EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot"

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke L O P P U R A P O R T T I Heli Tirri Markku Korhonen Riitta Flinkkilä 2008

2 TIIVISTELMÄ Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke, PALKO sai alkunsa maaseudun elinkeinojen muutoksesta. Ammattitaitoisen työvoiman ja/tai yrityksen toiminnan jatkajan löytäminen on entistä haasteellisempaa. Maaseudun palvelutason ylläpito ja kuntien kilpailukyky ovat entistä enemmän kiinni myös maaseudun yritysten elinvoimasta. Etelä-Savon maakunta kärsii maan suurimmasta muuttotappiosta. Tämä aiheuttaa toisaalta työvoimapulaa ja samalla se myös pienentää paikallisia markkinoita. Yritykset joutuvat etsimään markkinat kauempaa tai suuntaamaan markkinoinnin esim. matkailuun ja turisteihin. Maaseudun työt ovat lisäksi olleet perinteisesti hyvin kausiluontoisia ja kausityöntekijöistä on pulaa. Kausityöntekijöitä onkin viime vuosina tullut mm. Venäjältä, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. TE-keskus myönsi Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallinnoimalle Palko hankkeelle EAKR-rahoituksen. Hanke paransi omalta osaltaan maaseudun työn ja sen tekijöiden kohtaamista. Tässä hankkeen loppuraportissa käsitellään hankkeen toimintaa. Niitä ovat olleet: Marjanviljelijöille tehty kysely kausityövoiman käytöstä ja koulutustarpeista sekä sitä koskeva raportti, hevostilallisille tehty koulutustarvekysely ja sitä koskeva raportti, kuntakierros 2004, Mikkelin ammattiopiston (nyk. Etelä-Savon ammattiopisto) koulutilalla käynnistetty maatalouslomittajien täydennyskoulutus, Mikkelissä ja sen ympäristökunnissa yhteensä kuusi kertaa pidetyt Maaseutuyrittäjien tietotori tapahtumat ja näiden messutyyppisten tilaisuuksien asiantuntijajoukon kokoaminen, haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutus -sarja kahdelle ryhmälle Kari Kangaspunnan tekemä selvitys Otavan koulutilan uusista toimintamahdollisuuksista ja kyvystä tukea maaseutuelinkeinoja sekä hankkeen tuotoksena syntynyt maaseudun työelämän palvelusivusto, jota jatkokehitetään ja ylläpidetään Etelä-Savon ammattiopistossa sen saaman pysyvän työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän puitteissa.

3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET OHJAUSRYHMÄ PROJEKTIN VAIHEET PROJEKTIN VAIHEET YHTEISTYÖKUMPPANIT YHTEISTYÖN TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI Yhteistyö Maaseutuyrittäjien tietotori -tapahtumissa Yhteistyö Mikkelin lomituspalveluiden kanssa Mikkelin kaupunki / Ympäristöpalvelut VIRTUAALINEN PALVELUKESKUS, INTERNET PALVELU HANKKEEN TOIMINTAA JA TULOKSIA POHDINTAA...10

4 1. YLEISTÄ Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke, Palko, toteutettiin Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallinnoimana EAKR-osarahoitteisena projektina Projektin alkuperäisenä tavoitteena oli maaseudun yrittäjien ja työntekijöiden kohtaamisen edistäminen ja toimijoiden verkostojen luominen. Toisena tavoitteena oli maaseudun kausityön käytäntöjen organisointi. Tavoitteita on tarkistettu hankkeen aikana, viimeksi syksyllä 2007, jolloin hankkeelle haettiin jatkoaikaa. Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä järjestää toisen asteen ammatillista koulutusta Etelä- Savossa. Otavan koulutilan yksikössä järjestetään luonnonvara-alan koulutusta. Hankkeita hallinnoidaan keskitetysti kuntayhtymän hankeyksikössä. Hanketta toteutettiin sen alkuvuodet Otavan koulutilalla. Palko-hankkeella oli sen toiminnan aikana neljä projektipäällikköä: Katja Multanen, Marja Pulkkinen, Markku Korhonen ja Heli Tirri. Lisäksi Riitta Flinkkilä hoiti hankkeen toimintaa v n. puolen vuoden ajan. Projektipäälliköiden vaihtuminen vaikutti omalta osaltaan projektin kulkuun. Myös ohjausryhmässä tapahtui muutoksia hankkeen aikana. Tässä loppuraportissa kuvataan projektin tehtäviä, tavoitteita ja tuloksia. Lisäksi käydään läpi hankkeen toimintaa ja tehdään arviointia siitä. 2. PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Hankesuunnitelman mukaan projektin tavoitteena on luoda maaseudun yrittäjiä varten toimivia verkostoja, joiden avulla tehostetaan työvoiman rekrytointia ja valmennetaan yrittäjiä työnantajien tehtäviin. Lisäksi projektissa selvitetään maaseutuyrittäjien työvoimatarpeita ja kohderyhmien valmennus-, perehdytys-, ja koulutustarpeita sekä kehitetään toimintamalleja, joita toteuttamalla yritysten työvoiman hankinta tehostuu ja kausityövoimamarkkinat toimivat avoimesti, sekä tehokkaasti. Tavoitteena on edistää maaseudun yrittäjien ja työntekijöiden kohtaamista, parantaa työvoiman saatavuutta, laatua ja lisätä yritysten toimintaedellytyksiä. Projektissa tehdään yhteistyötä työvoimatoimistojen ja seudullisen ennakointityön kanssa. Välillisesti hanke pyrkii lisäksi vaikuttamaan alueen palvelurakenteen monipuolistumiseen, asukkaiden elämänlaatuun, seudun elinvoimaisuuden parantamiseen ja kilpailukykyyn. Projektisuunnitelma (liite 1) ja hankkeen jatkohakemus löytyvät raportin liitteinä (liite 2). Projektin aikataulu ja jatkohankkeen tavoitteet Projekti alkoi ja se päättyi helmikuussa Rahoituspäätös oli tehty ajalle Neljä viimeistä kuukautta olivat hankkeen jatkoaikaa, jolloin saatiin valmiiksi -sivusto ja huolehdittiin sen levittämisestä ja jatkosta ohjausryhmän toiveitten mukaisesti. Samoin varmistettiin haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen, kunnossapitoon ja huoltotoimintaan kootun yrittäjäverkoston koulutuksen vieminen loppuun ja jatkotyöskentely. Lomittajapalveluiden henkilöstökoulutuksen toimivuus Mikkelin seudulla ja koulutuksen tarjoaminen maakunnan muille alueille on myös hoidettu Palko-hankkeen tuella. Otavan koulutilan tulevaisuudesta teetettiin Kehityspolku Oy:llä selvitys, joka on raportin liite 3. 3

5 3. OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmä koostui eri tahojen maaseutuosaajista, sekä rahoittajan ja hallinnoijan omista edustajista. Ohjausryhmässä oli edustettuna maaseudun ja sen yrittäjien edunvalvontatahoja, koulutus- ja kehittämisorganisaatioita, työhallinnon ja sen eri palvelujen edustajia (mm. Työvoiman liikkuvuus hanke) sekä maaseudun yrittäjiä. 4. PROJEKTIN VAIHEET Projektilla oli neljä projektipäällikköä; Katja Multanen, Marja Pulkkinen, Markku Korhonen ja Heli Tirri. Lisäksi Laura Kuismala teki Marjanviljelijöitä koskevan kyselyn kausityövoiman käytöstä ja laati raportin Essi Sarjasen hevoskyselyn tuloksista. Ensimmäisenä toimintavuotena 2004 Katja Multanen kävi keskusteluja eri kuntien elinkeino- ja maaseutuasiamiesten kanssa hankkeen tavoitteista ja yhteistyöstä kuntien kanssa. Hän käynnisti lomittajien täydennyskoulutusta Otavan koulutilalla. Toisena toimintavuotena 2005 Laura Kuismala teki kyselyn Marja- ja vihannesviljelijöiden kausityövoiman tarpeesta. Raportti selvittää lisäksi mm. viljelijöiden koulutustarpeita. Tämän selvityksen seurauksena luovuttiin laajamittaisemmasta kausityövoiman rekrytoinnista ja palveluista, koska nämä asiat näyttivät yrittäjien mukaan olevan jo kohtalaisen hyvin hoidettuja. Laura Kuismala laati lisäksi raportin hevostilallisille suunnatusta kyselystä. Raportista selviää myös erilaisia koulutustarpeita. Otavan koulutilalla on tehty suunnitelmia hevosalan täydennyskoulutuksen järjestämiseksi. Maaseutuyrittäjien messuja pidettiin projektin toiminnan aikana kuusi kertaa; kolme kertaa Otavan koulutilalla ja kerran Mäntyharjulla, Juvalla ja Kangasniemellä. Messut todettiin onnistuneeksi tavaksi lähestyä yrittäjiä. Messuilla oli kävijöitä arvioiden mukaan yhteensä lähes 1000 henkeä. Messuosastoilla oli esillä yhteistyökumppaneiden tarjontaa koulutuksesta, neuvonnasta, rahoituksesta, yrittäjänä jaksamisesta, sosiaaliturvasta jne. Messujen vetonaulana toimi Toni Nieminen, joka kertoi omasta urheilija- ja yrittäjätaustastaan. Messuilta kerätyn palautteen mukaan hyvää oli mm. se, että kerättiin maaseudun yrittäjien yhteistyötahoja kattavasti koolle ja lisäksi oli jalkauduttu lähikuntiin. Kaikki näytteilleasettajat saivat positiivista palautetta. Kangasniemellä oli lisäksi eduskuntavaalien läheisyydestä johtuen vaalipaneeli, joka omalta osaltaan lisäsi tilaisuuden mielenkiintoa. Vaalipaneelissa aiheena oli maaseutuyrittäjyys, joka sai aikaan kysymyksiä ja vilkasta keskustelua. Hankkeen aikana järjestettiin Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelujen kanssa hajaasutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutusta. Mikkelin ammattiopiston LVI- ja maanmittausala olivat mukana järjestelyissä. Suunnittelijat ja muut prosessin osapuolet (mm. rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut) ovat oppineet tuntemaan toisensa ja koulutukseen osallistuneet ovat saaneet pätevyyden toimia vastaavana työnjohtajana jätevesirakennushankkeessa. Maaseutua työllistävä uusi yrittäjien verkottumista edellyttävä työtehtävä on jätevesijärjestelmien suunnittelu, rakentaminen, ylläpito- ja huoltotyö. Tätä varten hankkeessa järjestettiin laajasti suunnittelijoita, maarakentajia ja lvi-yrittäjiä koonnut tiedotus- ja koulutusprojekti, jossa suun- 4

6 nittelijat ja muut prosessin osapuolet (mm. rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut) ovat oppineet tuntemaan toisensa ja koulutukseen osallistuneet ovat saaneet pätevyyden toimia vastaavana työnjohtajana jätevesirakennushankkeessa. Hankkeessa syntyi alalle ns. Mikkelin malli. Merkittävä hankkeen tulos on myös sen tuella kehitetty maaseudun lomittajapalvelujen täydennyskoulutusohjelma, jota toteutetaan Mikkelin seudulla ja jatkossa myös laajemmin maakunnan alueella. Lomittajapalvelujen saatavuudella, toimivuudella ja laadulla on tärkeä merkitys maaseudun yrittäjien pärjäämiselle ja sitä kautta myös työllistymiselle. Palko-hankkeen aikana rakennettiin internet -ympäristöön palvelu, joka helpottaa erityisesti maaseudulla sijaitsevien pienyritysten työn ja sen mahdollisen tekijän kohtaamista. Hankkeen aikaiset yhteistyökumppanit ovat voineet linkittyä palveluun. Sivuilta löytyy myös Palko-hankkeen aikana tuotettuja koulutusmateriaaleja sekä raportteja. (Liite 4, Esite sivuista.) 5. YHTEISTYÖKUMPPANIT Projekti verkostoitui alueen eri sidosryhmien kanssa. Ohjausryhmässä oli edustettuna merkittävimmät maaseututoimijat. Palko-projektin yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltiin mm. lomittajakoulutusta, Maaseutuyrittäjien tietotori tapahtumia maaseutuyrittäjien messut) sekä jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutusta. Yhteistyökumppaneita saatiin hyvin mukaan ja yhteistyö heidän kanssaan toimi erinomaisesti. Maaseutuyrittäjien tietotorien ympärille ja tapahtumia järjestämään kokoontui hyvä asiantuntijajoukko niin yrityselämän, edunvalvonnan, vakuutusyhtiöiden, kouluttajien kuin muidenkin tahojen edustajista. Tämä asiantuntemus haluttiin tuoda uusille sivuille näkyviin ja esim. yrittäjien käyttöön. Verkoston kokoon kutsumisesta hankeajan päätyttyä tulee huolehtimaan Etelä-Savon ammattiopisto työelämän kehittämis- ja palvelutehtävänsä puitteissa. 6. YHTEISTYÖN TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI 6.1 Yhteistyö Maaseutuyrittäjien tietotori -tapahtumissa Yhteistyötä on tehty Maaseutuyrittäjien tietotorien (maaseutumessujen) suunnittelussa ja järjestämisessä yhdessä MTK-Etelä-Savon, Etelä-Savon ammattiopiston (entinen Mikkelin ammattiopisto ja Mikkelin aikuiskoulutuskeskus), ProAgria Etelä-Savon, Helsingin Yliopiston Ruralia - instituutin, MTT:n, Mikkelin ammattikorkeakoulun, TE -keskuksen, Melan, Reitin ja Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelujen, Mikkelin kaupungin asuntotoimiston, Työsuojelupiirin sekä verotoimiston kanssa. Mukana ovat olleet lisäksi Etelä-Savon Op, Nordea, Tapiola ja Pohjola sekä Lähivakuutus. Tapahtumia suunniteltaessa on pidetty monia palavereja. Messut onnistuivat hyvin ja niiden kautta ihmisiä saatiin kiinnostumaan maaseutuyrittäjille suunnatuista palveluista. Messuilla heille tarjottiin palveluja ja neuvontaa yrittäjänä toimimisesta. Maaseutuyrittäjien oli helppo hakeutua juuri siihen tietopisteeseen, josta he halusivat tietoa saada. Tarkoituksena on, että messuja pidetään jatkossakin, mutta harvemmin. Otavan koulutilan kevätpäivät on yksi luonteva tilaisuus messujen järjestämiseksi. Tietotorin asiantuntijoiden palaveri on sovittu koolle kutsuttavaksi Etelä-Savon ammattiopiston toimesta seuraavan kerran keväällä

7 6.2 Yhteistyö Mikkelin lomituspalveluiden kanssa Lomittajakoulutuksen järjestäminen Mikkelin ammattiopiston ( alkaen Etelä-Savon ammattiopisto) Otavan koulutilalla on ollut Palko -hankkeen tavoitteena alusta alkaen. Koulutusta on järjestetty sekä koulutilalla, että yhteistyö-kumppaneina toimivilla maatiloilla. Palko-hankkeen jälkeen yhteistyötä on jatkanut koulutila. Koulutusta on tarkoitus tarjota myös Joroisten, Juvan ja Kangasniemen lomituspalveluille. Kangasniemellä on jo toteutettu joitakin koulutuksia. Lomittajien täydennyskoulutuksen avulla lomittajien ammattitaitoa ja heidän työllistymistään saadaan parannettua, lisäksi koulutuksen on todettu vähentävän sairauspoissaoloja. 6.3 Mikkelin kaupunki / Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden kanssa järjestettiin jätevesikoulutusta kahdelle ryhmälle. Koulutuksessa tutustuttiin mm. käytännön kohteiden rakentamiseen. Koulutuksiin osallistui yhteensä 50 osallistujaa. Mukana oli maansiirtourakoitsijoita, lvi-suunnittelijoita, lvi-asentajia, vastaavia työnjohtajia, kiinteistövälittäjiä sekä lvi-alan kauppiaita. Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta tulee hyväksymään ko. koulutuksen käyneet vastaavan työnjohtajan tehtäviin jätevesijärjestelmien rakennus- ja saneeraustyömailla. Palko-hankkeen järjestämä koulutus oli Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluille pääasiallinen kanava haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamismääräysten ammattilaistiedottamisessa. Koulutus on osoittautunut onnistuneeksi ja tästä yhtenä esimerkkinä on se, että Heikki Tanskanen on kutsuttu valtakunnalliseen tilaisuuteen kertomaan Mikkelin mallista. Jätevesikoulutusten ohjelma ja osa niiden materiaalia on nähtävillä Pestimaalla internetpalvelussa. 7. VIRTUAALINEN PALVELUKESKUS, INTERNET PALVELU Palko-hankkeen aikana toteutettiin ajatus internet pohjaisesta palvelusta. Palvelu edistää etenkin maaseudun pienyritysten työn ja mahdollisten tekijöiden kohtaamista. Sivusto aloitti toimintansa helmikuussa 2008 osoitteella Sivuston sisällössä on kiinnitetty huomiota mm. juuri maaseudun työn ja sen mahdollisen tekijän kohtaamiseen, helppolukuisuuteen ja kannustavuuteen. Sivustolta löytyy myös Palko hankkeen aikana syntyneitä koulutusmateriaaleja ja hankkeessa tehtyjen selvitysten raportteja. Samoin sivuilla näkyy Maaseutuyrittäjien tietotori tapahtumien osaaminen ja asiantuntijajoukko. Hankkeen alueesta johtuen sen toimijajoukko rajoittui alueellisesti Mikkelin ympäristöön. Tästä oli luonnollisena seurauksena tuoda sivuille näkyviin Mikkelin seudun korostunut esittely. Onhan asiantuntijajoukko seudulta. Alueellinen näkökulma on myös yksi asia, jonka kannalta sivuston luominen oli muutenkin perusteltua. Alueellisuus lisää helpon lähestyttävyyden ja tuttuuden tuntua. Kuitenkin sivusto antaa eväitä kaikille aiheesta kiinnostuneille eri puolella Suomea. Sivuston markkinointi tehtiin helmikuussa Mainontaa on tehty radiomainoskampanjan avulla IskelmäMikkelissä. Lisäksi Etelä-Savon Yrittäjälehdessä on ollut mainos, samoin Työ ja Koulutus lehdessä. Etelä-Savon Yrittäjälehti teki myös pienen jutun sivuista ja MTK:n Viesti lehteen odotetaan juttua hankkeen päättymisen jälkeen maaliskuussa Mainontaa on tehty 6

8 myös sähköpostein ja esittein yhteistyökumppaneiden kautta sekä Etelä-Savon ammattiopistossa. Sivuille on päässyt hankkeen aikana helmikuussa 2008 tietämällä osoitteen, mutta hankeraporttia kirjoitettaessa sivusto alkaa jo löytyä Google hakupalvelusta hakusanoilla. Hankeajan päättymisen jälkeen sivustoa ylläpitää ja kehittää Etelä-Savon ammattiopisto työelämän kehittämis- ja palvelutehtävänsä puitteissa. Jos tarvetta myöhempinä vuosina ilmenee, osoite voi muuttua ja sivusto tulla osaksi muuta internet palvelua. Sivustoa voidaan myös laajentaa esim. eri maaseutuelinkeinoja koskeviin aloittaisiin osioihin. 8. HANKKEEN TOIMINTAA JA TULOKSIA Yhteistyö, verkottuminen ja tiedotus Toimintasuunnitelman mukaisesti ensimmäisten toimintakuukausien aikana pystyttiin viemään tietoa hankkeesta sekä verkottumaan laajasti alueen moninaisten maaseututoimijoiden kanssa. Myös yksittäisten yrittäjien näkemyksiä työvoiman ja koulutuksen tarpeista kuultiin. Näkemykset luonnollisesti vaihtelivat yrittäjän oman toiminnan laadun, laajuuden ja ajankohtaisen tilanteen mukaan. Kattavamman kuvan saamiseksi olisi kerättävä lisää tietoa ja yrittäjien kokemuksia. Verkottuminen ja yhteistyö alueen työvoima- ja maaseututoimijoiden kanssa oli onnistunutta, kokemukset yhteistyössä järjestettävistä tilaisuuksista olivat hyviä. Yrittäjäkontaktit jäivät liian vähäisiksi. Olisi välttämätöntä saada tarkempia tietoja yrittäjien koulutus- ja rekrytointitarpeista. Jatkossa ProAgria Maaseutukeskuksen ja MTK:n kontaktit ja organisaation pystyttävä hyödyntämään paremmin yrittäjiä tavoiteltaessa. Tiedotus hankkeen toiminnasta sekä sidosryhmien että kohderyhmien suuntaan on ollut puutteellista. Hankkeessa tehdyt selvitykset Marja- ja vihannesviljelijöille tehdyn kyselyn mukaan Pääosa viljelijöistä kokee tulevaisuuden näkymät työvoiman hankkimisessa positiivisena. Pienet tilat pärjäävät naapuri- ja sukulaisavulla, mutta isommat tilat joutuvat näkemään vaivaa lisätyövoiman hankkimisessa. Haasteita kausityövoiman rekrytoinnissa ovat maaseudun väestön väheneminen ja maataloustyön huono vetovoima, epävarmat työhuiput sekä kotimaisen työvoiman huono sitoutuvuus ja motivaatio. Vaikka kotimaisen työvoiman saanti on vaikeutunut, luottavat viljelijät ulkomaisen työvoiman riittävyyteen. Uhkakuvana nähdään kuitenkin lähialueiden elintason kohoaminen, joka on jo nähtävissä Virosta tulevan työvoiman vähentymisenä. Venäjältä työvoiman saaminen on edelleen helppoa ja viljelijöille on syntynyt pysyviä tuttavaverkostoja työvoiman hankkimiseen. Ulkomainen työvoima koetaan motivoituneena, ahkerana ja pitkäjänteisenä. 7

9 Koska ulkomainen työvoima liikkuu pääasiassa tuttavaverkostojen kautta saadun tiedon perusteella, ovat poimijoiden hyvät kokemukset paras työvoiman saannin varmistaja tulevaisuudessa. Ne tilat, joissa on panostettu poimijoiden viihtyvyyteen, ovat siis parhaassa asemassa tulevaisuudessakin. Työvoiman saannin sitoutuneisuus työoloihin ylläpitää toisaalta viljelijöidenkin motivaatiota tarjota poimijoille mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet. Heikoimmassa asemassa ovat tilat, joilta puuttuu kontaktit ulkomaille (tuttavaverkostojen syntymiseksi) tai jotka eivät ole onnistuneet tai osanneet verkostoitua myöskään kotimaassa. Heiltä voi puuttua myös uskallusta, tietoa ja kielitaitoa ulkomaalaisen työvoiman palkkaamiseen. Kausityövoiman onnistunut hyödyntäminen on edellytys marja- ja vihannestilojen menestymiseen. Välityspalveluille on tarvetta, etenkin verkostoitumisen lisääjänä (työntekijöiden vaihtaminen ja jakaminen eri tilojen kesken), mutta myös työvoiman välittäjänä. Ulkopuoliseen välitystoimintaan liittyy kuitenkin epäilyksiä, joiden hälventämiseen tarvitaan henkilökohtaista kanssakäymistä. Virallisen tiedotusväylän luominen Venäjän puolelle mahdollistaisi myös Venäjällä työssäkäyvien saapumisen Suomeen kausityöhön. Viljelijöiden tiedontarve on ilmeinen. Erityisesti taloussuunnittelu, työnantajan oikeudet ja velvollisuudet sekä työehdot ja työsopimukset ovat aiheita jotka nousivat esiin sekä kyselyssä että haastatteluissa. Hevostilallisille suunnatussa kyselyssä selvisi mm. seuraavaa: Vastaajilla oli koulutustarpeita. Eniten kiinnostusta herättivät hevosten ruokinta ja hyvinvointi, kilpahevosen ruokinta ja sen merkitys terveyteen, hevosen sairaudet ja terveydenhoito sekä hevosen kengitys Kyselyssä tutkittiin myös hevostilallisten lomitustoimintaa. Vastaajilla oli mahdollisuus perustella miksi lomitusta ei ollut käytetty. Harvoissa vastauksissa nousivat esiin erityisesti se, ettei hevosia ole riittävästi lomittajan saamiseksi (8 kpl). Kolme ilmoitti, ettei tarvetta lomitukseen ole ja kahdella ei ollut tietoa tästä mahdollisuudesta. Muita yksittäisiä syitä olivat mm. se, että lomitus on liian kallista, kunnallisilla lomittajilla ei ole osaamista hevosten lomittamiseen ja että tilaa ei ole sertifioitu ja rekisteröity. Kehityspolku Oy:n selvitys Otavan koulutilan uusista käyttömahdollisuuksista Kari Kangaspunta Kehityspolku Oy:stä teki hankkeen loppupuolella selvityksen Otavan koulutilan käyttömahdollisuuksista. Tässä selvityksessä on yleisluontoisesti hahmoteltu mahdollisuuksia, jotka voisivat aueta Otavan koulutilalle tukeutumalla välityömarkkinoiden ja työvalmennustoiminnan kehittämiseen. Yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ei tässä yhteydessä ole ollut mahdollisuuksia, koska välityömarkkinoiden toimintajärjestelmä ei ole kenenkään yksittäisen toimijan ohjattavissa ja päätettävissä. Ensimmäistä kertaa on kuitenkin mahdollista, että toimintaa tullaan kehittämän systemaattisesti ja hyväksytyn strategian mukaisesti. Tämä aukaisee myös Otavan koulutilalle mahdollisuuden olla mukana järjestelyissä, kun Mikkelin seudun työvalmennustoiminta järjestetään uudelleen. Otavan koulutilan ja Etelä-Savon ammattiopiston tulisi omalta osaltaan tehdä periaatepäätös siitä, että koulutilan kampukselle voidaan ryhtyä suunnittelemaan välityömarkkinoita palvelevia toimintoja. Toimeksiannon mukaisesti uusilla toiminnoilla olisi kytkentä myös nykyiseen oppilai- 8

10 tostoimintaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että oppilaitoksen sekä koulutuskuntayhtymän edustajat ovat välityömarkkinasuunnittelussa myös itse alusta alkaen mukana. Lisäksi on tullut esille muita Otavan koulutilan kehittämisideoita, joitten osalta työ on edelleen kesken. Lomittajien täydennyskoulutus Palkohanke on tukenut Otavan koulutilan järjestämää lomittajien täydennyskoulutusta. Koulutusta jatketaan koulutilalla suunnitellulla tavalla. Lomittajakoulutusta pyritään laajentamaan ja sitä tarjotaan Juvan ja Kangasniemen lomittajille. Koulutuksen avulla lisätään lomittajien ammattitaitoa ja mukana oleville tiloille tarjotaan mahdollisuutta toimia kouluttajina. Maaseutuyrittäjien tietotorit ja tapahtumien järjestäjäverkosto Mäntyharjulla, Kangasniemellä, Juvalla ja Otavan koulutilalla järjestettyjä maaseutuyrittäjien messut tapahtumaa on pidetty yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden mielestä onnistuneena tapahtumana. Messuilla on ollut hyvä henki osallistujien joukossa. Messujen avulla maaseutuyrittäjille suunnattuja palveluja on viety yhteiselle foorumille, jolloin yrittäjät ovat saaneet tutustua palveluihin ja palveluiden tarjoajat ovat tutustuneet toisiinsa ja voineet verkostoitua keskenään. Maaseutuyrittäjien tietotoriverkosto kutsutaan palaveriin jälleen koolle 2009 keväällä Etelä- Savon ammattiopiston työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän puitteissa. Tällöin päätetään maaseutuyrittäjien tietotorin järjestämisestä esim. Otavan koulutilan kevätpäivien yhteydessä Maaseutuyrittäjien tietotorin järjestäjien verkosto ja heidän osaamisensa on hyvin esillä myös palvelussa. Työnantajien verkostoituminen Hanke on tukenut työnantajien verkostoitumista. Verkostoitumisen avulla yrittäjät pystyvät paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Tämä asia on konkreettisesti tullut esille mm. jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutuksen yhteydessä. Järjestetyistä koulutuksista on saatu hyvää palautetta ja koulutusta on pystytty saadun palautteen avulla muokkaamaan vielä paremmaksi. Koulutuksen avulla yrittäjien osaaminen lisääntyy ja mukana olevat yrittäjät voivat verkostoitua keskenään. Hanke päättyi helmikuun lopussa Etelä-Savon ammattiopiston Otavan koulutila tulee jatkamaan Palko-hankkeen toimintaa mm. lomittajien täydennyskoulutusta järjestämällä. Koulutilalla on mahdollisuus muodostua merkittäväksi lomittajien täydennyskoulutuksen järjestäjäksi. 9

11 9. POHDINTAA Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke PALKO sai alkunsa maaseudun työttömän työvoiman työllistymistarpeista ja työllistämisen korkeasta kynnyksestä. Myös maaseudun yritystoiminnan monimuotoistuminen on tuonut uusia haasteita työn ja työvoiman kohtaamiselle. Perinteiset maaseudun yrittäjät Etelä-Savossa lähestyvät eläkeikää ja ammattitaitoisen työvoiman ja/tai yrityksen toiminnan jatkajan löytäminen on entistä haasteellisempaa. Maaseudun palvelutason ylläpito ja kuntien kilpailukyky on entistä enemmän kiinni myös maaseudun yritysten elinvoimasta. Etelä-Savon maakunta kärsii maan suurimmasta muuttotappiosta. Tämä aiheuttaa toisaalta työvoimapulaa ja samalla se myös pienentää paikallisia markkinoita. Yritykset joutuvat etsimään markkinat kauempaa tai suuntaamaan markkinoinnin esim. matkailuun ja turisteihin. Maaseudun työt ovat lisäksi olleet perinteisesti hyvin kausiluontoisia ja kausityöntekijöistä on pulaa. Kausityöntekijöitä onkin viime vuosina tullut mm. Venäjältä, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. Suoritettujen kyselyjen ja haastattelujen perusteella maaseudun yrittäjillä ja työnantajilla on koulutustarvetta mm. työnantajana toimimisesta. Kun koulutusta järjestetään ei tulijoita kuitenkaan ole. Kuten projektipäällikkö Katja Multanen pohdiskeli: Yhteistyössä Uusyrityskeskus Dynamon, Reitin ja Helsingin Yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa järjestettiin kaikille avoin Kaikissa meissä asuu yrittäjä- koulutustilaisuus Tilaisuudessa kuultiin perustietoja osuustoiminnasta yrittämisen, työllistymisen ja työllistämisen muotona, Tampereen seudun Osuustoimintakeskuksen kokemuksia sekä Mikkelin seudun osuustoimintaesimerkkejä. Järjestäjien tavoitteet pitkälti yhteneviä, tilaisuuden anti monipuolinen, mutta osallistujia valitettavan vähän (ajankohta/mainonnan riittämättömyys?). Tätä samaa problematiikkaa pohdimme mm. messujen markkinoinnin suunnittelun yhteydessä. Yrittäjillä on nykyisin niin paljon tekemistä päivittäisissä työtehtävissä, että hän harkitsee hyvin tarkkaan, mihin tilaisuuteen hän lähtee ja hänen tulee saada välitön konkreettinen hyöty uhraamastaan ajasta / rahasta. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutus oli ko. asiasta erittäin hyvä esimerkki. Yrittäjät tulivat koulutukseen, koska siitä oli monenlaista konkreettista ja välitöntä hyötyä. Hanke auttoi osaltaan maaseudun työelämän vaikeiden kysymysten eteenpäin vientiä ja haki aktiivisesti niihin ratkaisuja. Tehdyt selvitykset antavat tietoa siitä, mitä maaseudulla tarvitaan ja mihin suuntaan koulutilaa tulee kehittää. Vaikka erilliselle maaseutuelinkeinojen palvelukeskukselle ei tässä hankkeessa ilmennyt tarvetta, tarvitsevat maaseudun työnantajat tukea ja verkostoja työnsä järjestämiseen. Tähän tarpeeseen on hankkeessa vastattu mm. järjestämällä tietotoreja, koulutusta, kehittämällä nettipalvelu sekä tuomalla esiin asiantuntijaverkostoja. Hankkeessa on myös turvattu Pestimaalla internetpalvelun ylläpito ja kehittäminen hankkeen jälkeen sekä sovittu tietotoriasiantuntijoiden verkoston koolle kutsujasta. 10

12 Hanke on toiminut monelta osin tien avaajana. Tulevaisuus näyttää, kuinka tie levenee. Edellytykset ovat hyvät. Markku Korhonen Heli Tirri Projektipäällikkö ( asti) Projektipäällikkö ( ) Etelä-Savon ammattiopisto Etelä-Savon ammattiopisto Riitta Flinkkilä Hankejohtaja Etelä-Savon ammattiopisto 11

13

14

15

16

17

18

19

20

21 Liite 3 työvalmennus Otavan koulutilan kehittämismahdollisuutena Otavan koulutilan uusia käyttömuotoja koskeva selvitys Kari Kangaspunta

22 Sisällysluettelo Tausta ja toimeksianto 1 Toimeksiannon täsmennykset ja rajaukset 1 Otavan koulutila ja oppilaitoskampus 2 Ongelmat ja niiden taustat 4 Kehittämisen edellytykset ja kehittämisen suunnat 6 Otavan koulutila välityömarkkinoiden työvalmennuskeskuksena 7 Välityömarkkinat kokoavana käsitteenä 7 Työvalmennuksen kenttä 9 Tilausta uudelle työvalmennuskeskukselle 10 Otavan koulutila työvalmennuskeskuksena 11 Strategiset linjaukset 11 Työtoiminnan puitteet 12 Työtoiminnan synergiahyödyt 15 Kuntouttava ja valmentava koulutus 15 Psykososiaalinen kuntoutus 15 Oppilasasuntoloiden käyttömahdollisuudet osana työvalmennuskeskuksen toimintaa 16 Asuntolarakennus työpajakäyttöön 17 Valmennuksen ja työtoiminnan kohderyhmät 17 Lopuksi 17

23 Otavan koulutilan uusia käyttömuotoja koskeva selvitys OTAVAN KOULUTILAN UUSIA KÄYTTÖMUOTOJA KOSKEVA SELVITYS Tausta ja toimeksianto Tämä raportti perustuu Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän tilaamaan selvitykseen, joka on käynnistynyt syksyllä Selvityksen teosta on vastannut ulkopuolisena selvitysmiehenä ja konsulttina VTM Kari Kangaspunta Kehityspolku Oy:stä. Toimeksiantoon on kuulunut kartoittaa onko Etelä-Savon ammattiopistoon (EsEdu) kuuluvalle Otavan koulutilalle löydettävissä uudenlaisia käyttömuotoja, jotka tehostaisivat kampuksen tilojen käyttöä ja samalla tukisivat koulutilan opetustoimintaa. Otavan koulutila on luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillista koulutusta tarjoava oppilaitoskampus. Koulusta valmistuu puutarhureita, maaseutuyrittäjiä sekä luonto- ja ympäristöalan ammattilaisia. Yhteiskunnan rakennemuutoksen seurauksena maatalouselinkeinon merkitys työvoima- ja koulutusmarkkinoilla on merkittävästi pienentynyt. Tämä on luonnollisella tavalla heijastunut maatalousalan ammatillisen koulutuksen tarpeeseen ja kysyntään. Vuonna 1856 perustettu karjanhoito- ja maanviljelyskoulu on nykyiseltä nimeltään Etelä-Savon ammattiopiston (EsEdu) Otavan koulutilan toimintayksikkö ja sen tehtävänä on tarjota ammatillista opetusta luonnonvara- ja ympäristöalalla. Vaikka Otavan koulutila on kyennyt uudistumaan ja suuntaamaan koulutustarjontaansa uusille osaamisaloille, se ei ole voinut välttyä elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksilta. Siinä missä kampuksella opiskeli parhaimpina päivinä 250 maatalous- ja puutarha-alan opiskelijaa, on opiskelijoiden määrä nykyisin noin sata. Volyymin pieneneminen heijastuu tilojen käyttöasteeseen, kustannuksiin ja myös mahdollisuuksiin käyttää koulutusresursseja tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimeksiannon täsmennykset ja rajaukset Selvityksen tavoitteena voidaan pitää ideoiden ja ehdotusten tuottaminen siitä miten Otavan koulutilan elinvoimaisuutta voidaan oppilaitosyksikkönä lisätä. Kampuksella on tiloja, jotka ovat tyhjillään tai vajaakäytössä. Yksi ratkaisu on toki se, että tiloja vuokrataan ulkopuolisiin toimintoihin, jotka eivät liity oppilaitoksen toimintaan. Näitä vaihtoehtoja ei selvityksessä systemaattisesti kartoitettu. Oppilaitoksen perustehtävän, ammatillisen kulutuksen, kehittämiseksi on toteutettu useampiakin hankkeita. Tässä selvityksessä sivutaan myös teemaa, mutta pääpaino on sellaisten uusien toimintojen kehittämisessä, joilla on kytkentä koulutusvetävään. Sekä koulutusyhtymän hallinnon, että erityisesti henkilöstön edustajien näkemyksissä on korostettu synergian merkitystä nykyiseen opetustehtävään ja henkilöstön työpanoksen käyttöön. Synergia tarkoittaisi sitä, että toiminnot tukisivat toinen toisiaan. Paitsi yhteistyötä, synergia voisi tarkoittaa myös sitä, että henkilöstön, koulutustilojen ja muiden resurssien käyttö voisi olla osittain yhteistä. Synergia voisi toteutua sitä kautta, että kampuksen vireyden ja elinvoiman kasvaessa, myös ammatillisen opetuksen edellytykset paranevat. Toimeksiantoon liittyvissä alustavissa keskusteluissa ja toiveissa uusien toimintamuotojen on hahmoteltu liittyvän esimerkiksi työvalmennukseen, -kuntoutukseen tai erityisryhmien koulutukseen. Samaan aikaan tämän selvitystyön kanssa on Mikkelin seudulla valmisteltu laajaa välityömarkkinoiden kehittämisohjelmaa ja sen toteutukseen hanketta, joka toteutetaan vuosina uuden EU-ohjelmakauden rahoituksella. Selvitystyön yhteydessä on tätä suunnitteluprosessia hyödynnetty ja ehdotettu toiminnan kehittäminen sai nopeasti tältä pohjalta suuntansa. Sivu 1

TYÖVALMENNUS OTAVAN KOULUTILAN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUTENA

TYÖVALMENNUS OTAVAN KOULUTILAN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUTENA TYÖVALMENNUS OTAVAN KOULUTILAN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUTENA 19.3.2008 Otavan koulutilan uusia käyttömuotoja koskeva selvitys Kari Kangaspunta Sisällysluettelo Tausta ja toimeksianto... Toimeksiannon täsmennykset

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Toimintaa ylläpitävä organisaatio Vaalijalan Kuntayhtymä -Kotipaikka Pieksämäki

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

oman työn hedelmä on herkullisin syödä

oman työn hedelmä on herkullisin syödä PARIK-SÄÄTIÖN NYKYTILANNE 600 henkilöä, joista 90 ts, 56 000 vp, henkilökuntaa 36 Kunta TE-keskus,Te-tsto,Typ Eläkevakuutus, Kela Työkunnon ja työelämässä selviytymisen arviot Riittävä tuotannollisuus

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Toimintalinjat kuntoutumisen toimintalinja työelämävalmiuksien toimintalinja oppimisen toimintalinja työllistymisen toimintalinja Tukipalvelut palveluohjaus

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Sujuvuus yli yritysrajojen 1 Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja arjessa,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot