sivu 6 sivu 12 sivu 20 Arkistolaitoksen asiakaslehti 1/2014 Kolttakylän arkisto Unescon listalle? Porrassalmen taistelu muistetaan yhä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 6 sivu 12 sivu 20 Arkistolaitoksen asiakaslehti 1/2014 Kolttakylän arkisto Unescon listalle? Porrassalmen taistelu muistetaan yhä"

Transkriptio

1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 1/2014 sivu 6 Kolttakylän arkisto Unescon listalle? sivu 12 Porrassalmen taistelu muistetaan yhä sivu 20 Sukututkimusta kädestä pitäen

2 Sisältö Vastuullamme Pääkirjoitus olevan Julkaisija Monenlaiset tekijät uhkaavat kulttuuriomaisuuden 3 Arkistolaitos säilymistä, todetaan pääkirjoituksessa. kulttuuriperinnön 4 Lyhyet turvaaminen Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki Lehden taitto Mainostoimisto HINKU Painopaikka Kopijyvä Oy Kotisivu Tilaukset ja palaute ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Päätoimittaja tiedottaja Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto Toimituskunta ylitarkastaja Nina Eerikäinen, Kansallisarkisto johtaja Vuokko Joki, Oulun maakunta-arkisto ylitarkastaja Jani Karell, Kansallisarkisto tutkija Ville Kontinen, Kansallisarkisto ylitarkastaja Taina Tammenmaa, Kansallisarkisto ylitarkastaja Anne Wilenius, Kansallisarkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti Kolttakylän arkistoa ehdotetaan Unescon Maailman muisti -listalle. Viranomaisten rekistereitä voi tulevaisuudessa tutkia yhteisen sähköisen kanavan kautta. Millaisia mahdollisuuksia työssäoppiminen tarjoaa arkistoille? Suomesta haetaan mallia kehitysmaiden sähköiseen asiakirjahallintaan. Porrassalmella 255 vuotta sitten käyty taistelu herättää yhä mielenkiintoa. Arkiston johtaja Vasili Hristoforov valottaa FSB:n keskusarkiston aineistojen sisältöä. 15 Käsitätkö? Tuore väitöstutkimus kertoo, millä tavoin mobiiliteknologia haastaa asiakirjahallinnan. Eri arkistot kertovat, miten he ovat mukana Finnassa ja mitä he toivovat palvelulta tulevaisuudessa. Turun maakunta-arkistossa vapaaehtoiset opastavat kävijät sukututkimuksen äärelle. Arkistouralla: suunnittelija Juho Nurmi, Työterveyslaitos 23 Arkistolöytöjä VALMISTELLESSAMME ESITYSTÄ Kolttakylän arkiston liittämisestä Unescon Maailman muisti -luetteloon ajattelin jälleen kerran, kuinka pienet asiat ratkaisevat sen, säilyvätkö edes kaikkein harvinaisimmat kulttuurikohteet historian vaihtelevissa käänteissä, vai häviätkö ne ikuisesti. Talvisodan aikana evakuoitu arkisto säilyi sattuman ansiosta. Mutta viiden ja puolen vuoden aikana toinen maailmansota tuhosi mittaamattomat määrät Euroopan ja Aasian maiden kulttuuriomaisuutta. Vielä vuosikymmenten kuluttua kysymys kulttuuriomaisuuden jäljittämisestä, kunnostamisesta ja palauttamisesta herättää suuria tunteita. Sodan jälkeen YK:n johdolla solmittiin Haagin vuoden 1954 sopimus kulttuuriomaisuuden suojaamisesta aseellisissa konflikteissa. Suojelua on täsmennetty kahdella lisäpöytäkirjalla ja ohjekirjoilla. Toisen lisäpöytäkirjan laatimiseen vaikuttivat tuoreessa muistissa olleet talibanien tuhoamat Bamijanin Buddha-patsaat, Irakin museoita, kirjastoja ja arkistoja kohdanneet hävitykset ja Balkanin taisteluissa hävitetty Mostarin silta. Viime vuodet olen seurannut arabikevään aiheuttamaa tuhoa Libyassa, Syyriassa ja Egyptissä. Aleppon Umayadimoskeijan tuhatvuotinen minareetti on sortunut ja viimeisten arameankielisten kristittyjen rauhallinen Maaloulan kaupunki on raunioitunut. Koptien kirkkoja ja niiden aineistoja on hävitetty Egyptissä, eikä loppua ole näkyvissä. Mutta kulttuuriperintöä ei häviä vain sotien aikana. Valitettavasti erittäin merkittävän uhkatekijän asiakirjalliselle kulttuuriperinnölle aiheuttavat huonot säilytysolosuhteet ja asiantuntematon kohtelu. Arkistolaitoksen voimavarojen vähentyessä olen huolestunut siitä, voimmeko varmistaa Suomen asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilymisen riittävällä ja kansainvälisesti hyväksyttävällä tavalla. Kannen kuva SA-kuva Kuvassa vasemmalla kolttasaamelaiset Onttaksen tyttäret Tsoklem-järveltä sekä Siina (äiti) ja Paula (vauva) Fofanoff. Pääkirjoituksen kuva Gary Wornell On häpeällistä, jos vaikeita vaiheita ja ajan hammasta uhmanneet aineistot joutuvat uhanalaisiksi heikkojen suojatoimien, virheellisen käsittelyn tai konservointiresurssien puuttumisen vuoksi. Siinä onkin hyvä kohde seuraavalle pohjoismaiselle vertaisarvioinnille! Teksti: Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto

3 4 5 Messukeskus Arkistolakityöryhmä haki eväitä Pohjoismaista Cafe Hausen avautui Lyhyet Astia-verkkopalvelu uudistuu kevään aikana Astia-verkkopalvelu uudistuu kevään 2014 aikana asiakirja- ja tietopyyntötilausten osalta merkittävästi. Maaliskuun 10. päivästä alkaen käyttöön on otettu uudistetut, aikaisempaa käyttäjäystävällisemmät sotilaskantakorttien ja -nimikirjojen, perukirjojen, lainhuudatusten ja sukuselvitysten tilauslomakkeet. Lisäksi uutena palveluna mahdollistui myös koulutodistusten tilaaminen verkon kautta. Palveluun rekisteröityminen, kirjautuminen ja muut palvelun osat toimivat samalla tavoin kuin aikaisemminkin. Uudistuksilla ei näin ollen ole vaikutuksia Astia-verkkopalvelun käyttöön muutoin. Suunnitelmien mukaan uudistuksia jatketaan huhtikuun puolivälissä, jolloin palveluun lisätään uusia lomakkeita asiakirjojen ja tietopyyntöjen tilaukseen. Sen jälkeen henkilöasiakkaat voivat tehdä kaikki asiakirja- ja tietopyyntötilaukset Astia-verkkopalvelun kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä jumppaa arkistolakia uuteen uskoon. Työryhmän urakka tiivistyy loppuvuodesta annettavaan hallituksen esitykseen uudeksi arkistolainsäädännöksi. Osana taustatyötä Helsingissä kokoontui Pohjoismainen Arkistolakiakatemia helmikuussa. Akatemiassa pohdittiin eri maiden arkistolainsäädännön haasteita toimintaympäristöjen ja tehtävien muuttuessa. Arkistolaitos mukana Kotiseutupäivillä Hämeenlinnassa Perinteiset valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään jo 66. kertaa ja tällä kertaa Hämeenlinnassa. Kotiseutupäivien teemana on Kotiseutu kullan kallis. Kyseessä on Suomen Kotiseutuliiton vuotuinen päätapahtuma. Kotiseutupäivien yhteydessä pidetään myös liiton sääntömääräinen vuosikokous, jossa luovutetaan kotiseututyön ansiomitalit sekä julkistetaan Vuoden kaupunginosa, Vuoden kotiseututeko ja Vuoden Kotiseutupolku. Arkistolaitos on tapahtumassa mukana omalla osastollaan. Tule tapaamaan henkilökuntaamme ja kyselemään vaikkapa sukututkimuksesta. Arkistoammattilaisilla on hieno tilaisuus päästä verkottumaan laajasti avoimen tiedon äärellä Avoin Suomi -messuilla. Avoin Suomi messut korvaavat Arkistopäivät Arkistolaitos ei tänä vuonna järjestä perinteisiä Arkistopäiviä, vaan olemme sen sijaan mukana järjestämässä valtioneuvoston kanslian vetämiä Avoin Suomi messuja. Tapahtuma pidetään Wanhassa Satamassa Helsingissä, ja sen teemana on avoimen tiedon mahdollisuudet Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin avaimena. Tapahtuma on maksuton. Messuilla on neljä näkökulmaa: Tutkimukseen ja avoimen tiedon innovaatioihin perustuva liiketoiminta Kansalaisten osallistumista tukevat avoimeen tietoon ja yhteisöllisyyteen pohjautuvat palvelut Hallinto mahdollistajana uusien innovaatioiden synnyttämiseksi ja markkinoille saamiseksi Nuoret hyödyntämään avointa tietoa yritysja kansalaistoiminnassa Kansallisarkiston suosittu ravintola Cafe Hausen on avautunut remontin jälkeen. Ravintolassa toimiva Fazer Amica tarjoaa päivittäin lounasta sekä kahvilatuotteita. Aukioloajat: ma-pe klo , lounas klo Tervetuloa! Pysyvät sähköiset tunnisteet testikäyttöön Arkistoaineistojen sähköiset tunnisteet ja etenkin niiden pysyvyys - ovat tutkimuksen prosessin kehittymisen kannalta avainasemassa. PID (Persistent identified data ) -työkalu on parhaillaan koekäytössä. Vuoden alussa yhteistyökumppanimme verkkolehti Ennen ja nyt kutsui tutkijoita osallistumaan työkalun testaukseen artikkeleillaan, jotka käyvät läpi normaalin referee-arvioinnin. Ennen ja nyt -teemanumero sähköisistä tunnisteista ilmestyy elokuussa Tutkijakunnan keskuudessa pysyvän sähköisen tunnisteen (PID) luominen herättänee keskustelua myös kansainvälisissä kokouksissa. Keskustelun avauksia on lupautunut tekemään mm. Tampereen yliopistosta Pekka Henttonen. Hän pitää Krakovan ISKO konferenssissa toukokuussa puheenvuoron Bibliographic subject headings as access points to archival sources. PID-projektin vastuuhenkilönä Kansallisarkistossa toimii kehittämispäällikkö Anne Wilenius Maria Arponen Astia-verkkopalvelusta voit tilata mm. kopiot sotilaskantakortista suoraan kotiisi toimitettuna. Näyttely parlamentarismin juurista kiertää maakuntaarkistoissa Julistenäyttely Suomen Suuriruhtinaanmaan wastaiselle menestykselle - Valtiopäivät on esillä useissa maakunta-arkistoissa. Näyttely valaisee monipuolisesti suomalaisen parlamentarismin ensiaskeleita 1860-luvulla. Ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin kevään aikana. Tervetuloa! Aktille uusi toimituskunta Aktin toimituskunta vaihtui vuoden alussa. Päätoimittajana aloitti Kansallisarkiston tiedottaja Heidi Mustajoki ja lehden toimitussihteerinä jatkaa Minna Nurro. Toimituskunnan muita jäseniä ovat ylitarkastaja Nina Eerikäinen, Oulun maakunta-arkiston johtaja Vuokko Joki, ylitarkastaja Jani Karell, tutkija Ville Kontinen, ylitarkastaja Taina Tammenmaa sekä ylitarkastaja Anne Wilenius. Matti Tiisanoja Näyttely on esillä seuraavasti: Oulun maakunta-arkisto Turun maakunta-arkisto Mikkelin maakunta-arkisto Vaasan kirjasto Joensuun maakunta-arkisto Tässä numerossa voit huomata pieniä muutoksia lehden ulkoasussa. Lisäksi lehden pääjuttu saa enemmän painoarvoa, kun sekä kansikuva että pääkirjoitus käsittelevät samaa aihetta. Miltä lehti vaikuttaa ja mistä aiheista haluaisit lukea lehden sivuilta? Voit lähettää juttutoiveita ja palautetta toimituskunnalle osoitteeseen Aktin toimituskunnan jäsenet ylärivillä vasemmalla: Ville Kontinen, Jani Karell, Vuokko Joki ja Taina Tammenmaa. Alarivi: Anne Wilenius, Minna Nurro ja Heidi Mustajoki.

4 6 7 Mikko Salminen Kolttakylän arkisto koostuu yhteen liimatuista asiakirjoista, jotka on kääritty yli seitsemän metriä pitkälle rullalle. jatkosodan aikana Helsinkiin silloiseen valtionarkistoon. Vasta vuonna 1996 kolttayhteisö sai tietää arkistonsa säilymisestä. Helsingin yliopiston maantieteen professori Kalevi Rikkinen oli Suomen tieteen historiaa kirjoittaessaan perehtynyt Suonikylän kolttia 1920-luvulla tutkineen valtiongeodeetti Väinö Tannerin aineistoihin ja siinä yhteydessä huomannut Suonikylän arkiston. Kolttayhteisön edustajan Pekka Fofanoffin pyynnöstä arkisto tuotiin elokuussa 1998 Sevettijärvelle ja siunattiin siellä pidetyssä Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen praasniekan yhteydessä. Arkisto palasi Kansallisarkistoon, mutta sen säilytyskotelo luovutettiin Saamelaismuseo Siidan näyttelyyn. Arkisto palasi saamelaisalueelle vasta huhtikuussa Suomalaiset sotilaat ikuistivat kolttanaisia lapsineen Petsamon Suonikylässä. Kylä evakuoitiin talvisodan aikana, ja samalla sotilaat löysivät Kolttakylän arkiston ja toimittivat sen turvaan. Kolttakylän arkistoa ehdotetaan Unescon suojelukohteeksi Kansallisarkisto ja Saamelaisarkisto ehdottavat Kolttakylän arkistoa Unescon Maailman muisti -luetteloon. Siihen on tähän mennessä hyväksytty maailmalta vain 301 kohdetta. Kolttakylän arkisto on saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre. Heidi Mustajoki Arkisto palasi saamelaisalueelle Inarissa Saamelaiskeskus Sajoksen avajaisissa yleisö ihasteli arkistoa ensi kertaa. YLI SEITSEMÄN METRIN mittainen asiakirjarulla on konservoitu. Se kääritään Kansallisarkistossa huolellisesti happovapaaseen paperiin ja sijoitetaan sitä varten valmistettuun asiakirjakoteloon. Mukana on jo muutama pienempi rulla. Seuraavana päivänä kotelo matkaa lentokoneen käsitavarana Inariin. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen avajaisissa Kansallisarkiston edustajat luovuttavat sen kolttayhteisön edustajille, jotka luovuttavat sen edelleen toimintansa juuri aloittaneelle Saamelaisarkistolle. Kolttakylän arkisto on palannut saamelaisalueelle. Kolttaväestön oikeuksien turva Asiakirjat on huolellisesti liimattu yhteen luuliimalla. Uusi asiakirja on aina liitetty rullan loppuun ja rulla sijoitettu puun runkoon koverrettuun arkistokoteloon. Taidokkaasti veistetty kansi sulkeutuu tiiviisti suojellen kallisarvoisia asiakirjoja. Vanhin säilynyt dokumentti on vuodelta 1601, mutta niitä tiedetään kootun samalla tavoin jo 1500-luvulla. Kolttayhteisö vaali huolellisesti arkistoaan Suonikylässä. Venäjän keisarin ja hallintomiesten päätökset takasivat oikeudet elämän ehtoihin: porojen laidunmaihin ja kalastukseen. Yhteisö kävi niistä jatkuvasti kiistaa Trifonin luostarin kanssa. SA-kuva Alkuperäisten asiakirjojen avulla oikeuksia koskevat Armollisen Majesteetin päätökset on voitu osoittaa toteen. Oikeudet on vahvistettu uudelleen jopa silloin, kun munkit ovat yrittäneet väärentää asiakirjoja. Suonikylän arkisto käväisi Helsingissä Petsamon alue liitettiin Tarton rauhassa 1920 itsenäiseen Suomeen, ja Suonikylän kolttakylä siirtyi osaksi nuorta tasavaltaa. Elämä jatkui pääosin ennallaan, mutta huolta aiheutti suomalaisen väestön levittäytyminen pohjoista kohti. Petsamon nikkeli ja malmivarannot sekä Jäämeren mahdollisuudet herättivät kiinnostusta etelässä. Jäämerelle rakennettiin tie ja kolttasaamea ja venäjää puhuneen ortodoksisen väestön oli opeteltava tulemaan toimeen uuden hallinnon ja asukkaiden kanssa. Suomalaishallinto tutustui Kolttakylän arkistoon vuonna Apulaissisäministeri Niilo Solja sai virkamatkalla Petsamossa ollessaan kruununvouti W. F. Plantingilta männystä koverretun lippaan, joka sisälsi vanhoja, kyrillisin kirjaimin kirjoitettuja asiakirjoja. Solja vei asiakirjat Helsinkiin, ja niihin perehtyi yliopiston slaavilaisen filologian professori Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola. Alkuperäiset palautettiin kahden vuoden kuluttua Suonikylään. Mikkolan vuonna 1941 julkaisema kirja Kolttakylän arkisto on paras esitys tästä ainutlaatuisesta arkistosta. Ihmepelastuminen sodan jaloista Talvisodan aikana Suonikylän kolttakylän asukkaat evakuoitiin Tervolaan. Sieltä heidät siirrettiin Sevettijärvelle, missä yhteisö on säilynyt tähän päivään saakka. Arkisto jäi Suonikylään ja koltat luulivat menettäneensä sen. Tässä luulossa elettiin pitkään. Majuri Matti Tiitolan komppania oli evakuoinnin yhteydessä kuitenkin löytänyt arkiston ja se oli toimitettu Rovaniemelle Lapin Rajavartiostoon. Sieltä se toimitettiin Koltat vaalivat asiakirjoja vuosisatoja Kolttakylän arkiston arkistointitapa on omintakeinen. Puhuttelevaa on myös se, että saamelaista alkuperäiskansaa edustaneet Suonikylän koltat ymmärsivät jo varhain asiakirjojen merkityksen yhteisönsä oikeuksille ja koko olemassaololle ja vaalivat asiakirjoja läpi vuosisatojen. Kertomus arkiston säilymisestä ja palauttamisesta saamelaisalueelle on kansainvälistä arkistohistoriaa. Uskon, että Kolttakylän arkisto ansaitsee paikan Unescon Maailman muisti -luettelossa. Teksti: Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto Maailman muisti -luettelo Vuonna 1992 perustettu Maailman muisti -ohjelma on toiseksi vanhin Unescon kulttuuri-instrumenteista. Sen tavoitteena on suojella maailman asiakirjallista kulttuuriperintöä. Luetteloon voidaan merkitä yksittäisiä, poikkeuksellisen merkittäviä asiakirjoja, kokoelmia tai jopa kokoelmia säilyttäviä erityislaitoksia. Maailman muisti -luettelossa on tällä hetkellä 301 kohdetta. Niihin lukeutuu sellaisia ihmiskunnan suuria aarteita kuin Ranskan ihmisoikeuksien julistus (1789), Intian vanhin vedakirjallisuus ja Englannin Magna Charta (1215). Suomesta mukana on kaksi kohdetta, molemmat Kansalliskirjaston kokoelmista. Toinen niistä on Adolf Erik Nordenskiöldin karttakokoelma 1800-luvun lopulta. Siihen kuuluu lähes nimekettä ja yli karttaa. Toinen listattu kohde on puolalais-liettualaisen Radziwill-suvun kirjasto. Pietarin tiedeakatemian kirjasto luovutti vuonna 1829 Keisarilliselle Aleksanterin yliopistolle siihen kuuluvaa teosta. Kohde jakaantuu Venäjän, Puolan, Liettuan, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Suomen välille.

5 8 9 Julkishallinnon rekisterien tutkimuskäyttö helpottuu Kansallisarkisto ja Tilastokeskus rakentavat uutta palvelua, joka helpottaa rekisteritietojen ja tilastoaineistojen tutkimuskäyttöä. Se on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuoden 2015 loppuun mennessä. VIRANOMAISTEN YLLÄPITÄMÄT rekisterit ja tilastoaineistot ovat kansallisesti tärkeä tutkimuksen tietovaranto. Tietojen käyttö tutkimukseen on nykyisellään monimutkaista, sillä rekisterit ovat hajallaan eri hallinnonaloilla ja kullakin aineiston hallinnoijalla on omat lupa- ja aineistonluovutusmenettelynsä. Suuri osa näistä aineistoista on henkilörekistereitä, mistä seuraa erityisvaatimuksia niiden tutkimuskäytölle. Suomen Akatemia ryhtyi päivittämään tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaa vuonna Kansallisarkiston ja Tilastokeskuksen ehdotuksesta tiekartalle valittiin uusi rekisteritutkimuksen infrastruktuuri, Kansallinen rekisteri- ja mikroaineistojen tutkijapalvelu (Finnish Microdata Access Services, FMAS). Sen rakentamisvaiheen kehittämishankkeelle saatiin Akatemialta käynnistysrahaa erillisessä tutkimusinfrastruktuurihaussa (FIRI 2013). Yksi kanava, neljä palvelua Uusi tutkimusinfrastruktuuri helpottaa rekisteritietojen ja MATTI TIISANOJA Hankkeen parissa työskentelevät Valtteri Valkonen ja Jussi Heino Tilastokeskuksesta sekä Kati Haanpää Kansallisarkistosta. tilastoaineistojen tutkimuskäyttöä tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa. Se koostuu neljästä keskenään yhteen toimivasta palvelusta, jotka tarjoavat yksikanavaisen väylän tutkimuksen suunnittelusta aineiston analysointiin: 1) Tietoja käytettävissä olevista tietovarannoista saa kattavasta metatietokatalogista. 2) Käyttöluvat eri viranomaisilta voi hakea yhden luukun periaatteella sähköisen lupapalvelun kautta. 3) Lupiin perustuvien aineistojen yhdistelyyn ja analysointiin on käytettävissä kapasiteetiltaan ja ohjelmistoiltaan hyvin varusteltu etätyöpöytä. 4) Tukipalvelusta saa tukea ja neuvontaa kaikissa rekisteritutkimukseen liittyvissä kysymyksissä. Aineistojen saatavuus paranee Kansallisarkisto ja Tilastokeskus rakentavat palvelua yhdessä vuosina Kansallisarkiston vastuulla on lupapalvelun ja tukipalvelun rakentaminen, Tilastokeskus rakentaa metatietokatalogin ja etätyöpöydän. Valmistuttuaan palvelu parantaa merkittävästi julkishallinnon aineistojen löydettävyyttä, saatavuutta ja käytettävyyttä. Se myös mahdollistaa henkilötietojen paremman suojaamisen rekisteripohjaisten tutkimusaineistojen koko elinkaaren ajan. Palvelun piiriin tulee sekä aktiivikäytössä olevien rekisterien että passiivirekisterien ja arkistoitujen rekisterien tutkimuskäyttö. Vanhimmatkin sähköisessä muodossa olevat rekisterit ovat valtaosin edelleen viranomaisten hallussa. Osaksi sähköisiä tutkijapalveluita Arkistolaitos on ottanut vastaan jonkin verran viranomaisten rekisteritietoja, jotka ovat tulevaisuudessa tutkimuksen hyödynnettävissä. Uusi palvelu tarjoaa tämäntyyppisten aineistojen erityispiirteet huomioonottavan tutkimusympäristön tutkija-asiakkaille osana arkistolaitoksen sähköisiä palveluita. teksti: Irma-Leena Notkola, vanhempi tutkija/päällikkö, Kansallisarkisto/Rekisteritutkimuksen tukikeskus ReTki Tiekartta on Suomen tiede- ja tutkimusinfrastruktuuripolitiikan strateginen suunnannäyttäjä. Valinta tiekartalle on osoitus tutkimusinfrastruktuurin merkittävyydestä Suomelle. Arkistotyötä oppimassa Arkistoissa on paljon työtehtäviä, joita hoidetaan opiskelijaharjoittelulla. Nyt ammatillisessa tutkintokoulutuksessa halutaan harjoittelun oheen enemmän aitoja työelämäkokemuksia. Millaisia mahdollisuuksia työssäoppiminen tarjoaa arkistoille? Opiskelija Jarmo Haverinen digitoi musiikkikuvia JAPAssa. Lehtori Pekka Mölsä on piipahtanut seuraamaan, miten työssäoppimisjakso sujuu. JARMO HAVERINEN asettaa negatiiviliuskan kehikkoon ja lataa kuvat skanneriin. Ensimmäinen kuva alkaa hahmottua näyttöruudulle: muusikko Heikki Sarmanto yhtyeineen esiintyy Pori Jazz -festivaalilla Haverinen tarkistaa digitoidun kuvan, tallentaa sen ja luetteloi tiedot. Tällä tavalla Keskuspuiston ammattiopistossa Helsingissä audiovisuaalisia opintoja viimeistelevä Haverinen kantaa kortensa kulttuuriperintöalan kekoon. Sarmanto-otos kenties julkaistaan syksyllä 2014 jazzfestivaalin juhlakirjassa. Aitoa arkistointia Jouni Eerola Jarmo Haverinen on suorittamassa tallennetuotannon osatutkintoon liittyvää työssäoppimisjaksoa Suomen Jazz & Pop Arkisto JAPAssa. Kyseessä on Haverisen kolmas arkistokokemus. JAPAlle Haverinen on arkiston ensimmäinen työssäoppimiskoulutettava. Haverinen tarvitsee tallenne- ja arkistoalan kokemusta. Kuvan ja äänen digitointiin ja arkistointiin erikoistunut JAPA ohjaa Haverista ja saa samalla lyhennettyä digitointijonoaan. Ammatillisessa tutkintokoulutuksessa ei enää puhuta työharjoittelusta vaan työssäoppimisesta. Jakson aikana opiskelija oppii ammattitaidon lisäksi työelämän pelisääntöjä. Aidot työelämäolosuhteet kiinnostavat ammattiopistoja. "Pääsääntöisesti koulutuksen pitää palvella työelämää eikä päinvastoin", painottaa Haverisen opettaja, alan tutkintouudistuksessa mukana ollut lehtori Pekka Mölsä. Näytön paikka Haverinen on erityisopiskelija. Opintojen sujumiseen on kiinnitettävä tavallista enemmän huomiota. Työssäoppimisjaksossa oleellista on puntaroida lähtökohdat, löytää oikeat työtehtävät ja taata riittävä ohjaus. Haverisen opettajat käyvät välillä paikan päällä seuraamassa jakson kehittymistä. Ohjauksellakin on rajansa. Työssäoppimisessa pyritään kohti itsenäistä työskentelyä. "Tavoitteena on, että tulisi sellainen ammatillisuusfiilis ja voisi työllistyä alalle", Haverinen kertoo. Työssäoppimisjakso kehittää myös suorituspaikkaa. JAPAssa työn organisointiin, arkistointimenetelmiin, ongelmanratkaisuihin, palautteenantoon ja työilmapiiriin on jakson aikana tullut kiinnitettyä enemmän huomiota. Työssäoppimisjakson loppupuolella järjestetään "näyttö", jossa opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja arvioivat ammattiosaamista. Muodollisesti siinä mitataan opiskelijan valmiuksia. Yhtä lailla kyseessä on näytön paikka myös arkistolle. Teksti: Janne Mäkelä, arkistonjohtaja, JAPA Harjoittelu arkistolaitoksessa Arkistolaitos pyrkii ottamaan jokaiseen toimipisteeseensä vuosittain korkeakouluharjoittelijoita eri yliopistoista. Painotus on arkistoalaa opiskelevissa. Arkistolaitos ottaa myös muita harjoittelijoita esimerkiksi ammattikorkeakouluista sekä työvoimaviranomaisten tai kuntoutusorganisaatioiden kautta. Tavoitteena on, että harjoittelijat saavat ajastaan arkistossa mahdollisimman paljon irti, joten perehdytykseen pyritään panostamaan. Teksti: Aino Heikkinen, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto

6 10 11 Sähköiset suomalaiset esimerkkinä kehittyville maille jossa hänen kokemuksensa mukaan on vielä paljon kehitettävää. Lowryn näkemys on, että kehittyvillä mailla olisi sähköistämisen myötä loistava tilaisuus ottaa kerralla käyttöön järkevät toimintamenettelyt ja suunnitelmallinen asiakirjahallinta. Tansania kehittää asiakirjahallintaa Lowry on tutustunut aiemmin läheisesti Tansanian asiakirjahallinnan tilanteeseen. Tansaniassa asiakirjahallinnan ohjausta ja koulutusta on alettu kehittää 2000-luvulla. Paikallinen arkistoviranomainen on esimerkiksi laatinut ohjeita asiakirjojen rekisteröinnistä. Lowry näki suomalaisissa käytännöissä erityisen kiinnostavina avoimen datan ja sähköisen pitkäaikaissäilyttämisen mahdollisuudet. Kokonaisarkkitehtuurin ideasta hän pystyi ammentamaan pohjaa laajamittaiselle suunnitelmallisuudelle, jota kehittyvissä maissa erityisesti tarvitaan. Varmasti myös me suomalaiset sähköisen asiakirjahallinnan ammattilaiset saimme perspektiiviä omaan työhömme peilatessamme sitä globaalia näkökulmaa vasten. James Lowryn Helsingin vierailun ajan tammikuu näytti hyytävimmät puolensa, mutta Lowry kehui pääkaupunkiamme kauniiksi ja kiitteli Kansallisarkiston järjestämää ohjelmaa. Yhtenä ongelmana tansanialaisissa käytännöissä on ollut se, etteivät virkamiehet ole uskaltaneet hävittää asiakirjatietoa pelätessään sen olevan laitonta. Arkistotilojen täyttyessä arkistonhoitajien kouluttamiseen myös tässä asiassa on ollut pakko kiinnittää huomiota. Teksti: Nina Eerikäinen, ylitarkastaja, Kansallisarkisto Heidi Mustajoki Syntysähköisten asiakirjatietojen säilyttämiselle Tansaniassa ei ole luotu tarvittavaa infrastruktuuria, eikä alan osaamista juuri ole. Kun asiakirjatietoa kuitenkin tietojärjestelmien käyttöönoton myötä syntyy sähköisessä ympäristössä, maan asiakirjahallinnan kehittäminen on myös tästä näkökulmasta välttämätöntä. Uhkana on, että tietoa kertyy hallitsemattomasti sekä paperi- että sähköisessä muodossa, eikä mistään ole kootusti saatavissa informaatiota siitä, kuinka asiakirjatietojen kokonaisuutta hallitaan. Ongelmana lainsäädännön puute Afrikan maissa paperiarkistojen säilytystilat ovat monesti puutteelliset. Tammikuun viimeisellä viikolla Kansallisarkistossa vieraili tutkija James Lowry International Records Management Trust -säätiöstä Lontoosta. Vieraalle esiteltiin mahdollisimman monipuolisesti suomalaista sähköistä asiakirjahallintaa. INTERNATIONAL RECORDS MANAGEMENT TRUST (IRMT) on erikoistunut viemään tutkimustuloksiaan käytäntöön kolmannen maailman maissa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. James Lowry päätyi vierailullaan Suomeen kuultuaan kollegoiltaan kansainvälisissä yhteyksissä, että Pohjoismaat ja Viro ovat edelläkävijöitä sähköisen asiakirjahallinnan käytäntöjen kehittämisessä. tiedonhallinta. Ennen tutkijanuraansa hän on toiminut asiakirjahallinnan tehtävissä australialaisessa ja brittiläisessä julkishallinnossa. Viime vuodet Lowrya ovat työllistäneet IRMT:n tutkimushankkeet, joiden parissa hän on matkustanut useisiin Afrikan maihin. Digitaalisia haasteita Afrikassa James Lowry Suurimpina haasteina kehittyvien maiden toimivalle asiakirjahallinnalle James Lowry näkee sen, että maista puuttuu kokonaan sähköisiä asiakirjatietoja koskeva suunnitelmallisuus ja lainsäädäntö: päättäjät eivät edes käsitä elektronisia asiakirjoja asiakirjoiksi. Lisäksi hallinnon toimintaa ja oikeusturvan toteutumista vaikeuttavat väärennetyt asiakirjat. Afrikan maissa maaomaisuus on perinteisesti kiistanalaista, ja väärennettyjen dokumenttien olemassaolo todellinen ongelma. Oikeuslaitoksissa käsitellään tapauksia, joissa maanomistusta todistellaan epäaidoilla asiakirjoilla. Paperiasiakirjojen osalta arkistotilat eivät Afrikan maissa ole hääppöiset: tiloissa saattaa rypistyneiden asiakirjojen seurana asua esimerkiksi hyönteisiä ja liskoja. Maistiaisia sähköisestä osaamisesta Tutkija James Lowry kävi Suomessa tutustumassa sähköisen asiakirjahallinnan käytäntöihimme. IRMT toivoo voivansa soveltaa suomalaisen sähköisen asiakirjahallinnan saavutuksia kehitysmaissa, ja rahoituksen salliessa tehdä lisää tapaustutkimuksia muissa edelläkävijämaissa. IRMT on aikaisemmin tehnyt tutkimusraportin vastaavasta tutustumisjaksosta Norjassa. Australialaissyntyinen James Lowry on taustaltaan informaatiotutkimuksen maisteri, erikoisalueenaan arkistot ja Mahdollisina sähköisen asiakirjahallinnan kehittämiskohteina Afrikassa James Lowry mainitsi erityisesti englanninkieliset Saharan eteläpuoliset valtiot. Lowryn mukaan Tansaniassa ja Keniassa näissä asioissa ollaan Afrikan mittapuulla pisimmällä. Esimerkiksi Keniassa on käytössä kansalaisportaali, jonka kautta asioita voidaan laittaa sähköisesti vireille. Lowryn edellinen kansainvälinen vierailukohde oli Nigeria, Kansallisarkiston tarjoamassa ohjelmassa James Lowry sai tutustua suomalaiseen sähköiseen asiakirjahallintaan paitsi arkistolaitoksen näkökulmasta myös parin eri ministeriön ja järjestelmätoimittajan kautta. Oikeusministeriössä kävimme tutustuttamassa Lowryn kansalliseen julkisuuslainsäädäntöön. Arkistolain uudistaminen oli esillä useissa yhteyksissä. Vieraalle tarjottiin tietopaketit myös seulonnasta ja arkistoalan koulutuksesta Suomessa. Artikkelin Tansaniaa koskevien tietojen tukena on käytetty James Lowryn ja Tansanian arkistolaitoksen pääjohtajan Charles Magayan ICA:n Comma-lehdessä 1/2012 julkaistua artikkelia The National Archives of Tanzania Fifty Years After Wright s Report on the Government Records and Public Archives of Tanganyika.

7 12 13 Kustaan sodan kunnian päivä Luodin muodossa päähän osuneen kävyn vuoksi von Döbeln joutui oikea silmä sokeana ja pää turvoksissa antautumaan venäläisten vangiksi. Luoti poistettiin myöhemmin, mutta koko loppuelämänsä ajan hänen täytyi pitää mustaa nauhaa umpeutumattoman haavansa peittona. Riisu kengät jaloistasi, sillä paikka, jolla seisot, on pyhä maa. Näihin Mooseksen sanoihin pukivat tuntonsa kaksi Turkin sodan veteraania katsellessaan tasan sata vuotta aiemmin käydyn Porrassalmen taistelun näyttämöä. Lasten leikkiä oli ollut heidän taistelunsa verrattuna siihen, joka oli käyty Ruotsin ja Venäjän sotavoimien kesken Porrassalmen kapeikossa. MITÄ MAINITTAVAA Porrassalmella tapahtui? Mikä sai ihmiset vielä sadan vuoden jälkeenkin muistelemaan vuosina käytyä rajasotaa, jonka avulla serkukset Kustaa III ja Katariina II selvittelivät maidensa välisiä riitoja? Ruotsin kuninkaan kesällä 1788 Venäjää vastaan aloittaman Kustaan sodan tavoitteena oli korvata Ruotsin aluemenetykset, jotka se koki Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhassa (1743). Ruotsin hyökkäyssuunnitelmien epäonnistuttua sotajoukot vetäytyivät syksyllä 1788 talvimajoitukseen, mutta kevään koittaessa sotatoimet alkoivat uudelleen. Kesäkuun alussa 1789 maasodan painopiste siirtyi Etelä-Savoon, jonne venäläiset olivat talvesta lähtien valmistelleet hyökkäystään. Tie Porrassalmelle Suomenniemeltä etenemään lähteneet, kenraalimajuri Ivan Ivanovitsh Michelsonin johtamat vihollisjoukot löivät Ristiinan Kyyrössä olleet suomalaiset ja alkoivat edetä kohti Mikkeliä. Kyyrön taisteluun osallistunut Savon jääkärien luutnantti Gustaf Fredrik Sternvall vetäytyi tuolloin oma-aloitteisesti noin 7,5 kilometriä Mikkelistä etelään sijaitsevalle Porrassalmelle, jonka maasto tarjosi hyvät edellytykset vihollisen torjumiselle. Noin miehen suuruista venäläisarmeijaa vastaan asettui kahden kevyen tykin tukemana noin 650 suomalaista. Vihollista vastassa oli joukko, joka koostui Porin ja Savon jalkaväestä sekä Karjalan ja Uudenmaan rakuunoista. Mukana oli myös Savon vapaakomppania, jossa värvättyjen ja vapaaehtoisten ohella taisteli kokoon haalittuja loisia ja mustalaisia. Puolustustaistelun johto uskottiin liki 70-vuotiaalle Porin rykmentin everstille Jakob Carl Gripenbergille. Vaatteen napitkin ammuksina? Venäläiset saapuivat aamuyöllä sumun hämärtämän Porrassalmen etelärannalle. Taisteluasemiin päästyään venäläinen tykistö avasi tulen, johon suomalaisten tykistö pyrki vastaamaan. Ennen puolta päivää suomalaisten tykkien ammukset alkoivat kuitenkin loppua, koska Mikkelin asevarikolta ei saatu ammustäydennystä. Pulaa oli ajoittain myös kiväärin ammuksista. Hieman liioitteleva kuvaus kertoo sotamiesten ratkoneen asepuvuistaan nappeja ja työntäneen näitä pyssyjensä piippuihin. Vaikka pakokauhu uhkasi tarttua suomalaispuolustajiin, venäläisen henkivartiokrenatööripataljoonan rynnäkkö tukehtui kerta toisensa jälkeen suomalaisten tussarituleen. Ajoittain taistelu muodostui katkeraksi lähitaisteluksi: Suur-Savon museo C.F. Königin kartta Porrassalmelta vuodelta Mäkeä ylös syöksyvä vihollinen otettiin vastaan pistimillä ja kiväärinperillä. Laukaustakaan ei enää kuulunut. Tämä ei ollut mitään tavallista taistelua, vaan hurjaa tappelua. Ruumiita nostettiin kuin halkoja pinoon ja vieritettiin alas järveen. Taistelu päättyi torjuntavoittoon Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto Esivalmisteluineen noin 20 tuntia kestänyt taistelu päättyi lopulta puolustajien torjuntavoittoon. Pohjanmaan rykmentin saapuessa illansuussa suomalaisten avuksi venäläiset olivat jo lopettamassa tultaan. Porrassalmen taistelu vaati neljän upseerin sekä 32 aliupseerin ja sotamiehen hengen. Suomalaiset hautasivat kaatuneet miehistönsä jäsenet Porrassalmen harjulle tykkivarustuksen luo, jonne Savon Seura pystytti vuonna 1923 Armas Lindgrenin suunnitteleman graniittisen muistomerkin. Taistelussa kaatuneiden upseerien hautapaikalle Mikkelin Kirkkopuistoon pystytettiin vuonna 1929 Johannes Haapasalon Jousimies-patsas. Venäläisenä kenraalina taisteluun osallistunut Savon prikaatin entinen komentaja Sprengtporten taas joutui omien koirien puremaksi saatuaan savolaisjääkärin tussarinluodin olkapäähänsä. Myös rintaan ja lantioon haavoittunut kenraali lojui viisi tuntia 15 askeleen päässä suomalaisasemista, ennen kuin venäläiset kasakat vetivät hänet turvaan. Taistelun merkitys ja jälkimaine Ruotsin Porrassalmella saavuttama torjuntavoitto oli ensimmäinen sitten Kaarle XII päivien. Menestys Porrassalmella ja hieman myöhemmin Parkumäellä antoi Savon joukkojen komentaja Curt von Stedingkille suuren sotasankarin maineen. Hänen voittonsa johdosta Tukholmassa järjestettiin juhlia ja sepitettiin säkeitä jalon ja urhean Stedingkin kunniaksi. Voitto Porrassalmella elvytti suomalaisten itseluottamuksen. Taistelulla oli ratkaiseva merkitys Savon koko kesäsodan kululle. Se antoi suomalaisjoukoille aikaa järjestäytyä uudelleen ja hankkia tarvitsemaansa miehistö- ja tarviketäydennystä. Kustaan sodan aikainen virkamies ihmetteli ylivoimaisesta vihollisesta saavutettua voittoa: Se on tosi, että koko meteli on kummanlainen ja että se sadan wuoden perästä warmaankin pidetään kaskuna. Sadan vuoden kuluttua taistelun maine oli kuitenkin vähintään entisellään, ja vielä 225 vuoden jälkeenkin Porrassalmen tapahtumat herättävät ihmisissä mielenkiintoa. Teksti: Jari Oinonen, tutkija, Mikkelin maakunta-arkisto Koe Porrassalmen tapahtumat kesällä Mikkelissä Kävyn kolhima ja koiran purema Porrassalmen taistelu muistetaan myös Carl Georg von Döbelnin ja Georg Magnus Sprengtportenin haavoittumisesta. Sodan eri puolilla taistelleet miehet poistuivat taistelukentältä verta valuvina, mutta palasivat takaisin historian näyttämölle Suomen sodassa vuosina Porrassalmen taistelun 225-vuotisjuhla ja taistelunäytös klo 13. Näytökseen osallistuu merkittävä määrä historian harrastajia tykkeineen, ratsuineen sekä musketteineen ajankohdan mukaisiin univormuihin pukeutuneena. Mikkelin tarkka-ampujapataljoona harjoituksissa Porrassalmen maisemissa 1890-luvulla. Porrassalmen taistelun muistopatsaan vieressä on kivi, jolla von Döbeln perimätiedon mukaan seisoi keltainen töyhtö hatussaan ja valkoinen nauha hihassaan saadessaan luodin otsaansa. Hänen kerrotaan kannustaneen joukkoaan väittäen venäläissotilaiden ampuvan kranaattien sijasta käpyjä. Näyttely Salonkien suosikki Savon sodassa - Curt von Stedingkin arkiston aarteita Curt von Stedingkin arkistomateriaalista koostettu näyttely on avoinna Mikkelin kaupungintalolla Lisätietoja:

8 14 15 FSB:n keskusarkiston aineistoja vuosilta Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n keskusarkiston salassa pidettäviin aineistoihin sisältyy valtion turvallisuuselimien asiakirjoja vuosilta Ne kuvastavat taistelua sekä ulkomaiden vakoilua ja vastavallankumouksellista toimintaa että rikollisuutta vastaan. ARKISTOSSA ON aineistoja, jotka koskevat valtiollisten turvallisuuselinten taistelua neuvostovastaisia poliittisia puolueita ja ryhmittymiä vastaan sekä neuvostovastaisten uskonnollisten järjestöjen lakkauttamista. Lisäksi arkistossa säilytetään puolueiden jäsenten asiakirjoja, esimerkiksi kirjeitä, vetoomuksia ja lentolehtisiä. Arkistossa on myös vastavallankumouksellista toimintaa vastaan käytyjen oikeudenkäyntien materiaalien kopioita, esimerkiksi ns. "teollisuuspuolueen" johtoa vastaan käydystä oikeudenkäynnistä vuosina Vakoilua, viljahankintoja ja vaaleja OGPU-NKVD:n materiaali sisältää aineistoja ulkomaiden vakoilusta Neuvostoliiton alueella sekä eräiden ulkomaalaisten järjestöjen ja osakeyhtiöiden vakoilusta. Huomattava osa koostuu VTšK-OGPU:n analysoimista tiedoista ja Neuvostoliiton johdolle maan tilanteesta vuosina tehdyistä raporteista. Asiakirjat kertovat maan poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Suurin osa 1920-luvun lopun asiakirjoista käsittelee poikkeuksellisia viljahankintoja, taistelua maaseudun suurmaanomistajia eli kulakkeja vastaan sekä valtiollisten elinten vaaleja. Niistä käy ilmi valtion turvallisuuselinten osallistuminen kansantalouden jälleenrakentamiseen ja kehittämiseen sekä muun muassa nälänhädän, polttoainekriisin ja keinottelun torjuntaan. Tärkeitä ovat myös Vienanmeren ja Itämeren yhdistäneen ns. Stalinin kanavan ( ) ja Moskovan kanavan ( ) rakentamiseen liittyvät aineistot. Sotilaallista tiedustelua Erityisen kiinnostavia ovat toisen maailmansodan aikaiset asiakirjat vihollisen selustassa toimineiden operatiivisten ja partisaanijoukkojen tiedustelusta ja harhauttamistoimista, selostukset NKVD-NKGB:n johtajille, partisaanijoukkojen jäsenten henkilötiedot ja omaelämäkerrat sekä kunniamerkkiasiakirjat. Sotilaalliseen vastavakoiluun erikoistuneiden organisaatioiden (NKVD:n erilliset joukot, SMERŠ-vastavakoilujärjestö) aineistot muodostavat oman erillisen asiakirjakokonaisuutensa. Siihen sisältyvät tiedot toisen maailmansodan aikana käydystä taistelusta saksalaisten tiedusteluorganisaatioita vastaan, vihollisen radiohäirinnästä ja vankeudesta tai saarroksista palanneiden neuvostosotilaiden kuulusteluista. Samaan kokonaisuuteen sisältyy myös tiedotustoiminta, jolla tuettiin puna-armeijan joukko-osastojen ja yhtymien johtoa joukkojen taisteluvalmiuden nostamisessa. Antineuvostoliittolaisia rikollisia Arkiston rikosasiainfondissa säilytetään niiden henkilöiden asiakirjoja, jotka vangittiin neuvostovastaisesta, vastavallankumouksellisesta tai vakoilutoiminnasta epäiltynä sekä valuuttahuijareiden ja salakuljettajien asiakirjoja. Erikseen ovat rehabilitoitujen henkilöiden (merkitty P) ja niiden asiakirjat, joilta rehabilitointi on evätty (merkitty H). Omana fondinaan ovat VTšK-KGB:n keskusorganisaation entisten työntekijöiden henkilömapit. Lisäksi säilytetään laitoksen toiminnasta syntyneitä pieniä asiakirjakokoelmia, kuten rangaistujen henkilöiden asiakirjoja. Säädöskokoelman fondissa on säilytetty valtion turvallisuuskoneiston useiden organisaatioiden käskyt, direktiivit ja määräykset vuosilta Teksti: Vasili Hristoforov, kenraaliluutnantti, johtaja, Venäjän FSB:n arkisto- ja rekisteriosasto Käännös: Anna Vartiala, tutkija, Kansallisarkisto Artikkelissa esiintyvät lyhenteet: TšK, VTšK: Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan GPU: Valtion poliittinen hallinto OGPU: Valtion yhdistynyt poliittinen hallinto NKVD: Sisäasiainkansankomissariaatti NKGB: Valtion turvallisuuskansankomissariaatti KGB: Valtiollinen turvallisuuskomitea SMERŠ: Lyhenne sanoista kuolema vakoojille Avautuvatko aineistot? Kansallisarkiston ja Venäjän Historiallisen Seuran vuonna 2013 allekirjoittama yhteistyömuistio mahdollistaa entistä läheisemmän tutkimusyhteistyön. Syksyllä 2013 Kansallisarkisto aloitti neuvottelut FSB:n kanssa arkistossa olevien aineistojen käytöstä. Tavoitteena on perustaa yhteinen tutkimushanke, joka julkaisisi tieteellisesti kommentoituina keskeisiä asiakirjoja vuosilta Ajanjakso on tutkimuksellisesti erittäin kiinnostava. Se kattaa jakson Stalinin kuolemasta Suomen vuoden 1956 presidentinvaaleihin, Porkkalan palautukseen ja yleislakkouhkaan. Kansainvälisesti merkittäviä tapahtumia olivat Suezin kriisi ja Unkarin kansannousu. Yhteistyöhankkeen valmistelussa ovat mukana myös Helsingin ja Turun yliopistot. Rahoitusta haetaan Suomen Akatemialta. Teksti: Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto Käsitätkö Palstalla arkistolaitoksen asiantuntijat avaavat alan termistöä. Mikä on Arkistojen Portti? ARKISTOJEN PORTTI on arkistolaitoksen ylläpitämä verkkopalvelu, joka opastaa tiedonetsijöitä aineistojen äärelle. Portin avulla saa tietoa esimerkiksi siitä, millaista aineistoa vuoden 1918 sisällissotaan osallistuneista on olemassa. Tai voi selvittää mihin lähteisiin kannattaa tutustua, jos kiinnostuksen kohteena on viime tai toissa vuosisadalla siirtolaiseksi lähtenyt suomalainen. Porttia voi käyttää myös tutkimuskirjallisuuden lähdeviitteessä tai muualla vastaan tulleeseen yksittäiseen aineistoon tutustumiseen. Se kertoo jo noin 250 eri aineiston osalta, miten ne ovat syntyneet, millaista tietoa ne sisältävät ja millaiseen tutkimukseen niitä voisi käyttää. Myös tärkeät tiedot kunkin aineiston käyttöön saamisesta löytyvät Portin avulla. Lisäksi Portti tarjoaa linkkejä samaan aihepiiriin liittyviin muihin aineistoihin, kohdeaineistoa esitteleviin verkkonäyttelyihin ja aineistoista kertoviin mp3-muotoisiin äänitteisiin. Viime vuonna Porttia käytettiin yhteensä yli kertaa. Se tarkoittaa noin tiedonetsijää joka päivä. Toissa vuonna Portti avattiin kaikille suomalaisille arkistoille, jotka säilyttävät tutkijoiden käytettävissä olevia aineistoja. Tällä hetkellä sitä ovat tekemässä arkistolaitoksen lisäksi Helsingin kaupunginarkisto ja Suomen Urheiluarkisto. Otamme mielellämme uusia toimijoita mukaan palveluun, sillä sen arvo käyttäjälle on sitä suurempi, mitä useamman arkiston aineistoja palvelu kattaa. Arkistojen Portti löytyy osoitteesta Lisätietoja palvelusta saa osoitteesta Teksti: Tomi Ahoranta, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto

9 16 17 Asiakirjahallinnan uudet haasteet Eero Sormunen Erilaisten mobiilivälineiden, kuten kannettavien tietokoneiden, taulutietokoneiden ja älypuhelinten käyttö lisää laitekirjoa ja samalla tiedon tallennusalustoja. Jos verkkoyhteyksiä työnantajan tietojärjestelmiin ei ole käytettävissä, asiakirjatieto hajaantuu moneen paikkaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että asiakirjahallinta ammattialana ei ole huomioinut uusia tapoja tehdä työtä eikä niitä haasteita, joita työelämän muutos on tuonut mukanaan. Asiakirjahallinnassa pitäisi ottaa paremmin huomioon epätyypilliset tavat tehdä työtä ja selvittää tarkemmin käyttäjien omassa tiedonhallinnassa kohtaamia ongelmia. Ammattirooliin uutta näkökulmaa Mobiiliteknologia marssii asiakirjahallintaan Sari Mäkinen perehtyi väitöstutkimuksessaan työelämän tiedonhallinnan muutokseen. Katja Jokinen Mobiiliin työhön liittyvän tiedonhallinnan haasteiden lisäksi tutkimus toi esiin uusia piirteitä koko asiakirjahallinnan kentästä ammattina. Tutkimustulokset paljastavat, että alan ammattilaisten roolia organisaation toiminnan tukemisessa ei tunneta kovin hyvin. Käyttäjät kaipaavat yhä arkityössään toimivaa ja joustavaa ohjausta tiedonhallintaansa. Asiakirjahallinta ei ole vain muista erillään oleva, pakollinen tukitoiminto, joka hoitaa hallintodiaaria ja paperiarkistoa, vaan sen tietovirrat menevät läpi koko organisaation ja koskevat sen kaikkia toimijoita. Tämän vuoksi meidän ammattilaisten pitäisi mieltää roolimme pikemminkin välittäjänä; asiakirjahallinnassa toimitaan monen eri toimialan rajapinnassa, ja samalla organisaation ydintoiminnot vaikuttavat toimialaamme suoraan. Väitös onnellisesti ohi. Sari Mäkisen (keskellä) kanssa poseerasivat vastaväittäjänä toiminut professori Karen Anderson (Mittuniversitetet, Ruotsi) ja kustoksen tehtäviä hoitanut dosentti Pekka Henttonen (Tampereen yliopisto). Yhä suurempi osa työstä tehdään muualla kuin perinteisessä toimistossa. Siitä huolimatta asiakirjahallinnan käytännöt tukevat edelleen vanhoja välineitä ja toimintaympäristöjä. Tuore väitöstutkimus selvitti, millä tavoin mobiiliteknologian käyttö vaikuttaa asiakirjahallintaan. TAMPEREEN YLIOPISTOSSA tarkastetussa väitöstutkimuksessa mobiilia työtä tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: millä tavoin mobiilivälineitä käyttävät ja työssään paljon matkustavat työntekijät ovat motivoituneita asiakirjahallintaan, miten he hoitavat oman tiedonhallintansa ja miten organisaation asiakirjahallinnassa on otettu huomioon mobiili työ ja siinä tuotettu asiakirjatieto. Tutkimusta varten haastateltiin mobiilia työtä tekeviä henkilöitä kolmessa suomalaisessa organisaatiossa. Yksi niistä oli liikeyritys, kaksi muuta toimivat julkisella sektorilla (virasto ja koulutusorganisaatio). Aineistoa täydennettiin organisaatioiden asiakirja-aineistolla ja asiakirjahallinnon ammattilaisten haastatteluilla. Näiden aineistojen avulla selvitettiin, miten mobiiliin työhön ja mobiilivälineiden käyttöön suhtaudutaan ja miten uusi teknologia on asiakirjahallinnon ohjeissa otettu huomioon. Mobiilin työn tuki puuttuu Organisaation kannalta on merkittävä asia, millä tavoin työntekijät hoitavat henkilökohtaista tiedonhallintaa. Asiakirjatiedon kohdalla kyse on organisaation yhteisestä muistista, joka pitää tallentaa. Kuitenkin organisaatioiden tiedonhallinnan ratkaisut ovat edelleen sidottuja toimistoympäristöön, eikä mobiilia työtä pystytä tukemaan riittävästi. Tämä johtaa siihen, että työntekijät joutuvat kehittämään omia selviytymisstrategioitaan tietoa tallentaessaan ja käsitellessään. Mobiilia työtä tekevät ihmiset ovat sitoutuneita asiakirjahallinnan käytäntöihin, jos ne tukevat heidän omaa työtään. He ovat sitä motivoituneempia, mitä tiukemmin aikataulutettu heidän työprosessinsa on tai mitä enemmän siinä joudutaan käsittelemään luottamuksellista aineistoa. Tiedonhallinnassa omia sovelluksia Kolmesta tapausorganisaatiosta paljastui melko yllättäviä asioita. Tutkitun liikeyrityksen laatukäsikirjaan oli kirjattu liiketoimintaa palvelevat asiakirjahallinnan käytännöt, jotka pohjautuivat työntekijöiden kehittämiin menettelytapoihin. Henkilöstö oli sitoutunut näihin periaatteisiin, vaikka varsinaista asiakirjahallinnan henkilöstöä ei yhtiössä ollutkaan. Sitä vastoin julkishallinnon organisaatioissa käyttäjät olivat varsin tietämättömiä asiakirjahallinnan ohjeista ja olivat kehittäneet omia tapojaan selviytyä asiakirjojen hallinnasta. Tämä väistämättä johtaa kysymykseen siitä, pitäisikö asiakirjahallinnan ammattilaisten arvioida perusteellisemmin oma paikkansa ja keinonsa tukea käyttäjien tiedonhallintaa. Loppukäyttäjän näkökulmaa tutkittava Väitöskirja nosti esiin myös uusia tutkimustarpeita. Olisi esimerkiksi selvitettävä paremmin asiakirjahallinnan merkitystä organisaation toimintona ja sen yhteyksiä muihin tiedonhallinnan ammattilaisiin, kuten informaatikoihin. Tutkimus nosti esiin asiakirjahallinnan ammattilaisten ja organisaation muiden työntekijöiden välisen kuilun: me emme oikeastaan tiedä kovin hyvin, millä tavoin ja millä välineillä arkityötä tehdään, ja muu henkilöstö ei puolestaan tunne asiakirjahallinnan ammattilaisten työkenttää. Sen vuoksi olisi kiinnostavaa selvittää paremmin sitä, miten tavalliset peruskäyttäjät omaksuvat asiakirjahallinnan periaatteita ja millä tavoin he kokevat asiakirjahallinnan ohjauksen omassa työssään. Hyödyllistä olisi myös tutkia systemaattisemmin, kuinka ihmisten henkilökohtaista tiedonhallintaa voitaisiin tukea paremmin. Teksti: Sari Mäkinen, asiakirjahallintopäällikkö, Merivoimien esikunta Mäkinen, Sari (2013): Records Management in Mobile Work. Acta Universitatis Tamperensis 1857, Tampere University Press. Luettavissa sähköisenä osoitteesta Paperiversio on ostettavissa verkkokirjakauppa Granumista osoitteesta tai

10 18 19 Matti Tiisanoja Finna käytössä ja näytössä Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna avattiin lokakuussa Arkistosektorilla on Finnan käytettävyystyöryhmässä viisi edustajaa, joilta kysyttiin heidän organisaatioidensa Finna-kuulumisia ja mietteitä tulevaisuudesta. TEKSTI: TAINA TAMMENMAA, ylitarkastaja, Kansallisarkisto Matti Tiisanoja Toimihenkilöarkisto liittyy Finnaan mahdollisimman pian, kun EAD-formaatit vain saadaan kuntoon. Tavoitteemme on saada arkistoaineistomme mahdollisimman laajan yleisön käyttöön. Siinä Finna on tärkeä uusi kanava. Gary Wornell Arkistolaitos liittyi Finnaan sen ensimmäisessä aallossa. Finnan kautta pääsee käsiksi valtaosaan aineistojemme Lisätietoja Finnan työryhmistä ja kehittämisestä: Liisa Vuori-Mattila, tutkija, Toimihenkilöarkisto Museot ja kirjastot ovat jo vuosikymmeniä kasvattaneet itselleen uusia asiakkaita. Arkistojen on korkea aika tehdä samoin. Toivoisin Finnan helpottavan museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisten verkko-oppimisympäristöjen ja -sisältöjen tuottamista. Se olisi yksi mahdollisuus saada arkistojen aineistoja myös koulujen ja koululaisten tietoisuuteen. Erilaiset teemanäkymät Finnassa voisivat palvella oppilaitoksia sekä eri alojen harrastajia. Arkistosektorin yhteinen näkymä voisi olla oikotie aineistoihin Arkistojen Portin tapaan. Ikävä kyllä se ei toistaiseksi voi Porttia korvata, koska kuntien arkistot ovat Finnan ulkopuolella. Tomi Ahoranta, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto metatiedoista. Tiedot täydentyvät, kun AHAA-palvelu otetaan käyttöön. Toiveenamme Finnaan liityttäessä oli saada uusi, laajasti käytetty jakelukanava aineistojemme näkyvyyden lisäämiseksi. Halusimme myös kehittää yhteistyökäytäntöjä muiden muistiorganisaatioiden kanssa. Molemmat tavoitteet ovat hyvää vauhtia toteutumassa. Finnan kansalliseen näkymään olen aika tyytyväinen. Aineisto löytyy sen Toivon Finnan viiden vuoden kuluttua laajentuneen niin, että mukana olisivat myös esimerkiksi kuntien arkistot ja mahdollisimman monen yksityisarkiston aineistot. Silloin lupauksille aineistojen löytymisestä yhdestä paikasta olisi jo katetta. Viiden vuoden päästä Finna voisi teemanäkymien kautta olla monipuolinen kulttuurin verkkopalvelu. Finnan pitäisi silloin olla verkkoympäristö, josta löytyvien aineistojen avulla käyttäjä voi tehdä omia tulkintoja ja muodostaa omia näkemyksiä. Se tosin edellyttää nykyistä paljon runsaampaa digitoidun arkistoaineiston tarjontaa Finnan kautta. kautta jo hyvin, ja monien kaipaama hierarkianäkymä toimii moitteettomasti. Meneillään olevat käytettävyystestaukset antanevat lisätietoa siitä, miten käyttäjät Finnan kokevat. Finnan arkistosektorin näkymän suunnittelu on käynnistymässä. Vuonna 2015 käyttöönotettava AHAA-palvelu mullistaa arkistoaineiston hakumahdollisuuksia. Toivon, että ratkaisu huomioi erityisesti avoimen datan ja sosiaalisen median vaatimukset. Barbara Obkircher Kansan Arkisto on jo mukana Finnassa valokuvien, julisteiden ja pinssien osalta. Olemme osa Akseli-konsortiota, jonka aineisto liitettiin Finnaan vuonna Jouni Eerola, digitointivastaava, Suomen Jazz ja Pop Arkisto JAPA Kansalliskirjaston ylläpitämään Violaan luetteloidut ääni-, video- ja nuottiaineistomme, yli nimekettä, ovat olleet Finnassa alusta asti. Suunnittelemani Skaala-tietokannan haravointi Finnaan on tarkoitus aloittaa muutaman kuukauden kuluttua. Yrsa Lindqvist, arkistonhoitaja, Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) SLS on mukana Finnan toisessa aallossa. Helmikuusta lähtien Finnassa on muun muassa valokuvia, venepiirustuksia, nuottikirjoja ja etnografisia elokuvia. Aineistoamme on jo Europeanassa. Finnaan vietävä aineisto on pääosin vapaasti käytettävissä, esimerkiksi valokuvissa ei ole vesileimoja. Lähiaikoina on tarkoitus lisätä luettelomme Finnaan. Myös SLS:n kirjasto liittyy Finnaan. Toiveena on saada lisää näkyvyyttä ruotsinkieliselle kulttuuriperinnölle. Kansalliselta näkymältä toivon selkeyttä, toimivuutta myös ruotsiksi sekä hakusanat ja ontologiat, jotka mahdollistavat, että materiaalia löytyy yhdellä Pia Pursiainen, tutkija, Kansan Arkisto 2013 museosektorin puitteissa. Akseliin kuuluu seitsemän museota sekä Työväen Arkisto ja Kansan Arkisto. Kansan Arkisto on mukana myös AHAAkonsortiossa, eli varsinaisen arkistoaineistomme sekä äänitekokoelmamme tiedot liitetään Finnaan AHAA-järjestelmän valmistuttua. Kansan Arkistolla on käytössään kaksi eri tietokantaa, ja Finna tarjoaa mahdollisuuden tehdä tiedonhakuja molemmista yhdellä kertaa. Kansan Arkiston aineistosta vain keskeisin murto-osa on digitoitu, ja sen Finnan kansallisen näkymän olisi hyvä olla yksinkertaistettu näkymä, joka palvelee tasapuolisesti kaikkien organisaatioiden aineistoa. Sen tulisi palvella asiakkaita aineiston ehdoilla, jolloin aineiston omistajalla ei ole merkitystä. JAPA tarjoaa asiakkaille luultavasti pelkistetyn näkymän, josta voi hakea vain JAPAssa sijaitsevaa aineistoa. Arkistosektorin näkymä ei ole meille niin tärkeä kuin kansallinen. hakusanalla useilla kielillä. Toistaiseksi SLS:ssä ei ole juuri keskusteltu omasta näkymästä Finnassa. Mahdollisesti SLS ei satsaa siihen paljoa, koska se ei ole ensisijainen käyttöliittymä koko aineistollemme. SLS ei ole mukana AHAA:ssa, mutta jäsentää dataa samalla tavalla kuin AHAA. Luotan siihen, että kaikki arkistot näkyvät arkistosektorissa, olipa AHAA:ssa tai ei. Toivon, että kirjastojen, arkistojen ja museoiden näkymät olisivat mahdollisimman yhtenäisiä ja ettei Finnan idea pirstoutuisi. saa pääosin käyttöönsä sähköisenä verkon kautta. Finnan kautta tutkijoiden ulottuvilla on myös tieto sellaisesta perinteisessä muodossa olevasta aineistosta, joka on vähemmän tunnettua. Tätä aineistoa tutkijat ovat tervetulleita tutkimaan arkistoon. Toivoisin Finnan olevan niin harrastajille kuin ammattilaisille itsestään selvä tiedonhaun väline, joka tarjoaa runsaasti sähköisiä aineistoja ja jonka kautta hoidetaan myös erilaiset toiminnallisuudet, kuten aineiston tilaaminen ja lainaaminen. Suurin toiveeni luotettavan ja helppokäyttöisen palvelun lisäksi liittyy toimiala- ja organisaatioajatteluun: asiakkaalle ei tulisi olla mitään väliä, missä aineisto sijaitsee tai kuka sen omistaa sisältö ratkaisee. Vanhoja ajatustapoja tulisi muuttaa tai jatkossa ei pystytä käyttämään hyödyksi sähköisten palveluiden tarjoamia suurimpia etuja: vapautta, rajattomuutta ja tietyssä määrin myös sijainnittomuutta.

11 20 21 Sukututkimusaineistojen äärelle kädestä pitäen SUKUTUTKIMUKSESTA ja arkiston tarjoamasta materiaalista kiinnostuneet henkilöt eivät aina tiedä, mistä mitäkin löytää. Turun maakunta-arkistossa he voivat saada apua kokeneelta kollegalta, Turun Seudun Sukututkijoiden Kädestä pitäen -opastajalta. He esittelevät maakunta-arkistossa olevaa materiaalia, pääpainon ollessa materiaalissa, joka auttaa ja tukee sukututkimusta. Turun Seudun Sukututkijat ry Turun Seudun Sukututkijat ry Turun maakunta-arkisto ja Turun Seudun Sukututkijat ovat jo vuosien ajan tehneet ainutlaatuista yhteistyötä: yhdistyksen vapaaehtoiset jäsenet ovat tarjonneet arkiston asiakkaille Kädestä pitäen -opastusta. Opastuksessa perehdytään kirkonkirjojen mikrokortti- ja filmikokoelmiin, henkikirjakortistoihin, perukirjakortistoihin ja muihin tutkimusta auttaviin materiaaleihin. Myös Astia-varausjärjestelmän käytössä opastetaan sekä siinä, miten ja mistä löytää digitoitua materiaalia. Turun maakunta-arkisto Tarkoituksena ei ole tehdä kenenkään puolesta sukututkimusta, vaan opastaa ja neuvoa eri lähteitä, joista tietoa voi etsiä. Jos opastettavia on vähän, voidaan perehtyä tarkemmin johonkin yksittäiseen ongelmakohtaan. Kädestä pitäen -opastus on käyttäjilleen ilmaista eikä edellytä minkään sukututkimusyhdistyksen tai -seuran jäsenyyttä. Oppaaksi kelpaa henkilö, joka on käyttänyt Turun maakunta-arkiston palveluja ja ymmärtää jotain sukututkimuksesta. Turun Seudun Sukututkijat antaa opastusta myös opastajille, joista on jatkuva pula. Sukututkimusharrastusta aloitteleva Virpi Värränkivi tuli opastukseen viime vuoden marraskuussa. Hänen mielestään opastus on ollut hyödyllistä. lisättäisiin: vuoden 2014 alusta heillä onkin ollut selvästi erottuvat nimilaput. Toiveissa olisi myös, että opastuksessa ehdittäisiin enemmän käydä läpi sitä, mitä tietoja missäkin kirjoissa on eli mitä esimerkiksi kirkonkirjojen kaikki sarakkeet tarkoittavat. Kädestä pitäen -opastuksesta vastaava Pentti Kilpiö toivoo, että nuoretkin sukututkijat innostuisivat oppaana toimimisesta. Sukututkimusyhdistyksen opastajat ovat maakunta-arkiston suuresti arvostamia yhteistyökumppaneita, jotka täydentävät asiakaspalveluhenkilökunnan tarjoamaa palvelua. Valtion tiukassa taloudellisessa tilanteessa arkiston henkilöstöresurssit on mitoitettu tarkasti: tämän vuoksi asiakaspalvelutiskillä työskentelee kerrallaan vain yksi henkilö. Arkiston kynnys alas Opastukseen ensimmäistä kertaa marraskuussa 2013 tulleen Virpi Värränkiven mielestä opastus on todella hyödyllistä ja laskenut omalta osaltaan kynnystä tulla tutkimaan erilaisia lähteitä. Maakunta-arkiston henkilökunnan kerrottua opastuksesta oli helpompi aloittaa alkutiedon etsiminen. Olen aiemmin itse tutkiskellut joitain kirkonkirjoja, mutta nyt tulin ensimmäistä kertaa opastukseen. Kaipailin opastuksessa tietoa siitä, mistä ja miten haetaan tietoa ihan käytännön tasolla, kertoi Värränkivi. Opastaja neuvoi häntä muun muassa mikrokorttien lukulaitteen kanssa ja löytämään oikeat mikrokortit. Näin aloitteleva sukututkija pääsi tutkimuksissaan eteenpäin. Myös opas oppii uutta Myös opastajille Kädestä pitäen -opastus on ollut mielenkiintoista ja toisaalta haastavaa, sillä koskaan ei voi tietää, minkälainen opastusvuoro kohdalle osuu. Opastaminen on myös hauskaa ja opettavaista: opastuksessa oppaat joutuvat itsekin jonkin verran pohtimaan tiedon lähteitä, käsialoja ja sanastoja. Ajanvarausjärjestelmää ei ole harkittu, koska opastus toimii hyvin nykyiselläkin tavalla. Turun Seudun Sukututkijoiden Kädestä pitäen -opastuksen vastaavana toimiva Pentti Kilpiö on kuitenkin huolissaan opastuksen tulevaisuudesta: monet yhdistyksen oppaat ovat jo ikäihmisiä eikä nuorempaa polvea tunnu kiinnostavan arkistossa istuminen. Opasrinkiin jos saataisiin riittävästi väkeä, niin se ei kovin montaa vuoroa per kalenterivuosi tekisi kenellekään, Kilpiö tuumii. Suositeltava konsepti Asiakaspalvelijalla on varsinkin ruuhkatilanteissa mahdollisuus antaa aloittelevalle sukututkijalle vain perustietoa. Sukututkimusyhdistyksen opastajat pystyvät sen sijaan ohjaamaan aloittelijaa yksityiskohtaisemmin laitteiden ja hakemistojen kanssa. Arkiston henkilökunnan kanssa keskusteltaessa nousi esille niin ikään se, että harva arkiston henkilökunnasta on perehtynyt syvällisesti sukututkimukseen. Monille arkistoammattilaisillekin tällainen yhteistyö on siksi opettavaista. Se auttaa kaikkia osapuolia. Asiakkaiden runsaan kiittävän palautteen vuoksi yhteistyökonsepti on lämpimästi suositeltavissa muihinkin arkistoihin. Opastajat ovat Turun maakunta-arkistolle kullanarvoisia! teksti: Sari Ahonen, puheenjohtaja, Turun Seudun Sukututkijat ry Turun Seudun Sukututkijoiden järjestämä Kädestä pitäen -opastus madaltaa kynnystä tulla Turun maakunta-arkistoon erilaisten lähteiden äärelle. Koin opastuksen hyödylliseksi ja kiinnostukseni sukututkimukseen lisääntyi, kun ymmärsin, kuinka paljon erilaista materiaalia on käytettävissä. Sain myös apua lyhenteiden ja epäselvien kirjoitusten suhteen, Värränkivi kiitti. Värränkivi toivoi, että opastajien näkyvyyttä Suuresti arvostettua yhteistyötä Turun maakunta-arkiston tietopalvelun esimiehenä toimiva ylitarkastaja Anna-Maija Kolehmainen-Niskakoski kertoo, että Kädestä pitäen -opastus on jo vakiintunut osa arkiston sidosryhmäyhteistyötä. Opastukset aloitettiin vuonna 1996, joten nyt on siis menossa jo 19. opastusvuosi. Kädestä pitäen -opas on paikalla Turun maakunta-arkistossa parillisten viikkojen tiistaisin klo ja joka viikon keskiviikko ja torstai klo Aikaa opastukseen ei tarvitse varata.

12 23 Arkistouralla Arkistolöytöjä Arkistouralla-palstalla eri organisaatioiden arkistoammattilaiset kertovat työstään. Tällä kertaa kysymyksiin vastasi suunnittelija Juho Nurmi, joka siirtyi Työterveyslaitokselle viime kesänä. Aiemmin hän työskenteli Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen asiakirjahallinnossa. Nurmi työhuoneellaan Topeliuksenkadulla Helsingissä. Tiedonhallintaa sähköistämässä Mikä sinusta piti tulla isona? Esikouluiässä haaveilin ammattisotilaan urasta. Myöhemmin kirjailija oli toiveammattini. Historia on kiinnostanut pienestä pitäen, joten menin lukion jälkeen opiskelemaan sitä Turun yliopistoon. Pääaineeksi valikoitui Suomen historia. Myös tutkijan ura kävi mielessä, mutta lopulta asiakirjahallinto vei mennessään. Kylmän sodan aikakausi ja Suomen poliittinen historia ovat edelleen kiinnostuksen kohteita. Töitä on riittänyt ja työ on ollut mielenkiintoista, joten en ole toistaiseksi katunut valintaani. Työterveyslaitos Onko Työterveyslaitos esimerkillinen työyhteisö? Vaikka eletään taloudellisesti vaikeita aikoja ja Työterveyslaitos kävi syksyllä 2013 läpi historiansa ensimmäiset yt-neuvottelut, olen viihtynyt työssäni monipuolisten haasteiden ja mukavan työyhteisön ansiosta. Vaikeista ajoista huolimatta Työterveyslaitos haluaa toimia esimerkillisenä työnantajana, joten henkilöstölle pyritään tarjoamaan palkitsevaa ja uusia oivalluksia sisältävää työtä. Työllistääkö TIEHA? Olen projektipäällikkönä Tiehassa eli Tiedonhallinnan kehittämisprojektissa, joka vie suurimman osan työajastani. Työsarka on suuri, sillä tavoitteena on Sähke2-normin mukaisen tiedonhallintasuunnitelman laatiminen. Päämääränä on luoda edellytykset tietoaineistojen sähköiselle pysyväissäilyttämiselle. Tämän lisäksi projektin keskiössä on tutkimusaineistojen elinkaaren hallinta sekä vanhojen aineistojen säilyvyyden turvaaminen. Tämän lisäksi työtehtäviini kuuluu verkostoituminen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Osallistun erityyppisiin yhteistyöryhmiin, esim. tietoarkkitehtuuriryhmään. Viestintä- ja vaikuttamistaidot sekä projektiosaaminen korostuvat omissa työtehtävissä. Kiinnostaako ammattiyhdistystoiminta? Olen mukana Arkistoalan ammattiyhdistyksen hallituksessa viestintävastaavan roolissa. Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenyhdistystensä jäsenille monipuolisia ja hyödyllisiä etuja, esimerkiksi tukea mahdollisissa sopimuserimielisyyksissä. Roolini Työterveyslaitoksella on paljolti itsenäinen kehittäjä, joten ammattiyhdistystoiminnan kautta pääsee tapaamaan kollegoita. Yleensä heiltä saa hyviä vinkkejä omaan työhön: mitä kannattaa tehdä ja mitä ei kannata tehdä. Toisaalta ala elää sen verran suuressa murroksessa, että kaikkiin kysymyksiin on turha kysellä vastauksia, sillä niitä ei vielä ole olemassa. Täytyy siis olla luova ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa. Millaisia terveisiä lähetät arkistolaitokselle? Arkistolaitoksella on ollut merkittävä rooli omassa uravalinnassani, sillä olin aikoinaan tutkimusavustajana arkistolaitoksen Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset tutkimushankkeessa, jonka puitteissa suoritin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen peruskurssin. Tieha-projektin edetessä olen varmasti useasti yhteydessä arkistolaitoksen suuntaan. Palstalla esitellään arkistojen kätköistä löytyneitä kuriositeetteja. Nilkku Naisohrana ja Tuntematon mies SUOJELUPOLIISIN (Supo) edeltäjä Etsivä Keskuspoliisi Valtiollinen poliisi (EK Valpo), kuten asiaan kuuluikin, oli hyvin kiinnostunut Suomen valtion turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ja erityisesti henkilöistä. Valpon kyttäämisen laajuudesta kertoo eniten se, että vuosien välillä muodostunut EK-Valpon henkilökortisto kattaa yli henkilökorttia, joiden lisäksi seuratuimmista lähes henkilöstä on muodostettu omat henkilömapit. Tavallisesti Valpon tiedustelutiedot varsinkin henkilömappien tiedot pitävät hyvin paikkansa ja ovat suorastaan hämmästyttävän yksityiskohtaisia. Laajasta tiedottaja- ja ilmiantajaverkostosta huolimatta ei Valponkaan tiedustelutoiminta ja henkilötietojen muodostus mennyt aina putkeen. Hyvinä esimerkkeinä tästä voidaan pitää Tuntemattoman miehen ja Nilkku Naisohranan henkilömappeja. EK-Valpon Oulun alaosaston henkilömappi nro 85 kuuluu Tuntemattomalle miehelle. Kun mappiin tutustuu tarkemmin, selviää, että kyseessä ei ole vain yksi tuntematon mies vaan useita tuntemattomia miehiä. Vaikka Valpo ei ole onnistunutkaan tunnistamaan kyseisiä miehiä, henkilömappi kertoo Valpon tarkkailuverkoston laajuudesta ja perinpohjaisuudesta. Huomattavasti jännittävämpi on Nilkku Naisohranaa käsittelevä Valpon pääosaston henkilömappi nro Tämä naispuolinen henkilö jäi Valpolta tunnistamatta, vaikka epäiltyjä oli useita. Nilkku Naisohranaksi nimetty henkilö oli eräänlainen ammatti/elämäntapahuijari. Nilkun toimintatapa oli usein sama: hän valitsi uhrikseen perheitä, joiden jäseniä oli jäänyt rajan taakse, ja huijasi Suomessa asuvilta omaisilta rahaa ja tavaroita kertoen toimittavansa ne rajan taakse asianosaiselle. Nilkun kyynelsilmin esittämät tarinat vetosivat erityisesti äiteihin, joiden lapsia oli Neuvostoliitossa. Joskus Nilkku kertoi olevansa naimisissa pojan kanssa, toisinaan taas, että pojan perhe oli suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja perheeseen oli syntynyt lapsi. Nilkku-nimen huijari oli saanut ontumisestaan. Naisohranaksi hänet oli nimittänyt suivaantunut vasemmistolehdistö, koska huijausten uhreina oli usein köyhää työväkeä. Teksti ja kuva: VILLE KONTINEN, tutkija, Kansallisarkisto PIIRROS: SHUTTERSTOCK HINKU

13 NÄYTTELY MIKKELIN KAUPUNGINTALOLLA SALONKIEN SUOSIKKI Savon sodassa Mikkelin kaupunki järjestää yhdessä Kansallisarkiston kanssa Curt von Stedingkin arkistoa esittelevän näyttelyn Porrassalmen taistelun 225-vuotismuiston kunniaksi. Näyttelyä täydennetään ainutlaatuisilla esinelainoilla ruotsalaisista yksityiskokoelmista. Näyttely tuo ensimmäistä kertaa julkisuuteen maineikkaan sotamarsalkan arkistot yksityistä kirjeenvaihtoa myöten. Näyttely on avoinna Mikkelin kaupungintalolla, Raatihuoneenkatu 8.

1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet. Arkistolaitos Graafiset ohjeet

1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet. Arkistolaitos Graafiset ohjeet 1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet Arkistolaitos Graafiset ohjeet 2 Arkistolaitos Graafiset ohjeet Sisältö Graafisen ohjeistuksen tarkoitus... 2 Värit... 3 Tunnukset... 4 Typografia... 6 Sovelluksia... 7

Lisätiedot

(http://m.aamulehti.fi?v=1)

(http://m.aamulehti.fi?v=1) (http://m.aamulehti.fi?v=1) Helsinki 10 C 10.10.2015 09:46 Aamulehti Kolttakylän arkisto on hyväksytty Unescon Maailman muisti luetteloon. Päätös tehtiin Unescon kokouksessa Abu Dhabissa. olttakylän arkisto

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.

Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2. Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.2014 Tutkimusinfrastruktuuri? Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN. Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Riikka Kiuru, FM

TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN. Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Riikka Kiuru, FM TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen Riikka Kiuru, FM Se on jopa tärkeätä mulle - jollain sellaisella tasolla, että se menee termin "itsestäänselvyys" piikkiin.

Lisätiedot

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 1 POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 3. ASIAKIRJAHALLINNON ORGANISOINTI JA VASTUUT...2 3.1. Asiakirjahallintoa johtavan viran-/toimenhaltijan

Lisätiedot

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari KDK-Asiakasliittymä KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari Agenda Tavoitteet Ensimmäinen aalto Toinen aalto Järjestelmäarkkitehtuuri Demo Tavoitteet Asiakasliittymä Arkistojen, kirjastojen ja museoiden

Lisätiedot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee?

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? Kuva: KDK-asiakasliittymän käyttäjätesti 23.5.2012 Kuvaaja: Carita Sirkeä 2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? OKM:n kirjastopäivät 12.12.2012 Heli Kautonen, Kansalliskirjasto

Lisätiedot

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Palveluportaali Aila

Palveluportaali Aila Palveluportaali Aila Aineistokatalogi-tilaisuus, Kansallinen rekisteri- ja mikroaineistojen tutkijapalvelu (FMAS) -hanke 28.10.2014 Hannele Keckman-Koivuniemi Tietopalveluasiantuntija hannele.keckman-koivuniemi@uta.fi

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö 18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA

ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA 17.12.2012 AL/21220/07.01.01.03.00/2012 1(4) ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA 1. Seulontatoiminnan perusta ja yleiset tavoitteet Arkistolaitoksen seulontatoiminnassa lähtökohtana on, että julkishallinnon

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen

Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen Nurmes 22.3.2013 Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen -Paperiset asiakirjat -Kartat piirustukset -Valokuvat -Diat, äänitteet -Sähköinen asiakirjat ja tiedostot 1 Miksi? - toiminnan sujuminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 3.8.2009 AL/8001/07.01.01.03.01/2009 1(5) VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Arkistolaitoksen päätös asiakirjojen pysyvästä säilytyksestä Arkistolaitos ilmoittaa arkistolain

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista Lahden kaupunki Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista SISÄLTÖ: -Sähköisen säilyttämisen lupaprosessi ja kokemuksia siitä -Luvan myöntäminen ja kuinka sähköinen säilyttäminen

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen

Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen Tampereen yliopiston rinnakkaistallennus ja kustantajan näkökulma Outi Sisättö kustannuspäällikkö Puheenvuoron pääkohdat Helsingin ja Tampereen yliopiston rinnakkaisjulkaisemispäätöksen

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Tampereen yliopisto, työelämäpäivä 24.4.2012 Kehittämispäällikkö Armi Helenius, Kansallisarkisto Alan keskeiset työtehtävät Arkistotoimea ja

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tutkittavan informointi ja suostumus

Tutkittavan informointi ja suostumus Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan?

Kansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan? Kansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan? Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki - seminaari 5.6.2009 Minna Karvonen Muutossuunnat & Kansallinen digitaalinen kirjasto

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

tiedon ja ihmisten johtamisen, asiakirjahallinnon osaamisen, ja jokaisen työntekijän sitoutumisen avulla.

tiedon ja ihmisten johtamisen, asiakirjahallinnon osaamisen, ja jokaisen työntekijän sitoutumisen avulla. Hyvään tiedonhallintatapaan tiedon ja ihmisten johtamisen, asiakirjahallinnon osaamisen, ja jokaisen työntekijän sitoutumisen avulla. Hyvä tiedonhallintatapa avoin pääsy julkisiin tietoihin korkealaatuista

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 Hallintoyksikkö. 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto

Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 Hallintoyksikkö. 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto POLIISIN HALLINTOASIOIDEN TIEDONOHJAUSSUUNNITELMA; SEULONTAESITYS Poliisihallitus lähettää poliisin hallintoasioiden

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Asiakasliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisille sähköisille

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Tutkijatapaaminen 11.5.2012

Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9. KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö

Lisätiedot

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 5.3.2013, Finnan 2.

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 5.3.2013, Finnan 2. Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen Heli Kautonen, palvelupäällikkö 5.3.2013, Finnan 2. aallon kick-off eli miten tehdään meidän Finna Heli Kautonen, palvelupäällikkö

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Rekisteritutkimuksen käyttöskenaario Mikä muuttuu ja miten?

Rekisteritutkimuksen käyttöskenaario Mikä muuttuu ja miten? Rekisteritutkimuksen käyttöskenaario Mikä muuttuu ja miten? Reijo Sund Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskus Sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto HUOM! Oikea esitys oli interaktiivinen ja sisälsi

Lisätiedot

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6!

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun - meidän kirjastomme Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun 2 meidän kirjastomme Kokemuksia, ideoita ja tunteita Kirjastossa on säpinää ja hiljaisuutta, vanhoja

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) Sähköpostiosoite. Väitöskirja Lisensiaattitutkimus Pro gradu Ammatillinen opinnäytetyö Muu, mikä

Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) Sähköpostiosoite. Väitöskirja Lisensiaattitutkimus Pro gradu Ammatillinen opinnäytetyö Muu, mikä Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) 1 TUTKIMUSLUVAN HAKIJA/HAKIJAT Hakemuksen saapumispvm Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Muut tutkimuksen tekemiseen osallistuvat henkilöt Sukunimi Etunimi

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.3.2012 Loppukuulustelu 16.3.2012 klo 9.00 10.30 Paikka: Kansallisarkisto, päätalon luentosali (Rauhankatu 17) Siltavuoren toimipisteen luentosali

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK-asiakasliittymä ja museot Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Asiakasliittymän tavoitteita Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistyö Yhteinen asiakasliittymä

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen Case Honeywell Oy Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen 1 Vastaanottaa yritysten asiakirjoja, lähinnä pysyvään säilytykseen Asiakirjoihin liittyvä tutkijapalvelu

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot