POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Outi Silén AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN KOTIUTUSVAIHEEN OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Opasvihko kotiutuvalle potilaalle Opinnäytetyö Tammikuu 2009

2 OPINNÄYTETYÖ Syyskuu 2008 Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne JOENSUU p. (013) Tekijä Outi Silén Nimeke Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kotiutusvaiheen ohjauksen kehittäminen. Opasvihko kotiutuvalle potilaalle Toimeksiantaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK), Akuutti neurologian osasto 1A ja Neurologian kuntoutusosasto 1B Tiivistelmä Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuu vuosittain ja kuolee suomalaista. Puolelle eloon jääneistä jää toimintakykyyn tuntuva haitta. Sairaus vaikuttaa merkittävästi potilaan ja omaisten jokapäiväiseen elämään. Sekä potilaat että omaiset pitävät hoitohenkilökunnan antamaa ohjausta tärkeänä ja kokevat tarvitsevansa sitä nykyistä enemmän. Opinnäytetyön tarkoituksena oli yhtenäistää ja kehittää PKSSK:n neurologian osastojen 1A ja 1B aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kotiutusvaiheessa saamaa ohjausta. Tehtävänä oli tuottaa osastojen käyttöön potilasohje, jota käytetään apuna kotiutusvaiheen potilasohjauksessa ja annetaan myös potilaalle mukaan kotiin. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa käytettiin lisäksi laadullisena tutkimusmenetelmänä argumentoivaa Delfoi-tekniikkaa. Kahden lausuntokierroksen avulla potilasohjetta arvioi 11 asiantuntijaa. Potilasohjetta päivitettiin asiantuntijoiden palautteen perusteella ja lopullinen versio tallennettiin sähköisessä muodossa osastojen intranet-sivuille. Ohjeen sisältö osoittautui lausuntokierrosten palautteiden perusteella kattavaksi, mutta osa asiantuntijoista toivoi sosiaaliturvaa, etuuksia ja apuvälineitä käsiteltävän laajemmin. Jatkotutkimusaiheet ja kehittämishaasteet nousivat osittain lausuntokierrosten palautteiden pohjalta. Jatkotutkimusaiheita ovat sosiaaliturvaetuuksien ja apuvälineiden laajempi selvittely potilasohjauksen kannalta sekä AVH-potilaan omaisen ohjauksen toteutuminen molemmilla osastoilla. Kehittämishaasteita jatkossa ovat omaisten kokemukset saamastaan ohjauksesta sekä keinot kehittää omaisten ohjausta. Kieli suomi Asiasanat aivoverenkiertohäiriöt, potilasohjaus, kotiutus Sivuja

3 THESIS December 2008 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN JOENSUU FINLAND Tel Author Outi Silén Title Developing the counselling of stroke patients at the discharging stage. A patient guide for patients to be discharged. Commissioned by Acute Neurology Ward 1A and Neurological Rehabilitation Ward 1B, Joint Municipal Authority for Medical and Social Services in North Karelia (PKSSK) Abstract Every year, Finns fall ill with ischemic attacks, and die of them. One half of those surviving retain a substantial disability in their functional capacity. The illness has considerable effects on the patient s and his/her close ones daily lives. Both patients and their close ones regard the counselling given by the nursing staff as important and feel they would need more of it. The purpose of the thesis was to unify and develop the counselling given to stroke patients upon their discharge from the PKSSK neurology wards 1A and 1B. The task related to this thesis was to provide the wards with a patient guide, which would be used in counselling the patients at the discharging stage and which, furthermore, can be taken home by the patients. The thesis was completed as an action-research one, with the argumentative Delphi method used as a complementary qualitative research method. By means of two rounds of assessments, the patient guide was assessed by a total of eleven experts. It was then updated on the basis of the expert feedback obtained, and the final version was saved and made available on the Intranet pages of the two wards. According to the feedback obtained from the two rounds of assessment, the coverage of the patient guide was adequate, but some of the experts wished a wider treatment of social security, benefits, and technical appliances. The topics for further research and targets of development that came up partly derive from the same feedback. The topics for further research include a more thorough account of the social security benefits and technical appliances for the purposes of patient counselling and the provision of counselling for the stroke patient s close ones at both wards. The targets of development include exploring the close ones perceptions of the counselling they have received and finding ways to develop their counselling. Language Finnish Keywords stroke, discharge, patient counselling Pages 41 Appendices 8 Pages of Appendices 22

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ SAIRAUTENA Yleisimmät aivoverenkiertohäiriötyypit ja niiden oireet Aivoverenkiertohäiriöiden vaikutus potilaan ja hänen läheistensä elämään Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät ja ehkäisy Aivoverenkiertohäiriöiden hoito Erikoissairaanhoidossa toteutettava hoito Hoito kotiutumisen jälkeen POTILASOHJAUS OSANA HOITOTYÖTÄ Potilasohjaus hoitotyön auttamismenetelmänä Kirjallinen materiaali potilasohjauksen tukena Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kotiutusvaiheen ohjauksen erityispiirteet OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Toteutustapana toiminnallinen opinnäytetyö Kehittämiskohteena kotiutusvaiheen potilasohjaus Palautteen kokoaminen Delfoi-tekniikalla Potilasohjeen lausuntokierrokset Delfoi-tekniikkaa soveltaen POHDINTA Opinnäytetyön eettisyys Opinnäytetyön luotettavuus Tulosten arviointi ja jatkokehitysehdotukset...34 LÄHTEET...37 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Toimeksiantosopimus Tutkimuslupa Asiantuntijapaneelin jäsenet Ensimmäisen lausuntokierroksen saatekirje Ensimmäisen lausuntokierroksen kysymykset Toisen lausuntokierroksen saatekirje Toisen lausuntokierroksen kysymykset Potilasohje kotiutuvalle aivoverenkiertohäiriö-potilaalle

5 5 1 JOHDANTO Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat länsimaissa kolmanneksi yleisin kuolinsyy heti sepelvaltimotaudin ja syöpäsairauksien jälkeen. Aivoverenkiertohäiriöllä tarkoitetaan aivovaltimon tukkeutumista tai repeämistä ja sen aiheuttamaa vauriota aivokudoksessa. Suomessa aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin ja kuolee noin henkilöä. Sairaudesta hengissä selvinneistä arviolta puolelle jää tuntuva, jokapäiväistä elämää rajoittava haitta. Vain joka kymmenes sairastunut toipuu oireettomaksi. (Kaste, Hernesniemi, Kotila, Lepäntalo, Lindsberg, Palomäki, Roine & Sivenius 2006, , 327.) Sairaus on kallein valtimotautimme, ja sen vuotuiset suorat kustannukset vuonna 1999 olivat lähes puoli miljardia euroa, mikä oli yli 6 % sairauden- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Kyseessä on kolmanneksi kallein kansansairautemme mielenterveydenhäiriöiden ja dementian jälkeen (Roine & Palomäki 2004, 227). Sairaudesta aiheutuu mittavia inhimillisiä kärsimyksiä niin sairastuneelle itselleen kuin hänen läheisilleenkin. Roineen ja Palomäen (2004, ) mukaan potilaille jää tyypillisesti useita erilaisia, toimintakykyä rajoittavia häiriöitä, yleisimmin liikkumiskyvyn ja motoriikan, puheen, näön, muistitoimintojen ja kognitiivisten taitojen alueella. Lisäksi noin puolet sairastuneista kärsii eriasteisesta masennuksesta. Noin kolmannes sairastuneista on työikäisiä, ja heistä vain noin kolmasosa palaa työelämään (Kaste ym. 2006, 273, 329). Sairauden seurauksena voi olla työkyvyn joko täydellinen tai osittainen menettäminen (Roine & Palomäki 2004, ). Kaikista sairastuneista kaksi kolmasosaa kuntoutuu siten, että selviytyy kotona omatoimisesti tai omaisen tai kotiavun turvin (Kaste ym. 2006, 272; Roine & Palomäki 2004, 227). Potilasohjaus on osa sairaanhoitajan toteuttamaa hoitotyötä (Kyngäs, Kääriäinen, Poskiparta, Johansson, Hirvonen & Renfors 2007, 26), ja Kääriäinen ja Kyngäs (2006) toteavat, että sillä on onnistuessaan vaikutusta sekä potilaan että tämän omaisen terveyteen. Laadukas ohjaus muun muassa parantaa poti-

6 6 laan toimintakykyä ja kotona selviytymistä sekä hoitoon sitoutumista (Kyngäs ym. 2007, 145). Omainen on potilaalle usein merkittävä voimavara ja tukija. Hoitohenkilökunnalle omainen on tärkeä tiedonlähde ja keskeinen henkilö jatkohoidon onnistumisen kannalta. (Iso-Kivijärvi, Keskitalo, Kukkola, Ojala, Olsbo, Pohjola & Väänänen 2006, 15; Anttila, Kukkola, Mattlar, Moilanen, Risteli-Ahola, Haapsaari, Koivikko & Verronen 2006, 53.) Näin ollen omaisen osallistuminen potilaan ohjaamiseen on hoidon onnistumisen kannalta tärkeää (Anttila ym. 2006, 53). Kotiutusvaiheessa ohjauksen merkitys korostuu myös siksi, että sekä kotiutuvalla AVH-potilaalla että omaisella saattaa olla osin epärealistinen käsitys, että elämä jatkuu kotiin palaamisen jälkeen kuten ennenkin ennen sairastumista (Banks & Pearson 2004, 422). Opinnäytetyö tehtiin Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) Neurologian akuuttiosaston 1A ja Neurologian kuntoutusosaston 1B toimeksiannosta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli yhtenäistää ja kehittää PKSSK:n neurologian osastojen 1A ja 1B aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kotiutusvaiheessa saamaa ohjausta. Tehtävänä oli tuottaa osastojen käyttöön potilasohje, jota käytetään apuna kotiutusvaiheen potilasohjauksessa ja annetaan myös potilaalle mukaan kotiin. Toteutetun potilasohjeen sisältö on lyhyt, tiivis tietopaketti, jossa on lyhyesti kuvattu aivoverenkiertohäiriö sairautena ja sen vaikutukset toimintakykyyn, sairauden ehkäisy ja toiminta sairauden mahdollisesti uusiutuessa. Lisäksi ohjeeseen on koottu kuntoutumisen ja kotona selviytymisen kannalta hyödyllisiä neuvoja ja yhteystietoja sekä tietoja sosiaaliturvasta, vertaistuesta ja sairauteen liittyvistä Internet-sivustoista. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Lisäksi käytettiin laadullisena tutkimusmenetelmänä argumentoivaa Delfoi-tekniikkaa, jonka mukaisesti potilasohjetta arvioi hoitohenkilökunnasta, potilaista ja omaisista muodostettu asiantuntijaraati.

7 7 2 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ SAIRAUTENA 2.1 Yleisimmät aivoverenkiertohäiriötyypit ja niiden oireet Aivoverenkiertohäiriöt voidaan syntymekanisminsa perusteella jakaa kahteen päätyyppiin: iskeemisiin aivoverenkiertohäiriöihin ja aivovaltimovuotoihin. Ensin mainitussa tyypissä verenkierto aivokudokseen estyy, jolloin kudos kärsii hapenpuutteesta. Tila voi olla ohimenevä, jolloin sitä kutsutaan TIA-kohtaukseksi tai se voi olla pysyvä, jolloin puhutaan aivoinfarktista. TIA tulee englanninkielisestä nimestä Transcient Ischemic Attac (ohimenevä iskeeminen kohtaus). Jälkimmäisessä tyypissä jokin aivovaltimoista repeää ja verta vuotaa joko aivokudokseen, jolloin puhutaan aivoverenvuodosta tai veri vuotaa lukinkalvonalaiseen tilaan, jolloin kyseessä on lukinkalvonalainen verenvuoto eli subaraknoidaalivuoto eli SAV. Aivoverenvuodosta käytetään myös lyhennettä ICH, joka tulee sen englanninkielisestä nimestä Intracerebral Hemorrhage (aivojen sisäinen verenvuoto). (Kaste ym. 2006, 272; Uusitalo, Laine & Puumalainen 2002, 27 28; Lindsberg 1999, 31.) Aivohalvauksella tarkoitetaan aivoinfarktia, subaraknoidaalivuotoa tai aivoverenvuotoa (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Sairastuneista suurin osa eli noin neljä viidestä kärsii iskeemisestä aivoverenkierron häiriöstä ja noin joka viides aivoverenvuodosta. Sairastuneiden kuolleisuus on suuri: ensimmäisen kuukauden aikana SAV-potilaista kuolee noin puolet, ICH-potilaista vajaa kolmannes ja infarktipotilaista noin viidennes. Vuoden kuluttua elossa on vajaa kaksi kolmannesta sairastuneista. Toisaalta joka kymmenes sairastunut toipuu täysin oireettomaksi. (Kaste ym. 2006, , 327.) Eloonjääneillä on sairauden seurauksena usein toispuoleinen lihasten heikkous eli hemipareesi tai toispuoleinen halvaus eli hemiplegia. Oireiden kirjo on kuitenkin erittäin laaja ja oireet vaihtelevat yksilöllisesti vauriotyypin ja -kohdan sekä vaurion laajuuden mukaan vähäisistä vakaviin ja ohimenevistä pysyviin. Oireet voivat myös olla vaihtelevia tai eteneviä. (Kaste ym. 2006, , ; Muuronen 1999b, 49 52; Uusitalo ym. 2002, )

8 8 Aivojen etuosan eli karotisalueen iskeemisten vaurioiden seurauksena voi esimerkiksi ilmetä toisen silmän osittainen tai täydellinen näön menetys, vauriokohdalle vastakkaisen puolen halvausoireita ja tuntopuutoksia, pään ja katseen kääntyminen vauriokohdan puolelle, afasia eli puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus, apraksia eli tahdonalaisten liikkeiden suorittamisvaikeus tai neglect-oireyhtymä eli vauriolle vastakkaisen kehon puolen huomiotta jättäminen. Myös psyykkisen tilan muutokset kuten puhumattomuus, euforia eli sairaalloinen hyvänolontunne tai apaattisuus ovat mahdollisia. (Kaste ym. 2006, ; Uusitalo ym. 2002, ) Mikäli iskeeminen vaurio sijaitsee aivojen takaosassa eli vertebrobasillaarialueella, oireina voivat olla esimerkiksi huimaus, pahoinvointi ja dysfagia eli nielemisvaikeus. Myös erilaiset silmiin ja näkökykyyn liittyvät oireet kuten silmän liikehäiriöt, silmävärve tai Hornerin oireyhtymä ovat mahdollisia. Hornerin oireyhtymässä silmä on vetäytynyt sisäänpäin ja silmäluomi roikkuu. Liikkumista voivat rajoittaa liikkeiden koordinaatiovaikeudet, tunto- ja liikehäiriöt, mahdollisesti jopa neliraajahalvaus. Tajunnan taso voi vaihdella ja edetä tajuttomuuteen tai locked-in-tilaksi, jossa tietoisuus säilyy, mutta puhe ja raajojen liikkeet puuttuvat. (Kaste ym. 2006, 299; Uusitalo ym. 2002, ) Aivovaltimovuodoista aivoverenvuodon oireet kehittyvät usein minuuteissa ja tyypillisiä oireita ovat napsahtava tai risahtava ääni ja valumisen tunne päässä, päänsärky, oksentelu, tajuttomuus, raajojen halvausoireet, häiriöt hengityksen säätelyssä tai muutokset mustuaisen koossa (Kaste ym. 2006, 317; Kaste 2007, 554). Päänsärky on yleensä voimakasta (Kaste 2007, 554) ja potilaalla on usein myös kuumetta (Kaste ym. 2006, 317). Subaraknoidaalivuodon oireita ovat äkillisesti alkanut ja erittäin kova päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, tajunnan heikkeneminen ja niskajäykkyys. Potilaalla voi esiintyä myös kouristelua. (Roine & Kaste 2008a.) AVH-potilaalla eri syistä johtuvia neurologisia oireita ovat muun muassa aiemmin mainitut halvausoireet, tuntohäiriöt, lihasjänteyden häiriöt, kehon hahmotusja koordinaatiohäiriöt, tasapainohäiriöt, näköhäiriöt sekä erilaiset kielelliset häiriöt kuten afasia, dysleksia eli lukemisen häiriö tai jargonia eli sanavääristymiä

9 9 täynnä oleva käsittämätön, mutta sujuvasti etenevä puhe. Neurologisia oireita ovat lisäksi muun muassa psyykkisen suorituskyvyn muutokset kuten masennus, hitaus, muistivaikeudet, aloitekyvyn häiriöt, keskittymiskyvyn häiriöt, pakkoitku tai pakkonauru sekä vireystilan vaihtelu. Neurologisina oireina voi esiintyä myös epileptisiä kohtauksia, päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua, tajunnan tason muutoksia, erilaisia häiriöitä suun ja nielun alueen toiminnassa sekä kaikkien raajojen jäykistelyä. Havainto- ja toimintakykyyn liittyviä neurologisia häiriöitä voi myös olla hyvin monia erilaisia kuten jo edellä mainittu neglectoireisto, pusher-oireisto eli toimivamman kehon puolen yliaktivoituminen, ylipäätään vaikeus hahmottaa sekä omaa kehoa että ympäristöä, ongelmanratkaisuun liittyvät häiriöt, uuden oppimisen vaikeus sekä perseveraatio eli juuttuminen. (Uusitalo ym. 2002, ) 2.2 Aivoverenkiertohäiriöiden vaikutus potilaan ja hänen läheistensä elämään Sairaus tulee usein yllätyksenä niin sairastuneelle itselleen kuin hänen läheisilleenkin ja vaikuttaa monin tavoin molempien osapuolten elämään (Banks & Pearson 2004, 413, 420; Prytz 1999, 271). Kaste ym. (2006, 271, ) toteavat aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttavan enemmän laatupainotteisten elinvuosien menetystä kuin mikään muu sairaus. He painottavat aktiivisen kuntoutuksen aloittamisen tärkeyttä heti sairastumisen jälkeisenä päivänä. Erilaisten kuntouttavien toimien jälkeen noin 70 % sairastuneista pystyy asumaan kotonaan (Kaste ym. 2006, 271; Roine & Palomäki 2004, 227). Aivoverenkiertohäiriöiden seuraukset voivat kohdistua potilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tyypillisiä seurauksia ovat häiriöt liikkumisen, puheen, näön, havaitsemisen, muistitoimintojen, oppimisen ja ongelmanratkaisun, vireystason ja mielialan alueella (Uusitalo ym. 2002, 36 38). Sairastunut saattaa oireistaan huolimatta odottaa, että kotiin päästyä elämä jatkuu kuten ennenkin (Banks & Pearson 2004, 422). Kaste ym. (2006, ) korostavat tehokkaan ja oikein kohdennetun kuntoutuksen sekä potilaan henkisen selviytymisen merkitystä ja omaisten osallistumisen tärkeyttä. He painotta-

10 10 vat myös sopeutumisvalmennuskurssien hyötyä ja korostavat potilasjärjestöjen merkitystä mahdollisen eristäytymisen ehkäisyssä. On todettu (Kaste ym. 2006, 271), että sairaudesta toipuvista vain noin viidennes kykenee palaamaan työelämään. Toimintakyvyn häiriöt voivat vaikeuttaa itsenäistä selviytymistä päivittäisistä toiminnoista kuten pukeutumisesta, peseytymisestä ja ruokailusta. Ne vaikuttavat usein myös seksuaalisuuteen ja sitä kautta minäkuvaan, itsetuntoon sekä mahdolliseen parisuhteeseen (Liippola, Koskimäki, Roine & Valasti 2004, 3 6, 16 21; Ketola 1999, ) Seksuaalisuus on osa identiteettiämme. AVH saattaa vaikuttaa monin tavoin myös sairastuneen mahdollisuuksiin ilmaista seksuaalisuuttaan: tarvetta ja kykyä antaa ja saada läheisyyttä, hellyyttä ja rakkautta. Toispuolihalvaus, spastisuus tai neglect-oireyhtymä saattavat vaikeuttaa liikkumista ja sopivan asennon löytämistä. Häiriöt tuntoaistissa voivat aiheuttaa kipua mielihyvän sijaan. Potilaalla saattaa olla vaikeuksia tuottaa puhetta tai ymmärtää kumppaninsa puhetta tai tulkita tämän ilmeitä oikein. Virtsaamisen liittyvät häiriöt, puutteellinen pidätyskyky tai tihentynyt virtsaamisen tarve saattavat aiheuttaa hämmennystä ja häpeän tunnetta. Miehillä AVH saattaa aiheuttaa tai lisätä erektiohäiriöitä. (Liippola ym. 2004, 5, 8, ) Sairastuminen ja sen vaikutukset seksuaalisuuteen saattavat edelleen vaikuttaa myös parisuhteeseen. Seksuaalinen yhteys puolisoon saattaa muuttua, jos sairastunut puoliso ei kykene sukupuolisuhteeseen tai toisaalta terve puoliso voi itse vältellä rakastelua pelätessään satuttavansa kumppaniaan. Sairaus voi toisaalta myös lähentää puolisoita. On myös tärkeää ymmärtää, että sekä sairastunut että tämän puoliso tarvitsevat tukea kuntoutumisen aikana. (Banks & Pearson 2004, ; Liippola ym. 2004, 11, 15.) Usein on helpointa havaita muutokset potilaan liikkumiskyvyssä tai käyttäytymisessä sekä ulkoisesti selvästi ilmenevät muutokset. Tämä saattaa vaikuttaa hallitsevasti kuntoutuksen sisältöön. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa jopa sen, että henkilö, jolla on merkittäviäkin häiriöitä havainto- ja toimintakyvyn tai psyykkisen suorituskyvyn alueella, kotiutetaan ilman näiden osa-alueiden

11 11 asianmukaista kuntoutusta tai ohjausta. (Forsbom, Kärki, Leppänen & Sairanen 2001, ) Aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksen (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a) mukaan aivoverenkiertohäiriön jälkeinen masennus saattaa jäädä toteamatta ja näin ollen myös hoitamatta. Kauhanen (1999, 29, 51) on todennut tutkimuksessaan, että yli puolet ensi kertaa sairastuneista kärsi masennuksesta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ainakin osa mielialahäiriöistä kyetään tunnistamaan ja hoidetaan vähintään lääkkeellisesti: Stakesin (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), yliopistosairaanhoitopiirien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyössä toteuttaman PERFECT-Stroke-hankkeen (Meretoja, Roine, Erilä, Hillbom, Kaste, Linna, Liski, Juntunen, Marttila, Rissanen, Sivenius & Häkkinen 2007, 3, 26) mukaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden keskuudessa on havaittavissa noin 10 prosentin nousu mielialalääkkeiden käytössä aiempaan käyttöön verrattuna. Purola (2000, 33, 118) on tutkimuksessaan haastatellut sekä AVH-potilaita että heidän omaisiaan ja todennut, että omaisten selviytymiskokemukset vaihtelevat eli osa kokee selviytyvänsä tilanteesta, kun taas osa kokee selviytymiskykynsä huonoksi. Purolan mukaan omaiset kokevat oman vastuunsa ajoittain suureksi ja lisäksi he kokevat, että eivät aina saa tarvittavaa tukea terveydenhuollon ammattilaisilta. Toimintakykyä korjataan erilaisilla ja toipumisen eri vaiheissa toteutettavilla kuntoutusmuodoilla, joita ovat kuntouttava hoitotyö osastoilla, fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, sosiaalinen kuntoutus sekä ammatillinen kuntoutus. Sosiaalinen kuntoutus kattaa laajan valikoiman tietoa ja tapahtumia sekä potilaalle että omaiselle. Näitä ovat sopeutumisvalmennuskurssit sekä tiedottaminen lainsäädännöstä ja etuuksista, joita ovat esimerkiksi sairausloma, invalidivähennys, työikäisen vammaistuki, eläkkeensaajan hoitotuki, Kansaneläkelaitoksen (Kela) ja muiden organisaatioiden järjestämä kuntoutus, omaishoito ja kotipalvelu. Eri kuntoutusmuodot toteutetaan tilanteen mukaan joko avo- tai laitoskuntoutuksena. Kuntoutukseen liittyvät kiinteästi myös mahdollisesti tarvittavat apuvälineet sekä niiden käytön ohjaus ja asunnon

12 12 mahdolliset muutostyöt. (Uusitalo 2007b, ; Tanninen & Koivula 2005, ). 2.3 Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät ja ehkäisy Aivoverenkiertohäiriöiden syntyyn vaikuttavia riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, sydän- ja verisuonisairaudet, aiemmat aivoverenkiertohäiriöt, dyslipidemiat eli veren rasva-aineiden epänormaalit määräsuhteet, diabetes, elintapoihin liittyvät riskitekijät sekä ikä ja perinnölliset tekijät. Elintapoihin liittyviä tekijöitä ovat tupakointi, ylipaino, liikunnan vähäinen määrä sekä runsas alkoholin käyttö. (Kaste ym. 2006, ; Uusitalo ym. 2002, 32 33; Hervonen & Nienstedt 2000, 64, 177.) Yksittäisten riskitekijöiden kasautuminen nostaa sairastumisriskiä entisestään (Uusitalo ym. 2002, 33; Muuronen 1999a, 59). Verenpaine on merkittävin sekä aivoinfarktin että aivoverenvuodon yksittäinen riskitekijä. Sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät erityisesti sydänperäisten aivoinfarktien riskiä, jolloin verihyytymä saa alkunsa sydämestä ja kulkeutuu verenkierron mukana aivoverenkiertoon. Dyslipidemiat ahtauttavat verisuonia myös aivoissa ja nostavat siten iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Myös diabeteksen on todettu nostavan sairastumisriskiä. (Kaste ym. 2006, ; Uusitalo ym. 2002, ) Lisäksi Muurosen (1999a, 58) mukaan syntyvä vaurio on laajempi ja vakavampi, jos verensokeri on korkea. Tupakointi on merkittävin elintapatekijä, ja sen on todettu nostavan sairastumisriskin 3 5-kertaiseksi (Uusitalo ym. 2002, 32). Tupakointi muun muassa nostaa verenpainetta sekä lisää veren hyytymistaipumusta (Muuronen 1999a, 57). Alkoholin käytössä suurkulutus on todettu riskiksi (Kaste ym. 2006, 284; Uusitalo ym. 2002, 32), mutta myös absolutisteilla on todettu jonkin verran kohonnut riski ja pienimmäksi riski on todettu alkoholin kohtuukäyttäjillä (Kaste ym. 2006, 284). Suurimpaan osaan riskitekijöistä voidaan vaikuttaa ja siten ehkäistä tulevia aivoverenkiertohäiriöitä. Tärkeimmät tekijät, joihin on mahdollista vaikuttaa, ovat verenpaine, sydän- ja verisuonisairaudet, dyslipidemiat, tupakointi, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta sekä runsas alkoholin käyttö. Ennaltaehkäisyllä voi-

13 13 daan vaikuttaa sekä ensimmäisen aivotapahtuman esiintymiseen että pienentää riskiä tapahtuman uusiutumiseen. (Kaste ym. 2006, 284; Muuronen 1999a, 60.) Tärkeimmän riskitekijän eli kohonneen verenpaineen keskeisimmät hoitomuodot ovat elämäntapamuutokset, säännöllinen verenpaineen seuranta sekä tarvittaessa lääkehoito. Elämäntapamuutoksista tärkeimmät ovat suolan ja kovien rasvojen käytön vähentäminen, kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisääminen, laihduttaminen, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen, alkoholin liikakäytön vähentäminen sekä stressin välttäminen. (Vanhanen, Koivisto, Olkinuora, Alapappila & Penttilä 2002, 7 12.) Myös sydän- ja verisuonisairauksien, dyslipidemioiden sekä diabeteksen hoidossa keskeisiä ovat sekä edellä mainitut elämäntapamuutokset että tarvittaessa lääkehoito (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2007). Tupakoinnin lopettamiseen on tarjolla sekä lääkkeellisiä että ei-lääkkeellisiä menetelmiä oman päätöksen tueksi. Riski sairastua aivoinfarktiin vähenee siten, että se on 5 15 vuoden tupakoimattomuuden jälkeen sama kuin tupakoimattomalla. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006b.) Ylipainon on todettu olevan sekä itsenäinen aivoverenkiertosairauksien riskitekijä että yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen, verensokeriin ja rasvaarvoihin, joten painon pudotus alentaa sairastumisriskiä useamman mekanismin kautta. Vastaavasti myös liikunnan puutteen on todettu olevan sekä itsenäinen riskitekijä että yhteydessä muihin riskitekijöihin kuten ylipainoon, verenpaineeseen, rasva- ja sokeriarvoihin, joten myös liikunnan lisäämisellä on edullinen vaikutus kokonaisriskin alenemiseen monin tavoin. (Kaste ym. 2006, ) Aivoverenkiertohäiriöiden kirurgisesti hoidettavia riskitekijöitä ovat muun muassa aneurysma eli valtimopullistuma sekä kaulavaltimoahtauma. Aneurysma on erityisesti subaraknoidaalivuodon (SAV) riskitekijä. Vuotamaton aneurysma voidaan leikata SAV:n ehkäisevänä hoitona. Tarvittaessa myös lähisukulaiset voidaan seuloa, erityisesti mikäli suvussa on esiintynyt SAV:tä. Kaulavaltimoahtauman leikkauksessa, endarterektomiassa, valtimosta poistetaan sen suonta ahtauttava sisäkalvo. (Kaste ym. 2006, 287, 292, 295.)

14 14 Aivoinfarktien uusiutumisen ehkäisyssä on saavutettu hyviä tuloksia käyttämällä lääkkeenä asetyylisalisyylihappoa. Tutkimustulokset tukevat sen vaikuttavuutta myös ensimmäisen aivoinfarktin ehkäisyssä. Vaikuttavia ehkäisymenetelmiä ovat myös elintapamuutokset ja tarvittaessa myös verisuonikirurgia. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a; Kaste ym. 2006, 287.) 2.4 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito Erikoissairaanhoidossa toteutettava hoito Aivoverenkiertohäiriö on lääketieteellinen hätätilanne (Uusitalo ym. 2002, 29), joka edellyttää aina mahdollisimman nopeaa yhteydenottoa hätäkeskukseen eli puhelinsoittoa numeroon 112 ja ambulanssikuljetusta akuuttisairaalan päivystyspoliklinikalle (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Ennen sairaalaan pääsyä annetaan ensihoito, jonka tehtävänä on varmistaa potilaan vitaalielintoiminnot eli hengitys ja sydämen toiminta (Kaste ym. 2006, 307) sekä varmistaa, että kyseessä on aivoverenkiertohäiriö, antaa oireenmukainen hoito ja huolehtia potilaan kuljetuksesta sairaalaan. Oireenmukainen hoito sisältää potilaan asettamisen vuodelepoon, nestehoidon aloittamisen sekä sen varmistamisen, ettei potilas aspiroi eli vedä nestettä tai kiinteää ainetta hengitysteihin. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a.) Päivystyspoliklinikalla varmennetaan diagnoosi, turvataan potilaan vitaalielintoiminnot sekä aloitetaan syyn mukainen hoito. Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon hoidot eroavat toisistaan, joten päivystyspoliklinikalla varataan kiireellinen aivojen TT- eli tietokonetomografiakuvaus, jota käytetään apuna diagnoosin varmentamisessa. (Uusitalo ym. 2002, 30.) TT-kuvauksessa selviää, onko kyseessä aivoinfarkti vai aivoverenvuoto sekä vaurion sijainti aivoissa (Kaste ym. 2006, 308). Mikäli kyseessä on aivoinfarkti ja oireiden alkamisesta on kulunut korkeintaan kolme tuntia, harkitaan niin sanotun liuotushoidon aloittamista. Kallonpohjavaltimon tukoksessa aikarajana on 12 tuntia tai jopa 48 tuntia. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a.) Hoidossa yleisesti käytettävä lääkeaine, alteplaasi, avaa tukkeutuneita verisuonia liuottamalla niissä olevia verihyytymiä

15 15 (Lääkelaitos 2006). Hoito on tehokas, mutta ei sovellu kaikille aivoinfarktipotilaille. Liuotushoidon merkittävimpiä vasta-aiheita ovat lisääntynyt vuotoalttius, hallitsematon, korkea verenpaine, alle kaksi viikkoa sitten suoritettu suuri kirurginen toimenpide sekä aiempi aivovaltimovuoto (aivoverenvuoto tai SAV). (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a.) Aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoidolla tarkoitetaan muutaman ensimmäisen sairauspäivän aikana annettavaa hoitoa (Uusitalo ym. 2002, 30). Tehokkainta hoito on aivoverenkiertohäiriöiden hoitoon erikoistuneissa niin sanotuissa AVHyksiköissä (Kaste ym. 2006, 310), joita Suomessa oli vuonna 2003 viidessä yliopistosairaalassa sekä kahdeksassa keskussairaalassa, joista yhtenä Pohjois- Karjalan keskussairaala (Meretoja ym. 2007, 11). Aivoinfarktin akuutin vaiheen keskeistä hoitoa ovat peruselintoimintojen turvaaminen ja neurologisten puutosoireiden kuten halvausoireiden, tuntopuutosten tai näköpuutosten tunnistaminen. Lisäksi toteutetaan mahdollinen liuotushoito, hoidetaan infarktin aiheuttama turvotus ja kallonsisäinen paine, ehkäistään sairauden uusiminen sekä komplikaatiot kuten hengitysvajaus, kuume, kohonnut verensokeri tai keuhkoveritulppa. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a.) Hoidon akuutissa vaiheessa aloitetaan myös varhainen kuntoutus (Kaste ym. 2006, 310) ja selvitetään hyytymisenestohoidon eli antikoagulaatiohoidon tarve ja mahdollisuus (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Ohimenevä iskeeminen aivoverenkiertohäiriö (TIA) menee nimensä mukaisesti yleensä suhteellisen nopeasti ohi, jopa tunnissa, ja kaikki kohtauksen sairastaneet eivät hakeudukaan hoitoon (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). TIA on kuitenkin merkki kohonneesta riskistä sairastua myöhemmin aivoinfarktiin: yli kolmannes TIA-kohtauksen saaneista sairastuu aivoinfarktiin viiden vuoden kuluessa ja näistä noin 5 % kahden vuorokauden kuluttua TIA:sta (Kaste ym. 2006, 282). Myös TIA-kohtauksen saanut on päivystyspotilas ja hänen hoidossaan on tärkeää selvittää oireet, mahdolliset aiemmat TIA-kohtaukset sekä aloittaa antitromboottinen eli tukoksia ehkäisevä lääkehoito heti diagnoosin varmistuttua (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Mikäli tukoksen epäillään lähteneen liikkeelle ahtautuneista kaulavaltimoista, hoitokeinona voi

16 16 tulla kyseeseen myös leikkaus, jossa ahtaumakohta poistetaan (Kaste 2007, 552). Aivoverenvuodon (ICH) akuutin vaiheen hoito on muuten samanlaista kuin aivoinfarktin hoito, mutta siinä käytetään tarvittaessa kirurgista hoitoa (Kaste ym. 2006, ) ja lisäksi liuotushoito ei tule kyseeseen (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Potilaat ovat yleensä huonompikuntoisia ja vakavammin sairaita kuin aivoinfarktipotilaat. Tämän vuoksi liikunnallinen kuntoutus saattaa edetä hitaammin. Aivoverenvuotoon ei vielä ole saatavilla tehokasta vuotoa rajoittavaa lääkettä, mutta lääkehoitoa tutkitaan ja mahdollisesti tulossa on ensimmäinen lääke. (Kaste ym. 2006, ) Myös toinen valtimovuototyyppi, lukinkalvonalainen vuoto (SAV), edellyttää aina sairaalahoitoa (Roine & Kaste 2008b). Hoitomuotoina ovat päivystysleikkaus vuotavan aneurysman eli valtimonpullistuman sulkemiseksi, vuodon sulkeminen endovaskulaarisesti suonensisäisellä platinakierukalla (Kaste ym. 2006, ) tai, elleivät nämä tule kyseeseen, potilasta hoidetaan vuodeosastolla kolme viikkoa vuodelevossa (Kaste 2007, 555). Mahdollisuuksien mukaan myös SAV-potilaat hoidetaan AVH-yksikössä, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista, potilaalle järjestetään yhden hengen huone ja tarvittaessa omahoitaja. Hoidossa on keskeistä vuodelepo, kaikenlaisen ponnistelun välttäminen, oireenmukainen, muun muassa kivun ja pahoinvoinnin hoito sekä hengityksen, verenpaineen ja nestetasapainon seuranta ja hoito. (Kaste ym. 2006, ) Hoito kotiutumisen jälkeen Aivoverenkiertohäiriöiden oireet ja niiden aiheuttamat toimintakyvyn häiriöt eroavat toisistaan sen mukaan, onko kyseessä aivoinfarkti, TIA-kohtaus, aivoverenvuoto (ICH) vai lukinkalvonalainen vuoto (SAV). Eroihin vaikuttavat myös tukoksen tai vuotokohdan sijainti ja niiden aiheuttaman vaurion laajuus aivokudoksessa. Hoidoissa on sekä eroavaisuuksia että yhteisiä piirteitä. (Kaste 2007, ; Kaste ym. 2006, , ; Muuronen 1999b, 49 52; Uusitalo ym. 2002, )

17 17 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon keskeinen tavoite on toimintakyvyn ja omatoimisuuden mahdollisimman hyvä palautuminen (Uusitalo ym. 2002, 31; Roine ym. 2004, 228; Virta-Helenius, Mäenpää & Eriksson 2004, 14). Toisena keskeisenä tavoitteena on sairauden uusiutumisen ehkäiseminen (Uusitalo ym. 2002, 31; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Nämä molemmat, sekä toimintakyvyn palauttaminen että sairauden ehkäisy, aloitetaan jo akuuttivaiheessa sairaalassa ja niitä molempia jatketaan myös kotiutumisen jälkeen (Kaste ym. 2006, ; Uusitalo 2007b, ; Uusitalo ym. 2002, 30-32). Sekä aivoinfarktin että aivoverenvuodon akuuttivaiheen jälkeinen hoito on hyvin samanlaista (Kaste 2007, 554). Molempien kotihoidossa on keskeistä kuntouttava toiminta, lääkehoito, seurantakäynnit lääkärillä, laboratoriokokeet ja vastaavat elämäntapamuutokset kuin sairauden ehkäisyssä. (Kaste ym. 2006, 322, 324; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a; Uusitalo ym. 2002, ). Aivoverenkiertohäiriöiden tärkein riskitekijä on kohonnut verenpaine (Kaste ym. 2006, ). Japanilaisessa tutkimuksessa on todettu 60 asteen löylyjen laskeneen koehenkilöiden verenpainetta (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2002). Fogelholm (2008) puolestaan toteaa olevan selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että kohtuullisesti kuormittava liikunta alentaa kohonnutta verenpainetta. Liikunta on myös merkittävä keino pitää yllä sekä fyysistä että henkistä toimintakykyä. Fogelholm suosittaa päivittäisen liikunnan kestoksi vähintään puolta tuntia esimerkiksi reipasta kävelyä. Kuntouttavaa toimintaa ovat kotiharjoittelu (Sairanen 1999, 153) sekä varsinainen kuntoutus (Uusitalo ym. 2002, 31). Fysioterapeutti laatii kullekin potilaalle yksilöllisen harjoitusohjelman (Sairanen 1999, 153). Kuntouttavalla toiminnalla harjoitetaan kuntoutujaa selviytymään päivittäisistä toiminnoista. Harjoittelu aloitetaan sairaalassa ja se jatkuu kotona kotiharjoitteluna. Kuntouttavan toiminnan yhteydessä potilasta opastetaan myös mahdollisesti tarvittavien apuvälineiden käyttöön. Myös omaisia opastetaan ohjaamaan potilasta. (Uusitalo 2007a, 574.) Tyypillisiä apuvälineitä ovat liikkumisen tai viestimisen apuvälineet, nostolaitteet sekä hälytyslaitteet (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palve-

18 18 luista ja tukitoimista 1987). Liikkumisen apuvälineitä ovat esimerkiksi pyörätuoli, rollaattori ja kyynärsauvat, viestimisen apuvälineitä esimerkiksi TV-ruudun suurennin ja kuulokoje (Honkalampi-säätiö 2008). Näkemisen apuvälineitä ovat myös esimerkiksi suurennuslasi, isonäppäinpuhelin ja kello, jossa on tavallista suurempi näyttö ja suuret ja selkeät numerot (Nordqvist 2003, , 103). Kommunikoinnissa voidaan apuvälineinä käyttää esimerkiksi kommunikointitauluja, joissa on kuvia, sanoja, kirjaimia ja numeroita. Myös tietotekniikka, esimerkiksi tavallinen sähköposti mahdollistaa puherajoitteisen henkilön kommunikoinnin ympäristön kanssa. (Roisko & Ohtonen 2003, , 123.) Varsinaisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa sairastuneen toimintakykyä ja auttaa potilasta ja omaista sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen (Kaste ym. 2006, 327). Kuntoutus on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa (Järvikoski & Härkäpää 2004, 13), jota toteutetaan terveyskeskuksessa, kuntoutuspoliklinikalla tai kuntoutuslaitoksessa (Uusitalo ym. 2002, 31). TIA-kohtaukseen voi liittyä samanlaisia oireita ja toimintakyvyn häiriöitä kuin aivoinfarktissa, mutta nämä häviävät viimeistään vuorokauden kuluessa. TIApotilaiden keskeistä kotihoitoa ovat lääkehoito, mahdollisen verenpainetaudin, diabeteksen tai dyslipidemian hyvä hoito ja tupakoinnin lopettaminen. (Kaste 2007, ). Hoidossa on hyvä muistaa myös se, että TIA on aina merkki kohonneesta riskistä sairastua aivoinfarktiin (Kaste ym. 2006, 282). SAV-potilaiden hoidossa on keskeistä uusintavuotojen ehkäisy ja keinoina ovat liiallisen rasituksen välttäminen, verenpaineen hallinta ja elämäntapamuutoksina tupakoinnin lopettaminen sekä runsaan alkoholin käytön välttäminen (Kaste ym. 2006, 316). Osalle SAV-potilaista saattaa myös jäädä vaikea neurologinen puutosoire (Ronkainen 2004). Aivoinfarktin jatkohoidossa tärkeimmät lääkkeet ovat verenpainetta alentava lääkitys ja tukoksia ehkäisevä antikoagulanttilääkitys (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a; Hervonen & Nienstedt 2000, 22). Aivoverenvuotojen lääkehoidossa ovat keskeisiä verenpainetta alentavat lääkkeet (Kaste ym. 2006, 319). Sekä verenpaine- että antikoagulanttilääkityksen vaikuttavuutta seura-

19 19 taan säännöllisin kontrollikäynnein (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Antikoagulanttilääkityksen sopiva annostus perustuu verikokeella määritettävään INR-arvoon. INR tulee englanninkielisistä sanoista International Normalized Ratio, ja se kuvastaa veren hyytymistaipumista. Arvo on jokaisella potilaalla yksilöllinen. (Mustajoki 2007; Mustajoki & Kaukua 2007.) Myös mahdollisen diabeteksen tai dyslipidemian hoitotasapainoa ja lääkitystä seurataan säännöllisin kontrollikäynnein (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). 3 POTILASOHJAUS OSANA HOITOTYÖTÄ 3.1 Potilasohjaus hoitotyön auttamismenetelmänä Hoitotyöllä tarkoitetaan tietyn ammattikoulutuksen saaneen hoitajan tekemää työtä, jonka tavoitteena on potilaan hyvinvoinnin edistäminen (Kalkas & Sarvimäki 2002, 76). Potilasohjaus on hoitotyön auttamismenetelmä, jossa potilas ja hoitaja ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Ohjaus on suunnitelmallista toimintaa, jossa potilas ja hoitaja yhteistyössä asettavat ohjaukselle yksilölliset tavoitteet. Potilas edustaa oman elämäntilanteensa ja hoitaja ammatillista ja ohjauksen asiantuntemusta. (Kyngäs ym. 2007, ) Potilasohjaus voidaan kuvat prosessina, joka etenee asiakkaan tarpeiden määrittelystä ohjauksen suunnitteluun, toteutukseen ja toiminnan arviointiin (Iso-Kivijärvi ym. 2006, 10 11). Laki potilaan oikeuksista edellyttää muun muassa kuntoutussuunnitelman tekoa yhteisymmärryksessä potilaan tai hänen omaisensa kanssa ja että potilaalle annetaan selvitys hänen terveydentilastaan, hoidostaan ja hoitovaihtoehdoista hänelle ymmärrettävällä tavalla. Lisäksi laki edellyttää potilaiden saavan laadultaan hyvää hoitoa. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992.) Toisaalta potilaan velvollisuutena voidaan ajatella olevan, että hän antaa itsestään oikeaa tietoa ja että hän ottaa vastuuta omasta hoidostaan (Sundman 2005, 611). Ohjaustilanteeseen vaikuttavat sekä henkilöiden persoonat että useat, potilaasta, hoitajasta ja ympäristöstä aiheutuvat taustatekijät, joiden huomioiminen ja

20 20 joiden merkityksen ymmärtäminen vaikuttavat ohjauksen onnistumiseen. Taustatekijät voidaan ryhmitellä fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja ympäristöstä johtuviin tekijöihin. Esimerkkinä fyysisestä tekijästä voidaan mainita potilaan terveydentila, psyykkisestä tekijästä hoitajan ja potilaan odotukset ja motivaatio, sosiaalisista tekijöistä perheen merkitys potilaalle ja ympäristötekijöistä tila, jossa ohjausta annetaan. (Kyngäs ym. 2007, ) Aivoinfarktipotilaalla voi olla häiriöitä esimerkiksi puheessa, näkökyvyssä, tarkkaavaisuudessa, keskittymisessä, päättelykyvyssä tai muistissa (Roine & Palomäki 2004, 231). Purolan (2000, 119) mukaan osa AVH-potilaiden omaisista kokee, että ei saa hoitohenkilökunnalta riittävästi huomiota. Hän toteaakin, että ohjauksen tulisi olla yksilöllistä siten, että siinä otettaisiin huomioon sekä potilaan että omaisen mahdollisesti erilainen kyky omaksua tietoa. Hyvään hoitotyön käytäntöön kuuluu kirjaaminen, joka on keino välittää tietoa eri toimijoiden ja hoitoyksiköiden välillä ja turvata siten hoidon jatkuvuutta (Kärkkäinen 2006, 12). Nylander (2002, 67) on tutkimuksessaan todennut, että potilasohjauksen kirjaamista pidetään tärkeänä, mutta samalla se koetaan puutteelliseksi. On esimerkiksi kirjattu vain osa potilaan hoidon tavoitteita tai tavoitteiden lähtökohtana on ollut hoitajan toiminta eikä potilaan tilanne ja paranemisprosessi. Kääriäinen ja Kaakinen (2008, 13) toteavat artikkelissaan, että puutteellinen kirjaaminen saattaa muun muassa aiheuttaa päällekkäistä ohjausta tai päinvastoin johtaa ohjauksen puuttumiseen ja heikentää potilasturvallisuutta. Potilasohjauksen tulee lisäksi olla näyttöön perustuvaa eli sen tulee perustua ajankohtaiseen tutkimustietoon (Kyngäs ym. 2007, 62 63). 3.2 Kirjallinen materiaali potilasohjauksen tukena Kyngäs ym. (2007, ) ohjeistavat, millaisiin seikkoihin potilasohjeen sisällössä, ulkoasussa, kielessä ja rakenteessa tulee kiinnittää huomiota. He toteavat, että asiakkaiden mielestä ohjeiden olisi hyvä olla suullisen informaation lisäksi kirjallisessa muodossa ja että asiakkaat tarvitsevat tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta sekä muun muassa sairauden uusiutumisen riskeistä.

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot