EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot"

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke L O P P U R A P O R T T I Heli Tirri Markku Korhonen Riitta Flinkkilä 2008

2 TIIVISTELMÄ Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke, PALKO sai alkunsa maaseudun elinkeinojen muutoksesta. Ammattitaitoisen työvoiman ja/tai yrityksen toiminnan jatkajan löytäminen on entistä haasteellisempaa. Maaseudun palvelutason ylläpito ja kuntien kilpailukyky ovat entistä enemmän kiinni myös maaseudun yritysten elinvoimasta. Etelä-Savon maakunta kärsii maan suurimmasta muuttotappiosta. Tämä aiheuttaa toisaalta työvoimapulaa ja samalla se myös pienentää paikallisia markkinoita. Yritykset joutuvat etsimään markkinat kauempaa tai suuntaamaan markkinoinnin esim. matkailuun ja turisteihin. Maaseudun työt ovat lisäksi olleet perinteisesti hyvin kausiluontoisia ja kausityöntekijöistä on pulaa. Kausityöntekijöitä onkin viime vuosina tullut mm. Venäjältä, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. TE-keskus myönsi Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallinnoimalle Palko hankkeelle EAKR-rahoituksen. Hanke paransi omalta osaltaan maaseudun työn ja sen tekijöiden kohtaamista. Tässä hankkeen loppuraportissa käsitellään hankkeen toimintaa. Niitä ovat olleet: Marjanviljelijöille tehty kysely kausityövoiman käytöstä ja koulutustarpeista sekä sitä koskeva raportti, hevostilallisille tehty koulutustarvekysely ja sitä koskeva raportti, kuntakierros 2004, Mikkelin ammattiopiston (nyk. Etelä-Savon ammattiopisto) koulutilalla käynnistetty maatalouslomittajien täydennyskoulutus, Mikkelissä ja sen ympäristökunnissa yhteensä kuusi kertaa pidetyt Maaseutuyrittäjien tietotori tapahtumat ja näiden messutyyppisten tilaisuuksien asiantuntijajoukon kokoaminen, haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutus -sarja kahdelle ryhmälle Kari Kangaspunnan tekemä selvitys Otavan koulutilan uusista toimintamahdollisuuksista ja kyvystä tukea maaseutuelinkeinoja sekä hankkeen tuotoksena syntynyt maaseudun työelämän palvelusivusto, jota jatkokehitetään ja ylläpidetään Etelä-Savon ammattiopistossa sen saaman pysyvän työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän puitteissa.

3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET OHJAUSRYHMÄ PROJEKTIN VAIHEET PROJEKTIN VAIHEET YHTEISTYÖKUMPPANIT YHTEISTYÖN TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI Yhteistyö Maaseutuyrittäjien tietotori -tapahtumissa Yhteistyö Mikkelin lomituspalveluiden kanssa Mikkelin kaupunki / Ympäristöpalvelut VIRTUAALINEN PALVELUKESKUS, INTERNET PALVELU HANKKEEN TOIMINTAA JA TULOKSIA POHDINTAA...10

4 1. YLEISTÄ Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke, Palko, toteutettiin Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallinnoimana EAKR-osarahoitteisena projektina Projektin alkuperäisenä tavoitteena oli maaseudun yrittäjien ja työntekijöiden kohtaamisen edistäminen ja toimijoiden verkostojen luominen. Toisena tavoitteena oli maaseudun kausityön käytäntöjen organisointi. Tavoitteita on tarkistettu hankkeen aikana, viimeksi syksyllä 2007, jolloin hankkeelle haettiin jatkoaikaa. Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä järjestää toisen asteen ammatillista koulutusta Etelä- Savossa. Otavan koulutilan yksikössä järjestetään luonnonvara-alan koulutusta. Hankkeita hallinnoidaan keskitetysti kuntayhtymän hankeyksikössä. Hanketta toteutettiin sen alkuvuodet Otavan koulutilalla. Palko-hankkeella oli sen toiminnan aikana neljä projektipäällikköä: Katja Multanen, Marja Pulkkinen, Markku Korhonen ja Heli Tirri. Lisäksi Riitta Flinkkilä hoiti hankkeen toimintaa v n. puolen vuoden ajan. Projektipäälliköiden vaihtuminen vaikutti omalta osaltaan projektin kulkuun. Myös ohjausryhmässä tapahtui muutoksia hankkeen aikana. Tässä loppuraportissa kuvataan projektin tehtäviä, tavoitteita ja tuloksia. Lisäksi käydään läpi hankkeen toimintaa ja tehdään arviointia siitä. 2. PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Hankesuunnitelman mukaan projektin tavoitteena on luoda maaseudun yrittäjiä varten toimivia verkostoja, joiden avulla tehostetaan työvoiman rekrytointia ja valmennetaan yrittäjiä työnantajien tehtäviin. Lisäksi projektissa selvitetään maaseutuyrittäjien työvoimatarpeita ja kohderyhmien valmennus-, perehdytys-, ja koulutustarpeita sekä kehitetään toimintamalleja, joita toteuttamalla yritysten työvoiman hankinta tehostuu ja kausityövoimamarkkinat toimivat avoimesti, sekä tehokkaasti. Tavoitteena on edistää maaseudun yrittäjien ja työntekijöiden kohtaamista, parantaa työvoiman saatavuutta, laatua ja lisätä yritysten toimintaedellytyksiä. Projektissa tehdään yhteistyötä työvoimatoimistojen ja seudullisen ennakointityön kanssa. Välillisesti hanke pyrkii lisäksi vaikuttamaan alueen palvelurakenteen monipuolistumiseen, asukkaiden elämänlaatuun, seudun elinvoimaisuuden parantamiseen ja kilpailukykyyn. Projektisuunnitelma (liite 1) ja hankkeen jatkohakemus löytyvät raportin liitteinä (liite 2). Projektin aikataulu ja jatkohankkeen tavoitteet Projekti alkoi ja se päättyi helmikuussa Rahoituspäätös oli tehty ajalle Neljä viimeistä kuukautta olivat hankkeen jatkoaikaa, jolloin saatiin valmiiksi -sivusto ja huolehdittiin sen levittämisestä ja jatkosta ohjausryhmän toiveitten mukaisesti. Samoin varmistettiin haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen, kunnossapitoon ja huoltotoimintaan kootun yrittäjäverkoston koulutuksen vieminen loppuun ja jatkotyöskentely. Lomittajapalveluiden henkilöstökoulutuksen toimivuus Mikkelin seudulla ja koulutuksen tarjoaminen maakunnan muille alueille on myös hoidettu Palko-hankkeen tuella. Otavan koulutilan tulevaisuudesta teetettiin Kehityspolku Oy:llä selvitys, joka on raportin liite 3. 3

5 3. OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmä koostui eri tahojen maaseutuosaajista, sekä rahoittajan ja hallinnoijan omista edustajista. Ohjausryhmässä oli edustettuna maaseudun ja sen yrittäjien edunvalvontatahoja, koulutus- ja kehittämisorganisaatioita, työhallinnon ja sen eri palvelujen edustajia (mm. Työvoiman liikkuvuus hanke) sekä maaseudun yrittäjiä. 4. PROJEKTIN VAIHEET Projektilla oli neljä projektipäällikköä; Katja Multanen, Marja Pulkkinen, Markku Korhonen ja Heli Tirri. Lisäksi Laura Kuismala teki Marjanviljelijöitä koskevan kyselyn kausityövoiman käytöstä ja laati raportin Essi Sarjasen hevoskyselyn tuloksista. Ensimmäisenä toimintavuotena 2004 Katja Multanen kävi keskusteluja eri kuntien elinkeino- ja maaseutuasiamiesten kanssa hankkeen tavoitteista ja yhteistyöstä kuntien kanssa. Hän käynnisti lomittajien täydennyskoulutusta Otavan koulutilalla. Toisena toimintavuotena 2005 Laura Kuismala teki kyselyn Marja- ja vihannesviljelijöiden kausityövoiman tarpeesta. Raportti selvittää lisäksi mm. viljelijöiden koulutustarpeita. Tämän selvityksen seurauksena luovuttiin laajamittaisemmasta kausityövoiman rekrytoinnista ja palveluista, koska nämä asiat näyttivät yrittäjien mukaan olevan jo kohtalaisen hyvin hoidettuja. Laura Kuismala laati lisäksi raportin hevostilallisille suunnatusta kyselystä. Raportista selviää myös erilaisia koulutustarpeita. Otavan koulutilalla on tehty suunnitelmia hevosalan täydennyskoulutuksen järjestämiseksi. Maaseutuyrittäjien messuja pidettiin projektin toiminnan aikana kuusi kertaa; kolme kertaa Otavan koulutilalla ja kerran Mäntyharjulla, Juvalla ja Kangasniemellä. Messut todettiin onnistuneeksi tavaksi lähestyä yrittäjiä. Messuilla oli kävijöitä arvioiden mukaan yhteensä lähes 1000 henkeä. Messuosastoilla oli esillä yhteistyökumppaneiden tarjontaa koulutuksesta, neuvonnasta, rahoituksesta, yrittäjänä jaksamisesta, sosiaaliturvasta jne. Messujen vetonaulana toimi Toni Nieminen, joka kertoi omasta urheilija- ja yrittäjätaustastaan. Messuilta kerätyn palautteen mukaan hyvää oli mm. se, että kerättiin maaseudun yrittäjien yhteistyötahoja kattavasti koolle ja lisäksi oli jalkauduttu lähikuntiin. Kaikki näytteilleasettajat saivat positiivista palautetta. Kangasniemellä oli lisäksi eduskuntavaalien läheisyydestä johtuen vaalipaneeli, joka omalta osaltaan lisäsi tilaisuuden mielenkiintoa. Vaalipaneelissa aiheena oli maaseutuyrittäjyys, joka sai aikaan kysymyksiä ja vilkasta keskustelua. Hankkeen aikana järjestettiin Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelujen kanssa hajaasutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutusta. Mikkelin ammattiopiston LVI- ja maanmittausala olivat mukana järjestelyissä. Suunnittelijat ja muut prosessin osapuolet (mm. rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut) ovat oppineet tuntemaan toisensa ja koulutukseen osallistuneet ovat saaneet pätevyyden toimia vastaavana työnjohtajana jätevesirakennushankkeessa. Maaseutua työllistävä uusi yrittäjien verkottumista edellyttävä työtehtävä on jätevesijärjestelmien suunnittelu, rakentaminen, ylläpito- ja huoltotyö. Tätä varten hankkeessa järjestettiin laajasti suunnittelijoita, maarakentajia ja lvi-yrittäjiä koonnut tiedotus- ja koulutusprojekti, jossa suun- 4

6 nittelijat ja muut prosessin osapuolet (mm. rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut) ovat oppineet tuntemaan toisensa ja koulutukseen osallistuneet ovat saaneet pätevyyden toimia vastaavana työnjohtajana jätevesirakennushankkeessa. Hankkeessa syntyi alalle ns. Mikkelin malli. Merkittävä hankkeen tulos on myös sen tuella kehitetty maaseudun lomittajapalvelujen täydennyskoulutusohjelma, jota toteutetaan Mikkelin seudulla ja jatkossa myös laajemmin maakunnan alueella. Lomittajapalvelujen saatavuudella, toimivuudella ja laadulla on tärkeä merkitys maaseudun yrittäjien pärjäämiselle ja sitä kautta myös työllistymiselle. Palko-hankkeen aikana rakennettiin internet -ympäristöön palvelu, joka helpottaa erityisesti maaseudulla sijaitsevien pienyritysten työn ja sen mahdollisen tekijän kohtaamista. Hankkeen aikaiset yhteistyökumppanit ovat voineet linkittyä palveluun. Sivuilta löytyy myös Palko-hankkeen aikana tuotettuja koulutusmateriaaleja sekä raportteja. (Liite 4, Esite sivuista.) 5. YHTEISTYÖKUMPPANIT Projekti verkostoitui alueen eri sidosryhmien kanssa. Ohjausryhmässä oli edustettuna merkittävimmät maaseututoimijat. Palko-projektin yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltiin mm. lomittajakoulutusta, Maaseutuyrittäjien tietotori tapahtumia maaseutuyrittäjien messut) sekä jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutusta. Yhteistyökumppaneita saatiin hyvin mukaan ja yhteistyö heidän kanssaan toimi erinomaisesti. Maaseutuyrittäjien tietotorien ympärille ja tapahtumia järjestämään kokoontui hyvä asiantuntijajoukko niin yrityselämän, edunvalvonnan, vakuutusyhtiöiden, kouluttajien kuin muidenkin tahojen edustajista. Tämä asiantuntemus haluttiin tuoda uusille sivuille näkyviin ja esim. yrittäjien käyttöön. Verkoston kokoon kutsumisesta hankeajan päätyttyä tulee huolehtimaan Etelä-Savon ammattiopisto työelämän kehittämis- ja palvelutehtävänsä puitteissa. 6. YHTEISTYÖN TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI 6.1 Yhteistyö Maaseutuyrittäjien tietotori -tapahtumissa Yhteistyötä on tehty Maaseutuyrittäjien tietotorien (maaseutumessujen) suunnittelussa ja järjestämisessä yhdessä MTK-Etelä-Savon, Etelä-Savon ammattiopiston (entinen Mikkelin ammattiopisto ja Mikkelin aikuiskoulutuskeskus), ProAgria Etelä-Savon, Helsingin Yliopiston Ruralia - instituutin, MTT:n, Mikkelin ammattikorkeakoulun, TE -keskuksen, Melan, Reitin ja Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelujen, Mikkelin kaupungin asuntotoimiston, Työsuojelupiirin sekä verotoimiston kanssa. Mukana ovat olleet lisäksi Etelä-Savon Op, Nordea, Tapiola ja Pohjola sekä Lähivakuutus. Tapahtumia suunniteltaessa on pidetty monia palavereja. Messut onnistuivat hyvin ja niiden kautta ihmisiä saatiin kiinnostumaan maaseutuyrittäjille suunnatuista palveluista. Messuilla heille tarjottiin palveluja ja neuvontaa yrittäjänä toimimisesta. Maaseutuyrittäjien oli helppo hakeutua juuri siihen tietopisteeseen, josta he halusivat tietoa saada. Tarkoituksena on, että messuja pidetään jatkossakin, mutta harvemmin. Otavan koulutilan kevätpäivät on yksi luonteva tilaisuus messujen järjestämiseksi. Tietotorin asiantuntijoiden palaveri on sovittu koolle kutsuttavaksi Etelä-Savon ammattiopiston toimesta seuraavan kerran keväällä

7 6.2 Yhteistyö Mikkelin lomituspalveluiden kanssa Lomittajakoulutuksen järjestäminen Mikkelin ammattiopiston ( alkaen Etelä-Savon ammattiopisto) Otavan koulutilalla on ollut Palko -hankkeen tavoitteena alusta alkaen. Koulutusta on järjestetty sekä koulutilalla, että yhteistyö-kumppaneina toimivilla maatiloilla. Palko-hankkeen jälkeen yhteistyötä on jatkanut koulutila. Koulutusta on tarkoitus tarjota myös Joroisten, Juvan ja Kangasniemen lomituspalveluille. Kangasniemellä on jo toteutettu joitakin koulutuksia. Lomittajien täydennyskoulutuksen avulla lomittajien ammattitaitoa ja heidän työllistymistään saadaan parannettua, lisäksi koulutuksen on todettu vähentävän sairauspoissaoloja. 6.3 Mikkelin kaupunki / Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden kanssa järjestettiin jätevesikoulutusta kahdelle ryhmälle. Koulutuksessa tutustuttiin mm. käytännön kohteiden rakentamiseen. Koulutuksiin osallistui yhteensä 50 osallistujaa. Mukana oli maansiirtourakoitsijoita, lvi-suunnittelijoita, lvi-asentajia, vastaavia työnjohtajia, kiinteistövälittäjiä sekä lvi-alan kauppiaita. Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta tulee hyväksymään ko. koulutuksen käyneet vastaavan työnjohtajan tehtäviin jätevesijärjestelmien rakennus- ja saneeraustyömailla. Palko-hankkeen järjestämä koulutus oli Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluille pääasiallinen kanava haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamismääräysten ammattilaistiedottamisessa. Koulutus on osoittautunut onnistuneeksi ja tästä yhtenä esimerkkinä on se, että Heikki Tanskanen on kutsuttu valtakunnalliseen tilaisuuteen kertomaan Mikkelin mallista. Jätevesikoulutusten ohjelma ja osa niiden materiaalia on nähtävillä Pestimaalla internetpalvelussa. 7. VIRTUAALINEN PALVELUKESKUS, INTERNET PALVELU Palko-hankkeen aikana toteutettiin ajatus internet pohjaisesta palvelusta. Palvelu edistää etenkin maaseudun pienyritysten työn ja mahdollisten tekijöiden kohtaamista. Sivusto aloitti toimintansa helmikuussa 2008 osoitteella Sivuston sisällössä on kiinnitetty huomiota mm. juuri maaseudun työn ja sen mahdollisen tekijän kohtaamiseen, helppolukuisuuteen ja kannustavuuteen. Sivustolta löytyy myös Palko hankkeen aikana syntyneitä koulutusmateriaaleja ja hankkeessa tehtyjen selvitysten raportteja. Samoin sivuilla näkyy Maaseutuyrittäjien tietotori tapahtumien osaaminen ja asiantuntijajoukko. Hankkeen alueesta johtuen sen toimijajoukko rajoittui alueellisesti Mikkelin ympäristöön. Tästä oli luonnollisena seurauksena tuoda sivuille näkyviin Mikkelin seudun korostunut esittely. Onhan asiantuntijajoukko seudulta. Alueellinen näkökulma on myös yksi asia, jonka kannalta sivuston luominen oli muutenkin perusteltua. Alueellisuus lisää helpon lähestyttävyyden ja tuttuuden tuntua. Kuitenkin sivusto antaa eväitä kaikille aiheesta kiinnostuneille eri puolella Suomea. Sivuston markkinointi tehtiin helmikuussa Mainontaa on tehty radiomainoskampanjan avulla IskelmäMikkelissä. Lisäksi Etelä-Savon Yrittäjälehdessä on ollut mainos, samoin Työ ja Koulutus lehdessä. Etelä-Savon Yrittäjälehti teki myös pienen jutun sivuista ja MTK:n Viesti lehteen odotetaan juttua hankkeen päättymisen jälkeen maaliskuussa Mainontaa on tehty 6

8 myös sähköpostein ja esittein yhteistyökumppaneiden kautta sekä Etelä-Savon ammattiopistossa. Sivuille on päässyt hankkeen aikana helmikuussa 2008 tietämällä osoitteen, mutta hankeraporttia kirjoitettaessa sivusto alkaa jo löytyä Google hakupalvelusta hakusanoilla. Hankeajan päättymisen jälkeen sivustoa ylläpitää ja kehittää Etelä-Savon ammattiopisto työelämän kehittämis- ja palvelutehtävänsä puitteissa. Jos tarvetta myöhempinä vuosina ilmenee, osoite voi muuttua ja sivusto tulla osaksi muuta internet palvelua. Sivustoa voidaan myös laajentaa esim. eri maaseutuelinkeinoja koskeviin aloittaisiin osioihin. 8. HANKKEEN TOIMINTAA JA TULOKSIA Yhteistyö, verkottuminen ja tiedotus Toimintasuunnitelman mukaisesti ensimmäisten toimintakuukausien aikana pystyttiin viemään tietoa hankkeesta sekä verkottumaan laajasti alueen moninaisten maaseututoimijoiden kanssa. Myös yksittäisten yrittäjien näkemyksiä työvoiman ja koulutuksen tarpeista kuultiin. Näkemykset luonnollisesti vaihtelivat yrittäjän oman toiminnan laadun, laajuuden ja ajankohtaisen tilanteen mukaan. Kattavamman kuvan saamiseksi olisi kerättävä lisää tietoa ja yrittäjien kokemuksia. Verkottuminen ja yhteistyö alueen työvoima- ja maaseututoimijoiden kanssa oli onnistunutta, kokemukset yhteistyössä järjestettävistä tilaisuuksista olivat hyviä. Yrittäjäkontaktit jäivät liian vähäisiksi. Olisi välttämätöntä saada tarkempia tietoja yrittäjien koulutus- ja rekrytointitarpeista. Jatkossa ProAgria Maaseutukeskuksen ja MTK:n kontaktit ja organisaation pystyttävä hyödyntämään paremmin yrittäjiä tavoiteltaessa. Tiedotus hankkeen toiminnasta sekä sidosryhmien että kohderyhmien suuntaan on ollut puutteellista. Hankkeessa tehdyt selvitykset Marja- ja vihannesviljelijöille tehdyn kyselyn mukaan Pääosa viljelijöistä kokee tulevaisuuden näkymät työvoiman hankkimisessa positiivisena. Pienet tilat pärjäävät naapuri- ja sukulaisavulla, mutta isommat tilat joutuvat näkemään vaivaa lisätyövoiman hankkimisessa. Haasteita kausityövoiman rekrytoinnissa ovat maaseudun väestön väheneminen ja maataloustyön huono vetovoima, epävarmat työhuiput sekä kotimaisen työvoiman huono sitoutuvuus ja motivaatio. Vaikka kotimaisen työvoiman saanti on vaikeutunut, luottavat viljelijät ulkomaisen työvoiman riittävyyteen. Uhkakuvana nähdään kuitenkin lähialueiden elintason kohoaminen, joka on jo nähtävissä Virosta tulevan työvoiman vähentymisenä. Venäjältä työvoiman saaminen on edelleen helppoa ja viljelijöille on syntynyt pysyviä tuttavaverkostoja työvoiman hankkimiseen. Ulkomainen työvoima koetaan motivoituneena, ahkerana ja pitkäjänteisenä. 7

9 Koska ulkomainen työvoima liikkuu pääasiassa tuttavaverkostojen kautta saadun tiedon perusteella, ovat poimijoiden hyvät kokemukset paras työvoiman saannin varmistaja tulevaisuudessa. Ne tilat, joissa on panostettu poimijoiden viihtyvyyteen, ovat siis parhaassa asemassa tulevaisuudessakin. Työvoiman saannin sitoutuneisuus työoloihin ylläpitää toisaalta viljelijöidenkin motivaatiota tarjota poimijoille mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet. Heikoimmassa asemassa ovat tilat, joilta puuttuu kontaktit ulkomaille (tuttavaverkostojen syntymiseksi) tai jotka eivät ole onnistuneet tai osanneet verkostoitua myöskään kotimaassa. Heiltä voi puuttua myös uskallusta, tietoa ja kielitaitoa ulkomaalaisen työvoiman palkkaamiseen. Kausityövoiman onnistunut hyödyntäminen on edellytys marja- ja vihannestilojen menestymiseen. Välityspalveluille on tarvetta, etenkin verkostoitumisen lisääjänä (työntekijöiden vaihtaminen ja jakaminen eri tilojen kesken), mutta myös työvoiman välittäjänä. Ulkopuoliseen välitystoimintaan liittyy kuitenkin epäilyksiä, joiden hälventämiseen tarvitaan henkilökohtaista kanssakäymistä. Virallisen tiedotusväylän luominen Venäjän puolelle mahdollistaisi myös Venäjällä työssäkäyvien saapumisen Suomeen kausityöhön. Viljelijöiden tiedontarve on ilmeinen. Erityisesti taloussuunnittelu, työnantajan oikeudet ja velvollisuudet sekä työehdot ja työsopimukset ovat aiheita jotka nousivat esiin sekä kyselyssä että haastatteluissa. Hevostilallisille suunnatussa kyselyssä selvisi mm. seuraavaa: Vastaajilla oli koulutustarpeita. Eniten kiinnostusta herättivät hevosten ruokinta ja hyvinvointi, kilpahevosen ruokinta ja sen merkitys terveyteen, hevosen sairaudet ja terveydenhoito sekä hevosen kengitys Kyselyssä tutkittiin myös hevostilallisten lomitustoimintaa. Vastaajilla oli mahdollisuus perustella miksi lomitusta ei ollut käytetty. Harvoissa vastauksissa nousivat esiin erityisesti se, ettei hevosia ole riittävästi lomittajan saamiseksi (8 kpl). Kolme ilmoitti, ettei tarvetta lomitukseen ole ja kahdella ei ollut tietoa tästä mahdollisuudesta. Muita yksittäisiä syitä olivat mm. se, että lomitus on liian kallista, kunnallisilla lomittajilla ei ole osaamista hevosten lomittamiseen ja että tilaa ei ole sertifioitu ja rekisteröity. Kehityspolku Oy:n selvitys Otavan koulutilan uusista käyttömahdollisuuksista Kari Kangaspunta Kehityspolku Oy:stä teki hankkeen loppupuolella selvityksen Otavan koulutilan käyttömahdollisuuksista. Tässä selvityksessä on yleisluontoisesti hahmoteltu mahdollisuuksia, jotka voisivat aueta Otavan koulutilalle tukeutumalla välityömarkkinoiden ja työvalmennustoiminnan kehittämiseen. Yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ei tässä yhteydessä ole ollut mahdollisuuksia, koska välityömarkkinoiden toimintajärjestelmä ei ole kenenkään yksittäisen toimijan ohjattavissa ja päätettävissä. Ensimmäistä kertaa on kuitenkin mahdollista, että toimintaa tullaan kehittämän systemaattisesti ja hyväksytyn strategian mukaisesti. Tämä aukaisee myös Otavan koulutilalle mahdollisuuden olla mukana järjestelyissä, kun Mikkelin seudun työvalmennustoiminta järjestetään uudelleen. Otavan koulutilan ja Etelä-Savon ammattiopiston tulisi omalta osaltaan tehdä periaatepäätös siitä, että koulutilan kampukselle voidaan ryhtyä suunnittelemaan välityömarkkinoita palvelevia toimintoja. Toimeksiannon mukaisesti uusilla toiminnoilla olisi kytkentä myös nykyiseen oppilai- 8

10 tostoimintaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että oppilaitoksen sekä koulutuskuntayhtymän edustajat ovat välityömarkkinasuunnittelussa myös itse alusta alkaen mukana. Lisäksi on tullut esille muita Otavan koulutilan kehittämisideoita, joitten osalta työ on edelleen kesken. Lomittajien täydennyskoulutus Palkohanke on tukenut Otavan koulutilan järjestämää lomittajien täydennyskoulutusta. Koulutusta jatketaan koulutilalla suunnitellulla tavalla. Lomittajakoulutusta pyritään laajentamaan ja sitä tarjotaan Juvan ja Kangasniemen lomittajille. Koulutuksen avulla lisätään lomittajien ammattitaitoa ja mukana oleville tiloille tarjotaan mahdollisuutta toimia kouluttajina. Maaseutuyrittäjien tietotorit ja tapahtumien järjestäjäverkosto Mäntyharjulla, Kangasniemellä, Juvalla ja Otavan koulutilalla järjestettyjä maaseutuyrittäjien messut tapahtumaa on pidetty yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden mielestä onnistuneena tapahtumana. Messuilla on ollut hyvä henki osallistujien joukossa. Messujen avulla maaseutuyrittäjille suunnattuja palveluja on viety yhteiselle foorumille, jolloin yrittäjät ovat saaneet tutustua palveluihin ja palveluiden tarjoajat ovat tutustuneet toisiinsa ja voineet verkostoitua keskenään. Maaseutuyrittäjien tietotoriverkosto kutsutaan palaveriin jälleen koolle 2009 keväällä Etelä- Savon ammattiopiston työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän puitteissa. Tällöin päätetään maaseutuyrittäjien tietotorin järjestämisestä esim. Otavan koulutilan kevätpäivien yhteydessä Maaseutuyrittäjien tietotorin järjestäjien verkosto ja heidän osaamisensa on hyvin esillä myös palvelussa. Työnantajien verkostoituminen Hanke on tukenut työnantajien verkostoitumista. Verkostoitumisen avulla yrittäjät pystyvät paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Tämä asia on konkreettisesti tullut esille mm. jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutuksen yhteydessä. Järjestetyistä koulutuksista on saatu hyvää palautetta ja koulutusta on pystytty saadun palautteen avulla muokkaamaan vielä paremmaksi. Koulutuksen avulla yrittäjien osaaminen lisääntyy ja mukana olevat yrittäjät voivat verkostoitua keskenään. Hanke päättyi helmikuun lopussa Etelä-Savon ammattiopiston Otavan koulutila tulee jatkamaan Palko-hankkeen toimintaa mm. lomittajien täydennyskoulutusta järjestämällä. Koulutilalla on mahdollisuus muodostua merkittäväksi lomittajien täydennyskoulutuksen järjestäjäksi. 9

11 9. POHDINTAA Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke PALKO sai alkunsa maaseudun työttömän työvoiman työllistymistarpeista ja työllistämisen korkeasta kynnyksestä. Myös maaseudun yritystoiminnan monimuotoistuminen on tuonut uusia haasteita työn ja työvoiman kohtaamiselle. Perinteiset maaseudun yrittäjät Etelä-Savossa lähestyvät eläkeikää ja ammattitaitoisen työvoiman ja/tai yrityksen toiminnan jatkajan löytäminen on entistä haasteellisempaa. Maaseudun palvelutason ylläpito ja kuntien kilpailukyky on entistä enemmän kiinni myös maaseudun yritysten elinvoimasta. Etelä-Savon maakunta kärsii maan suurimmasta muuttotappiosta. Tämä aiheuttaa toisaalta työvoimapulaa ja samalla se myös pienentää paikallisia markkinoita. Yritykset joutuvat etsimään markkinat kauempaa tai suuntaamaan markkinoinnin esim. matkailuun ja turisteihin. Maaseudun työt ovat lisäksi olleet perinteisesti hyvin kausiluontoisia ja kausityöntekijöistä on pulaa. Kausityöntekijöitä onkin viime vuosina tullut mm. Venäjältä, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. Suoritettujen kyselyjen ja haastattelujen perusteella maaseudun yrittäjillä ja työnantajilla on koulutustarvetta mm. työnantajana toimimisesta. Kun koulutusta järjestetään ei tulijoita kuitenkaan ole. Kuten projektipäällikkö Katja Multanen pohdiskeli: Yhteistyössä Uusyrityskeskus Dynamon, Reitin ja Helsingin Yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa järjestettiin kaikille avoin Kaikissa meissä asuu yrittäjä- koulutustilaisuus Tilaisuudessa kuultiin perustietoja osuustoiminnasta yrittämisen, työllistymisen ja työllistämisen muotona, Tampereen seudun Osuustoimintakeskuksen kokemuksia sekä Mikkelin seudun osuustoimintaesimerkkejä. Järjestäjien tavoitteet pitkälti yhteneviä, tilaisuuden anti monipuolinen, mutta osallistujia valitettavan vähän (ajankohta/mainonnan riittämättömyys?). Tätä samaa problematiikkaa pohdimme mm. messujen markkinoinnin suunnittelun yhteydessä. Yrittäjillä on nykyisin niin paljon tekemistä päivittäisissä työtehtävissä, että hän harkitsee hyvin tarkkaan, mihin tilaisuuteen hän lähtee ja hänen tulee saada välitön konkreettinen hyöty uhraamastaan ajasta / rahasta. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutus oli ko. asiasta erittäin hyvä esimerkki. Yrittäjät tulivat koulutukseen, koska siitä oli monenlaista konkreettista ja välitöntä hyötyä. Hanke auttoi osaltaan maaseudun työelämän vaikeiden kysymysten eteenpäin vientiä ja haki aktiivisesti niihin ratkaisuja. Tehdyt selvitykset antavat tietoa siitä, mitä maaseudulla tarvitaan ja mihin suuntaan koulutilaa tulee kehittää. Vaikka erilliselle maaseutuelinkeinojen palvelukeskukselle ei tässä hankkeessa ilmennyt tarvetta, tarvitsevat maaseudun työnantajat tukea ja verkostoja työnsä järjestämiseen. Tähän tarpeeseen on hankkeessa vastattu mm. järjestämällä tietotoreja, koulutusta, kehittämällä nettipalvelu sekä tuomalla esiin asiantuntijaverkostoja. Hankkeessa on myös turvattu Pestimaalla internetpalvelun ylläpito ja kehittäminen hankkeen jälkeen sekä sovittu tietotoriasiantuntijoiden verkoston koolle kutsujasta. 10

12 Hanke on toiminut monelta osin tien avaajana. Tulevaisuus näyttää, kuinka tie levenee. Edellytykset ovat hyvät. Markku Korhonen Heli Tirri Projektipäällikkö ( asti) Projektipäällikkö ( ) Etelä-Savon ammattiopisto Etelä-Savon ammattiopisto Riitta Flinkkilä Hankejohtaja Etelä-Savon ammattiopisto 11

13

14

15

16

17

18

19

20

21 Liite 3 työvalmennus Otavan koulutilan kehittämismahdollisuutena Otavan koulutilan uusia käyttömuotoja koskeva selvitys Kari Kangaspunta

22 Sisällysluettelo Tausta ja toimeksianto 1 Toimeksiannon täsmennykset ja rajaukset 1 Otavan koulutila ja oppilaitoskampus 2 Ongelmat ja niiden taustat 4 Kehittämisen edellytykset ja kehittämisen suunnat 6 Otavan koulutila välityömarkkinoiden työvalmennuskeskuksena 7 Välityömarkkinat kokoavana käsitteenä 7 Työvalmennuksen kenttä 9 Tilausta uudelle työvalmennuskeskukselle 10 Otavan koulutila työvalmennuskeskuksena 11 Strategiset linjaukset 11 Työtoiminnan puitteet 12 Työtoiminnan synergiahyödyt 15 Kuntouttava ja valmentava koulutus 15 Psykososiaalinen kuntoutus 15 Oppilasasuntoloiden käyttömahdollisuudet osana työvalmennuskeskuksen toimintaa 16 Asuntolarakennus työpajakäyttöön 17 Valmennuksen ja työtoiminnan kohderyhmät 17 Lopuksi 17

23 Otavan koulutilan uusia käyttömuotoja koskeva selvitys OTAVAN KOULUTILAN UUSIA KÄYTTÖMUOTOJA KOSKEVA SELVITYS Tausta ja toimeksianto Tämä raportti perustuu Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän tilaamaan selvitykseen, joka on käynnistynyt syksyllä Selvityksen teosta on vastannut ulkopuolisena selvitysmiehenä ja konsulttina VTM Kari Kangaspunta Kehityspolku Oy:stä. Toimeksiantoon on kuulunut kartoittaa onko Etelä-Savon ammattiopistoon (EsEdu) kuuluvalle Otavan koulutilalle löydettävissä uudenlaisia käyttömuotoja, jotka tehostaisivat kampuksen tilojen käyttöä ja samalla tukisivat koulutilan opetustoimintaa. Otavan koulutila on luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillista koulutusta tarjoava oppilaitoskampus. Koulusta valmistuu puutarhureita, maaseutuyrittäjiä sekä luonto- ja ympäristöalan ammattilaisia. Yhteiskunnan rakennemuutoksen seurauksena maatalouselinkeinon merkitys työvoima- ja koulutusmarkkinoilla on merkittävästi pienentynyt. Tämä on luonnollisella tavalla heijastunut maatalousalan ammatillisen koulutuksen tarpeeseen ja kysyntään. Vuonna 1856 perustettu karjanhoito- ja maanviljelyskoulu on nykyiseltä nimeltään Etelä-Savon ammattiopiston (EsEdu) Otavan koulutilan toimintayksikkö ja sen tehtävänä on tarjota ammatillista opetusta luonnonvara- ja ympäristöalalla. Vaikka Otavan koulutila on kyennyt uudistumaan ja suuntaamaan koulutustarjontaansa uusille osaamisaloille, se ei ole voinut välttyä elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksilta. Siinä missä kampuksella opiskeli parhaimpina päivinä 250 maatalous- ja puutarha-alan opiskelijaa, on opiskelijoiden määrä nykyisin noin sata. Volyymin pieneneminen heijastuu tilojen käyttöasteeseen, kustannuksiin ja myös mahdollisuuksiin käyttää koulutusresursseja tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimeksiannon täsmennykset ja rajaukset Selvityksen tavoitteena voidaan pitää ideoiden ja ehdotusten tuottaminen siitä miten Otavan koulutilan elinvoimaisuutta voidaan oppilaitosyksikkönä lisätä. Kampuksella on tiloja, jotka ovat tyhjillään tai vajaakäytössä. Yksi ratkaisu on toki se, että tiloja vuokrataan ulkopuolisiin toimintoihin, jotka eivät liity oppilaitoksen toimintaan. Näitä vaihtoehtoja ei selvityksessä systemaattisesti kartoitettu. Oppilaitoksen perustehtävän, ammatillisen kulutuksen, kehittämiseksi on toteutettu useampiakin hankkeita. Tässä selvityksessä sivutaan myös teemaa, mutta pääpaino on sellaisten uusien toimintojen kehittämisessä, joilla on kytkentä koulutusvetävään. Sekä koulutusyhtymän hallinnon, että erityisesti henkilöstön edustajien näkemyksissä on korostettu synergian merkitystä nykyiseen opetustehtävään ja henkilöstön työpanoksen käyttöön. Synergia tarkoittaisi sitä, että toiminnot tukisivat toinen toisiaan. Paitsi yhteistyötä, synergia voisi tarkoittaa myös sitä, että henkilöstön, koulutustilojen ja muiden resurssien käyttö voisi olla osittain yhteistä. Synergia voisi toteutua sitä kautta, että kampuksen vireyden ja elinvoiman kasvaessa, myös ammatillisen opetuksen edellytykset paranevat. Toimeksiantoon liittyvissä alustavissa keskusteluissa ja toiveissa uusien toimintamuotojen on hahmoteltu liittyvän esimerkiksi työvalmennukseen, -kuntoutukseen tai erityisryhmien koulutukseen. Samaan aikaan tämän selvitystyön kanssa on Mikkelin seudulla valmisteltu laajaa välityömarkkinoiden kehittämisohjelmaa ja sen toteutukseen hanketta, joka toteutetaan vuosina uuden EU-ohjelmakauden rahoituksella. Selvitystyön yhteydessä on tätä suunnitteluprosessia hyödynnetty ja ehdotettu toiminnan kehittäminen sai nopeasti tältä pohjalta suuntansa. Sivu 1

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy Verkostosta voimaa Ohjausryhmän kokous Ideahautomo! Net Effect Oy 1 1 Kehittämiskumppanuuden rooli Kehittämiskumppanuus muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Tarkoituksena on tarjota hankkeelle tukea

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot