Yhteenvetoa vuoden 2007 oppimisympäristöjen kehittämishankkeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenvetoa vuoden 2007 oppimisympäristöjen kehittämishankkeista"

Transkriptio

1 Yhteenvetoa vuoden 2007 oppimisympäristöjen kehittämishankkeista Sisältö 1. Johdanto Kulttuuri- ja lähiympäristö Fyysinen oppimisympäristö Taideaineet ja musiikkiteknologia Verkko-opetus Yhteisöllisyys, vertaistuki ja verkostoituminen Koulun toimintakulttuuri LIITE 1: Kulttuuriopetuksen avoimet oppimisympäristöt LIITE 2: Kuopion kulttuuripolku LIITE 3: Taloista kaupunki -oppimisympäristö LIITE 4: Oppilaiden TVT-vertaistuen organisoiminen peruskouluissa ja lukioissa LIITE 5: Perusopetuksen opetussuunnitelman luokan tavoitteet ja sisällöt aihekokonaisuuksien oppipajoina LIITE 6: Koe oppimisympäristönä LIITE 7: Yhteenvedossa mukana olevat hankkeet

2 1. Johdanto Yhteenvedon tarkoituksena on tarkastella ja koota yhteen vuoden 2007 perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen oppimisympäristöhankkeiden tuloksia ja tuotoksia. Yhteenvedossa on mukana yhteensä 54 loppuraporttia. Raportin liitteenä (liite 7) on lista hankkeista, joiden tuloksia tässä raportissa käsitellään. Hankkeiden tulokset on jaettu kuuteen kategoriaan, jotka ovat 1) Kulttuuri- ja lähiympäristö, 2) Fyysinen oppimisympäristö, 3) Taideaineet ja musiikkiteknologia, 4) Verkko-opetus, 5) Yhteisöllisyys, verkostoituminen ja vertaistuki ja 6) Koulun toimintakulttuuri. Muutamien oppimisympäristöhankkeiden tarkemmat kuvaukset on koottu raportin liitteeksi. 2. Kulttuuri- ja lähiympäristö Kulttuuri- ja lähiympäristöä hyödyntävien hankkeiden tarkoituksena oli monipuolistaa ja laajentaa oppimista siirtämällä opetusta luokkahuoneen ulkopuolelle kulttuuriympäristöön, kaupunkiympäristöön ja lähiluontoon. Hankkeissa tarjotaan oppilaille kokemuksia ja elämyksiä, joihin perinteinen luokkahuoneessa tapahtuva opetus ei anna mahdollisuuksia. Lisäksi pyrittiin luomaan erilaisia malleja siitä, miten kulttuuri- ja lähiympäristöä voidaan hyödyntää opetuksessa. Kulttuuri- ja lähiympäristöä kehittäviä hankkeita on yhteensä kymmenen. Kulttuuriopetus Kulttuuriympäristöä hyödyntävien hankkeiden tavoitteena oli siirtää opetusta kulttuuriympäristöön kuten museoihin, teattereihin, konsertteihin ja taidenäyttelyihin. Kulttuuritarjontaan tutustumisen lisäksi oppilaita haluttiin aktivoida kulttuuripalvelujen käyttämiseen. Hankkeissa toteutettu kulttuuriopetus elävöitti ja monipuolisti opetusta. Oppilaiden osallistuminen kulttuuritapahtumiin lisääntyi. Raahen kaupungin peruskouluissa laadittiin kulttuuriopetussuunnitelma (Liite 1), joka otetaan lukuvuonna kaikkien kaupungin peruskoulujen käyttöön. Kuopion peruskouluissa laadittu kulttuuripolkumalli on kirjattu kaupungin opetussuunnitelman liitteeksi. Kulttuuripolku (Liite 2) sisältää kullekin luokka-asteelle suunnitellut polut, joissa oppilaat pääsevät tutustumaan kulttuuriin osa-alueisiin kuten taiteeseen, teatteriin ja musiikkiin. Turun kaupungin yläkouluissa kehitettiin malli, jonka avulla opettajat voivat hyödyntää opetuksessa paikallisia kulttuurintarjoajia. Malli sisältää kulttuuripihoja eli kulttuurin eri alojen opetuspaketteja, joiden aiheet vaihtelevat aina merimieskäsityöstä ihmisoikeuksiin. Kulttuuripihojen toteuttajat eli kulttuurintarjoajat saavat opetuspaketin järjestämisestä palkkaa tarjoten samalla osaamistaan oppilaitoksille. 2

3 Kuva 1. Oppilaat musiikkipolulla Kuopion Kulttuuripolku - hankkeessa. (Kuvaaja: Vicente Serra) Lähiluonto Lähiluontoa hyödyntävien hankkeiden tavoitteena oli siirtää opetusta luokkahuoneen ulkopuolelle lähiluontoon. Opetuksen toteuttamisella lähiluonnossa pyrittiin syventämään oppilaiden ymmärrystä luonnosta, maaseudusta ja maataloudesta sekä tukemaan koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Hankkeissa oppimisympäristöä laajennettiin koulun ulkopuolelle muun muassa luontoon, maatilalle ja pihaympäristöön. Oppimisessa hyödynnettiin itse kokeilemista, tutustumista, tutkimista ja havainnointia. Vanhan Vaasan koulussa opetusta siirrettiin Alkulan tilalle ja sen ympäristöön. Alkulan tilalle oppilaat ovat muun muassa istuttaneet kukkasipuleita, valokuvanneet kasveja, askarrelleet risueläimiä, viettäneet talviluontoviikkoa, seikkailuviikkoa ja taideviikkoa sekä tutustuneet kotieläimiin, hyönteisiin ja mehiläisiin. Kuva 2. Oppilaat tutustumassa kotieläimiin Alkulan tilalla 3

4 Kaupunkiympäristö Kaupunkiympäristöä hyödyntävissä hankkeissa tavoitteena oli oppia havainnoimaan ympäristöä, lisätä kaupunkimaisen ja rakennetun ympäristön arvostusta sekä edistää kotiseutuhistorian tuntemusta. Tampereen peruskouluissa kehitettiin välineitä arkkitehtuurikasvatuksen ja kaupunkiympäristön ottamiseksi mukaan opetukseen. Verkkoon luotiin oppimisympäristö (liite 3), joka toimii kaikille avoimena palveluna sisältäen havaintotietokannan, työpajoja ja malleja oppimistilanteisiin. Kaupunkiympäristöä käsittelevissä hankkeissa hyödynnettiin myös teknologiaa. Esimerkiksi Naantalin alakouluille luotiin lähiluontopolku mobiilisuunnistusratana, jonka Naantalin lukiolaiset laativat mobiilisuunnistuksen atkkurssilla. Myös Naantalin kaupungin historiaan oppilaat tutustuivat suunnistusradan avulla. Porkkalan lukion kaupunkiekologisessa tutkimuksessa hyödynnettiin muun muassa pönttökameroita ja gps-laitteita. Kuva 3. Oppilaat tekevät havaintoja kaupunkiympäristöstä "Taloista kaupunki" -hankkeessa Kuva 4. Havainnot syötetään havaintotietokantaan 4

5 Yhteenveto tuloksista Opetusta siirrettiin luokkahuoneen ulkopuolelle lähiluontoon, piha- ja kaupunkiympäristöön ja kulttuurilaitoksiin. Opetusta toteutettiin esimerkiksi maatilalla ja kulttuurilaitoksissa kuten museoissa, teattereissa ja konserteissa. Uudet oppimisympäristöt elävöittivät ja monipuolistivat opetusta ja oppimista. Itse tekeminen, tutkiminen ja havainnointi muuttivat oppilaan roolia aktiivisemmaksi. Kulttuuriopetussuunnitelma (Liite 1) Kulttuuripolkumallissa oppilaat tutustuvat kulttuurin eri osa-alueisiin kullekin luokka-asteelle suunnitelluilla poluilla. Lisätietoa Kulttuuripolusta liitteenä (Liite 2) ja verkossa 1. Kulttuuripihamallissa peruskoulun yläluokkalaiset tutustuvat kulttuurin eri aloihin työpajojen ja toiminnallisten opetuspakettien avulla. Kulttuuripihat on koottu verkkoon. 2 Rakennetun ympäristön havainnointiin perustettiin verkko-oppimisympäristö. Lisätietoa liitteenä (Liite 3) ja verkossa 3. Kertomuksia, kokemuksia ja valokuvia Alkulan tilan ja lähiluonnon hyödyntämisestä opetuksessa koottiin verkkoon Fyysinen oppimisympäristö Fyysisen oppimisympäristöjen kehittämisen hankkeissa on pyritty kehittämään koulurakennuksia, tiloja ja pihaympäristöä siten, että ne tarjoavat motivoivan ympäristön tai uusia menetelmiä ja välineitä opetukseen ja oppimiseen. Tilojen, välineiden ja pihaympäristön kehittämisellä on haluttua muuttaa ympäristöä viihtyisämmäksi sekä tukea ja tehostaa oppimista. Fyysistä oppimisympäristöä kehittäviä hankkeita on yhteensä viisi. Koulun tilojen ja pihaympäristön kehittäminen Koulun tiloja ja pihaympäristöä kehittävien hankkeiden tavoitteina oli kehittää koulun tiloja oppimista tukeviksi sekä luoda kouluympäristöstä viihtyisämpi ja tervettä sekä turvallista kasvua tukeva toimintaympäristö. Kaarinan kaupungin peruskouluissa kehitettiin yhteistyössä oppilaiden, vanhempien ja opettajien kanssa koulun pihaympäristöä. Pihaliikuntaa edistettiin rakentamalla esimerkiksi sählykaukalo, leikkimökkejä ja frisbeegolf-rata. Pihaympäristön kehittämisen seurauksena alueelle kohdistuva ilkivalta hävisi lähes kokonaan. Oppimisympäristöä laajennettiin koulun piha- ja lähiympäristöön. Esimerkiksi pihalle tehtyä kasvimaata käytetään kotitaloustunneilla. 1 Kulttuuripolku: 2 Kulttuuripihat: 3 Taloista kaupunki -verkkoympäristö: 4 Iloiten Alkulaan -sivusto: 5

6 Oppilaiden tervettä ja turvallista toimintaympäristöä tuettiin Kaanaan koulussa luomalla läksyparkki, lisäämällä kerhotoimintaa ja rakentamalla lähiliikuntapaikka. Läksyparkissa oppilaat voivat tehdä unohdettuja tai apua tarvitsevia läksyjä. Läksyparkin hyötynä on, että tekemättömät läksyt eivät hidasta oppituntien kulkua, mutta oppilas saa silti tukea läksyjen teossa ja oppii ymmärtämään niiden tekemisen tärkeyden. Iisalmen kaupungin Juhani Ahon koulussa luotiin peruskorjauksen suunnittelumalli, jossa koulusta tehdään terveellinen, turvallinen ja opiskeluun motivoiva ympäristö. Keskeistä peruskorjauksen suunnittelumallissa ovat avoimet oppimis- ja verkkoympäristöt sekä muunneltavat ja monikäyttöiset luokka- ja työtilat. Konkretisointivälineet opetuksen tukena Konkretisointivälineitä kehittävien hankkeiden tavoitteina oli kehittää välineitä, joilla oppilaat voivat konkreettisen toiminnan tai havainnollistamisen avulla oppia esimerkiksi matematiikkaa ja fysiikkaa. Rovaniemen Steinerkoulussa pihaleikkeihin luotiin välineitä, joissa oppilas voi leikin lomassa oppia fysiikkaa. Koulun pihalle rakennetut leikkitelineet houkuttelivat lapsia toimimaan ja leikkimään. Telineet soveltuvat erilaisten ilmiöiden havainnollistamiseen, joten niitä on käytetty myös apuna opetuksessa. Espoon Eestinkallion koulussa kehitettiin ja tehostettiin matematiikan opetusta konkretisointivälineiden avulla. Matematiikan luokan konkretisointivälineet lisäsivät oppilaiden innostusta oppia sekä opettajien innostusta opettaa. Välineistä hyötyivät sekä heikot että vahvat oppilaat. Yhteenveto tuloksista Pihaympäristön kehittäminen yhteistyössä oppilaiden, opettajien, vanhempien ja kunnan eri toimijoiden kanssa lisäsi pihaympäristön viihtyvyyttä, käytettävyyttä ja turvallisuutta. Oppimisympäristö laajeni luokkahuoneesta koulun pihaympäristöön. Tuotettiin peruskorjauksen suunnittelumalli, jossa koulun fyysinen ympäristö muutetaan uutta oppimiskäsitystä vastaavaksi toiminnalliseksi ympäristöksi. 5 Konkretisointi- ja havainnollistamisvälineet lisäävät oppilaiden innostusta oppia. Ne soveltuvat sekä heikoille että lahjakkaille oppilaille. 5 Peruskorjauksen suunnittelumalli: paristohanke_vanhasta_uutta_-_peruskorjauksen_suunnittelumalli.iw3 6

7 4. Taideaineet ja musiikkiteknologia Taideaineisiin ja musiikkiteknologiaan painottuvissa hankkeissa oppimisympäristöjä kehitettiin hyödyntämällä teknologiaa ja yhteistyöverkostoja sekä luomalla verkkoon idea- ja materiaalipankkeja. Taideaineiden ja musiikkiteknologian hankkeita on yhteensä viisi. Hankkeissa pyrittiin monipuolistamaan ja elävöittämään taideaineiden kuten käsityön, musiikin ja kuvataiteen opetusta. Musiikkiteknologia Vaasan Kuula-opistossa luotiin musiikkiteknologialuokka, joka on mahdollistanut musiikin monipuolisen opetuksen. Luokkaa on käytetty teorian, nuotinnuksen, äänentallentamisen, äänenkäsittelyn ja harmoniaopin opetuksessa. Musiikkiteknologialuokka mahdollistaa myös musiikin tallentamisen. Kuvataiteen opetus Kuvataidetta kehittävien hankkeiden tavoitteena oli muun muassa luoda virtuaalinäyttely ja syventää taitetietouden opetusta lapsille mieleisellä tavalla. Tammelan koulussa kuvataiteen opetusta kehitettiin luomalla verkkoon kuvataidetöiden pankki. Ohjeita ja valokuvia sisältävä materiaalipankki toimii verkkonäyttelynä sekä ideapankkina opettajille ja muille kuvaamataiteesta kiinnostuneille. Espoon kuvataidekoulussa oppilaille tarjottiin kuvataiteenopetusta taidenuuskinnan avulla, joka toteutettiin museoyhteistyössä EMMAn kanssa. Oppilaat vierailivat EMMAn näyttelyssä, jonka jälkeen he työskentelivät kuvataidekoulun tiloissa. Taidenuuskinta koettiin tavallista museokäyntiä antoisammaksi ja elämyksellisemmäksi. Kuva 5. Espoon Kuvataidekoulun oppilaat taidenuuskinnan parissa 7

8 Käsityön opetus Käsityötä kehittävien hankkeiden tavoitteena oli ottaa opetukseen mukaan käsityöalojen yrittäjiä sekä parantaa lukiokäsityön laatua ja saatavuutta. Raahen kaupungin peruskouluissa käsityön opetusta monipuolistettiin tehden yhteistyötä alueen käsityöläisten, taiteilijoiden ja alan oppilaitosten kanssa. Kaarilan lukiossa kehitettiin lukioikäisten käsityötä ja luotiin seutukunnallinen käsityökurssitarjotin. Hankkeen myötä entistä useammalla lukiolaisella on mahdollisuus suorittaa käsityön kursseja ja käsityön lukiodiplomi. Vuonna 2007 käsityön lukiodiplomin suorittamisen aloitti viisi opiskelijaa kahdesta oppilaitoksesta. Seuraavana vuonna lukiodiplomin suorittamisen aloitti 20 opiskelijaa yhteensä kahdeksasta eri oppilaitoksesta. Oppilaitosten välisen yhteistyön seurauksena käsityökursseja tai käsityön lukiodiplomin voi suorittaa, vaikka omassa lukiossa ei olisikaan kursseja tarjolla. Yhteenveto tuloksista Käsityön opetusta monipuolistettiin ja kehitettiin tekemällä yhteistyötä mm. käsityöläisten ja taiteilijoiden kanssa sekä parantamalla lukiokäsityön saatavuutta. Seutukunnallisen lukiokäsityön kurssitarjottimen seurauksesta käsityökursseja ja käsityön lukiodiplomia voi suorittaa entistä useampi lukiolainen. Verkkoon luotiin kuvataidetöidenpankki, joka toimii sekä ideapankkina että virtuaalinäyttelynä. 6 Musiikkiteknologialuokan myötä musiikin opetus monipuolistui. Luokassa opetetaan mm. teoriaa, nuotinnusta, äänentallentamista, äänenkäsittelyä ja harmoniaoppia. 5. Verkko-opetus Verkko-opetusta painottavissa hankkeissa kehitettiin muun muassa etäopetusta sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Etäopetusta ja verkkokursseja kehittävien hankkeiden tavoitteena oli laajentaa opetustarjontaa ja parantaa opetuksen saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja harvinaisten aineiden kohdalla. Teknologiaa ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät hankkeet pyrkivät lisäämään tietotekniikan ja teknologian käyttöä osana opetusta. Lisäksi haluttiin edistää opettajien osaamista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Verkko-opetusta kehittäviä hankkeita on yhteensä 16. Etäopetus ja opetustallenteet Etäopetukseen painottuvissa hankkeissa opetuksen saatavuutta ja opetustarjontaa kehitettiin muun muassa videoiden ja videoneuvottelujen avulla. Opiskelijat olivat kiinnostuneita uusista välineistä ja kokivat ne positiivisiksi. 6 Kuvataidetöiden pankki: 8

9 Vantaan Sotungin lukiossa lähiopetusta videoitiin ja videoklipit siirrettiin verkkoon. Varkauden lukiossa opettajat tekivät opetustallenteita (MP3-tiedostoja), jotka elävöittivät opetusta ja tarjosivat mahdollisuuden osallistua opetukseen silloinkin, kun osallistuminen oppitunneille estyy. Opetustallenteita hyödynnettiin sekä verkko- että lähiopetuksessa. ISOverstaan virtuaaliluokka -hankkeessa oppilaat pitivät videotallenteiden hyvinä puolina niiden joustavuutta ja mahdollisuutta kertaamiseen. Poissaolon sattuessa oppilaat eivät jää opetuksessa jälkeen, vaan voivat videotallenteiden avulla osallistua opetukseen. Kokkolan lukioissa etäopiskelun välineenä käytettiin Adobe Connect Pro -ohjelmaa. Videoneuvottelutekniikan käyttö teki mahdolliseksi esimerkiksi harvinaisten kielten opetuksen myös sellaisissa kouluissa, joissa opetusta ei oppilaiden vähäisen määrän vuoksi muuten järjestettäisi. Videoneuvottelujen avulla oppilaitokset voivat järjestää yhteisiä etäopiskelukursseja. Tekniikka sopii siis käytettäväksi erityisesti harvinaisten lukioaineiden ja -kurssien opetuksessa. Etäopiskelun avulla opetuksen piiriin on saatu myös suomea toisena kielenä opiskelevat, jotka muuten olisivat jääneet paitsi oman tasoisesta äidinkielen opetuksesta. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Tieto- ja viestintätekniikkaa painottavissa hankkeissa kokeiltiin sosiaalisen median, robottien, nettikarttapohjan ja muiden teknologioiden käyttöä opetuksessa. Hankkeissa luotiin myös uutta verkkomateriaalia muun muassa juutalaisaineisiin ja maahanmuuttajaoppilaille. Lisäksi kehitettiin opettajien osaamista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyen. Tahkonpolun koulussa opetuksessa hyödynnettiin verkkoa ja verkkomateriaaleja. Hankkeessa todettiin, että verkko-opetus antaa hyvän mahdollisuuden niin lahjakkaille oppilaille kuin sellaisille, joilla oppiminen perinteisessä ympäristössä ei suju. Verkko-opetuksen käytön yleistyminen lisäsi oppilaiden tietämystä ja vahvisti itsetuntoa. Myös sosiaalista mediaa hyödyntävässä Second Study -hankkeessa oppimistulokset paranivat. 64 prosenttia opettajista piti oppimistuloksia aikaisempaa parempina, ja myös opiskelijat kokivat myönteisesti oppimisen uusilla työvälineillä. Opetuksessa käytettiin erilaisia sosiaalisen median työkaluja kuten blogeja, Second Lifea ja FaceBookia. Ne loivat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen ja etäopiskelutehtävien suorittamiseen. Oriveden yhteiskoulussa luotiin verkkoon matematiikan opiskelua tukeva oppimisympäristö, joka on tarkoitettu peruskoulun ylempien luokkien oppilaille. Oppimisympäristössä oppilas voi harjoitella matematiikan taitoja joko itsenäisesti tai johdetusti. Ylöjärven lukiossa opetuksessa kokeiltiin moninäyttötekniikkaa, jonka todettiin olevan yksinkertainen mutta monipuolinen väline. Moninäyttötekniikassa työpöytä laajennetaan usealle näytölle. Opiskelijat voivat osallistua esitysten muokkaamiseen omilta päätelaitteiltaan, eikä opettajan tarvitse olla kiinni taulussa tai valkokankaassa. Esitystä voidaan kommentoida ja muokata reaaliajassa kaikilta päätelaitteilta. Kokemusten perusteella moninäyttötekniikka on tehokas mutta edullinen tapa monipuolistaa ja helpottaa opetusta sekä opiskelua. Se myös lisää opetuksen vuorovaikutteisuutta. Sanssin koulussa luotiin oppimisympäristö, jossa opetusta toteutettiin tietokoneilla ohjelmoitavilla legoroboteilla. Oppilaat rakensivat oman robotin ja ohjelmoivat sen toimimaan halutulla tavalla. Robottiopetus kehitti ongelmanratkaisutaitoja, sosiaalisia taitoja sekä matemaattisia, fysikaalisia ja tiedonkäsittelytaitoja. Oppilaiden robottitietoisuus laajeni ja he pääsivät myös tutustumaan oikeaan teollisuusrobottiin. 9

10 Kallahden peruskoulussa otettiin käyttöön nettikarttapohja, jolla alakoulun oppilaat tutustuivat lähialueeseen. Hankkeessa todettiin, että jo alakoulun oppilailla on riittävät taidot käyttää interaktiivisia karttaohjelmia. Nettikartan käyttöönoton seurauksena oppilaiden kartanluku- ja tietotekniset taidot parantuivat. Myös liikunnan opetusta kehitettiin teknologian ja tieto- ja viestintätekniikan avulla. Yhteistyössä muiden liikunnan opetusta kehittävien hankkeiden kanssa laadittiin Edu.fi sivustolle Teknologia liikunnanopetuksessa osio, johon koottiin tietoa muun muassa laitehankinnoista, teknologisten apuvälineiden ominaisuuksista ja teknologian käyttömahdollisuuksista liikunnassa. Yhteenveto tuloksista Sekä lähi- että etäopetuksessa hyödynnettiin opetustallenteita ja videoneuvotteluja. Oppilaat voivat käyttää opetustallenteita esimerkiksi kertaamiseen tai poissaolon sattuessa opetukseen osallistumiseen. Opetuksessa hyödynnettiin sosiaalista mediaa, robotteja, nettikarttaa sekä muuta tieto- ja viestintätekniikkaa. Joissakin hankkeissa uudet menetelmät paransivat opiskelumotivaatiota ja oppimistuloksia sekä lisäsivät opettajien ja opiskelijoiden tietoteknistä osaamista. Moninäyttötekniikka todettiin edulliseksi ja tehokkaaksi tavaksi monipuolistaa opetusta sekä lisätä opetuksen vuorovaikutteisuutta. Verkkoon koottiin videoita moninäyttötekniikan käytöstä opetuksessa. 7 Verkkoon luotiin mm. nettikarttapohja 8, matemaattisen ajattelun oppimisympäristö 9, verkkoopetuksen portaali WerkkoWellamo 10, verkko-oppimateriaalia maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen 11 ja tietoa teknologian ja tieto- ja viestintätekniikan käytöstä liikunnan opetuksessa Moninäyttötekniikka: 8 Nettikarttapohja: 9 Matemaattisen ajattelun oppimisympäristö: 10 WerkkoWellamo: 11 Verkkomateriaalia maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen: 12 Teknologia ja TVT liikunnan opetuksessa: 10

11 6. Yhteisöllisyys, vertaistuki ja verkostoituminen Verkostoitumista, yhteisöllisyyttä ja vertaistukea korostavissa hankkeissa pyrittiin kehittämään uusia toimintamalleja yhteistyössä toisten oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilaitosten kanssa. Tavoitteena oli muun muassa luoda yhteistyöverkostoja, lisätä yhteisöllisyyttä ja toteuttaa vertaistyöskentelyä. Hankkeita on yhteensä yhdeksän. Yhteistoiminnallisuus ja oppilaitosten välinen yhteistyö Yhteistoiminnallisuutta ja yhteistyötä painottavissa hankkeissa pyrittiin saamaan oppilaat toimimaan verkostomaisesti ja lisäämään koulujen välistä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Kankaanpään yhteislyseon ja ammattiopiston tiloihin rakennettiin info-tv -järjestelmä, jonka avulla oppilaitosten välinen tiedotus saatiin näkymään molemmissa oppilaitoksissa. Slämärit -hankkeessa oppilaiden yhteistyötä edistettiin ryhmissä laadittavien ja esitettävien runojen avulla. Lappeenrannan Lönnrotin koulukeskuksessa yhteistyötä peruskoulun ja lukion välillä edistettiin toteuttamalla liikunnanohjauskurssi, jonka lukiolaiset pitävät peruskoululaisille. Kurssilla lukiolaiset pääsevät käytännössä kokeilemaan, minkälaista on toimia lasten ja nuorten kanssa ja miten heille voi järjestää liikunnallista toimintaa. Alakoululaiset saivat kurssilta virikkeitä liikkumiseen ja pääsivät kokeilemaan eri lajeja. Lisäksi alakoululaiset tutustuivat samassa pihapiirissä oleviin lukiolaisiin. Opiskelijat olivat kurssista innostuneita ja sitoutuivat toimintaan. Liikunnanohjauskurssi liitettiin koulun opetussuunnitelmaan ja sen voivat valita myös muut Lappeenrannan lukioiden oppilaat. Hankkeiden eräänä tavoitteena oli luoda yhteistyöverkostoja oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi Jyväskylän lukioissa yhteistyö toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa lisääntyi. Yliopistoyhteistyön myötä lukio pääsi osallistumaan ajankohtaisiin tutkimuksiin. Oppilaitosten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa puolestaan toteutettiin opiskelijavaihtoa. Pietarissa oleva yrittäjäyhteistyökumppani innosti opiskelijoita venäjän kielen opiskeluun. Mikkelin kaupungin kouluissa pyrittiin luomaan yhteistoimintamalli, jossa oppilaat, opettajat ja vanhemmat toteuttavat yhtenäisen peruskoulun ideaa. Yhteistoimintamallia kehitettiin seminaarien, koulutusten ja vanhempainiltojen avulla. Oppilaitoksessa otettiin käyttöön uudenlaisia toimintatapoja ja työviihtyvyys sekä oppilaiden hyvinvointi lisääntyivät hankkeen aikana. Koululle muodostettiin hankkeessa yhteiset pelisäännöt, mikä lisäsi yhtenäisyyttä. Lisäksi jokainen koulu laati oppimisympäristösuunnitelman. Hankkeessa todettiin, että yhtenäiskoulu lisää oppilaiden hyvinvointia ja vähentää syrjäytymistä. Oppilaiden ja opettajien vertaistuki Vertaistukea kehittävien hankkeiden tavoitteena oli kehittää vertaistyöskentelyä, jossa osaamista ja tietoa sekä ideoita ja vinkkejä jaetaan toisille. Oppilaiden vertaistukea kehitettiin Vantaan kaupungin peruskouluissa ja lukioissa, jossa luotiin vertaistukimalli. Mallissa oppilaat jakavat tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää osaamistaan muille oppilaille ja opettajille pitämällä muun muassa ohjaus- ja tukitunteja. Lisätietoa mallista liitteenä (Liite 4). Opettajien vertaistyöskentelyä kehitettiin Kotkan lukioissa. 11

12 Keskeisessä asemassa ovat ideoiden ja vinkkien jakaminen. Hankkeessa luotiin valtakunnallinen Vinkkiverkko -verkosto, jossa on muun muassa opettajien vertaiskeskustelua liittyen tietotekniikan opetuskäyttöön ja pedagogiseen kehittämistyöhön. Yhteenveto tuloksista Yhteistyö muiden oppilaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa lisääntyi. Lukion ja alakoulun yhteistyössä toteutettiin liikunnanohjauskurssi, jonka lukiolaiset pitävät alakoululaisille. Yhtenäiskoulun todettiin lisäävän oppilaiden hyvinvointia ja vähentävän syrjäytymistä. Osaamista ja tietoa sekä ideoita ja vinkkejä jaettiin vertaistukimallin ja valtakunnallisen Vinkkiverkon kautta. 13 Slämärit-verkkolehteen koottiin mm. kokemuksia slämäreistä ja slämärit-ohjeita Koulun toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuria kehittävien hankkeiden tavoitteena oli muuttaa tai kehittää koulun toimintakulttuuria kuten opiskelu- ja opetuskulttuuria, ajattelu- ja toimintamalleja tai oppimisprosessia. Lisäksi joissakin hankkeissa kehitettiin opetuskulttuuria tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lisäämällä. Tietoja viestintätekniikkaan keskittyvien hankkeiden tuloksia on käsitelty luvussa viisi. Koulun toimintakulttuuria kehittäviä hankkeita on yhteensä kahdeksan. Ajattelutapojen kehittäminen Koulun ajattelutapoja kehitettiin Rantakylän koulussa, jossa järjestettiin ajattelutaitojen kehittämistunteja ja Vihdin Kuoppanummen koulukeskuksessa, jossa oppijoita, huoltajia sekä muita yhteistyötahoja ohjattiin kohti yhteistä kasvatusajattelua. Keskeisiä näkökulmia uudessa ajattelussa ovat oppimaan oppiminen, tiedon hankinnan ja hallinnan taidot sekä elämänhallinnan taidot. Ajattelutavan näkökulmia avattiin teemakuukausien avulla. Teemakuukausiin liittyvä aineisto, esimerkiksi toiminnalliset tehtävät, testit ja vuorovaikutteinen materiaali, koottiin kansioihin. Teemakuukausina ovat olleet muun muassa aistit ja oppiminen, rentoutuminen ja aivojumppa, tunnetaidot ja minäkuvat ja oppimisen strategiat. Teemakuukausien seurauksesta oppilaan asema muuttui opetuksen kohteesta itsenäiseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. 13 Vinkkiverkko: 14 Slämärit verkkolehti: 12

13 Opiskelu- ja opetuskulttuurin kehittäminen Opetus- ja oppimiskulttuuria kehitettiin Kokkolan peruskouluissa. Tavoitteena oli luoda oppimiskulttuuri, jossa korostuvat oppimaan oppiminen, oppija- ja yhteisökeskeisyys sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen. Hankkeessa opettajat osallistuivat koulutukseen, jossa heille syntyi pedagoginen ideologia siitä, miten opetusta voidaan tarkastella laajemmasta oppimisympäristönäkökulmasta. Koulutuksessa mukana olleet opettajat kehittivät koulujensa toimintakulttuuria näkyvästi. Nakkilan yhteiskoulussa toiminta- ja opetustapoja kehitettiin muun muassa toteuttamalla opetusta oppipajoissa. Oppiaineita kytkettiin toisiinsa ja opetus muuttui käytännönläheisemmäksi. Oppilaat kokivat oppipajoissa opiskelun motivoivammaksi. Myös oppiminen parantuu, sillä oppilaat hahmottavat paremmin asioiden syy- ja seuraussuhteita sekä kokonaisuuksia. Lisää oppipajatyöskentelystä liitteenä (Liite 5). Tampereen peruskouluissa kehitettiin Opetet-malli, jossa lisätään koulujen ja yritysten kumppanuutta sekä ajanmukaistetaan opettajien tietoja työelämästä. Mallissa opettaja hankkii itseään kiinnostavan Tet-paikan, josta on hyötyä esimerkiksi opetuksen ja oppimisympäristön kehittämisessä. Opetet kestää 2-5 työpäivää, jonka jälkeen opettaja laatii Tet-jaksosta raportin. Opetet-toiminta liitettiin Tampereen kaupungin perusopetuksen täydennyskoulutussuunnitelmaan. Länsi-Suomen läänin aikuislukioissa kehitettiin erilaisia koemuotoja ja arviointikäytänteitä. Hankkeessa kokeiltiin esimerkiksi verkkokokeita, ryhmäkokeita ja jälkikokeita sekä vertaisarviointia, itsearviointia ja suullista arviointia. Pyrkimyksenä oli löytää jokaiselle oppilaalle sopivin koemuoto. Muistitietoon perustuvien kokeiden sijaan siirryttiin koemuotoihin, jotka ohjaavat ajattelemaan ja painottavat tiedon sisäistämistä ja soveltamista. Lisää hankkeen tuloksista liitteenä (Liite 6). Yhteenveto tuloksista Ajattelutapojen kehittämistä toteutettiin teemakuukausien avulla. Oppiminen alettiin nähdä prosessina, johon jokainen voi itse vaikuttaa. Oppilasta ei nähdä pelkästään opetuksen kohteena. Oppimiskulttuurin kehittämisen ja oppipajatyöskentelyn myötä opetus muuttui käytännönläheisemmäksi ja motivoivammaksi. Poppipaja-sivustolle koottiin ideoita ja malleja oppipajojen toteuttamisen tueksi. 15 Koemuotoja ja arviointikäytänteitä monipuolistettiin. Perinteisen muistitietoon perustuvan kokeen merkitys väheni. Verkkokokeen todettiin vähentävän koepelkoa. Opettajan työelämätietoisuuden lisäämiseen kehitettiin Opetet-malli, jossa opettaja hakeutuu 2-5 päivän pituiselle Opetet-jaksolle. Lisätietoa mallista löytyy verkosta Toponetti-sivustolta Poppipaja: 16 Toponetti: 13

14 LIITE 1: Kulttuuriopetuksen avoimet oppimisympäristöt Raahen kaupungin peruskouluissa laadittiin kulttuuriopetussuunnitelma (KUOPS), joka otetaan käyttöön kaupungin peruskouluissa lukuvuonna KUOPS on tarkoitettu varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Raahen kulttuuriopetussuunnitelmassa painotetaan paikallista kulttuuria. Sitä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai muunneltuna koulun omien painostusten mukaan. Kulttuuriopetussuunnitelman sisältö on jaettu kulttuurin tuntemiseen, vastaanottamiseen, kuluttamiseen ja tuottamiseen. Seuraavaan taulukkoon on tiivistetty Raahen kulttuuriopetussuunnitelman pääsisältö. Kulttuurin tunteminen 1. Kulttuuriperintö raahelaisuus esihistoria vanhat ammatit arkielämä perinneruoka 2. Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö puistot kulkureitit hautausmaat kirkot torit 3. Teatteri ja elokuva raahelainen teatteri ja elokuva larppaus pedagoginen draama 4. Käden taidot raahelainen käsityö ja käsityöntaitajat perinteiset käsityötavat 5. Musiikki raahelaisen musiikin historiaa ja nykypäivää musiikkialan toimijat kansallinen musiikkiperintö musiikkiteknologia 6. Sanataide kirjallisuus sanoitukset murre sarjakuvat 7. Media sanomalehti radio uudet mediat 8. Visuaaliset taiteet kuvataide veistotaide valokuvaus taidegrafiikka sarjakuva 9. Tanssi ja liikunta piiri- ja pihaleikit Esimerkkejä kulttuurin vastaanottamisesta, kuluttamisesta ja tuottamisesta kävelykierros, arkkitehdin vierailu, tutustuminen rakennuskohteeseen kuvataidetyöt, valokuvaus ennen ja nyt vierailu esim. teatterissa ja elokuvissa elokuvan, näytelmän tai musiikin tekeminen käsityönäyttelyt ja käsityöläisten vierailut näyttelyiden rakentaminen, perinnekäsityöläispäivät, käsityökilpailun järjestäminen, koulun lahjaesineen suunnittelu vierailut konserteissa, kansantanssit, musiikkikirjastoon tutustuminen koulun oman konsertit lukuviikko, lukudiplomit, mielikirjapäivä, kirjailijoiden vierailut runoteoksen tekeminen, runoväittely, kilpailut kirjoittaminen sanomalehteen, haastatteluharjoitus, oma lehti tai radioohjelma sanoma- tai aikakauslehtiviikko, toimittajan vierailu, mediakriittisyys taidenäyttelyvierailut, taidenäyttelijöiden työhön tutustuminen, kuvaviestintä oppilastöiden näyttely, ympäristötaidepäivä, kuvataidekilpailut tanssitapahtuma, liikuntaseikkailu, urheilukilpailut urheiluseurat Edellä oleva taulukko ei sisällä kaikkea Raahen kulttuuriopetuksen sisältöä. Kulttuuriopetussuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja julkaisemaan verkossa. 14

15 LIITE 2: Kuopion kulttuuripolku Kuopion kulttuuripolku -hankkeen tavoitteena oli liittää kulttuuritarjontaa opetukseen ja aktivoida oppilaita käyttämään kulttuuripalveluja. Oppilaille haluttiin taata tasavertaiset mahdollisuudet tutustua kulttuuripalveluihin. Järjestetyillä vierailuilla kulttuurilaitoksiin peruskoululaiset pääsevät tutustumaan kulttuurin eri muotoihin ja tarjontaan. Samalla vierailut tarjoavat oppilaille iloa ja elämyksiä. Opettajia kulttuuripolkumalli auttaa kulttuurikasvatuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hankkeessa kehitettiin kulttuuripolkumalli, joka muodostuu lukuvuosittain toteutuvista poluista, joissa oppilaat pääsevät tutustumaan johonkin kulttuuriin alueeseen. Kaikille poluille luotiin hankkeessa oppimateriaalit. Seuraavaan taulukkoon on tiivistetty kulttuuripolkumallin sisällöt luokka-asteen mukaan. Luokka Polku Sisältö 1 Kirjastopolku Kirjastoon tutustuminen 2 Taidepolku Taidemuseossa tai -näyttelyssä vieraileminen 3 Museopolku Museoon tutustuminen 4 Mediapolku Vierailu valokuvakeskuksessa ja elokuvissa 5 Ympäristöpolku Lähiympäristöön tutustuminen 6 Tanssipolku Tanssin ammattilaisten työskentelyn seuraaminen, tanssiminen ammattilaisen opastuksella ja tanssipelin pelaaminen 7 Musiikkipolku Kaupunginorkesterin harjoitusten tai konsertin seuraaminen 8 Teatteripolku Kaupunginteatterin harjoituksissa tai esityksessä vieraileminen ja teatteriilmaisun harjoitusten tekeminen 9 K9-kortti Oppilaat käyttävät kulttuuripalveluja omatoimisesti käyttäen K9-kulttuurikorttia. Kuopion kulttuuripolkua on toteutettu yhteistyössä kaupungin kulttuurilaitosten kanssa ja polkuihin liittyvät vierailut kohdistuvat muun muassa Kuopion kaupunginteatteriin, kaupungin kirjastoon ja Kuopion taidemuseoon. Kulttuuripolku on kirjattu liitteeksi kaupunkikohtaiseen opetussuunnitelmaan. Polkuihin liittyvät materiaalit löytyvät verkosta ja toimintamallia voi kopioida muihin kouluihin. Opettajien käsikirja: 15

16 LIITE 3: Taloista kaupunki -oppimisympäristö Tampereen kaupungin peruskouluissa toteutetun Taloista kaupunki -hankkeen tavoitteena oli lisätä rakennettuun kaupunkiympäristöön kohdistuvaa tietoisuutta ja opettaa oppilaita havainnoimaan kaupunkiympäristöä. Hankkeessa kehiteltiin opettajille välineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat ottaa arkkitehtuurikasvatuksen ja kaupunkiympäristön osaksi opetusta. Verkkosivuille luotiin oppimisympäristö, joka on kaikkien hyödynnettävissä. Sivuilla on muun muassa käyttö- ja sovellusohjeita, oheisaineistoa sekä tehtävä- ja oppimistilannemalleja. Interaktiiviseen havaintoyhteisöön voi tallentaa omia havaintoja sekä vertailla ja tutkia muiden tekemiä havaintoja. Tarkoituksena on, että oppilaat tekevät kaupunkiympäristöstä havaintoja, jotka kirjataan ja kootaan yhteiseen tietokantaan. Havaintokäynneillä oppilaat voivat käyttää havaintolomaketta, jotka ovat tulostettavissa verkkosivuilta. Oppilaat voivat myös piirtää havaintojaan. Myöhemmin luokassa havaintopaikat sijoitetaan kartalle. Kaupunkiympäristön havainnoiminen sopii esimerkiksi historian, kuvataiteen, matematiikan, äidinkielen, luonnontiedon tai käsityön oppitunneille. Verkko-oppimisympäristö: 16

17 LIITE 4: Oppilaiden TVT-vertaistuen organisoiminen peruskouluissa ja lukioissa Hankkeen tavoitteena oli luoda vertaistukimalli, jossa oppilaat jakavat osaamistaan toisilleen. Hankkeessa hyödynnettiin oppilaiden teknologiaan liittyvää osaamista ja tietoutta muiden oppilaiden ja koko oppilaitoksen tukena. Varsinkin lukiolaisilla huomattiin olevan valtava määrä teknologiaan liittyvää osaamista, josta muut oppilaat ja myös opettajat voivat hyötyä vertaistuen kautta. Opettajat saivat oppilailta ideoita esimerkiksi siitä, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää opetuksessa. Vertaistukitoiminta käytännössä Vertaistukimallissa tukioppilaat pitävät muille opiskelijoille ohjaustunteja sekä järjestävät päivystys- ja tukivuoroja. Ohjaustunteja järjestetään esimerkiksi syksyisin uusille opiskelijoille. Tunneilla käydään läpi muun muassa Fronterin ja muiden koulussa käytettävien ohjelmien käyttöä. Tämä säästää opettajien aikaa. Vertaistukioppilaat voivat myös pitää päivystys- ja tukivuoroja, jolloin muut opiskelijat voivat esittää heille kysymyksiä. Vertaistukioppilaille on järjestettävä vuosittain koulutus ja perehdytys toimintaa. Lukiolaisille vertaistukioppilaana toimimisesta voidaan antaa kurssisuoritus. Vertaistuen hyödyt Vertaistukitoiminnasta hyötyvät sekä oppilaat että opettajat. Opettajilta säästyy aikaa ja he saavat oppilailta ideoita tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyen. Vertaistukitoiminta lisää oppilaiden aktiivisuutta ja osallisuutta koulun arkipäivän toiminnassa ja tietoteknisissä asioissa. Lisäksi oppilaat oppivat ottamaan vastuuta muiden opiskelijoiden tukemisesta ja ohjauksesta. Oppilaiden kynnys lähestyä tuttua tukioppilasta on matala eli tietoteknistä apua ja neuvoa on helposti saatavilla. Oppilaat saavat myös mahdollisuuden suunnitella ja ideoida tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Vertaistukioppilaat olivat innostuneita ja sitoutuivat toimintaan. 17

18 LIITE 5: Perusopetuksen opetussuunnitelman luokan tavoitteet ja sisällöt aihekokonaisuuksien oppipajoina Nakkilan yhteiskoulussa toteutetun hankkeen tavoitteena oli kehittää perusopetuksen opetussuunnitelmaa siten, että oppiaineita verkotetaan toisiinsa, toteutetaan oppipajoissa ja kytketään käytännönläheisempään opiskeluun. Hankkeessa opetusta toteutettiin oppipajatyöskentelyn avulla. Oppipajojen järjestäminen 1) Jokainen opettaja valitsee yhden kussakin jaksossa toteutettavan aihekokonaisuuden. Aihekokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi ihmisenä kasvaminen, ihminen ja teknologia, viestintä ja mediataidot, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tai turvallisuus ja liikenne. 2) Opettaja suunnittelee yhteistyössä muiden opettajien ja yhteistyötahojen kanssa aihekokonaisuuteen sopivan toiminnallisen työpajan. Myös oppilaat voivat olla mukana suunnittelemassa aihetta ja työtapoja. Ideoita oppipajojen toteuttamiseen on koottu verkkoon Poppipaja -sivustolle. 3) Teemapäivänä oppilaan kiertelevät ja osallistuvat oppipajoihin. Oppilaat voivat myös pitää omaa pajaa sekä kiertelemällä hankkia tietoa muista pajoista. Oppipajatyöskentelyn hyödyt Oppipajatyöskentely on toiminnallista, kokemuksellista ja yhteisöllistä. Hankkeessa havaittiin, että oppipajat tekevät opiskelusta motivoivampaa lisäten samalla työhyvinvointia. Oppilas saa opetusta monin erilaisin tavoin, jolloin mahdollisimman moni onnistuu oppimisessa. Oppilaiden oppiminen parantuu, sillä he hahmottavat paremmin asioiden syy- ja seuraussuhteita ja kokonaisuuksia. Poppipaja: 18

19 LIITE 6: Koe oppimisympäristönä Hankkeen tavoitteena oli kehittää koemuotoja, jotka muistitiedon sijaan painottavat ajattelua ja tiedon hallintaa. Hankkeessa pyrittiin löytämään jokaiselle oppilaalle sopiva koemuoto. Oppiaineissa kokeiltiin erilaisia koemuotoja ja arviointikäytänteitä. Loppukokeen merkitys on vähentynyt ja arviointia on toteutettu muun muassa itsearvioinnin, vertaisarvioinnin, ryhmäarvioinnin ja suullisen arvioinnin avulla. Koekammo Lukiokursseissa on useimmiten loppukoe, mikä voi aiheuttaa joillekin opiskelijoille stressiä. Aikuislukiolaisille (N=501) ja päivälukiolaisille (N=301) tehdyn kyselyn perusteella noin neljäsosa opiskelijoista piti koetilannetta pelottavana. Yli 90 prosenttia oli kuitenkin sitä mieltä, että kokeita tarvitaan. Aikuislukiolaisista 86 prosenttia ja päivälukiolaisista 74 prosenttia kokivat, että kokeesta on mahdollisuus oppia. Joidenkin koemuotojen, esimerkiksi verkkokokeen, todettiin vähentävän koepelkoa. Kokeeseen valmistautuminen Kokeeseen valmistautumista voidaan perinteisen pänttäämisen sijaan toteuttaa esimerkiksi niin, että opiskelijat laativat ryhmässä koekysymyksiä ja niihin oikeita vastauksia. Opiskelijoiden mukaan koetehtäviä tekemällä oppii paljon. Opiskelijoilla on usein tapana tehdä koekysymyksistä liian vaikeita, joten myös opettajan ohjausta tarvitaan. Myös kokeessa voi olla tehtävä, jossa opiskelija joutuu itse tekemään kysymyksen ja vastaamaan siihen. Monipuoliset koemuodot Kotitentti vähensi opiskelijoiden stressiä, sillä sen voi tehdä rauhassa tutussa ympäristössä. Lunttilappukokeessa saa käyttää apuna käsin kirjoitettua lunttilappua, joka voi olla joko opiskelijan tai opettajan tekemä. Lunttilappu vähensi koepelkoa ja kokeeseen valmistautuminen aloitettiin aikaisemmin. Lunttilappukokeen arviointi voi perustua esimerkiksi opiskelijan kykyyn tehdä tai käyttää lunttia. Ryhmäkoe voi tapahtua verkossa tai luokassa. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten suhtaudutaan niin sanottuihin vapaamatkustajiin. Suullinen koe voi olla joko haastattelu ja keskustelu. Se voidaan toteuttaa luokassa tai verkossa esimerkiksi Skypen avulla. Suullinen koe on hyvä vaihtoehto joillekin maahanmuuttajaoppilaille tai oppimis- ja lukihäiriöstä kärsiville, joille kirjallinen koe aiheuttaa stressiä. Jälkikokeessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus esimerkiksi tehdä jokin kokeen osa-alue uudestaan. Opettaja voi myös kysyä opiskelijalta suullisesti täydennystä tai selvennystä koevastaukseen. Jälkikoe on vähentänyt koepelkoa. Lähteet Koe oppimisympäristönä. Länsi-Suomen läänin aikuislukioiden raportti koekäytänteiden kehittämisestä lukiossa II. toim. Eija Vihervaara 19

20 LIITE 7: Yhteenvedossa mukana olevat hankkeet Kulttuuri- ja lähiympäristö Hankkeen nimi Iloiten Alkulaan lähiluonto osaksi koulun toimintaa Kulttuuriopetuksen avoimet oppimisympäristöt Kulttuuripolun laajennus/kulttuuripihat Kuopion kulttuuripolku Käy, koe, kokeile - luonnontiedon laajenevat oppimisympäristöt alakouluissa Mustio oppimisympäristönä Naantalin keskiaikaa etsimässä Taloista kaupunki- oppimisympäristö Varpusesta valkoposkihanheen kaupunkiekologinen tutkimus Yhdessä toimivampi ympäristö YTY Koulutuksen järjestäjä Vaasan kaupunki Raahen kaupunki Turun kaupunki Kuopion kulttuuripalvelukeskus Naantalin kaupunki Raaseporin kaupunki Naantalin kaupunki Tampereen kaupunki Kirkkonummen kunta Varkauden kaupunki Fyysinen oppimisympäristö Hankkeen nimi Fysiikka ja fysiikka Kaanaan kylätalo Konkretisoivan ja toiminnallisen oppimisympäristön kehittäminen uuden opetussuunnitelman mukaisesti KOPY-Kaarinan oppimisympäristöjen kehittämishanke Vanhasta Uutta -oppimisympäristöhanke Koulutuksen järjestäjä Rovaniemen seudun Steinerkouluyhdistys Raision kaupunki Espoon kaupunki Kaarinan kaupunki Iisalmen kaupunki Taideaineet ja musiikkiteknologia Hankkeen nimi Käsityö/luovat alat avoimeksi oppimisympäristöksi Lukioikäisten käsityö Musiikkiteknologian opetus Taidenuuskijat What to do Koulutuksen järjestäjä Raahen kaupunki Tampereen lukiotoimi Vaasan kaupunki Espoon kaupunki Tampereen kaupunki Verkko-opetus Hankkeen nimi ISOverstaan virtuaaliluokka Joensuu Way - oppimista kansainvälisessä verkossa kestävän kehityksen kautta Juutalainen virtuaalikoulu ja oppimisympäristö Koulun oma ympäristö nettikartalle Liikunnan opetuksen kehittäminen teknologian ja tieto- ja viestintäteknologian avulla Lähiopetukset ja oppimisaihiot videona verkkoon Koulutuksen järjestäjä Kuopion kaupunki Joensuun koulutuspalvelukeskus Helsingin juutalainen seurakunta Helsingin kaupunki Jyväskylän kaupunki, Euran kunta, Enonkosken kunta, Espoon kaupunki Vantaan kaupunki 20

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi B5. Oppimateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt Mikko Hartikainen 7.12.2011 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2011 7.-8.12.2011 Helsinki, Helsingin Messukeskus,

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 8220/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 8220/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 8220/12.03.01.03/2015 Kuopion kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelma 2016 Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Heli Norja Kansalaistoiminnan aktivointiyksikkö

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Kulttuurin rooli uuden Valtakunnallisen Opetussuunnitelman perusteissa Kulttuurinen osaaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa 2008 2010 Visio ja tavoiteet Visio Yhteisöllinen ja viestinnällinen tulevaisuuden koulu, jossa tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa arkea ja opetusopiskelu-oppimisympäristöä.

Lisätiedot

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke Päätösseminaari 21.1.2016 1 2 Opettajien osaamiskartoitus 2015 Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke 3 Osaamiskartoitus 2014 ja 2015 2014: Didaktiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen Teemaopinnot Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari 3.11.2016 Kimmo Koskinen VN asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014) Lukiokoulutuksessa

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma

KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuurikasvatussuunnitelman tarkoituksena on taata kaikille oppilaille yhtäläiset oikeudet kulttuuriin. Kulttuurikasvatussuunnitelma tukee koulujen

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä)

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) Keke ja myönteinen pudasjärvisyys koulujen arvopohjassa Kouluilla paljon yhteistyökumppaneita ja toistuvaa

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot