Selvitys Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueen vammaispalvelujen nykykäytännöistä ja tulevaisuuden haasteista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueen vammaispalvelujen nykykäytännöistä ja tulevaisuuden haasteista"

Transkriptio

1 Selvitys Mikkelin seudun yhteistiminta-alueen vammaispalvelujen nykykäytännöistä ja tulevaisuuden haasteista Asiakaslähtöisten palvelurakenteiden ja palvelujen näkymiä Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimessa Maria Ruuskanen ja Seija Eskelinen Savn alueen Vammaispalvelujen Kaste-hanke 2012

2 SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA AINEISTO PALVELURAKENTEIDEN MUUTTUMINEN Taustaa Yhteistiminta-alueen valmistelu Palvelujenkäyttäjien, viranhaltijiden ja päättäjien näkemyksiä valmistelu- ja kehittämistyöstä Vammaisneuvstn rli palvelurakennemuutksissa MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI UUDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELURAKENTEET JA NIIDEN MERKITYS Yhteistiminta-alueen merkitys rganisaatitasn yhteistiminnan kannalta haastattelujen valssa Lähipalvelut vs. keskitetyt palvelut Laitsrakenteen purkaminen ja erityishulln järjestäminen Erityishulln palvelut - haasteita ja mahdllisuuksia yhteistiminta-alueella YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MERKITYS VAMMAISPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE JA TYÖNTEKIJÖILLE Asiakaslähtöisyyden nnistumisen edellytyksiä yhteistiminta-alueella Yhteistiminta-alueen valmistelu henkilöstön näkökulmasta HYVÄT KÄYTÄNNÖT KEHITTÄMINEN ASIAKASTYÖN ARVOT JA PERIAATTEET Asiakaslähtöisyys Kmmunikaati ja kuunteleminen Yhteistyö ja mniammatillisuus PALVELUT Vammaispalvelut Vammaisten palvelut haastateltujen esiin tumina Palvelujen suunnitteleminen Palveluhjaus Palvelunkäyttäjien näkemyksiä palveluhjauksesta, palveluista, palvelutarpeenarviinnista ja palvelusuunnittelusta TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ OSAAMINEN Täydennyskulutustarpeet Osaaminen vammaisalalla saamislajeittain TAVOITTEENA VAMMAISEN IHMISEN HYVÄ ELÄMÄ JA OSALLISUUS

3 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA AINEISTO Selvityksen avulla n hankittu tieta ja lutu ymmärrystä siitä, mitä yhteistiminta-alueen perustaminen ja vammaisten palvelujen tteutuminen merkitsee eri asianmaisten näkökulmasta. Lisäksi n pyritty saamaan tieta siitä, millaisia hyviä timintatapja yhteistiminta-alueeseen liittyvissä kunnissa n ja kuinka ne vitaisiin säilyttää timintatapja yhtenäistettäessä sekä siirtää yhteistiminta-alueen päämaksi. Selvitys tukee saltaan vammaispalvelujen säilymistä palvelurakennemuutksessa. Mikkelin seudun kunnat (Mikkeli, Hirvensalmi, Ristiina, Sumenniemi, Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa) mudstivat lukien ssiaali- ja terveystimen yhteistiminta-alueen, Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen. Kaikkien kuntien ssiaali- ja perusterveydenhulln palvelujen järjestämisvastuu siirtyi seudulliselle ssiaali- ja terveyslautakunnalle, lukuun ttamatta työterveyshulta ja varhaiskasvatusta. Seudullinen järjestäjälautakunta tilaa päättämässään laajuudessa palvelututannn palvelututantyksiköiltä. Lisäksi Juvan kunta n tehnyt päätöksen lla mukana seuraamassa yhteistiminta-alueen valmistelutyötä. Palvelututannn tteuttavat tilausten mukaisina Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelututantyksiköt. Mikkelin palvelututantyksikkö tuttaa palvelut ensisijaisesti Hirvensalmen, Mikkelin, Ristiinan ja Sumenniemen kuntien asukkaille. Kangasniemen palvelututantyksikkö tuttaa palvelut ensisijaisesti Kangasniemen, Mäntyharjun palvelututantyksikkö ensisijaisesti Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelututantyksikkö ensisijaisesti Pertunmaan kunnan asukkaille. Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimessa pyritään siihen, että henkilö saa tarpeenmukaisen hidn tai etuuden ikea-aikaisesti. Palvelujen piiriin pääsyyn n määritelty palvelukhtaiset kriteerit. Pääperiaatteena n turvata hyvin timivat ja yhtenevät peruspalvelut kaikille asuinkunnasta riippumatta ja erikistasisia palveluja vain niitä aidsti tarvitseville yhteneväisin kriteerein kk yhteistiminta-alueella. Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen tehtävänä n edistää yhteistiminta-alueen asukkaiden hyvinvintia ja terveyttä. (www. mikkelinseutuste.fi) Yhteistiminta-alueen tavitteet vat: 1) turvata lakisääteiset palvelut, 2) antaa laadukkaampia palveluita sekä 3) tuttaa palvelut kustannustehkkaasti. Yhteistiminta-alueella harmnisidaan palveluiden saannin kriteerit, palvelutast, palveluiden saatavuus ja palveluiden kustannukset. (www.mikkelinseutuste.fi) Selvitysaineista n kttu käyttämällä khdennettua haastattelua ja analysitu selvitystyöhön sveltuvilla realistisen evaluaatin menetelmillä. Selvitysaineist n kttu Mikkelin seudulla 1. Palvelujenkäyttäjille, päättäjille ja viranhaltijille järjestetyissä työpajissa 2. Palvelujenkäyttäjien, maisten, viranhaltiiden ja päättäjien hankkeen seminaareissa pitämistä julkisista puheenvurista ja kmmenteista 3. Viranhaltijille tehdyistä yksilö- ja ryhmähaastatteluista, kest n. 1 tunti (haastatteluja yhteensä 28, haastateltu jhtavia viranhaltijita, vammaispalvelujen ja kehitysvammapalvelujen työntekijöitä, luttamushenkilöitä sekä ssiaaliasiamies ja yhteistiminta-alueen prjektipäällikkö) 4. Psykssiaalisten palvelujen- ja vammaispalvelutyöryhmän julkisista kkusmuistiista 3

4 2 PALVELURAKENTEIDEN MUUTTUMINEN 2.1 Taustaa Kvin ääni kuuluu terveyspalveluista niin kuin muullinkin, että se n se lääkärinvastaantt, se n kestpuheenaihe, se n knkreettinen, että se kskettaa mnia. Hirveän vähän kuulee puhetta ssiaalihulln palveluista ja niitten turvaamisesta. En tiedä, mistä se kielii, nyt puhun lähinnä siinä, että valtuutetut eivät tuta sitä puhetta, virkamiehet kylläkin, js vat sen alan ammattilaisia. Mutta mistä se kert, että vammaisia ihmisiä ei le kuitenkaan kaikille valtuutetuille lemassa siellä kunnassa, että tiedetään, että niitä n, mutta ketaan, että ne vat hyvin pieni määrä ja kyllä ne hituu. Ssiaali- ja terveyspalveluihin n khdistettu ja khdistetaan enenevässä määrin humita ja kritiikkiä. Kritiikki jhtuu usein siitä, että lakiuudistusten takia judutaan, usein asiakastyön kustannuksella, sitmaan resursseja työläisiin palvelurakenneuudistuksiin. Uudistamisen keiniksi n pääsääntöisesti valittu kuntaliitkset, ssiaali- ja terveydenhulln (ste) kuntayhtymien perustaminen tai ste-liikelaitsten perustaminen. Kuitenkin, vaikka rakenteiden uudistustyö n aikaa vievää, tarjaa se myös hulellisesti suunniteltuna ja tteutettuna mahdllisuuden suunnitella palvelut ja niiden hankkimistavat ssiaali- ja terveyspalveluita hjaavien lakien mukaisesti entistä asiakaslähtöisemmiksi ja ennen kaikkea valinnanmahdllisuuksia tarjaviksi Yhteistiminta-alueen valmistelu Mikkelin seudun yhteistiminta-alueen valmisteluvaiheesta lähtien n llut tavitteena kehittää kuntien yhteistyötä palvelut edellä. Haastateltujen mielestä tämä ei le nnistunut siten kuin etukäteen li ajateltu. Selitykseksi n sittautunut se, että palveluita ei vi, eikä kannata kehittää ennen kuin kunnissa n virallisesti päätetty liittyä yhteistiminta-alueeseen allekirjittamalla Yhteistimintaspimus. Spimuksen tarkituksena n hulehtia spijapulina levien kuntien (Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina ja Sumenniemi) väestön tarvitsemien lakisääteisten perusterveydenhulln ja ssiaalihulln piiriin kuuluvien palvelujen sekä spijapulten kesken erikseen yhteisesti svittavien muiden ssiaali- ja terveydenhulln palvelujen järjestämisestä ja tuttamisesta (http://www.mikkelinseutuste.fi/hallint-ja-talus/yhteistimintaspimus). Liittymispäätösten varsinaisen valmisteluvaiheen jälkeinen kehittämistyö n llut vilkasta. Vammaispalvelut kuuluvat psykssiaalisiin palveluihin Palvelujenkäyttäjien, viranhaltijiden ja päättäjien näkemyksiä valmistelu- ja kehittämistyöstä Vammaispalvelujen valmistelussa ja kehittämisessä timii Psykssiaalisten palvelujen työryhmän alaisuudessa työryhmä, jssa n svittu vammaispalvelujen yhteisistä asiakaslähtöisistä timintatavista ja palveluiden myöntämiskriteereistä. Nämä n kirjattu vammaispalvelujen 4

5 timintakäsikirjaan. Prsessia n hjannut knsultti Hilkka Karvnen Tietvire Oy:stä Savn Vammaispalveluhankkeen rahituksella. Mikkelin ssiaali- ja terveysjhtaja Maria Närhinen n useissa esitelmissään tunut esille, että: Kehittäminen n kivi kengässä. Kuka vastaa kehittämistyöstä? Järjestäjälautakunta, tilaaja, tuttaja vai jku muu? Millä valtuuksilla kukin kehittää mitäkin? Kehittäminen ei hänen mukaansa tule tässä rakenteessa lemaan yksinkertaista, kska n vaikeaa svittaa yhteen erilaisia intressejä. Kunnissa nähdään tarpeellisiksi yhtenäiset käytännöt ja lmakkeet. Närhisen mukaan kuntalaisetkin lisi syytä j saada mukaan. Edellä kerrtusta vi päätellä, että yhteistiminta-alueen valmistelutyö n llut vasta alkusitta ja kehittämistyötä n paljn edessäpäin. Vaikeuksiakin n tdennäköisesti dtettavissa kskien niin palvelujen sisältöjä kuin rlien ja vastuiden jaka. Tisaalta kehittämistyötä tullee helpttamaan se, että ertuksena mnien muiden yhteistiminta-alueiden kehittämistyöstä, vaikeuksia ei le lähtökhtaisesti lakaistu matn alle ja valmistelutyö n alitettu keskimääräistä suuremmilla resursseilla. Haastattelemamme viranhaltijat livat kuitenkin sitä mieltä, että kehittämistyölle tarvittaisiin aikaa enemmän, eikä valmisteluvaiheessa le päästy timinnan taslle. Haastatellut vat kkeneet, että kehittäminen n llut se, jsta n tingitty, kun resurssit vat lleet rajalliset. Selvityksen tekijöiden ja haastateltujen näkemykset kehittämistyön resursseista saattavat erta suuresti sen takia, että vain harvalla n käsitystä siitä, miten paljn vähemmillä resursseilla kehittämistyötä n tehty mnien muiden yhteistiminta-alueiden valmistelussa. Aineistmme ja kuulemiemme esitelmien perusteella vaikuttaa siltä, että useimmat päättäjät, palvelujenkäyttäjät ja virkahenkilöt vat samaa mieltä siitä, että haasteita kehittämistyölle tulee eniten aiheuttamaan se, että yli pulet yhteistiminta-alueen kunnista timii palvelujen tuttajina - vieläpä erilaisilla näkemyksillä. Erityisesti tullee luvuutta vaatimaan se, miten harmnisinti saadaan aikaiseksi, kska jtkut pienistä kunnista tahtvat säilyttää tasltaan paremmat palvelut mille kuntalaisilleen kuin muiden kuntien vastaavat palvelut vat tällä hetkellä. Periaatetasllahan n svittu, että yhteistiminta-alueella harmnisidaan palvelujen saannin kriteerit, palvelutast, palveluiden saatavuus ja palveluiden kustannukset. Selvitystyön kuluessa Vammaispalveluhankkeen järjestämiin haastatteluihin ja työpajihin sallistuneet livat sitä mieltä, että etukäteen tehtävä selvitystyö n ensiarvisen tärkeää, jskin työlästä. Katsttiin, että n helpmpaa, js kunta n yhteistiminta-alueessa alusta lähtien mukana. Timintakulttuurit vivat lla hyvinkin erilaiset kuntien välillä, jten lisi kannattavaa lla yhteensvittamassa sekä rakenteita että palveluita alusta lähtien. Myöhemmin liittyminen nähdään vaikeammaksi, kska kuvit vat ehtineet vakiintumaan. Yhteistiminta-alueen tulee lla hyvin valmisteltu, vaikkakin demkraattinen valmistelu n hidasta ja maksaa paljn. Yhteistiminta-alueen mudstamisessa luttamus n erittäin tärkeä asia, kska mm. pelt kunnan itsenäisyyden ja hyvien käytäntöjen menettämisestä vat suuria. Jtkut yhteistiminta-alueen pienemmistä kunnista vat staneet palveluja Mikkeliltä j aikaisemmin, mutta niitä ei le kettu samanlaisena uhkana itsenäisyydelle kuin yhteistiminta-alueeseen liittyminen ketaan. Kehittämisen ngelmaksi haastatellut näkivät puutteellisen viestinnän. Ennakivaa ja ajantasaista tieta tarvitsevat erityisesti sellaiset taht, jiden tulisi kyetä tekemään päätöksiä. Jtta kehittämistyö lisi timivaa, tulisi lautakuntien paneutua siihen. Myös alatyöryhmiä tarvitaan. Sekä 5

6 valmistelutyöhön sallistuneet, että sivusta seuranneet vat sitä mieltä, että palveluihin pitäisi kiinnittää humi ensin - eniten llaan hulissaan lääkäripalveluista, ssiaalipalvelut eivät niinkään hulestuta päättäjiä - ja vasta sen jälkeen rganisintiin. Tällä tavallahan asia n ilmaistu myös yhteistiminta-alueen nettisivustlla. Vaikuttaa, että käytännössä n juduttu etenemään rganisinti edellä, kska palveluita ei vi kehittää, js ei le perusrakenteita, jissa niitä tteutettaisiin. Vammaistyötä tekevät näkevät tärkeimmiksi asiiksi asiakkaiden turvallisuuden tunteen säilymisen ja ttuttuihin tapihin, kk palvelukulttuuriin, tutustumisen. Paikallistuntemuksen saavuttaminen kskee muunmuassa sellaisten asiiden ppimista kuin kehen kannattaa lla missäkin asiassa yhteydessä ja miten tarvittavat yhteistyökumppanit löytyvät Vammaisneuvstn rli palvelurakennemuutksissa Kunnanhallitus vi asettaa vammaisneuvstn, jnka tehtävänä n edistää ja seurata kunnallishallinnn eri alilla tapahtuvaa timintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvst vi tehdä alitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntja asiista, jilla n merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suriutumisessa. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän maisillaan ja järjestöillään tulee vammaisneuvstssa lla riittävä edustus. Vammaisneuvst vi lla yhteinen useammalle kunnalle. Valtakunnallisesta vammaisneuvststa säädetään erikseen. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitimista / ) (www.mikkelinseutuste.fi) Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen yhteistiminta-alueen kunnista vat nimittäneet vammaisneuvstn Mikkelin kaupunki sekä Kangasniemen ja Mäntyharjun kunnat. Niissä n laajasti edustettuna eri vammais- ja ptilasryhmät. Yhteistiminta-alueiden perustaminen haastaa myös vammaisneuvstt, kska niiden tulisi kyetä lemaan kiinteästi mukana valmistelutyössä ja selvillä sen vaiheista, jtta ne pystyisivät varmistamaan malta saltaan palvelujen asiakaslähtöisyyden säilymisen ja nstamaan vammaisten asiaa esille valmistelun aikana ja yhteistiminta-alueen käynnistyessä. Myös tämä vaatii uudenlaista suhtautumista alueen kunnilta ja kuntalaisilta. 6

7 3 MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI UUDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELURAKENTEET JA NIIDEN MERKITYS 3.1 Yhteistiminta-alueen merkitys rganisaatitasn yhteistiminnan kannalta haastattelujen valssa Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen perustamista pidetään haastateltujen mielestä kmprmissi -mallina. Se ei le välttämättä paras ratkaisu, mutta useiden mielestä parempi kuin ei mitään: Parempi n kuin aiemmin yritetty Maini-liikelaitssuunnitelma. Ainakin se n alku, jsta vidaan edetä hallinnllisesti yksinkertaisempaan malliin. On myös kyselty, että pitääkö palvelut välttämättä liittää yhdeksi, kska rakenne visi lla myös sellainen, että pienemmät knsultivat ismpaa keskusta erityiskysymyksissä. Mnessa kunnassa ei lisi tarvetta yhteistiminta-alueen kaltaiseen kiinteään yhteistyöhön, kska ketaan, että palvelut vat kunnssa ja timinta laadukasta ja taludellista. Riittävän vapaamutisen yhteistiminnan usktaan tuvan etuja. Kustannukset eivät saisi lisääntyä, eikä pitäisi lähteä hakemaan kalliita palveluparannuksia. Yhteistiminta-alueen palvelujen yhtenäisyyttä phdittaessa vaihtehtina pidetään sitä, että pitäisi jk a) ratkaista kenen mukaan linjat yhtenäistetään tai b) vertailla kaikkien kuntien hyvien käytäntöjen sveltuvuus yhteisiksi käytänteiksi. Tärkeäksi n myös nähty, ettei isin kunta sanelisi vaan käytäisiin yhteisiä neuvtteluja linjista ja kriteereistä. Phdintaa n myös herättänyt se, nk yhteistiminta-alue tarpeeksi is erikistumiseen. Eräänä esimerkkinä mm. malli, että tiettyihin kysymyksiin erikistuneet ssiaalityöntekijät ja palveluhjaajat tarjaisivat erikissaamistaan kk alueelle. Edellytyksenä yhteistiminta-alueen säilymiselle nähdään, että paikalliset palvelut tulee tarvittavilta sin säilyttää. Ongelmia usktaan tulevan siinä vaiheessa, js asiakas siirtyy vaikkapa kunnasta tiseen. Olisi järkevää, js man asiansa visi laittaa vireille missä tahansa yhteistiminta-alueen kunnassa, ei välttämättä massa ktikunnassa. Asiakkaiden tasavertaisuutta vitaisiin varmistaa alueellisilla sveltamishjeilla kskien myöntämiskriteereitä (maishidntuki, kuljetuspalvelut, asumispalvelujen maksut), palvelutasa, asiakashintja ja työkäytäntöjä. Lisäksi tarvitaan hjeistukset niille asiakasryhmille, jilla n timintakyvyn rajitetta, mutta jtka eivät le kuitenkaan vaikeavammaisia. Yhteistiminta-alueen sisällä palvelujen myöntämiskriteerit eivät saa piketa tisistaan, kska muuten esim. pienessä kunnassa vitaisiin myöntää palvelua helpmmin kuin suuressa kunnassa asiakasmäärien llessa vähäisempiä. Yhteistiminta-alueen tärkeimmäksi tehtäväksi n nähty myös erityispalveluista vastaaminen. Yhteiset pelisäännöt kuten yhteiset prsessikuvaukset ja laadunhallinnan menetelmät sekä yhteinen palveluketju- ja palveluhjausmalli sekä yhteinen tietjärjestelmä katstaan välttämättömiksi uudella yhteistiminta-alueella. Yhteiseen tietjärjestelmään (Pr Cnsna) tarvitaan vammaispalveluihin sveltuva sa. Kuntamaisema-timinnahjaustyökalu n tettu yhteiseen käyttöön. Se n sittautunut erittäin haasteelliseksi täyttää varsinkin pienissä kunnissa, jissa judutaan tilastjen puuttuessa laskemaan luvut manuaalisesti. 7

8 Yhteistiminta-mallin tarkastelua haastateltujen kertmana Vahvuudet Yhteistimintaspimuksia paljn, kska maa timintaa n pienissä kunnissa hyvin vähän ilman paras-lakiakin yhteistiminta lisi tdennäköisesti lisääntynyt Seutuste enemmän myönteinen kuin kielteinen asia (mm. saamisen ja näkökantjen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen). Yhteistiminta-alue vi tuda justavuutta palveluihin Yhteistiminta-alueella vi saada jitakin sellaisia palveluja, jita ei lisi muuten saanut pelkän palvelujen stspimuksen turvin ts. js palvelut lisi vain stettu Mikkeliltä ilman yhteistimintaalueeseen liittymistä. Yhteistiminta-alue turvaa palvelut ja erityissaamisen esim. lastensujelussa, jta ei le mahdllista järjestää pienissä kunnissa. Vapauttaa kuntia pienestä piiperryksestä, jllin päästään pettelemaan keskustelutaita edistäviä timintatapja kaikkia palveleva palveluketju ja palveluhjaus. Yhteinen päämäärä: asiakkaiden tukeminen Vammaispalveluissa eri kunnissa mukavia, asiantuntevia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä, jiden kanssa n helpp työskennellä. Heikkudet Valtuustt tekivät hitaasti päätökset, jten sitvia ratkaisuja llut vaikea tehdä palvelujen valmistelujen ja yhteisten käytäntöjen kehittämisen kannalta. Valmisteluvaiheessa ei vida mennä vielä palvelujen järjestämiseen, kska ajatuksen herätteleminen yhteistiminnasta vie j paljn aikaa ja vimia (mitä se n käytännössä). Jissakin kunnissa saattaa tulla hyvin suuria muutksia, kska esim. ssiaali- ja terveyspalvelut n ennen yhteistiminta-alueen perustamista rganisitu tisistaan pikkeavasti. Osataank yhdistää erilaisten ja erikkisten kuntien erilaiset timintakulttuurit ja hyvät käytännöt. Erityisesti tuttuus palveluiden käyttäjien ja eri hallinnn aljen välillä n pienissä kunnissa yleisempää kuin isissa kunnissa. Suurissa kunnissa n pulestaan saatu aikaiseksi hyviä käytäntöjä sen takia, että palveluiden käyttäjillä n samanlaisia palvelutarpeita, kuten asunnnmuutstyöt, invalidiautn ja inva-parkkiluvan hankinta. Suuressa kunnassa muutkset nähdään helpmmiksi, kska usein palveluja n myyty j aiemmin muille kunnille. Käytännöt vat ernneet mm. kuljetuspalveluiden sekä asunnnmuutstöiden ja henkilökhtaisen avun myöntämisen salta eri kunnissa. Yhdenmukaiset lmakkeet vat tarkittaneet usein sitä, että esim. kuntien staessa palveluita Mikkeliltä, käytetään kyseenalaistamatta Mikkelin lmakkeita ja vaihdetaan vain kuntalg Vammaisten akuuttien tilanteiden hitamiselle esim. päivystysaikana ei le tistaiseksi svittu yhtenäistä käytäntöä Mahdllisuudet Js kunta n yhteistiminta-alueessa alusta lähtien mukana, vi lla mukana kehittämässä. Myöhemmin liittyminen n vaikeampaa, kska kuvit ehtivät alkaa vakiintumaan. Tärkeää yhteistiminta-alueen mudstamisessa n se, että välimatkat kuntien välillä eivät le liian pitkät (tisaalta heimlaisuus vi ratkaista, eli mihin heimn mieluiten mieltää kuuluvansa, esim. savlaisuus vai karjalaisuus) Kunnissa kannattaa erikistua, kaikkien ei tarvitse sata kaikkea. Yhteistiminta-alue visi mahdllistaa asiantuntijuuden ja keskittämisen sellaisissa asiissa, jissa 8

9 tarvitaan vahvempaa asiantuntemusta ja laajaa asiakasphjaa ja syventymistä kun katstaan kknaisuutena vi lpulta käydä niin, että säästetäänkin, jllin yhden kunnan salle ei jää niin suuria kustannuksia Uhat ja haasteet Entistä hunmpikuntisten asiakkaiden tuleminen kunnan palveluihin uudenlaisten palvelujen tarve Lisääntynyt päivätiminnan tarve, kska laitksista ja kta muuttaa vammaisia asumisyksiköihin. Ratkaisu ei löydy esim. vanhusten ja vammaisten palveluasumisen yhdistämisestä ei le asiakkaiden tarpeiden mukaista Palvelujen ja käytäntöjen yhteensvittaminen vi lla suuri haaste Pienissä kunnissa ketaan, että js vammaispalvelut hidetaan keskitetysti, kuinka paikallisten lsuhteiden humiiminen säilyy? Pystytäänkö yhteistiminta-alueella ttamaan asiakkaan erityisseikat yhtä justavasti humin kuin pienemmällä alueella? Yhteistiminta-alueen järjestelystä ja hallinninnista saattaa aiheutua lisäkuluja. Pelkna n, että paikallinen justava käytäntö häviää (esim. se, että man kunnan ssiaalipuli ei nykyään laskuta työtiminnassa levien työn tekemistä muilta kunnan hallinnn alilta, kska hyöty menee maan kuntaan. Uudessa tilanteessa, mikäli työtiminta tutetaan man kunnan varilla, ja mikäli timinnassa levat tekevät työt muille yhteistiminta-alueen kunnille, pienille kunnille syntyy kestämättömiä taludellisia kuluja, kska hyöty ei palaudu maan kuntaan) Mnimutkaistaa kuviita kun kaikki työ tehdään näkyväksi. Erityishultpiiri-kuvit saattavat aiheuttaa haasteita yhteistiminta-alueella (esim. Sumenniemi kuuluu Etelä-Karjalan erityishultpiiriin) erityishultpiirin vaihdn phtiminen Hankalaa n, että järjestämisvastuu n ertettu tutannsta (tämä vi lla haaste yhtenäisille palveluille) haasteita mm. hankintatiminnan kehittämiselle. Pelätään palvelushppailua eli palvelut haetaan sieltä, mistä ne myönnetään helpimmin. Yhteisiin uusiin timintamalleihin ja yhteistyöhön ei situduta. Vapaus valita palvelututantyksikkö n erittäin haasteellinen tteuttaa. Käyttöön tettu timinnanhjaustyökalu, kuntamaisema, tuntuu työllistävän melk paljn. Kunnalliset palvelut eivät kuitenkaan le vertailukelpisia keskenään, vaikka tietja kerätään tdella laajasti ja niiden tulisi lla vertailukelpisia. Kunnissa tavat timia vat erilaiset ja tiet n kerätty eri tavilla. Käsiteviidakk sekittaa myös, eli vaikka lemme puhuvinamme samasta asiasta, niin ei kuitenkaan le. 3.2 Lähipalvelut vs. keskitetyt palvelut Vammaispalveluihin kuuluvat Mikkelin seudulla palvelutarpeen arviinti ja palvelusuunnitelma, muutstyöt, välineet ja laitteet, henkilökhtainen apu, kuljetus- ja saattajapalvelut, päivätiminta, palveluasuminen, määrärahasidnnaiset palvelut sekä kehitysvammapalvelut. (www.mikkelinseutuste.fi) Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen lähtökhtana n tuttaa pääsin nykyisen tasiset palvelut nykyisessä laajuudessa ja samalla henkilöstöllä kuin nytkin. Lähipalvelut n tärkeää turvata edelleen. 9

10 Valinnanvapaudesta n Yhteistimintaspimuksen mukaan päätetty seuraavaa vammais- ja kehitysvammapalveluiden salta: Hakemuksia vi nutaa ja palauttaa mihin tahansa lähi- /yhteispalvelupisteeseen, viranmainen käsittelee asian man ktikunnan lähipalvelupisteessä. Mikkelin palvelututantyksikössä keskitetty palvelu tteutetaan Mikkelissä. Vuden 2012 aikana selvitetään seudullista vammaispalvelua.. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että seudullisen vammaispalveluyksikön perustamiseen ei ainakaan tässä vaiheessa le kaikilla tahilla llut halukkuutta. (www.mikkelinseutuste.fi) Seudullisiksi palveluiksi n ensivaiheessa ajateltu vammaispalveluita (ainakin Mikkelin, Hirvensalmen, Ristiinan ja Sumenniemen salta), maahanmuuttajatyötä, talus- ja velkaneuvntaa sekä suunnitteilla levaa päihdeaseman timintaa. Seudullisesta yhteistyöstä hulimatta lähipalveluina vivat jatkaa edelleen kuntakhtaisesti ns. hyvät palvelukäytännöt. Etäisyyksistä jhtuen kunnissa n erilaisia tapja tuttaa palveluita. Palvelun piiriin pääsyn kriteerit ja palvelutas n kuitenkin määritelty seudulla yhteneväksi. Kaikissa palveluissa humiidaan asiakasnäkökulma. Tulevaisuudessa keskitettyjen seutupalveluiden jukk laajentuu asteittain. Haasteltujen mielestä lähelle vietävät palvelut lisäävät viihtyvyyttä, selviytymistä, man elämän arvstusta ja lpulta elämänhallinnan taita. Mielekäs timinta ehkäisee palveluntarpeen kasvua. Katstaan, että ktiin vietävät palvelut eivät le kustannuskysymys vaan vaikuttavuuskysymys - ne, jilla n liikuntakyky, menevät liikuntakyvyttömien lukse. Vurvaikutukseen perustuvat palvelut tulisi tuttaa lähipalveluina. Haastateltujen näkemyksiä lähi- ja seudullisista palveluista Lähipalvelut Keskitetyt/seudulliset palvelut Palvelusuunnittelu paikallisesti, mitä järkeä keskittää kaikki Kaikki sellaiset palvelut, jtka eivät vaadi suuria investinteja vidaan tuda asiakasta lähelle kehitysvammaisten kululaisten iltapäivähit ja kesäajan hit työ- ja päivätiminta (tärkeitä elämän mielekkyyden, rytmin ja tekemisen kannalta, varmistavat jkapäiväisen vurvaikutuksen), tämä nähtiin hyvin tärkeäksi säilyttää lähipalveluna avhulln ja kehitysvammahulln n säilyttävä lähipalveluna asumisyksikön tulee säilyä lähipalveluna ssiaalityön tulisi ehdttmasti lla lähipalvelu, kulukuraattri tarvitaan massa kunnassa perustasiset palvelut ktikäynnit tärkeitä ja niitä tulisi jatkssakin ehtiä tekemään, kska asiakkaan khtaaminen arjessa n tärkeää. pienessä kunnassa vidaan järjestää perustasiset palvelut, mutta erityistilanteissa n käännyttävä muun tahn puleen seudullinen kuljetuspalvelujen välityskeskus Lastenvalvjan palvelut lisi mahdllista keskittää sellaiset palvelut, jiden salta tarvitaan erityissaamista, vidaan keskittää seutusten tärkein tehtävä n vastata erityispalveluista vammaispalveluyksikkö seudullisena lisi mahdllinen, ei tarvitse lla välttämättä lähipalvelu, kska tarvitaan erityissaamista vammaispalveluyksikkö tarvitaan, kska erilaisia vammaisryhmiä n paljn ja heidän tarpeensa tisistaan pikkeavia (pienessä kunnassa ei vi lla riittävää saamista) yhteistiminta-alueen kunnissa lisi hyvä lla yhteinen ssiaaliasiamies (asiakasvlyymit suurempia, jllin asiantuntemus paranee, 10

11 Ssiaalityötä n vaikea tehdä, js asiakasta ei näe lähipalveluina päihdepalvelut, lastensujelu, vaikeavammaisten palvelut, kaikki asiakaskntakteihin perustuvat palvelut kehitysvammaisten päivätiminnan tulee lla lähipalvelu päivätiminta lähipalveluna, mutta siihen tivtaan muutsta jissakin pienissä kunnissa lisäksi pitaan tuntemaan timijat ja yhteistyökumppanit paremmin) keskitetysti vitaisiin hitaa esim. timeentultukiasiat henkilökhtaisen avun kehittäminen seudullisesti (esim. henkilökhtaisen avun keskus) Palvelujen keskittäminen hankalittaa asiakkaiden asiiden hitamista (ts. hankalittaa työntekijän työtä, kska asiakkaan asiiden hitaminen ei le enää niin sujuvaa) 3.3 Laitsrakenteen purkaminen ja erityishulln järjestäminen Viranhaltijat krstivat, että erityishultpiirissä ja kunnissa tulisi lla ymmärrystä siitä, että ei lla lintukdssa vaan niiden palvelut vat sa palveluketjua. Tarvitaan siis laitsrakenteen ja kuntien mien asumis- ja avpalvelujen kehittämistä ja ennen kaikkea niiden yhteensvittamista! Yleisesti kannettiin hulta siitä, tulevatk vammaiset saamaan ylipäätään tarvitsemansa palvelut kunta- ja palvelurakenteiden muutsten jälkeen, kska eri kunnissa n llut erilaisia palvelujen myöntämisperusteita ja tteutustapja. Näkemyksiä laitshidsta, avpalveluista ja niiden yhteensvittamisesta Laitshit Laitsrakenteen purkamisen aikataulu vaikuttaa aika hurjalta Laitksia tarvitaan edelleen, mutta laits ei le kenenkään kti Laitksissa n mningelmaisia asukkaita, jiden palveluja ei le yksinkertaista järjestää massa kunnassa (esim. mielenterveysngelmat vivat lla haasteellisia) Erityishulln laitsrakenteita tarvitaan turvallisuuden varmistamiseksi myös kaikkein vaikeimmin vammaisten turvallinen elämä pitää pystyä varmistamaan. Erityishultpiirin sisällä n kuitenkin ltava ymmärrys siitä, että ei lla lintukdssa vaan sa palveluketjua laitsrakenteita tulee kehittää! Onk tuetulla ja ympärivurkautisella palvelukdilla jtain era laitkseen? Erityishultpiirit kuntayhtymämutisina vat jäyheitä, samin sairaanhitpiirit, mutta kehitysvammahulln rakentaminen erityisalaksi muiden erityisaljen jukkn visi lla askel kehitysvammaisten aseman tasavertaistamiseksi Erityishultpiirimutisena kehitysvammaiset eristäytyvät helpsti muista vammaisista Sairaanhitpiirin yhteydessä timivat kehitysvammapalvelut vat esim. Kymen alueella lisänneet avhultpaintteisuutta, mikä n llut hyvä asia tisaalta sairaanhitpiirillä ei le llut valmiuksia tuttaa kehitysvammapalveluita Kunnissa n nipistetty mm. vammaisten palveluista (varsinkin pienissä kunnissa palvelut hidetaan jk yhdennettynä ssiaalityönä tai jku työntekijöistä man työnsä hessa) asiita jää rempalleen Kunta, jlla ei le tarjta maa palvelua, jutuu käyttämään luvuutta ja tekemään hakuammuntaa spivien palvelujen löytämiseksi Vaalijala viimeisenä ljenkrtena tarpeellinen, sieltä löytyy viimekädessä saaminen 11

12 Avpalvelut Pienessä kunnassa ei välttämättä le lainkaan palveluasumista vaan kaikki kunnan palveluasumista tarvitsevat asukkaat n sijitettu esim. Mikkeliin ihminen ei saa kkea turvattmuutta, tämä n tettava humin palveluja järjestettäessä Ihmisen tulisi saada apua mihin vurkauden aikaan tahansa turvallisuus Ovatk kunnat valmiita ttamaan laitksissa asuvia asukkaitaan kunnan palvelujen piiriin ktipalveluhenkilöstön lisääminen Pienissä kunnissa kehitysvammaiset iäkkäämpiä, haasteet tisenlaiset kuin suuremmissa kunnissa Enemmän tulisi keskittyä laitsrakennetta purettaessa avpalvelujen salta niihin, jtka eivät le lleet vielä laitksessa Laitksia supistetaan, mutta avpulta ei kehitetä samanaikaisesti Kdeista ei saa tehdä vankilita, neljän seinän sisältä n päästävä pis Tarvittaisiin asiakkaan timintakyvyn tukemista, ei pulesta tekemistä Judutaan kartittamaan tilanne myös esim. ikääntyvien vanhempien luna asuvien khdalla Päivätiminnan ja työtiminnan järjestäminen: vidaan määritellä esimerkiksi niin, että päivätiminta n niille, jtka eivät kykene työtimintaan, mutta missä raja kulkee, sitä vi miettiä Työtimintaa allergisille ja astmaatikille ei le riittävästi tarjlla Työ- ja päivätimintaa ei le kaikille asiakasryhmille (esim. nuret aikuiset, jille Kelalla tai TEtimistlla ei le etuuksia) Palvelujenkäyttäjien ja viranhaltijiden mielestä erityishulln laitsrakenteita tarvitaan turvallisuuden varmistamiseksi, vaikka laitsrakenteiden purkamista pidetäänkin tarpeellisena. Myös kaikkein vaikeimmin vammaisten turvallinen elämä pitää muutksista hulimatta pystyä varmistamaan. Palvelujenkäyttäjien mielestä ssiaali- ja terveyspuli tulisi yhdistää myös timinnallisesti eikä vain rganisaatikaaviissa, kska mnilla asiakkailla n sekä ssiaali- että terveyspalvelujen tarvetta. Muutttilanteissa viranhaltijat pitävät tärkeänä muutta harkitsevan henkilön ja vanhempien tuntemista ja vanhempien speutumista muuttn. Uuden asumisyksikön henkilökuntaan tutustumista välittömästi muuttpäätöksen jälkeen pidetään myös tärkeänä. Savn alueella n kettu ngelmia erityisesti tämän salta, kska vielä muutttilanteessakaan eivät kaikkien mnikansallisten palveluntuttajien hjaajat le lleet esittäytymässä vastuuasukkailleen. Laitksista muuttavien saattajat vat jutuneet hulehtimaan ensimmäisenä päivänä muuttajan ktiutumisesta uuteen asumisyksikköön. 3.4 Erityishulln palvelut - haasteita ja mahdllisuuksia yhteistiminta-alueella Selvityksen ten aikana n tutu esille useita näkemyksiä ja kannanttja, jtka kertvat erityishulln palvelujen suurista haasteista ja kehittämisen tarpeesta, mutta tisaalta myös niistä mahdllisuuksista, jita n esim. yhteistiminta-alueen myötä palvelujen tteuttamiselle. Haasteita aiheuttaa erityisesti palvelurakenteiden muuttuminen. 12

13 Haasteita ja kehittämistä vaativia asiita Erityishultpiiri-kuvit saattavat aiheuttaa haasteita yhteistimintakuviissa (esim. Sumenniemi kuuluu Etelä-Karjalan erityishultpiiriin) erityishultpiirin vaihdn phtiminen pienessä kunnassa (esim. Sumenniemi) tuntemus man kunnan ulkpulisista vammaisten erityispalveluista n heikmpaa Sumenniemeläisten työssäkäyntisuunta n Mikkeli, jnkin verran Savitaipale (35 km), Mikkelissä asiidaan (kulut vat Savitaipaleella yläaste ja luki, ammattikulu Mikkelissä) erikissairaanhidnpalvelut tulisi liittää kiinteästi seutusteen pienellä paikkakunnalla saattaa ssiaalihulln ja terveyskeskuksen yhteistyö pelata paremmin kuin suuressa kunnassa erityishultpiirimutisena kehitysvammaiset eristäytyvät helpsti muista vammaisista tarvitaan palvelukti, jssa n raskaampaa hita n valikitu prukkaa avhulln yksiköihin, Vaalijalassa n vaikein aines jäljellä. Tarvitaan vimakkaasti resursitua yksikköä. Ihmiset lisivat tulleet aikaisemmin j tänne, js lisi paikka llut. n jitakin autisteja, jtka käyvät kulua Vaalijalassa, tavite n, että kun tulee hyvin resursitu yksikkö, niin asiakkaat tulevat pis Vaalijalasta, vaatii tiettyä järjestelyä ja suunnitelmallisuutta siihen, ketkä vivat siirtyä avpalvelujen piiriin Mahdllisuuksia tarvitaan heispalveluja, päivätimintja pitää kehittää ja lisätä, lääkäripalveluja paikallisesti (terveyspalvelut ja psykiatrian palvelut), aina n tässä pientä haastetta, nämä n nstettu esille ja lähdetty asiille tekemään jtakin Vaalijalan kehitysvammapli Mikkelissä timii (esim. psyklgin timinta, saa keskusteluapua) Yhteistiminta-alueen tehtävä n lisätä yhteistyötä yli hallinnnaljen (ainastaan yksi hallinnnala ei vi hitaa vammaispalveluasiita) erikissairaanhidnpalvelut tulisi liittää kiinteästi seutusteen 13

14 4 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MERKITYS VAMMAISPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE JA TYÖNTEKIJÖILLE On arveltu, että yhteistiminta-alueen käynnistyminen palvelualueen laajentumisen myötä tulee lisäämään asiakkaiden liikkumisen tarvetta. Tisaalta katstaan, että se mahdllistaa paremmat palvelut. Yhteistiminta-alueen dtetaan säästävän hallintn menevää työaikaa, kska töitä vidaan keskittää. Tämän ansista yksittäisellä työntekijällä n enemmän resursseja paneutua asiakastyöhön. Ilmassa n myös pelkja ja uhkana pidetään sitä, että jtkut palvelut hunnevat erityisesti pienissä kunnissa. Yhtenäiset kriteerit ja käytännöt nähdään sekä asiakkaiden että rganisaatiiden eduksi. 4.1 Asiakaslähtöisyyden nnistumisen edellytyksiä yhteistiminta-alueella Haastatteluissa ja työpajissa n krstettu sitä, että asiakaslähtöisyyden perusta n siinä, että palvelunkäyttäjien asiat tarkastellaan kknaisvaltaisesti. Niitä ei saa hajttaa suurella yhteistiminta-alueella mnen eri tahn asiaksi katsmalla vain maan työhön liittyvää kapeaa siivua irrallaan asiakkaan tarvitsemasta palvelukknaisuudesta: Minua hirvittää, että mihinkä sitä jutuu salliseksi kun meillä n vahvuus se, että me pystytään pienessä kunnassa katsmaan ihmisten tilanne ja se asiakkaan kannalta järkevin ratkaisu eikä niinkään sitten sitä, että kuka sen maksaa. Yhteistiminta-alue vi tisaalta lla myös vahvuus kun asiita vidaan edistää useamman timijan yhteistyöllä. Esimerkiksi nurten khdalla tulisi palveluaukkja paikata yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Työntekijät katsvat, että asiakkaan khtaaminen arjessa tulee lemaan edelleenkin erittäin tärkeää. Haastatelluilla li sellainen tuntuma, että suhteessa asiakasmäärään useassa yhteistiminta-alueen pienessä kunnassa n pystytty tekemään enemmän ktikäyntejä. Jtta asiakkaat visivat edelleenkin saada yksilöllisiä ja tarpeensa mukaisia palveluita, n ktikäyntien jatkuttava. Ktna pitää avustaa ruuanlaitssa, astiiden pesussa, kdin pitää lla puhdas. Lääkkeen ant ei auta, js ei pysty liikkumaan. Kuntuttava timinta n sitä, että llaan läsnä ja tehdään yhdessä, eikä vain neuvta tai käsketä tekemään itse. Vaarana pidetään sitä, että palvelujen siirtyessä kauemmaksi esim. ikääntyvien vanhempien luna asuvien kehitysvammaisten palveluntarve humataan vasta myöhemmin. Lisäksi vaarana n sektrituminen (esim. vammaispalvelut). Tätä vidaan ehkäistä sillä, että n tiet lemassa levista kehitysvammaisista ja seurataan heidän tilannettaan, vaikka he eivät lisi palvelujen piirissä. Ehkäisevillä ktikäynneillä vidaan haastateltujen mukaan edistää ktna selviytymistä. Lisäksi tarvittaisiin avustajakeskus, mikä edesauttaisi myös ktihidn turvaamista (kaikista vaikeimmin vammaiset saisivat ktihita ja muut tulisivat autetuksi avustajan turvin). Yhteistiminta-alueella n tarpeen yhtenäistää palvelujen myöntämisen kriteerejä ja linjauksia, mutta seurauksena ei saisi lla asiakkaiden tasapäistäminen. Tasapäistämistä vidaan ehkäistä mm. yksilöllisellä suunnittelulla, mikä n entistäkin tärkeämpää jatkssa. Kriteerejä tulisi myös säännöllisin väliajin päivittää sekä phtia niitä yhdessä. Palveluseteliä ja muita palveluja kehitettäessä mukaan tulisi ttaa myös maiset ja phtia yhdessä esim. kriteereitä. Asiakkaiden tasavertaisuus tulee varmistaa alueellisilla sveltamishjeilla, jtka helpttavat mm. päätösten 14

15 tekemistä rajatapauksissa (esim. ssiaalihultlain ja vaikeavammaisuuden perusteella myönnettävät kuljetuspalvelut). Palveluhjauksen merkitys tulee lisääntymään yhteistiminta-alueen myötä. Lisäksi tiedttamiseen tulisi kiinnittää aiempaakin suurempaa humita. Työntekijöiden tulisi lla tavitettavissa ja vastaanttajista lisi tiedtettava esim. vammaisneuvstille. Timinnan sujuvuuden näkökulmasta lisi tärkeää, että kk yhteistiminta-alueella lisi käytössä samat tietjärjestelmät. Yhteistiminta-alue ja asiakaslähtöisyyden tteutuminen Vahvuudet Yhteistiminta-alueelta saatavilla mnipulisempaa, asiakkaan erityiskysymyksiä vastaavaa saamista kuin yhden kunnan alueelta Yhteiset työkäytännöt ja -menetelmät asiakkaille yhdenmukaiset palvelut Asiakkaiden tasa-arvisuus alueellisen ssiaali- ja terveystimen yhteisten kriteerien avulla (esim. timeentultuen myöntämisperusteet laadittu) Asiakkaan ikeuksia parantavien lakien tuntemus löytyy isäntäkunnasta myös harvinaisten palvelutarpeiden ja päätösten salta Heikkudet Tällä hetkellä erilaisia, epätasa-arvisia käytänteitä eri kunnissa (käytänteitä llaan yhtenäistämässä) Pienissä tuttajakunnissa ei le selkeää työnjaka henkilöstön vähäisyyden takia tämä vi hankalittaa vastuuta asiakkaan asiista Mnta kunnallista palveluntuttajaa Henkilöstö ei le saman työnantajan palveluksessa sijaisuudet eri kuntien välillä vaikea järjestää asiakas ei saa palveluaan ikea-aikaisesti pienissä kunnissa, kska suuret työnantajat vat haluttavampia Js palvelut viedään kauas, sa ihmisistä ei lähde niitä sieltä hakemaan Kuntuttava työte ei le mahdllinen suuressa kunnassa vammaisten ktihidssa, kska ktihidn sisältö n tarkasti määritelty esim. asiakkaan kanssa ei vi laittaa rukaa yhdessä, vaan ruka pitää ttaa ateriapalvelusta, js asiakas ei pysty itse laittamaan Mahdllisuudet Uhat Yhteistiminta-alue vi tuda justavuutta palveluihin Hyvä puli n, että yhdenvertaistaa ja tasapulistaa palveluja Byrkratia tu mukanaan myös turvaa pienemmissä kunnissa timinta ei aina välttämättä lainmukaista, tisaalta pienissä kylissä ja kunnissa n hyviä käytäntöjä, jtka tulisi kyetä säilyttämään Palvelut saattavat parantua kun tehdään tasalaatuista Pienessä kunnassa päätökset ja palvelut saadaan tteutettua lainmukaisemmin, asiakkaat saattavat mm. saada jtain palveluja, mitä eivät ennen le saaneet Köyhtyvätkö palvelut tai heikentyykö palvelujen laatu? Pelkna n, että tasapäistäessä palvelut heikentyvät 15

16 Yhteistiminta-alueen palveluissa mietityttää syrjäseutujen ihmisten asema, kska palvelut keskittyvät helpsti suurimpiin keskuksiin. Pelkna n, että pienemmissä kunnissa asuvat jäävät hunninglle, yhteistiminta-alue hunntaa palveluja. Js palvelut siirtyvät kauemmaksi, kuinka tteutuu laatu ja asiakkaan etu, pelka massaan hukkumisesta Ne henkilöt, jtka tarvitsevat avustajaa, vat seutusten alittaessa haasteellisessa tilanteessa Uhkana päätöksensaantiajan pidentyminen Hävittääkö seudullisuus yksilöllisyyttä Työntekijäresurssit kuinka kiire saadaan pysymään rganisaatin sisällä siten, että se ei välity asiakkaalle, asiakaslähtöisyyden varmistaminen Mahdllinen mielenterveysasiakkaiden ja kehitysvammaisten asiakkaiden laittaminen samaan asumisyksikköön aiheuttaisi haasteita ja vaikeita tilanteita tisten asiakkaiden turvallisuudelle 4.2 Yhteistiminta-alueen valmistelu henkilöstön näkökulmasta Kkemus siitä, tunteek saaneensa tieta yhteistiminta-alueen suunnittelusta vaikuttaa liittyvän siihen, miten tarpeellisena ja pikaisena lisi saatava tiet masta asemasta uudessa rganisaatissa ja muutksen vaikutuksesta man työn sisältöön: Ei saa yksityiskhtaista tieta siitä, mitä maan työhön vaikuttaa, dttavalla kannalla, miten selvitään. Useat työntekijät kkevat lleensa melk pimennssa siitä, miten yhteistiminta-alueen valmistelua n tehty ja kuinka valmistelu etenee. Eri kunnissa työntekijöiden mukaan ttaminen kattavasti valmistelutyöhön n ernnut tisistaan. Jtkut työntekijöistä kkevat lleensa tiedtusvälineiden varassa. Valmistelutyötä n seurattu Maini-yhteistiminta-alueen kehittämisestä lähtien. Jhtajat vat kyllä pitäneet palavereja mm. timisthenkilökunnalle ja ssiaalityöntekijöille. Asiaa n perusteltu sillä, että valmistelutyö n aina niin epävarmaa, ettei lpputulsta vi kskaan tietää, ennen kuin kunnat vat tehneet päätöksensä. Siten tiedtuskin n sisällöltään vaihtehtjen puntarintia. Onkin kettu, että n vaikeaa mennä tekemään pitkälle meneviä jhtpäätöksiä ja vaikeaa mudstaa maa mielipidettä spivimmasta vaihtehdsta, kska dtettavissa levista hyödyistä ja haitista ei vi tietää ennen kuin niitä n nähty käytännössä. Kuitenkin useat dttavat uteliaina, mutta man työtehtävän muuttumista le vielä mietitty. Työntekijät kkevat, että palvelurakennemuutkset työllistävät eniten asiakastyötä tekeviä ja muutksia tulisi sen vuksi tehdä harkiten. Myös esimiestaslla nähdään, että uusissa asiissa phja, peruskalli, pitää saada sellaiseksi, että kaikki ymmärtävät, mistä n kyse, ja jtta kaikki vat situtuneita. Työhyvinvinti tulee varmistaa, jtta muuttuneessa tilanteessa jaksetaan tehdä töitä. Avimuus ketaan työhyvinvintia edesauttavaksi tekijäksi ja aikaa tulisi antaa käytäntöjen yhtenäistämiseen. Tarvittaisiin myös kiertävä kuluttaja, jka lisi tukena uusissa saamishaasteissa sekä varmistamassa timintatapjen yhtenäisyyden tteutumista. 16

17 Yhteistiminta-alueen tarkastelua henkilöstön työn kannalta Vahvuudet Vammaispalveluissa yhteistyö n llut runsasta, kska useat yhteistiminta-alueen kunnista vat j usean vuden ajan staneet palvelut Mikkelin vammaispalveluyksiköltä. Mikkelin vammaispalveluissa n valmisteltu harvin tarvittavat päätökset. Työntekijän työn helpttuminen kllega-tuen ansista. Yhteistiminta-alue vi helpttaa esim. sijaisten järjestymistä. Työntekijöillä ja esimiehillä n yhteinen näkemys siitä, että muutkset kannattaa tehdä harkiten yhdessä kehittäen, jtta kaikki ehtivät arkityön lmassa situtua muutksiin. Perhetyöntekijät siirretty vammaispalveluyksikön työntekijöiksi. Mahdllisuudet - jhtpäätöksiä: Heikkudet Tiedtus valmistelusta kettu puutteelliseksi. Kettu, että n ltu melk pimennssa siitä, miten valmistelua tehdään ja kuinka se etenee. Työntekijöillä llut kkemus, ettei pysty eikä anneta mahdllisuutta ttaa saa suunnitteluun tai vaikuttaa muuten valmisteluun. Jhdn käsityksen mukaan n tiedtettu paljn. Seutuste-valmistelua tehty ylemmällä taslla, työntekijät jääneet syrjään, seutustesta jäänyt hajanainen kuva. Palvelujen muuttuminen työnkuvien muuttuminen, työntekijöiden speutuminen Tarvitaan paljn tieta, mitä tarkittaa käytännössä, myös keskeneräisistä asiista tiedttaminen, tilanteen tasalla pitäminen, työntekijöiden mielipiteiden kysyminen valmisteluvaiheessa, suunnitteluun sallistuminen Oman työn kehittäminen ja työskentelyn suuntaminen n vaikeaa, kska ssiaalityön kenttätieta n annettu liian vähän. Uhat ja pelt Tai Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen Vammaisyksikön perustaminen hallinnllisena yksikkönä henkilöstö lisi saman rganisaatin työntekijöitä yhteistyö, yhteistyökäytänteet ja sijaisjärjestelyt helpsti tteutettavissa Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimen Vammaisyksikön perustaminen timinnallisena yksikkönä Etelä-Savn pienissä kunnissa n pitkällistä yhdennetyn ja asiakaslähtöisen ssiaalityön saamista. Etelä-Savn muiden kuntien (esim. Juva ja Puumala) liittyminen Mikkelin seudun ssiaali- ja terveystimeen pienten kuntien työntekijöiden kehittämien hyvien käytäntöjen levittäminen helpttuu Työyhteisöstä tulisi saada tukea (tuetaan tinen tista ja tinen vi lla esim. tdistamassa mitä puhutaan, vaikeissa tilanteissa tukea) Työntekijöiden epävarmuus masta asemastaan uudessa rganisaatissa ei uskalleta ttaa kantaa man työn kehittämiseen Tutustuminen ja vurpuheluun pääseminen uusien asiakkaiden kanssa haasteena, kska isäntäkunnalta vammaispalveluita stavien pienten kuntien asiakkaat vivat lla sin vieraita työntekijälle Epävarmuus ei tiedetä kuinka tulisi valmistautua Palvelurakennemuutkset työllistävät eniten asiakastyötä tekeviä, muutksia tulisi tehdä harkiten Työntekijät eivät tunne tisen kunnan rakenteita eikä palveluita (ste-alueella tulee runsaasti uusia yhteistyökumppaneita) Huli työmäärän kasvamisesta Palvelujen keskittäminen hankalittaa asiakkaiden asiiden hitamista (ts. hankalittaa työntekijän työtä, kska asiakkaan asiiden hitaminen ei le enää niin sujuvaa) Työntekijöillä pelka, että jutuu liikkumaan kk yhteistiminta-alueella tuuraamassa 17

18 5 HYVÄT KÄYTÄNNÖT Haastatteluissa hyviä ja timivia käytäntöjä tarkasteltiin lähes pikkeuksetta suhteessa kunnan kkn. Pienen kunnan vahvuudet vat haastateltujen mukaan mm. sujuvissa timintatavissa, jissa ei vahdita tarkasti man hallintkunnan rajja vaan vidaan justavasti räätälöidä palvelut. Suurissa kunnissa taas timivien käytäntöjen taustalla vat suuret asiakasmäärät, jllin saamista ja tieta palveluista kertyy enemmän ja mm. päätösten tek n npeampaa. Yhteistiminta-alueen palveluja suunniteltaessa lisi erittäin tärkeää phtia, kuinka nämä hyviksi havaitut timintatavat saataisiin säilymään kuinka pienet kunnat visivat hyötyä suurempien kuntien vahvuuksista ja kuinka tisaalta suuremmat kunnat visivat ttaa pikseen pienemmän kunnan asiakaskeskeisestä palvelujen suunnittelusta ja järjestämisestä. Samalla n kuitenkin hyvä muistaa, että pienen kunnan hyvät käytännöt eivät timi välttämättä suuressa kunnassa ja päinvastin. Tisaalta jidenkin hyviksi havaittujen timintatapjen sisi säilyvän. Alla levassa ensimmäisessä taulukssa n hyviä käytäntöjä kuvattu kunnan kkn peilaten sekä tisessa kerrttu teemittain haastateltujen yleisesti havaitsemia asiakaslähtöisten, hyvien ja sujuvien timintatapjen edellytyksiä sekä timintatapa-ehdtuksia. Hyviä käytäntöjä pienissä ja suurissa kunnissa Pieni kunta Tunnetaan kaikki asiakkaat asiakkaat tietävät, missä asiassa ketäkin lähestytään Kk kylä hulehtii vammaisista asukkaistaan (erityisesti kehitysvammaisista) Työntekijät tuntevat tisensa ja tistensa työnkuvat ja pystyvät lemaan tarvittaessa lisäresurssina (saattaa tisaalta lla työntekijälle rankkaa) Tiettyä palvelua tarvitsevia asiakkaita saattaa lla esim. yksi vudessa prsessi vie paljn aikaa, kska ei synny rutiinia Hallinnnrajat ylittävä yhteistyö arkipäivää, helppa saada ihmiset klle yhteisen pöydän ääreen, jllin asiihin vidaan tarttua npeasti Timinta inhimillisempää ja asiakaslähtöisempää, katstaan enemmän asiakkaan tarvetta, ei sektriajattelua Suuri kunta Suuremmat asiakasvlyymit, jllin palvelujen myöntämisen prsessi timii sujuvammin ajan säästäminen ja yksilöllisyys (esim. asunnnmuutstyöt) Vidaan tarjta pienemmille kunnille ammattitaita ja kkemusta sekä erityissaamista Timitaan missa pterissa ja yhteistyö n haasteellista Saatetaan käyttää paljn aikaa rähinöintiin ja mien rahjen vartiintiin Justavuus n arkipäivää mm. sen vuksi, että eri taht tuntevat tisensa Asiakkaat tunnetaan hyvin, samin heidän ssiaaliset verkstnsa, mistä n hyötyä asiakkaan 18

19 kanssa tehtävässä yhteistyössä vidaan keksiä hjekirjan ulkpulelta palveluja ja tehdä svelluksia mittatilaustyönä Rhkeita ratkaisuja, jissa palvelua vidaan staa, mikäli näyttää siltä, että tulisi muuten hyvin kalliiksi tuttaa eikä lisi asiakkaan kannalta paras ratkaisu Ei vahdita kvin tarkkaan, minkä sektrin pussista rahat tetaan (esim. ktihidn pulella ei katsta, nk kysymyksessä vammainen vai vanhus) Pääsääntöisesti hulehditaan, että asiakkaat hjautuvat palveluihin svitusti Hyviä käytäntöjä teemittain On tärkeää, että yhteistyö terveydenhulln ja esim. mielenterveyspalveluiden kanssa timii (lääkärin n tunnettava asiakkaat, stlääkärit eivät tunne taustja) Yhdistetty ssiaali- ja terveystimi edellytyksenä timivalle yhteistyölle Ssiaali- ja terveydenhulln välinen yhteistyö Js vammaispalvelujen ssiaalityöntekijä lisi säännöllisesti (esim. puli päivää viikssa) fyysisesti läsnä terveyskeskuksessa, hän tulisi tutuksi työyhteisössä yhteistyön sujuvituminen ja helpttuminen, mm. lausuntjen saaminen paikan päällä (helpttaisi myös asiakkaiden hjautumista) Ktiutuspalaverit käydään kattavasti timintakykyä ja kuntutusta läpi ja ssiaalityöntekijällä n mahdllisuus esittää kysymyksiä erityislääkäreille ja nähdä asiakkaat ja maiset, mikä helpttaa mm. ktikäyntien spimista Eri hallinnnalilla visi lla yhteisiä työntekijöitä Aluepalaverit, jissa yhteistyökumppanit klla Hallinnnaljen välinen yhteistyö Yhteistyö kulutimen kanssa kuluavustajat siirtyvät vammaisten ppilaiden mukana hitamaan heitä iltapäiväksi (mlempien tahjen ei le kannattavaa palkata erillisiä avustajia ja lisi lapsen kannalta hyvä js hänellä n päivän aikana kulun ja hidn pulella sama avustaja) Vajaakuntisten työtiminnan ja pitkäaikaistyöttömien kuntuttavan työtiminnan tteuttaminen yhdistettynä sisältö tulee rakentaa asiakkaan kiinnstuksen ja valmiuksien phjalta 19

20 Verkstmaiset palvelut, työnjak kuntien kesken Kuntien välinen yhteistyö yhteistimintaalueella Vammaispalvelujen seudullinen rganisituminen, hyvien käytäntöjen levittäminen ja vastuutuksen löytäminen vammaispalvelujen vetämiseen Seudullinen vammaispalveluyksikkö, jsta jalkaudutaan tarvittaessa takaa mm. samanlaiset päätökset Timintakeskuksessa yhdessä asiakkaiden kanssa laaditut kuvaukset vat apuna esim. työharjittelujaksilla, helpttaa perehtymistä Tiedn ja asiantuntijiden tulisi liikkua Arjen sujuvia timintatapja Kuljetuspalveluaut Työtiminnassa levien jalkautuminen työkeskuksen ulkpulelle (räätälöidyt työt) Asiakkaiden tapaaminen kasvtusten ja ktikäynti helpttaa päätösten takana seismista Kuunteleminen ja kmmunikinti tärkeää Asiakkaan ja työntekijän vurvaikutus Osaamisen jakaminen Ktikäynnit tärkeitä kertvat enemmän kuin virastssa käynti ja ssiaalityöntekijän n helpmpi liikkua kuin vammaisen ihmisen Asiakkaiden tunteminen tärkeää ssiaalityössä, ei saa etääntyä liian kauaksi Palvelusuunnitelmaan tulee kirjata, minkä palvelun piiriin asiakasta n hjattu tai mistä palveluista kerrttu tai keskusteltu asiakkaan kanssa Jkaisessa kunnassa n tdennäköisesti jkin hyvin timiva palvelu, jnka salta vidaan jakaa saamista muille kunnille (esim. työtiminta) Kuntien työntekijöiden välinen yhteinen työnhjaus (esim. tietty ammattiryhmä) Asuntlahjaajien päivät tms. Työntekijöiden jaksaminen Työntekijöiden yhteinen phdinta työn sujuvittamiseksi (esim. yhteinen saamisen kehittäminen, mm. lääkepin surittaminen) Säännölliset työyhteisöpalaverit Työntekijän tulee saada tehdä sitä työtä, jhn hänet n palkattu eikä sijaistaa jatkuvasti muita Työntekijät tarvitsevat vertaistukea (arjen työ, asiakkaiden hjaaminen, ratkaisujen ikeellisuus, 20

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Kuntakohtaiset palvelut

Kuntakohtaiset palvelut Liite 4 Kuntakhtaiset palvelut Kuntakhtaiset palvelut Ktiin annettavat palvelut Ikäihmisten ktna selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja ktiin. Ktiin annettavia palveluita n ktihit, ktihidn

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Uutta vahvistusta palveluhjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakashjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Vukk Lehtimäki, päällikkö vs. Hämeenlinnan Ikäihmisten asiakashjausyksikkö

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa? Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista

Lisätiedot

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu 2012 Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

3) Kehitetään omaishoidontukea

3) Kehitetään omaishoidontukea IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta

Lisätiedot

A ryhmä. Ryhmä 1. 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensuojelun työssä / millainen lastensuojelun työn tulisi olla vuonna 2023

A ryhmä. Ryhmä 1. 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensuojelun työssä / millainen lastensuojelun työn tulisi olla vuonna 2023 A ryhmä Ryhmä 1 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensujelun työssä / millainen lastensujelun työn tulisi lla vunna 2023 peruspalveluja enemmän ktiin tehtävää työtä lisää vanhempien kanssa enemmän työskentelyä

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Työ-ja elinkeinministeriön järjestämässä työpajassa Lahden Sibelius-tallla 6.6.12 käsiteltiin ikärakennemuutksen vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta sekä ikärakennemuutksen

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET SUONENJOEN KAUPUNGISSA 1.10.2014 ALKAEN 1. YLEISTÄ

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET SUONENJOEN KAUPUNGISSA 1.10.2014 ALKAEN 1. YLEISTÄ SUONENJOEN KAUPUNKI VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET SUONENJOEN KAUPUNGISSA 1.10.2014 ALKAEN 1. YLEISTÄ Kuljetuspalveluja myönnetään hakemuksesta sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle,

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Tutustumme Kokoomukseen

Tutustumme Kokoomukseen Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy

Lisätiedot

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6) JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika t 23.2.2012 kl 18.00 20.00 Paikka Kultalakin päiväkti, Keltinmäentie 11 Läsnä Brwne Laura Jääskeläinen Sisk Kutvnen-Lappi

Lisätiedot

Omaisyhteistyö -kohtaamisia muutostilanteissa

Omaisyhteistyö -kohtaamisia muutostilanteissa Omaisyhteistyö -khtaamisia muutstilanteissa Omaisyhteistyön seminaari 30.1. 2013 Jensuu Järj. Jensuunseudun Omaishitajat ja Läheiset ry 1 Omaisyhteistyö Omaisilla, läheisillä keskeinen asema läheisensä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

Perheystävällisyys-henkilöstökysely

Perheystävällisyys-henkilöstökysely Perheystävällinen työpaikka -hjelman tteutusvaiheen henkilöstökysely Dkumenttiphja Väestöliitt Lunns 19.11.2015 Perheystävällisyys-henkilöstökysely Useissa vastauksissa käytössä 5-prtainen asteikk (1 =

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksenteossa

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ihmisiin khdistuvien vaikutusten arviinti kunnallisessa päätöksentessa Esimerkkinä Espn ssiaali- ja terveystimi Erityissuunnittelija Elina Savla IVA timinnan hjauksen kknaisuudessa Perinteisesti arviinti

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki OrSi yhdistää hyvät ideat ja tteuttajat Organisaatiidenvälinen sidsryhmäviestintä Algplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki Hyvät ideat ja tteuttajat khtaavat tisensa Intranet/extranet vi sisältää

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Hyvinvointitoimiala 11.1.2011 Liite Kuntoutumispalvelut/ Vammaispalvelut. Dnro 542-2013

Hyvinvointitoimiala 11.1.2011 Liite Kuntoutumispalvelut/ Vammaispalvelut. Dnro 542-2013 Hyvinvintitimiala 11.1.2011 Liite Kuntutumispalvelut/ Vammaispalvelut Dnr 542-2013 Timintasuunnitelma kehitysvammaisten palvelujen tteuttamiseksi 2013 1/19 Sisällysluettel Jhdant... 2 1. Kehitysvammaiset

Lisätiedot