LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU HANKE Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU HANKE 1.1.2007 30.6.2008. Loppuraportti"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU HANKE Loppuraportti Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelma 1

2

3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU HANKE Loppuraportti Kainuun maakunta kuntayhtymä, sosiaali- ja terveystoimiala 2008 D: 17 2

4 Julkaisija: Kainuun maakunta kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hanke PL KAINUU Puh. (08) Fax. (08) Toimittanut: Sirpa Moilanen yhteistyössä hankkeen pilottien: Lasten sydänterveyden edistämisohjelman, LiikuntaVasu kehittämis- ja tutkimusprojektin ja Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä toimijoiden kanssa. Kuvat: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hanke ISSN Kajaani

5 Tiivistelmä Hankkeen tavoitteina oli lasten ja nuorten terveyden edistämisen keskeisen kehittämistyön ja hyvien käytäntöjen kokoaminen kunnissa, seutukunnissa ja maakunnissa sekä Itä-Suomessa. Hyvien käytäntöjen luominen ja uusien yhteistyömuotojen ja rakenteiden kehittäminen toimintatavoiltaan erilaisten hyvinvointitoimijoiden välille. Hankkeen tarkoituksena oli perhettä tukevien järjestöjen, yritysten, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin toimijoiden välisen yhteistyön vahvistuminen sekä Itä- Suomen alueella pilottihankkeiden mallintaminen, tuotteistaminen ja jalkauttaminen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku -hankkeen toiminta muodostui kolmesta seuraavasta kahden maakunnan alueella toimivasta pilotista: 1. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelma, jonka tavoitteena oli tuotteistaa vuosina kehitetty lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelma toteuttajana Kainuun Sydänyhdistys. 2. LiikuntaVasu kehittämis- ja tutkimusprojekti, jonka tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatuksen henkilöstön valmiuksia lasten päivittäisen liikkumisen aktivoimiseksi, jalkauttaa STM:n varhaiskasvatuksen suositukset osaksi varhaiskasvatustoiminnan arkea kokeillen, arvioiden ja kehittäen erilaisia liikuntakasvatuksen toimintamalleja sekä tuottaa tutkittua ja dokumentoitua tietoa varhaiskasvatuksen alueelle. Toiminta toteutettiin Kajaanin opettajankoulutusyksikön, Kajaanin kaupungin ja Kainuun liikunnan yhteistyönä. 3. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä, jossa tavoitteina oli antaa kokonaiskuva kunnan/seutukunnan lapsiperhepalveluista, auttaa luomaan poikkihallinnollista ja monitoimijamaista yhteistyöverkostoa palveluiden kehittämiseen sekä lisätä keskustelua eri toimijoiden, päättäjien ja palveluiden käyttäjien välillä lapsiperhepalveluiden kehittämiseksi Pohjois-Karjalassa. Lisäksi hankkeessa määritettiin lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kriteerit, kehitettiin sähköinen työväline, jonka avulla mallinnettiin ja kuvattiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen itäsuomalaisia hyviä käytänteitä koko Itä-Suomen alueella. Kehittäjänä oli Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus yhteistyössä hankkeen muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa toteutettiin yli maakuntarajojen tapahtuvaa moniammatillista ja verkostomaista toimintatapaa eri toimijoiden kesken. Hankkeen keskeisiä tuloksia olivat lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelman tuotteistaminen. LiikuntaVasu -toimintamalliprosessin tuotteistaminen, mallin jalkauttaminen Kainuun päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon. Toimintaan liittyvän materiaalin tuottaminen sekä tutkimusraporttien käynnistyminen ja valmistuminen opinnäytetöinä. Kouluikäisen hyvinvoinninpolun jalkauttaminen Joensuun seudun ja Keski-Karjalan kuntiin. Hyvien käytänteiden kriteerien kuvaaminen, sähköisen työvälineen valmistuminen ja näihin liittyvän materiaalin tuottaminen. Yli maakuntarajojen tapahtuvan verkostomaisen toimintatavan vahvistuminen eri toimijoiden välille. 4

6 Tiivistelmä Sisältö sivu 1 Hankkeen tiedot 7 2 Johdanto. 7 3 Hankkeen kuvaus 3.1 Kuvaus hankkeen taustasta ja keskeisimmistä tavoitteista Hankkeen taustaorganisaatio, ohjausryhmän kokoonpano 10 ja hankkeen henkilöstö Taustaorganisaatio Ohjausryhmän kokoonpano Henkilöstö Hankkeen liittyminen alueellisiin ja kansallisiin kehittämisohjelmiin Hankkeen yhteys alueellisiin kehittämisohjelmiin Hankkeen yhteys kansallisiin kehittämisohjelmiin 13 4 Hankkeen toteutus ja tulokset 4.1 Hankkeen keskeiset toimenpiteet, kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeen keskeiset tulokset ja uudet innovaatiot Tulosten hyödyntäminen yrityssektorin näkökulmasta Hankkeen tulosten ja innovaatioiden siirrettävyys muille alueille kansallisesti ja kansainvälisesti Toteutuksessa mahdollisesti esiintyneet ongelmat, hidasteet tai muut seikat, jotka vaikuttivat projektin tuloksiin Tavoitteiden toteutuminen 5.1 Määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin Hankkeen verkostoituminen ja sidosryhmät 6.1 Yhteistyö mukana olevien toteuttajatahojen ja eri sidosryhmien kanssa. 28 5

7 6.2 Hankkeen verkostoituminen ylimaakunnallisesti sekä Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelmassa Kansainvälinen yhteistyö Tulosten hyödyntäminen hankkeen jälkeen 7.1 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen hankkeen päätyttyä Toiminnan jatko, esitys jatkotoimenpiteiksi sekä vastuutahot Kustannusten ja rahoituksen toteutuminen 8.1 Hankkeen rahoitus Hankkeen kustannukset 38 9 Julkisuus ja tiedottaminen 9.1 Hankkeen sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Hankkeen aikana tuotettu sähköinen ja painettu materiaali LIITTEET 43 6

8 1 Hankkeen tiedot Hankkeen nimi: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku Toteutusaika: Vastuullinen toteuttaja: Kainuun Maakunta -kuntayhtymä Muut toteuttajat /partnerit: Kainuun Sydänyhdistys Oulun yliopistokeskus/kajaanin opettajankoulutusyksikkö Kajaanin kaupunki Kainuun Liikunta ry Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus 2 Johdanto Hyvinvointiin ja terveyteen vaikutetaan useiden tekijöiden kautta yhdessä ja erikseen. Terveyden taustatekijöihin vaikutetaan lähes kaikin yhteiskuntapoliittisin keinoin. Itä- Suomen maakunnille on yhteistä väestön väheneminen ja ikääntyminen, kiristyvä globaali kilpailu työpaikoista ja kuntatalouden heikkeneminen. Kunnilla on lakisääteinen vastuu väestön terveydestä, terveyden edistämisestä ja terveyspalveluista terveyserot huomioiden. Yhteiskunnallisten erojen kasvu ja syrjäytymisuhkat näkyvät myös lasten ja nuorten terveyteen vaikuttavissa elämäntavoissa kuten tupakoinnissa, alkoholinkäytössä ja liikkumisessa. Lasten ja perheiden ongelmien havaitseminen varhaisella iällä ja varhaisessa vaiheessa sekä uusien palvelumuotojen kehittäminen tuo taloudellista säästöä pitkällä aikavälillä. Tässä hankkeessa Itä-Suomen maakuntiin pyrittiin luomaan terveyseronäkökulmat huomioiden edellytyksiä, joiden avulla mahdollisimman moni nuori jokaisesta ikäluokasta saa rakennusaineita tulevaan elämäänsä valmistuakseen myöhemmin tuottavaan työelämään. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että terveys rakentuu arjen toiminnoissa, lähellä lapsen kasvuyhteisöä ja mahdollisimman 7

9 varhain, ja että mahdollisimman monet eri toimijat ovat tietoisia toistensa tuomista mahdollisuuksista. Lasten ja nuorten terveys on yksi tärkeimmistä kuntien hyvinvointistrategisista painopistealueista. Terveyden edistämisen eteenpäin viemiseksi tarvitaan poikkihallinnollista, eri hallinnonalojen, erilaisten toimijoiden, järjestöjen, yhteisöjen ja yksityisten tahojen yhteistyön ja osaamisen yhdistämistä. Hankkeessa yhteistyö jalkautettiin yli maakuntarajojen ja erilaisten toimijoiden keskuuteen. Tässä itäsuomalaisessa hankkeessa on hyödynnetty nykyteknologian tarjoamia mahdollisuuksia niissä kasvuyhteisöissä, joissa lapsi ja nuori elää, kasvaa ja harrastaa. Itä-Suomen maakuntien keskinäisen yhteistyön tiivistäminen yhdistämällä eri alueiden vahvuuksia ja erityisosaamista on tuonut hyvät mahdollisuudet myös innovatiiviselle kehittämistoiminnalle. 3 Hankkeen kuvaus 3.1 Kuvaus hankkeen taustasta ja keskeisimmistä tavoitteista Tämän hankkeen lähtökohtana oli Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman makrohanke M11 terveyden edistämisen tuotteistaminen ja myynti, joka Kainuun Maakuntakuntayhtymän hallinnoimana nimettiin Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hankkeeksi. Hankkeen päärahoittaja oli EAKR/Itä- Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma/pohjois-karjalan maakuntaliitto. Muita rahoittajia olivat Kainuun maakunta kuntayhtymä, Kajaanin kaupunki, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Kainuun Liikunta ry ja Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Hanketta hallinnoi Kainuun maakunta kuntayhtymä. Hankkeen tarkoituksena oli koota, mallintaa ja tuotteistaa näyttöön perustuvia, hyviä lasten ja nuorten kasvuyhteisöjen ja niitä tukevien palvelujen kehittämisessä hyviksi havaittuja käytäntöjä ja uusia toimintamalleja. Keskeistä oli kuvata lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvät käytänteet yhdenmukaisesti lasten ja nuorten terveyden 8

10 edistämisen tuotteina, jotka kootaan kaikkien saatavilla olevaan rekisteriin ja muodostetaan itä-suomalainen terveyden edistämisen portaali. Suunnittelutyö aloitettiin pilotoimalla hyviksi käytännöiksi todettua hanketta, jotka mallinnettiin ja tuotteistettiin. Pilottihankkeiksi tulivat: 1. Kainuun sydänyhdistyksen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken yhteistyössä rakennettu Lasten ja nuorten sydän- ja verisuoniterveyden edistämismalli, jota oli jo Kainuussa kokeiltu. 2. Kajaanin kaupungin, Kainuun Liikunnan ja Oulun yliopiston/kajaanin opettajakoulutusyksikön LiikuntaVasu kehittämis- ja tutkimusprojekti, joka on pilottihanke lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi liikunta- ja terveyskasvatuksen avulla Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa. 3. Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kehittämä ja hallinnoima Sosiaali- ja terveysminiteriön rahoittama Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä, jota jalkautetaan hankkeen aikana Pohjois-Karjalan kuntiin. Edellä olevat hyvät käytännöt mallinnetaan ja tuotteistetaan hankkeessa kehitettävien lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kriteerien pohjalta, viedään portaaliin ja levitetään eri toimijoiden käyttöön tavoitteiden mukaisesti. Syntyvän toimintamallin avulla testataan muiden toimijoiden itäsuomalaisia lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen mallintamista, tuotteistamista ja levittämistä. Lisäksi tavoitteena oli koota yhteisesti sovittujen kriteerien avulla kunnissa, seutukunnissa ja Itä-Suomen maakunnissa tehtävä lasten ja nuorten terveyden kannalta keskeinen kehittämistyö ja hyvät käytännöt sekä luoda yhteisesti hyväksyttyjen kriteerien avulla valituista hyvistä käytännöistä sähköinen portaali eri toimijoiden käyttöön. Yhtenä tavoitteena oli myös kehittää uusia yhteistyön muotoja ja rakenteita erilaisten hyvinvointitoimijoiden välille nykyteknologiaa hyödyntämällä ja hakea uutta toimintamallia hyvinvointialan innovaatioiden tuotteistamiseksi. 9

11 3.2 Hankkeen taustaorganisaatio, ohjausryhmän kokoonpano ja hankkeen henkilöstö Taustaorganisaatio Hankkeen taustaorganisaationa ja hankkeen hallinnoijana toimi Kainuun Maakunta kuntayhtymä, joka vastasi myös maksuista ja ohjelman toimeenpanosta eri yhteistyötahojen kanssa. Hanke toimi kuntayhtymän alaisuudessa. Hanke toteutettiin Itä-Suomen maakuntien alueella yhteistyössä julkisen sektorin, järjestöjen ja yksityisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri toimijoiden kanssa Ohjausryhmän kokoonpano Hankkeen ohjausryhmässä oli edustus kolmen maakunnan alueelta. Ohjausryhmään kuuluivat: * Kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen, Kainuun maakunta kuntayhtymä * Terveyden edistämisen suunnittelija Annikki Aitoaho, Kainuun maakunta kuntayhtymä * Toiminnanjohtaja Erja Hurskainen , toiminnanjohtajan sijainen Anneli Vatula ja toiminnanjohtajan sijainen Satu Itkonen , Kainuun sydänyhdistys * Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Sirpa Kemppainen, Kajaanin kaupunki * Toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus * Maakuntasuunnittelija Anneli Pehkonen, Pohjois-Savon liitto * Kainuun yksikön johtaja Ritva Pääkkönen, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) * Liikuntatieteen tohtori, lehtori Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaanin opettajankoulutusyksikkö * Aluesuunnittelija Jorma Teittinen, Kainuun maakunta kuntayhtymä, hanketoimiala * Toiminnanjohtaja Hannu Tikkanen, Kainuun Liikunta ry * Ohjelmakoordinaattori Jarno Turunen , ohjelmakoordinaattori Maarit Siitonen , Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 10

12 * Lehtori Heleena Uusi-Illikainen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu * Koordinaattori Leena Virratvuori , kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto * Projektipäällikkö Riitta Perhovaara , projektipäällikkö Tarja Peltonen ja projektipäällikkö Sirpa Moilanen , Kainuun maakunta -kuntayhtymä Henkilöstö Hankkeessa oli kokopäivätoiminen projektipäällikkö, jolla oli hallinnollinen vastuu hankkeen etenemisestä, rahoituksesta, raportoinnista, kilpailuttamisesta, tiedottamisesta ja pilottien hankkeen mukaisesta ohjeistamisesta sekä yhteistyön koordinoinnista pilottien ja eri toimijoiden välillä. Tehtävässä työskentelivät Riitta Perhovaara , Tarja Peltonen ja Sirpa Moilanen Jokaisella pilotilla oli omat vastuuhenkilönsä. Tekemästään työstä pilotit vastasivat asiantuntijatyön panoksellaan. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisestä vastasi Kainuun sydänyhdistyksen toiminnanjohtaja Erja Hurskainen. LiikuntaVasun työryhmään kuuluivat LitT Anneli Pönkkö Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä, laatupäällikkö Tiina Kemppainen Kajaanin kaupungilta, toiminnanjohtaja Hannu Tikkanen ja lasten ja perheliikunnan kehittäjä Ira Saarinen Kainuun Liikunnasta. Kouluikäisen hyvinvoinnin polun vastuuhenkilönä toimi hankekoordinaattori Seija Karukannas ja hankekoordinaattori Anne Pyykönen Hyvien käytäntöjen kriteerien, sähköisen työvälineen ja käytännepankin kehittämisestä vastasivat tutkimus- ja kehitysjohtaja Timo Renfors ja suunnittelija Anttipekka Renfors Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta. 11

13 3.3 Hankkeen liittyminen alueellisiin ja kansallisiin kehittämisohjelmiin Hankkeen yhteys alueellisin kehittämisohjelmiin Itä-Suomi ohjelman tarkoituksena on ollut hakea alueen maakunnille myönteistä kehitystä vauhdittavia makrohankkeita ja toimintamalleja. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hankkeen toiminta on välillisesti yhdistettävissä seuraavien näkökulmien kautta Itä-Suomi ohjelmaan: 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä. Lasten ja nuorten kasvun mahdollisuudet ja tuki ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti maakunnan asukkaiden ja työvoiman uusiutumiseen. Tähän tarvitaan osaavia, innovatiivisia ja hyvinvoivia työntekijöitä. 2. Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri. Lasten ja lapsiperheiden palvelut tulee olla kunnossa Itä-Suomen kunnissa, mikäli kunnat ja maakunnat haluavat kilpailla uusista asukkaista ja yrittäjistä. 3. Uudistumiskykyinen hyvinvointiyhteiskunta. Uudistumisen haasteet ovat Itä-Suomessa maakuntien kuntien palvelurakenne- ja toimintatapojen uudistumisessa. Hanke toteutti Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman tavoitteita luomalla teknologiaa hyödyntävänä innovaationa lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytänteiden käytännepankin, tuotteistamalla lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi toimintamalleja, jotka ovat sovellettavissa eri toimijoiden käyttöön. Lisäksi hankkeessa kehitettiin Itä-Suomen maakuntarajat ylittävä verkostomainen toimintatapa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri toimijoiden välille. Hankkeen toiminta liittyy myös Itä-Suomen maakuntien kehittämisohjelmiin hyvinvointipalveluiden, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön ja uusien palvelurakenteiden kehittämisen osalta. 12

14 3.3.2 Hankkeen yhteys kansallisiin kehittämisohjelmiin Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseen, edistämiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan eri hallinnonalojen, järjestöjen, monien yhteisöjen ja yksityisten tahojen yhteistyötä ja osaamisen yhdistämistä. Moniammatillinen ja monitoimijainen hallintokuntarajat ylittävä yhteistyö tukee kehittämistä. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin itäsuomalainen polku hankkeen pilottien toiminta liittyy välillisesti PARAS hankkeeseen kehittämällä kunnille uusia palvelumalleja ja toteuttamalla kehittämistyössään hallintokuntarajat ylittävää toimintaa. Viimeksi mainitut liittyvät myös Sosiaali- ja terveysministeriön Terveys 2015-ohjelmaan Terveyttä kaikille arkielämän toiminta-kentissä terveyspolitiikan tuella ja Terveyden edistämisen laatusuositusten Terveyttä edistävä yhteistyö ja osallistuminen, Terveyden edistämisen osaaminen ja Terveyttä edistävät palvelut ohjeistuksiin. Lisäksi hankkeen pilottien toiminta ja kehitetyn käytännepankin toiminta liittyy hallituksen Terveyden edistämisen ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmiin sekä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmiin. Hankkeessa on kehitetty toimintamalleja, joilla kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveydentilaa edistäviä palveluja huomioiden terveyserojen kaventaminen, verkostomainen yhteistyö ja moniammatillinen toiminta. LiikuntaVasu jalkauttaa Sosiaali- ja terveysministeriön v julkaiseman varhaiskasvatuksen suositusten mukaiset toimenpiteet räätälöidysti Kainuun maakunnan alueella. Malli on levitettävissä laajemmaltakin sekä Itä-Suomeen että muualle maahan. 4 Hankkeen toteutus ja tulokset 4.1 Hankkeen keskeiset toimenpiteet, kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeessa toiminta perustui verkostomaiseen toimintatapaan. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kunnissa, seutukunnissa ja maakunnissa tehtävä lasten ja 13

15 nuorten terveyden kannalta keskeinen kehittämistyö ja hyvät käytännöt. Erityisesti haettiin sellaisia näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä, joissa toteutus oli lähtenyt liikkeelle moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti ja joissa voitiin hyödyntää uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa. Samalla käytäntöjen keräämisen kanssa aloitettiin verkostoituminen ja maakunnallisten yhteyksien luomien eri toimijoiden kesken. Hankkeen alussa toteutettiin pilottien työvaiheiden kartoitus ja suunniteltiin pilottien tavoitteet ja hankkeen aikainen toiminta. Hyvien käytänteiden kokoaminen ja kriteerien tekeminen suunniteltiin aluksi tehtäväksi yhteistyössä Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen kanssa. Kuopion yliopiston vetäydyttyä hankkeesta tehtävä siirtyi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskukselle. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelma -pilotissa tarkennettiin, ajanmukaistettiin ja muutettiin jo vuosina moniammatillisena yhteistyönä kehitettyä ohjelmaa tuotteeksi niin, että sitä voidaan käyttää koko Itä-Suomessa ja laajemminkin. Hankkeessa toteutettiin KASPER:in kerroksellisen tuoteprosessin ajanmukaistaminen. Tuoteprosessi lähtee liikkeelle tutkimuksesta ja sen jälkeisestä toiminnasta. Se etenee seurantaan, opastukseen ja ohjeistukseen. Ohjelma tunnetaan Kainuussa kainuulaisten lasten ja nuorten sydänterveyden edistämishankkeena. Toiminnanjohtaja Erja Hurskainen vastasi tuotteistamisen toteutumisesta ja Kati Mustonen tuoteperheen visuaalisen ilmeen päivittämisestä. Pilotin kohderyhmänä olivat riskisukuiset verisuonisairauksiin sairastuneiden perheet ja heidän jälkeläisensä. Hyödynsaajina ovat sekä julkinen terveydenhuolto että asiakkaana olevat perheet ja heidän lapsensa. Julkinen terveydenhuolto saa asiantuntevaa ohjaus- ja koulutusapua ostopalveluna Kainuun sydänyhdistykseltä. Asiakasperhe saa yksilöllistä ja ajankohtaista tietoa, jonka avulla se voi tehostaa omaa terveydenhoitoaan ja ennaltaehkäistä syntyviä sairauksiaan. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelman palvelutuotteet tarjoavat loppukäyttäjälleen perhekeskeistä, asiakaslähtöistä, yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa kartoitusten jälkeen terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Tarvittaessa perhe saa myös jatkoseurannan ja tavoitteiden säännöllisen tarkastelun. 14

16 LiikuntaVasu tutkimus- ja kehittämisprojektin toiminta toteutettiin kolmen toimijan, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön, Kajaanin Kaupungin ja Kainuun Liikunnan toimesta. Pilotissa toimi oma sisäinen ohjausryhmä, johon kuuluivat varhaiskasvatusalueen tulosalueenjohtaja Sirpa Kemppainen, varhaiskasvatuksen tulosyksikön päällikkö Jarmo Airaksinen, LitT, lehtori Anneli Pönkkö, laatupäällikkö Tiina Kemppainen, päiväkodin johtajat Kirsti Huotari ja Ritva Kaltiainen, lastentarhaopettajat Hannu Lukkari, Matti Sirviö ja Pia Lehtola-Kettunen, lastenhoitajat Minna Pietilä ja Minna Huotari sekä keväällä 2008 perhepäivähoitajat Paula Leppälä ja Mira Sallinen. Tarvittaessa työryhmään kutsuttiin Kainuun Liikunnan lasten ja nuorten perheliikunnan kehittäjä Ira Saarinen, yksityisen päivähoidon tulosyksikön päällikkö Kaija-Liisa Meriläinen ja perhepäivähoidon ohjaaja Niina Ohtonen sekä vs.perhepäivähoidon ohjaaja Eeva Moilanen vuoden 2008 aikana. Työryhmä kokoontui toimintakauden aikana yhteensä 11 kertaa. Pilotissa kohdistettiin koulutusinterventio Kajaanin kunnalliseen ja yksityiseen päivähoitoon hankkeen aikana. Prosessi jatkuu tämän hankkeen päättymisen jälkeen ja loppuu syksyllä 2008 perhepäivähoidon LiikuntaVasujen julkistamisseminaariin. Hankkeen puitteissa rakennettiin alueittain toimiva liikuntakasvatuksen vastuuhenkilöverkosto, joka jatkaa kehittämistyötä tämän hankkeen päättymisen jälkeen. LiikuntaVasu-toimintamallin kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti kuntien varhaiskasvatuksen organisaatiot. Malli ja sen sisältö ovat siirrettävissä mihin tahansa kuntaan. Tietyin ehdoin toimintamalli voi toimia myös sisällöllisesti erilaisten kehittämisinterventioiden pohjana. Hyödynsaajina ovat sekä kuntien vahaiskasvatuksen organisaatiot ja niiden henkilöstö sekä välillisesti kunnallisen päivähoidon ja yksityisen perhepäivähoidon lapset ja heidän perheensä. Loppukäyttäjälle hyöty koituu välillisesti liikunnallisen elämäntavan omaksumisena jo varhaislapsuudesta alkaen. Pidemmällä aikavälillä tämä näkyy lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohentumisena ja liikunnallisen, omasta kunnostaan huolehtivan elämäntavan omaksumisena. Kouluikäisen hyvinvoinninpolku terveyden edistäjänä pilotti toimi Pohjois- Karjalan kansanterveyden keskuksen hallinnoimana erillisellä Sosiaali- ja 15

17 terveysministeriön rahoituksella. Toiminta jatkuu saakka. Hankkeen vetäjänä toimii hankekoordinaattori Anne Pyykkönen. Hankkeella on ollut oma ohjausryhmä, joka kokoontui toimintakauden aikana yhteensä neljä kertaa. Kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin palveluja tuottavat toimijat, niitä suunnittelevat ja niistä päättävät henkilöt, poikkihallinnollinen yhteistyö sekä lapsiperheet. Toiminnassa keskityttiin yhteistyöverkostojen rakentamiseen, hanke-esittelyiden pitämiseen Joensuun seudun ja Keski-Karjalan kunnissa, yhteistyöverkoston rakentamiseen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polkuhankeen sekä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen seutuhankkeiden kanssa. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku malli valmistui vuoden 2007 akana. Mallia jalkautettiin kaikkiin Joensuun seudun ja Keski-Karjalan kuntiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Sosiaalisen terveyden edistämisen käytänteiden koonti ja kuvaus aloitettiin syksyllä Työ jatkuu edelleen. Hankevetäjä osallistui sekä kouluttajan että osallistujan roolissa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyvät käytänteet työpajoihin, joissa kohderyhmänä oli lasten ja nuorten terveyden edistämisen toimijat. Hyödynsaajina ovat sekä palvelun tuottajat että lapsiperheet. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä loppukäyttäjiä ovat lapset, nuoret ja perheet, joille polku selkiyttää lapsen/nuoren ja hänen perheensä käytettävissä olevaa kunnan hyvinvointi- ja perhepalvelujen kokonaisuutta. Sähköisen työvälineen ja käytännepankin käyttäjälle pilotin hyöty koituu valmiiden hyvien käytänteiden soveltamisena omiin käyttötarkoituksiin ja verkostomaisen moniammatillisen työskentelyn hyödyntämisenä. Lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytänteiden kriteerien ja käytännepankin kehittämiseksi käynnistettiin yhteistyö Stakesin Finsocin 2007 kanssa, jolloin Riitta Perhovaara Kainuun maakunta kuntayhtymästä ja Timo Renfors Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta olivat hankkeen edustajina Ilse Julkusen ja Juha Koiviston vieraina Stakesissa. Toinen yhteistyöpalaveri pidettiin keväällä 2008, jolloin Annikki Aitoaho, Sirpa Moilanen, Marita Pikkarainen Kainuun maakunta kuntayhtymästä ja Timo Renfors ja Anttipekka Renfors Pohjois-Karjalan 16

18 kansanterveyden keskuksesta olivat Stakesin Laura Ylirukan ja Juha Koiviston vieraina. Palaverissa päätettiin hyvien käytänteiden ja käytännepankin kehittämistyön jatkamisesta yhteistyössä Stakesin kanssa. Hankkeen aikana kehitettiin lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kuvaus ja arviointijärjestelmä, joiden tueksi valmistui käytäntöjen kuvaamisen ja arvioinnin käsikirja. Käsikirja on loppuraportin liitteenä 2. Kuvattujen ja arvioitujen käytäntöjen koonti- ja lukupaikaksi valmistui sähköinen käytännepankki, jonka tukena toimii opas sähköisen käytännetietopankin käyttöön. Opas on loppuraportin liitteenä 3. Päävastuu kehittämistyöstä oli Anttipekka ja Timo Renforsilla. Lisäksi työryhmässä olivat mukana Anne Pyykkönen ja Sirpa Moilanen. Käytännepankkia jalkautettiin keväällä 2008 hyvien käytänteiden lasten ja nuorten terveyden edistämisen työpajoissa Joensuussa, Kajaanissa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Neljällä paikkakunnalla työpajoihin osallistui yhteensä 37 toimijaa sekä julkiselta sektorilta että järjestöistä. Asiakaspalautteiden keskiarvo oli 4.2 mitattuna asteikolla 1-5. Asiakaspalautelomake ja palautteiden yhteenveto on loppuraportin liitteenä 4 ja 5. Käytännepankin käytön kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten terveyden edistämisen parissa työskentelevät ja asiasta kiinnostuneet eri toimijat laajalla sektorilla. Käytännepankista saatava hyöty koituu pankin käyttäjälle. Pankki tarjoaa yhdenmukaisen ja strukturoidun tavan kuvata ja vertailla lasten ja nuorten terveyden edistämisen käytäntöjä sekä soveltaa niitä räätälöidysti omiin tarpeisiin. Pankki lisää käytäntöjen läpinäkyvyyttä, tehostaa niiden leviämistä, kannustaa paikalliseen kehittämistyöhön ja verkostoitumiseen eri toimijoiden kanssa. Muu toiminta Syksyllä 2007 toteutettiin hyvien käytäntöjen toimijoille ja kehittäjille kohdistetut seminaarit kolmella paikkakunnalla teemalla Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden hyvät käytännöt verkostotapaaminen. Joensuussa pidettyyn seminaariin osallistui yhteensä 50, Kajaanissa 68 ja Kuopiossa 30 asiasta kiinnostunutta toimijaa. 17

19 Mikkeliin suunniteltu verkostoseminaari peruutettiin vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Syksyllä 2007 lähetettiin lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin hyviä käytänteitä koskeva kysely yhteensä 150 edellä oleviin seminaareihin ilmoittautuneille. Kyselyn tarkoituksena oli saada laaja-alaista näkemystä itäsuomalaisista hyvien käytänteiden toimintatavoista ja kehittämistarpeista. Hyvien käytänteiden kehittämisajatuksina nousivat esille poikkihallinnolliset prosessit, alueelliset kehittämishankkeet, eri tahojen ja eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja erityisesti panostaminen käytänteiden juurruttamiseen toimintatavaksi. Kyselyn yhteenveto on loppuraportin liitteenä 6. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui toimintakauden aikana yhteensä kahdeksan kertaa, joista viimeinen toteutettiin sähköpostikokouksena. Projektipäällikkö on pitänyt yhteensä 40 suunnittelu- ja kehittämispalaveria pilottien ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektipäällikkö osallistui Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman järjestämään Pietarin matkaan ja projektipäälliköiden tapaamiseen Joensuussa ja Lisäksi hän osallistui Kansanterveyslaitoksen järjestämään valtakunnalliseen kansanterveyspäivään ja Stakesin järjestämään TERVE-SOS 2008; Yhteinen vastuu ja muuttuvat rakenteet päiviin Jyväskylässä. Lisäksi projektipäällikkö osallistui Kainuun maakunta kuntayhtymän järjestämiin tykespäiviin 16.1., 4.2. ja Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman arvioijan Lahden teknillisen korkeakoulun Ari Serkkolan kanssa pidettiin neuvottelut hankkeeseen liittyvästä arvioinnista Kuopiossa ja Joensuussa. Lisäksi projektipäällikön ja arvioijan välillä käytiin sekä puhelinkeskustelua että sähköpostikirjeenvaihtoa hankkeen aikana. Kirjallinen tuotos hankkeen toiminnasta arvioijan ohjeistamana lähetettiin Serkkolalle huhtikuussa Hankkeen päätösseminaari pidettiin Kajaanissa Seminaariin osallistui yhteensä 30 asiasta kiinnostunutta. Päätösseminaariin toi valtakunnallista lasten ja nuorten terveyden edistämisen näkökulmaa FT, kehittämispäällikkö Kerttu Perttilä 18

20 Stakesista. Seminaarin asiakaspalautteen keskiarvo oli 4.0. Asiakaspalautelomake ja palautteen yhteenveto ovat loppuraportin liitteenä 7 ja Hankkeen keskeiset tulokset ja uudet innovaatiot Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelman tuotoksena tuotteistettiin seuraava KASPER tuoteperhe: KASPER-materiaali työntekijän tueksi; 1 kpl ohjauskansio, 1 kpl käsikirja ja 1 kpl Mallikas perheohjauksen käsikirja sekä PDF-muotoinen atk-tiedosto. Kutsutaan Kasper kylään ohjelman käyttökoulutus. KASPER TULEE koulutus terveydenhoitajille; asiakas- ja perheohjauksen sisällöt ja toimintaohjelman käyttöönottaminen. Kasper perheohjaus ohjausta ja neuvontaa sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä koko perheelle. LiikuntaVasun tuotoksena kehitettiin varhaiskasvatustoiminnan kehittämiseen LiikuntaVasu toimintamalli, jossa organisaation strategioista ja toimintaympäristön haasteista lähtevä kehittämistoiminta tapahtuu kokonaisvaltaisesti ja verkostomaisesti. Prosessissa hyödynnetään organisaation omaa osaamispääomaa, hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä, ulkopuolisia asiantuntijatahoja ja verkostomaista toimintatapaa. Kehittämis- ja tutkimus nivoutuvat hankkeessa kiinteästi yhteen. Hankeen aikana valmistui seuraavat tutkimukset: 1. Aspfors & Satu Huotari 2007, LIIKUNTAKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSESSA. Kyselytutkimus varhaiskasvatuksen esimiehille. Pro gradu tutkielma. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Oulun yliopisto. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia: 1. Millaiset ovat varhaiskasvatuksen esimiesten omat edellytykset johtaa liikuntakasvatuksen kehittämistyötä päiväkodissa? 2. Miten esimiehet arvioivat liikuntakasvatuksen kehittämistyön toteutuvan liikuntakasvatuksen laadun ja kehittämisen keinot? 19

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli -hanke 1.1.2015-31.5.2016 Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa seminaari

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019 Toimintasuunnitelma 1 (8) LAMPPU-hankkeen partnerin tarkennettu toimintasuunnitelmat Yhteistyökumppanin tiedot Koulutuksen järjestäjä: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Alueellisen laatuverkoston LAMPPU2015 ensimmäinen tapaaminen 15.2.2013 Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email:leena.koski@oph.fi Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, KANTU 2013 Mikkeli 14.-15.2.2013 Arsi Veikkolainen 1 14 kpl ESR-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot