SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAN TOIMINTAKERTOMUS 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAN TOIMINTAKERTOMUS 2010"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAN TOIMINTAKERTOMUS

2 1 Apulaiskaupunginjohtajan katsaus vuoteen Väestö Voimavarat Talous Henkilöstö Toimitilat Kehittämishankkeet Vuonna 2010 käynnistyneet kehittämishankkeet Vuonna 2010 päättyneet kehittämishankkeet Muut kehittämishankkeet Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväalueet Sosiaali- ja terveyslautakunta sekä vanhus- ja vammaisneuvostot Sosiaali- ja terveyslautakunta Vantaan vanhusneuvosto Vantaan vammaisneuvosto Talous- ja hallintopalvelut Kehittämis- ja henkilöstöyksikkö Yleishallintoyksikkö Talousyksikkö Erikoissairaanhoito Terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Kuntoutustoiminta Päivystys Suun terveydenhuolto Mielenterveys ja päihdekeskus Perhepalvelut Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto Psykososiaaliset palvelut Lastensuojelun avopalvelut Lasten sijaishuolto Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Vammaispalvelut Vanhusten avopalvelut Sairaalapalvelut Hoiva-asumisen palvelut liite 1 Toimialan strategisten tavoitteiden toteutuminen 2010 liite 2 Toimintatilastot tulosyksiköittäin liite 3 Henkilöstötilastot liite 4 Tilinpäätös liite 5 Vuonna 2010 myönnetyt tutkimusluvat 2

3 1 Apulaiskaupunginjohtajan katsaus vuoteen 2010 Vuoden 2010 toiminnan painopisteet - positiivisia muutoksia ja tuloksia kaikilla tulosalueilla Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala eteni vuoden 2010 strategisissa päämäärissään suunnitelmien mukaisesti. Kehittämistoiminnan painopisteet olivat tuottavuuden parantamisessa sekä Vantaa-sopimukseenkin kirjattujen rakenteellisten muutosten valmistelussa ja poliittisen päätöksenteon mukaisessa täytäntöönpanossa. Palvelulisäyksistä huolimatta toimialan toimintamenot jatkoivat maltillista kasvua. Toimiala alitti alkuperäisen talousarvion oman toimintansa osalta toteuttaen kaupungin talouden hallinnan strategiaa kustannustehokkuus- ja tuottavuustavoitteiden mukaisesti. Keväällä 2010 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella toimiala onnistui hyvin myös asiakkaiden kohtaamisessa. Kuuteen keskeiseen palveluun kohdennetussa kyselyssä yleisarvosana saadusta palvelusta oli 3,95 (asteikolla 1-5, viiden ollessa korkein arvo). Erityisesti henkilökunnan avuliaisuus ja ystävällisyys oli korkealla tasolla 4,15. Haasteena säilyy julkisen kuvan kohentaminen vastaamaan kokemusta saadusta palvelusta: kyselyssä havaittiin, että asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin on parempi kuin heidän mielikuvansa toimialan palveluista. Palvelujen laadun jatkuvaksi arvioimiseksi sekä toiminnan kehittämiseksi toimiala asiakaspalautejärjestelmän päivittämistä jatketaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa sitouduttiin vahvasti kaupunginvaltuuston asettamaan kahden prosentin tuottavuuden kasvutavoitteeseen, ja uusia kustannustehokkaita palvelujen järjestämisratkaisuja haettiin ja toteutettiin. Toimialalla käynnistettiin kaupungin tuottavuusohjelmaankin sisältyvä TuottavuusTalkoot -hanke, jonka kolmessa pilottiyksikössä löydettiin toimivia arjen ratkaisuja tuottavuuden kasvuun. Hankkeessa tuottavuuden kasvun perustaksi nähtiin henkilöstön hyvinvointi, jokaisen työntekijän osaaminen sekä asiakkaan saaman palvelun arvo. Mm. tavoitteena ollutta asiakastyön osuutta kokonaistyöajasta onnistuttiin lisäämään. Yhdessä tietohallinnon palvelukeskuksen kanssa käynnistettiin mittava tietovaraston ja raportoinnin kehittämishanke, joka valmistuessaan automatisoi tietotuotantoa ja mahdollistaa entistä monipuolisempaan ja ajantasaisempaan tietoon perustuvan johtamisen ja päätöksenteon. Vantaa-sopimuksen sosiaali- ja terveystoimea koskevat selvitykset ja esitykset tuotiin päätöksentekoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa taloussuunnitelmaesityksen yhteydessä syyskuussa Jo keväällä 2010 lautakunta päätti toteuttaa eräitä Vantaa-sopimukseen liittyviä toimenpiteitä, kuten Suun terveydenhuollon liikelaitoksen perustamisen alkaen. Sosiaali- ja terveysasemaverkostoa päätettiin kehittää siten, että kolmesta terveysasemasta (Myyrmäki, Tikkurila ja Koivukylä) muodostetaan laajan palvelun yksiköt, jotka tarjoavat jatkossa myös erikoissairaanhoidon palveluja. Muista terveysasemista (Korso, Hakunila, Länsimäki, Martinlaakso ja Katriina) päätettiin muodostaa lähiterveysasemia, joiden palveluvalikoimassa otetaan huomioon asukasprofiili. Osana terveysasemaverkoston kehittämistä päätettiin, että Hakunilan terveysaseman palvelukykyä kehitetään kilpailuttamalla sen vastaanottotoiminta. Kilpailutuksen valmistelu käynnistyi syksyllä Mielenterveys- ja päihdetyön sekä avopsykiatrian yhteisiä prosesseja koordinoiva mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikkö perustettiin. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi kehitettiin eri sosiaali- ja terveyspalveluissa tapoja, joilla panostetaan koko perheen tilanteen huomioimiseen ongelmia kohdattaessa. Syksyllä 2010 käynnistetyn nuorten intensiivisen perhetyön tavoitteena on kiireellisen sijoituksen tilanteessa aloittaa välittömästi työskentely sijoitustarpeen välttämiseksi. Lastensuojelun asiakkaille määrätietoisesti kehitetyt asiakasohjaus ja vaihtoehtoiset välimaaston palvelut tuottivat tulosta: vaikka lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi edellisvuodesta 5 %, tarve huostaanottoihin ja sijoituksiin pysyi edellisvuosien tasolla. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukainen työ on tuottanut tuloksia, ja asunnottomien asiakkaiden määrä väheni. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä kasvoi edelleen. Toimeentulotukea sai 9,9 % vantaalaisista, yhteensä kotitaloutta. Erityisesti toimeentulotuen tarve kasvoi nuorten vuotiaiden keskuudessa. Vaikka työttömien tai lomautettujen kuntalaisten määrä hieman väheni edellisvuodesta, toimeentulotuen tarpeeseen heijastuva pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edellisvuoden lopusta lähes 600:lla henkilöön Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma Viksu valmistui ja sen toteuttaminen käynnistyi syksyllä Ikääntymispoliittinen ohjelma tehtiin yhteistyöverkostossa, jossa oli mukana seniorikuntalaisia. Verkostomainen 3

4 työskentely jatkuu myös toteuttamisvaiheessa, jolloin verkoston toimintaan osallistuvat seniorikuntalaisten lisäksi kaikki kaupungin toimialat. Omassa kodissa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä kasvoi tavoitteiden mukaisesti. Kotihoidon suhteellista osuutta lisättiin, ja pitkäaikaista laitoshoitoa vähennettiin. Linjausten taustalla ovat valtakunnalliset hoitosuositukset. Lautakunta- ja kaupunginhallituskäsittelyn jälkeen päädyttiin marraskuussa 2010 siihen, että Hakunilan alueen kotihoidon peruspalveluita ei kilpailuteta. Sen sijaan kilpailutetaan lautakunnan päätöksen mukaisesti puitesopimuksena ruuhkahuippuihin sekä satunnaisiin ja ennakoimattomiin kotihoidon palvelutarpeisiin liittyvä aikaperusteinen ostopalvelu. Vantaan kaupunki on kehittänyt merkittävästi geriatrista akuuttihoitoa viime vuosina. Elokuussa 2010 avattiin toinen geriatrian arviointi- ja akuuttiosasto Peijaksen sairaalan tiloihin. Osastoilla hoidetaan ja kuntoutetaan iäkkäitä vantaalaisia akuutisti sairastuneita ja vammautuneita potilaita sekä potilaita, joiden toimintakyvyn aleneminen vaatii muutoin sairaalatasoista selvittelyä. Toiminnalla edistetään sairaalahoidon rakenteellista muutosta lyhytaikaisen ja kuntouttavan hoidon suuntaan. Lautakunta hyväksyi palvelusetelien periaatteet jo joulukuussa 2009 edellyttäen, että tätä kautta toimintaa voidaan tehostaa ja saavutetaan kustannussäästöjä. Ensimmäisenä päätettiin ottaa vuoden 2011 alusta käyttöön hoiva-asumisen ja omaishoidon vapaapäivien palvelusetelit. Toimialan suurimpia haasteita on ollut erikoissairaanhoidon kustannusten hillitseminen. Neuvotteluissa HUS:n kanssa sovittiin erikoissairaanhoidon kustannusten supistamiseksi erikoislääkäritoiminnan käynnistämistä terveysasemilla; toiminta käynnistyy kuluvana vuonna. Erikoissairaanhoidon palveluiden rahoittajana Vantaa edellytti, että HUS tehostaa toimintaansa ja tiukentaa kustannusseurantaa. HUS pystyi vastaamaan kuntalaisen palvelutarpeisiin niin, että kustannustaso nousi maltillisesti. Erikoissairaanhoidon kustannukset pysyivät vuonna 2010 hyvin kurissa; kasvua oli 1 %. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta aloittivat syksyllä 2010 aiesopimuksen valmistelun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä yhdessä HUS/HYKS:n ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa PKS-koordinaatioryhmän toimeksiannosta. Aiesopimuksen tarkoituksena on sopia hankkeesta, jossa mallinnetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Uusilla malleilla tavoitellaan erityisesti peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempaa integraatiota. Hyvät työtoverit! Esipuheeni on tavallista pidempi, koska on vaikea jättää kuvaamatta sitä erinomaista työtä, jota olette viime vuonna vantaalaisten hyväksi tehneet ja kuitenkin niin paljon jää vielä kuvaamatta... Vantaan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö ja poliittiset päättäjät ovat onnistuneet työssään. Olemme valtakunnallisesti aktiivinen ja vaikuttava toimija. Vantaalainen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö on arvostettua ja asiantuntijuudessaan maan huippua. Asukkaat ovat tyytyväisiä palveluihin. Parhain Kiitos teille kaikille erinomaisesta panoksestanne vantaalaisten hyvinvointiin - tästä on hyvä jatkaa tuleviin haasteisiin! Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja 4

5 2 Väestö Vuoden 2010 lopussa Vantaalla oli noin asukasta 1. Vantaan väestönkasvu on 2000-luvulla ollut keskimäärin 1,1 % vuodessa, ja väestönkasvun ennustetaan jatkuvan noin hengen vuosivauhdilla. Väestönkasvusta noin neljännes on ollut seurausta muuttoliikkeestä, kolme neljäsosaa on perustunut syntyneiden enemmyyteen kuolleisiin nähden. 2 Vuoden 2010 alussa naisia oli asukkaista 51,1%; naisten osuus korostuu vanhemmissa ikäluokissa 3. Vaikka Vantaa on väestöltään edelleen melko nuorta, kaupungin ikärakenne vanhenee vähitellen. Varsinkin kunnan vanhuuseläkeikäisen väestön osuus ja määrä kasvavat nopeasti, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden määrä kohoaa nykyisestä henkilöstä yli henkilöön vuonna 2015 ja lähes henkilöön vuonna Vaikka vanhusväestön terveydentilan ja toimintakyvyn voidaan olettaa paranevan nykyiseen verrattuna, asettaa väestön vanheneminen koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle suuria haasteita. Vuonna 2010 vantaalaisista 88,0 % oli suomenkielisiä, 2,9 % ruotsinkielisiä ja loput 9,1 % muunkielisiä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuus on viime vuosina laskenut ja muunkielisten noussut. Äidinkielenä Vantaalla puhuttiin viime vuonna suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 103 eri kieltä. Myös ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä kasvaa. Vantaalla asui vuoden 2010 alussa ulkomaalaistaustaista, mikä oli 9,2 % Vantaan koko väestöstä. Vantaan ulkomaalaistaustaisista lähes 60 % on tullut Euroopasta. 3 Ulkomaalaistaustaisen väestön määrän kasvu ja keskimääräistä nuorempi ikärakenne luo monia haasteita kunnan palvelutoiminnalle, mutta tuonee tulevaisuudessa helpotusta kasvaviin työvoimapaineisiin (1 0-6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet Yhteensä % % % % % 0-6-vuotiaat 9,0 8,9 9,0 9,1 9, vuotiaat 11,4 11,1 10,7 10,5 10, vuotiaat 69,2 69,4 69,2 68,9 68, vuotiaat 6,7 6,7 7,0 7,3 7,7 75 vuotta täyttäneet 3,7 3,9 4,1 4,3 4,4 Taulukko 1: Vantaan väestö ikäryhmittäin Työttömyys Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuonna 2010 Vantaalla 8,7 % (vuosikeskiarvo). Työttömien määrä väheni loppuvuotta kohden. Työttömyys kohdistui Vantaallakin enemmän miehiin kuin naisiin. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli yli 1200; Vantaalla nuorten työllisyystilanne on vaikeutunut verrattuna naapurikuntiin. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden osuus kaikista työttömistä oli vuoden 2010 lopulla 27 % (2 299 henkeä). Työttömyyden kova ydin eli yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä oli 20 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Heistä puolet oli yli 55-vuotiaita. 4 Työttömyyden kasvu vaikuttaa kuntaan kahta kautta: toisaalta 1 Facta Kuntarekisteri, Vantaan väestötieto-osa. Ajankohtana Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö. Vantaan väestöennuste A2/ Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö. Vantaan väestö 2009/2010. B10/ Vantaan kaupunki, Tietopalvelu. Tiedote 5:2010 Suuralueittaisia työttömyystietoja

6 palvelujen tarve kasvaa erityisesti sosiaalipalveluissa, toisaalta vähentyvät verotulot vaikeuttavat kunnan selviytymistä velvoitteistaan Työttömät työnhakijat, osuus työvoimasta % % % % Vantaa 6,7 6,2 8,3 8,7 Espoo 5,0 4,4 6,0 6,2 Helsinki 6,8 6,0 7,6 8,0 Koko maa 8,2 7,6 9,8 10,0 Pitkäaikaistyöttömät (yli 12 kk työttömänä olleet) Vantaa Espoo Helsinki Koko maa Nuorisotyöttömät (alle 25-vuotiaat) Vantaa Espoo Helsinki Koko maa Taulukko 2: Työttömät työnhakijat, vuosikeskiarvot Eläkkeensaajat Vuoden 2009 lopussa vanhuuseläkettä sai 16,1 % 16 vuotta täyttäneistä vantaalaisista. Tämä oli muutaman prosenttiyksikön Uudenmaan keskiarvoa vähemmän (17,9 %). Työkyvyttömyyseläkkeen saajien prosentuaalinen osuus pysyi Uudenmaan keskimääräisellä tasolla. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus väestöstä on viime vuosina ollut hienoisessa laskussa. Kuitenkin yli vantaalaista, 5,3 % työikäisistä vuotiaista, kärsii työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasta, työkykyä alentavasta sairaudesta Eläkkeensaajat Vantaalla Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kaikki eläkkeensaajat yht Työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuus v. väestöstä % Vantaa 5,5 5,5 5,4 5,3 Espoo 3,9 4,0 3,9 3,9 Helsinki 5,5 5,5 5,4 5,3 Suomessa asuvat 7,4 7,5 7,5 7,5 Taulukko 3: Eläkkeensaajat vuoden lopussa Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilastot 6 Tiedot: SVT, Eläketurvakeskus, Kela (Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain ). 6

7 3 Voimavarat 3.1 Talous Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan menot vuonna 2010 olivat 512,9 milj. euroa ja tulot 53,1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto korotti sosiaali- ja terveystoimen menomäärärahaa 14,1 milj. eurolla lähinnä erikoissairaanhoidon ennakoitujen menojen takia ja alensi tulomäärärahaa 1,2 milj. eurolla. Lopullinen menomääräraha oli 525,7 milj. euroa ja tulomääräraha 54,9 milj. euroa. Toimintamenot alittivat korotetun menomäärärahan 12,8 milj. euroa ja tulomäärärahan 1,8 milj. euroa. Kaikki tulosalueet alittivat korotetun menomäärärahan oman toimintansa osalta. Tulomääräraha alittui oman toiminnan osalta 0,2 milj. euroa. Alkuperäinen menomääräraha alittui oman toiminnan menojen osalta 2,5 milj. eurolla ja toimeentulotuen määräraha 9,3 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon alkuperäinen määräraha ylittyi 12,3 milj. euroa. Määrärahat euroa Sosiaali- ja terveystoimi Talousarvio 2010 Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Ylitys / Alitus Tulot Menot Toimintakate Sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenoissa oli tilinpäätöksessä 2010 kasvua 2,2 % vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat vuoteen 2009 verrattuna 0,7 % ja toimeentulotuen 8,2 %. Sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat 2010 ilman erikoissairaanhoitoa ja toimeentulotukea 2,4 % vuoteen 2009 verrattuna. Toimialalle siirrettiin vuoden 2010 alussa ensihoidon ja sairaankuljetuksen kustannusvastuu keskushallinnosta, mikä nosti käyttösuunnitelman menomäärärahaa 2,1 milj. euroa. Lisäksi toimiala hallinnoi Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta rahoitettua koko Etelä-Suomen alueella toteutettavaa Mielen avain -hanketta, jonka valtio rahoittaa. Ilman Kaste-hankkeen ja ensihoidon sekä sairaankuljetuksen kustannusvastuuta toimialan menot kasvoivat 3,4 %. Sosiaali- ja terveystoimen tulot kasvoivat 1,1 % vuoteen 2009 nähden. 7

8 3.2 Henkilöstö Henkilöstö Kaupungin tavoitteena on turvata osaavan henkilöstön saatavuus ja vahvistaa kaupungin asemaa työntekijöitä rekrytoitaessa. Kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa on käynnistetty työyhteisöjä ja toimintaa koskevia rakenteellisia muutoksia. Vakinaisten työntekijöiden palvelussuhteiden on luvattu säilyvän. Muutostilanteissa työntekijöiden hyvinvoinnista tulee pitää huolta. Työtapoja kehitetään ja etsitään uusia innovaatioita työn sisältöön ja toimintaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Vuonna 2008 tehdyn Kunta 10 -kyselyn tulosten pohjalta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala että tulosalueet valitsivat kehittämiskohteita. Koko toimialan kehittämiskohteeksi valittiin työn hallinnan parantaminen. Talous- ja hallintopalveluissa kehittämiskohteiksi nousi kehityskeskustelut ja niiden hyödyllisyys, terveyspalveluissa työyhteisöjen toimivuus ja kehityskeskustelut, vanhus- ja vammaispalveluissa työn hallinta ja työyhteisöjen toimivuus sekä perhepalveluissa työpaineet, kehityskeskustelut ja niiden hyödyllisyys, väkivalta- ja uhkatilanteet, tyky-toiminta ja syrjintä. Syksyllä 2010 tehtiin uusi Kunta10-kysely, jonka tulokset ovat käytettävissä vasta toimialatasolla. Sekä yleisesti että verrattuna muihin kuntiin ja Vantaan muihin toimialoihin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tulokset näyttävät olevan kohtuullisen hyviä eikä merkittäviä poikkeamia ole. Tulosalue- ja työpistekohtaisiin tulokset ovat käytettävissä loppukeväästä 2011, jolloin nähdään tarkemmin miten tulosalueiden valitsemat painopistealueet ovat kehittyneet. Tulosten käsittelyn perusteella nostetaan edellisen kyselyn tapaan uusia kehittämiskohteita ja painopistealueita. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön kokonaismäärä toimialalla oli henkilöä. Tästä vakituisia oli 2 086, määräaikaisia 455 ja työllistettyjä 77. Talous- ja hallintopalveluiden henkilöstömäärä oli 54, terveyspalvelujen 468, perhepalvelujen 917 ja vanhus- ja vammaispalvelujen Aiemmin terveyspalveluihin kuuluneesta suun terveydenhuollon tulosyksiköstä muodostettiin suun terveydenhuollon liikelaitos Liikelaitosta johtaa toimitusjohtaja ja toimintaa ohjaa oma johtokunta, ei enää sosiaali- ja terveyslautakunta. Liikelaitoksen perustaminen toi muutoksia toimialan henkilöstömäärään, kun 288 henkilöä siirtyi liikelaitokseen. Tässä kertomuksessa suun terveydenhuollon liikelaitoksen henkilöstö ei ole pääsääntöisesti mukana tarkastelussa. Kertomuksen lopussa esitettävässä henkilöstöä koskevassa tilastoliitteessä liikelaitoksen henkilöstö ei ole mukana kokonaisluvuissa, mutta liikelaitoksen tiedot esitetään omana lukunaan silloin kun se on mahdollista. Koko vuotta käsittelevissä luvuissa nykyisen liikelaitoksen henkilöstö on mukana asti. Toimialan koko henkilöstön keski-ikä oli 44,4 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta ja määräaikaisen 37,8 vuotta. Henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2010 asetettiin tavoitteeksi, että henkilöstön keskiikä ei nouse merkittävästi ja keski-ikä pysyikin edellisvuoden tasolla. Tavoitteena oli myös, että toimintayksikössä on eri ikäisiä ja eri sukupuolta olevia työntekijöitä. Miehiä toimialan henkilöstöstä oli 7,9 %, miesten osuus toimialan henkilöstöstä on noussut edellisvuodesta. Vanhuuseläkeiän saavutti kertomusvuonna 48 henkilöä ja vanhuuseläkkeelle jäi 28 henkilöä. Yhteensä erilaisille eläkkeille siirtyi 42 henkilöä, mikä vastaa 1,9 % toimialan koko henkilöstöstä. Toimialalla päättyi vuonna 2010 yhteensä 170 vakinaista palvelussuhdetta, mikä oli 7,5 % kaikista palvelussuhteista. Vaihtuvuus kasvoi vuodesta 2009, jolloin se oli 5,5 %. Vuoden 2010 aikana sosiaali- ja terveystoimen palveluksesta erosi 112 henkilöä eli 4,9 % kaikista palvelussuhteista. Myös se oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin kaupungin palveluksesta erosi 87 henkilöä (3,6 %). Rekrytointi Vuoden 2010 aikana toimialalla oli haettavana 695 työpaikkaa, joista 46 oli kesätyöpaikkoja. Vakinaisia paikkoja oli avoinna 434. Hakemuksia avoimiin paikkoihin vastaanotettiin yhteensä Hakemuksista 3159 suuntautui avoimiin kesätyöpaikkoihin. Kesätyöhakemukset näin ollen kaksinkertaistuivat vuoteen 2009 verrattuna, vaikka paikkoja oli vähemmän auki. 8

9 Vakinaisista tehtävistä suurin hakijamäärä oli lastenkotiapulaisen paikkaan, joka kiinnosti 577 hakijaa. Myös erilaisiin toimistotöihin, kuten etuuskäsittelijän ja kanslistin paikkoihin hakemuksia tuli runsaasti. Pienimpiä hakijamäärät olivat edelleen lääkäreiden ja sairaanhoitajan tehtäviin, joissakin hauissa hakijoita ei saatu yhtään. Sosiaalityöntekijöiksi oli myös edelleen hankala rekrytoida kelpoisia hakijoita. Lähihoitajien paikkoihin hakijoita oli sen sijaan kohtuullisesti. Ilmoitukset avoimista paikoista julkaistiin suurimmaksi osaksi internetissä, yksittäisistä avoimista paikoista ei juurikaan ilmoitettu lehdissä tai muissa medioissa. Työvoiman saannin turvaamiseksi on jouduttu turvautumaan myös henkilöstövuokraukseen. Seure - henkilöstöpalveluiden tilaukset lisääntyivät vähän vuoteen 2009 verrattuna. Sairaanhoitajia saatiin Seuren kautta rekrytoitua useammin kuin vuonna Rekrytointiprosessi yhdenmukaistui vuonna 2010 kun Retti -järjestelmän tukipalvelut siirrettiin kaupungin henkilöstöpalveluihin ja rekrytoinnille laadittiin yhdenmukaista ohjeistusta. Esimiehet osallistuivat laajalti myös Retti -järjestelmäkoulutuksiin, joiden organisoinnista vastasi Henkilöstökeskus. Ennakoiva rekrytointi on ollut kehittämisen strateginen painopistealue vuonna 2010, varsinkin kriittisten ammattiryhmien kohdalla. Ennakoivaa rekrytointia pyrittiin edistämään osallistumalla mm. Lääkäripäiville, Hammaslääkäripäiville, Sairaanhoitajapäiville sekä Vanhustyön messuille. Oppilaitosyhteistyötä on tiivistetty koko toimialalla, mutta myös tulosalueilla on ponnisteltu mm. sairaanhoitajia kouluttavien oppilaitosten saamiseksi yhteistyöhön laajemmallakin alueella. Sosiaalityöntekijöiden Praksis -toiminta on löytänyt muotonsa ja Vantaalla toimii malli, johon on vuonna 2010 liittynyt myös sosionomeja kouluttava Laurea -ammattikorkeakoulu. Viestintä on ollut aktiivisesti mukana ennakoivan rekrytoinnin edistämisessä mm. luomalla ammattikuvauksia internetiin. Johtaminen Toimialan henkilöstö on naisvaltainen. Naisten osuus esimiehistä jatkoi kasvuaan ollen v ,4 % (85,5 % v. 2009). Toimialalla oli keskimäärin 16,2 työntekijää yhtä esimiestä kohden, kun se vuonna 2009 oli 15,4. Yksittäisten esimiesten alaismäärissä on suuria eroja: alaismäärät vaihtelevat 0-46 esimiestä kohden. Useiden vuosien ajan ovat tulos- ja kehityskeskustelut vakituisen henkilökunnan kanssa olleet kaupungin sitovana tavoitteena. Toimialalla käytiin vuonna 2010 tulos- ja kehityskeskustelu 65 prosentin kanssa. Käytyjen keskustelujen määrä laski selvästi edellisvuodesta, jolloin keskustelu käytiin 75 %:n kanssa. Näin vuosia jatkunut kasvu kääntyi laskuun. Tulosalueittain tarkasteltuna eniten keskusteluja käytiin talous- ja hallintopalveluissa, 81 %. Perhepalveluissa keskusteluprosentti oli 68, vanhus- ja vammaispalveluissa 63 ja terveyspalveluissa 57. Vuoden 2010 aikana tuloksellisuuserän jaon yhteydessä toimialalla laadittiin tulosaluekohtaiset henkilökohtaisen lisän kriteerit. Ne käsiteltiin kaikissa toimialan yksiköissä henkilöstön kanssa. Lisäksi Vantaan palkitsemisjärjestelmää tehtiin tunnetuksi esimiehille toimialan sisällä. Talous ja hallintopalvelujen esimiestyön tukea kehitettiin aloittamalla toimialan omat esimieskirjeet, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Uusille esimiehille alettiin järjestää omia perehdytystilaisuuksia. Tilaisuudessa uudet esimiehet tutustuvat talouden ja hallinnon avainhenkilöihin ja tutustuvat toimialan käytäntöihin esimiestyön näkökulmasta. Johtamisen kehittymiseksi jatkettiin johtoryhmävalmennuksia perhepalvelujen ja vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueilla. Terveyspalveluissa aloitettiin v käynnistyvien johtoryhmävalmennusten sisällön suunnittelu. Toimialan esimiehillä oli mahdollisuus osallistua henkilöstökeskuksen järjestämiin "Ammattina parempi lähiesimies " -koulutuksiin ja muihin esimiehille suunnattuihin koulutuksiin ja valmennuksiin. Toimialalta oli osallistujat myös "Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET)" koulutuksessa ja controller -koulutuksessa. Esimiesfoorumeita järjestettiin strategisen johtamisen kehittymiseksi. Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen on sidoksissa työn kehittymiseen. Voidaan ajatella, että työhyvinvointi sisältyy tiiviisti työn sisältöihin. Pääpainon tulee olla organisaation ja työntekijöiden vahvuuksissa, työn imun tekijöissä ja osaamisen käyttöönotossa, työprosesseissa sekä autonomisen työn vahvistamisessa. 9

10 Vuonna 2010 käynnistettiin toimialalla kaupungin linjausten mukaisesti mm. työolojen kehittämisprosessi, josta esimies vastaa myös työsuojelullisesti. Tulosalueittain järjestettiin esimiesten valmennuksia. Työyhteisöt käynnistivät prosessin vaiheittain syksyllä 2010 tehden ensin työolojen nykytilan arvioinnin. Prosessi etenee ja työ jatkuu kuluvana vuonna. Työolojen kehittämisprosessin erityisinä tavoitteina ovat työntekijöiden terveys ja turvallisuus työssä, vastuullisesti käyttäytyvät työyhteisöt, nolla tapaturmaa sekä nolla uhka- ja väkivaltatilannetta. Kertomusvuonna ohjeistettiin työpaikkoja käsittelemään työpaikkakokouksissa työhyvinvointi- ja työsuojeluasioita, jonka seurauksena edellä mainituista asioista puhuttiin enemmän ja niihin myös puututtiin entistä paremmin. Tämän seurauksena mm. uhka- ja väkivaltailmoitusten määrät kasvoivat. Ilmoitetut tapaukset olivat kuitenkin edellisten vuosien kaltaisia eikä vakavien ilmoitusten määrät kasvaneet. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää saada haasteet näkyviksi, jotta löydetään oikeat kehittämiskohteet. Kertomusvuonna otettiin käyttöön kaupunkitasoinen menettely- ja hallintaohje otsikolla Uhka- ja väkivaltatilanteet - Ennakoimalla riskien hallintaan. Terveysperusteiset poissaolot pysyivät kertomusvuonna edellisen vuoden tasolla, ollen 5,0 %. Toimialan poissaolojen kokonaisprosentti oli hieman koko kaupungin (4,8 %) lukua suurempi. Poissaolojen keskimääräinen pituus oli kertomusvuonna 18 päivää kuten edellisenä vuonnakin. Aktiivisen välittämisen toimintamallin mukainen toiminta on vakiintunut toimialalla osaksi esimiesten arjen työtä. Yhteistyötä kehitettiin kertomusvuonna tulosyksiköiden, työterveyshuollon ja toimialan yhdyshenkilön kanssa. Tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä mielenterveysongelmat ovat toimialalla keskeiset syyt, kun etsitään terveysperusteista tehtävänvaihtopaikkaa työntekijälle. Osatyökykyisille on haasteellista löytää soveltuvia työtehtäviä, koska työn ja osaamisen vaatimukset ovat lisääntyneet kaikissa toimialan ammattiryhmissä viime vuosina. Ammattiryhmänä lähihoitajilla oli eniten terveysperusteisia tehtävänvaihtotarpeita. Osaamisen kehittäminen Vuonna 2010 toimialalla käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 0,33 milj. euroa, mikä oli 0,29 % henkilöstömenoista. Vuonna 2010 oppimistyöpäiviä kertyi yhteensä 3,4 päivää työntekijää kohden (3,6pv/2009). Vuonna 2009 käyttöönotettu sähköinen koulutuksiin ilmoittautuminen HR-työpöydän kautta vakiintui toimintatavaksi, mikä helpottaa henkilöstökoulutuksen hallintaa. Vuonna 2010 tehostettiin myös ulkoisten koulutusten kirjaamista ehijat-järjestelmään, koulutusten kirjaaminen siirtyi kehittämis- ja henkilöstöyksikköön. Osaamisen kehittämistä on suunniteltu työntekijöiden ja esimiehen välisissä tulos- ja kehityskeskusteluissa sekä työyhteisöissä käydyissä keskusteluissa. Osaamisen kehittämisen toteuttamistapaan on vaikuttanut työntekijöiden ammatillinen koulutus, työtehtävät tai työyhteisön kehittymistarve. Toimialan henkilöstön osaamisen kehittäminen on ollut joko työntekijän henkilökohtaista koulutusta tai koko työyhteisön toiminnan kehittämistä. Toimialan tulosalueet ja työyksiköt järjestivät työntekijöidensä ammatillisen osaamisen päivittämiseen ja oman palvelutuotantonsa kehittämiseen liittyvää osaamisen kehittämistä. Talous- ja hallintopalveluiden kehittämis- ja henkilöstöyksikkö järjesti koko toimialalle suunnattua yhteistä koulutusta. Erityistä koulutusresurssia suunnattiin esimiesten SAP- ja VanVan- toiminnanohjausjärjestelmään liittyvään koulutukseen, Kanta-hankkeeseen liittyvään muutosvalmennukseen ja toimistohenkilökunnalle suunnattuun valmennukseen. Koulutusta järjestettiin myös yhteistyössä Helsingin ja Espoon kanssa, esimerkkinä johdon ja esimiesten Controller-koulutus ja Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen. Henkilöstö osallistui myös sekä kaupungin henkilöstökeskuksen että kaupungin ulkopuolisten järjestäjien koulutuksiin. Osana osaamisen kehittämistä on luotu perehdyttämiselle toimialatasoiset rakenteet. Toimialan uudelle henkilöstölle järjestetään yleiset perehdyttämistilaisuudet neljä kertaa vuodessa. Lisäksi tulosalueet organisoivat vuosittain omat perehdytystilaisuutensa. Kriittisten ammattiryhmien, kuten sosiaalityöntekijöiden, perehdytykseen on alettiin suunnitella ammattiryhmäkohtaista perehdytysohjelmaa. Toimialan työnohjauksen hankintaan, määrärahan budjetointiin ja sisäisten työnohjaajien palkkionmaksuun liittyvä ohjeistus päivitettiin. Vuonna 2010 toimialalla käytettiin työnohjaukseen yhteensä 0,30 milj. euroa (0,27 milj. euroa v ). Käytetystä määrärahasta perhepalveluiden osuus oli 74,2 %, terveyspalvelujen osuus 10,7 % ja vanhus- ja vammaispalvelujen osuus 5,6 %. 10

11 Palvelussuhdeasunnot Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle oli vuoden 2009 lopussa kiintiöity noin 350 palvelussuhdeasuntoa, joista noin 170 asunnon asukasvalinta siirtyi vuoden 2010 alussa VAV:lle. Näiden asuntojen osalta toimialan vaikutusmahdollisuudet asukasvalintaan vähenivät. Vuoden 2010 aikana vapautui tilakeskuksen hallinnoimia sosiaali- ja terveystoimelle osoitettuja palvelussuhdeasuntoja 63 kohteessa. Neljään asuntoon ei saatu vuokralaista, joten niiden asuntojen vuokraus meni VAV:n asukasvalinnan kautta määräaikaiseen vuokraukseen. Isännöitsijätoimisto Maikosken hallinnoimien palvelussuhdeasuntojen päätöksiä tehtiin 21 työntekijän kohdalla. Palvelussuhdeasuntojen kysyntä lisääntyi vuoteen 2009 verrattuna. 11

12 3.3 Toimitilat Simonkodin laajennusosa valmistui huhtikuussa 2010 osaksi Simonkylän vanhustenkeskuksen kokonaisuutta. Koivukylän vanhustenkeskuksen ja Marja-Vantaalle sijoittuvan Kanniston koulun ja sen yhteyteen toteutettavan hammashoitolan rakentaminen käynnistyivät. Koivukylän sosiaali- ja terveysaseman tilatehokkuuden lisäämiseksi jatkettiin ko. tiloissa toteutettavien muutostöiden suunnittelua. Tavoitteena on Vantaa-sopimuksen mukaisesti kehittää asemaa laajan palvelun yksiköksi. Viertolan vastaanottokodin perusparannustyö saatiin lopullisesti valmiiksi kesäkuussa Korsontie 52 sijaitsevan Viertolan Harjulan osaston perusparannussuunnitelmasta luovuttiin kannattamattomana ja rakennus päätettiin purkaa kokonaan. Uudisrakennuksen suunnittelu käynnistyy keväällä Malminiitty-hankkeen eli erityisryhmien asumis- ja palvelukeskuksen sekä Korson vanhustenkeskuksen suunnittelut käynnistyivät. Perheneuvola keskitettiin kolmeen yksikköön siirtämällä Hakunilan työntekijät Tikkurilan ja Myyrmäen yksiköihin. Rekolanmäen neuvolan toiminta siirrettiin Koivukylän neuvolaan ja Nikinmäen neuvolan toiminta Mikkolan neuvolaan. Sosiaali- ja kriisipäivystykselle löytyi aikaisempia, Peltolantie 2 b:ssä sijaitsevia tiloja paremmin ympärivuorokautiseen toimintaan soveltuvat tilat osoitteesta Unikkotie 5 A c. Kaste-hankkeen Mielenterveys- ja päihdekeskus sai omat tilat Tikkurilasta os. Kielotie 14. Mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen Viidakkokujan yksikkö valmistui maaliskuussa 2010, rakennuttajana Y-säätiö, jolta kaupunki vuoraa 282 m2 ns. palvelutilaa. 12

13 4 Kehittämishankkeet Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala arvioi ja kehittää jatkuvasti toimintaansa lukuisin eri tavoin. Kehittämistyötä tehdään sekä työyksiköiden sisällä oman toiminnan jatkuvana kehittämisenä että osana laajoja, valtakunnallisiakin kehittämishankekokonaisuuksia. Suuri osa kehittämishankkeista tehdään osana omaa työtä ilman erillistä määrärahavarausta, joihinkin on varattu määrärahat toimialan budjettiin ja osaan on saatu myös ulkopuolista rahoitusta. Seuraavassa lyhyet kuvaukset vuonna 2010 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla käynnissä olleista kehittämishankkeista. 4.1 Vuonna 2010 käynnistyneet kehittämishankkeet TuottavuusTalkoot-projekti Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala osallistuu vuonna 2010 ja vuoden 2011 keväällä kansalliseen TuottavuusTalkoot-projektiin kolmella pilottiyksiköllä. Lastensuojelun avopalveluista mukana on perhetyö, kuntoutuksen yksikkö on mukana koko henkilökunnallaan ja vanhusten avopalveluista ovat mukana sekä Korson kotihoito että Pähkinärinteen palvelutalo. Projektin tavoitteena on pureutua tuottavuuden ja laadun kehittämiseen, uusien palkitsemistapojen- ja budjetointikäytäntöjen pilotoimiseen sekä asiakastyön osuuden kasvattamiseen kokonaistyöajasta. Projektista osan rahoittaa Työsuojelurahasto. Vuoden 2010 ajan pilottiyksiköiden työntekijät kävivät kuukausittain Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen edustajien vetämissä tuottavuuspajoissa. Tuottavuuspajoissa esiin tulleisiin toimenpiteitä vaativiin asioihin on pyritty pureutumaan jo vuoden 2010 aikana, tuottavuustyö jatkuu kuitenkin vielä vuonna Kaikilla pilottiyksiköillä on myös tuottavuuden parantamiseen kohdentuvat jatkohankkeet. Kuntoutuksen yksikössä pureudutaan tietohallinnon kanssa sähköistä tietojärjestelmää kehittämällä kirjaamisen parantamiseen, vanhusten avopalveluissa tuotannonohjauksen välineen kehittämiseen ja lastensuojelun avopalveluissa lasten sijaishuollon kanssa asiakasvirtojen hallintaan. Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailu Vuonna 2010 käynnistettiin Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailu hankkeen valmistelu. Palveluarkkitehtuurikilpailu on laajan kehittämishankkeen ensimmäinen vaihe, jossa etsitään korkealaatuisia, uusia, innovatiivisia palveluratkaisuja. Kilpailun parhaista ratkaisuista valmistellaan kehittämishankkeet palvelujen muokkaamiseksi käyttöön otettaviksi. Hanke saa rahoitusta Tekesiltä, ja kaupungin osuuteen osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialat sekä InnovaatioInstituutti. Tietovaraston ja raportoinnin kehittämishanke Tietovaraston ja raportoinnin kehittämishankkeessa toimialalla valmistellaan tietovaraston hankinta yhteistyössä tietohallinnon palvelukeskuksen kanssa, ja tehdään tietovaraston vaatima määrittelytyö. Määrärahavaraukset hankkeeseen ovat tietohallinnon palvelukeskuksessa. Mielen avain Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-hanke vuosille Mielen avain -hankkeelle on myönnetty valtionavustusta 7,5 milj. euroa ja hanketta hallinnoi Vantaan kaupunki. Hankealueella on 37 kuntaa, jotka muodostavat 13 osahanketta. Mielen avain -hankkeen päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista sekä tehostamalla palvelujärjestelmää. 13

14 Vantaalaisen hyvä mieli Vantaalaisen hyvä mieli -hanke on yksi Mielen avaimen osahankkeista. Sen tavoitteina on mielenterveyden, päihteettömyyden ja osallisuuden edistäminen matalan kynnyksen palveluilla, saumattomilla hoitoketjuilla, koulutuksella ja uusilla interventioilla yhteistyössä perustason työntekijöiden kanssa. Hyvä Vastaanotto Hyvä Vastaanotto -hanke on Etelä-Suomen alueen kuntien Kaste-hanke, joka on alkanut helmikuussa Espoon kaupungin hallinnoiman hankkeen tarkoituksena on ottaa käyttöön työskentelytapa, jonka avulla terveyskeskusten palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa on tutkitusti onnistuttu parantamaan ja tulokset pystytty myös säilyttämään. Vantaa liittyi hankkeeseen syyskuussa 2010, jolloin Tikkurilan terveysasema aloitti hankkeessa. Muut terveysasemat liittyvät mukaan vuoden 2011 aikana. Finger Hankkeen tarkoituksena on selvittää erilaisten interventioiden vaikuttavuutta henkilöillä, joilla on todettu lisääntynyt dementiaan sairastumisen riski. Tutkimus toteutetaan viidellä paikkakunnalla Suomessa: Helsinki, Kuopio, Oulu, Seinäjoki ja Vantaa. Toteuttajatahona on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Intensiivinen interventio kohdistuu neljään elintapatekijään: 1) ravitsemus, 2) liikunta, 3) muistiharjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus sekä 4) sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tarkka seuranta ja hallinta. Terveyskeskuksen kuntoutusyksikkö osallistuu tutkimukseen tarjoamalla tutkimukseen osallistuville kuntosalitilojaan ohjattuun ryhmämuotoiseen kuntosaliharjoitteluun. Krooninen päänsärky ja sovellettu rentoutus -interventiotutkimus Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida lyhyen informaatioluennon ja sovelletun rentoutuksen vaikutusta kroonisen päänsäryn (yli 15 päivää/kk) vähenemiseen ja elämänlaatuun. Tutkimuksen suorittajataho on HYKS:n kipuklinikka ja neurologian klinikka. Kuntoutusyksikkö osallistuu tutkimukseen tarjoamalla tilat tutkijoiden käyttöön luentoa ja rentoutusharjoituksia varten sekä avustamalla asiakasrekrytoinnissa ja ajanvarausjärjestelyissä. Taltuta Talvi Taltuta Talvi -hankkeessa kokeillaan uudenlaista, automaattista puhelinpalvelua, jonka tarkoituksena on tukea keuhkojen toimintavajeesta kärsivien vantaalaisten hyvinvointia ja hoitoa talvikaudella Palvelun avulla varoitetaan ulkoisten tekijöiden, kuten kylmän sään, aiheuttamasta kohonneesta riskistä saada vointia heikentäviä oireita. Etukäteen saadun tiedon ja ohjeiden avulla henkilöt voivat ennaltaehkäistä oireiden pahenemista ja välttyä sairaalahoidolta. Tehokas Tehokas on hoitoketjujen alueellinen kehittämisohjelma (Vantaa, Espoo, Helsinki ja HUS), jonka tavoitteena on yhtenäinen koko potilaan hoitoketjun kattava asiakasprosessi ja palvelurakenne, jossa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden roolit ja työnjako on organisoitu potilaan tarpeiden mukaisesti. Rinnalla kehitetään myös tietotuotantoa, joka perustuu kunkin toimijan omaan potilastietojärjestelmään sekä THL:n aineistoihin. Hanke käynnistyi vuonna 2010 ja se jatkuu vuoteen Ensimmäiseksi tarkasteluun on otettu lonkkamurtumapotilaiden ja aivoverenkierronhäiriöitä sairastavien potilaiden hoitoketjut. Terveyspalvelujen johtamisjärjestelmän kehittäminen Hankkeen tavoitteena on terveyspalvelujen johtamisjärjestelmän kuvaaminen ja kehittäminen vuosien 2010 ja 2011 aikana. Johtamisjärjestelmää tarkastellaan sekä tulosalueen sisäisesti että huomioiden asiakasprosesseille merkittävät rajapinnat. Osana terveyspalveluiden johtamisen kehittämishanketta toteutetaan myös sen tulosyksiköiden johtamisjärjestelmien kehittämishankkeet. Kuntoutustoiminnan tulosyksikön tavoitteina ovat asiakaslähtöisyyden, asiakaspalvelun ja tuottavuuden parantaminen kehittämällä ja vahvistamalla työyksiköiden lähiesimiestyötä ja yhtenäistämällä toimintatapoja eri toimintayksiköissä. Vastaanottotoiminnan tulosyksikössä toteutetaan johtoryhmävalmennus. Kumppanina kehittämistyössä toimii Henkilöstökeskus ja Talent Partners. 14

15 Vanhemmuustyön kehittämisohjelma Vanhemmuustyön kehittämisohjelma käynnistyi perhepalveluissa maaliskuussa. Työtä kehitetään yhteistoiminnassa kumppaneiden ja yhteistyötahojen kanssa. Tämä edellyttää vanhemmuuden moninaisuuden ymmärtämistä jokaisen omassa työssä sekä palvelujärjestelmän käytäntöjen ja rakenteiden yhteiskehittämisessä, jotta palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan oikea-aikaisesti ja aiempaa varhemmin lapsen, nuoren, aikuisen - koko perheen - hyvinvoinnin ja terveyden haasteisiin. Vanhemmuustyön kehittämistehtävinä ovat lasten, nuorten, aikuisten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen: vanhemmuuden esteiden ja sen toteutumista uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja tukitoimien lisääminen sekä asiakaslähtöinen vanhemmuuden tukeminen ja osallisuuden lisääminen. Toisena tehtävänä on laaja-alaisen yhteistyön ja yhteistoiminnan vahvistaminen perhepalveluissa: eri tahojen sekä sidosryhmien välillä vanhemmuutta tukevien ja edistävien palvelujen tuottamistapojen ja työskentelymenetelmien kehittäminen. Kolmantena tehtävänä on osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen. Neljäntenä tehtävänä on perhepalveluiden, mutta myös sektorirajat ylittävien toimintamallien, hyvien käytäntöjen kehittäminen sekä asiakastyön prosessien kuvaaminen, niiden levittäminen ja juurruttaminen. Lisäksi tuotetaan arviointitietoa kehittämiskohteen aihealueista vaikutusten todentamiseksi ja päätöksenteon tueksi. Vanhemmuustyön kehittämisohjelman laajoja tavoitteita toteutetaan vuosina ja jatketaan toteutusta vuosina pysyvämpien muutosten varmistamiseksi ja pitkän aikavälin vaikutusten saavuttamiseksi. Ohjelmaa tuotetaan yhden päätoimisen ja yhden osittaisen työntekijäresurssin turvin. Hankerahoitusmahdollisuudet selvitetään vuoden 2011 kuluessa. Nuorten intensiivityö Nuorten intensiivityö käynnistyi vuoden 2010 lopussa. Hankkeessa työskentelee 9 sosiaaliohjaajaa avopalveluiden lastensuojelun vastaanottotiimeissä. Kohderyhmänä ovat akuutissa kriisitilanteessa olevat nuoret ja heidän vanhempansa, kun nuoren kiireellisen sijoituksen tai huostaanoton uhka on ilmeinen. Työskentelyn aikana tehdään tiivistä yhteistyötä nuoren muiden työntekijöiden kanssa. Tavoitteena on löytää apu nuoren luonnollisesta kasvuympäristöstä ja nopealla puuttumisella ehkäistä kiireellinen sijoitus tai huostaanotto. Jos intensiivityön kohteena olevan nuoren peruskoulu tai II-asteen koulutus on jäänyt kesken tai uhkaa keskeytyä, työskentelyn erityinen tehtävä on turvata nuoren koulunkäynnin loppuunsaattaminen. Nuorten intensiivityö sisältää yksilö-, perhe- ja ryhmätyötä. Vuositason tavoiteltu asiakasmäärä on 90 nuorta. Peliklinikkatoiminnan kehittäminen Peliklinikkatoimintaa kehitetään yhteistyössä THL:n, Soccan, Helsingin ja Kauniaisten kaupunkien sekä eräiden järjestöjen kanssa. Tavoitteena on luoda omille A-klinikoille siirrettäviä toimintamalleja peliongelmaisten hoitoon. Vantaan Omat Ovet -hanke Vantaan Omat Ovet on osa Nimi ovessa -hanketta, jossa ovat mukana Vantaan lisäksi Helsinki, Espoo, Tampere, SiltaValmennus-yhdistys, Vailla vakinaista asuntoa ry ja Helsingin diakonissalaitos. Hanketta koordinoi Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. Hankkeen tarkoituksena on kehittää asunnottomien palveluita ja tukea asunnottomuuden vähentämistä ja sen ehkäisemistä. Nimi Ovessa on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman rinnalle ja tueksi organisoitu verkostohanke, jonka mukaan asumisen järjestäminen on edellytys muiden sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ratkaisemiselle. Vantaalla hankkeessa painopisteinä ovat etsivän ja ehkäisevän työn prosessien kehittäminen, tuetun asumisen mallin kehittäminen mielenterveyskuntoutujille, asumisen tukimallin kehittäminen yhdessä vuokranantajien kanssa sekä päihdeongelmaisten vastaanottokeskuksen osalta verkostoyhteistyö muiden kuntien kanssa. Palvelukäyttäjien yhteisörakenteiden kehittäminen Palvelukäyttäjien yhteisörakenteiden kehittäminen -hankkeessa osallistutaan yhdessä Helsingin diakonissalaitoksen kanssa ESR-hankkeeseen, jossa kehitetään ympäristötyötä asunnottomuushankkeiden sijoittumisessa. Hanke kuuluu laajempaan Nimi ovessa -hankekokonaisuuteen. 15

16 Osallisena Suomessa Osallisena Suomessa on pääkaupunkiseudun yhteisen hankkeen Vantaan osahanke. Tavoitteena on kehittää toimiva kotoutumispolku lastaan kotona hoitaville maahanmuuttajataustaisille vanhemmille. Hankkeelle haetaan rahoitusta Sisäministeriöltä. Kotikatko ja jälkikuntoutus -hanke Sairaalapalveluissa ja kotihoidossa on asiakkaita, joille ei löydy heidän tarpeitaan vastaavaa päihdelaitoskuntoutusta. Vantaan oman katkaisuhoitoaseman eivät riitä vastaamaan kysyntään ja toimintaresurssit perustuvat siihen, että asiakkaat selviytyvät itsenäisesti päivittäisistä toiminnoistaan. Hankkeen tavoitteena on tarjota päihdepalvelut kotiin matalalla kynnyksellä. Lisäksi tavoitteena on asunnottomuuden ennaltaehkäisy, syrjäytymisen ennaltaehkäisy, asiakkaan toimintakyvyn kohentuminen, asiakkaan osallisuuden vahvistuminen, hyvien käytänteiden jakaminen sekä tuoda kotona tapahtuva päihdetyö osaksi palveluvalikkoa. Pilottihankkeessa, joka toteutettiin v. 2010, mukana olivat aikuissosiaalityö, päihdepalvelut, sairaalapalvelut ja vanhusten avopalvelut. Palvelun tuottaja on SiniVida Oy (lääkäri, sh, lähihoitajat). Sopimus palveluntuottajan kanssa on vuoden 2012 loppuun saakka. E2C (Express to connect) Kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavan Express to Connect hankkeen tavoitteena on kehittää ikääntyneiden tarinankerrontaa ja sosiaalista vuorovaikutusta tukeva verkkopalvelu, joka on tuotavissa Euroopan markkinoille viimeistään parin vuoden kuluttua hankkeen päättymisestä. Konsortion pääpartnerit ovat Copenhagen Living Lab (hallinnoija), Halmstadin yliopisto Ruotsista, Medialab Waag Society Hollannista, Forum Virium Helsinki ja Laurea. Hanke on osa Ambient Assisted Living ohjelmaa (EU-AAL), jonka kansallinen rahoitusorganisaatio on Tekes. Hankkeen kotipesä on Laurean Tikkurilan toimipiste. E2C-hankeessa toteutetaan mm. etnografisia tutkimuksia ja erilaisia työpajoja (käyttäjät, yritykset, julkisen sektorin palveluntuottajat yhdessä) ja ne tullaan toteuttamaan kaikissa partnerimaissa samalla tapaa. Hankkeen johtoryhmään kuuluvat sekä Espoon että Vantaan kaupungin vanhuspalveluiden asiantuntijat. Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Vantaalla Suun terveydenhuollon hankkeen tavoitteena on ikääntyneiden suunterveyden edistäminen moniammatillisena yhteistyönä. Tavoitteena on myös kehittää suunhoitoa palvelulaitoksissa sekä ikääntyneiden itsehoidon ja laitosten henkilökunnan valmiuksien tukeminen suunhoidossa. Tähän pyritään kehittämällä suunhoitoa palvelulaitoksissa ja -taloissa, ohjaamalla ja kannustamalla ikääntyneitä hoitamaan suutaan mahdollisuuksien mukaan itse, tukemalla omaisten ja vanhuspalveluiden henkilökunnan valmiuksia suunhoitoon, kehittämällä suun terveydenhuollon henkilöstön osaamista sekä varmistamalla ajantasaisen ja monipuolisen oheismateriaalin saatavuus. Koneellinen lääkkeiden annosjakelu kotihoidossa Hankkeen tavoitteena on lääkitysvirheiden vähentäminen ja hoitajien työajan kohdentaminen lääkkeiden jaosta hoitotyöhön. Tavoitteena on myös tuottavuuden parantaminen. Kotihoidon toimintayksiköt ovat alkaen aloittaneet lääkkeenjaon siirtämisen koneellisen annosjakelun piiriin niiden asiakkaiden osalta, jotka tarvitsevat kotihoidon apua lääkkeiden jaossa ja joiden lääkitys soveltuu koneelliseen annosjakeluun. Koneellisen lääkkeiden annosjakelun sopimus solmitaan asiakkaan ja apteekin välille; kotihoito on tarvittaessa avustanut sopimuksen teossa. Mobiilikirjaaminen kotihoidossa Kotihoidon tietokoneiden etäkäytön tavoitteena on vähentää toimistotyötä ja muuta välillistä asiakastyötä ja tätä kautta vapauttaa hoitajien aikaa välittömään asiakastyöhön. Tarkoitus on, että asiakasta koskeva kirjaaminen, tiedon haku ja tietojen päivitys asiakastietojärjestelmään tapahtuu asiakkaan kotona. Reaaliaikainen kirjaaminen ja tiedonhaku helpottaa ja sujuvoittaa asiakasprosessien hoitamista. Mittaustulosten ja asiakkaan voinnissa tapahtuvien muutosten kirjaaminen kotikäynnillä suoraan tietojärjestelmään poistaa moninkertaista ja osin muistinvaraista kirjaamista. 16

17 Pilottihankkeen avulla arvioidaan kannettavien tietokoneiden käytön hyödyt ja haitat sekä mahdollisuudet laajentaa kannettavien tietokoneiden käyttöä koko kotihoitoon. Muita tutkittavia vaihtoehtoja ovat mm. älypuhelimet, joilla on omat etunsa kannettaviin tietokoneisiin nähden. Tuottavuuden ja palvelurakenteiden kehittäminen Hankkeen tavoitteena on kilpailutusten valmisteluprosessin ja ostopalvelusopimusten vuosittaisen neuvotteluprosessin kehittäminen joustavammaksi, innovatiiviseksi ja kumppanuuslähtöiseksi. Hanke on Helsingin kaupungin hallinnoima. Projektissa ovat mukana Helsingin sosiaalivirasto ja Vantaalta vammaispalvelut. Hanke on saanut Tekes-rahoitusta. Viriketoiminnan kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on vanhainkotien viriketoiminnan kehittäminen osana aktiivisen hoiva-asumisen kehittämistä. Viriketoiminnan kehittämisprojektin erityisenä tavoitteena on löytää sellaisia viriketoiminnan toteuttamismuotoja, jotka kohdistuvat toimintakyvyltään kaikenlaisille asukkaille, myös vuoteeseen hoidettaville. Viriketoiminnassa pyritään löytämään myös sellaisia toimintamuotoja, jotka edesauttavat asukkaiden fyysisen toimintakyvyn säilymistä ja kuntoutumista. Lisäksi tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja uusien voimavarojen hyödyntäminen viriketoiminnan toteuttamisessa. Projektin tavoitteena on luoda hoiva-asumisen palvelujen omiin vanhainkoteihin ja asumispalveluyksiköihin toimiva ja pysyvä viriketoiminnan toimintamalli. Projektin kautta etsitään yhtenäistä toimintatapaa ylläpitää virikkeellisyyttä pitkäaikaishoidon arjessa. Projekti toteutetaan yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa. Osana projektia vanhainkotien käyttöön hankitaan Sävelsirkku -viriketoiminnan työkalu ja koulutetaan viriketoiminnan ohjaajat sen käyttöön. Viksun palvelulupaustyöryhmien työskentely Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma sisältää kuusi palvelulupausta, joille asetetut tavoitteet ohjaavat ikäihmisten hyvinvoinnin parantamista ja palvelujen kehittämistä. Lupaukset ovat aihekokonaisuuksia, joille asetetaan tavoitteet ja laaditaan toimeenpanosuunnitelma. Suunnitelman toteutumista arvioidaan ohjelmaa varten perustetussa koordinaatioryhmässä. Ohjelman toteutumisen etenemisestä raportoidaan vuosittain valtuustolle. Palvelulupaustyöryhmiä ovat: Tieto muuttaa asenteita, Osallistumalla voi vaikuttaa, Asuminen on elämänmakuista, Ympäristö on esteetön, Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia sekä Uusi teknologia on käytössä. 4.2 Vuonna 2010 päättyneet kehittämishankkeet Perhepalvelujen sosiaalisen pääoman kehittäminen johtamisessa Perhepalvelujen johtoryhmävalmennuksen tavoitteena oli lisätä johtoryhmän sosiaalista pääomaa kehittämällä luottamusta, selventämällä yhteisesti jaettuja arvoja ja normeja sekä kehittämällä johtamisen johtamista ja johtamisjärjestelmiä. Tavoitteena oli myös lisätä perhepalvelujen kaikkien työyhteisöjen sosiaalista pääomaa vahvistamalla tulosyksiköiden johtoryhmien toimintaa ja kehittämällä tulosyksiköiden välistä ja sisäistä yhteistyötä. Valmennuksessa oli mukana perhepalvelujen johtoryhmä sekä laajennettu johtoryhmä. Hanke toteutettiin valmennus-/ kehittämispäivien avulla, joiden välillä johtoryhmät kehittivät omaa toimintaansa. Valmennuksen tuloksellisuutta arvioitiin sosiaalisen pääoman mittauksilla sekä johtoryhmien oman toiminnan arvioinneilla. Valmennus toteutettiin vuosina ja hankeen rahoittivat Työsuojelurahasto, henkilökeskus ja perhepalvelut. Innovatiiviset hankinnat /vaikeavammaisten palveluasumisen hankinta Osana Innovatiiviset hankinnat -hanketta Vantaan sosiaali- ja terveystoimi on toteuttanut vaikeavammaisten palveluasumisen hankintaa koskevan projektin. Projektin tavoitteena oli uudenlaisen asiakaslähtöisen palvelukonseptin kehittäminen palvelujen tason parantamiseksi ja toimivien markkinoiden luomiseksi vaikeavam- 17

18 maisten palvelu-asumiselle. Tavoitteena oli, että Vantaan kaupunki ja kilpailutuksessa valitut palvelu-tuottajat saavat kaikki merkittävää lisäarvoa kumppanuudesta. Hankkeessa saatiin prosessitukea Culminatum Oy:ltä ja lisäksi yhteistyökumppanina oli Laurea Ammattikorkeakoulu. Hankkeeseen on saatu rahoitusta teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuks Tekesiltä. Projektin vetovastuu oli toimialan hankintatiimillä. Projekti alkoi joulukuussa 2008 ja se päättyi syksyllä Hankkeessa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely yhteistyössä Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa. Rambol Management Consultingin veti innovatiivista työpajaa, jossa kartoitettiin työntekijöiden näkemyksiä sekä markkinavuoropuhelu palvelutuottajien kanssa. Tavoitteena oli toteuttaa palvelutuottajien kilpailutus kesään 2010 mennessä. Projektissa oli yhteistyökumppanina Espoon vammaispalvelut. Projektiin osallistujille järjestettiin hankintaosaamisen koulutusta. Matkalla Lähihoitajaksi - matalan kynnyksen malli Vuosille ajoittuneen hankkeen tavoitteena oli saada vanhustenhuoltoon työvoimaa ilman korkeaa valinta- ja koulutuskynnystä. Opiskelijoiksi haettiin mm. työttömiä työnhakijoita, työhön kuntoutuvia, ammatinvaihtajia, opintonsa keskeyttäneitä sekä maahanmuuttajia. Hankkeessa kehitettiin uudenlaista vaiheistettua oppisopimuskoulutuksen mallia lähihoitajan tutkintoon, koulutus kesti kolme vuotta. Mallissa opiskelijat voivat edetä koulutuksessa vaiheittain, ensimmäisen vaiheen (noin vuosi) opinnot suoritettuaan opiskelija voi toimia vanhustenhuollossa avustavissa tehtävissä. Opiskelijat saivat ensimmäisen opiskeluvuoden aikana aiempaa enemmän käytännön ohjausta sekä työpaikkaohjaajilta että oppilaitoksen opettajilta. Uusi malli mahdollisti erilaisten oppijoiden kouluttamisen. Koulutus toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen Varian kanssa. 4.3 Muut kehittämishankkeet Graafisen Finstarin KanTa -hanke KanTa-hankkeessa toteutetaan valtakunnallinen tiedonhallintajärjestelmä, johon kuuluu sähköinen lääkemääräys (eresepti) ja sähköinen potilastiedon arkisto (earkisto). Lainsäädäntöä on muutettu ja alkuperäistä aikataulua on myöhennetty. Velvollisuus laatia lääkemääräykset sähköisesti on toteutettava kuntien osalta mennessä ja liittyminen valtakunnallisen potilastiedon arkiston käyttäjäksi tulee tapahtua mennessä. Vantaan KanTa-hankkeessa on toteutettu Graafiseen Finstariin (GFS) sähköisen lääkemääräyksen toiminnallisuus sekä liittymärajapinta valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Käyttöönotto on suunniteltu vuodelle Valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon liittyminen vaatii Graafiseen Finstariin lisää muutoksia ja niitä ei ole vielä toteutettu. Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotto edellyttää, että tietojärjestelmän ja organisaation on täytettävä auditointivaatimukset. Sosiaali- ja terveystoimen KanTa-muutoshallintatyöryhmä edistää muutosten läpiviemistä ja auditointivaatimusten täyttämiseen vaadittavien toimenpiteiden toteuttamista toimialalla. Tietojärjestelmätoimittaja vastaa järjestelmän auditoinnista. Tietohallinnon palvelukeskus vastaa kaupunkitasoisen hankehallinnan ohjauksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala hankkeen substanssihallinnan ohjauksesta. KatuMetro - kaupunkitutkimus metropolialueella Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala liittyi syksyllä 2009 mukaan Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, metroalueen ammattikorkeakoulujen sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupunkien KatuMetro -kaupunkitutkimusyhteistyöhön. Toimiala osallistuu kahteen hankkeen teema-alueen Hyvinvointipolitiikat ja - palvelut -kärkihankkeeseen. Toinen on Metropolia ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat interventiot metropolialueella, jonka tarkoituksena on kuvata ja arvioida metropolialueen kunnissa ja ammattikorkeakoulujen hankkeissa kehitettyjä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä niiden eroja kaventavia interventioita ja palveluinnovaatioita. Vuoden 2010 aikana rakennettiin arviointimalli kriteereineen ja koottiin runsas aineisto kehittämiseen tarvittavaa meta-analyysiä varten, jota Metropolian yliopettajat työstivät intensiivisesti. Ensimmäisiä tuloksia analyysistä odotellaan keväällä Lisäksi valmisteltiin rahoitushakemus mallinnuksen rakentamisen jatkamiseksi tulevalla ohjelmakaudella. 18

19 Toinen teema-alueen kärkihanke on Helsingin seudun metropolisoituminen ja hyvinvointierot vuosina Hanke on jatkoa Helsingin yliopiston luvun alussa tehdylle alueellista syrjäytymistä selvittäneelle tutkimushankkeelle. Vuoden 2010 aikana toteutettiin kyselyn aineistonkeruun valmistelu, mm. tutkimuslomakkeen uusimisen osalta. Pure-hanke PURE (= PASCAL Universities Regional Engagement) -hanke on Helsingin, Espoon ja Vantaan ja seudun yliopistojen yhteistyötä arvioiva kansainvälinen kehittämisprojekti, jonka seurauksena kaupunkien ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen tiiviin vuorovaikutuksen tuloksena alueelle synnytetään kaikkia osapuolia hyödyttäviä pysyviä kansainvälisiä yhteistyörakenteita edistämään innovaatioita. Hanke ajoittuu vuosille Sosiaali- ja terveystoimen edustaja toimii hankkeessa alueen ohjausryhmän Vantaan edustajana. Puhelunohjaus- ja raportointijärjestelmä Vastaanottotoiminnassa Orange -puhelunohjausjärjestelmän pilotointi aloitettiin vuonna 2009 Martinlaakson terveysasemalla. Palvelu laajenee muille terveysasemille vuosina Puhelunohjausjärjestelmän avulla puheluita voidaan ohjata paremmin ja asiakkaat voivat jonottamisen sijaan jättää palveluun takaisinsoittopyynnön. Puheluja on mahdollista priorisoida ja tarvittaessa käyttää informoivia nauhoitettuja hoitoohjeita esimerkiksi epidemioiden aikaan. Orange -järjestelmään tallentuvien puheluja koskevien ohjaustietojen (mm. puhelujen lukumäärä, jonotusajat, asiointiajat) avulla mahdollistuu myös puhelutietoihin perustuva palvelutoiminnan kehittäminen. Marevan-hoitoa käyttävien potilaiden sähköisen asioinnin pilotointi Pohjois-Vantaalla Marevan-hoitoa käyttävien potilaiden ja palvelutalojen hoitohenkilökunnan asioinnissa Korson ja Koivukylän terveysasemille on pilotoitu vuodesta 2009 sähköistä palvelua, jonka avulla laboratoriovastauksia ja hoitoohjeita on välitetty tietoturvallista, suojattua sähköistä yhteyttä käyttäen. Pilotista saatujen hyvien kokemusten perusteella on kehitetty uusi Marevan-potilaiden hoitomalli ja palvelun käyttöä tullaan laajentamaan koko Vantaan alueelle. Madaltuvat rakenteet -hanke Vantaan kaupungin henkilöstökeskuksen ja terveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteinen Madaltuvat rakenteet -hanke kehittää terveysasemien tiimimallia. Hanke aloitettiin Hanke suunniteltiin kaksivuotiseksi, mutta A(H1N1) -influenssapandemian vaatima lisätyö terveysasemilla hidasti hankkeen etenemistä, ja hanke sai lisäaikaa saakka. Hankkeen vastuuhenkilönä on kaupungin henkilöstöjohtaja, jonka johdolla toimivassa ohjausryhmässä on myös henkilöstöedustus. Kullakin terveysasemalla toimii muutostyöryhmä ja terveysasemilla tapahtuvaa kehitystyön suunnittelua tukee kolme ulkopuolista konsulttia. Tiimimallin lähtökohtana on asiakaslähtöinen potilas/asiakasprosessin sujuvuuden parantaminen, oman työn hallinnan tunteen vahvistaminen sekä yhteisten toimintatapojen selkiyttäminen ja uudelleen järjestäminen. Tässä hankkeessa tiimityön rakentaminen ja kehittäminen yhteisiksi toimintatavoiksi kaikilla terveysasemilla liittyy myös tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen. Hankkeelle määriteltyjen arvojen ja periaatteiden mukaan toteutettiin erilaisia kuuntelevia foorumeita, joissa mahdollistettiin henkilöstön, johdon ja hallinnon välinen vuoropuhelu. Tiimimalliin on siirrytty terveysasemilla vuoden 2010 aikana, Länsi- ja Keski-Vantaan alkuvuoden aikana ja Pohjois-Vantaan syyskuussa. Hanke on saanut TYKES -rahoitusta euroa. Muina rahoittajina toimivat henkilöstökeskus ja vastaanottotoiminnan tulosyksikkö. Sotaveteraanien kotiinkuntoutus -hanke (=AKU-hanke) Vantaan terveyskeskuksen kuntoutusyksikkö osallistui vuonna 2009 pienimuotoisesti Kaunialan sairaalan, Sotainvalidien veljesliiton ja STM:n organisoimaan hankkeeseen, jossa tarjottiin ikääntyneille veteraaneille kuntoutuspalveluja kotiin. Hankkeessa oli yhden lähihoitajan ja 0,5 fysioterapeutin työpanos. Työpari teki yhdessä arviointikäynnit ja kuntoutussuunnitelman, jonka toteuttamisesta vastasi lähihoitaja. Kotikäynneillä havaittiin runsaasti mm. näköön, kuuloon, kognitioon ja mielialaan liittyviä ongelmia, joihin ei perinteisessä 19

20 veteraanikuntoutuksessa oltu kiinnitetty huomiota. Toimintamallia laajennettiin vuonna 2010 siten, että hankkeeseen rekrytoitiin yhteensä 3 lähihoitajan, 1 fysioterapeutin ja 0,5 toimintaterapeutin työpanos. Kustannukset katetaan käyttämällä tähän toimintaan noin 20 % veteraanikuntoutuksen määrärahoista. HUS-piirin apuvälinetoiminnan kehittämishanke Syksyllä 2009 käynnistynyt HUS:n ja alueen kuntien yhteinen apuvälinetoiminnan kehittämishanke pohjautuu dos. Timo Pohjolaisen v HUS:n toimeksiannosta tekemään selvitykseen apuvälinepalveluiden järjestämisestä HUS-alueella. Hankkeen tavoitteena on mm. HUS-alueen apuvälinepalveluiden suunnitelman laatiminen, jossa väestön merkittävä ikääntyminen ja vanhusten kotona asumisen tukeminen myös apuvälineiden avulla on otettu huomioon. Yhteistyön minimitasoksi on sovittu yhteiset saatavuuskriteerit, yhteinen hankintarengas ja yhteinen tietojärjestelmä. HUS:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2010 apuvälinetoiminnan organisointia koskevan liiketoimintasuunnitelman, mikä velvoittaa HUS:a jatkamaan yhteistyötä kuntien kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi. Käynnissä on nyt tietojärjestelmien kilpailuttaminen. Kuntien on mahdollista liittyä apuvälinejärjestelmään aikaisintaan vuonna Toiminnallinen keskittäminen on perusteltua vaativien ja erityisosaamista vaativien apuvälineiden osalta, mutta apuvälinehuollon peruspalvelut tullaan jatkossakin hoitamaan lähipalveluina Vantaan terveyskeskuksen apuvälinekeskuksissa. Johtamisen tukijärjestelmän kokeilu Terveyspalveluiden johtamisen tukijärjestelmäkokeilu aloitettiin lokakuussa 2008 ja pilottihanke jatkui vuonna Terveyspalvelujen tulosalueen suorittama johtamisen sähköisen tukijärjestelmän testaaminen on GFStoimintatilastoinnin kehittämistä. GFS:sta puuttuu tällä hetkellä nykyaikainen, terveyspalvelujen toiminnan arviointia ja kehittämistä tukeva tilasto-osio. Sähköisen tukijärjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa tuotantoon kohdistettujen tilastotietojen (toiminnan, tuotannon ja alueellisen jakautumisen) kerääminen ja muokkaaminen strategian mukaisten toimintojen mittareiksi. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen Vantaan kaupungin ja valtion välisen aiesopimuksen (allekirjoitettu ) tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta valtion ja kuntien yhteisin toimenpitein. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja poistaa asunnottomuus 2015 mennessä. Vantaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy vuosina omana toimintana ja ostopalveluna toteutettavia hankkeita, joista vuosina toteutetaan yhteensä 168 tukiasuntoa ja vuosina yhteensä 107 tukiasuntoa. Hankkeen eri kohteisiin palkataan henkilöstöä vuosina yhteensä 30 ja vuosina yhteensä 21 henkilöä. STM avustaa tukihenkilöstön palkkausmenoja 50 % ohjelmakauden ajan Kastehankerahoituksella. Kaste-rahoitusta haetaan vuoden 2011 palkkakustannuksiin. Henkilöstö sijoittuu perhepalvelujen aikuissosiaalityöhön sekä päihdepalveluihin. Lapsen ääni Vantaa on mukana Etelä-Suomen Lapsen ääni kehittämisohjelmassa, joka on osa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste). Lapsen ääni -kehittämisohjelman päätavoite on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen varhaisella tuella ja intensiivisillä nuoriin kohdistuvilla työmenetelmillä. Hanke toteutuu vuosina Lapsen ääni toteutuu Vantaan sosiaali- ja terveystoimessa neljässä osahankkeessa: äitiysneuvolan perhevalmennuksen kehittämishanke (Tukevasti alkuun), koulun sosiaalityön kehittämishanke (Lapsen ääni koulussa), pääkaupunkiseudun lastensuojelun kehittämishanke (Kehrä) ja vakavien mielenterveyshäiriöiden varhaisinterventioiden kehittämishanke (JERI). Kehrä ja Jeri käynnistyivät v. 2009, Tukevasti alkuun ja Lapsen ääni koulussa vuonna Pääkaupunkiseudun lastensuojelun monitoimijainen kehittämisverkosto KEHRÄ Pääkaupunkiseudun lastensuojelun monitoimijaisen kehittämisverkoston KEHRÄN (osa Kaste-hankkeen Lapsen ääni -kehittämisohjelmaa) tavoitteena on luoda rakenteet ja pysyvät toimintatavat kehittämiselle, 20

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous

Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous 15.12.2018 Perusturvan talous menolajeittain TP 2017 TOT 10 / 2017 TA 2018 TOT 10 / 2018 Tot-%

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari 26.8.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2019 Vahva pohja - Rakenteelliset muutokset hyvässä vauhdissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vantaan hyvinvointikatsaus 2018

Vantaan hyvinvointikatsaus 2018 Vantaan hyvinvointikatsaus 218 Vantaan hyvinvointikatsaus 218 on hyvinvointiraportointityönryhmän yhdessä eri toimialojen edustajien kanssa laatima katsaus hyvinvoinnin ja toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Tilaajajohtaja Kari Hakari Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 5.5.2014 Toimintaympäristö 2 Väestö Väestön kasvun osatekijät 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät 20.03.2013 Sivu 1 / 1 890/00.01.01/2013 30 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Hietanen Tommi, puh. (09) 816 23001 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Kansa-koulu II -hanke Kirjaamisvalmentajien tukena

Kansa-koulu II -hanke Kirjaamisvalmentajien tukena Kansa-koulu II -hanke Kirjaamisvalmentajien tukena 3.10.2018 Koulutusorganisaatiot Kansa-koulu II hankkeessa Marjo Orava Kansa-koulu II -hanke Kansa-koulu II -hanke tukee määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Espoo 24-09-2014 Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet:

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta, Perusturvalautakunta 50 26.09.2018 Perusturvan toimialan esitys henkilöstömuutoksista vuodelle 2019 779/01.01.00/2018 PETUR 26.09.2018 50 Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma Tausta Kh hyväksyi valtion ja Espoon kaupungin välisen aiesopimuksen 2012-2015 pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi 18.6.2012.

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9) Liite nro 1 (1/9) Toimiala: Kasvu ja oppiminen Vetovoimainen, uudistuva ja kehittyvä Äänekoski Asiakas Toimialojen asiakastyytyväisyyskysely 3,7 3,7 3,9 3,9 3,9 4 Keskeisiä toimenpiteitä n saavuttamiseksi:

Lisätiedot

(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta.

(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Sosiaali- ja terveystoimen valtuustokauden ja vuoden 2016 tulostavoitteet Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 31.05.2017 Sivu 1 / 1 307/2016 00.01.01 15 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017 22.03.2017 Sivu 1 / 1 115/2017 00.02.02 41 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.2.217] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/2 Joulukuu 216 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Karviainen valmistautuu tilinpäätöksen 216 loppuun saattamiseen. Jäsenkuntien

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu 2017 Järvenpää 12.6.2017 Taustaa.. Tehostettu kotihoito organisoitiin Vantaalla uudelleen 1.1.2017 alkaen: kotisairaala ja kotihoidon yöhoito siirtyivät

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.12.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMATAVOITTEET 2018 Terveyden edistäminen

Lisätiedot