Yhteenvetoa vuoden 2007 oppimisympäristöjen kehittämishankkeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenvetoa vuoden 2007 oppimisympäristöjen kehittämishankkeista"

Transkriptio

1 Yhteenvetoa vuoden 2007 oppimisympäristöjen kehittämishankkeista Sisältö 1. Johdanto Kulttuuri- ja lähiympäristö Fyysinen oppimisympäristö Taideaineet ja musiikkiteknologia Verkko-opetus Yhteisöllisyys, vertaistuki ja verkostoituminen Koulun toimintakulttuuri LIITE 1: Kulttuuriopetuksen avoimet oppimisympäristöt LIITE 2: Kuopion kulttuuripolku LIITE 3: Taloista kaupunki -oppimisympäristö LIITE 4: Oppilaiden TVT-vertaistuen organisoiminen peruskouluissa ja lukioissa LIITE 5: Perusopetuksen opetussuunnitelman luokan tavoitteet ja sisällöt aihekokonaisuuksien oppipajoina LIITE 6: Koe oppimisympäristönä LIITE 7: Yhteenvedossa mukana olevat hankkeet

2 1. Johdanto Yhteenvedon tarkoituksena on tarkastella ja koota yhteen vuoden 2007 perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen oppimisympäristöhankkeiden tuloksia ja tuotoksia. Yhteenvedossa on mukana yhteensä 54 loppuraporttia. Raportin liitteenä (liite 7) on lista hankkeista, joiden tuloksia tässä raportissa käsitellään. Hankkeiden tulokset on jaettu kuuteen kategoriaan, jotka ovat 1) Kulttuuri- ja lähiympäristö, 2) Fyysinen oppimisympäristö, 3) Taideaineet ja musiikkiteknologia, 4) Verkko-opetus, 5) Yhteisöllisyys, verkostoituminen ja vertaistuki ja 6) Koulun toimintakulttuuri. Muutamien oppimisympäristöhankkeiden tarkemmat kuvaukset on koottu raportin liitteeksi. 2. Kulttuuri- ja lähiympäristö Kulttuuri- ja lähiympäristöä hyödyntävien hankkeiden tarkoituksena oli monipuolistaa ja laajentaa oppimista siirtämällä opetusta luokkahuoneen ulkopuolelle kulttuuriympäristöön, kaupunkiympäristöön ja lähiluontoon. Hankkeissa tarjotaan oppilaille kokemuksia ja elämyksiä, joihin perinteinen luokkahuoneessa tapahtuva opetus ei anna mahdollisuuksia. Lisäksi pyrittiin luomaan erilaisia malleja siitä, miten kulttuuri- ja lähiympäristöä voidaan hyödyntää opetuksessa. Kulttuuri- ja lähiympäristöä kehittäviä hankkeita on yhteensä kymmenen. Kulttuuriopetus Kulttuuriympäristöä hyödyntävien hankkeiden tavoitteena oli siirtää opetusta kulttuuriympäristöön kuten museoihin, teattereihin, konsertteihin ja taidenäyttelyihin. Kulttuuritarjontaan tutustumisen lisäksi oppilaita haluttiin aktivoida kulttuuripalvelujen käyttämiseen. Hankkeissa toteutettu kulttuuriopetus elävöitti ja monipuolisti opetusta. Oppilaiden osallistuminen kulttuuritapahtumiin lisääntyi. Raahen kaupungin peruskouluissa laadittiin kulttuuriopetussuunnitelma (Liite 1), joka otetaan lukuvuonna kaikkien kaupungin peruskoulujen käyttöön. Kuopion peruskouluissa laadittu kulttuuripolkumalli on kirjattu kaupungin opetussuunnitelman liitteeksi. Kulttuuripolku (Liite 2) sisältää kullekin luokka-asteelle suunnitellut polut, joissa oppilaat pääsevät tutustumaan kulttuuriin osa-alueisiin kuten taiteeseen, teatteriin ja musiikkiin. Turun kaupungin yläkouluissa kehitettiin malli, jonka avulla opettajat voivat hyödyntää opetuksessa paikallisia kulttuurintarjoajia. Malli sisältää kulttuuripihoja eli kulttuurin eri alojen opetuspaketteja, joiden aiheet vaihtelevat aina merimieskäsityöstä ihmisoikeuksiin. Kulttuuripihojen toteuttajat eli kulttuurintarjoajat saavat opetuspaketin järjestämisestä palkkaa tarjoten samalla osaamistaan oppilaitoksille. 2

3 Kuva 1. Oppilaat musiikkipolulla Kuopion Kulttuuripolku - hankkeessa. (Kuvaaja: Vicente Serra) Lähiluonto Lähiluontoa hyödyntävien hankkeiden tavoitteena oli siirtää opetusta luokkahuoneen ulkopuolelle lähiluontoon. Opetuksen toteuttamisella lähiluonnossa pyrittiin syventämään oppilaiden ymmärrystä luonnosta, maaseudusta ja maataloudesta sekä tukemaan koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Hankkeissa oppimisympäristöä laajennettiin koulun ulkopuolelle muun muassa luontoon, maatilalle ja pihaympäristöön. Oppimisessa hyödynnettiin itse kokeilemista, tutustumista, tutkimista ja havainnointia. Vanhan Vaasan koulussa opetusta siirrettiin Alkulan tilalle ja sen ympäristöön. Alkulan tilalle oppilaat ovat muun muassa istuttaneet kukkasipuleita, valokuvanneet kasveja, askarrelleet risueläimiä, viettäneet talviluontoviikkoa, seikkailuviikkoa ja taideviikkoa sekä tutustuneet kotieläimiin, hyönteisiin ja mehiläisiin. Kuva 2. Oppilaat tutustumassa kotieläimiin Alkulan tilalla 3

4 Kaupunkiympäristö Kaupunkiympäristöä hyödyntävissä hankkeissa tavoitteena oli oppia havainnoimaan ympäristöä, lisätä kaupunkimaisen ja rakennetun ympäristön arvostusta sekä edistää kotiseutuhistorian tuntemusta. Tampereen peruskouluissa kehitettiin välineitä arkkitehtuurikasvatuksen ja kaupunkiympäristön ottamiseksi mukaan opetukseen. Verkkoon luotiin oppimisympäristö (liite 3), joka toimii kaikille avoimena palveluna sisältäen havaintotietokannan, työpajoja ja malleja oppimistilanteisiin. Kaupunkiympäristöä käsittelevissä hankkeissa hyödynnettiin myös teknologiaa. Esimerkiksi Naantalin alakouluille luotiin lähiluontopolku mobiilisuunnistusratana, jonka Naantalin lukiolaiset laativat mobiilisuunnistuksen atkkurssilla. Myös Naantalin kaupungin historiaan oppilaat tutustuivat suunnistusradan avulla. Porkkalan lukion kaupunkiekologisessa tutkimuksessa hyödynnettiin muun muassa pönttökameroita ja gps-laitteita. Kuva 3. Oppilaat tekevät havaintoja kaupunkiympäristöstä "Taloista kaupunki" -hankkeessa Kuva 4. Havainnot syötetään havaintotietokantaan 4

5 Yhteenveto tuloksista Opetusta siirrettiin luokkahuoneen ulkopuolelle lähiluontoon, piha- ja kaupunkiympäristöön ja kulttuurilaitoksiin. Opetusta toteutettiin esimerkiksi maatilalla ja kulttuurilaitoksissa kuten museoissa, teattereissa ja konserteissa. Uudet oppimisympäristöt elävöittivät ja monipuolistivat opetusta ja oppimista. Itse tekeminen, tutkiminen ja havainnointi muuttivat oppilaan roolia aktiivisemmaksi. Kulttuuriopetussuunnitelma (Liite 1) Kulttuuripolkumallissa oppilaat tutustuvat kulttuurin eri osa-alueisiin kullekin luokka-asteelle suunnitelluilla poluilla. Lisätietoa Kulttuuripolusta liitteenä (Liite 2) ja verkossa 1. Kulttuuripihamallissa peruskoulun yläluokkalaiset tutustuvat kulttuurin eri aloihin työpajojen ja toiminnallisten opetuspakettien avulla. Kulttuuripihat on koottu verkkoon. 2 Rakennetun ympäristön havainnointiin perustettiin verkko-oppimisympäristö. Lisätietoa liitteenä (Liite 3) ja verkossa 3. Kertomuksia, kokemuksia ja valokuvia Alkulan tilan ja lähiluonnon hyödyntämisestä opetuksessa koottiin verkkoon Fyysinen oppimisympäristö Fyysisen oppimisympäristöjen kehittämisen hankkeissa on pyritty kehittämään koulurakennuksia, tiloja ja pihaympäristöä siten, että ne tarjoavat motivoivan ympäristön tai uusia menetelmiä ja välineitä opetukseen ja oppimiseen. Tilojen, välineiden ja pihaympäristön kehittämisellä on haluttua muuttaa ympäristöä viihtyisämmäksi sekä tukea ja tehostaa oppimista. Fyysistä oppimisympäristöä kehittäviä hankkeita on yhteensä viisi. Koulun tilojen ja pihaympäristön kehittäminen Koulun tiloja ja pihaympäristöä kehittävien hankkeiden tavoitteina oli kehittää koulun tiloja oppimista tukeviksi sekä luoda kouluympäristöstä viihtyisämpi ja tervettä sekä turvallista kasvua tukeva toimintaympäristö. Kaarinan kaupungin peruskouluissa kehitettiin yhteistyössä oppilaiden, vanhempien ja opettajien kanssa koulun pihaympäristöä. Pihaliikuntaa edistettiin rakentamalla esimerkiksi sählykaukalo, leikkimökkejä ja frisbeegolf-rata. Pihaympäristön kehittämisen seurauksena alueelle kohdistuva ilkivalta hävisi lähes kokonaan. Oppimisympäristöä laajennettiin koulun piha- ja lähiympäristöön. Esimerkiksi pihalle tehtyä kasvimaata käytetään kotitaloustunneilla. 1 Kulttuuripolku: 2 Kulttuuripihat: 3 Taloista kaupunki -verkkoympäristö: 4 Iloiten Alkulaan -sivusto: 5

6 Oppilaiden tervettä ja turvallista toimintaympäristöä tuettiin Kaanaan koulussa luomalla läksyparkki, lisäämällä kerhotoimintaa ja rakentamalla lähiliikuntapaikka. Läksyparkissa oppilaat voivat tehdä unohdettuja tai apua tarvitsevia läksyjä. Läksyparkin hyötynä on, että tekemättömät läksyt eivät hidasta oppituntien kulkua, mutta oppilas saa silti tukea läksyjen teossa ja oppii ymmärtämään niiden tekemisen tärkeyden. Iisalmen kaupungin Juhani Ahon koulussa luotiin peruskorjauksen suunnittelumalli, jossa koulusta tehdään terveellinen, turvallinen ja opiskeluun motivoiva ympäristö. Keskeistä peruskorjauksen suunnittelumallissa ovat avoimet oppimis- ja verkkoympäristöt sekä muunneltavat ja monikäyttöiset luokka- ja työtilat. Konkretisointivälineet opetuksen tukena Konkretisointivälineitä kehittävien hankkeiden tavoitteina oli kehittää välineitä, joilla oppilaat voivat konkreettisen toiminnan tai havainnollistamisen avulla oppia esimerkiksi matematiikkaa ja fysiikkaa. Rovaniemen Steinerkoulussa pihaleikkeihin luotiin välineitä, joissa oppilas voi leikin lomassa oppia fysiikkaa. Koulun pihalle rakennetut leikkitelineet houkuttelivat lapsia toimimaan ja leikkimään. Telineet soveltuvat erilaisten ilmiöiden havainnollistamiseen, joten niitä on käytetty myös apuna opetuksessa. Espoon Eestinkallion koulussa kehitettiin ja tehostettiin matematiikan opetusta konkretisointivälineiden avulla. Matematiikan luokan konkretisointivälineet lisäsivät oppilaiden innostusta oppia sekä opettajien innostusta opettaa. Välineistä hyötyivät sekä heikot että vahvat oppilaat. Yhteenveto tuloksista Pihaympäristön kehittäminen yhteistyössä oppilaiden, opettajien, vanhempien ja kunnan eri toimijoiden kanssa lisäsi pihaympäristön viihtyvyyttä, käytettävyyttä ja turvallisuutta. Oppimisympäristö laajeni luokkahuoneesta koulun pihaympäristöön. Tuotettiin peruskorjauksen suunnittelumalli, jossa koulun fyysinen ympäristö muutetaan uutta oppimiskäsitystä vastaavaksi toiminnalliseksi ympäristöksi. 5 Konkretisointi- ja havainnollistamisvälineet lisäävät oppilaiden innostusta oppia. Ne soveltuvat sekä heikoille että lahjakkaille oppilaille. 5 Peruskorjauksen suunnittelumalli: paristohanke_vanhasta_uutta_-_peruskorjauksen_suunnittelumalli.iw3 6

7 4. Taideaineet ja musiikkiteknologia Taideaineisiin ja musiikkiteknologiaan painottuvissa hankkeissa oppimisympäristöjä kehitettiin hyödyntämällä teknologiaa ja yhteistyöverkostoja sekä luomalla verkkoon idea- ja materiaalipankkeja. Taideaineiden ja musiikkiteknologian hankkeita on yhteensä viisi. Hankkeissa pyrittiin monipuolistamaan ja elävöittämään taideaineiden kuten käsityön, musiikin ja kuvataiteen opetusta. Musiikkiteknologia Vaasan Kuula-opistossa luotiin musiikkiteknologialuokka, joka on mahdollistanut musiikin monipuolisen opetuksen. Luokkaa on käytetty teorian, nuotinnuksen, äänentallentamisen, äänenkäsittelyn ja harmoniaopin opetuksessa. Musiikkiteknologialuokka mahdollistaa myös musiikin tallentamisen. Kuvataiteen opetus Kuvataidetta kehittävien hankkeiden tavoitteena oli muun muassa luoda virtuaalinäyttely ja syventää taitetietouden opetusta lapsille mieleisellä tavalla. Tammelan koulussa kuvataiteen opetusta kehitettiin luomalla verkkoon kuvataidetöiden pankki. Ohjeita ja valokuvia sisältävä materiaalipankki toimii verkkonäyttelynä sekä ideapankkina opettajille ja muille kuvaamataiteesta kiinnostuneille. Espoon kuvataidekoulussa oppilaille tarjottiin kuvataiteenopetusta taidenuuskinnan avulla, joka toteutettiin museoyhteistyössä EMMAn kanssa. Oppilaat vierailivat EMMAn näyttelyssä, jonka jälkeen he työskentelivät kuvataidekoulun tiloissa. Taidenuuskinta koettiin tavallista museokäyntiä antoisammaksi ja elämyksellisemmäksi. Kuva 5. Espoon Kuvataidekoulun oppilaat taidenuuskinnan parissa 7

8 Käsityön opetus Käsityötä kehittävien hankkeiden tavoitteena oli ottaa opetukseen mukaan käsityöalojen yrittäjiä sekä parantaa lukiokäsityön laatua ja saatavuutta. Raahen kaupungin peruskouluissa käsityön opetusta monipuolistettiin tehden yhteistyötä alueen käsityöläisten, taiteilijoiden ja alan oppilaitosten kanssa. Kaarilan lukiossa kehitettiin lukioikäisten käsityötä ja luotiin seutukunnallinen käsityökurssitarjotin. Hankkeen myötä entistä useammalla lukiolaisella on mahdollisuus suorittaa käsityön kursseja ja käsityön lukiodiplomi. Vuonna 2007 käsityön lukiodiplomin suorittamisen aloitti viisi opiskelijaa kahdesta oppilaitoksesta. Seuraavana vuonna lukiodiplomin suorittamisen aloitti 20 opiskelijaa yhteensä kahdeksasta eri oppilaitoksesta. Oppilaitosten välisen yhteistyön seurauksena käsityökursseja tai käsityön lukiodiplomin voi suorittaa, vaikka omassa lukiossa ei olisikaan kursseja tarjolla. Yhteenveto tuloksista Käsityön opetusta monipuolistettiin ja kehitettiin tekemällä yhteistyötä mm. käsityöläisten ja taiteilijoiden kanssa sekä parantamalla lukiokäsityön saatavuutta. Seutukunnallisen lukiokäsityön kurssitarjottimen seurauksesta käsityökursseja ja käsityön lukiodiplomia voi suorittaa entistä useampi lukiolainen. Verkkoon luotiin kuvataidetöidenpankki, joka toimii sekä ideapankkina että virtuaalinäyttelynä. 6 Musiikkiteknologialuokan myötä musiikin opetus monipuolistui. Luokassa opetetaan mm. teoriaa, nuotinnusta, äänentallentamista, äänenkäsittelyä ja harmoniaoppia. 5. Verkko-opetus Verkko-opetusta painottavissa hankkeissa kehitettiin muun muassa etäopetusta sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Etäopetusta ja verkkokursseja kehittävien hankkeiden tavoitteena oli laajentaa opetustarjontaa ja parantaa opetuksen saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja harvinaisten aineiden kohdalla. Teknologiaa ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät hankkeet pyrkivät lisäämään tietotekniikan ja teknologian käyttöä osana opetusta. Lisäksi haluttiin edistää opettajien osaamista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Verkko-opetusta kehittäviä hankkeita on yhteensä 16. Etäopetus ja opetustallenteet Etäopetukseen painottuvissa hankkeissa opetuksen saatavuutta ja opetustarjontaa kehitettiin muun muassa videoiden ja videoneuvottelujen avulla. Opiskelijat olivat kiinnostuneita uusista välineistä ja kokivat ne positiivisiksi. 6 Kuvataidetöiden pankki: 8

9 Vantaan Sotungin lukiossa lähiopetusta videoitiin ja videoklipit siirrettiin verkkoon. Varkauden lukiossa opettajat tekivät opetustallenteita (MP3-tiedostoja), jotka elävöittivät opetusta ja tarjosivat mahdollisuuden osallistua opetukseen silloinkin, kun osallistuminen oppitunneille estyy. Opetustallenteita hyödynnettiin sekä verkko- että lähiopetuksessa. ISOverstaan virtuaaliluokka -hankkeessa oppilaat pitivät videotallenteiden hyvinä puolina niiden joustavuutta ja mahdollisuutta kertaamiseen. Poissaolon sattuessa oppilaat eivät jää opetuksessa jälkeen, vaan voivat videotallenteiden avulla osallistua opetukseen. Kokkolan lukioissa etäopiskelun välineenä käytettiin Adobe Connect Pro -ohjelmaa. Videoneuvottelutekniikan käyttö teki mahdolliseksi esimerkiksi harvinaisten kielten opetuksen myös sellaisissa kouluissa, joissa opetusta ei oppilaiden vähäisen määrän vuoksi muuten järjestettäisi. Videoneuvottelujen avulla oppilaitokset voivat järjestää yhteisiä etäopiskelukursseja. Tekniikka sopii siis käytettäväksi erityisesti harvinaisten lukioaineiden ja -kurssien opetuksessa. Etäopiskelun avulla opetuksen piiriin on saatu myös suomea toisena kielenä opiskelevat, jotka muuten olisivat jääneet paitsi oman tasoisesta äidinkielen opetuksesta. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Tieto- ja viestintätekniikkaa painottavissa hankkeissa kokeiltiin sosiaalisen median, robottien, nettikarttapohjan ja muiden teknologioiden käyttöä opetuksessa. Hankkeissa luotiin myös uutta verkkomateriaalia muun muassa juutalaisaineisiin ja maahanmuuttajaoppilaille. Lisäksi kehitettiin opettajien osaamista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyen. Tahkonpolun koulussa opetuksessa hyödynnettiin verkkoa ja verkkomateriaaleja. Hankkeessa todettiin, että verkko-opetus antaa hyvän mahdollisuuden niin lahjakkaille oppilaille kuin sellaisille, joilla oppiminen perinteisessä ympäristössä ei suju. Verkko-opetuksen käytön yleistyminen lisäsi oppilaiden tietämystä ja vahvisti itsetuntoa. Myös sosiaalista mediaa hyödyntävässä Second Study -hankkeessa oppimistulokset paranivat. 64 prosenttia opettajista piti oppimistuloksia aikaisempaa parempina, ja myös opiskelijat kokivat myönteisesti oppimisen uusilla työvälineillä. Opetuksessa käytettiin erilaisia sosiaalisen median työkaluja kuten blogeja, Second Lifea ja FaceBookia. Ne loivat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen ja etäopiskelutehtävien suorittamiseen. Oriveden yhteiskoulussa luotiin verkkoon matematiikan opiskelua tukeva oppimisympäristö, joka on tarkoitettu peruskoulun ylempien luokkien oppilaille. Oppimisympäristössä oppilas voi harjoitella matematiikan taitoja joko itsenäisesti tai johdetusti. Ylöjärven lukiossa opetuksessa kokeiltiin moninäyttötekniikkaa, jonka todettiin olevan yksinkertainen mutta monipuolinen väline. Moninäyttötekniikassa työpöytä laajennetaan usealle näytölle. Opiskelijat voivat osallistua esitysten muokkaamiseen omilta päätelaitteiltaan, eikä opettajan tarvitse olla kiinni taulussa tai valkokankaassa. Esitystä voidaan kommentoida ja muokata reaaliajassa kaikilta päätelaitteilta. Kokemusten perusteella moninäyttötekniikka on tehokas mutta edullinen tapa monipuolistaa ja helpottaa opetusta sekä opiskelua. Se myös lisää opetuksen vuorovaikutteisuutta. Sanssin koulussa luotiin oppimisympäristö, jossa opetusta toteutettiin tietokoneilla ohjelmoitavilla legoroboteilla. Oppilaat rakensivat oman robotin ja ohjelmoivat sen toimimaan halutulla tavalla. Robottiopetus kehitti ongelmanratkaisutaitoja, sosiaalisia taitoja sekä matemaattisia, fysikaalisia ja tiedonkäsittelytaitoja. Oppilaiden robottitietoisuus laajeni ja he pääsivät myös tutustumaan oikeaan teollisuusrobottiin. 9

10 Kallahden peruskoulussa otettiin käyttöön nettikarttapohja, jolla alakoulun oppilaat tutustuivat lähialueeseen. Hankkeessa todettiin, että jo alakoulun oppilailla on riittävät taidot käyttää interaktiivisia karttaohjelmia. Nettikartan käyttöönoton seurauksena oppilaiden kartanluku- ja tietotekniset taidot parantuivat. Myös liikunnan opetusta kehitettiin teknologian ja tieto- ja viestintätekniikan avulla. Yhteistyössä muiden liikunnan opetusta kehittävien hankkeiden kanssa laadittiin Edu.fi sivustolle Teknologia liikunnanopetuksessa osio, johon koottiin tietoa muun muassa laitehankinnoista, teknologisten apuvälineiden ominaisuuksista ja teknologian käyttömahdollisuuksista liikunnassa. Yhteenveto tuloksista Sekä lähi- että etäopetuksessa hyödynnettiin opetustallenteita ja videoneuvotteluja. Oppilaat voivat käyttää opetustallenteita esimerkiksi kertaamiseen tai poissaolon sattuessa opetukseen osallistumiseen. Opetuksessa hyödynnettiin sosiaalista mediaa, robotteja, nettikarttaa sekä muuta tieto- ja viestintätekniikkaa. Joissakin hankkeissa uudet menetelmät paransivat opiskelumotivaatiota ja oppimistuloksia sekä lisäsivät opettajien ja opiskelijoiden tietoteknistä osaamista. Moninäyttötekniikka todettiin edulliseksi ja tehokkaaksi tavaksi monipuolistaa opetusta sekä lisätä opetuksen vuorovaikutteisuutta. Verkkoon koottiin videoita moninäyttötekniikan käytöstä opetuksessa. 7 Verkkoon luotiin mm. nettikarttapohja 8, matemaattisen ajattelun oppimisympäristö 9, verkkoopetuksen portaali WerkkoWellamo 10, verkko-oppimateriaalia maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen 11 ja tietoa teknologian ja tieto- ja viestintätekniikan käytöstä liikunnan opetuksessa Moninäyttötekniikka: 8 Nettikarttapohja: 9 Matemaattisen ajattelun oppimisympäristö: 10 WerkkoWellamo: 11 Verkkomateriaalia maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen: 12 Teknologia ja TVT liikunnan opetuksessa: 10

11 6. Yhteisöllisyys, vertaistuki ja verkostoituminen Verkostoitumista, yhteisöllisyyttä ja vertaistukea korostavissa hankkeissa pyrittiin kehittämään uusia toimintamalleja yhteistyössä toisten oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilaitosten kanssa. Tavoitteena oli muun muassa luoda yhteistyöverkostoja, lisätä yhteisöllisyyttä ja toteuttaa vertaistyöskentelyä. Hankkeita on yhteensä yhdeksän. Yhteistoiminnallisuus ja oppilaitosten välinen yhteistyö Yhteistoiminnallisuutta ja yhteistyötä painottavissa hankkeissa pyrittiin saamaan oppilaat toimimaan verkostomaisesti ja lisäämään koulujen välistä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Kankaanpään yhteislyseon ja ammattiopiston tiloihin rakennettiin info-tv -järjestelmä, jonka avulla oppilaitosten välinen tiedotus saatiin näkymään molemmissa oppilaitoksissa. Slämärit -hankkeessa oppilaiden yhteistyötä edistettiin ryhmissä laadittavien ja esitettävien runojen avulla. Lappeenrannan Lönnrotin koulukeskuksessa yhteistyötä peruskoulun ja lukion välillä edistettiin toteuttamalla liikunnanohjauskurssi, jonka lukiolaiset pitävät peruskoululaisille. Kurssilla lukiolaiset pääsevät käytännössä kokeilemaan, minkälaista on toimia lasten ja nuorten kanssa ja miten heille voi järjestää liikunnallista toimintaa. Alakoululaiset saivat kurssilta virikkeitä liikkumiseen ja pääsivät kokeilemaan eri lajeja. Lisäksi alakoululaiset tutustuivat samassa pihapiirissä oleviin lukiolaisiin. Opiskelijat olivat kurssista innostuneita ja sitoutuivat toimintaan. Liikunnanohjauskurssi liitettiin koulun opetussuunnitelmaan ja sen voivat valita myös muut Lappeenrannan lukioiden oppilaat. Hankkeiden eräänä tavoitteena oli luoda yhteistyöverkostoja oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi Jyväskylän lukioissa yhteistyö toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa lisääntyi. Yliopistoyhteistyön myötä lukio pääsi osallistumaan ajankohtaisiin tutkimuksiin. Oppilaitosten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa puolestaan toteutettiin opiskelijavaihtoa. Pietarissa oleva yrittäjäyhteistyökumppani innosti opiskelijoita venäjän kielen opiskeluun. Mikkelin kaupungin kouluissa pyrittiin luomaan yhteistoimintamalli, jossa oppilaat, opettajat ja vanhemmat toteuttavat yhtenäisen peruskoulun ideaa. Yhteistoimintamallia kehitettiin seminaarien, koulutusten ja vanhempainiltojen avulla. Oppilaitoksessa otettiin käyttöön uudenlaisia toimintatapoja ja työviihtyvyys sekä oppilaiden hyvinvointi lisääntyivät hankkeen aikana. Koululle muodostettiin hankkeessa yhteiset pelisäännöt, mikä lisäsi yhtenäisyyttä. Lisäksi jokainen koulu laati oppimisympäristösuunnitelman. Hankkeessa todettiin, että yhtenäiskoulu lisää oppilaiden hyvinvointia ja vähentää syrjäytymistä. Oppilaiden ja opettajien vertaistuki Vertaistukea kehittävien hankkeiden tavoitteena oli kehittää vertaistyöskentelyä, jossa osaamista ja tietoa sekä ideoita ja vinkkejä jaetaan toisille. Oppilaiden vertaistukea kehitettiin Vantaan kaupungin peruskouluissa ja lukioissa, jossa luotiin vertaistukimalli. Mallissa oppilaat jakavat tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää osaamistaan muille oppilaille ja opettajille pitämällä muun muassa ohjaus- ja tukitunteja. Lisätietoa mallista liitteenä (Liite 4). Opettajien vertaistyöskentelyä kehitettiin Kotkan lukioissa. 11

12 Keskeisessä asemassa ovat ideoiden ja vinkkien jakaminen. Hankkeessa luotiin valtakunnallinen Vinkkiverkko -verkosto, jossa on muun muassa opettajien vertaiskeskustelua liittyen tietotekniikan opetuskäyttöön ja pedagogiseen kehittämistyöhön. Yhteenveto tuloksista Yhteistyö muiden oppilaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa lisääntyi. Lukion ja alakoulun yhteistyössä toteutettiin liikunnanohjauskurssi, jonka lukiolaiset pitävät alakoululaisille. Yhtenäiskoulun todettiin lisäävän oppilaiden hyvinvointia ja vähentävän syrjäytymistä. Osaamista ja tietoa sekä ideoita ja vinkkejä jaettiin vertaistukimallin ja valtakunnallisen Vinkkiverkon kautta. 13 Slämärit-verkkolehteen koottiin mm. kokemuksia slämäreistä ja slämärit-ohjeita Koulun toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuria kehittävien hankkeiden tavoitteena oli muuttaa tai kehittää koulun toimintakulttuuria kuten opiskelu- ja opetuskulttuuria, ajattelu- ja toimintamalleja tai oppimisprosessia. Lisäksi joissakin hankkeissa kehitettiin opetuskulttuuria tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lisäämällä. Tietoja viestintätekniikkaan keskittyvien hankkeiden tuloksia on käsitelty luvussa viisi. Koulun toimintakulttuuria kehittäviä hankkeita on yhteensä kahdeksan. Ajattelutapojen kehittäminen Koulun ajattelutapoja kehitettiin Rantakylän koulussa, jossa järjestettiin ajattelutaitojen kehittämistunteja ja Vihdin Kuoppanummen koulukeskuksessa, jossa oppijoita, huoltajia sekä muita yhteistyötahoja ohjattiin kohti yhteistä kasvatusajattelua. Keskeisiä näkökulmia uudessa ajattelussa ovat oppimaan oppiminen, tiedon hankinnan ja hallinnan taidot sekä elämänhallinnan taidot. Ajattelutavan näkökulmia avattiin teemakuukausien avulla. Teemakuukausiin liittyvä aineisto, esimerkiksi toiminnalliset tehtävät, testit ja vuorovaikutteinen materiaali, koottiin kansioihin. Teemakuukausina ovat olleet muun muassa aistit ja oppiminen, rentoutuminen ja aivojumppa, tunnetaidot ja minäkuvat ja oppimisen strategiat. Teemakuukausien seurauksesta oppilaan asema muuttui opetuksen kohteesta itsenäiseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. 13 Vinkkiverkko: 14 Slämärit verkkolehti: 12

13 Opiskelu- ja opetuskulttuurin kehittäminen Opetus- ja oppimiskulttuuria kehitettiin Kokkolan peruskouluissa. Tavoitteena oli luoda oppimiskulttuuri, jossa korostuvat oppimaan oppiminen, oppija- ja yhteisökeskeisyys sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen. Hankkeessa opettajat osallistuivat koulutukseen, jossa heille syntyi pedagoginen ideologia siitä, miten opetusta voidaan tarkastella laajemmasta oppimisympäristönäkökulmasta. Koulutuksessa mukana olleet opettajat kehittivät koulujensa toimintakulttuuria näkyvästi. Nakkilan yhteiskoulussa toiminta- ja opetustapoja kehitettiin muun muassa toteuttamalla opetusta oppipajoissa. Oppiaineita kytkettiin toisiinsa ja opetus muuttui käytännönläheisemmäksi. Oppilaat kokivat oppipajoissa opiskelun motivoivammaksi. Myös oppiminen parantuu, sillä oppilaat hahmottavat paremmin asioiden syy- ja seuraussuhteita sekä kokonaisuuksia. Lisää oppipajatyöskentelystä liitteenä (Liite 5). Tampereen peruskouluissa kehitettiin Opetet-malli, jossa lisätään koulujen ja yritysten kumppanuutta sekä ajanmukaistetaan opettajien tietoja työelämästä. Mallissa opettaja hankkii itseään kiinnostavan Tet-paikan, josta on hyötyä esimerkiksi opetuksen ja oppimisympäristön kehittämisessä. Opetet kestää 2-5 työpäivää, jonka jälkeen opettaja laatii Tet-jaksosta raportin. Opetet-toiminta liitettiin Tampereen kaupungin perusopetuksen täydennyskoulutussuunnitelmaan. Länsi-Suomen läänin aikuislukioissa kehitettiin erilaisia koemuotoja ja arviointikäytänteitä. Hankkeessa kokeiltiin esimerkiksi verkkokokeita, ryhmäkokeita ja jälkikokeita sekä vertaisarviointia, itsearviointia ja suullista arviointia. Pyrkimyksenä oli löytää jokaiselle oppilaalle sopivin koemuoto. Muistitietoon perustuvien kokeiden sijaan siirryttiin koemuotoihin, jotka ohjaavat ajattelemaan ja painottavat tiedon sisäistämistä ja soveltamista. Lisää hankkeen tuloksista liitteenä (Liite 6). Yhteenveto tuloksista Ajattelutapojen kehittämistä toteutettiin teemakuukausien avulla. Oppiminen alettiin nähdä prosessina, johon jokainen voi itse vaikuttaa. Oppilasta ei nähdä pelkästään opetuksen kohteena. Oppimiskulttuurin kehittämisen ja oppipajatyöskentelyn myötä opetus muuttui käytännönläheisemmäksi ja motivoivammaksi. Poppipaja-sivustolle koottiin ideoita ja malleja oppipajojen toteuttamisen tueksi. 15 Koemuotoja ja arviointikäytänteitä monipuolistettiin. Perinteisen muistitietoon perustuvan kokeen merkitys väheni. Verkkokokeen todettiin vähentävän koepelkoa. Opettajan työelämätietoisuuden lisäämiseen kehitettiin Opetet-malli, jossa opettaja hakeutuu 2-5 päivän pituiselle Opetet-jaksolle. Lisätietoa mallista löytyy verkosta Toponetti-sivustolta Poppipaja: 16 Toponetti: 13

14 LIITE 1: Kulttuuriopetuksen avoimet oppimisympäristöt Raahen kaupungin peruskouluissa laadittiin kulttuuriopetussuunnitelma (KUOPS), joka otetaan käyttöön kaupungin peruskouluissa lukuvuonna KUOPS on tarkoitettu varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Raahen kulttuuriopetussuunnitelmassa painotetaan paikallista kulttuuria. Sitä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai muunneltuna koulun omien painostusten mukaan. Kulttuuriopetussuunnitelman sisältö on jaettu kulttuurin tuntemiseen, vastaanottamiseen, kuluttamiseen ja tuottamiseen. Seuraavaan taulukkoon on tiivistetty Raahen kulttuuriopetussuunnitelman pääsisältö. Kulttuurin tunteminen 1. Kulttuuriperintö raahelaisuus esihistoria vanhat ammatit arkielämä perinneruoka 2. Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö puistot kulkureitit hautausmaat kirkot torit 3. Teatteri ja elokuva raahelainen teatteri ja elokuva larppaus pedagoginen draama 4. Käden taidot raahelainen käsityö ja käsityöntaitajat perinteiset käsityötavat 5. Musiikki raahelaisen musiikin historiaa ja nykypäivää musiikkialan toimijat kansallinen musiikkiperintö musiikkiteknologia 6. Sanataide kirjallisuus sanoitukset murre sarjakuvat 7. Media sanomalehti radio uudet mediat 8. Visuaaliset taiteet kuvataide veistotaide valokuvaus taidegrafiikka sarjakuva 9. Tanssi ja liikunta piiri- ja pihaleikit Esimerkkejä kulttuurin vastaanottamisesta, kuluttamisesta ja tuottamisesta kävelykierros, arkkitehdin vierailu, tutustuminen rakennuskohteeseen kuvataidetyöt, valokuvaus ennen ja nyt vierailu esim. teatterissa ja elokuvissa elokuvan, näytelmän tai musiikin tekeminen käsityönäyttelyt ja käsityöläisten vierailut näyttelyiden rakentaminen, perinnekäsityöläispäivät, käsityökilpailun järjestäminen, koulun lahjaesineen suunnittelu vierailut konserteissa, kansantanssit, musiikkikirjastoon tutustuminen koulun oman konsertit lukuviikko, lukudiplomit, mielikirjapäivä, kirjailijoiden vierailut runoteoksen tekeminen, runoväittely, kilpailut kirjoittaminen sanomalehteen, haastatteluharjoitus, oma lehti tai radioohjelma sanoma- tai aikakauslehtiviikko, toimittajan vierailu, mediakriittisyys taidenäyttelyvierailut, taidenäyttelijöiden työhön tutustuminen, kuvaviestintä oppilastöiden näyttely, ympäristötaidepäivä, kuvataidekilpailut tanssitapahtuma, liikuntaseikkailu, urheilukilpailut urheiluseurat Edellä oleva taulukko ei sisällä kaikkea Raahen kulttuuriopetuksen sisältöä. Kulttuuriopetussuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja julkaisemaan verkossa. 14

15 LIITE 2: Kuopion kulttuuripolku Kuopion kulttuuripolku -hankkeen tavoitteena oli liittää kulttuuritarjontaa opetukseen ja aktivoida oppilaita käyttämään kulttuuripalveluja. Oppilaille haluttiin taata tasavertaiset mahdollisuudet tutustua kulttuuripalveluihin. Järjestetyillä vierailuilla kulttuurilaitoksiin peruskoululaiset pääsevät tutustumaan kulttuurin eri muotoihin ja tarjontaan. Samalla vierailut tarjoavat oppilaille iloa ja elämyksiä. Opettajia kulttuuripolkumalli auttaa kulttuurikasvatuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hankkeessa kehitettiin kulttuuripolkumalli, joka muodostuu lukuvuosittain toteutuvista poluista, joissa oppilaat pääsevät tutustumaan johonkin kulttuuriin alueeseen. Kaikille poluille luotiin hankkeessa oppimateriaalit. Seuraavaan taulukkoon on tiivistetty kulttuuripolkumallin sisällöt luokka-asteen mukaan. Luokka Polku Sisältö 1 Kirjastopolku Kirjastoon tutustuminen 2 Taidepolku Taidemuseossa tai -näyttelyssä vieraileminen 3 Museopolku Museoon tutustuminen 4 Mediapolku Vierailu valokuvakeskuksessa ja elokuvissa 5 Ympäristöpolku Lähiympäristöön tutustuminen 6 Tanssipolku Tanssin ammattilaisten työskentelyn seuraaminen, tanssiminen ammattilaisen opastuksella ja tanssipelin pelaaminen 7 Musiikkipolku Kaupunginorkesterin harjoitusten tai konsertin seuraaminen 8 Teatteripolku Kaupunginteatterin harjoituksissa tai esityksessä vieraileminen ja teatteriilmaisun harjoitusten tekeminen 9 K9-kortti Oppilaat käyttävät kulttuuripalveluja omatoimisesti käyttäen K9-kulttuurikorttia. Kuopion kulttuuripolkua on toteutettu yhteistyössä kaupungin kulttuurilaitosten kanssa ja polkuihin liittyvät vierailut kohdistuvat muun muassa Kuopion kaupunginteatteriin, kaupungin kirjastoon ja Kuopion taidemuseoon. Kulttuuripolku on kirjattu liitteeksi kaupunkikohtaiseen opetussuunnitelmaan. Polkuihin liittyvät materiaalit löytyvät verkosta ja toimintamallia voi kopioida muihin kouluihin. Opettajien käsikirja: 15

16 LIITE 3: Taloista kaupunki -oppimisympäristö Tampereen kaupungin peruskouluissa toteutetun Taloista kaupunki -hankkeen tavoitteena oli lisätä rakennettuun kaupunkiympäristöön kohdistuvaa tietoisuutta ja opettaa oppilaita havainnoimaan kaupunkiympäristöä. Hankkeessa kehiteltiin opettajille välineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat ottaa arkkitehtuurikasvatuksen ja kaupunkiympäristön osaksi opetusta. Verkkosivuille luotiin oppimisympäristö, joka on kaikkien hyödynnettävissä. Sivuilla on muun muassa käyttö- ja sovellusohjeita, oheisaineistoa sekä tehtävä- ja oppimistilannemalleja. Interaktiiviseen havaintoyhteisöön voi tallentaa omia havaintoja sekä vertailla ja tutkia muiden tekemiä havaintoja. Tarkoituksena on, että oppilaat tekevät kaupunkiympäristöstä havaintoja, jotka kirjataan ja kootaan yhteiseen tietokantaan. Havaintokäynneillä oppilaat voivat käyttää havaintolomaketta, jotka ovat tulostettavissa verkkosivuilta. Oppilaat voivat myös piirtää havaintojaan. Myöhemmin luokassa havaintopaikat sijoitetaan kartalle. Kaupunkiympäristön havainnoiminen sopii esimerkiksi historian, kuvataiteen, matematiikan, äidinkielen, luonnontiedon tai käsityön oppitunneille. Verkko-oppimisympäristö: 16

17 LIITE 4: Oppilaiden TVT-vertaistuen organisoiminen peruskouluissa ja lukioissa Hankkeen tavoitteena oli luoda vertaistukimalli, jossa oppilaat jakavat osaamistaan toisilleen. Hankkeessa hyödynnettiin oppilaiden teknologiaan liittyvää osaamista ja tietoutta muiden oppilaiden ja koko oppilaitoksen tukena. Varsinkin lukiolaisilla huomattiin olevan valtava määrä teknologiaan liittyvää osaamista, josta muut oppilaat ja myös opettajat voivat hyötyä vertaistuen kautta. Opettajat saivat oppilailta ideoita esimerkiksi siitä, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää opetuksessa. Vertaistukitoiminta käytännössä Vertaistukimallissa tukioppilaat pitävät muille opiskelijoille ohjaustunteja sekä järjestävät päivystys- ja tukivuoroja. Ohjaustunteja järjestetään esimerkiksi syksyisin uusille opiskelijoille. Tunneilla käydään läpi muun muassa Fronterin ja muiden koulussa käytettävien ohjelmien käyttöä. Tämä säästää opettajien aikaa. Vertaistukioppilaat voivat myös pitää päivystys- ja tukivuoroja, jolloin muut opiskelijat voivat esittää heille kysymyksiä. Vertaistukioppilaille on järjestettävä vuosittain koulutus ja perehdytys toimintaa. Lukiolaisille vertaistukioppilaana toimimisesta voidaan antaa kurssisuoritus. Vertaistuen hyödyt Vertaistukitoiminnasta hyötyvät sekä oppilaat että opettajat. Opettajilta säästyy aikaa ja he saavat oppilailta ideoita tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyen. Vertaistukitoiminta lisää oppilaiden aktiivisuutta ja osallisuutta koulun arkipäivän toiminnassa ja tietoteknisissä asioissa. Lisäksi oppilaat oppivat ottamaan vastuuta muiden opiskelijoiden tukemisesta ja ohjauksesta. Oppilaiden kynnys lähestyä tuttua tukioppilasta on matala eli tietoteknistä apua ja neuvoa on helposti saatavilla. Oppilaat saavat myös mahdollisuuden suunnitella ja ideoida tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Vertaistukioppilaat olivat innostuneita ja sitoutuivat toimintaan. 17

18 LIITE 5: Perusopetuksen opetussuunnitelman luokan tavoitteet ja sisällöt aihekokonaisuuksien oppipajoina Nakkilan yhteiskoulussa toteutetun hankkeen tavoitteena oli kehittää perusopetuksen opetussuunnitelmaa siten, että oppiaineita verkotetaan toisiinsa, toteutetaan oppipajoissa ja kytketään käytännönläheisempään opiskeluun. Hankkeessa opetusta toteutettiin oppipajatyöskentelyn avulla. Oppipajojen järjestäminen 1) Jokainen opettaja valitsee yhden kussakin jaksossa toteutettavan aihekokonaisuuden. Aihekokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi ihmisenä kasvaminen, ihminen ja teknologia, viestintä ja mediataidot, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tai turvallisuus ja liikenne. 2) Opettaja suunnittelee yhteistyössä muiden opettajien ja yhteistyötahojen kanssa aihekokonaisuuteen sopivan toiminnallisen työpajan. Myös oppilaat voivat olla mukana suunnittelemassa aihetta ja työtapoja. Ideoita oppipajojen toteuttamiseen on koottu verkkoon Poppipaja -sivustolle. 3) Teemapäivänä oppilaan kiertelevät ja osallistuvat oppipajoihin. Oppilaat voivat myös pitää omaa pajaa sekä kiertelemällä hankkia tietoa muista pajoista. Oppipajatyöskentelyn hyödyt Oppipajatyöskentely on toiminnallista, kokemuksellista ja yhteisöllistä. Hankkeessa havaittiin, että oppipajat tekevät opiskelusta motivoivampaa lisäten samalla työhyvinvointia. Oppilas saa opetusta monin erilaisin tavoin, jolloin mahdollisimman moni onnistuu oppimisessa. Oppilaiden oppiminen parantuu, sillä he hahmottavat paremmin asioiden syy- ja seuraussuhteita ja kokonaisuuksia. Poppipaja: 18

19 LIITE 6: Koe oppimisympäristönä Hankkeen tavoitteena oli kehittää koemuotoja, jotka muistitiedon sijaan painottavat ajattelua ja tiedon hallintaa. Hankkeessa pyrittiin löytämään jokaiselle oppilaalle sopiva koemuoto. Oppiaineissa kokeiltiin erilaisia koemuotoja ja arviointikäytänteitä. Loppukokeen merkitys on vähentynyt ja arviointia on toteutettu muun muassa itsearvioinnin, vertaisarvioinnin, ryhmäarvioinnin ja suullisen arvioinnin avulla. Koekammo Lukiokursseissa on useimmiten loppukoe, mikä voi aiheuttaa joillekin opiskelijoille stressiä. Aikuislukiolaisille (N=501) ja päivälukiolaisille (N=301) tehdyn kyselyn perusteella noin neljäsosa opiskelijoista piti koetilannetta pelottavana. Yli 90 prosenttia oli kuitenkin sitä mieltä, että kokeita tarvitaan. Aikuislukiolaisista 86 prosenttia ja päivälukiolaisista 74 prosenttia kokivat, että kokeesta on mahdollisuus oppia. Joidenkin koemuotojen, esimerkiksi verkkokokeen, todettiin vähentävän koepelkoa. Kokeeseen valmistautuminen Kokeeseen valmistautumista voidaan perinteisen pänttäämisen sijaan toteuttaa esimerkiksi niin, että opiskelijat laativat ryhmässä koekysymyksiä ja niihin oikeita vastauksia. Opiskelijoiden mukaan koetehtäviä tekemällä oppii paljon. Opiskelijoilla on usein tapana tehdä koekysymyksistä liian vaikeita, joten myös opettajan ohjausta tarvitaan. Myös kokeessa voi olla tehtävä, jossa opiskelija joutuu itse tekemään kysymyksen ja vastaamaan siihen. Monipuoliset koemuodot Kotitentti vähensi opiskelijoiden stressiä, sillä sen voi tehdä rauhassa tutussa ympäristössä. Lunttilappukokeessa saa käyttää apuna käsin kirjoitettua lunttilappua, joka voi olla joko opiskelijan tai opettajan tekemä. Lunttilappu vähensi koepelkoa ja kokeeseen valmistautuminen aloitettiin aikaisemmin. Lunttilappukokeen arviointi voi perustua esimerkiksi opiskelijan kykyyn tehdä tai käyttää lunttia. Ryhmäkoe voi tapahtua verkossa tai luokassa. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten suhtaudutaan niin sanottuihin vapaamatkustajiin. Suullinen koe voi olla joko haastattelu ja keskustelu. Se voidaan toteuttaa luokassa tai verkossa esimerkiksi Skypen avulla. Suullinen koe on hyvä vaihtoehto joillekin maahanmuuttajaoppilaille tai oppimis- ja lukihäiriöstä kärsiville, joille kirjallinen koe aiheuttaa stressiä. Jälkikokeessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus esimerkiksi tehdä jokin kokeen osa-alue uudestaan. Opettaja voi myös kysyä opiskelijalta suullisesti täydennystä tai selvennystä koevastaukseen. Jälkikoe on vähentänyt koepelkoa. Lähteet Koe oppimisympäristönä. Länsi-Suomen läänin aikuislukioiden raportti koekäytänteiden kehittämisestä lukiossa II. toim. Eija Vihervaara 19

20 LIITE 7: Yhteenvedossa mukana olevat hankkeet Kulttuuri- ja lähiympäristö Hankkeen nimi Iloiten Alkulaan lähiluonto osaksi koulun toimintaa Kulttuuriopetuksen avoimet oppimisympäristöt Kulttuuripolun laajennus/kulttuuripihat Kuopion kulttuuripolku Käy, koe, kokeile - luonnontiedon laajenevat oppimisympäristöt alakouluissa Mustio oppimisympäristönä Naantalin keskiaikaa etsimässä Taloista kaupunki- oppimisympäristö Varpusesta valkoposkihanheen kaupunkiekologinen tutkimus Yhdessä toimivampi ympäristö YTY Koulutuksen järjestäjä Vaasan kaupunki Raahen kaupunki Turun kaupunki Kuopion kulttuuripalvelukeskus Naantalin kaupunki Raaseporin kaupunki Naantalin kaupunki Tampereen kaupunki Kirkkonummen kunta Varkauden kaupunki Fyysinen oppimisympäristö Hankkeen nimi Fysiikka ja fysiikka Kaanaan kylätalo Konkretisoivan ja toiminnallisen oppimisympäristön kehittäminen uuden opetussuunnitelman mukaisesti KOPY-Kaarinan oppimisympäristöjen kehittämishanke Vanhasta Uutta -oppimisympäristöhanke Koulutuksen järjestäjä Rovaniemen seudun Steinerkouluyhdistys Raision kaupunki Espoon kaupunki Kaarinan kaupunki Iisalmen kaupunki Taideaineet ja musiikkiteknologia Hankkeen nimi Käsityö/luovat alat avoimeksi oppimisympäristöksi Lukioikäisten käsityö Musiikkiteknologian opetus Taidenuuskijat What to do Koulutuksen järjestäjä Raahen kaupunki Tampereen lukiotoimi Vaasan kaupunki Espoon kaupunki Tampereen kaupunki Verkko-opetus Hankkeen nimi ISOverstaan virtuaaliluokka Joensuu Way - oppimista kansainvälisessä verkossa kestävän kehityksen kautta Juutalainen virtuaalikoulu ja oppimisympäristö Koulun oma ympäristö nettikartalle Liikunnan opetuksen kehittäminen teknologian ja tieto- ja viestintäteknologian avulla Lähiopetukset ja oppimisaihiot videona verkkoon Koulutuksen järjestäjä Kuopion kaupunki Joensuun koulutuspalvelukeskus Helsingin juutalainen seurakunta Helsingin kaupunki Jyväskylän kaupunki, Euran kunta, Enonkosken kunta, Espoon kaupunki Vantaan kaupunki 20

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Kulttuurin rooli uuden Valtakunnallisen Opetussuunnitelman perusteissa Kulttuurinen osaaminen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011

Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011 Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011 Turun VIRTA-hanke V I R T U A A L I S E T A L U E R E S U R S S I T Turun VIRTA-hanke Oppimisympäristöhanke Toiminta-aika 2008-2012 Rahoittajina

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

ETÄKOULU KULKURI OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA

ETÄKOULU KULKURI OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA ETÄKOULU KULKURI OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA Sisältö 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä... 3 2 Arvot... 3 3 Opetettavat aineet... 5 4 Yhteistyötahot... 6 5 Toiminta- ja oppimisympäristö... 7 5.1 Kokonaisuus

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 18.5.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Toiminnan tavoitteet Tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI

VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI on Raahen ja Vihannin yhteishanke teknologian tuomiseksi osaksi oppilaan arkea alkuopetuksesta lähtien. Suunnitteluvaiheessa mukana on ollut Honganpalon koulu Raahesta ja

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Video-opetuksen mahdollisuudet. T A M P E R E E N K A U P U N K I Liisa Mustila 30.3.2012 1

Video-opetuksen mahdollisuudet. T A M P E R E E N K A U P U N K I Liisa Mustila 30.3.2012 1 Video-opetuksen mahdollisuudet T A M P E R E E N K A U P U N K I Liisa Mustila 30.3.2012 1 T A M P E R E E N K A U P U N K I Mitä etäopetus on? tieto- ja viestintätekniikalla tuettua opetusta, jossa oppilas

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA LUKIODIPLOMEISTA

AJANKOHTAISTA LUKIODIPLOMEISTA AJANKOHTAISTA LUKIODIPLOMEISTA Lukiodiplomit uudistuvat Marjaana Manninen Lukiodiplomit verkkoon paja/konstit 2.-3.4.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Eri lukiodiplomeja uudistettu vuonna

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Juho Helminen ja Kimmo Koskinen Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä 5.10.2009 www.edu.fi/oppimisymparistot Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeet

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Teknologia liikunnanopetuksessa 2009/ Ari-Matti ja Ville

Teknologia liikunnanopetuksessa 2009/ Ari-Matti ja Ville Lähtöajatus hankkeelle Liikunnanopetus tarvitsee uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia oppimisympäristöjä. Teknologiaa on kaikkialla yhä enemmän ja se on useimmista lapsista ja nuorista erittäin kiinnostavaa.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke Päätösseminaari 21.1.2016 1 2 Opettajien osaamiskartoitus 2015 Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke 3 Osaamiskartoitus 2014 ja 2015 2014: Didaktiset

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot