LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU HANKE Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU HANKE 1.1.2007 30.6.2008. Loppuraportti"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU HANKE Loppuraportti Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelma 1

2

3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU HANKE Loppuraportti Kainuun maakunta kuntayhtymä, sosiaali- ja terveystoimiala 2008 D: 17 2

4 Julkaisija: Kainuun maakunta kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hanke PL KAINUU Puh. (08) Fax. (08) Toimittanut: Sirpa Moilanen yhteistyössä hankkeen pilottien: Lasten sydänterveyden edistämisohjelman, LiikuntaVasu kehittämis- ja tutkimusprojektin ja Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä toimijoiden kanssa. Kuvat: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hanke ISSN Kajaani

5 Tiivistelmä Hankkeen tavoitteina oli lasten ja nuorten terveyden edistämisen keskeisen kehittämistyön ja hyvien käytäntöjen kokoaminen kunnissa, seutukunnissa ja maakunnissa sekä Itä-Suomessa. Hyvien käytäntöjen luominen ja uusien yhteistyömuotojen ja rakenteiden kehittäminen toimintatavoiltaan erilaisten hyvinvointitoimijoiden välille. Hankkeen tarkoituksena oli perhettä tukevien järjestöjen, yritysten, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin toimijoiden välisen yhteistyön vahvistuminen sekä Itä- Suomen alueella pilottihankkeiden mallintaminen, tuotteistaminen ja jalkauttaminen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku -hankkeen toiminta muodostui kolmesta seuraavasta kahden maakunnan alueella toimivasta pilotista: 1. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelma, jonka tavoitteena oli tuotteistaa vuosina kehitetty lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelma toteuttajana Kainuun Sydänyhdistys. 2. LiikuntaVasu kehittämis- ja tutkimusprojekti, jonka tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatuksen henkilöstön valmiuksia lasten päivittäisen liikkumisen aktivoimiseksi, jalkauttaa STM:n varhaiskasvatuksen suositukset osaksi varhaiskasvatustoiminnan arkea kokeillen, arvioiden ja kehittäen erilaisia liikuntakasvatuksen toimintamalleja sekä tuottaa tutkittua ja dokumentoitua tietoa varhaiskasvatuksen alueelle. Toiminta toteutettiin Kajaanin opettajankoulutusyksikön, Kajaanin kaupungin ja Kainuun liikunnan yhteistyönä. 3. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä, jossa tavoitteina oli antaa kokonaiskuva kunnan/seutukunnan lapsiperhepalveluista, auttaa luomaan poikkihallinnollista ja monitoimijamaista yhteistyöverkostoa palveluiden kehittämiseen sekä lisätä keskustelua eri toimijoiden, päättäjien ja palveluiden käyttäjien välillä lapsiperhepalveluiden kehittämiseksi Pohjois-Karjalassa. Lisäksi hankkeessa määritettiin lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kriteerit, kehitettiin sähköinen työväline, jonka avulla mallinnettiin ja kuvattiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen itäsuomalaisia hyviä käytänteitä koko Itä-Suomen alueella. Kehittäjänä oli Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus yhteistyössä hankkeen muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa toteutettiin yli maakuntarajojen tapahtuvaa moniammatillista ja verkostomaista toimintatapaa eri toimijoiden kesken. Hankkeen keskeisiä tuloksia olivat lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelman tuotteistaminen. LiikuntaVasu -toimintamalliprosessin tuotteistaminen, mallin jalkauttaminen Kainuun päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon. Toimintaan liittyvän materiaalin tuottaminen sekä tutkimusraporttien käynnistyminen ja valmistuminen opinnäytetöinä. Kouluikäisen hyvinvoinninpolun jalkauttaminen Joensuun seudun ja Keski-Karjalan kuntiin. Hyvien käytänteiden kriteerien kuvaaminen, sähköisen työvälineen valmistuminen ja näihin liittyvän materiaalin tuottaminen. Yli maakuntarajojen tapahtuvan verkostomaisen toimintatavan vahvistuminen eri toimijoiden välille. 4

6 Tiivistelmä Sisältö sivu 1 Hankkeen tiedot 7 2 Johdanto. 7 3 Hankkeen kuvaus 3.1 Kuvaus hankkeen taustasta ja keskeisimmistä tavoitteista Hankkeen taustaorganisaatio, ohjausryhmän kokoonpano 10 ja hankkeen henkilöstö Taustaorganisaatio Ohjausryhmän kokoonpano Henkilöstö Hankkeen liittyminen alueellisiin ja kansallisiin kehittämisohjelmiin Hankkeen yhteys alueellisiin kehittämisohjelmiin Hankkeen yhteys kansallisiin kehittämisohjelmiin 13 4 Hankkeen toteutus ja tulokset 4.1 Hankkeen keskeiset toimenpiteet, kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeen keskeiset tulokset ja uudet innovaatiot Tulosten hyödyntäminen yrityssektorin näkökulmasta Hankkeen tulosten ja innovaatioiden siirrettävyys muille alueille kansallisesti ja kansainvälisesti Toteutuksessa mahdollisesti esiintyneet ongelmat, hidasteet tai muut seikat, jotka vaikuttivat projektin tuloksiin Tavoitteiden toteutuminen 5.1 Määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin Hankkeen verkostoituminen ja sidosryhmät 6.1 Yhteistyö mukana olevien toteuttajatahojen ja eri sidosryhmien kanssa. 28 5

7 6.2 Hankkeen verkostoituminen ylimaakunnallisesti sekä Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelmassa Kansainvälinen yhteistyö Tulosten hyödyntäminen hankkeen jälkeen 7.1 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen hankkeen päätyttyä Toiminnan jatko, esitys jatkotoimenpiteiksi sekä vastuutahot Kustannusten ja rahoituksen toteutuminen 8.1 Hankkeen rahoitus Hankkeen kustannukset 38 9 Julkisuus ja tiedottaminen 9.1 Hankkeen sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Hankkeen aikana tuotettu sähköinen ja painettu materiaali LIITTEET 43 6

8 1 Hankkeen tiedot Hankkeen nimi: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku Toteutusaika: Vastuullinen toteuttaja: Kainuun Maakunta -kuntayhtymä Muut toteuttajat /partnerit: Kainuun Sydänyhdistys Oulun yliopistokeskus/kajaanin opettajankoulutusyksikkö Kajaanin kaupunki Kainuun Liikunta ry Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus 2 Johdanto Hyvinvointiin ja terveyteen vaikutetaan useiden tekijöiden kautta yhdessä ja erikseen. Terveyden taustatekijöihin vaikutetaan lähes kaikin yhteiskuntapoliittisin keinoin. Itä- Suomen maakunnille on yhteistä väestön väheneminen ja ikääntyminen, kiristyvä globaali kilpailu työpaikoista ja kuntatalouden heikkeneminen. Kunnilla on lakisääteinen vastuu väestön terveydestä, terveyden edistämisestä ja terveyspalveluista terveyserot huomioiden. Yhteiskunnallisten erojen kasvu ja syrjäytymisuhkat näkyvät myös lasten ja nuorten terveyteen vaikuttavissa elämäntavoissa kuten tupakoinnissa, alkoholinkäytössä ja liikkumisessa. Lasten ja perheiden ongelmien havaitseminen varhaisella iällä ja varhaisessa vaiheessa sekä uusien palvelumuotojen kehittäminen tuo taloudellista säästöä pitkällä aikavälillä. Tässä hankkeessa Itä-Suomen maakuntiin pyrittiin luomaan terveyseronäkökulmat huomioiden edellytyksiä, joiden avulla mahdollisimman moni nuori jokaisesta ikäluokasta saa rakennusaineita tulevaan elämäänsä valmistuakseen myöhemmin tuottavaan työelämään. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että terveys rakentuu arjen toiminnoissa, lähellä lapsen kasvuyhteisöä ja mahdollisimman 7

9 varhain, ja että mahdollisimman monet eri toimijat ovat tietoisia toistensa tuomista mahdollisuuksista. Lasten ja nuorten terveys on yksi tärkeimmistä kuntien hyvinvointistrategisista painopistealueista. Terveyden edistämisen eteenpäin viemiseksi tarvitaan poikkihallinnollista, eri hallinnonalojen, erilaisten toimijoiden, järjestöjen, yhteisöjen ja yksityisten tahojen yhteistyön ja osaamisen yhdistämistä. Hankkeessa yhteistyö jalkautettiin yli maakuntarajojen ja erilaisten toimijoiden keskuuteen. Tässä itäsuomalaisessa hankkeessa on hyödynnetty nykyteknologian tarjoamia mahdollisuuksia niissä kasvuyhteisöissä, joissa lapsi ja nuori elää, kasvaa ja harrastaa. Itä-Suomen maakuntien keskinäisen yhteistyön tiivistäminen yhdistämällä eri alueiden vahvuuksia ja erityisosaamista on tuonut hyvät mahdollisuudet myös innovatiiviselle kehittämistoiminnalle. 3 Hankkeen kuvaus 3.1 Kuvaus hankkeen taustasta ja keskeisimmistä tavoitteista Tämän hankkeen lähtökohtana oli Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman makrohanke M11 terveyden edistämisen tuotteistaminen ja myynti, joka Kainuun Maakuntakuntayhtymän hallinnoimana nimettiin Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hankkeeksi. Hankkeen päärahoittaja oli EAKR/Itä- Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma/pohjois-karjalan maakuntaliitto. Muita rahoittajia olivat Kainuun maakunta kuntayhtymä, Kajaanin kaupunki, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Kainuun Liikunta ry ja Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Hanketta hallinnoi Kainuun maakunta kuntayhtymä. Hankkeen tarkoituksena oli koota, mallintaa ja tuotteistaa näyttöön perustuvia, hyviä lasten ja nuorten kasvuyhteisöjen ja niitä tukevien palvelujen kehittämisessä hyviksi havaittuja käytäntöjä ja uusia toimintamalleja. Keskeistä oli kuvata lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvät käytänteet yhdenmukaisesti lasten ja nuorten terveyden 8

10 edistämisen tuotteina, jotka kootaan kaikkien saatavilla olevaan rekisteriin ja muodostetaan itä-suomalainen terveyden edistämisen portaali. Suunnittelutyö aloitettiin pilotoimalla hyviksi käytännöiksi todettua hanketta, jotka mallinnettiin ja tuotteistettiin. Pilottihankkeiksi tulivat: 1. Kainuun sydänyhdistyksen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken yhteistyössä rakennettu Lasten ja nuorten sydän- ja verisuoniterveyden edistämismalli, jota oli jo Kainuussa kokeiltu. 2. Kajaanin kaupungin, Kainuun Liikunnan ja Oulun yliopiston/kajaanin opettajakoulutusyksikön LiikuntaVasu kehittämis- ja tutkimusprojekti, joka on pilottihanke lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi liikunta- ja terveyskasvatuksen avulla Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa. 3. Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kehittämä ja hallinnoima Sosiaali- ja terveysminiteriön rahoittama Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä, jota jalkautetaan hankkeen aikana Pohjois-Karjalan kuntiin. Edellä olevat hyvät käytännöt mallinnetaan ja tuotteistetaan hankkeessa kehitettävien lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kriteerien pohjalta, viedään portaaliin ja levitetään eri toimijoiden käyttöön tavoitteiden mukaisesti. Syntyvän toimintamallin avulla testataan muiden toimijoiden itäsuomalaisia lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen mallintamista, tuotteistamista ja levittämistä. Lisäksi tavoitteena oli koota yhteisesti sovittujen kriteerien avulla kunnissa, seutukunnissa ja Itä-Suomen maakunnissa tehtävä lasten ja nuorten terveyden kannalta keskeinen kehittämistyö ja hyvät käytännöt sekä luoda yhteisesti hyväksyttyjen kriteerien avulla valituista hyvistä käytännöistä sähköinen portaali eri toimijoiden käyttöön. Yhtenä tavoitteena oli myös kehittää uusia yhteistyön muotoja ja rakenteita erilaisten hyvinvointitoimijoiden välille nykyteknologiaa hyödyntämällä ja hakea uutta toimintamallia hyvinvointialan innovaatioiden tuotteistamiseksi. 9

11 3.2 Hankkeen taustaorganisaatio, ohjausryhmän kokoonpano ja hankkeen henkilöstö Taustaorganisaatio Hankkeen taustaorganisaationa ja hankkeen hallinnoijana toimi Kainuun Maakunta kuntayhtymä, joka vastasi myös maksuista ja ohjelman toimeenpanosta eri yhteistyötahojen kanssa. Hanke toimi kuntayhtymän alaisuudessa. Hanke toteutettiin Itä-Suomen maakuntien alueella yhteistyössä julkisen sektorin, järjestöjen ja yksityisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri toimijoiden kanssa Ohjausryhmän kokoonpano Hankkeen ohjausryhmässä oli edustus kolmen maakunnan alueelta. Ohjausryhmään kuuluivat: * Kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen, Kainuun maakunta kuntayhtymä * Terveyden edistämisen suunnittelija Annikki Aitoaho, Kainuun maakunta kuntayhtymä * Toiminnanjohtaja Erja Hurskainen , toiminnanjohtajan sijainen Anneli Vatula ja toiminnanjohtajan sijainen Satu Itkonen , Kainuun sydänyhdistys * Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Sirpa Kemppainen, Kajaanin kaupunki * Toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus * Maakuntasuunnittelija Anneli Pehkonen, Pohjois-Savon liitto * Kainuun yksikön johtaja Ritva Pääkkönen, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) * Liikuntatieteen tohtori, lehtori Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaanin opettajankoulutusyksikkö * Aluesuunnittelija Jorma Teittinen, Kainuun maakunta kuntayhtymä, hanketoimiala * Toiminnanjohtaja Hannu Tikkanen, Kainuun Liikunta ry * Ohjelmakoordinaattori Jarno Turunen , ohjelmakoordinaattori Maarit Siitonen , Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 10

12 * Lehtori Heleena Uusi-Illikainen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu * Koordinaattori Leena Virratvuori , kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto * Projektipäällikkö Riitta Perhovaara , projektipäällikkö Tarja Peltonen ja projektipäällikkö Sirpa Moilanen , Kainuun maakunta -kuntayhtymä Henkilöstö Hankkeessa oli kokopäivätoiminen projektipäällikkö, jolla oli hallinnollinen vastuu hankkeen etenemisestä, rahoituksesta, raportoinnista, kilpailuttamisesta, tiedottamisesta ja pilottien hankkeen mukaisesta ohjeistamisesta sekä yhteistyön koordinoinnista pilottien ja eri toimijoiden välillä. Tehtävässä työskentelivät Riitta Perhovaara , Tarja Peltonen ja Sirpa Moilanen Jokaisella pilotilla oli omat vastuuhenkilönsä. Tekemästään työstä pilotit vastasivat asiantuntijatyön panoksellaan. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisestä vastasi Kainuun sydänyhdistyksen toiminnanjohtaja Erja Hurskainen. LiikuntaVasun työryhmään kuuluivat LitT Anneli Pönkkö Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä, laatupäällikkö Tiina Kemppainen Kajaanin kaupungilta, toiminnanjohtaja Hannu Tikkanen ja lasten ja perheliikunnan kehittäjä Ira Saarinen Kainuun Liikunnasta. Kouluikäisen hyvinvoinnin polun vastuuhenkilönä toimi hankekoordinaattori Seija Karukannas ja hankekoordinaattori Anne Pyykönen Hyvien käytäntöjen kriteerien, sähköisen työvälineen ja käytännepankin kehittämisestä vastasivat tutkimus- ja kehitysjohtaja Timo Renfors ja suunnittelija Anttipekka Renfors Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta. 11

13 3.3 Hankkeen liittyminen alueellisiin ja kansallisiin kehittämisohjelmiin Hankkeen yhteys alueellisin kehittämisohjelmiin Itä-Suomi ohjelman tarkoituksena on ollut hakea alueen maakunnille myönteistä kehitystä vauhdittavia makrohankkeita ja toimintamalleja. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hankkeen toiminta on välillisesti yhdistettävissä seuraavien näkökulmien kautta Itä-Suomi ohjelmaan: 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä. Lasten ja nuorten kasvun mahdollisuudet ja tuki ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti maakunnan asukkaiden ja työvoiman uusiutumiseen. Tähän tarvitaan osaavia, innovatiivisia ja hyvinvoivia työntekijöitä. 2. Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri. Lasten ja lapsiperheiden palvelut tulee olla kunnossa Itä-Suomen kunnissa, mikäli kunnat ja maakunnat haluavat kilpailla uusista asukkaista ja yrittäjistä. 3. Uudistumiskykyinen hyvinvointiyhteiskunta. Uudistumisen haasteet ovat Itä-Suomessa maakuntien kuntien palvelurakenne- ja toimintatapojen uudistumisessa. Hanke toteutti Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman tavoitteita luomalla teknologiaa hyödyntävänä innovaationa lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytänteiden käytännepankin, tuotteistamalla lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi toimintamalleja, jotka ovat sovellettavissa eri toimijoiden käyttöön. Lisäksi hankkeessa kehitettiin Itä-Suomen maakuntarajat ylittävä verkostomainen toimintatapa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri toimijoiden välille. Hankkeen toiminta liittyy myös Itä-Suomen maakuntien kehittämisohjelmiin hyvinvointipalveluiden, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön ja uusien palvelurakenteiden kehittämisen osalta. 12

14 3.3.2 Hankkeen yhteys kansallisiin kehittämisohjelmiin Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseen, edistämiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan eri hallinnonalojen, järjestöjen, monien yhteisöjen ja yksityisten tahojen yhteistyötä ja osaamisen yhdistämistä. Moniammatillinen ja monitoimijainen hallintokuntarajat ylittävä yhteistyö tukee kehittämistä. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin itäsuomalainen polku hankkeen pilottien toiminta liittyy välillisesti PARAS hankkeeseen kehittämällä kunnille uusia palvelumalleja ja toteuttamalla kehittämistyössään hallintokuntarajat ylittävää toimintaa. Viimeksi mainitut liittyvät myös Sosiaali- ja terveysministeriön Terveys 2015-ohjelmaan Terveyttä kaikille arkielämän toiminta-kentissä terveyspolitiikan tuella ja Terveyden edistämisen laatusuositusten Terveyttä edistävä yhteistyö ja osallistuminen, Terveyden edistämisen osaaminen ja Terveyttä edistävät palvelut ohjeistuksiin. Lisäksi hankkeen pilottien toiminta ja kehitetyn käytännepankin toiminta liittyy hallituksen Terveyden edistämisen ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmiin sekä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmiin. Hankkeessa on kehitetty toimintamalleja, joilla kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveydentilaa edistäviä palveluja huomioiden terveyserojen kaventaminen, verkostomainen yhteistyö ja moniammatillinen toiminta. LiikuntaVasu jalkauttaa Sosiaali- ja terveysministeriön v julkaiseman varhaiskasvatuksen suositusten mukaiset toimenpiteet räätälöidysti Kainuun maakunnan alueella. Malli on levitettävissä laajemmaltakin sekä Itä-Suomeen että muualle maahan. 4 Hankkeen toteutus ja tulokset 4.1 Hankkeen keskeiset toimenpiteet, kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeessa toiminta perustui verkostomaiseen toimintatapaan. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kunnissa, seutukunnissa ja maakunnissa tehtävä lasten ja 13

15 nuorten terveyden kannalta keskeinen kehittämistyö ja hyvät käytännöt. Erityisesti haettiin sellaisia näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä, joissa toteutus oli lähtenyt liikkeelle moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti ja joissa voitiin hyödyntää uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa. Samalla käytäntöjen keräämisen kanssa aloitettiin verkostoituminen ja maakunnallisten yhteyksien luomien eri toimijoiden kesken. Hankkeen alussa toteutettiin pilottien työvaiheiden kartoitus ja suunniteltiin pilottien tavoitteet ja hankkeen aikainen toiminta. Hyvien käytänteiden kokoaminen ja kriteerien tekeminen suunniteltiin aluksi tehtäväksi yhteistyössä Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen kanssa. Kuopion yliopiston vetäydyttyä hankkeesta tehtävä siirtyi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskukselle. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelma -pilotissa tarkennettiin, ajanmukaistettiin ja muutettiin jo vuosina moniammatillisena yhteistyönä kehitettyä ohjelmaa tuotteeksi niin, että sitä voidaan käyttää koko Itä-Suomessa ja laajemminkin. Hankkeessa toteutettiin KASPER:in kerroksellisen tuoteprosessin ajanmukaistaminen. Tuoteprosessi lähtee liikkeelle tutkimuksesta ja sen jälkeisestä toiminnasta. Se etenee seurantaan, opastukseen ja ohjeistukseen. Ohjelma tunnetaan Kainuussa kainuulaisten lasten ja nuorten sydänterveyden edistämishankkeena. Toiminnanjohtaja Erja Hurskainen vastasi tuotteistamisen toteutumisesta ja Kati Mustonen tuoteperheen visuaalisen ilmeen päivittämisestä. Pilotin kohderyhmänä olivat riskisukuiset verisuonisairauksiin sairastuneiden perheet ja heidän jälkeläisensä. Hyödynsaajina ovat sekä julkinen terveydenhuolto että asiakkaana olevat perheet ja heidän lapsensa. Julkinen terveydenhuolto saa asiantuntevaa ohjaus- ja koulutusapua ostopalveluna Kainuun sydänyhdistykseltä. Asiakasperhe saa yksilöllistä ja ajankohtaista tietoa, jonka avulla se voi tehostaa omaa terveydenhoitoaan ja ennaltaehkäistä syntyviä sairauksiaan. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelman palvelutuotteet tarjoavat loppukäyttäjälleen perhekeskeistä, asiakaslähtöistä, yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa kartoitusten jälkeen terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Tarvittaessa perhe saa myös jatkoseurannan ja tavoitteiden säännöllisen tarkastelun. 14

16 LiikuntaVasu tutkimus- ja kehittämisprojektin toiminta toteutettiin kolmen toimijan, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön, Kajaanin Kaupungin ja Kainuun Liikunnan toimesta. Pilotissa toimi oma sisäinen ohjausryhmä, johon kuuluivat varhaiskasvatusalueen tulosalueenjohtaja Sirpa Kemppainen, varhaiskasvatuksen tulosyksikön päällikkö Jarmo Airaksinen, LitT, lehtori Anneli Pönkkö, laatupäällikkö Tiina Kemppainen, päiväkodin johtajat Kirsti Huotari ja Ritva Kaltiainen, lastentarhaopettajat Hannu Lukkari, Matti Sirviö ja Pia Lehtola-Kettunen, lastenhoitajat Minna Pietilä ja Minna Huotari sekä keväällä 2008 perhepäivähoitajat Paula Leppälä ja Mira Sallinen. Tarvittaessa työryhmään kutsuttiin Kainuun Liikunnan lasten ja nuorten perheliikunnan kehittäjä Ira Saarinen, yksityisen päivähoidon tulosyksikön päällikkö Kaija-Liisa Meriläinen ja perhepäivähoidon ohjaaja Niina Ohtonen sekä vs.perhepäivähoidon ohjaaja Eeva Moilanen vuoden 2008 aikana. Työryhmä kokoontui toimintakauden aikana yhteensä 11 kertaa. Pilotissa kohdistettiin koulutusinterventio Kajaanin kunnalliseen ja yksityiseen päivähoitoon hankkeen aikana. Prosessi jatkuu tämän hankkeen päättymisen jälkeen ja loppuu syksyllä 2008 perhepäivähoidon LiikuntaVasujen julkistamisseminaariin. Hankkeen puitteissa rakennettiin alueittain toimiva liikuntakasvatuksen vastuuhenkilöverkosto, joka jatkaa kehittämistyötä tämän hankkeen päättymisen jälkeen. LiikuntaVasu-toimintamallin kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti kuntien varhaiskasvatuksen organisaatiot. Malli ja sen sisältö ovat siirrettävissä mihin tahansa kuntaan. Tietyin ehdoin toimintamalli voi toimia myös sisällöllisesti erilaisten kehittämisinterventioiden pohjana. Hyödynsaajina ovat sekä kuntien vahaiskasvatuksen organisaatiot ja niiden henkilöstö sekä välillisesti kunnallisen päivähoidon ja yksityisen perhepäivähoidon lapset ja heidän perheensä. Loppukäyttäjälle hyöty koituu välillisesti liikunnallisen elämäntavan omaksumisena jo varhaislapsuudesta alkaen. Pidemmällä aikavälillä tämä näkyy lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohentumisena ja liikunnallisen, omasta kunnostaan huolehtivan elämäntavan omaksumisena. Kouluikäisen hyvinvoinninpolku terveyden edistäjänä pilotti toimi Pohjois- Karjalan kansanterveyden keskuksen hallinnoimana erillisellä Sosiaali- ja 15

17 terveysministeriön rahoituksella. Toiminta jatkuu saakka. Hankkeen vetäjänä toimii hankekoordinaattori Anne Pyykkönen. Hankkeella on ollut oma ohjausryhmä, joka kokoontui toimintakauden aikana yhteensä neljä kertaa. Kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin palveluja tuottavat toimijat, niitä suunnittelevat ja niistä päättävät henkilöt, poikkihallinnollinen yhteistyö sekä lapsiperheet. Toiminnassa keskityttiin yhteistyöverkostojen rakentamiseen, hanke-esittelyiden pitämiseen Joensuun seudun ja Keski-Karjalan kunnissa, yhteistyöverkoston rakentamiseen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polkuhankeen sekä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen seutuhankkeiden kanssa. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku malli valmistui vuoden 2007 akana. Mallia jalkautettiin kaikkiin Joensuun seudun ja Keski-Karjalan kuntiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Sosiaalisen terveyden edistämisen käytänteiden koonti ja kuvaus aloitettiin syksyllä Työ jatkuu edelleen. Hankevetäjä osallistui sekä kouluttajan että osallistujan roolissa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyvät käytänteet työpajoihin, joissa kohderyhmänä oli lasten ja nuorten terveyden edistämisen toimijat. Hyödynsaajina ovat sekä palvelun tuottajat että lapsiperheet. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä loppukäyttäjiä ovat lapset, nuoret ja perheet, joille polku selkiyttää lapsen/nuoren ja hänen perheensä käytettävissä olevaa kunnan hyvinvointi- ja perhepalvelujen kokonaisuutta. Sähköisen työvälineen ja käytännepankin käyttäjälle pilotin hyöty koituu valmiiden hyvien käytänteiden soveltamisena omiin käyttötarkoituksiin ja verkostomaisen moniammatillisen työskentelyn hyödyntämisenä. Lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytänteiden kriteerien ja käytännepankin kehittämiseksi käynnistettiin yhteistyö Stakesin Finsocin 2007 kanssa, jolloin Riitta Perhovaara Kainuun maakunta kuntayhtymästä ja Timo Renfors Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta olivat hankkeen edustajina Ilse Julkusen ja Juha Koiviston vieraina Stakesissa. Toinen yhteistyöpalaveri pidettiin keväällä 2008, jolloin Annikki Aitoaho, Sirpa Moilanen, Marita Pikkarainen Kainuun maakunta kuntayhtymästä ja Timo Renfors ja Anttipekka Renfors Pohjois-Karjalan 16

18 kansanterveyden keskuksesta olivat Stakesin Laura Ylirukan ja Juha Koiviston vieraina. Palaverissa päätettiin hyvien käytänteiden ja käytännepankin kehittämistyön jatkamisesta yhteistyössä Stakesin kanssa. Hankkeen aikana kehitettiin lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kuvaus ja arviointijärjestelmä, joiden tueksi valmistui käytäntöjen kuvaamisen ja arvioinnin käsikirja. Käsikirja on loppuraportin liitteenä 2. Kuvattujen ja arvioitujen käytäntöjen koonti- ja lukupaikaksi valmistui sähköinen käytännepankki, jonka tukena toimii opas sähköisen käytännetietopankin käyttöön. Opas on loppuraportin liitteenä 3. Päävastuu kehittämistyöstä oli Anttipekka ja Timo Renforsilla. Lisäksi työryhmässä olivat mukana Anne Pyykkönen ja Sirpa Moilanen. Käytännepankkia jalkautettiin keväällä 2008 hyvien käytänteiden lasten ja nuorten terveyden edistämisen työpajoissa Joensuussa, Kajaanissa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Neljällä paikkakunnalla työpajoihin osallistui yhteensä 37 toimijaa sekä julkiselta sektorilta että järjestöistä. Asiakaspalautteiden keskiarvo oli 4.2 mitattuna asteikolla 1-5. Asiakaspalautelomake ja palautteiden yhteenveto on loppuraportin liitteenä 4 ja 5. Käytännepankin käytön kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten terveyden edistämisen parissa työskentelevät ja asiasta kiinnostuneet eri toimijat laajalla sektorilla. Käytännepankista saatava hyöty koituu pankin käyttäjälle. Pankki tarjoaa yhdenmukaisen ja strukturoidun tavan kuvata ja vertailla lasten ja nuorten terveyden edistämisen käytäntöjä sekä soveltaa niitä räätälöidysti omiin tarpeisiin. Pankki lisää käytäntöjen läpinäkyvyyttä, tehostaa niiden leviämistä, kannustaa paikalliseen kehittämistyöhön ja verkostoitumiseen eri toimijoiden kanssa. Muu toiminta Syksyllä 2007 toteutettiin hyvien käytäntöjen toimijoille ja kehittäjille kohdistetut seminaarit kolmella paikkakunnalla teemalla Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden hyvät käytännöt verkostotapaaminen. Joensuussa pidettyyn seminaariin osallistui yhteensä 50, Kajaanissa 68 ja Kuopiossa 30 asiasta kiinnostunutta toimijaa. 17

19 Mikkeliin suunniteltu verkostoseminaari peruutettiin vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Syksyllä 2007 lähetettiin lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin hyviä käytänteitä koskeva kysely yhteensä 150 edellä oleviin seminaareihin ilmoittautuneille. Kyselyn tarkoituksena oli saada laaja-alaista näkemystä itäsuomalaisista hyvien käytänteiden toimintatavoista ja kehittämistarpeista. Hyvien käytänteiden kehittämisajatuksina nousivat esille poikkihallinnolliset prosessit, alueelliset kehittämishankkeet, eri tahojen ja eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja erityisesti panostaminen käytänteiden juurruttamiseen toimintatavaksi. Kyselyn yhteenveto on loppuraportin liitteenä 6. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui toimintakauden aikana yhteensä kahdeksan kertaa, joista viimeinen toteutettiin sähköpostikokouksena. Projektipäällikkö on pitänyt yhteensä 40 suunnittelu- ja kehittämispalaveria pilottien ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektipäällikkö osallistui Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman järjestämään Pietarin matkaan ja projektipäälliköiden tapaamiseen Joensuussa ja Lisäksi hän osallistui Kansanterveyslaitoksen järjestämään valtakunnalliseen kansanterveyspäivään ja Stakesin järjestämään TERVE-SOS 2008; Yhteinen vastuu ja muuttuvat rakenteet päiviin Jyväskylässä. Lisäksi projektipäällikkö osallistui Kainuun maakunta kuntayhtymän järjestämiin tykespäiviin 16.1., 4.2. ja Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman arvioijan Lahden teknillisen korkeakoulun Ari Serkkolan kanssa pidettiin neuvottelut hankkeeseen liittyvästä arvioinnista Kuopiossa ja Joensuussa. Lisäksi projektipäällikön ja arvioijan välillä käytiin sekä puhelinkeskustelua että sähköpostikirjeenvaihtoa hankkeen aikana. Kirjallinen tuotos hankkeen toiminnasta arvioijan ohjeistamana lähetettiin Serkkolalle huhtikuussa Hankkeen päätösseminaari pidettiin Kajaanissa Seminaariin osallistui yhteensä 30 asiasta kiinnostunutta. Päätösseminaariin toi valtakunnallista lasten ja nuorten terveyden edistämisen näkökulmaa FT, kehittämispäällikkö Kerttu Perttilä 18

20 Stakesista. Seminaarin asiakaspalautteen keskiarvo oli 4.0. Asiakaspalautelomake ja palautteen yhteenveto ovat loppuraportin liitteenä 7 ja Hankkeen keskeiset tulokset ja uudet innovaatiot Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelman tuotoksena tuotteistettiin seuraava KASPER tuoteperhe: KASPER-materiaali työntekijän tueksi; 1 kpl ohjauskansio, 1 kpl käsikirja ja 1 kpl Mallikas perheohjauksen käsikirja sekä PDF-muotoinen atk-tiedosto. Kutsutaan Kasper kylään ohjelman käyttökoulutus. KASPER TULEE koulutus terveydenhoitajille; asiakas- ja perheohjauksen sisällöt ja toimintaohjelman käyttöönottaminen. Kasper perheohjaus ohjausta ja neuvontaa sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä koko perheelle. LiikuntaVasun tuotoksena kehitettiin varhaiskasvatustoiminnan kehittämiseen LiikuntaVasu toimintamalli, jossa organisaation strategioista ja toimintaympäristön haasteista lähtevä kehittämistoiminta tapahtuu kokonaisvaltaisesti ja verkostomaisesti. Prosessissa hyödynnetään organisaation omaa osaamispääomaa, hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä, ulkopuolisia asiantuntijatahoja ja verkostomaista toimintatapaa. Kehittämis- ja tutkimus nivoutuvat hankkeessa kiinteästi yhteen. Hankeen aikana valmistui seuraavat tutkimukset: 1. Aspfors & Satu Huotari 2007, LIIKUNTAKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSESSA. Kyselytutkimus varhaiskasvatuksen esimiehille. Pro gradu tutkielma. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Oulun yliopisto. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia: 1. Millaiset ovat varhaiskasvatuksen esimiesten omat edellytykset johtaa liikuntakasvatuksen kehittämistyötä päiväkodissa? 2. Miten esimiehet arvioivat liikuntakasvatuksen kehittämistyön toteutuvan liikuntakasvatuksen laadun ja kehittämisen keinot? 19

Työyhteisöjen sitouttaminen toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Kajaanin kaupungin päivähoidossa

Työyhteisöjen sitouttaminen toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Kajaanin kaupungin päivähoidossa Työyhteisöjen sitouttaminen toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Kajaanin kaupungin päivähoidossa LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU. Itä-Suomen innovatiiviset toimet 20.11.2006 HANKESUUNNITELMA 1.1.2007 31.3.

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU. Itä-Suomen innovatiiviset toimet 20.11.2006 HANKESUUNNITELMA 1.1.2007 31.3. Kainuun maakunta kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU Itä-Suomen innovatiiviset toimet 20.11.2006 HANKESUUNNITELMA 1.1.2007 31.3.2008 Yhteistyötahot:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi -Esimerkkinä Kallion Vasu ja Arjen käytäntöjen opas - prosessit Lapsen hyvä arki - osahanke 8.6.2011 Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1. Toimijalähtöisyys

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto

Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto 21.9.2017 Kanta-Hämeessä Yhdistyksiä 3202, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet

Lisätiedot

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ 2013 2015 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Nina Peronius projektipäällikkö 1 Hankekuvaus Päihde- ja mielenterveyspalveluketjun, kuntoutusyhteistyön ja työmenetelmien

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea Opiskelijoiden hyvinvoinnin, työterveyden ja kestävän työkyvyn edistämiseen klo

Valtionavustuksilla tukea Opiskelijoiden hyvinvoinnin, työterveyden ja kestävän työkyvyn edistämiseen klo Valtionavustuksilla tukea Opiskelijoiden hyvinvoinnin, työterveyden ja kestävän työkyvyn edistämiseen 26.2.2013 klo 13.00-14.30 Aira Rajamäki aira.rajamaki@oph.fi www.oph.fi Aloitustilaisuuden tavoitteet:

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan organisointi

Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski

KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon Mitä on kotoutuminen? Kotoutuminen on prosessi, joka tapahtuu aina arkisessa vuorovaikutuksessa. Viranomaisten lisäksi kotoutumista tukevat erilaiset toimijat ja yhteisöt kuten

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli -hanke 1.1.2015-31.5.2016 Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa seminaari

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot