityksiä, tulkintoja, pohtii ja selittää omaa toimintaansa. (Vänskä 2000.) Ohjaus etenee sen mukaan, onko tarkoitus ohjauskeskustelussa orientoitua asiakkuuteen vai vaikuttaa siihen. Jos tarkoitus on vaikuttaa asiakkaan tilanteeseen, ohjaaja voi valita oman ajattelunsa perustella joko korjaavan ohjauksen tai voimavaroja tukevan ohjauksen. Ohjauskeskustelussa ohjaaja työskentelee

16 15 kaikilla ohjauksen alueilla ja siirtyy luontevasti alueelta toiselle. (Vänskä 2000.) Ohjaussuhteiden pituus vaikuttaa myös siihen, millä ohjausalueella keskustellaan. Ohjaussuhteen alussa keskustelu on orientaatiovaiheessa, koska tarkoitus on tutustua ja saada tietoa. Pitkässä ja luottamuksellisen ohjaussuhteessa pystytään lähestymään dialogisuutta ja empowerment -lähestymistapaa ja vaikuttamaan asiakkaan toimintaan enemmän. Korjaavassa ohjauksessa ohjaaja antaa asiakkaalle neuvoja, malleja, toimintavaihtoehtoja ja ohjeita omien havaintojensa perusteella. Korjaava ohjaus on tietyissä tilanteissa tarpeellista, jotta asiakas pääsee omassa ajattelussa eteenpäin. Joskus se voi olla hankalan tilanteen laukaisija. (Vänskä 2000.) Korjaavassa ohjauksessa riski on se, että ohjaaja antaa liian helposti neuvoja ja toimintavaihtoehtoja asiakkaalle. Asiakkaalla saattaa olla omia ajatuksia, mutta hän saattaa kokea, ettei niiden esittämiselle ole tilaa. Ohjaajalla kuuntelemisen taito on erittäin tärkeä. Voimavaroja mobilisoivassa ohjauksessa jaettu asiantuntijuus ja oppimiskumppanuus korostuvat. Ohjaaja ja asiakas toimivat yhdessä asiakkaan reflektion ja toiminnan muuttamisen käynnistämiseksi. Ohjaaja auttaa asiakasta luomaan merkityksiä omalle toiminnalleen. Asiakas tekee omat päätökset toiminnastaan. (Vänskä 2000.) Voimavaroja mobilisoiva ohjaus on ihannetila, johon ohjauksessa tulisi pyrkiä, jotta saavutettaisiin ohjaukselle asetetut tavoitteet. Kuopion seudun Työpolku II -hankkeen yksilöohjaustyö perustui asiakkaan voimavarojen lisäämiseen ja kykyjen ja itseluottamuksen kartuttamiseen. Yksilöohjauksella tuettiin asiakkaan voimavarojen käyttöönottoa ja haluttiin siirtää voimavaroja ympäristöstä asiakkaan käyttöön. Sillä lisättiin asiakkaan valmiutta ottaa kontrolli omasta elämästään, olosuhteistaan, tulevaisuudestaan ja halua saavuttaa omia tavoitteitaan. Yksilöohjauksella vahvistettiin asiakkaan itsemääräämistä, itsenäisyyttä, itseohjautuvuutta, itsenäiseksi oppimista ja osallistumista. Se oli tapa kuulla asiakkaiden ääntä ja antaa heille resursseja ja mahdollisuuksia ilmaista tarpeitaan ja pyrkimyksiään. Se oli myös asiakkaan arvostusta ja tapa tuoda esiin asiakkaan elämänkokemusta ja huomioida hänen näkemyksensä, ottaa hänet mukaan häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Yksilöohjauksella ajatettiin asiakkaan etuja, ei vain lainopillisessa mielessä, vaan myös muuhun viranomaistoimintaan nähden. Lisäksi asiakasta autettiin verkostojen luomisessa. 3.3 Nuorten yksilöohjauksen erityispiirteitä Levinsonin aikuisuuden käännekohtia esittelevässä teoriassa siirtyminen aikuisuuteen tapahtuu vuotiaana. Silloin irtaudutaan nuoruudesta ja tutustutaan aikuisuuden maailmaan. Omat tunteet ja päämäärät ovat usein ristiriidassa ja sen kautta opitaan tuntemaan omaa persoonallisuutta. Lapsuuden itsetyytyväisestä varmuudesta on pakko luopua, kun huomataan, ettei kaikkeen omassa elämässä voikaan vaikuttaa. (Korkiakangas & Kuusela 1991, ) Ohjattaessa nuoria, on tärkeää huomioida nuoren elämänkokonaisuus. Siihen liittyvät läheisesti nuoren kehitysvaihe ja suppeampi elämänkokemus verrattuna aikuisiin. Nuori on vielä keskeneräinen ja etsii itseään sekä paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

17 16 Eriksonin persoonallisuuden kehittymisen teoria perustuu kahdeksaan vaiheeseen, jotka alkavat vauvaiästä ja jatkuvat vanhuuteen asti. Jokaiseen vaiheeseen kuuluu ns. kriisi, josta selviytyminen luo edellytykset seuraavaan vaiheeseen siirtymiseen. Seuraavassa on esitetty nuoruuteen liittyviä ominaisia elementtejä. (Korkiakangas & Kuusela 1991, ) Yksi elementeistä on luottamus itseen ja muihin. Nuori etsii uskottavia henkilöitä ja asioita. Toisaalta nuori pelkää, että tekee itsensä tyhmäksi puolustaessaan omaksumiaan uskomuksia. Seuraavana elementtinä on vapaan tahdon toteuttaminen. Nuori etsii tilaisuuksia, joissa voisi päättää omista asioistaan ja pelkää samalla, että hänen olisi pakko sopeutua yhteiskunnan rakenteisiin. Jos leikki-iästä on jäänyt kuvitelma omasta (lähes rajattomasta) kykeneväisyydestä, niin nuori uskoo mieluummin oman vertaisryhmänsä johtajaa kuin aikuisten pedanttisia rajoja Nuoruus on vähiten vaikea lahjakkaille ja hyvin koulussa menestyneille, jotka pystyvät seuraamaan teknologian kehitystä ja sitä kautta helposti sopeutumaan niihin aikuisten rooleihin, jotka vaativat pätevyyttä. Ne nuoret, joilta nämä edellytykset puuttuvat etsivät jotain omaa ideologiaa perinteestä, tekniikasta, ideoista, ihanteista, jne. He kokevat usein, että yhteiskunta vastustaa heidän mielekästä tapaansa elää / ilmaista itseään, ja vastustavat siksi yhteiskunta. Ryhmään tukeutuvilla nuorilla on usein vaikeuksia ammattiidentiteetin löytämisessä, koska massan toiveet peittoavat helposti oman yksilöllisyyden. (Koivisto & Vesikukka ) Työpolku II-hankkeessa mukana olleet nuoret odottivat ohjaukselta konkreettisuutta. He halusivat tutustua aloihin ja ammatteihin mieluummin itse kokeilemalla, kuin keskustelujen ja erilaisten ammattikuvausten kautta. Kavereiden kokemukset ja mielipiteet asioista vaikuttivat hyvin voimakkaasti osalla nuorista heidän omiin valintoihinsa esimerkiksi opiskelupaikan, harjoittelupaikan ja alankin suhteen. Sitoutuminen yksilöohjaukseen oli ajoittain hyvin heikkoa. Asiakkuushan perustui asiakkaan omaan motivaatioon, sekä haluun tulla autetuksi ja sitä kautta lähteä selvittämään omaa tilannettaan. Mitään taloudellisia porkkanoita tai kiristyksiä ei hankkeessa ollut käytössä. Niinpä esimerkiksi yhteydenotot tapahtuivat pääsääntöisesti ohjaajalta asiakkaalle päin. Myös työelämän pelisääntöjä oli toisinaan opeteltava joko käytännön kautta tai sitten ihan keskustelun pohjalta. Nuorille on ominaista lisäksi, että he saattavat reagoida hyvin voimakkaasti erilaisiin vastoinkäymisiin. Esimerkiksi kaverin kohtaamat vastoinkäymiset voivat heijastua itseen ja ilmetä toimintakyvyttömyytenä sekä kiinnostumattomuutena. Asioiden tärkeysjärjestys on usein nuorilla hyvin erilainen kuin aikuisilla, mikä näkyy kiinnostumattomuutena esim. työllistymiseen ja kouluttautumiseen liittyviä asioita kohtaan. 18 -vuotiaan nuoren ja 22 -vuotiaan nuoren välillä on havaittavissa selkeä ero vastuunotossa omista asioistaan. Niiden hoitamisen vastuullisuudessa on havaittavissa selkeitä eroja myös työkokemusta omaavien, sekä vähän tai ei lainkaan työkokemusta omaavien välillä. Näitä ohjauksessa esiintyneitä erityispiirteitä suhteutettaessa elämänkaariteorioihin, ovat ne hyvin ymmärrettäviä ja luonnollisia asiakaskunnan keskuudessa.

18 4 YKSILÖOHJAUKSEN PROSESSIMALLI 17 Yhtenä hankkeen kehittämistavoitteista oli sovittaa yhteen eri toimenpiteitä palvelukokonaisuuksiksi. Palvelukokonaisuuksia rakentui ja rakennettiin yksilöohjauksessa, jossa asiakkaan jatkopolkusuunnitelmaa työstettiin yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tavoitteena oli saada aikaan realistinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma, joka perustui asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämävalmiuksiin. Palvelukokonaisuudet rakentuivat mm. erilaisista koulutusmahdollisuuksista, työstä/työllistämisestä, työelämävalmennuksesta, työharjoittelusta ja/tai työkokeilusta. Lisäksi selvitettiin erilaisia työllistymisen esteitä. Hankkeessa kehitettiin yksilöohjauksen prosessimalli kuvaamaan ohjaustyön prosessinomaisuutta ja toimintaa. Ohjaus on matka; asiakkaan tullessa ohjaukseen hän lähtee matkalle aina jostakin lähtökohdasta jonnekin toisaalle, jonka tulisi olla erilainen kuin tuo alkukohta (Spangar. 2000, 19). Seuraavassa kuviossa (kuvio 4) avataan Kuopion seudun Työpolku II - hankkeen toimintaa ja yksilöohjausprosessia. TYÖVOIMA- TOIMISTO LÄHTÖTILANTEEN ARVIOINTI TUMA 5pv. TAMA 20 pv. MUUT ESR- KOULUTUKSET KUVIO 4. Kuopion seudun Työpolku II -hankkeen yksilöohjausprosessi Laatikko ylhäällä kuvaa asiakkaiden tuloa Työpolku II -hankkeeseen ja ympyräspiraali kuvaa yksilöohjausta. Kolmio kuvaa yhteistyötä eri tahojen, esimerkiksi työvoimatoimiston kanssa. Varsinaista ohjausta kuvaa ympyräspiraali, jonka Alustava Etenemissuunnitelma Ensimmäiset Ohjauskeskustelut Ratkaisu; Työllistyminen/ Koulutus 1. Palvelutarpeen 4. Toteutumisen kartoitus arviointi YKSILÖOHJAUS Muut ratkaisut 3. TOIMINTA 2. Tavoitteiden määritys Siirtopalaveri työvoimatoimistossa

19 18 toiminnalle on ominaista prosessin omaisuus. Ohjauksessa vuorottelevat asiakkaan palvelutarpeen arviointi, tavoitteiden määrittely, toiminta ja toiminnan arviointi. Prosessi tapahtuu koko ajan yhteistyössä asiakkaan kanssa ja asiakaslähtöisesti. Joidenkin asiakkaiden kohdalla voidaan tehdä useita kierroksia ja eri vaiheiden kautta saadaan uutta tietoa asiakkaan tilanteesta. Näin tavoitteet tarkentuvat tai määrittyvät uudelleen, mikä vie ohjausprosessia eteenpäin. 4.1 Asiakasvalinnat ja hankkeeseen tuloväylät Prosessi lähti käyntiin työvoimatoimistosta, asiakasvalintatilanteesta. Valinnat koulutuksiin tehtiin työvoimatoimistossa hankkeen oman työvoimaneuvojan kanssa. Asiakkaat siirtyivät hankkeeseen tulonsa myötä saman yhdyshenkilön asiakkaiksi, jolloin työvoimatoimistossa asioiminen helpottui heidän osaltaan monin tavoin. Hankkeelle nimetyn oman työvoimaneuvojan merkitys oli suuri, sillä se tehosti tiedonkulkua ja mahdollisti usein nopeidenkin päätösten tekemi- sen sujuvasti, esimerkiksi koulutuksiin ja työllistämisasioihin liittyen. Nuorten osalta valinnat tehtiin myös työvoimatoimistossa. Valinnoissa oli yleensä mukana työvoimaneuvoja, yksilöohjaaja, kouluttaja sekä KANTO - nuorten pajojen pajatoiminnan vetäjä. Nuorten osastolla ei ollut yhtä ainoata yhdyshenkilöä hankkeen suuntaan, vaan jokainen nuorten osaston työvoimaneuvojista vuorollaan toimi ns. kurssikummina nuorten ohjaaville koulutuksille. Tunnetko mahdollisuutesi? (Tuma) -koulutusvalinnat tehtiin kaksivaiheisesti. Mukana oli työvoimaneuvojan lisäksi pääsääntöisesti yksilöohjaaja, joskus myös koulutuksen opettaja. Valinnat alkoivat paperivalinnalla, jossa hakijoista valittiin haastatteluun hankkeen pääsykriteerit täyttäviä, soveltuvia henkilöitä. Haastattelujen perusteella heistä valittiin henkilöä mukaan koulutukseen, jonka myötä heistä tuli myös hankkeen asiakkaita. Tartu mahdollisuuksiisi! (Tama) -koulutuksen kautta suoraan, ilman Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutusta, hankkeeseen tuli 145 henkilöä (19 %). Pääosa siilinjärveläisistä asiakkaista (45) tuli tätä kautta. Siilinjärvellä ei järjestetty Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutuksia lainkaan. Nuorten perusjaksoille valittiin 12 opiskelijaa. Näiden perusjaksojen kautta hankkeeseen tulleet asiakkaat muodostivat viidenneksen kaikista hankkeeseen tulleista henkilöistä eli 159 (20 %) asiakasta. Nuorten perusjaksoja järjestettiin kaikkiaan 14 kpl. Valinnat suoritettiin kaksivaiheisesti. Hakemusten perusteella valittiin noin 24 nuorta haastatteluun, joista 12 koulutukseen ja 4 varasijoille. Paperivalinnoissa oli työvoimaneuvojalla suuri merkitys, sillä usein he tunsivat asiakkaat hyvin entuudestaan ja pystyivät suosittelemaan tätä koulutukseen. Haastattelutilanteessa korostettiin erityisesti sitä, että koulutus palvelee nuoren elämäntilannetta hyvin. Lisäksi huomiota kiinnitettiin siihen, ettei hakijalla ole akuuttia päihdeongelmaa eikä sellaista vakavaa terveydellistä rajoitetta, joka saattaisi estää koulutuksesta selviytymisen ja yksilöohjauksessa etenemisen. Tavoitteena oli valita asiakkaita, joilla oli realistiset mahdollisuudet suorittaa ohjaava koulutus ja tämän jälkeen jatkaa polkuaan eteenpäin kohti koulutusta ja työelämää. Valintahaastatteluissa nuoret kertoivat melko avoimesti tilanteensa, mutta myös joitakin yllätyksiä tuli vastaan myöhemmin koulutuksessa ja yksilöohjauksessa.

20 19 Osaamiskartoitusjaksojen kautta hankkeeseen tulevien valinnat tapahtuivat samalla periaatteella kuin Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutuksen valinnat. Valitsemassa oli yksilöohjaajan lisäksi kulloiseltakin alalta ammattiopettaja. Valinnoissa painotettiin hakijoiden soveltuvuutta alalle sekä kiinnostuksen että motivaation tasoa. Osaamiskartoitusjaksolle valittiin opiskelijaa, joista jatkoi osatutkinto-opintoihin opiskelijaa. Osaamiskartoitusjaksojen kautta hankkeeseen tuli kaikkiaan 77 (10 %) asiakasta. Osatutkintojen kautta hankkeeseen tuli 47 asiakasta (6 %). Kaikkiin osatutkin- toihin valittiin opiskelijoita myös ilman osaamiskartoitusjaksoa. Oli myös osatutkintokoulutuksia, joihin ei järjestetty lainkaan osaamiskartoitusta. Niihin valittiin, jo hankkeessa olevien lisäksi, ulkopuolisia hakijoita. Hankkeeseen tuli asiakkaita myös muun ESR -rahoitteisen koulutuksen kautta. Esimerkiksi Kohti ammatillisia opintoja -, Oman etenemissuunnitelman paja - ja Taidot käyttöön -koulutukset suunnattiin ensisijaisesti hankkeessa oleville asiakkaille, mutta niihin valittiin myös ulkopuolisia henkilöitä. Tätä kautta hankkeeseen tuli asiakkaita 29 (4 %). 4.2 Lähtötilanteen arviointi Asiakkaan polku hankkeessa alkoi lähtötilanteen arvioinnilla sekä alustavalla palvelutarpeen määrittelyllä. Niiden perusteella asetettiin tavoitteet. Palvelutarpeen määrittely oli prosessi, joka tarkentui koko ajan. Lähtötilannetta määritellessä selvitettiin mitkä olivat suurimmat työllistymistä edistävät ja estävät tekijät, millainen asiakkaan työhistoria ja koulutus ym. olivat. Lähtötilanteen arviointi käynnistyi alustavasti jo työvoimatoimiston koulutusvalinnoissa, joissa asiakkaista saatiin ensimmäiset tiedot esivalinnoissa ja valintahaastatteluissa. Hankkeeseen tultuaan asiakkaat täyttivät lisäksi perustietolomakkeen, jossa heiltä kerättiin tietoa koulutus- ja työkokemuksesta, harrastuksista, muusta osaamisesta, terveystiedoista, oppimisen esteistä, heidän omista tavoitteistaan sekä lisäksi työnhaku- ja tietoteknisistä taidoista. Perustietolomake oli opettajan tukena koulutuksen aikana ja sen jälkeen se siirtyi asiakkaan mukana yksilöohjaajien käyttöön. Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutuksen toisena päivänä yksilöohjaajat haas- tattelivat asiakkaat perustietolomakkeen pohjalta ja tekivät sen perusteella ensimmäisen alustavan arvion asiakkaan palvelutarpeesta. Tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva sekä asiakkaan tilanteesta että hänen tavoitteistaan. Haastattelun perusteella ratkaistiin myös asiakkaan seuraava vaihe hankkeessa eli joko Tartu mahdollisuuksiisi! -koulutus tai suoraan yksilöohjauksen kautta avautuva polku. Asiakkaan palvelutarpeen määrittäminen tarkentui koko hankeajan, mutta varsinkin ensimmäiset koulutukset ja niitä seuraavat ohjauskeskustelut antoivat tärkeimmät tiedot asiakkaasta ja hänen alustavasta palvelutarpeestaan. Koska nuorille ei ollut Tunnetko mahdollisuutesi? -koulutusta, tapahtui heidän kohdallaan lähtötilanteen arviointi eri tavalla kuin aikuisilla asiakkailla. Ensimmäinen ns. kontakti tapahtui koulutushakemuksen perusteella. Hakemuksen perusteella pyrittiin saamaan käsitys nuoren tilanteesta ja koulutuksen tarpeellisuudesta. Valintahaastattelun avulla saatiin lisätietoa nuoren tilanteesta ja tiedon perusteella voitiin valita koulutukseen ja Työpolku II -hankkeeseen nuoria,

Kuopion seudun työpolku II - hanke 24.2.2004 31.7.2007. Hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet

Kuopion seudun työpolku II - hanke 24.2.2004 31.7.2007. Hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet Kuopion seudun työpolku II - hanke 24.2.2004 31.7.2007 Hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet Puheenvuoro Kuopion seudun työpolku II hankkeen päätösseminaarissa Kuopion seudun työpolku II hanke Hankkeen

Lisätiedot

Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti 24.2.2004 31.12.2006

Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti 24.2.2004 31.12.2006 1 Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti 24.2.2004 31.12.2006 2 Hankkeen toiminta Määrälliset tavoitteet Kuopion seudun työpolku-hankkeen tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat henkilöt löytävät

Lisätiedot

Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti 23.2.2004 31.12.2004

Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti 23.2.2004 31.12.2004 Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti 23.2.2004 31.12.2004 1 Hankkeen toiminta Määrälliset tavoitteet Kuopion seudun työpolku-hankkeen tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat henkilöt löytävät

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Riitta Romppainen, Koulutusavain Oy Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Kevät 2008: Kirjalliset kyselyt ja keskustelut paikallisen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

KUOPION SEUDUN TYÖPOLKUHANKE SEURANTAKOONTI AJALTA 1.7. 31.12.2002

KUOPION SEUDUN TYÖPOLKUHANKE SEURANTAKOONTI AJALTA 1.7. 31.12.2002 KUOPION SEUDUN TYÖPOLKUHANKE SEURANTAKOONTI AJALTA 1.7. 31.12.2002 1. Koonti seurannasta ajalta 1.7. 31.12.2002 Aloittaneet Seurantajakson aikana on alkanut kolme kartoitusjaksoa ja viisi ohjaavaa perusjaksoa.

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 1.1.2005-31.12.2005

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 1.1.2005-31.12.2005 Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 1.1.2005-31.12.2005 Projektin tavoitteet hankepäätöksessä Määrälliset tavoitteet Projektin tavoitteena on edesauttaa maahanmuuttajien työllistymistä. Tämä tapahtuu

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 1.1.2006-31.12.2006

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 1.1.2006-31.12.2006 Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 1.1.2006-31.12.2006 Projektille asetetut tavoitteet hankepäätöksessä Määrälliset tavoitteet Projektin tavoitteena on edesauttaa maahanmuuttajien työllistymistä.

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Kipinä-uraohjausmalli Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Ohjausideologia Kipinä-uraohjausmallin taustalla Kipinä-uraohjausmallin pohjana on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen sekä sosiodynaaminen lähestymistapa

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot