Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Transkriptio

1 Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kunta-alan osaamistarpeet Osaamistarvekyselyn tulokset Asiantuntijaseminaarin tulokset

2 OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTIKYSELYN JA ASIANTUNTIJASEMINAARIN TULOKSET Päivämäärä 28/11/2012 Laatija Kalle A. Piirainen, Kaisa Lähteenmäki-Smith, Lassi Köppä, Ramboll Management Consulting Oy Hyväksyjä Kuvaus Sirpa Sivonen, KT Kuntatyönantajat Leena Lehtinen, KT kuntatyönantajat Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke Osaamistarvekyselyn ja asiantuntijaseminaarin tulokset KT Kuntatyönantajat Toinen linja Helsinki p

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto Hankkeen tavoitteet Kysely ja seminaari Raportin rakenne 2 2. Kysely Kyselyn vastaajista Osaamisen ennakointi kunta-alalla Kyselyn avovastausten analyysi Kyselyn avovastausten sisältö jäsennettynä toimialoittain Johtaminen, kehittäminen, hallinto Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Opetuksen ja kulttuurin toimiala Tekniikka-, yhdyskunta- ja ympäristötoimiala Alue- ja elinkeinotoiminnan toimiala Tukipalvelut Yhteenveto kyselyn tuloksista Asiantuntijaseminaari Seminaarin esittely Työpajat Monimuotoistuvat palveluprosessit Johtamisosaaminen Asiakaspalvelu Paneelikeskustelu Yhteenveto seminaarista Yhteenveto 27 LIITTEET Liite 1 Tulevaisuus haastaa osaamisen myös kuntapalveluissa -seminaariohjelma

4 1 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen tavoitteet Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa on KT Kuntatyönantajien (jatkossa KT) koordinoima hanke jossa kehitetään osaamisen ennakoinnin käytäntöjä ja menetelmiä tukemaan osaamisen johtamista ja kehittämistä kunta-alan muutoksessa. Hankkeen rahoittaa Opetushallitus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. Lisäksi rahoittajia ja asiantuntijakumppaneita ovat KT Kuntatyönantajat, Suomen Kuntaliitto, Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) sekä Kuntien eläkevakuutus - Keva. Muita kumppaneita ovat Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. Hankkeen yleistavoitteena on kehittää ja dokumentoida toimivia osaamisen ennakoinnin käytäntöjä, sekä koota hankkeen piirissä syntyvää ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista kunta-alalla. Tavoitteet tarkemmin ovat seuraavat: 1. Kehitetään ja pilotoidaan osaamisen ennakointimalli/ -malleja tulevaisuusajattelun pohjalta kunta-alan organisaatioiden käyttöön. 2. Tehdään kunta-alan osaamistarpeet näkyviksi sekä alueellisessa että valtakunnallisessa koulutussuunnittelussa (sekä nuoriso- että aikuiskoulutus). 3. Liitetään ennakointinäkökulma kiinteäksi osaksi strategista henkilöstösuunnittelua kunta-alan organisaatioissa. 4. Tuotetaan pitkän aikavälin ennakointitietoa kunta-alalla tarvittavasta osaamisesta. Kohderyhmään kuuluvia tahoja yhdistää niiden mahdollisuus olla mukana tekemässä strategisia ratkaisuja omilla toimialueillaan mm. kunta-alan henkilöstöpolitiikassa, alueellisessa ennakoinnissa sekä koulutuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat kunnat, kuntayhtymät sekä kuntaomisteiset yhtiöt ja yhteisöt koulutuksen järjestäjät maakuntaliitot Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ja sidosryhmiä KT:n toiminnassa ovat ministeriöt ja muut valtionhallinnon organisaatiot, koulutustoimikunnat, valtioneuvoston ennakointiverkosto, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot, työmarkkinajärjestöt sekä muut ennakointiprojektit. Hanketta toteutetaan kolmella tasolla: organisaatio- ja aluetaso sekä valtakunnan taso. Organisaatiotasolla kehitetään ja testataan osaamisen ennakointimalli palvelemaan kuntaorganisaatioiden tulevaisuuden henkilöstöjohtamista ja -suunnittelua. Organisaation on tiedettävä, mikä on sen ydintoimintaa ja millaista osaamista siihen tarvitaan. Sillä on myös oltava käsitys siitä, millaista osaamista tarvitaan entistä vähemmän, enemmän tai missä on vain hetkellisiä osaamistarpeiden muutoksia. Tätä tietoa välitetään alueelliselle ja valtakunnan tasolle, joissa sen on tarkoitus tukea päätöksentekoa osaamis- ja koulutusvoimavaroja sekä tähän liittyviä investointeja suunniteltaessa ja kohdennettaessa. 1.2 Kysely ja seminaari Hankkeen osana järjestettiin kysely tulevaisuuden osaamistarpeista kunta-alan toimijoille. Kyselyaika oli Kysely toteutettiin avoimena webbi-pohjaisena kyselynä. Kyselyn kohderyhmänä olivat hankkeen piiriin kuuluvat organisaatiot, kunnat ja koulutuskuntayhtymät. Kysely toteutettiin avoimella linkillä, mikä mahdollisti myös sen lähettämisen eteenpäin vastaajien näkökulmasta oleellisille tahoille. Näin pyrittiin saamaan monipuolinen ja kattava otos kuntatoimijoita, samalla kun kysely auttoi kohdistamaan tulevan seminaarin sisältöjä mahdollisimman osuvaksi. Tilastollisen kattavuuden tai edustavuuden sijaan kyselyllä oli siis tietoisuutta lisäävä ja osallistava tavoite. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin asiantuntijaseminaarissa, joka järjestettiin Seminaarin otsikko oli Tulevaisuus haastaa osaamisen myös kuntapalveluissa. Seminaari alkoi johdantoluennolla osaamisen johtamisesta, erityisteemana työn merkityksellisyys. Seminaarissa tehtiin

5 2 kyselystä koostetun syötteen pohjalta työpajatyötä, jossa pohdittiin tulevaisuuden kuntapalveluissa tarvittavia osaamisia. Tilaisuus päättyi paneelikeskusteluun. 1.3 Raportin rakenne Raportin toisessa luvussa esitetään kyselyn tulokset ja niistä nousevat keskeiset teemat. Kolmannessa luvussa esitetään ennakointiseminaarissa tuotetut keskeiset sisällöt ja yhteenveto niistä. Raportti päättyy yhteenvetoon aineistosta.

6 3 2. KYSELY 2.1 Kyselyn vastaajista Kysely toteutettiin avoimena verkkokyselynä välisenä aikana. Osittaisia vastauksia tuli 274 ja kokonaisia vastauksia 120, yhteensä 394 kappaletta. Kysely osoitettiin hankkeen kohderyhmille. Kyselyn vastaajista valtaosa oli kunnan tai kaupungin palveluksessa. Seuraavaksi eniten edustajia oli erityyppisten koulutusorganisaatioiden palveluksessa. (ks. Kuvio 1). Kohdassa jokin muu, mikä vastaajia oli seuraavista organisaatioista: kuntayhtymä, maakunnallinen kehittäjäorganisaatio, terveydenhuollon kuntayhtymä, kaupungin elinkeinoyhtiö, kuntayhtymän alainen liikelaitos ja sosiaalialan osaamiskeskus. Kaupunki tai kunta 71% Maakunnanliitto ELY-keskus Ministeriö Yliopisto, korkeakoulu tai Muu koulutusorganisaatio tai Järjestö Yritys Jokin muu, mikä? 5% 0% 0% 3% 11% 4% 1% 6% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 1: Vastaajien edustama organisaatio tai muu taho Seuraillen vastaajien organisaatioiden jakaumaa, valtaosa vastaajista oli viran- tai toimenhaltijoita (Kuvio 2). Luottamushenkilöitä kysely ei tavoittanut, mikä ei ollut yllättävää kohderyhmä huomioon ottaen. Muu -luokan edustajissa oli palveluntuottajien edustajia, projektisuunnittelijoita, toimitusjohtajia ja henkilöitä, jolle kunta on osa yhteistyöverkostoa.

7 4 Viran- tai toimenhaltija 89% Luottamushenkilö 0% Ulkopuolinen asiantuntija 6% Muu, esim. palvelujen käyttäjä, yrityselämän edustaja - mikä? 5% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 2: Vastaajien rooli suhteessa kuntaorganisaatioon Vastaajien suhde jakautui varsin tasaisesti tiedon tuottajien ja käyttäjien välille, kuitenkin noin kaksi kolmannesta oli tiedon käyttäjäpuolella (Kuvio 3). Luonnollisesti useimmat tahot ovat omissa organisaatioissaan sekä tiedon tuottajia että käyttäjiä, mutta tässä kysymyksessä tavoiteltiin ensisijaista roolia. Tiedon käyttäjä (päätöksentekijä, viranhaltija tai luottamusmies) 60% Tiedon tuottaja (asiantuntija, tutkija) 36% Muu, mikä? 3% Minulla ei ole roolia kunta-alan osaamisen ennakoinnissa 2% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 3: Ensisijainen rooli osaamisen ennakoinnissa

8 5 2.2 Osaamisen ennakointi kunta-alalla Ennakoinnin kohteet jakautuvat kunnissa varsin tasaisesti (Kuvio 4). Kysymykseen Mistä asioista kunnassasi tällä hetkellä erityisesti kerätään ennakointitietoa? yhdistelmänä vastauksista kolme tärkeintä teemaa ovat kunnan vetovoimaisuus ja elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen (yhteensä 24 %), osaamisen johtaminen ja kehittäminen (34 %, ml. olemassa olevan osaamisen vahvistaminen, uuden tarpeellisen osaamisen kehittäminen, osaavan työvoiman saatavuus ja tulevaisuuden työelämä ja sen tarpeet), sekä palveluiden kehittäminen (hyvinvoinnin edistäminen ja tulevaisuuden palvelutarpeet, 23 %). Lähidemokratia ja kuntalaisten kuuleminen seuraavat kolmen kärkeä tiiviisti (14 %). Vastausten tasaiseen jakautumiseen vaikutti osaltaan kysymyksen muoto: kukin vastaaja voi valita kolme kunnassaan eniten kerättyä ennakointitiedon muotoa. Tasainen jakautuminen kertonee myös osaltaan siitä, että tällä hetkellä ennakointitietoa kerätään hyvin eri muodoissa ja eri teemoista kuntaorganisaatioissa. Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen ja niihin Olemassa olevan osaamisen vahvistaminen Uuden tarpeellisen osaamisen kehittäminen Osaavan työvoiman saatavuus Hyvinvoinnin edistäminen Kunnan vetovoimaisuus Työmarkkinoiden toimivuus Kansalaisten osallistaminen Tulevaisuuden palvelutarpeet Tulevaisuuden työelämä ja sen tarpeet Kuntalaisten näkemykset Muu teema - mikä? En osaa sanoa 12% 9% 8% 11% 12% 12% 2% 7% 11% 6% 7% 0% 3% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 4: Mistä asioista kunnassasi kerätään tällä hetkellä ennakointitietoa

9 6 Vastaukset kysymykseen Arvioi asteikolla 1 5, miten kunnassasi on tunnistettu kuntastrategian toteutumisen kannalta välttämättömät osaamisen kehittämistarpeet osoittavat, että tällä hetkellä osaamisen ennakointi tukee kohtalaisesti tai tyydyttävästi vastaajien kuntien strategian toteutumista (Kuvio 5). 1 = erittäin huonosti 2% 2 = melko huonosti 18% 3 = kohtalaisesti 54% 4 = melko hyvin 17% 5 = erittäin hyvin 2% en osaa sanoa 8% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 3.208, Hajonta: 1.454) (Vastauksia: 120 / 367 (33%)) Kuvio 5: Arvioi asteikolla 1-5 miten hyvin kunnassasi on tunnistettu kuntastrategian toteutumisen kannalta välttämättömät osaamistarpeet

10 7 Palvelut, talous ja henkilöstö nousivat kärkeen vastauksissa kysymykseen Missä seuraavista asioista kunnassasi tällä hetkellä hyödynnetään parhaiten osaamiseen liittyvää ennakointitietoa? Valitse enintään kolme seuraavista vaihtoehdoista. (Kuvio 6) Painopisteinä ennakoinnin hyödyntämisessä näkyvät osaamisen kehittäminen, ml. henkilöstösuunnittelu, valmennusten ja koulutusten suunnittelu sekä rekrytointi, palveluiden kehittäminen ja strateginen suunnittelu, sekä koulutuksen suunnittelu, mm. opetussuunnitelmien valmistelu, oppimisympäristöjen kehittäminen ja aloituspaikkojen määrittely. Palvelujen / tuotteiden suunnittelussa Taloussuunnittelussa Henkilöstösuunnittelussa Strategisessa johtamisessa Valmennusten ja koulutusten suunnittelussa Rekrytoinnissa Opetussuunnitelmatyössä Koulutuksen aloituspaikkojen määrittelyssä Oppimisympäristöjen kehittämisessä Muualla, missä? En osaa sanoa 14% 14% 14% 12% 7% 9% 8% 7% 7% 0% 8% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 6: Missä seuraavista asioista kunnassasi tällä hetkellä hyödynnetään parhaiten osaamiseen liittyvää ennakointitietoa?

11 8 Kysymykseen Mihin asioihin liittyen kunnassasi tarvittaisiin nykyistä enemmän osaamisen ennakointitietoa? vastaajalle tarjottiin mahdollisuus valita enintään viisi annetuista vaihtoehdoista. Vaikka ennakointitoiminta kokonaisuutena on tyydyttävää vastaajien mielestä (ks. kuvio 5), lisätiedon tarve nousi esille selkeästi palvelujen kehittämisen, uudelleenorganisoinnin, osaamisen johtamisen ja kehittämisen sekä työelämän ja työkuvien muutosten kohdalla (Kuvio 7). Tämän kysymyksen vastauksissa korostuivat palvelujen tuottavuus, tehokkuus ja tuloksellisuus. Kuntalaisten palveleminen ja hyvinvoinnin edistäminen (palvelujen vaikuttavuus) Kunnan vetovoimaisuus 6% 13% Työmarkkinoiden toimivuus 5% Kansalaisten osallistaminen Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen Osaamisen vahvistaminen 4% 7% 9% Osaavan työvoiman saatavuus 13% Ammattirakenteiden muutokset 8% Työtehtävien muutokset kunnan sisällä Palvelujen tuottavuuden, tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantaminen Palvelujen uudelleenorganisointi 9% 16% 11% Muu teema, mikä? 0% En osaa sanoa 0% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 7: Mihin asioihin liittyen kunnassasi tarvittaisiin nykyistä enemmän osaamisen ennakointitietoa?

12 9 Sikäli kun ennakoinnissa nähtiin erityisiä kehittämistarpeita, suurimmat esteet ennakoinnin hyödyntämiseen liittyvät yleisiin kunta-alan johtamisen haasteisiin, kuten (ennakoinnin) organisointi, työnjako ja johtajuus, toimialalähtöisyys/siiloutuminen ja erilaiset toimintakulttuurit (Kuvio 8). Merkille pantavaa on myös, että kysymykseen suurimmista ennakoinnin esteistä vastaukset jakautuivat hyvin tasaisesti eli esteiden kokeminen on hyvin monipuolista. Haluttomuus hyödyntää ennakointitietoa Osaamisen puutteet Johtajuuden heikkous Työnjaon epäselvyydet Organisaatioiden erilaiset toimintakulttuurit Ennakoinnin organisoimattomuus Luottamuksen puute kunnan eri toimijoiden välillä Liiallinen toimialalähtöisyys Tiedonkulun ongelmat Tietojärjestelmien soveltumattomuus Ennakointitiedon saatavuus Vuorovaikutuksen puuttuminen kuntalaisten ja viranhaltijoiden välillä Poliittinen päätöksenteko Jokin muu, mikä? En osaa sanoa 4% 7% 11% 7% 11% 15% 6% 10% 4% 6% 7% 2% 10% 2% 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 6.964, Hajonta: 3.796) (Vastauksia: 363 / 367 (99%)) Kuvio 8: Mikä on tällä hetkellä suurin este osaamisen ennakoinnille kunnassasi? 2.3 Kyselyn avovastausten analyysi Suuri osa kyselystä kokosi avovastauksien muodossa näkemyksiä, kokemuksia ja odotuksia toimiala- ja palvelualuekohtaisiin osaamistarpeisiin. Vastauksista muodostui monimuotoinen ja informatiivinen ja selkeästi myös analyyttinen kokonaisuus: kuntasektorilla ja vastaajien keskuudessa asiaa osaamisen ennakoinnin tarpeista on selvästi viime aikoina pohdittu monista näkökulmista. Avovastaukset on käyty läpi sisällönanalyysin logiikalla ja nostettu niistä keskeiset teemat esiin. Ennen sektorikohtaisiin tuloksiin pureutumista voidaan todeta, että kyselyn yleiskommenteista nouseva keskeinen teema on huoli siitä, että ennakointi ei kytkeydy muuhun suunnittelutoimintaan ja johtamiseen. Yleiskommenteissa tuli esille myös suunnittelussa ja johtamisessa tarvittava hallintokuntien rajat ylittävä monialaisuus, avarakatseisuus ja asiakasorientaatio. Henkilöstöjohtamisen toivottiin kehittyvän luottavaan, kaikkien työntekijöiden osaamista hyödyntävään ja kehittävään suuntaan.

13 10 Seuraavassa kyselyn yleiskommentit teemoittain: Ennakoinnin kytkeytyminen johtamisjärjestelmään Osaamisen ennakointi pitäisi kytkeä johtamistyöhön ja suunnitteluun osana normaalia toimintamallia ja osaamistarpeiden kerääminen ja päivittäminen tuoda osaksi vuosisuunnittelua. Osaamisen ennakointia tehdään liiaksi irrallaan tiedon hyödyntämisestä ja ulkopuolisesta näkökulmasta. Työhuoneessa tuotettua ennakointitietoa on paljon mutta työntekemisen ja asiakasrajapinnan kanssa yhdessä tuotettua ja analysoitua ennakointitietoa ja yhteistyössä tehdyn ennakoinnin tekemistä on liian vähän valtakunnallisellakin tasolla. Ennakointi pitäisi liittää selkeästi organisaation kehittämiseen Ennakointia on turha tehdä, jos mitään toimenpiteitä ei koskaan aiotakaan tehdä. Monialaisuus ja avarakatseisuus suunnittelussa ja johtamisessa Hallintokuntien rajojen madaltamista tarvitaan, esim. avoimella viestinnällä ja tietoisuudella toisten hallinnonalojen työkentästä Kunta-alan kehittämisessä tarvitaan avarakatseisuutta ja asiakasorientaatiota; [Kuntaorganisaatioissa] Puuhaillaan samalla tavalla kuin vuosikymmeniä on asioita tehty. Ei haluta uudistua. Ei luoteta työntekijöihin. Erkaannuttu kuntalaisista. Organisaatiot ovat vain organisaatiota varten ei kuntalaisia palvelevia. Tulevaisuuden osaamisessa korostuu ennakointiosaaminen ja eri toimintalogiikkojen yhteensovittaminen Luottamus henkilöstön osaamiseen ja kannusteet sen kehittämiseen ovat osin hukassa; Henkilöstön osaamista ja omaehtoista kehittämistä ei palkita riittävästi eikä hyödynnetä organisaatiossa. Asiasta puhutaan, mutta nykyisin vain johtajia koulutetaan. Ajatellaan, että johtaja on kanava, joka valuttaa tiedon alaspäin. Muut Kunta-alalla on paljon osaamista, mutta lainsäädännön velvoitteet vaikeuttavat sen täysipainoista hyödyntämistä. Kuntapalveluiden tuotannossa suurkunnat eivät ole itsestään selvästi tehokkaampia kuin pienet Erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutusmäärät eivät vastaa näköpirissä olevaa työvoiman tarvetta 2.4 Kyselyn avovastausten sisältö jäsennettynä toimialoittain Johtaminen, kehittäminen, hallinto Johtamisen osaamistarpeissa nousevat esiin strategia- ja talousosaamisen sekä lisäksi johtamistavan muutos valmentavaan ja voimaannuttavaan suuntaan ja siihen liittyvä henkilöstöjohtamisen osaaminen sekä verkosto-osaaminen. Keskeisesti toimintatavan muutoksiin liittyvä osaamistarve on verkostomaisen toiminnan hallintaan liittyvä osaaminen, johon liittyy suhdetoiminta, erilaisten viestintä- ja toimintatapojen ymmärtäminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö. Verkostomaiseen toimintaan liittyy kiinteästi myös hankintaosaaminen, sopimusosaaminen ja arviointiosaaminen. Lisäksi useampaan kertaan toivottiin avoimuutta, viestinnällistä osaamista ja avointa innovatiivista ajattelutapaa.

14 11 Kuvio 9: Sanapilvi johtamisen, kehittämisen ja hallinnon vastauksista Kommentit teemoittain: Yleinen johtamisosaaminen Strategiaosaaminen Tieto- ja faktaperusteinen johtaminen; talouden analysoinnin ja kustannuslaskennan osaaminen ja niiden käyttö tuottavuuden johtamiseen Arvioinnin ja arviointitiedon käytön osaaminen Oman työn hallinnan osaaminen Kehittämisosaaminen ja kehittämisrahoituksen hallinta Työlainsäädännön hallinta, osaamista työsuhde- ja virkaehtosopimuksista Prosessijohtamisen osaaminen Muutosjohtaminen Kokonaisuuksien hallinta Laatujohtamisen ja laadunhallinnan osaaminen Joustava, innostava ja valmentava johtaminen Itseohjautuvan asiantuntijaorganisaation johtamisen osaaminen; valmentava johtamistapa Monialaisuuden ja moniammatillisuuden hallitsemista Osaaminen hallita työelämää ja tehtävänkuvia joustavasti Ennakointiosaaminen, tulevaisuusorientaatio kehittämistoiminnassa Tietojohtaminen; henkilöstön tiedon hallinta ja kehittäminen, tietomallinnus Valmentavan johtamisen osaamista; ihmistä arvostava ote johtamiseen, tapa johtaa kannustamalla ja innostamalla Taitoa johtaa myös koulutettuja ihmisiä. Armeijan johtamistyyli, jossa alaiset ovat ylioppilaspoikia, ei toimi asiantuntijaorganisaatiossa. Osaamista huomioida asiakaslähtöisyys hallinnossa Kokonaisuuden hallinnan ja syy-seuraus suhteiden hahmottamisen osaamista Tiedotus- ja viestintäosaamista viestinnässä kuntaorganisaation sisälle ja sidosryhmille; sähköisen viestinnän hallintaa Verkostojen johtaminen ja hankintaosaaminen Osaaminen luoda kumppanuuksia ja hyödyntää eri tahojen osaamista toimintojen kehittämisessä; kumppanuusajattelua Osaamista tunnistaa erilaiset johtamistavat, organisaatiot ja niiden ominaisuudet erilaisten organisaatioiden rajapintojen läpi tapahtuvassa yhteistyössä Osaamista palveluverkon ja palveluiden saatavuuden hallintaan Hankintaosaaminen ja tilaajaosaaminen; juridiikka- ja sopimusosaaminen, ennakoivien sopimusten laadinta ja sopimusten hallinta sekä valvonta Tiedonhallinta- ja viestintäosaamista sekä verkostoitumistaitoja

15 12 Asiakaslähtöinen ja poikkihallinnollinen kehittäminen Taitoa luoda yhteistyötä hallinnonalojen välille Kunnallishallinnon toimintalogiikan ja päätöksenteon tuntemusta Palvelumuotoilun ja palveluiden tuotteistamisen osaaminen Asiakaskeskeistä otetta kehittämistyöhön; asiakkaan osallistamista esim. palvelumuotoilun keinoin Ennakkoluulotonta ja avointa otetta hallinnonalat yhdistävään kehittämiseen ja palvelutuotantoon Osaamista osallistaa vapaaehtoisia, kuntoutujia, työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia kehittämiseen ja palveluiden tuotantoon Monikulttuurisuuden kohtaamisen taitoja, ja maahanmuuttajien integroinnin osaamista Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Sosiaali- ja terveysalan (sote) sektorikohtaisissa vastauksissa toistuvat yleisen johtamisosaamisen tarve, sisältäen taloushallinnon, hankinnan ja henkilöstöhallinnon osaamiset. Yleisjohtamisen osaamisesta näyttävät korostuvan sote-sektorilla ihmissuhdetaidot, ja myös johtamisen ulkopuolella palveluosaaminen ja ihmisten kohtaamisen osaamiset. Taustalla voi olla, että sote-sektorilla johtavissa asemissa olevilla henkilöillä on usein lakisääteinen koulutus-/pätevyysvaatimus ja näiden koulutusalojen opintoihin ei johtamis- ja talousosaaminen välttämättä kuulu. Substanssiosaamisen suhteen ehdotetaan yhtä aikaa sekä laajempaa osaamista, että terävää erikoisosaamista, mikä aiheuttaa suuria paineita henkilökohtaiselle kehitykselle tulevaisuudessa. Selkeä tarve näyttää olevan palvelujen kehittäminen, kohdentaminen ja organisointi muuttuvien kuntarakenteiden ja asiakastarpeiden mukaan, siihen liittyviä osaamistarpeita voivat olla esim. asiakastarvekartoitukset, palvelumuotoilu, prosessien hallinta/mallinnus/johtamisosaamiset ja hankintaosaaminen. Selkeä painotus on asiakaspalveluosaaminen, asiakkaan kohtaaminen. Niiden lisäksi korostuvat selkeästi monikulttuurisen ympäristön hallinta. Myös sähköisen asioinnin ja palveluiden yleistymiseen liittyvä IT-osaaminen nousee esille. Lisäksi useammassa kommentissa sote-alan jäykät lakisääteiset kelpoisuusehdot nousevat kritiikin kohteeksi. Kuvio 10: Sanapilvi sosiaali- ja terveydenhuoltotoimialan vastauksista Kommentit teemoittain: Yleinen johtamisosaaminen Strategiaosaaminen Juridinen osaaminen; hallinto-oikeuden ja työlainsäädännön sekä kunta-alan erityislainsäädännön osaaminen; hankintalainsäädännön ja sopimuskäytäntöjen tuntemus, ennakoivaa sopimista

16 13 Osaamista eri palvelutuotannon malleista; oman toimialan toiminnan sekä muiden toimialojen tuntemusta, kykyä oppia muilta toimialoilta Talouden hallinnan osaaminen; kustannusten hallinnan ja resurssien ohjaamisen osaaminen, panos-tuotos ajattelun hallinta, tuotantotalouden osaaminen Talouden hallinnan osaaminen yhdistettynä organisaation kehittämisen osaamiseen Tietotekninen osaaminen; kyky hyödyntää tietojenkäsittelyä byrokratian vähentämisessä Uusi terveydenhuoltolaki tuo perusterveydenhuollossa kansalaiselle lisääntynyttä valinnanvapautta niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Potilas voi valita kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä hoitopaikkansa. Tämä tuo haasteita hoitotietojen saamiseen hoitoprosessissa ja hoidon seurannassa. Henkilöstöltä vaaditaan tulevaisuudessa enemmän tietoteknistä osaamista, jotta tietojen saanti mm. KanTa-arkistosta sujuu ripeästi. Kunta-alalle tarvitaan lisää terveydenhuollon asiantuntijoita kehittämään tietojärjestelmiä. Prosessiosaamista, palveluprosessien hahmotusta ja hallintaosaamista Verkostojen hallinnan osaamista Palvelujen tuotteistamisosaaminen, innovatiivisuus ja rohkeus uusille palvelumalleille Viestintäosaaminen Ihmisten kohtaaminen johtamisessa Osaamista sijoittaa oikeat ihmiset oikeaa tehtävään, oikeaan aikaan Monikulttuurisuutta, yhteistyön lisäämistä ja yhteistyömalleja Muutosjohtamisen osaamista, henkilöstön osallistamista muutoksiin; henkilökohtainen urasuunnittelu ja oppimisen mahdollistaminen organisaation muutoksissa Osaamisen johtamisen/tietojohtamisen osaamista, osaamisen huomioimista, yhteistyön tukemista; nyt osaamista on, mutta se on yksilöillä eikä kanavoidu organisaation pääomaksi. Rekrytointiosaaminen; rekrytoinnin pullonkaulojen ratkaisu yhdessä osaamisen johtamisen kanssa, ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin osaaminen Palvelujen uudelleenorganisointi Palvelujen organisoinnin osaamista; palvelujen kohdistaminen alueellisiin tarpeisiin, asiakkaan tarpeen hahmottaminen ja purkaminen konkreettisiksi toimenpiteiksi Uutta osaamista tarvitaan paljon palvelujen organisoinnissa. Palvelujen kysyntä ja asiakkaiden vaatimukset myös kasvavat väestön ikääntyessä. Verkostomaisen toiminnan osaamista; tilaaja-tuottaja mallin hallintaa, oppilaitosyhteistyön hallintaa, hankinnan osaamista Ennakointiosaamista palvelutarpeiden muutosten ja eri toimenpiteiden vaikutusten ennakointiin Asiakaslähtöinen kehittäminen Osaamista asiakaslähtöiseen palvelujen kehittämiseen; palvelumuotoiluosaamista, osaamista ja prosesseja hyödyntää asiakastyöstä saatavaa palautetta Osaamista uusien toimintamallien kehittämiseen huomioiden rajoitteet ja asiakastarpeet Kasvavat palvelutarpeet, resurssien niukkuus ja työvoiman saatavuuden ongelmat korostavat joutavaa kykyä hyödyntää toimintamalleja, joilla voidaan vaikuttaa kuntalaisten käyttäytymiseen palveluiden käyttäjinä (palvelusetelit jne.) ja aktivoida yritykset mukaan julkisten palveluiden tuotekehitykseen (hankinnat) Osaamista ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa, eri kulttuurien tuntemusta ja kielitaitoa Osaamista kehittää systemaattista asiakkaan palautteen ja tarpeiden keräämistä ja hyödyntämistä, sekä hoidon-/palvelutarpeen arviointia Osaamista ja tietoa palvelujärjestelmästä; taitoa ohjata asiakas oikean palvelun piiriin Toiminnot hyvä keskittää, ns. yhden luukun periaate! Osaamista palvelusuunnitelmien tekoon asiakkaan tarpeet huomioiden, osaamista asiakkaan voimavarojen arviointiin ja rajanvetoon palvelun ja asiakkaan oman toiminnan välillä Substanssiosaamisen tarpeet Osaamista asiakkaan palvelutarpeen arviointiin, elämäntilanteen tunnistamiseen, syrjäytymisen tunnistamiseen; systemaattista palvelutarpeen määrittelyä Tarvitaan yhtä aikaa sekä laaja-alaista, että erikoistunutta substanssiosaamista Kaikkea ei voi käsitellä aina ryhmätyönä jossa kymmenen eri osaamisalueen asiantuntijaa pohtii yhden asiakkaan tilannetta. Laaja-alainen osaaminen olisi tarpeellista, mutta pitkälle

17 14 erikoistumista vaaditaan, jotta ammatillinen osaaminen esimerkiksi terveydenhuoltopalveluissa olisi vaadittavalla tasolla. Käytännön, erityisesti hoitotyön, osaamista; ikääntyvien ennaltaehkäisevän hoidon osaamista Osaamista ravitsemuksesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista Kuntouttavan lähestymistavan osaamista erityisesti kotipalveluissa; Teknisten apuvälineiden käytön osaaminen erilaisissa toimintaympäristöissä ja käytön opastamisen osaaminen erilaisissa toimintaympäristöissä. Hallinnolliset uudistustarpeet Laissa säädetyt pätevyysvaatimukset aiheuttavat hankaluuksia palveluiden järjestämiseen; joustoa kelpoisuusehtoihin Subjektiivisten oikeuksien uudelleenpohdintaa, esim. päivähoitopalveluissa Kulttuurin ottaminen mukaan sote-palvelujen tuotantoon Opetuksen ja kulttuurin toimiala Talouden hallinnan, prosessiosaamisen, verkostotaitojen ja hankintaosaamisen tarpeet tulevat esille myös opetus- ja kulttuurisektorilla Keskeisinä sektorikohtaisina osaamistarpeina näyttäytyvät uuden pedagogiikan ja hajautettujen ja verkotettujen opetusmenetelmien ja ympäristöjen hallinta, sekä niihin liittyvä IT -osaaminen. Lisäksi monikulttuurisuuden kohtaaminen nousee esiin useammassa vastauksessa. Kuvio 11: Sanapilvi opetus- ja kulttuurialan vastauksista Kommentit teemoittain: Yleinen johtamisosaaminen Talousosaaminen; kustannustietoisuus Palvelujen uudelleenorganisoinnin osaaminen prosessiosaamiseen, ennakointiin päätöksenteossa, asiakaspalvelu Ulkoistamis- ja hankintaosaaminen Prosessi- ja verkoston hallinnan osaamista; asiakasprosessien kuvaamisen sekä vastuunjaon ja rooleista sopimisen osaamista Viestintä- ja markkinointiosaaminen Ennakointiosaamista Juridista osaamista; ennakoivaa sopimista ja sopimusten valvontaa sekä sopimusten hallinnointiin liittyvää osaamista, työlainsäädännön ja kunta-alan erityislainsäädännön osaamista Osaamisen johtaminen; ennakoivampaan ja suunnitelmallista osaamisen johtamista ja hallintaa Henkilöstöjohtamisen osaamista; työyhteisön hyvinvoinnin johtamisen osaamista; ihmisten motivointia, suorituksen johtamista Muutosjohtamisen osaamista

18 15 Opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen hallinta Osaamista uusien oppimisympäristöjen hyödyntämiseen; tekniikan, kuten mobiililaitteiden ja sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa, etäopetuksen mahdollisuuksien hyödyntämistä Osaamista opetusmenetelmien arviointiin, kehittämiseen ja hyödyntämiseen Osaamista ennakointiin ja työelämän tarpeiden huomiointiin, ennakoinnin kytkeminen opetussuunnitelmatyöhön Osaamista opintopolkujen kehittämiseen ja räätälöintiin Koulutuksen tutkintojen rakenteiden arviointi ja kehittäminen, päällekkäisyyksien karsiminen Verkosto-osaaminen; verkostoitumista työelämän ja vapaaehtoistoiminnan kanssa, kirjastojen roolin vahvistaminen Tekniikan osaamista; informaation hallintaa Kokeilevan ja yhteisöistä kumpuavien ideoiden tunnistaminen ja jalostaminen sekä potentiaalisten tulevaisuuden toimijoiden aktivointi ja esiin sukeltavien kehityskulkujen hyödyntäminen. Herkkyys. Kasvatusosaamista; pedagogiikan osaamista, nuorten ja lasten kasvattamisen taitoja, ryhmäyttämisosaamista, osaamista myös vanhemmuuden tukemiseen Muut Vapaan kulttuurin kytkeminen opetukseen Osaamista tunnistaa syrjäytyminen ja lähestyä syrjäytymisvaarassa olevia Osaamista kulttuurien kohtaamiseen Osaamista ja keinoja moniongelmaisten lasten ja nuorten kohtaamiseen ja työssä jaksamiseen Tekniikka-, yhdyskunta- ja ympäristötoimiala Tekniikan alalla keskeisenä teemana nousevat hankintaosaaminen ja siihen kiinteästi liittyvät kilpailutus- ja sopimusosaamiset. Myös substanssipuolella kestävän kehityksen osaaminen, kuten elinkaariajattelu ja laskenta, ympäristö- hyvinvointi- terveys- yms. vaikutusten arviointi eri hankkeissa, matalaenergiarakentamisen ja LVIS-tekniikan osaaminen sekä korjausvelan hallinta näyttäytyvät tärkeinä. Lisäksi projektiosaaminen,verkosto-osaaminen ja poikkialainen yhteistyö ovat esillä. Kuvio 12: Sanapilvi tekniikka- yhdyskunta- ja ympäristötoimialan vastauksista Kommentit teemoittain: Hankintaosaaminen ja projektiosaaminen Ulkoistamis- ja hankintaosaaminen; sopimusjuridiikan osaaminen, sopimusten hallinta ja valvonta, kilpailuttamisen osaaminen, tilaaja-tuottaja -mallin omaksuminen, tarjousten hinta/laatu -suhteen arviointi Projektiosaaminen; riskien arviointi ja hallinta.

19 16 Yleinen johtamisosaaminen Talousosaaminen Johtamis- ja esimiesosaaminen; henkilöstöasioiden osaaminen, hallinto-oikeuden ja työlainsäädännön ja kunta-alan erityislainsäädännön osaaminen, Palveluosaaminen: toimialan toiminnan tietämys, palvelujen tuotannon mallit, toisten toimialojen tuntemus Prosessiosaaminen Strategisen johtamisen osaaminen; kehittämisen ohjelmointi, ennakointi, erilaisten mittakaavojen näkeminen ja asioiden politisoitumisen ymmärtäminen. Viestintäosaaminen Substanssiosaaminen Teknologiaosaaminen; uusien teknologioiden mahdollisuuksien tunnistaminen ja osaaminen niiden käyttöön Taloteknistä osaamista, it- ja viestintätekniikka, matalaenergiarakentaminen, ilmaston muutoksen aiheuttamat tekijät rakentamisessa, yleinen teknisten laitteiden lisääntyminen rakennuksissa. Joutomaille ja hankalille maa-alueille rakentaminen (maapohjan pudistaminen) sekä korkearakentamiseen liittyvät kysymykset. Kiinteistöjen hallinnan osaamista; korjausvelan hallinta, omaisuuden hallinta ja ylläpito, Rakennuttamis- ja rakentamisen osaamista; kokonaisuuden hallintaa, elinkaariajattelua, muutosten hallintaa, osaamista valvoa alihankintana tehtäviä töitä, Lainsäädäntöosaamista; lakimuutosten aiheuttaman valvontavelvollisuuden ja muiden velvoitteiden hallintaa Kestävän kehityksen osaaminen Kestävän kehityksen osaaminen; kestävän kehityksen periaatteiden sisäistäminen ja uusiutuvien mahdollisuuksien käyttö, energiatalouden johtaminen, elinkaarikustannusten arviointi kilpailutuksissa, ympäristöterveyden osaamista Kestävän kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun osaaminen; yhdyskuntarakenteen eheys, kaavoituksen ja hyvinvoinnin yhteyden ymmärtäminen, palvelujen saavutettavuuden ja liikkumistarpeen hallinta Maalaisjärjen käyttö rakentamiseen, ympäristöön ja liikenteeseen liittyen. Hyvin toimiva järjestelmä ei aina välttämättä maksa paljon. Poliittista osaamista; kompromissien tekoa eri intressien välillä Taitoa osata yhdistää eri intressiryhmien tarpeet, vaatimukset ja mahdollisuudet kestävällä tavalla (esim. matkailu, kaivannaisteollisuus) Ristiriidat kunnan toiminnassa pitäisi ratkoa: kun samaan aikaan lisätään joukkoliikennettä kaupungin keskustassa ja tehdään nopeita liikenneväyliä, joilla pääsee kaupunkiin sekä parkkitaloja maan alle. Pyritäänkö lisäämään sekä joukkoliikennettä että yksityisautoilua kaupungin keskustassa? Ympäristölainsäädännön osaamista Osaamista palvelujen ja tekniikan yhdistämiseen; Uusiutuvan energian peruskäsittäminen, siihen ohjaaminen ja käytännössä osaaminen. Innovaatiotoiminnan osaamista; osaamista hyvinvointia edistävään kehittämistoimintaan ja kaupallistamiseen Muut Infrastruktuurin näkeminen investointina kulun sijaan: Infra on nähtävä entistä useammin investointina, jonka päälle kaupalliset toimijat rakentavat omaa toimintaansa ja tuovat näin investoinnille lisäarvoa Alue- ja elinkeinotoiminnan toimiala Alue- ja elinkeinoalalla nousevat esiin edellä jo useasti mainitut johtamisosaamiset, kuten strategiaosaaminen, sopimusosaaminen ja ennakointiosaaminen. Erityisesti painottuvat strateginen ajattelu ja verkosto-osaaminen. Tuoreena näkökulmana voidaan nostaa esiin myös alueen elinvoimaisuuden ylläpitämisen merkitys kuntien kokonaisjohtamisessa, esim. palvelujen avautumisen vaikutus kuntien omaan hankintaosaamiseen. Lisäksi esille nousevat erityisosaamisena liiketoiminnan kehittäminen, erityisesti mikro- ja pienyrityksissä, sekä rahoitus- /projektiosaaminen.

20 17 Kuvio 13: Sanapilvi alue- ja elinkeinotoimialan vastauksista Kommentit teemoittain: Strateginen ajattelu Strateginen osaaminen ja näkemyksellisyys, visointikyky; Eri lähteistä kumpuavan ymmärryksen yhdistäminen aluetason näkemykseksi siitä, millainen on hyvä, turvallinen, vetovoimainen arjen ympäristö. Innovaatiotoiminnan ja tuotekehityksen osaaminen, erityisesti pien- ja mikroyritysten kontekstissa Elinkeinoelämän ja liiketoimintamallien tuntemusta ja osaamista Alueen vahvuuksien ja elinkeinoelämän tuntemus; Aluetoiminnassa kokonaisuuksien huomiointi ja eri alueiden erikoistumisten huomiointi. Elinkeinojen osalta tulisi keskittyä olemassa olevien vahvuuksien löytämiseen sekä tukea innovaatioita. Kuhunkin alueeseen liittyvän monipuolisen tiedon opiskelua, mm. ympäristö, alueen elinkeinot ja niiden mahdollisuudet, erityispiirteisiin tutustuminen yms. Ennakointiosaaminen; Alueen elinkeino aktiivisesti mukaan ennakointiin ja yrityssektorin viennin mahdollistamiseen ulos. Vihreän talouden ja ympäristöliiketoiminnan osaaminen Monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden tukemisen osaaminen, eriytymisen ehkäisy Yleinen johtamisosaaminen Viestintä- ja markkinointiosaaminen Strategiaosaaminen Johtamisosaaminen Talousosaaminen Yrityselämän ja kunta-alan erityislainsäädännön osaaminen Sopimusosaamista; ennakoivan sopimisen ja sopimusten valvonnan sekä sopimusten hallinnoinnin osaamista Verkosto-osaaminen, projektiosaaminen, Yhteistyö- ja verkosto-osaamista; monimutkaisten ja monitoimijaisten verkostojen ja prosessien hallinta Politikoinnista ja oman edun tavoittelusta vapaan keskustelutaidon kehittämistä Laaja-alaisuutta ja uteliaisuutta, toisen kunnioittamista ja omista eduista luopumisen taitoa Alue- ja elinkeinokehittäminen tapahtuu entistä enemmän verkostoissa. Kuntien tulee olla aktiivinen näiden verkostojen rakentaja ja niiden hyödyntäjä. Innovatiivisten julkisten hankintojen osaamista Kuntien palvelutuotannon avautumisen myötä kuntien toiminnan vaikutus elinkeinotoimintaan on moninaistunut. Alueen elinvoimaan ja yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavia päätöksiä tehdään kaikissa kuntien toiminnoissa. Elinvoimanäkökulma on tuotava keskeiseksi osaksi kuntien johtamista. Alueellisen kehittämisrahoituksen käytön osaamista

21 18 Muut Aluepolitiikan poliittinen hyväksyntä Tukipalvelut Tukipalveluissa tärkeimpiä osaamistarpeita ovat jälleen strateginen ja talousosaaminen, sekä henkilöstöjohtaminen. Lisäksi työmarkkinajuridiikan, so. työlainsäädännön, työehtosopimusten ja käytäntöjen tuntemus on nostettu esille. Muina keskeisinä teemoina nousevat informaatioteknologian hallinta ja valjastaminen palvelutuotantoon, sekä asiakas-/käyttäjälähtöisyys tukipalvelujen tuotannossa. Kuvio 14: Sanapilvi tukipalveluiden toimialan vastauksista Kommentit teemoittain: Yleinen johtamisosaaminen Strategiaosaaminen Henkilöstöjohtamisen osaaminen; esimiesosaaminen, henkilöstöasioiden osaaminen, työhyvinvoinnin ylläpidon osaaminen Talousosaaminen; palveluiden hinnoittelu Työmarkkinalainsäädännön osaaminen; hallinto-oikeuden ja työlainsäädännön, virka- ja työehtosopimusten tuntemus sekä kunta-alan erityislainsäädännön osaaminen Prosessiosaaminen, palvelujen tuotannon mallit; Keskittäminen ja olemassa olevien käytänteiden oppi muilta, kaikkea ei tarvitse itse keksiä. Osaamisen johtaminen, tietojohtaminen; nykyisen osaamisen hyödyntäminen Palveluiden muutosten suunnittelu, muutosjohtaminen Palvelujen ulkoistamisosaaminen Kuluttajien kohtaamisen osaamista Projektiosaaminen Informaatioteknologian hallinta Tietojärjestelmien mahdollisuuksien ja automaation hyödyntämisen osaaminen ja osaamisen jakaminen Mediataidot ja sosiaalisen median osaaminen. Järjestelmäintegraation osaaminen; tietoteknisten järjestelmien yhteensovittaminen, valtakunnalliset järjestelmät Uusien laitteiden käyttämisen ja niiden perehdytyksen osaaminen. Asiakaslähtöisyys Asiakasosaaminen; oman roolin hahmottaminen palvelukokonaisuudessa Tukipalvelut organisoidaan ydinpalveluiden ehdoilla, palveluhenkisyys Muut Lähipalveluiden ja lähiraaka-aineiden käytön edistäminen