EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke L O P P U R A P O R T T I Heli Tirri Markku Korhonen Riitta Flinkkilä 2008

2 TIIVISTELMÄ Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke, PALKO sai alkunsa maaseudun elinkeinojen muutoksesta. Ammattitaitoisen työvoiman ja/tai yrityksen toiminnan jatkajan löytäminen on entistä haasteellisempaa. Maaseudun palvelutason ylläpito ja kuntien kilpailukyky ovat entistä enemmän kiinni myös maaseudun yritysten elinvoimasta. Etelä-Savon maakunta kärsii maan suurimmasta muuttotappiosta. Tämä aiheuttaa toisaalta työvoimapulaa ja samalla se myös pienentää paikallisia markkinoita. Yritykset joutuvat etsimään markkinat kauempaa tai suuntaamaan markkinoinnin esim. matkailuun ja turisteihin. Maaseudun työt ovat lisäksi olleet perinteisesti hyvin kausiluontoisia ja kausityöntekijöistä on pulaa. Kausityöntekijöitä onkin viime vuosina tullut mm. Venäjältä, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. TE-keskus myönsi Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallinnoimalle Palko hankkeelle EAKR-rahoituksen. Hanke paransi omalta osaltaan maaseudun työn ja sen tekijöiden kohtaamista. Tässä hankkeen loppuraportissa käsitellään hankkeen toimintaa. Niitä ovat olleet: Marjanviljelijöille tehty kysely kausityövoiman käytöstä ja koulutustarpeista sekä sitä koskeva raportti, hevostilallisille tehty koulutustarvekysely ja sitä koskeva raportti, kuntakierros 2004, Mikkelin ammattiopiston (nyk. Etelä-Savon ammattiopisto) koulutilalla käynnistetty maatalouslomittajien täydennyskoulutus, Mikkelissä ja sen ympäristökunnissa yhteensä kuusi kertaa pidetyt Maaseutuyrittäjien tietotori tapahtumat ja näiden messutyyppisten tilaisuuksien asiantuntijajoukon kokoaminen, haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutus -sarja kahdelle ryhmälle Kari Kangaspunnan tekemä selvitys Otavan koulutilan uusista toimintamahdollisuuksista ja kyvystä tukea maaseutuelinkeinoja sekä hankkeen tuotoksena syntynyt maaseudun työelämän palvelusivusto, jota jatkokehitetään ja ylläpidetään Etelä-Savon ammattiopistossa sen saaman pysyvän työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän puitteissa.

3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET OHJAUSRYHMÄ PROJEKTIN VAIHEET PROJEKTIN VAIHEET YHTEISTYÖKUMPPANIT YHTEISTYÖN TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI Yhteistyö Maaseutuyrittäjien tietotori -tapahtumissa Yhteistyö Mikkelin lomituspalveluiden kanssa Mikkelin kaupunki / Ympäristöpalvelut VIRTUAALINEN PALVELUKESKUS, INTERNET PALVELU HANKKEEN TOIMINTAA JA TULOKSIA POHDINTAA...10

4 1. YLEISTÄ Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke, Palko, toteutettiin Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallinnoimana EAKR-osarahoitteisena projektina Projektin alkuperäisenä tavoitteena oli maaseudun yrittäjien ja työntekijöiden kohtaamisen edistäminen ja toimijoiden verkostojen luominen. Toisena tavoitteena oli maaseudun kausityön käytäntöjen organisointi. Tavoitteita on tarkistettu hankkeen aikana, viimeksi syksyllä 2007, jolloin hankkeelle haettiin jatkoaikaa. Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä järjestää toisen asteen ammatillista koulutusta Etelä- Savossa. Otavan koulutilan yksikössä järjestetään luonnonvara-alan koulutusta. Hankkeita hallinnoidaan keskitetysti kuntayhtymän hankeyksikössä. Hanketta toteutettiin sen alkuvuodet Otavan koulutilalla. Palko-hankkeella oli sen toiminnan aikana neljä projektipäällikköä: Katja Multanen, Marja Pulkkinen, Markku Korhonen ja Heli Tirri. Lisäksi Riitta Flinkkilä hoiti hankkeen toimintaa v n. puolen vuoden ajan. Projektipäälliköiden vaihtuminen vaikutti omalta osaltaan projektin kulkuun. Myös ohjausryhmässä tapahtui muutoksia hankkeen aikana. Tässä loppuraportissa kuvataan projektin tehtäviä, tavoitteita ja tuloksia. Lisäksi käydään läpi hankkeen toimintaa ja tehdään arviointia siitä. 2. PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Hankesuunnitelman mukaan projektin tavoitteena on luoda maaseudun yrittäjiä varten toimivia verkostoja, joiden avulla tehostetaan työvoiman rekrytointia ja valmennetaan yrittäjiä työnantajien tehtäviin. Lisäksi projektissa selvitetään maaseutuyrittäjien työvoimatarpeita ja kohderyhmien valmennus-, perehdytys-, ja koulutustarpeita sekä kehitetään toimintamalleja, joita toteuttamalla yritysten työvoiman hankinta tehostuu ja kausityövoimamarkkinat toimivat avoimesti, sekä tehokkaasti. Tavoitteena on edistää maaseudun yrittäjien ja työntekijöiden kohtaamista, parantaa työvoiman saatavuutta, laatua ja lisätä yritysten toimintaedellytyksiä. Projektissa tehdään yhteistyötä työvoimatoimistojen ja seudullisen ennakointityön kanssa. Välillisesti hanke pyrkii lisäksi vaikuttamaan alueen palvelurakenteen monipuolistumiseen, asukkaiden elämänlaatuun, seudun elinvoimaisuuden parantamiseen ja kilpailukykyyn. Projektisuunnitelma (liite 1) ja hankkeen jatkohakemus löytyvät raportin liitteinä (liite 2). Projektin aikataulu ja jatkohankkeen tavoitteet Projekti alkoi ja se päättyi helmikuussa Rahoituspäätös oli tehty ajalle Neljä viimeistä kuukautta olivat hankkeen jatkoaikaa, jolloin saatiin valmiiksi -sivusto ja huolehdittiin sen levittämisestä ja jatkosta ohjausryhmän toiveitten mukaisesti. Samoin varmistettiin haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen, kunnossapitoon ja huoltotoimintaan kootun yrittäjäverkoston koulutuksen vieminen loppuun ja jatkotyöskentely. Lomittajapalveluiden henkilöstökoulutuksen toimivuus Mikkelin seudulla ja koulutuksen tarjoaminen maakunnan muille alueille on myös hoidettu Palko-hankkeen tuella. Otavan koulutilan tulevaisuudesta teetettiin Kehityspolku Oy:llä selvitys, joka on raportin liite 3. 3

5 3. OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmä koostui eri tahojen maaseutuosaajista, sekä rahoittajan ja hallinnoijan omista edustajista. Ohjausryhmässä oli edustettuna maaseudun ja sen yrittäjien edunvalvontatahoja, koulutus- ja kehittämisorganisaatioita, työhallinnon ja sen eri palvelujen edustajia (mm. Työvoiman liikkuvuus hanke) sekä maaseudun yrittäjiä. 4. PROJEKTIN VAIHEET Projektilla oli neljä projektipäällikköä; Katja Multanen, Marja Pulkkinen, Markku Korhonen ja Heli Tirri. Lisäksi Laura Kuismala teki Marjanviljelijöitä koskevan kyselyn kausityövoiman käytöstä ja laati raportin Essi Sarjasen hevoskyselyn tuloksista. Ensimmäisenä toimintavuotena 2004 Katja Multanen kävi keskusteluja eri kuntien elinkeino- ja maaseutuasiamiesten kanssa hankkeen tavoitteista ja yhteistyöstä kuntien kanssa. Hän käynnisti lomittajien täydennyskoulutusta Otavan koulutilalla. Toisena toimintavuotena 2005 Laura Kuismala teki kyselyn Marja- ja vihannesviljelijöiden kausityövoiman tarpeesta. Raportti selvittää lisäksi mm. viljelijöiden koulutustarpeita. Tämän selvityksen seurauksena luovuttiin laajamittaisemmasta kausityövoiman rekrytoinnista ja palveluista, koska nämä asiat näyttivät yrittäjien mukaan olevan jo kohtalaisen hyvin hoidettuja. Laura Kuismala laati lisäksi raportin hevostilallisille suunnatusta kyselystä. Raportista selviää myös erilaisia koulutustarpeita. Otavan koulutilalla on tehty suunnitelmia hevosalan täydennyskoulutuksen järjestämiseksi. Maaseutuyrittäjien messuja pidettiin projektin toiminnan aikana kuusi kertaa; kolme kertaa Otavan koulutilalla ja kerran Mäntyharjulla, Juvalla ja Kangasniemellä. Messut todettiin onnistuneeksi tavaksi lähestyä yrittäjiä. Messuilla oli kävijöitä arvioiden mukaan yhteensä lähes 1000 henkeä. Messuosastoilla oli esillä yhteistyökumppaneiden tarjontaa koulutuksesta, neuvonnasta, rahoituksesta, yrittäjänä jaksamisesta, sosiaaliturvasta jne. Messujen vetonaulana toimi Toni Nieminen, joka kertoi omasta urheilija- ja yrittäjätaustastaan. Messuilta kerätyn palautteen mukaan hyvää oli mm. se, että kerättiin maaseudun yrittäjien yhteistyötahoja kattavasti koolle ja lisäksi oli jalkauduttu lähikuntiin. Kaikki näytteilleasettajat saivat positiivista palautetta. Kangasniemellä oli lisäksi eduskuntavaalien läheisyydestä johtuen vaalipaneeli, joka omalta osaltaan lisäsi tilaisuuden mielenkiintoa. Vaalipaneelissa aiheena oli maaseutuyrittäjyys, joka sai aikaan kysymyksiä ja vilkasta keskustelua. Hankkeen aikana järjestettiin Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelujen kanssa hajaasutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutusta. Mikkelin ammattiopiston LVI- ja maanmittausala olivat mukana järjestelyissä. Suunnittelijat ja muut prosessin osapuolet (mm. rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut) ovat oppineet tuntemaan toisensa ja koulutukseen osallistuneet ovat saaneet pätevyyden toimia vastaavana työnjohtajana jätevesirakennushankkeessa. Maaseutua työllistävä uusi yrittäjien verkottumista edellyttävä työtehtävä on jätevesijärjestelmien suunnittelu, rakentaminen, ylläpito- ja huoltotyö. Tätä varten hankkeessa järjestettiin laajasti suunnittelijoita, maarakentajia ja lvi-yrittäjiä koonnut tiedotus- ja koulutusprojekti, jossa suun- 4

6 nittelijat ja muut prosessin osapuolet (mm. rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut) ovat oppineet tuntemaan toisensa ja koulutukseen osallistuneet ovat saaneet pätevyyden toimia vastaavana työnjohtajana jätevesirakennushankkeessa. Hankkeessa syntyi alalle ns. Mikkelin malli. Merkittävä hankkeen tulos on myös sen tuella kehitetty maaseudun lomittajapalvelujen täydennyskoulutusohjelma, jota toteutetaan Mikkelin seudulla ja jatkossa myös laajemmin maakunnan alueella. Lomittajapalvelujen saatavuudella, toimivuudella ja laadulla on tärkeä merkitys maaseudun yrittäjien pärjäämiselle ja sitä kautta myös työllistymiselle. Palko-hankkeen aikana rakennettiin internet -ympäristöön palvelu, joka helpottaa erityisesti maaseudulla sijaitsevien pienyritysten työn ja sen mahdollisen tekijän kohtaamista. Hankkeen aikaiset yhteistyökumppanit ovat voineet linkittyä palveluun. Sivuilta löytyy myös Palko-hankkeen aikana tuotettuja koulutusmateriaaleja sekä raportteja. (Liite 4, Esite sivuista.) 5. YHTEISTYÖKUMPPANIT Projekti verkostoitui alueen eri sidosryhmien kanssa. Ohjausryhmässä oli edustettuna merkittävimmät maaseututoimijat. Palko-projektin yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltiin mm. lomittajakoulutusta, Maaseutuyrittäjien tietotori tapahtumia maaseutuyrittäjien messut) sekä jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutusta. Yhteistyökumppaneita saatiin hyvin mukaan ja yhteistyö heidän kanssaan toimi erinomaisesti. Maaseutuyrittäjien tietotorien ympärille ja tapahtumia järjestämään kokoontui hyvä asiantuntijajoukko niin yrityselämän, edunvalvonnan, vakuutusyhtiöiden, kouluttajien kuin muidenkin tahojen edustajista. Tämä asiantuntemus haluttiin tuoda uusille sivuille näkyviin ja esim. yrittäjien käyttöön. Verkoston kokoon kutsumisesta hankeajan päätyttyä tulee huolehtimaan Etelä-Savon ammattiopisto työelämän kehittämis- ja palvelutehtävänsä puitteissa. 6. YHTEISTYÖN TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI 6.1 Yhteistyö Maaseutuyrittäjien tietotori -tapahtumissa Yhteistyötä on tehty Maaseutuyrittäjien tietotorien (maaseutumessujen) suunnittelussa ja järjestämisessä yhdessä MTK-Etelä-Savon, Etelä-Savon ammattiopiston (entinen Mikkelin ammattiopisto ja Mikkelin aikuiskoulutuskeskus), ProAgria Etelä-Savon, Helsingin Yliopiston Ruralia - instituutin, MTT:n, Mikkelin ammattikorkeakoulun, TE -keskuksen, Melan, Reitin ja Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelujen, Mikkelin kaupungin asuntotoimiston, Työsuojelupiirin sekä verotoimiston kanssa. Mukana ovat olleet lisäksi Etelä-Savon Op, Nordea, Tapiola ja Pohjola sekä Lähivakuutus. Tapahtumia suunniteltaessa on pidetty monia palavereja. Messut onnistuivat hyvin ja niiden kautta ihmisiä saatiin kiinnostumaan maaseutuyrittäjille suunnatuista palveluista. Messuilla heille tarjottiin palveluja ja neuvontaa yrittäjänä toimimisesta. Maaseutuyrittäjien oli helppo hakeutua juuri siihen tietopisteeseen, josta he halusivat tietoa saada. Tarkoituksena on, että messuja pidetään jatkossakin, mutta harvemmin. Otavan koulutilan kevätpäivät on yksi luonteva tilaisuus messujen järjestämiseksi. Tietotorin asiantuntijoiden palaveri on sovittu koolle kutsuttavaksi Etelä-Savon ammattiopiston toimesta seuraavan kerran keväällä

7 6.2 Yhteistyö Mikkelin lomituspalveluiden kanssa Lomittajakoulutuksen järjestäminen Mikkelin ammattiopiston ( alkaen Etelä-Savon ammattiopisto) Otavan koulutilalla on ollut Palko -hankkeen tavoitteena alusta alkaen. Koulutusta on järjestetty sekä koulutilalla, että yhteistyö-kumppaneina toimivilla maatiloilla. Palko-hankkeen jälkeen yhteistyötä on jatkanut koulutila. Koulutusta on tarkoitus tarjota myös Joroisten, Juvan ja Kangasniemen lomituspalveluille. Kangasniemellä on jo toteutettu joitakin koulutuksia. Lomittajien täydennyskoulutuksen avulla lomittajien ammattitaitoa ja heidän työllistymistään saadaan parannettua, lisäksi koulutuksen on todettu vähentävän sairauspoissaoloja. 6.3 Mikkelin kaupunki / Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden kanssa järjestettiin jätevesikoulutusta kahdelle ryhmälle. Koulutuksessa tutustuttiin mm. käytännön kohteiden rakentamiseen. Koulutuksiin osallistui yhteensä 50 osallistujaa. Mukana oli maansiirtourakoitsijoita, lvi-suunnittelijoita, lvi-asentajia, vastaavia työnjohtajia, kiinteistövälittäjiä sekä lvi-alan kauppiaita. Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta tulee hyväksymään ko. koulutuksen käyneet vastaavan työnjohtajan tehtäviin jätevesijärjestelmien rakennus- ja saneeraustyömailla. Palko-hankkeen järjestämä koulutus oli Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluille pääasiallinen kanava haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamismääräysten ammattilaistiedottamisessa. Koulutus on osoittautunut onnistuneeksi ja tästä yhtenä esimerkkinä on se, että Heikki Tanskanen on kutsuttu valtakunnalliseen tilaisuuteen kertomaan Mikkelin mallista. Jätevesikoulutusten ohjelma ja osa niiden materiaalia on nähtävillä Pestimaalla internetpalvelussa. 7. VIRTUAALINEN PALVELUKESKUS, INTERNET PALVELU Palko-hankkeen aikana toteutettiin ajatus internet pohjaisesta palvelusta. Palvelu edistää etenkin maaseudun pienyritysten työn ja mahdollisten tekijöiden kohtaamista. Sivusto aloitti toimintansa helmikuussa 2008 osoitteella Sivuston sisällössä on kiinnitetty huomiota mm. juuri maaseudun työn ja sen mahdollisen tekijän kohtaamiseen, helppolukuisuuteen ja kannustavuuteen. Sivustolta löytyy myös Palko hankkeen aikana syntyneitä koulutusmateriaaleja ja hankkeessa tehtyjen selvitysten raportteja. Samoin sivuilla näkyy Maaseutuyrittäjien tietotori tapahtumien osaaminen ja asiantuntijajoukko. Hankkeen alueesta johtuen sen toimijajoukko rajoittui alueellisesti Mikkelin ympäristöön. Tästä oli luonnollisena seurauksena tuoda sivuille näkyviin Mikkelin seudun korostunut esittely. Onhan asiantuntijajoukko seudulta. Alueellinen näkökulma on myös yksi asia, jonka kannalta sivuston luominen oli muutenkin perusteltua. Alueellisuus lisää helpon lähestyttävyyden ja tuttuuden tuntua. Kuitenkin sivusto antaa eväitä kaikille aiheesta kiinnostuneille eri puolella Suomea. Sivuston markkinointi tehtiin helmikuussa Mainontaa on tehty radiomainoskampanjan avulla IskelmäMikkelissä. Lisäksi Etelä-Savon Yrittäjälehdessä on ollut mainos, samoin Työ ja Koulutus lehdessä. Etelä-Savon Yrittäjälehti teki myös pienen jutun sivuista ja MTK:n Viesti lehteen odotetaan juttua hankkeen päättymisen jälkeen maaliskuussa Mainontaa on tehty 6

8 myös sähköpostein ja esittein yhteistyökumppaneiden kautta sekä Etelä-Savon ammattiopistossa. Sivuille on päässyt hankkeen aikana helmikuussa 2008 tietämällä osoitteen, mutta hankeraporttia kirjoitettaessa sivusto alkaa jo löytyä Google hakupalvelusta hakusanoilla. Hankeajan päättymisen jälkeen sivustoa ylläpitää ja kehittää Etelä-Savon ammattiopisto työelämän kehittämis- ja palvelutehtävänsä puitteissa. Jos tarvetta myöhempinä vuosina ilmenee, osoite voi muuttua ja sivusto tulla osaksi muuta internet palvelua. Sivustoa voidaan myös laajentaa esim. eri maaseutuelinkeinoja koskeviin aloittaisiin osioihin. 8. HANKKEEN TOIMINTAA JA TULOKSIA Yhteistyö, verkottuminen ja tiedotus Toimintasuunnitelman mukaisesti ensimmäisten toimintakuukausien aikana pystyttiin viemään tietoa hankkeesta sekä verkottumaan laajasti alueen moninaisten maaseututoimijoiden kanssa. Myös yksittäisten yrittäjien näkemyksiä työvoiman ja koulutuksen tarpeista kuultiin. Näkemykset luonnollisesti vaihtelivat yrittäjän oman toiminnan laadun, laajuuden ja ajankohtaisen tilanteen mukaan. Kattavamman kuvan saamiseksi olisi kerättävä lisää tietoa ja yrittäjien kokemuksia. Verkottuminen ja yhteistyö alueen työvoima- ja maaseututoimijoiden kanssa oli onnistunutta, kokemukset yhteistyössä järjestettävistä tilaisuuksista olivat hyviä. Yrittäjäkontaktit jäivät liian vähäisiksi. Olisi välttämätöntä saada tarkempia tietoja yrittäjien koulutus- ja rekrytointitarpeista. Jatkossa ProAgria Maaseutukeskuksen ja MTK:n kontaktit ja organisaation pystyttävä hyödyntämään paremmin yrittäjiä tavoiteltaessa. Tiedotus hankkeen toiminnasta sekä sidosryhmien että kohderyhmien suuntaan on ollut puutteellista. Hankkeessa tehdyt selvitykset Marja- ja vihannesviljelijöille tehdyn kyselyn mukaan Pääosa viljelijöistä kokee tulevaisuuden näkymät työvoiman hankkimisessa positiivisena. Pienet tilat pärjäävät naapuri- ja sukulaisavulla, mutta isommat tilat joutuvat näkemään vaivaa lisätyövoiman hankkimisessa. Haasteita kausityövoiman rekrytoinnissa ovat maaseudun väestön väheneminen ja maataloustyön huono vetovoima, epävarmat työhuiput sekä kotimaisen työvoiman huono sitoutuvuus ja motivaatio. Vaikka kotimaisen työvoiman saanti on vaikeutunut, luottavat viljelijät ulkomaisen työvoiman riittävyyteen. Uhkakuvana nähdään kuitenkin lähialueiden elintason kohoaminen, joka on jo nähtävissä Virosta tulevan työvoiman vähentymisenä. Venäjältä työvoiman saaminen on edelleen helppoa ja viljelijöille on syntynyt pysyviä tuttavaverkostoja työvoiman hankkimiseen. Ulkomainen työvoima koetaan motivoituneena, ahkerana ja pitkäjänteisenä. 7

9 Koska ulkomainen työvoima liikkuu pääasiassa tuttavaverkostojen kautta saadun tiedon perusteella, ovat poimijoiden hyvät kokemukset paras työvoiman saannin varmistaja tulevaisuudessa. Ne tilat, joissa on panostettu poimijoiden viihtyvyyteen, ovat siis parhaassa asemassa tulevaisuudessakin. Työvoiman saannin sitoutuneisuus työoloihin ylläpitää toisaalta viljelijöidenkin motivaatiota tarjota poimijoille mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet. Heikoimmassa asemassa ovat tilat, joilta puuttuu kontaktit ulkomaille (tuttavaverkostojen syntymiseksi) tai jotka eivät ole onnistuneet tai osanneet verkostoitua myöskään kotimaassa. Heiltä voi puuttua myös uskallusta, tietoa ja kielitaitoa ulkomaalaisen työvoiman palkkaamiseen. Kausityövoiman onnistunut hyödyntäminen on edellytys marja- ja vihannestilojen menestymiseen. Välityspalveluille on tarvetta, etenkin verkostoitumisen lisääjänä (työntekijöiden vaihtaminen ja jakaminen eri tilojen kesken), mutta myös työvoiman välittäjänä. Ulkopuoliseen välitystoimintaan liittyy kuitenkin epäilyksiä, joiden hälventämiseen tarvitaan henkilökohtaista kanssakäymistä. Virallisen tiedotusväylän luominen Venäjän puolelle mahdollistaisi myös Venäjällä työssäkäyvien saapumisen Suomeen kausityöhön. Viljelijöiden tiedontarve on ilmeinen. Erityisesti taloussuunnittelu, työnantajan oikeudet ja velvollisuudet sekä työehdot ja työsopimukset ovat aiheita jotka nousivat esiin sekä kyselyssä että haastatteluissa. Hevostilallisille suunnatussa kyselyssä selvisi mm. seuraavaa: Vastaajilla oli koulutustarpeita. Eniten kiinnostusta herättivät hevosten ruokinta ja hyvinvointi, kilpahevosen ruokinta ja sen merkitys terveyteen, hevosen sairaudet ja terveydenhoito sekä hevosen kengitys Kyselyssä tutkittiin myös hevostilallisten lomitustoimintaa. Vastaajilla oli mahdollisuus perustella miksi lomitusta ei ollut käytetty. Harvoissa vastauksissa nousivat esiin erityisesti se, ettei hevosia ole riittävästi lomittajan saamiseksi (8 kpl). Kolme ilmoitti, ettei tarvetta lomitukseen ole ja kahdella ei ollut tietoa tästä mahdollisuudesta. Muita yksittäisiä syitä olivat mm. se, että lomitus on liian kallista, kunnallisilla lomittajilla ei ole osaamista hevosten lomittamiseen ja että tilaa ei ole sertifioitu ja rekisteröity. Kehityspolku Oy:n selvitys Otavan koulutilan uusista käyttömahdollisuuksista Kari Kangaspunta Kehityspolku Oy:stä teki hankkeen loppupuolella selvityksen Otavan koulutilan käyttömahdollisuuksista. Tässä selvityksessä on yleisluontoisesti hahmoteltu mahdollisuuksia, jotka voisivat aueta Otavan koulutilalle tukeutumalla välityömarkkinoiden ja työvalmennustoiminnan kehittämiseen. Yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ei tässä yhteydessä ole ollut mahdollisuuksia, koska välityömarkkinoiden toimintajärjestelmä ei ole kenenkään yksittäisen toimijan ohjattavissa ja päätettävissä. Ensimmäistä kertaa on kuitenkin mahdollista, että toimintaa tullaan kehittämän systemaattisesti ja hyväksytyn strategian mukaisesti. Tämä aukaisee myös Otavan koulutilalle mahdollisuuden olla mukana järjestelyissä, kun Mikkelin seudun työvalmennustoiminta järjestetään uudelleen. Otavan koulutilan ja Etelä-Savon ammattiopiston tulisi omalta osaltaan tehdä periaatepäätös siitä, että koulutilan kampukselle voidaan ryhtyä suunnittelemaan välityömarkkinoita palvelevia toimintoja. Toimeksiannon mukaisesti uusilla toiminnoilla olisi kytkentä myös nykyiseen oppilai- 8

10 tostoimintaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että oppilaitoksen sekä koulutuskuntayhtymän edustajat ovat välityömarkkinasuunnittelussa myös itse alusta alkaen mukana. Lisäksi on tullut esille muita Otavan koulutilan kehittämisideoita, joitten osalta työ on edelleen kesken. Lomittajien täydennyskoulutus Palkohanke on tukenut Otavan koulutilan järjestämää lomittajien täydennyskoulutusta. Koulutusta jatketaan koulutilalla suunnitellulla tavalla. Lomittajakoulutusta pyritään laajentamaan ja sitä tarjotaan Juvan ja Kangasniemen lomittajille. Koulutuksen avulla lisätään lomittajien ammattitaitoa ja mukana oleville tiloille tarjotaan mahdollisuutta toimia kouluttajina. Maaseutuyrittäjien tietotorit ja tapahtumien järjestäjäverkosto Mäntyharjulla, Kangasniemellä, Juvalla ja Otavan koulutilalla järjestettyjä maaseutuyrittäjien messut tapahtumaa on pidetty yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden mielestä onnistuneena tapahtumana. Messuilla on ollut hyvä henki osallistujien joukossa. Messujen avulla maaseutuyrittäjille suunnattuja palveluja on viety yhteiselle foorumille, jolloin yrittäjät ovat saaneet tutustua palveluihin ja palveluiden tarjoajat ovat tutustuneet toisiinsa ja voineet verkostoitua keskenään. Maaseutuyrittäjien tietotoriverkosto kutsutaan palaveriin jälleen koolle 2009 keväällä Etelä- Savon ammattiopiston työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän puitteissa. Tällöin päätetään maaseutuyrittäjien tietotorin järjestämisestä esim. Otavan koulutilan kevätpäivien yhteydessä Maaseutuyrittäjien tietotorin järjestäjien verkosto ja heidän osaamisensa on hyvin esillä myös palvelussa. Työnantajien verkostoituminen Hanke on tukenut työnantajien verkostoitumista. Verkostoitumisen avulla yrittäjät pystyvät paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Tämä asia on konkreettisesti tullut esille mm. jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutuksen yhteydessä. Järjestetyistä koulutuksista on saatu hyvää palautetta ja koulutusta on pystytty saadun palautteen avulla muokkaamaan vielä paremmaksi. Koulutuksen avulla yrittäjien osaaminen lisääntyy ja mukana olevat yrittäjät voivat verkostoitua keskenään. Hanke päättyi helmikuun lopussa Etelä-Savon ammattiopiston Otavan koulutila tulee jatkamaan Palko-hankkeen toimintaa mm. lomittajien täydennyskoulutusta järjestämällä. Koulutilalla on mahdollisuus muodostua merkittäväksi lomittajien täydennyskoulutuksen järjestäjäksi. 9

11 9. POHDINTAA Maaseutuelinkeinojen palvelukeskuksen kehittämishanke PALKO sai alkunsa maaseudun työttömän työvoiman työllistymistarpeista ja työllistämisen korkeasta kynnyksestä. Myös maaseudun yritystoiminnan monimuotoistuminen on tuonut uusia haasteita työn ja työvoiman kohtaamiselle. Perinteiset maaseudun yrittäjät Etelä-Savossa lähestyvät eläkeikää ja ammattitaitoisen työvoiman ja/tai yrityksen toiminnan jatkajan löytäminen on entistä haasteellisempaa. Maaseudun palvelutason ylläpito ja kuntien kilpailukyky on entistä enemmän kiinni myös maaseudun yritysten elinvoimasta. Etelä-Savon maakunta kärsii maan suurimmasta muuttotappiosta. Tämä aiheuttaa toisaalta työvoimapulaa ja samalla se myös pienentää paikallisia markkinoita. Yritykset joutuvat etsimään markkinat kauempaa tai suuntaamaan markkinoinnin esim. matkailuun ja turisteihin. Maaseudun työt ovat lisäksi olleet perinteisesti hyvin kausiluontoisia ja kausityöntekijöistä on pulaa. Kausityöntekijöitä onkin viime vuosina tullut mm. Venäjältä, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. Suoritettujen kyselyjen ja haastattelujen perusteella maaseudun yrittäjillä ja työnantajilla on koulutustarvetta mm. työnantajana toimimisesta. Kun koulutusta järjestetään ei tulijoita kuitenkaan ole. Kuten projektipäällikkö Katja Multanen pohdiskeli: Yhteistyössä Uusyrityskeskus Dynamon, Reitin ja Helsingin Yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa järjestettiin kaikille avoin Kaikissa meissä asuu yrittäjä- koulutustilaisuus Tilaisuudessa kuultiin perustietoja osuustoiminnasta yrittämisen, työllistymisen ja työllistämisen muotona, Tampereen seudun Osuustoimintakeskuksen kokemuksia sekä Mikkelin seudun osuustoimintaesimerkkejä. Järjestäjien tavoitteet pitkälti yhteneviä, tilaisuuden anti monipuolinen, mutta osallistujia valitettavan vähän (ajankohta/mainonnan riittämättömyys?). Tätä samaa problematiikkaa pohdimme mm. messujen markkinoinnin suunnittelun yhteydessä. Yrittäjillä on nykyisin niin paljon tekemistä päivittäisissä työtehtävissä, että hän harkitsee hyvin tarkkaan, mihin tilaisuuteen hän lähtee ja hänen tulee saada välitön konkreettinen hyöty uhraamastaan ajasta / rahasta. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiskoulutus oli ko. asiasta erittäin hyvä esimerkki. Yrittäjät tulivat koulutukseen, koska siitä oli monenlaista konkreettista ja välitöntä hyötyä. Hanke auttoi osaltaan maaseudun työelämän vaikeiden kysymysten eteenpäin vientiä ja haki aktiivisesti niihin ratkaisuja. Tehdyt selvitykset antavat tietoa siitä, mitä maaseudulla tarvitaan ja mihin suuntaan koulutilaa tulee kehittää. Vaikka erilliselle maaseutuelinkeinojen palvelukeskukselle ei tässä hankkeessa ilmennyt tarvetta, tarvitsevat maaseudun työnantajat tukea ja verkostoja työnsä järjestämiseen. Tähän tarpeeseen on hankkeessa vastattu mm. järjestämällä tietotoreja, koulutusta, kehittämällä nettipalvelu sekä tuomalla esiin asiantuntijaverkostoja. Hankkeessa on myös turvattu Pestimaalla internetpalvelun ylläpito ja kehittäminen hankkeen jälkeen sekä sovittu tietotoriasiantuntijoiden verkoston koolle kutsujasta. 10

12 Hanke on toiminut monelta osin tien avaajana. Tulevaisuus näyttää, kuinka tie levenee. Edellytykset ovat hyvät. Markku Korhonen Heli Tirri Projektipäällikkö ( asti) Projektipäällikkö ( ) Etelä-Savon ammattiopisto Etelä-Savon ammattiopisto Riitta Flinkkilä Hankejohtaja Etelä-Savon ammattiopisto 11

13

14

15

16

17

18

19

20

21 Liite 3 työvalmennus Otavan koulutilan kehittämismahdollisuutena Otavan koulutilan uusia käyttömuotoja koskeva selvitys Kari Kangaspunta

22 Sisällysluettelo Tausta ja toimeksianto 1 Toimeksiannon täsmennykset ja rajaukset 1 Otavan koulutila ja oppilaitoskampus 2 Ongelmat ja niiden taustat 4 Kehittämisen edellytykset ja kehittämisen suunnat 6 Otavan koulutila välityömarkkinoiden työvalmennuskeskuksena 7 Välityömarkkinat kokoavana käsitteenä 7 Työvalmennuksen kenttä 9 Tilausta uudelle työvalmennuskeskukselle 10 Otavan koulutila työvalmennuskeskuksena 11 Strategiset linjaukset 11 Työtoiminnan puitteet 12 Työtoiminnan synergiahyödyt 15 Kuntouttava ja valmentava koulutus 15 Psykososiaalinen kuntoutus 15 Oppilasasuntoloiden käyttömahdollisuudet osana työvalmennuskeskuksen toimintaa 16 Asuntolarakennus työpajakäyttöön 17 Valmennuksen ja työtoiminnan kohderyhmät 17 Lopuksi 17

23 Otavan koulutilan uusia käyttömuotoja koskeva selvitys OTAVAN KOULUTILAN UUSIA KÄYTTÖMUOTOJA KOSKEVA SELVITYS Tausta ja toimeksianto Tämä raportti perustuu Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän tilaamaan selvitykseen, joka on käynnistynyt syksyllä Selvityksen teosta on vastannut ulkopuolisena selvitysmiehenä ja konsulttina VTM Kari Kangaspunta Kehityspolku Oy:stä. Toimeksiantoon on kuulunut kartoittaa onko Etelä-Savon ammattiopistoon (EsEdu) kuuluvalle Otavan koulutilalle löydettävissä uudenlaisia käyttömuotoja, jotka tehostaisivat kampuksen tilojen käyttöä ja samalla tukisivat koulutilan opetustoimintaa. Otavan koulutila on luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillista koulutusta tarjoava oppilaitoskampus. Koulusta valmistuu puutarhureita, maaseutuyrittäjiä sekä luonto- ja ympäristöalan ammattilaisia. Yhteiskunnan rakennemuutoksen seurauksena maatalouselinkeinon merkitys työvoima- ja koulutusmarkkinoilla on merkittävästi pienentynyt. Tämä on luonnollisella tavalla heijastunut maatalousalan ammatillisen koulutuksen tarpeeseen ja kysyntään. Vuonna 1856 perustettu karjanhoito- ja maanviljelyskoulu on nykyiseltä nimeltään Etelä-Savon ammattiopiston (EsEdu) Otavan koulutilan toimintayksikkö ja sen tehtävänä on tarjota ammatillista opetusta luonnonvara- ja ympäristöalalla. Vaikka Otavan koulutila on kyennyt uudistumaan ja suuntaamaan koulutustarjontaansa uusille osaamisaloille, se ei ole voinut välttyä elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksilta. Siinä missä kampuksella opiskeli parhaimpina päivinä 250 maatalous- ja puutarha-alan opiskelijaa, on opiskelijoiden määrä nykyisin noin sata. Volyymin pieneneminen heijastuu tilojen käyttöasteeseen, kustannuksiin ja myös mahdollisuuksiin käyttää koulutusresursseja tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimeksiannon täsmennykset ja rajaukset Selvityksen tavoitteena voidaan pitää ideoiden ja ehdotusten tuottaminen siitä miten Otavan koulutilan elinvoimaisuutta voidaan oppilaitosyksikkönä lisätä. Kampuksella on tiloja, jotka ovat tyhjillään tai vajaakäytössä. Yksi ratkaisu on toki se, että tiloja vuokrataan ulkopuolisiin toimintoihin, jotka eivät liity oppilaitoksen toimintaan. Näitä vaihtoehtoja ei selvityksessä systemaattisesti kartoitettu. Oppilaitoksen perustehtävän, ammatillisen kulutuksen, kehittämiseksi on toteutettu useampiakin hankkeita. Tässä selvityksessä sivutaan myös teemaa, mutta pääpaino on sellaisten uusien toimintojen kehittämisessä, joilla on kytkentä koulutusvetävään. Sekä koulutusyhtymän hallinnon, että erityisesti henkilöstön edustajien näkemyksissä on korostettu synergian merkitystä nykyiseen opetustehtävään ja henkilöstön työpanoksen käyttöön. Synergia tarkoittaisi sitä, että toiminnot tukisivat toinen toisiaan. Paitsi yhteistyötä, synergia voisi tarkoittaa myös sitä, että henkilöstön, koulutustilojen ja muiden resurssien käyttö voisi olla osittain yhteistä. Synergia voisi toteutua sitä kautta, että kampuksen vireyden ja elinvoiman kasvaessa, myös ammatillisen opetuksen edellytykset paranevat. Toimeksiantoon liittyvissä alustavissa keskusteluissa ja toiveissa uusien toimintamuotojen on hahmoteltu liittyvän esimerkiksi työvalmennukseen, -kuntoutukseen tai erityisryhmien koulutukseen. Samaan aikaan tämän selvitystyön kanssa on Mikkelin seudulla valmisteltu laajaa välityömarkkinoiden kehittämisohjelmaa ja sen toteutukseen hanketta, joka toteutetaan vuosina uuden EU-ohjelmakauden rahoituksella. Selvitystyön yhteydessä on tätä suunnitteluprosessia hyödynnetty ja ehdotettu toiminnan kehittäminen sai nopeasti tältä pohjalta suuntansa. Sivu 1