köyhälläkin lapsiperheellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "köyhälläkin lapsiperheellä"

Transkriptio

1 ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti hinta 5 e N o Mitä köyhälläkin lapsiperheellä kuuluu olla? 4 miten yksinhuoltajien Alvari-työ jatkuu taloutta voi helpottaa? 8 sittenkin 14 Väkivalta oikeasti puheeksi koulussa 20

2 - Me onneksi pidämme kaikki puurosta, kertoo Riina. Elsan ja Väinön lautasilta puuro ja kiisseli häviävät nopeasti. kuva: Nina Dodd pääkirjoitus Köyhien kaverit 4 mitä köyhälläkin 11 lapsella kuuluu olla ajankohtaista N o Suhteellisella köyhyydellä on Tänä keväänä liiton 12 minun työviikkoni: myös absoluuttisia jäsenyhdistyksissä yhteisön pää- ja Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti seurauksia. toimii edelleen ulkoministeri 29. vuosikerta, ISSN x noin 50 Alvariperhetyöntekijää. Päätoimittaja: Ritva Karinsalo 8 miten yksinhuoltajien 17 kolumni: Toimitussihteeri: Essi Lehtinen taloutta voi helpottaa? fair play Toimituskunta: Ritva Karinsalo, Essi Lehtinen, Mikko Savelainen ja Tina Sarivaara Toimeentulotuen 14 Alvari-työ Juttuideat ja palaute toimitukseen: Ensi- ja turvakotien liitto ry hakemisen pitäisi jatkuu sittenkin 18 Asemamiehenkatu 4 A, Helsinki Ilmoitukset: Kirsti Kaleva olla lyhytaikainen jäsenyhdistykset Ilmoitushinnat: ratkaisu ja viimeinen 1/1 sivua 700 e 1/2 sivua 420 e 1/4 sivua 280 e keino toimeentulon 20 Tilaukset ja osoitemuutokset: jäsenyhdistykset: turvaamiseen. Väkivalta Tilaushinta: 28 e / vuosi oikeasti puheeksi Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy koulussa Painopaikka: Art-Print Oy 21 Kannen kuva: Minna Kurjenluoma kirjauutuudet 10 kahvitauko: Lauantai-lady antaa avun eteenpäin ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti ilmestymisaikataulu: vko vko vko 47 Vaalit ovat ovella ja ehdokkaat toreilla. Kansainvälisten poliittisten ja taloudellisten kriisien oheen keskusteluihin täytyy mahtua myös kansallinen pahoinvointi. Sadat tuhannet köyhät, joista kohtuuton osa on lapsia, ohitetaan liian usein pahoittelevalla maininnalla. Valtaosa köyhien lasten vanhemmista on yksinhuoltajia. Heidän perheensä ovat jääneet jälkeen tulokehityksestä ja ero muihin lapsiperheisiin kasvaa koko ajan. Moni yksinhuoltaja tekee useampaa työtä. Päivähoito ei kuitenkaan vastaa kolmivuoro- tai pätkätöiden tarpeisiin. Köyhyys rajoittaa osallistumista välineitä vaativiin harrastuksiin ja siirtää lapsen sivuun. Lapsilisäkään ei tuo apua, sillä se, kuten alaikäisten lasten satunnaiset tulotkin vähentävät toimeentulotuen määrää. Yhteensovitus on ollut voimassa kymmenen vuotta, tänään köyhien kaverit päivittelevät sitä, että mahdollisuus asian korjaamiseen on ollut monilla puolueilla, aloitteista ei ole ollut pulaa. Jäljet johtavat sylttytehtaalle. Tulonsiirroista päätettäessä eduskunta on osoittanut arvonsa käytännössä. Tulonsiirrot yksinhuoltajille ovat olleet olemattomia. Viimeinen niitti on kuntien tapa taloudellisin perustein laistaa lastensuojelulakia. Luotto politiikkoihin on höltynyt. Monet havahtuvat tulleensa huijatuiksi toimeentuloa, palveluja, asumista ja turvallisuutta koskeneiden lupausten osalta. Äänestämättä jättäminen ja vallan siirto tuuliajolle ei paranna perheiden asemaa. Hyödynnä vaalikoneita ja mene aurinkoiselle torille nauttimaan tarjottu kahvi tai rokka ja etsi joukosta köyhän aito kaveri. Virpa Puisto puheenjohtaja

3 Mitä köyhälläkin lapsiperheellä Yksinhuoltajista vajaa kolmannes elää tukien varassa, koska työn vastaanottamisesta on tullut riski tilanteessa, jossa perhe juuri ja juuri selviää kuukaudesta toiseen. kuuluu olla? En oikeasti tiedä, ketä äänestäisin, miettii Olli Kangas noin kuukautta ennen eduskuntavaaleja. Perusturvaa ei ole leikattu kahteen vuosikymmeneen, mutta ei ole huolehdittu siitäkään, että se lisääntyisi, kun palkkaa saavien tulot lisääntyvät. Jos vanhempi ja lapset nyt elävät yhteiskunnan tukien varassa, on varmaa, että perhe tuntee kipua siitä, etteivät lapset voi saada läheskään samaa kuin kaverit. Taloustieteilijä Adam Smith sanoi aikanaan, että nahkakengät ovat englantilaiselle välttämättömyys. Ilman nahkakenkiä ei köyhinkään itseään kunnioittava englantilainen mies voi esiintyä julkisuudessa. Jos esiintyy, joutuu häpeään. Olli Kangas lainaa Smithin ajatusta kuvatakseen, mistä suomalaisten lapsiperheiden köyhyydessä on kysymys. Kukaan ei meillä absoluuttisesti kuole nälkään, mutta suhteellisesti ottaen moni suomalainen lapsi jää vaille nahkakenkiä. Siis asioita, jotka meillä kuuluvat välttämättömään kulutukseen. Köyhän perheen nuori ei lähde muun kaveriporukan mukana joka viikko elokuviin ja hampurilaiselle. Hänkin pääsee joskus, mutta tietää jo jättäytyä useimmiten kotiin, koska vanhemmilla ei ole antaa rahaa. Hän jää kotiin myös, kun kaverit lähtevät ostamaan kenkiä tai farkkuja kevääksi. Me aikuiset ehkä paremmin kestämme, ettemme ole samanlaisia kuin toiset, mutta jos lapselle tulee toistu- vasti kokemus siitä, ettei hän voi saada samaa kuin muut, siitä alkaa syrjäytymiskierre jo lapsuudessa. Suhteellisella köyhyydellä on myös absoluuttisia seurauksia, sanoo Kangas, tutkimusprofessori ja Kelan tutkimusosaston johtaja. jos lapselle tulee toistuvasti kokemus siitä, ettei hän voi saada samaa kuin muut, alkaa syrjäytymiskierre jo lapsuudessa. Osallistuminen normaaliin elämänmenoon Jos lapsi jää yleisesti normaaleina pidetyistä asioista syrjään, se voi vaikuttaa hänen terveyteensä, työhönsä, tuloihinsa ja yleensä mahdollisuuksiinsa pitkälle elämässä. Siksi on tärkeää, että tulohaitari hyväosaisten ja huono-osaisten välillä ei repeä kovin paljon. Että me pystymme huolehtimaan siitä, että myös köyhät, erityisesti köyhien perheiden lapset, voivat osallistua normaaliin, vallalla olevaan elämänmenoon. Miksi tuloerot sitten vain kasvavat, vaikka kukaan ei ainakaan julkisesti tunnu sitä haluavan? Olli Kankaan mielestä syy lapsiperheiden köyhyyteen löytyy sekä rakenteellisista tekijöistä että tehdyistä poliittisista valinnoista. Sosiaaliturvassa on piirteitä, jotka luovat köyhyysloukkuja. Yksinhuoltajista vajaa kolmannes elää tukien varassa, koska työn vastaanottamisesta on tullut riski tilanteessa, jossa perhe juuri ja juuri selviää kuukaudesta toiseen. Yksin perhettään huoltava miettii kahdesti, horjuttaako lyhyellä työpätkällä niukkaa, mutta jatkuvaa toimeentuloa. Paljon puhutun Sata-komitean työ jäi puolitiehen. Tilanteen vaikeus sitoo tukien varassa elävien kädet ja pitää heidät köyhinä. Kahden työssäkäyvän perheistä Suomessa köyhiä on vain neljästä viiteen prosenttia, sosiaalietuuksien varassa elävistä 80 prosenttia. Ei se ole sulta pois Tilanne johtuu myös pätkä- ja osa-aikatöistä, globalisaation liittyvistä palkkauksen muutoksista, yhden tulonsaajan kotitalouksien yleistymisestä ja poliittisista ratkaisuista. Vallalla on poliittinen puhe, jonka mukaan ei ole keneltäkään pois, jos joku rikastuu. On totta, että jos Nokian toimitusjohtaja Stephen Elopille maksetaan aluksi yksikköä ja yksinhuoltajalle 300 yksikköä ja molempien tulot nousevat, toisen :aan ja toisella 500:aan, molempien tilanne on tosiasiallisesti parempi, eivätkä > Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Minna Kurjenluoma Adam Smith: Kansakuntien varallisuus (1776)

4 Olli Kankaan mielestä lapsiperheiden taloutta helpottaisi: Lapsilisiin vaikuttaminen Veikkaan, että keskusteluun tulee, pitäisikö lapsilisä maksaa vain pienituloisille. Ongelma on, että jos etuutta ei makseta kaikille, sitä aletaan ylipäätään maksaa vähemmän myös niille, joille se on kaikkein tarpeellisin. Perusturvan nostaminen Ero tuilla elävän ja palkkaa saavan talouden välillä on jyrkentynyt. Vuodesta 1990 toimeentulotuki on jäänyt yleisestä ansiokehityksestä jälkeen noin 40 prosenttia. Elämäntilanteeseen perustuvat tuet ovat niin pienet, ettei niillä tule toimeen. Ihmiset hakevat toimeentulotuesta täydennystä esimerkiksi työmarkkinatuelle tai peruspäivärahalle. Toimeentulotukea saa nykyään ihmistä. Perusturvan yksinkertaistaminen Suomessa hyvin monet ihmiset joutuvat hakemaan pientä rahaa monelta luukulta. Jos saa monia etuuksia, ne menevät päällekkäin ja niiden käsittelyajoista tulee pitkiä. Kaiken perusturvan ei tarvitsisi olla syyhyn perustuvaa ja edellyttää monimutkaisia laskelmia. Esimerkiksi asumistuki, jonka suuruus riippuu muun muassa perheen tuloista, asunnon pinta-alasta ja sijainnista, teettää paljon hallinnollista työtä. Jo lapsiperheen tulojen määrittäminen on hankalaa. Kenen tulot lasketaan mukaan? Samasta jääkaapista syövien? Nykymaailma on paljon monimutkaisempi kuin se, jossa lakeja aikoinaan rustattiin. Pienten ansiotulojen verotuksen selkeä helpottaminen Jos työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea saava ihminen pääsee vaikkapa osa-aikaisiin töihin ja hänen tulonsa nousevat 0 eurosta 1500 euroon kuukaudessa, hänelle itselleen jää käteen 150 euroa enemmän. Juuri niitä ihmisiä, jotka yrittävät päästä tukien varassa elämisestä työhön, verotetaan tiukasti. Lastenhoitojärjestelmät myös yksinhuoltajille sopiviksi Työn vastaanottamiselle edellytys on, että lapsille on sopivia hoitopaikkoja. Varsinkin yksinhuoltajien työaikojen mukaan joustavaa hoitoa on kehitettävä. Työn vastaanottamiselle edellytys on, että lapsille on sopivia hoitopaikkoja. Katso sivuilta 8 9 mitkä keinot yksinhuoltajien mielestä tepsisivät! Jos lapsiperheisiin ei nyt satsata, inon kehityksen päässä häämöttävä huostaanotto tulee paljon kalliimmaksi kuin pieni satsaus aivan syrjäytymisen alussa. kummankaan tulot ole toiselta poissa. Juju onkin siinä, että sosiaalinen etäisyys heidän ja heidän edustamiensa yhteiskuntaryhmien välillä aina vain kasvaa. Kun tuloerot kasvavat riittävän suuriksi, yhteiskunta muuttuu oleellisesti toisenlaiseksi. Silti tuloeroja vähätellään. Erot ovat syntyneet ja kasvavat, koska poliitikot ovat niin päättäneet. Perusturvasta ei ole huolehdittu ja verotus suosii keski- ja suurituloisia. Verotuksen progressiota on pienennetty. Jos tukien varassa elävä yksinhuoltaja menee töihin, hänen marginaaliveroprosenttinsa on 80. Tuoko verojen alennus töitä? Väitetään, että verojen keventäminen kautta linjan synnyttää työpaikkoja ja vähentää köyhyyttä, mutta Suomen tilanteeseen sopivaa vahvaa empiiristä näyttöä asiasta ei ole. Näytön puuttuessa käytetään poliittista retoriikkaa. Nähtävissä olevaa kurjuutta verrataan odotettavissa olevaan hyvään. Empiiristä helvettiämme eli joidenkin suomalaisten todellisia taloudellisia vaikeuksia verrataan markkinatalouden kaikille tuomaan kuvitteelliseen onneen. Logiikka on täsmälleen sama kuin taistolaisilla, jotka vertasivat suomalaisen kapitalismin helvettiä Neuvostoliiton taivaaseen. On todistettu, että neuvostotaivasta ei ollut. Sen sijaan Venäjällä, Lähiidässä ja Etelä-Amerikassa on nyt nähtävissä, mitä tapahtuu, kun tuloerot ovat suuret. Kangas kertoo pystyvänsä pitämään todenmukaisen luennon suomalaisesta hyvinvointivaltiosta kahdesta aivan eri näkökulmasta. Sosiaalisten ongelmien kasvusta, köyhyydestä ja pahoinvoinnista Suomessa, joka on rikkaampi kuin koskaan. Ja yhtä lailla toden luennon niin sanotusta Newsweek-näkökulmasta, joka ylistää hienoja palveluita, joita meillä vielä on. Poliitikot valitsevat näistä näkökulmista itselleen sopivan kehyksen, jossa poliittista sanomaansa tarjoavat. Vaaleissa ja tulevissa hallitusneuvotteluissa on kyse siitä, mitä hyvinvointivaltiollemme tehdään. Mitä poliitikot tahtovat Puhe, joka Kankaan mukaan Suomesta nykyään puuttuu, on keskustelu lapsista huolehtimisesta sosiaalisena investointina, joka tasoittaa perheiden sosio-ekonomisia eroja ja antaa yhtäläiset mahdollisuudet. Ruotsalainen Alva Myrdal kirjoitti aiheesta jo 1930-luvulla. Samoja ajatuksia tuodaan taas esiin eurooppalaisessa keskustelussa. Mielenkiintoista on, että ruotsalaiset ja tanskalaiset markkinoivat oman maansa hyvinvointivaltion ideaa Indonesiaan, Kiinaan, Japaniin ja jopa Etelä- ja Pohjois-Koreaan. Ruotsalaiset ovat myös onnistuneet suomalaisten hyvien Pisa-tulosten varjolla myymään idean hyvästä pohjoismaisesta koulujärjestelmästä Englantiin. Miksi olemassa olevan hyvän arvoa ei meillä samalla tavalla nähdä? Vaikka valtion taloudessa on aitoja ongelmia, ihmisiä on myös peloteltu näkymillä siitä, mitä kaikkea on ajettava alas. Rahaa on vähemmän kuin Vasemmistoliitto haluaa uskoa, mutta enemmän kuin kokoomus haluaa uskoa. Olli Kankaan mielestä kuntien pitäisi erityisesti lasten suhteen ajatella pitkäjänteisemmin kuin nyt on tapana. Nyt ollaan tyytyväisiä, kun saadaan budjetti kasaan vuodeksi kerrallaan. Jos lapsiperheisiin ei nyt satsata, vinon kehityksen päässä häämöttävä huostaanotto tulee paljon kalliimmaksi kuin pieni satsaus aivan syrjäytymisen alussa. Hyvinvointivaltiomme on niin sanotusti pohjoismainen hyvinvointivaltio ilman lisävarusteita. Kun sitä riisutaan, se hyvin helposti menettää pohjoismaisen hyvinvointivaltion luonteensa. Kun poliitikot vaalien alla sanovat, ettei heidän puolueensa leikkaa perusturvaa, haluaisin tietää, mitä se tarkoittaa, sanoo Kangas

5 Yksinhuoltajat haluavat töihin joustavatko lapset vai työmarkkinat? -tilaisuus kello 13 eduskunnan Kansalaisinfossa. Katso lisää Miten yksinhuoltajien taloutta voi helpottaa? Kun yksinhuoltajilta itseltään kysyy, miten heidän taloudellista tilannettaan voisi suorimmin auttaa, vastaukset keskittyvät siihen, että tuilla pitäisi oikeasti pystyä tulemaan toimeen. Paremmin pitäisi myös ottaa huomioon, että taloudessa aikuisia on vain yksi. Kuvassa Minna, Julia, Väinö, Riina ja Elsa. TEKSTI: Essi Lehtinen KUVA: Minna Kurjenluoma Minna ja Riina perheineen ovat mukana Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projektissa, joka ajaa pienituloisten yksinhuoltajaperheiden asioita. He ja yksinhuoltajaisä Christer lapsineen tapaavat viikoittain Hakunilan kirkolla ryhmässä, joka muun muassa suunnittelee köyhyydestä kertovaa Lapsen silmin -valokuvanäyttelyä ja vaalikeskustelua yksinhuoltajien tilanteesta. Minna käy töissä. Hänellä on 3-, 8-, 12- ja 14-vuotiaat lapset. Riinalla lapsia on kaksi, 8-vuotias ja 2-vuotias poika, jota hän hoitaa kotona. Enska kysyi Minnalta ja Riinalta, mitkä viisi asiaa suorimmin ja nopeimmin helpottaisivat heidän ja lasten taloudellista ahdinkoa. Äidit vastasivat näin: Etuushakemusten käsittelyn tosiasiallinen nopeuttaminen. Kun yksinhuoltaja jää kodinhoidontuelle tai työttömäksi ja odottaa päätöstä tuesta kaksi ja puoli kuukautta, ehtii laskuja kertyä aika pino ennen tuen saamista. Laskuille myös kertyy korkoa. Kun päätös ja rahat sitten tulevat, äitien kokemus on, että tilanteen tasapainottamiseen menee vielä puoli vuotta. Miten 4 lasta ja vanhempi sitten ylipäätään selviävät kuukausia ilman tuloja? Mitä vain voi jättää vielä maksamatta, siirretään eteenpäin. Neuvottelemme maksupäivistä. Katsomme, miten pitkään aamupalalla pärjätään pelkällä puuropaketilla. Minnan perheen toimeentulotukihakemusta käsiteltiin kesällä kaksi ja puoli kuukautta. Hakemuksille on määritelty 7 arkipäivän käsittelyaika, mutta paperiin pyydettiin täydennystä useita kertoja tosite kerrallaan. Käsittelyaika alkoi jokaisen tositteen jälkeen uudelleen. Myös elatustuen mahdollisten ongelmien käsittelyyn ajan voi saada kolmenkin kuukauden päähän. Toimeentulotuen sopiva käsittelyaika olisi Minnan ja Riinan mielestä laskettavissa päivissä, aikaa saisi kulua korkeintaan viikko, että minimitoimeentulo olisi turvattu. Se, että rahallista katkosta ei tulisi, pelastaisi jo monta tilannetta! Sosiaalietuuksien muuttaminen sellaisiksi, että niillä oikeasti voi elää. Riinalle ajankohtainen on tuki alle 3-vuotiaan hoitamiseen kotona. Hoitoraha yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta on 315,54 euroa kuukaudessa ja tulojen mukaan määräytyvä hoitolisä enintään 168,86 euroa. Lisäksi lapset saavat lapsilisät ja elatustukea ja perhe asumistukea. Riina vertailee, omien sanojensa mukaan kyttää, kaupoissa kilohintoja ja ostaa aina edullisimman vaihtoehdon. Hän kerää kuitit yhteen kuun lopussa ja miettii, mistä voisi vielä nipistää vähän. Olen yli 40-vuotias ja tiedän, että tämä lapsi on viimeinen. Haluaisin hoitaa häntä kotona 3-vuotiaaksi ilman, että joudun koko ajan miettimään, pärjäänkö. Minna joutuu välillä hakemaan toimeentulotukea palkkatulojensa lisäksi. Toimeentulotuessa alle 10-vuotiaan lapsen lasketaan tulevan kuukauden toimeen 264 eurolla. Summan pitäisi kattaa ainakin ruoka, vaatteet, pesuaineet, reseptivapaat lääkkeet, harrastukset ja bussiliput. Esimerkiksi elatustuki lasketaan paljon suuremman kulutuksen mukaan. Siinä lapsen tarve on keskimäärin 360 euroa kuukaudessa. Elatustuessa on huomioitu myös lapsen osuus asumiskuluista. Yksinhuoltajien mielestä kaikissa sosiaalietuuksissa pitäisi ottaa huomioon, montako aikuista taloudessa on. Yksinhuoltajille oikeus hoitaa sairasta lasta viisi palkallista päivää. Kahden huoltajan taloudessa vanhemmat voivat hoitaa sairasta lasta kotona yhteensä kuusi palkallista päivää. Yksinhuoltaja jää palkattomalle vapaalle, jos lapsi ei ole neljäntenä päivänä terve. Äitien mielestä kohtuullinen olisi mahdollisuus hoitaa lasta viisi palkallista päivää. Käytännössä pienestäkin sairastamisesta voi tulla tuloihin melkoinen pudotus, kertoo Minna. Jos isovanhemmat ovat kaukana, eikö ystäväpiiristä löytyisi apua tilanteeseen? Onhan talon pihassa tuttuja äitejä, mutta toisen lapsiperheen vanhempaa on vaikea pyytää hoitamaan omia sairaita lapsia mahdollisen tartunnan takia. Kaikki kärsivät hiljaa kotonaan, vanhemmat kuvaavat tilannetta. Lapsilisä ja nuoren palkka ei vähentäisi toimeentulotukea. Jos perhe joutuu hakemaan toimeentulotukea, lapsilisiä ei pitäisi laskea mukaan tuloiksi. Muutoin yksi tuki vähentää toista. Myös se, että nuoren mahdolliset työtulot lasketaan mukaan koko perheen tuloihin, on koko perheen ja varsinkin nuoren itsensä kannalta hyvin epämotivoivaa. 16-vuotias, jonka perheellä on taloudellisia vaikeuksia, joutuu käytännössä antamaan kesätyötulonsa koko perheen elatukseen, koska tukia vähennetään hänen ansioidensa verran. Lapsi, jonka perheellä menee taloudellisesti paremmin, voi pitää tienestinsä itse. Minnan 14-vuotias hoitaa lapsia Lapsilisä-projektissa ja Minna joutuu toimittamaan hänen tilinauhansa asumistuen liitteenä tiedoksi. Lapsilisä jatkuisi 18 vuoteen saakka. Lapsilisiä tarvitaan erityisesti yksinhuoltajaperheissä kipeästi silloinkin, kun lapsi on jo täyttänyt 16 vuotta. Yksinhuoltajille on selvää myös, että perheen lapsen opintotuen ei saisi vaikuttaa muun perheen toimeentulotukeen tai asumistukeen. Toimeentulotuen hakemisen pitäisi olla lyhytaikainen ratkaisu ja viimeinen keino toimeentulon turvaamiseen. Sellainen se ei enää ole. Perheet joutuvat hakemaan tukea, koska muut tulot ja tuet eivät riitä elämiseen. Lapsen silmin -näyttelyn valokuvat esittelevät 7 13-vuotiaiden lasten näkemyksiä köyhyydestä. Näyttely on avoinna Vantaan Tikkurilassa Vernissassa asti kello lähteet:

6 kahvitauko ajankohtaista Lauantai-lady antaa avun eteenpäin Voimansa kerännyt Tuula Nyman, 39v. - kahden lapsen äiti - antoi ja sai vertaistukea Lauantai-ladyissä kahdeksan vuotta - oma äiti suuri apu arjessa lasten ollessa pieniä - jaksamista auttanut myös usko Jeesukseen - Naisten vuoro -hankkeen palveluohjaaja. Peräänkuulutan varhaista tukea! Millaista apua olet saanut Helsingin ensikodista? Minulla on kaksi lasta. Pääsin aikanaan heidän molempien kanssa erikseen ensikodin järjestämään unikouluun. Yösyötöt jäivät silloin sinne, ne eivät enää seuranneet meitä kotiin. Tyttäreni on nyt 11-vuotias ja poikani 9-vuotias. Mikä on Hiekkalaatikko? Hiekkalaatikko oli äiti-lapsiryhmä, johon pääsin unikoulun järjestäneen Baby blues -toiminnan kautta. Hiekkalaatikko oli avohuollon tukipalvelua ja osa Ensi- ja turvakotien liiton koordinoimaa päiväryhmätoimintaa. Äiti-lapsiryhmät toimivat perhekuntoutus Varvarassa edelleen noin puolen vuoden jaksoissa kerrallaan. Mitä tärkeää koit Hiekkalaatikolla? Sain sieltä niin paljon! Vertaistuki oli vahvaa ja ohjaajat tekivät elämääni aivan lähtemättömän vaikutuksen. Heidän työpanoksensa näkyy arjessani vielä tänäkin päivänä. Ehkä tämänhetkinen opiskelunikin juontaa juurensa Hiekkalaatikon uumeniin. Opiskelen työn ohessa sosionomin tutkintoa (AMK) ja suoritan samalla lastentarhanopettajan pätevyyden. Haluan vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin. kuva:hanna Raijas / FramePag teksti: Essi Lehtinen Mitä Lauantai-ladyt tekivät? Lauantai-ladyt on joukko naisia, jotka päättivät omatoimisesti jatkaa yhteisiä kokoontumisia Hiekkalaatikko-jakson päätyttyä. Kokoonnuimme tiiviisti kerran kuukaudessa lauantaisin vuorotellen kunkin äidin kotona kahdeksan vuoden ajan. Lapset olivat tietenkin aina mukana. Kerran pari vuodessa kokoonnuimme äitien kesken. Vietimme joskus hemmottelupäiviä keskenämme tai kävimme syömässä ja elokuvissa. Olemme jopa olleet kerran omalla kustannuksellamme Sopukassa perjantaista lauantaihin. Viimeisten parin vuoden ajan tapaamisemme ovat pikku hiljaa loppuneet. Lapset eivät enää tarvitse meitä äitejä niin paljon kuin pienempänä ja elämään on tullut muuta sisältöä. Mitä ladyjen lapsille kuuluu? Toivottavasti kaikille heille kuuluu hyvää! Vauvoistamme on tullut koululaisia, vanhimmat ladyjen lapsista ovat nyt viidesluokkalaisia. He olivat vajaan kahden vuoden ikäisiä, kun aloitimme omat kokoontumisemme. Millaista työtä nyt teet? Olen vuodesta 2006 toiminut Romano Missiossa sosiaaliohjaajana. Romano Missio on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää kahta lastensuojeluyksikköä. Vuoden alussa siirryin Naisten vuoro -hankkeen palveluohjaajaksi Vanajan vankilaan. Naisten vuoro on kehittämisprojekti romaninaisvankeja varten. Kannattaako lapsiperheitä auttaa? Voi, totta kai kannattaa. Minä, lapseni ja kaikki me ladyt olemme siitä hyviä esimerkkejä. Kun lapsiin ja ylipäätään perheisiin satsataan, se saadaan pitemmällä aikavälillä takaisin. Peräänkuulutan varhaista tukea! Latte, espresso vai suodatinkahvi? Suodatinkahvi. Kuva: Essi Lehtinen tuntia vapaaehtoistyötä Ensi- ja turvakotien liittoon kuuluu 28 jäsenyhdistystä, joissa kussakin toimii seitsemästä yhteentoista luottamushenkilöä. Luottamushenkilöt käyttivät viime vuonna toimintaan melkein 8000 tuntia, noin 300 tuntia yhdistystä kohden. Vapaaehtoistyötä yhdistyksissä teki kaikkiaan 1161 ihmistä, joille työtunteja kertyi yhteensä huimat tuntia. Vapaaehtoiset toimivat niin lasten kuin aikuisten kanssa, pitävät yllä tietokoneita ja keräävät varoja. Vapaaehtoiset muun muassa järjestivät toimintaa yli 1000 lapselle. Kiitos! Elävä päiväkirja julki Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksen lapsityön vaiheista on koottu Elävä päiväkirja. Raportin kokosivat lapsityöntekijä Anne Tiainen ja opiskelija Reetta Hokkanen. He kävivät läpi noin 400 lapsen paperit ja haastattelivat työntekijöitä. Toiminnanjohtaja Tuula Haukka- Wacklin kiitti tekijöitä kokemuksen ja käsitteellisen tiedon yhdistämisestä. Raportista käy ilmi, miten lapsi nykyään otetaan jo huomioon perheväkivallan kokijana ja avun tarvitsijana. Vastaisuudessa aiomme yhä enemmän turvata lasta työskentelyn aikana, sanoo Anne Tiainen. Anne Tiainen ja Reetta Hokkanen Kuva: Tanja Henttonen Presidentti avasi vapaaehtoiskampanjan Vapaaehtoistoiminnan vuoden haastekampanja avattiin Vuoden suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen kannusti kokeilemaan vapaaehtoistyöhön osallistumista. Uskaltakaa ottaa riski, että jäätte siihen koukkuun. Vaarallisempiakin hommia on. Kampanjan avaukseen osallistuivat myös sketsihahmo Munamies, tanssinopettaja Aira Samulin, kirjailija Juha Itkonen ja näyttelijä Eija Vilpas. Vapaaehtoiskampanjasta lisää tietoa sivuilla Munamiehen mielestä vapaaehtoistyöt ovat hyvää sielunhoitoa. Vasemmalla partiolainen Henrik Vuornos. Ikuinen aurinko. Tarina Namibiasta Sininauhaliitto teki Polttopisteessä lapsi -hankkeessa lyhytelokuvan Namibian päihdeongelmista lapsen silmin. Namibiassa päihdeongelma liittyy köyhyyteen, epätasa-arvoon,rikollisuuteen sekä HIV:n ja AIDS:n leviämiseen. Foreversun Haiduwah on onnistunut irrottautumaan kaikkialle ulottuvasta päihteidenkäytöstä. Lyhytelokuva kertoo hänen tarinansa ja haastattelee baareissa aikaansa viettäviä. Hankkeen rahoitti ulkoasiainministeriö. Uudet kehittämispäälliköt Ensi- ja turvakotien liiton vauvatyön kehittämispäälliköksi on valittu VTM Mari Ahlström. Hän vastaa vaativan vauvatyön erityisasiantuntijuuden kehittämisestä liitossa ja jäsenyhdistyksissä. Ahlström on työskennellyt aikaisemmin Helsingin ensikodin Vallilan yksiköiden johtajana. Väkivaltaa kokeneiden lasten kanssa tehtävän työn kehittämispäälliköksi liittoon on valittu YL Miia Pitkänen. Pitkänen siirtyy Ensi- ja turvakotien liittoon Sosiaalialan osaamiskeskus Soccasta tutkija-kehittäjän tehtävistä. Nutricia Baby tukee Nutricia Baby Oy tukee Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa ainakin seuraavat kolme vuotta. Pikkulasten ja lapsiperheiden hyvinvointi on lähellä sydäntämme. Mahdollisuus osallistua vastuunkantoon tuo arkiseen työhömme lisää myönteistä sisältöä, sanoo Nutricia Babyn kehittämispäällikkö Tiina Tuomisto. Yritys kouluttaa ensi- ja turvakotien henkilöstöä imeväisten ja pikkulasten ravitsemusasioissa ja lahjoittaa ravitsemuksellisesti täysipainoisia Muksu-tuotteita helpottamaan ensi- ja turvakotien arkea. Suunnitteilla on myös hyväntekeväisyystempauksia. Koordinaattorit aloittavat 1.5. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen koordinaattoreiksi on valittu YTM Taina Keinänen ja yhteisöpedagogi AMK Sari Suokas. Keinänen tulee SPR:stä tiedottajan tehtävistä. Suokas on toiminut Karjalaisen nuorisoliiton pääsihteerinä

7 Teksti ja kuvat: Kaisu Lindfors kuva Kaisusta: Mervi Kauhanen Kuntouttavan yhteison paa- ja ulkoministeri Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai minun työviikkoni Kaisu Lindfors ohjasi avopalveluyksikkö Amalian toimintaa Kuopiossa ja kävi kokouksessa Helsingissä. Kaisu on Amalian vastaava sosiaalityöntekijä. Amalian asiakkaat ovat päihdeongelmasta toipuvia raskaana olevia tai pienten lasten perheitä. Nyt asiakkaana on neljä äitiä lapsensa kanssa ja yksi odottava äiti. Yksikön toimintaa ohjaavat yhteisökuntoutuksen periaatteet ja yhdessä muokattu viikko-ohjelma. Kaisun maanantai 8.00 Kahvit Tyontekijoiden aamutiimi 9.00 Puheluita, sahkopostia. Ensimmaiset aidit ja vauvat saapuvat Yhteison aamukokous ja leikkihetki lasten kanssa Vanhempien oma ryhma, lasten kanssa ulkoilua Yhteinen lounas ja lapset paivaunille Asiakasaidin synttarikahvit Yhteisokokous Asiakkaat lahtevat kotiin Paivan purku tyoryhman kesken Huomisen kokoukseen valmistautuminen Miten hyvältä tuntuu hengittää sulavalta lumelta tuoksuvaa ulkoilmaa, kun muutama päivä sitten pakkasta oli 25 astetta! Työntekijöiden aamutiimissä sovimme päivän työnjaon ja käymme läpi tulevan viikon. Yhteisön aamukokouksessa tänään puheenjohtajan vuoro on hiljaisen oloisella äidillä, joka osoittautuu kuitenkin varsin topakaksi. Käymme läpi päivän ohjelma. Fiiliskierroksella jokainen myös työntekijä kertoo aamuhetken päällimmäiset tunnelmat. Äiti tulkitsee myös, miltä hänen vauvastaan mahtaa tuntua. Lopuksi lasten kanssa katsotaan lorupussiin ja leikitään leikki, joka tällä viikolla on Jänis istui maassa. Menen kahden lapsen kanssa lähipuistoon, jota ei ole aurattu koko talvena. Pääsen tallattua polkua keinuille lapset kainaloissa. Lähtiessä juuri kävelemään oppinut tyttö haluaisi kävellä koko matkan. Meno on hidasta, ja nostan hänet rattaisiin, että ehditään lounaalle, ennen kuin pienempi nukahtaa. Lounaspöydässä uusi asiakasäiti ihmettelee, miksi hän ei voi pitää vapaapäiviä kuntoutuksesta, kun haluaa. Hänelle kerrotaan, että asiaa pitää kysyä yhteisöltä. Äiti protestoi: hänelle ei ole kerrottu tällaisesta. Ohjaaja kannustaa äitiä ilmaisemaan mielipiteitään ja selittää, että yhteisö pitää huolta niistä, jotka sitoutuvat kuntouttamaan itseään. Yhteisön sääntöjen ja rakenteiden ei ole tarkoitus olla haitaksi asiakkaille, vaan tuottaa kuntoutuksellista ilmapiiriä. Toinen äiti lisää, että Amaliassa pitää olla paikalla kolmena päivänä viikossa, vaikka se välillä tympii. Enimmäkseen yhteisössä on hänestä kuitenkin kivaa. Yhteisö myöntää äidille vapaan, että hän voi järjestää isommalle lapselleen synttärit. Aamuvarhaisella lennämme Ensikoti Pihlan johtajan Marketta Kolarin kanssa Helsinkiin. Pidä kiinni hoitojärjestelmän ensikotien johtajat ja avopalveluyksiköiden vastaavat sosiaalityöntekijät kokoontuvat liiton toimistolla Pasilassa. Olen lupautunut päivän puheenjohtajaksi, ja se hiukan jännittää. Kuulumiskierroksella tulee ilmi, että muutamat isot kunnat ovat myöntäneet nihkeästi maksusitoumuksia ensikotikuntoutukseen. Joku kunta myöntää puolen vuoden jakson, mikä on aika lyhyt, kun kyseessä on äidiksi tai isäksi kasvamisen lisäksi eriasteisesta päihdeongelmasta toipuminen. Joskus sekä perhe että työntekijät ovat huolissaan perheen pärjäämisestä kotona, varsinkin jos ensikodin jälkeen kotikunnassa ei järjesty tiivistä tukea vanhemmuuteen ja päihteettömyyteen. Pitempi jakso antaisi paremmat eväät arjessa selviytymiseen. Lounaalla tapaan tyttäreni Sallan, joka vasta viime viikolla muutti miesystävänsä luo Helsinkiin. Äidille tuli jo ikävä ja tyttären tapaaminen oli sykähdyttävää. Iltapäivän ryhmässä päihdelääkäri Riitta Kokkoranta kertoo riippuvuuden neurobiologiasta. Mukana ovat myös ensikoti Pihlan työntekijät ja asiakkaat vauvoineen. Riitta selittää, miten iso muutos aivojen toiminnassa tapahtuu, kun ihmiselle kehittyy päihderiippuvuus. Otsalohko, jossa harkinta tapahtuu, jää pikkuhiljaa pois pelistä, eikä ihminen enää voi itse valita käyttäytymistään. Tämä perustelee jälleen kerran, miten paljon tukea tarvitaan varsinkin alussa, kun päihteistä yritetään irrottautua. Kuntoutuksen aikana on mahdollista tavallaan kytkeä takaisin yhteys aivojen eri osien välille. Keskeistä on myös löytää uusia keinoja hallita stressiä ja löytää asioita, jotka tuottavat mielihyvää ja voittavat aikaa myöten päihteestä haetun mielihyvän. Illalla Tango Alegrian argentiinalaisen tangon harjoitukset esitystä varten. Kansainvälinen sosiaalityön opiskelijoiden ryhmä käy tutustumassa päihdeongelmaisten äitien kuntoutukseen. Kaukaisimmat vieraat ovat Nepalista. Huoli nuorten lisääntyneestä alkoholinkäytöstä on yhteinen koko Euroopassa. Aasiassa huumeet tuntuvat olevan alkoholia isompi ongelma. Aamulla kuntoutustiimissä pohdimme jokaisen asiakkaan kuntoutumisen tilannetta. Mietimme myös, mihin työryhmänä keskitymme seuraavalla viikolla. Asiakkaille kerromme nämä terveiset maanantain ryhmässä. Ohjaajat Mervi Kauhanen ja Kaisu Pitkänen käyvät asiakkaan luona kotikäynnillä. Yksihuoltajaäiti uskaltautui kertomaan olevansa jaksamisensa äärirajoilla. Äiti oli pelännyt, että häntä pidettäisiin huonona äitinä, jos hän tunnustaa, ettei aina pärjää. Ohjaajat olivat miettineet äidin kanssa turvakotia, jonne äiti lupasi lähteä, jos tilanne uhkaa kiristyä liikaa. Jälleen tuli esiin, miten sitkeitä nämä äidit ovat. He yrittävät sinnitellä omin voimin, eivätkä helposti pyydä apua. Jäin miettimään, mistä tulevat nämä yksin pärjäämisen vaatimukset? Ympäröivän yhteiskunnan odotuksista, omista uskomuksista vai molemmista? Lounaspöydän kuvassa Kaisu Pitkänen, Mervi Kauhanen ja Anne Kauppinen. Tiimiin kuuluu myös Outi Summanen Kotiin

8 Alvari-työ jatkuu sittenkin Parin vuoden taistelu kotona tehtävän lastensuojelutyön puolesta tuotti tulosta ainakin osassa yhdistyksiä. Kotkan kaupungin sitoutumisen työhön kruunasivat paikalliset yrittäjät kunnostamalla talkoilla talon työn käyttöön. Kysymys on siitä, kenen kuuluu tukea lastensuojelua tarvitsevia lapsiperheitä. teksti: Helena Niemi ja Ulla-Maija von Hertzen kuvat: Ulla-Maija von Hertzen Takkahuoneen tunnelma on leppoisa. Jari Kiiskinen, Kari Vorho, vastaava Alvari-perhetyöntekijä Mia Lahti, Ismo Räty ja Seppo Karjalainen (takana) loikoilevat hetken muhkeiden tyynyjen päällä. Raha-automaattiyhdistys päätti jo viitisen vuotta sitten, että sen tuki lastensuojeluperheiden kotona tehtävälle Alvari-perhetyölle päättyy vuonna Päätös oli osa RAY:n laajaa linjamuutosta tuen myöntämisessä. Alvari-perhetyön tuloksellisuutta jahyvää laatua ei kukaan ole koskaan kiistänyt. Kysymys olikin, ja on, siitä, kenen kuuluu tukea lastensuojelua tarvitsevia lapsiperheitä. Vaikka raporteissa korostettiin työn ei-viranomaisluonnetta ja sitä, että työn avulla tavoitettiin hyvin haavoittuvissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä, joille avun hakeminen virallisista järjestelmistä voi olla ylivoimaista tai kontrollin ja pakon pelko suuri, ei mikään auttanut. Tulkinta oli, että lapset kuuluvat kunnille ja RAY-avustukset lakkasivat. Kahdeksassa yhdistyksessä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset eivät seisseet tumput suorina odottamassa toiminnan loppumista, vaan alkoivat toimia aktiivisesti. Paineet olivat kovat. Välillä tuntui, että rahat kunnista loppuivat yhdessä yössä, kun lama iski. Työstä tehtiin raportteja ja kuntien kanssa käytiin jatkuvia neuvotteluja. Tänä keväänä liiton jäsenyhdistyksissä toimii edelleen noin 50 Alvari-perhetyöntekijää Hämeenlinnan, Joroisten ja Lappeenrannan ympäristössä, Jyväskylässä, Kotkassa, Lahdessa ja Lapissa. Oulussa neuvottelut ovat vielä kesken. Liiton koordinaatio jatkuu nykyisenkaltaisena vielä pari vuotta. Se keskittyy nyt Alvari-perhetyön laatuun ja uusien laatukriteerien tekemiseen yhdistysten kanssa. Uuden laatukäsikirjan on tarkoitus olla valmis keväällä Talo talkoilla kuntoon Kotkassa Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys sai poikkeuksellisella tavalla käyttöönsä kunnolliset tilat Alvariperhetyölle. Talo on todellinen näyte välittämisestä ja yhteishengestä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jaana Vaittinen ei peittele iloa, joka näkyy myös työntekijöiden kasvoilta. Tekijämiehet istuivat kahvilla Alvari-talossa ja katselivat hekin ympärilleen tyytyväisinä myhäillen, mutta äijämäisen vaatimattomina. Yrittäjä osti talon ja antoi vuokralle Yhdistyksen johtokunnan jäsen ja vapaaehtoinen varainhankkija Seppo Karjalainen ryhtyi ennen joulua tositoimiin Alvari-talon hankkimiseksi. Hänellä on laaja ystävien ja tuttavien verkosto, ja hän otti yhteyksiä juuri oikeisiin ihmisiin. Siitä alkoi mitä mainioin lumipalloilmiö. Kotkalainen yrittäjä Ismo Räty innostui asiasta. Löytyi juuri sopivanlainen omakotitalo Kotkan Aittakorvesta. Räty osti sen ja vuokrasi sen yhdistykselle kohtuuhintaan. Yhdistys tekee hyvää työtä ja halusimme olla tässä työssä mukana, Räty sanoo. Talo kaipasi remonttia. Karjalainen jutteli ystävänsä K-Rauta Kotkan kauppiaan ja yhdistyksen yrityskummi Jari Kiiskisen kanssa, joka kertoi, että rakennusfirmojen johtajat olivat vastikään miettineet, että he voisivat yhdessä lähteä yhdessä jonkinlaiseen hyväntekeväisyyshankkeeseen. Talkoohommiin käytiin, johtajatasoa myöten. Työtunteja kertyi noin kaksisataa. Helppo tapa tehdä hyvää Maaliskuun alussa remontti on valmis. Talo on valoisa, kaunis ja kutsuvan kodikas. Kuuden Alvari-perhetyöntekijän on hyvä työskennellä siellä, ja talo tarjoaa myös monenlaisia tilaisuuksia perheiden yhdessäoloon ja tapaamisiin. >

9 kolumni Se on helppo tapa tehdä hyvää, kun tekee mitä osaa. 10 Tämä oli meille mielekäs homma, sanoi projektin päällikkö Kari Vorho Talosuutarit Oy:stä. Rakennusalan liikkeet saavat usein vaan kuraa silmilleen ja monesti syytetään vaikka mistä. Nyt päästiin tekemään työtä todella hyvän asian puolesta. Se on helppo tapa tehdä hyvää, TERAPEUTTINEN LASTEN JA NUORTEN HOITO Terapeuttisen ympäristön luominen kiintymyshäiriöistä kärsiville lapsille/nuorille Valkoinen Sali, Helsinki 410/450 PALJON TOIVOTTU John WHITWELL, UK Mikä tekee hoidosta terapeuttista? Emotionaalisen suhteen merkittävyys Terapeuttinen hoito käytännössä perhe- /laitoshoidossa Miten erityispäivähoito /-koulu rakennetaan terapeuttisemmaksi? Ruoan emotionaalinen merkitys Miten organisationaaliset ja ryhmädynaamiset K I R J A U U T U U S! vuotta laatuseminaareja ja -koulutusta! PT-Kustannus Broom: Sairaus täynnä merkityksiä tutustu netissä! TILAA NYT 43 ilmiöt tukevat tai estävät terapeuttista tehtävää? kun tekee mitä osaa, mietti Rakennusliike M. Luostarinen Oy:n toimitusjohtaja Mika Luostarinen. Kun RAY lopetti valtakunnallisesti hankkeen tukemisen, Kotkan kaupunki otti sen kokonaisuudessaan rahoittaakseen. Ja sitten saimme vielä talon, summaa Jaana Vaittinen tyytyväisenä. K I I N T Y M Y S P O H J A I N E N VANHEMMUUS JA PERHE- TERAPIA Tehokasta apua kiintymysongelmista kärsiville lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen/kasvattajilleen Tampere-talo, Tampere 420/460 AINA LOISTAVA Daniel A. HUGHES, USA Paul van Heeswijk, Lontoo & Jukka Mäkelä Kiintymyksen ja intersubjektiivisuuden ymmärtäminen Keskeiset terapeuttiset näkökannat PLACE-asenne Perheterapian rakenne Affektiivis-reflektiivinen vuoropuhelu Häpeän ilmeneminen ja vähentäminen Vuorovaikutuksen katkokset ja korjaaminen Kiintymysvastarinnan vähentäminen Lapsuuden trauman tutkiminen ja ratkaiseminen Kirvesmies Jouni Uski (vas.), projektin päällikkö Kari Vorho ja kirvesmies Jari Vorho vievät lasia saunatiloihin. Mukana työssä oli kymmenkunta rakennusalan yrittäjää. Ulos ikkunasta lumiselle pihalle vilkaistessa tulevat mieleen kevään ja kesän pihahommat. Löytyisikö niihinkin apua? Väki vilkaisee Seppo Karjalaista. Miehellä on kasvoillaan hymyilevän muikea ilme. AUTA LASTA KIINTYMÄÄN DDP-PERUSKURSSI Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia, DDP, traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa Tampere-talo, Tampere 580/620 Daniel A. HUGHES, USA DDP-peruskurssi terapeuteille ja terapiatyötä tekeville. ILMOITTAUTU- MISET JA TARKAT TAPAHTUMATIEDOT Seminaarihinnat (sis. ALV 23 %) sisältävät tulkkauksen, materiaalin, lounaan ja kahvin 2 JUHLASEMINAARIA & DDP-PERUSKURSSI FAIR PLAY On yksi asia, josta olen kateellinen kahden huoltajan perheille. Heillä on neljä kättä, kaksi lompakkoa ja 2 x 24 tuntia aikaa vuorokaudessa. He voivat rauhassa kinastella siitä, kumpi jää hoitamaan sairasta lasta kotiin tällä viikolla ja kumpi keskittyy urakehitykseensä ensi viikolla. Mitä ylellisyyttä! He kykenevät siihen, mihin minä en: olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa. Kaikkein kadehdittavimmilla perheillä on sitä paitsi isovanhempiakin tuplana ja tuo pienen syrjäkylän kokoinen väestökeskittymä asuu tietysti ihan kulman takana. Minulla on tuplana vain lapsia. Kun kaksi vauvaa ja yksi aikuinen sairastavat samaan aikaan raivoisaa oksennustautia, täytyy sen yhden ja ainoan aikuisen liimata oksennuspussi pysyvästi omaan leukaansa ehtiäkseen ajamaan rallia vuorokauden ympäri vessan ja pinnasängyn välisellä radalla. Tiedoksi vain, Björn Wahlroos, pankin johtaminen on tähän verrattuna lasten leikkiä! Ainahan voi palkata lastenhoitajan yksityisiltä hoivamarkkinoilta, sanoo Täälläkö ne ovatkin: kaikki perheistään karkotetut ja syrjäytymisvaarassa olevat isät, etäisät, isoisät ja ikuiset poikamiehet lätkimässä tai potkimassa palloa arkena ja sunnuntaina! Maarit Tastula on TV2:n toimittaja ja käytännön kahden lapsen yksinhuoltaja PS Ainakin Helsingin seudulla isot miehet jo ryhtyvät pienten kavereiksi, katso tarkemmin mieskaveritoiminnasta nyt joku humoristi. Yksinhuoltajaäitien työttömyys on lähes kaksinkertainen verrattuna kaksinhuoltajaperheiden äiteihin. Siwan kassan kuukausipalkalla ei edistetä globaaleja hoivamarkkinoita. Kunnallinen kodinhoitaja olisi kova sana harmi, ettei hyvinvointivaltiolla ole varaa näihin pienipalkkaisiin naisiin. Hyvään lapsuuteen kuuluvat nykyisin hyvät harrastukset. Urheilu on niistä parhaimpia. Suomalainen urheiluseura on tosin kallis ja tähtää korkealle: vähintään kolme harjoituskertaa viikossa ja turnaukset päälle. Jos lapsia on monta, yhtälö on yksinäiselle mahdoton. Urheilusaleja kolutessaan yksinhuoltajaäiti tekee löydön. Hän löytää yllättäen sen puolen maailman väestöstä, jonka hän jo luuli kuolleen sukupuuttoon neuvolan ja sosiaalitoimen luukuilla aikansa kruisailtuaan. Täälläkö ne ovatkin: kaikki perheistään karkoitetut ja syrjäytymisvaarassa olevat isät, etäisät, isoisät ja ikuiset poikamiehet lätkimässä tai potkimassa palloa arkena ja sunnuntaina! Mitä käyttöä voisi keksiä tällaiselle läjälle miesenergiaa? Syntyy innovaatio. Mikä potentiaali miehekästä yhteisvastuuta valjastettavaksi yksinhuoltajien asialle! Isot Miehet Pienten Miesten Tukena (IMPMT)? Futary-veljet? Urheilukummit? Olisihan se ihan fair play, että kaikki pelaa eikä pientä kaveria jätetä, vai mitä, äijät? Kuva: Tommi Taipale Maarit Tastula

10 jäsenyhdistykset Helsingin ensikoti ry Monenlaisia muutoksia Yhdistyksessämme on tapahtunut monia kipeitäkin muutoksia. Vuosikokous (24.3.) joutui pohtimaan muun muassa Perhetalon kiinteistön kohtaloa, kun siellä tekemämme Alvari-perhetyö päättyy huhtikuun lopussa. Mielessämme on huolta asiakasperheitten tilanteesta ja työntekijöiden tulevaisuudesta, ja vielä on suunniteltava kiinteistönkin kohtaloa! Taloudelliset realiteetit vaativat monenlaisten kysymysten ratkaisua. Vuosikokouksesta ja siellä tehdyistä päätöksistä tiedotan jäsenkirjeessä. Muutenkin toimintayksiköissä ja henkilöstössä on ollut myllerrystä. Työntekijöitä siirtyy yksiköstä toiseen, mikä aina tuo mukanaan monenlaista yhteistä hyötyä. Rekrytoimme myös uusia työntekijöitä, mikä puolestaan tuo uutta osaamista ja näkökulmia. Mutta muutokset vievät aina aikaa ja energiaa! Muutosten keskellä asiakastyön laatu on pysynyt hyvänä, kiitos sitoutuneen ja osaavan henkilökunnan. Kansalaistoiminnan kehittämistä jatkamme edelleen. Johtokunnan ja henkilökunnan edustajien työryhmä ottaa mielellään mukaan yhdistyksen jäseniä ja on kiinnostunut uusista ideoista ja ehdotuksista. Ole yhteydessä minuun, jos kiinnostuit! Yhteystietoni löytyvät aina jäsenkirjeestä, ja yhdistyksen toimiston yhteystiedot Enskan lopusta. Toivon, että voisimme järjestää jäsenillan, jossa meillä olisi mahdollisuus keskustella keskenämme niin yhdistyksen asioista yleensä kuin kansalaistoiminnan tulevaisuudesta erityisesti. Miten toteuttaisimme jäsenillan? Olisiko hyvä ajankohta nyt keväällä vai alkusyksystä? Kikka Manninen Kaapatut Lapset ry Kevään toimintaa Kaapatut Lapset ry:ssä tehtiin vuonna 2010 yli 5000 tuntia vapaaehtoistyötä. Kiitämme kaikkia mukana olleita. Lapsikaappauksista on tietoa verkossa nyt myös englanniksi lapset.fi/english.html. Seuraava venäjänkielinen päivystysaika selviää sivulta Toukokuun 25. päivänä vietetään kansainvälistä Kadonneiden lasten päivää. Helsingin päätapahtuma on eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa kello 14. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan järjestelyihin, ota yhteyttä puheenjohtajaamme p Entä haluaisitko järjestää pienimuotoisen tilaisuuden omalla paikkakunnallasi? Neuvottele tästäkin puheenjohtajan tai Toivon Talon kanssa. Pulinakerhot kokoontuvat Toivon Talolla Malmilla joka kuukauden viimeisenä tiistaina kello Tule mukaan tapaamaan muita lapsikaappauksen kokeneita tai sen uhan alla eläviä vanhempia! Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä perjantaina kaapatutlapset.fi, Tarvittaessa paikalla on lastenhoitaja. Tiistaina asianajaja Anna Pellosniemi alustaa lapsikaappauksista ja niiden uhasta oikeudenkäyntiavustajan näkökulmasta. Tiistaina lähdetään koko perheen voimin piknikille kello 18 on Eroneuvo-tilaisuus kahden kulttuurin liitoista eronneille, Neuvokeskus, Tule mukaan toimintaan ja seuraa internet-sivujamme Tarja Räisänen Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Avopalvelu Aino taas avoinna Yhdistyksemme on vaikean syksyn ja talven jälkeen palaamassa arkeen ja perustyöhön. Sanotaan, että jonkun loppuminen on mahdollisuus uudelle ja näin myös Jyväskylässä: Pidä kiinni -toiminta jatkuu osittain, avopalveluyksikkö Aino avasi ovensa 7. helmikuuta. Ainossa työskentelevät tutut Hannele Kaunisto, Tarja Kekki, Tarja Mikkonen, Heli Rimmi ja Tuija Surakka sekä ryhmäpäivinä Anna Ruuhimäki. Ainon kanssa samoissa tiloissa toimii Perhekuntoutusyksikkö, jossa työskentelevät Alvari- perhetyöntekijät ja Malvaperhetyöntekijä sekä yksikön esimies, joka aloittelee erillisillä sopimuksilla myytävää perhetyötä. Uusina Alvareina ovat aloittaneet Helena Lammi ja Hellevi Rossi. Ensikoti ja turvakoti toimivat nyt eriytettynä, jolloin sekä vaativaa vauvatyötä että väkivaltatyötä on mahdollista vahvistaa entisestään. Eriyttämisen myötä ensikodin yhteyteen perustetaan oma osastonsa päihdeongelmista kärsiville vauvaperheille. Ensikodissa uusina työntekijöinä aloittivat Ulla Ahvo, Anne-Riitta Kovanen ja Heini Närhi sekä turvakodissa Anni Kokkonen. Sosiaalityöntekijäksi valittiin Aino Hilliaho. Yhdistyksen avointen ovien päivää vietetään vappuisissa merkeissä kello Päivän aikana uudet ja vanhat työmuodot esittäytyvät yhdistyksen ystäville ja yhteistyökumppaneille. Samalla yhdistyksen uusi ulkoinen asu ja esitteet julkistetaan. Tervetuloa nauttimaan simasta ja munkeista ja kuuntelemaan Asko Hiltusen bändiä akustisesti! Eija Paloheimo Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Hyviä uutisia tiloista Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan, miten Alvari-perhetyö onnistui pitkään kestäneen odotuksen jälkeen saamaan uudet toimitilat. Perhetyöltä vapautuneita tiloja käyttää nyt yhdistyksen toimisto. Samalla Perhetyönkeskus Esikko sai lopulta häiriöttömät tilat asiakaskäyttöön. Kun pitkään toiveena olleet tilajärjestelyt on lopultakin saatu toteutettua, voimme asettaa uusia tavoitteita. Seuraavaksi on etsittävä uusia rahoituslähteitä, jotta saisimme palkattua yhdistykselle toimistotyöntekijän. Parin vuoden ajan yhdistys on pärjännyt siten, että olemme työllistäneet toimistotyöntekijöitä, jotka ovat olleet oikeutettuja palkkatukeen. Käytäntö ei ole kestävä, koska työsuhteet jäävät väistämättä lyhyiksi. Vakituisen toimistotyöntekijän palkkaamisesta hyötyvät niin työntekijät kuin jäsenistökin, kun toiminnanjohtajan työaikaa vapautuu toimistorutiineista yhdistyksen henkilöstöhallintoon, toiminnan kehittämiseen, varainhankintaan ja vaikuttamistyöhön. Missähän tällä kertaa on sateenkaari, jonka päästä löytyy ratkaisu toimistotyöntekijän palkkaamiseen? Yhdistyksemme vapaaehtoiset miehet ovat osoittaneet suurta aktiivisuutta niin varainhankinnan, remonttitöiden kuin muuttotalkoiden parissa. On ollut mukava kuulla, että myös torstai-iltaisin kokoontuvaan Miestenryhmään on tullut uusia osallistujia jopa niin, että saunan lauteille on pitänyt odotella vuoroaan. Kevään aikana ryhmässä on ainakin yksi te ta, joten seuraa paikallislehtiemme ilmoittelua. Ryhmästä saat lisätietoja myös Jaakko Raittilalta p Jaana Vaittinen Pienperheyhdistys ry Seminaari Yksinhuoltajat haluavat töihin Yksinhuoltajat haluavat töihin joustavatko lapset vai työmarkkinat? -seminaari järjestetään keskiviikkona 13. huhtikuuta kello eduskunnan Kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3, Helsinki 10. Pääsy on vapaa. Yksinhuoltajaäidit ovat jo kaksi kertaa useammin työttöminä kuin parisuhteessa elävät naiset. Yksinhuoltajien työttömyysaste on 14,5 prosenttia. Työmarkkinat ovat muuttuneet rajusti vuoden aikana. Ovatko hoivapalvelut pysyneet perässä? Etsimme vastauksia kysymykseen, kuinka palataan yksinhuoltajien täystyöllisyyteen. Onko myös yksin lastaan kasvattavalla oikeus käydä töissä, elättää itsensä ja hankkia eläketurvansa? Kumpi joustaa lapset vai työmarkkinat? Seminaarin avaus: Miten päästään yksinhuoltajien täystyöllisyyteen? Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto Yksinhuoltajien työmarkkinakäyttäytyminen (Tutkija VTT Mia Hakovirta, Turun yliopisto) Paneeli, johon osallistuvat sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto, SAK, lakimies Anja Lahermo, STTK, ja asiantuntija Anu Sajavaara, EK. Puhetta johtaa kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto Kohti tulevaisuutta, puheenjohtaja Eija Tuominen, YVPL Lisätietoja: toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo, p. (09) ja projektikoordinaattori Kaisli Syrjänen, p. (09) Järjestäjät Pienperheyhdistys ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry ja Opintotoiminnan Keskusliitto ry. Kaisli Syrjänen Tampereen ensi- ja turvakoti ry Haikara-kahvila perhetuvilla Ensi- ja turvakodissa sekä päiväryhmä Pikku-Miinassa on alkanut vuoden mittainen kokeilu esimiestehtävien järjestelyssä. Kaksi vastaavaa ohjaajaa muodostaa työparin, joka jakaa esimiestehtävät tasavertaisesti. Toisella on päävastuu hallinnollisista työtehtävistä ja toisella asiakastyöstä. Yhteisesti he vastaavat muun muassa henkilöstöpolitiikasta, työn kehittämisestä ja kehityskeskusteluista. Toiveemme on, että toiminta työparina tukee työntekijöitä esimiestehtävien haasteissa. Perhetupien vastikään perustettu Haikara-kahvila kokoontuu kevään aikana kerran jokaisella tuvalla. Haikara-kahvilassa perheillä on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluun ja vertaistukeen. Perheet voivat tutustua perhetupien ja doulien toimintaan. Tällä hetkellä yhdistyksellä on seitsemän doulaa. Doulapalvelu on suunnattu raskaana oleville ja synnyttäville naisille, jotka tarvitsevat tukea. Raskaana olevat voivat ottaa yhteyttä perhetupien ohjaajiin, joiden kautta he voivat saada itselleen doulan. Yhdistyksen Ystävät kokoontuvat jälleen kello Sukupolvien talossa Mutkakatu 38b c. Ystäväksi voi ilmoittautua ja tarkemmin toiminnasta kysyä: Miinan päiviä vietämme kello 9 tai kello 13 Sukupolvien talon Pikku-Miinassa, Mutkakatu 38b c. Voimme kuunnella ja keskustella muun muassa doulatoiminnasta, uni-valverytmityksestä ja Elävä päiväkirja -hankkeesta. Lisätietoja Tuula Haukka-Wacklin Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Verkkosivut uudistuivat Yhdistyksen kotisivut ovat uudistuneet. Ilmeen graafisesta toteutuksesta vastaa Hiekka Graphics Oy ja sisällön ovat tehneet Vankka verkko -projektin työntekijät. Vankka Verkko ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisy moniammatillisen verkoston ja vertaistuen avulla -projekti päättyy toukokuussa. Projektin tavoitteena on ollut kehittää olemassa olevia toimintamalleja ja työmenetelmiä ikääntyviin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen. Yhdistys koordinoi World Elder Abuse Awarness Dayn eli ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen kampanjapäivän viettoa Suomessa. Tapahtuma tunnetaan nimellä Kätketyt äänet ja sitä vietetään vuosittain Tänä vuonna päätapahtuma järjestetään Tampereella yhteistyössä Kotilinnasäätiön, Mummon kammarin, Poliisiammattikorkeakoulun, Rikosuhripäivystyksen, sisäasiainministeriön, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n, Tampereen kaupungin ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen kanssa. Kampanjapäivän vietosta ja Vankka verkko -projektista on lisää tietoa yhdistyksen kotisivuilla. Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2011 jatkaa Aulikki Kananoja. Varapuheenjohtajaksi valittiin Olli Lehtonen ja johtokunnan muiksi jäseniksi Monica Blomqvist-Åkermarck, Arto Halme, Katriina Hämäläinen, Riitta Korhonen, Ritva Korhonen-Mattila, Matti Lehesniemi, Maarit Rautio, Pertti Riihelä ja Ritva Uuttu-Riski. Päivi Helakallio

11 jäsenyhdistykset kirjanmerkki Väkivalta oikeasti puheeksi koulussa Yläkoululaiset kertoisivat kokemastaan väkivallasta ensin poliisille ja sitten vanhemmille. Opettajat luulivat, että nuoret kertoisivat ensin kavereilleen. Mikael-erityiskoulun oppilaat ovat kevätlukukaudella päässeet yhdessä miettimään, mitä he väkivallasta ajattelevat. Teksti: Essi lehtinen Kuva: Carina Calenius Uskalla puhua perheväkivallasta -hankkeen työntekijä Jaana Sohkanen on pitänyt mikkeliläisen Mikael-koulun oppilaille keväällä tunteja. Tunnit aloitettiin puhumalla siitä, mikä on riitelyn ja väkivallan ero. Mikael-koulu on valtion erityiskoulu kuuroille ja eri tavoin kuulovammaisille ja kielihäiriöisille oppilaille luokan oppilaita on vain 22. Pienessä tutussa porukassa työskentely on alkukankeuden jälkeen ollut intensiivistä. 7-luokkalainen Essi Haapiainen oppi Jaanan tunneilla, että väkivallassa on lajeja. Myös henkinen väkivalta on väkivaltaa. Essin on vaikea käsittää, miksi joku käyttäytyy väkivaltaisesti. Väkivalta on tosi törkeää ja tyhmää. Jaana teki koululaisten kanssa muun muassa julisteita heidän käsityksistään perheessä, koulussa ja seurustellessa kohdatusta väkivallasta. Jotkut lapset kertoivat niissä väkivallasta omassa perheessään. Jaana Sohkanen ja lastensuojelussa pitkään työskennellyt kuraattori Carina Calenius olivat valmistautuneet siihen. Sovimme etukäteen, että koulun omat aikuiset puuttuvat väkivaltaan, jos sitä tulee ilmi, kertoo Jaana Sohkanen. Olen jatkanut tilanteen käsittelemistä muutaman oppilaan kanssa, sanoo Carina Calenius. Koululla on hyvin resursseja oppilaiden tukemiseen. Projektin myötä keskustelu väkivallasta on muutenkin virinnyt koulussa entistä vakavampana ja on hyvä, että tarvittaessa aikuisen tukea on helposti saatavilla. Carina Calenius kokoaa tuntien materiaaleista paketin opettajien käyttöön. Mahdollisesti muistitikku jaetaan myös muihin kuuteen valtion erityiskouluun. Niin sanotuissa tavallisissakin kouluissa materiaalin soveltaminen on mahdollista, mutta vaatii ryhmien suuremman koon takia enemmän aikaa. Uskalla puhua perheväkivallasta -hanke toimii viidellä yläkoululla Mikkelissä, Oulussa ja Lahdessa. Mikkelissä mukana on Viola väkivallasta vapaaksi ry. Kouluissa kampanjoidaan, jotta nuoret rohkaistuisivat puhumaan väkivaltakokemuksistaan. Koululaisten tekemät julisteet esiteltiin vanhempainpäivässä äideille ja isille. Keskustelu virisi seurusteluväkivallasta. Isä ja minä. Ainutlaatuinen ihmissuhde hyvässä ja pahassa Pekka Hämäläinen Minerva Kustannus, 2010, 220 s. Toivoa vaikeaan isäsuhteeseen Kirjan suurin ansio on, että sen lukija joutuu väistämättä jonkinlaiseen prosessiin oman isäsuhteensa kanssa. Pekka Hämäläinen altistaa itsensä lukijoille ja kuvaa omaa isäsuhdettaan hyvin henkilökohtaisesti omien tarpeidensa ja toiveidensa kautta. Hämäläinen kuvaa vain vähän sitä, millaista isän käyttäytyminen konkreettisesti on, ja kertoo siitä yleisemmin mitätöimisenä ja tuomitsemisena. Lukijalle tämä tuottaa samastumisen kokemuksia, mutta jättää kuitenkin tilaa luoda omanlaistaan tarinaa omasta isästä. Käsittelytapa herättää lukijassa toivoa ja auttaa näkemään myös omaa isäsuhdetta uudessa valossa. Voi että, mitä runoja! Heli Laaksosen runot menevät taas suoraan läpi suojauksen. Ne kulkevat kielellisen hykerryksen ja riemun kantamina aiheesta toiseen. Jotkut sävyt Peippo vei -kokoelmassa ovat hiukan vakavampia kuin aiemmissa, Sulavoissa tai Pulu uis -kokoelmissa, mutta suurikin haikeus tulee välillä kuitattua elämän absurdiuden havainnoilla. Laaksosen lounaismurteella kirjoittaman maailman ihmiset antavat näkyä, miltä tuntuu. Yksin jäänyt ei korjaa pyykkejä narulta, koska Nee on sun ripustami / etkä ol enä ripustamas. Ja pyyrän taas uurelt / kotiavustajalt / et antais ol vaa / et antais tyynliina heilu / mul heilutta. Kirja korostaa, jopa kyllästymiseen asti, sukupolvien ketjun katkaisemisen mahdollisuutta ottamalla asiat puheeksi, tiedostamalla muutoksen tarve ja ryhtymällä vastuu kantaen tarpeelliseen prosessiin. Iso viesti, joka on kirjoitettu sisään myös Hämäläisen omaan tarinaan, on ymmärrys ja anteeksianto. Hämäläinen kuvaa kirjassaan omien vanhempiensa historiaa ja tekee ymmärrettäväksi sen, miksi isä oli sellainen kuin oli. Isän elämässä oli paljon menetyksiä, joiden vuoksi hän kirjoittajan mukaan turvautui uskoon. Uskon varjolla isästä tuli tuomitseva ja mitätöivä, vain hänen tapansa uskoa ja elää oli oikea. Arkiset asiat alkavat kertoa ihmisen sisäisen maailman rikkaudesta. Vaikka aiheet kokoelmassa vaihtuvat omannäköisen elämän etsinnästä kateuteen, niiden käsittelytapa on elähdyttävä. Jos kaiken silmällä nähtävän takana on kanssaihmisillä noin paljon ajatuksia, millaisia mielenkiintoisia aarteita lähimmäiset ovatkaan. Ei meil ol luppa / ei ol luppa tehrä pessä / ennenko / o opittu / ottama narikast oikkia takki mukka / tuntema / mikä o oma unelma / mikä on toise, Laaksonen kirjoittaa Suunnattomi-runossa. Essi Lehtinen Kirjanmerkki esittelee kirjoja avuksi ja iloksi työssä lasten hyväksi. Joskus myös vain iloksi elämässä. Kirjoittajan oli vasta isän kuoleman jälkeen mahdollista saada tarvitsemaansa etäisyyttä isäänsä. Näkemällä isässään myös uusia, arvostettavia piirteitä hänen oli helpompi arvostaa myös itseään. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että juuri kun pohdiskelin kirjoittajan tyyliä, selvisi, että formulaselostaja Matti Kyllönen on hänen serkkunsa. Se vahvisti Hämäläisen viestiä suvun kahleista, mutta myös voimasta. Santtu Salonen Peippo vei Heli Laaksonen Otava, 2010, 80 s

12 yhteystiedot Prinsessa joka uskoi satuihin Marcia Grad Bazar Kustannus, 2010, 265 s. Prinsessa yrittää pelastaa prinssin Miksi etsit muilta vastauksia, jotka ovat omassa sydämessäsi? Sitä kysyy Prinsessa joka uskoi satuihin. Samalla kirja näyttää, miten helposti totuuden polulta eksyy. Elämäntaito-opas on kirjoitettu sadun muotoon. Kirjan päähenkilö prinsessa Viktoria käy dialogia alter egonsa Vickyn kanssa. Siinä missä Viktoria turvautuu kuninkaalliseen etikettiin ja muiden odotuksiin, pieni turvaton tyttö Vicky uskoo tunteisiin. Kuten kaikki prinsessat, Victoria odottaa uljasta prinssiä, joka pelastaisi hänet. Kuten satuun kuuluu, prinssi löytyy. Hänestä kuitenkin paljastuvat myös tohtori Jekku ja herra Hyinen. Prinsessa ei voi ymmärtää, miten hänen kiltti ja iha- Isä! Tartu kameraan tartu hetkeen! Hetki isänä -valokuvakilpailu Tervetuloa osallistumaan kilpailuun, jossa miehet valokuvilla kertovat hetkestä isänä. Ota kuva, jossa tärkeintä on tunnelma: isän ja lapsen välinen suhde sekä siitä välittyvä tunne. Isällä tarkoitamme biologista, sosiaalista, ydinperheessä elävää tai eronnutta isää. Laskemme mukaan mieskaverit, isoisät ja kaikki ne miehet, joilla on lapsen kasvun ja turvallisuuden kannalta merkittävä suhde häneen. Kilpailun voittajan valitsee kolmihenkinen raati, johon kuuluvat Laura Malmivaara, Visa Koiso-Kanttila ja Juha Turtiainen: Emme hae kuvia, jotka olisivat erityisen taidokkaasti ja hinnakkailla laitteilla toteutettuja, vaan ennemminkin kuvia, joista katsojalle välittyy tunne lapsen merkityksestä isälle ja isän merkityksestä lapselle. LISÄTIEDOT, OHJEET JA SÄÄNNÖT: Kuvista kootaan näyttely olevaan Miestyön Foorumiin, jonka yhteydessä parhaat kuvat palkitaan. Kilpailun järjestävät Ensi- ja turvakotien liiton Miesten keskus sekä Miessakit ry. na prinssinsä voi tehdä hänelle niin kauheita asioita. Prinsessa yrittää kaikkensa pelastaakseen prinssinsä, kunnes lopulta tajuaa pelastaa itsensä. Onneksi prinsessalla on hyvät tukijoukot, koska matka on ajoittain raskas ja uuvuttava. Kirja on helppo lukea. Se on hauska samalla, kun se on opettava ja koskettava. Marcia Grad on ovelasti kätkenyt vakavan asian aikuisten satuun, jonka kautta vaikeita asioita on helpompi kohdata. Kirja sopii hyvin esimerkiksi osaksi työskentelyä asiakkaan kanssa, joka pitää lukemisesta. Sirpa Hopiavuori Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Karjalantie Lappeenranta p. (05) Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Yrjöntie 5 A Kauhajoki p etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie Helsinki p. (09) f. (09) Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie Helsinki p. (09) Kanta-Hämeen perhetyö ry Lukiokatu Hämeenlinna p Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie Jyväskylä p Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu Kokkola p. (06) kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Tulliportinkatu 11, 2. krs Kuopio p. (017) Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 A Kotka p. (05) , f. (05) ensijaturvakoti.kymp.net Lahden ensi- ja turvakoti ry Ahvenistonkatu 2 as Lahti p. (03) , f. (03) Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie Rovaniemi p , f. (016) lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Puistokuja 3 B Joroinen p. (017) Naisten Apu Espoossa ry Jänismetsäntie Espoo p. (09) , f. (09) Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie Oulu p. (08) , f. (08) oulunensijaturvakoti.fi Pienperheyhdistys ry Hämeentie 130 A Helsinki p. (09) f. (09) Pohjois-Karjalan ensikoti ry Kyykerinkatu 32, Outokumpu p , pohjoiskarjalanensikoti.fi Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, Pori p. (02) , f. (02) co.inet.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, Helsinki p. (09) f. (09) paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu Raahe p. (08) , f. (08) Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Hitsaajankatu 9 A Helsinki p. (09) , f. (09) Tampereen ensi- ja turvakoti ry toimisto: Salhojankatu 27 B Tampere ensi- ja turvakoti: Mutkakatu 38 b-c Tampere p. (03) f. (03) Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie Turku p. (02) , f. (02) turunensi-jaturvakotiry.fi Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry Vöyrinkatu Vaasa p. (06) , f. (06) Vantaan Turvakoti Vanda Skyddshem ry Karsikkokuja Vantaa p. (09) f. (09) VIOLA väkivallasta vapaaksi ry Hallituskatu Mikkeli p. (015) viola-vakivallastavapaaksi.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu Imatra p. (05) , f. (05) Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Karjalankatu 34 A Iisalmi p. (017) ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Ratakatu Helsinki p Ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4 A Helsinki p. (09) muut sähköpostiosoitteet: ellei toisin ole mainittu Liiton puheenjohtaja erikoissairaanhoitaja Virpa Puisto Toimitusjohtaja Ritva Karinsalo Kehitysjohtaja Sari Laaksonen Talouspäällikkö Kirsti Kaleva Kehittämispäälliköt Mari Ahlström, Helena Niemi Järjestöpäällikkö Oona Ylönen Tiedottaja Mikko Savelainen Toimitussihteeri Essi Lehtinen Toimistonhoitaja Tarja Aalto Taloussihteeri Sari Niemi Toimistosihteeri Ulli Toiviainen Väkivaltatyö Tutkija-kehittäjä, Miina-hankkeen projektipäällikkö Auli Ojuri Suunnittelija Leena Marila-Penttinen Vaativa vauvatyö Tutkija-kehittäjä Sinikka Kuosmanen Suunnittelija Jaana Wikgren Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Kehittämispäällikkö Maarit Andersson Suunnittelija Tarja Boelius Sihteeri Riitta Savolainen Päihteet lapsen silmin -projekti Projektipäällikkö Eeva-Kaarina Veijalainen Lapsikeskeinen päihdetyö -hanke Projektipäällikkö Hanna Sellergren Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hanke Projektipäällikkö Tanja Henttonen Vapaaehtoistyön koordinaattorit Taina Keinänen, Sari Suokas (1.5. alkaen) Miesten keskus p. (09) Kehittämispäällikkö Jussi Pulli Miestyönkehittäjät Sari Hellstén, Sirpa Hopiavuori, Merja Rankinen, Santtu Salonen Suunnittelija Visa Kuusikallio Koulutus- ja perhekuntoutuskeskus SOPUKKA Uusi Porvoontie Västerskog p. (09) Toiminnanohjaaja Tarja Moilanen Emännät Tuula Pääläinen ja Raija Tauriainen Keittäjät Aino Tuukkanen ja Sanni Taipale

13 BM9 1 MICKE, MERIPELASTAJA MIKKO, VERTAISRYHMÄN JÄSEN MIHAELA, YSTÄVÄPALVELUN VAPAAEHTOINEN Yli miljoona suomalaista osallistuu joka vuosi vapaaehtoistoimintaan. Vaikka työstä ei makseta palkkaa, toiminta tarvitsee rahaa. RAY:n tuella vapaaehtoistyö on mahdollista Suomessa. Ensi- ja turvakotien liitto ry saa tänä vuonna euroa tukea tärkeään työhönsä.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 MIKKELIN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI KOTIHOIDON KÄYTTÖÖN VANHUKSIIN KOHDISTUVASSA KALTOINKOHTELUSSA, VÄKIVALTAAN PUUTTUMISESSA

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Miestenviikko 2. 8.11.2015

Miestenviikko 2. 8.11.2015 Miestenviikko 2. 8.11.2015 iestenviikon Miehet kuulolla Oulun kaupunginkirjaston ala-aulassa koko miesten viikon ajan klo 12 17 Mahdollisuus keskustella mukana olevien työntekijöiden kanssa miehen elämään

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot