Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa"

Transkriptio

1 SUOMEN YMPÄRISTÖ Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa YMPÄRISTÖN- SUOJELU Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön kehittämissuunnitelma Anna-Liisa Kiiskinen Jani Karjalainen

2

3 SUOMEN YMPÄRISTÖ Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön kehittämissuunnitelma Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa Anna-Liisa Kiiskinen Jani Karjalainen Jyväskylä 2006 Keski-Suomen ympäristökeskus

4 SUOMEN YMPÄRISTÖ Keski-Suomen ympäristökeskus Tutkimus ja kehittäminen Taitto: Jan Lustig Kansikuva: Jan Lustig Sisäsivujen kuvat: Anna-Kaisa Kontinaho (s. 90) ja Sami Lipponen (s.90) Julkaisu on saatavana myös internetistä: Kopijyvä, Jyväskylä 2006 ISBN (nid.) tai (sid.) ISBN (PDF) ISSN (pain.) ISSN (verkkoj.)

5 ESIPUHE Ympäristöministeriölle ja opetusministeriölle Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ja kul uuriministeri Tanja Saarela tekivät vuonna 2005 aloi een o aa ympäristökasvatuksen toimintaedellytysten kehi äminen hallinnonalojensa yhteiseksi painopisteeksi. Ministerien kutsumana järjeste iin Helsingin Säätytalolla ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön ja kestävän kehityksen parissa toimivien järjestöjen kuulemistilaisuus. Ministerit olivat itse paikalla. Tilaisuudessa sovi iin maakunnallisten yhteistyötilaisuuksien järjestämisestä vielä vuoden 2005 aikana. Vastuuhenkilöiksi nime iin kasvatustieteen tohtori, erikoistutkija Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ympäristökeskuksesta ja toiminnanjohtaja Jani Karjalainen Suomen Nuorisokeskukset ry:stä. Maakuntaralliksi nime yjen 13:n tilaisuuden sarja toteute iin syksyllä Tilaisuuksien käytännön järjestelyistä vastasivat Nuorisokeskukset ja alueelliset ympäristökeskukset yhteistyönä. Myös muita toimijoita osallistui järjestelyihin. Paljon työtä vaati paikallisten ympäristökasvatustoimijoiden yhteystietojensa kokoaminen, mikä jo osoi i hajanaisten tietojen kokoamistarpeen. Tähän julkaisuun on koo u tilaisuuksien keskeisin anti ja siitä kummunneet toimenpide-ehdotukset. Lämpimät kiitokset ministereille ja ministeriöille hankkeen käynnistämisestä. Erityisen lämpimät kiitokset kaikille niille maakuntien ihanille ihmisille, jotka tekivät Maakuntarallista unohtuma oman kokemuksen ja uuden aikakauden avauksen itselleen, toisilleen ja meille kaikille. Tilaisuuksien järjestäminen ja niihin osallistuminen käynnistivät aitoa yhdessä tekemisen meininkiä. Paikallisten alustajien esitykset olivat erinomaisia. Keskustelut olivat vilkkaita, iloisen innostuneita ja kritiikki rakentavaa. Kiitokset myös medialle. Tilaisuuksissa tehtiin yli 30 haasta elua. Erityisesti alue- ja paikallisradiot pitivät aihe a esillä ansiokkaasti. Saimme todisteen, e ä media kyllä kertoo positiivisista asioista. Meille maan kiertäjille maakuntaralli oli henkilökohtaisesti rankka, mu a unohtuma oman upea kokemus. Suomi on kaunis maa ja täällä asuu ihania ihmisiä! Odotamme, e ä ministeriöissä suhtaudutaan vakavasti niihin viesteihin, joita maakuntien ihmiset ovat pyynnöstä ja tositarkoituksella kau amme väli äneet. Valtakunnallisilla Ympäristökasvatuspäivillä Turussa Harja ulan kartanossa Anna-Liisa Kiiskinen Jani Karjalainen

6

7 SISÄLLYS 1 Maakuntarallilla vauhtia ympäristökasvatusyhteistyölle Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön vankat perusteet Ympäristökasvatus hallitusohjelmassa Kestävä kulutus ja tuotanto-ohjelma Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston strategia Opetusministeriön strategia Ympäristöhallinnon viestintästrategia ja ympäristökasvatuksen kehi ämissuunnitelma Nuorisolaki ja asetus Muu kehitysohjaus Maakuntarallin yhteinen anti Rallista julkaisuksi Mitä ympäristökasvatus on ja miksi se on tärkeää? Miten ympäristökasvatusta pitäisi kehi ää? Osallistumista ja kansalaisvaiku amista lisä ävä Ympäristökasvatusta elinikäisesti Perustyötä ja profiilin nostoa Avainasemassa opetussuunnitelmat ja ope ajien koulutus Tutkimusta tarvitaan Hyviksi havai uja toimintatapoja Tärkeitä oheiskasva ajia ja kumppaneita Aihealueita, joita halu iin korostaa Resurssit ja rahoitus Maakuntarallin anti alueittain Kaakkois-Suomi Lounais-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Uusimaa Keski-Suomi Häme Pirkanmaa Länsi-Suomi Etelä-Savo Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa Lappi...35 Suomen ympäristö

8 5 Yhteenveto Johtopäätökset Toimenpide-esitykset Tarvi avat päätösprosessit Eduskunta ja valiokunnat Opetusministeriö Ympäristöministeriö Muut ministeriöt, aluehallinto ja kunnat Julkistaminen, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi...41 Kirjallisuus...43 Liitteet Suomen ympäristö

9 1 Maakuntarallilla vauhtia ympäristökasvatusyhteistyölle Ympäristökasvatusta kehitetään Suomessa nyt voimakkaammin kuin koskaan aiemmin. Tilanteeseen ovat vaiku aneet niin yksi äisten ihmisten arvomaailmasta kumpuava sosiaalinen tilaus kuin kansainväliset ja kansalliset sopimukset. Parhaillaan on käynnissä useita rinnakkaisia valtakunnallisia ja alueellisia prosesseja, jotka luovat, lisäävät ja ohjaavat ympäristökasvatusta sekä sen toimintaedellytyksiä aivan uudella tavalla. On selvästi nähtävissä, e ä ollaan menossa kohti uu a ympäristöpolitiikan ja -aja elun linjaa, jossa aiempaa vahvemmin korostuvat ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä alueellinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämän ainutlaatuisen ajankohdan hyödyntämisessä on keskeistä toisiaan tukevien kehi ämisprosessien yhteensovi aminen ja koordinointi. Osana kuva uja prosesseja, järjeste iin Helsingin Säätytalolla ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön ja kestävän kehityksen parissa toimivien järjestöjen kuulemistilaisuus (Liite 1). Tilaisuuden kutsujina toimivat ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ja kul uuriministeri Tanja Saarela. Tilaisuudessa keskusteltiin ministerien aloi eesta o aa ympäristökasvatukseen lii yvät hankkeet toimialojensa yhteiseksi painopisteeksi. Lisäksi tavoi eena oli edistää sellaisten ajankohtaisia ympäristökysymyksiä käsi elevien hankkeiden syntymistä, jotka edistävät nuorten aktiivista kansalaisuu a, etsivät uusia toimintamalleja ympäristövastuulliselle ajattelulle sekä vahvistavat nuorten kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan. Yksi kuulemistilaisuuden keskeisimpiä havaintoja oli, e ä vaikka luonto- ja ympäristökasvatustoimintaa järjestävät ansiokkaasti useat eri tahot, on toimijoiden välisessä yhteistyössä paljon kehi ämistä. Lisäksi toimintaan ohjatut vähäiset ja hajallaan olevat resurssit eivät ole mahdollistaneet pysyvien ja koko valtakuntaan soveltuvien toimintamallien kehi ymistä. Tode iin, e ä ensi vaiheessa jo alan toimijoiden kesken järjeste ävät alueelliset kuulemis- ja yhteistyötilaisuudet voisivat edistää tavoi eiden mukaisten hankkeiden syntymistä ja hajallaan olevien resurssien yhdistämistä. Väli ömästi yhteisen tilaisuuden jälkeen nuorisokeskusten ja alueellisten ympäristökeskusten edustajat kokoontuivat suunni elemaan jatkotoimia. Keskustelun tuloksena pääte iin käynnistää vielä vuoden 2005 aikana ympäristökasvatuksen alueellisten kuulemistilaisuuksien sarja. Hankkeen suunni elijoiksi ja toteu ajiksi määrä iin ympäristöministeriön edustajana ympäristökasvatuksen valtakunnallinen koordinaa ori, kasvatustieteen tohtori, erikoistutkija Anna-Liisa Kiiskinen Keski- Suomen ympäristökeskuksesta ja opetusministeriön edustajana toiminnanjohtaja Jani Karjalainen Suomen Nuorisokeskukset ry:stä. Tehtävä tuli hoitaa virkatyönä. OPM myönsi rahoitusta matka- ja muihin järjestämiskuluihin (Liite 2). Hankkeelle anne iin nimeksi Maakuntaralli. Suomen ympäristö

10 8 Suomen ympäristö Maakuntaralliksi nimetyt 13 tilaisuu a toteute iin nuorisokeskusten ja alueellisten ympäristökeskusten yhteistyönä elo syyskuun aikana 2005 (Liite 3). Tilaisuuksiin kutsu iin ja osallistui ka ava joukko kunkin alueen ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön sekä kestävän kehityksen parissa toimivia järjestöjä, organisaatioita ja henkilöitä. Keskusteluissa esille tulleista yhteistyö-, hanke- ja muista kehi ämisehdotuksista pääte iin koota yhteenveto, joka luovute aisiin ministeriöille. Tarkoitus oli, e ä ympäristö- ja opetusministeriöiden rahoitusta voisi saada kehi ämishankkeisiin jo vuodesta 2005 alkaen. Tämä julkaisu on selvitys Maakuntarallissa esille nousseita havainnoista, linjauksista ja toimenpiteistä, jotka esitetään huomioitavaksi ympäristökasvatuksen kansallisessa kehi ämistyössä. Lisäksi julkaisun tavoi eena on tiedo aa ympäristökasvatustoimijoille niistä ideoista, toimintamalleista ja kehi ämisohjelmista, joita he voivat hyödyntää oman tärkeän työnsä toteu amisessa. Tässä ympäristökasvatuksella tarkoitetaan samaa kuin kestävän kehityksen kasvatus.

11 2 Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön vankat perusteet 2.1 Ympäristökasvatus hallitusohjelmassa Ympäristökasvatuksen kehi ämisessä saavute iin kuluvan vuosituhannen ensimmäinen merkkipaalu, kun ympäristöjärjestöt tekivät Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran ja ympäristöhallinnon tuella kirjallisen aloi een vuoden 2003 hallitusneuvottelijoille. Aloi een ansiosta nykyisen hallitusohjelman Ympäristöpolitiikka -luvussa mainitaan ensimmäisen kerran ympäristökasvatuksen edistäminen. Linjaus on merki ävä tuki ympäristökasvatuksen kehi ämiselle ja sitä voidaan pitää lähtölaukauksena useille viimeaikaisille kehi ämistoimille. (Hallitusohjelma 2003.) 2.2 Kestävä kulutus ja tuotanto-ohjelma 2005 Toinen merki ävä saavutus oli hallitusohjelman mukaisesti syksyllä 2003 kootun Kestävä kulutus ja tuotanto -toimikunnan (KULTU) julkaisema ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi Vähemmästä enemmän ja paremmin (2005). Ohjelman toimenpide-ehdotuksissa on esite y kasvatuksen ja koulutuksen kehi ämiseksi seitsemän kohtaa (toimenpide-ehdotukset 61-67). Tässä niistä nostetaan esille neljä alueellisesti ja paikallisesti haastavinta. Kaikki ohjelmassa mainitut vastuutahot ovat omalta osaltaan sitoutuneet ohjelman toimeenpanoon. Tämän julkaisun havainnot tukevat niiden kaikkien jalkau amista ja toimeenpanoa. Suomen ympäristö

12 I. Tuetaan nuorten aktiivista kansalaisuu a sekä etsitään toimintamallia ympäristövastuulliselle aja elulle nuorisotyössä OPM:n ja YM:n kehi ämishankkeilla. Vastuutahoiksi on nime y OPM, OPH, YM, Suomen Akatemia, Sitra ja korkeakoulut (toimenpide 63). II. Tehostetaan alueellisten ympäristökeskusten toimintaa kestävää kulutusta ja tuotantoa tukevassa kasvatuksessa ja verkostoinnissa siten, e ä ne koordinoivat ja kehi ävät keskeisten toimijoiden yhteistyötä (kierrätyskeskus, nuorisokeskus, ympäristökoulu, luontokoulu, koulu, luontokeskus tms.) Verkostosta vastaavat opetushallinto ja ympäristöhallinto yhdessä. Verkostolle keskitetään lisää resursseja lähialueensa kestävän kehityksen hankkeiden kehi äjinä ja edistäjinä. Vastuutahoiksi on nime y OPM ja YM ja muiksi toimijoiksi OPH, MMM, MH, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristöjärjestöt sekä kulu ajajärjestöt (toimenpide 67). III. Kannustetaan päiväkoteja, peruskouluja, toisen asteen oppilaitoksia ja korkeakouluja hoitamaan suunnitelmallisesti ympäristöasiansa esim. jonkin ympäristöjärjestelmän tai -sertifikaatin avulla. Varmistetaan, e ä ympäristökasvatuksen ohjelmien ja ympäristösertifioinnin kehi ämiseen ja ylläpitämiseen on resursseja organisoimalla toiminta taloudellisesti kestävälle pohjalle hallinnonalojen yhteistyöllä. Kannustetaan oppilaitoksia ja korkeakouluja laatimaan oman organisaationsa kestävän kehityksen toimintasuunnitelma, jossa myös otetaan huomioon kestävät tuotantoja kulutustavat. Vastuutahoiksi on asete u OPM, OPH, YM, SYKE, alueelliset ympäristökeskukset ja ympäristöjärjestöt (toimenpide 64). On selvää, e ä tästä haasteesta päiväkodit, koulut ja oppilaitokset eivät selviä ilman monenlaisten yhteistyökumppanien asiantuntija- ja muuta resurssiapua. IV. Käynnistetään viestintäkampanjoita, joilla parannetaan kulu ajien valmiuksia ja halukkuu a tehdä kestävyy ä edistäviä valintoja. Tuotetaan materiaalia, joka selvi ää kansalaisille heidän oikeuksiaan ja vastuutaan ympäristöasioissa. Vastuutahoiksi on nime y KTM, OPM, YM, LVM, alueelliset ympäristökeskukset ja kunnat, ympäristöjärjestöt ja kulu ajajärjestöt (toimenpide 65). Kyseessä on elinikäinen ympäristökasvatus, joka koskee kaikkia ikäluokkia ja kaikissa yhteiskunnan rooleissa toimivia. Myös alue- ja paikallistasolla vaiku avuu a ja tuo avuu a saavutetaan kokoamalla eri toimijoiden voimavaroja yhteisiin kampanjoihin. Myös monet muut KULTU -ohjelman toimenpide-ehdotukset ovat alueellisestikin kiintoisia, mu a koskevat enemmän yksi äisiä toimijoita. Niihin kanna aa perehtyä myös alueellisessa kehi ämisessä. (Vähemmästä enemmän ja paremmin 2005.) 10 Suomen ympäristö

13 2.3 Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston strategia Kolmas merki ävä ympäristökasvatuksen voi o oli koulutusjaoston perustaminen hallituksen Kestävän kehityksen toimikuntaan vuosiksi Tarve lähti liikkeelle syksyllä 2003 ympäristöhallinnosta ministeriön alueelliste ua ympäristökasvatuksen valtakunnalliset koordinointi- ja asiantuntijatehtävät Keski-Suomen ympäristökeskukseen. Jaoston perustamisprosessi käynniste iin Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran kau a. Myös opetushallitus toimi asiassa aktiivisesti. Koulutusjaostossa ovat eduste uina valtakunnan merki ävimmät ympäristökasvatusvaiku ajat. Puheenjohtajana toimii Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos ja varapuheenjohtajana Anna-Liisa Kiiskinen. Koulutusjaoston Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille (2006; hyväksy iin toimikunnassa Strategia sai toimikunnalta kiitosta mm. holistisuudesta ja konkree isuudesta. Toimikunta halusi koulutusjaoston linjaukset sisällyte äviksi omaan Kansalliseen kestävän kehityksen strategiaansa (Kohti kestäviä valintoja 2006; Sen sivuilla todetaan yksiseli eisesti: Kansallisessa kestävää kehitystä edistävässä kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa (2006) esite yjä kehi ämiskohteita toimeenpannaan Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Strategia käsiteltiin toimikunnassa , sovi iin vietäväksi hallituksen hyväksy äväksi ja sen jälkeen eduskuntaan ja valiokuntiin. Näin ympäristökasvatuksen, -koulutuksen ja valistuksen linjaukset ovat saaneet korkeimman mahdollisen kansallisen statuksen. Suomen ympäristö

14 Koulutusjaoston strategia luo kipeästi kaivatut valtakunnalliset raamit. Samalla se ase aa alue- ja paikallistason yhteistyön kehi ämiselle merki äviä haasteita. Niistä nostetaan tässä esille kaikille maakunnille yhteiset kehi ämiskohteet tiivistetysti: I. Jatketaan alueellisten yhteistyöryhmien kokoamista. Yhteistyöryhmät laativat vuoden 2006 loppuun mennessä alueelliset toiminta- ja kehi ämissuunnitelmat ja etsivät kehi ämiskeskuksiksi profiloituvia yksiköitä. Luodaan alueellisesti ka ava kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen kehi ämiskeskusverkosto. Kehi ämiskeskukset toimivat alueellisina osaamiskeski yminä ja keräävät ja väli ävät kehi ämisideoita. (strategian kehi ämiskohde 6) II. Vahvistetaan paikallista yhteistoiminnallisuu a kestävän kehityksen osaamisen kartu amiseksi. Vahvistetaan yhteistyötä päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kesken sekä niiden yhteyksiä luonto- ja ympäristökouluihin ja muihin toimijoihin. (kehi ämiskohde 7) III. Laajennetaan oppimisympäristöjä yhteiskuntaan kehi ämällä paikallistasolla päivähoidon ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden välisiä yhteistyömalleja. Pyritään mahdollistamaan lasten, nuorten ja aikuisopiskelijoiden osallistuminen paikalliseen kehi ämistoimintaan. Tavoi eena on, e ä vuonna 2014 kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on toimivia yhteistyömuotoja koulun ulkopuolisen tahon kanssa. (kehi ämiskohde 10) IV. Levitetään ja vakiinnutetaan tuloksellisiksi havai uja osallistumis- ja vaiku amistapoja koulutusorganisaatioissa ja luodaan uusia. (kehi ämiskohde 11) V. Laaditaan kaikkiin koulutusorganisaatioihin oma kestävän kehityksen ohjelma vuoteen 2010 mennessä. Vuoteen 2014 mennessä 15 %:lla päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista on myös ulkoinen tunnus tai sertifikaa i. (kehi ämiskohde 12) Lisäksi strategia sisältää lukuisia kehi ämiskohteita, jotka ovat tärkeitä yksi äisten alueellisten toimijoiden (esim. korkeakoulut, järjestöt) kannalta. Konkree isia toimenpide-ehdotuksia löytyy strategian toimeenpanosuunnitelmasta. 12 Suomen ympäristö

15 2.4 Opetusministeriön strategia Opetusministeriö valmisteli oman hallinnonalansa strategian Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa (2006). Se on kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Strategialla halutaan nostaa kestävä kehitys koulutuspolitiikan tärkeäksi painopisteeksi. Myös siihen sisältyvät tärkeimmät edellä (luvuissa 2.2 ja 2.3) kuvatuista toimenpide-esityksistä. Kumppanuudet, erilaiset yhteistyömallit ja verkostot sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen nousevat suositusten kärkeen. Strategian julkistamisen yhteydessä Kansallismuseolla järjestetyssä korkean tason kutsuseminaarissa useissa puheenvuoroissa kuten myös puheenjohtajan, professori Tapani Markkasen loppuyhteenvedossa koroste iin, e ä kestävä kehitys ja siihen tähtäävä kasvatus eivät etene missään organisaatiossa läpäisevästi, itsestään, vaan tarvitaan selkeitä vastuutahoja ja vastuuhenkilöitä pitämään asiaa esillä ja puhumaan sen puolesta. 2.5 Ympäristöhallinnon viestintästrategia ja ympäristökasvatuksen kehittämissuunnitelma Ympäristöministeriön hallinnonalan viestintästrategiassa (Kiinnostavasti, vaiku avasti, innostavasti!, 2006) linjataan jo heti ensimmäisissä virkkeissä tulevaisuuden suunta ja painopisteet: tiedollisen ohjauksen merkitys kasvaa entisestään suhteessa lainsäädännölliseen ja taloudelliseen ohjaukseen. Ympäristöhallinto toimii myös yhä enemmän yhteistyössä lukuisten sidosryhmien kanssa. Siksi on kye ävä lisäämään ja parantamaan vuorovaikutusta ja katso ava oman hallinnonalan vastuulla olevia kysymyksiä yli organisaatiorajojen, mikä synny ää tarpeen hakea monenlaisia kumppaneita, linjataan strategiassa edelleen. Tämä tarkoi aa viestinnän, kasvatuksen, valistuksen, koulutuksen ja kaikenlaisen vuorovaikutuksen vahvistamista. Niinpä se edelly ää yhä tiiviimpää yhteistyötä myös opetushallinnon kanssa niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Tarkemmin ympäristöhallinnon kasvatustehtävän linjauksia konkretisoidaan Ympäristökasvatuksen kehi ämissuunnitelmassa, joka julkistetaan syksyllä Sen painopisteet on sovite u yhteen sekä edellä kuva ujen kansallisten strategioiden tärkeimpien kehi ämiskohteiden e ä hallinnon viestintästrategian kanssa. Suomen ympäristö

16 2.6 Nuorisolaki ja asetus Ympäristökasvatuksen sekä siihen lii yvän yhteistyön edistäminen saa vahvaa tukea myös voimaan astuneista nuorisolaista (72/2006) sekä nuorisotyötä ja -politiikkaa ohjeistavasta asetuksesta (103/2006). Yksi säädösten keskeisimmistä tavoitteista on nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen, arvolähtökohtanaan ympäristön ja elämän kunnioitus. Ympäristökasvatuksen valtakunnallisen kehi ämisen edellytyksenä olevaan hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ohjaa mm. asetus nuorisopolitiikan kehi ämisohjelmasta, jonka valmisteluun velvoitetaan osallistumaan myös ympäristöministeriö. Itse nuorisotyön toimijoita kutsutaan mukaan nuorten ympäristökasvatukseen usealla säädöskohdalla; järjestösektoria ohjataan toiminnallaan toteu amaan lain tarkoitusta ja lähtökohtia, nuorten ympäristökasvatus määritetään kuuluvan kuntien nuorisotyöhön, valtakunnallisia nuorisokeskuksia ohjeistetaan palvelemaan mm. luontokoulutoimintaa sekä toimimaan tarvi aessa nuorisotyön (ml. ympäristökasvatus) alueellisena kehi ämiskeskuksena. 2.7 Muu kehitysohjaus Näiden seitsemän perusasiakirjan lisäksi ympäristökasvatuksen kehi ämistä ja toteu amista ohjaa muu lainsäädäntö, joka luo ympäristökasvatukselle monesta suunnasta vankat perusteet. Merki ävimpiä ovat opetus- ja ympäristöhallintoa koskevat lait ja asetukset sekä laki kuntien ympäristönsuojelusta, joissa kaikissa ympäristökasvatustehtävä on tode u selkeästi. Näitä on kuva u tarkemmin edellä kuvatuissa kansallisissa strategioissa. Lisäksi on syytä mainita opetussuunnitelmien perusteet. Niissä kestävän kehityksen kasvatus on yksi aihekokonaisuus, jonka opetus on yhtä pakollista kuin muidenkin aihekokonaisuuksien. 14 Suomen ympäristö

17 3 Maakuntarallin yhteinen anti 3.1 Rallista julkaisuksi Maakuntarallin 13 aluetilaisuuteen osallistui yhteensä 234 henkilöä edustaen monipuolisesti paikallisia ja alueellisia toimijoita (Liite 4). Tilaisuuksien puheenjohtajana toimi Kiiskinen, muistiinpanoista ja materiaalien tallennuksesta vastasi Karjalainen. Tilaisuuden avauspuheenvuoroissa kuva iin hankkeen organisointi ja tausta (Liite 5) sekä sisällölliset perustelut ja tavoi eet (Liite 6). Sen jälkeen kuultiin paikallisilta alustajilta pyydetyt puheenvuorot. Aikaa keskustelulle vara iin runsaasti. Keskusteluja ei rajoite u, vaan halu iin herkin korvin kuulla paikallista ääntä ja kannustaa osallistujia keskinäiseen kokemusten, ajatusten ja ideoiden vaihtoon. Tässä onnistu iinkin erinomaisesti. Keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa riippuma a siitä oliko paikalla muutaman hengen joukko vai useita kymmeniä osallistujia. Keskusteluja ei raja u myöskään pelkkiin hankkeisiin, vaan ympäristökasvatuksen kehi ämistarpeita ja -mahdollisuuksia luoda iin kokonaisvaltaisesti, syvällisesti ja laajasti. Ensimmäisen vaiheen merki ävin anti tilaisuuksista oli järjestäjien välisen yhteistyön käynnistyminen tai jo toimivan vahvistuminen sekä paikallisten toimijoiden kohtaaminen. Tilaisuus toisensa jälkeen koe iin hämmästystä siitä, kuinka paljon toimijoita alueilla on ja kuinka vähän on tiede y toisista ja toisten tekemisistä. Toisessa vaiheessa kaikki aluetilaisuuksiin osallistuneet saivat käy öönsä sekä omat e ä muista tilaisuuksista laaditut muistiot (www.oyk.fi/maakuntaralli ). Tilaisuuksissa koo iin myös tiedot siitä, millaista toimintaa, tuo eita ja palveluja kelläkin on tarjolla. Näin varmiste iin hyvien ideoiden ja käytäntöjen saanti väli ömästi yhteiseen käy öön. Kaikkea saatua materiaalia ei voida esitellä tässä, vaan luvussa 4 kuvataan maakunni ain, mitä tilaisuuksissa sovi iin jatkotoimenpiteiksi ja miten yhteistyö on edennyt. Maakuntarallin anti koo iin muistioksi, joka julkiste iin ympäristöministeriössä järjestetyssä tiedostustilaisuudessa ja seminaarissa. Erityisesti kuultiin maakuntien ihmisten näkemyksiä. Elokuussa maakuntakohtaiset tiedot päivite iin. On hyvä muistaa, e ei tämä julkaisu voi olla ka ava esitys kaikesta mitä maakunnissa on meneillään tai ketkä kaikki arvokasta työtä tekevät. Esimerkinomaisuudessaankin katsaus on kuitenkin ka avin tähän mennessä tehty. Seuraaviin lukuihin on koo u painokkaimmin esille nousseita sisältöjä kaikille yhteisiksi teemakokonaisuuksiksi. Suomen ympäristö

18 3.2 Mitä ympäristökasvatus on ja miksi se on tärkeää? Ympäristökasvatusta vai kestävän kehityksen kasvatusta? Käsi einä ympäristökasvatusta ja kestävän kehityksen kasvatusta tai kestävää kehitystä edistävää kasvatusta/ koulutusta voidaan käy ää rinnakkain, sillä ympäristökasvatus sisältää nykyisin kaikki kestävän kehityksen osa-alueet. Useimmille ympäristökasvatus on käsi eenä yksinkertaisempi ja helpompi. Käsi een määri elystä riippuma a ympäristökasvatuksessa on aina ollut punaisena lankana ee isyys. Ympäristökasvatus on siis aina vahvasti arvokasvatusta. Ympäristökasvatus sisältää sekä aineelliseen, henkiseen e ä sosiaaliseen ympäristöön lii yvää kasvatuksellista toimintaa. Kasvatuksellista toimintaa ovat ammattikasva ajien työ päivähoidossa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä yhteiskunnan eri toimijoiden toteu ama valistus, koulutus, ohjaus, neuvonta, tiedotus, vuorovaikutus ja yhteistyö, jonka päämääränä on edistää kestäviä elämäntapoja yhteiskunnassa. Lapsille ja nuorille tulee tarjota tunnetasolla kokemuksia, elämyksiä ja oivalluksia perustaksi ympäristöherkkyyden ja positiivisen luonto- ja ympäristösuhteen kehi ymiselle. Herkkyyden ja rakkauden syntymiseen ei ole muuta tietä kuin viedä lapset ja nuoret ulos koululuokista luontoon ja kohdata ympäristö yhdessä, omakohtaisesti eläen ja kokien. Kun mennään ulos luokasta, silloin homma toimii. Ihminen on osa luontoa ja ympäristöään. Ympäristökasvatus on osa nuorten identitee ikasvatusta. Kasvatuksella on tuote ava ihmisiä, jotka voivat vaiku aa paikallisesti omaan ympäristöönsä. Ympäristökasvatuksen kehi ämistyölle tarvitaan yksi yhteinen valtakunnallinen juoni: entistä enemmän jämäkkyy ä ja yhteistä näkemystä siitä minne ollaan menossa. Tarvitaan valtakunnallinen toimintamallikaavio, joka on ehto myös aluetason kehi ämiselle. Tämä edelly ää valtakunnallista koordinointia. Yhteistyön linjausten on lähde ävä ylhäältä, opetus- ja ympäristöhallinnon yhteistyöstä. Tarvitaan entistä selkeämpää päämäärätietoisuu a ja sen kau a jämäkämpää ote a. Ympäristön puolesta toimimista tulisi selkeästi suunnata korjaamisesta ja valvomisesta ongelmien ennaltaehkäisyyn. Erityisen tärkeää ympäristökasvatus on siksi, e ä se ennaltaehkäisee ihmisen ja ympäristön pahoinvointia. Kaikki mikä ennaltaehkäisee pahoinvointia, lisää hyvinvointia: niin aineellista, henkistä kuin sosiaalistakin. Tarve a ympäristökasvatusta tukeville ja edistäville toiminnoille on huoma avasti enemmän kuin tarjontaa. 3.3 Miten ympäristökasvatusta pitäisi kehittää? Osallistumista ja kansalaisvaikuttamista lisättävä Kouluissa painopiste ä on muute ava tiedon jakelusta omaan tekemiseen omassa lähiympäristössä, nyt käytännöt ovat usein liian ope avaisia. Tietoa tarvitaan, mu a ei pelkästään faktapaino eisesti tuijo amalla luontopolulla informaatiotauluja, vaan enemmän toiminnallisuu a, omaa tekemistä, tutkimista ja vaiku amista. Tulisi kehi ää toimintamalleja, jotka tukevat nuorten keskustelua omista ympäristöhavainnoista (www-sivut, keskustelupalstat, hälytyspuhelin ) ja au avat nuoria vaiku amaan tekemiinsä havaintoihin (kansalaisaloi eet, omat ympäristöteot). Lasten ja nuorten pystyvyyden tunne a tulee vahvistaa: jokainen voi vaiku aa omaan 16 Suomen ympäristö

19 ympäristöönsä. Ympäristövastuulliset elämäntavat ovat osa aktiivista kansalaisuu a ja ympäristökasvatus aktiivisen kansalaisuuden tukemista Ympäristökasvatusta elinikäisesti Ympäristökasvatusta on väl ämätöntä kohdentaa kaikenikäisille, ei vain lapsille ja nuorille. Eri sukupuolten aktivoinnissa huomioitava, e ä eri asiat kiinnostavat eriikäisiä. Erityisen tärkeä kohderyhmä ovat vuotiaat. Vaikutusten on havai u olevan suurimpia ala-asteikäisissä. Välissä on yksi nuorten aikuisten kadote u sukupolvi. Joidenkin mielestä lapset ja nuoret ovat ensisijainen kohde ja aikuiset toissijainen; joidenkin mielestä päinvastoin. Johtopäätös: molemmat tärkeitä. Aikuiset ovat tärkeä kohderyhmä myös siksi, e ä heidän asenteensa ja mallinsa siirtyvät lapsille Perustyötä ja profiilin nostoa Omat ympäristökriteerit ja -sertifioinnit arkitoimien järjestämiseksi ovat edellytys ympäristökasvatuksen usko avalle ja vaiku avalle toteu amiselle. Ympäristökasvatusta toteute aessa on tärkeää toimia koko ajan ympäristövastuullisesti. Myös perustyö (opetus kouluissa, viranomaistyö virastoissa, järjestötyö järjestöissä) on saatava kestävän kehityksen periaa eita edistäväksi. Tätä voidaan terävöi ämää ja vauhdi aa yksi äisillä projekteilla, kampanjoilla ja hankkeilla. Niiden väliin tarvitaan ohjelmia (esim. ympäristöohjelmat ja -järjestelmät), joilla perustoimintoja kehitetään ja vakiinnutetaan pitkäjänteisesti kestävälle pohjalle. Vihreä Lippu -ympäristöjärjestelmä on koe u eri äin hyväksi ja monen ikäisille sopivaksi ympäristökasvatusmalliksi Avainasemassa opetussuunnitelmat ja opettajien koulutus Ympäristökasvatuksen aseman säilyminen ja vahvistaminen opetussuunnitelmissa on kaikkein ratkaisevin asia. Se ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan konkree isia kehi ämistoimenpiteitä. Opetussuunnitelmissa tulisi enemmän keski yä johonkin. Nykyisin vaatimusten toteu aminen on ajallisesti mahdotonta, koska tulisi ope aa kokemusten ja tekemisen kau a. Opetushallitus ohjaa ja rahoi aa ope ajien henkilöstökoulutusta. Siksi on yrite ävä vaiku aa siihen ympäristökasvatuksen painoarvon lisäämiseksi sekä opetussuunnitelmissa e ä ope ajainkoulutuksessa. Erityisen tärkeää ympäristökasvatuksen asema on ammatillisessa koulutuksessa, jo a opitaan toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti eri ammateissa. Ope ajat tarvitsevat lähi- ja täsmäkursseja, koulu ajina paikalliset ja alueelliset osaajat, joilla tieto-taitoa on runsaasti Tutkimusta tarvitaan Ympäristökasvatuksen tutkijayhteistyötä tulisi tiivistää ja ympäristöön lii yvää muuta tutkimusta tulisi ohjata ympäristökasvatuksen kehi ämiseen. Tärkeinä pide yjä tutkimuskohteita ovat: ympäristökasvatuksen osuus maakunnallisissa kul uuriympäristö-ohjelmissa, ope ajien vaikutusmahdollisuudet koulujen jätetuotannon vähentämisessä ja eri ympäristökasvatusmenetelmien vaiku avuuden selvi äminen. Opiskelijoiden harjoi elujaksojen ja opinnäytetöiden hyödyntäminen on tärkeä lisävoimavara. Suomen ympäristö

20 3.4 Hyviksi havaittuja toimintatapoja Verko uminen on kehi ämisen edellytys. Välte ävä älä tule minun tontille -asenteita. Yhteistyömalleissa huomioitava toiminnan mi akaava: maakunnan toimijoille tarkoitetusta toiminnasta tiedotetaan maakunnan tasolla, valtakunnan asioista valtakunnan verkostoissa. Paikallinen yhteistyö on avainsana. Alueellisen yhteistyön on noustava alueen luontaisista lähtökohdista. Alueellinen yhteistyöorganisaatio on väl ämätön: tietotaito alueen ympäristökasvatuksesta, toimisi tukkuna, väli äisi tietoa ja palveluja kouluille ja muille tarvitsijoille, loisi kokonaisnäkemystä ja kehittämislinjoja. Aluetasolla tärkeää muodostaa yhteinen näkemys siitä, mitä ympäristökasvatus on. Asete ava oma tietämys toisten käy öön. Lounais-Suomessa ympäristökasvatusverkosto Haavi on esimerkillinen vaikuttaja, jonka toiminta on laajentumassa. Maakunnallisesti merki ävä ympäristökasvatuksen ohjauskeino ovat maakunnalliset ympäristöohjelmat, joista hyviä kokemuksia on saatu mm. Etelä-Savossa. Ope ajat tarvitsevat arkeensa tukea erilaisilta kumppaneilta. Nyt ope ajat ovat liian yksin, oman innostuksen ja osaamisen varassa. Tärkein kysymys kuuluu: Miten saataisiin ope ajille enemmän hyötyä ja lisävahvistusta päivi äiseen ympäristökasvatustyöhön? Kaikenlainen oppilaitosyhteistyö on tode u hedelmälliseksi malliksi ympäristökasvatuksen toteutuksessa. Valtakunnallisten nuorisokeskusten ja alueellisen ympäristökeskuksen yhteistyö on koe u toimivaksi malliksi mm. Pohjois-Savossa. Nuorisokeskuksilla on valmiit kontaktit nuoriin ja nuorisotoimijoihin sekä valmiit fyysiset pui eet ja yhteys luontoon. Nuorisokeskusten kau a on luontevaa integroida erilainen luonnossa tapahtuva tekeminen ja ohjelmapalvelut osaksi ympäristökasvatustoimintaa, lisäksi keskusten ja oppaiden sekä ope ajien yhteistyö avaa kanavia ympäristökasvatuskoulutukselle. Valtakunnallisilla nuorisokeskuksilla on edellytyksiä kehi yä alueensa ympäristökasvatuskoordinaa oreiksi ja osaamiskeskuksiksi, kehitystyö vaatii kuitenkin henkilöstön lisäresursointia. Ympäristökeskusten resurssit kasvatustehtävään ovat liian vähäiset; tiedo ajan voimavarat ympäristökasvatukseen kapeana siivuna eivät riitä. Jokaiseen maakuntaan tarvitaan oma ympäristökasvatuskoordinaa ori. Yksi hyvä yhteistyömalli ympäristökeskuksen ja koulujen välillä on luokkien osallistuminen ja tutustuminen maastotyöntekijöiden työhön; kouluille tietoa mahdollisuuksista. Luonto- ja ympäristökoulut ovat eri äin tärkeitä toimijoita ympäristökasvatuksessa. Ne tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja käytännön toteu amiselle. Pitkäjänteisyy ä kävijöiden näkökulmasta syntyy esim. kummiluokkatoiminnalla. Tarvitaan koulutusmalli luontokoulunope ajan tutkinnosta; kehitystyö on käynniste y Turun yliopistossa. Luontokouluverkosto on aivan liian harva sekä suhteessa käy äjien tarpeisiin e ä verra una muihin pohjoismaihin. Erinomaisetkin toimintamallit ovat vaarassa hiipua tai loppua pitkäjänteisen rahoituksen puu uessa. Oppimateriaalipuolella kaivataan valmiita opetuspake eja eri teemoista (metsä, vesi jne.) Erityisesti kaiva iin paikallisuuteen perustuvia materiaaleja ja opetuspake eja. Moderneina ideoina esille tuli myös kuvi eellinen elokuva/tv-sarja nuorille, samoin luonnonsuojeluaiheiset tietokonepelit nuorille (internetversio). Tietoa ympäristöhallinnon verkkosivujen kau a arvostetaan. Metsähallituksen toimijoiden kokemusten mukaan: Mitä valmiimpaa tarjotaan, sitä helpommin tullaan ja osallistutaan. Usein toistunut näkemys oli, e ä valmiita materiaaleja ja opetuspake eja on jo runsaasti; tärkeää on niiden jakelun kehi äminen esim. maakuntatasoisen wwwsivuston kau a (joita on jo useita olemassa). Menetelmissä tärkeänä pide iin pitkäjänteisyy ä ja suunnitelmallista etenemistä ikävaiheesta toiseen. Ketju päivähoito -> alaluokat -> yläluokat -> lukio/ammatillinen koulutus ei saa katketa missään vaiheessa. Hyväksi koe uja toimintamalleja löy- 18 Suomen ympäristö

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset ympäristökasvatusverkostot Vihreä lippu ohjelman alueelliset edistäjät Luonto- ja

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

Jyväskylä, Mankola, 24.9.2013

Jyväskylä, Mankola, 24.9.2013 Jyväskylä, Mankola, 24.9.2013 Kuntatyön merkitys valtakunnallisessa hyvinvoinnin rakentamisessa Anna-Liisa Kiiskinen, KT, kehittämispäällikkö, ympäristökasvatuksen valtakunnallinen koordinointi ja kehittäminen

Lisätiedot

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan!

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Suunnitelma kestävän kehityksen kasvatuksen strategioiden toteuttamiseksi päiväkodeissa, koulussa ja oppilaitoksissa Keski-Suomessa Keski-Suomen ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Suomen. Nuorisokeskukset

Suomen. Nuorisokeskukset Nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä valtakunnalliset Nuorisokeskukset 10 keskusta Koko kattava verkosto Yhteinen toimipiste ja yhdistys Helsingissä linnassa Taustaa ETYK-kokous 1975: miten

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Lupauksia mukana olosta antoivat seuraavat tahot (kuhunkin ideaan seminaarissa sitoutuneet tahot on lueteltu kunkin idean kohdalla)

Lupauksia mukana olosta antoivat seuraavat tahot (kuhunkin ideaan seminaarissa sitoutuneet tahot on lueteltu kunkin idean kohdalla) Ulkona oppimisen edistämisen suunnitelmat Suunnitelmat syntyivät osallistujien ryhmätyönä 4.11.2014 Suomenlinnassa Opetussuunnitelma uudistuu - uudistuuko opetus? kutsuseminaarissa Lupauksia mukana olosta

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Monta päätä on parempi kuin yksi

Monta päätä on parempi kuin yksi Monta päätä on parempi kuin yksi Case: 4V-hanke ja verkostotyöllä yhdessä toteutettu valtakunnallinen Keke Päiväkodissa -ohjelma Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin -seminaari 27.1.2012

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017 Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017 2 Uusmaalaiset ovat ympäristötietoisia ja viisaita toimijoita. Taustaa ja tavoitteita Rattailla-hankkeessa

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Toimenpidealueet Suomi maailmassa Yhteiset

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Ympäristötietokeskus Moreenia, Satakunnankatu 13b, patosilta, Tampere.

Ympäristötietokeskus Moreenia, Satakunnankatu 13b, patosilta, Tampere. Pirkanmaan ympäristökasvatusverkoston tapaaminen Muistio Aika ma 21.5.2007 klo 14.00-16.15 Paikka Kutsutut/ paikalla Ympäristötietokeskus Moreenia, Satakunnankatu 13b, patosilta, Tampere. verkoston jäsenet

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot