Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa"

Transkriptio

1 SUOMEN YMPÄRISTÖ Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa YMPÄRISTÖN- SUOJELU Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön kehittämissuunnitelma Anna-Liisa Kiiskinen Jani Karjalainen

2

3 SUOMEN YMPÄRISTÖ Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön kehittämissuunnitelma Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa Anna-Liisa Kiiskinen Jani Karjalainen Jyväskylä 2006 Keski-Suomen ympäristökeskus

4 SUOMEN YMPÄRISTÖ Keski-Suomen ympäristökeskus Tutkimus ja kehittäminen Taitto: Jan Lustig Kansikuva: Jan Lustig Sisäsivujen kuvat: Anna-Kaisa Kontinaho (s. 90) ja Sami Lipponen (s.90) Julkaisu on saatavana myös internetistä: Kopijyvä, Jyväskylä 2006 ISBN (nid.) tai (sid.) ISBN (PDF) ISSN (pain.) ISSN (verkkoj.)

5 ESIPUHE Ympäristöministeriölle ja opetusministeriölle Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ja kul uuriministeri Tanja Saarela tekivät vuonna 2005 aloi een o aa ympäristökasvatuksen toimintaedellytysten kehi äminen hallinnonalojensa yhteiseksi painopisteeksi. Ministerien kutsumana järjeste iin Helsingin Säätytalolla ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön ja kestävän kehityksen parissa toimivien järjestöjen kuulemistilaisuus. Ministerit olivat itse paikalla. Tilaisuudessa sovi iin maakunnallisten yhteistyötilaisuuksien järjestämisestä vielä vuoden 2005 aikana. Vastuuhenkilöiksi nime iin kasvatustieteen tohtori, erikoistutkija Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ympäristökeskuksesta ja toiminnanjohtaja Jani Karjalainen Suomen Nuorisokeskukset ry:stä. Maakuntaralliksi nime yjen 13:n tilaisuuden sarja toteute iin syksyllä Tilaisuuksien käytännön järjestelyistä vastasivat Nuorisokeskukset ja alueelliset ympäristökeskukset yhteistyönä. Myös muita toimijoita osallistui järjestelyihin. Paljon työtä vaati paikallisten ympäristökasvatustoimijoiden yhteystietojensa kokoaminen, mikä jo osoi i hajanaisten tietojen kokoamistarpeen. Tähän julkaisuun on koo u tilaisuuksien keskeisin anti ja siitä kummunneet toimenpide-ehdotukset. Lämpimät kiitokset ministereille ja ministeriöille hankkeen käynnistämisestä. Erityisen lämpimät kiitokset kaikille niille maakuntien ihanille ihmisille, jotka tekivät Maakuntarallista unohtuma oman kokemuksen ja uuden aikakauden avauksen itselleen, toisilleen ja meille kaikille. Tilaisuuksien järjestäminen ja niihin osallistuminen käynnistivät aitoa yhdessä tekemisen meininkiä. Paikallisten alustajien esitykset olivat erinomaisia. Keskustelut olivat vilkkaita, iloisen innostuneita ja kritiikki rakentavaa. Kiitokset myös medialle. Tilaisuuksissa tehtiin yli 30 haasta elua. Erityisesti alue- ja paikallisradiot pitivät aihe a esillä ansiokkaasti. Saimme todisteen, e ä media kyllä kertoo positiivisista asioista. Meille maan kiertäjille maakuntaralli oli henkilökohtaisesti rankka, mu a unohtuma oman upea kokemus. Suomi on kaunis maa ja täällä asuu ihania ihmisiä! Odotamme, e ä ministeriöissä suhtaudutaan vakavasti niihin viesteihin, joita maakuntien ihmiset ovat pyynnöstä ja tositarkoituksella kau amme väli äneet. Valtakunnallisilla Ympäristökasvatuspäivillä Turussa Harja ulan kartanossa Anna-Liisa Kiiskinen Jani Karjalainen

6

7 SISÄLLYS 1 Maakuntarallilla vauhtia ympäristökasvatusyhteistyölle Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön vankat perusteet Ympäristökasvatus hallitusohjelmassa Kestävä kulutus ja tuotanto-ohjelma Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston strategia Opetusministeriön strategia Ympäristöhallinnon viestintästrategia ja ympäristökasvatuksen kehi ämissuunnitelma Nuorisolaki ja asetus Muu kehitysohjaus Maakuntarallin yhteinen anti Rallista julkaisuksi Mitä ympäristökasvatus on ja miksi se on tärkeää? Miten ympäristökasvatusta pitäisi kehi ää? Osallistumista ja kansalaisvaiku amista lisä ävä Ympäristökasvatusta elinikäisesti Perustyötä ja profiilin nostoa Avainasemassa opetussuunnitelmat ja ope ajien koulutus Tutkimusta tarvitaan Hyviksi havai uja toimintatapoja Tärkeitä oheiskasva ajia ja kumppaneita Aihealueita, joita halu iin korostaa Resurssit ja rahoitus Maakuntarallin anti alueittain Kaakkois-Suomi Lounais-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Uusimaa Keski-Suomi Häme Pirkanmaa Länsi-Suomi Etelä-Savo Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa Lappi...35 Suomen ympäristö

8 5 Yhteenveto Johtopäätökset Toimenpide-esitykset Tarvi avat päätösprosessit Eduskunta ja valiokunnat Opetusministeriö Ympäristöministeriö Muut ministeriöt, aluehallinto ja kunnat Julkistaminen, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi...41 Kirjallisuus...43 Liitteet Suomen ympäristö

9 1 Maakuntarallilla vauhtia ympäristökasvatusyhteistyölle Ympäristökasvatusta kehitetään Suomessa nyt voimakkaammin kuin koskaan aiemmin. Tilanteeseen ovat vaiku aneet niin yksi äisten ihmisten arvomaailmasta kumpuava sosiaalinen tilaus kuin kansainväliset ja kansalliset sopimukset. Parhaillaan on käynnissä useita rinnakkaisia valtakunnallisia ja alueellisia prosesseja, jotka luovat, lisäävät ja ohjaavat ympäristökasvatusta sekä sen toimintaedellytyksiä aivan uudella tavalla. On selvästi nähtävissä, e ä ollaan menossa kohti uu a ympäristöpolitiikan ja -aja elun linjaa, jossa aiempaa vahvemmin korostuvat ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä alueellinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämän ainutlaatuisen ajankohdan hyödyntämisessä on keskeistä toisiaan tukevien kehi ämisprosessien yhteensovi aminen ja koordinointi. Osana kuva uja prosesseja, järjeste iin Helsingin Säätytalolla ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön ja kestävän kehityksen parissa toimivien järjestöjen kuulemistilaisuus (Liite 1). Tilaisuuden kutsujina toimivat ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ja kul uuriministeri Tanja Saarela. Tilaisuudessa keskusteltiin ministerien aloi eesta o aa ympäristökasvatukseen lii yvät hankkeet toimialojensa yhteiseksi painopisteeksi. Lisäksi tavoi eena oli edistää sellaisten ajankohtaisia ympäristökysymyksiä käsi elevien hankkeiden syntymistä, jotka edistävät nuorten aktiivista kansalaisuu a, etsivät uusia toimintamalleja ympäristövastuulliselle ajattelulle sekä vahvistavat nuorten kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan. Yksi kuulemistilaisuuden keskeisimpiä havaintoja oli, e ä vaikka luonto- ja ympäristökasvatustoimintaa järjestävät ansiokkaasti useat eri tahot, on toimijoiden välisessä yhteistyössä paljon kehi ämistä. Lisäksi toimintaan ohjatut vähäiset ja hajallaan olevat resurssit eivät ole mahdollistaneet pysyvien ja koko valtakuntaan soveltuvien toimintamallien kehi ymistä. Tode iin, e ä ensi vaiheessa jo alan toimijoiden kesken järjeste ävät alueelliset kuulemis- ja yhteistyötilaisuudet voisivat edistää tavoi eiden mukaisten hankkeiden syntymistä ja hajallaan olevien resurssien yhdistämistä. Väli ömästi yhteisen tilaisuuden jälkeen nuorisokeskusten ja alueellisten ympäristökeskusten edustajat kokoontuivat suunni elemaan jatkotoimia. Keskustelun tuloksena pääte iin käynnistää vielä vuoden 2005 aikana ympäristökasvatuksen alueellisten kuulemistilaisuuksien sarja. Hankkeen suunni elijoiksi ja toteu ajiksi määrä iin ympäristöministeriön edustajana ympäristökasvatuksen valtakunnallinen koordinaa ori, kasvatustieteen tohtori, erikoistutkija Anna-Liisa Kiiskinen Keski- Suomen ympäristökeskuksesta ja opetusministeriön edustajana toiminnanjohtaja Jani Karjalainen Suomen Nuorisokeskukset ry:stä. Tehtävä tuli hoitaa virkatyönä. OPM myönsi rahoitusta matka- ja muihin järjestämiskuluihin (Liite 2). Hankkeelle anne iin nimeksi Maakuntaralli. Suomen ympäristö

10 8 Suomen ympäristö Maakuntaralliksi nimetyt 13 tilaisuu a toteute iin nuorisokeskusten ja alueellisten ympäristökeskusten yhteistyönä elo syyskuun aikana 2005 (Liite 3). Tilaisuuksiin kutsu iin ja osallistui ka ava joukko kunkin alueen ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön sekä kestävän kehityksen parissa toimivia järjestöjä, organisaatioita ja henkilöitä. Keskusteluissa esille tulleista yhteistyö-, hanke- ja muista kehi ämisehdotuksista pääte iin koota yhteenveto, joka luovute aisiin ministeriöille. Tarkoitus oli, e ä ympäristö- ja opetusministeriöiden rahoitusta voisi saada kehi ämishankkeisiin jo vuodesta 2005 alkaen. Tämä julkaisu on selvitys Maakuntarallissa esille nousseita havainnoista, linjauksista ja toimenpiteistä, jotka esitetään huomioitavaksi ympäristökasvatuksen kansallisessa kehi ämistyössä. Lisäksi julkaisun tavoi eena on tiedo aa ympäristökasvatustoimijoille niistä ideoista, toimintamalleista ja kehi ämisohjelmista, joita he voivat hyödyntää oman tärkeän työnsä toteu amisessa. Tässä ympäristökasvatuksella tarkoitetaan samaa kuin kestävän kehityksen kasvatus.

11 2 Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön vankat perusteet 2.1 Ympäristökasvatus hallitusohjelmassa Ympäristökasvatuksen kehi ämisessä saavute iin kuluvan vuosituhannen ensimmäinen merkkipaalu, kun ympäristöjärjestöt tekivät Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran ja ympäristöhallinnon tuella kirjallisen aloi een vuoden 2003 hallitusneuvottelijoille. Aloi een ansiosta nykyisen hallitusohjelman Ympäristöpolitiikka -luvussa mainitaan ensimmäisen kerran ympäristökasvatuksen edistäminen. Linjaus on merki ävä tuki ympäristökasvatuksen kehi ämiselle ja sitä voidaan pitää lähtölaukauksena useille viimeaikaisille kehi ämistoimille. (Hallitusohjelma 2003.) 2.2 Kestävä kulutus ja tuotanto-ohjelma 2005 Toinen merki ävä saavutus oli hallitusohjelman mukaisesti syksyllä 2003 kootun Kestävä kulutus ja tuotanto -toimikunnan (KULTU) julkaisema ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi Vähemmästä enemmän ja paremmin (2005). Ohjelman toimenpide-ehdotuksissa on esite y kasvatuksen ja koulutuksen kehi ämiseksi seitsemän kohtaa (toimenpide-ehdotukset 61-67). Tässä niistä nostetaan esille neljä alueellisesti ja paikallisesti haastavinta. Kaikki ohjelmassa mainitut vastuutahot ovat omalta osaltaan sitoutuneet ohjelman toimeenpanoon. Tämän julkaisun havainnot tukevat niiden kaikkien jalkau amista ja toimeenpanoa. Suomen ympäristö

12 I. Tuetaan nuorten aktiivista kansalaisuu a sekä etsitään toimintamallia ympäristövastuulliselle aja elulle nuorisotyössä OPM:n ja YM:n kehi ämishankkeilla. Vastuutahoiksi on nime y OPM, OPH, YM, Suomen Akatemia, Sitra ja korkeakoulut (toimenpide 63). II. Tehostetaan alueellisten ympäristökeskusten toimintaa kestävää kulutusta ja tuotantoa tukevassa kasvatuksessa ja verkostoinnissa siten, e ä ne koordinoivat ja kehi ävät keskeisten toimijoiden yhteistyötä (kierrätyskeskus, nuorisokeskus, ympäristökoulu, luontokoulu, koulu, luontokeskus tms.) Verkostosta vastaavat opetushallinto ja ympäristöhallinto yhdessä. Verkostolle keskitetään lisää resursseja lähialueensa kestävän kehityksen hankkeiden kehi äjinä ja edistäjinä. Vastuutahoiksi on nime y OPM ja YM ja muiksi toimijoiksi OPH, MMM, MH, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristöjärjestöt sekä kulu ajajärjestöt (toimenpide 67). III. Kannustetaan päiväkoteja, peruskouluja, toisen asteen oppilaitoksia ja korkeakouluja hoitamaan suunnitelmallisesti ympäristöasiansa esim. jonkin ympäristöjärjestelmän tai -sertifikaatin avulla. Varmistetaan, e ä ympäristökasvatuksen ohjelmien ja ympäristösertifioinnin kehi ämiseen ja ylläpitämiseen on resursseja organisoimalla toiminta taloudellisesti kestävälle pohjalle hallinnonalojen yhteistyöllä. Kannustetaan oppilaitoksia ja korkeakouluja laatimaan oman organisaationsa kestävän kehityksen toimintasuunnitelma, jossa myös otetaan huomioon kestävät tuotantoja kulutustavat. Vastuutahoiksi on asete u OPM, OPH, YM, SYKE, alueelliset ympäristökeskukset ja ympäristöjärjestöt (toimenpide 64). On selvää, e ä tästä haasteesta päiväkodit, koulut ja oppilaitokset eivät selviä ilman monenlaisten yhteistyökumppanien asiantuntija- ja muuta resurssiapua. IV. Käynnistetään viestintäkampanjoita, joilla parannetaan kulu ajien valmiuksia ja halukkuu a tehdä kestävyy ä edistäviä valintoja. Tuotetaan materiaalia, joka selvi ää kansalaisille heidän oikeuksiaan ja vastuutaan ympäristöasioissa. Vastuutahoiksi on nime y KTM, OPM, YM, LVM, alueelliset ympäristökeskukset ja kunnat, ympäristöjärjestöt ja kulu ajajärjestöt (toimenpide 65). Kyseessä on elinikäinen ympäristökasvatus, joka koskee kaikkia ikäluokkia ja kaikissa yhteiskunnan rooleissa toimivia. Myös alue- ja paikallistasolla vaiku avuu a ja tuo avuu a saavutetaan kokoamalla eri toimijoiden voimavaroja yhteisiin kampanjoihin. Myös monet muut KULTU -ohjelman toimenpide-ehdotukset ovat alueellisestikin kiintoisia, mu a koskevat enemmän yksi äisiä toimijoita. Niihin kanna aa perehtyä myös alueellisessa kehi ämisessä. (Vähemmästä enemmän ja paremmin 2005.) 10 Suomen ympäristö

13 2.3 Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston strategia Kolmas merki ävä ympäristökasvatuksen voi o oli koulutusjaoston perustaminen hallituksen Kestävän kehityksen toimikuntaan vuosiksi Tarve lähti liikkeelle syksyllä 2003 ympäristöhallinnosta ministeriön alueelliste ua ympäristökasvatuksen valtakunnalliset koordinointi- ja asiantuntijatehtävät Keski-Suomen ympäristökeskukseen. Jaoston perustamisprosessi käynniste iin Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran kau a. Myös opetushallitus toimi asiassa aktiivisesti. Koulutusjaostossa ovat eduste uina valtakunnan merki ävimmät ympäristökasvatusvaiku ajat. Puheenjohtajana toimii Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos ja varapuheenjohtajana Anna-Liisa Kiiskinen. Koulutusjaoston Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille (2006; hyväksy iin toimikunnassa Strategia sai toimikunnalta kiitosta mm. holistisuudesta ja konkree isuudesta. Toimikunta halusi koulutusjaoston linjaukset sisällyte äviksi omaan Kansalliseen kestävän kehityksen strategiaansa (Kohti kestäviä valintoja 2006; Sen sivuilla todetaan yksiseli eisesti: Kansallisessa kestävää kehitystä edistävässä kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa (2006) esite yjä kehi ämiskohteita toimeenpannaan Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Strategia käsiteltiin toimikunnassa , sovi iin vietäväksi hallituksen hyväksy äväksi ja sen jälkeen eduskuntaan ja valiokuntiin. Näin ympäristökasvatuksen, -koulutuksen ja valistuksen linjaukset ovat saaneet korkeimman mahdollisen kansallisen statuksen. Suomen ympäristö

14 Koulutusjaoston strategia luo kipeästi kaivatut valtakunnalliset raamit. Samalla se ase aa alue- ja paikallistason yhteistyön kehi ämiselle merki äviä haasteita. Niistä nostetaan tässä esille kaikille maakunnille yhteiset kehi ämiskohteet tiivistetysti: I. Jatketaan alueellisten yhteistyöryhmien kokoamista. Yhteistyöryhmät laativat vuoden 2006 loppuun mennessä alueelliset toiminta- ja kehi ämissuunnitelmat ja etsivät kehi ämiskeskuksiksi profiloituvia yksiköitä. Luodaan alueellisesti ka ava kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen kehi ämiskeskusverkosto. Kehi ämiskeskukset toimivat alueellisina osaamiskeski yminä ja keräävät ja väli ävät kehi ämisideoita. (strategian kehi ämiskohde 6) II. Vahvistetaan paikallista yhteistoiminnallisuu a kestävän kehityksen osaamisen kartu amiseksi. Vahvistetaan yhteistyötä päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kesken sekä niiden yhteyksiä luonto- ja ympäristökouluihin ja muihin toimijoihin. (kehi ämiskohde 7) III. Laajennetaan oppimisympäristöjä yhteiskuntaan kehi ämällä paikallistasolla päivähoidon ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden välisiä yhteistyömalleja. Pyritään mahdollistamaan lasten, nuorten ja aikuisopiskelijoiden osallistuminen paikalliseen kehi ämistoimintaan. Tavoi eena on, e ä vuonna 2014 kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on toimivia yhteistyömuotoja koulun ulkopuolisen tahon kanssa. (kehi ämiskohde 10) IV. Levitetään ja vakiinnutetaan tuloksellisiksi havai uja osallistumis- ja vaiku amistapoja koulutusorganisaatioissa ja luodaan uusia. (kehi ämiskohde 11) V. Laaditaan kaikkiin koulutusorganisaatioihin oma kestävän kehityksen ohjelma vuoteen 2010 mennessä. Vuoteen 2014 mennessä 15 %:lla päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista on myös ulkoinen tunnus tai sertifikaa i. (kehi ämiskohde 12) Lisäksi strategia sisältää lukuisia kehi ämiskohteita, jotka ovat tärkeitä yksi äisten alueellisten toimijoiden (esim. korkeakoulut, järjestöt) kannalta. Konkree isia toimenpide-ehdotuksia löytyy strategian toimeenpanosuunnitelmasta. 12 Suomen ympäristö

15 2.4 Opetusministeriön strategia Opetusministeriö valmisteli oman hallinnonalansa strategian Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa (2006). Se on kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Strategialla halutaan nostaa kestävä kehitys koulutuspolitiikan tärkeäksi painopisteeksi. Myös siihen sisältyvät tärkeimmät edellä (luvuissa 2.2 ja 2.3) kuvatuista toimenpide-esityksistä. Kumppanuudet, erilaiset yhteistyömallit ja verkostot sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen nousevat suositusten kärkeen. Strategian julkistamisen yhteydessä Kansallismuseolla järjestetyssä korkean tason kutsuseminaarissa useissa puheenvuoroissa kuten myös puheenjohtajan, professori Tapani Markkasen loppuyhteenvedossa koroste iin, e ä kestävä kehitys ja siihen tähtäävä kasvatus eivät etene missään organisaatiossa läpäisevästi, itsestään, vaan tarvitaan selkeitä vastuutahoja ja vastuuhenkilöitä pitämään asiaa esillä ja puhumaan sen puolesta. 2.5 Ympäristöhallinnon viestintästrategia ja ympäristökasvatuksen kehittämissuunnitelma Ympäristöministeriön hallinnonalan viestintästrategiassa (Kiinnostavasti, vaiku avasti, innostavasti!, 2006) linjataan jo heti ensimmäisissä virkkeissä tulevaisuuden suunta ja painopisteet: tiedollisen ohjauksen merkitys kasvaa entisestään suhteessa lainsäädännölliseen ja taloudelliseen ohjaukseen. Ympäristöhallinto toimii myös yhä enemmän yhteistyössä lukuisten sidosryhmien kanssa. Siksi on kye ävä lisäämään ja parantamaan vuorovaikutusta ja katso ava oman hallinnonalan vastuulla olevia kysymyksiä yli organisaatiorajojen, mikä synny ää tarpeen hakea monenlaisia kumppaneita, linjataan strategiassa edelleen. Tämä tarkoi aa viestinnän, kasvatuksen, valistuksen, koulutuksen ja kaikenlaisen vuorovaikutuksen vahvistamista. Niinpä se edelly ää yhä tiiviimpää yhteistyötä myös opetushallinnon kanssa niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Tarkemmin ympäristöhallinnon kasvatustehtävän linjauksia konkretisoidaan Ympäristökasvatuksen kehi ämissuunnitelmassa, joka julkistetaan syksyllä Sen painopisteet on sovite u yhteen sekä edellä kuva ujen kansallisten strategioiden tärkeimpien kehi ämiskohteiden e ä hallinnon viestintästrategian kanssa. Suomen ympäristö

16 2.6 Nuorisolaki ja asetus Ympäristökasvatuksen sekä siihen lii yvän yhteistyön edistäminen saa vahvaa tukea myös voimaan astuneista nuorisolaista (72/2006) sekä nuorisotyötä ja -politiikkaa ohjeistavasta asetuksesta (103/2006). Yksi säädösten keskeisimmistä tavoitteista on nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen, arvolähtökohtanaan ympäristön ja elämän kunnioitus. Ympäristökasvatuksen valtakunnallisen kehi ämisen edellytyksenä olevaan hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ohjaa mm. asetus nuorisopolitiikan kehi ämisohjelmasta, jonka valmisteluun velvoitetaan osallistumaan myös ympäristöministeriö. Itse nuorisotyön toimijoita kutsutaan mukaan nuorten ympäristökasvatukseen usealla säädöskohdalla; järjestösektoria ohjataan toiminnallaan toteu amaan lain tarkoitusta ja lähtökohtia, nuorten ympäristökasvatus määritetään kuuluvan kuntien nuorisotyöhön, valtakunnallisia nuorisokeskuksia ohjeistetaan palvelemaan mm. luontokoulutoimintaa sekä toimimaan tarvi aessa nuorisotyön (ml. ympäristökasvatus) alueellisena kehi ämiskeskuksena. 2.7 Muu kehitysohjaus Näiden seitsemän perusasiakirjan lisäksi ympäristökasvatuksen kehi ämistä ja toteu amista ohjaa muu lainsäädäntö, joka luo ympäristökasvatukselle monesta suunnasta vankat perusteet. Merki ävimpiä ovat opetus- ja ympäristöhallintoa koskevat lait ja asetukset sekä laki kuntien ympäristönsuojelusta, joissa kaikissa ympäristökasvatustehtävä on tode u selkeästi. Näitä on kuva u tarkemmin edellä kuvatuissa kansallisissa strategioissa. Lisäksi on syytä mainita opetussuunnitelmien perusteet. Niissä kestävän kehityksen kasvatus on yksi aihekokonaisuus, jonka opetus on yhtä pakollista kuin muidenkin aihekokonaisuuksien. 14 Suomen ympäristö

17 3 Maakuntarallin yhteinen anti 3.1 Rallista julkaisuksi Maakuntarallin 13 aluetilaisuuteen osallistui yhteensä 234 henkilöä edustaen monipuolisesti paikallisia ja alueellisia toimijoita (Liite 4). Tilaisuuksien puheenjohtajana toimi Kiiskinen, muistiinpanoista ja materiaalien tallennuksesta vastasi Karjalainen. Tilaisuuden avauspuheenvuoroissa kuva iin hankkeen organisointi ja tausta (Liite 5) sekä sisällölliset perustelut ja tavoi eet (Liite 6). Sen jälkeen kuultiin paikallisilta alustajilta pyydetyt puheenvuorot. Aikaa keskustelulle vara iin runsaasti. Keskusteluja ei rajoite u, vaan halu iin herkin korvin kuulla paikallista ääntä ja kannustaa osallistujia keskinäiseen kokemusten, ajatusten ja ideoiden vaihtoon. Tässä onnistu iinkin erinomaisesti. Keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa riippuma a siitä oliko paikalla muutaman hengen joukko vai useita kymmeniä osallistujia. Keskusteluja ei raja u myöskään pelkkiin hankkeisiin, vaan ympäristökasvatuksen kehi ämistarpeita ja -mahdollisuuksia luoda iin kokonaisvaltaisesti, syvällisesti ja laajasti. Ensimmäisen vaiheen merki ävin anti tilaisuuksista oli järjestäjien välisen yhteistyön käynnistyminen tai jo toimivan vahvistuminen sekä paikallisten toimijoiden kohtaaminen. Tilaisuus toisensa jälkeen koe iin hämmästystä siitä, kuinka paljon toimijoita alueilla on ja kuinka vähän on tiede y toisista ja toisten tekemisistä. Toisessa vaiheessa kaikki aluetilaisuuksiin osallistuneet saivat käy öönsä sekä omat e ä muista tilaisuuksista laaditut muistiot (www.oyk.fi/maakuntaralli ). Tilaisuuksissa koo iin myös tiedot siitä, millaista toimintaa, tuo eita ja palveluja kelläkin on tarjolla. Näin varmiste iin hyvien ideoiden ja käytäntöjen saanti väli ömästi yhteiseen käy öön. Kaikkea saatua materiaalia ei voida esitellä tässä, vaan luvussa 4 kuvataan maakunni ain, mitä tilaisuuksissa sovi iin jatkotoimenpiteiksi ja miten yhteistyö on edennyt. Maakuntarallin anti koo iin muistioksi, joka julkiste iin ympäristöministeriössä järjestetyssä tiedostustilaisuudessa ja seminaarissa. Erityisesti kuultiin maakuntien ihmisten näkemyksiä. Elokuussa maakuntakohtaiset tiedot päivite iin. On hyvä muistaa, e ei tämä julkaisu voi olla ka ava esitys kaikesta mitä maakunnissa on meneillään tai ketkä kaikki arvokasta työtä tekevät. Esimerkinomaisuudessaankin katsaus on kuitenkin ka avin tähän mennessä tehty. Seuraaviin lukuihin on koo u painokkaimmin esille nousseita sisältöjä kaikille yhteisiksi teemakokonaisuuksiksi. Suomen ympäristö

18 3.2 Mitä ympäristökasvatus on ja miksi se on tärkeää? Ympäristökasvatusta vai kestävän kehityksen kasvatusta? Käsi einä ympäristökasvatusta ja kestävän kehityksen kasvatusta tai kestävää kehitystä edistävää kasvatusta/ koulutusta voidaan käy ää rinnakkain, sillä ympäristökasvatus sisältää nykyisin kaikki kestävän kehityksen osa-alueet. Useimmille ympäristökasvatus on käsi eenä yksinkertaisempi ja helpompi. Käsi een määri elystä riippuma a ympäristökasvatuksessa on aina ollut punaisena lankana ee isyys. Ympäristökasvatus on siis aina vahvasti arvokasvatusta. Ympäristökasvatus sisältää sekä aineelliseen, henkiseen e ä sosiaaliseen ympäristöön lii yvää kasvatuksellista toimintaa. Kasvatuksellista toimintaa ovat ammattikasva ajien työ päivähoidossa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä yhteiskunnan eri toimijoiden toteu ama valistus, koulutus, ohjaus, neuvonta, tiedotus, vuorovaikutus ja yhteistyö, jonka päämääränä on edistää kestäviä elämäntapoja yhteiskunnassa. Lapsille ja nuorille tulee tarjota tunnetasolla kokemuksia, elämyksiä ja oivalluksia perustaksi ympäristöherkkyyden ja positiivisen luonto- ja ympäristösuhteen kehi ymiselle. Herkkyyden ja rakkauden syntymiseen ei ole muuta tietä kuin viedä lapset ja nuoret ulos koululuokista luontoon ja kohdata ympäristö yhdessä, omakohtaisesti eläen ja kokien. Kun mennään ulos luokasta, silloin homma toimii. Ihminen on osa luontoa ja ympäristöään. Ympäristökasvatus on osa nuorten identitee ikasvatusta. Kasvatuksella on tuote ava ihmisiä, jotka voivat vaiku aa paikallisesti omaan ympäristöönsä. Ympäristökasvatuksen kehi ämistyölle tarvitaan yksi yhteinen valtakunnallinen juoni: entistä enemmän jämäkkyy ä ja yhteistä näkemystä siitä minne ollaan menossa. Tarvitaan valtakunnallinen toimintamallikaavio, joka on ehto myös aluetason kehi ämiselle. Tämä edelly ää valtakunnallista koordinointia. Yhteistyön linjausten on lähde ävä ylhäältä, opetus- ja ympäristöhallinnon yhteistyöstä. Tarvitaan entistä selkeämpää päämäärätietoisuu a ja sen kau a jämäkämpää ote a. Ympäristön puolesta toimimista tulisi selkeästi suunnata korjaamisesta ja valvomisesta ongelmien ennaltaehkäisyyn. Erityisen tärkeää ympäristökasvatus on siksi, e ä se ennaltaehkäisee ihmisen ja ympäristön pahoinvointia. Kaikki mikä ennaltaehkäisee pahoinvointia, lisää hyvinvointia: niin aineellista, henkistä kuin sosiaalistakin. Tarve a ympäristökasvatusta tukeville ja edistäville toiminnoille on huoma avasti enemmän kuin tarjontaa. 3.3 Miten ympäristökasvatusta pitäisi kehittää? Osallistumista ja kansalaisvaikuttamista lisättävä Kouluissa painopiste ä on muute ava tiedon jakelusta omaan tekemiseen omassa lähiympäristössä, nyt käytännöt ovat usein liian ope avaisia. Tietoa tarvitaan, mu a ei pelkästään faktapaino eisesti tuijo amalla luontopolulla informaatiotauluja, vaan enemmän toiminnallisuu a, omaa tekemistä, tutkimista ja vaiku amista. Tulisi kehi ää toimintamalleja, jotka tukevat nuorten keskustelua omista ympäristöhavainnoista (www-sivut, keskustelupalstat, hälytyspuhelin ) ja au avat nuoria vaiku amaan tekemiinsä havaintoihin (kansalaisaloi eet, omat ympäristöteot). Lasten ja nuorten pystyvyyden tunne a tulee vahvistaa: jokainen voi vaiku aa omaan 16 Suomen ympäristö

19 ympäristöönsä. Ympäristövastuulliset elämäntavat ovat osa aktiivista kansalaisuu a ja ympäristökasvatus aktiivisen kansalaisuuden tukemista Ympäristökasvatusta elinikäisesti Ympäristökasvatusta on väl ämätöntä kohdentaa kaikenikäisille, ei vain lapsille ja nuorille. Eri sukupuolten aktivoinnissa huomioitava, e ä eri asiat kiinnostavat eriikäisiä. Erityisen tärkeä kohderyhmä ovat vuotiaat. Vaikutusten on havai u olevan suurimpia ala-asteikäisissä. Välissä on yksi nuorten aikuisten kadote u sukupolvi. Joidenkin mielestä lapset ja nuoret ovat ensisijainen kohde ja aikuiset toissijainen; joidenkin mielestä päinvastoin. Johtopäätös: molemmat tärkeitä. Aikuiset ovat tärkeä kohderyhmä myös siksi, e ä heidän asenteensa ja mallinsa siirtyvät lapsille Perustyötä ja profiilin nostoa Omat ympäristökriteerit ja -sertifioinnit arkitoimien järjestämiseksi ovat edellytys ympäristökasvatuksen usko avalle ja vaiku avalle toteu amiselle. Ympäristökasvatusta toteute aessa on tärkeää toimia koko ajan ympäristövastuullisesti. Myös perustyö (opetus kouluissa, viranomaistyö virastoissa, järjestötyö järjestöissä) on saatava kestävän kehityksen periaa eita edistäväksi. Tätä voidaan terävöi ämää ja vauhdi aa yksi äisillä projekteilla, kampanjoilla ja hankkeilla. Niiden väliin tarvitaan ohjelmia (esim. ympäristöohjelmat ja -järjestelmät), joilla perustoimintoja kehitetään ja vakiinnutetaan pitkäjänteisesti kestävälle pohjalle. Vihreä Lippu -ympäristöjärjestelmä on koe u eri äin hyväksi ja monen ikäisille sopivaksi ympäristökasvatusmalliksi Avainasemassa opetussuunnitelmat ja opettajien koulutus Ympäristökasvatuksen aseman säilyminen ja vahvistaminen opetussuunnitelmissa on kaikkein ratkaisevin asia. Se ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan konkree isia kehi ämistoimenpiteitä. Opetussuunnitelmissa tulisi enemmän keski yä johonkin. Nykyisin vaatimusten toteu aminen on ajallisesti mahdotonta, koska tulisi ope aa kokemusten ja tekemisen kau a. Opetushallitus ohjaa ja rahoi aa ope ajien henkilöstökoulutusta. Siksi on yrite ävä vaiku aa siihen ympäristökasvatuksen painoarvon lisäämiseksi sekä opetussuunnitelmissa e ä ope ajainkoulutuksessa. Erityisen tärkeää ympäristökasvatuksen asema on ammatillisessa koulutuksessa, jo a opitaan toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti eri ammateissa. Ope ajat tarvitsevat lähi- ja täsmäkursseja, koulu ajina paikalliset ja alueelliset osaajat, joilla tieto-taitoa on runsaasti Tutkimusta tarvitaan Ympäristökasvatuksen tutkijayhteistyötä tulisi tiivistää ja ympäristöön lii yvää muuta tutkimusta tulisi ohjata ympäristökasvatuksen kehi ämiseen. Tärkeinä pide yjä tutkimuskohteita ovat: ympäristökasvatuksen osuus maakunnallisissa kul uuriympäristö-ohjelmissa, ope ajien vaikutusmahdollisuudet koulujen jätetuotannon vähentämisessä ja eri ympäristökasvatusmenetelmien vaiku avuuden selvi äminen. Opiskelijoiden harjoi elujaksojen ja opinnäytetöiden hyödyntäminen on tärkeä lisävoimavara. Suomen ympäristö

20 3.4 Hyviksi havaittuja toimintatapoja Verko uminen on kehi ämisen edellytys. Välte ävä älä tule minun tontille -asenteita. Yhteistyömalleissa huomioitava toiminnan mi akaava: maakunnan toimijoille tarkoitetusta toiminnasta tiedotetaan maakunnan tasolla, valtakunnan asioista valtakunnan verkostoissa. Paikallinen yhteistyö on avainsana. Alueellisen yhteistyön on noustava alueen luontaisista lähtökohdista. Alueellinen yhteistyöorganisaatio on väl ämätön: tietotaito alueen ympäristökasvatuksesta, toimisi tukkuna, väli äisi tietoa ja palveluja kouluille ja muille tarvitsijoille, loisi kokonaisnäkemystä ja kehittämislinjoja. Aluetasolla tärkeää muodostaa yhteinen näkemys siitä, mitä ympäristökasvatus on. Asete ava oma tietämys toisten käy öön. Lounais-Suomessa ympäristökasvatusverkosto Haavi on esimerkillinen vaikuttaja, jonka toiminta on laajentumassa. Maakunnallisesti merki ävä ympäristökasvatuksen ohjauskeino ovat maakunnalliset ympäristöohjelmat, joista hyviä kokemuksia on saatu mm. Etelä-Savossa. Ope ajat tarvitsevat arkeensa tukea erilaisilta kumppaneilta. Nyt ope ajat ovat liian yksin, oman innostuksen ja osaamisen varassa. Tärkein kysymys kuuluu: Miten saataisiin ope ajille enemmän hyötyä ja lisävahvistusta päivi äiseen ympäristökasvatustyöhön? Kaikenlainen oppilaitosyhteistyö on tode u hedelmälliseksi malliksi ympäristökasvatuksen toteutuksessa. Valtakunnallisten nuorisokeskusten ja alueellisen ympäristökeskuksen yhteistyö on koe u toimivaksi malliksi mm. Pohjois-Savossa. Nuorisokeskuksilla on valmiit kontaktit nuoriin ja nuorisotoimijoihin sekä valmiit fyysiset pui eet ja yhteys luontoon. Nuorisokeskusten kau a on luontevaa integroida erilainen luonnossa tapahtuva tekeminen ja ohjelmapalvelut osaksi ympäristökasvatustoimintaa, lisäksi keskusten ja oppaiden sekä ope ajien yhteistyö avaa kanavia ympäristökasvatuskoulutukselle. Valtakunnallisilla nuorisokeskuksilla on edellytyksiä kehi yä alueensa ympäristökasvatuskoordinaa oreiksi ja osaamiskeskuksiksi, kehitystyö vaatii kuitenkin henkilöstön lisäresursointia. Ympäristökeskusten resurssit kasvatustehtävään ovat liian vähäiset; tiedo ajan voimavarat ympäristökasvatukseen kapeana siivuna eivät riitä. Jokaiseen maakuntaan tarvitaan oma ympäristökasvatuskoordinaa ori. Yksi hyvä yhteistyömalli ympäristökeskuksen ja koulujen välillä on luokkien osallistuminen ja tutustuminen maastotyöntekijöiden työhön; kouluille tietoa mahdollisuuksista. Luonto- ja ympäristökoulut ovat eri äin tärkeitä toimijoita ympäristökasvatuksessa. Ne tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja käytännön toteu amiselle. Pitkäjänteisyy ä kävijöiden näkökulmasta syntyy esim. kummiluokkatoiminnalla. Tarvitaan koulutusmalli luontokoulunope ajan tutkinnosta; kehitystyö on käynniste y Turun yliopistossa. Luontokouluverkosto on aivan liian harva sekä suhteessa käy äjien tarpeisiin e ä verra una muihin pohjoismaihin. Erinomaisetkin toimintamallit ovat vaarassa hiipua tai loppua pitkäjänteisen rahoituksen puu uessa. Oppimateriaalipuolella kaivataan valmiita opetuspake eja eri teemoista (metsä, vesi jne.) Erityisesti kaiva iin paikallisuuteen perustuvia materiaaleja ja opetuspake eja. Moderneina ideoina esille tuli myös kuvi eellinen elokuva/tv-sarja nuorille, samoin luonnonsuojeluaiheiset tietokonepelit nuorille (internetversio). Tietoa ympäristöhallinnon verkkosivujen kau a arvostetaan. Metsähallituksen toimijoiden kokemusten mukaan: Mitä valmiimpaa tarjotaan, sitä helpommin tullaan ja osallistutaan. Usein toistunut näkemys oli, e ä valmiita materiaaleja ja opetuspake eja on jo runsaasti; tärkeää on niiden jakelun kehi äminen esim. maakuntatasoisen wwwsivuston kau a (joita on jo useita olemassa). Menetelmissä tärkeänä pide iin pitkäjänteisyy ä ja suunnitelmallista etenemistä ikävaiheesta toiseen. Ketju päivähoito -> alaluokat -> yläluokat -> lukio/ammatillinen koulutus ei saa katketa missään vaiheessa. Hyväksi koe uja toimintamalleja löy- 18 Suomen ympäristö

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset ympäristökasvatusverkostot Vihreä lippu ohjelman alueelliset edistäjät Luonto- ja

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

LYKE Luonto- ja Ympäristökasvatusta sekä KEstävän elämän kasvatusta tukeva verkosto

LYKE Luonto- ja Ympäristökasvatusta sekä KEstävän elämän kasvatusta tukeva verkosto LYKE Luonto- ja Ympäristökasvatusta sekä KEstävän elämän kasvatusta tukeva verkosto LYKE lykkii Suomea kohti kestävää tulevaisuutta Luonto- ja ympäristökoulut tukevat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Jyväskylä, Mankola, 24.9.2013

Jyväskylä, Mankola, 24.9.2013 Jyväskylä, Mankola, 24.9.2013 Kuntatyön merkitys valtakunnallisessa hyvinvoinnin rakentamisessa Anna-Liisa Kiiskinen, KT, kehittämispäällikkö, ympäristökasvatuksen valtakunnallinen koordinointi ja kehittäminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Suomen. Nuorisokeskukset

Suomen. Nuorisokeskukset Nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä valtakunnalliset Nuorisokeskukset 10 keskusta Koko kattava verkosto Yhteinen toimipiste ja yhdistys Helsingissä linnassa Taustaa ETYK-kokous 1975: miten

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen 25.5.2011 Se on mahdollista! Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategiaa toteutetaan jo Miten me sen teimme VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan!

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Suunnitelma kestävän kehityksen kasvatuksen strategioiden toteuttamiseksi päiväkodeissa, koulussa ja oppilaitoksissa Keski-Suomessa Keski-Suomen ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012

Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012 Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012 Tampereen luontokoulu Korento Elokuussa 1998 yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström asetti luontokoulua kehittelevän työryhmän, jonka esitys valmistui

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Lupauksia mukana olosta antoivat seuraavat tahot (kuhunkin ideaan seminaarissa sitoutuneet tahot on lueteltu kunkin idean kohdalla)

Lupauksia mukana olosta antoivat seuraavat tahot (kuhunkin ideaan seminaarissa sitoutuneet tahot on lueteltu kunkin idean kohdalla) Ulkona oppimisen edistämisen suunnitelmat Suunnitelmat syntyivät osallistujien ryhmätyönä 4.11.2014 Suomenlinnassa Opetussuunnitelma uudistuu - uudistuuko opetus? kutsuseminaarissa Lupauksia mukana olosta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Selostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa

Selostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa Selostus 1 (5) Selostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa Koulutuskuntayhtymän opiskelijakunta Pyro ja kuntayhtymän edustajat ovat kartoittaneet nykyisen

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 28.10.2010 1 Haasteita Uudellamaalla Uudellamaalla on paljon ympäristövastuullisuutta lisääviä toimijoita paikallisella alueellisella valtakunnallisella

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

PEFC-ryhmäsertifiointi / Itäinen sertifiointialue (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma

PEFC-ryhmäsertifiointi / Itäinen sertifiointialue (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma PEFC-ryhmäsertifiointi / Itäinen sertifiointialue (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma Kuva: Jukka Hujala 1. Johdanto 2. Kriteerin sisältö ja tarkoitus 3.

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Monta päätä on parempi kuin yksi

Monta päätä on parempi kuin yksi Monta päätä on parempi kuin yksi Case: 4V-hanke ja verkostotyöllä yhdessä toteutettu valtakunnallinen Keke Päiväkodissa -ohjelma Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin -seminaari 27.1.2012

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot