ESLI. MAAKUNTALt1r. Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Hanna Kuninkaanniemi, Ete[ä-Savon Liikunta Ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESLI. MAAKUNTALt1r. Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma 2011-2014. Hanna Kuninkaanniemi, Ete[ä-Savon Liikunta Ry"

Transkriptio

1 Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma MAAKUNTALt1r ) E4fi4iI.Uckkurn) ESLI Hanna Kuninkaanniemi, Ete[ä-Savon Liikunta Ry ISBN ISSN

2

3 ETELÄ-SAVON LIIKUNTA RY 2011 MAAKUNNALLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA

4 MAAKIJNNALLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA Etelä-Savon Liikunta Ry Savitahden Kirjapaino Ky Painosmäärä 200 kpl Mikkeli 2011 Etelä-Savon maakuntatiitto Hallituskatu 3A MIKKELI puh emait: kirjaamocesavo.fi faksi ISBN (nid.) ISBN (pdf.) ISSN

5 Tiivistelmä Väestön hyvinvointiin vaikuttavat sekä yksilöön liittyvät tekijät että yhteiskunnan yksilölle asettamat ulkoiset puitteet, normit, arvot, asenteet ja odotukset. Etelä-Savossa väestön hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoinnin edellytyksiä luomalla ja uhkatekijöitä poistamalla on nostettu yhdeksi maakunnan tason painopistealueeksi. Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma kytkeytyy maakuntaohjelmaan ja luo viitekehyksen pysy välle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnalle Etelä Savossa. Väestön hyvinvointia edistävää työtä tehdään Etelä-Savossa paljon sekä julkisella, yksityi sellä että kolmannella sektorilla. Pysyvän hyvinvoinnin edistämisen rakenteen perustana on olemassa olevan toimijaverkoston yhteistyö ja maakunnallinen koordinointi. Koordinoi van tahon esitetään sijoittuvan maakuntaliittoon. Ohjelman sisältöpainotukset nousevat maakunnan tarpeista ja yleisistä hyvinvointia kuvaavista tu nnusluvuista. Sisällölliset painopistealueet luodaan verkoston yhteistyönä ja päivitetään neljän vuoden välein maa kuntaohjelman uusimisen yhteydessä. Päävastuu ohjelman sisältöihin liittyvistä toimen pide esityksistä on maakunnallisella neuvottelukunnalla, joka perustetaan osaksi pysyvää hyvinvoinnin edistämisen rakennetta Etelä Savossa. Seuran nassa hyödynnetään sekä olemassa olevia valtakunnallisia indikaattorilähteitä että maakunnan oman tutkimuksen tuottamaa tietoa. Myös tiedotuksella ja viestinnällä on keskeinen rooli hyvinvoinnin edis tämisessä. Julkaisu sisältää Selvitysosan, jossa kuvataan Etelä Savoa tyypillisin väestön hyvinvointia määrittävin tunnusluvuin, sekä Tulevaisuusosan, joka sisältää esityksen muun muassa maakunnallisen hyvinvoinnin edistämisen verkostorakenteesta, toiminnan koordinoinnista sekä toimenpiteiden suuntaamisen ja valinnan prosessista, jossa koko verkosto on osalli sena. Asia sanat: Etelä-Savo, hyvinvointi, koordinaatio, terveyden edistäminen, terveys, tiedotus, väestö, yhteistyö

6 Lukijalle Saimaan maakunta Etelä Savo tarjoaa kauniit puitteet elämiseen, työntekoon ja harras tamiseen. Maakunnassa myös tehdään paljon erinomaista työtä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Vaikuttavan hyvinvointia edistävän toiminnan edellytyksenä on laajan toimijaverkoston aito ja koordinoitu yhteistyö. Tämän ohjelman tavoitteena on vahvistaa sekä väestön hyvinvoinnin edellytyksiä, että toimijoiden sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Hyvinvoinnin mahdollisuuksien luomisessa jokaisen panos on arvokas ja tärkeä. Seuraavassa kiteytyy eräs näkemys paitsi ystävyydestä myös hyvinvoinnista. Ystävyys on kahden ihmisen syvään juurtunut tapa edistää toistensa hyvinvointia. Eustace Budgel/ Ajatuksen myötä ja ystävyyden sekä yhteistyön voiman havainneena toivon maakunnalle positiivista tulevaisuutta. Mikkelissä Hanna Kuninkaanniemi Kiitän Etelä-Savon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimijoita. Ohjelmaa ei olisi ilman teitä ja osakseni saamaa lämmintä vastaanottoa sekä luottamusta. Kiitos myös Maakunnallisen ryhtiliikkeen ohjausryhmän jäsenille. Erityiskiitos kannustuksesta, kes kusteluista ja mukavista yhteistyön hetkistä ESSH P:n Kanerva Kaste hankekoordi naattori Eeva Häkkiselle, Sosterin Kanerva-Kaste projektipäällikkö Ulla Ojuvalle, ELY-keskuksen nuoriso ja liikuntatoimentarkastaja Pirjo Rimpiläiselle, Aluehallintoviraston suunnittelija Petri Laitiselle, Mikkelin Ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Kari Kangaspunnalle, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yksikön johtaja Mali Soiniselle ja maakuntalii ton maakunta asiamies Markku Aholaiselle sekä esimiehelleni aluejohtaja Heino Lipsaselle ja koko työyhteisölleni Etelä-Savon Liikunnassa.

7 SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO 2. MAAKUN NALLISEN OHJELMAN TAUSTALLA KANSALLISIA OHJELMIA JATERVEYDENHUOLTOLAKI 2.1. Kansalliset ohjelmat linjaavat väestön hyvinvoinnin edistämistä 2.2. Terveydenhuoltolaki OHJELMAN HYINVOINTI- JATERVEYSNÄKEMYS 4. ETELÄ-SAVON TUNNUSLUKUJA 41. Väestö 4.2. Kunnallinen ja seudullinen terveyden edistäminen ja hyvinvointityä 4.3. SosiaaU-jaterveystoimen kustannukset 4.4. Väestön hyvinvointia kuvaamassa Työttömyys ja työkyvyttömyys Kansantauti-indeksija sairastavuusindeksi Nuorten sairastavuus Oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin Potentiaalisesti menetetyt elinvuodet Ikääntyneiden asuminen Alkoholijuomien myynti Elintavat Tapaturmat 4.5. Etelä-Savonterveydenedistämisaktiivisuus 5. MAAKUNNALLINEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 5.1. Mistä tuleva sai alkunsa? 5.2. Ohjelman strategia, tavoitteet ja tehtävät 5.3. Hyvinvoinnin edistämisen verkostorakenne 5.4. Koordinaatio 5.5. Ohjelman sisältöpainotukset Verkosto sisältöjen valinnassa OhjeLmakausi Indikaattoritja seuranta 5.61 Maakunan hyvinvointikertomus Tutkimus 5.7. Neuvottelukunta 5.8. Toimenpiteet 5.9. Arviointi 510. Tiedotus ] YHTEENVETO 32 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Maakunnallisen ryhtiliikkeen ohjausryhmän kokoonpano Liite 2 Kaste-hankkeiden tavoitteita Etelä-Savossa Liite 3 Kansantaudit EteLä-Savossa vuosina , vakioimaton Sairastavuusindeksi Etelä-Savossai , vakioimaton Liite 4 EteLä-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen viitekehys Liite 5 Indikaattorit Liite 6 SisäLtöpainotuksiin liittyviä vaikuttavia toimenpiteitä ohjelmakaudelle Liite 7 Esimerkkejä sisältöpainotuksiin liittyvistä käynnistyvistäja kehittyvistä hyvinvoinnin edistämisen toimintamalleista maakunnan tasolla

8

9 1. Johdanto Hyvinvointiin liittyy sekä objektiivisesti mitattavia että subjektiivisesti koettavia tekijöi tä. Edelleen toimiva on Erik Allardtin kuvaus vuodelta 1976, jossa hyvinvointi, onnellisuus, elintaso ja elämänlaatu jäsentyvät nelikentälle. Yksinkertaisimmillaan hyvinvointia voidaan tarkastella aineellisiin ja persoonattomiin resu rsseihin perustuvien tarpeiden, kuten tulo ja asumistason sekä työllisyyden, koulutuksen ja terveyden kautta. Selkeästi mitattavista tekijöistä onnellisuuteen ja elämälaatuun liittyviin subjektiivisiin kokemuksiin siirryttäessä voidaan tarkastella esimerkiksi yhteisyyden kokemista, tyytyväisyyttä omaan elämään sekä sitä, kuinka hyvin ihminen itse kokee asioidensa olevan. (1) Valtion ja yhteiskunnan tasolla väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkoittaa muun muassa sosiaalisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden ylläpitämistä sekä syrjäytymisen vähentämistä; väestön hyvän terveyden, toimintakyvyn ja terveellisten elin tapojen edistämistä, päihdehaittojen ehkäisemistä, sairauksien vähentämistä ja terveysero jen kaventamista; ehkäisevän työn osaamisen lisäämistä; sekä terveellisen elinympäristön turvaamista. (2) Peruspalveluministeri Paula Risikko painotti Pää majasymposiumissa hei näkuussa 2010 muun muassa elintapojen terveyttä edistävää merkitystä sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Vastuu hyvinvoinnin lisääntymisestä koskettaa meitä jokaista. (3) Elintavoilla voi muun muassa vaikuttaa suomalaisten hyvinvoinnin uhkana oleviin kan sansairauksiin sekä mielenterveyden ongelmiin, joiden yksittäisiä riskitekijöitä ovat esimer kiksi ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus sekä runsas alkoholin käyttö ja tupakointi (4 5). Jopa geneettisestä alttiudesta huolimatta on havaittu, että elintavoilla voi vaikuttaa sairauksien ja niiden riskitekijöiden ilmenemiseen (6-7). Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan Olo elintapasairauksista olisi ehkäistävissä elintavoilla. Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen uskotaankin olevan kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia (8). Esimerkiksi elintapoihin liittyvien riskitekijöiden arvioidaan aiheuttavan vuositasolla kustannuksia pelkästään terveydenhuollolle seuraavas ti: lihavuus 190 milj., vähäinen liikunta milj., tupakointi 246 milj., alkoholi milj.. (3) Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustan nukset olivat noin 4,2 miljardia euroa vuonna 2004 (9). Jokin edellä mainituista elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä koskettaa huomattavaa osaa suomalaista väestöä. Suuntaus on huolestuttava, sillä viimeisimmät tutkimustulokset osoit tavat muun muassa, että vyötärölihavuus yksin ennustaa metabolisen oireyhtymän kehitty mistä (10), alkoholi on yleisimpien päihteiden joukosta haitallisin sekä käyttäjälle että muille aiheutunutta varaa ja haittaa kokonaisuudessaan arvioiden (vaarallisempi kuin esimerkiksi huumeet heroiini ja crack kokaiini) (11), ja jo passiivinen tupakointijolle maailmanlaajuisesti altistuvat erityisesti lapset, aiheuttaa huomattavia terveyshaittoja ja kuolemia (12). Hyvinvointiuhkiin puuttuminen ja väestön hyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta kansantautien yleistyminen ja terveyserojen lisääntyminen saadaan pysähtymään ja sosi aali ja terveydenhuollon menot eivät kasva räjähdysmäisesti. Etelä Savossa hyvinvoinnin edistäminen on nostettu osaksi maakuntava Ituuston hyväksymää Etelä-Savon maakuntaohjelmaa , jossa yksi ohjelman neljästä toimintalinjasta on Laaduk kaat hyvinvointipa/velut. Kokonaisuuteen kuuluvat ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen; lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia tukevat palvelut; teknologiapalvelujen hyödyntä minen hyvinvointipalvelujen saatavuudessa ja tuotannossa; palvelutuotannon mo nipuolistuminen; sekä toimivat ja tehokkaat kunta ja palvelurakenteet. (13)

10 Tässä julkaisussa esiteltävä Etelä Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma ni voutuu maakuntaohjelman toimintalinjoihin tukien tavoitteiden kannalta olennaisten toi menpiteiden kehittämistä ja toteutusta erityisesti ennakoivan terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Tavoitteena on jatkuva, koordinoituja tarvelähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edis täminen Etelä Savossa. Keskeisten sairastavuuden tunnuslukujen lasku on pitkän aikavälin tavoite, joka on saavutettavissa muun muassa elintapoihin liittyvien muutosten kautta. Ohjelma on luotu vuonna 2010 käynnistyneessä eteläsavolaisessa hyvinvoinnin ja terve yden edistämisen hankkeessa Maakunnallinen ryhtiliike. Hanketta rahoittaa Etelä Savon maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha) ja hallinnoi Etelä Savon Liikunta ry. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu laaja edustus maakunnasta niin alueellisesti kuin toimisektoreittain. Ohjausryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä 1. 2

11 2. MaakunnaWsen ohjelman taustall.a kansallisia ohjelmia ja terveydenhuol.tolaki Etelä Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma sitoutuu osaltaan valtakunnal listen ohjelmien, Terveys 2015 ohjelman (14)ja KASTE ohjelman (15) päätavoitteisiin sekä ennakoi toukokuussa 2011 uudistuvan terveydenhuoftolain (16) toimeenpanoa. Ohjelmat on esitelty lyhyesti alla Kansalliset ohjelmat Linjaavat väestön hyvinvoinnin edistämistä Vuonna 2001 Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen Terveys 2015 kansanterveysoh jelmasta, joka linjaa Suomen terveyspoliittisia päätöksiä (14). Ohjelman kahdeksan pääta voitetta kohdistuvat keskeisiin kansanterveydellisiin ongelmiin, joihin vaikuttamisen lytyksenä on laaja alainen yhteistyö eri tahoilla. Terveyden edistämisen laatusuositus tukee ohjelman toteutusta kuntatasolla tavoitteenaan väestön hyvinvoinnin nostaminen kuntien yhteisvastuulliseksi painoalueeksi mm. voimavaroja ehkäisevään työhön suuntaamalla ja hyvinvointiosaamista tukemalla (17). edel Vuonna 2007 hallitus käynnisti Terveyden edistämisen politiikkaohjelman, joka myös nottaa väestön terveydentilan parantamista ja terveyserojen kaventamista. Ohjelmalla ritään vahvistamaan ja yhtenäistämään eri tahojen toimia väestön terveyden edistämiseksi ja terveyteen vaikuttavien seikkojen huomioon ottamista kaikessa toiminnassa ja senteossa. (18). pai py päätök Sosiaali ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE puolestaan määrittelee sosiaali ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja niiden saavuttamista tukevat piteet. Ohjelman päätavoitteet vuosille ovat kuntalaisten osallisuuden minen ja syrjäytymisen väheneminen; hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen ja hyvinvointi ja terveyserojen kaventuminen; palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden minen, ja alueellisten erojen väheneminen. (15) toimen lisäänty parane Itä ja Keski Suomessa vuonna 2008 alkaneet Kaste hankkeet, Lapset ja perheet Kaste (19,1; Vanhus Kaste (20); Kanerva-Kaste (21), ovat saaneet Sosiaali ja terveysministeriöltä jatkorahoitusta vuosille Liitteessä 2 on istattuna hankkeiden tavoitteita ja hankkeissa Etelä Savossa tehtävää kehittämistyötä. Hyvinvoinnin lisääminen ja koordinoitu yhteistyö on tärkein näitä hankkeita ja Etelä-Savon maakunnallista hyvinvoinnin ja den edistämisen ohjelmaa yhdistävistä tavoitteista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vaikuttavuuden saavutta miseksi koordinoitu yhteistyö hankkeiden ja toimijoiden välillä on sekä hyödyllistä että välttämätöntä. tervey 3

12 2.2. Terveydenhuottotaki Hallituksen esityksessä uudeksi terveydenhuoltolaiksi säädetään terveydenhuoflon toiminnoista ja terveyspalvelujen sisällöistä (16). Laki on tarkoitettu tulevan voimaan (79 ). Lain tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoaja hyvinvoinnin ja terveyden edistä mistä. Tavoitteena on myös edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista ja tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Ehdotuksessa korostetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja terveysongelmien ennal taehkäisyä (lakiehdotuksen 2 luku). Lakiin sisältyy velvoite terveys- ja hyvinvointiasioiden huomioon ottamisesta kunnan kaikessa toiminnassa (ii ). Se velvoittaa kunnan asetta maan tavoitteita kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä sekä niihin tarvittavista voimavaroista. Terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä tulee tehdä kunnan eri toimialojen välisenä yhteistyönä sekä yhteistyössä muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida valtuustolle vuosittain ja laa jempi hyvinvointikertomus tulee tehdä kerran valtuustokaudessa. (12 ) Kunnan tulee myös muun muassa järjestää terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä tukevaa neuvontaa, joka edistää toimintakykyä, mielenterveyttä ja elämänhallintaa. (13 ) Alueellinen terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen velvoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tarjoamaan asiantuntemusta ja tukea kunnille kokoamalla hyvinvointi ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ehkäi syn näyttöön perustuvia toimintama Ileja. Terveyden ja hyvinvoin nin edistämisen alueelliset strategiat tulee valmistella kuntien kanssa yhteistyössä. (36 ) Eri koissairaanhoidon järjes täminen sekä tieteellisestä tutkimuksesta ja kehittämisestä huolehtiminen on erityisvastuu alueen sairaanhoitopiirien vastuulla. (42 ) 4

13 3 Ohjel.man hyvinvointi-ja terveysnäkemys Tässä julkaisussa terveysnäkemyksen lähtökohtana on maailman tunnetuin virallinen terve yden määritelmä vuodelta 1946 (WHO)Jonka mukaan terveys tarkoittaa täydellistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista. Terveyden edistäminen puolestaan on prosessi, joka kasvattaa yksilön vaikutusmahdolhsuuksia omas ta terveydestä ja terveyden osatekijöistä huolehtimiseen, ja siten parantaa terveyttä sekä yksilötasolla että väestötasolla. Terveyden mittaaminen on kuitenkin tunnistettu ongelmia tuottavaksi. Yleisesti hyväksytty ja käytetty termi on terveyshyöty, joka voidaan saavuttaa joko terveyden paranemisen tai kustannusten pienenemisen myötä. (22 23) Eteläsavolainen terveysnäkemys sisältää edellä olevan ajatuksen terveydestä ja täydentää sitä laajemmalla hyvinvointiajattelulla. Ohjelmassa hyvinvointi ja terveysymmärretään dy naamisena fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena terveytenä ja hyvinvointina, joiden pro sessinomaisuus tunnistetaan ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvointiin katsotaan vaikuttavan sekä ympäristön, elinolojen, palveluiden että johtamisen (kuvio 1). Etelä Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sisältää kaikki ne välillisetja välittömät toimenpiteet, jotka vaikuttavat positiivisesti eteläsavolaisen väestön hyvinvointiin. Hyvin voinnin edistäminen on ennen kaikkea hyvinvoinnin edellytysten luomista ja vahvistamista sekä tunnettuihin riskitekijöihin vaikuttamista tai niiden minimoimista. Kuvio 1. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät 5

14 4. Etelä-Savon tunnuslukuja Etelä Savo on Itä Suomessa sijaitseva maakunta, jossa on kolme kaupunkia (Mikkeli, Piek sämäki ja Savonlinna) sekä 14 kuntaa (Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina ja Sulkava). Seutukunnat rakentuvat kolmen kaupunkikeskuksen ympärille seuraavasti: Mik kelin seutuun kuuluvat virallisen seutujaon mukaisesti Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumalaja Ristiina. Savonlinnan seutuun kuuluvat Enonkoski, Ken mäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava. Pieksämäen seutu muodostaa oman seutukuntan sa. Lisäksi Juva, Joroinen ja Rantasalmi, JJR allianssi, tekevät hallinnollista ja toiminnallista yhteistyötä keskenään. Tässä luvussa kuvataan maakuntaa erilaisin hyvinvoinnin ja tervey den edistämisen ohjelmaan liittyvin tunnusluvuin Väestö Etelä-Savon asukasluku on (tilanne ). Väestöennuste on laskeva ja ra kenne vanheneva. Vuonna 2020 asukasmääränodote on Vuosina las ten, nuorten ja työikäisten osuus maakunnan väestöstä on pienentynyt, kun taas 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut. (Kuvio 2.) (24) Etelä-Savon väestö ikäryhmittäin 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40 % 30% 20% 10% 0% > 75v. O v. O v. O v v. O 0-6-v. Kuvo 2. Eteä-Savon väestö ( henk ) ikäryhmittäiset prosenttiosuudet (24) Väestöllinen huoltosuhde on valtakunnallista tasoa korkeampi ähestyessään arvoa 0,6 vuonna Etelä Savossa sataa työikäistä kohti huollettavan ikäisiä on 58, koko maassa vastaavasti alle 51. (Kuvia 3.) (24) 6

15 Huoltosuhde, demografinen O Etel-Savo O Koko maa 58,3 50, Kuvio 3. Huoltosuhde, demografinen. Eteä-Savo / Koko maa (24) 42. Kunnattinen ja seuduwnen terveyden edistäminen ja hyvinvointityä Väestön terveyden edistämistyötä tehdään sekä sairaanhoitopiireissä että kunta- ja seu tukuntatasolla. Maakunnassa on kaksi sairaanhoitopiiriä. Etelä Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Ristiina sekä lisäksi Etelä Karjalan maakuntaan va Suomenniemi. Itä Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Sosteriin kuuluvat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Heinävesi kuuluu Pohjois Karjalan sairaan hoitopi 1 rii n. kuulu Etelä Savon sairaanhoitopiirin kunnissa toimii terveyden edistämisen yhdyshenkilö. Sos terin jäsenkunnissa toimii kuntakohtainen perusturvatyöryhmä, joka käsittelee terveyden edistämisen asioita kahdesta kolmeen kertaan vuodessa. Mikkelissä ja Pieksämäellä toimii lisäksi poikkihallinnollinen kaupunginjohtajan asettama hyvinvointityöryhmä, joka valmis telee kaupungin hyvinvoinnin edistämisen painotuksetja ohjelman. Vastaavalla ajatuksella Savonlinnassa toimii kaupunginjohtajan asettama liikuntatyöryhmä. Savonlinnassa gin johtoryhmä on terveyden edistämisen vastuussa. kaupun Seudullinen ajattelu Mikkelin seutukuntien sosiaali ja terveystoimessa vahvistuu, jos misteilla oleva yhteistoiminta alue hyväksytään Mikkelin seutukunnan kunnissa, Mikkelissä; Hirvensalmella; Kangasniemellä; Mäntyharjulla; Pertunmaalla; Puumalassa ja Ristiinassa sekä lisäksi Suomenniemellä. Yhteistoiminta alueella sosiaali ja terveyspalvelujen misvastuu siirtyy yhteiselle lautakunnalle, johon tulee edustus jokaisesta mukana olevasta kunnasta. Palveluntuota nnosta vastaisivat palveluntuotantoyksiköt, ja kuntalaiset saisivat hakeutua palveluihin yhteistoiminta-alueella vapaasti. Päätökset toiminnan käynnistämi sestä tehdään vuoden 2011 alussa ja toteutuessaan yhteistoiminta alue aloittaisi kuussa val järjestä tammi 7

16 SELVITYSOSA 4.3. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset vuonna 2008 olivat Asukas kohtaiset nettokustannukset on esitetty kuviossa 4. Sosiaali ja terveystoimen nettokustan nukset asukasta kohti ovat kasvaneet 1990 luvulta saakka. Erityisen voimakasta kustannus ten nousu on ollut 2000 luvulla. Vuonna 2008 asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 1995 vastaavat kustannukset olivat alle puolet tästä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nettokustannusten nousu on ollut maltillisempaa. (24) Sosiaalija terveystoimen kustannukset O Sosiaali-ja terveystoimi O Erikoissairaanhoito 1000 z /2008 * Perusterveydenhuolto (mukaan lukien hammashuolto) Kuvio 4. Sosa1i- ja terveystoimen nettokustannukset EteI.ä-Savossa (24) 4.4. Väestön hyvinvointia kuvaamassa Seuraavassa kuvataan Etelä Savoa eräiden Terveys 2015 indikaattorien, Kaste ohjelman tavoiteindikaattorien, elintapojen ja muiden tyypillisten hyvinvointia kuvaavien tunnus lukujen valossa. Vertailuarvona käytetään koko maan arvoa tai vaihtoehtoisesti tilanteen kehitystä Etelä Savossa seurataan 1990 luvulta uusimpaa n saatavilla olevaan tulokseen (vuosilta ) Työttömyys ja työkyvyttämyys Työttömien osuus työikäisistä oli vuonna 2008 laskenut alle puoleen vuoden 1995 tasos ta Etelä-Savossa. Nuorisotyöttömyyden lasku oli erityisen voimakasta vuosina Myös pitkäaikaistyöttömyys oli vuoteen 2008 asti tasaisessa laskussa. Vuosina työttömyys on kuitenkin kääntynyt uudelleen nousuun. (Kuvio 5.) Etelä Savossa työttömi en osuus työikäisistä on koko maata suurempi, ja erityisesti nuorisotyöttömiä on selvästi enemmän. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on muuta maata suurempi. (Kuvio 6.) (24) 8

17 0 - Työttömyys 50 -O-ryöttömat,% 25 5 * Pitkaaikaistyottomat,% öffömistä 1 Kuvio 5. Työttömyys Etelä-Savossa (24) Työkyvyttömyyseliikettä saavat, % O Etelä-Savo O Koko maa TuLe- ja sidekudosten sairauksien vuoksi 2,8 työkyttömyyseläkettä saavat 1,8 rvlielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden 4,4 vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 34 Työkrttömyyseläkettä saavat 8,9 12,2 Kuvio 6. Työkyvyttömyyseläkettä saavat (24) 4A.2 Kansantauti-indeksi ja sairastavuusindeksi Kahden keskeisen hyvinvointia ja sairastavuutta mittaavan indeksin perusteella sairasta vuus Etelä Savossa on maan keskitason yläpuolella. Kansantauti indeksi kuvaa seitsemän suurimman erityiskorvattavaan lää kehoitoon ci keuttavan sairauden (diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, niveireuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti) esiintyvyyt tä suhteessa koko maan keskiarvoon (100). Etelä Savon vuoden 2008 tilastoitu indeksin ikävakioitu arvo on Yksittäisten kansantautien osalta lukua merkittävimmin nostavat sepelvaltimotauti (123,6), psykoosit (121,6) ja sydämen vajaatoiminta (117,9). lkävakioitua arvoa tarkasteltaessa suunta 1990-luvulta tähän päivään on ollut lievästi positiivinen lu kuun ottamatta astmaa ja verenpainetautia, joiden esiintyvyys on lisääntynyt. (Taulukko 1.) Ikävakioimattomasti tarkasteltuna lähes kaikissa seitsemässä erityiskorvattavaan lääkehoi toon oikeuttavassa sairaudessa indeksin arvo on noussut. (Liite 3.) Tätä selittää Etelä Savon väestön ikärakenne ja sen kehitys. (25) 9

18 SELVTYSOSA Taulukko 1 KANSANTAU DI] ETELÄ-SAVOSSA, 1 KÄVAKIOITU (25) Kansantauti-indeksi 2 116,7 1 16,4 114,3 Diabetes 109,1 111,0 108,8 Psykoosit 136,3 132,4 121,6 Sydämen vajaatoiminta 118,2 115,8 117,9 9 I Niveireuma 108,9 108,0 104,3 Astma 108,2 114,4 115,1 Verenpainetauti 108,5 108,0 108,9 Sepelvaltimotauti 127,9 125,2 123,6 1 Seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Esiintyvyys suhteessa maan keskiar vaan lndekseiue askettu keskiarvo Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttö myyseläkkeellä olevien osuuteen työlkäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä, ja suhteuttaa arvon maan keskiarvoon (100). Etelä Savon ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2008 on 111,8. Arvo on noussut 1990 luvun alusta lähes della. Alaindeksien arvot eriteltynä ovat: kuolleisuusindeksi 106,7; työkyvyttömyysindeksi 121,1; ja erityiskorvausoikeusindeksi 107,7. Näistä työkyvy ttömyysindeksi, eli työkyvyttö myyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, on noussut huomattavasti 1990-lukuun na. Myös kuolleisuus on lisääntynyt. Ikävakioitu erityiskorvausindeksi on sen sijaan lievästi laskenut. (Taulukko 2.) lkävakioi mattomasti tarkasteltuna kaikki kolme alaindeksiä ovat nousseet. (Liite 3.) (26) kah verrattu Taulukko 2. SAI RASTAVUUSI N DEKSI ETELÄ-SAVOSSA, 1 KÄVAKIOITU (26) Sairastavuusindeksi 110,1 109,7 111,8 - kuolleisuusindeksi 106,7 103,3 106,7 - työkyvyttömyysindeksi 114,6 1 17,1 121,1,5. - erityiskorvausoikeusindeksi -..,..,.,,., 109,0 108,8 107,7,. Perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeeltä olevien osuuteen työikäisistäja erityiskorvettaviin tääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Luku on suhteutettu koko maan keskiarvoon

19 - SELVITYSOSA Nuorten sairastavuus Nuorten sairastavuus on yleisesti vähäisempää kuin aikuisväestöllä, mutta tietyiltä osin oireilu on lisääntynyt ja myös sairastavuusluvut ovat kasvussa. Lähes viidennes Etelä Savon nuorista lukiolaisista ja ämmattikoululaisista kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai noksi. Keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta kärsii useampi kuin joka kymmenes, (kuvio 7), kymmenesosalla on lääkärin toteama pitkäaikaissairaus, ja melkein joka viides on ylipainoinen (kuvio 8). (27 29) huo Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus (R-BIM depressiomittari) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ii % O Etel-Savo 0 Koko maa Kuvio 7. Nuorten keskivaikea tai vaikea masentuneisuus R-BDI depressiomittariua mitattuna (27-29) Ylipaino, nuoret Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijt Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat O Etelä-Savo O Koko maa % Kuvio 8. Nuorten ytipaino (27-29) 11

20 0 L SELVITYSOSA 4.4A Oikeus erityiskorvattaviin tääkkeisiin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kasvanut koko maassa huomattavasti 1990 lukuun verrattuna. Erityiskorvaus myönnetään henkilölle, jolla on jokin vakava, pitkä aikainen lääkehoitoa vaativa sairaus. Etelä Savossa vuonna 2007 erityiskorvattaviin lääkkei sun oikeutettuja 1000 vastaavanikäistä kohti oli 290, koko maassa 231. (Kuvio 9.) ( 24) Erityisko rvattavin lääkkeisiin oikeutettuj a O Etelä-Savo O Koko maa Kuvio 9. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja /1000 vastaavanikäistä (24) Vuonna 2008 lähes 70 io 65 vuotta täyttäneistä eteläsavolaisista oli oikeutettu erityiskor vattaviin lääkkeisiin. (Kuvio 10.) (24) : Erityiskorvattaviin lä a kkeisiin oikeutettuj a 65-v. O Etela-Savo O Koko maa Kuvio 10. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65-vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisistä (24) 12

21 SELVITYSOSA Depressiolääkkeistä korvausta saaneita on Etelä Savossa vähemmän kuin muualla maassa kaikissa ikäryhmissä nuoria vuotiaita lukuun ottamatta. Ikääntyneistä( 65 vuotiais ta) useampi kuin joka kymmenes ja työikäisistä (25 64 vuotiaista) hieman alle kymmenesosa ovat saaneet korvausta em. lääkeryhmästä. Kuvio (24, 30) ii.) 12 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 10 6 O Etelä-Savo OKoko maa v v v. > 65-v. Kuvioil. Depressiotääkkeistä korvausta saaneet. % vastaavanikäisistä (24,30) Psykoosin vuoksi erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeutettuja on maakunnassa sen sijaan keskimääräistä enemmän. (Kuvio 12.) (24, 30) : 4 3 2,5 Psykoosin vuoksi erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeutetut O Etelä-Savo 1,5 1 0, v v. 65-v. O Koko maa Kuvio 12. Psykoosin vuoksi erityiskorvattava lääkehoito (24, 30) 13

22 SELVTYSOSA Eteläsavolaisista 40 vuotta täyttäneistä yli viidesosa on verenpainetaudin vuoksi erityiskor vattaviin lääkkeisiin oikeutettu, vastaavasti sepelvaltimotaudin ja diabeteksen osalta noin joka kymmenes. (Kuvio 13.) (24) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuj a 25 :1 c.! Å ZzEELZ O Sepefvaltimotauti. Verenpairietauti 0 iso Kuvio vuotta täyttäneiden erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö Etelä-Savossa (24) PotentiaaLisesti menetetyt etinvuodet Myös potentiaalisesti menetettyjä elinvuosia (PYLL-indeksi) käytetään yleisesti kuvattaessa väestön hyvinvoinnin tilaa. Mittari korostaa nuorena tapahtuneita, ennenaikaisia kuolemia ja on siten erittäin hyödyllinen ennaltaehkäisyn tarpeita ja kohteita arvioitaessa. Verenkier toelimistön sairauksienja itsemurhien sekä alkoholisyiden takia elinvuosia menetetään Ete lä Savossa sekä miesten että naisten osalta keskimääräistä enemmän. (Taulukko 3.) (31) Tau[ukko 3. POTENTIAALISESTI MENETETYT ELINVUODET (37) Etelä Savo/Suomi Etelä Savo/Suomi Verenk.elinten sairaus, Alkoholisyy, PYLL 2 Itsemurha, PYLL 2 2 PYLL 3512/ / / / / /276 PotentiasUsesti menetetyt elinvuodet (PYLL) ikvuosina 25 80, vuosia/ asukasta, vuosilta

Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma 2011-2014

Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma 2011-2014 Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma 2011-2014 Hanna Kuninkaanniemi, Etelä-Savon Liikunta Ry ISBN 978-952-5093-91-9 ISSN 1455-2930 MAAKUNNALLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN

Lisätiedot

Miltä Etelä-Savon hyvinvointi näyttää?

Miltä Etelä-Savon hyvinvointi näyttää? Miltä Etelä-Savon hyvinvointi näyttää? Etelä-Savon maakuntapäivä 9.5.2011 Hanna Kuninkaanniemi Mikkelin ammattikorkeakoulu, kehityspalvelut Maakunnallinen ryhtiliike Maakunnan terveyden edistämistyön kehittämiskohteet

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 ... ja asettaisi huonon tilamme niin elävästi eteen, että kaikki luultu rauha häviäisi...jouduttaisiin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana THL tukee toimeenpanoa siten, että varmistetaan: Asiakas- ja potilaslähtöisyys

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan

Lisätiedot

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 Voimaa verkostoista Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 2 17.3.2014 Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatio Koordinaatio taso

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kuva: Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kehittämispäällikkö Timo Aro ja hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 Omistajaohjausryhmä 23 09.06.2014 Yhtymähallitus 74 25.06.2014 Omistajaohjausryhmä 31 21.08.2014 Yhtymähallitus 87 27.08.2014 Omistajaohjausryhmä 38 24.09.2014 Yhtymähallitus 99 24.09.2014 Raahen seudun

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE SOTE-SOPAN ALKUPALOJA JA KUNNON JÄLKKÄRIT MAAKUNNAN HYVINVOINTIOHJELMA LEIKKUULAUDALLA Suvi Helanen suunnittelija PPSHP Tellus Innovation Arena 14.04.2016, Oulun yliopisto Kansansairauksien

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) 1 S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) IKKU-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankevuosien 2009 2012

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot