Tampereen kaupungin henkilöstölehti. Veeti hyppäsi Tertun syliin. Kaupunki internetin yhteisöpalveluissa s.5 Maanrakentajat opintiellä s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin henkilöstölehti. Veeti hyppäsi Tertun syliin. Kaupunki internetin yhteisöpalveluissa s.5 Maanrakentajat opintiellä s."

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Veeti hyppäsi Tertun syliin Kaupunki internetin yhteisöpalveluissa s.5 Maanrakentajat opintiellä s.7

2 PÄÄKIRJOITUS MARRASKUU 2009 Taantumasta huolimatta kehitytään SUSANNA LYLY Henkilöstön osaaminen on palveluorganisaatiomme tärkeimpiä tekijöitä. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on myös henkilöstökoulutuksen ja henkilöstön kehittämisen päämäärä. Nykyinen vaikea taloudellinen tilanne asettaa meille haasteita, joissa on pyrittävä hyödyntämään mahdollisimman paljon kaupungin sisällä olemassa olevaa osaamista. Muutokset tuovat yleensä henkilöstölle mahdollisuuden opetella uusia taitoja ja soveltaa aikaisemmin hankittuja taitoja ja tietoja. Koulutukset ja kurssit eivät ole ainoa tie kehittyä työssään, vaan myös työnkierto toisissa tehtävissä antaa uusia virikkeitä. Suuren organisaatiomme etuna onkin hyvä mahdollisuus tehtäväjärjestelyihin ja uralla etenemiseen sisäisen hakumenettelyn kautta. Uudet tehtävät tarjoavat uusia haasteita ja mielenkiintoisia oppimisen paikkoja. Tampereen uusi kaupunkistrategia painottaa esimiestyötä. Erityisesti talouden heikkoina aikoina esimiestyön ja esimieskoulutuksen merkitys korostuu. Hyvään johtamiseen kuuluu koulutuksesta saadun tiedon soveltaminen käytäntöön. Henkilöstön kehittäminen ei ole kuitenkaan ainoastaan koulutusta, vaikka se usein sellaiseksi mielletään. Esimerkiksi kehityskeskustelut ovat merkittävä osa henkilöstön kehittämistä. Vinkkejä saat vaikka intranetistämme Loorasta, josta löytyy henkilöstön kehittymistä tukevaa materiaalia ja ohjeita. Syksy tuo mukanaan Tampereen kaupungin työpaikoille kehityskeskustelut. Tavoitteena on, että kehityskeskustelut käytäisiin loka-tammikuun aikana, koska silloin ne toimivat konkreettisena pohjana seuraavan vuoden henkilöstösuunnitelmalle. Kehityskeskustelu on toisaalta johtamisen väline ja toisaalta työntekijän vaikutuskanava, jonka avulla työntekijä pystyy osallistumaan oman työnsä suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehityskeskustelun ei tule jäädä pelkäksi tilannekatsaukseksi, vaan asioita tulisi käsitellä syvemmin. Menneen arviointi, osaamiskeskustelu ja etenkin tulevaisuuden tavoitteet sekä työssä jaksaminen kuuluvat tärkeänä osana kehityskeskusteluun. Kannattaa muistaa, että kehityskeskusteluissa tulisi antaa rakentavaa palautetta puolin ja toisin. Ihanteellisinta olisi antaa palautetta pitkin vuotta. Ilmapiirin ollessa luotettava asioita uskalletaan tuoda esille. Kehittymisen kannalta on merkittävää, että esimies sekä työntekijä uskaltavat ottaa esille myös mahdollisen tyytymättömyytensä, jotta asioihin voidaan puuttua. Looran sivuilta löytyy uudistettuja kehityskeskustelurunkoja, joilla pyritään parantamaan kehityskeskustelujen merkittävyyden ja vaikuttavuuden parantamista. Kehityskeskustelurungot on pyritty laatimaan käytännönläheisiksi ja soveltuviksi erityyppisille ammattiryhmille. SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Vuoden 2010 talousarvio käsittelyssä 5 Voisiko Tampereen kaupunki hyödyntää sosiaalista mediaa? 6 On kehityskeskustelujen aika 7 Maanrakentajat suorittivat ammattitutkinnon 8 Veeti-koira kyläilee vanhainkodissa 10 Päätöksenteossa tulisi näkyä lapsinäkökulma 11 Lapsen kurittamista kotona tutkittiin 12 Viestinnän ammattilainen: Tähtitalvikki Poikajärvi 13 Leena Lehtonen luotsaa kahta perhetukikeskusta 14 Tampereelle oma maaseutuohjelma 15 Ota sähköinen lasku käyttöösi 15 Sarjakuva: Tarmo Touhunen 16 Kaupungin palvelujen käyttäjien kuuleminen työtavaksi Jaana Villilä-Utriainen vs. henkilöstön kehittämispäällikkö VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 45. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai VILKKU INTER NETISSÄ www. tampere.fi/ tampereinfo/ tiedotus/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Terttu Järvinenkin saa osansa Veetin hellyydestä. Milla Kaario (vas.) valvoo vieressä. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl.

3 Pormestari Timo P. Niemisen talousarvioesityksen pohjalta kaupunginvaltuusto päätti ensi vuoden talousarviosta marraskuun 16. päivä. SUSANNA LYLY Portaita uuteen nousuun TEKSTI HEIKKI NÄREIKKÖ ja RAIJA LINDELL Tampereen kaupungin vuoden 2010 talousarviota on laadittu syvässä taantumassa, mikä johtuu kansainvälisen talouden heikkenemisestä. Taantumasta huolimatta tavoitteena on kuntalaisten palveluiden turvaaminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää veroprosentin korottamista 19:ään sekä kiinteistöveroprosenttien korottamista 0,1 prosenttiyksiköllä. Lisäksi talouden tasapainottaminen vaatii noin 20 miljoonan euron säästöjä kaupungin henkilömenoissa ja toimintayksiköiden tuottavuuden nostoa. Kaupungin ensi vuoden kokonaismenot ovat 1,3 miljardia euroa. Pormestarin talousarvioesityksen pohjalta kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden talousarviosta marraskuun 16. päivä, tämän lehden ilmestymisen aikoihin. Viennistä ja yhteisöverotuloista riippuvainen Tampere on joutunut kärsimään taantumasta maan ensimmäisten kuntien joukossa. Näissä olosuhteissa talousarviossa on yritetty parasta, mutta lähtökohdat eivät ole olleet hyvät, totesi pormestari Timo P. Nieminen esitellessään ensi vuoden talousarviota maanantaina 26. lokakuuta tiedotusvälineille. Pormestari Nieminen korosti, ettei ensi vuonna tehdä merkittäviä uusia menoja lisääviä linjauksia eikä palveluja ole mahdollista laajentaa. Kaupungin toimintamenot on jäädytetty tämän vuoden talousarvion tasolle. Vaikka investointeja on hieman vähennetty viime vuosien tasosta, investointien kokonaismäärä on kuitenkin kaupungin tuloihin nähden korkea. Investoinneilla kaupunki helpottaa taantuman yli pääsemistä ja edistää työllisyyttä. Johtaja Juha Yli-Rajalan mukaan mittavat toimet talouden tasapainottamiseksi tulevat jatkumaan edelleen ensi vuonna. Tampereella on aina osattu kohdata vaikeudet rohkeasti. Sen me teemme nytkin ja rakennamme jo taantuman aikana uuden nousun portaita, pormestari Nieminen kannustaa talousarvioesityksessään. Lainamäärä kasvaa Talousarvioesitys toteuttaa keväällä hyväksyttyjä talouden tasapainottamista koskevia päätöksiä ja syksyllä uudistettua kaupunkistrategiaa. Sen asettamiin tavoitteisiin pyritään kuuden ydinprosessin avulla. Talousarvioesityksessä ydinprosesseille on annettu vuositavoitteet ja ydinprosesseihin käytettävissä olevat määrärahat. Rahojen käytöstä ja palvelujen järjestämisestä vastaavat tilaajat. Tuottajat vastaavat kuntalaisille tuotettavista palveluista tilaajan kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Kaupungin toimintakate eli käyttötulojen ja -menojen erotus on talousarvioehdotuksessa 873 miljoonaa euroa negatiivinen. Kun verotulot (722 miljoonaa VILKKU 7 /

4 euroa), valtionosuudet ( 195,6 miljoonaa euroa) sekä rahoitustuotot ja -menot otetaan mukaan laskelmiin, päästään vuosikatteeseen. Se on 71,6 miljoonaa euroa positiivinen. Summa ei kata poistoja (82 miljoonaa euroa), joten ensi vuoden talousarvio on verojen korottamisesta ja henkilöstömenosäästöistä huolimatta 10,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Verotulojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna vain kaksi prosenttia eli noin 15 miljoonaa euroa kuluvan vuoden kertymästä. Ensi vuoden verotulot jäävät 17 miljoonaa euroa pienemmiksi tämän vuoden talousarvioon verrattuna. Rahoituslaskelmassa tulorahoitus kattaa investoinneista 56 prosenttia ja loppuosa rahoituksesta joudutaan hoitamaan lisälainanotolla. Lainamäärä kasvaa kohtuullisen suurina pysyvien investointien takia lähes kaksinkertaiseksi kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Investoinneilla Tampere haluaa osaltaan pitää kaupungin rattaat vauhdissa taantumasta huolimatta. Ensi vuonna uutta lainaa tarvitaan 72 miljoonaa euroa. Vanhoja lyhennetään 12 miljoonaa euroa, joten kaupunkilaista kohden velka kasvaa noin 1200 eurosta hieman yli euroon. Investoinneilla elvytetään Kaupunki elvyttää ja edistää työllisyyttä investoinneillaan, joihin satsataan 131,6 miljoonaa euroa. Raha kuluu muun muassa Tila keskuksen talonrakennusinvestointeihin (32 milj. ), yhdyskuntarakentamiseen (25,2 milj. ), Vuorekseen (16,3 milj. ), Hämpin Parkkiin (6 milj. ), Särkijärven eritasoliittymään (vajaat 7 milj. ) ja Ratinaan (5 milj. ). Ihmisten arjessa näkyvät ennemmin tai myöhemmin esimerkiksi Hatanpään sairaalan peruskorjaus (6,5 milj. ) ja Pyynikin uimahallin perusparannus (3,5 milj. ). Investoinnit sisältävät myös useita kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kohteita. Museoiden kokoelmakeskukseen satsataan 2 miljoonaa euroa, mainittujen palveluiden käytössä olevien rakennusten perusparannuksiin 1,5 miljoonaa euroa ja Hakametsän jäähallin lopputöihin euroa. Päiväkoteja ja kouluja remontoidaan 4,3 miljoonalla eurolla, rakennusten sisäilma- ja kosteusongelmia korjataan miljoonalla eurolla sekä sosiaali- ja terveystoimen tiloja 1,4 miljoonalla eurolla. Lisäksi Tammerkosken yli ryhdytään rakentamaan siltaa ja Museokeskus Vapriikin perustuksia korjataan. Henkilöstömenoihin saatava 20 miljoonan euron säästöt Toimintamenot ydinprosesseittain Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 6 % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 6 % Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 27 % Henkilöstömenot TA milj. Aluepelastuslaitos 24,4 milj. 4 % Konsernipalvelut 9,2 milj. 2 % Liikelaitokset 105,7 milj. 19 % Ensi vuoden talousarviossa henkilöstömenot ovat 571,1 miljoonaa euroa. Toimintamenojen kasvua on viime vuosina kiihdyttänyt kunta-alan poikkeuksellisen kallis palkkaratkaisu, jonka kustannusvaikutukset ulottuvat vielä ensi vuoteen, kertoi johtaja Pekka Palola. Vakinaisen henkilöstön määrän arvioidaan olevan ensi vuonna henkilöä ( henkilöä v. 2009). Suunniteltu vakinaisen henkilöstön määrä on huomattavasti vähäisempi kuin tämän vuoden suunnitelmassa on. Tämä johtuu erityisesti organisaation rakenteellisista muutoksista kuten Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymisestä ja siirtymisestä kaupungin organisaation ulkopuolelle. Vuosina kaupungin vanhuuseläkepoistuma on noin 950 henkilöä. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 32 % Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 15 % Kaupunkiympäristön kehittämien 8 % Konsernihallinto 6 % Konsernihallinto 36,8 milj. 6 % Hyvinvointipalvelut 394,9 milj. 69 % 4 VILKKU 7 / 2009

5 Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä on ollut noin 50 prosentin luokkaa kaikista eläkkeelle siirtyneistä, joten todellinen eläkepoistuma tulee olemaan selkeästi suurempi. Henkilöstömenojen 20 miljoonan euron säästötavoite on jaettu tuotantoalueille, liikelaitokselle ja konsernihallintoon. Euromääräiset säästötavoitteet on kohdennettu eri yksiköille palkkamenojen suhteessa painottaen seitsemää tekijää. Lomautuksiin ei ole tarvetta, jos säästötavoitteisiin päästään muilla keinoin. Kohdennettu lomautus on kuitenkin viimeinen vaihtoehto. Kohdentaminen on tehty siten, että sen säästövaikutus vaihtelee 2 5 prosentin välillä. Peruspalveluita tuottavilla yksiköillä säästö on muita pienempi, kertoi johtaja Palola. Säästökeinoja useita Keinoja säästää henkilöstömenoissa on useita. Esimerkiksi avoimeksi tulevat virat voidaan lakkauttaa, eläköityvien työtehtävät voidaan arvioida uudelleen, uudet vakanssit otetaan kriittiseen tarkasteluun ja sijaisten määrää vähennetään. Myös sairauslomien ja työtapaturmien määrää pyritään vähentämään ja käyttämään vuorotteluvapaita sekä myöntämään palkattomia työlomia. Lisäksi vuosilomien sijoittelusta koko lomakaudelle voidaan saada säästöjä kuten myös työaikajärjestelyillä ja työaikojen toiminnan tarpeiden mukaisella suunnittelulla. Myös toimintatapoja ja henkilöstörakenteita voidaan arvioida uudelleen, kehittää toimintaprosesseja ja läpikäydä työn sisältöjä ja priorisoida työtehtäviä. Kaupungin henkilöstöohjelma ohjaa henkilöstöpolitiikan suuntaa yhdessä kaupunkistrategian sekä palvelu- ja tuotantostrategioiden kanssa. Myös palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen linjaukset vaikuttavat henkilöstöpolitiikkaan merkittävästi. Keskeisiä vuoden 2010 painopisteitä ovat johtamisen merkityksen korostaminen, henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen, tuottavuuden nivominen yhteen sekä esimiesten kehittymiseen panostaminen. Internetin yhteisöpalvelut kaupunkien hyötykäyttöön TEKSTI SIRPA STENSTRÖM Viestintäyksikössä selvitetään syksyn aikana sitä, kuinka kaupunki voisi hyötyä internetin yhteisöpalveluista eli sosiaalisesta mediasta. Yhteisöpalveluilla tarkoitetaan sellaisia internetissä olevia palveluita, joihin sisältöä tekevät palvelun käyttäjät. Nämä palvelut tarjoavat uudenlaisia tapoja viestiä ja saada aikaan vuoropuhelua kaupunkilaisten kanssa. Periaatteessa kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö, ihmiset ovat aina jakaneet kokemuksia. Väline vain on uusi. Käyttäjien tuottaman sisällön osuus internetissä on kovassa kasvussa. Arvioiden mukaan tällä hetkellä jo neljännes sisällöstä on käyttäjien tuottamaa. Osa yhteisöpalveluista voi olla sellaisia, jotka ostetaan kaupungin käyttöön ja se myös ylläpitää niitä. Kaikkea ei kuitenkaan kannata tehdä itse. Siksi onkin mielenkiintoista tutkia, miten kaupunki voisi hyötyä internetissä jo olevista yhteisöpalveluista. Palveluilla on valmiina käyttäjät, joiden tavoittaminen tietysti kiinnostaa myös kaupungin viestinnästä vastaavia. Ainakin niminä tuttuja palveluja Tunnetuimpia internetissä olevia yhteisöpalveluita ovat Facebook, videopalvelu You- Tube, verkkoalbumit Flickr ja Picasa, mikroblogipalvelu Twitter ja erilaiset blogit. Facebookissa on tällä hetkellä yli 300 miljoonaa käyttäjää. Suuri osa on yli 35-vuotiaita aikuisia, joka on oikein hyvä kohderyhmä kaupungin viestintää ajatellen. Facebookia voisikin hyödyntää tiedottamiseen ja vuorovaikutuksen lisäämiseen kuntalaisten ja päättäjien välillä. Facebookissa on jo tamperelaisia ryhmiä muun muassa museoilla, lastenkulttuurikeskus Rullalla ja Tampereen musiikkijuhlilla. Suurista kaupungeista Facebookissa ovat ainakin Oulu ja Vantaa. Niiden sivuilla on uutisia, kuvia ja videoita. Ryhmään liittyneet voivat kommentoida uutisia ja kuvia. Uutisista voi myös tykätä. Tampereen kaupungin Netti-Nysse hyödynsi yhteisöllistä mediaa syksyisellä Euroopan matkallaan kirjoittamalla matkan aikana blogia, julkaisemalla matkavideoita YouTubessa ja kuvia Picasa-verkkoalbumissa. Lisäksi kulttuuripalvelut on julkaissut raittivideoita YouTubessa. Kaupungin nuorisopalvelut tekee nuorisotyötä myös nuorison suosimissa verkkoyhteisöissä Habbo Hotellissa ja IRC- Galleriassa. Niissä on mahdollisuus tavata nuoriso-ohjaajia reaaliaikaisesti ja palvelun henkeen sopivasti. Esimerkiksi Habbo Hotellissa nuoriso-ohjaajat päivystävät Habbossa liikkuvina hahmoina. Viestinnän luonne muuttumassa Viestinnästä on yhteisöpalveluiden yleistyessä tullut nopeaa, reaaliaikaista, läpinäkyvää ja vuorovaikutteista. Viestintäkanavia on yhä enemmän ja niitä käytetään ristiin monilla eri laitteilla. Tällöin myös palautteen määrä kasvaa ja negatiivisetkin kommentit tulevat herkemmin esiin. Persoonan ja verkostojen merkitys on kasvanut. Verkossa on yhä vaikeampaa esiintyä nimettömänä. Tieto tavoittaa ihmiset yhä useammin ja nopeammin erilaisten verkostojen kautta. Varsinkin verkkoviestinnän luonne on siis muuttumassa, ja siksi kannattaa miettiä missä ja millä tavalla jatkossa viestitään. Jos haluat perehtyä yhteisölliseen mediaan, seurata alan uutisia ja tutustua siihen, millaisia palveluita Tampereella ja muissa kunnissa on jo toteutettu, niin seuraa Viestintäyksikön Loora-sivulla oleva blogia: VILKKU 7 /

6 TIESITKÖ? SUSANNA LYLY Kehityskeskusteluun yhteisillä pelisäännöillä TEKSTI RAIJA LINDELL On jälleen se aika vuodesta, että on syytä käydä kehityskeskustelu oman esimiehen kanssa. Miten olet onnistunut työssäsi saavuttamaan asetetut tavoitteet? Miten olet ylläpitänyt ja kehittänyt omaa osaamistasi? Miten olet viihtynyt työssäsi ja miten jaksat? Mitä mielestäsi esimiestyön kehittämisessä tulisi huomioida? Muun muassa tällaisien kysymysten johdattamana tulisi käydä kehityskeskustelu vähintäänkin kerran vuodessa. Kehityskeskustelu on työntekijälle hyvä vaikutuskanava, jonka avulla hän pystyy osallistumaan oman työnsä suunnitteluun ja kehittämiseen. Esimiehelle tällaisen keskustelun käyminen on tärkeä johtamisen väline, painottaa henkilöstösuunnittelija Marju Leinonen. Hänen mielestään esimies voi näyttää omalla esimerkillään kehityskeskustelun tärkeyden. Ketju ei myöskään saisi katketa, sillä esimiehenkin tulisi käydä oma kehityskeskustelunsa oman esimiehensä kanssa. Kehityskeskustelu on kahdenkeskinen ja luottamuksellinen. Parhaimmillaan se on olennainen osa esimiehen ja alaisen välistä yhteistoimintaa ja tukee työn hallintaa ja työhyvinvointia. Leinosen mukaan kehityskeskustelujen tyypillisiä kompastuskiviä ovat kiire, valmistautumattomuus ja se, ettei keskustelussa käydyistä asioista työntekijän mielestä seuraa mitään. Jotta kehityskeskustelut koettaisiin hyödyllisinä, esimiehen tulisi tarttua keskustelussa nouseviin asioihin, esimerkiksi epäkohtiin, Marju Leinonen toteaa. Keskusteluun valmistauduttava Kehityskeskustelun pelisääntöjen on oltava yhteiset ja selvät kummallekin osapuolelle. Tämän vuoksi esimiehen on kerrottava hyvissä ajoin esimerkiksi työpaikkapalaverissa kaikille työntekijöille yhteisesti kehityskeskustelun tavoitteista ja miksi keskustelu ylipäätään käydään, selittää Marju Leinonen. Koska kehityskeskustelu on tavoitteellinen keskustelu, siinä tulisi käsitellä seuraavat teemat: suorituksen arviointi, tavoitteista sopiminen, osaamiskeskustelu ja muut aiheet. Keskustelussa annetaan molemminpuolista palautetta niin esimies alaiselleen kuin alainen esimiehelleen. Kehityskeskustelussa sovitaan keskeiset tavoitteet seuraavalle vuodelle ja arvioidaan kuluneen kauden työn tulokset ja tavoitteiden toteutuminen. Marju Leinosen mukaan kiire pilaa kehityskeskustelun helposti. Aikaa keskustelulle pitäisikin varata 1 2 tuntia, ja keskustelu tulisi pitää säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Loorassa ohjeita Kehityskeskustelujen käyminen perustuu Tampereen kaupungin strategiseen johtamisjärjestelmään ja henkilöstöohjelmaan. Kehityskeskustelujen sisältö on pohjana seuraavan vuoden henkilöstösuunnitelmalle. Kaupungin intranetistä Loorasta löytyy ohjeita kehityskeskustelun käymiseen ja myös uudistettuja teemarunkoja kehityskeskustelutilanteiden tueksi. Teemarunkojen uudistuksessa haluttiin parantaa erityisesti kehityskeskustelujen merkittävyyden ja vaikuttavuuden kokemusta, kertoo Marju Leinonen. Lisätietoja: Loora > henkilöstöasiat > henkilöstösuunnittelu ja osaamisen johtaminen > kehityskeskustelut tai Marju Leinonen p VILKKU 7 / 2009

7 Virallisesti pätevä maanrakentaja TEKSTI RIINA KILPINEN Katu- ja vihertuotannon työntekijät esittivät kehityskeskustelussa muutama vuosi sitten toiveen saada alansa täydennyskoulutusta. Tavoitteena oli saada työhön laajakantoisempaa näkemystä. Useat työntekijät olivat vuosien saatossa pätevöityneet työn kautta, mutta heiltä puuttui kuitenkin varsinainen alan tutkinto. Asiat etenivät toiveista koulutuksen järjestä miseen, ja nyt maanrakentajilla on tutkintotodistus takataskussaan. Maanrakentajan ammattitutkintoon johtava koulutus alkoi vuoden 2008 alussa. JAKK tarjoutui järjestämään puolitoistavuotisen koulutuksen, johon osallistui viitisenkymmentä Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannon työntekijää. Opintojen suuntautumisvaihtoehtoja oli valittavana 20: muun muassa mittaustyöt, katujen kunnossapitotyöt tai kivityöt. Opiskelu koostui teoriapäivästä, mutta loput opiskelusta hoitui omien työtehtävien lomassa. Kaikki koulutuspäivät olivat palkallisia opiskelijoille, ja kannustimena olivat myös valtiolta saadut stipendit. Valmistumisen edellytyksenä oli hyväksytysti suoritettu näyttötyö vähintään kolmesta koulutusvaihtoehdosta. Ennakkoluulotonta panostusta ammattitaitoon Panostajana jo 1970-luvun alusta asti toiminut Pekka Toivio sai maanrakentajan ammattitutkinnon suoritettua ensimmäisten joukossa viime kesänä. Pitkän uran jälkeenkään Toivio ei suhtautunut opiskeluun väheksyvästi, vaan lähti mukaan avoimin mielin. Ei koskaan voi olla niin ammattitaitoinen, ettei mitään uutta voisi enää oppia. Vuosien uran jälkeen tulee sokeaksi omalle työlleen, joten puutteet työtavoissa ja uudet opit valaistuvat vasta, kun joku ulkopuolinen ottaa asiat esille. Työmaaräjäytysten parissa työskentelevä mies kiittelee onnistuneesta opiskelutaipaleestaan erityisesti innostavaa kurssinvetäjää. Työnantajakin tuli Toivion mielestä niin paljon vastaan tarjotessaan mahdollisuutta opiskeluun, että olisi ollut silkkaa tyhmyyttä jättää oiva tilaisuus käyttämättä. Tutkinnon suorittaminen tapahtui pääasiassa samalla, kun tein samaa työtä, jota muutenkin olisin tehnyt. Mitään negatiivista sanottavaa ei tutkinnosta ole. Kaikkein vaarallisinta on, jos luulee osaavansa jo kaiken. Siinä voi riskeerata helposti turvallisuudenkin, Toivio pohtii. Panostajan työ on tarkkaa puuhaa, jotta työmailla tehtävien räjäytyksien vahingoilta vältytään. Muun muassa ympäristön rakennukset kuvataan ennen räjäytyksiä, tärinämittarilla valvotaan räjähdyksen vaikutuksia ja lopuksi jokaisesta työstä laaditaan tarkka räjäytyspöytäkirja. Asutuksen lähellä käydään soittelemassa ovikelloja ja varoittamassa ihmisiä etukäteen, jottei kukaan säikähdä maan tärähtelyä. Lisäksi räjäytysten alkamisesta varoitetaan äänimerkein. Joskus harvoin saattaa tulla esimerkiksi kivien sinkoutumisia, mutta pahoilta vahingoilta on kaikeksi onneksi vältytty. Rikkoutuneen ikkunan tai lommon aidassa saa korjattua, mutta henkilövahinkoja ei korjaa mikään, Toivio kiteyttää. Vuosien varrella työyksiköiden nimet ovat vaihtuneet ja tekniikka muuttunut, mutta muuten työ Tampereen kaupungin leivissä on Toivion mukaan pysynyt lähestulkoon samana. Samaa työtä tehdään niin tammikuun pakkasilla kuin heinäkuun helteilläkin. Ennen näissäkin hommissa oli valtava työntekijämäärä, mutta nyt samoja tehtäviä hoitaa enää kourallinen porukkaa. Mitä useampaa asiaa hallitsee sitä paremmat ovat mahdollisuudet menestyä. Ei oppi ojaan kaada, tuumasi panostaja Pekka Toivio, kun päätti lähteä suorittamaan maanrakentajan ammattitutkintoa. VILKKU 7 /

8 Terttu Järvinenkin saa osansa Veetin hellyydestä. ja Milla tuottavat hyvää mieltä TEKSTI MATTI WACKLIN KUVAT SUSANNA LYLY 8 VILKKU 7 / 2009 Milla Kaario ja Veeti tuntevat toisensa perinpohjaisesti.

9 Maija Mäkisellä on suostuvainen kumppani halaushetkessä. Orvokki Rekola saa suudelmia. Cockerspanieli Veeti hyppää Terttu Järvisen syliin ja nuolee kaverillisesti hänen kasvojaan. Terttu silittää ja rapsuttaa kaveriaan, joka selvästi nauttii tilanteesta. Kohtaaminen on molempien mieleen. Mukavaa, kun Veeti poikkeaa meitä katsomassa. Tulevat vanhat ajat mieleen. Minulla oli koira jo 11-vuotiaana, kertoo Terttu, joka on ikäihmisille tarkoitetun kangasalalaisen Rikun ryhmäkodin asukkaita. Se, että tamperelainen Veeti on tullut ilahduttamaan kangasalaisvanhuksia, ei ole sattuma. Vierailu kuuluu koko ajan kasvavaan kaverikoiratoimintaan, jota hallinnoi Suomen Kennelliitto. Kyse on pyyteettömästä vapaaehtoistyöstä, jossa pyritään tuomaan iloa ja elämyksiä ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta oman koiran pitoon. Tavoitteena on ihmisten ilahduttaminen ja piristäminen, kertoo Veetin omistaja Milla Kaario, jonka siviilityö on Irjalan päiväkodissa. Hän työskentelee lastenhoitajana. Kaverikoiratoiminnassa koiranomistajat vierailevat koiriensa kanssa vanhusten, lasten ja kehitysvammaisten luona esimerkiksi laitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa ja päiväkeskuksissa. Veeti ja Milla ovat osa Itä-Tampereen 13 koirakon kaverikoiraryhmää. Kohta kolme vuotta näissä ympyröissä Veetin kanssa Kaverikoirakko tekee arvokasta vapaaehtoistyötä mukana ollut Kaario on omin silmin nähnyt, miten paljon iloa vapaaehtoistyö tuottaa. Se on minulle myös motivaation tärkein lähde. Itsellekin tulee hyvä olo. Kaikki eivät sovi kaverikoiriksi Kaverikoiraksi ei kelpaa kuka tahansa. Koiralta vaaditaan terveyttä ja sopuisaa luonnetta, mikä ei ole riippuvainen rodusta. Siksi Milla Kaarion toinen cockerspanieli Max joutuu jäämään lyhyen vierailun ajaksi autoon. Sen korvat ovat kipeät. On vaarana, että joku ikäihmisistä koskettaa koiraa liian kovasti, jolloin siitä aiheutuu Maxille kipua. Siksi vierailut eivät olisi koiralle mieluisia. Max on myös luonteeltaan Veetiä vilkkaampi, joten paikalla pysyminen vierailuilla voisi olla liian kova haaste. Kaverikoirat ja heidän omistajansa koulutetaan Kennelliiton viikonlopun mittaisilla kursseilla tai kokeneet kaverikoiraohjaajat valmentavat uusia tulijoita. Tärkeintä on antaa uusille kaverikoiratoiminnasta kiinnostuneille harkinta-aikaa. Näin vältytään siltä, ettei mukaan lähdetä väärin perustein. Aito sitoutuminen on välttämätöntä. Kursseja on järjestetty jo yli kymmenen ja koiria on mukana lähes 500 Oulusta Haminaan ja Siilinjärveltä Turun saaristoon. Kiinnostuneita riittää muuallakin. Uusia kursseja on luvassa. Jokainen kaverikoirakko osallistuu oman ryhmänsä järjestämiin tapaamisiin ja vierailukäynteihin. Niistä sovitaan vierailukutsuja esittäneiden paikkojen kanssa. Kokeneimmat kaverikoirat saattavat lisäksi käydä tapaamassa yksittäistä asiakasta ohjaajansa kanssa esimerkiksi yhteisen kävelylenkin tai juttutuokion merkeissä. Meillä on tarkka seula. Koirasta näkee nopeasti, jos se ei sopeudu kaveriksi. Sylistä toiseen kulkeminen ei ole vaivatonta. Vierailut ovat koiran kannalta stressaavia, jos ne toistuvat liian usein. Sopiva käyntitiheys on kerta tai kaksi kuukaudessa, kertoo Milla Kaario. Hyväntahtoisella ja sosiaalisuutensa näyttävällä Veetilläkin on rajansa. Tavallisesti se alkaa parinkymmenen minuutin vierailun jälkeen suunnata askeleitaan kohti ulko-ovea. Nyt kun kuvaaja ja toimittaja ovat mukana, Veetissä ei näy merkkiäkään kyllästymisestä. Lieneekö vieraskoreutta? Huivi on Veetin oma työasu Kun vierailu käynnistyy Rikun ryhmäkodin parkkipaikalla, Milla pukee Veetin kaulaan oranssin huivin. Hänellä itsellään on samanvärinen rintanappi ja lappu, johon on kirjoitettu oma etunimi. Nämä ovat meidän työasumme. Veeti tietää heti kun saa huivin kaulaansa, mitä on tulossa. Se on ihan täpinöissään. Oranssin huivin saaminen kaulaan edellyttää koiralta ammatillisuutta. Työasun saa vasta kuuden vierailukerran jälkeen. Milla Kaario pysyy vierailun aikana taustalla, mutta samalla hän huolehtii eleettömästi, että kaikki sujuu turvallisesti ja juoheasti. Kangasalla vanhukset kyselevät yksityiskohtia Veetin elämästä, kuten sitä, mikä on koiralle ihannetilanne. Mitä pehmeämpi petipaikka ja mitä enemmän rapsutusta, sen parempi, vastaa Milla. Veetillä on tapaamisessa ehdoton päärooli. Vanhusten silmistä näkee, että leppoisa, itsensä kokonaan peliin laittava ja välittämisensä näyttävä koira tuo arkeen uuden värin ja paljon hymyä. Väittävät, että lemmikkieläimen silittäminen vähentää verenpainetta. Tähän taitavat uskoa myös Rikun ryhmäkodin asukkaat. Ansioituneille kaverikoirille myönnetään numeroitu kaverikoiramitali kunniakirjoineen. Palkitsemistilaisuudet järjestetään yleensä alueen suurimman vuosittaisen koiratapahtuman yhteydessä. Veeti sai mitalin viime maaliskuussa. Kun vajaan puolen tunnin vierailu alkaa olla lopuillaan, on lähdön aika. Veeti kiertää vielä hyvästelemässä Tertun, Liisan, Orvokin ja Maijan. Näyttää siltä, että koira on oikeasti kiintynyt tuttuihin mummuihin. Tulkaa pian uudestaan. Veetiä tulee ikävä, nelikko sanoo. VILKKU 7 /

10 Lapsen ja nuoren ääni ei kuulu valmistelussa TEKSTI JOHANNA TOIVANEN Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen allekirjoittamisesta. Myös Tampereella juhlitaan lasten ja nuorten oikeuksia marraskuussa järjestettävällä omalla tapahtumaviikolla. Lapsilla ja nuorilla on paljon asiaa, mutta kuunteleeko kaupungin virkamies? Lapsen ja nuoren näkökulma tulee ottaa huomioon päätöksenteossa, linjaa pormestarin pysyväismääräys. Vs. lapsiasiamies Mia Lumion mielestä lasten ja nuorten näkökulma jää silti usein liian vähälle huomiolle päätösten valmistelussa. Valmistelussa lapsia ja nuoria kuunnellaan aika epätasaisesti. Heidän kykyään ottaa kantaa asiaan voidaan aliarvioida. Lapsinäkökulma jää usein sivuun myös, jos valmisteluprosessi on ollut lyhyt tai jos valmistelussa painavat vahvasti vain taloudelliset seikat. Usein lasten mielipide myös sekoittuu aikuisten mielipiteeseen. Aikuinen voi edistää lapsinäkökulmaa, mutta ei voi itse edustaa sitä. Oleellista on, että lapset ja nuoret pääsisivät sanomaan mielipiteensä oikeista, konkreettisista asioista, joilla todella on vaikutusta heidän elämäänsä, Lumio sanoo. Kokemus osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista asioihin pitäisi saada jo lapsena. Osallistuminen yhteiskunnallisten päätösten tekemiseen suojaa lapsia ja nuoria syrjäytymiseltä ja kasvattaa heistä osallistuvia, aktiivisia aikuisia. Lasten ja nuorten kuulemiseen on Tampereella olemassa valmiita kanavia ja käytäntöjä. SUSANNA LYLY Lapsiasiamiehen nettisivuilta löytyy ohje valmistelijoille siitä, kuinka lapsinäkökulmaa voi käytännössä kysyä. Lapsia ja nuoria voi mainiosti kutsua mukaan myös työryhmiin. Koulujen oppilaskunnat väylä vaikuttamiseen Kaikissa perusopetuksen kouluissa toimii oppilaskunta, jonka hallitukseen oppilaat itse valitsevat edustajansa. Oppilaskunta voi ottaa kantaa monenlaisiin omaa ympäristöään tai elämänpiiriään koskettaviin asioihin. Tietojen pitäisi kulkea luokasta oppilaskuntaan ja takaisin. On tarkoitus, että oppilaskunta käsittelee koulun arjen asioita. Ratkaisevassa roolissa on oppilaskunnan ohjaava opettaja koulussa. Vastaavasti kun kaupunki valmistelee johonkin tiettyyn alueeseen vaikuttavia suunnitelmia, valmistelijan tulisi ottaa yhteyttä alueella toimivan koulun ohjaavaan opettajaan ja kysyä, miten koulun oppilaskunta voisi ottaa kantaa asiaan, rohkaisevat oppilaskuntatoiminnassa mukana olevat nuoriso-ohjaajat Miia Nivala ja Päivi Laukamo. Alakoulujen oppilaskuntien hallitukset lähettävät oman edustajansa kahdesti vuodessa kokoontuvaan Tampereen Lasten Parlamentin (TLP) suurkokoukseen. Yläkoulujen, lukioiden ja TAO:n edustajat puolestaan kokoontuvat Tampereen Nuorisofoorumina (TNF). Kumpikin foorumi valitsee itselleen hallituksen. Hallitusten kautta lasten ja nuorten näkökulma saadaan valmisteltaviin asioihin tarvittaessa melko nopeasti, sillä ne kokoontuvat muutaman viikon välein. Nuorisofoorumin edustajilla on myös puhe- ja läsnäolo-oikeus kolmessa lasten ja nuorten asioita käsittelevässä lautakunnassa ja kolmessa johtokunnassa. Kaupungin omassa organisaatiossa toimii myös lasten ja nuorten näkökulman kuulemiseksi perustettu Myyrä-verkosto. Verkosto edustaa kaupungin eri palveluja laajasti ja sen tehtävänä on pohtia, kuinka lapsinäkökulman voisi ottaa huomioon yksittäisissä, kulloinkin valmisteilla olevissa hankkeissa. Valmisteletko sinä asiaa, jossa olisi hyvä kuulla myös lasten ja nuorten mielipiteitä? Etsitkö lapsi- tai nuorisonäkökulmaa omaan työryhmääsi? Ota yhteyttä vs. lapsiasiamies Mia Lumioon (puh ) tai nuorisoohjaajiin Miia Nivalaan (puh ) ja Eija Nyrhilään (puh ). Lisätietoja lasten ja nuorten osallistumisesta valmisteluun on osoitteessa lapsiasiamies. Pään avauksia lapsen oikeuksiin -tapahtumaviikon ohjelma löytyy osoitteesta Tampereen lasten parlamentin hallitus valmistautuu kokoukseensa. Taavi Mustajoki (11) on ollut hallituksen jäsen viime keväästä lähtien. Tänä aikana hallitus on valmistellut mm. Pään avauksia lapsen oikeuksiin -tapahtumaviikkoa, jota vietetään lasten ja nuorten oikeuksien kunniaksi Tampereella marraskuuta. 10 VILKKU 7 / 2009

11 PEKKA KAURANEN PUHEENVUOROSSA NOORA ELLONEN Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Lapsiperheissä tapahtuvaa väkivaltaa tutkittiin Tutkimusten mukaan väkivalta on läsnä monen lapsen arjessa: väkivaltaa koetaan ennen kaikkea lähiympäristössä tuttujen ihmisten tekemänä. Vaikka väkivallan vääryydestä ollaan yksimielisiä, siihen puuttuminen on vaikeaa. Yksi syy tähän on väkivallan luonne: suurin osa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ei koskaan tule viranomaisten tietoon. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä vähemmän on tilastotietoa väkivaltakokemuksista. Lähdimme täyttämään tätä tyhjiötä pilottitutkimuksella, joka tehtiin Poliisiammattikorkeakoulussa yhdessä Tampereen kaupungin neuvoloiden kanssa. Pilotin tarkoituksena oli testata uhritutkimuksille tyypillistä itseilmoitusmenetelmää, jossa lasten vanhemmilta kysytään heidän väkivaltaisesta käyttäytymisestään lastansa kohtaan. Tutkimus tuotti arvokasta tietoa tamperelaisten lapsiperheiden kokemuksista ja ajatuksista väkivallasta. Vaikka tutkimuksen tuotoksia ei voi yleistää koko valtakuntaa kattavaksi perustiedoksi lasten väkivaltakokemuksista, antaa se erityisesti neuvolatyön näkökulmasta tietoa siitä, millaisissa tilanteissa vanhemmat turvautuvat väkivaltaan. Puolet vastaajista kertoi kurittavansa Tutkimuksen kohteena olivat 2- ja 4-vuotiaat lapset. Tutkimus toteutettiin vuoden 2008 toukokuun ja joulukuun välillä, jolloin kaikille neuvolassa käyneille 2- ja 4-vuotiaiden lasten vanhemmille annettiin kysely. Tutkimuksen vastausprosentti jäi 12:een. Ahkerimmin vastasivat korkeasti koulutetut, naiset sekä parisuhteessa elävät, kun taas aliedustettuina olivat yksihuoltajat, miehet ja matalammin koulutetut. Ne vanhemmat, jotka kyselyyn vastasivat, antoivat kuitenkin yksityiskohtaista tietoa mahdollisesta väkivaltaisesta käyttäytymisestään. Kyselyyn vastanneista vanhemmista lähes puolet kertoi käyttäneensä lapseensa kuritusväkivallaksi usein luokiteltuja tekoja, kuten tukistamista tai läimäisyä lapsen vartaloon. Poikiin kuritusväkivaltaa oli kohdistettu enemmän kuin tyttöihin ja 4-vuotiaisiin selvästi enemmän kuin 2-vuotiaisiin. Vakavamman väkivallan kohdalla sukupuoli- ja ikäerot olivat samanlaisia. Kokonaisuudessaan vakavan väkivallan tekoja ilmoitti alle puoli prosenttia vanhemmista. Näitä tekoja, kuten kovalla esineellä lyömistä, kuristamista tai aseella uhkaamista, kuitenkin raportoitiin. Vanhemmat myös erittelivät hyvin tarkasti tilanteita, jotka olivat johtaneet väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Syitä löydettiin niin lapseen, vanhempaan itseensä kuin arjen sujumattomuuteen liittyvistä asioista. Yleisin syy väkivaltaiselle käyttäytymiselle teon luonteesta riippumatta oli lapsen tottelemattomuus, mikä viittaa selvästi väkivallan käyttöön kuritustilanteessa. Vanhempaan itseensä liittyvistä tekijöistä yleisin oli väsymys. Mitä vakavammasta väkivallasta oli kyse, sitä syvemmäksi väsymystä kuvattiin. Esimerkkinä arjen sujumattomuudesta vanhemmat nostivat esiin ruokailu- ja pukeutumistilanteet. Ne eivät sujuneet ilman lapsen ojentamista. Tutkimuksen perustulos onkin se, että lasten oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen rikotaan väkivallan muodossa lapsiperheissä paljon. Kyse on pääasiassa lievemmistä väkivallan muodoista, joita käytetään kurittamistarkoituksessa muiden keinojen loputtua. Tilanteet, jossa lasta kohtaan käytetään vakavaa väkivaltaa lapsen satuttamistarkoituksessa, ovat hyvin harvinaisia. Toisaalta kun puhutaan 2- ja 4-vuotiaista lapsista, tottelemattomuus ja rajojen hakeminen, ovat lapsen peruspiirteitä, joihin oikeanlainen puuttuminen on vanhemman kasvatuksellinen tehtävä. Siihen tehtävään on pystyttävä vastaamaan muilla keinoin kuin turvautumalla väkivaltaan. Neuvolatyön näkökulmasta tutkimuksessa korostuukin vanhemmuuden tukeminen väkivallan ennaltaehkäisyssä. Vanhemman jaksamisesta puhutaan neuvolassa Tampereen kaupungin lasten ja nuorten terveyspalveluista vastaava ylilääkäri Eija-Liisa Ala-Laurilan mukaan neuvolassa vanhemman jaksamisesta puhutaan paljon. Myös lapsen herättämät negatiiviset tunteet vanhemmassa ja lapsen satuttaminen tulisivat ottaa järjestelmällisesti puheeksi. Ala-Laurila sanoo, että edellä mainitut aiheet kuuluvat hyvinvointineuvoloissa 1-vuotiaiden vanhemmille annettaviin ja neuvolakäynnillä puheeksi otettaviin kaavakkeisiin. Lisäksi olisi kuitenkin tärkeää keskustella fyysisestä kurittamisesta lapsen näkökulmasta jokaisessa ikäkausitarkastuksessa. Yhdessä olisi hyvä miettiä keinoja tavallisen arjen sujumiseen kotona. Eija-Liisa Ala-Laurila painottaa, että toimiva lapsiperheiden arki ehkäisee väkivallalle altistavien tilanteiden syntymistä. VILKKU 7 /

12 VIESTINNÄN AMMATTILAISET Kulttuuritiedottajalle viestintä tarkoittaa markkinointia Poikajärven mielestä tiedotteiden kirjoittaminen on tosi helppoa. Erilaisiin aiheisiin perehtyessä tulee myös opittua paljon uutta. Näyttelyitä järjestetään noin kymmenen vuodessa, joten vuoden aikana tulee nähtyä paljon. Näyttelyn aiheeseen pitää tutustua hyvin, ennen kuin siitä voi tiedottaa. Onneksi saan aina näyttelyistä vastaavilta amanuensseilta hyvät pohjat tiedotteita varten. Poikajärvi on pitänyt jokaiseen Vapriikin näyttelyyn perehtymisestä, mutta kaikkien aikojen suosikkeja ovat Samurai ja Sitting Bull. TEKSTI MINNA OLLIKAINEN Tiedotus- ja markkinointisihteeri Tähtitalvikki Poikajärvi tulee työpaikalleen Vapriikkiin lähes kukonlaulun aikaan. Aikaiseen herätykseen ei niinkään ole syynä aamuvirkkuus vaan kirjoitusrauha. Kun menee aikaisin töihin, aamulla on puolitoista tuntia aikaa kirjoittaa niin, ettei puhelin soi, Poikajärvi huokaa hymyillen. Suurin osa tiedotus- ja markkinointisihteerin työajasta kuluukin puhelimessa. Poikajärven vastuualueita ovat museokeskus Vapriikin näyt- telyiden tiedottaminen ja mainonta, internetsivujen päivitys, koululaisyhteistyö sekä Museoon! -lehden toimittaminen. Kynällä riittää töitä, mutta se ei Tähtitalvikki Poikajärveä haittaa. Aihepiiri on loputtoman kiinnostava. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun saan tehdä tiedotteita näyttelyistä. Tähtitalvikin viestintävinkki: Pyri välttämään kiirettä siihen kaikki kaatuu. Itse olisin hukassa ilman listojani. Laitan asiat paperille ja priorisoin. Viestivä arkeologi Vapriikki oli Tähtitalvikki Poikajärvelle ensimmäinen työpaikka Turun yliopistosta valmistumisensa jälkeen. Ensin hän teki töitä koulutuksensa mukaisesti arkeologina, mutta pian viestintä vei mukanaan. Viestintä oli todella kiva sivuaine. Olenkin enemmän viestintäihminen kuin arkeologi. Työskennellessään arkeologina hän huomasi Vapriikissa puutteen: museokeskus oli SUSANNA LYLY 12 VILKKU 7 / 2009 Tiedotus- markkinointisihteeri Tähtitalvikki Poikajärvi nauttii työnsä itsenäisyydestä. Luottamus on talossa vahva.

13 vailla omaa tiedottajaa. Poikajärvi tarjoutui pestiin ja sai siitä vakituisen työpaikan oppisopimusvuoden jälkeen. Paljasjalkainen tamperelainen on viihtynyt tehtävässään jo yhdeksän vuotta. En mitenkään erityisesti pyrkinyt takaisin Tampereelle, mutta enää en vaihtaisi sitä mihinkään. Tämä on kulttuuriystävällinen kaupunki. Poikajärven mielestä kulttuuritiedottajan työssä tiedottamista ei voi erottaa markkinoinnista. Mainontaan on ylipäänsä melko vähän rahaa, joten tiedottaja on aina positiivisen lehtijutun toivossa. Kulttuuritiedottajien työ poikkeaa siis melko paljon kaupungin muiden tiedottajien työstä. Siksi he ovat perustaneet oman ryhmän, jossa ideoita voidaan vaihtaa. Tähtitalvikki Poikajärvi harmittelee, että kiire syö usein työtehoa. Kun ihmisiä on vähän ja töitä runsaasti, tiedonkulku pätkii. Netti on nyt se ykkösmarkkinointijuttu. Sitä en meinaa ehtiä päivittämään tarpeeksi usein, kun työtehtäviä on niin paljon. Museot kaipaisivat nettitiedottajaa, Poikajärvi pohtii. Lapset pitävät aikataulussa Tähtitalvikki Poikajärvi avustaa myös Amurin Työläismuseokorttelia, Rupriikkia ja Kivimuseota viestinnässä. Hän ottaa vastaan Vapriikin asiakaspalautteet, joista 90 prosenttia on positiivisia. Tiedotus- ja markkinointisihteeri saa palautetta myös toimittajilta, jotka kiittelevät hyvistä juttuvinkeistä. Poikajärvi pitää tärkeänä sitä, että tieto näyttelyistä kiirii kaikille. Kulttuuri on ylellisyys, johon meillä on varaa. Työtä tehdään verovaroin, joten ihmisten pitää kuulla näyttelyistä, jotta mahdollisimman moni tulisi niitä katsomaan. Koululaisten kanssa työskentely on Poikajärven mielestä leppoisaa puuhaa ja virkistävää vaihtelua ryppyotsaiselle puurtamiselle. Viimeksi hän muun muassa keksi lapsille kysymyksiä, joihin he vastaavat kiertäessään Sitting Bull -näyttelyn. Lapset ovat meille tärkeitä, sillä he ovat tulevaisuuden museokävijöitä. Lapset ovat parhaita asiakkaita ennakkoluulottomuutensa ja eläytymisensä vuoksi. Poikajärvellä itsellään on kaksi lasta. He vievät ajatukset niin hyvin pois töistä, ettei harrastuksia kaipaa. Lapset pitävät aikataulussa, eikä ylitöitä tule juuri tehtyä. Lasten kanssa on huomattavasti helpompi rentoutua. Ilman heitä työasiat pyörivät helposti mielessä kotonakin. Työura nuorten parissa TEKSTI MINNA OLLIKAINEN Kun Leena Lehtonen astuu aamulla Leinolan perhetukikeskuksen pihalle, hän ottaa välittömästi yhteyden Metsolan perhetukikeskukseen. Seuraavana päivänä hän seisoo Metsolan pihalla ja kysyy puhelimitse Leinolan kuulumiset. Yli 30 vuotta sosiaalialalla työskennellyt Lehtonen johtaa toistaiseksi kahta Tampereen perhetukikeskusta. Asiakaskunta ja työ on samanlaista kummassakin talossa. Lehtonen on koko työuransa tehnyt töitä nuorison eteen. Härmälässä sijaitsevan Metsolan perhetukikeskuksen johtajana hän aloitti vuonna Leinolan perhetukikeskus tuli Lehtosen vastuulle syksyllä 2008, kun sen johtaja jäi virkavapaalle. Näillä näkymin Leinolan pesti jatkuu kesään Molemmissa Lehtosen luotsaamissa perhetukikeskuksissa otetaan vastaan kiireistä sijoituspaikkaa tarvitsevia, pääosin vuotiaita nuoria. Sijoituspäätöksen tekee aina päivystävä sosiaalityöntekijä. mutta nuoria voi tulla Metsolan tai Leinolan perhetukikeskuksiin mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Sijoitetulla nuorella on usein päihteiden käyttöä tai rikostaustaa, poissaoloja koulusta tai luvatonta poistumista kotoa. Leena Lehtonen on tehnyt koko työuransa Tampereen kaupungilla nuorten parissa, mutta työpisteet ovat vaihtuneet. Kaikki muutokset eivät ole tuntuneet ollenkaan mukavilta. Jälkeenpäin olen huomannut, että asioita näkee ihan eri näkökulmasta eri talosta käsin. Monilla on myös mielenterveysongelmia tai sitten ongelmia on perheessä, Lehtonen tietää. Nuori pitää pysäyttää Perhetukikeskukseen sijoitettua nuorta on auttamassa työtiimi, johon kuuluu 3 4 ohjaajaa ja sairaanhoitaja. Leena Lehtonen huolehtii siis kahden talon työtiimeistä. Kun nuori tulee levottomista ja rajattomista oloista perhetukikeskukseen, häntä odottavat tiukat rajat. Lehtonen tekee johtajana päätökset rajoitetusta liikkumisvapaudesta. Enää nuori ei saa mennä ja tulla oman pään mukaan, sillä ulko-ovet ovat lukossa. Elämän normalisointi aloitetaan päivärytmistä. Kun nuori tulee akuutista tilanteesta, ensimmäiseksi hänet täytyy pysäyttää. Suurin osa nuorista kyllä ymmärtää, että olemme auttamassa emmekä kiusaamassa heitä. Tilannetta pyritään työstämään paitsi nuoren myös hänen perheensä kanssa. Jotain muutosta täytyy tapahtua myös kotona ennen kuin nuori voi palata sinne. Metsolan ja Leinolan perhetukikeskukset ovatkin tarkoitettu vain kiireelliseen sijoitukseen. Nuori vii- VILKKU 7 /

14 pyy keskuksessa keskimäärin 30 vuorokautta. Toisinaan yhteistyö laitoksen ja kodin välillä ei suju. Kun perhetukikeskuksen työntekijät ja vanhemmat vetävät nuorta eri suuntiin, hän on vaikeassa välikädessä. Normaaleissa asiakasneuvotteluissa Leena Lehtonen ei ole läsnä, mutta vaikeimmissa tilanteissa vanhemmat usein haluavat keskustella perhetukikeskuksen johtajan kanssa. Ihminen on usein tyytyväinen sen jälkeen, kun on saanut sanottua asiansa johtajalle, Lehtonen tietää. Nuorten kanssa perhetukikeskuksen johtaja on jonkin verran henkilökohtaisesti tekemisissä. Leena Lehtonen käy silloin tällöin juttelemassa talossa pidempään viipyvien kanssa. Usein nuoria tulee ikäväkin heidän jatkettua matkaansa. Kiitoksia kukkasin Leena Lehtosen yli 30-vuotisen uran aikana nuorten ongelmat ovat monipuolistuneet. Päihteiden kirjo on moninaisempi kuin 70-luvulla. Myös mielenterveysongelmia on havaittavissa enemmän kuin aiemmin, Lehtonen vertaa. Vaikeudet eivät kuitenkaan aina näy päällepäin. Perhetukikeskukseen tulee nuoria kaikista yhteiskuntaluokista. Marginaaliryhmään kuuluminen voi kuitenkin periytyä. Joskus tänne tulee aiemmin asiakkaana olleiden lapsia. Se tuntuu pahalta. Silloin kun nuori saadaan oikeille laduille, onnistumisen tunne on yhteinen koko työryhmälle. Perhetukikeskuksiin on tuotu kukkia ja suklaarasioita. Onnistumisten seuraamisen ja kokemisen lisäksi Leena Lehtosen työhön kuuluu myös haasteita. Suurimmat ovat olleet jatkuvat organisaation muutokset ja työpaikan vaihtuminen organisaation sisällä. Myös henkilöstöasioissa joutuu välillä tiukan paikan eteen. Perhetukikeskuksessa Lehtosen huoneen ovi on aina avoinna. Hän pitää työpuhelintaankin aina auki ja mukana. Lehtosta eivät häiritse kiireelliset soitot työpaikalta, sillä hän haluaa kuulla asioista silloin, kun ne ovat ajankohtaisia. Muutoin työasiat tulevat harvoin mukaan kotiin. Ajomatkalla Tampereelta kotiin Lempäälään työjutut tulevat siltä päivältä käsitellyiksi. Tampereelle tehdään oma maaseutuohjelma TEKSTI HEIKKI NÄREIKKÖ Tampereen kaupungille tehdään maaseutuohjelma. Ohjelmatyön tarkoituksena on muodostaa kaupungin ja maaseudun näkemys maaseutualueen mahdollisuuksista niin kaupungin osana kuin itsenäisenä toimijanakin. Työssä määritellään maaseudun tulevaisuuden tavoitteet vuoteen Lisäksi määritellään keinot ja vastuunkantajat tavoitteisiin pääsemiseksi. Maaseudun halutaan vahvistavan kaupungin kilpailukykyä kansallisilla ja globaaleilla markkinoilla. Se edellyttää muun muassa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen kasvamista sekä puolin ja toisin tapahtuvaa hyvinvoinnin lisääntymistä. Työn tekee kaupungin maaseutusuunnittelija Eeva Palmolahti. Tampereen kaupungin pinta-alasta pohjoinen maaseutumainen alue muodostaa kolme neljäsosaa. Ympärivuotisia asuntoja alueella on noin 1900 ja vapaa-ajanasuntoja Pohjoisella suuralueella asuu 4409 vakituista asukasta. Eeva Palmolahden mukaan pohjoista suuraluetta ei ole aikaisemmin tarkastelu kokonaisvaltaisesti. Niinpä sen tarjoamia mahdollisuuksia ei ole myöskään osattu täysin hyödyntää. Maaseutuohjelma on välttämätön myös siksi, että alue eroaa muusta kaupungista niin, ettei sitä voi tarkastella osana kaupungin muita strategisia asiakirjoja. Lisäksi pohjoinen alue on kaupungin kuntarajojen sisällä ainoa tulevaisuuden laajenemissuunta. Tampereen pohjoisella alueella on tiiviitä kylätaajamia, joista Kämmenniemi muistuttaa kaupungin omakotialueita, vireitä maaseutukyliä, pääteiden varsille nauhamaisesti sijoittunutta asutusta ja haja-asutusalueitakin. Pohjoisella alueella on esimerkiksi 14 maitotilaa ja satakunta muuta tilaa, joista osa naudanlihaa tuottavia tiloja sekä hevos- ja viljatiloja. Sikaloita ja siipikarjaan erikoistuneita tiloja alueella ei ole. Palmolahden mukaan elävään maaseutuun kuuluvat myös maatalouden vuosisatojen saatossa muovaamat kulttuurimaisemat ja niistä huolehtiminen. Riittävät palvelut ovat myös maaseudun elinehto. Ohjelmatyö alkoi loppukesästä 2009 pohjoisen alueen tietojen keräämisellä. Projektisuunnitelmaluonnos on ollut ohjausryhmän käsittelyssä. Marraskuun alussa järjestettiin asukkaille ensimmäinen osallistumistilaisuus. Myös Valma-valmistelufoorumia käytetään asukkaiden mielipiteiden kuulemiseen. Ohjelma saa palautesivunsa Internetiin. Keväällä yleisötilaisuuksia on kolme. Tavoitteena on saada myös vapaa-ajan asukkaat ja nuoret mukaan työhön. Ohjausryhmän lisäksi työhön osallistuu ohjelman työryhmä. Se koostuu kaupungin eri toimialojen edustajista. Maaseutuohjelma on valmis vuoden 2010 lopulla ja työ hyväksytään kaupunginhallituksessa, minkä jälkeen se lähetetään tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Tämän jälkeen on vuorossa ohjelman toteutusvaihe. Lisätietoja: maaseutusuunnittelija Eeva Palmolahti, puh. (03) VILKKU 7 / 2009

15 Sähköinen lasku on ekoteko Tampereen kaupungin asiakkaat voivat nyt ottaa käyttöön kaupungin sähköisen laskun. Sähköisen laskun ansiosta asiakas pääsee eroon paperisten laskujen ja kuittien arkistoinnista sekä viite- ja muiden numeroiden näpyttelystä. Kaupungin laskut voi saada sähköisesti suoraan omaan verkkopankkiin. Laskua on mahdollista katsella siellä paperilaskun näköisenä kuvana ja tarvittaessa muokata tietoja ennen maksamista. Laskun tiedot ovat valmiina maksamista varten. Samoin sähköisen laskun arkistointi hoituu verkkopankissa. Halutessaan asiakas voi edelleen saada paperisen laskun kotiinsa tai NetPosti-laatikkoonsa, kertoo projektipäällikkö Mervi Lindstedt kaupungin tietohallinnosta. Asuntolainat ja korjaamolaskutus ovat jo siirtyneet sähköisten laskujen lähettäjiksi viime keväänä. Laskuja on mennyt e-laskuina pankkeihin, sähköisesti NetPostiin sekä paperitulosteena Itellan kautta postitukseen. Ensimmäiset päivähoitolaskut ovat lähteneet e-laskuina asiakkaille elokuun maksuista. Tampereen Veden laskutusjärjestelmästä on toimitettu sähköisiä laskuja yritysasiakkaille jo vuodesta 2003, kuluttajille niitä lähetettiin ensimmäistä kertaa syyskuussa. Muut kaupungin laskutukset siirtyvät sähköisiksi tämän syksyn aikana. E-lasku on periaatteessa nykyaikaisempi versio suoraveloituksesta. Tässä asiakas voi itse määritellä laskulle vaikkapa aikaisemman eräpäivän. Toistuvat laskut voi edelleen halutessaan hoitaa automaattiveloituksella. Laskun sisällön sisältävät liitteet löytyvät e-laskussa asiakkaan verkkopankista eikä niitä enää kuljeteta paperisena postin välityksellä. Liitteet tallentuvat pankin arkistoon ja ne voi myös ladata oman tietokoneensa muistiin myöhempää tarkastelua varten. Paperille tulostamista kotona ei suositella, koska se vähentää e-laskun ympäristöhyötyä. E-lasku säästää energiaa ja kuormittaa vähemmän ympäristöä. Miten saan sähköisen laskun? Yksityiset asiakkaat: Kirjaudu verkkopankkiin ja tee sopimus e-laskujen vastaanotosta. Sieltä löydät myös tarkemmat ohjeet. Valitse e-laskuja lähettävien yritysten listalta ne Tampereen kaupungin laskutusaiheet, joista haluat jatkossa sähköisen laskun. Jotta lähettämäsi pyyntö voidaan yhdistää asiakastietoosi kaupungin järjestelmässä, tarvitset asiakasnumerosi. Se löytyy aiemmin saamastasi laskusta tai voit kysyä sitä osoitteesta Huomaathan että sähköisen laskun vastaanottajana et voi käyttää enää suoraveloitusta. Lisätiedot: projektipäällikkö Mervi Lindstedt, p Maksutonta koulutusta tarjolla Loppuvuodeksi on tarjolla vielä lukuisia yksiköille maksuttomia henkilöstö- ja esimieskoulutuksia. Koulutuksissa on vielä melko hyvin tilaa, joten nyt kannattaa tutustua Loorassa onko juuri sinun työhösi sopivaa koulutusta tarjolla ja ilmoittautua mukaan! Mikäli avoimessa tarjonnassa ei ole juuri sinun tarpeitasi vastaavaa koulutusta voit tehdä ehdotuksia koulutustarpeista hallintopalvelukeskus Halon kehittämispalveluille sähköpostitse: Loorasta koulutussivut löytyvät Etusivu > henkilöstöasiat > koulutus Lisätietoja: Jaana Alhoniemi p , Kirsti Kylliö p ja Kalle Palonen p TARMO TOUHUNEN VILKKU 7 /

16 Oppia palveluiden käyttäjien kuulemiseen TEKSTI SIRPA KOIVU KUVAT SUSANNA LYLY Käyttäjälähtöisyys on kirjoitettu Tampereen uuden strategian riveille ja tarkkaan katsoen rivienkin väliin. Ohjenuoran noudattaminen merkitsee haastetta kaupungin työntekijöille niin peruspalveluissa kuin valmistelutyössäkin. Tampereen osallistumisen ja vaikuttamisen kanavista vastaava kuntademokratiayksikkö on järjestänyt aiheesta koulutustilaisuuksia. Lokakuun lopulla pidetyn seminaarin tavoitteena oli opastaa henkilöstöä ottamaan palveluiden käyttäjien kuuleminen jokapäiväiseksi työtavaksi. Tarkoitus on, että jokaiselle palvelun käyttäjälle annetaan mahdollisuus antaa palautetta ja vaikuttaa palvelun kehittämiseen. Kuntalaisten kuulemisesta on osaltaan vastuussa jokainen kaupungin työntekijä. Koulutustilaisuuksissa on haluttu tarjota henkilöstölle erilaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkökulmia käyttäjädemokratiaan. Nyt ei enää ole kysymys siitä, että käyttäjälähtöisyys on mukava ajatus, vaan että se on välttämättömyys ja tehtävämme, sanoo kuntademokratiasuunnittelija Eija Uurtamo. Osallistuvaksi kansalaiseksi kasvetaan Seminaarissa kuultiin muun muassa Diakoniaammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Jorma Niemelää ja Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitusta. Rehtori Jorma Niemelän mukaan osallistumisen ja vaikuttamisen taidot ja arvostus on opittava koulussa ja kodissa. Ei riitä, että on tietoa yhteiskunnasta, täytyy olla myös tietoa vaikuttamien mahdollisuuksista ja merkityksestä. Niemelä oli myös huolissaan työntekijöiden kokemasta lisätyöstä. Käyttäjälähtöisyyden hyötyjen on oltava ilmeisiä myös heille. Henkilöstöä kuormittavat usein vaikeat asiakkaat, joiden kohtaamiseen on keksittävä ratkaisuja. Kaikkiaan käyttäjälähtöisyydessä on taattava aitous: osallistumisella on oltava vaikutusta, hän toteaa. Mikkelin kaupunki sosiaalisessa mediassa Myös Mikkelin kaupungin strategian läpäisee käyttäjälähtöisyys. Kehitysjohtaja Soile Kuitusella on ollut sen haasteiden vuoksi kädet kyynärpäitä myöten savessa kuluneen vuoden ajan. Strategian vieminen arkipäivään ei ole sujunut vaivattomasti ja pieleen on mennyt välillä roimasti. Mutta olemme myös paikoin onnistuneet hyvin. Käyttäjälähtöisyyden edistämistä aiotaan kin Mikkelissä vaalia sinnikkäästi. Kuitusen mukaan varsinkin luottamuksen rakentaminen on tärkeää. Haasteena on puolestaan se, kuinka osallistumisen panos näkyy päätöksenteossa. Muutos on mahdollinen, se vain etenee välillä pienin askelin ja välillä harppauksin. Kuitusen mukaan muutos entiseen hallintokulttuuriin verrattuna on ollut valtava. Uusi malli on ollut viranhaltijoille vaativa, mutta myös luottamusmiehet ovat ihmetelleet, viedäänkö heiltä nyt päätösvalta. Mikkelin kehitysjohtaja Soile Kuitunen kirjoittaa blogia käyttäjälähtöisyydestä. Kuntademokratiayksikön järjestämässä koulutustilaisuudessa innostettiin ottamaan käyttäjien kuuleminen jokapäiväiseksi työtavaksi. Perinteisten foorumien ja asukastilaisuuksien lisäksi avuksi otettiin myös sosiaalinen media. Kaupunki on avannut keskustelufoorumin Minun Mikkelini -sivustolle. Mikkelin henkilöstöä on Twitterissa, ja Kuitunen pitää blogia, jossa hän pohtii käyttäjälähtöisyyden polkuja. Lisätietoja: Seminaarien aineistot ovat Loorassa, kuntademokratiayksikön koulutusmateriaaleissa. Käyttäjälähtöisyys, käyttäjädemokratia ja asiakas lähtöi syys tarkoittavat sitä, että kuntalaiselta kysytään millaisia palveluita hän haluaa. Kuntalainen voi vaikuttaa käyttämiensä palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen esimerkiksi sähköisen palautekanavan kautta tai osallistumalla asiakasraatiin.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5. MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.2014 Tässä kalvosetissä tiimimme esittelee projektin ja siitä

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot