Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa"

Transkriptio

1 SUOMEN YMPÄRISTÖ Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa YMPÄRISTÖN- SUOJELU Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön kehittämissuunnitelma Anna-Liisa Kiiskinen Jani Karjalainen

2

3 SUOMEN YMPÄRISTÖ Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön kehittämissuunnitelma Kasvata Ennaltaehkäise Valvo Korjaa Anna-Liisa Kiiskinen Jani Karjalainen Jyväskylä 2006 Keski-Suomen ympäristökeskus

4 SUOMEN YMPÄRISTÖ Keski-Suomen ympäristökeskus Tutkimus ja kehittäminen Taitto: Jan Lustig Kansikuva: Jan Lustig Sisäsivujen kuvat: Anna-Kaisa Kontinaho (s. 90) ja Sami Lipponen (s.90) Julkaisu on saatavana myös internetistä: Kopijyvä, Jyväskylä 2006 ISBN (nid.) tai (sid.) ISBN (PDF) ISSN (pain.) ISSN (verkkoj.)

5 ESIPUHE Ympäristöministeriölle ja opetusministeriölle Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ja kul uuriministeri Tanja Saarela tekivät vuonna 2005 aloi een o aa ympäristökasvatuksen toimintaedellytysten kehi äminen hallinnonalojensa yhteiseksi painopisteeksi. Ministerien kutsumana järjeste iin Helsingin Säätytalolla ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön ja kestävän kehityksen parissa toimivien järjestöjen kuulemistilaisuus. Ministerit olivat itse paikalla. Tilaisuudessa sovi iin maakunnallisten yhteistyötilaisuuksien järjestämisestä vielä vuoden 2005 aikana. Vastuuhenkilöiksi nime iin kasvatustieteen tohtori, erikoistutkija Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ympäristökeskuksesta ja toiminnanjohtaja Jani Karjalainen Suomen Nuorisokeskukset ry:stä. Maakuntaralliksi nime yjen 13:n tilaisuuden sarja toteute iin syksyllä Tilaisuuksien käytännön järjestelyistä vastasivat Nuorisokeskukset ja alueelliset ympäristökeskukset yhteistyönä. Myös muita toimijoita osallistui järjestelyihin. Paljon työtä vaati paikallisten ympäristökasvatustoimijoiden yhteystietojensa kokoaminen, mikä jo osoi i hajanaisten tietojen kokoamistarpeen. Tähän julkaisuun on koo u tilaisuuksien keskeisin anti ja siitä kummunneet toimenpide-ehdotukset. Lämpimät kiitokset ministereille ja ministeriöille hankkeen käynnistämisestä. Erityisen lämpimät kiitokset kaikille niille maakuntien ihanille ihmisille, jotka tekivät Maakuntarallista unohtuma oman kokemuksen ja uuden aikakauden avauksen itselleen, toisilleen ja meille kaikille. Tilaisuuksien järjestäminen ja niihin osallistuminen käynnistivät aitoa yhdessä tekemisen meininkiä. Paikallisten alustajien esitykset olivat erinomaisia. Keskustelut olivat vilkkaita, iloisen innostuneita ja kritiikki rakentavaa. Kiitokset myös medialle. Tilaisuuksissa tehtiin yli 30 haasta elua. Erityisesti alue- ja paikallisradiot pitivät aihe a esillä ansiokkaasti. Saimme todisteen, e ä media kyllä kertoo positiivisista asioista. Meille maan kiertäjille maakuntaralli oli henkilökohtaisesti rankka, mu a unohtuma oman upea kokemus. Suomi on kaunis maa ja täällä asuu ihania ihmisiä! Odotamme, e ä ministeriöissä suhtaudutaan vakavasti niihin viesteihin, joita maakuntien ihmiset ovat pyynnöstä ja tositarkoituksella kau amme väli äneet. Valtakunnallisilla Ympäristökasvatuspäivillä Turussa Harja ulan kartanossa Anna-Liisa Kiiskinen Jani Karjalainen

6

7 SISÄLLYS 1 Maakuntarallilla vauhtia ympäristökasvatusyhteistyölle Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön vankat perusteet Ympäristökasvatus hallitusohjelmassa Kestävä kulutus ja tuotanto-ohjelma Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston strategia Opetusministeriön strategia Ympäristöhallinnon viestintästrategia ja ympäristökasvatuksen kehi ämissuunnitelma Nuorisolaki ja asetus Muu kehitysohjaus Maakuntarallin yhteinen anti Rallista julkaisuksi Mitä ympäristökasvatus on ja miksi se on tärkeää? Miten ympäristökasvatusta pitäisi kehi ää? Osallistumista ja kansalaisvaiku amista lisä ävä Ympäristökasvatusta elinikäisesti Perustyötä ja profiilin nostoa Avainasemassa opetussuunnitelmat ja ope ajien koulutus Tutkimusta tarvitaan Hyviksi havai uja toimintatapoja Tärkeitä oheiskasva ajia ja kumppaneita Aihealueita, joita halu iin korostaa Resurssit ja rahoitus Maakuntarallin anti alueittain Kaakkois-Suomi Lounais-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Uusimaa Keski-Suomi Häme Pirkanmaa Länsi-Suomi Etelä-Savo Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa Lappi...35 Suomen ympäristö

8 5 Yhteenveto Johtopäätökset Toimenpide-esitykset Tarvi avat päätösprosessit Eduskunta ja valiokunnat Opetusministeriö Ympäristöministeriö Muut ministeriöt, aluehallinto ja kunnat Julkistaminen, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi...41 Kirjallisuus...43 Liitteet Suomen ympäristö

9 1 Maakuntarallilla vauhtia ympäristökasvatusyhteistyölle Ympäristökasvatusta kehitetään Suomessa nyt voimakkaammin kuin koskaan aiemmin. Tilanteeseen ovat vaiku aneet niin yksi äisten ihmisten arvomaailmasta kumpuava sosiaalinen tilaus kuin kansainväliset ja kansalliset sopimukset. Parhaillaan on käynnissä useita rinnakkaisia valtakunnallisia ja alueellisia prosesseja, jotka luovat, lisäävät ja ohjaavat ympäristökasvatusta sekä sen toimintaedellytyksiä aivan uudella tavalla. On selvästi nähtävissä, e ä ollaan menossa kohti uu a ympäristöpolitiikan ja -aja elun linjaa, jossa aiempaa vahvemmin korostuvat ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä alueellinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämän ainutlaatuisen ajankohdan hyödyntämisessä on keskeistä toisiaan tukevien kehi ämisprosessien yhteensovi aminen ja koordinointi. Osana kuva uja prosesseja, järjeste iin Helsingin Säätytalolla ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön ja kestävän kehityksen parissa toimivien järjestöjen kuulemistilaisuus (Liite 1). Tilaisuuden kutsujina toimivat ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ja kul uuriministeri Tanja Saarela. Tilaisuudessa keskusteltiin ministerien aloi eesta o aa ympäristökasvatukseen lii yvät hankkeet toimialojensa yhteiseksi painopisteeksi. Lisäksi tavoi eena oli edistää sellaisten ajankohtaisia ympäristökysymyksiä käsi elevien hankkeiden syntymistä, jotka edistävät nuorten aktiivista kansalaisuu a, etsivät uusia toimintamalleja ympäristövastuulliselle ajattelulle sekä vahvistavat nuorten kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan. Yksi kuulemistilaisuuden keskeisimpiä havaintoja oli, e ä vaikka luonto- ja ympäristökasvatustoimintaa järjestävät ansiokkaasti useat eri tahot, on toimijoiden välisessä yhteistyössä paljon kehi ämistä. Lisäksi toimintaan ohjatut vähäiset ja hajallaan olevat resurssit eivät ole mahdollistaneet pysyvien ja koko valtakuntaan soveltuvien toimintamallien kehi ymistä. Tode iin, e ä ensi vaiheessa jo alan toimijoiden kesken järjeste ävät alueelliset kuulemis- ja yhteistyötilaisuudet voisivat edistää tavoi eiden mukaisten hankkeiden syntymistä ja hajallaan olevien resurssien yhdistämistä. Väli ömästi yhteisen tilaisuuden jälkeen nuorisokeskusten ja alueellisten ympäristökeskusten edustajat kokoontuivat suunni elemaan jatkotoimia. Keskustelun tuloksena pääte iin käynnistää vielä vuoden 2005 aikana ympäristökasvatuksen alueellisten kuulemistilaisuuksien sarja. Hankkeen suunni elijoiksi ja toteu ajiksi määrä iin ympäristöministeriön edustajana ympäristökasvatuksen valtakunnallinen koordinaa ori, kasvatustieteen tohtori, erikoistutkija Anna-Liisa Kiiskinen Keski- Suomen ympäristökeskuksesta ja opetusministeriön edustajana toiminnanjohtaja Jani Karjalainen Suomen Nuorisokeskukset ry:stä. Tehtävä tuli hoitaa virkatyönä. OPM myönsi rahoitusta matka- ja muihin järjestämiskuluihin (Liite 2). Hankkeelle anne iin nimeksi Maakuntaralli. Suomen ympäristö

10 8 Suomen ympäristö Maakuntaralliksi nimetyt 13 tilaisuu a toteute iin nuorisokeskusten ja alueellisten ympäristökeskusten yhteistyönä elo syyskuun aikana 2005 (Liite 3). Tilaisuuksiin kutsu iin ja osallistui ka ava joukko kunkin alueen ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön sekä kestävän kehityksen parissa toimivia järjestöjä, organisaatioita ja henkilöitä. Keskusteluissa esille tulleista yhteistyö-, hanke- ja muista kehi ämisehdotuksista pääte iin koota yhteenveto, joka luovute aisiin ministeriöille. Tarkoitus oli, e ä ympäristö- ja opetusministeriöiden rahoitusta voisi saada kehi ämishankkeisiin jo vuodesta 2005 alkaen. Tämä julkaisu on selvitys Maakuntarallissa esille nousseita havainnoista, linjauksista ja toimenpiteistä, jotka esitetään huomioitavaksi ympäristökasvatuksen kansallisessa kehi ämistyössä. Lisäksi julkaisun tavoi eena on tiedo aa ympäristökasvatustoimijoille niistä ideoista, toimintamalleista ja kehi ämisohjelmista, joita he voivat hyödyntää oman tärkeän työnsä toteu amisessa. Tässä ympäristökasvatuksella tarkoitetaan samaa kuin kestävän kehityksen kasvatus.

11 2 Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön vankat perusteet 2.1 Ympäristökasvatus hallitusohjelmassa Ympäristökasvatuksen kehi ämisessä saavute iin kuluvan vuosituhannen ensimmäinen merkkipaalu, kun ympäristöjärjestöt tekivät Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran ja ympäristöhallinnon tuella kirjallisen aloi een vuoden 2003 hallitusneuvottelijoille. Aloi een ansiosta nykyisen hallitusohjelman Ympäristöpolitiikka -luvussa mainitaan ensimmäisen kerran ympäristökasvatuksen edistäminen. Linjaus on merki ävä tuki ympäristökasvatuksen kehi ämiselle ja sitä voidaan pitää lähtölaukauksena useille viimeaikaisille kehi ämistoimille. (Hallitusohjelma 2003.) 2.2 Kestävä kulutus ja tuotanto-ohjelma 2005 Toinen merki ävä saavutus oli hallitusohjelman mukaisesti syksyllä 2003 kootun Kestävä kulutus ja tuotanto -toimikunnan (KULTU) julkaisema ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi Vähemmästä enemmän ja paremmin (2005). Ohjelman toimenpide-ehdotuksissa on esite y kasvatuksen ja koulutuksen kehi ämiseksi seitsemän kohtaa (toimenpide-ehdotukset 61-67). Tässä niistä nostetaan esille neljä alueellisesti ja paikallisesti haastavinta. Kaikki ohjelmassa mainitut vastuutahot ovat omalta osaltaan sitoutuneet ohjelman toimeenpanoon. Tämän julkaisun havainnot tukevat niiden kaikkien jalkau amista ja toimeenpanoa. Suomen ympäristö

12 I. Tuetaan nuorten aktiivista kansalaisuu a sekä etsitään toimintamallia ympäristövastuulliselle aja elulle nuorisotyössä OPM:n ja YM:n kehi ämishankkeilla. Vastuutahoiksi on nime y OPM, OPH, YM, Suomen Akatemia, Sitra ja korkeakoulut (toimenpide 63). II. Tehostetaan alueellisten ympäristökeskusten toimintaa kestävää kulutusta ja tuotantoa tukevassa kasvatuksessa ja verkostoinnissa siten, e ä ne koordinoivat ja kehi ävät keskeisten toimijoiden yhteistyötä (kierrätyskeskus, nuorisokeskus, ympäristökoulu, luontokoulu, koulu, luontokeskus tms.) Verkostosta vastaavat opetushallinto ja ympäristöhallinto yhdessä. Verkostolle keskitetään lisää resursseja lähialueensa kestävän kehityksen hankkeiden kehi äjinä ja edistäjinä. Vastuutahoiksi on nime y OPM ja YM ja muiksi toimijoiksi OPH, MMM, MH, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristöjärjestöt sekä kulu ajajärjestöt (toimenpide 67). III. Kannustetaan päiväkoteja, peruskouluja, toisen asteen oppilaitoksia ja korkeakouluja hoitamaan suunnitelmallisesti ympäristöasiansa esim. jonkin ympäristöjärjestelmän tai -sertifikaatin avulla. Varmistetaan, e ä ympäristökasvatuksen ohjelmien ja ympäristösertifioinnin kehi ämiseen ja ylläpitämiseen on resursseja organisoimalla toiminta taloudellisesti kestävälle pohjalle hallinnonalojen yhteistyöllä. Kannustetaan oppilaitoksia ja korkeakouluja laatimaan oman organisaationsa kestävän kehityksen toimintasuunnitelma, jossa myös otetaan huomioon kestävät tuotantoja kulutustavat. Vastuutahoiksi on asete u OPM, OPH, YM, SYKE, alueelliset ympäristökeskukset ja ympäristöjärjestöt (toimenpide 64). On selvää, e ä tästä haasteesta päiväkodit, koulut ja oppilaitokset eivät selviä ilman monenlaisten yhteistyökumppanien asiantuntija- ja muuta resurssiapua. IV. Käynnistetään viestintäkampanjoita, joilla parannetaan kulu ajien valmiuksia ja halukkuu a tehdä kestävyy ä edistäviä valintoja. Tuotetaan materiaalia, joka selvi ää kansalaisille heidän oikeuksiaan ja vastuutaan ympäristöasioissa. Vastuutahoiksi on nime y KTM, OPM, YM, LVM, alueelliset ympäristökeskukset ja kunnat, ympäristöjärjestöt ja kulu ajajärjestöt (toimenpide 65). Kyseessä on elinikäinen ympäristökasvatus, joka koskee kaikkia ikäluokkia ja kaikissa yhteiskunnan rooleissa toimivia. Myös alue- ja paikallistasolla vaiku avuu a ja tuo avuu a saavutetaan kokoamalla eri toimijoiden voimavaroja yhteisiin kampanjoihin. Myös monet muut KULTU -ohjelman toimenpide-ehdotukset ovat alueellisestikin kiintoisia, mu a koskevat enemmän yksi äisiä toimijoita. Niihin kanna aa perehtyä myös alueellisessa kehi ämisessä. (Vähemmästä enemmän ja paremmin 2005.) 10 Suomen ympäristö

13 2.3 Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston strategia Kolmas merki ävä ympäristökasvatuksen voi o oli koulutusjaoston perustaminen hallituksen Kestävän kehityksen toimikuntaan vuosiksi Tarve lähti liikkeelle syksyllä 2003 ympäristöhallinnosta ministeriön alueelliste ua ympäristökasvatuksen valtakunnalliset koordinointi- ja asiantuntijatehtävät Keski-Suomen ympäristökeskukseen. Jaoston perustamisprosessi käynniste iin Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran kau a. Myös opetushallitus toimi asiassa aktiivisesti. Koulutusjaostossa ovat eduste uina valtakunnan merki ävimmät ympäristökasvatusvaiku ajat. Puheenjohtajana toimii Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos ja varapuheenjohtajana Anna-Liisa Kiiskinen. Koulutusjaoston Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille (2006; hyväksy iin toimikunnassa Strategia sai toimikunnalta kiitosta mm. holistisuudesta ja konkree isuudesta. Toimikunta halusi koulutusjaoston linjaukset sisällyte äviksi omaan Kansalliseen kestävän kehityksen strategiaansa (Kohti kestäviä valintoja 2006; Sen sivuilla todetaan yksiseli eisesti: Kansallisessa kestävää kehitystä edistävässä kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa (2006) esite yjä kehi ämiskohteita toimeenpannaan Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Strategia käsiteltiin toimikunnassa , sovi iin vietäväksi hallituksen hyväksy äväksi ja sen jälkeen eduskuntaan ja valiokuntiin. Näin ympäristökasvatuksen, -koulutuksen ja valistuksen linjaukset ovat saaneet korkeimman mahdollisen kansallisen statuksen. Suomen ympäristö

14 Koulutusjaoston strategia luo kipeästi kaivatut valtakunnalliset raamit. Samalla se ase aa alue- ja paikallistason yhteistyön kehi ämiselle merki äviä haasteita. Niistä nostetaan tässä esille kaikille maakunnille yhteiset kehi ämiskohteet tiivistetysti: I. Jatketaan alueellisten yhteistyöryhmien kokoamista. Yhteistyöryhmät laativat vuoden 2006 loppuun mennessä alueelliset toiminta- ja kehi ämissuunnitelmat ja etsivät kehi ämiskeskuksiksi profiloituvia yksiköitä. Luodaan alueellisesti ka ava kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen kehi ämiskeskusverkosto. Kehi ämiskeskukset toimivat alueellisina osaamiskeski yminä ja keräävät ja väli ävät kehi ämisideoita. (strategian kehi ämiskohde 6) II. Vahvistetaan paikallista yhteistoiminnallisuu a kestävän kehityksen osaamisen kartu amiseksi. Vahvistetaan yhteistyötä päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kesken sekä niiden yhteyksiä luonto- ja ympäristökouluihin ja muihin toimijoihin. (kehi ämiskohde 7) III. Laajennetaan oppimisympäristöjä yhteiskuntaan kehi ämällä paikallistasolla päivähoidon ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden välisiä yhteistyömalleja. Pyritään mahdollistamaan lasten, nuorten ja aikuisopiskelijoiden osallistuminen paikalliseen kehi ämistoimintaan. Tavoi eena on, e ä vuonna 2014 kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on toimivia yhteistyömuotoja koulun ulkopuolisen tahon kanssa. (kehi ämiskohde 10) IV. Levitetään ja vakiinnutetaan tuloksellisiksi havai uja osallistumis- ja vaiku amistapoja koulutusorganisaatioissa ja luodaan uusia. (kehi ämiskohde 11) V. Laaditaan kaikkiin koulutusorganisaatioihin oma kestävän kehityksen ohjelma vuoteen 2010 mennessä. Vuoteen 2014 mennessä 15 %:lla päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista on myös ulkoinen tunnus tai sertifikaa i. (kehi ämiskohde 12) Lisäksi strategia sisältää lukuisia kehi ämiskohteita, jotka ovat tärkeitä yksi äisten alueellisten toimijoiden (esim. korkeakoulut, järjestöt) kannalta. Konkree isia toimenpide-ehdotuksia löytyy strategian toimeenpanosuunnitelmasta. 12 Suomen ympäristö

15 2.4 Opetusministeriön strategia Opetusministeriö valmisteli oman hallinnonalansa strategian Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa (2006). Se on kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Strategialla halutaan nostaa kestävä kehitys koulutuspolitiikan tärkeäksi painopisteeksi. Myös siihen sisältyvät tärkeimmät edellä (luvuissa 2.2 ja 2.3) kuvatuista toimenpide-esityksistä. Kumppanuudet, erilaiset yhteistyömallit ja verkostot sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen nousevat suositusten kärkeen. Strategian julkistamisen yhteydessä Kansallismuseolla järjestetyssä korkean tason kutsuseminaarissa useissa puheenvuoroissa kuten myös puheenjohtajan, professori Tapani Markkasen loppuyhteenvedossa koroste iin, e ä kestävä kehitys ja siihen tähtäävä kasvatus eivät etene missään organisaatiossa läpäisevästi, itsestään, vaan tarvitaan selkeitä vastuutahoja ja vastuuhenkilöitä pitämään asiaa esillä ja puhumaan sen puolesta. 2.5 Ympäristöhallinnon viestintästrategia ja ympäristökasvatuksen kehittämissuunnitelma Ympäristöministeriön hallinnonalan viestintästrategiassa (Kiinnostavasti, vaiku avasti, innostavasti!, 2006) linjataan jo heti ensimmäisissä virkkeissä tulevaisuuden suunta ja painopisteet: tiedollisen ohjauksen merkitys kasvaa entisestään suhteessa lainsäädännölliseen ja taloudelliseen ohjaukseen. Ympäristöhallinto toimii myös yhä enemmän yhteistyössä lukuisten sidosryhmien kanssa. Siksi on kye ävä lisäämään ja parantamaan vuorovaikutusta ja katso ava oman hallinnonalan vastuulla olevia kysymyksiä yli organisaatiorajojen, mikä synny ää tarpeen hakea monenlaisia kumppaneita, linjataan strategiassa edelleen. Tämä tarkoi aa viestinnän, kasvatuksen, valistuksen, koulutuksen ja kaikenlaisen vuorovaikutuksen vahvistamista. Niinpä se edelly ää yhä tiiviimpää yhteistyötä myös opetushallinnon kanssa niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Tarkemmin ympäristöhallinnon kasvatustehtävän linjauksia konkretisoidaan Ympäristökasvatuksen kehi ämissuunnitelmassa, joka julkistetaan syksyllä Sen painopisteet on sovite u yhteen sekä edellä kuva ujen kansallisten strategioiden tärkeimpien kehi ämiskohteiden e ä hallinnon viestintästrategian kanssa. Suomen ympäristö

16 2.6 Nuorisolaki ja asetus Ympäristökasvatuksen sekä siihen lii yvän yhteistyön edistäminen saa vahvaa tukea myös voimaan astuneista nuorisolaista (72/2006) sekä nuorisotyötä ja -politiikkaa ohjeistavasta asetuksesta (103/2006). Yksi säädösten keskeisimmistä tavoitteista on nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen, arvolähtökohtanaan ympäristön ja elämän kunnioitus. Ympäristökasvatuksen valtakunnallisen kehi ämisen edellytyksenä olevaan hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ohjaa mm. asetus nuorisopolitiikan kehi ämisohjelmasta, jonka valmisteluun velvoitetaan osallistumaan myös ympäristöministeriö. Itse nuorisotyön toimijoita kutsutaan mukaan nuorten ympäristökasvatukseen usealla säädöskohdalla; järjestösektoria ohjataan toiminnallaan toteu amaan lain tarkoitusta ja lähtökohtia, nuorten ympäristökasvatus määritetään kuuluvan kuntien nuorisotyöhön, valtakunnallisia nuorisokeskuksia ohjeistetaan palvelemaan mm. luontokoulutoimintaa sekä toimimaan tarvi aessa nuorisotyön (ml. ympäristökasvatus) alueellisena kehi ämiskeskuksena. 2.7 Muu kehitysohjaus Näiden seitsemän perusasiakirjan lisäksi ympäristökasvatuksen kehi ämistä ja toteu amista ohjaa muu lainsäädäntö, joka luo ympäristökasvatukselle monesta suunnasta vankat perusteet. Merki ävimpiä ovat opetus- ja ympäristöhallintoa koskevat lait ja asetukset sekä laki kuntien ympäristönsuojelusta, joissa kaikissa ympäristökasvatustehtävä on tode u selkeästi. Näitä on kuva u tarkemmin edellä kuvatuissa kansallisissa strategioissa. Lisäksi on syytä mainita opetussuunnitelmien perusteet. Niissä kestävän kehityksen kasvatus on yksi aihekokonaisuus, jonka opetus on yhtä pakollista kuin muidenkin aihekokonaisuuksien. 14 Suomen ympäristö

17 3 Maakuntarallin yhteinen anti 3.1 Rallista julkaisuksi Maakuntarallin 13 aluetilaisuuteen osallistui yhteensä 234 henkilöä edustaen monipuolisesti paikallisia ja alueellisia toimijoita (Liite 4). Tilaisuuksien puheenjohtajana toimi Kiiskinen, muistiinpanoista ja materiaalien tallennuksesta vastasi Karjalainen. Tilaisuuden avauspuheenvuoroissa kuva iin hankkeen organisointi ja tausta (Liite 5) sekä sisällölliset perustelut ja tavoi eet (Liite 6). Sen jälkeen kuultiin paikallisilta alustajilta pyydetyt puheenvuorot. Aikaa keskustelulle vara iin runsaasti. Keskusteluja ei rajoite u, vaan halu iin herkin korvin kuulla paikallista ääntä ja kannustaa osallistujia keskinäiseen kokemusten, ajatusten ja ideoiden vaihtoon. Tässä onnistu iinkin erinomaisesti. Keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa riippuma a siitä oliko paikalla muutaman hengen joukko vai useita kymmeniä osallistujia. Keskusteluja ei raja u myöskään pelkkiin hankkeisiin, vaan ympäristökasvatuksen kehi ämistarpeita ja -mahdollisuuksia luoda iin kokonaisvaltaisesti, syvällisesti ja laajasti. Ensimmäisen vaiheen merki ävin anti tilaisuuksista oli järjestäjien välisen yhteistyön käynnistyminen tai jo toimivan vahvistuminen sekä paikallisten toimijoiden kohtaaminen. Tilaisuus toisensa jälkeen koe iin hämmästystä siitä, kuinka paljon toimijoita alueilla on ja kuinka vähän on tiede y toisista ja toisten tekemisistä. Toisessa vaiheessa kaikki aluetilaisuuksiin osallistuneet saivat käy öönsä sekä omat e ä muista tilaisuuksista laaditut muistiot (www.oyk.fi/maakuntaralli ). Tilaisuuksissa koo iin myös tiedot siitä, millaista toimintaa, tuo eita ja palveluja kelläkin on tarjolla. Näin varmiste iin hyvien ideoiden ja käytäntöjen saanti väli ömästi yhteiseen käy öön. Kaikkea saatua materiaalia ei voida esitellä tässä, vaan luvussa 4 kuvataan maakunni ain, mitä tilaisuuksissa sovi iin jatkotoimenpiteiksi ja miten yhteistyö on edennyt. Maakuntarallin anti koo iin muistioksi, joka julkiste iin ympäristöministeriössä järjestetyssä tiedostustilaisuudessa ja seminaarissa. Erityisesti kuultiin maakuntien ihmisten näkemyksiä. Elokuussa maakuntakohtaiset tiedot päivite iin. On hyvä muistaa, e ei tämä julkaisu voi olla ka ava esitys kaikesta mitä maakunnissa on meneillään tai ketkä kaikki arvokasta työtä tekevät. Esimerkinomaisuudessaankin katsaus on kuitenkin ka avin tähän mennessä tehty. Seuraaviin lukuihin on koo u painokkaimmin esille nousseita sisältöjä kaikille yhteisiksi teemakokonaisuuksiksi. Suomen ympäristö

18 3.2 Mitä ympäristökasvatus on ja miksi se on tärkeää? Ympäristökasvatusta vai kestävän kehityksen kasvatusta? Käsi einä ympäristökasvatusta ja kestävän kehityksen kasvatusta tai kestävää kehitystä edistävää kasvatusta/ koulutusta voidaan käy ää rinnakkain, sillä ympäristökasvatus sisältää nykyisin kaikki kestävän kehityksen osa-alueet. Useimmille ympäristökasvatus on käsi eenä yksinkertaisempi ja helpompi. Käsi een määri elystä riippuma a ympäristökasvatuksessa on aina ollut punaisena lankana ee isyys. Ympäristökasvatus on siis aina vahvasti arvokasvatusta. Ympäristökasvatus sisältää sekä aineelliseen, henkiseen e ä sosiaaliseen ympäristöön lii yvää kasvatuksellista toimintaa. Kasvatuksellista toimintaa ovat ammattikasva ajien työ päivähoidossa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä yhteiskunnan eri toimijoiden toteu ama valistus, koulutus, ohjaus, neuvonta, tiedotus, vuorovaikutus ja yhteistyö, jonka päämääränä on edistää kestäviä elämäntapoja yhteiskunnassa. Lapsille ja nuorille tulee tarjota tunnetasolla kokemuksia, elämyksiä ja oivalluksia perustaksi ympäristöherkkyyden ja positiivisen luonto- ja ympäristösuhteen kehi ymiselle. Herkkyyden ja rakkauden syntymiseen ei ole muuta tietä kuin viedä lapset ja nuoret ulos koululuokista luontoon ja kohdata ympäristö yhdessä, omakohtaisesti eläen ja kokien. Kun mennään ulos luokasta, silloin homma toimii. Ihminen on osa luontoa ja ympäristöään. Ympäristökasvatus on osa nuorten identitee ikasvatusta. Kasvatuksella on tuote ava ihmisiä, jotka voivat vaiku aa paikallisesti omaan ympäristöönsä. Ympäristökasvatuksen kehi ämistyölle tarvitaan yksi yhteinen valtakunnallinen juoni: entistä enemmän jämäkkyy ä ja yhteistä näkemystä siitä minne ollaan menossa. Tarvitaan valtakunnallinen toimintamallikaavio, joka on ehto myös aluetason kehi ämiselle. Tämä edelly ää valtakunnallista koordinointia. Yhteistyön linjausten on lähde ävä ylhäältä, opetus- ja ympäristöhallinnon yhteistyöstä. Tarvitaan entistä selkeämpää päämäärätietoisuu a ja sen kau a jämäkämpää ote a. Ympäristön puolesta toimimista tulisi selkeästi suunnata korjaamisesta ja valvomisesta ongelmien ennaltaehkäisyyn. Erityisen tärkeää ympäristökasvatus on siksi, e ä se ennaltaehkäisee ihmisen ja ympäristön pahoinvointia. Kaikki mikä ennaltaehkäisee pahoinvointia, lisää hyvinvointia: niin aineellista, henkistä kuin sosiaalistakin. Tarve a ympäristökasvatusta tukeville ja edistäville toiminnoille on huoma avasti enemmän kuin tarjontaa. 3.3 Miten ympäristökasvatusta pitäisi kehittää? Osallistumista ja kansalaisvaikuttamista lisättävä Kouluissa painopiste ä on muute ava tiedon jakelusta omaan tekemiseen omassa lähiympäristössä, nyt käytännöt ovat usein liian ope avaisia. Tietoa tarvitaan, mu a ei pelkästään faktapaino eisesti tuijo amalla luontopolulla informaatiotauluja, vaan enemmän toiminnallisuu a, omaa tekemistä, tutkimista ja vaiku amista. Tulisi kehi ää toimintamalleja, jotka tukevat nuorten keskustelua omista ympäristöhavainnoista (www-sivut, keskustelupalstat, hälytyspuhelin ) ja au avat nuoria vaiku amaan tekemiinsä havaintoihin (kansalaisaloi eet, omat ympäristöteot). Lasten ja nuorten pystyvyyden tunne a tulee vahvistaa: jokainen voi vaiku aa omaan 16 Suomen ympäristö

19 ympäristöönsä. Ympäristövastuulliset elämäntavat ovat osa aktiivista kansalaisuu a ja ympäristökasvatus aktiivisen kansalaisuuden tukemista Ympäristökasvatusta elinikäisesti Ympäristökasvatusta on väl ämätöntä kohdentaa kaikenikäisille, ei vain lapsille ja nuorille. Eri sukupuolten aktivoinnissa huomioitava, e ä eri asiat kiinnostavat eriikäisiä. Erityisen tärkeä kohderyhmä ovat vuotiaat. Vaikutusten on havai u olevan suurimpia ala-asteikäisissä. Välissä on yksi nuorten aikuisten kadote u sukupolvi. Joidenkin mielestä lapset ja nuoret ovat ensisijainen kohde ja aikuiset toissijainen; joidenkin mielestä päinvastoin. Johtopäätös: molemmat tärkeitä. Aikuiset ovat tärkeä kohderyhmä myös siksi, e ä heidän asenteensa ja mallinsa siirtyvät lapsille Perustyötä ja profiilin nostoa Omat ympäristökriteerit ja -sertifioinnit arkitoimien järjestämiseksi ovat edellytys ympäristökasvatuksen usko avalle ja vaiku avalle toteu amiselle. Ympäristökasvatusta toteute aessa on tärkeää toimia koko ajan ympäristövastuullisesti. Myös perustyö (opetus kouluissa, viranomaistyö virastoissa, järjestötyö järjestöissä) on saatava kestävän kehityksen periaa eita edistäväksi. Tätä voidaan terävöi ämää ja vauhdi aa yksi äisillä projekteilla, kampanjoilla ja hankkeilla. Niiden väliin tarvitaan ohjelmia (esim. ympäristöohjelmat ja -järjestelmät), joilla perustoimintoja kehitetään ja vakiinnutetaan pitkäjänteisesti kestävälle pohjalle. Vihreä Lippu -ympäristöjärjestelmä on koe u eri äin hyväksi ja monen ikäisille sopivaksi ympäristökasvatusmalliksi Avainasemassa opetussuunnitelmat ja opettajien koulutus Ympäristökasvatuksen aseman säilyminen ja vahvistaminen opetussuunnitelmissa on kaikkein ratkaisevin asia. Se ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan konkree isia kehi ämistoimenpiteitä. Opetussuunnitelmissa tulisi enemmän keski yä johonkin. Nykyisin vaatimusten toteu aminen on ajallisesti mahdotonta, koska tulisi ope aa kokemusten ja tekemisen kau a. Opetushallitus ohjaa ja rahoi aa ope ajien henkilöstökoulutusta. Siksi on yrite ävä vaiku aa siihen ympäristökasvatuksen painoarvon lisäämiseksi sekä opetussuunnitelmissa e ä ope ajainkoulutuksessa. Erityisen tärkeää ympäristökasvatuksen asema on ammatillisessa koulutuksessa, jo a opitaan toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti eri ammateissa. Ope ajat tarvitsevat lähi- ja täsmäkursseja, koulu ajina paikalliset ja alueelliset osaajat, joilla tieto-taitoa on runsaasti Tutkimusta tarvitaan Ympäristökasvatuksen tutkijayhteistyötä tulisi tiivistää ja ympäristöön lii yvää muuta tutkimusta tulisi ohjata ympäristökasvatuksen kehi ämiseen. Tärkeinä pide yjä tutkimuskohteita ovat: ympäristökasvatuksen osuus maakunnallisissa kul uuriympäristö-ohjelmissa, ope ajien vaikutusmahdollisuudet koulujen jätetuotannon vähentämisessä ja eri ympäristökasvatusmenetelmien vaiku avuuden selvi äminen. Opiskelijoiden harjoi elujaksojen ja opinnäytetöiden hyödyntäminen on tärkeä lisävoimavara. Suomen ympäristö

20 3.4 Hyviksi havaittuja toimintatapoja Verko uminen on kehi ämisen edellytys. Välte ävä älä tule minun tontille -asenteita. Yhteistyömalleissa huomioitava toiminnan mi akaava: maakunnan toimijoille tarkoitetusta toiminnasta tiedotetaan maakunnan tasolla, valtakunnan asioista valtakunnan verkostoissa. Paikallinen yhteistyö on avainsana. Alueellisen yhteistyön on noustava alueen luontaisista lähtökohdista. Alueellinen yhteistyöorganisaatio on väl ämätön: tietotaito alueen ympäristökasvatuksesta, toimisi tukkuna, väli äisi tietoa ja palveluja kouluille ja muille tarvitsijoille, loisi kokonaisnäkemystä ja kehittämislinjoja. Aluetasolla tärkeää muodostaa yhteinen näkemys siitä, mitä ympäristökasvatus on. Asete ava oma tietämys toisten käy öön. Lounais-Suomessa ympäristökasvatusverkosto Haavi on esimerkillinen vaikuttaja, jonka toiminta on laajentumassa. Maakunnallisesti merki ävä ympäristökasvatuksen ohjauskeino ovat maakunnalliset ympäristöohjelmat, joista hyviä kokemuksia on saatu mm. Etelä-Savossa. Ope ajat tarvitsevat arkeensa tukea erilaisilta kumppaneilta. Nyt ope ajat ovat liian yksin, oman innostuksen ja osaamisen varassa. Tärkein kysymys kuuluu: Miten saataisiin ope ajille enemmän hyötyä ja lisävahvistusta päivi äiseen ympäristökasvatustyöhön? Kaikenlainen oppilaitosyhteistyö on tode u hedelmälliseksi malliksi ympäristökasvatuksen toteutuksessa. Valtakunnallisten nuorisokeskusten ja alueellisen ympäristökeskuksen yhteistyö on koe u toimivaksi malliksi mm. Pohjois-Savossa. Nuorisokeskuksilla on valmiit kontaktit nuoriin ja nuorisotoimijoihin sekä valmiit fyysiset pui eet ja yhteys luontoon. Nuorisokeskusten kau a on luontevaa integroida erilainen luonnossa tapahtuva tekeminen ja ohjelmapalvelut osaksi ympäristökasvatustoimintaa, lisäksi keskusten ja oppaiden sekä ope ajien yhteistyö avaa kanavia ympäristökasvatuskoulutukselle. Valtakunnallisilla nuorisokeskuksilla on edellytyksiä kehi yä alueensa ympäristökasvatuskoordinaa oreiksi ja osaamiskeskuksiksi, kehitystyö vaatii kuitenkin henkilöstön lisäresursointia. Ympäristökeskusten resurssit kasvatustehtävään ovat liian vähäiset; tiedo ajan voimavarat ympäristökasvatukseen kapeana siivuna eivät riitä. Jokaiseen maakuntaan tarvitaan oma ympäristökasvatuskoordinaa ori. Yksi hyvä yhteistyömalli ympäristökeskuksen ja koulujen välillä on luokkien osallistuminen ja tutustuminen maastotyöntekijöiden työhön; kouluille tietoa mahdollisuuksista. Luonto- ja ympäristökoulut ovat eri äin tärkeitä toimijoita ympäristökasvatuksessa. Ne tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja käytännön toteu amiselle. Pitkäjänteisyy ä kävijöiden näkökulmasta syntyy esim. kummiluokkatoiminnalla. Tarvitaan koulutusmalli luontokoulunope ajan tutkinnosta; kehitystyö on käynniste y Turun yliopistossa. Luontokouluverkosto on aivan liian harva sekä suhteessa käy äjien tarpeisiin e ä verra una muihin pohjoismaihin. Erinomaisetkin toimintamallit ovat vaarassa hiipua tai loppua pitkäjänteisen rahoituksen puu uessa. Oppimateriaalipuolella kaivataan valmiita opetuspake eja eri teemoista (metsä, vesi jne.) Erityisesti kaiva iin paikallisuuteen perustuvia materiaaleja ja opetuspake eja. Moderneina ideoina esille tuli myös kuvi eellinen elokuva/tv-sarja nuorille, samoin luonnonsuojeluaiheiset tietokonepelit nuorille (internetversio). Tietoa ympäristöhallinnon verkkosivujen kau a arvostetaan. Metsähallituksen toimijoiden kokemusten mukaan: Mitä valmiimpaa tarjotaan, sitä helpommin tullaan ja osallistutaan. Usein toistunut näkemys oli, e ä valmiita materiaaleja ja opetuspake eja on jo runsaasti; tärkeää on niiden jakelun kehi äminen esim. maakuntatasoisen wwwsivuston kau a (joita on jo useita olemassa). Menetelmissä tärkeänä pide iin pitkäjänteisyy ä ja suunnitelmallista etenemistä ikävaiheesta toiseen. Ketju päivähoito -> alaluokat -> yläluokat -> lukio/ammatillinen koulutus ei saa katketa missään vaiheessa. Hyväksi koe uja toimintamalleja löy- 18 Suomen ympäristö

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen 25.5.2011 Se on mahdollista! Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategiaa toteutetaan jo Miten me sen teimme VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012

Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012 Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012 Tampereen luontokoulu Korento Elokuussa 1998 yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström asetti luontokoulua kehittelevän työryhmän, jonka esitys valmistui

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA

AJANKOHTAISTA YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA AJANKOHTAISTA YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA Verkostosta voimaa, Lahti 30.3.2016 Tanja Tuulinen, ympäristökasvatusasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus Twitter: @tanjatuulinen Meitä kaikkia tarvitaan! Kokoamaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU 11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot