POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Outi Silén AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN KOTIUTUSVAIHEEN OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Opasvihko kotiutuvalle potilaalle Opinnäytetyö Tammikuu 2009

2 OPINNÄYTETYÖ Syyskuu 2008 Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne JOENSUU p. (013) Tekijä Outi Silén Nimeke Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kotiutusvaiheen ohjauksen kehittäminen. Opasvihko kotiutuvalle potilaalle Toimeksiantaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK), Akuutti neurologian osasto 1A ja Neurologian kuntoutusosasto 1B Tiivistelmä Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuu vuosittain ja kuolee suomalaista. Puolelle eloon jääneistä jää toimintakykyyn tuntuva haitta. Sairaus vaikuttaa merkittävästi potilaan ja omaisten jokapäiväiseen elämään. Sekä potilaat että omaiset pitävät hoitohenkilökunnan antamaa ohjausta tärkeänä ja kokevat tarvitsevansa sitä nykyistä enemmän. Opinnäytetyön tarkoituksena oli yhtenäistää ja kehittää PKSSK:n neurologian osastojen 1A ja 1B aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kotiutusvaiheessa saamaa ohjausta. Tehtävänä oli tuottaa osastojen käyttöön potilasohje, jota käytetään apuna kotiutusvaiheen potilasohjauksessa ja annetaan myös potilaalle mukaan kotiin. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa käytettiin lisäksi laadullisena tutkimusmenetelmänä argumentoivaa Delfoi-tekniikkaa. Kahden lausuntokierroksen avulla potilasohjetta arvioi 11 asiantuntijaa. Potilasohjetta päivitettiin asiantuntijoiden palautteen perusteella ja lopullinen versio tallennettiin sähköisessä muodossa osastojen intranet-sivuille. Ohjeen sisältö osoittautui lausuntokierrosten palautteiden perusteella kattavaksi, mutta osa asiantuntijoista toivoi sosiaaliturvaa, etuuksia ja apuvälineitä käsiteltävän laajemmin. Jatkotutkimusaiheet ja kehittämishaasteet nousivat osittain lausuntokierrosten palautteiden pohjalta. Jatkotutkimusaiheita ovat sosiaaliturvaetuuksien ja apuvälineiden laajempi selvittely potilasohjauksen kannalta sekä AVH-potilaan omaisen ohjauksen toteutuminen molemmilla osastoilla. Kehittämishaasteita jatkossa ovat omaisten kokemukset saamastaan ohjauksesta sekä keinot kehittää omaisten ohjausta. Kieli suomi Asiasanat aivoverenkiertohäiriöt, potilasohjaus, kotiutus Sivuja

3 THESIS December 2008 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN JOENSUU FINLAND Tel Author Outi Silén Title Developing the counselling of stroke patients at the discharging stage. A patient guide for patients to be discharged. Commissioned by Acute Neurology Ward 1A and Neurological Rehabilitation Ward 1B, Joint Municipal Authority for Medical and Social Services in North Karelia (PKSSK) Abstract Every year, Finns fall ill with ischemic attacks, and die of them. One half of those surviving retain a substantial disability in their functional capacity. The illness has considerable effects on the patient s and his/her close ones daily lives. Both patients and their close ones regard the counselling given by the nursing staff as important and feel they would need more of it. The purpose of the thesis was to unify and develop the counselling given to stroke patients upon their discharge from the PKSSK neurology wards 1A and 1B. The task related to this thesis was to provide the wards with a patient guide, which would be used in counselling the patients at the discharging stage and which, furthermore, can be taken home by the patients. The thesis was completed as an action-research one, with the argumentative Delphi method used as a complementary qualitative research method. By means of two rounds of assessments, the patient guide was assessed by a total of eleven experts. It was then updated on the basis of the expert feedback obtained, and the final version was saved and made available on the Intranet pages of the two wards. According to the feedback obtained from the two rounds of assessment, the coverage of the patient guide was adequate, but some of the experts wished a wider treatment of social security, benefits, and technical appliances. The topics for further research and targets of development that came up partly derive from the same feedback. The topics for further research include a more thorough account of the social security benefits and technical appliances for the purposes of patient counselling and the provision of counselling for the stroke patient s close ones at both wards. The targets of development include exploring the close ones perceptions of the counselling they have received and finding ways to develop their counselling. Language Finnish Keywords stroke, discharge, patient counselling Pages 41 Appendices 8 Pages of Appendices 22

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ SAIRAUTENA Yleisimmät aivoverenkiertohäiriötyypit ja niiden oireet Aivoverenkiertohäiriöiden vaikutus potilaan ja hänen läheistensä elämään Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät ja ehkäisy Aivoverenkiertohäiriöiden hoito Erikoissairaanhoidossa toteutettava hoito Hoito kotiutumisen jälkeen POTILASOHJAUS OSANA HOITOTYÖTÄ Potilasohjaus hoitotyön auttamismenetelmänä Kirjallinen materiaali potilasohjauksen tukena Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kotiutusvaiheen ohjauksen erityispiirteet OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Toteutustapana toiminnallinen opinnäytetyö Kehittämiskohteena kotiutusvaiheen potilasohjaus Palautteen kokoaminen Delfoi-tekniikalla Potilasohjeen lausuntokierrokset Delfoi-tekniikkaa soveltaen POHDINTA Opinnäytetyön eettisyys Opinnäytetyön luotettavuus Tulosten arviointi ja jatkokehitysehdotukset...34 LÄHTEET...37 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Toimeksiantosopimus Tutkimuslupa Asiantuntijapaneelin jäsenet Ensimmäisen lausuntokierroksen saatekirje Ensimmäisen lausuntokierroksen kysymykset Toisen lausuntokierroksen saatekirje Toisen lausuntokierroksen kysymykset Potilasohje kotiutuvalle aivoverenkiertohäiriö-potilaalle

5 5 1 JOHDANTO Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat länsimaissa kolmanneksi yleisin kuolinsyy heti sepelvaltimotaudin ja syöpäsairauksien jälkeen. Aivoverenkiertohäiriöllä tarkoitetaan aivovaltimon tukkeutumista tai repeämistä ja sen aiheuttamaa vauriota aivokudoksessa. Suomessa aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin ja kuolee noin henkilöä. Sairaudesta hengissä selvinneistä arviolta puolelle jää tuntuva, jokapäiväistä elämää rajoittava haitta. Vain joka kymmenes sairastunut toipuu oireettomaksi. (Kaste, Hernesniemi, Kotila, Lepäntalo, Lindsberg, Palomäki, Roine & Sivenius 2006, , 327.) Sairaus on kallein valtimotautimme, ja sen vuotuiset suorat kustannukset vuonna 1999 olivat lähes puoli miljardia euroa, mikä oli yli 6 % sairauden- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Kyseessä on kolmanneksi kallein kansansairautemme mielenterveydenhäiriöiden ja dementian jälkeen (Roine & Palomäki 2004, 227). Sairaudesta aiheutuu mittavia inhimillisiä kärsimyksiä niin sairastuneelle itselleen kuin hänen läheisilleenkin. Roineen ja Palomäen (2004, ) mukaan potilaille jää tyypillisesti useita erilaisia, toimintakykyä rajoittavia häiriöitä, yleisimmin liikkumiskyvyn ja motoriikan, puheen, näön, muistitoimintojen ja kognitiivisten taitojen alueella. Lisäksi noin puolet sairastuneista kärsii eriasteisesta masennuksesta. Noin kolmannes sairastuneista on työikäisiä, ja heistä vain noin kolmasosa palaa työelämään (Kaste ym. 2006, 273, 329). Sairauden seurauksena voi olla työkyvyn joko täydellinen tai osittainen menettäminen (Roine & Palomäki 2004, ). Kaikista sairastuneista kaksi kolmasosaa kuntoutuu siten, että selviytyy kotona omatoimisesti tai omaisen tai kotiavun turvin (Kaste ym. 2006, 272; Roine & Palomäki 2004, 227). Potilasohjaus on osa sairaanhoitajan toteuttamaa hoitotyötä (Kyngäs, Kääriäinen, Poskiparta, Johansson, Hirvonen & Renfors 2007, 26), ja Kääriäinen ja Kyngäs (2006) toteavat, että sillä on onnistuessaan vaikutusta sekä potilaan että tämän omaisen terveyteen. Laadukas ohjaus muun muassa parantaa poti-

6 6 laan toimintakykyä ja kotona selviytymistä sekä hoitoon sitoutumista (Kyngäs ym. 2007, 145). Omainen on potilaalle usein merkittävä voimavara ja tukija. Hoitohenkilökunnalle omainen on tärkeä tiedonlähde ja keskeinen henkilö jatkohoidon onnistumisen kannalta. (Iso-Kivijärvi, Keskitalo, Kukkola, Ojala, Olsbo, Pohjola & Väänänen 2006, 15; Anttila, Kukkola, Mattlar, Moilanen, Risteli-Ahola, Haapsaari, Koivikko & Verronen 2006, 53.) Näin ollen omaisen osallistuminen potilaan ohjaamiseen on hoidon onnistumisen kannalta tärkeää (Anttila ym. 2006, 53). Kotiutusvaiheessa ohjauksen merkitys korostuu myös siksi, että sekä kotiutuvalla AVH-potilaalla että omaisella saattaa olla osin epärealistinen käsitys, että elämä jatkuu kotiin palaamisen jälkeen kuten ennenkin ennen sairastumista (Banks & Pearson 2004, 422). Opinnäytetyö tehtiin Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) Neurologian akuuttiosaston 1A ja Neurologian kuntoutusosaston 1B toimeksiannosta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli yhtenäistää ja kehittää PKSSK:n neurologian osastojen 1A ja 1B aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kotiutusvaiheessa saamaa ohjausta. Tehtävänä oli tuottaa osastojen käyttöön potilasohje, jota käytetään apuna kotiutusvaiheen potilasohjauksessa ja annetaan myös potilaalle mukaan kotiin. Toteutetun potilasohjeen sisältö on lyhyt, tiivis tietopaketti, jossa on lyhyesti kuvattu aivoverenkiertohäiriö sairautena ja sen vaikutukset toimintakykyyn, sairauden ehkäisy ja toiminta sairauden mahdollisesti uusiutuessa. Lisäksi ohjeeseen on koottu kuntoutumisen ja kotona selviytymisen kannalta hyödyllisiä neuvoja ja yhteystietoja sekä tietoja sosiaaliturvasta, vertaistuesta ja sairauteen liittyvistä Internet-sivustoista. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Lisäksi käytettiin laadullisena tutkimusmenetelmänä argumentoivaa Delfoi-tekniikkaa, jonka mukaisesti potilasohjetta arvioi hoitohenkilökunnasta, potilaista ja omaisista muodostettu asiantuntijaraati.

7 7 2 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ SAIRAUTENA 2.1 Yleisimmät aivoverenkiertohäiriötyypit ja niiden oireet Aivoverenkiertohäiriöt voidaan syntymekanisminsa perusteella jakaa kahteen päätyyppiin: iskeemisiin aivoverenkiertohäiriöihin ja aivovaltimovuotoihin. Ensin mainitussa tyypissä verenkierto aivokudokseen estyy, jolloin kudos kärsii hapenpuutteesta. Tila voi olla ohimenevä, jolloin sitä kutsutaan TIA-kohtaukseksi tai se voi olla pysyvä, jolloin puhutaan aivoinfarktista. TIA tulee englanninkielisestä nimestä Transcient Ischemic Attac (ohimenevä iskeeminen kohtaus). Jälkimmäisessä tyypissä jokin aivovaltimoista repeää ja verta vuotaa joko aivokudokseen, jolloin puhutaan aivoverenvuodosta tai veri vuotaa lukinkalvonalaiseen tilaan, jolloin kyseessä on lukinkalvonalainen verenvuoto eli subaraknoidaalivuoto eli SAV. Aivoverenvuodosta käytetään myös lyhennettä ICH, joka tulee sen englanninkielisestä nimestä Intracerebral Hemorrhage (aivojen sisäinen verenvuoto). (Kaste ym. 2006, 272; Uusitalo, Laine & Puumalainen 2002, 27 28; Lindsberg 1999, 31.) Aivohalvauksella tarkoitetaan aivoinfarktia, subaraknoidaalivuotoa tai aivoverenvuotoa (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Sairastuneista suurin osa eli noin neljä viidestä kärsii iskeemisestä aivoverenkierron häiriöstä ja noin joka viides aivoverenvuodosta. Sairastuneiden kuolleisuus on suuri: ensimmäisen kuukauden aikana SAV-potilaista kuolee noin puolet, ICH-potilaista vajaa kolmannes ja infarktipotilaista noin viidennes. Vuoden kuluttua elossa on vajaa kaksi kolmannesta sairastuneista. Toisaalta joka kymmenes sairastunut toipuu täysin oireettomaksi. (Kaste ym. 2006, , 327.) Eloonjääneillä on sairauden seurauksena usein toispuoleinen lihasten heikkous eli hemipareesi tai toispuoleinen halvaus eli hemiplegia. Oireiden kirjo on kuitenkin erittäin laaja ja oireet vaihtelevat yksilöllisesti vauriotyypin ja -kohdan sekä vaurion laajuuden mukaan vähäisistä vakaviin ja ohimenevistä pysyviin. Oireet voivat myös olla vaihtelevia tai eteneviä. (Kaste ym. 2006, , ; Muuronen 1999b, 49 52; Uusitalo ym. 2002, )

8 8 Aivojen etuosan eli karotisalueen iskeemisten vaurioiden seurauksena voi esimerkiksi ilmetä toisen silmän osittainen tai täydellinen näön menetys, vauriokohdalle vastakkaisen puolen halvausoireita ja tuntopuutoksia, pään ja katseen kääntyminen vauriokohdan puolelle, afasia eli puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus, apraksia eli tahdonalaisten liikkeiden suorittamisvaikeus tai neglect-oireyhtymä eli vauriolle vastakkaisen kehon puolen huomiotta jättäminen. Myös psyykkisen tilan muutokset kuten puhumattomuus, euforia eli sairaalloinen hyvänolontunne tai apaattisuus ovat mahdollisia. (Kaste ym. 2006, ; Uusitalo ym. 2002, ) Mikäli iskeeminen vaurio sijaitsee aivojen takaosassa eli vertebrobasillaarialueella, oireina voivat olla esimerkiksi huimaus, pahoinvointi ja dysfagia eli nielemisvaikeus. Myös erilaiset silmiin ja näkökykyyn liittyvät oireet kuten silmän liikehäiriöt, silmävärve tai Hornerin oireyhtymä ovat mahdollisia. Hornerin oireyhtymässä silmä on vetäytynyt sisäänpäin ja silmäluomi roikkuu. Liikkumista voivat rajoittaa liikkeiden koordinaatiovaikeudet, tunto- ja liikehäiriöt, mahdollisesti jopa neliraajahalvaus. Tajunnan taso voi vaihdella ja edetä tajuttomuuteen tai locked-in-tilaksi, jossa tietoisuus säilyy, mutta puhe ja raajojen liikkeet puuttuvat. (Kaste ym. 2006, 299; Uusitalo ym. 2002, ) Aivovaltimovuodoista aivoverenvuodon oireet kehittyvät usein minuuteissa ja tyypillisiä oireita ovat napsahtava tai risahtava ääni ja valumisen tunne päässä, päänsärky, oksentelu, tajuttomuus, raajojen halvausoireet, häiriöt hengityksen säätelyssä tai muutokset mustuaisen koossa (Kaste ym. 2006, 317; Kaste 2007, 554). Päänsärky on yleensä voimakasta (Kaste 2007, 554) ja potilaalla on usein myös kuumetta (Kaste ym. 2006, 317). Subaraknoidaalivuodon oireita ovat äkillisesti alkanut ja erittäin kova päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, tajunnan heikkeneminen ja niskajäykkyys. Potilaalla voi esiintyä myös kouristelua. (Roine & Kaste 2008a.) AVH-potilaalla eri syistä johtuvia neurologisia oireita ovat muun muassa aiemmin mainitut halvausoireet, tuntohäiriöt, lihasjänteyden häiriöt, kehon hahmotusja koordinaatiohäiriöt, tasapainohäiriöt, näköhäiriöt sekä erilaiset kielelliset häiriöt kuten afasia, dysleksia eli lukemisen häiriö tai jargonia eli sanavääristymiä

9 9 täynnä oleva käsittämätön, mutta sujuvasti etenevä puhe. Neurologisia oireita ovat lisäksi muun muassa psyykkisen suorituskyvyn muutokset kuten masennus, hitaus, muistivaikeudet, aloitekyvyn häiriöt, keskittymiskyvyn häiriöt, pakkoitku tai pakkonauru sekä vireystilan vaihtelu. Neurologisina oireina voi esiintyä myös epileptisiä kohtauksia, päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua, tajunnan tason muutoksia, erilaisia häiriöitä suun ja nielun alueen toiminnassa sekä kaikkien raajojen jäykistelyä. Havainto- ja toimintakykyyn liittyviä neurologisia häiriöitä voi myös olla hyvin monia erilaisia kuten jo edellä mainittu neglectoireisto, pusher-oireisto eli toimivamman kehon puolen yliaktivoituminen, ylipäätään vaikeus hahmottaa sekä omaa kehoa että ympäristöä, ongelmanratkaisuun liittyvät häiriöt, uuden oppimisen vaikeus sekä perseveraatio eli juuttuminen. (Uusitalo ym. 2002, ) 2.2 Aivoverenkiertohäiriöiden vaikutus potilaan ja hänen läheistensä elämään Sairaus tulee usein yllätyksenä niin sairastuneelle itselleen kuin hänen läheisilleenkin ja vaikuttaa monin tavoin molempien osapuolten elämään (Banks & Pearson 2004, 413, 420; Prytz 1999, 271). Kaste ym. (2006, 271, ) toteavat aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttavan enemmän laatupainotteisten elinvuosien menetystä kuin mikään muu sairaus. He painottavat aktiivisen kuntoutuksen aloittamisen tärkeyttä heti sairastumisen jälkeisenä päivänä. Erilaisten kuntouttavien toimien jälkeen noin 70 % sairastuneista pystyy asumaan kotonaan (Kaste ym. 2006, 271; Roine & Palomäki 2004, 227). Aivoverenkiertohäiriöiden seuraukset voivat kohdistua potilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tyypillisiä seurauksia ovat häiriöt liikkumisen, puheen, näön, havaitsemisen, muistitoimintojen, oppimisen ja ongelmanratkaisun, vireystason ja mielialan alueella (Uusitalo ym. 2002, 36 38). Sairastunut saattaa oireistaan huolimatta odottaa, että kotiin päästyä elämä jatkuu kuten ennenkin (Banks & Pearson 2004, 422). Kaste ym. (2006, ) korostavat tehokkaan ja oikein kohdennetun kuntoutuksen sekä potilaan henkisen selviytymisen merkitystä ja omaisten osallistumisen tärkeyttä. He painotta-

10 10 vat myös sopeutumisvalmennuskurssien hyötyä ja korostavat potilasjärjestöjen merkitystä mahdollisen eristäytymisen ehkäisyssä. On todettu (Kaste ym. 2006, 271), että sairaudesta toipuvista vain noin viidennes kykenee palaamaan työelämään. Toimintakyvyn häiriöt voivat vaikeuttaa itsenäistä selviytymistä päivittäisistä toiminnoista kuten pukeutumisesta, peseytymisestä ja ruokailusta. Ne vaikuttavat usein myös seksuaalisuuteen ja sitä kautta minäkuvaan, itsetuntoon sekä mahdolliseen parisuhteeseen (Liippola, Koskimäki, Roine & Valasti 2004, 3 6, 16 21; Ketola 1999, ) Seksuaalisuus on osa identiteettiämme. AVH saattaa vaikuttaa monin tavoin myös sairastuneen mahdollisuuksiin ilmaista seksuaalisuuttaan: tarvetta ja kykyä antaa ja saada läheisyyttä, hellyyttä ja rakkautta. Toispuolihalvaus, spastisuus tai neglect-oireyhtymä saattavat vaikeuttaa liikkumista ja sopivan asennon löytämistä. Häiriöt tuntoaistissa voivat aiheuttaa kipua mielihyvän sijaan. Potilaalla saattaa olla vaikeuksia tuottaa puhetta tai ymmärtää kumppaninsa puhetta tai tulkita tämän ilmeitä oikein. Virtsaamisen liittyvät häiriöt, puutteellinen pidätyskyky tai tihentynyt virtsaamisen tarve saattavat aiheuttaa hämmennystä ja häpeän tunnetta. Miehillä AVH saattaa aiheuttaa tai lisätä erektiohäiriöitä. (Liippola ym. 2004, 5, 8, ) Sairastuminen ja sen vaikutukset seksuaalisuuteen saattavat edelleen vaikuttaa myös parisuhteeseen. Seksuaalinen yhteys puolisoon saattaa muuttua, jos sairastunut puoliso ei kykene sukupuolisuhteeseen tai toisaalta terve puoliso voi itse vältellä rakastelua pelätessään satuttavansa kumppaniaan. Sairaus voi toisaalta myös lähentää puolisoita. On myös tärkeää ymmärtää, että sekä sairastunut että tämän puoliso tarvitsevat tukea kuntoutumisen aikana. (Banks & Pearson 2004, ; Liippola ym. 2004, 11, 15.) Usein on helpointa havaita muutokset potilaan liikkumiskyvyssä tai käyttäytymisessä sekä ulkoisesti selvästi ilmenevät muutokset. Tämä saattaa vaikuttaa hallitsevasti kuntoutuksen sisältöön. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa jopa sen, että henkilö, jolla on merkittäviäkin häiriöitä havainto- ja toimintakyvyn tai psyykkisen suorituskyvyn alueella, kotiutetaan ilman näiden osa-alueiden

11 11 asianmukaista kuntoutusta tai ohjausta. (Forsbom, Kärki, Leppänen & Sairanen 2001, ) Aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksen (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a) mukaan aivoverenkiertohäiriön jälkeinen masennus saattaa jäädä toteamatta ja näin ollen myös hoitamatta. Kauhanen (1999, 29, 51) on todennut tutkimuksessaan, että yli puolet ensi kertaa sairastuneista kärsi masennuksesta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ainakin osa mielialahäiriöistä kyetään tunnistamaan ja hoidetaan vähintään lääkkeellisesti: Stakesin (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), yliopistosairaanhoitopiirien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyössä toteuttaman PERFECT-Stroke-hankkeen (Meretoja, Roine, Erilä, Hillbom, Kaste, Linna, Liski, Juntunen, Marttila, Rissanen, Sivenius & Häkkinen 2007, 3, 26) mukaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden keskuudessa on havaittavissa noin 10 prosentin nousu mielialalääkkeiden käytössä aiempaan käyttöön verrattuna. Purola (2000, 33, 118) on tutkimuksessaan haastatellut sekä AVH-potilaita että heidän omaisiaan ja todennut, että omaisten selviytymiskokemukset vaihtelevat eli osa kokee selviytyvänsä tilanteesta, kun taas osa kokee selviytymiskykynsä huonoksi. Purolan mukaan omaiset kokevat oman vastuunsa ajoittain suureksi ja lisäksi he kokevat, että eivät aina saa tarvittavaa tukea terveydenhuollon ammattilaisilta. Toimintakykyä korjataan erilaisilla ja toipumisen eri vaiheissa toteutettavilla kuntoutusmuodoilla, joita ovat kuntouttava hoitotyö osastoilla, fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, sosiaalinen kuntoutus sekä ammatillinen kuntoutus. Sosiaalinen kuntoutus kattaa laajan valikoiman tietoa ja tapahtumia sekä potilaalle että omaiselle. Näitä ovat sopeutumisvalmennuskurssit sekä tiedottaminen lainsäädännöstä ja etuuksista, joita ovat esimerkiksi sairausloma, invalidivähennys, työikäisen vammaistuki, eläkkeensaajan hoitotuki, Kansaneläkelaitoksen (Kela) ja muiden organisaatioiden järjestämä kuntoutus, omaishoito ja kotipalvelu. Eri kuntoutusmuodot toteutetaan tilanteen mukaan joko avo- tai laitoskuntoutuksena. Kuntoutukseen liittyvät kiinteästi myös mahdollisesti tarvittavat apuvälineet sekä niiden käytön ohjaus ja asunnon

12 12 mahdolliset muutostyöt. (Uusitalo 2007b, ; Tanninen & Koivula 2005, ). 2.3 Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät ja ehkäisy Aivoverenkiertohäiriöiden syntyyn vaikuttavia riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, sydän- ja verisuonisairaudet, aiemmat aivoverenkiertohäiriöt, dyslipidemiat eli veren rasva-aineiden epänormaalit määräsuhteet, diabetes, elintapoihin liittyvät riskitekijät sekä ikä ja perinnölliset tekijät. Elintapoihin liittyviä tekijöitä ovat tupakointi, ylipaino, liikunnan vähäinen määrä sekä runsas alkoholin käyttö. (Kaste ym. 2006, ; Uusitalo ym. 2002, 32 33; Hervonen & Nienstedt 2000, 64, 177.) Yksittäisten riskitekijöiden kasautuminen nostaa sairastumisriskiä entisestään (Uusitalo ym. 2002, 33; Muuronen 1999a, 59). Verenpaine on merkittävin sekä aivoinfarktin että aivoverenvuodon yksittäinen riskitekijä. Sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät erityisesti sydänperäisten aivoinfarktien riskiä, jolloin verihyytymä saa alkunsa sydämestä ja kulkeutuu verenkierron mukana aivoverenkiertoon. Dyslipidemiat ahtauttavat verisuonia myös aivoissa ja nostavat siten iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Myös diabeteksen on todettu nostavan sairastumisriskiä. (Kaste ym. 2006, ; Uusitalo ym. 2002, ) Lisäksi Muurosen (1999a, 58) mukaan syntyvä vaurio on laajempi ja vakavampi, jos verensokeri on korkea. Tupakointi on merkittävin elintapatekijä, ja sen on todettu nostavan sairastumisriskin 3 5-kertaiseksi (Uusitalo ym. 2002, 32). Tupakointi muun muassa nostaa verenpainetta sekä lisää veren hyytymistaipumusta (Muuronen 1999a, 57). Alkoholin käytössä suurkulutus on todettu riskiksi (Kaste ym. 2006, 284; Uusitalo ym. 2002, 32), mutta myös absolutisteilla on todettu jonkin verran kohonnut riski ja pienimmäksi riski on todettu alkoholin kohtuukäyttäjillä (Kaste ym. 2006, 284). Suurimpaan osaan riskitekijöistä voidaan vaikuttaa ja siten ehkäistä tulevia aivoverenkiertohäiriöitä. Tärkeimmät tekijät, joihin on mahdollista vaikuttaa, ovat verenpaine, sydän- ja verisuonisairaudet, dyslipidemiat, tupakointi, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta sekä runsas alkoholin käyttö. Ennaltaehkäisyllä voi-

13 13 daan vaikuttaa sekä ensimmäisen aivotapahtuman esiintymiseen että pienentää riskiä tapahtuman uusiutumiseen. (Kaste ym. 2006, 284; Muuronen 1999a, 60.) Tärkeimmän riskitekijän eli kohonneen verenpaineen keskeisimmät hoitomuodot ovat elämäntapamuutokset, säännöllinen verenpaineen seuranta sekä tarvittaessa lääkehoito. Elämäntapamuutoksista tärkeimmät ovat suolan ja kovien rasvojen käytön vähentäminen, kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisääminen, laihduttaminen, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen, alkoholin liikakäytön vähentäminen sekä stressin välttäminen. (Vanhanen, Koivisto, Olkinuora, Alapappila & Penttilä 2002, 7 12.) Myös sydän- ja verisuonisairauksien, dyslipidemioiden sekä diabeteksen hoidossa keskeisiä ovat sekä edellä mainitut elämäntapamuutokset että tarvittaessa lääkehoito (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2007). Tupakoinnin lopettamiseen on tarjolla sekä lääkkeellisiä että ei-lääkkeellisiä menetelmiä oman päätöksen tueksi. Riski sairastua aivoinfarktiin vähenee siten, että se on 5 15 vuoden tupakoimattomuuden jälkeen sama kuin tupakoimattomalla. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006b.) Ylipainon on todettu olevan sekä itsenäinen aivoverenkiertosairauksien riskitekijä että yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen, verensokeriin ja rasvaarvoihin, joten painon pudotus alentaa sairastumisriskiä useamman mekanismin kautta. Vastaavasti myös liikunnan puutteen on todettu olevan sekä itsenäinen riskitekijä että yhteydessä muihin riskitekijöihin kuten ylipainoon, verenpaineeseen, rasva- ja sokeriarvoihin, joten myös liikunnan lisäämisellä on edullinen vaikutus kokonaisriskin alenemiseen monin tavoin. (Kaste ym. 2006, ) Aivoverenkiertohäiriöiden kirurgisesti hoidettavia riskitekijöitä ovat muun muassa aneurysma eli valtimopullistuma sekä kaulavaltimoahtauma. Aneurysma on erityisesti subaraknoidaalivuodon (SAV) riskitekijä. Vuotamaton aneurysma voidaan leikata SAV:n ehkäisevänä hoitona. Tarvittaessa myös lähisukulaiset voidaan seuloa, erityisesti mikäli suvussa on esiintynyt SAV:tä. Kaulavaltimoahtauman leikkauksessa, endarterektomiassa, valtimosta poistetaan sen suonta ahtauttava sisäkalvo. (Kaste ym. 2006, 287, 292, 295.)

14 14 Aivoinfarktien uusiutumisen ehkäisyssä on saavutettu hyviä tuloksia käyttämällä lääkkeenä asetyylisalisyylihappoa. Tutkimustulokset tukevat sen vaikuttavuutta myös ensimmäisen aivoinfarktin ehkäisyssä. Vaikuttavia ehkäisymenetelmiä ovat myös elintapamuutokset ja tarvittaessa myös verisuonikirurgia. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a; Kaste ym. 2006, 287.) 2.4 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito Erikoissairaanhoidossa toteutettava hoito Aivoverenkiertohäiriö on lääketieteellinen hätätilanne (Uusitalo ym. 2002, 29), joka edellyttää aina mahdollisimman nopeaa yhteydenottoa hätäkeskukseen eli puhelinsoittoa numeroon 112 ja ambulanssikuljetusta akuuttisairaalan päivystyspoliklinikalle (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Ennen sairaalaan pääsyä annetaan ensihoito, jonka tehtävänä on varmistaa potilaan vitaalielintoiminnot eli hengitys ja sydämen toiminta (Kaste ym. 2006, 307) sekä varmistaa, että kyseessä on aivoverenkiertohäiriö, antaa oireenmukainen hoito ja huolehtia potilaan kuljetuksesta sairaalaan. Oireenmukainen hoito sisältää potilaan asettamisen vuodelepoon, nestehoidon aloittamisen sekä sen varmistamisen, ettei potilas aspiroi eli vedä nestettä tai kiinteää ainetta hengitysteihin. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a.) Päivystyspoliklinikalla varmennetaan diagnoosi, turvataan potilaan vitaalielintoiminnot sekä aloitetaan syyn mukainen hoito. Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon hoidot eroavat toisistaan, joten päivystyspoliklinikalla varataan kiireellinen aivojen TT- eli tietokonetomografiakuvaus, jota käytetään apuna diagnoosin varmentamisessa. (Uusitalo ym. 2002, 30.) TT-kuvauksessa selviää, onko kyseessä aivoinfarkti vai aivoverenvuoto sekä vaurion sijainti aivoissa (Kaste ym. 2006, 308). Mikäli kyseessä on aivoinfarkti ja oireiden alkamisesta on kulunut korkeintaan kolme tuntia, harkitaan niin sanotun liuotushoidon aloittamista. Kallonpohjavaltimon tukoksessa aikarajana on 12 tuntia tai jopa 48 tuntia. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a.) Hoidossa yleisesti käytettävä lääkeaine, alteplaasi, avaa tukkeutuneita verisuonia liuottamalla niissä olevia verihyytymiä

15 15 (Lääkelaitos 2006). Hoito on tehokas, mutta ei sovellu kaikille aivoinfarktipotilaille. Liuotushoidon merkittävimpiä vasta-aiheita ovat lisääntynyt vuotoalttius, hallitsematon, korkea verenpaine, alle kaksi viikkoa sitten suoritettu suuri kirurginen toimenpide sekä aiempi aivovaltimovuoto (aivoverenvuoto tai SAV). (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a.) Aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoidolla tarkoitetaan muutaman ensimmäisen sairauspäivän aikana annettavaa hoitoa (Uusitalo ym. 2002, 30). Tehokkainta hoito on aivoverenkiertohäiriöiden hoitoon erikoistuneissa niin sanotuissa AVHyksiköissä (Kaste ym. 2006, 310), joita Suomessa oli vuonna 2003 viidessä yliopistosairaalassa sekä kahdeksassa keskussairaalassa, joista yhtenä Pohjois- Karjalan keskussairaala (Meretoja ym. 2007, 11). Aivoinfarktin akuutin vaiheen keskeistä hoitoa ovat peruselintoimintojen turvaaminen ja neurologisten puutosoireiden kuten halvausoireiden, tuntopuutosten tai näköpuutosten tunnistaminen. Lisäksi toteutetaan mahdollinen liuotushoito, hoidetaan infarktin aiheuttama turvotus ja kallonsisäinen paine, ehkäistään sairauden uusiminen sekä komplikaatiot kuten hengitysvajaus, kuume, kohonnut verensokeri tai keuhkoveritulppa. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a.) Hoidon akuutissa vaiheessa aloitetaan myös varhainen kuntoutus (Kaste ym. 2006, 310) ja selvitetään hyytymisenestohoidon eli antikoagulaatiohoidon tarve ja mahdollisuus (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Ohimenevä iskeeminen aivoverenkiertohäiriö (TIA) menee nimensä mukaisesti yleensä suhteellisen nopeasti ohi, jopa tunnissa, ja kaikki kohtauksen sairastaneet eivät hakeudukaan hoitoon (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). TIA on kuitenkin merkki kohonneesta riskistä sairastua myöhemmin aivoinfarktiin: yli kolmannes TIA-kohtauksen saaneista sairastuu aivoinfarktiin viiden vuoden kuluessa ja näistä noin 5 % kahden vuorokauden kuluttua TIA:sta (Kaste ym. 2006, 282). Myös TIA-kohtauksen saanut on päivystyspotilas ja hänen hoidossaan on tärkeää selvittää oireet, mahdolliset aiemmat TIA-kohtaukset sekä aloittaa antitromboottinen eli tukoksia ehkäisevä lääkehoito heti diagnoosin varmistuttua (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Mikäli tukoksen epäillään lähteneen liikkeelle ahtautuneista kaulavaltimoista, hoitokeinona voi

16 16 tulla kyseeseen myös leikkaus, jossa ahtaumakohta poistetaan (Kaste 2007, 552). Aivoverenvuodon (ICH) akuutin vaiheen hoito on muuten samanlaista kuin aivoinfarktin hoito, mutta siinä käytetään tarvittaessa kirurgista hoitoa (Kaste ym. 2006, ) ja lisäksi liuotushoito ei tule kyseeseen (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Potilaat ovat yleensä huonompikuntoisia ja vakavammin sairaita kuin aivoinfarktipotilaat. Tämän vuoksi liikunnallinen kuntoutus saattaa edetä hitaammin. Aivoverenvuotoon ei vielä ole saatavilla tehokasta vuotoa rajoittavaa lääkettä, mutta lääkehoitoa tutkitaan ja mahdollisesti tulossa on ensimmäinen lääke. (Kaste ym. 2006, ) Myös toinen valtimovuototyyppi, lukinkalvonalainen vuoto (SAV), edellyttää aina sairaalahoitoa (Roine & Kaste 2008b). Hoitomuotoina ovat päivystysleikkaus vuotavan aneurysman eli valtimonpullistuman sulkemiseksi, vuodon sulkeminen endovaskulaarisesti suonensisäisellä platinakierukalla (Kaste ym. 2006, ) tai, elleivät nämä tule kyseeseen, potilasta hoidetaan vuodeosastolla kolme viikkoa vuodelevossa (Kaste 2007, 555). Mahdollisuuksien mukaan myös SAV-potilaat hoidetaan AVH-yksikössä, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista, potilaalle järjestetään yhden hengen huone ja tarvittaessa omahoitaja. Hoidossa on keskeistä vuodelepo, kaikenlaisen ponnistelun välttäminen, oireenmukainen, muun muassa kivun ja pahoinvoinnin hoito sekä hengityksen, verenpaineen ja nestetasapainon seuranta ja hoito. (Kaste ym. 2006, ) Hoito kotiutumisen jälkeen Aivoverenkiertohäiriöiden oireet ja niiden aiheuttamat toimintakyvyn häiriöt eroavat toisistaan sen mukaan, onko kyseessä aivoinfarkti, TIA-kohtaus, aivoverenvuoto (ICH) vai lukinkalvonalainen vuoto (SAV). Eroihin vaikuttavat myös tukoksen tai vuotokohdan sijainti ja niiden aiheuttaman vaurion laajuus aivokudoksessa. Hoidoissa on sekä eroavaisuuksia että yhteisiä piirteitä. (Kaste 2007, ; Kaste ym. 2006, , ; Muuronen 1999b, 49 52; Uusitalo ym. 2002, )

17 17 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon keskeinen tavoite on toimintakyvyn ja omatoimisuuden mahdollisimman hyvä palautuminen (Uusitalo ym. 2002, 31; Roine ym. 2004, 228; Virta-Helenius, Mäenpää & Eriksson 2004, 14). Toisena keskeisenä tavoitteena on sairauden uusiutumisen ehkäiseminen (Uusitalo ym. 2002, 31; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Nämä molemmat, sekä toimintakyvyn palauttaminen että sairauden ehkäisy, aloitetaan jo akuuttivaiheessa sairaalassa ja niitä molempia jatketaan myös kotiutumisen jälkeen (Kaste ym. 2006, ; Uusitalo 2007b, ; Uusitalo ym. 2002, 30-32). Sekä aivoinfarktin että aivoverenvuodon akuuttivaiheen jälkeinen hoito on hyvin samanlaista (Kaste 2007, 554). Molempien kotihoidossa on keskeistä kuntouttava toiminta, lääkehoito, seurantakäynnit lääkärillä, laboratoriokokeet ja vastaavat elämäntapamuutokset kuin sairauden ehkäisyssä. (Kaste ym. 2006, 322, 324; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a; Uusitalo ym. 2002, ). Aivoverenkiertohäiriöiden tärkein riskitekijä on kohonnut verenpaine (Kaste ym. 2006, ). Japanilaisessa tutkimuksessa on todettu 60 asteen löylyjen laskeneen koehenkilöiden verenpainetta (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2002). Fogelholm (2008) puolestaan toteaa olevan selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että kohtuullisesti kuormittava liikunta alentaa kohonnutta verenpainetta. Liikunta on myös merkittävä keino pitää yllä sekä fyysistä että henkistä toimintakykyä. Fogelholm suosittaa päivittäisen liikunnan kestoksi vähintään puolta tuntia esimerkiksi reipasta kävelyä. Kuntouttavaa toimintaa ovat kotiharjoittelu (Sairanen 1999, 153) sekä varsinainen kuntoutus (Uusitalo ym. 2002, 31). Fysioterapeutti laatii kullekin potilaalle yksilöllisen harjoitusohjelman (Sairanen 1999, 153). Kuntouttavalla toiminnalla harjoitetaan kuntoutujaa selviytymään päivittäisistä toiminnoista. Harjoittelu aloitetaan sairaalassa ja se jatkuu kotona kotiharjoitteluna. Kuntouttavan toiminnan yhteydessä potilasta opastetaan myös mahdollisesti tarvittavien apuvälineiden käyttöön. Myös omaisia opastetaan ohjaamaan potilasta. (Uusitalo 2007a, 574.) Tyypillisiä apuvälineitä ovat liikkumisen tai viestimisen apuvälineet, nostolaitteet sekä hälytyslaitteet (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palve-

18 18 luista ja tukitoimista 1987). Liikkumisen apuvälineitä ovat esimerkiksi pyörätuoli, rollaattori ja kyynärsauvat, viestimisen apuvälineitä esimerkiksi TV-ruudun suurennin ja kuulokoje (Honkalampi-säätiö 2008). Näkemisen apuvälineitä ovat myös esimerkiksi suurennuslasi, isonäppäinpuhelin ja kello, jossa on tavallista suurempi näyttö ja suuret ja selkeät numerot (Nordqvist 2003, , 103). Kommunikoinnissa voidaan apuvälineinä käyttää esimerkiksi kommunikointitauluja, joissa on kuvia, sanoja, kirjaimia ja numeroita. Myös tietotekniikka, esimerkiksi tavallinen sähköposti mahdollistaa puherajoitteisen henkilön kommunikoinnin ympäristön kanssa. (Roisko & Ohtonen 2003, , 123.) Varsinaisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa sairastuneen toimintakykyä ja auttaa potilasta ja omaista sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen (Kaste ym. 2006, 327). Kuntoutus on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa (Järvikoski & Härkäpää 2004, 13), jota toteutetaan terveyskeskuksessa, kuntoutuspoliklinikalla tai kuntoutuslaitoksessa (Uusitalo ym. 2002, 31). TIA-kohtaukseen voi liittyä samanlaisia oireita ja toimintakyvyn häiriöitä kuin aivoinfarktissa, mutta nämä häviävät viimeistään vuorokauden kuluessa. TIApotilaiden keskeistä kotihoitoa ovat lääkehoito, mahdollisen verenpainetaudin, diabeteksen tai dyslipidemian hyvä hoito ja tupakoinnin lopettaminen. (Kaste 2007, ). Hoidossa on hyvä muistaa myös se, että TIA on aina merkki kohonneesta riskistä sairastua aivoinfarktiin (Kaste ym. 2006, 282). SAV-potilaiden hoidossa on keskeistä uusintavuotojen ehkäisy ja keinoina ovat liiallisen rasituksen välttäminen, verenpaineen hallinta ja elämäntapamuutoksina tupakoinnin lopettaminen sekä runsaan alkoholin käytön välttäminen (Kaste ym. 2006, 316). Osalle SAV-potilaista saattaa myös jäädä vaikea neurologinen puutosoire (Ronkainen 2004). Aivoinfarktin jatkohoidossa tärkeimmät lääkkeet ovat verenpainetta alentava lääkitys ja tukoksia ehkäisevä antikoagulanttilääkitys (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a; Hervonen & Nienstedt 2000, 22). Aivoverenvuotojen lääkehoidossa ovat keskeisiä verenpainetta alentavat lääkkeet (Kaste ym. 2006, 319). Sekä verenpaine- että antikoagulanttilääkityksen vaikuttavuutta seura-

19 19 taan säännöllisin kontrollikäynnein (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). Antikoagulanttilääkityksen sopiva annostus perustuu verikokeella määritettävään INR-arvoon. INR tulee englanninkielisistä sanoista International Normalized Ratio, ja se kuvastaa veren hyytymistaipumista. Arvo on jokaisella potilaalla yksilöllinen. (Mustajoki 2007; Mustajoki & Kaukua 2007.) Myös mahdollisen diabeteksen tai dyslipidemian hoitotasapainoa ja lääkitystä seurataan säännöllisin kontrollikäynnein (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006a). 3 POTILASOHJAUS OSANA HOITOTYÖTÄ 3.1 Potilasohjaus hoitotyön auttamismenetelmänä Hoitotyöllä tarkoitetaan tietyn ammattikoulutuksen saaneen hoitajan tekemää työtä, jonka tavoitteena on potilaan hyvinvoinnin edistäminen (Kalkas & Sarvimäki 2002, 76). Potilasohjaus on hoitotyön auttamismenetelmä, jossa potilas ja hoitaja ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Ohjaus on suunnitelmallista toimintaa, jossa potilas ja hoitaja yhteistyössä asettavat ohjaukselle yksilölliset tavoitteet. Potilas edustaa oman elämäntilanteensa ja hoitaja ammatillista ja ohjauksen asiantuntemusta. (Kyngäs ym. 2007, ) Potilasohjaus voidaan kuvat prosessina, joka etenee asiakkaan tarpeiden määrittelystä ohjauksen suunnitteluun, toteutukseen ja toiminnan arviointiin (Iso-Kivijärvi ym. 2006, 10 11). Laki potilaan oikeuksista edellyttää muun muassa kuntoutussuunnitelman tekoa yhteisymmärryksessä potilaan tai hänen omaisensa kanssa ja että potilaalle annetaan selvitys hänen terveydentilastaan, hoidostaan ja hoitovaihtoehdoista hänelle ymmärrettävällä tavalla. Lisäksi laki edellyttää potilaiden saavan laadultaan hyvää hoitoa. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992.) Toisaalta potilaan velvollisuutena voidaan ajatella olevan, että hän antaa itsestään oikeaa tietoa ja että hän ottaa vastuuta omasta hoidostaan (Sundman 2005, 611). Ohjaustilanteeseen vaikuttavat sekä henkilöiden persoonat että useat, potilaasta, hoitajasta ja ympäristöstä aiheutuvat taustatekijät, joiden huomioiminen ja

20 20 joiden merkityksen ymmärtäminen vaikuttavat ohjauksen onnistumiseen. Taustatekijät voidaan ryhmitellä fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja ympäristöstä johtuviin tekijöihin. Esimerkkinä fyysisestä tekijästä voidaan mainita potilaan terveydentila, psyykkisestä tekijästä hoitajan ja potilaan odotukset ja motivaatio, sosiaalisista tekijöistä perheen merkitys potilaalle ja ympäristötekijöistä tila, jossa ohjausta annetaan. (Kyngäs ym. 2007, ) Aivoinfarktipotilaalla voi olla häiriöitä esimerkiksi puheessa, näkökyvyssä, tarkkaavaisuudessa, keskittymisessä, päättelykyvyssä tai muistissa (Roine & Palomäki 2004, 231). Purolan (2000, 119) mukaan osa AVH-potilaiden omaisista kokee, että ei saa hoitohenkilökunnalta riittävästi huomiota. Hän toteaakin, että ohjauksen tulisi olla yksilöllistä siten, että siinä otettaisiin huomioon sekä potilaan että omaisen mahdollisesti erilainen kyky omaksua tietoa. Hyvään hoitotyön käytäntöön kuuluu kirjaaminen, joka on keino välittää tietoa eri toimijoiden ja hoitoyksiköiden välillä ja turvata siten hoidon jatkuvuutta (Kärkkäinen 2006, 12). Nylander (2002, 67) on tutkimuksessaan todennut, että potilasohjauksen kirjaamista pidetään tärkeänä, mutta samalla se koetaan puutteelliseksi. On esimerkiksi kirjattu vain osa potilaan hoidon tavoitteita tai tavoitteiden lähtökohtana on ollut hoitajan toiminta eikä potilaan tilanne ja paranemisprosessi. Kääriäinen ja Kaakinen (2008, 13) toteavat artikkelissaan, että puutteellinen kirjaaminen saattaa muun muassa aiheuttaa päällekkäistä ohjausta tai päinvastoin johtaa ohjauksen puuttumiseen ja heikentää potilasturvallisuutta. Potilasohjauksen tulee lisäksi olla näyttöön perustuvaa eli sen tulee perustua ajankohtaiseen tutkimustietoon (Kyngäs ym. 2007, 62 63). 3.2 Kirjallinen materiaali potilasohjauksen tukena Kyngäs ym. (2007, ) ohjeistavat, millaisiin seikkoihin potilasohjeen sisällössä, ulkoasussa, kielessä ja rakenteessa tulee kiinnittää huomiota. He toteavat, että asiakkaiden mielestä ohjeiden olisi hyvä olla suullisen informaation lisäksi kirjallisessa muodossa ja että asiakkaat tarvitsevat tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta sekä muun muassa sairauden uusiutumisen riskeistä.

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa

Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa Avh-yhdyshenkilöiden koulutuspäivät 11.5.2011 Anne Puumalainen Asiakasprojektipäällikkö, THM DRG Medical Systems Kolme tärkeää asiaa aivohalvauksen sairastamisen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman Professori Markku Kaste luennoi aiheesta aivohalvaus ja sen torjunta n järjestämässä yleisöluentosarjassa 14.3.2011 Helsingissä. Yleisöluento kuuluu Kansainvälisen Aivoviikon tapahtumiin. Professori Markku

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT Aivoverenkiertohäiriö Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot