Selvitys Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueen vammaispalvelujen nykykäytännöistä ja tulevaisuuden haasteista

Transkriptio

1 Selvitys Mikkelin seudun yhteistiminta-alueen vammaispalvelujen nykykäytännöistä ja tulevaisuuden haasteista Asiakaslähtöisten palvelurakenteiden ja palvelujen näkymiä Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimessa Maria Ruuskanen ja Seija Eskelinen Savn alueen Vammaispalvelujen Kaste-hanke 2012

2 SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA AINEISTO PALVELURAKENTEIDEN MUUTTUMINEN Taustaa Yhteistiminta-alueen valmistelu Palvelujenkäyttäjien, viranhaltijiden ja päättäjien näkemyksiä valmistelu- ja kehittämistyöstä Vammaisneuvstn rli palvelurakennemuutksissa MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI UUDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELURAKENTEET JA NIIDEN MERKITYS Yhteistiminta-alueen merkitys rganisaatitasn yhteistiminnan kannalta haastattelujen valssa Lähipalvelut vs. keskitetyt palvelut Laitsrakenteen purkaminen ja erityishulln järjestäminen Erityishulln palvelut - haasteita ja mahdllisuuksia yhteistiminta-alueella YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MERKITYS VAMMAISPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE JA TYÖNTEKIJÖILLE Asiakaslähtöisyyden nnistumisen edellytyksiä yhteistiminta-alueella Yhteistiminta-alueen valmistelu henkilöstön näkökulmasta HYVÄT KÄYTÄNNÖT KEHITTÄMINEN ASIAKASTYÖN ARVOT JA PERIAATTEET Asiakaslähtöisyys Kmmunikaati ja kuunteleminen Yhteistyö ja mniammatillisuus PALVELUT Vammaispalvelut Vammaisten palvelut haastateltujen esiin tumina Palvelujen suunnitteleminen Palveluhjaus Palvelunkäyttäjien näkemyksiä palveluhjauksesta, palveluista, palvelutarpeenarviinnista ja palvelusuunnittelusta TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ OSAAMINEN Täydennyskulutustarpeet Osaaminen vammaisalalla saamislajeittain TAVOITTEENA VAMMAISEN IHMISEN HYVÄ ELÄMÄ JA OSALLISUUS

3 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA AINEISTO Selvityksen avulla n hankittu tieta ja lutu ymmärrystä siitä, mitä yhteistiminta-alueen perustaminen ja vammaisten palvelujen tteutuminen merkitsee eri asianmaisten näkökulmasta. Lisäksi n pyritty saamaan tieta siitä, millaisia hyviä timintatapja yhteistiminta-alueeseen liittyvissä kunnissa n ja kuinka ne vitaisiin säilyttää timintatapja yhtenäistettäessä sekä siirtää yhteistiminta-alueen päämaksi. Selvitys tukee saltaan vammaispalvelujen säilymistä palvelurakennemuutksessa. Mikkelin seudun kunnat (Mikkeli, Hirvensalmi, Ristiina, Sumenniemi, Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa) mudstivat lukien ssiaali- ja terveystimen yhteistiminta-alueen, Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen. Kaikkien kuntien ssiaali- ja perusterveydenhulln palvelujen järjestämisvastuu siirtyi seudulliselle ssiaali- ja terveyslautakunnalle, lukuun ttamatta työterveyshulta ja varhaiskasvatusta. Seudullinen järjestäjälautakunta tilaa päättämässään laajuudessa palvelututannn palvelututantyksiköiltä. Lisäksi Juvan kunta n tehnyt päätöksen lla mukana seuraamassa yhteistiminta-alueen valmistelutyötä. Palvelututannn tteuttavat tilausten mukaisina Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelututantyksiköt. Mikkelin palvelututantyksikkö tuttaa palvelut ensisijaisesti Hirvensalmen, Mikkelin, Ristiinan ja Sumenniemen kuntien asukkaille. Kangasniemen palvelututantyksikkö tuttaa palvelut ensisijaisesti Kangasniemen, Mäntyharjun palvelututantyksikkö ensisijaisesti Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelututantyksikkö ensisijaisesti Pertunmaan kunnan asukkaille. Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimessa pyritään siihen, että henkilö saa tarpeenmukaisen hidn tai etuuden ikea-aikaisesti. Palvelujen piiriin pääsyyn n määritelty palvelukhtaiset kriteerit. Pääperiaatteena n turvata hyvin timivat ja yhtenevät peruspalvelut kaikille asuinkunnasta riippumatta ja erikistasisia palveluja vain niitä aidsti tarvitseville yhteneväisin kriteerein kk yhteistiminta-alueella. Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen tehtävänä n edistää yhteistiminta-alueen asukkaiden hyvinvintia ja terveyttä. (www. mikkelinseutuste.fi) Yhteistiminta-alueen tavitteet vat: 1) turvata lakisääteiset palvelut, 2) antaa laadukkaampia palveluita sekä 3) tuttaa palvelut kustannustehkkaasti. Yhteistiminta-alueella harmnisidaan palveluiden saannin kriteerit, palvelutast, palveluiden saatavuus ja palveluiden kustannukset. ( Selvitysaineista n kttu käyttämällä khdennettua haastattelua ja analysitu selvitystyöhön sveltuvilla realistisen evaluaatin menetelmillä. Selvitysaineist n kttu Mikkelin seudulla 1. Palvelujenkäyttäjille, päättäjille ja viranhaltijille järjestetyissä työpajissa 2. Palvelujenkäyttäjien, maisten, viranhaltiiden ja päättäjien hankkeen seminaareissa pitämistä julkisista puheenvurista ja kmmenteista 3. Viranhaltijille tehdyistä yksilö- ja ryhmähaastatteluista, kest n. 1 tunti (haastatteluja yhteensä 28, haastateltu jhtavia viranhaltijita, vammaispalvelujen ja kehitysvammapalvelujen työntekijöitä, luttamushenkilöitä sekä ssiaaliasiamies ja yhteistiminta-alueen prjektipäällikkö) 4. Psykssiaalisten palvelujen- ja vammaispalvelutyöryhmän julkisista kkusmuistiista 3

4 2 PALVELURAKENTEIDEN MUUTTUMINEN 2.1 Taustaa Kvin ääni kuuluu terveyspalveluista niin kuin muullinkin, että se n se lääkärinvastaantt, se n kestpuheenaihe, se n knkreettinen, että se kskettaa mnia. Hirveän vähän kuulee puhetta ssiaalihulln palveluista ja niitten turvaamisesta. En tiedä, mistä se kielii, nyt puhun lähinnä siinä, että valtuutetut eivät tuta sitä puhetta, virkamiehet kylläkin, js vat sen alan ammattilaisia. Mutta mistä se kert, että vammaisia ihmisiä ei le kuitenkaan kaikille valtuutetuille lemassa siellä kunnassa, että tiedetään, että niitä n, mutta ketaan, että ne vat hyvin pieni määrä ja kyllä ne hituu. Ssiaali- ja terveyspalveluihin n khdistettu ja khdistetaan enenevässä määrin humita ja kritiikkiä. Kritiikki jhtuu usein siitä, että lakiuudistusten takia judutaan, usein asiakastyön kustannuksella, sitmaan resursseja työläisiin palvelurakenneuudistuksiin. Uudistamisen keiniksi n pääsääntöisesti valittu kuntaliitkset, ssiaali- ja terveydenhulln (ste) kuntayhtymien perustaminen tai ste-liikelaitsten perustaminen. Kuitenkin, vaikka rakenteiden uudistustyö n aikaa vievää, tarjaa se myös hulellisesti suunniteltuna ja tteutettuna mahdllisuuden suunnitella palvelut ja niiden hankkimistavat ssiaali- ja terveyspalveluita hjaavien lakien mukaisesti entistä asiakaslähtöisemmiksi ja ennen kaikkea valinnanmahdllisuuksia tarjaviksi Yhteistiminta-alueen valmistelu Mikkelin seudun yhteistiminta-alueen valmisteluvaiheesta lähtien n llut tavitteena kehittää kuntien yhteistyötä palvelut edellä. Haastateltujen mielestä tämä ei le nnistunut siten kuin etukäteen li ajateltu. Selitykseksi n sittautunut se, että palveluita ei vi, eikä kannata kehittää ennen kuin kunnissa n virallisesti päätetty liittyä yhteistiminta-alueeseen allekirjittamalla Yhteistimintaspimus. Spimuksen tarkituksena n hulehtia spijapulina levien kuntien (Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina ja Sumenniemi) väestön tarvitsemien lakisääteisten perusterveydenhulln ja ssiaalihulln piiriin kuuluvien palvelujen sekä spijapulten kesken erikseen yhteisesti svittavien muiden ssiaali- ja terveydenhulln palvelujen järjestämisestä ja tuttamisesta ( Liittymispäätösten varsinaisen valmisteluvaiheen jälkeinen kehittämistyö n llut vilkasta. Vammaispalvelut kuuluvat psykssiaalisiin palveluihin Palvelujenkäyttäjien, viranhaltijiden ja päättäjien näkemyksiä valmistelu- ja kehittämistyöstä Vammaispalvelujen valmistelussa ja kehittämisessä timii Psykssiaalisten palvelujen työryhmän alaisuudessa työryhmä, jssa n svittu vammaispalvelujen yhteisistä asiakaslähtöisistä timintatavista ja palveluiden myöntämiskriteereistä. Nämä n kirjattu vammaispalvelujen 4

5 timintakäsikirjaan. Prsessia n hjannut knsultti Hilkka Karvnen Tietvire Oy:stä Savn Vammaispalveluhankkeen rahituksella. Mikkelin ssiaali- ja terveysjhtaja Maria Närhinen n useissa esitelmissään tunut esille, että: Kehittäminen n kivi kengässä. Kuka vastaa kehittämistyöstä? Järjestäjälautakunta, tilaaja, tuttaja vai jku muu? Millä valtuuksilla kukin kehittää mitäkin? Kehittäminen ei hänen mukaansa tule tässä rakenteessa lemaan yksinkertaista, kska n vaikeaa svittaa yhteen erilaisia intressejä. Kunnissa nähdään tarpeellisiksi yhtenäiset käytännöt ja lmakkeet. Närhisen mukaan kuntalaisetkin lisi syytä j saada mukaan. Edellä kerrtusta vi päätellä, että yhteistiminta-alueen valmistelutyö n llut vasta alkusitta ja kehittämistyötä n paljn edessäpäin. Vaikeuksiakin n tdennäköisesti dtettavissa kskien niin palvelujen sisältöjä kuin rlien ja vastuiden jaka. Tisaalta kehittämistyötä tullee helpttamaan se, että ertuksena mnien muiden yhteistiminta-alueiden kehittämistyöstä, vaikeuksia ei le lähtökhtaisesti lakaistu matn alle ja valmistelutyö n alitettu keskimääräistä suuremmilla resursseilla. Haastattelemamme viranhaltijat livat kuitenkin sitä mieltä, että kehittämistyölle tarvittaisiin aikaa enemmän, eikä valmisteluvaiheessa le päästy timinnan taslle. Haastatellut vat kkeneet, että kehittäminen n llut se, jsta n tingitty, kun resurssit vat lleet rajalliset. Selvityksen tekijöiden ja haastateltujen näkemykset kehittämistyön resursseista saattavat erta suuresti sen takia, että vain harvalla n käsitystä siitä, miten paljn vähemmillä resursseilla kehittämistyötä n tehty mnien muiden yhteistiminta-alueiden valmistelussa. Aineistmme ja kuulemiemme esitelmien perusteella vaikuttaa siltä, että useimmat päättäjät, palvelujenkäyttäjät ja virkahenkilöt vat samaa mieltä siitä, että haasteita kehittämistyölle tulee eniten aiheuttamaan se, että yli pulet yhteistiminta-alueen kunnista timii palvelujen tuttajina - vieläpä erilaisilla näkemyksillä. Erityisesti tullee luvuutta vaatimaan se, miten harmnisinti saadaan aikaiseksi, kska jtkut pienistä kunnista tahtvat säilyttää tasltaan paremmat palvelut mille kuntalaisilleen kuin muiden kuntien vastaavat palvelut vat tällä hetkellä. Periaatetasllahan n svittu, että yhteistiminta-alueella harmnisidaan palvelujen saannin kriteerit, palvelutast, palveluiden saatavuus ja palveluiden kustannukset. Selvitystyön kuluessa Vammaispalveluhankkeen järjestämiin haastatteluihin ja työpajihin sallistuneet livat sitä mieltä, että etukäteen tehtävä selvitystyö n ensiarvisen tärkeää, jskin työlästä. Katsttiin, että n helpmpaa, js kunta n yhteistiminta-alueessa alusta lähtien mukana. Timintakulttuurit vivat lla hyvinkin erilaiset kuntien välillä, jten lisi kannattavaa lla yhteensvittamassa sekä rakenteita että palveluita alusta lähtien. Myöhemmin liittyminen nähdään vaikeammaksi, kska kuvit vat ehtineet vakiintumaan. Yhteistiminta-alueen tulee lla hyvin valmisteltu, vaikkakin demkraattinen valmistelu n hidasta ja maksaa paljn. Yhteistiminta-alueen mudstamisessa luttamus n erittäin tärkeä asia, kska mm. pelt kunnan itsenäisyyden ja hyvien käytäntöjen menettämisestä vat suuria. Jtkut yhteistiminta-alueen pienemmistä kunnista vat staneet palveluja Mikkeliltä j aikaisemmin, mutta niitä ei le kettu samanlaisena uhkana itsenäisyydelle kuin yhteistiminta-alueeseen liittyminen ketaan. Kehittämisen ngelmaksi haastatellut näkivät puutteellisen viestinnän. Ennakivaa ja ajantasaista tieta tarvitsevat erityisesti sellaiset taht, jiden tulisi kyetä tekemään päätöksiä. Jtta kehittämistyö lisi timivaa, tulisi lautakuntien paneutua siihen. Myös alatyöryhmiä tarvitaan. Sekä 5

6 valmistelutyöhön sallistuneet, että sivusta seuranneet vat sitä mieltä, että palveluihin pitäisi kiinnittää humi ensin - eniten llaan hulissaan lääkäripalveluista, ssiaalipalvelut eivät niinkään hulestuta päättäjiä - ja vasta sen jälkeen rganisintiin. Tällä tavallahan asia n ilmaistu myös yhteistiminta-alueen nettisivustlla. Vaikuttaa, että käytännössä n juduttu etenemään rganisinti edellä, kska palveluita ei vi kehittää, js ei le perusrakenteita, jissa niitä tteutettaisiin. Vammaistyötä tekevät näkevät tärkeimmiksi asiiksi asiakkaiden turvallisuuden tunteen säilymisen ja ttuttuihin tapihin, kk palvelukulttuuriin, tutustumisen. Paikallistuntemuksen saavuttaminen kskee muunmuassa sellaisten asiiden ppimista kuin kehen kannattaa lla missäkin asiassa yhteydessä ja miten tarvittavat yhteistyökumppanit löytyvät Vammaisneuvstn rli palvelurakennemuutksissa Kunnanhallitus vi asettaa vammaisneuvstn, jnka tehtävänä n edistää ja seurata kunnallishallinnn eri alilla tapahtuvaa timintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvst vi tehdä alitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntja asiista, jilla n merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suriutumisessa. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän maisillaan ja järjestöillään tulee vammaisneuvstssa lla riittävä edustus. Vammaisneuvst vi lla yhteinen useammalle kunnalle. Valtakunnallisesta vammaisneuvststa säädetään erikseen. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitimista / ) ( Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen yhteistiminta-alueen kunnista vat nimittäneet vammaisneuvstn Mikkelin kaupunki sekä Kangasniemen ja Mäntyharjun kunnat. Niissä n laajasti edustettuna eri vammais- ja ptilasryhmät. Yhteistiminta-alueiden perustaminen haastaa myös vammaisneuvstt, kska niiden tulisi kyetä lemaan kiinteästi mukana valmistelutyössä ja selvillä sen vaiheista, jtta ne pystyisivät varmistamaan malta saltaan palvelujen asiakaslähtöisyyden säilymisen ja nstamaan vammaisten asiaa esille valmistelun aikana ja yhteistiminta-alueen käynnistyessä. Myös tämä vaatii uudenlaista suhtautumista alueen kunnilta ja kuntalaisilta. 6

7 3 MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI UUDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELURAKENTEET JA NIIDEN MERKITYS 3.1 Yhteistiminta-alueen merkitys rganisaatitasn yhteistiminnan kannalta haastattelujen valssa Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen perustamista pidetään haastateltujen mielestä kmprmissi -mallina. Se ei le välttämättä paras ratkaisu, mutta useiden mielestä parempi kuin ei mitään: Parempi n kuin aiemmin yritetty Maini-liikelaitssuunnitelma. Ainakin se n alku, jsta vidaan edetä hallinnllisesti yksinkertaisempaan malliin. On myös kyselty, että pitääkö palvelut välttämättä liittää yhdeksi, kska rakenne visi lla myös sellainen, että pienemmät knsultivat ismpaa keskusta erityiskysymyksissä. Mnessa kunnassa ei lisi tarvetta yhteistiminta-alueen kaltaiseen kiinteään yhteistyöhön, kska ketaan, että palvelut vat kunnssa ja timinta laadukasta ja taludellista. Riittävän vapaamutisen yhteistiminnan usktaan tuvan etuja. Kustannukset eivät saisi lisääntyä, eikä pitäisi lähteä hakemaan kalliita palveluparannuksia. Yhteistiminta-alueen palvelujen yhtenäisyyttä phdittaessa vaihtehtina pidetään sitä, että pitäisi jk a) ratkaista kenen mukaan linjat yhtenäistetään tai b) vertailla kaikkien kuntien hyvien käytäntöjen sveltuvuus yhteisiksi käytänteiksi. Tärkeäksi n myös nähty, ettei isin kunta sanelisi vaan käytäisiin yhteisiä neuvtteluja linjista ja kriteereistä. Phdintaa n myös herättänyt se, nk yhteistiminta-alue tarpeeksi is erikistumiseen. Eräänä esimerkkinä mm. malli, että tiettyihin kysymyksiin erikistuneet ssiaalityöntekijät ja palveluhjaajat tarjaisivat erikissaamistaan kk alueelle. Edellytyksenä yhteistiminta-alueen säilymiselle nähdään, että paikalliset palvelut tulee tarvittavilta sin säilyttää. Ongelmia usktaan tulevan siinä vaiheessa, js asiakas siirtyy vaikkapa kunnasta tiseen. Olisi järkevää, js man asiansa visi laittaa vireille missä tahansa yhteistiminta-alueen kunnassa, ei välttämättä massa ktikunnassa. Asiakkaiden tasavertaisuutta vitaisiin varmistaa alueellisilla sveltamishjeilla kskien myöntämiskriteereitä (maishidntuki, kuljetuspalvelut, asumispalvelujen maksut), palvelutasa, asiakashintja ja työkäytäntöjä. Lisäksi tarvitaan hjeistukset niille asiakasryhmille, jilla n timintakyvyn rajitetta, mutta jtka eivät le kuitenkaan vaikeavammaisia. Yhteistiminta-alueen sisällä palvelujen myöntämiskriteerit eivät saa piketa tisistaan, kska muuten esim. pienessä kunnassa vitaisiin myöntää palvelua helpmmin kuin suuressa kunnassa asiakasmäärien llessa vähäisempiä. Yhteistiminta-alueen tärkeimmäksi tehtäväksi n nähty myös erityispalveluista vastaaminen. Yhteiset pelisäännöt kuten yhteiset prsessikuvaukset ja laadunhallinnan menetelmät sekä yhteinen palveluketju- ja palveluhjausmalli sekä yhteinen tietjärjestelmä katstaan välttämättömiksi uudella yhteistiminta-alueella. Yhteiseen tietjärjestelmään (Pr Cnsna) tarvitaan vammaispalveluihin sveltuva sa. Kuntamaisema-timinnahjaustyökalu n tettu yhteiseen käyttöön. Se n sittautunut erittäin haasteelliseksi täyttää varsinkin pienissä kunnissa, jissa judutaan tilastjen puuttuessa laskemaan luvut manuaalisesti. 7

8 Yhteistiminta-mallin tarkastelua haastateltujen kertmana Vahvuudet Yhteistimintaspimuksia paljn, kska maa timintaa n pienissä kunnissa hyvin vähän ilman paras-lakiakin yhteistiminta lisi tdennäköisesti lisääntynyt Seutuste enemmän myönteinen kuin kielteinen asia (mm. saamisen ja näkökantjen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen). Yhteistiminta-alue vi tuda justavuutta palveluihin Yhteistiminta-alueella vi saada jitakin sellaisia palveluja, jita ei lisi muuten saanut pelkän palvelujen stspimuksen turvin ts. js palvelut lisi vain stettu Mikkeliltä ilman yhteistimintaalueeseen liittymistä. Yhteistiminta-alue turvaa palvelut ja erityissaamisen esim. lastensujelussa, jta ei le mahdllista järjestää pienissä kunnissa. Vapauttaa kuntia pienestä piiperryksestä, jllin päästään pettelemaan keskustelutaita edistäviä timintatapja kaikkia palveleva palveluketju ja palveluhjaus. Yhteinen päämäärä: asiakkaiden tukeminen Vammaispalveluissa eri kunnissa mukavia, asiantuntevia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä, jiden kanssa n helpp työskennellä. Heikkudet Valtuustt tekivät hitaasti päätökset, jten sitvia ratkaisuja llut vaikea tehdä palvelujen valmistelujen ja yhteisten käytäntöjen kehittämisen kannalta. Valmisteluvaiheessa ei vida mennä vielä palvelujen järjestämiseen, kska ajatuksen herätteleminen yhteistiminnasta vie j paljn aikaa ja vimia (mitä se n käytännössä). Jissakin kunnissa saattaa tulla hyvin suuria muutksia, kska esim. ssiaali- ja terveyspalvelut n ennen yhteistiminta-alueen perustamista rganisitu tisistaan pikkeavasti. Osataank yhdistää erilaisten ja erikkisten kuntien erilaiset timintakulttuurit ja hyvät käytännöt. Erityisesti tuttuus palveluiden käyttäjien ja eri hallinnn aljen välillä n pienissä kunnissa yleisempää kuin isissa kunnissa. Suurissa kunnissa n pulestaan saatu aikaiseksi hyviä käytäntöjä sen takia, että palveluiden käyttäjillä n samanlaisia palvelutarpeita, kuten asunnnmuutstyöt, invalidiautn ja inva-parkkiluvan hankinta. Suuressa kunnassa muutkset nähdään helpmmiksi, kska usein palveluja n myyty j aiemmin muille kunnille. Käytännöt vat ernneet mm. kuljetuspalveluiden sekä asunnnmuutstöiden ja henkilökhtaisen avun myöntämisen salta eri kunnissa. Yhdenmukaiset lmakkeet vat tarkittaneet usein sitä, että esim. kuntien staessa palveluita Mikkeliltä, käytetään kyseenalaistamatta Mikkelin lmakkeita ja vaihdetaan vain kuntalg Vammaisten akuuttien tilanteiden hitamiselle esim. päivystysaikana ei le tistaiseksi svittu yhtenäistä käytäntöä Mahdllisuudet Js kunta n yhteistiminta-alueessa alusta lähtien mukana, vi lla mukana kehittämässä. Myöhemmin liittyminen n vaikeampaa, kska kuvit ehtivät alkaa vakiintumaan. Tärkeää yhteistiminta-alueen mudstamisessa n se, että välimatkat kuntien välillä eivät le liian pitkät (tisaalta heimlaisuus vi ratkaista, eli mihin heimn mieluiten mieltää kuuluvansa, esim. savlaisuus vai karjalaisuus) Kunnissa kannattaa erikistua, kaikkien ei tarvitse sata kaikkea. Yhteistiminta-alue visi mahdllistaa asiantuntijuuden ja keskittämisen sellaisissa asiissa, jissa 8

9 tarvitaan vahvempaa asiantuntemusta ja laajaa asiakasphjaa ja syventymistä kun katstaan kknaisuutena vi lpulta käydä niin, että säästetäänkin, jllin yhden kunnan salle ei jää niin suuria kustannuksia Uhat ja haasteet Entistä hunmpikuntisten asiakkaiden tuleminen kunnan palveluihin uudenlaisten palvelujen tarve Lisääntynyt päivätiminnan tarve, kska laitksista ja kta muuttaa vammaisia asumisyksiköihin. Ratkaisu ei löydy esim. vanhusten ja vammaisten palveluasumisen yhdistämisestä ei le asiakkaiden tarpeiden mukaista Palvelujen ja käytäntöjen yhteensvittaminen vi lla suuri haaste Pienissä kunnissa ketaan, että js vammaispalvelut hidetaan keskitetysti, kuinka paikallisten lsuhteiden humiiminen säilyy? Pystytäänkö yhteistiminta-alueella ttamaan asiakkaan erityisseikat yhtä justavasti humin kuin pienemmällä alueella? Yhteistiminta-alueen järjestelystä ja hallinninnista saattaa aiheutua lisäkuluja. Pelkna n, että paikallinen justava käytäntö häviää (esim. se, että man kunnan ssiaalipuli ei nykyään laskuta työtiminnassa levien työn tekemistä muilta kunnan hallinnn alilta, kska hyöty menee maan kuntaan. Uudessa tilanteessa, mikäli työtiminta tutetaan man kunnan varilla, ja mikäli timinnassa levat tekevät työt muille yhteistiminta-alueen kunnille, pienille kunnille syntyy kestämättömiä taludellisia kuluja, kska hyöty ei palaudu maan kuntaan) Mnimutkaistaa kuviita kun kaikki työ tehdään näkyväksi. Erityishultpiiri-kuvit saattavat aiheuttaa haasteita yhteistiminta-alueella (esim. Sumenniemi kuuluu Etelä-Karjalan erityishultpiiriin) erityishultpiirin vaihdn phtiminen Hankalaa n, että järjestämisvastuu n ertettu tutannsta (tämä vi lla haaste yhtenäisille palveluille) haasteita mm. hankintatiminnan kehittämiselle. Pelätään palvelushppailua eli palvelut haetaan sieltä, mistä ne myönnetään helpimmin. Yhteisiin uusiin timintamalleihin ja yhteistyöhön ei situduta. Vapaus valita palvelututantyksikkö n erittäin haasteellinen tteuttaa. Käyttöön tettu timinnanhjaustyökalu, kuntamaisema, tuntuu työllistävän melk paljn. Kunnalliset palvelut eivät kuitenkaan le vertailukelpisia keskenään, vaikka tietja kerätään tdella laajasti ja niiden tulisi lla vertailukelpisia. Kunnissa tavat timia vat erilaiset ja tiet n kerätty eri tavilla. Käsiteviidakk sekittaa myös, eli vaikka lemme puhuvinamme samasta asiasta, niin ei kuitenkaan le. 3.2 Lähipalvelut vs. keskitetyt palvelut Vammaispalveluihin kuuluvat Mikkelin seudulla palvelutarpeen arviinti ja palvelusuunnitelma, muutstyöt, välineet ja laitteet, henkilökhtainen apu, kuljetus- ja saattajapalvelut, päivätiminta, palveluasuminen, määrärahasidnnaiset palvelut sekä kehitysvammapalvelut. ( Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen lähtökhtana n tuttaa pääsin nykyisen tasiset palvelut nykyisessä laajuudessa ja samalla henkilöstöllä kuin nytkin. Lähipalvelut n tärkeää turvata edelleen. 9

10 Valinnanvapaudesta n Yhteistimintaspimuksen mukaan päätetty seuraavaa vammais- ja kehitysvammapalveluiden salta: Hakemuksia vi nutaa ja palauttaa mihin tahansa lähi- /yhteispalvelupisteeseen, viranmainen käsittelee asian man ktikunnan lähipalvelupisteessä. Mikkelin palvelututantyksikössä keskitetty palvelu tteutetaan Mikkelissä. Vuden 2012 aikana selvitetään seudullista vammaispalvelua.. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että seudullisen vammaispalveluyksikön perustamiseen ei ainakaan tässä vaiheessa le kaikilla tahilla llut halukkuutta. ( Seudullisiksi palveluiksi n ensivaiheessa ajateltu vammaispalveluita (ainakin Mikkelin, Hirvensalmen, Ristiinan ja Sumenniemen salta), maahanmuuttajatyötä, talus- ja velkaneuvntaa sekä suunnitteilla levaa päihdeaseman timintaa. Seudullisesta yhteistyöstä hulimatta lähipalveluina vivat jatkaa edelleen kuntakhtaisesti ns. hyvät palvelukäytännöt. Etäisyyksistä jhtuen kunnissa n erilaisia tapja tuttaa palveluita. Palvelun piiriin pääsyn kriteerit ja palvelutas n kuitenkin määritelty seudulla yhteneväksi. Kaikissa palveluissa humiidaan asiakasnäkökulma. Tulevaisuudessa keskitettyjen seutupalveluiden jukk laajentuu asteittain. Haasteltujen mielestä lähelle vietävät palvelut lisäävät viihtyvyyttä, selviytymistä, man elämän arvstusta ja lpulta elämänhallinnan taita. Mielekäs timinta ehkäisee palveluntarpeen kasvua. Katstaan, että ktiin vietävät palvelut eivät le kustannuskysymys vaan vaikuttavuuskysymys - ne, jilla n liikuntakyky, menevät liikuntakyvyttömien lukse. Vurvaikutukseen perustuvat palvelut tulisi tuttaa lähipalveluina. Haastateltujen näkemyksiä lähi- ja seudullisista palveluista Lähipalvelut Keskitetyt/seudulliset palvelut Palvelusuunnittelu paikallisesti, mitä järkeä keskittää kaikki Kaikki sellaiset palvelut, jtka eivät vaadi suuria investinteja vidaan tuda asiakasta lähelle kehitysvammaisten kululaisten iltapäivähit ja kesäajan hit työ- ja päivätiminta (tärkeitä elämän mielekkyyden, rytmin ja tekemisen kannalta, varmistavat jkapäiväisen vurvaikutuksen), tämä nähtiin hyvin tärkeäksi säilyttää lähipalveluna avhulln ja kehitysvammahulln n säilyttävä lähipalveluna asumisyksikön tulee säilyä lähipalveluna ssiaalityön tulisi ehdttmasti lla lähipalvelu, kulukuraattri tarvitaan massa kunnassa perustasiset palvelut ktikäynnit tärkeitä ja niitä tulisi jatkssakin ehtiä tekemään, kska asiakkaan khtaaminen arjessa n tärkeää. pienessä kunnassa vidaan järjestää perustasiset palvelut, mutta erityistilanteissa n käännyttävä muun tahn puleen seudullinen kuljetuspalvelujen välityskeskus Lastenvalvjan palvelut lisi mahdllista keskittää sellaiset palvelut, jiden salta tarvitaan erityissaamista, vidaan keskittää seutusten tärkein tehtävä n vastata erityispalveluista vammaispalveluyksikkö seudullisena lisi mahdllinen, ei tarvitse lla välttämättä lähipalvelu, kska tarvitaan erityissaamista vammaispalveluyksikkö tarvitaan, kska erilaisia vammaisryhmiä n paljn ja heidän tarpeensa tisistaan pikkeavia (pienessä kunnassa ei vi lla riittävää saamista) yhteistiminta-alueen kunnissa lisi hyvä lla yhteinen ssiaaliasiamies (asiakasvlyymit suurempia, jllin asiantuntemus paranee, 10

11 Ssiaalityötä n vaikea tehdä, js asiakasta ei näe lähipalveluina päihdepalvelut, lastensujelu, vaikeavammaisten palvelut, kaikki asiakaskntakteihin perustuvat palvelut kehitysvammaisten päivätiminnan tulee lla lähipalvelu päivätiminta lähipalveluna, mutta siihen tivtaan muutsta jissakin pienissä kunnissa lisäksi pitaan tuntemaan timijat ja yhteistyökumppanit paremmin) keskitetysti vitaisiin hitaa esim. timeentultukiasiat henkilökhtaisen avun kehittäminen seudullisesti (esim. henkilökhtaisen avun keskus) Palvelujen keskittäminen hankalittaa asiakkaiden asiiden hitamista (ts. hankalittaa työntekijän työtä, kska asiakkaan asiiden hitaminen ei le enää niin sujuvaa) 3.3 Laitsrakenteen purkaminen ja erityishulln järjestäminen Viranhaltijat krstivat, että erityishultpiirissä ja kunnissa tulisi lla ymmärrystä siitä, että ei lla lintukdssa vaan niiden palvelut vat sa palveluketjua. Tarvitaan siis laitsrakenteen ja kuntien mien asumis- ja avpalvelujen kehittämistä ja ennen kaikkea niiden yhteensvittamista! Yleisesti kannettiin hulta siitä, tulevatk vammaiset saamaan ylipäätään tarvitsemansa palvelut kunta- ja palvelurakenteiden muutsten jälkeen, kska eri kunnissa n llut erilaisia palvelujen myöntämisperusteita ja tteutustapja. Näkemyksiä laitshidsta, avpalveluista ja niiden yhteensvittamisesta Laitshit Laitsrakenteen purkamisen aikataulu vaikuttaa aika hurjalta Laitksia tarvitaan edelleen, mutta laits ei le kenenkään kti Laitksissa n mningelmaisia asukkaita, jiden palveluja ei le yksinkertaista järjestää massa kunnassa (esim. mielenterveysngelmat vivat lla haasteellisia) Erityishulln laitsrakenteita tarvitaan turvallisuuden varmistamiseksi myös kaikkein vaikeimmin vammaisten turvallinen elämä pitää pystyä varmistamaan. Erityishultpiirin sisällä n kuitenkin ltava ymmärrys siitä, että ei lla lintukdssa vaan sa palveluketjua laitsrakenteita tulee kehittää! Onk tuetulla ja ympärivurkautisella palvelukdilla jtain era laitkseen? Erityishultpiirit kuntayhtymämutisina vat jäyheitä, samin sairaanhitpiirit, mutta kehitysvammahulln rakentaminen erityisalaksi muiden erityisaljen jukkn visi lla askel kehitysvammaisten aseman tasavertaistamiseksi Erityishultpiirimutisena kehitysvammaiset eristäytyvät helpsti muista vammaisista Sairaanhitpiirin yhteydessä timivat kehitysvammapalvelut vat esim. Kymen alueella lisänneet avhultpaintteisuutta, mikä n llut hyvä asia tisaalta sairaanhitpiirillä ei le llut valmiuksia tuttaa kehitysvammapalveluita Kunnissa n nipistetty mm. vammaisten palveluista (varsinkin pienissä kunnissa palvelut hidetaan jk yhdennettynä ssiaalityönä tai jku työntekijöistä man työnsä hessa) asiita jää rempalleen Kunta, jlla ei le tarjta maa palvelua, jutuu käyttämään luvuutta ja tekemään hakuammuntaa spivien palvelujen löytämiseksi Vaalijala viimeisenä ljenkrtena tarpeellinen, sieltä löytyy viimekädessä saaminen 11

12 Avpalvelut Pienessä kunnassa ei välttämättä le lainkaan palveluasumista vaan kaikki kunnan palveluasumista tarvitsevat asukkaat n sijitettu esim. Mikkeliin ihminen ei saa kkea turvattmuutta, tämä n tettava humin palveluja järjestettäessä Ihmisen tulisi saada apua mihin vurkauden aikaan tahansa turvallisuus Ovatk kunnat valmiita ttamaan laitksissa asuvia asukkaitaan kunnan palvelujen piiriin ktipalveluhenkilöstön lisääminen Pienissä kunnissa kehitysvammaiset iäkkäämpiä, haasteet tisenlaiset kuin suuremmissa kunnissa Enemmän tulisi keskittyä laitsrakennetta purettaessa avpalvelujen salta niihin, jtka eivät le lleet vielä laitksessa Laitksia supistetaan, mutta avpulta ei kehitetä samanaikaisesti Kdeista ei saa tehdä vankilita, neljän seinän sisältä n päästävä pis Tarvittaisiin asiakkaan timintakyvyn tukemista, ei pulesta tekemistä Judutaan kartittamaan tilanne myös esim. ikääntyvien vanhempien luna asuvien khdalla Päivätiminnan ja työtiminnan järjestäminen: vidaan määritellä esimerkiksi niin, että päivätiminta n niille, jtka eivät kykene työtimintaan, mutta missä raja kulkee, sitä vi miettiä Työtimintaa allergisille ja astmaatikille ei le riittävästi tarjlla Työ- ja päivätimintaa ei le kaikille asiakasryhmille (esim. nuret aikuiset, jille Kelalla tai TEtimistlla ei le etuuksia) Palvelujenkäyttäjien ja viranhaltijiden mielestä erityishulln laitsrakenteita tarvitaan turvallisuuden varmistamiseksi, vaikka laitsrakenteiden purkamista pidetäänkin tarpeellisena. Myös kaikkein vaikeimmin vammaisten turvallinen elämä pitää muutksista hulimatta pystyä varmistamaan. Palvelujenkäyttäjien mielestä ssiaali- ja terveyspuli tulisi yhdistää myös timinnallisesti eikä vain rganisaatikaaviissa, kska mnilla asiakkailla n sekä ssiaali- että terveyspalvelujen tarvetta. Muutttilanteissa viranhaltijat pitävät tärkeänä muutta harkitsevan henkilön ja vanhempien tuntemista ja vanhempien speutumista muuttn. Uuden asumisyksikön henkilökuntaan tutustumista välittömästi muuttpäätöksen jälkeen pidetään myös tärkeänä. Savn alueella n kettu ngelmia erityisesti tämän salta, kska vielä muutttilanteessakaan eivät kaikkien mnikansallisten palveluntuttajien hjaajat le lleet esittäytymässä vastuuasukkailleen. Laitksista muuttavien saattajat vat jutuneet hulehtimaan ensimmäisenä päivänä muuttajan ktiutumisesta uuteen asumisyksikköön. 3.4 Erityishulln palvelut - haasteita ja mahdllisuuksia yhteistiminta-alueella Selvityksen ten aikana n tutu esille useita näkemyksiä ja kannanttja, jtka kertvat erityishulln palvelujen suurista haasteista ja kehittämisen tarpeesta, mutta tisaalta myös niistä mahdllisuuksista, jita n esim. yhteistiminta-alueen myötä palvelujen tteuttamiselle. Haasteita aiheuttaa erityisesti palvelurakenteiden muuttuminen. 12

13 Haasteita ja kehittämistä vaativia asiita Erityishultpiiri-kuvit saattavat aiheuttaa haasteita yhteistimintakuviissa (esim. Sumenniemi kuuluu Etelä-Karjalan erityishultpiiriin) erityishultpiirin vaihdn phtiminen pienessä kunnassa (esim. Sumenniemi) tuntemus man kunnan ulkpulisista vammaisten erityispalveluista n heikmpaa Sumenniemeläisten työssäkäyntisuunta n Mikkeli, jnkin verran Savitaipale (35 km), Mikkelissä asiidaan (kulut vat Savitaipaleella yläaste ja luki, ammattikulu Mikkelissä) erikissairaanhidnpalvelut tulisi liittää kiinteästi seutusteen pienellä paikkakunnalla saattaa ssiaalihulln ja terveyskeskuksen yhteistyö pelata paremmin kuin suuressa kunnassa erityishultpiirimutisena kehitysvammaiset eristäytyvät helpsti muista vammaisista tarvitaan palvelukti, jssa n raskaampaa hita n valikitu prukkaa avhulln yksiköihin, Vaalijalassa n vaikein aines jäljellä. Tarvitaan vimakkaasti resursitua yksikköä. Ihmiset lisivat tulleet aikaisemmin j tänne, js lisi paikka llut. n jitakin autisteja, jtka käyvät kulua Vaalijalassa, tavite n, että kun tulee hyvin resursitu yksikkö, niin asiakkaat tulevat pis Vaalijalasta, vaatii tiettyä järjestelyä ja suunnitelmallisuutta siihen, ketkä vivat siirtyä avpalvelujen piiriin Mahdllisuuksia tarvitaan heispalveluja, päivätimintja pitää kehittää ja lisätä, lääkäripalveluja paikallisesti (terveyspalvelut ja psykiatrian palvelut), aina n tässä pientä haastetta, nämä n nstettu esille ja lähdetty asiille tekemään jtakin Vaalijalan kehitysvammapli Mikkelissä timii (esim. psyklgin timinta, saa keskusteluapua) Yhteistiminta-alueen tehtävä n lisätä yhteistyötä yli hallinnnaljen (ainastaan yksi hallinnnala ei vi hitaa vammaispalveluasiita) erikissairaanhidnpalvelut tulisi liittää kiinteästi seutusteen 13

14 4 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MERKITYS VAMMAISPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE JA TYÖNTEKIJÖILLE On arveltu, että yhteistiminta-alueen käynnistyminen palvelualueen laajentumisen myötä tulee lisäämään asiakkaiden liikkumisen tarvetta. Tisaalta katstaan, että se mahdllistaa paremmat palvelut. Yhteistiminta-alueen dtetaan säästävän hallintn menevää työaikaa, kska töitä vidaan keskittää. Tämän ansista yksittäisellä työntekijällä n enemmän resursseja paneutua asiakastyöhön. Ilmassa n myös pelkja ja uhkana pidetään sitä, että jtkut palvelut hunnevat erityisesti pienissä kunnissa. Yhtenäiset kriteerit ja käytännöt nähdään sekä asiakkaiden että rganisaatiiden eduksi. 4.1 Asiakaslähtöisyyden nnistumisen edellytyksiä yhteistiminta-alueella Haastatteluissa ja työpajissa n krstettu sitä, että asiakaslähtöisyyden perusta n siinä, että palvelunkäyttäjien asiat tarkastellaan kknaisvaltaisesti. Niitä ei saa hajttaa suurella yhteistiminta-alueella mnen eri tahn asiaksi katsmalla vain maan työhön liittyvää kapeaa siivua irrallaan asiakkaan tarvitsemasta palvelukknaisuudesta: Minua hirvittää, että mihinkä sitä jutuu salliseksi kun meillä n vahvuus se, että me pystytään pienessä kunnassa katsmaan ihmisten tilanne ja se asiakkaan kannalta järkevin ratkaisu eikä niinkään sitten sitä, että kuka sen maksaa. Yhteistiminta-alue vi tisaalta lla myös vahvuus kun asiita vidaan edistää useamman timijan yhteistyöllä. Esimerkiksi nurten khdalla tulisi palveluaukkja paikata yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Työntekijät katsvat, että asiakkaan khtaaminen arjessa tulee lemaan edelleenkin erittäin tärkeää. Haastatelluilla li sellainen tuntuma, että suhteessa asiakasmäärään useassa yhteistiminta-alueen pienessä kunnassa n pystytty tekemään enemmän ktikäyntejä. Jtta asiakkaat visivat edelleenkin saada yksilöllisiä ja tarpeensa mukaisia palveluita, n ktikäyntien jatkuttava. Ktna pitää avustaa ruuanlaitssa, astiiden pesussa, kdin pitää lla puhdas. Lääkkeen ant ei auta, js ei pysty liikkumaan. Kuntuttava timinta n sitä, että llaan läsnä ja tehdään yhdessä, eikä vain neuvta tai käsketä tekemään itse. Vaarana pidetään sitä, että palvelujen siirtyessä kauemmaksi esim. ikääntyvien vanhempien luna asuvien kehitysvammaisten palveluntarve humataan vasta myöhemmin. Lisäksi vaarana n sektrituminen (esim. vammaispalvelut). Tätä vidaan ehkäistä sillä, että n tiet lemassa levista kehitysvammaisista ja seurataan heidän tilannettaan, vaikka he eivät lisi palvelujen piirissä. Ehkäisevillä ktikäynneillä vidaan haastateltujen mukaan edistää ktna selviytymistä. Lisäksi tarvittaisiin avustajakeskus, mikä edesauttaisi myös ktihidn turvaamista (kaikista vaikeimmin vammaiset saisivat ktihita ja muut tulisivat autetuksi avustajan turvin). Yhteistiminta-alueella n tarpeen yhtenäistää palvelujen myöntämisen kriteerejä ja linjauksia, mutta seurauksena ei saisi lla asiakkaiden tasapäistäminen. Tasapäistämistä vidaan ehkäistä mm. yksilöllisellä suunnittelulla, mikä n entistäkin tärkeämpää jatkssa. Kriteerejä tulisi myös säännöllisin väliajin päivittää sekä phtia niitä yhdessä. Palveluseteliä ja muita palveluja kehitettäessä mukaan tulisi ttaa myös maiset ja phtia yhdessä esim. kriteereitä. Asiakkaiden tasavertaisuus tulee varmistaa alueellisilla sveltamishjeilla, jtka helpttavat mm. päätösten 14

15 tekemistä rajatapauksissa (esim. ssiaalihultlain ja vaikeavammaisuuden perusteella myönnettävät kuljetuspalvelut). Palveluhjauksen merkitys tulee lisääntymään yhteistiminta-alueen myötä. Lisäksi tiedttamiseen tulisi kiinnittää aiempaakin suurempaa humita. Työntekijöiden tulisi lla tavitettavissa ja vastaanttajista lisi tiedtettava esim. vammaisneuvstille. Timinnan sujuvuuden näkökulmasta lisi tärkeää, että kk yhteistiminta-alueella lisi käytössä samat tietjärjestelmät. Yhteistiminta-alue ja asiakaslähtöisyyden tteutuminen Vahvuudet Yhteistiminta-alueelta saatavilla mnipulisempaa, asiakkaan erityiskysymyksiä vastaavaa saamista kuin yhden kunnan alueelta Yhteiset työkäytännöt ja -menetelmät asiakkaille yhdenmukaiset palvelut Asiakkaiden tasa-arvisuus alueellisen ssiaali- ja terveystimen yhteisten kriteerien avulla (esim. timeentultuen myöntämisperusteet laadittu) Asiakkaan ikeuksia parantavien lakien tuntemus löytyy isäntäkunnasta myös harvinaisten palvelutarpeiden ja päätösten salta Heikkudet Tällä hetkellä erilaisia, epätasa-arvisia käytänteitä eri kunnissa (käytänteitä llaan yhtenäistämässä) Pienissä tuttajakunnissa ei le selkeää työnjaka henkilöstön vähäisyyden takia tämä vi hankalittaa vastuuta asiakkaan asiista Mnta kunnallista palveluntuttajaa Henkilöstö ei le saman työnantajan palveluksessa sijaisuudet eri kuntien välillä vaikea järjestää asiakas ei saa palveluaan ikea-aikaisesti pienissä kunnissa, kska suuret työnantajat vat haluttavampia Js palvelut viedään kauas, sa ihmisistä ei lähde niitä sieltä hakemaan Kuntuttava työte ei le mahdllinen suuressa kunnassa vammaisten ktihidssa, kska ktihidn sisältö n tarkasti määritelty esim. asiakkaan kanssa ei vi laittaa rukaa yhdessä, vaan ruka pitää ttaa ateriapalvelusta, js asiakas ei pysty itse laittamaan Mahdllisuudet Uhat Yhteistiminta-alue vi tuda justavuutta palveluihin Hyvä puli n, että yhdenvertaistaa ja tasapulistaa palveluja Byrkratia tu mukanaan myös turvaa pienemmissä kunnissa timinta ei aina välttämättä lainmukaista, tisaalta pienissä kylissä ja kunnissa n hyviä käytäntöjä, jtka tulisi kyetä säilyttämään Palvelut saattavat parantua kun tehdään tasalaatuista Pienessä kunnassa päätökset ja palvelut saadaan tteutettua lainmukaisemmin, asiakkaat saattavat mm. saada jtain palveluja, mitä eivät ennen le saaneet Köyhtyvätkö palvelut tai heikentyykö palvelujen laatu? Pelkna n, että tasapäistäessä palvelut heikentyvät 15

16 Yhteistiminta-alueen palveluissa mietityttää syrjäseutujen ihmisten asema, kska palvelut keskittyvät helpsti suurimpiin keskuksiin. Pelkna n, että pienemmissä kunnissa asuvat jäävät hunninglle, yhteistiminta-alue hunntaa palveluja. Js palvelut siirtyvät kauemmaksi, kuinka tteutuu laatu ja asiakkaan etu, pelka massaan hukkumisesta Ne henkilöt, jtka tarvitsevat avustajaa, vat seutusten alittaessa haasteellisessa tilanteessa Uhkana päätöksensaantiajan pidentyminen Hävittääkö seudullisuus yksilöllisyyttä Työntekijäresurssit kuinka kiire saadaan pysymään rganisaatin sisällä siten, että se ei välity asiakkaalle, asiakaslähtöisyyden varmistaminen Mahdllinen mielenterveysasiakkaiden ja kehitysvammaisten asiakkaiden laittaminen samaan asumisyksikköön aiheuttaisi haasteita ja vaikeita tilanteita tisten asiakkaiden turvallisuudelle 4.2 Yhteistiminta-alueen valmistelu henkilöstön näkökulmasta Kkemus siitä, tunteek saaneensa tieta yhteistiminta-alueen suunnittelusta vaikuttaa liittyvän siihen, miten tarpeellisena ja pikaisena lisi saatava tiet masta asemasta uudessa rganisaatissa ja muutksen vaikutuksesta man työn sisältöön: Ei saa yksityiskhtaista tieta siitä, mitä maan työhön vaikuttaa, dttavalla kannalla, miten selvitään. Useat työntekijät kkevat lleensa melk pimennssa siitä, miten yhteistiminta-alueen valmistelua n tehty ja kuinka valmistelu etenee. Eri kunnissa työntekijöiden mukaan ttaminen kattavasti valmistelutyöhön n ernnut tisistaan. Jtkut työntekijöistä kkevat lleensa tiedtusvälineiden varassa. Valmistelutyötä n seurattu Maini-yhteistiminta-alueen kehittämisestä lähtien. Jhtajat vat kyllä pitäneet palavereja mm. timisthenkilökunnalle ja ssiaalityöntekijöille. Asiaa n perusteltu sillä, että valmistelutyö n aina niin epävarmaa, ettei lpputulsta vi kskaan tietää, ennen kuin kunnat vat tehneet päätöksensä. Siten tiedtuskin n sisällöltään vaihtehtjen puntarintia. Onkin kettu, että n vaikeaa mennä tekemään pitkälle meneviä jhtpäätöksiä ja vaikeaa mudstaa maa mielipidettä spivimmasta vaihtehdsta, kska dtettavissa levista hyödyistä ja haitista ei vi tietää ennen kuin niitä n nähty käytännössä. Kuitenkin useat dttavat uteliaina, mutta man työtehtävän muuttumista le vielä mietitty. Työntekijät kkevat, että palvelurakennemuutkset työllistävät eniten asiakastyötä tekeviä ja muutksia tulisi sen vuksi tehdä harkiten. Myös esimiestaslla nähdään, että uusissa asiissa phja, peruskalli, pitää saada sellaiseksi, että kaikki ymmärtävät, mistä n kyse, ja jtta kaikki vat situtuneita. Työhyvinvinti tulee varmistaa, jtta muuttuneessa tilanteessa jaksetaan tehdä töitä. Avimuus ketaan työhyvinvintia edesauttavaksi tekijäksi ja aikaa tulisi antaa käytäntöjen yhtenäistämiseen. Tarvittaisiin myös kiertävä kuluttaja, jka lisi tukena uusissa saamishaasteissa sekä varmistamassa timintatapjen yhtenäisyyden tteutumista. 16

17 Yhteistiminta-alueen tarkastelua henkilöstön työn kannalta Vahvuudet Vammaispalveluissa yhteistyö n llut runsasta, kska useat yhteistiminta-alueen kunnista vat j usean vuden ajan staneet palvelut Mikkelin vammaispalveluyksiköltä. Mikkelin vammaispalveluissa n valmisteltu harvin tarvittavat päätökset. Työntekijän työn helpttuminen kllega-tuen ansista. Yhteistiminta-alue vi helpttaa esim. sijaisten järjestymistä. Työntekijöillä ja esimiehillä n yhteinen näkemys siitä, että muutkset kannattaa tehdä harkiten yhdessä kehittäen, jtta kaikki ehtivät arkityön lmassa situtua muutksiin. Perhetyöntekijät siirretty vammaispalveluyksikön työntekijöiksi. Mahdllisuudet - jhtpäätöksiä: Heikkudet Tiedtus valmistelusta kettu puutteelliseksi. Kettu, että n ltu melk pimennssa siitä, miten valmistelua tehdään ja kuinka se etenee. Työntekijöillä llut kkemus, ettei pysty eikä anneta mahdllisuutta ttaa saa suunnitteluun tai vaikuttaa muuten valmisteluun. Jhdn käsityksen mukaan n tiedtettu paljn. Seutuste-valmistelua tehty ylemmällä taslla, työntekijät jääneet syrjään, seutustesta jäänyt hajanainen kuva. Palvelujen muuttuminen työnkuvien muuttuminen, työntekijöiden speutuminen Tarvitaan paljn tieta, mitä tarkittaa käytännössä, myös keskeneräisistä asiista tiedttaminen, tilanteen tasalla pitäminen, työntekijöiden mielipiteiden kysyminen valmisteluvaiheessa, suunnitteluun sallistuminen Oman työn kehittäminen ja työskentelyn suuntaminen n vaikeaa, kska ssiaalityön kenttätieta n annettu liian vähän. Uhat ja pelt Tai Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen Vammaisyksikön perustaminen hallinnllisena yksikkönä henkilöstö lisi saman rganisaatin työntekijöitä yhteistyö, yhteistyökäytänteet ja sijaisjärjestelyt helpsti tteutettavissa Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen Vammaisyksikön perustaminen timinnallisena yksikkönä Etelä-Savn pienissä kunnissa n pitkällistä yhdennetyn ja asiakaslähtöisen ssiaalityön saamista. Etelä-Savn muiden kuntien (esim. Juva ja Puumala) liittyminen Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimeen pienten kuntien työntekijöiden kehittämien hyvien käytäntöjen levittäminen helpttuu Työyhteisöstä tulisi saada tukea (tuetaan tinen tista ja tinen vi lla esim. tdistamassa mitä puhutaan, vaikeissa tilanteissa tukea) Työntekijöiden epävarmuus masta asemastaan uudessa rganisaatissa ei uskalleta ttaa kantaa man työn kehittämiseen Tutustuminen ja vurpuheluun pääseminen uusien asiakkaiden kanssa haasteena, kska isäntäkunnalta vammaispalveluita stavien pienten kuntien asiakkaat vivat lla sin vieraita työntekijälle Epävarmuus ei tiedetä kuinka tulisi valmistautua Palvelurakennemuutkset työllistävät eniten asiakastyötä tekeviä, muutksia tulisi tehdä harkiten Työntekijät eivät tunne tisen kunnan rakenteita eikä palveluita (ste-alueella tulee runsaasti uusia yhteistyökumppaneita) Huli työmäärän kasvamisesta Palvelujen keskittäminen hankalittaa asiakkaiden asiiden hitamista (ts. hankalittaa työntekijän työtä, kska asiakkaan asiiden hitaminen ei le enää niin sujuvaa) Työntekijöillä pelka, että jutuu liikkumaan kk yhteistiminta-alueella tuuraamassa 17

18 5 HYVÄT KÄYTÄNNÖT Haastatteluissa hyviä ja timivia käytäntöjä tarkasteltiin lähes pikkeuksetta suhteessa kunnan kkn. Pienen kunnan vahvuudet vat haastateltujen mukaan mm. sujuvissa timintatavissa, jissa ei vahdita tarkasti man hallintkunnan rajja vaan vidaan justavasti räätälöidä palvelut. Suurissa kunnissa taas timivien käytäntöjen taustalla vat suuret asiakasmäärät, jllin saamista ja tieta palveluista kertyy enemmän ja mm. päätösten tek n npeampaa. Yhteistiminta-alueen palveluja suunniteltaessa lisi erittäin tärkeää phtia, kuinka nämä hyviksi havaitut timintatavat saataisiin säilymään kuinka pienet kunnat visivat hyötyä suurempien kuntien vahvuuksista ja kuinka tisaalta suuremmat kunnat visivat ttaa pikseen pienemmän kunnan asiakaskeskeisestä palvelujen suunnittelusta ja järjestämisestä. Samalla n kuitenkin hyvä muistaa, että pienen kunnan hyvät käytännöt eivät timi välttämättä suuressa kunnassa ja päinvastin. Tisaalta jidenkin hyviksi havaittujen timintatapjen sisi säilyvän. Alla levassa ensimmäisessä taulukssa n hyviä käytäntöjä kuvattu kunnan kkn peilaten sekä tisessa kerrttu teemittain haastateltujen yleisesti havaitsemia asiakaslähtöisten, hyvien ja sujuvien timintatapjen edellytyksiä sekä timintatapa-ehdtuksia. Hyviä käytäntöjä pienissä ja suurissa kunnissa Pieni kunta Tunnetaan kaikki asiakkaat asiakkaat tietävät, missä asiassa ketäkin lähestytään Kk kylä hulehtii vammaisista asukkaistaan (erityisesti kehitysvammaisista) Työntekijät tuntevat tisensa ja tistensa työnkuvat ja pystyvät lemaan tarvittaessa lisäresurssina (saattaa tisaalta lla työntekijälle rankkaa) Tiettyä palvelua tarvitsevia asiakkaita saattaa lla esim. yksi vudessa prsessi vie paljn aikaa, kska ei synny rutiinia Hallinnnrajat ylittävä yhteistyö arkipäivää, helppa saada ihmiset klle yhteisen pöydän ääreen, jllin asiihin vidaan tarttua npeasti Timinta inhimillisempää ja asiakaslähtöisempää, katstaan enemmän asiakkaan tarvetta, ei sektriajattelua Suuri kunta Suuremmat asiakasvlyymit, jllin palvelujen myöntämisen prsessi timii sujuvammin ajan säästäminen ja yksilöllisyys (esim. asunnnmuutstyöt) Vidaan tarjta pienemmille kunnille ammattitaita ja kkemusta sekä erityissaamista Timitaan missa pterissa ja yhteistyö n haasteellista Saatetaan käyttää paljn aikaa rähinöintiin ja mien rahjen vartiintiin Justavuus n arkipäivää mm. sen vuksi, että eri taht tuntevat tisensa Asiakkaat tunnetaan hyvin, samin heidän ssiaaliset verkstnsa, mistä n hyötyä asiakkaan 18

19 kanssa tehtävässä yhteistyössä vidaan keksiä hjekirjan ulkpulelta palveluja ja tehdä svelluksia mittatilaustyönä Rhkeita ratkaisuja, jissa palvelua vidaan staa, mikäli näyttää siltä, että tulisi muuten hyvin kalliiksi tuttaa eikä lisi asiakkaan kannalta paras ratkaisu Ei vahdita kvin tarkkaan, minkä sektrin pussista rahat tetaan (esim. ktihidn pulella ei katsta, nk kysymyksessä vammainen vai vanhus) Pääsääntöisesti hulehditaan, että asiakkaat hjautuvat palveluihin svitusti Hyviä käytäntöjä teemittain On tärkeää, että yhteistyö terveydenhulln ja esim. mielenterveyspalveluiden kanssa timii (lääkärin n tunnettava asiakkaat, stlääkärit eivät tunne taustja) Yhdistetty ssiaali- ja terveystimi edellytyksenä timivalle yhteistyölle Ssiaali- ja terveydenhulln välinen yhteistyö Js vammaispalvelujen ssiaalityöntekijä lisi säännöllisesti (esim. puli päivää viikssa) fyysisesti läsnä terveyskeskuksessa, hän tulisi tutuksi työyhteisössä yhteistyön sujuvituminen ja helpttuminen, mm. lausuntjen saaminen paikan päällä (helpttaisi myös asiakkaiden hjautumista) Ktiutuspalaverit käydään kattavasti timintakykyä ja kuntutusta läpi ja ssiaalityöntekijällä n mahdllisuus esittää kysymyksiä erityislääkäreille ja nähdä asiakkaat ja maiset, mikä helpttaa mm. ktikäyntien spimista Eri hallinnnalilla visi lla yhteisiä työntekijöitä Aluepalaverit, jissa yhteistyökumppanit klla Hallinnnaljen välinen yhteistyö Yhteistyö kulutimen kanssa kuluavustajat siirtyvät vammaisten ppilaiden mukana hitamaan heitä iltapäiväksi (mlempien tahjen ei le kannattavaa palkata erillisiä avustajia ja lisi lapsen kannalta hyvä js hänellä n päivän aikana kulun ja hidn pulella sama avustaja) Vajaakuntisten työtiminnan ja pitkäaikaistyöttömien kuntuttavan työtiminnan tteuttaminen yhdistettynä sisältö tulee rakentaa asiakkaan kiinnstuksen ja valmiuksien phjalta 19

20 Verkstmaiset palvelut, työnjak kuntien kesken Kuntien välinen yhteistyö yhteistimintaalueella Vammaispalvelujen seudullinen rganisituminen, hyvien käytäntöjen levittäminen ja vastuutuksen löytäminen vammaispalvelujen vetämiseen Seudullinen vammaispalveluyksikkö, jsta jalkaudutaan tarvittaessa takaa mm. samanlaiset päätökset Timintakeskuksessa yhdessä asiakkaiden kanssa laaditut kuvaukset vat apuna esim. työharjittelujaksilla, helpttaa perehtymistä Tiedn ja asiantuntijiden tulisi liikkua Arjen sujuvia timintatapja Kuljetuspalveluaut Työtiminnassa levien jalkautuminen työkeskuksen ulkpulelle (räätälöidyt työt) Asiakkaiden tapaaminen kasvtusten ja ktikäynti helpttaa päätösten takana seismista Kuunteleminen ja kmmunikinti tärkeää Asiakkaan ja työntekijän vurvaikutus Osaamisen jakaminen Ktikäynnit tärkeitä kertvat enemmän kuin virastssa käynti ja ssiaalityöntekijän n helpmpi liikkua kuin vammaisen ihmisen Asiakkaiden tunteminen tärkeää ssiaalityössä, ei saa etääntyä liian kauaksi Palvelusuunnitelmaan tulee kirjata, minkä palvelun piiriin asiakasta n hjattu tai mistä palveluista kerrttu tai keskusteltu asiakkaan kanssa Jkaisessa kunnassa n tdennäköisesti jkin hyvin timiva palvelu, jnka salta vidaan jakaa saamista muille kunnille (esim. työtiminta) Kuntien työntekijöiden välinen yhteinen työnhjaus (esim. tietty ammattiryhmä) Asuntlahjaajien päivät tms. Työntekijöiden jaksaminen Työntekijöiden yhteinen phdinta työn sujuvittamiseksi (esim. yhteinen saamisen kehittäminen, mm. lääkepin surittaminen) Säännölliset työyhteisöpalaverit Työntekijän tulee saada tehdä sitä työtä, jhn hänet n palkattu eikä sijaistaa jatkuvasti muita Työntekijät tarvitsevat vertaistukea (arjen työ, asiakkaiden hjaaminen, ratkaisujen ikeellisuus, 20