PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 (15) Johtokunta Nro 5/2014

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos SISÄLLYSLUETTELO Johtokunta Nro 5/2014 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 48 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 49 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 50 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 51 VALVONTATOIMINNAN JA TURVALLISUUSVIESTINNÄN TOTEUMA TOIMINNALLINEN TOTEUMA PELASTUSTOIMINTA TALOUSARVION TOTEUTUMA NUOHOUSYKISKÖN HINNAN TARKISTAMINEN 55 HOLLOLAN PELASTUSASEMAN VUOKRASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN 56 ESITYS ENSIHOIDON TOTEUTTAMISESTA SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA-ALUEELLA PELASTUSTOIMEN RAKENNUUDISTUKSEN AIHEUTTAMAT TOIMENPITEET 58 PELASTUSJOHTAJAN PÄÄTÖSLUETTELO TIEDOKSISAANTIASIAT 60 AJANKOHTAISASIAT 61 MUUT MAHDOLLISET ASIAT 62 SEURAAVAT KOKOUKSET 63 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Oikaisuvaatimuksen sisältö Valitusaika Valituskirjelmä Valitusasiakirjojen toimittaminen

2 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 2 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta KOKOUSTIEDOT Aika ke klo 13:00 14:30 Paikka Mannerheiminkatu 24, Lahti OSALLISTUJAT Varsinaiset jäsenet Jenna Koskelo Veli-Pekka Koskinen Kirsi Lehtimäki Pekka Peltonen Marja Rainio Jari Ronkainen Mikko Saukko Erkki Syrjänen varapuheenjohtaja Muut osallistujat Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen Hallintopäällikkö Merja Saasmo Henkilökunnan edustaja Jouni Kokki Hallintosihteeri Emmi Löytömäki Poissa Puheenjohtaja Juha Kolu Varsinainen jäsen Minna Parkkonen Maakuntajohtaja Jari Parkkonen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Mikko Saukko Emmi Löytömäki KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Aika ja paikka Lahti / 2014 Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toimistossa klo NÄHTÄVÄNÄ Mannerheiminkatu 24 Todistaa Pöytäkirjanpitäjä Emmi Löytömäki

3 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 3 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta 48 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päijät-Hämeen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että pelastustointa hoidetaan liikelaitoksena Päijät-Hämeen liiton hyväksymän johtosäännön sekä muiden liiton säännösten mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksessa ovat mukana Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat sekä Päijät-Hämeen maakuntaliitto. Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä kuusi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Johtokunnan kokouskutsu lähetetään jäsenille, varajäsenille sekä muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus johtokunnan kokouksissa, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu on lähetetty Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan jäsenille ja vara-jäsenille ja maakuntajohtajalle sekä kunnanjohtajille. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 10 :n mukaan muiden kun pykälässä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Puheenjohtaja: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 4 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta 49 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Johtokunnan päätöksen mukaisesti johtokunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua johtokunnan jäsentä tai läsnä olevaa varajäsentä, jollei johtokunta jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirjat tarkastetaan pääsääntöisesti seuraavassa kokouksessa tai tarpeen vaatiessa muulla tavoin. Puheenjohtaja: Johtokunta valitsee tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkastajiksi xxx. Päätös: Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Jenna Koskelo ja Kirsi Lehtimäki.

5 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 5 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta 50 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 7 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Puheenjohtaja: Johtokunta hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi.

6 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 6 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta 51 VALVONTATOIMINNAN JA TURVALLISUUSVIESTINNÄN TOTEUMA Pelastuslaitoksen riskienhallintaosasto on toimittanut pelastusjohtajalle tiedoksi raportin toteutetuista valvontatoimista sekä turvallisuusviestinnän tapahtumista. Valvontasuunnitelman myötä yritysten ja laitosten tarkastuskohteet vaihtelevat vuosittain niin, että tarkastusvälillä 12 kk olevia kohteita on vain noin 25 % kaikista kohteista. Muut valvontakohteet vaihtuvat vuosittain ja niiden tarkastusväli on välillä 24 kk kk. Yritysten ja laitosten määräaikaisten valvontakohteiden lukumäärä vaihtelee tällä hetkellä usean sadan tarkastuksen erolla eri vuosina. Yritysten ja laitosten määräaikaisia tarkastuksia on tehty 512 (543) kpl. Määrä on 31,3 (43,9) % asetetusta tavoitteesta. Pelastussuunnitelmavelvollisia asuinrakennuksia on tarkastettu 56 (117) kpl. Nämä tarkastukset on pääosin suunniteltu kesälle ja syksyyn, koska isännöitsijät eivät alkuvuoden tilinpäätösasioiden yms. vuoksi toivo näitä tarkastuksia alkuvuodelle. Erityiskohteiden tarkastusten määrä on alhaisempi kuin edellisvuonna; osittain syynä on uudelle pelastusasemalle muutto, joka on työllistänyt laitoksen koko henkilöstöä. Pientalojen omavalvontakirjeitä on postitettu 789 kpl. Kirjeitä on palautettu tähän mennessä 415 kpl. Epäsäännöllisiä tarkastuskäyntejä on tehty 674 kpl, lausuntoja ja muuta asiakirjavalvontaa kpl. Ennusteen mukaan kaikki erityiskohteet saadaan tarkastettua. Turvallisuusviestintään kuuluviin tilaisuuksiin on osallistunut alkuvuonna yhteensä (19 525) henkilöä eli noin 7 % (9 %) alueen asukkaista. Tilaisuuksia on pidetty kaikkiaan 228 (304)kpl. Valtakunnallinen 20 % tavoite toteutunee tänäkin vuonna. Tällä hetkellä vain osa riskienhallinnan henkilöstöstä on saavuttanut asetetut tavoitteet, asiasta on keskusteltu riskienhallintapäällikön kanssa ja sovittu jatkoseurannasta. Esittelijä Johtokunta merkitsee tiedoksi palotarkastusten ja valistustoiminnan toteutuman Päätös: Merkittiin tiedoksi.

7 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 7 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta 52 TOIMINNALLINEN TOTEUMA PELASTUSTOIMINTA Pelastuslaitoksen pelastustoiminnan osaston toiminnan tärkeimpinä tunnuslukuina on käytetty lähinnä hälytystehtävien määrän muutosta sekä toimintavalmiusajan toteumaa. Seuraavassa vertailua toteuman osalta ajalta Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika: Kunta Täyttymis % Lahti 6:52 78 % 77 % Hollola 8:25 95 % 95 % Heinola 8:48 85 % 83 % Orimattila 11:38 96 % 93 % Nastola 8:09 88 % 88 % Asikkala 11:09 95 % 92 % Hartola 13:56 75 % 100 % Hämeenkoski 15:49 50 % 50 % Kärkölä 12:34 62 % 44 % Sysmä 13: % 100 % Padasjoki 13: % 100 % Keskiarvo kaikki 8:41 82 % 81 % Huomioita Keskimääräisen toimintavalmiusajan raportointi on uudistunut ja nyt käytössä olevassa raportointimallissa seurataan eri toimipaikkojen ensimmäisen yksikön valmiusaikoja toimintavalmiuden suunnitteluohjeen 21/2012 mukaisesti. Hälytystehtävien määrä on laskenut edellisvuodesta 135 tehtävällä, jota on pidettävä hyvänä suuntauksena. Suurinta tehtävämäärien lasku on ollut ensivastetehtävien (- 97 tehtävää), automaattisten paloilmoittimen antamien hälytysten (-65) sekä liikenneonnettomuuksien (-40) aiheuttamien tehtävien osalta. Ennusteen mukaan tehtävien määrä tulee laskemaan edellisvuodesta. Rakennuspaloissa on ollut uhattuna 52, 8 milj.euron omaisuusarvo, josta pelastuslaitoksen toiminnalla on pelastettu yli 50 milj.euroa (96 % uhattuna olleesta arvosta). Rakennuspaloissa tai rakennuspalovaaroissa on pelastettu välittömästä vaarasta 2 henkilöä ja evakuoitu 19 henkilöä. Kaikkiaan erilaisissa onnettomuuksissa pelastuslaitos on pelastanut välittömästä vaarasta 23 henkilöä Esittelijä Johtokunta merkitsee tiedoksi operatiivisen toiminnan toteuman Päätös: Merkittiin tiedoksi.

8 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 8 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta 53 TALOUSARVION TOTEUTUMA Pelastuslaitoksen toimintasäännön kohdan 5.3 mukaan pelastusjohtajan tulee raportoida neljännesvuosittain johtokunnalle pelastuslaitoksen talousarvion toteutumasta. Pelastuslaitoksen käyttötalouspuolen menot ilman ensihoitoa ( ) ovat euroa ( ), joka on 52,4 % talousarviosta (52,2 %). Investointien toteutuma on euroa. Ensihoidon käyttötalouspuolen menot ( ) ovat euroa ( ), joka on 52,6 euroa talousarviosta (46,1 %). Investointeja ei ko. ajanjaksolla ensihoidossa ole tehty. Sekä pelastustoimi että ensihoito pysyvät näiden lukemien mukaan talousarviossaan vuoden loppuun. Esittelijä: Merkitään tiedoksi talousarvion toteutumat Päätös: Merkittiin tiedoksi.

9 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 9 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta 54 NUOHOUSYKISKÖN HINNAN TARKISTAMINEN Nuohouksen järjestämisvastuu on uuden pelastuslain (379/2011) 27 :n mukaan alueen pelastustoimella. Alueen pelastustoimen järjestäessä nuohoustoiminnan hankkimalla nuohouspalvelut muulta palvelun tuottajalta (piirinuohousjärjestelmä) se päättää myös nuohouksesta perittävästä maksusta. Päijät-Hämeen Nuohoojat ry on päivätyllä kirjeellä esittänyt, että nuohousyksikön hintaa korotettaisiin 0,87 eurosta 0,90 euroon. Perusteluina korottamiselle ovat kokonaiskustannusten huomattava nousu. Pelastuslaitoksen johtokunta on kokouksessaan käsitellyt nuohousyksikön hinnan tarkistamista ja päätynyt pelastusjohtajan esityksestä siihen, ettei nuohousyksikön hintaa koroteta vuonna Päijät-Hämeen Nuohoojat ry on päivätyllä kirjeellä esittänyt, että nuohousyksikön hinnan tarkistus tulisi käsitellä uudelleen Päijät-Hämeen nuohoojat ry:n päivätyn anomuksen mukaisesti. Päijät-Hämeen nuohoojat perustelevat toivomustaan sillä, että nuohousyksikön hinnan tarkistaminen on aina tehty Päijät-Hämeen nuohoojat ry:n esityksen perusteella. Pelastusjohtajan nuohousyksikön hintaa koskevassa päätösesityksessä ovat kaikki Päijät-Hämeen nuohoojat ry:n esittämät perustelut olleet tiedossa (Nuohousalan Keskusliiton tiedote ), eikä Päijät-Hämeen nuohoojat ry:n tekemässä oikaisuvaatimuksessa ja siihen liitetyssä anomuksessa ole tullut esille uusia perusteluita nuohousyksikön hinnan korottamiselle. Johtokunta ei kokouksessaan muuttanut tekemäänsä päätöstä ( 62) nuohousyksikön hinnasta Päijät-Hämeen pelastustoimen alueella. Kokouksessa , Päijät-Hämeen Nuohoojat ry on päivätyllä kirjeellä esittänyt, että kiinteistökohtainen vähimmäisyksikkömäärä korotettaisiin nykyisestä 45 yksiköstä 60 yksikköön alkaen. Johtokunta ei korottanut kiinteistökohtaista yksikkömäärää. Sisäministeriössä on menossa selvitys nuohoustoimen järjestelyistä, jonka valmistuttua nuohoustoimeen on mahdollisesti tulossa muutoksia. Tällä hetkellä riskienhallintapäällikkö ei puolla esitystä. Esittelijä: Johtokunta ei muuta nykyistä verollista nuohousyksikköhintaa. Päätös: Päätettiin hyväksyä esityksen mukaisesti.

10 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 10 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta 55 HOLLOLAN PELASTUSASEMAN VUOKRASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Hollolan toimipaikan henkilöstö on sijoitettuna tilapäistiloihin (parakkimajoitus) ja uuden pelastusaseman rakentamisen suunnittelu on vaiheessa, jossa pelastuslaitoksen tulee ottaa kantaa vuokrasopimukseen. Mikäli pelastuslaitoksen johtokunta ei hyväksy tulevaa vuokrasopimusta, ei Hollolan kunta vie hanketta toistaiseksi eteenpäin, vaan tilanne jäädytetään nykytilanteeseen. Vuokrasopimusluonnoksen (Salonsaari ) mukaan vuokra tulisi olemaan 20,75 euroa/m2 (Paavolan pelastusasema 23,60 euroa/m2), jolloin kokonaisvuokra tulisi olemaan euroa/vuosi. Nykyinen vuokra on euroa/vuosi (9,3 euroa/m2), kasvua siis euroa/vuosi. Pelastustoimen rakennemuutokseen sisältyvät säästötavoitteet eivät huomioi mahdollisia uusia pelastusasemia, vaan säästö tulee sisältämään myös kohonneet vuokrakustannukset, eli kun vuokrat kasvavat nykytahtia, vuokrien suhteellinen osuus kokonaismenoista kasvaa ja pelastuslaitos joutuu toteuttamaan aiempaa vaativampia säästötoimenpiteitä. Vuokrasopimuksen mukainen vuokra/m2 on jonkin verran alhaisempi, kuin Paavolan pelastusaseman vuokra, siitä huolimatta kustannusten kasvu on huomattava. Kuntien kanssa on päästävä yhteisymmärrykseen siitä, että vuokrakustannusten kasvu ei ole enää realistista, kohonneet kustannukset syövät kohtuuttomasti pelastuslaitoksen toimintamenoja jo nykyisellään. Pelastuslaitos voi näkemykseni mukaan hyväksyä esitetyn vuokrasopimuksen mukaisen kustannusten kasvun vain siinä tapauksessa, että kunnat hyväksyvät omalta osaltaan vuokrakustannusten kasvun aiheuttaman lisäyksen pelastuslaitoksen menoissa, eli kattavat nousevat vuokrakustannukset. Esittelijä: Pelastuslaitoksen johtokunta hyväksyy omalta osaltaan Hollolan kunnan teknisen toimen esittämät vuokrakustannukset edellytyksellä, että Hollolan kunta omalta osaltaan hyväksyy vuokrakustannusten kasvusta aiheutuvan kunnan maksuosuuden kasvun. Pelastusjohtajalle annetaan valtuudet allekirjoittaa vuokrasopimus Hollolan kunnan kanssa. Päätös: Keskusteltiin asiasta. Sovittiin, että asia käsitellään uudelleen kun kiinteistötyöryhmä on saanut valmiiksi esityksen siitä, miten vuokrakustannukset tulevaisuudessa muodostuvat.

11 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 11 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta 56 ESITYS ENSIHOIDON TOTEUTTAMISESTA SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA- ALUEELLA 2015 Toukokuussa 2014 julkistettiin selvitysmies Jukka Pappisen tekemä selvitys Päijät-Hämeen ensihoidon kehittäminen. Selvityksen tavoitteena olivat: o ensihoidon palvelutason toteuman arviointi v o palvelun organisoinnin tehokkuus o kustannustaso sekä o kehittämisehdotukset Selvitysmiehen tekemän kehittämisehdotuksen mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvaihtoehdot ovat paremmuusjärjestyksessä: 1. koko palvelu järjestetään yhtymän omalla henkilökunnalla 2. operointi kilpailutetaan koko alueella yhdelle toimijalle 3. koko palvelun järjestää pelastuslaitos,siirtokuljetukset kilpailutetaan erikseen Pelastuslaitoksen operatiivinen johto on tehnyt selvityksestä lausunnon (liite 1) sekä selkeän esityksen (liite 2) siitä, kuinka pelastuslaitoksen mielestä ensihoidon palvelutuotanto voitaisiin järjestää. Sekä selvitys että esitys on laitettu suhteellisen laajalla jakelulla päättäjille. Pelastusjohtaja, hallintopäällikkö sekä johtokunnan puheenjohtaja ovat käyneet elokuun aikana useita palavereja eri henkilöiden kanssa asiaan liittyen. Ensihoidon palvelutasopäätöstä valmistellaan tällä hetkellä selvityksen pohjalta. Pelastuslaitoksen ylin johto on mukana valmistelussa oman toiminnan osalta. Mikäli selvitysmiehen esitys toteutuisi, tarkoittaisi se pelastuslaitoksen ensihoidon alasajoa, yt-neuvotteluja sekä tilojen ja kaluston uudelleen mitoitusta. Pelastusjohtaja sekä hallintopäällikkö ovat käyneet neuvottelun ensihoitokeskuksen johdon kanssa ja päätyneet siihen, että mikäli pelastuslaitoksen esittämä toimintamalli ei ole mahdollinen, on pelastuslaitos valmis siihen, että jatkossa ensihoitokeskus vastaisi hoitotason henkilöstöstä ja pelastuslaitos perustason henkilöstöstä kaikkine velvoitteineen. Lisäksi pelastuslaitos vastaisi edelleen ajoneuvokaluston hankinnasta ja huollosta. Näin pelastuslaitoksen toiminnan volyymi ei laskisi huomattavasti ja selvityksessä havaituista epäkohdista osa saataisiin poistettua. Kokouksessa käydään pelastuslaitoksen virkamiesjohdon tekemä esitys tarkemmin läpi. Esittelijä: Sovitaan jatkotoimista ensihoidon palvelutasopäätöksen valmistelun suhteen. Päätös: Hyväksyttiin pelastuslaitoksen operatiivisen johdon tekemän esityksen ensihoidon järjestämisestä.

12 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 12 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta 57 PELASTUSTOIMEN RAKENNUUDISTUKSEN AIHEUTTAMAT TOIMENPITEET Sisäministeriö on linjannut päivätyllä kirjeellä pelastustoimen rakennepoliittisen ohjelman mukaisten tavoitteiden toteuttamisen pelastustoimessa. Ministeriön tavoitteena on valmistella uusia ja tehokkaampia toimintatapoja yhteistyössä pelastuslaitosten, kuntien ja Suomen kuntaliiton kanssa siten, että säästötavoitteet saavutetaan ja riittävä palvelutaso kyetään säilyttämään. Sisäministeriö esittää, että pelastustoimen kuntamaksuosuudet jäädytetään vuoden 2014 tasolle vuoteen 2017 asti, eli meidän osaltamme tulemme etsimään vuosittain noin euron pysyvät säästöt. Ministeriön esityksen mukaisesti kustannusten nousua vuoden 2014 tasosta saa tulla ainoastaan henkilöstökulujen arvioidun kasvun (1,1 % vuonna 2015). Pelastuslaitoksen toimintakulut vuonna 2015 ilman korkoja ja poistoja ovat euroa (vuodesta 2014 nousua 4,48 %) ja toimintatuotot euroa. Talousarvioesitys on laadittu tasapainoiseksi, eli tilikauden 2015 tulos on 0. Investointisuunnitelma tarkennetaan syksyn ensimmäiseen kokoukseen. Investointisuunnitelma tulee perustumaan talousarviossa ja talousarviosuunnitelmassa esitettyihin ennakoituihin poistoihin. Investointisuunnitelman laatimiseen vaikuttaa olennaisesti Hollolan pelastusaseman rakentamisaikataulu sekä mahdolliset säästötavoitteet, jonka vuoksi investointisuunnitelman tarkennus toteutetaan marraskuun kokouksessa. Pelastuslaitoksen talousarvion nousu johtuu pääsääntöisesti kuntien perimien vuokrien huomattavasta kasvusta. Mikäli vuokrat kasvavat uusien toimitilojen myötä nykyistä tahtia, on ministeriön asettamiin säästötavoitteisiin pääseminen palvelutasoa heikentämättä mahdotonta. Maakuntavaltuusto on kokouksessaan edellyttänyt, että maakuntahallituksen on laadittava selvitys, kuinka pelastuslaitoksen vuokrien kasvu saataisiin pysähtymään. Palvelutasopäätöksessä säästöjen toteuttamisesta on linjattu: johtava palotarkastaja eläköityyy virka paloinsinöörin viraksi (2015) viran lakkauttaminen? säästö > / vuosi riskienhallintapäällikön eläköityessä on pohdittava vakavasti pelastustoiminnan ja riskienhallinnan osastojen yhdistämistä säästö > / vuosi tulojen lisäys autojen varustelutasosta tingitään, vara-autokalustoa supistetaan säästötavoite / vuosi huomioidaan eläköitymisten yhteydessä virkojen täyttötarve Esittelijä: Johtokunta käy asiassa lähetekeskustelun, jonka pohjalta säästöjen toteuttamisen valmistelua jatketaan. Päätös: Hyväksyttiin tässä vaiheessa lähtökohdaksi pelastusjohtajan esitys säästötavoitteiden kohdentamisesta. Käsitellään asiaa vielä pidettävän seminaarin jälkeisessä johtokunnan kokouksessa.

13 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 13 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta 58 PELASTUSJOHTAJAN PÄÄTÖSLUETTELO Pelastusjohtajan päätösluettelo on liitteenä (liite 3) ajalta Esittelijä: Merkitään pelastusjohtajan päätökset tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. 59 TIEDOKSISAANTIASIAT Tiedoksisaantiasioista yhteenveto liitteenä (liite 4). Esittelijä: Pelastuslaitoksen johtokunta merkitsee tiedoksi tiedoksisaantiasiat Päätös: Merkittiin tiedoksi. 60 AJANKOHTAISASIAT Ajankohtaisasioista yhteenveto liitteenä (liite 5). Esittelijä: Pelastuslaitoksen johtokunta merkitsee tiedoksi kokouksessa annettavat ajankohtaiskatsaukset. Päätös: Merkittiin tiedoksi. 61 MUUT MAHDOLLISET ASIAT 62 SEURAAVAT KOKOUKSET Esittelijä: Sovitaan seuraavien kokousten ajankohdat ja paikat. SEURAAVAT KOKOUKSET: ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. 63 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:30.

14 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 14 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa Pykälät 48 53, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 54 Hallintolainkäyttölaki 5 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta Mannerheiminkatu LAHTI Pykälät 54 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava

15 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 15 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Kunnallisvalitus Pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus Pykälät Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmä on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja (HHL 21 ). Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava ¹: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan

16 Lausunto Päijät-Hämeen maakunnan kunnat Kunnanhallitukset ja kunnanjohtajat Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän valtuusto Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen lausunto FinnHEMS/Jukka Pappinen raporttiin Päijät-Hämeen ensihoidon kehittäminen Pelastustoimi ensihoitopalveluiden tuottajana - taustahistoria Päijät-Hämeen pelastuslaitos on perustamisensa vuoden 2004 jälkeen jatkanut Päijät-Hämeen alueella vuonna 1915 Lahdessa alkanutta palotoimen sairaankuljetustoimintaa toimimalla sairaankuljetustoiminnan ja sittemmin ensihoitopalveluiden tuottajana alueen eri kunnille vuoden 2012 loppuun. Palo-/pelastustoimi on vuosien saatossa tuottanut sopimusperustaisesti sairaankuljetusta nykyisen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyhtymän jäsenkuntien alueella aiemmin kunnallisesti järjestetyssä toimintamallissa Lahden lisäksi Heinolassa, Hollolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Myrskylässä, Orimattilassa, Pukkilassa ja Sysmässä. Lisäksi Lahden pelastuslaitos/aluepelastuslaitos/päijät-hämeen pelastuslaitos on tuottanut Päijät-Hämeen keskussairaalalle sen järjestämisvastuulle kuuluvat sairasautolla tapahtuneet siirtokuljetuspalvelut vuosien aikana alkaen Päijät-Hämeen pelastuslaitos (jäljempänä pelastuslaitos) on toiminut alueellisena ensihoitopalveluiden tuottajana Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoitokeskuksen (jäljempänä ensihoitokeskus) kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen perusteella. Pelastuslaitoksen nykyisin tuottamien ensihoitopalveluiden johtaminen toteutuu johtamisorganisaatiolla, jolla on sairaankuljetuksen/ensihoidon tuottamisesta kokemusta Lahdessa vuodesta 1992 sekä pelastuslaitoksen organisaatiossa alueellisena toimijana vuodesta 2004 alkaen. Terveystieteiden tohtori Paakkosen substanssitietämyksestä Pappisen raporttiin liittyen Terveystieteiden tohtori Heikki Paakkosta Kuopiosta (jäljempänä Paakkonen) on jostain syystä käytetty asiantuntijana arvioimaan FinnHEMS/Pappiselta tilattua Päijät-Hämeen ensihoidon kehittäminen -raporttia (jäljempänä raportti). Pelastuslaitos haluaa tuoda esiin tosiasian, ettei Paakkonen omaa Päijät-Hämeen alueen sairaankuljetuksen tai ensihoidon toiminnasta aiemmin tai nykyhetkellä työperäistä asiatietämystä eikä työkokemusta. Hänen kommenttinsa perustuvat siten raportista luettuun tietoon sekä niiden tietojen vertailuun yleisesti Suomessa tai kansainvälisesti toimivien ensihoitopalveluiden toiminnasta saatavilla olevaan tietoon. Pelastuslaitoksen lausunto raportista on laadittu kronologisessa järjestyksessä raportin etenemisen mukaisesti, kuten Paakkosen kommenttikin on laadittu. Päijät-Hämeen pelastuslaitos Saimaankatu Lahti

17 Lausunto 2 Päijät-Hämeen ensihoidon nykyjärjestelyt - ensihoidon järjestelyt Raportin taulukossa 1. on ollut tarkoitus kuvata Päijät-Hämeen ensihoitopalvelun resurssit. Pelastuslaitokselle jää epäselväksi, onko taulukkoon ollut tarkoitus kuvata ensihoitopalvelun resurssit vuonna 2013 vai nykytila? Nyt taulukossa on kuvattu pelastuslaitoksen Lahdessa tuottamat ensihoitopalvelun sekä ensihoitokeskuksen tuottamat siirtoyksiköt (kohta Päijät-Häme) nykytilassa, ei vuonna 2013 toteutuneen mukaisesti. Eikö olisi ollut tarkoituksenmukaista ja raportin luotettavuutta tukevaa arvioida ensihoitopalvelun vuoden 2013 ensihoidon järjestelyjä huomioiden vuonna 2013 alueella käytössä ollut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän palvelutasopäätös ensihoidon järjestämisestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella alkaen (jäljempänä palvelutasopäätös) mukainen ensihoidon kapasiteetti? Vuonna 2013 pelastuslaitoksella oli alueellisesti miehitettynä Lahteen taulukossa 1. Möysään kuvattu EPH122 -yksikkö 12 h/7 kello nykyisen 8 h/5 valmiuden sijaan. Tällä vuoden 2014 alussa toteutetulla palvelutasopäätöksen muutoksella on ollut suuri merkitys vuoden 2014 toiminnan toteutumiselle. Pelastuslaitoksen ensihoitokeskukselta saamien tietojen mukaisesti palvelutasopäätös ei enää nykykapasiteetilla toteudu Lahdessa, jonka asian ensihoitokeskus on ilmoittanut saattaneensa Lahden tietoon. Lisäksi ensihoitokeskuksella oli ainakin osan vuotta 2013 miehitettynä neljäskin siirtokuljetusyksikkö, josta aiheutuneet toiminnalliset ja kustannusvaikutukset ovat raportissa vähäarvoisina jääneet huomioimatta. Paakkonen ottaa kommentissaan kantaa raportista puuttuviin tietoihin hoitolaitosten sijainnista sekä vaativien ja erityistason siirtojen toteumista. Ensihoitokeskuksen toteuttamassa ensihoitopalvelun hallinnoinnissa on pelastuslaitoksen kannalta ollut ajoittain epäselvyyttä aiheuttamassa ensihoitokeskuksen toteuttaman siirtokuljetustoiminnan merkitys ja asema. Ensihoitokeskuksella on toimintansa aloituksesta alkaen ollut merkittäviäkin haasteita henkilöstönsä mitoituksen sekä henkilöstöresurssien saamisen kanssa, josta mahdollisesti johtuen on siirtokuljetustoiminnasta välillä viestitetty pelastuslaitokselle sen kuuluvan ensihoitopalveluun ja välillä ei. Palvelutasopäätökseen kiireettömien ambulanssia vaativien potilaskuljetusten järjestäminen on päätetty kuuluvan osaksi ensihoitopalvelua (palvelutasopäätös sivu 13.). Tämä epäselvyys toiminnan toteutuksessa näkyy pelastuslaitoksen havaintojen mukaan mm. siinä, että vaikka siirtokuljetustoiminnankin kapasiteetti on palvelutasopäätöksessä hyväksytty, se on nykyisin epäsäännöllisesti millainen hyvänsä riippuen ensihoitokeskuksen käytössään olevasta henkilöstöresurssista sekä toteutetuista ensihoitokeskuksen säästötoimista. Tästä johtuen käytännössä pelastuslaitoksen miehittämät ensihoitopalvelun yksiköt joutuvat hoitamaan vaativia ja jopa erityistason siirtokuljetuksia vanhalla rutiinilla aiemman pelastuslaitoksen siirtokuljetustoiminnan hoitokokemusten perusteella jopa ilman toiminnan toteuttamiseen tarvittavaa ensihoitokeskuksen järjestämää työpaikkakoulutusta. Päijät-Hämeen ensihoidon nykyjärjestelyt - ensihoitopalvelujen tarve Raportin kaavio 1. kuvaa ansiokkaasti ensihoitopalveluiden tarvetta viikonpäivittäin ja vuorokaudenajoittain. Grafiikka ei poikkea alueen ensihoitopalveluiden tarpeesta, joka on vuosikausia ollut nyt kuvatun kaltainen, kuten pelastuslaitoskin on aiemmin kulloisellekin vastuuviranomaiselle raportoinut. Pappinen on ansiokkaasti kuvannut grafiikan jo edellisessä Päijät-Hämeen ensihoitopalvelua kuvanneessa raportissaan Päijät-Hämeen ensihoitopalvelut 2010 Work smarter, nor harder osana PHsoteyn käynnistämisvaiheessa toteutunutta kehittämishanketta (Sosiaali- ja

18 3 terveysministeriön selvityksiä 2009:13: SELVITYS ENSIHOIDON JA SAIRAANKULJETUKSEN KEHIT- TÄMISESTÄ; Sairaankuljetuksen ja ensihoidon kehittämisen ohjausryhmän loppuraportti, saatavissa ), jolloin hän työskenteli PHsoteyn palveluksessa. Päijät-Hämeen ensihoidon nykyjärjestelyt - palvelutasopäätöksen toteutuma Raportin taulukossa 3. on kuvattu palvelutasopäätöksen toteutuma. Taulukosta ei selviä, onko keskimääräinen saavutettavuus toteutunut ensihoitopalveluiden yksiköillä (= ambulansseilla) vai mikä merkitys alueella toteutettavalla ensiauttajatoiminnalla (taulukossa 2. palvelutasopäätöksen tavoitteista osio vähintään evy ). Pelastuslaitoksen kokemuksen mukaan vuoden 2013 alusta toteutettu alueen ensihoitopalvelu on vähentänyt ensiauttajien (= pääosin pelastusyksiöitä) tehtävämääriä. Vaikka tämä pelastusyksiköiden terveydenhuollon tehtäville käytön väheneminen on ollut pelastuslaitoksenkin intressien mukaista, on vähentäminen vaikuttanut ensiauttajatoiminnassa mukana olevien toimijoiden motivaatioon. Toiminnan vaatiman osaamisen hallinta pelastuslaitoksen toteuttamasta työpaikkakoulutuksesta huolimatta on huonontunut tehtävämäärän romahtamisen takia. Raportissa ei ole otettu kantaa ensihoitopalvelun yksiköiden käyttöasteisiin, jotka osaltaan kuvaavat kustannusvastaavuutta ensihoitopalvelun toiminnassa. Ensihoitokeskus on toimittanut pelastuslaitoksen käyttöön tilaston ensihoitopalvelun yksiköiden käyttöasteista (lausunnon liite 1.). Yhteenvedossa on nähtävissä vuoden 2014 toteutuneet käyttöasteet tammi - kesäkuun ajalta. Ensihoitokeskuksen miehittämien vaativan hoitotason ja kenttäjohtamisen yksiköiden (jäljempänä vati) käyttöasteet (= se osuus työajasta, joka yksikön henkilökunnalla kuluu varsinaisissa ensihoidon työtehtävissä) ovat vuonna 2014 vaihdelleet noin 15 % ja 30 % välillä. Samalla tarkasteluajalla pelastuslaitoksen Lahteen miehittämien ensihoitoyksiköiden käyttöasteet ovat vaihdelleet noin 30 %:n ja 90 %:n välillä.

19 4 Lahdessa vuoden 2014 alussa säästösyistä toteutettu yhden 7 päivää viikossa 12 h miehitettynä olleen yksikön poistaminen valmiudesta viikonloppuisin ja valmiusajan vähentäminen kahdeksaan (8) tuntiin maanantaista perjantaihin on lisännyt merkittävästi pelastuslaitoksen Lahdessa miehittämien yksiköiden työn kuormittavuutta viikonloppuisin. Toteutettu säästötoimi ei kieltämättä ole voinut olla vaikuttamatta pelastuslaitoksen henkilökunnan keskuudessa ensihoitokeskuksen vastuuviranomaisena toimimisen uskottavuuteen, onhan supistetun yksikön käyttöaste ollut jo vuoden 2013 aikana säännöllisesti 60 %:n luokkaa (yksikkö on yllä olevassa 2014 tilastokuvassa vihreällä pohjalla EPH124 tammi-maaliskuu ja huhti-toukokuun EPH122 yksikkötunnuksen muuttumisen vuoksi). Muiden kuntiin sijoitettujen ensihoitoyksiköiden käyttöasteet ovat alkuvuonna 2014 vaihdelleet liitteestä ilmenevien tietojen mukaan noin 16 %:n (Iitissä) ja noin 40 %:n välillä (Myrskylässä). Raporttiin ei myöskään ole otettu tarkasteluun palvelutasopäätökseen kuvattuja ensihoitopalvelun strategisia tavoitteita sekä niiden toteutumista. Palvelutasopäätökseen on tavoitteeksi kirjattu mm Tavoitteena on osaavan, hyvin johdetun ja tehokkaan ensihoitopalvelun järjestäminen luomalla hyvä toiminnallinen kokonaisuus ilman kuntarajoja....tavoitteena on ensihoitopalvelun vaikuttavuus ja tehokkuus sekä kustannusten läpinäkyvyys. Erityisenä painopisteenä on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit oikein. Kustannustehokkuutta haetaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista ensihoitopalvelua ja terveydenhuollon yhteistoimintaa tehostamalla.. Pelastuslaitoksen mielestä yksiköiden suuri käyttöasteiden vaihtelu osoittaa palvelutuotannon sitoutumista kuntarajoihin. Käytettävissä olevien resurssien kohdentaminen oikein ei pelastuslaitoksen kokemuksien perusteella ole onnistunut, vaan ensihoitopalvelun kenttäjohtaminen toteutuu kuntaperustaisesti. Vuoden 2013 kustannusten toteutuma on tätä kirjoitettaessa kuntien tiedossa. Alueelle toteutetusta vati -yksikkötoiminnasta ei ole käytettävissä mitään lääketieteellisiä vaikuttavuustietoja. Kustannustehokkuutta ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon yhteistoimintaa ei ole ollut havaittavissa Heinolassa jatkunutta, pelastuslaitoksen sinne aikoinaan aloittamaa yhteistoimintaa

20 5 lukuun ottamatta (ESS on tosin juuri uutisoinut ilmeisesti Heinolaa vastaavan toiminnan kokeilun aloittamisesta Orimattilassa, jossa ensihoitokeskus ei katsonut tarpeelliseksi yhteistoiminnan aloittamisen vuonna 2012 pelastuslaitoksen ollessa alueen palveluiden tuottaja, vaikka toiveita asiasta esitettiinkin Orimattilan perusterveydenhuollosta ja toiminnan toteuttaminen oli sopinut pelastuslaitokselle). Paakkonen nostaa kommentissaan esiin ensihoitopalveluiden tarpeesta esiin siirtokuljetuslogistiikan toteuttamisen kannalta merkittävän haasteen, joka on ollut siirtokuljetustoiminnassa jo pelastuslaitoksen sitä toteuttaessa vuosina Pelastuslaitos on kokemuksensa perusteella yhtä mieltä Paakkosen toteamuksesta, ettei siirtokuljetuslogistiikkaa ole mahdollista toteuttaa ilman arkipäivien kello ruuhkia, jos sairaalasta toteutettavia siirtokuljetuksia ei kyetä etukäteen osastoilla tehtävällä siirtojen valmistelulla toteuttamaan jo aamusta alkaen. Sairaanhoitopiirien vertailu Raportissa on vertailtu Päijät-Hämeen ensihoitopalvelua kolmeen eri sairaanhoitopiiriin, jotka ovat suuruusluokaltaan samaa luokkaa Päijät-Hämeen kanssa. Pelastuslaitos ihmettelee, miksei vertailuun ole otettu myös sairaanhoitopiiriä, jossa pelastustoimi toimii yksin ensihoitopalveluiden tuottajana? Tällainen vertailusairaanhoitopiiri olisi ollut helposti löydettävissä esimerkiksi Kanta- Hämeestä (esittely saatavissa ), jonka asukaspohja olisi vertailukelpoinen nyt vertailtuihin sairaanhoitopiireihin. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksen toteutumat ovat tuloksiltaan vertailukelpoisia Päijät- Hämeen kanssa. Kuntaliiton tekemä vertailu ensihoidon kustannuksista vuodelta 2013 (liite 2., saatavilla ) ei ole katsottu aiheelliseksi liittää raporttiin, vaikka onkin tullut raportissa mainituksi. Raportin kaaviossa 3. kuvattu kustannusten vertailu / valmiustunti osoittaa nykyjärjestelmän tuntikustannusten olevan sairaanhoitopiirissämme yli 10 % korkeammat kuin vertailusairaanhoitopiireissä. Raportissa esiin nostettu Kelan korvausten suhteellinen vähäisyys vertailusairaanhoitopiireihin verrattuna kuljettamatta jätetyistä potilaista saaduista Kela-korvauksista perustuu ensihoitokeskuksen ohjeistuksellaan alueelle luomaan toimintamalliin. Ensihoitajat ovat velvollisia toimimaan annettujen viranomaisohjeiden mukaisesti, jolloin haluttaessa lisää Kela-tuloja ohjeistusta tulisi ilmeisesti täsmentää, jollei peräti muuttaa. Lisäksi ensihoitokeskus voisi pyrkiä jalkauttamaan kaikkea hoito- ja kenttätyöhön antamaansa ohjeistusta ensihoitajien työpaikkakoulutuksen kautta nyt toteutuvan sähköpostijakelun sijaan. Johtopäätökset ensihoitopalvelujen tila Päijät-Hämeessä Pelastuslaitos on raportin kanssa samaa mieltä, että alueella on käytettävissä riittävästi miehitettyjä ambulansseja. Ensihoitokeskuksen toteuttama kenttäjohtaminen ei jostain syystä toteuta ensihoitopalvelun toimintaa alueellisena toimintana juurikaan muulloin kuin kiireellisten tehtävien hoitamisessa, jonka käytännössä toteuttaa hätäkeskus yksiköitä hälyttäessään, kuten raportissa on mainittu. Tämä kuntaperustainen yksiköiden käyttö näkyy mm. Lahdessa poikkeavan korkeina yksiköiden käyttöasteina naapurikuntien yksiköiden ollessa asemapaikoillaan valmiutta ylläpitämässä.